• ILMAINEN! GRATIS! FREE! 1 / 13 SNOWEXTREME MAGAZINE E la k e la is e t ALEKSI VANNINEN ISO-SYOTE MA NA GER IT Kansi EERO NIEMELÄ Photo RUSSEL DALBY Eero Niemela Isojen vuo rte n mie s
• facebook.com/BurtonEurope Call us at: +358-9-650 530 / ridersercice@funster.fi / www.funster.fi
• Uutta!
• ELIAS VEIJOLA Fs Blunt / Helsinki
• SN OW EX TR EM E MAGA ZI NE BNGR NEWS 16 €-VASTIKKEET 32 Tuotetesti: Nikon 1 v2 36 SPINDOCTOR 38 ELÄKELÄISET - aleksi vanninen 40 ISO-SYÖTE 46 EERO NIEMELÄ 52 Managerit 60 photoGALLERIA 66 10 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• Risto Mattila: Cab5, Ounasvaara Kuva: Matti Ollila Snowextreme Magazine | 1/13 11
• SN OW EX TR EM E MAGA ZI NE PÄÄKIRJOITUS 1/13 T ämä kausi alkaa olla Snow Extremen suhteen pulkassa. Vastahan ne upeimmat kelit ovat saapumassa auringon siivittäminä. Lehden loppusuora ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö pakkaisi laukkujamme ja suuntaisi ottamaan kaikkea iloa irti näistä keleistä. Niin kotimaassa kuin ulkomailla. Koska parhaat hetket ovat vasta edessä, en ala sen suuremmin analysoimaan tai tunnelmoimaan kuluvaa kautta. Mainittakoon kuitenkin, että suomalainen lumilautailu elää ja voi hyvin. Henkilökohtaiset onnittelut vielä kaksinkertaiselle maailmanmestarillemme Roope Tonterille. Älä poika rillaa koko kevättä. Ennen kuin hyökkäät lehden sisällön kimppuun, pohjustettakoon sitä hieman. Kannessa komeilee Eero Niemelä, joka on tehnyt vuosien saatossa erittäin vakuuttavan ammattilaisuran maailmalla. Tällaisen Amerikkaan päätyneen härmäläisen kanssa voi aina silloin tällöin olla haastetta tehdä haastattelu. Nytkin tuli mutkia matkaan, mutta olkoon ne positiivisia sellaisia. Kuvatilanteeseen vaikutti hieman Eeron sainaaminen Apo Snowboardsille, joka muutti käytettävien kuvien kriteerejä. Viime metreillä Eeron 12 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Kevät tulee, ota koppi kirjoittaessa kuvatekstejä hän huomasi, että yhdessä kuvassa onkin laskemassa hänen hyvä ystävänsä eikä hän itse. Se ei kuulemma olisi haitannut, koska ”voihan mun hyvällä kaverilla olla kuva mun haastattelussa, haha”. Tämä kertokoon jotain Eerosta. Tässä numerossa olemme myös nostaneet esiin managerit, tärkeät ihmiset laskijoiden takana. Ei ne sponsoritarinat aina mene ihan niin kuin pikkupoikana luuli. Ei ainakaan tänä päivänä, kilpailun ja panosten koventuessa. Mutta eipä siinä. Allekirjoittanut kiittää lukijoita kuluneesta kaudesta ja poistuu takavasemmalle kuivattelemaan ja levittelemään laskukamojaan ympäri keskuksia. Sami Välikangas Päätoimittaja?
• Lasten hauskat hiihtolomakurssit ALKEISKURSSIT SN OW EX TR EM E M AG AZ IN E Julkaisija SUKSILLA TAI LAUDALLA: Krook Media OY puh +358 9?726 80180 / fax +358 9?726 80181 Nahkahousuntie 5 00210 Helsinki, Finland 4 PÄIVÄÄ www.krookmedia.fi 4 x 100 min opetusta, hinta 109 € (sis. hissilipun) • ma-to (18.2.–21.2.) • klo 10–12 tai 14–16 Päätoimittaja Sami Välikangas / sami.valikangas@krookmedia.fi Talon kuvaaja Pasi Salminen / photo.pasisalminen.com Art Director 2 PÄIVÄÄ Mikko Kempas / mikkokempas.com 2 x 100 min opetusta, hinta 80 € (sis. hissilipun) • la–su (16.–17.2.) tai ma–ti (18.–19.2.) tai ke–to (20.–21.2.) tai la–su (23.–24.2.) • klo 10–12 tai 12–14 tai 14–16 Oikoluku Koko Hubara Method Man Henri Kunnas / henri@krookmedia.fi Toimitus Sami Välikangas, Henri Kunnas, Satu Järvelä, Pasi Salminen, Anna-Liisa Ojala, Eero Ettala, Ilmo Niittymäki, Mikko Kempas, Jussi Saarinen, Jussi Oksanen, Iikka Backström, Ali Toppinen, Paulus 1 PÄIVÄ Ähtävä, Krister Majander, 100 min opetusta, hinta 50 € (sis. hissilipun) • la (16.2. tai 23.2.) tai pe (22.2.) • klo 10–12 tai 12-14 tai 14–16 Kuvaajat Sami Välikangas, Pasi Salminen, Sami Tuoriniemi, Russel Dalby, Stan Evans, Hyppönen, Jeff Curtes, Teemu Heljo, Krister Majander, Ville-Petteri Määttä, Ashley Barker, Mike Yoshida, Frode Sandbech, Esa Ylijaasko, Ville Lahtinen, JATKOKURSSIT SUKSILLA TAI LAUDALLA: Ilmoitusmyynti Jerker Krook, tel. +358 40?566 3035, jerker.krook@krookmedia.fi Sami Välikangas, tel. +358 40 5045 722, sami.valikangas@krookmedia.fi 4 PÄIVÄÄ 4 x 100 min opetusta, hinta 109 € (sis. hissilipun) • ma–to (18.–21.2.) • klo 12–14 Markkinointi Jacob Roos, puh 040?553 2898, jacob.roos@krookmedia.fi Jakelu Urheiluliikkeet kautta maan. Intersport, Kesport, Sportia, Top Sport, Stockmann, erikoisliikkeet, hiihtokeskukset sekä alan tapahtumat. 2 PÄIVÄÄ 2 x 100 min opetusta, hinta 80 € (sis. hissilipun) • ke-to (20.–21.2.) • klo 10–12 tai 14–16 Internet www.bngr.fi Ilmestymisaikataulu Syksy -12. Viikot 44 ja 50 Talvi -13 Viikot 6 ja 12 Paino Reusner, painos 30?000 kpl Kannessa Eero Niemelä Kuva: Russel Dalby Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.vihtiski.fi Eeron bravuuri 20 vuotta sitten trampalla oli supermies: roiskautus mahalleen, ilmassa käsi nyrkissä eteen ja jaloilla räpiköinti. Nyt supermies Niemelä on valmiina pelastamaan yksinäisiä naisia tyylillä Pohjois-Amerikan kuuman auringon poltteessa.
• Talven takit niin pyllymäkiin kuin bulevardeillekin Top-Sportista! 119 90 (norm. 159,90169,90) PROTEST LAUREN JA ROCHA W TAKKI Naisten vedenpitävä takki rinteeseen ja vapaa-aikaan. Takissa lumilukko, irrotettava huppu ja säädettävät hihansuut. 119 90 (norm.159,90) PROTEST RIDER JA ADDICT TAKKI Miesten vedenpitävä takki rinteeseen ja vapaa-aikaan. Takissa lumilukko, irrotettava huppu ja säädettävät hihansuut. ITIS, HELSINKI. SELLO, ESPOO. JUMBO, VANTAA. VALIKOIMA VAIHTELEE MYYMÄLÖITTÄIN. WWW.TOPSPORT.FI
• BANGER NEWS! Roope leiskauttaa melkoisen korkealle. STONEHAMIN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUT 2013 Suomen maajoukkue lähti viime hetken muutoksilla matkaan kohti Kanadassa pidettyjä lumilautailun maailmanmestaruuskisoja. Loppuun asti odoteltu tieto Enni Rukajärven murtuneen ranteen tilasta jätti neidin kotopuoleen parantelemaan itseään. Tässä kuitenkin teille, arvon lukijat, yökyöpelin kooste kotisohvalta livestreamia ja liiton lehdistötiedotteita apuna käyttäen. Slopestyle? Naisten karsinnoista itsensä finaalin selvitti itsensä Merika Enne, joka hienosti oli lopputuloksissa neljäs. Ella Suitiala taas joutui jättämään slopestylen karsinnat väliin polvikipujensa vuoksi. Mutta sitten itse maailmanmestaruuskisojen sykähdyttävimpään hetkeen, nimittäin miesten slopestyle-finaaliin. Semifinaalit jätettiin kokonaan väliin keliolosuhteiden vuoksi, ja miesten finaalissa nähtiin kaiken kaikkiaan 20 laskijaa, joista kolme suomalaisia. Viimeinen kierros oli kuitenkin jälleen se ratkaiseva, jolloin finaalien viidenneksi viimeisenä laskuaan suorittanut Roope Tonteri kiilasi itsensä Mark McMorriksen edelle, Markin toistaessa vielä perään ensimmäisen kierroksen pisteensä 92,25. Janne Korpi otti myös itseään niskasta kiinni ja todisti väkevyytensä tekemällä täysin puhtaan runin kisan loppuun sijoittuen täten kolmanneksi. 16 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Marc Mcmorrisia harmittaa. Halfpipe? Lumisateessa käyty halfpipen karsinta sujui suomalaisilta olosuhteisiin nähden hienosti. Lumisade kerääntyi pipen flätille vaikeuttaen vauhdin säilyttämistä, mutta suomalaiset saivat silti aikaiseksi hyvät laskut.
• BANGER NEWS! Tupla maailmanmestari ja vahauksen maailmanmestari Antti Koskinen Miehistä Markus Malin ja Janne Korpi pääsivät suoraan finaaliin omien karsintaryhmiensä kolmansina. Jannen kanssa samassa ryhmässä olleet Peetu Piiroinen ja Ilkka-Eemeli Laari selvisivät semifinaaleihin. Peetu oli ryhmän neljäs ja Ilkka-Eemeli seitsemäs. Markus Malin onnistui olosuhteisiin nähden loistavasti kovassa lumisateessa käydyssä finaalissa ja otti mitalikaappinsa täytteeksi pronssia. Runsaassa lumisateessa lasketussa kisassa Malin onnistui toisella laskullaan nousemaan toiselle sijalle pisteillä 86,75. Kisan viimeinen laskija Sveitsin Iouri Podlatchikov nousi toisella laskullaan ensimmäiselle sijalle pisteillä 94,25 ja tiputti Malinin kolmanneksi. Toiseksi kisassa tuli Japanin Taku Hiraoka pisteillä 93,75. Slope Style tulokset 1. Roope Tonteri 2. Mark Mcmorris 3. Janne Korpi 4. Billy Morgan 5. Clemens Schattschneider 6. Robby Balharry 7. Ryan Stassel 8. Adrian Krainer 9. Petja Piiroinen 10. Matts Kulisek Boardercross Anton Lindfors taisteli hienosti tiensä pikkufinaaliin saakka. Jussi Taka karsiutui ensimmäisessä heatissa. Lumilautacrossissa Anton Lindfors sijottui loppupeleissä kymmenenneksi. Anton pääsi ensimmäisestä heatista toisena jatkoon ja toisesta kolmantena, mutta kolmannesta hän tippui ollessaan viides. Näin hän pääsi pikkufinaaliin, jossa hän laski neljänneksi ollen kokonaissijoituksessa kymmenes. Jussi Taka pääsi torstain karsinnoista eteenpäin, mutta karsiutui ensimmäisestä heatista, jossa hänen lisäkseen myös Lindfors laski. Taka ylsi Stonehamissa ensimmäistä kertaa urallaan finaaliin asti. Hän oli ryhmän neljäs ja kokonaissijoituksissa kolmaskymmenes. T Sami Välikangas K Suomen lumilautaliitto
• BANGER NEWS! ISO-SYÖTE FREERIDE Markus Malin kolmas X-PELEISSÄ Markus Malin ruikaisi itsensä komiasti palkintopallille runttaamalla kolme tuplaa samaan runiin ja vetämällä muutenkin miehekkään kokoisesti. Amerikan oma lempilapsi Shaun White hoiti homman odotetusti himaan niittaamalla muun muassa 7,5 metrin metukan ekasta hitistä. Eli suhteellisen läskisti ukkeli painoi, muilla ei juuri ollut sanansijaa koko kisassa. Piippukisan kohokohdaksi kuitenkin nousi Ayumu Hirano, joka on 14-vuotias sankari. Miehen kaarenajo ja järjettömän kokoiset airit kun saadaan vielä linkitettyä muutamaan kovempaan temppuun niin Shaun on lirissä. Odotetaan mielenkiinnolla. Muita Pipe-kisan kohokohtia oli Scotty Lagon pannut dropista, minkä vuoksi äijää ei kirjoittamattomasta säännöstä huolimatta päästetty ottamaan uutta starttia. Vanhan koulukunnan setäkaarti pipen alaosassa osoitti raivokkaasti mieltään vääryyttä vastaan. Karsinnoissa kaikkien sankari Kazu Kokubo harmistui tuomaritoiminnasta sen verran, että näytti keskisormea tuomaristolle. Se tietenkin tarttui aika moneen kameraan ja sai aikaan melkoisen kohun. Tietysti draamaa pitää olla, koska kyseessä on  enemmän tv-tuote kuin lumilautailukilpailu, mutta Amerikan väki ei ollut erityisen mielissään tempauksesta. Slopen puolella nähtiin kuinka hommat lähtevät oikeasti lapasesta. Reilit olivat joka laskijalla aika kupissa, mutta hyndälinjaa vedettäessä eroteltiin jyvät akanoista. Tuplaa sinne ja tänne ja sen päälle vielä tripla viimeisestä hyndästä. Kärkikolmikko riipaisi jokainen triplan pulteille alas viimeisestä hyndästä. Shaunkin kävi riipaisemassa triplan, mutta ländi ei ollut kovin vakuuttava vaikka jaloillaan pysyikin.  Karsinnan toiseksi laskenut Peetu Piiroinen ei oikein finaalissa saanut hommaa toimimaan ennen viimeistä runiaan, ja vaikka pisteiden olisi kaiken järjen mukaan pitänyt olla kovemmat, niin palkintopallille ei ollut asiaa. Välillä näin. Big Airin puolella taas ihmiset roiskivat triploja siihen tahtiin, että heikompaa hirvitti. BS tripla 1440, SW Bs tripla 14 ja caba tripla naulaantui ländiin ilman suurempaa ongelmaa. Lopulta Torstein Horgmo otti kisan haltuunsa vaikka yhteispisteet Mark McMorrisin kanssa oli tasoissa. Korkeammat yksittäiset pisteet vei Horgasmon kärkipallille.  Kisaan oman mausteensa toi Halldor Helgasonin 3,5 bäckflippiä naamalleen, ukkeli tajuttomaksi ja pulkalla pois. Hirmuista huolta lähimmäisissä herättänyt tapahtuma päättyi kuitenkin onnellisesti, kun illalla saatiin kuulla, että tällistä selvittiin aivotärähdyksellä ja ruhjeilla. Sairaaksi on hommat mennyt. Kurjan tunnelman kisojen ylle löi kelkkakuski Caleb Mooren kuolema freestylen finaaleissa käyneiden pannujen jälkeen. Mies käveli itse pois paikalta, mutta kuoli sairaalassa sisäisiin vammoihin. Herää kysymys, ovatko X-pelit jo vähän turhankin xtremeä. Voimia Mooren perheelle surun keskellä. T & K Ilmo Niittymäki 18 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Iso-Syöte Freeride laskettiin lauantaina 19.1. mitä parhaimmissa olosuhteissa. Aikaisemmista vuosista poiketen tapahtumapaikka oli Syötteen 3. rinteen ja välihissin välinen metsä Freeride-alueen sijaan. Tapahtumaa edeltävänä yönä puuterikeiju satoi reilusti uutta pehmoista lunta kisaajien ja järjestäjien riemuksi. Uusi laskupaikka keräsi laskijoilta hyvää palautetta, ja vaikka se sijaitseekin aivan hissin lähettyvillä, oli se monelle laskijalla uusi tuttavuus. Tapahtuman puuhamiehinä toimivat Jaakko Rapeli ja Santtu Kaikkonen, ja kisa järjestetään vuosittain talkooporukalla yhteistyössä laskettelukeskus Iso-Syötteen kanssa. Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat myös lasketteluseurat YKHS ja Läskikymppi sekä CitySport, WES ja SyöteResort Pärjänkievari. Citysport kattoi palkintopöydän jälleen komeaksi ja pyöritti tapahtuman aikana suksitestejä. ??Kisaajia oli monessa sarjassa: sekä naisten että miesten suksi- ja lautasarjassa ja uutuutena tiimikisassa, jossa kunkin tiimin kolmen parhaan laskijan pisteet laskettiin tuloksiin. Lisäksi kisan aikana pyöri valokuvakilpailu. Kisalaskut laskettiin tänä vuonna soololaskuina ja tuomarit olivat arvioimassa ja pisteyttämässä laskuja pitkin metsää. Tiukkojen laskujen jälkeen voittajiksi selviytyi naisten sarjassa Miia Vatka, miesten suksisarjassa Timo Malmberg ja miesten lautasarjassa Janne Lääkkö. Lääkkö palkittiin myös koko kisan voittajaksi parhaan laskunsa ansiosta. Valokuvakilpailun voitti Tuomas Muurinen. Freeride-kisojen perinteenä on katsoa palkintojenjaon yhteydessa kisakooste päivän laskuista, ja ainakin parhaat pannut ja muutamat muut vauhdikkaat suoritukset keräsivät katsojien innokkaat kannustukset. Kisan jälkipelit käytiin tuttuun tyyliin Hotelli Iso-Syötteellä. Iso-Syöte Freeride 2013 kiittää ja kumartaa, nauttii hetken keväthangista ja suuntaa katseen Freeride 2014:ään. Stay tuned. Kisoista löytyy videoita ja kuvia muun muassa tapahtuman FB-eventistiä: www.facebook.com/events/175901982556355/ T Santtu Kaikkonen? Sponsoririntaman huhuja Kansimiehemme Eero Niemelä on sainannut itsensä Apo Snowboardsille. Oskari Raitasen nakuilu ja työ ovat tuottaneet tulosta. Mies vakuutti toiminnallaan sen verran, että jatkossa ei enää tarvitse laskea ilkosillaan, sillä Rip Curl:n kiinnittänyt miehen tiimiinsä. Onnea molemmille osapuolille! Sami Luhtanen on seurannut muita Suomi-poikia sponsoripoluilla ja asettanut otsalleen Dyen lasit. Dyellä suhaavat jo entuudestaan mm. Ville Uotila, Markus Malin & I-E Laari. Fredu Sirviö on saanut viimein uudelta lautasponsoriltaan Roughilta oman pro model -laudan. Reiluna kaverina Fredu myös huukkasi Vekku Nissisen tallikaverikseen. ”Hän teki comebackin, vaikkei koskaan missään ollutkaan!”
• Lähde Ruotsin rinteille – Siljalla! Autopakettitarjous ennakkovaraajille: Turku–Tukholma Helsinki–Tukholma CLUB ONE alk. Muille alk. 80 € 84€ CLUB ONE alk. Muille alk. 99 € 104€ Alkaen-hintaan sisältyy yhdensuuntainen laivamatka 2 aikuiselle ja 2 lapselle 0–11 v. C/E-luokan hytissä sekä autopaikka (pituus max 7 m / korkeus max 2,4 m) iltavuorolla. Ennakkovaraajan tarjoushinnat voimassa määrättyinä päivinä 30.4.2013 asti, kun varaus tehdään ja maksetaan viimeistään 28 vrk ennen lähtöä, paikkoja rajoitetusti. www.silja.fi Snowextreme Magazine | 1/13 19
• BANGER NEWS! Street & volttimonttu vierekkäin. Tre kolmaria monttuun niin, että housut repeää. Rokolammen tyylinäyte. VUOKATTIIN UUSI SISÄHYPPYRIMÄKI JA SKEITTIPARKKI A ngry Birds Activity Park Vuokatin avajaisia juhlittiin perjantaina 14.12.2012 ja tottahan toki myös toimituksen täytyi päästä paikalle todistamaan tätä uutta ihmehallia. Halli on niin lasten kuin aikuisten todellinen huvipuisto. Skeittialue on toteutettu erittäin laadukkaasti. Halli tarjoaa varmasti jokaiselle jotain hauskaa. Jatkoksi lisäämme vielä virallisen tiedotteen tarjoamat infot hallista: Kasperi Kropsu & tre lipslide. Angry Birds Activity Park Vuokatti  Vuokatin Angry Birds Activity Park toteuttaa monen lapsen toiveet unelmien leikki- ja pelipaikasta. Maailman suurin Angry Birds -sisäaktiviteettipuisto rakennettiin Vuokattiin reilussa neljässä kuukaudessa. Entiseen elektroniikkatehtaaseen luotiin kolme toisistaan poikkeavaa kokonaisuutta, jotka motivoivat liikkumaan.  Samalla lipulla pääsee myös 1 000 neliömetrin freestyle-alueelle ja peliareenoille. Tämä on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen sisäaktiviteettipuisto, jossa tekemisen riemuun kuuluu olennaisesti uusimman teknologian hyödyntäminen, Angry Birds Activity Park Vuokatin toimitusjohtaja Taneli Sutinen kuvailee. Suomessa ainutlaatuinen sisähyppyrimäki Nuorison keskuudessa suurta kiinnostusta on herättänyt freestyle-lajien harjoittelu- ja harrastusympäristö, Vuokatti Freestyle Hall. Alueella on useita freestyle-rakenteita, kuten miniramppeja, reilejä ja kaaria, sekä mahdollisuus tutustua turvallisesti esimerkiksi parkouriin ja kiipeilyyn. Freestyle-osuuden kruunaa Suomen ensimmäinen Snowflexsisähyppyrimäki ja foam pit -monttu. ”Hyppyreistä voi laskea myös lumilaudalla tai suksilla. Vastaavanlaisia sisähyppyrikohteita on Euroopassa ainoastaan yksi Vuokatin lisäksi”, Sutinen kertoo. Vuokatti Freestyle Hallin suunnittelussa on hyödynnetty freestyle-lajien Suomen huippujen ja aktiiviharrastajien asiantuntemusta. T & K Sami Välikangas 20 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Streetin toinen puoli.
• BANGER NEWS! Volttimonttuun on helppo kokeilla ensimmäistä kertaa temppuja, joiden tekeminen rinteessä jännittää, kuten voltteja. Tässä kumminkin kokenut takajykä. Snowextreme Magazine | 1/13 21
• BANGER NEWS! Leirillä voi tutustua uusimpaan kuvauskalustoon. VIDEOCAMP kuvauksesta kiinnostuneille! R inteet ovat nykypäivänä pullollaan kamerat kädessä, päässä, tikussa ja laudassa suhaavia lumilautailijoita ja sukseilijoita. Joukossa on kuvaamiseen vuosia perehtyneitä puoliammattilaisia ja sitten suurimmaksi osaksi niitä, jotka osaavat painaa recin pois ja päälle. Laskemisen ja kuvaamisen yhdistäminen on ylipäätään hauskaa hommaa, vaikka taidot eivät kummoiset olisikaan. Mutta niin kuin kaikissa asioissa, pieni oppi tuskin on haitaksi. Sitä varten on luotu todella mielenkiintoinen ja monipuolinen VIDEOCAMP-kiertuekonsepti. VideoCamp-leirielämää VIDEOCAMP-leireillä opetellaan kaikkia laskemiseen ja kuvaamiseen liittyviä taitoja. Osallistuja voi olla kiinnostunut lumilautailun/new schoolin kuvaamisesta, editomisessta tai vain laskemisesta. Leirille voivat siis hyvin osallistua esim. kaveriporukat, josta löytyy monenlaista tekijää. Canon toimii yhteistyökumppanina, mikä mahdollistaa leiriläisille monipuolisen kattauksen erilaisia välineitä peruspokkarista hienoja ominaisuuksia viliseviin järjestelmäkameroihin. Osallistujat voivat olla myös lasku- ja kuvaamistaidoiltaan ääripäitä, sillä kaikkia pystytään opastamaan senhetkisen taitotason mukaan. Leirillä ei ole tärkeintä minuuttiaikataululla toteutettu ohjelma, vaan hauskanpito sanan oikeassa merkityksessä ja siinä sivussa hyödyllisten taitojen oppiminen. Kahden päivän ohjelmaan mahtuu hyvät ruokailut, erikoisspotin rakennus, editointia, kameroihin tutustumista ja tietysti mahdollisimman paljon kuvausta ja laskemista. Majoituksen sisältävillä leireillä 22 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi perehdytään myös pimeäkuvaukseen aggregaatin ja lisävalojen avustuksella. Paikalla ohjaamassa on Suomen parhaita kuvaajia ja laskijoita, joten leiriläiset saavat ykkösluokan opetusta. Kuvauskisa Jokaisen tapahtuman toisena päivänä järjestetään kaikille rinteessä oleville avoin, ilmainen kuvauskisa. Kuvauskisaan voi osallistua suksilla tai laudalla. Arvovaltainen tuomaristo etsii kahden tunnin sessareissa päivän parasta kuvaa ja videoclippiä. Voittajakuvan ja -clipin raati valikoi kaikkien osallistujien palauttamista materiaaleista. Voittajille on luvassa maineen ja kunnian lisäksi yhteistyökumppaneiden tuotepalkintoja. Parhaat kuvat ja videoclipit päätyvät lisäksi VIDEOCAMPin Facebooksivustolle, missä niitä pääsee katsomaan ja tykkäilemään koko kansa. Eikä siinä vielä kaikki, kiertueen parhaat palkitaan Canon- kameroin ja tuotepalkinnoin. Ja jos nyt luulit, että riitti, niin kerta kiellon päälle! Kaikissa VIDEOCAMP-tapahtumissa scoutataan kauden parhaita kuvaajia ja laskijoita, joista kasataan talven lopuksi VIDEOCAMP Dream Team. Palkintona tälle porukalle osallistuminen SFO13 (Snowboarding film operation) -tapahtumaan majoituksilla ja hissilipuilla. VIDEOCAMP-kiertue on täydessä vauhdissa ja tapahtumia riittää tammikuusta aina pääsiäiseen asti. Kiertueelle voi osallistua itseään lähellä olevassa rinteessä tai matkustaa esim. hiihtolomalla hieman kauemmas testailemaan muiden keskusten VIDEOCAMP-tarjontaa! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.bngr.fi/ videocamp Kuvat, videot ja kilpailut Facebookissa: VIDEOCAMP2013 T Paulus Ähtävä K Krister Majander Jokaisen tapahtuman toisena päivänä järjestetään kaikille rinteessä oleville avoin, ilmainen kuvauskisa.
• Snowextreme Magazine | 1/13 23
• BANGER NEWS! Serena Crushed Ice Downhill J okaiselle laskijalle on pipolätkää pelatessa tullut varmasti joskus mieleen, että tähän jäälle pitäisi saada hyppyri. No, nyt sitäkin ideaa pääsee testamaan käytänössä. Serenaan on rakennettu Suomen ensimmäinen alamäkiluisteluun tarkoitettu rata. Ice Cross Downhill on laji jossa neljä luistelijaa kiitää parhaimmillaan 50km/h tuntivauhtia alas jäädytettyä ränniä. Mitään tuplakorkkeja ei luistimilla kumminkaan ole tarkoitus tehdä, vaan meininki muistuttaa pitkälti ski crossia. Serenan 3- ja 4-rinteiden väliin rakennettu ränni on 270 m pitkä ja 5 m leveä. Radalla on kaksi lähtöpistettä, joista alempi on tarkoitettu aloittelijoiden lähtöpaikaksi. Lajiin tarvitaan lähes täydet lätkäsuojat, joita voi vuokrata Serenan vuokraamosta. Koko suojasetin vuokra on 20-35 € ajasta riippuen. Hommaan tarvitset vielä normaalin hissilipun, sillä nousu mäkeen tapahtuu normaaleilla hisseissä ja luistimiin kiinnitettävillä perinteisillä minisuksilla. Kausikorttilaiset pääsevät kokeilemaan lajia tunnin verran ilmaiseksi. Serenan ratamestarina toimii ICDH-maajoukkueen jäsen, Miikka Jouhkimainen. Radalta löytyy aina työntekijä opastamaan aloittejaa lajin alkuun. Tänä kautena Serenassa on 16.2. Pohjoismaiden väliset kilpailut, mutta radan ja kilpailuolosuhteiden kehitystä olisi tarkoitus jatkaa niin että tulevaisuudessa paikalle saataisiin MM-tason osakilpailuja. Serenan rata on esimerkiksi polttareihin loistava idea saada vähän hikeä sankarin otsalle ja käsi alttarille pakettiin. Laji sopii varmasti kaikille vauhdista, vaarallisista tilanteista ja alamäestä pitäville. Tosin, koska laji on uusi, on vakuutusyhtiöiden suhtautuminen asiaan vaihtelevaa, joten ennen kokeilua kannattaa tarkistaa asia omasta vakuutusyhtöstään ettei käy ikävästi. Lisätietoja: www.redbull.fi/crashedice www.redbullcrashedice.com www.redbullcrashedicenewsroom.com www.serena.fi/ski/rinteet-ja-street/ice-cross-downhill T Mikko Kempas 24 K Sami Välikangas Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• Kuva: Pasi Salminen BANGER NEWS! SFO 2012 jam-kisojen settejä. SFO 2013 Snowboarding Finnish Open on ottanut Tahkon keväiset rinteet ja aurinkoiset terassit vahvasti haltuun jo vuodesta 2009. ALSsi is back! Upouusi ALS-applikaatio tuo trikit ja ALS-jaksot iPhoneen ja iPadiin! Hiihtoloman aikoihin on mahdollisuus opetella temppuja helposti suoraan puhelimesta tai iPadista rinteessä, reileillä ja backcountrylla. ALS-temppukoulu tulee silloin saataville App Storesta kolmen tempun seteissä naurettavan halvalla, alle eurolla. Opettajina toimivat Suomen eturivin laskijat. Temppuja opetetaan reileissä, presseissä, hyndissä, flätillä, cornerissa, paipissa jne. ALSin jaksoista ensimmäisenä applikaationa julkaistaan 10 jaksoa viidenneltä tuotantokaudelta ja The Generator -leffa. SFO on neljän päivän tapahtuma laskijoiden ehdoilla ja laskijoita varten maailman luokan puitteissa Tahkolla 12-14.4.2013. Kolmen päivän laskutiimien kuvaussessiot päättyvät näyttävään SFO Jam yleisötapahtumaan Tahkon rinteillä lauantaina 13.4, jolloin Lumilautailu esittäytyy sekä urheiluna että elämäntyylinä Tahkon alueella. SFO kerää joka kevät Suomen parhaat laskijat ja kovimmat tulokkaat nauttimaan talven kovimmista skaboista ja rennosta ilmapiiristä Tahkon ympäristöön. Rinnebileistä, huippuartistien keikoista, kaverien tapaamisesta, laskuskaboista ja yleisestä hengailusta koostuva SFO pitää juurensa kasassa myös tänä vuonna. Viime vuotiseen tapaan tapahtuma on kaksiosainen. Viikolla käydään kutsukilpailuna kuvaustiimien välinen Snowboarding Film Operation. Videokisassa tiimien leikkikenttänä toimii koko Tahkon keväinen ympäristö. Tapahtuma huipentuu lauantain rinnefestareihin ja avoimeen SFO Jam tapahtumaan eturinteen kisaviritetyssä parkissa. VIDEOSKABA Videokilpailuun kutsutaan kuusi Suomen kovinta videokuvaustiimiä. Lisäksi yksi tiimi voittaa paikan ennakkokilpailun kautta. Eniten Facebook tykkäyksiä tapahtumasivulla keränneen videon tuottanut tiimi voittaa paikan Snowboarding Film Operationiin Tahkolle täydellä ylläpidolla. Koko videokilpailun parhaille on luvassa rahapalkintoja ja Minin auto tiimin käyttöön seuraavaksi kaudeksi. SFO JAM Jamit käydään lauantaina eturinteen parkkiin rakennetussa setupissa. Parkin viereen rakennetaan rinnefestarialue huolehtimaan yleisön viihtyvyydestä. Festaritunnelmaa luomassa ovat muun muassa Deejay Doowutchyalike ja Sici & The Boogie Brothers. ILTAGAALA Tapahtumaviikko huipentuu lauantai-iltana Piazzan uusitussa yökerhossa järjestettävään SFO gaalaan. Viikon parhaissa bileissä palkitaan videokilpailussa ja SFO Jamissa menestyneet laskijat. Juhlakansan viihtyvyydestä huolehtii Jukka Poika Snowextreme Magazine | 1/13 25
• BANGER NEWS! Isojen poikien kokoontumisajot Vihti Skissä Joulun alla toimitus kuuli huhua, että Vihdissä kokoontuisi suuri joukko vanhanliiton laskijoita. Päätimme ottaa hieman selvää asiasta ja lähestyimme Sami Tuoriniemeä asian tiimoilta. Terve Sami. Teillä oli Vihdissä melkoisen klassisen kuuloiset kokoontumisajot. Mikäs oli homman nimi? Jep, ajattelin että olisi mukava saada vanhaa laskuporukkaa kokoon ja kutsuin vanhat Vihdin kaverit paikalle. Hämmästyin itsekin kun huomasin kuinka paljon kavereita Vihdin ajoista on jäänyt. Yhteensä kutsuin noin 80 laskijaa. Useita ei ollut tullut nähtyä vuosiin tai jopa vuosikymmeneen. Ketkä kaikki pääsivät paikalle? Paikalle pääsi vähän yli 30 henkeä, lukijoille paikalle päässeistä tutuimmat nimet olivat Jussi Tarvainen, Lauri Heiskari, Tupe Heiskari, Janne Heiskanen, Iikka Backström, Eero Ettala ja Jari Tuoriniemi. Millainen tunnearvo Vihdillä on teidän laskuporukalle? On sillä todella suuri tunnearvo. Siellä tuli vietettyä miltei kaikki talvet 90-luvulla. Yhtenä talvena taisin olla siellä joka päivä kun se oli auki, jopa kuumeessa oli pakko päästä laskemaan ja näkemään kavereita. Sieltä on niin paljon muistoja, että tunnearvo on varmasti suuri kaikille vanhoille parroille. Mistä johtuu, että Vihdistä on tullut samalla vuosikymmenellä niin paljon pro-laskijoita? Mikä on Vihdin maaginen salaisuus? Aika vaikea sanoa. Meillä oli todella hyvä yhteishenki puskea keskusta rakentamaan parempia obstaakkeleita ja me oltiin aina itse mukana rakennuspuuhissa. Kaikki oli porukalla rakentamassa paippia kun paippikoneita ei ollut vielä keksitty. Lapiot heilui hampurilaispalkalla. Joka viikko käytiin kysymässä lapioita lainaan. Niillä me sheipattiin hyndiä ja hittejä paippiin, tästä nykynuoret voisi 26 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi ottaa mallia valittamisen sijasta. Lapio käteen ja heitot kuntoon jos ne eivät toimi. Siellä oli jo 90-luvun alussa todella kova taso laskemisen suhteen ja sieltä tuo menestys on varmaan lähtöisin, nuorilla oli aina vanhempia ja taitavampia kenestä ottaa mallia. Miten Vihti on muuttunut teidän silmissä niistä ajoista? Tähän on vaikea vastata kun ei ole päässyt itse paikalle paljoakaan viimeiseen 13 vuoteen. On ikävä nähdä ettei paippia enää ole, varmaankin johtuen siitä että paippilaskijoita ei ole niin paljon verrattuna sen teko- ja ylläpitokustannuksiin. Toivottavasti tähän saadaan pian kunnon tuet valtiolta, ainakin yksi kunnon superpipe tarvitaan Etelä-Suomeen. Tämä on kuitenkin harrastajamäärissä paljon suurempi laji kuin esimerkiksi mäkihyppy! Yksi rinne on tullut lisää ja hyndiä näytti olevan tuloillaan joulukuussa. Toivottavasti Vihti ja muut etelän keskukset ymmärtävät suorituspaikkojen merkityksen nuorille ja lajin tulevaisuudelle Suomessa. Vihti on antanut monelle uran lumilautailussa tai sen parissa ja toivottavasti näin tapahtuu myös tulevaisuudessa. Olisiko loppuun viellä terveiset Vihdin väelle? Iso Kiitos Vihti Skiin Samille, Helenalle, Jannelle, Kekkosen Juholle, kaikille vanhoille laskijakavereille sekä edesmenneelle Juhani Uotilalle. Eeron tekemän OG Reunion -videon voi nähdä ettala.comissa tai Vimeossa www.vimeo.com/56514084   Koska vanhat parrat eivät aina kaikkea tiedä, niin menepäs tutustumaan Vihti Skiin tarjontaan pikimmiten. Parkki on loistavassa kunnossa ja myös patjalle loikkiminen onnistuu, jos uusia temppuja tuntuu olevan hampaankolossa. www.vihtiski.fi T Sami Välikangas K Vihdin kummitus
• BANGER NEWS! SUKSIUUTISIA Kivarin loistava alkukausi päättyi polvileikkaukseen Lauri Kivarin loistavasti startannut alkukausi on päättynyt eturistisiteen repeämiseen. Mies ennätti raivata tiensä finaaliin Copper Mountainilla järjestetyssä US Grand Prix Slopestyle -kilpailussa, mutta finaalin harjoituksissa lyhyeksi tullut hyppy koitui ilmeisesti polven kohtaloksi. Huvittavan tilanteesta tekee se, että lääkäri tavoitti Laurin magneettikuvien tuloksia varten suoraan urbaanispotilta. Kuukauden päivät kerettiin siis temuta vahingon jälkeen, joten kuuden kuukauden sairasloma kasvattaa taatusti otsaan ylimääräistä uloketta. Toimitus toivottaa Laurille pikaista paranemista! Hiutaleen toinen kausi lähti myyntiin Amerikkaan! Jan-Erik Blombergin luotsaama Hiutale - Travellers With Skis -tv-projekti on saanut osakseen ansaitsemaansa huomiota rapakon toisella puolen. Projektin toinen kausi on tällä hetkellä kaupan Amerikan markkinoilla ja jäämmekin odottelemaan mikä kanavista sen ensimmäisenä ohjelmistoonsa nappaa. Positiivisen vastaanoton myötä on kolmannen kauden tekeminen jo täydessä vauhdissa, joten kaikkien iloksi voimme ilmoittaa, että saamme katsella ryhmän aikaansaannoksia jatkossakin! Aleksi Patja kolmanneksi SFR-Tourilla Rovaniemeläinen Aleksi Patja taituroi itsensä Ranskan Val Thorensissa järjestetyssä SFR-Tourin osakilpailussa kolmanneksi. Sijoituksensa myötä Aleksilla on loistavat asemat lähteä taistelemaan Tourin kokonaisvoitosta, jonka voittaja lunastaa itselleen paikan Euro X Gamesien Slopestylen starttilistalta. Täysin tyhjin käsin Aleksin ei tarvinnut nytkään kotiin palata, 1500 euron palkintoshekki kainalossa hymyilyttää varmasti! Mukana kilpailuissa oli myös kolme muuta suomalaista, joiden taival valitettavasti päättyi jo semi-finaaleihin. Heidän paikkansa tuloslistalla olivat: Eemeli Jussila 13., Eetu Rintamaa 15. ja Kalle Hildén 24. Ruka Fabulous käytiin sumuisessa säässä Jo perinteiseksi muodostunut Ruka Fabulous -kilpailu käytiin Rukalla sumuisissa olosuhteissa. Valitettavasti finaaleissa vain kaksi kolmesta sarjasta saatiin vietyä päätökseen sään muututtua liian vaaralliseksi Pro-sarjan viimeistelyyn. Päätös tehtiin yhteistuumin laskijoiden ja tuomariston välillä, joten Pro-sarjan osalta karsintojen tulokset jäivät voimaan. Lauantaiksi kaavailtu halfpipe-kilpailu jouduttiin perumaan, sillä suorituspaikkoja ei teknisten ongelmien myötä saatu viimeisteltyä kilpailun edellyttämään kuntoon. Tämän lehden ollessa jo lehtipisteissä voidaan Rukalla nauttia ensiluokkaisen pipen laskemisesta! Pro-sarja TOP-3: 1. Antti Ollila 2. Sami Säkkinen3. Anttu Oikkonen T Jussi Saarinen Kunnon hyppytreenit ympäri vuoden. Kilpatrampoliinit, volttimonttu, turvavaljaat osoitteessa: Telakkakatu 8 (Nosturin vieressä), 00150 Helsinki | puh. 010-32 11 545 www.taitoliikuntakeskus.fi | avoinna ma-pe 10-22.00, la-su 12-20.00 Snowextreme Magazine | 1/13 27
• BANGER NEWS! STARS OF THE STADIUM S uomen suurin lumilautailutapahtuma saatiin kunnialla päätökseen ja tapahtumasta jäi pohjimmiltaan hyvät fiilikset. Lahden hiihtostadionille rakennettu WST-tourin viiden tähden kilpailun vaatimukset täyttänyt hyppyri oli kohtuu vaikuttava rakennelma. Yleisö pääsi tänä vuonna aivan alastulorinteen viereen aistimaan lumilautailun viehätystä. Täytyy vielä painottaa, että tapahtuma oli ensimmäinen viiden tähden kilpailu, joka on järjestetty Suomessa. Tämän johdosta voittajalle oli varattu huikeat 25 000 dollaria palkintorahaa. Kolmelle parhaalle jaettiin yhteensä 50 000 dollaria. Tapahtuma sai useita tuhansia katsojia liikeelle, ja ihmisiä oli ruuhkaksi asti alastulorinteen vierellä. Etenkin superfinaalin aikaan yleisön antamat suosionosoitukset antoivat hyvän nostatuksen illan tunnelmaan. Kilpailussa oli mukana 18 taitavaa laskijaa, ja päivän aikana nähtiin useita 28 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi tuplakorkkeja eri suuntiin. Kilpailun voittoon ylsi 16-vuotias ranskalainen Boris Mouton, joka teki superfinaalin toisella laskullaan ison Bs 1080 tuplakorkin mutella. Tuomarit arvostivat Boriksen isoa tuplakorkkia enemmän kuin Janne Korven viimeisen hypyn Bs 1260 spiniä, jolla Janne sijoittui tiukassa kisassa toiseksi. Kolmanneksi tuli Suomen nuori lupaus Kalle Järvilehto, joka esitteli rentoa laskutyyliään stadionin yleisölle ja tvkatsojille. Kallen puhdas Bs 1080 tuplakorkki toi oikeutetusti kolmannen sijan. Mukana oli myös mm. WST-kiertueen big airin rankingin johtaja Antoine Truchon, mutta hän jäi kovatasoisessa superfinaalissa kuudenneksi. Paikalla oli myös huippuartisteja esiintymässä, joista mainittakoon Uniikki, Mikael Gabriel ja Cheek, jotka viihdyttivät yleisöä finaalin ja superfinaalin välissä. Tämän pohjalta on mukava odotella ensi vuoden kilpailuja. Tulokset: 1. BorisMouton (FRA) 2. Janne Korpi (FIN) 3. Kalle Järvilehto (FIN) 4. Petja Piiroinen (FIN) 5. Markku Koski (FIN) 6. Antoine Truchon (CAN) T & K Krister Majander
• ® F F U B auve e i d o Ho by Nic S worn .fi .buff w w w Maahantuoja B-Trade ky puh 09 3404800 Snowextreme Magazine | 1/13 29
• Arvaa kuka? On jälleen aika kilpailuttaa kansaa kun viimeksi kisa jäi epähuomiossa kokonaan välistä. Pasi Salminen on toiminut Snow Extremen hovikuvaajana jo vuosien ajan. Tälle ajalle on mahtunut yhdet sun toiset kuvaus-sessarit ja kovalevyjä sen kun tursuaa nurkista. Oli siis aika kaivaa luurankoja kaapeista ja sukeltaa vanhojen kuvien maailmaan. Nyt sinun täytyy kertoa meille kuvasta seuraavat faktat: 1. Vetäjän nimi 2. Temppu 3. Vuosi jolloin kuva on otettu Kun aivosi ovat raksuttaneet vastaukset selville, tulee sinun kirjoittaa meille sähköposti otsikolla ”Kuvamysteeri” ja lähettää vastauksesi osoitteeseen: kilpailu@bngr.fi Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti ja nimi julkaistaan seuraavassa lehdessä tällä samaisella palstalla. Palkinnothan tässä kilpailussa ovat MIELETTÖMÄT! MI EL ET TÖ MÄT PA LK IN NO T! S.O.S is back! Tässä teille hyvä syy laittaa rahat sukan varteen odottamaan ensikautta, sillä SOS is back. Vit-Trading otti homman haltuunsa ja täten legendaarisen SOSin vaatteita saa jälleen ensikaudella suomesta. www.sos-sportswear.com www.vit-trading.fi 30 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• BANGER NEWS! PHANTOM –ILMAKUVAUSTA kätevästi Phantom on maailman suurimman multikopterivalmistajan uusin innovaatio, joka tuo multikopterilentämisen jokaisen ulottuville, edullisesti ja vaivatta! Phantom on ensimmäinen hetivalmis multikopteri, jota ei tarvitse millään tavalla koota käyttäjän toimesta. Lataat vain akun täyteen ja teet minuutin kestävän kompassikalibroinnin jonka jälkeen olet valmis lentämään. Kehittyneet lento-ominaisuudet perustuvat markkinoiden myydyimpään DJI Naza M -ohjausyksikköön, joka vakauttaa kopterin automaattisesti. Sisäänrakennetun GPS:n avulla kopterin voi lukita ilmassa haluttuun paikkaan jolloin se pitää myös korkeutensa. Phantomissa on GoPro2 -kameralle sopiva teline, mutta siihen voi myös omatoimisesti kiinnittää muita alle 200 gramman kypäräkameroita kuten GoPro HERO3 Black Edition -kameran. Lentoaika täydellä akulla on kuormasta riippuen 10-15 minuuttia. Phantomin ominaisuuksiin kuuluu myös IOC lentotila, jossa kopteri seuraa suoraan ohjaustikun suuntia ilman että käyttäjän tulee tietää minne keula osoittaa. Jos radio-ohjaimesta loppuu patterit tai kopteri kulkeutuu liian kauas ja radiosignaali katkeaa, kytkeytyy automaattinen fail safe -toiminto päälle ja kopteri palaa lähtöpaikkaansa laskeutuen automaattisesti. Phantom on maailman ensimmäinen heti valmis multikopteri, joka mahdollistaa ilmasta valo- ja videokuvauksen helposti ja edullisesti. Laite sopii pienen kokonsa ja helpon lennettävyytensä ansiosta myös täysin kokemattomalle harrastajalle, joka haluaa luoda uudenlaisia kuvakulmia ilmasta niin videolle kuin valokuvanakin. Hyödyllinen apuväline kaikenlaisten harrastusten kuten laskettelun, lumilautailun ja skeittauksen kuvaamiseen. Kantomatka 300 m. Akku: 2200mAh 3S LiPo. Maahantuojalla laaja valikoima vara- ja lisävarusteita sekä erilaisia kypäräkameroita kopterin kyytiin. Phantom-toimitukseen kuuluu kaikki tarvittava ml. radioohjain, akku ja akkulaturi. Hinta 589 €, alv. 24%. Tiedustelut ja myynti: DJI tuotteiden maahantuoja www.videovaruste.fi Puh. 040 5585 853 Phantom on ensimmäinen multikopteri, jolla pääsee helposti käsiksi helikopterikuvauksen maailmaan. Tsekkaa nämä ja kuumottavimmat tarjoukset www.ukkohalla.fi Snowextreme Magazine | 1/13 Myyntipalvelu p. (08) 748 500, info@ukkohalla.fi | Online-varaukset: www.ukkohalla.fi 31
• €-va stik keet BURTON Custom Flying V twin 156. Ikonisen Custom-laudan pohjalta rakennettu todellinen twintip-lauta. Lisätyt hiilikuituvahvikkeet tekevät laudasta kevyemmän kuin alkukauden isoveljensä. Off Axis -teknologian avulla lauta käyttäytyy paremmin niin oikein päin kuin switchinäkin laskiessa. Todellinen parkkidekki! Mallin löydät hyvin varustetuista urheiluliikkeistä ja Burton Store Helsingistä, SH 560 € CLAST Clast Fleece Neckwarmer, muotoonleikattu lämmin fleecekauluri, jonka saa myös kiinnitettyä Clast-pipoon, SH 20 €  Clast Reversible Merino Neckwarmer, tekninen merinovillasta valmistettu kauluri, jonka ominaisuudet säilyvät hyvin kosteanakin, SH 35 € Clast Ninjamask, tällä ei tule kylmä! Tekninen ninjamaski takaa sessarit hieman kylmemmilläkin keleillä, SH 40 € Clast tiimistä löytyy myös suomalaista verta, mm. Antti Autti, Janne Lipsanen ja Oskari Raitanen. Saatavuus Top-Sportit ja valikoitu joukko laskettelukeskuksia. Tarkemmat tiedot: www.nice-trading.fi SWITCHBACK Helgasonin veljesten Switchback on kerrankin jotain uutta ja erilaista siderintamalla. Switchbackin siteet muodostuvat 4 eri osasta, joiden värin voit itse valita viidestä eri vaihtoehdosta. Näin ollen mahdollisia väriyhdistelmiä siteisiin on rapeat 3000. Toinen nerokas keksintö siteissä on se, että niiden säätämiseen ei tarvita mitään työkaluja, vaan tuunaaminen hoituu suoraan rinteessä. Hi back lähtee myös napsauttamalla pois, jos haluat kokeilla skeittausta muistuttavaan tyyliin laskea ilman taustatukea. Switchback-siteet myy Kampin Union Five. SH 199€. 32 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi BURTON Wheelie flight deck travel bag Burtonin mallistosta löytyy hiihtoloman matkustamiseen paljon erikokoista ja näköistä lautabägiä, reppua ja matkatavaroihin menevää laukkua. Tämän yksilön koko on 45 litraa ja mitat 57cm x 34cm x 31cm. SH 189.00 €. Burtonin laukkuja saatavilla muun muassa Burton Storesta ja Beyondstore.fi nettikaupasta.
• 12.-14.4.20M1) 3 (13.4. SFO JA Snowextreme Magazine | 1/13 33
• €-va stik keet DC - PLY Tässä laudassa on Lock & load-camber, eli siteiden välissä perinteinen camber. DC laittoi sen jatkoksi pidennetyt lumikontaktipinnat, jotka pitävät laudan vakaana kun kuormitat sitä. Nämä pinnat ottavat vastaan fiftarit ja pressit kuin rullalaudan trukit konsanaan ja toimivat tukipisteinä kun lataat laudan ollieen. Erittäin päheä ja monipuolinen lauta aktiiviseen käyttöön. Hae omasi Union Fivestä! Miehille viisi pituutta 147-159, Naisille kolme pituutta 145-153, SH 359 € 34 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Nitro - Zero Nyt olisi tarjolla kerrassaan mahtavaa all-terrain sidettä. Eli side, joka ei jätä kylmäksi millään osa-alueella. Side on varustettu minikiekoilla, jotka antavat loistavaa joustoa ja lautankontrollin tuntua laskijalle. Erittäin kestävät ja monipuoliset siteet. Näihin kun sorrut, et varmasti tule pettymään. Sidettä löytyy kolmessa eri värissä urheiluliikkeistä kautta maan. SH 199€.
• €-va stik keet ViLLA WoOL - Trooper OAKLEY Tanner Hallin rastafiiliksellä piristetty vetoketjuhuppari. Etutaskussa paikka soittimelle tai puhelimelle. Saatavilla varuste.net, aurinkolasikauppa.fi, overboard.fi, Intersport Forum/Vaasa/Kuusamo/Rintamäki, SH 69 € Eikä tässä vielä kaikki Tannerista. Tumput on nyt niin Hot ja Pop! Nahkainen goretex-tumppu käteen niin ei ole nakit jäässä! Löytyy esim. Ponke’s the shopista, SH 100 € Don’t eat yellow snow! Villa Wool klassista laatua hillitymmissä väreissä ja ajattomassa mallissa. Trooper on army-tyylinen pipo, materiaalina 100% villa. Tätä ja muitakin Villa Wool tuotteita saa kätevästi muun muassa merkin omasta nettikaupasta http://store.villawool.com/. SH 39€ Snowextreme Magazine | 1/13 35
• Tuo tete sti Nikon 1 V2:sen kenno ja kittilinssi tekevät upeaa yhteistyötä. Näkymä Kolin huipulta. TESTISSÄ: NIKON 1 V2 Pieni, mutta pippurinen toisen polven Nikon 1 V2 on se puuttuva palanen aktiivisen ja liikkuvan kuvaajan käyttöön. Kun kaipaat pientä kameraa suurella potkulla, tarjoaa tämä kamera juurikin sitä. Todella selkeän ja suomenkielisen valikon avulla kameran käyttöön otto on todella helppoa ja nopeaa. T & K Sami Välikangas Nikon 1 V2 tarjoaa järjestelmäkameran ominaisuuksia pienemmässä koossa. 36 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Uusi 14,2 megapikselin erittäin nopeatarkenteinen CMOS-kenno, suuri ISO-herkkyysalue ja nopea käsisäätöjen käyttö takaavat yksityiskohtaiset kuvat jopa heikossa valaistuksessa ja olosuhteissa. Tyrmäävintä testissä oli Nikon 1 V2:sen älykkyys kuvaustilanteissa. Kamera, joka oikeasti tekee hyviä kuvia jo pelkällä automaattiasetuksella ja osaa lukea kuvaajan ajatukset varjon ja valon suhteen. En yksinkertaisesti vaan saanut kameraa epäonnistumaan ottamasta kelpoa kuvaa tilanteessa, kuin tilanteessa. Jo pelkästään automaattiasetusten aiheuttaman riemun jälkeen pääsi kamera myös todellisiin oikeuksiinsa ja todisti kyllä olevansa maineikkaan isoveljensä kelpo jälkeläinen. Se on kuin perinteinen digipokkari, mutta silti jotain aivan muuta.
• Tuo tete sti Nopeus, tehokkuus ja tarkkuus pienessä rungossa Nikon on monipuolinen pääkamera ja erinomainen kakkoskamera, jonka valitset ensimmäiseksi useammin kuin uskotkaan. Ainakin allekirjoittaneen osalta kyseinen kamera tulee päätymään kuvauskalustooni. Vakio-objektiivin 10-30 mm tarjoaa jo erittäin hyvän perusskaalan zoomailtavaksi. Ihanteellisin kamera oli omassa käytössäni sille tehdyllä ”pannukakku”linssillä, jonka polttoväli oli 10 mm. Tämä kerrottuna kennokoolla (2,7) antaakin noin 27 mm kinovastaavuuden. Linssien suhteen Nikon 1 ei ole jättämässä käyttäjiään kylmäksi. Uusia lisätarvikkeita tulee tasaiseen tahtiin ja myös kauan odotettu laajakulmalinssi on tulossa näinä aikoina markkinoille. Tämä varmasti palvelee paljon videokuvaajia ja uskonkin, että Nikon 1 V2 voidaan tulevaisuudessa nähdä useammankin kuvaajan kädessä, niin video kuin myös still-puolella. Videokuvaajien kannattaa myös tutustua 10-100 mm objektiiviin, jossa on moottoroitu zoomaus, joka takaa tasaisen ja pehmeän jäljen sitä käytettäessä. Olit sitten reppureissaaja, aktiivinen harrastelija tai lapsesi laskuharrastusta kuvaava vanhempi. Harkitse vakavissasi tähän kameraan tutustumista. Tämä taskuraketti tarjoaa todellisen oikotien onneen. Arvosanaksi annan täten kiitettävän 9/10. Objektiivin kiinnike Nikon 1 –bajonetti. Tukee myös vaihdettavia objektiiveja erikseen myytävän bajonetin avulla. Teholliset pikselit 14,2 miljoonaa Kuvakenno 13,2 x 8,8 mm:n CMOS-kenno (Nikonin CX-koko) Kuvakulman / polttovälin kerroin on noin 2,7 x objektiivin polttoväli (35 mm:n kameran polttoväliksi muunnettuna) Kuvakoko (pikseleinä) Valokuvat (automaatti-, P-, S-, A-, M- ja Parhaan hetken kuvaus -tilat; kuvasuhde 3 : 2): 4 608 x 3 072, 3 456 x 2 304, 2 304 x 1 536; Valokuvat (kehittynyt elokuvatila; kuvasuhde 3 : 2):4 608 x 3 072 (1 080/60i, 1 080/30p), 1 280 x 856 (720/60p, 720/30p); Valokuvat (liikkuvat kuvat; kuvasuhde 16 : 9): 4 608 x 2 592 Tiedostomuoto NEF (RAW): 12-bittinen, pakattu; JPEG: JPEG-Baseline-yhteensopiva pakkausasetuksella hieno (n. 1 : 4), normaali (n. 1 : 8) tai perus (n. 1 : 16) pakkaus; NEF (RAW) + JPEG: Yksittäinen valokuva tallennetaan sekä NEF- (RAW-) että JPEG-muodossa Tallennusvälineet SD, SDHC ja SDXC -muistikortit Elektroninen etsin 0,47 tuuman ja noin 1 440 000 kuvapisteen TFT-nestekidevärinäyttöetsin, jossa diopterin säädin ja kirkkauden säätö. Huom. Tämä antaa mukavan ja perinteisen valokuvaamisen tunteen. Kamera vaihtaa etsinnäyttöön, kun se havaitsee etsimen olevan käytössä. Kuvaustilat Perinteiset: Automaattinen, P, S, A, M. Sekä parhaan hetken kuvaus, Kehittynyt elokuvatila ja Liikkuva kuva. Suljinaika Mekaaninen suljin: 1/4 000–30 sekuntia. Salamatäsmäysnopeus Mekaaninen suljin: 1/250 s Elektroninen suljin: 1/60 s Kuvausnopeus Noin 5, 15, 30 tai 60 kuvaa/s Valotuksen korjaus -3–+3 EV, 1/3 EV:n välein (käyttäjän määritettävissä P-, S- ja Atiloissa) ISO-herkkyys ISO 100–6400 Tarkennusalue Telemark-laskijan vauhti pysähtyy myös automaattiasetuksin. Vakio-objektiivin 10-30 mm tarjoaa jo erittäin hyvän perusskaalan kuvaukseen. Kaukaakin otetusta kuvasta saa kaivettua viellä upeita yksityiskohtia esiin tarpeen tulleen. Piirtoa ja dataa rittää hämmästyttävän paljon. Pistetarkennus: 135 tarkennusaluetta; 73 keskialuetta tukee vaiheen tunnistavaa automaattista tarkennusta; Automaattinen tarkennusalueen valinta: 41 tarkennusaluetta Videon tiedostomuoto MOV Videon pakkaus H.264/MPEG-4 Advanced Video Coding Äänentallennuslaite Yhdysrakenteinen mikrofoni tai lisävarusteena saatava ulkoinen ME-1-stereomikrofoni; herkkyys säädettävissä Näyttö 7,5 cm:n (3 tuuman), noin 921 000 pisteen TFT-nestekidenäyttö, jossa kirkkauden säätö Paino Noin 338 g akun ja muistikortin kanssa, mutta ilman rungon suojusta noin 278 g (vain kameran runko) Hinta 965 euroa (Nikon 1 V2 + VR 10-30mm) Tarkemmat tiedot osoitteesta www.nikon.fi Snowextreme Magazine | 1/13 37
• S PIN DO C T O R PART 3/43 EER O ET TA LA Spin Doctor Ettala paljastaa teille salaiset laboratoriokaavansa temppujen onnelliseen maailmaan. Tällä kertaa vuorossa on Eeron mukaan yksi hauskimista snoukkatrikeistä, nimittäin etuperinvoltti aka front flip. T Eero Ettala, Sami Välikangas K Sami Välikangas P Sölden 38 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• EERO ETTALA F r o nt f l ip 1. Tämän tempun harjoittelu kannattaa aloittaa kevätlumilla, sillä ensimmäiset yritykset useimmiten pyörivät liian hitaasti, ennen kuin tajuaa kuinka paljon noselta poppaamiseen pitää käyttää voimaa. 2. Etsi rinteestä pienehkö boxi, koska tässä trikissä ei hirveästi ilmaaikaa tarvita. 3. Lähesty heittoa niin kuin suoraa airia vetäessäsi, paino hitusen varpailla. 4. Nollie pitää muistaa ajoittaa n.30cm ennen lipin loppua, koska muuten missaat nollien ja et saa tarvittavaa momenttumia tempun suorittamiseen. PART 3/4 5. Kun on kyse pienestä hyppyristä, on helpompi saada voimaa temppuun tekemällä ihan pieni nytkäytys liike ennen nollieta niin, että laitat aluks painon takajalalle jotta laudan nose nousee hieman ilmaan ja sitten isket nosen heitolle jotta saat tarvittavan voiman volttiin. 6. Sukella volttiin, niin kuin tekisit kärrynpyörän. Aluksi tempussa ei näe paljoa, mutta heti kun on olet pyörinyt puolikkaan voltin voit hieman päätä kääntämällä spotata ländingin. 7. Ländääminen on sinänsä helppo homma, sillä tulet oikein päin alas ja kaiken järjen mukaan olet kerennyt spotata ländin puolessavälissä ilmalentoa. 8. Onnittelut! Olet juuri suorittanut yhden hauskimmista snoukkatrikeistä! Snowextreme Magazine | 1/13 39
• 40 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• ELAKELAISET Eläkeläisten seuraava uhri on mies jonka lautailu-ura on ollut uskomattoman pitkä. Omien sanojensa mukaan hän ajatteli koulun jälkeen pitää välivuoden. Kyseistä väliä tuli kokonaista 15 vuotta ja kokemuksia rutkasti enemmän. Suuri osa lehden nuoremmista lukijoista ei ollut edes syntynyt kun Vannisen poika lähti valloittamaan maailmaa. Aleksi on yksi suomen lautailun todellisista pioneereista. Antaa eläkeläisen itse kertoa! -Satu Järvelä T Satu Järvelä K Arkistot, Potretit: Sami Välikangas Miten päädyit aloittamaan lumilautailun? Vuosi oli 1989 ja Järvenpään paikallinen skede- ja surffiliike Hanigton oli ottanut lumilautoja hyllyynsä. Muutamat skedekaverini päättivät lähteä kokeilemaan niitä. Itse muistan olleeni hyvinkin vastahakoinen moiselle idealle, tuumasin että skeittaus on se juttu, ei tuommonen homma voi olla hyvä. No, kaverini saivat minut kuitenkin suostuteltua mukaansa, ja kyllähän se homma muutaman tuskaisen pannuttelukeikan jälkeen alkoi maistuakin. Muistan, ettei me osattu vielä edes kääntyä kun oltiin jo hyppimässä jostain pikku nokista niillä laudoillamme. Puolet yrityksistä meni siihen, ettei päästy edes hyppyrin nokalle asti pystyssä. Aloitit lautailun ensimmäisten suomalaisten joukossa. Saiko silloin laskea lumilaudalla kaikissa keskuksissa, ja miten lautailuun suhtauduttiin? Kyllä Suomessa sai käsittääkseni laskea laudoilla joka paikassa, Jenkeissä oli hieman eri kuviot noihin aikoihin, ja paikoin hyvinkin tiukkapipoinen suhtautuminen lautailijoihin. Hiljaisempaahan se oli täällä meillä kuin tänä päivänä, ja nyt kun asiaa muistelee, niin illat olivat kyllä todella rauhallisia rinteessä, aika lailla omassa porukassamme siellä puuhailtiin muutaman satunnaisen laskettelijan seassa. Sadepäivistä puhumattakaan, pyörittelivät useamman kerran päitään Talmassa, kun olimme ainoat, jotka mäkeen raahautuivat kaikista pahimmillakin keleillä. Ei siinä muu auttanut kun käynnistää hissit pojille. Talman Esalle ja Vesalle täytyy antaa oikea jättikiitos heidän avoimuudestaan tätä silloin niin uutta uutta lajia kohtaan. Alussa rakentelimme omia pieniä nokkia sinne tänne rinteen reunaan, mutta ei mennyt kauaa kun niitä ei jyrättykään iltaisin rinnekoneella vaan ne olivat meille varta vasten tällä samaisella masiinalla rakennettuja. Milloin päätit lähteä maailmalle? Maailmalle lähtö tapahtui aika yllättäen ja asiaa sen kummemmin ajattelematta. Ensimmäinen keikka oli muistaakseni alkuvuodesta 1991, kun lähdimme Aki Kärjän ja Suomen ensimmäisessä lumilautasukupolvessa laskeneen sekä myös Ponke’sissa vaikuttaneen Bägyn kanssa EM-skaboihin Sveitsin Leysiniin. En muista kyllä yhtään miten ajatus reissusta sai alkunsa, mutta sinne vaan mentiin. Kisoista ei ole paljon muuta jäänyt mieleen kuin Terjen laskujen näkeminen ensimmäistä kertaa. Terjen vetäminen oli noin valovuoden muita edellä, eikä sitä touhua voinut kuin hämmästellä. Tuolla reissulla tapasin myös Kuhlbergin Sebun ensimmäistä kertaa lumilautailun merkeissä, ja me taidettiin sopia jotain suunnitelmia tulevalle. Seuraavana kesänä oltiinkin Strynissä useampaan otteeseen ja seuraavana kautena lähdettiin Sebun kanssa tutustumaan ISF:n skaboihin KeskiEurooppaan. Snowextreme Magazine | 1/13 41
• Bs tail European Openeista Livignosta vuodelta 2002. Kuva: Stan Evans 42 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• ELAKELAISET Bs indy. Kuva: Hyppönen Ingemar Backmanin sanoin: “Hyppyri kertoo sinulle mitä siinä voit tehdä” . Tämä lisää haastetta, ja trikkejä pitää tosiaan olla enemmän kuin ne pari, joita sitten toistetaan kilpailusta toiseen. Taisit päästä Burtonille heti uran alkuvaiheissa? Laskimme Sebun kanssa tuossa vaiheessa kummatkin Markus Aarnin Suomen Burton-tiimissä. Oltuamme kautena 91-92 muutamissa ISF:n skaboissa pääsimme messiin Burtonin katalogikuvauksiin Ranskan Val Thorenseen. Varsinainen diili syntyi vasta myöhemmin, kun eräs toinen lumilautavalmistaja osoitti meitä kohtaan kiinnostusta rahallisen sopimuksen muodossa ja Markus Aarni puhui Burtonin kanssa asiasta. Hän onnistui vääntämään meille kummallekin sopimukset suoraan Jenkeistä. Miten se vaikutti sinun laskemiseesi ja elämääsi? Kyllähän se elämä otti siinä kohtaa täysin oman suuntansa. Tarkoituksenani oli tosiaan ollut laskea ja reissata vuoden verran ja tutkia sen jälkeen eri jatko-opiskelumahdollisuuksia. Tästä eteenpäin laskemisesta tuli kuitenkin tärkeimmän harrastukseni lisäksi myös ammattini. Saatoin siis panostaa laskemiseen täysillä ja sen halusin tämän ainutlaatuisen mahdollisuuden tullen myös tehdä. Kiertelitte Sebun kanssa aluksi kilpailuja, kunnes ajan saatossa sinä siirryit enemmän kuvauspuolelle. Tykkäsitkö kilpailemisesta vai oliko kuvailu enemmän sinun juttusi? Alussa skabaaminen oli yksinkertaisesti hyvä tapa päästä esille, koska meillä ei ollut vielä minkäänlaisia kontakteja. Olen kyllä aina viihtynyt kilpailuissa, vaikka en sinänsä olekaan niin kovin kilpailuhenkinen persoona. Tämän huomaa hyvin kisamenestyksestäni, parhaimmat tulokseni ovat kisapäiviltä, jolloin olosuhteet ovat olleet loistavat ja laskufiilis sitä kautta myös katossa. Eli olen ollut aika huono “pakottamaan” itseni onnistumaan, jos laskufiilistä ei yksinkertaisesti syystä tai toisesta ole. Skaboissa näki aina tuttuja ja laskeminen kavereiden sekä tuttujen kanssa ja toistensa puskeminen hyvässä hengessä on toki yksi lumilautailun hauskimmista puolista, sitä ei voi kiistää. Lisäksi voi kyllä todeta, että kisat ovat hyvä motivaattori uusien temppujen opettelulle. Kuvaaminen on kyllä ollut aina enemmän minun juttuni, voisi sanoa että alusta asti. Ehkä siinä minulle sopivinta on juuri itsensä voittaminen. Tykkään asettaa tavoitteita itselleni ja kilpailla omalla tavallaan itseäni vastaan. Lisäksi kuvatessa on tietysti enemmän vaihtelua, ei tarvitse esimerkiksi dropata aina samanlaiseen pipeen, vaan olosuhteet ja suorituspaikat vaihtuvat joka kerta. Kuvatessa ja hyviä spotteja etsiessä pääsee myös käyttämään luovuutta ja kokeilemaan erilaisia ratkaisuja, joista ei tosiaan voi aina tehdä kaikkia trikkejä jotka osaa, vaan pitää mukautua tilanteeseen. Mitkä olivat sinun urasi kohokohdat? Urani pituus on minulle ainakin yksi suuri kohokohta. Viidentoista vuoden aikana on syntynyt niin paljon hyviä muistoja, että niitä on vaikea lähteä avaamaan kenellekään muulle. Hyvä muisto voi olla tunnelma hiljaisesta puuterin täyttämästä metsästä, onnistuneet treenit ja hyvä fiilis jonkun tietyn biisin soidessa skaboissa, tai vaikka tunne, kun ländäsin vihdoin useaan kertaan yrittämäni trickin. Isommassa mittakaavassa voisi kohokohtia ehkä eritellä urani eri vaiheisiin. Ensin olivat alkuaikojen opettavaiset reissut nollabudjetilla, sitten pääseminen ammattilaiseksi ja reissaaminen ympäri maailmaa. Yhtenä kohokohtana näkisinkin loukkaantumisten jälkeisen vaiheen. Olin siis käynyt läpi useamman leikkauksen ja kuntouttanut itseäni parhaani mukaan, jotta pystyisin taas laskemaan ja kehittymään täysillä. Vaihetta, jolloin sain selätettyä nuo vammat ja aloin kuvaamaan Pat Vermeulenin kanssa, voisi hyvällä syyllä kutsua yhdeksi urani kohokohdista. Tässä vaiheessa laskunikin alkoivat kehittyä aivan uudella tavalla ja motivaatiota riitti. Moni kutsuikin tätä come backiksi, vaikka en varsinaisesti kokonaan poissa ollutkaan. Minkälaisia loukkaantumiset sitten olivat ja vaivaavatko ne vielä? Ensin meni olkapää sijoiltaan, sen jälkeen ollessani Mt. Hoodilla ekoja kertoja mäessä olkapääoperaation jälkeen meni polvesta eturistiside. Näiden kahden vamman kanssa sitten taistelinkin aika pitkään. Kokonaistulokseni on murtunut ranne, useamman kymmentä kertaa sijoiltaan mennyt olkapää, kummastakin polvesta katkenneet eturistisiteet ja lopuksi vielä hyvinkin väkivaltaisesti sijoiltaan mennyt kyynärpää. Kyynärtaipeeni iho repesi auki revähdyksen voimasta, ei ollut nättiä. Operatiivisessa leikkauksessa olen käynyt kuusi kertaa. Vammoista ensimmäisenä leikatut polvi ja olkapää ovat kyllä läsnä melkeinpä joka päivä. Joskus ne eivät vaivaa juuri ollenkaan kun taas toisinaan hyvinkin paljon. Kunnon lämmittely ennen liikuntaa onkin minulle erittäin tärkeää, mutta ilokseni lämpimänä jopa kivulias ja jäykkä polvenikin toimii useimmiten ihan moitteettomasti. Aleksin kuuden aukeaman haastiksen aloitusaukeama TWS:tä vuodelta 1996 Snowextreme Magazine | 1/13 43
• ELAKELAISET Aleksi Vanninen Muistatko milloin lopettamispäätös syntyi ja minkälaisilla fiiliksillä se tapahtui? Minulle tuli vaihe, jolloin reissaaminen ja hyvien kuvauspäivien odottelu tyhjän panttina eivät enää maistuneet. Tuli tunne, että nyt olisi pikkuhiljaa aika siirtyä kohti uusia haasteita. Tämä taisi olla viimeinen kausi jolloin kuvasin Pirate Movie Productionsin kanssa Keski-Euroopassa, eli kausi 2006–2007. Laskut maistuivat toki aivan kuten ennenkin, mutta kaikki se ylimääräinen, mitä reissussa joutuu sietämään, alkoi olla hieman liikaa. Seuraavana kautena en tainnut tehdä kuin muutaman laskureissun ja keskityin tekemään ennakkotehtäviä päästäkseni opiskelemaan. Taisin olla siinä mielessä onnekkaassa tilanteessa, että olin itse valmis lopettamaan. Olisin ehkä voinut neuvotella vielä jonkinlaiset diilit, mutta käsittääkseni tilanne sopi hyvin kaikille osapuolille. Sinulla oli harvinaisen pitkä ura. Oliko sinulle selvää mitä alat tehdä lautailun jälkeen? Niinkin voisi sanoa. Tarkoitukseni oli pitää välivuosi lukion jälkeen, laskea enemmän ja hakea sen jälkeen opiskelemaan graafista suunnittelua. Välivuosia tulikin 15, mutta sama suunnitelma päti yhä kaikkien vuosien jälkeen. Olen opiskellut graafista suunnittelua ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Aloitin koulun samana syksynä kun viimeinen lumilautailusopimukseni päättyi. Tällä hetkellä teen oman alani töitä helsinkiläisessä mainostoimistossa. Metodi Riksgränsenissä 90-luvun puolivälistä. Kuva: Jeff Curtes “ Vanhempana voisi varmaan todeta että ennen oli kaikki paremmin ja aidompaa, ja että nyt lumilautailu on niin kaupallista, pinnallista ja vääriin asioihin keskittynyttä, että välillä puistattaa. Näinhän se usein tuntuu olevankin, mutta sen ei todellakaan tarvitse olla. Minä ainakin suljen tuon kaiken ulkopuolelle ja nautin lautailusta juuri niinkuin siitä olen aina nauttinutkin. “ 44 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Miltä tuntui mennä ensimmäisen kerran ns. normaaliduuniin? Hyvältähän se toki tuntui. Olin tosin ehtinyt totutella normaalirytmiin koulun penkillä. Tämä ei ehkä kaikille aukea, mutta olin ja olen yhä vieläkin innoissani selkeästä viikkorytmistä. Tehdä arkipäivät töitä tai käydä koulussa ja viikonloput ovat täysin vapaita sinulle itsellesi. Aikaisemmin, kun olin laskureissujeni välissä kotona, saatoin olla jopa turhautunut kaikkeen vapaa-aikaan jota minulla oli käsissäni. Arkipäivät ja viikonloput olivat hieman vieras käsite. Onhan se mukavaa kun voi käydä treenaamassa silloin kun siltä tuntuu, mutta mitä sen jälkeen? Suurin osa kavereistani oli kuitenkin päivät duunissa, joten aika yksinäistä puurtamista se monesti oli. Oliko missään vaiheessa sopeutumisvaikeuksia tai kaipuuta matkustamiseen kun ei enää ollutkaan reissua reissun perään? Haha, sopeutumisvaikeuksia ei ole ollut vielä tähän päivään mennessä. Viihdyn niin hyvin kotona omien juttujeni parissa, että ajatus ulkomaille laskemaan lähtemisestä tuntuu vieläkin todella kaukaiselta.
• Vääntöä Talman pipestä ajalta kun se sijaitsi vielä eturinteessä, kausi 90/91. ELAKELAISET Aleksi Vanninen Voisin kyllä mielelläni avata silmäni vaikkapa jossain Alpeilla aurinkoisena puuteripäivänä lauta jaloissani, mutta kaikki se reissaaminen ja säätö joka minut siihen tilanteeseen veisi, tuntuu vieläkin hieman etäiseltä. Millainen suhde sinulla on nykyään lautailuun? Mäki ja laskukaverit ovat samat kuin aina ennenkin. Laskeminen ei ole menettänyt hauskuuttaan, ja lähden yhä mäkeen aina kun kerkeän. Rautasen Matti naureskeli viime viikonloppuna Talmassa, että täällähän on pelkästään samoja naamoja kuin 20 vuotta sitten. Vieläkö vanhat temput vääntyy vai keskitytkö nykyään tyyliin? (Lukijat huom. Aleksillahan on kautta aikojen kaikkein smoothein tyyli!) Kyllä se 180-540-osastoa taitaa pääosin tänä päivänä olla. On ollut hauska huomata, että vaikka tulisi pidempiäkin taukoja laskemisesta, niin jos saa perus laskutatsin kohdalleen, onnistuvat vanhat temput siinä missä aina ennenkin. Ysien tekemiseen vaadittaisiin kyllä jo aika huippupäivä, fiilis ja olosuhteet, mutta kyllä ne kaikki seiskat taisi tulla viime kautena vedettyä. Nekin voidaan tosin varmaan laskea sinne tyyliosastoon tämän päivän standardien mukaan. Tartutko vielä lapioon vai jätätkö sen nykyään muille? Todellakin tartun! Täytyy kyllä sanoa, että Talmassa on viime talvina ollut paikat niin hyvässä sheipissä, että lapion varteen ei ole tarvinut juuri tarttua. Kevään tullen nokat kaipaavat kuitenkin usein pientä kunnostusta ja silloin olen kyllä ensimmäisenä lipalla fiksaamassa sitä kuntoon. Kannan keväisin myös aina suolaboxeja repussani, jotta nokan saa kovetettua eikä sitä ei tarvitse olla koko ajan fiksaamassa. Millaiset terveiset haluaisit lähettää tämän päivän junnuille? Ei muuta kuin tehkää niitä asioita joista itse nautitte. Lumilautailu koostuu niin monesta eri osa-alueesta ja eri kokoista jutuista, että siellä on kyllä kaikille jotain. Se on aivan sama pitääkö mäessä pelkästä kavereiden kanssa yhdessä olemisesta vai sen triplakorkki-unelman jahtaamisesta. Turha pakottaa itseään johonkin mikä ei oikealta maistu. Lumilautailussa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse hauskanpidosta, vaikka se kuinka kliseiseltä kuulostaisikin. Vanhempana voisi varmaan todeta, että ennen oli kaikki paremmin ja aidompaa, ja että nyt lumilautailu on niin kaupallista, pinnallista ja vääriin asioihin keskittynyttä, että välillä puistattaa. Näinhän se usein tuntuu olevankin, mutta sen ei todellakaan tarvitse olla. Minä ainakin suljen tuon kaiken ulkopuolelle ja nautin lautailusta juuri niin kuin olen siitä aina ennenkin nauttinut. ALEKSI VANNINEN Ikä: 39 Kotoisin/asuu: Järvenpää/Helsinki Uran aikaiset sponsorit: Burton, Salomon, Elan/Artec, Arnette, Smith, Spy, Bonfire, 686 Saavutukset: 1. SM Pipe -92, 1. ISF WC Pipe Sexten -96, 4. ISF European Champs Leysin -97, 4. ISF World Champs Sierra at Tahoe -97, 3. Burton European Open Pipe -02, 1. Red Bull Big Air Åre -02, 1. Big Day Out Val D’Isere -02, 1. FIS WC Big Air Schleppe Alm -04, 3. XBox Big Day Out Val D’isere -06, Best Trick (FS 1080) Wangl Tangl -07 Leffapartit: Mm. Project 6, Getting Some, Easy Rider, Diary of a Madman, No Good, Elekrep, Hi-Fi, Voice, Lubedence, Walk the Plank Snowextreme Magazine | 1/13 45
• Jos perinteinen rinnelasku ja parkin hinkkaaminen kyllästyttää, niin Iso-Syötteeltä löytyy myös oivat mahdollisuudet puuterin pöllyttämiseen luontoäidin armoilla. Mikäs sen parempaa? Kuva: Teemu Heljo 46 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• Alan medioissa paljolti huomiota saanut Iso-Syöte on porskuttanut eteenpäin kovalla tahdilla, eikä huomion saamisen suhteen ole juurikaan ihmeteltävää. Ei ole mikään yllätys, että keskus valittiin myös vuoden 2012 hiihtokeskukseksi. Iso-Syötteellä on asenne ja motivaatio kohdillaan keskuksen kehittämisen suhteen. Kun koko perhe on täydellä sydämellä mukana pyörittämässä firmaa, niin eihän siitä voi syntyä kuin hyvää jälkeä. T Sami Välikangas K Sami Välikangas, Teemu Heljo & Ville-Petteri Määttä Perhe Terentjeff & Iso-Syöte Jo vuosikausien ajan Iso-Syötteellä kaiken vapaa-aikansa viettänyt Terentjeffin perhe päätyi 2000-luvun taitteessa ostamaan keskuksen ja elvyttämään sen toiminnan uuteen kukoistukseen. Perheen lapset ovat kasvaneet rinteillä ja päätyneet mukaan pyörittämään perheyritysyä nyt aikuisiällä. Yhdessä tekemisen ilo näkyy, ja nuoremman sukupolven raikkaat ideat ovat suureksi hyödyksi. ”Pitkä kehitystyö on viimein saavuttanut sellaisen pisteen, että pystymme nyt tarjoamaan ihan kaikille sopivantasoista ja monipuolista laskettavaa, olit sitten parkkilaskija tai kiinnostunut freeridestä. (Toim. huom. katso uutinen Iso-Syötteellä pidetyistä kilpailuista lehden alkupäässä.) Jarmo & Tarja Terentjeff omakätisesti millipaperille piirretyssä vuokraamossa. Snowextreme Magazine | 1/13 47
• ISO-SYÖTE Iso-Syöte koko komeudessaan. Huipulla sijaitseva hotelli on oiva paikka käydä syömässä lounas mäkipäivän aikana. Myös iltaviihtymiseen. Kuva: Iso-Syöte / Ville-Petteri Määttä Vuokraamorakennus on suunniteltu täysin itse, siten että jokainen asiakasryhmä on huomioitu. Ennakkovarausjärjestelmän avulla asiakas on laskuvälineiden kanssa ulkona hyvin palveltuna ennen kuin hän ehtii kissaa sanoa. Viimeisin ja suurin saavutus oli parkin saaminen valmiiksi. Nyt se on yli kilometrin mittainen, ja siitä löytyy kolme eri tasoista linjaa, joista jokainen voi valita itselleen mieleisensä. Lisäksi parkki haarautuu puolivälissä kahteen lisälinjaan, joiden mitta on 500 metriä. Toinen mukava uutuus on lastenmaassa lapsille tarkoitettu riglet-parkki, jonne on tehty miniparkki aivan perheen pienimmille lumilautailijoille. Tarjoamme myös Burtonin riglet-lautoja vuokralle.” Parkki on todellakin upea ja sitä ylläpidetään oman parkkitiimin voimin. Sitä vetää Iso-Syötteellä jo vuosia työskennellyt Tero Romppainen. Lisäksi Iso-Syöte on kasannut oman Airforce-laskutiiminsä, joka saa kuvailla keskuksen tarjoamilla kameroilla omia pätkiä ja editoida niitä sille varatussa tilassa. Hyvä yhteishenki näkyykin kaikessa parkin toiminnassa. Parkilla järjestetään tapahtumia lähes viikottain. Suuren suosion ovar saavuttaneet lauantai-iltojen iltasessarit, jolloin koko muu keskus pimenee, mutta parkkiin jää valot laskijoita varten. Tarjolla on makkaraa, mehua ja hyvää meininkiä. Välillä taas haikataan, ja toisinaan parkkimanageri kiskoo porukkaa huipulle moottorikelkan voimin. ”Iltasessarit ovat olleet kyllä tosi suosittuja. Ne yhdistävät porukkaa joka Iso-Syötteellä käy. Kun haikkaa yhdessä rinnettä ylös, sitä tutustuu muihin hieman helpommin kuin jos vain menisi tavallisesti hissillä ylös”, kommentoi parkkimanageri Tero Romppainen, joka on ollut erittäin tyytyväinen nuorison aktiivisuuteen. Mutta mikä on onkaan kokonaisuudessa Iso-Syötteen vahvuus laskettelukeskusmarkkinoilla? ”Ehdottomasti se, että me ollaan haluttu profiloitua täysin perinteiseksi hiihtokeskukseksi. Meillä on lumen kanssa touhuamista kaikissa sen muodoissa. Me tahdotaan tarjota koko perheelle aktiviteettejä ja sitä kautta viihtyvyyttä meidän keskuksessa. Vaikka emme olekaan Suomen suurin hiihtokeskus, niin me ollaan kuitenkin valittu perheet kohderyhmiksemme. Esimerkiksi uusi riglet-parkki oli osoitus siitä. Meillä ei ole ihan tavallista lastenmaata, vaan me pyrimme tarjoamaan jotain hieman erilaista lapsille ja aloittelijoille. Kun lapset viihtyy, niin koko perhe viihtyy. Meidän pienuus on myös meidän vahvuus. Perheen ei tarvitse hajaantua aivan ympäriinsä, ja esimerkiksi vanhempien on helppo käydä katsomassa, mitä lapsille kuuluu, olivat ne sitten lastenmaassa tai parkissa”, kertoo Tarja Terentjeff. Iso-Syötteen rinteistä todellakin löytyy jokaiselle jotain. Kaikki rinteet ovat tasaisia ja leveitä. Mäki laskee koko ajan, eikä suurempia polvekkeita ole havaittavissa. Perus rinteet ovat aina viimeiseen asti ajettu hienoon kuntoon, mutta muutamia rinteitä on jätetty tarkoituksella täysin hoitamatta. Ne ovat niin sanottuja luonnonrinteitä, joihin on vain tykitetty pohjalumet. Kyseiset rinteet ovatkin suuressa suosiossa ja tarjoavat haastetta sitä toivovalle. Iso-Syötteen tapahtumatarjonnan highlightit keväälle 2013 Mindy-tyttösessarit, 2.3.2013 Iso-Syöte Samsung Jam Session 2013 13.4.2013 Iso-Syötteen päähissien välittömästä läheisyydestä löytyy lapsille suunniteltu Lumimaa. Täältä löytyy mm. lastenhoitopalvelu, karusellihissi, taikamatto, harjoitushissi, kaksi leveää lastenrinnettä ja Wernerin hiihtokoulu. 48 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Iso-Syötteen City Sport Challenge 2013 16.3.2013 + Lähes viikottaiset iltasessarit. Tarkista netistä.
• Snowextreme Magazine | 1/13 49
• ISO-SYÖTE Iso-Syötteellä on tilaa temmeltää ja käyttää mielikuvitustaan. Saku Tiilikainen, Backside nosepress kepikiertäjien kotaan. Kuva: Sami Välikangas 50 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• Yhteensä neljä kilometriä parkkilinjaa luulisi olevan jo ihan sopiva määrä näin Suomen mittakaavassa. Henkilökunnan panoskin näkyy upeasti jokaisella osa-alueella IsoSyötteen rinteillä. Nuoria ja motivoituneita työntekijöitä löytyy, ja jokainen täyttää paikkansa loistavasti. Kun henkilökunta viihtyy, on meno sen mukaista. Rinnetoiminnan lisäksi Iso-Syöte on vuosien aikana kehittynyt hurjasti muutenkin. Terentjeffien aikana on paikalle tehty tekojärvi, jonka ympäristön suhteen kehitetään viihtyvyyttä koko ajan myös kesäajalle. ”Saa nähdä kuinka kuinka pitkälle saamme sitä vietyä. Tarkoituksena on laajentaa niin pienempiä kuin myös isompia harrastuspaikkoja. Kiipeilyseinä, skeittiparkki, frisbeegolfrata ja perinteinen golfkenttä siintää silmissä. Se houkuttelisi ihmisiä entistä enemmän Iso-Syötteelle ympäri vuoden”, Jorma Terentjeff kertoilee tulevaisuudesta. Lisää infoa Iso-Syötteestä ja sen majoitustarjonnasta osoitteessa: www.syote.fi Snowextreme Magazine | 1/13 51
• Ojakkalan lahja maailmalle. Niemelä on ollut mulle pienestä pitäen suuri idoli laskemisessa. Se on skidistä asti mennyt aina vähän korkeammalle kuin muut. Oltiin joskus karvan vaille 13–14-vuotiaina Eeron ja Iikan kanssa Kasurilan Suomicup-kisoissa ja Eero oli saanut just ekan diilinsä Rossignolilta. Siinä sitten mentiin reteinä hotellin aulabaariin ja Eero tilas kaikille isot kokikset ja ylpeänä ilmotti mulle ja Iikalle että ”Rossari tarjoo”. Siitä on todella pitkä aika ja on mahtava nähdä kuinka innokkaasti Eero vieläkin painaa menemään vuorilla ja kuinka huikee jätkä se on lumilaudan päällä. Mä lähtisin melkeinpä nostamaan Eeroa nyt jo yhdeksi lumilautailun legendoiksi. Oon ollut onnekas että oon saanut tutustua Eero Niemelään. Siinä on nimittäin hieno mies, jolla on Rasmus Tikkasen sanoin ”isot jalat ja muut genitaalialueet”. –Ali Toppinen Eero hmmm... Täs vois kirjoittaa aika kauan, kun ollaan vietetty viimeiset 10 vuotta aika tiukasti yhessa. Varmaan yks tärkeimmistä, et Eeron kans on helppo tulla toimeen. Eero tietää tarkkaan mitä se haluu ja keskittyy tiukasti siihen. Eero on ärsyttävän hyvä aika pitkälle kaikessa mitä se tekee. Sen pitkä pinna ja keskittyminen varmaa auttaa. Aika hiljainen kaveri, joka ei turhia jauha. Silloin kun siitä ei ota mitää selvää rikä se puhu, niin se varmaan miettii, mitkä jouset se laittaa seuraavaks sen kelkkaan tai onks se vaihtanut öljyt sen autoon. Musta tuntuu, et se aina miettii jotain mitä pitää saada aikaan. Mä en tiedä mistä, mut Eero tietää jostain syystä maailman ihmeellisimmät pikkutiedot, niitä se varmaan selaa internetistä päivät pitkät. Sen lumilautataidoista ei varmaan tarvii puhuu, ne on itsestäänselvyys... Kaikin puolin helvetin hyvä kaveri. Yks parhaimmista joita mul on ikinä ollut. Luin tän nyt uudestaan, ja aika pitkälle mun vastakohta koko mies. –Iikka Backström ”I met him when Eero was about 12, he was this tiny little shit, always having a good time and ripping on his snowboard in the pipe. Now he is this statue of ultimate human and true backcountry rider, as if he grew up here in B.C. Eero is such a champ, honest, solid fellow. He can kind of go under the radar sometimes and then you see some epic footage, or photos that blow your mind. I think he uses the same approach with the chicks, and it serves him well... hahahah. Eero is the man!”  -Jussi Oksanen T Okke Ojala 52 K Ashley Parker, Mike Yoshida, Russel Dalby Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• Snowextreme Magazine | 1/13 53
• 54 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Bs 180 tail. Whitler. Nopee, pikkunen stepdown. Eeron mukaan BC:n stepdowneista joutuu usein tuuppaamaan blindina, yllättävän hiljaisella vauhdilla.
• Eero ja Gabe Langlois. (Jake Blauveltin kuvaaja.) H aastattelun tekeminen puhelimen välityksellä Suomesta Pohjois-Amerikkaan on jo aikaeron takia vaikeaa. Suuremman haasteen aiheuttaa kuitenkin palo, joka Eerolla on säilynyt nuoruusvuosista saakka laskemiseen. ”Oon just lähössä mäkeen. Tossa on mun paikallinen numero, voit yrittää soittaa siihen koska vaan.” Sähköpostitse tavoittelu vaihtuu soitteluun, mutta takamaastossa puhelin ei kuulu ja kämpillä harjoitetaan soittelun sijasta nukkumista seuraavan päivän sessioita varten. Muutaman päivän yrittämisen jälkeen puhelimen päästä kuuluu uninen ääni: ”Moi, en mä oikeesti enää nukkunu, mut olin kyllä vielä sängyssä makoilemassa. Täällä on tosi hyvin lunta! On kyl tullu tosiaan laskettua!” Haastattelijan on helppoa yhtyä Eeron kommenttiin. Noin kymmenen vuotta ammattilaisena Pohjois-Amerikan lumilla ovat tuottaneet ison määrän kuvia, filmipätkiä, laskettuja paikkoja ja ländättyjä temppuja. Ilmaiseksi niitä ei ole ansaittu. ”Mä olin varmaan 18-vuotias kun mä asuin periaatteessa vuoden Kanadassa kun me kuvaattiin Promo Copya. Rossarilla laski joskus se Alex Auchu, ja se sai mut mukaan kuvaamaan sitä. Ja kun Iikka ja Lauri oli jo valmiiks kuvaamassa samassa porukassa, ni asuttiin niiden kanssa Johnsonin alakerrassa ja oli aika hauskaa!” Legendaarisen Promo Copyn tuottaja Sean Johnson tarjosi suomalaiskolmikolle asuntolapalveluiden lisäksi esimakua urasta upottavassa lumessa ja filmibisneksessä. Useiden tuskastumisten jälkeen ahdistava taistelu pehmeässä lumessa laudalla ja moottorikelkalla alkoi tuottaa tulosta ja laskeminen taas maistua. Ilman Tikkasen Paavon ja Malmin Jonin esimerkkiä sekä Iikan ja Laurin mainiota seuraa Eeron tie tuskin olisi kulkenut Vihdin rinteiltä British Columbian takamaastoille vuosiksi. ”En ehkä oo sinä aikana oppinut uusia temppuja samalla lailla kuin jos olisin laskenu parkkia 15 vuotta putkee, mut on kyllä pystynyt laskemaan ihan mitä vaan ja tekemään uusia linjoja. Ja siihen matkalle on mahtunu aika paljon isoja, kuumottavia hyndiäkin, mut sekin on sellainen hyvä kuumotus. Aina tulee sellanen fiilis, että on pakko päästä uudestaan!” Burtonille laskeva ja British Columbiasta kotoisin oleva Mikey Rencz asuu sopivasti hyvän lumen äärellä Kanadassa. Puolet vuodesta Etelä-Kaliforniassa majaileva Eero hengailee Renczin nurkissa Iikan ja muun laskuporukan kanssa. Los Angelesin eteläpuolella sijaitseva San Diego taas on lautailulajien keskittymä, jossa on hyvä hengailla laskukauden ulkopuolinen aika. Parin viimeisen vuoden aikana Eero on kuvannut erilaisia prokkiksia, muun muassa Videograssin kanssa. Projekti kaatui Eeron osalta epäselvyyksiin kuvaajien, editoijien ja laskijoiden välillä. Mukana on kulkenut myös epävirallisempi 8MileLife-blogi, jossa on ollut sama imu kuin takavuosien WildCats-prokkiksissa, joissa taas Tikkasella ja Malmilla oli sormet sopassa. ”No, se 8MileLifekin on menossa vähän jäihin, kun se oli ennen vaan sellanen, että me käytettiin kaikkea b-kuvamatskua siihen ja pidettiin hauskaa, mut nyt jengi ja sponssit haluaa laittaa enemmän rahaa kiinni. Me kuitenkin vaan ajateltiin, että tää on se meijän hauska juttu. Sponssien on vähän hankala tajuta, että vaikka ne käyttäis enemmän rahaa siihen, ni se ei oikeesti ollu se meijän alkuperäinen tarkoitus.” “ Sponssien on vähän hankala tajuta, että vaikka ne käyttäis enemmän rahaa siihen, ni se ei oikeesti ollu se meijän alkuperäinen tarkoitus. “ Snowextreme Magazine | 1/13 55
• Cab 5 Japan. Billabong-trippi Albertassa. ”En mä vaan jaksais vetää jotain parkkia koko ajan. Kun pääsee laskemaan putskua niin tietää, että tää on se juttu mitä mä haluun tehdä – tää on se tyyli millä mä haluan vetää.” -Eero 56 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• Eeron mukaan Euroopassa porukka ei innostu idoleista samalla lailla kuin Pohjois-Amerikassa, missä leffoja seurataan ja pro modeleita ostetaan niiden perusteella. Ammattilaisen arki myös rapakon takana näyttää olevan tasapainoilua omien toiveiden ja kävelevänä mainostauluna olemisen välillä. Samoin lumilautailun perusluonne, jossa prokkikset muuttuu nopeasti ja oma suhdeverkosto on kriittisen tärkeä, on varsinkin filmisäätämisessä ihan samanlaista niin Suomessa kuin Pohjois-Amerikassa. Hyvillä suhteilla Eero pääsi myös Travisin Art of Flightiin koittamaan onneaan kohtuullisen pompöösissä seurassa. Sen jälkeen kun puhelin kilahti, kutsu mukaan tuli ja sponsoreilta oli pyydetty tarpeellinen rahoitus, alkoi viikkojen matkalaukkuelämä, jossa rahaa paloi täydellisyyteen pyrkivässä projektissa. ”Kun me kuvattiin Revelstokessa, Travis halusi koittaa jostain triplakorkkia vaikkei se ollutkaan sille mikään big thing. Me etittiin sopivaa hyndää ja Curt Morgan (Art of Flightin pääjehu) ilmotti, et nyt lopettakaa jätkät, nyt kuluu ihan liikaa rahaa. Me lennettiin oikeasti varmaan puolitoista päivää vaan etsimässä sopivaa hyndää siihen temppuun. Sitä rahaa meni ihan sairaasti!” Isoista hyppyreistä ja epävarmoista olosuhteista huolimatta Eero ei myönnä pelkäävänsä ajaessaan yli 80km tuntivauhtia hyppyrin nokalle. ”Kyllä siinä vähän unohtuu kaikki, kun on semmonen adrenaliinin niistä helikoptereista ja muista. Kun sä rakennat ja viimeistelet sitä hyndää ja käyt kattomassa joku viisi kuusi kertaa siinä nokalla vauhtia, niin kyllä siinä jännittää. Ja varsinkin kun katot, että jos mä meen tonne suuntaan, ni siellä on kiviä, ja tuolla taas jäätä. Ja niissä stepdown-hyndissä ei nää yhtään kun vasta ilmassa mihin ländää. Pitää mennä tosi suoraan. Mut sitten siellä ylhäällä tapahtuu niin paljon juttuja että jännittäminen unohtuu.” Tasapainoilu kaiken muutoksen keskellä ei aina ole helppoa, ainakaan sponsorisopimuksien kannalta. Monsterille, Billabongille, Spylle, Grenadelle ja Vestalille laskevalla miehellä kesti tovi löytää uusi lautasponsori sen jälkeen kun Snowextreme Magazine | 1/13 57
• Entinen prolaskija John Roth leikkaa Eeron hiukset. crowsnestbarbershop.com, Toronto. siteet K2:lle alkoivat kiristämään liikaa. Nyt uusi soppari on kirjoitettu ranskalaisen Apo:n kanssa. ”Ne alkoi olla iso yhtiö Euroopassa, mut niillä ei ole Jenkeissä hirveesti markkinaa, joten ne yrittää nyt tänä vuonna tehdä ison työnnön. Ne kirjotti Sage Kotsenburgin ja Spencer O’Brienin kanssa sopparin. Eli kaks kisatyyppiä ja meitsi.” Uudesta lautasponsorista huolimatta muu elämä on pysynyt samanlaisena monta vuotta. ”Samat tyhmät kaverit mulla on ollu pitkään. Ihan idiootteja kaikki!” Naurunremakan jälkeen Eero korjaa lausuntoaan korrektimpaan suuntaan: ”Ei ku tiätsä, nyt kun on vähän tullu vanhemmaksi, niin alkaa enemmän ymmärtää sitä, että kun kaikki puhaltaa samaan hiileen, niin tulee parempaa jälkeä. Ettei aina kannata kilpailla kavereiden kanssa. Ei tässä elämässä kyllä hirveesti mitään stressaamista ole, niin turha mitään tapella.” Naureskellen Eero kieltäytyy luettelemasta valmentajiensa ja personal treinereidensä määrää. ”Heh, joo ei kyl löydy. Ei vieläkää. Eikä tyttöjäkään. Voi kirjottaa, että mä oon vieläkin sinkku.” Tiukka työtahti haittaa deittailua, mutta onneksi kaverit korvaavat menetetyt herkät hetket: ”Joo, kyllä toi Iikka huutaa koko ajan tossa korvan vieressä!” Kuulostaa perus suhteelta. Kauden atleettiset tavoitteet Täksi vuodeksi on suunnitteilla uusi nettiprojekti kaveriporukalla: ”Minä, Iikka, Devun Walsh, Ryan Tiene ja Dustin Craven aletaan tekemään sellaista nettishowta. Se on enemmän matkajohteinen, jossa on pelkkää bäkkärijuttuu. Tää on meidän eka vuosi, joten on vaikea sanoa mitä siitä tulee, mut toivottavasti jotain vähän erilaista. Ja me kaikki kuvataan vaan tähän projektiin.” Monelle suomalaisjunnulle Eeron laskuseura ei ehkä kuulosta kovin ihmeelliseltä, mutta esimerkiksi Devun Walsh oli yksi legendaarisen Forum-teamin ikoneista ja sai ensimmäisen ammattisopparinsa suunnilleen silloin kun Roope Tonteri syntyi. Muut ovat vähän nuorempia, PohjoisAmerikassa kovia nimiä. Nettiprojektia käydään kuvaamassa tammikuussa muun muassa Trout Laken maisemissa Revelstokesta kaakkoon. ”Se on semmonen paikka, jossa ei ole nettiyhteyksiä, puhelimet ei kuulu, ei bensa-asemia tai mitään. Siellä me ollaan vähän yli viikko ja tehdään vähän erilaisia juttuja. Näin alkutalvesta kun on päivät lyhyitä ja valoa vähän, on helppo olla keskellä mettää ja haikkailla kaikkia semmosia paikkoja, mistä saa hyviä mustavalkosia shotteja. Me asutaan jossain puurakennelmahotellissa, jossa on varmaan kummituksia ja kaikkee, ja narisevia hetekoita. Ei siellä saa edes ovia lukkoon.” Eeron kauden treeniohjelmaan kuuluu myös valmistautuminen muutamaa jäätävää runia varten Travis Ricen järkkäämässä Supernatural-kisassa Baldfacessa. Kisan yhdeksän viime vuoden parasta saivat kutsun myös 58 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi tälle vuodelle. Fronttiysillä putskuun tienasi sopivasti yhdeksännen paikan tuloslistalla ja kutsun tälle vuodelle. ”Supernaturalissa se runi on niin hc-pitkä, että kaaduin heti sen ysin jälkeen, kun kelasin että nyt on vaikeimmat pois, että nyt voi relata vähän. Ei se kuvauksissa näy kuinka hc rata se on, mutta se on ihan törkeen jyrkkä sieltä ylhäältä.” Supernaturalin jälkeen kauden suunnitelmat pitää viilata sään kanssa sopiviksi ja mennä pääosin päivä kerrallaan. Elämä jälkeen laskemisen Monista leffapätkistä, kuvauksista ja joistain kisavoitoistakin huolimatta uran huippukohdiksi eivät ole jääneet nuo suuret saavutukset tai maallinen mammona. ”Kyllä niitä tilanteita eniten lämmöllä muistelee, kun vaikka bäkkärillä on kelkka mennyt hajalle tai on jääty jumiin yötä myöten sinne jonnekin. Silti, kun oot kavereiden kanssa siellä, niin kaikki on hyvin ja tulee luottamus, että kyllä me kotiin jossain vaiheessa päästään. Se, että on oppinut hakemaan turvallisuuden fiiliksen frendeistä. Ja onhan ne hienoja aina tietty ne kaikki isojen ja kuumottavien putskuhyndien ländäykset ja tommoset.” Mitä sen sijaan ovat ne jutut, jotka olisi voinut jättää tekemättä? ”Heh heh, niitä on paljon! Kyl sä tiedät periaatteessa mikä menee leffaan ja mikä ei, ja sit silti se liika yrittäminen, johon menee energiaa vaikka kukaan ei tuu sitä ikinä näkemään. Tollasia juttuja tapahtuu – melkein joka päivä! Ku oppis siitä, ni sit säästyis vähän energiaa et jaksais tehä vähän jotain muutakin.” Vaikka Eero käyttää yhä suurimman energian vuodesta laskemiseen, on mieleen tullut välillä myös kysymys laskemisen jälkeisestä elämästä. ”Ei musta tuu ainakaan kahvinpaahtajaa!” Yliluoman Ville osti lumilautailemisen lopetettuaan kahvikaupan Portlandista ja roastaa samalla intohimolla papuja, kuin mitä laski aikaisemmin. ”Mutta golfia mä kyllä tykkään pelata paljon. Ei musta vielä oo tullut golf prota, mutta hirvee meno päällä on aina kesäsin golfkentillä. Kyllä mä kävin jo pari kurssiakin. Se on sopivasti samanlaista kun lumilautailu, et jonain päivänä sujuu, jonain päivänä ei, ja joka päivä on vähän erilainen. Se on vaan kaikki sun päästä kiinni, ihan niin kuin lumilautailussa.” Eero nykäisi viime kesänä skeittari Ryan Scheklerin järkkäämässä hyväntekeväisyysturnauksessa hole-in-onen ja tienasi 25 000 dollaria. ”Sain munkin sisälle, mut kun se oli Scheklerin hyväntekeväisyysjuttu, niin mä laitoin siitä summasta puolet hyväntekeväisyyteen. Tuli sit vähän parempi fiilis kaikille.” Ja sen lopun rahan voi kuluttaa helposti helikopterireissuihin kevään aikana. ”Joo, ehkä sil pääsee yhen laskun vetämään” , Eero tokaisee naureskellen.
• “ Ei Art of Flightin hyndät mitään överi isoja ollu, ne oli vaan kuvattu tosi hyvin. Ei niistä mikään ollut sellainen, että mä oisin kelannut jättää sen väliin. “ Frontti wallride paljon puhutulta Turun reissulta! löydettiin tommo. nen ylöspäin menevä liuska, joka ler ist h on melkein kiinni seinässä, Wtoimi .5 Bspiti venaa hyvin hyndänä. Meijän puoleen yöhön et pokkas alkaa vetää tätä, ku sisällä oli menossa jonkin sortin seminaari. Heljo Alleyoop indy, Tamok: Korneri räpsäs kuvan! Tamokissa, jonka lippa oli ihan jäätävän kokonen suhteessa ländiin. Lumi oli sellasta loskan ja putikan välimallia, ja joka hypyllä tiesi kyllä tulleensa alas: oli hartiat polvia alempana ja leuka kantin korkeudella. Snowextreme Magazine | 1/13 59
• MANAGERIT Reilu vuosikymmen sitten ammattilaskijat puuhailivat maailmalla omatoimisesti ja neuvottelivat sponsorisopimuksensa itse. Joskus lykästi, joskus ei. Toisinaan rahat tuli, toisinaan ei. Jossain vaiheessa lumilautailun ekosysteemissä soppareista, filmiparteista, kisavoitoista ja lehtinäkyvyydestä alkoi kilpailla yhä useampi laskija, joka oikeasti osasi laskea. Kuten muuallakin, myös lumilautailussa vahvin jää evoluution lakien mukaisesti henkiin.Vahvin on usein se jolla on parhaat connectionit ja joka on tuottelias. Siinä voivat auttaa managerit. T Anna-Liisa Ojala K Sami Välikangas, Mikko Kempas, Frode Sandbech, Managerit 60 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• Managerit Pulp Agency / Marko Martikainen Marko ”Makke” Martikainen, Pulpin päävelho. Teidän firma on varmaan Suomen ensimmäinen lumilautailuun erikoistunut managerifirma. Kuinka oikein päädyitte bisnekseen? Päädyttiin alun perin varmaankin Malmin Jonin kautta ja se oli silloin kun oli lumilautakauppa Pulppi. Se oli varmaan vuotta 2000–2001. Jonille ruvettiin etsimään aluksi Hammerilta sopimusta ja siitä se lähti. Me tehtiin sitä ensin sivutyönä ja jossain vaiheessa päätettiin, että tästä tehdään meidän pääbisnes. Yhden tutun golfmanagerin, Johan Elliottin, kanssa istuttiin alas ja käytiin läpi että miten sen mallia voisi hyödyntää lumilautamarkkinointiin. Millaisia esikuvia teillä oli maailmalla? Meillä ei oikeastaan ollut sellaisia. Me oltiin niin aikaisin liikkeellä maailmanlaajuisestikin katsottuna. Silloin jossain vaiheessa Jenkeissä aloitti The Familie ja Steve Astephen, Jussin kautta me tavattiin. Mutta nekin oli silloin suunnilleen samaan aikaan meidän kanssa. Keitä urheilijoita te muun muassa edustatte? Piiroisen veljeksiä eli Peetua ja Petjaa, Korven Jannea, Laiviston Juusoa, Autin Anttia, Sorsan Heikkiä ja Konttisen Teon kanssa ollaan myös tehty yhteistyötä. Ja suksipuolella Aj Kemppaista, Okko Raitasta ja Pellisen Jounia. Mikä teidän toimenkuva on? Me käytännössä hoidetaan kaikki yhteistyösopimusneuvottelut ja yhteydet TTR:ään ja kisoihin, ja saadaan mahdollisimman paljon näkyvyyttä irti sieltä. Siihen se oikeastaan perustuu, että otetaan siitä provikat mitä me ollaan laskijalle kyetty neuvottelemaan. Sitä se perustyö on ihan yksinkertaisimmillaan. Joskus olen kuullut huhua, että teidän toiminta voi olla aika monimuotoistakin välillä? Heh, no se on taas sitten ihan urheilijasta kiinni. Toisille me perustetaan firmat, tehdään laskutukset, järjestetään kuvauksia ja oikeastaan ihan mitä vaan voi kuvitella. Ja esimerkiksi Antin kohdalla autetaan niissä Antin leffa- ja nettiprojekteissa, vaikka itse projektit on Antin käsialaa. Joskus ollaan kasteltu kukkia kun laskija on ollut poissa ja siivottu ennen kuin se tulee takaisin. Kuulostaa siltä, että siitä on glamouri kaukana! Glamouri on mukana ehkä siellä kisapaikoilla. Mutta kyllä se on muuten aika kaukana siitä mitä me tehdään. Montako henkeä teillä on töissä ja miltä eri osa-alueilta? Neljä manageria, eli minä, Henkka ja Ilmo, ja Jussi hoitaa suksipuolta. Mutta nykyäänhän meillä on manageritoimisto mainostoimiston alla ja samassa yhteydessähän me sitä tehdään, eli managerointia vähän laajemmin ajateltuna. Mitä erilaista lumilautailun manageroinnissa on verrattuna muihin urheilulajeihin? No varmaan se suurin ero on, että siellä ei välttämättä puhuta tuloksista tai keskitytä vielä tänäkään päivänä fysiikkapuolelle ja tarvita koutseja. Enemmän se on se lifestyle ja imagollinen homma mikä merkitsee. Esimerkiksi yleisurheilijoiden kanssa tulokset on ainoa mikä merkitsee. Millainen on managerin unelmalaskija? Kyllä se on varmaan sellainen joka kommunikoi yhteistyökumppaneiden ja managerien kanssa mahdollisimman hyvin ja on itse aktiivinen median suuntaan ja muualle. Antti on varmaan yksi parhaasta päästä. Ja sitten pitää olla mielenkiintoinen persoona. Mutta lopulta oikeastaan kaiken voi kääntää eduksi. Esimerkiksi se, että Peetu ei puhunut aluksi mitään, niin siitä syntyi sellainen mielikuva, että se vaan laskee ja keskittyy pelkästään siihen. Kyllä sekin toimii. Nythän Peetu jo tietysti on haastatteluissakin luontevampi. Snowextreme Magazine | 1/13 61
• Managerit Mitä tarkoittaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jota lumilautabisneksessä usein hoetaan? Varmaan se tarkoitta sitä, että se aika on laskijalle ja yhteistyökumppaneille oikea. Että jos vaikka joku rock’n’roll-tyyli on pinnalla ja on just sen tyylinen laskija oikeaan aikaan tarjolla, niin kyllä se on sitä. Tai esimerkiksi jossain vaiheessa kisalaskijat oli eniten in, kun taas tällä hetkellä haetaan enemmän overall-laskijaa. Kyllä se oikeassa paikassa oikeaan aikaan tarkoittaa, että on siellä mistä se lumipallo lähtee sitten hyvin pyörimään. Kuinka valitsette teidän edustettavat? Kyllähän me koko ajan pidetään silmiä auki. Kaikki managerit pitää. Etsitään sellaisia, joilla on riittävästi annettavaa. Mutta kyllähän ne laskijat nykyään meille soittaa, pääosin. Kuinka löydätte kullekin laskijalle sopivan sponsorin? Käytännössä se lähtee siitä mikä on laskijalle kiinnostava. Laskija tekee listan ja sen pitää istua sen laskijan imagoon, ja toisinpäin. Me pohditaan sitä tosi paljon että mikä istuu ja kenelle. Yhteistyökumppaniltakin voi tulla ehdotuksia. Kuinka paljon pohditte sitä, miten merkit keskustelevat keskenään laskijan kautta? Tosi paljon, se on vain lisääntynyt lähivuosina. Kyllähän merkit kilpailevat keskenään. Ja täytyy miettiä tosi paljon, että miten merkit voi hyötyä muista merkeistä. Esitättekö te laskijoiden näkyvyyttä jostain näkyvyysdatasta (esim. Transworld Business) sponsoreille vai luottavatko sponsorit teidän mututuntumaan? Me tehdään neljännesvuosittain raportti, jossa näkyy kaikki. Se on meidän oma järjestelmä, jonka mukaan laskijan arvo mitataan. Se perustuu näkyvyyteen ja menestykseen. Ei se ole meidän keksimä järjestelmä, mutta me ollaan viety se aika pitkälle. Siinä näkyy kisatulokset, editorialit ja leffapätkät, ja se raportti on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joiden mukaan seuraavan vuoden rahat sitten tulevat. Jossain vaiheessa puhuttiin, että filkat on se lumilautailun päämarkkinointikanava. Onko se mielestäsi koskaan ollut noin, ja mikä se voisi olla nyt? Kyllä se varmaan on ollut. Jossain vaiheessa filmipuoli oli erittäin tärkeä uskottavuuden kannalta niin laskijalle kuin myynnille. Nykyään se on enemmänkin kombinaatio webbiä, editorialia ja leffoja. Merkittävää on se laajuus. Ja toisaalta tänä päivänä aika tärkeä pointti on, että yksittäiset leffapätkät päätyy paljon useampaan paikkaan kuin ennen. Jos leffoja ennen myytiin erikoiskaupoissa ja sen näki vain harva, niin nyt se levikki voi olla uusien jakelukanavien kautta ihan mieletön. 62 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Satu Järvelä. Miten Jenkkien ja Euroopan markkinat eroavat toisistaan? Kyllä Jenkkien markkinat on yhä aika vahvat, kun ne on niin yhtenäiset. Euroopassa on niin monta maata ja niin monta eri fanikuntaa. Mutta jos Jenkeissä menestyy hyvin, niin silloin todella menestyy! Se ei Euroopassa ole ihan samassa mittakaavassa mahdollista. Millaisena näet suomalaisen ammattilumilautailun nykytilan ja sen tulevaisuuden? No, tämän hetkinen ammattilumilautailun tila on, että ammattilaskijat on tosi ammattimaisia siihen nähden mitä ne on ehkä olleet aikaisemmin. Kaikilla on palkat pudonneet vuosien varrella ja laskijoiden on pakko tehdä enemmän töitä kokonaisuuden eteen, joka on ehkä seurausta yleisistä vaatimuksista. Enemmän saisi tulla kyllä uusia junnuja kisapuolella esiin. Moni on nykyään keskittynyt kuvamaan ja pysyttelee kotimaassa, koska netti mahdollistaa sen. Samalla se kuitenkin hankaloittaa esiin pääsemistä sponsorien kanssa, kun tarvittavia henkilökohtaisia kontakteja ei synny. Nykyään myös tuijotetaan enemmän markkina-alueita ja niiden myyntiä verrattuna markkinointipanostuksiin. Suomalaislaskijoita on maailmalla melko paljon verrattuna siihen paljonko täällä myydään tavaraa. Mutta ne maailmalla olevat suomalaiset ovatkin sitten ihan huippuja siinä mitä tekevät. Kiteytä loppuun teidän firman motto? Ei meillä varmaan sellaista ole. Kyllähän me mennään laskija edellä aina. Ehkä se on meidän motto. Kyllä me laskijan puolta pidetään joka asiassa. Bueno & CO. / Satu Järvelä Kerro lyhyesti miten ajauduitte managerointibisnekseen mukaan (vaikka taisit jo kertoa sen laajasti eläkeläishaastikessa Snow Extremen numerossa 4/12)? Haastiksessa kerroinkin pitkän kaavan mukaan. Olin miettinyt managerointia aika paljon ja sitten laskijat sekä ystävät sitä ehdottelivat. Autettiin Vihervaaran Nooran kanssa monia laskijoita vuosien saatossa, ja olin mukana tapahtumissa, joten loppujen lopuksi se tuntui aika luonnolliselta ratkaisulta. Kesällä 2010 aloitimme Rukajärven Ennin ja Tonterin Roopen asioiden hoidon. Haimme Nooran kanssa syksyllä 2010 urheilumanageroinnin peruskoulutukseen Vierumäelle, jonne kummatkin pääsimme. Koulutus vahvisti meidän käsitystä ja osaamistamme manageroinnista ja sieltä sai hyvät evästykset jatkoa varten. Mitä kaikkea teette laskijoiden hyväksi ja pään menoksi? Riippuu siitä mitä laskija kokee tarvitsevansa. Meidän pääasiallinen tehtävä on varmistaa, että laskija voi keskittyä laskemiseen (urheiluun). Pääasiassa me tehdään yhteistyösopimuksia, aikataulusuunnitelmia, median, uran ja matkojen hallintaa (lentoja, majoituksia, ilmoittautumisia kisoihin, viisumeita yms.), vakuutuksia sekä urheilijan talous- ja yrityshallintoa. Teidän erikoisalueeseen kuuluvat myös eventtien järjestämiset ja tuomarointi. Millaisia haasteita ja järjestelyitä ne aiheuttavat? Tapahtumien järjestämiseen menee paljon aikaa, joten on osattava priorisoida asioita. Pitää myös koittaa hoitaa mahdollisimman paljon kesällä ja syksyllä sellaisia liikkuvia osia, joihin keskellä talvea menee rutkasti aikaa, kuten esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kartoitusta, suunnittelua sekä haastiksia. Tapahtumat meillä on vähenemään päin, jotta voidaan keskittyä enemmän
• Managerit Roope Tonterin ura on kovassa nousussa ja managereiden tuki on erittäin tärkeää. laskijoiden asioiden hoitoon, mutta pidämme kuitenkin tämän kortin avoinna. Tuomaroinnissa olemme olleet alusta asti avoimia ja nykyään tuomaroin enemmän kisoja, missä meidän laskijat eivät ole mukana. Tulevaisuudessa keskitymme enemmän olemassa olevien kumppaneiden ja laskijoiden ympärille, jotta kaikki luvatut asiat tulee varmasti hoidettua hyvin. Kuinka bisnes on muuttunut teidän firman alkuajoista ja kuinka olette muuttuneet mukana? Firma on ollut alussa pienempiä projekteja varten ja teimme töitä muualla. Aloimme kasvattaa yritystämme pikku hiljaa ja nyt pyrkimyksenä on tehdä töitä täyspäiväisesti oman yrityksen nimissä. Teemme myös useita projektiluontoisia keikkoja, joissa olemme olleet mukana useamman vuoden. Kyllähän notkahduksia ja muutoksia on tapahtunut alkuun verrattuna. Nyt tukea jaetaan harvemmille ja sitä joutuu näyttämään aika hyvät suunnitelmat ja perustelut näyttämään. Tällä alalla on koko ajan oltava tuntosarvet pystyssä ja koetettava mukautua. Olemme myös tutustuneet useaan urheilutahoon ja Vierumäen urheilumanageroinnin koulutuksen kautta myös muihin kovan luokan managereihin. Sitä kautta on auennut useita ovia, muun muassa hallituspaikka Suomen Urheilumanagerit ry:ssä. parempaan päin. Eiköhän kaikilla miesvaltaisilla aloilla tarvitse naisten puskea ja tehdä alussa enemmän duunia, että otetaan tosissaan. Nyt rupeaa naama olemaan jo jonkun verran tuttu muissa ympyröissä ja työnteko helpottunut. Lautailupiireissä on ollut helpompaa, kun omalta lasku-uralta on paljon tuttuja töissä. Vaihtuvuus on myös aika kova, joten on välillä työlästä, että pysyy mukana kuka on kuka ja miltäkin firmalta. Mistä tunnistatte potentiaaliset manageroitavat? Seurataan mitä vastaan tulee. Sitä alkaa katsoa erilaisin silmin juttuja, ei pelkästään laskemista vaikka alussa se on kaikkein tärkein homma. Välillä on hyvä ottaa riskejä ja katsoa mihin paukut riittää. Meillä on Nooran kanssa sellainen periaate, ettei kerätä urheilijoita vaan haluamme keskittyä alussa muutamiin ja hoitaa hommat mahdollisimman hyvin. Monesti sanotaan, että lumilautailu on muuttunut tosi kaupalliseksi. Mikä on managerin näkökulma? Ja kuinka kaupallisuus vaikuttaa laskijan arkeen? No jos vertaa omaan uraan niin ainakin logonäkyvyys on kasvanut. Lisäksi laskijoita halutaan hyödyntää muissakin jutuissa, kuten yritysten asiakastilaisuuksissa ja mainonnassa, luennoissa, ja lähempänä kuluttajaa. Uskoisin, että rokkistarameininki alkaa vähentyä. Miten naismanagereihin suhtaudutaan laskijoiden ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden taholta? Ihan hyvin on suhtauduttu. Tietty ollaan vielä vähän outoja lintuja, mutta Snowextreme Magazine | 1/13 63
• Managerit “ Paipissa taas, jos tulet hyllylle, kouppingille tai flätille, niin se on aina äkkipysähdys ja voi käydä kuinka pahasti tahansa. “ Nobrainer Films / Joni Vastamäki Mitä erikoisominaisuuksia managerina toimivalta vaaditaan? Mikä sitten laji onkaan, pitää ottaa mahdollisimman paljon selvää lajista ja olla tietoinen muutoksista ja riskeistä. Myös verkostoituminen on tärkeää. Uskoisin, että meidän vahvuus Nooran kanssa on, että teemme yhdessä töitä ja kuitenkin kummallakin on omat vahvuusalueensa. Silloin voi sparrata ja vaihtaa ajatuksia, eikä tarvitse kaikkea miettiä yksin läpi. Entä mitä erikoisominaisuuksia odotatte manageroitavalta? Erikoisominaisuuksista en oikein tiedä, mutta jos ne perusasiat ovat kunnossa, niin sekin jo auttaa. Tietenkin, että osaa laskea, on innokas oppimaan uutta ja on avoin uusille asioille. SportElite / Jere Seppälä SportElite on lumilautailun ulkopuolelta bisnekseen tullut managerointifirma. Miten te päätitte lähteä lumilautailuun mukaan ja keitä lumilautailijoita nykyään edustatte? SportElite kehittää sponsorointiyhteistyötä ja edustaa yli sataa nousevaa huippulupausta yli 30 eri lajista. Mukaan on hakenut ja valittu myös lumilautailijoita. Lumilautailijoista mukana on Cecialia Hanhikoski, Aleksi Penttala, Aki Hokkanen, Joel Lahti ja Erkka Siivola. Minkälaiselta lumilautailun mahdollisuudet näyttävät markkinoinnin kannalta verrattuna muihin urheilulajeihin? Valitettavasti yhtä huonolta kuin lähes kaikilla muilla lajeilla. Maailman taloustilanne ja Suomen sponsorointiyhteistyön murrosvaihe tuo lisähaasteensa. Teidän toimistonne edustaa useita urheilijoita monista eri lajeista. Miten olette päätyneet juuri näihin urheilijoihin ja lajeihin? Valinnassa käytämme olympia-/paralympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmää huippu-urheilijasta. Lajivalintojen painopisteenä ovat olympialajit. Valinnassa painotetaan tällä hetkellä myös yksilöurheilijoihin, jotka eniten tarvitsevat apua, eli nuoret ja vammaisurheilijat. SportElite on luotettava toimija ja urheilijat hakevat meille mukaan. Miten te valitsette urheilijoille sopivat yhteistyökumppanit ja toisin päin? Kasvatamme urheilijoiden imagoa systemaattisesti ja ehdotamme yhteistyökumppanille eri vaihtoehtoja. Yhteistyökumppani allekirjoittaa aina sopimuksen, se ei ole meidän valinta. Meinaatteko laajentaa enemmänkin lumilautailun puolelle tulevaisuudessa? Etenemme toistaiseksi nykyisellä strategialla. Onko lumilautailussa mitään erityispiirteitä mitä managerin pitää ottaa huomioon? Jokaisessa lajissa on erityispiirteensä, myös lumilautailussa. Suomessa yhteinen erityispiirre lajissa kuin lajissa on, että uran valintavaiheessa oleville lupauksille ei käytännössä löydy taloudellisia edellytyksiä jatkaa uraa. Mikä teidän työnkuvanne ihan tarkkaan ottaen on? SportElite kehittää yritysten ja urheilun välistä sponsorointiyhteistyötä, mikä mahdollistaa urheilijalupauksille enemmän sponsorirahaa pitkällä aikavälillä. Suomessa yritykset panostavat sponsorointiin 3–5 kertaa vähemmän kuin maailmalla. Tässä on suuri epäkohta, jonka korjaamiseksi tarvitaan ennen kaikkea kehittämispanostuksia sekä yhteistyökyvykkyyttä. 64 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Nobrainerin Joni Vastamäki. Milloin sait kuningasajatuksen pistää lumilautailumanagerointia tarjoavan firman pystyyn? En tainnut sitä enempää miettiä, vaan siinä oli vuonna 2004 monta asiaa yhdessä: olympialaiset tulossa, pisteet oli itsellä kasassa mutta valintaa ei tapahtunut, ja rupesi olemaa vähän ikääkin mittarissa. Piti siinä miettiä, että jotain muutakin voisi tehdä kuin laskea. Turusen Toni-Markus kysyi, että jos rupeaisin hoitamaan sen asioita. Kisaturneella olin tutustunut Korven Janneen, joka kysyi josko rupeaisin senkin asioita hoitamaan. Mikäs siinä, totta kai! Eli voi sanoa, että enemmän se oli luottamus näiltä kahdelta herralta silloin, minkä takia aloitin. Kun huomasin, että kyllä tätä voi työnä tehdä, niin sitten rupesin tiedustelemaan, että olisiko muitakin laskijoita, joiden asioita voisin hoitaa. Palvelusi kattavat manageroinnin lisäksi myös jonkinmoista psyykkistä ja fyysistä koutsausta. Miten päädyit ratkaisuun? No sitä kun on itsellä niin pitkä kokemus ratalaskusta, niin pystyy auttamaan laskijoita myös teknisellä puolella. Paippilasku on kuitenkin erittäin teknistä. Siinä on niin monta asiaa, mitkä vaikuttaa siihen että sulla on laskuasento kokoajan balanssissa, on erilaisia lautasäätöjä ja muita. Kaikki kunnia totta kai slopestylelaskijoille, mutta siinä on kuitenkin se pääasia, että sulla on se oikea vauhti, kun sä tulet kuitenkin alastuloon vaikka ilmassa kävisi miten vaan. Totta kai se sattuu jos tulee selälleen, mutta fysiikan lakien mukaan se energia me-
• Managerit nee kuitenkin samaan suuntaan. Paipissa taas, jos tulet hyllylle, kouppingille tai flätille, niin se on aina äkkipysähdys ja voi käydä kuinka pahasti tahansa. Siinä mielessä paippilaskeminen on tarkempaa hommaa, ja siinä olen pystynyt auttamaan laskijoita. Pulp on hoitanut Peetu Piiroisen managerointia jo vuosikaudet. Kuva: Frode Sandbech Miten tunnistat hyvät manageroitavat? No esimerkiksi joskus kun Malinin Markuksen kanssa manageroimisesta ekaa kertaa juttelin, niin hän sanoi että ”joo, kuulostaa ihan hyvältä, mutta oon ajatellut lopettaa tähän kauteen”. Sanoin vaan, että olen nähnyt Markuksen laskemista muutenkin ja se on niin äärettömän lahjakas laskemaan ja kuljettamaan painoa laudalla, että jos nyt muutama vuosi tehdään yhteistyötä. Jos vaan pää pysyy kasassa, niin aika kovia tuloksia saadaan aikaiseksi. Maailmassa on hirveä määrä erittäin hyviä laskijoita, mutta heissä on kuitenkin elementti, jota on vaikea mitata: se on tahto ja halu pärjätä. Ja se oma nälkä ja motivaatio, ne on oikeastaan sellaisia juttuja mistä pitää laskijoiden kanssa jutella, katsoa millaisista lähtökohdista laskija ponnistaa ja kuinka paljon on valmis siihen laittamaan. Mitä managerin pitää miettiä laskijan psyykkisiä ominaisuuksia ajatellen? Olen maailmalla nähnyt paljon lahjakkaita kavereita, jotka eivät ole kuitenkaan päässeet edes kisojen finaaliin. Ja usein se johtui siitä, että elämässä ei ole ollut mitään muuta kuin lumilautailu. Jos sä sitten mokaat lumilautailussa, niin sun koko maailma romahtaa. Siitä tulee sellaista pakonomaista vääntämistä. Niitä on aika vähän sellaisia ihmisiä, jotka pystyy käsittelemään asioita niin, että kun se epäonnistuminen tulee, niin voi olla seuraavalla viikolla taas mukana pelissä. Aina voi funtsia, että mistä nämä jutut johtuu. Korven Janne on ollut oikeastaan aina siitä harvinainen, että se on kilpaillessa venynyt parempaan kuin treenikaudella. Ja sitten kun puhutaan mentaaliharjoituksista, niin jokainen on yksilö, jokainen ponnistaa erilaisista lähtökohdista. Jokaisella on erilaiset tuet ja käsitys hommaan. Se miten laskijaa pystyy auttamaan, on aika paksu kirja. Kyllä siinä paljon joutuu analysoimaan sitä, että minkälaisen jäljen se henkilö jättää itsestään. Ottavatko kaikki pojat yhtä avarakatseisesti ohjeet vastaan? Ei, ei ota. Sanotaanko, että joku Korven Janne on aina kisatilanteessa ollut aika valmis paketti, jolloin siinä ei tarvitse muuta kuin käydä sanomassa tsemppiä. Se on se helpoin ääripää. Sitten taas vaikka Malinin Markuksen kohdalla joutuu vähän tsemppaamaan ja puhumaan, vaikka ei Markus missään tilanteessa mikään ahdistunut ole kilpailutilanteessa. Sen kanssa täytyy kuitenkin varmistaa, että se on sellaisessa olotilassa, että se pystyy ottamaan kaiken irti itsestään. Ja teknisellä puolella se taas edustaa sitä ääripäätä, ettei tarvitse hirveästi mennä muuttamaan sen laskua. Snowextreme Magazine | 1/13 65
• 66 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• PHOTOG A L L E R IA Markku Koski Photo: Sami Tuoriniemi Snowextreme Magazine | 1/13 67
• 68 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• PHOTOGALLERIA Peetu Piiroinen Method air P h o t o : Fr o d e Sa n d b e c h Snowextreme Magazine | 1/13 69
• 70 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• PHOTOGALLERIA Mikko Roulamo Bs noseblunt P h o t o : Mi i k a Ku m p u l a i n e n Snowextreme Magazine | 1/13 71
• PHOTOGALLERIA LAURI KIVARI Tail Tap 180 Photo: Ville-Petteri Määttä 72 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• JANNE LIPSANEN BS3 Photo: Remi Petit Snowextreme Magazine | 1/13 73
• Joonas Eloranta 74 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi O n e - fo ot Photo: Esa Ylijaasko
• PHOTOGALLERIA Peter Konig Bs Rodeo P h o t o : Sa m i T u o r i n i e m i Snowextreme Magazine | 1/13 75
• PHOTOGALLERIA HEIKKI SO RSA Photo: Pasi Salminen 76 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi Bs 180
• Snowextreme Magazine | 1/13 77
• NUUTTI NIEMELA Handplant Photo: 78 Vi l l e L a h t i n e n Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• PHOTOGALLERIA LAURI HEISKARI Lipslide 270 Photo: Pasi Salminen Snowextreme Magazine | 1/13 79
• PHOTOGALLERIA MARKUS KELLER Switch backflip Photo: Pasi Salminen 80 Snowextreme Magazine | www.bngr.fi
• Snowextreme Magazine | 1/13 81
• IIKKABACKSTROM FRONTSIDE 7. @COLINADAIR PHOTO. BE SURE TO SEE IIKKA IN DC’S NEW MOVIE, “MUST BE NICE”. AVAILABLE NOW ON iTUNES. Santaco Sport Ltd. / 010 – 4257 300 / www.santacosport.fi