• E 4/ 08 E X T R E M E M A G A Z IN Bes t thin gs in life are free Chamonix Storbis Matti Räty Niki Korpela Kansi Eero Ettala Photo Pasi Salminen Kauden M OTI 0 /09 INNEet kaUastuksessa 8 R vaatte ts
• SX | 2
• Call us at (09) 650 530 / riderservice@funster.fi / www.funster.fi 4/08 | 3
• SX | 4
• 4/08 | 5
• SX | 6
• 4/08 | 7
• Special Blend Line -takki Väri: pop struggle SX | 8
• 4/08 | 9
• S Special Blend Packer -takki Väri: green beach checksplash, SX | 10
• Adidas / Almost / Antihero / Bern / Black Label / Blackout Blind / Chocolate Circa / Converse / CTRL / Dc / Destructo / Dickies Different Day / Dvs / Electric / Element / Enjoi / éS / Etnies / Form / Forum / Foursquare / Fourstar / Girl / Goodwood / Gravis Happyhour / Icon / Independent / Innes / Ipath / Jart / Kr3w / Krooked / Lakai / LRG / Matix / Melodica / Real / Royal / Rush Skatemental / Slap / Special Blend / Speed Demons / Spiewak / Spitfire / Stüssy / Svea / Tensor / Thrasher / Thunder Undefeated / Vans / Venture / Volcom / Von Zipper 4/08 | 11 UNIONFIVE KAMPIN KESKUS 5.KRS | 010 4257 360 | WWW.UNIONFIVE.FI
• ed r atur fe i lau der: ri h e ri iska dcsh o om es.c /mo re 4/08 | 13
• SX | 14
• 4/08 | 15
• SX | 16
• WWW.OFFCONSULT.FI - INFO@OFFCONSULT.FI 4/08 | 17
• 4/08 | 19
• SX | 20
• SX SISÄLTÖ 4/08 Eero Ettala & 720 bs nosebonk Photo: Pasi Salminen SX NEWS 24 C A S U A L F R I D AY 3 0 ALL IN 34 Tee-se-itse: Risto Mattila 36 ALKUTALVEN HUUMAA ST. ANTONISSA 48 Freeride-kisat ja Riksgränsen 96 RINNEMUOTI 76 Chamonix 86 EERO ETTALA 56 NIKI KORPELA 42 SELKIRK WILDERNESS SKIING 102 WHITE MOMENT 106 S T O R B I S 112 ALEKSI LITOVAARAN KUVA-ALBUMI 108 PHOTOGRAPHY 120 MATTI RÄDYN PÄIVÄKIRJA 134 FREESTYLE.CH 130 SX | 22 u s a : To n y TRICK TIP 136 M ELOKUVAT T o u c h 1 3 8 142 ARVOSTELUT Roots 140 SX VIDEONURKKA 144
• 4/08 | 23
• SX NEWS EXTREME NEWS Rinnekansan uutisia 4/08 Digistylesin Wuhuu! -elokuva sai ensi-iltansa 18.10 Helsingissä. Pitopaikkana toimi Dante´s Highlight. Viime vuoden menestyksestä oli opittu jotain, sillä kyseessä on yksi kaupungin suurimmista yökerhoista. Viime vuonnahan iso osa halukkaista ei mahtunut sisälle koko tapahtumaan. Nytkin oli kaikki ennakkoliput myyty loppuun ja ovelta lippunsa saivat vain muutama nopeinta. Tunnelma oli siis katossa. Itse elokuvakin sai hyvän vastaanoton, mutta siitä vielä lisää lehden elokuva-arvosteluissa Peetu Piiroinen(Kuvassa) esitteli lauantaina hyvällä menestyksellä suomalaista lumilautailuosaamista tulevassa olympiakaupungissa Lontoossa. Piiroinen voitti hyppyjen, eli Big Airin maailmancupin osakilpailun. Hyvinkääläisen mukaan voitto ei tullut helposti. - Kisa oli todella hankala, koska lämpimän sään takia hyppyrin nokka ja alastulo olivat pehmeät. Nyt on kuitenkin hymy herkässä, Piiroinen tuumi. Jaakko Ruha laski finaalissa kuudenneksi ja Peetu Piiroisen veli Petja ponkaisi kahdeksanneksi. - Oli hyvin lähellä, että olisi saatu Piiroisen molemmat veljekset palkintopallille, mutta Petjan viimeisen hypyn alastulo vei palkintosijan, arvioi lumilautailijoiden päävalmentaja Pekka Koskela. Eero Ettala on ostanut uuden kämpän Lauttasaaresta, jonne hän muuttaa tyttöystävänsä kanssa asumaan. Neliöitä uudessa asunnossa on 81. Nyt voidaankin lopettaa jo pitkään jatkunut kamppailu siitä kummalla on isompi sauna, Eerolla vaiko Risto Mattilalla. Eeron uudessa asunnossa ei ole saunaa, mutta talöyhtiön sauna voittaa kuulemma Mattilan saunan mennen tullen. Snow Extreme ja lumitykki.net ovat valikoituneet Suomen edustajiksi Euroopan laajuiseen King of Snow -lumilautailukilpailuun, johon kuka tahansa voi osallistua. Kilpailun sivuille tulee joka toinen viikko jonkin ammattilaislaskijan tekemä temppu, joka kilpailijoiden täytyy toistaa, videoida ja lähettää kilpailun sivuille. Jos ei saa temppua tehtyä, niin saa yhden kirjaimen sanasta SNOW, ja neljän epäonnistumisen jälkeen on ulkona. Kuvausmuoto on vapaa, eli temput SX | 24 voi taltioida kameräkännykällä, HD-kameralla, tai millä vaan siltä väliltä. Kilpailu alkaa joulukuussa ja jatkuu läpi talven. Lisää informaatiota tulee seuraavassa Snow Extremessä sekä Lumitykissä. Ville Uotila oli äärettömän närkästynyt Japanin reissullaan, kun naapurihuoneen asukkaat herättivät hänet keskellä yötä äänekkäällä seksillä. Pitkään hän jaksoi tätä vastoinkäymistään valitella, kunnes joku keksi kysyä Villeltä koska tämä oli tarkalleen ottaen tapahtunut. No, seismografiasta enemmän ymmärtänyt kaveri osasi kertoa Villelle, että kyseessä ei ollut naapurien äänekäs irstailu, vaan ihka oikea maanjäristys. ALSsi -rintamalla rytisee jälleen. Litovaara on tehnyt paluun biitseiltä editointiluolaan. Luolan uumenista ammennetaan jälleen priimaa snoukkaviihdettä kaikille aisteille alkaen 17.11. Uudet jaksot on taottu nauhalle 15.12. mennessä, jolloin alkaa 8. tuotantokausi Urheilukanavalla. Ohjelma-ajat: ma 21:00 ja la 18:25. Käykää aleksi. netissä tsekkaamassa viimeisimmät kohellukset ja uusimmat video, ym. skabat. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Uuden-Seelannin Openien päätösbileet olivat loppuunmyyty, eivätkä Jaakko Ruha, Ville Uotila ja Markus Malin olleet yllättäen onnistuneet hoitamaan itselleen lippuja ajoissa. No, juhliin oli päästävä, joten urheilijanuorukaiset päättivät yrittää katon kautta terassille. Kolmen metrin hypyt katolta alas keräsivät kivasti huomiota ihmisten kuvatessa suomalaisten toimintaa kamerakännyköillään. Alas kuitenkin hypättiin ja isoilta loukkaantumisilta selvittiin. Ongelma oli vain se, että pojat olivat hypänneet väärään baariin. Kyseiseen paikkaan olisi päässyt vain ovesta kävelemällä ja kisojen jatkot olivat edelleen seinän toisella puolella. Lumilautailun maajoukkue on syksyllä leireillyt Hintertucksissa. Suosikki oheistoiminaksi on noussut jalkapallo, mitä on potkittu lähes päivittäin. Myös yksi tähtikin on porukasta noussut. Maalivahti Ville "Liimanäppi" Uotila on kerännyt huomiota aina Euroopan suurseuroja myöten. Espoolainen 17v. New School-laskija Aleksi Laitinen on solminut Rossignol:n kanssa sopimuksen. Aleksi on mukana Euroopan tiimissä, joka tietää nuorelle miehelle kuvausmatkoja, kutsukilpailuja sekä leirejä Euroopassa. Sopimus kattaa sukset, siteet, monot & laskuvaatteet. "So Stoked!" Kommentoi Aleksi asiaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Aleksista on tulossa Peetu Piiroinen oli voitokas Lontoo Big Air maailmancup kisoissa.
• 4/08 | 25
• SX NEWS EXTREME NEWS bio/haastis, jonka voit tsekata osoitteesta www.rossignol.com. Aleksi on myös solminut sopparin Giron kypäristä ja laseista Suomen maahantuojan kanssa. Myös Zoo York löytyy jäbän vaatettajista. Toinen Aleksi eli Litovaara on myös solminut Rossignol:n maahantuojan kanssa sopimuksen välineistä. Aleksilla oli aikoinaan omat pro mallit, joten tavallaan ympyrä sulkeutuu. Aleksi vierailee myös Rooster TV:ssä www.rossignol.com/ FI/rooster-tv.html. Telemarkhirmu Karhumaa aloittaa kautensa hieman eri tyyliin kuin aikaisemmin. Ilmeisesti aalloista kiinnostunut mies suuntaa aluksi Etelämeren saarille surffaamaan ja vasta tammikuussa matka vie lumille Sveitsin Andermattiin. Superreportteri Repolaisen mukaan lumileiri Saas Feessä on sujunut mallikkaasti ja etenkin Karl-Michael Leinonen on ollut tulessa. Jännittyneenä odotamme, miten suomalaisten aloitus talven kilpailuissa onnistuu. Aleksi Laitinen SX | 26
• Kuvat Peter Hasselgren, Olos TOMI PASSI Maahantuonti: Cape Universal Oy, P. 0207 477 800, www.capeuniversal.fi 4/08 27 |
• SX NEWS toteutettava yhteistyö. Kaivarin yläkertaan noujoukko toimittajia erilaisista medioista. Paikalla oli koko maajoukkue taustajoukkoineen esittelemässä talven suunnitelmia ja puhumassa Vancouver 2010-projektista. Heikki Sorsa on löytänyt itselleen uuuden harrastuksen, millä pitää kuntoaan yllä tulevaa kautta varten: frisbeegolfin. Mies on bongattu useaan otteeseen Meilahden frisbeegolf-radalla. Ensimmäinen hole-in-one antaa kuuleman mukaan vielä odottaa itseään, mutta muuten Heikki on osoittanut vahvoja kehityksen merkkejä. Kauan odotetut DC:n lumilaudat rantautuvat tänä syksynä kauppoihin. Lautojen juhlava julkaiseminen Euroopassa tapahtui Lontoossa 24.-25.10. Punainen rullattiin auki, kun DC:n laskijat mm. Lauri Heiskari ja Iikka Bäckström saapuivat paikalle. Suomessa DC:n lautoja kannattaa kysellä ainakin Union Fivestä. Suomen lumilautamaajoukkue järjesti lehdistölle tiedotustilaisuuden ja tarjosi urheilullisen energia-aamiaisen Sinebrychoffin puistossa, Fanny Goes Hollywood kahvilassa. Lumilautailu kiinnostaa, sillä paikalle oli saapunut suuri Talvet lämpenevät, mutta kilpailu piporintamalla kiristyy, kun Chaos-merkkiset pipot rantautuvat Suomeen. Chaoksen pipot ovat aloittaneet taivalluksensa Kanadan lumisilta vuorilta ja nyt siis päätyneet viimein Suomeen. Pipon teamissa laskee laskee moni lumilautailija sekä new-school hiihtäjä. Suomen ylpeyden, Icon Snowboardsin, teami laajenee, kun Sveitsiläinen Daniel Rietmann astuu remmiin. Rietmannin meriitteihin kuuluu mm. arvostetun Arctic Challengen voitto vuonna 2006. EXTREME NEWS 6.12 Helsingin Kaivohuoneella räjähtää kun B-LIVE bilekonsepti saapuu ensimmäistä kertaa Suomeen. B-LIVE tarjoaa biletyksen ohessa ainutkertaisia elämyksiä ja huipputason KV sekä kotimaisia artistinimiä. B-Live tuo Helsinkiin legendaarisen Mixtape- ja Dj guru Tony Touchin New Yorkista. Tony Touch tunnetaan parhaiten "The Piece Maker" Vol 1. ja 2. pitkäsoitoistaan sekä latinojuuriaan juhlistavista Reggaetony albumeistaan. Helsingin B-LIVE esiintyjäkaarti on varustettu myös kotimaisilla ykkösnimillä. Hyperenergistä lavashowta on luvassa toistakymmentä hittiä tehtailleelta Beats´n`Styles- kokoonpanolta, jota johtaa Dj Control. Toinen kotimainen ja huippu ajankohtainen, syyskuussa albuminsa "El Bombaso" julkaissut ja nopeasti listoja valloittava B-LIVE artistikiinnitys on kuubalaiset juuret omaava hip hop, reggaeton-artisti Norlan "El Misionario". B-LIVE bileissä näkyy myös isolla kädellä Snow Extreme-lehden kanssa see tiukka Snowboard- lounge, jossa luvassa snoukkahenkistä viihdettä ja staroja. L U M I T Y K K I . N E T K I L PA I L U / E t s i 6 v i r h e t t ä Löydätkö näistä kahdesta, näennäisesti samanlaisesta kuvasta, kuusi eroavaisuutta. Osallistua voit osoitteessa www.lumitykki.net/sx. OIkein vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Tämänkertaisesta kisasta voit voittaa Giron Score-malliset laskulasit sekä Skullcandy -kuulokkeet. Viime lehden kilpailun voitti Teemu Tynkkynen . Kuvassa Heikki Sorsa ja fs720 tailgrab wallrideen. SX | 28
• 4/08 | 29
• Jaakko on kiistatta tuonut paljon uutta lumilautalelokuviin. Alalla lähes kulttimaineeseen nousseen Robotfoodin ohjaaja ja nykyisin DC:n leivissä työskentelevä Pierre Wikberg totesi haastattelussaan, että Jaakko on juuri se tyyppi, joka on räjähdysmäisesti levittänyt vaijerikamerat, dollytrackit ja vastaavat väsäykset koko alalle. Miksi Jaakko sitten jaksaa luoda tälläistä? "Nykykameroilla se kuva näyttäis ihan salkkareilta. Pakko sille on jotain tehdä. Paskasessa kuvassa on paljon enemmän tunnelmaa", kertoo Itis ajatuksistaan. "Casual Friday" Casual Friday-nimellä kulkeva projekti sai alkunsa, kun Jaakko ja Brad Kremer olivat maaliskuussa Lake Tahoella lounastamassa. Brad kysyi Jaakon seuraavan kauden suunnitelmia ja siitä syttyi idealamppu oman tuotantofirman perustamiseen. Myöhemmin samana päivänä miehet olivat Heikki Sorsan ja Eero Ettalan kanssa illallisella ja mainitsivat asiasta. He saivat sekä kannustusta että ensimmäiset laskijansa bookattua tulevaan projektiinsa. Kilpailutilanteen pelossa suunnitelmana oli pimittää Dawgilta tieto syksyyn asti, mutta pienten piirien johdosta asia oli kantautunut hänen korviinsa jo kesäkuussa. Jaakko ja Brad pelkäsivät hieman Miken awgin jälkeen ­elämää Mack D Kuten viime lehdessä uutisoimme, Mike "Mack Dawg" McEntire lopetti lumilautaelokuvien tekemisen viimeisimpään tuotokseensa Double Decadeen. Syitä on arvuuteltu ympäri lumilautailevan maailman, mutta totuus löytyy puoliksi Suomesta. Dawgerin luottomiehet, Brad Kremer ja Jaakko Itäaho, löivät päänsä yhteen ja päättivät perustaa oman tuotantoyhtiön. Kun he veivät mukanaan liudan maailman huipulla olevia laskijoita, oli Mack Dawgin kohtalo sinetöity. Tapasimme väsyneen Jaakko "Itis" Itäahon helsinkiläisessä pikaravintolassa ja jäimme kuulemaan tarinaa projektista, joka kulkee tällä hetkellä nimellä "Casual Friday" Teksti MARKO JUUTI Kuvat PASI SALMINEN reaktiota, mutta hän otti tiedon yllättävän rauhallisesti. Lähes viisikymppisenä miehenä hänellä ei kuitenkaan enää ollut motivaatiota kasata itselleen uutta työryhmää, vaan päätti siirtyä itsekin kohti uusia haasteita. Suunnitelma on saanut syksyn mittaan lisää tuulta purjeisiinsa ja nyt odotellaan viimeisten sponsorien hyväksyntää projektille. Brad lähes nelikymppisenä kolmen lapsen isänä haluaisi perustaa pitkäaikaisen firman tuottamaan leffoja ja ehkä muutakin, mutta Jaakko elää mielummin vuosi kerrallaan. Yksin asuvana kun ei tarvitse huolehtia muiden ruokkimisesta. "Tällä hetkellä mulle riittää, että sais sen verran rahaa, että saa Videomoguli Jaakko on kolmeakymmentä lähestyvä, menestystä niittänyt videokuvaaja ja editoija. Jaakon käsialaa olevia videoita on tullut jo useampana vuotena. Elekrep, Follow me around, Picture this ja Double Decade ovat varmaan tunnetuimpia, mutta on miehellä näppinsä pelissä myös muutamassa mainos- ja musiikkivideossakin. Jaakko on ollut monessa mukana ja tuotoksia on levitetty ympäri maailmaa. Kaikki on lähtenyt oman porukan "räkisleffa" -tuotoksista Serenasta, mutta toiminta on siirtynyt koko ajan ammattimaisemmaksi. Jaakko sanoo diggailevansa vieläkin "räkis" meiningistä, mutta hänen oma tyylinsä on vuosien varrella muovautunut omien sanojensa mukaan hieman liiankin siistityksi. "Se on tietysti aika luonnollinen siirtymä kun tekee töitä maailman parhaiden lumilautailijoiden kanssa, jotka ovat todella rautaisia ammattilaisia. Mutta juuret ovat siellä SX | 30 `hauskoissa´ leffoissa, joten tuntuu luonnolliselta pitää vieläkin niistä." Ja koostuuhan hänen ystäväpiirinsäkin edelleen juuri näistä Serenan aikaisista kavereista. Mack Dawgin leipiin Kun Mack Dawg ensi kertaa näki Elekrepin teaserin, tiesi hän seuraavan kuvaajansa. Jaakko ei epäröinyt tarttua mahdollisuuteen lähteä suureen maailmaan, mutta enemmän hän jännitti astumista vanhojen konkareiden varpaille. Miten muka pieni mies voisi tulla Suomesta ja sanoa herroille, että "tehääns sittenki pojat näin!" Niin vain kuitenkin kävi ja koko Dawgerin porukka hyväksyi Itiksen tyylin ja taidon. Jaakko otti toisen ohjaajan paikan Dawgin leivissä ja yhdessä Brad Kremerin kanssa he tekivät MDP:n kolme viimeistä leffaa. Näissä kolmessa leffassa on Jaakon kädenjälki selvästi nähtävissä. näitä juustohampurilaisia suuhunsa", kertoo Jaakko ja osoittaa kädessään olevaa herkkua. Laskijat, sponsorit ja pankkikriisi Kaduilla huhutaan, että tulevaan projektiin liitetään iso liuta suomalaisia nimiä. Kuvaamaan ryhtyy videopuolella Storbiksesta tuttu Rasmus Tikkanen ja valokuvauspuolta hoitaa Itiksen kanssa pitkään töitä tehnyt Pasi Salminen. Laskijalistaa ei ole vahvistettu sponsoriongelmien takia, mutta todennäköisesti noin puolet tulee olemaan suomalaisia: Eerot Ettala ja Niemelä, Heikki Sorsa, Jussi Oksanen ja Wille Yli-Luoma ovat Bradin ja Jaakon toivelistalla. "Kaikki noi jäbät on tosi fiiliksissä tästä projektista, mutta just tähän aikaan vuodesta mikään ei oo varmaa ennen kuin sponssit näyttävät vihreää valoa. Toi jenkkien pankkikriisi tuo vielä oman mausteensa tähän touhuun", kertoo Jaakko.
• 4/08 | 31
• Jaakko Itäaho voi kohta peukutella oman firman laskijoille Alalla lähes kulttimaineeseen nousseen Robotfoodin ohjaaja ja nykyisin DC:n leivissä työskentelevä Pierre Wikberg totesi haastattelussaan, että Jaakko on juuri se tyyppi, joka on räjähdysmäisesti levittänyt vaijerikamerat, dollytrackit ja vastaavat väsäykset koko alalle. Itäaho ja Kremer ovat niin kovassa maineessa alallaan, että halutessaan he pääsevät poimimaan rusinat pullasta. Mack Dawgin poistuminen jätti tyhjiön ja ketkä täyttäisivät sen tyhjiön paremmin kuin Brad ja Jaakko. Mikä rooli on sitten Mack Dawgin entisillä luottolaskijoilla heidän tulevassa elokuvassaan? Pääsevätkö kaikki mukaan, vai annetaanko osalle kenkää? Miten käy esimerkiksi jo varmaan kymmenen vuotta Mack Dawgille kuvanneen Jeremy Jonesin? "Me kyllä sanottiin Jeremylle suoraan, ettei se halua tähän projektiin. Jeremy kuvaa yleensä enintään tunnin matkan päästä kotoaan Utahissa. Se tekee tavallaan duunia virkamiesaikoina. Ite haluun tehdä leffan missä tehdään pitkiä reissuja, esimerkiks Venäjälle tai Alaskaan. Ei Jeremy halua niille lähteä, joten hän on vielä aika pahasti harkinnassa. Tarkoitus olisi muutenkin päästä toteuttamaan omia visioita paremmin ku MDP:llä. Siellä oli kuitenkin kaikesta vapaudesta huolimatta aika pakotettu tekemään tietyntyylistä laskupornoa saman vanhan remmin kanssa", summailee Jaakko ajatuksiaan. Casual Fridaylla on taitoa niin paljon kameran molemmin puolin, että jos vain rahoitus saadaan kuntoon tulee miesten tuotos nousemaan suoraan kirkkaimpiin parrasvaloihin. Toivotaan, että hommat toimivat niin Jaakko saa hamppareitaan jatkossakin! Jaakko ja Brad Kremer Picture Thisin lopputekstit on the works SX | 32
• Distributed in Finland by Bluebaum 4/08 | 33 TI Gold Foil Headphones - www.skullcandyfinland.com
• Volcom ja Expekt Poker päättivät yhteistuumin järjestää muutamalle lumilautailun ammattilaiselle pokeriturnauksen. Paikkana toimi hämärämaineinen yksityisklubi Helsingin Punavuoressa. Kenen pokerinaama piti parhaiten sunnuntai-iltana pitkän viikonlopun rasitusten jälkeen? Teksti HENRI KUNNAS Kuvat PASI SALMINEN Mukaan oli kutsuttu Heppu Pentti, Iikka Bäckström, Paavo Tikkanen, Fredu Sirviö, Sebu Kuhlberg, Janne Heiskanen sekä yksi toimittajan renttu kokeilemaan onneaan. Hepun viikonloppu oli ollut raskain ja se näkyi miehen pelissä. Aurinkolasit eivät suojanneet Hepun silmiä muiden katseilta, vaan muita Hepun silmiltä. Kaikki tai ei mitään ­taktiikka kantoi häntä hetken aikaa, mutta kolmas tai neljäs all in veto tiputti Pentin leikistä. Fredu yritti solidaarisesti tarjota Hepulle chippejä vielä yhteen peliin, mutta kilpailun tuomarina toiminut Sami Helpelä ei tähän suostunut. Heppu pakkasi tavaransa kiltisti ja lähti jatkamaan viikonloppuaan pettyneenä. Alussa peli on mukavan leppoisaa, mutta tilanteen kiristyessä alkoi myös armoton psyykkaus. Expekt Pokerin lupaama 500 euron palkintosumma kiinnosti kaikkia. "Voi paska, nyt kiristää", huutaa Iikka mutaman hävityn kierroksen jälkeen. "Mulla tulee kylmä tän mun pinon kanssa", jatkaa Bäckstöm ja osoittaa huvenneita chippejään. Fredu kiilaa itsensä nopeasti kärkeen ja rupeaa yksi kerrallaan tiputtamaan muita pelistä, kunnes hän on enää kahdestaan Iikan kanssa. Ensin tippuu toimittaja, sitten Fredu putsaa pöydän Paavon ja Sebun edestä ja viimeisenä tippuu Janne. Iikan nousu kuilun partaalta oli itsessään jo uroteko, mutta hänkään ei pärjää Fredun massiiviselle pinolle pelimerkkejä vaan joutuu antautumaan. Kakkonenkin sai kuitenkin pelirahaa käytettäväkseen, ja Iikan suunnitelmat olivat selvät. "Mä meen heti suurimpaan pöytään ja laitan suoraan all in. Katotaan miten käy." Fredu putsaa siis pöydän, voittaa turnauksen ja poseeraa ylpeästi pelimerkkiensä edessä. Fredun edellisen päivän uhoamiselle naureskeltiin aluksi aika estoittomasti, mutta nyt on hiljaisempaa. Sunnuntai-ilta alkaa hämärtyä ja urheilijanuorukaiset lähtevät oletettavasti kotiin nukkumaan. "Hei, Joni Malmi soittaa tänään levyjä Ahjossa ja siellä on hyvät bileet. Mennään sinne!" SX | 34 Vielä tässä vaiheessa kaikki näytti hyvälle Heiskasen kohdalla Fredu ja voittopotti
• 4/08 | 35
• Pasi Salminen Paikkakunta: Kuopio Ikä: 16 Ikimuistoisin hetki on kyllä 2005 Us openin slopestylen voitto. Se on todella legendaarinen kilpailu ja oli mahtavaa voittaa siellä! Vielä kun palkintopallilla mulle kerrottiin että mut on palkittu US Openin parhaaksi overall laskijaksi ja mut istutettiin upouuteen palkinto-Volvoon, oli fiilis aivan uskomaton, enkä unohda sitä koskaan. Pakko kyllä mainita vielä yhdeksi ikimuistoisimmaksi hetkeksi ensimmäinen reissu Uuteen-Seelantiin. Siellä oli niin hauskaa laskea Snow Parkin lumilautailuparatiisissa ja se maa on muutenkin ihan mahtava. Yhtä tosi ikimuistoista huonoa hetkeä en keksi mutta mieleen tulee kausi 06/07, kun jouduin lokkaantumiskieteeseen. Ensin hajosi nilkka, sitten meni polvi ja siihen vielä lisäksi murtui kylkiluu ja revähti nivelsiteet olkapäästä keväällä. Sinä kautena laskin melkein joka päivä särkylääkkeiden avulla ja aina sattui johonkin. Silloin ei kyllä pystynyt paljokaan nauttia laskemisesta. Mikä on mieleenpainuvin kisakokemuksesi? TEE-SE-ITSE ­HAASTATTELU R I S T O M AT T I L A Risto Mattila on ollut suomalaisen lumilautailun huippunimiä lähes koko 2000-luvun. Hiljattain sponsorivaihdoksen Drakelle tehnyt punapää vastailee nyt lukijoiden lumitykin kautta lähettämiin kysymyksiin. Menneisyys Mikä oli eka temppu jonka opit? Nimi: Iita Ikä: 15 Kyllä se tais olla Indy. Sinne se käsi eksy, kun ekan kerran pääsi laudalla sen verran pipessä ilmaan, että pystyi yrittään gräbiä. Ensimmäinen spini oli frontti satanen. Kuinka paljon laskit junnuna? Nimi: minä Paikkakunta: Iisalmi Ikä: Liian vähän Aloitin kolmetoista vuotiaana ja sillon me laskettiin joka päivä, jos vaan saatiin kyyti mäkeen. Arkisin koulun jälkeen pari tuntia ja viikonloppuna me oltiin kyllä mäessä aamusta iltaan. Millon ekan kerran tajusit, että susta voi tulla ammattilainen näissä hommissa? Nimi: Hattivatti Paikkakunta: Muumilaakso Ikä: 15 Se oli tietenkin aina tavoitteena, mutta usko alkoi loppua jo lukion ja armeijan jälkeen kun kaverit alkoivat saamaan sponsseja ja itse vaan asusteli asuntovaunussa Rukalla. Mutta sitten maailmancup kiertue tuli Rukalle ja pääsin siellä finaaliin. Siinä sain sen verran nimeä esille, että pääsin seuraaviinkin kisoihin. Sieltä tulikin sitten jo kolmas sija. Silloin alkoi tuntumaan, että kyllä tämä nyt tästä lähtee. Seuraavaksi löysinkin itseni Salt Lake Cityn olympialaisista. SX | 36 Nimi: Jussi Paikkakunta: Rollo Ikä: 15 Kyllä se on varmasti toi US Openin voitto minkä jo mainitsin tossa aikaisemmin ja sitten viime kauden Nissan X-trail big airin voitto Japanissa. Oli uskomaton fiilis voittaa 45000 katsojan edessä Tokyo Domessa. Tunnelma oli jotain ihan sanoinkuvaamatonta. Roikkuuko apina vielä laskuhousujen lahkeessa? Kerro tarina. Nimi: sikke sumari Paikkakunta: kauniainen Ikä: 22 Klasu (eli siis se apina) on jo vetäytynyt eläkkeelle. Se ei jaksanut enää tätä reissaamista. Asuttiin asuntovaunussa Rukalla mun kaverin J-Manin kanssa ja siihen aikaan kaikilla roikkui jotain ihme tavaraa laskuhousuista. Siellä asuntovaunussa sitten oli sellainen apina ja mä laitoin sen vaan roikkuun mun housuista yhtenä päivänä. Siihen se sitten jäi ja siitä muodostui mulle sellainen onnenkalu, enkä sitten enää vähän ajan kuluttua halunnut laskea ilman sitä. Tuntui niin hullulta, jos se ei ollut mukana. Kerran esimerkiksi Mount Hoodilla Jenkeissä me ajettiin ylös vuorelle ja otettin hissi ylös. Siellä parkin yläosassa mä sitten tajusin, että Klasu jäi alas meidän kämppään. En vaan voinut laskea vaan lähdin hakemaan sitä. Kyseessä oli kuitenkin yli tunnin hakureissu. Voi kuulostaa hullulta, mut olin vain niin tottunut, että se hengaili siinä ja toi mulle onnea, että pakkohan se oli hakea. Sitten kauden -06 jälkeen se oli niin huonossa kunnossa, että mä päätin jättää sen himaan. Moni kyllä kyseli pitkään, että missäs sun apina on? Ärsyttikö yhtään kun istuit Folgefonnan metsässä sateessa vuonna 1998, kun samaan aikaan Ale oli oppinut Haakonin Strynissä? Nimi: Tuomas Laitinen Paikkakunta: Nokia Ikä: 28 Haha! Ensinnäkin asuminen keskellä metsää teltassa vesisateessa ei ollut mitenkään mukavaa. Oli kyllä hermot kireällä, kun ei päästy kuin yhtenä päivänä mäkeen just säiden takia. Oli hirveä tatsi laskea ja kuultiin, että Strynissä on hyvä sää ja me ollaan vaan jumissa metsässä ja ajankuluksi rakennellaan ulkoilmavessaa viereisen puron varteen. Ja sitten tuli tietoon, että kaveri oli oppinut hakonin ja laskenut hyvää pipeä toisella puolen Norjaa. Ärsytti ihan hulluna, mutta en varmasti ollut ainut siitä porukasta. Sitten onneks vaihdettiin maisemaa ja mä opettelin sen hakonin väkisin niin sumuisessa kelissä, että ei nähnyt edes koko pipeä. Se oli taisteluvoitto jos joku. Onneks saatiin loppuun sitten vielä hyvää keliä ja parit maukkaat laskupäivät. Vaikka se reissu oli aikamoinen eräretki ja kaikki vähän taisteli meitä vastaan niin, on siitä reissusta jääny myös mahtavat muistot ja sille meidän leirille siellä metsän siimeksessa on kyllä naurettu useat kerrat. Ja se oli kyllä muutenkin uskomaton suoritus, että pystyi olemaan kolme viikkoa norjassa laskemassa 170 eurolla. Mikä on ollut sun ikimuistoisin (sekä hyvä että huono) hetki lumilautailun saralla? Nimi: Oona Komonen
• Valkoisilla Laivoilla valkeille rinteille Pakkaa sukset ja laskettelijat autoon ja suuntaa talven hauskimmalle laskettelureissulle Silja Linella! Silja Ski -matkalle Åreen voit lähteä joko Helsingistä tai Turusta. Loma alkaa rentouttavalla merimatkalla, jonka jälkeen ajomatka sujuu leppoisasti maisemista nauttien. Auto mukaan puoleen hintaan! Silja Ski -loma Turusta Åreen alk. 539 /1 viikko Esimerkkihinta sisältää laivamatkat Turku-Tukholma-Turku iltavuorolla 4 hengen B-hytissä, sekä viikon majoituksen (sunnuntai-sunnuntai) Åre Tegefjäll -hotellissa 3 huoneen 40 m2 huoneistossa (4 vuodetta, sauna) viikolla 3. Vastaava paketti Helsingistä 605 /1 viikko. Auto mukaan puoleen hintaan! Kun ostat Silja Ski -paketin, saat henkilöautopaikan 50 %:n alennuksella. Henkilöautopaikka Turusta 42 /meno-paluu, Helsingistä 52 /meno-paluu. Varaa Silja Ski matkasi matkatoimistosta tai Silja Linen puhelinmyynnistä, puh. 0600 174 552 (1,64 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Silja Ski -matkoja tehdään viikoilla 52/2008-16/2009. Myymälöistä ja satamistalunastettaviin varauksiin lisätään 5 palvelumaksu. Paikkoja rajoitetusti. Oikeudet muutoksiin pidätetään. 4/08 | 37
• Risto viime kevään Arctic Challengessä Sponsorit Pistetään vakiokysymys. Eli lauta, siteet, kengät ja muut kamat millä lasket? Nimi: Juho Koskelo Paikkakunta: Kajaani Ikä: 17 Lauta: Drake 158 DF2. Siteet: Drake Fifty Kengät: Northwave Decade Laskukamat: Billabong (oma promodel takki) Kypärä: Giro (oma promodel) Gogglet: Giro Score Nyt on kyllä pakko kysyä, että miltä tuntu Flow´lta lähtö niin monen vuoden jälkeen? Nimi: Nuutti Paikkakunta: Vuokatti Ikä: 17 Ärsytti kyllä hulluna, kun kuulin kesällä, että meidän yhteistyö ei jatku. Oon kuitenkin ollut mukana merkillä melkein alusta asti ja kaikki on aina toiminut hyvin. Mulle se tuli ihan täytenä yllätyksenä. Oli outo fiilis laittaa tän kauden alussa jalkaan ihan erilaiset siteet, ja en tiennyt yhtään, että miten homma rupeaa toimimaan ihan uudenlaisilla kamoilla. Heti aluksi piti totutella uusiksi siteiden kiinni naksuttamiseen. Mutta loppupeleissä se olikin ainut iso ero mun uusien ja flown kamojen välillä. Mä totuin päivässä Draken kamoihin ja ne ovat kyllä toimineet loistavasti. Nimi: Sami Paikkakunta: Vantaa Ikä: 17 Meillä on aina ollut Antin kanssa sellainen pieni kisailumeininki päällä ja se on varmasti puskenut meitä molempia paljon eteenpäin. Se on myös varmasti yksi syy siihen, että on mennyt kisoissa hyvin. Ikinä mua ei ole kuitenkaan ärsyttänyt jos Antti on pärjännyt paremmin kuin minä, koska silloin se on laskenut paremmin. Mutta se, että jos itse olen kämmännyt ja kaatunut mun ranit, niin se on ottanut päähän oikeen kunnolla. Sillä ei ole mulle mitään väliä, että kumpi meistä on tunnetumpi. Mietitkö ikinä, että miksi kisaat etkä kuvaa niin paljoa? Arvostatko kuvaamista vähemmän kuin kisaamista? Minkä takia arvostat niin kuin arvostat? Nimi: Larryy Paikkakunta: HeLSinKi Ikä: 16 Mä oon pyrkinyt tekemään molempia. Mutta olen tosi kilpailuhenkinen jätkä ja tykkään kisata. En halua koskaan luopua siitä kokonaan mun urani aikana. Mä viihdyn kisatilanteessa ja saan siitä tosi hyvät fiilikset jos onnistun. Olen myös yleensä parhaimmillani kisatilanteessa ja olen sitä mieltä, että mitä järkeä on luopua sellaisesta asiasta mistä tykkää. Sen takia en halua panostaa pelkästään kuvaamiseen. Musta ne on kaikista kovimpia jätkiä, jotka pystyvät pärjäämään kisoissa ja kuvaamaan hyvän pätkän. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi Travis Rice. Se pystyy kuvaamaan hulluja pätkiä ja se käy silti voittamassa joka vuosi muutaman kisan. Www.yle.fi:stä löytyy video, jossa Risto Mattila kertoo, että lumilautailu menee koko ajan hullumpaan suuntaan ja raja tulee joskus vastaan. Asiaan. Joko raja on tullut vastaan? Nimi: Juho Koskelo Paikkakunta: Kajaani Ikä: 17 Siitä on puhuttu jo monta vuotta, että raja tulee kohta vastaan, mutta kuitenkin joka vuosi joku vetää jotain entistä hullumpaa ja isompaa mitä ennen on tehty. En oikeesti enää edes halua ennustaa mitä lajissa tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, mutta se on varmaa, että kehitystä tapahtuu edelleen. Laskijat kehittyvät, laskukamat kehittyvät ja myös hyndät paranevat niin taas hullummat jutut ovat mahdollisia. Vastauksena kysymykseen, ei se raja ole tullut vastaan eikä se varmaan tulekaan. Lumilaudalla voi aina tehdä jotain uutta ja erilaista. Se onkin yksi lajin mahtavimmista puolista. Mutta mun mielipide on, että ei se ole enää hauskaa vetää satasta neljänkymmenen metrin hyndään. Mä toivon, että tulevaisuudessa lumilautailu kehittyy tempullisesti eikä niin, että koko ajan vain rakennetaan isompia hyndiä ja laskijoilla loukkaantumisriskit vaan kasvavat. Treenaatko varsinkin suuria kisoja varten uusia temppuja vai luotatko vanhoihin ja varmoihin temppuihin jotka menee varmasti täydellisesti? Nimi: Mikko H Paikkakunta: Kerava Ikä: 15 Yritän koko ajan kehittyä laskijana ja treenata uusia temppuja. Se on aina mahtava fiilis kun Kisailu vs. kuvaaminen, tyyli vs. tekniikka Onko koskaan ottanu päähän Antti Autin parempi menestyminen samoissa kisoissa? Entä se että hän on teistä kahdesta paremmin tunnettu tavallisen kansan silmissä? SX | 38
• www.toyota.fi Puhtaus. Hiljaisuus. Taloudellisuus. Ajonautinto. Hybridiauto Prius. Mikä tahansa onkaan valintasi peruste. Prius on tuonut suurten perheautojen luokkaan täydellisen vastauksen ­ yhdistelmän ajamisen laatua, taloudellisuutta ja älykästä voimaa. Varaa Prius koeajoon jo tänään: www.toyota.fi Toyota Prius hinta alkaen 30.550 e. EU-yhdistetty 4,3 l/100 km, CO2-päästöt 104 g/km. Takuu 3v/100.000 km, hybridiajojärjestelmän takuu 8v/160.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. 4/08 | 39
• Muuta mukavaa Paljonko sun tasoitus on golfissa? Nimi: Antti Paikkakunta: Lieksa Ikä: 19 saa jonkun uuden jutun päälle. En kuitenkaan treenaa niitä temppuja sitä varten, että pärjäisin jossain tietyssä kisassa. Haluan vaan oppia uutta enkä junnata paikallaan. Kisoissa sitten riippuu paljon tilanteesta, että mitä sitä tekee. Se on sellaista peliä. Jos vaikka muut ovat kaatuneet tai taso ei ole hirveän kova ja tietää, että jollain vanhalla tempulla minkä osaa hyvin ja varmasti ländää pärjää, niin silloin sitä yleensä ei riskeeraa vaan pistää vaan sen varman tempun. Sitten jos kisassa on kova taso ja jengi on ländäillyt paljon pahoja temppuja, niin sitten on pakko yrittää jotain vaikeempaa temppua, mikä ei välttämätttä ole niin varma. Se onkin yksi kisojen siisteistä jutuista kun pitää miettiä, että minkä tempun tekee ja miten pelaa sen tilanteen vaikka jossain hyndäkisan finaalissa. Mitä mieltä oot tyylin osuudella lumilautailussa, onko se tärkeintä vaan pyöriä niin tuhannen se taili kainalossa, vai miten olis joku smuutti ja siisti temppu? Nimi: Jens Forssman Paikkakunta: Helsinki Ikä: 22 Musta tyyli on tärkeintä laskemisessa. Yritän koko ajan kehittyä siinä. Itse tykkään kaikista eniten vetää metodeita ja bounattuja frontti kolmosia. Onko mielestäsi paha tyylivirhe jos grabin ottaa vahingossa kengästä kiinni? Nimi: Toni Paikkakunta: Porvoo Ikä: 16 Musta se on tosi paha tyylivirhe. Minkälaista musiikkia kuuntelet? Kuunteletko laskiessa? Nimi: Tiina Paikkakunta: Syöte Ikä: 13 Mä kuuntelen enimmäkseen sellaista hyvän mielen rokkia kuten The Soundsia, mutta oikeestaan kaikki menee tilanteesta ja mielentilasta riippuen. Joskus iltaisin kuuntelen joitain tosi rauhallisia biisejä, vaikka Sophie Zelmanii ja taas sitten kun olen lähdössä bilettämään, niin joku europop uppoaa vallan mainiosti. Heviä ja reggaeta en kyllä pysty kuunteleen ollenkaan. Joskus mä kuuntelen musaa hissinousuilla ja sillon kun kruisin rinnettä, mutta en koskaan kun hypin. Mä en osaa vetää mitään temppuja jos en kuule lumen ääntä. Pahin loukkaantuminen? Nimi: Onsku Paikkakunta: Vantaa Vaikea päättää tältä listalta: Useat aivotärähdykset joista seuraksena mm. muistinmenetyksiä, murtunut kylkiluu, ranne ja häntäluu ja useat nilkkojen ja polvien nivelside vammat. Mutta jos joku pitää päättää, niin aina se on kuumottavinta, kun lyö pahasti päänsä. Missä on suomen parhain striitti? Entä maailmalla? Nimi: Juuso Aitto-oja Paikkakunta: Pyhäntä Ikä: 17 Suomen paras streetti on Rukalla. Ainut mitä sieltä puuttuu on hyvä pipe. Maailman paras streetti on Snow Parkissa Uudessa-Seelannissa. Siellä voi laskea ihan kaikkea. Löytyy monta eri hyndälinjaa, jibbailu linja, pipe ja QP. Bonuksena vielä lyhyt hissinousu tuolihissillä josta voi kattoa kavereiden runit. Mitäs ajattelit puuhailla lasku-uran jälkeen? Nimi: Ernesti Paikkakunta: Mämmilä Ikä: 27 En ole vielä ihan varma, mutta varmasti jotain lumilautailuun ja urheiluun liittyvää. Mua kiinnostaisi urheilumarkkinointi ja managerointi. Tässä on vuosien varrella oppinut paljon sponsoroinnin ja huippu-urheilun maailmasta ja haluaisin pystyä sitten tulevaisuudessa käyttämään kaikkea sitä tietoa hyväkseni mitä on tässä lähes kymmenen vuoden reissuvoittoisessa elämänkoulussa mukaan tarttunut. SX | 40 Mun tasoitus on 21,2. Aloin pelata tänä kesänä ja sitten loppukesästä innostuin oikeen kunnolla. Ensi kesänä olisikin tavoite, että toi tasoitus olisi jo lähempänä kymmentä. Montako päivää vuodesta olet ulkomailla? Ja missä päin maailmaa on sinun mielestäsi parhaat puuterimestat? Nimi: Sami Järvenpää Paikkakunta: Oulu Ikä: 14 Olen ulkomailla noin 200 päivää vuodessa. Parhaat puuterimestat missä itse olen laskenut ovat ylivoimaisesti olleet Japanissa. Lumi on niin kevyttä, että jos nose uppoaa hangen alle, niin se ei haittaa mitään. Voi vaan laskea meneen metrin syvyisessä putskussa ja nautia kun lumi pöllyää. Oon laskenu Japanissa Hokkaiden saarella mun elämäni parhaat laskut.
• 4/08 | 41
• Nuori magnusti kiipeää puuhun SX | 42
• Paljon on ollut puhetta pusikoissa. Kuka, mikä, mistä? Niki Korpela No sehän on se nuori Magnusti, jolla nenänpää aina kosteana ja häntä pörröisenä kuin Lintsin hattarat. Noilla maneereilla ei kuitenkaan vielä kovin pitkälle pötkitä. Rohkeasti rippitodistuksella ja mopokortilla lähdettiin kumminkin verkkoja laskemaan Günthereiden apajille. Joko sieltä on saalista saatu? Tämä nuorukainen on tietysti Niki Korpela, joka 17 vuoden iässä on ehtinyt jo tehdä itselleen nimeä myös kotimaansa ulkopuolella ja omalla persoonallisella tyylillään saanut muutenkin huomiota osakseen. Nuori ja häpeilemätön Niki laskee Forumille ja pyrkii Mayerhofista käsin siihen lopulliseen läpimurtoon. Haastattelu RAULI KANGAS Kuvat BAVO SWIJGERS Miten menee Niki? Huomenta! Aika kovaa väsymystä lukuunottamatta aivan mahtavasti. Missä päin Eurooppaa olet? Nyt pistit pahan jo heti kärkeen. Jossain Saksan ja Itävallan rajoilla. Mitä mielessä? Vois soittaa mammalle ja sitten ettiä Joonas Mustosen Miten muut Youngblood (Forumin tiimi nuorille laskijoille) kaveSaatko hommat jo hoidettua güntheriä vääntäen? Kann ich einen Bier für die Frau neben mir bestellen? rit Forumilla? Siirryin nyt täksi kaudeksi siihen kunnon Euro-tiimiin, joten enää ei tule paljoakaan noiden youngbloodejen kanssa reissailtua. Mutta ihan mahtavaa porukkaa koko kööri! Forum ei jätä ketään kylmäksi. Kenen kanssa on mukava taittaa matkaa? Se on villi ja sillä on mustat viikset! Antaa aina sellaisen oman jännityksen kun Joonaksen (Mustonen) kanssa seikkailee. Sitten varmasti noi muut majuritkin Forumin tiimistä ovat rattoisaa reissuseuraa. Ootko mopon myyntirahoilla Euroopan reissulla, vai kuka maksaa kulusi? Mulla ei olisi varaa edes mopon öljyihin. Sponsseilta saa onneksi sen verran tukea, ettei jää reissut tekemättä. 4/08 | 43
• Miten näät omat taitosi tällä hetkellä? Paha sanoa, kai sitä alkeet osaa. Seuraavaksi jos oppisi mikroa käyttämään. Oletko kehittynyt Euroopan reissuillasi? Joo, osaan mä enkkua kaksi sanaa enemmän. No ei. Kyllähän sitä on huomannut pientä kehitystä tapahtuvan. Täällä on aina mestat niin kupissa ja jengi puskee aika paljon. Minkä verran olet aikaasi viettänyt Euroopassa? No, melkeen voisi sanoa, että enemmän sitä täällä asuu kun kotona. Viime kaudellakin meillä oli Mayerissa Forumin kämppä, joten sinne oli aina helppo mennä. Varmaan sama juttu tälle kaudelle. Miten kisat? Kun ensin hiotaan Joonas Mustosen kanssa yhdessä voltit kuntoon (alakuva), niin sitten niitä voidaan vedellä vaikka yksin takamastossa(ylempi kuva). Kyllä sitä parit kisat kerkesi vääntämään. Ei mitään älytöntä kuiteskaan. Tuloksia? Näin äkkiseltään tulee mieleen Rookie Challengin voitto, mistä villikortti Wängeltängeleihin. Siellä pari ekaa päivää meni nappiin, mutta finaalipäivänä tuli aika ruma sää, niin meni ihan persuksilleen. SX | 44
• Nikin kanssa on mukava matkustella, kunhan pitää mielessä, ettei anna sille mitään tärkeää, kun se on aika hyvä tossa unohtamisessa." -Joonas Mustonen Mikä on roolisi Forumilla? Mä olen kai sellainen äiti-hahmo. Koska kansainväliseen tiimiin? Olisihan se unelma. Nämä on vaan just sellaisia juttuja, ettei uskalla mitään puhua. Aika näyttää. Voitko antaa muutaman neuvon muille nuorille kavereille, jotka haaveilevat Euro-diilistä tai kansainvälisestä laskuurasta? Ei mulla mitään nyrkkisääntöä ole antaa, mutta varmasti tärkeintä on olla oma-alotteinen. Melkein voisi sanoa, että mitä enemmän tuntee jengiä, sitä paremmin saa jalkoja ovien väliin. Miten on paras edetä tämän suhteen? Kuvaa vaikka jonkun pienen klipin itsestään ja lähettelee sitä maahantuojille ja välinevalmistajille. Jos taidot riittävät ja on hyvä tyyppi, niin eiköhän sitä jotenkin tule bongatuksi. Sitä piti sitten mennä ihan Alpeilla asti löytämään tämä palanen kauneinta Merihakaa. Leffaprojektit? Ei ole kyllä vielä mitään kunnon juttuja ollut, niin paljon muuta. Ja kun nykyään noita leffoja tekee melkein jokainen jantteri, niin olisi siistiä päästä suoraan johonkin kunnon meininkeihin. Lehtijutut? Nyt viime aikoina on tullut ihan hulluna eri lehtijuttuja. Suurimmat jutut tulevat olemaan varmaankin Pleasuressa, Onboardissa, Methodilla, Slammerissä ja nyt tämä Snow Extremenkin juttu. Über stoked! Lasket Programin kuvioissa, mikä on Program? Täytyy myöntää, että en yhtään tiedä mitä The Programin takana piilee, mutta ainakin täällä Euroissa niiltä tulee sellaiset brändit kun Forum, Foursquare ja SpecialBlend. Oliko tie kivinen vai rullasiko hommat helposti Forumille? On vissiin tullut pottuiltua oikeille ihmisille, kun on tännekin asti päässyt. Saa vaan olla tosi kiitollinen niille jotka ovat mua puskeneet mielettömästi. Ja Forumillakin asiat toimii loistavasti. 4/08 | 45
• Phenom & Phenom Black/Red Dots goggle and Hustle Matte Black/Red helmet. Hustle 4/08 | 47
• Juha Hautsalo 12.12.07. Alpeilla hiihtokeskusten sesonki alkaa käytännössä vasta jouluviikolla. Ennen tätä, kelien osuessa kohdalleen, on laskijalla olo kuin kukolla tunkiolla. Alkutalven huumaa St. Antonissa Kuvat MIKKO LAMPINEN Teksti MIKKO LAMPINEN Talven lähestymisessä on säpinää. Mitä, missä, milloin -kysymykset risteilevät ilmassa. Liian monta kertaa on tullut todettua: oikeassa paikassa, väärään aikaan. Viime kausi rysähti Alpeilla käyntiin parhaiten miesmuistiin. Kelit olivat kohdillaan jo marras-joulukuun vaihteessa. Tämän fotostoorin kuvat ovat nopealta search and destroy -tyyppiseltä reissulta St. Antoniin Itävaltaan, juuri lumimyrskyn laannuttua. Juuri oikeaan aikaan, juuri oikeassa paikkaan. Alkutalvi on kingi: upea valo, kuiva lumi eikä ruuhkaa. Tarkkaile silti sääanimaatioita: "It is coming, bigger than ever, or maybe not..."(La Graven hissijonossa kuultu viisaus) SX | 48
• Arlbergin alueella sijaitseva pieni Stubenin keskus lupaa vähän mutta antaa paljon. Alueen ylimmältä ankkurilta helppo on noin 30 minuutin footbag ylös toppiin, josta on mahdollista laskea moneen eri laaksoon. Laskimme ensin Juhan vasemmalle puolelle viettävän aurinkoisen linjan. Päädyimme pitkän pyydamäen jälkeen laakson pohjalla kulkevalle hiihtoladulle, jota oli lykittävä yli 10 km päätielle - hyvin hoidettua latua tosin. Varustuksemme vain oli täysin väärä. K2 Pontoonit taittuivat huonosti perinteiseen tyyliin, mutta luistelu onnistui auttavasti. Sarsaman Sami alitti ensimmäisenä maaliviivan St. Anttonissa, missä tilasimme taxin, ja painelimme kiireellä uudelle kierrokselle. Tällä kertaa laskimme kuvan varjon puolelle oikealle, josta päädyimme pitkin hienoa laakson pohjaa Langenin kylään. Langenista pääsee helposti takaisin Stubeniin ja St. Antoniin mm. junalla tai bussilla. Vaikka mikä olisi, niin luonto vetää tikanpojan puuhun, ja lumi harjanteen toisella puolella on parempaa ja syvempää. Juha Hautsalo ja Sami Sarsama luottavat vaistoihinsa. Täältä mennään. 4/08 | 49
• 4/08 | 51 call us at 010 8386 400/info@esakorpela.fi
• Viime kauden alussa kelit olivat mitä parhaimmat. Alpeilla on epäilemättä kuitenkin ehditty tottumaan surkeisiin ja lumettomiin alkutalviin, sillä huomattava osa hiihtokeskuksista piti suurinta osaa hisseistään viime kauden alussa suljettuina. Esimerkiksi Verbierin ja Chamonixin hissitoiminnoista vastaavat nukkuivat ruususen unta. St. Antonissa homma oli paremmin hallussa. Kannattaa siis tarkistaa hissien aukiolo heti alkukaudesta, ennen mahdollisen matkasuunnitelman lukkoon lyömistä. SX | 52
• 139 WARP EMPEROR JACKET Kevyesti topattu lumilautailutakki, joka on tuulen- ja vedenpitävä. Lisäksi DWR-kyllästys antaa lisäsuojaa lumelta ja sateelta. Miesten koot. , 99 90 Avai able at Stadium l 4/08 | 53 WARP LORD PANT Kevyesti topatut lumilautailuhousut, joiden TCS Water 5000 -pintamateriaali tekee housuista tuulen- ja vedenpitävät. DWR-kyllästys antaa lisäsuojaa sateelta ja lumelta. Miesten koot.
• SX | 54
• Oakley Icon Ltd.: (+41) 448296100, www.oakley.com 4/08 | 55
• SX | 56
• Eero Ettalasta on tehty toistakymmentä lehtihaastattelua, Eero on esiintynyt lähes kahdessakymmenessä kansikuvassa ja hänellä on parisenkymmentä leffapätkää. Meidänkin lehtemme sivuilla kaveri on keikistellyt milloin minkäkin jutun yhteydessä. Silti viimeisestä Eeron henkilöhaastattelusta SnowExtremessä on kulunut yli viisi vuotta. Miksi? Koska tuntuu siltä, että vaikka kuvia piisaa ja juttua riittää niin Eerosta on tullut household name, eikä uutta tietoa enää tarvita tai sitä ei ole saatavilla. Otimme kuitenkin haasteen vastaan ja päätimme kysellä Eerolta jotain, mitä lukijamme ja itsekään emme vielä tiedä. Ei hänen lakanoidensa väriä tai ensimmäisen tyttöystävän nimeä vaan elämän isoja asioita kuten moraalia, uskoa, pelkoja ja suruja. Alkuun pitää kuitenkin aina hieman lämmitellä, joten aloitimme kevyesti. Teksti PAULI WAROMA Kuvat PASI SALMINEN 4/08 4/08 | 57 0
• Gap to fs rock, Jyväskylässä "Ton reilin alastulon jälkeen oli heti autotie. Oltiin matkassa pienellä porukalla, eikä meillä ollut laittaa ketään tielle vahdiksi. Alkuillasta liikenne oli vielä aika vilkasta, joten menimme hotellille nukkumaan ja laitettiin herätyskellot soimaan yhdeltä yöllä. Toi kuva on sitten otettu klo 3.20" -Eero "Joskus kakkoskuvakulma on parempi kun ykkös. Tämä kuva on otettu itselaukaisulla ja itse olin kameran kanssa alhaalla, mutta siitä kuvausta ei vaan tajua miten hullu temppu tämä on." -Pasi SX | 58
• Suomalaista sisuakin on ripaus mukana, sillä kun Eero lähtee yrittämään jotain temppua, niin hän uskoo onnistumiseensa. Yleensä homma sitten päätyykin ländättyyn temppuun tai sellaisiin pannuihin, että jatkaminen on mahdotonta. Lahjat Eero on aivan käsittämättömän hyvä laskija. Kuvaaja Pasi Salminenkin jaksaa aina hehkuttaa kuinka helppoa Eeron kanssa on tehdä töitä, kun onnistumisia ei tarvitse kauaa odottaa. Tuntuu siltä kuin Eero olisi saanut lahjansa jo äidinmaidossa. Haastattelussa selvisi kuitenkin, että omasta mielestään Eero ei ole parempi kuin muut tai edes mitenkään överi hyvä laskija. Hän on vain laskenut paljon ja sellaisessa porukassa, joka on puskenut toinen toisiaan. Työmoraali tosin on ehkä keskimääräistä korkeampi ja muiden onnistumiset ovatkin motivoineet yrittämään enemmän. Suomalaista sisuakin on ripaus mukana, sillä kun Eero lähtee yrittämään jotain temppua, niin hän uskoo onnistumiseensa. Yleensä homma sitten päätyykin ländättyyn temppuun tai sellaisiin pannuihin, että jatkaminen on mahdotonta. Osasyynä menestykseensä Eero luettelee myös onnen; on tullut oltua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Vaatimatonta. Pakkohan kyse on olla muustakin. Nuoruus Koulussa Eerolla oli suhteellisen helppo olla, sillä hänen paras ystävänsä oli koulun isoin jätkä, joten selusta oli aina turvattu. Se onkin ihan mukava asia, jos on pienestä pitäen ollut melko suulas kaveri. Mikään raggari Eero ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Lukioon mentäessä keskiarvo oli vielä 8,5 ja ne pienetkin rikkeet meni aina jonkun muun piikkiin, sillä eiväthän opettajat voineet uskoa enkelikiharaisen, hitaasti kasvaneen, Eeron tehneen ikinä mitään pahaa. Ala-aste vuosina aika koulun ulkopuolella kului lähinnä sisätiloissa Nintendoa pelaten ja ulos päästessä futiskentällä. Lumilautailuun Eero rupesi suhtautumaan vakavammin vasta 98/99 junioreiden MM-kisojen aikaan kun Oskari Mykkänen sai hommattua hänelle Oakleyn sponsorin. 4/08 | 59
• Fr 180, sw5-0, 180 ulos "Ajoin himaan Stokkan hulluilta päiviltä ja huomasin ton puukasan Espoon Tapiolassa. Oli viimeisiä talvipäiviä ja lumi oli juuri sulamassa. Kolattiin Pasin kanssa kolme tuntia ja kerättiin kaikki lähialueen lumet, että saataisiin hyppyri ja alastulo tehtyä. Loppujen lopuksi tuolta tuli monta aika hyvää kuvaa, ja saatiin Heikki Sorsan kanssa tosta vielä hyvät videoklipit molemmille." -Eero Raha Rahan takia Eero ei ole vielä laskenut, vaan intohimosta lajiin. Toki Eero myöntää rahan olevan tervetullut bonus, jota hän osaa arvostaa. Hän tiedostaa, että hän menettää parhaillaan otollisimpia opiskeluvuosia, mutta toisaalta hän ei jaksa uskoa pääsevänsä ikinä "oikeisiin töihin" joissa hän tienaisi paremmin kuin nyt. Eero ei joudu juoksemaan ruokakaupoissa tarjousten perässä, eikä baarissakaan tarvitse aina lopettaa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Eero on silti ollut aina tarkka rahoistaan ja mikäli haluaa uraltaan säästää jotain eläkeikää varten tulee roposet hänen mukaansa sijoittaa oikein. Uran loppuminen ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä, sillä vaikka Eero onkin kuvannut jenkkipätkiä jo kahdeksan vuotta, on hän vasta 23-vuotias. Sitä paitsi hän on juuri solmimassa sponsoriensa kanssa uusia kolmivuotisdiilejä. Taitaa se olla rikkaampi kuin antaa ymmärtää. SX | 60 Vihreät arvot "Yhden yksittäisen ihmisen teoilla ei voi vaikuttaa" on Eeron näkemys vihreistä arvoista pienen pohdinnan jälkeen. Tosin hän myöntää, että se on tyhmästi ajateltu. Naiset Eero haluaisi uskoa, että maine lumilautailussa ei ole suonut hänelle onnea naismarkkinoilla vaan että ne onnistumiset olisivat menneet sen piikkiin, että hän on hyvä jätkä. Tietenkin lumilautailu muuttaa ihmistä eikä ei-lumilautailevaa Eeroa ole enää olemassakaan. Tällä hetkellä asiaa ei tosin tarvitse miettiä, sillä Eero on asettunut ja omien sanojensa mukaan "for life". Lapsia ei vielä ole kiikarissa, ainakaan niin kauan kuin reissaamista on nykyiseen malliin. Koira perheessä kuitenkin jo on, se tuli kuulema bonuksena. Filosofia Nukkumaan mennessään Eero miettii pikemminkin lumilauta- ja skedetemppuja, kuin elämän tarkoitusta. Pienen tovin jälkeen hän lisää, että se on ehkä hieman lapsellista, mutta hänen nykyisessä elämänvaiheessa ei paljoa muuta tarvitse ajatella. Eero taitaa oikeasti elää päivä kerrallaan. Kyse ei ole ajatusten puutteesta, vaan keskittymisestä. Ehkä tässä on yksi menestyksen saloista. Kun utelen asiaa hieman eri kantilta saan kuitenkin ihan kelpuutettavan ohjenuoran elämälle: "Elämäni draivereita on yksinkertaisesti se, että yrittää tehdä sitä mistä nauttii ja tehdä sen täysillä, paremmin tai erilailla, kuin muut. Odotukset itseltä Varsinaisia odotuksia tai tavoitteita Eero ei ole itselleen asettanut. Asiaa hetken mietittyään
• Toive Eerolla on, että ura jatkuisi ainakin kolmekymppiseksi asti, mutta ei hän halua olla jäähdyttelijä, jonka väkisinvääntämistä porukka ihmettelee. Usko Lähimmäisenrakkauteen ja lojaalisuuteen Eero uskoo enemmän kuin suureen meitä johdattavaan voimaan. Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Tietenkin auttaa, jos sattuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Oikeanlaisten kaverien haaliminenkin voi viedä pitkälle. Pelot Vaikka päähenkilömme tuleekin alas jyrkkiä vuorenseinämiä ja hyppii kaiteille, jotka pahimmassa tapauksessa voivat lävistää hänet, ei hänen suurin pelkonsa liity laskemiseen vaan lähimmäisiin. Pahinta olisi, jos jollekin läheiselle tapahtuisi hän kuitenkin alkaa listata joitain. Uran kunnialla loppuunsaattaminen ja perheen perustaminen ovat ehkä päällimmäisenä mielessä. Eero haluaa myös elää positiivisesti ja olla kaikille tasa-arvoisesti mukava. Eläkepäiviään ei tarvitse viettää yksin, jos on ollut valmis auttamaan ystäviään hädässä. Eeron positiivisuudesta ja kiltteydestä moni voisi ottaa oppia. Ehkä tunnelmankohotuskonsultti olisi hyvä duuni lasku-uran jälkeen? Moraali "Älä tee muille mitään, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän" on keskeisiä teemoja kristinuskossa, buddhalaisuudessa ja islaminuskossa. Niin myös Eeron elämässä. Ajatusmallin noudattaminen on välillä vaikeaa ja toisinaan täytyykin katsoa peiliin ja miettiä mitä on tullut tehneeksi. Kuitenkin jos vanhan viisauden ottaa ohjenuorakseen, niin kauhean pahasti ei pieleen voi mennä. Narsismi Suomalaisissa lehdissä on Eeron mukaan siistiä nähdä kuvia itsestä, sillä frendit lukevat niitä. Jos kaverit vielä sanovat tykkäävänsä näkemästään, lämmittää se entistä enemmän. Toisaalta ruokakaupassa itsensä näkeminen pahviständissä tai oman äänen kuuleminen telkkarissa vain nolottaa. Omasta promodelista sen sijaan voi olla ylpeä, sillä sellaisen saaminen on aina ollut pieni haave, ja voihan sellaisen sitten vanhempana laittaa seinälle ja fiilistellä. jotain vakavaa. Laskemiseen liittyvät pelot voi minimoida tiedostamalla riskit ja pyrkimällä eliminoimaan ne. Päättäväisyys voittaa silloin pelon. Tampereella oli toissakautena yksi reili, johon Eero ei uskaltanut tehdä bs 270:stä, Eero teki jotain laimeampaa ja lähti kotiin. Tänä vuonna rohkeus oli kasvanut ja alkuperäinen tehtävä tuli saatetuksi loppuun. Lumilautailijat eivät ole Eeron mukaan julkkiksia kuten rokkistarat ja näyttelijät. Eero tekee hommaansa, koska hän rakastaa sitä ja jos joku tykkää näkemästään ja saa siitä inspiraatiota omiin juttuihinsa, niin silloin Eero tietää tehneensä jotain oikein. Yleisön hehkutuksesta ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa itseensä, sillä yleisössä olevista moni osaa varmasti asioita mitä Eero ei osaa. Viimeisessä lauseessa on ohjenuoraa monille, joilla julkisuus on noussut päähän. Eero 6, salarakkaat 0. Katumukset Laajoihin ka tumusharjoituksiin ja itseruoskintaan Eerolla ei liene tarvetta. Eero mainitsee katumisen aiheeksi sen jos on loukannut jotain, mutta mitään kovin konkreettista ja vakavaa hänelle ei tule mieleen. Vanhojentanssiparin Eero joutui jättämään kylmäksi laskureissun takia, mutta siitäkin ovat molemmat jo päässeet yli. Vaikka tässä vaiheessa Eeron mielestä kysymykset käyvät hieman syvällisiksi ja hän toteaa menevänsä haastattelun jälkeen kotiin itkemään, on hän sitä mieltä, ettei hänen elämässään voisi juuri nyt olla mikään paremmin. 4/08 | 61
• Ura Toive Eerolla on, että ura jatkuisi ainakin kolmekymppiseksi asti, mutta ei hän halua olla jäähdyttelijä, jonka väkisinvääntämistä porukka ihmettelee. Sitä vaaraa tuskin on. Kuitenkin talouttaankin pitää ajatella ja olisihan se kannattavaa lypsätä loppuvaiheessa ja laskea vaikka venäläiselle säästötalo Robin Hoodille. Tuskin aktiiviuran jälkeen Eeroa enää hänen imagonsa kiinnostaa, niin miksei sitten ottaisi kaikkia rahoja irti, jotka irrotakseen on. Aktiivisen laskemisen jälkeen tulee sitten katsoa kuinka väsynyt sitä on lajiin. Mikäli kiinnostusta on niin kyllähän mahdollisuuksia varmaan aukeaa team managerin roolissa tai vaatealalla. Onkohan White Momentin maailmanvalloitus mielessä? Tavoitteena duuneissa Eerolla on kuitenkin aina se, että tekee jotain sellaista, missä tuntee olevansa hyvä ja mitä jengi arvostaa. Sitä voi olla vaikka Alepan kassalla, kunhan on siinä paras ja positiivisin, niin että asiakkaiden fiilis paranee kun saa hyvää palvelua. Perhe Perhe on äärettömän tärkeä. Kotoa Eero kokee saaneensa hyvän kasvatuksen, joka on vienyt hänet pitkälle. Vanhemmat ovat uskoneet häneen, kannustaneet, antaneet tilaa, kuskanneet mäkeen ja mahdollistaneet matkustamisen taloudellisesti. Eerolla on rakastava perhe ja hän toivoo, että voi jonain päivänä antaa elämänsä tärkeimmille ihmisille yhtä paljon takaisin kuin mitä heiltä on saanut. Eerolla on läheiset välit perheenjäseniinsä vaikka hän Metukka, Utah "Lähdettiin porukalla Utahiin etsimään uusia paikkoja. Mun ja Heikin piti tehdä yksi hyndä, ja Andreas Wiigin ja Aaron Bittnerin toinen. Mun ja Heikin väsäys ei kuitenkaan toiminut, niin vedettiin vaan tätä Andreasin ja Aaronin. Taisi olla kauden paras putskuhyndä." -Eero onkin liian vähän tekemisissä sisarustensa kanssa. Vanhemmilta saa tukea elämän isoissa päätöksissä, kuten asunnon hankinnassa. Tietenkin välillä sitä purkaa huonoa fiilistä läheisiinsä, jos jokin homma ei mene putkeen, mutta asiat tulee selvitettyä kuitenkin onneksi nopeasti. SX | 62
• Tavoitteena duuneissa Eerolla on kuitenkin aina se, että tekee jotain sellaista, missä tuntee olevansa hyvä ja mitä jengi arvostaa. Caba 270 bs lipslide Kilo, Espoo "Tota spottia oltiin katottu jo pitkään. Täällä etelässä on kuitenkin lunta niin harvoin ja vähän aikaa kerrallaan, eli heti kun toi oli mahdollista vetää, niin mentiin sinne. Vedin ton jo kertaalleen päälle, mutta ei oltu Itäahon kanssa tyytyväisiä videon kuvakulmaan, joten oli pakko vetää uudestaan. Silloin oli hermot vähän kireällä. Se tuo aina oman kuumotuksen, ja rupeaa kelaamaan loukkaantumisia sun muita, jos joutuu vetämään jo tehdyn tempun uudestaan. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja tästä toisesta tuli vielä parempi." -Eero 4/08 | 63
• One foot drop, Tampere "Meinattiin eka saada häädöt tältä koulun pihalta. Mukana olivat myös englantilaiset kuvausryhmän jäsenet, jotka tekevät musta dokkaria. Vartijat tulivat häätämään meitä, eivätkä mitkään selittelyt jenkkiproduktioista menneet läpi. Kun joku mainitsi, että enkkujen tekemä dokkari tulee mtv3 kanavalta, niin heti muuttui ääni kellossa. Tuli hymy ja vartija lähti pois." -Eero "Noi englantilaiset kuvaajat olivat meidän mukana ja olivat hiukan ihmeissään meidän työtahdista. Saatiin saman päivän aikana kuvattua kolme hyvää spottia, joista kaksi on tässä lehdessä, ja yksi Nitron mainoksessa. Tämä ei ollut helpoin mahdollinen temppu kuvata. Sitä ei saanut millään näyttämään one footilta, ja jouduin miettimään kuvakulmia tarkkaan." -Pasi Kaverit Trulli Clan elää ja voi hyvin - ilman Eeroa. Eeroa ei kuitenkaan harmita, ettei häntä otettu jengiin vaikka kotitunturi on pojilla yhteinen. Mistään kiusaamisesta ja ulkopuolisuudesta ei ollut Vihdissä siltikään kysymys, vaan kaveripiirit olivat vain hieman erilaiset. Pian Eerolle tulikin Storbis ja muut omat jutut. Eikä eri "tiimeille" vetäminen ole estänyt ystävyyttä muuten. Sen verran Eero on kärsinyt julkisuuden mukanaan tuomista ongelmista, että hänen seuraansa hakeutuu välillä random jengiä ihan vain hänen statuksensa vuoksi. Se on Eeron mielestä kuivinta mitä voi olla, mutta onneksi hän osaa erottaa oikeat ystävät wannabe hengailijoista. SX | 64
• Qp:sta caba haakon wallrideen, Big bear "Seinää jouduttiin siirtämään kaksi kertaa, kun ei siihen meinannut osua millään. Mua pyydettiin aina välillä kattomaan ja annoin lisävinkkejä. Väliajat pelattiin pöytäfutista ja kolmentena päivänä oli seinä viimein kohdillaan ja pääsin vetämään tän." -Eero 4/08 | 65
• Fr9 mellakka, Park city "Eka etukantin frontti ysi mitä oon ikinä vetänyt. Vedän yleensä takakantilta, mutta toi hyndä soveltu niin hyvin etukantille, että päätin kokeilla. Heikki veti tosta samasta hyndästä olkapäänsä sijoiltaan, ja mulla alkoi kahden viikon soolomissio." -Eero SX | 66
• Hänen mukaansa juuri nyt on se aika kun muut opiskelevat ja hän taitaa pudota siitä kelkasta. Eeron mukaan kouluja tarvitaan tietyillä aloilla erikoistumiseen, mutta kouluissa ei opi sitä, minkä lumilautailu on hänelle opettanut 4/08 | 67
• Caba 7 indy, Park City "Oltiin tuolla jo ennen auringon nousua, ja heti kun tuli valoa alettiin kuvaamaan. Alastuloa jouduttiin kuitenkin taas korjaamaan, mutta viimein saatiin aikaan hyvät sessarit. Kuvattiin Park Cityn omaa leffaa. Toi talo on suojeltu vanha kaivosrakennus. Park City ei omista talon tonttia eikä siihen saa koskea, mutta yli voi hypätä. Alotettiin siis seitsemältä ja ton sessareiden jälkeen ajettiin vielä 8 tuntia Lake Tahoelle." -Eero SX | 68
• Rakkaus Elämänkumppani on löytynyt ja toivottavasti for life. Eeron mielitietty suhtautuu Eeron uraan ja matkustamiseen yllättävän hyvin. Varmaan siksi, että kuvio on ollut selvä heidän suhteensa alusta saakka. Parilla on hyvä meininki ja molemminpuolinen ymmärrys toisiaan kohtaan. Onhan välillä hankalaa kun matkat ovat pitkiä ja pitää keksiä vaihtoehtoisia tapoja kommunikoida, mutta onneksi lumilautailijan kesälomat ovat myös pitkiä. Työmatkoja Eero yrittää tehdä nykyään vain silloin kun niistä on hänelle oikeasti konkreettista hyötyä. Mitä enemmän sitä matkustaa, niin sitä enemmän kotona oleminen tuntuu lomalta. Surut Silloin Eerolla on huono olla kun laskuhommat eivät ota sujuakseen tai ihmissuhteissa jokin mättää. Hän tiedostaa kuitenkin, että on pakko olla huonoja hetkiä, jotta voi olla hyviäkin. Eero ei jää suremaan asioita pitkiksi ajoiksi vaan jos jotain huonoa on käynyt pitää kohdata tosiasia ja siirtyä eteenpäin. Skeittaaminen ja laskeminen on hyvää terapiaa, koska silloin pääsee puhdistamaan päänsä ja yksi hyvä päivä saattaa aina kääntää kaiken taas hyväksi. 4/08 | 69
• Oppiminen ja opiskelu Jo aikaisemmin haastattelun aikana Eero toi esille huolensa korkeakouluopintojen puutteesta. Hänen mukaansa juuri nyt on se aika kun muut opiskelevat ja hän taitaa pudota siitä kelkasta. Eeron mukaan kouluja tarvitaan tietyillä aloilla erikoistumiseen, mutta kouluissa ei opi sitä, minkä lumilautailu on hänelle opettanut. Laskiessaan Eero on oppinut kieliä, nähnyt maailmaa, opetellut olemaan omillaan ja luonut valtavan määrän kontakteja ympäri maailman. En epäröi yhtään, etteikö Eero olisi oppinut laskiessaan ehkä jopa enemmänkin kuin opiskellessaan, mutta tässä kohtaa minun on pakko jakaa oma kantani siitä, ettei minun mielestäni ole koskaan liian myöhäistä aloittaa opintoja. Uuden oppiminen on elämän suola. Mutta tässä haastattelussa on kysymys Eeron ajatuksista, ei minun, joten jatkakaamme. Juuret Eero on kotoisin ökyalueelta, Westendistä. Niille, jotka eivät tiedä kerrottakoon, että Westend on Suomen Beverly Hills, mutta ökympi. Kysyttäessä Espoon kultarantataustan vaikutuksesta tekemisiin Eero kuitenkin kiistää merirosvomaiset omaisuudet perheellään ja painottaa asuneensa kerrostalossa koko elämänsä. Eero ei väitä olevansa köyhistä oloista ja joutuneensa kerjäämään viikkorahojensa eteen, mutta ei hänen perheensä omaisuuksilla ole ollut varaa ökyilläkään. Eikä sitä olisi tehty, vaikka varaa olisikin ollut, sillä Eeron äiti on kuulema tarkan markan tyyppi. Hänen mukaansa juuri nyt on se aika kun muut opiskelevat ja hän taitaa pudota siitä kelkasta. Eeron mukaan kouluja tarvitaan tietyillä aloilla erikoistumiseen, mutta kouluissa ei opi sitä, minkä lumilautailu on hänelle opettanut. SX | 70
• Wallride bs rodeo ulos, big bear "Kauden viimeinen kuvauspäivä. Oon jo monta vuotta halunnut tehdä jotain tällaista, mutten tiennyt miten. Olin puhunut Big Bearin henkilökunnan kanssa ja sovittiin, että tehtäis tommonen, missä olisi 9 metriä flättiä. Kun tulin paikalle, ne olikin tehnyt ton 17 metrin flätillä. No, loppujen loupuksi se oli sitten parempi noin." -Eero Nosepress, Turku "Oltiin käyty Turussa kesällä spottaamassa paikkoja. Turun ongelma on vaan se, että siellä sataa tuskin koskaan lunta. Kun sitten huomasin webbikamerasta, että nyt sataa, lähdettiin saman tien sinne. Juuri kun päästiin perille, muuttu sade vedeksi. Sohjosta lunta oli vielä vähän maassa, ja laskeskeltiin, että meillä on noin kolme tuntia aikaa vetää. Saatiin sitten kuvattua kaksi paikkaa ja tää on toinen niistä." -Eero 4/08 | 71
• Gap bs 270, Tampere "Olin tuolla vuosi sitten ja halusin tehdä tän tempun, mutta silloin reili näytti liian kuumottavalta. Tyydyin sitten frontti rokkiin. Jotain sillon kuitenkin hampaankoloon, ja nyt toi piti sitten tehdä." -Eero Positiivisyys Jos elämä on kohdellut hyvin, eikä ole mitään syytä olla negatiivinen, niin miksi pitäisi valittaa? Siksipä Eero ei valita. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Eero Ettala ei ole tyhmä. Itse asiassa hän antaa itsestään erittäin fiksun kuvan. Eero ei liialti mieti politiikkaa, maailman parantamista tai olemassaoloaan. Mutta se ei tarkoita sitä, ettei Eero voisi halutessaan niin tehdä. Määrätietoisuus ja olennaiseen keskittyminen taitavat olla niitä syitä, muiden muassa, miksi Eero on niin hyvä kuin hän on. En epäile hetkeäkään, ettei Eero voisi loistaa jollain aivan toisella alalla mikäli hän niin päättäisi. Eero on jokaisen sponsorin unelmatiimiläinen; ahkera, tuottelias, fiksu, positiivinen ja hauska. Eikä tuota adjektiivilistaa ollut edes vaikea keksiä, päinvastoin, Eerosta puhuttaessa ylisanoja joutuu jopa pidättelemään. Mikäli olette joskus miettineet miksi Eero näkyy niin paljon alan lehdissä niin pysähtykää hetkeksi ja miettikää päinvastoin. Miksi Eero ei olisi kaikkialla ja kaikkien huulilla? Kuka muu ansaitsee paikan ennemmin? Onneksi Eero on vasta 23­vuotias. Se tietää sitä, että mikäli terveyden jumala suo, tulemme näkemään häntä vielä paljon. Ja sitten kun se päivä koittaa, että lasku-ura loppuu, niin veikkaanpa, että tulemme kuulemaan hänestä edelleen. En haluaisi tässä vain ylistää ja kehua, sillä haluan aina olla realisti. Kuitenkin vaikka oikein kaivamalla kaivan, niin en keksi oikein mitään kritisoitavaakaan. Ärsyttävää. Siksi on varmaan parempi lopettaa tähän, ettei kukaan luule, että Eero maksaa minulle kehumisestaan. SX | 72
• 4/08 | 73 Sk-import / 016-257 9222 / Kauppakatu 13 94100 Kemi
• SX | 74
• 4/08 | 75
• Seisova nainen: Chiemsee Gina takki 379, Chiemsee Nora housut 259, Chiemsee pipo 38, SPY Omega goggles 99-149 * * * * * Istuva nainen: Powder Room Winning Streak takki 189, Powder Room Razzle Dazzle housut 139, Powder Room Angel Stripe pipo 29, Auclair Boomer hanskat 45, SPY Omega goggles 99-149 * * * * * Mies: Rip Zone Illusion takki 299, Rip Zone Stomp housut 119, Rip Zone Hoser Togue pipo 59, Skullcandy Ti kuulokkeet 75 SX | 76
• R I N N E M U OT I 08/09 * * * * * * * * * * * * * Jos olemme onnekkaita, tuo uusi talvi mukanaan uudet lumet, pakkaset ja menestystä kisoissa. Se minkä talvi tuo varmasti, on uudet rinnevaatteet. Jokaiselta valmistajalta tulee vuosittain uudet ja suuret mallistot erilaisia asusteita mäessä käytettäväksi. Toiset valmistajat keskittyvät teknisiin ominaisuuksiin, toiset kehittelevät uusia kuoseja, kolmannet molempia. Tässä otanta meidän mielestämme kiinnostavista talven uutuuksista, rennon leppoisassa after ski tunnelmassa. Jos nyt yhden asian näistä kuvista voi päätellä, niin Snow Extremen toimituksella ei ole kovin paljon naispuolisia ystäviä. * * * * * * * * * * * * * Kuvat: Blumi Kuvausjärjestelyt: Joakin Larres Maskeeraus: Bettina Blomqvist Mallit: Marko, Seba, Jani Mikko, Joakim. Kuvauspaikka: Motellet 4/08 | 77
• Nainen: Ride Purdy takki 269, Ride Brisbane housut 240, Ride Earflap pipo 24, Smith Heiress goggles 125-145 * * * * * Mies: Rip Curl Ghetto Love takki 548, Rip Curl Ghetto Love housut 411, Ride dfc Deuce kengät 240, Smith Phenom goggles 125-159 SX | 78
• Nainen: Cross Stargate takki 279, Cross Victory housut 199, White Moment pipo 29, SPY Bias goggles 109-129 * * * * * Mies: Five Seasons Explode takki 119, Five Seasons Fuse housut 85, Villa Wool Make Love pipo 39, Electric Believer hanskat 119, Electric EG1S goggles 129 4/08 | 79
• Nainen: Nikita The Face takki 279, Nikita The Face housut 229, Willa Wool Jamppi pipo 39, Electric EG5S goggles 119 * * * * * Mies: Volcom Triggers takki 259, Volcom Rare housut 149, White Moment pipo 29, Electric EG5 goggles 95 SX | 80
• Nainen: Columbia Madison Mayhem takki 199, Columbia Atomic Steele housut 89,90, Oscar Artic kengät 199, Volcom Neuron pipo 39,90 * * * * * Mies: Spyder Spine takki 849, Spyder Chute housut 489, Da Kine Flanks pipo 32, Oscar Brunico Uomo kengät 199 4/08 | 81
• Special Blend Spin takki 199, Special Blend D.B. housut 199, Nortwave White Legend kengät 189 SX | 82
• Nainen: Billabong Rilla takki 280, Billabong Claw housut 200, Da Kine Remix pipo 29, Da Kine Scout Short hanskat 59, SPY Zed goggles 99-129 * * * * * Mies: Vans Andreas Wiig takki 320, Vans Landen housut 180, Vans Andreas Wiig kengät 340, SPY Apollo goggles 165-199, Skullcandy Ti kuulokkeet 75 4/08 | 83
• Nainen: Burton Elevation takki 220, Burton Chase housut 240, Burton Fortune pipo 40, Vans Hi-Standard kengät 230 * * * * * Mies: Analog Perimeter takki 240, Analog Perimeter housut 200, Analog Tokyo Bay pipo 30, Ride Andreas Wiig Kengät 340 SX | 84
• YHTEYSTIEDOT Analog, Burton Funster Company Oy 09-650 530 www.funster.fi Billabong, Da Kine, Spyder Laakso Jari Oy 02-2784280 www.laakso.fi Chiemsee Moonboom 09-742 4072 www.moonboom.fi Columbia, Oscar Micky Björkholm Trading Ab 06-281 2345 www.mb-trading.fi Cross VIT-Trading Oy 09-875 1895 www.cross-sportswear.com Five Seasons Five Seasons Ab 010-548 4000 www.fiveseasons.se Ride, Smith Esa Korpela Oy 010-838 6400 www.ridesnowboards.com Rip Curl Rip Curl Finland 02-430 5580 www.ripcurl.fi Special Blend Santaco Sport Oy Ltd 010-425 7320 www.special-blend.com Skullcandy Bluebaum Oy 050-51 71 830 www.bluebaum.com SPY Delta Sports Oy 09-586 0060 www.deltasport.fi Vans, Powder Room, Rip Zone, Auclair Cape Universal Oy 0207-477 800 www.capeuniversal.fi Villa Wool Villawool Ltd. www.villawool.com Volcom, Electric, Nikta, White Moment, Northwave Offconsult Oy 020-755 8770 www.offconsult.fi 4/08 | 85
• 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Ellivuori Hirvensalo Hyvinkää Kaavi Kasurila Levi Louekallio Luosto Messilä Olos Pallas Porvoo Pyhä Ruka Suomu Tahko Taivalvaara Vihti Vuokatti Ylläs www.ellivuori.fi www.tusla.net www.sveitsinhiihtokeskus.fi www.maarianvaara.net www.kasurila.com www.levi.fi www.louekeskus.fi www.luosto.fi www.messila.fi www.laplandhotels.com www.laplandhotels.com www.kokon-sport.com www.pyha.fi www.ruka.fi www.suomu.com www.tahko.com www.taivalkoski.fi www.vihtiski.fi www.vuokatti.fi www.yllas.fi 2 11 10 6 20 8 13 15 14 17 19 7 16 5 4 1 9 3 18 12 PROGRESSOR Kun Kalle vaihtaa vapaalle PROGRESSOR 9+ TM TESTIVOITTAJA Vertailu FISCHER PROGRESSOR 20/2007 SOMA PROGRESSOR 120 "Tämä suksi edustaa todella sitä mitä testistä haettiin" "Ykkössuksi Alpeille ja Lapin pitkiin rinteisiin" "Suksi ei jätä toivomisen varaa" FISCHER Progressor 9+ on vaativan aktiivilaskijan monipuolinen kilpasuksiteknologialla valmistettu suksi. Tämä monitoimisuksi soveltuu kaikkiin rinneolosuhteisiin, joissa nautitaan vauhdista ja omien taitojen kokeilemisesta. Jäisellä, kovalla rinteellä Progressor pärjää kisasuksillekin ja pehmeällä nautinto kasvaa uusiin ulottuvuuksiin. Progressor sukset yhdistettynä FISCHER siteisiin ja Progressor kenkiin ovat lyömätön paketti kaudella 08|09. Kun Kalle Palander vaihtaa vapaalle on alla Progressorit. Testaa FISCHER uutuudet yhteistyökeskuksissamme. Ammattitaitoiset jälleenmyyjät kautta maan opastavat tekemään Sinun valinnan! Tutustu uuteen FISCHER mallistoon myös osoitteessa PATROL.FI 4/08 | 89
• Aurinkomatkat 010 446446 ja matkatoimistot. Kun varaat heti, et joudu maksamaan mahdollisia polttoainelisämaksuja Finnairin Lomalennoilla. www.sunski.fi 4/08 | 91
• 4. 3. 1. 5. NIKSIN ERIKOISUUDET teksti ja kuvat ARTTU MUUKKONEN Chamonix on omalaatuinen kaupunki. Nyt ei ole kyse äärilaskureiteistä, joista Chamonix tunnetaan, vaan itse kaupungin erikoisuuksista. Niitä riittää. 1. Parhaat yöbileet Toffin kyltti kertoo kaiken. Sateenkaaren väreissä vilkkuva nimikyltti kutsuu yökerhoon niin homot kuin heterotkin. Liekö lukuisten ruotsalaisten kausilaisten ansiota, että noin 10 000 asukkaan maaseutukylässä Ranskassa on rehellinen homobaari. Ei liene kenellekään yllätys, että parhaat bileet juhlitaan juuri Toffissa. Kahden jälkeen, kun muut baarit ovat menneet kiinni, alkaa Haddaway ja kumppanit vetää kansaa Chamonix Südin sisäpihalle. 2. Museo, jota ei ymmärrä Kun kolmen laskupäivän jälkeen alkaa jalkoja kolottaamaan, eikä edellisillan raclette-illallinenkaan maistu kielen päällä hyvälle, on aika pitää kaupunkipäivä. Ilmiselvä kohde turistille on alppimuseo, eli tuttavallisesti Le Musée Alpin. Komea pytinki keskustassa on arrogantin ranskis: englanninkielisiä opastuksia ei löydy etsimälläkään. Kivoja kuvia sentään näkyy. SX | 94 2. 3. Yli 40-vuotias suomalainen hiihtopummi Kimmo "Skipe" Oivo on hengaillut Chamonixissa vuosikausia. Ensimmäistä kertaa mies päätyi Mt. Blancin juurelle tammikuussa 1990, kun hän interreilasi kaverinsa kanssa kylille. Siitä alkanut polte on jatkunut tähän päivään asti. "Vaikka olen käynyt laskemassa monissa muissakin paikoissa, ei mikään mesta pääse rinnalle monipuolisuudessa. Offariosasto on aivan omaa luokkaansa", kuvailee Skipe Chamonixiä. Skipen olohuoneena toimii pikkubaari nimeltään Soulfood, jossa reilut kymmenen kertaa lekuroidusta 42-vuotiaasta ukosta pidetään hyvää huolta pastis-lääkityksen avulla. 4. Ronald-pelle on kylillä Harva alppikylä on päästänyt monikansallisia firmoja mellastamaan kaduilleen, mutta Chamonixista löytyy McDonald´s, vieläpä kylän parhailla paikoilla. Ei sillä, että siellä kukaan paikallinen kävisi, sillä parhaat hampurilaiset saa Belu- gasta, Poco Locosta ja Midnight Expressistä. Mäkkärin etuna on kuitenkin ilmainen nettiyhteys, joka vetää yllättävän tyylikkäästi alppityyliin sisustettuun pikaruokalaan varsinkin iltaisin paljon untuvatakkikansaa. 5. Järkevä hissiprojekti Jos vuoren huippu on yli 3800 metrissä ja sinne on miltei mahdotonta kiivetä, niin ainoa oikea ratkaisu on rakentaa törmälle hissi. Ranskalaisten näytönhalu maailmalle ja erityisesti naapurimaan italiaanoille johti siihen, että vuonna 1955 30 vuoristo-opasta veti vaijeria ylös Midin huipulle. Miesten ponnisteluista nauttivat nykyään kymmenetuhannet turistit vuosittain. Kahvittelun lisäksi Midiltä lähtee helpohkojakin laskureittejä kohti laaksoa. Hissin yläosan vaijeri, noin 2300 metristä 3800 metriin ulottuva pätkä, roikkuu ilmassa ilman tukipylväitä. 4,6 sentin vaijeri on ilmeisen kestävä.
• Oletko valinnut jo ensi talven matkakohteesi? Naisille Five Seasons edustaa Matkakohdetta Softshell. Trendikäs mutta silti ajaton. Materiaalina Trinitech Softshell. Täysin stretchaava materiaali rinteeseen ja after-skihin. Käytännölliset taskut laseille, käsineille, hissilipulle jne. Löytyy kaikista hyvin varustetuista urheiluliikkeistä. Scandinavian Sportswear 4/08 | 95
• e-kisat Freerid änsen. ja Riksgr Junan hytti oli pieni, siinä oli kolme makuupaikkaa, mutta onneksi sain pitää sen ihan itselleni. Tämän yöjunan oli tarkoitus mennä suoraan Pohjois-Ruotsin tunnettuun hiihtokeskukseen Riksgränseniin. Oli toukokuun puoliväli ja kesä oli jo laskeutunut suureen osaan maata, mutta Riksussa piti vielä olla sopivasti lunta pohjoisen pallonpuoliskon hiihtokauden viimeisen vapaalaskutapahtuman. Teksti ja kuvat PAUL SILJAMA SX | 96
• Olin vähän hermostunut, vaikka ei ollut mitään menetettävää. Oma lasku oli vielä vähän hakusessa kuukauden takaisesta vyöryonnettomuudesta johtuen. Oman linjan valinta on tietenkin tärkeää, ja se ei aina ole helppoa. Joskus kun saapuu katsomaan mäkeä tulee heti selväksi, että "tuosta minä lasken." Usein kuitenkin vaihtoehtoja on liikaa ja kaikki tuntuvat joko yhtä hyviltä tai sitten huonoilta. Linjan pitää olla tarpeeksi selkeä että sen vaivattomasti löytää ja pystyy ajamaan läpi hyvällä flowlla. Pysähtymistä tai sivuttain siirtymistä pitää välttää, vaikka se veisi kuinka hyvän kivikon päälle. Hyvässä kisalaskussa on myös oltava selkeä kliimaksi: iso tupla-droppi tai vastaavaa. Kliimaksin jälkeen lasku pitää saada haltuun uudestaan niin, että ei tule dropin jälkeen vain suoraa linjaa alas. Olin vähän hermostunut, vaikka ei ollut mitään menetettävää. Oma lasku oli vielä vähän hakusessa kuukauden takaisesta vyöryonnetHei, saaks mennä jo? tomuudesta johtuen. Spekuloimme kuitenkin kovasti eri linjavaihtoehtoja kun kävimme lasillisella hotellin baarissa. Seuraavana aamuna herättiin lumimyräkkään, kisat oli lykätty myöhemmäksi. Lähes koko kisaremmi istui hotellin aulassa laskukamat päällä odottamassa lisäuutisia kisajärjestäjiltä. Vakavan näköistä porukkaa. Minä tilasin toisen aamukahvin. Freeride-kisailun ongelmat Kisailu Freeridessa on monien mielestä hyvin kyseenalaista puuhaa. Vapaalaskun ideahan on vapaus vuorilla perustuen siihen että itse saa valita miten ja mistä laskee. Laskusta pitää saada nauttia omalla tempolla toisin kun kisata valmiiksi määrätyllä alueella muita vasten. Joskus tuomarit voivat olla hyvinkin epämääräisiä ja epäreiluja. Kaverit ja isoimmat nimet pääsevät helpommin jatkoon. Esimerkiksi kun kuuluisa laskija Enak Gavaggio kaatui finaalilaskussaan muutama vuosi sitten Les Arcsissa, hän meni pettyneenä valittamaan tuomareille, jotka kaikki olivat hänen kavereita ja ystävät antoivat hänelle toisen mahdollisuuden. Lopuksi hän voitti koko kisan. 4/08 | 97 Scandinavian Big Mountain Championships. Riksgränsenin kisat järjestettiin 17. kertaa. Osallistujamäärä oli tänä vuonna huikeat 150. Mukana oli vapaalaskukisojen eliittistä aina vaativiin harrastelijoihin. Mukaan pääsee periaatteessa kuka vaan, kunhan vaan riittää ja ehtii ilmoittautua ajoissa. Vaikka Riksgränsenissä taistellaan kunnolla voitosta, on kisa kuitenkin enemmän laskukauden päätöstapahtuma, jossa mukavassa ilmapiirissä saa lasketella ja nähdä vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin laskukavereihin. Seuraavana aamuna heräsin Kiirunasta, josta oli vielä parin tunnin ajo Riksuun. Lunta oli vähän maassa, sitä ei oikein osannut odottaa kun lähti kesäisestä Trondheimista. Lepäsin loput reissusta ja kun pääsin vihdoinkin perille paukkasin suoraan hotellin aulaan jossa kaverit olivat jo odottamassa. Vedimme laskukamat päälle ja lähdimme mäkeen. Ylähissit olivat kovan tuulen vuoksi kiinni. Eturinteet Riksussa ovat hauskoja: paljon eri muotoja ja kivikkoja ja hissistä on hyvä myös nähdä muita kavereita ja niiden linjaideoita, vähän niin kuin vapaalaskullisempi versio Talmasta. Illalla oli vuorossa kisan briefing, jossa käytiin läpi pelisäännöt ja kisan ohjelma Samalla paljastettiin kisaseinä. Kisat pystyttiin pitämään perinteisessä paikassa, Nordalsfjellenillä. Viime vuonna tapahtuma jouduttiin siirtämään jyrkempään ja kallioisempaan paikkaan, kun liika lumi peitti suurimman osan kallioista ja muista kiinnostavista muodoista mäellä, jossa kisat piti alustavasti pitää. Turvallisen mäen ja oman linjan valinta On vaikeaa valita sopivaa mäkeä kisoja varten. Ensimmäiseksi sen täytyy olla tarpeeksi turvallinen, ei vyöryaltis eikä altistunut jyrkille kallioseinämille, ettei siinä käy liian huonosti jos kaatuu. Se ei myöskään saa olla liian helppo, jolloin kisailu menee tylsäksi. Kisaa edeltävänä iltana aina jännittää, näissä kisoissa varsinkin: suuren osallistujamäärän ansiosta tempo on kova ja kaikilla on ainoastaan yksi mahdollisuus. Jos mokaa; tekee kuperkeikan, eksyy linjalta etc. on ulkona: -heippa!
• Lähtönumerokin voi vaikuttaa hyvin paljon. Jos pääsee seinälle huonon suorituksen jälkeen, niin oma lasku näyttää aina paremmalta. Lopuksi voi siis kysyä miten oikeastaan vapaalaskua pystyy arvioimaan? Vapaalaskukisoja pitää kuitenkin miettiä suurempana tapahtumana jossa kerääntyy paljon eri ihmisiä joilla yhdistyy samat intressit. Ne ovat hyviä paikkoja tavata vanhoja tuttuja, tutustua uusiin laskukavereihin ja jakaa laskukokemuksia sekä saada uusia ideoita. Ja Riksun tapauksessa päättää upea laskukausi mukavasti kavereiden kanssa. Kisoissa tulee aina annettua enemmän itsestään kun normaalisti, jolloin laskukokemuksesta saa myös enemmän irti. Parasta on kun itse on todella tyytyväinen omaan laskuunsa, kun on onnistuneesti loikannut juuri sen kivikon minkä pitikin ja sen jälkeen jää istuskelemaan ja katsomaan kun kaveri laskee perässä ja ajaa isosti. Viivytyksiä Ajatukseni olivat kuitenkin muualla. Hotellin aulassa ilmoitettiin, että kisaa jouduttaisiin lykkäämään päivällä, joten lähdimme ulos ja jälleen laskemaan pelkkää alahissiä. Seuraavana päivänä kun heräsimme tilanne oli edelleen sama: keli oli huonontunut entisestään ja kisan järjestäjät päättivät ettei kisoja pidettäisi toisenakaan päivänä. Porukka makasi pitkin hotellin aulaa hieman hermostuneena. Ulkona oli kova lumimyräkkä ja vaikutti Kisaseinältä saa vapaasti valita oman linjansa siltä, että talvi oli tullut toistamiseen vaikka oli jo toukokuun puoliväli. Seuraavaksi päiväksi oli kuitenkin luvassa parempaa säätä ja järjestäjät päättivät siirtää kisat jälleen päivällä eteenpäin. Heräsimme viimeiseen päivään hieman turhautuneina, tuntui että kaikki jännitys oli kulutettu loppuun kahden edellisen päivän odottelulla. Tänään keli oli kuitenkin hyvä ja kisa oli päällä. Viimein itse asiaan Kun pääsimme ylös, kisaseinä näyttäytyi viimein auringonpaisteessa meille. Olimme muutama päivä aikaisemmin, kun sää oli hetkellisesti parempi, käyneet tarkastelemassa seinää ja omat linjat oli lähes valittuna. Edellisten päivien lumimyräkkä oli kuitenkin tuonut lisää lunta kallioiden koloihin ja kivien alle, eivätkä pahimmat kalliopudotukset olleet enää niin isoja. Mietin kuitenkin, että tässä vaiheessa olisi huono tehdä mitään suurempia linjamuutoksia, kun mäki oli muutenkin minulle epätuttu. Vaikka lunta oli tullut paljon parina edellisenä päivänä, niin se ei ollut mitään puuteria. Pieni pehmeä kerros muuttui koviksi kumpareiksi, kun jo muutama laskija oli tullut rännistä alas. Olin viimeisien joukossa. Katsoin alhaalta muiden suorituksia ennen kuin lähdin itse kiipeämään kohti lähtötornia. Kontrollia oli jäisessä ja epätasaisessa mäessä hankala pitää kovassa vauhdissa ja "Edellisten päivien lumimyräkkä oli kuitenkin tuonut lisää lunta kallioiden koloihin ja kivien alle, eivätkä pahimmat kalliopudotukset olleet enää niin isoja. SX | 98
• JOS MYÖHÄSTYT AVAJAISISTAMME ÄLÄ SYYTÄ MEITÄ. 22.11. BoConcept Store Helsinki Lönnrotinkatu 11, puh. 020 7801 660 4/08 | 99
• Vasta kolmantena päivänä päästiin itse asiaan iksgrän Freeride-kisat ja R pahemmin. Kisoissa on kuitenkin kypärä- ja selkäpanssaripakko. sen. monet kisaajat kaatuivat ja vyöryivät alas rinnettä. Mietin, että tuomarit voisivat antaa pisteitä näyttävimmistä pannuista. Kenellekään ei onneksi sattunut Havaitsin että linjavalintani oli huono, mutta päätin kuitenkin olla muuttamatta sitä. Jätin jo alas tulleen muun porukan katsomaan loppukisaa ja lähdin yksin tallustamaan ylöspäin mäkeä lähtöalueelle. Scandinavian Big Mountain Championships 2008 oli käyty kovassa kelissä, kahden alapäivän odottelun jälkeen. Eräät olivat enemmän tyytyväisiä suoritukseensa, toiset vähemmän: tuomarointikaan ei aina mene täysin nappiin. Voittaja Henrik Windstedt oli kuitenkin kirkkaasti muita edellä Ilta laskeutui Riksgränsenin Hotellin ylle (aurinko ei kuitenkaan ikinä laskenut) ja seuraavaksi oli sitten banquetin eli päätösjuhlien aika. Koska rinne meni nopeasti kovaksi, oli pienistäkin dropeista vaikea pysyä pystyssä SX | 100
• TULITERÄT KESKUKSET VALMIIT PALVELEMAAN! Sport Resort Ylläs Ylläsjärvi 61 RINNETTÄ PISIN RINNE 3 KM 29 HISSIÄ GONDOLIHISSI 4-HENGEN TUOLIHISSI 11 RINNERAVINTOLAA 53 KM RINTEITÄ SNOWPARKIT & STREETIT Yllästunturin molemmille puolille avatut uudet keskusrakennukset täydentävät Suomen parhaimman laskettelukeskuksen palvelua. Ylläs-Skin ja Sport Resort Ylläksen tilavat ja valoisat vuokraamot, myymälät sekä ravintolat palvelevat sinua tehokkaasti ja monipuolisesti. Ylläs-Ski Äkäslompolo Uusia rinteitä jokaiselle päivälle Ylläksen peräti 61 leveää rinnettä ja 29 hissiä takaavat loistavat laskettelumahdollisuudet niin aloittelijoille kuin kokeneille laskijoille. Gondolihissi vie huipulle 7 minuutissa. Enemmän rinneravintoloita Annoksia nopeaan nälkään, kotoisasta lounaspöydästä tai à la carte -listalta. Ylläksen huipulla on Suomen korkeimmalla sijaitseva ravintola YlläsKammi 718. Ylläkselle vuoden hiihdonopettajapalkinto 2008 u Kausilipp an inta ennakkoh Yli 120 rinnettä! LAPLAND SUPER SKIPASSILLA laskettelet rajattomasti Levillä, Oloksella, Pallaksella ja Ylläksellä. aikuiset 270, (350,-) alle 12 v. ja yli 60 v. 180, (200,-) - Ylläs-Ski Ylläs-Ski Oy Finland Äkäslompolo Puh. (016) 553 377 yllas-ski@laplandhotels.com www.laplandhotels.com Sport Resort Ylläs Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy Ylläsjärvi Puh. (016) 5103 500 info@iso-yllas.fi www.sportresortyllas.com 4/08 | 101
• Kissahiihdon villi tyyssija SELKIRK WILDERNESS SKIING Kanadassa supersuosittu kissahiihto sai alkunsa Meadow Creekin aavekaupungissa vuonna 1975, kun hiljattain edesmennyt Allan Drury perusti Selkirk Wilderness Skiing -keskuksen. Drury oli legenda jo eläessää ja, hänen puuterinnälkäisille laskettelijoille jättämä perintö jatkaa toimintaa Brittiläisen Kolumbian lumisilla rinteillä. Teksti JUSU TOIVONEN Kuvat JUSU TOIVONEN, SELKIRK WILDERNESS SKIING Oikean paikan ja ajankohdan valinta kissahiihdolle on monimutkaisen yhtälön summa. Jotta rahoilleen saa mahdollisimman paljon vastinetta, monen asian tulee osua kohdallaan. On selvää, että syvää lunta pitää olla revitettävänä. Samaan aikaan vyöryolosuhteiden on oltava turvalliset, jotta oppaat päästävät laskemaan parhaita rinteitä. Itse keskuksen valinta on sekin haasteellinen, ainakin Brittiläisessä Kolumbiassa, missä toimii parisenkymmentä lumikissahiihtoyritystä. Kaikki lupaavat elämää syvempiä kokemuksia. Suurimmassa osassa yövytään vuorille rakennetussa hotellissa tai mökkikylässä. Jotkut toimivat päivä kerrallaan -periaatteella, mutta moniin on tehtävä vähintään kolmen päivän varaus. Hintataso keskusten välillä vaihtelee. Siihen vaikuttavat yleisesti muut kuin itse laskemiseen liittyvät asiat: majoituksen taso sekä oheispalvelut kuten hieronta, ruokailu, poreallas- ja saunamahdollisuudet. Vaikkei kissahiihtoa voi halvaksi mainostaa, on se huomattavasti edullisempaa kuin helihiihto, keskimäärin ainakin puolet. Matkalla määränpäähän Ajoin Meadow Creekiin Revelstoken kaupungista, jossa juhlittiin viime talvena pitkään odotetun uuden hiihtokeskuksen avautumista. Lauttamatkan jälkeen suuntasin kiemurtelevalle moottoritie kuutoselle. Matka taittui odottavissa tunnelmissa tielle vyöryneitä kivilohkareita pujotellen. Vatsassani kihelmöinyt aavistus kertoi, että muistaisin seuraavat pari päivää vielä pitkään. Vaikka lunta ei ollut satanut runsaaseen viikkoon, olin luottavainen, että edellisen myrskyn sateista riittäisi vielä pehmeätä laskettavaa. Sääennustekin lupasi lumisateita seuraavaksi illaksi. Ei siis syytä panikointiin. Perillä Meadow Creekissä ehdin ottaa nopeat nokoset ennen kuin kylän ainoa kahvila avasi ovensa. Brittiläisen Kolumbian kaakkoisosassa sijaitseva Meadow Creek on lähes kuollut muutaman sadan asukkaan tuppukylä. Sen pääkadulla on kahvilan lisäksi huoltoasema, joka on auki aina silloin kun bensasäiliö ei ole päässyt tyhjenemään. Nokosten ja pullakahvien jälkeen lähdimme nousemaan vanhaa metsätietä kohti lumirajaa, jossa lumikissat odottivat uusia asiakkaitaan. Vajaan tunnin kipuamisen jälkeen olimme perillä Selkirk Wilderness Skiing lodgella. Tunnelma 80-luvun alkupuolella valmistuneessa rakennuksessa oli kotoi- SX | 102
• nen. Ruokailutilasta ja olohuoneesta auenneet jäätikkönäkymät ät Purcell-vuorille nostattivat odotuksia. Tein nopeasti tuttavuutta muiden asiakkaiden kanssa. Tiesin että kissahiihto tapahtuu 12 hengen ryhmissä. Oppaat uvalitsevat laskupaikat ryhmän tason mukaan. Ikävä kyllä, laskuja ei itse pääse valitsemaan. e Laskukumppaneilla on siis suuri merkitys sille, mitä pääsee laskemaan. Pikkuhiljaa 24 hengen ryhmä kokoontui vanhasta tottumuksesta oleskelutilan baaritiskille. Ei aikaakaan, kun ymmärsin olevani tekemisissä kokeneiden konkarien kanssa. Kalifornialaiset Rick ja Jeanne kertoivat olevansa kymmenennellä hiihtoreissullaan Meadow Creekissä. Tutustuin myös kaivosmafiaksi ristimäni porukan kanssa. Heille Selkirk-viikkoja oli kertynyt yli 20 vuoden ajalta. Kullalla ja timanteilla omaisuutensa tehneet herrasmiehet saapuivat lomalleen vaikuttavan lastin kanssa: parisenkymmentä pulloa viskiä, olutta enemmän kuin mihin laskutaitoni riittivät ja viiniäkin niin paljon, että kaappitila loppui kesken. Tätä ryhmää janotti selvästi! Maukkaan ja riittoisan illallisen jälkeen pääopas Jason Remple kävi läpi kissahiihdon perusteet. Seuraavana aamuna vuorossa olisi lumiturvallisuuden pikakurssi, jonka päätarkoitus on opettaa kaikille laskijoille miten vyörylähetintä käytetään. Omaa piipperiä ei tarvitse tuoda. Ilta jatkui uusia tuttavuuksia tehden. Muiden mennessä nukkumaan kaivosmafia jatkoi viskintuoksuista juhlintaa. Monipuolista laskumaastoa Olin käynyt kissahiihtämässä Kanadassa kerran ennen Selkirk Wilderness Skiing -reissuani. Tällä kertaa halusin varmistaa, että päätyisin paikkaan, jossa mäet ovat a-luokkaa. Se kuinka modernissa lodgessa asuttaisiin, millaisia gourmet-ruokia syötettäisiin tai miten isossa porealtaassa pääsisi rentoutumaan, eivät painaneet vaakakupissani lumihiutaleen vertaa. Tiedustelin monissa eri kissakeskuksissa hiihtäneiltä kanadalaisilta tutuiltani mihin kannattaisi mennä. Kuulustelujeni jälkeen olin vakuuttunut, että Selkirk Wilderness oli etsimäni paikka. Kun Allan Drury etsi paikkaa kissakeskukselleen 70-luvun alkupuolella, hänellä oli mielessään kaksi asiaa: isot vuoret ja suunnattomat lumisateet. Ne löytyivät Meadow Creekin ympäristöstä. Monen vuoden kokemus geologin ammatista oli suureksi avuksi topo-karttojen analysoinnissa. Jälkeenpäin on helppo todeta, että Drury osui napakymppiin. Selkirk Wildernessillä on enemmän laskualuetta kuin Jenkkilän Selkirkissä voi laskea sekä tiheissä metsissä tai aukeillä sinämillä 4/08 | 103
• Selkirkissä voi laskea niin metsää kuin avaria seinämiäkin megakeskuksilla Aspenilla ja Vaililla yhteensä. Rinteet viettävät kaikkiin ilmanyhteensä suuntaan, joka tarkoittaa että mäkeen pääsee kelissä kuin kelissä. Selkirk-vuoret eivät vedä vertoja massiivisille Alpeille, mutta Meadow Creekin ympärillä kohoavista huipuista riittää haastetta kovemmallekin laskijalle. Meadow Mountain -vuori nousee noin 2500 metriin. Selkirk Wildernessissä lasketaan jyrkkiä seiniä, kaasutellaan leveissä bowleissa, pujotellaan harvaksi hakatuissa metsissä ja syöksytään alas kapeita rännejä. Parasta on kuitenkin lumi, jota sataa vuosittain yli kymmenen metriä. Selkirk Wilderness Skiing sijaitsee paikassa, jossa vallitsee niin sanottu mikroilmasto. Lunta sataa sinne vielä vähän enemmän kuin Brittiläisessä Kolumbiassa keskimäärin. Mikä parasta, lumi on kevyttä ja pehmeätä. Legenda nimeltään Allan Drury Turvallisuuskoulutuksen jälkeen kiipesimme kissan selkään ja lähdimme nousemaan kohti ensimmäistä laskua ison korpin liidellessä yläpuolellamme. Oppaamme Heidi kertoi mustan liitäjän ilmestyneen seudulle Alan Druryn poismenon jälkeen. Osa aamun pikkutunneille asti juhlineista sankareista jatkoi uniaan rinnekoneen kivutessa ylöspäin. Jim, yksi kaivosmafian jäsenistä, viihdytti hereillä olevia tarinoillaan Allan Drurystä. "Muistan, kun 70-luvun lopulla Allan hyppi tien ja rinnekoneen yli", hän hehkutti osoittaen paikkaa, jonne Drury oli melkein ländännyt näyttävän ilmalentonsa. "Silloin kukaan ei vielä puhunut gap-hypyistä." Kertomukset Allan Druryn seikkailuista jatkuivat koko päivän. "Yhtenä vuonna melkein poltimme kaikki Meadow-vuorten metsät", Bruce Davidson kertoi naureskellen. "Silloin pelästyttiin, mutta selvisimme säikähdyksellä", Terry Lyons jatkoi. Drury ja kumppanit olivat leikkineet kuusipuissa kasvavalla jäkälällä. Silmänräpäyksessä tuli levisi puusta toiseen. SX | 104
• SELKIRK WILDERNESS SKIING Selkirk Wilderness Skiing Lodge Oppaamme Heidi Steckle kertoi Allanin viidenkympinvillityksestä. "Hän aloitti riippuliitämisen, mutta mursi selkänsä iskeytyessään vuoren seinää päin." Ensimmäinen laskupäivä Kolme tyyttäystä keskeytti ryhmämme naurun. Se oli merkki, että olisimme kohta perillä Cougar-harjanteella. Ensimmäisen laskumme nimi oli Red Dog, aava ja pitkä pohjoispuolen kenttä, jonka päätteeksi pujoteltiin lyhyt metsäpätkä. Pääsimme heti ensimmäisellä laskulla pöllyyttämään puuteria. Yksi Selkirk Wilderness Skiing -keskuksen vahvuuksista on sen pitkä historia. Yli 30 vuoden aikana rinne- ja tieverkostosta on kasvanut niin kattava, että korkkaamattomalla lumella pääsee kurvailemaan, vaikka kuiva kausi olisi jatkunut pidempäänkin. "Yhden myrskyn lumet riittävät ainakin kahdeksi viikoksi", Jason Remple vakuuttaa. Päivämme jatkui vuorotellen aukeissa bowleissa ja harvoissa metsissä laskien. Iltapäivää kohden rinteet jyrkkenivät. Niagra jäi mieleen vauhdikkaimpana laskuna. Monen laskun varrelle osui mukavia muutaman metrin droppeja. Isompiakin olisi ollut tarjolla. Viimeisen laskun aikana alkanut lumisade lupasi pehmeitä käännöksiä myös seuraavalle päivälle. Päivän korkeuserosaldoksi tuli 16 800 jalkaa, eli noin 5 100 metriä. Laskuja kertyi yhteensä seitsemän. Loppuun laskettuja reisiä oli mukava rentouttaa porealtaan lämpimässä vedessä ja puusaunan kuumissa löylyissä. Illallisen jälkeen pelattiin outoa peliä biljardipöydällä kahdella pallolla ilman keppejä. Allan Druryn nuorempi tytär Rachel näytti mallia voittamalla ällistyneen äijäporukan. Edellisen illan marssijärjestys toistui: kaivosmafia jatkoi viskin ja viinin nauttimista muiden kivutessa yöpuulle. Lisää lunta! Toisena aamuna heräsin käytävältä kantautuneisiin uutisiin 20 senttimetrin dumpista. Viimeisetkin unihiekat katosivat pikavauhtia silmiltä ilosanoman levitessä huoneesta toiseen. Parempaa aamuherätystä ei olisi voinut toivoa. Lumihiutaleiden paiskautuessa taivaalta nousimme taas rinnekoneen kyytiin, osa pirteämpänä kuin toiset. Tarinat edellisen yön tapahtumista viihdyttivät odottavaista seuruetta. Reidet syttyivät tuleen heti aamun ensimmäisellä laskulla Oxygen-rinteellä. Sankka lumisade paisutti lumipatjaa koko päivän. Lounaan jälkeen siirryimme Deep Basin -alueelle. Odotellessamme lumikissan kyytiä oppaamme Heidi näytti linjaa, jonka amerikkalainen vapaalaskuikoni Seth Morrison oli edellisellä kaudella tykittänyt. Pari metriä leveän ja pari sataa metriä pitkän kurun syöksyttyään Morrison oli loikannut massiiviselta kalliolta noin 40-metrisen tuplavoltin. Ryhmällemme riitti Deep Basinin maltillisemmat laskulinjat, jotka olivat nekin jyrkimmillään 40 asteisia. Kukin laskija pääsi vuorollaan kokemaan miltä tuntuu, kun lumi upottaa syvimmillään kaulaan asti. Enempää ei voisi pyytää Selkirk Wilderness Skiing on yksi niistä kissakeskuksista, joihin ei normaalisti myydä päivän tai kahden laskettelumatkoja. Kauden aikana voi kuitenkin soittaa "Last Minute Club" -numeroon ja kysyä mahdollisia päivän tai kahden peruutuspaikkoja. Normaaliin pakettiin kuuluu viisi päivää laskettelua ja kuusi yötä lodgella. Hintaan sisältyy ruokailut ja oheispalvelut kuten sauna ja poreallas. Hierontaa on tarjolla lisämaksua vastaan. Käyntini Meadow Creekin vuorilla kesti vain kaksi päivää. En kuitenkaan valittanut, sillä lyhyt reissu oli ikimuistoinen. Selkirkin maasto on vailla vertaansa. Siihen kun lisätään reilut parikymmentä senttimetriä "face shot" -puuteria, enempää ei voisi pyytää. Uusi Sokos Hotel Levi avattu! A K T I I V IS TA LOM A I LUA L E V I N LU M I L L A Uusi Sokos Hotel Levi on nyt avattu maan suurimman ja suositun hiihtokeskuksen ytimeen. Rinteessä vietetyn vauhdikkaan päivän päätteeksi nautit kuumista juomista Coffee House & Bar -kahvilassa sekä virkistävistä hetkistä vaikka hotellin ulkoporealtaassa. Hotellissa on lisäksi hyvät suksien huolto- ja säilytystilat. Lähde fiilistelemään Leville ­ talviset seikkailut odottavat jo! Tiedustelut ja varaukset: Sokos Hotels Myyntipalvelu, puh. 020 1234 600, ma­pe klo 8­20. Tähtitie 5, 99130 Levi Puh. (016) 3215 500 www.sokoshotels.fi 4/08 | 105
• Lumilautaileva kansa tuntee Heikki Sorsan ja Eero Ettalan. Otetaan vielä suuri suomalainen ammattiskeittaaja Jani Laitiala, niin porukka on jo kieltämättä sellainen, että pakko kysyä mistä on kyse? Teksti HENRI KUNNAS Kuvitus ANTTI RASTIVO SX | 106
• Kyse on White Moment vaate- ja vapaa-ajanmerkistä, josta on puheltu pusikoissa jo muutaman vuoden, mutta varsinaisia elonmerkkejä onkin ollut sitten vaikeampi havaita. Hitaaseen alkuun voi vaikuttaa ainakin se, että ydinryhmä White Momentin takana on kukin omalla tahollaan aktiivisesti mukana monessakin eri projektissa ja toiminnassa. Jos osakkaina ovat mm. Eeto Ettala ja Heikki Sorsa, voi jo yhteisten tapaamisten sopiminen osoittautua yllättävän hankalaksi. Nyt kuitenkin näyttäisi päälaki jo pilkistävän pusikoista, joten otaanpahan selvää missä mennään. "White Moment on kypsynyt tässä neljän vuoden aikana ydinryhmänsä ajatuksista teoiksi. Lähdimme yhtiökumppanimme Ville Vartiaisen kanssa kesällä 2004 ideoimaan life-style ja asessori -merkkiä, joka voisi toimia vientituotteena. Suunnitteluryhmässä olivat heti alussa mukana Antti Rastivo, Eeva Erkinjuntti ja Pauli Waroma, Seba Eklund sekä Heikki Sorsa. Yhteisten ideoiden pohjalta merkkiä ryhdyttiin ideoimaan ja kehittämään. Kului pari vuotta ja homma muuntautui hieman. Pauli,Seba ja Eeva jatkoivat omilla tahoillaan. Nessi Hovi ja Sanna Sipola astuivat remmiin. Kun mukaan saatiin vielä Eero Ettala ja Jani Laitiala, koko paketti oli kasassa", valaisee projektikoordinaattorin titteliä kantava Sami Helpelä WM:n taustoja Mikä White Moment sitten ihan tarkalleen ottaen on? Helpelän mukaan WM on merkki, joka tekee asioita ja tuotteita jotka elävät hetkessä. Lapsi vaikuttaa siis vanhempiensa oloiselta. Helpelä painottaa, että toiminnassa pyritään välttäämään kaikenlaista kaavamaisuutta ja ennalta arvattavuutta. White Momentin takana on joukko laitailukulttuurin vahvoja vaikuttajia ja työnjakokin näyttäisi olevan kohtalaisen selvä. Sami Helpelä ja Ville Vartiainen OffConsultilta toimivat yrityksen dynamoina ja kokoavina voimina. Miehet ovat jo vuosia tuoneet maahan alan välineistöä mm. Volcomia ja Circaa, joten markkinointipuoli on kunnossa. Sorsa ja Ettala ja Jani Laitiala tuovat paljon kansainvälisiä kontakteja sekä julkisuutta. Antti Rastivo, Nessi Hovi ja Sanna Sippola ovat taas luovia visionäärejä. Luovuutta ja luovaa hulluutta näyttäisi White Momentin mallistosta löytyvän. Monet ideat on selkeästi hankittu tutkailemlla ympäröivää maailmaa. T-paidoissa parodioidaan Lindsey Lohania ja Anna-Nicole Smithiä. On säihkysilmäisiä valaita ja kissakelloja. Mistä ideat tulevat? "Me ikuistamme hetkeä. Osa ideoista syntyy ihan randomisti ja osa ideoista tulee taas tehdessä. Meillä on hyvä porukka, eikä roolitus ole tiukka, joten ideat saattavat tulla keneltä vaan", kertoo taiteellisesta puolesta vastaava Antti Rastivo. Mikä sitten saa Eero Ettalan kaltaisen ammattilumilautailijan lähtemääm mukaan tämän tyyliseen vaatebisnekseen, ja vielä huomattavan nuorella iällä? Tuskin syynä on ainakaan pikkurahan puute? "Mua pyydettiin remmiin, ja kun kuulin, että Heikki on myös porukassa, suostuin välittömästi. Kuulosti niin mukavan leppoisalta ja siistiltä projektilta. Olin ihan fiiliksissä", kertoo Eero omasta mukaantulostaan. Eero katsoo työsarkaansa pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä hän tiedostaa oman roolinsa lähinnä julkisuuden keräämiseksi ja kontaktien luomiseksi, mutta tulevaisuudessa hän näkee tekevänsä muutakin. "Olisi hienoa, jos lasku-uran loppuessa White Moment olisi jo niin vahva yritys, että voisin toimia siinä esimerkiksi team managerina." Eero arvostaa myös rooliaan firman osakkaana. Motivaatio on Ettalan mukaan huomattavasti korkeampi, kun saa itse hieman vaikutusvaltaa. "Me ollaan alusta asti oltu Heikin kanssa mukana kaikissa kokouksissa ja jos me ei olla tykätty jostain, niin sitten asiat on mietitty uudestaa. Se on huomattavasti rennompaa, kuin olla pelkkä tavallinen teamilaskija." White Moment ei kuitenkaan halua halua profiloitua pelkäksi vaatemerkiksi. Kaikki vakuuttavat, että jos he haluavat tehdä t-paitoja, niin he tekevät ja jos kahvikupit tuntuvat hyvältä idealta, niin sitten mennään niillä. Vaikka koko ydinryhmä on White Momentin kanssa tosissaan, toistaiseksi projektilla ei ole tarkoitus maksaa kenenkään asuntolainoja, joten luovalle hulluudelle on jätetty tilaa tulevaisuudessakin. 4/08 | 107 Helpelän mukaan WM on merkki, joka tekee asioita ja tuotteita jotka elävät hetkessä. Lapsi vaikuttaa siis vanhempiensa oloiselta. Helpelä painottaa, että toiminnassa pyritään välttäämään kaikenlaista kaavamaisuutta ja ennalta arvattavuutta.
• Pienen pieni veturi aamulla kerran... siis hyvin aikasin aamulla! Vas Keke Leppälä, mä ja Heppu Pentti, Les Diablerets Ei uskois, mutta tää mimmi kävi 5 vuotta yliopistoa, että pätevöityi tähän hommaan. Japani Aleksi Litovaaran Kuva-albumi Entinen lumilautailija ja nykyinen monitoimimies Aleksi Litovaara päästä meidät kaikkein pyhimpäänsä, eli valokuva-albuminsa kimppuun. Tässä otoksia Aleksin pitkän uran varrelta miehen omilla kommenteilla höystettynä. En suosittele lähtemään Hawajille x-tyttöystävän kanssa viikko eron jälkeen. Onneks mukana oli uunituore olympiaguru Gian Simmen Rossignolin Team Managerin hautaaminen on aina hyvä idea! Vas Fred, Aku, Keke ja Mr muumio, Jan Recorbet. Montpellier Jos kisayönä ei saa unta, niin rinnekahvilassa jokainen lepomahdollisuus on uus chäänssi! Muista kietoa reppu kaulaan niin kukaan ei pölli sun vaihtokalsareita repusta. Muista myös EUROGAP! Oltiin meinaan Garmish Partenkirchenissä... SX | 108 Rouva takka Itävallasta päivää! Riksgränsenin iltaelämässä tapahtuu. TRZA näyttää sormea, Michi Albin mahaa ja vielä samaan aikaan! Homma on aina hauskempaa, kun on itsetekemä salamatatska otsassa. Saku Knopp Universal Studiosin Jurassic Park vuoristoradasta selviytyminen ei ollu helppoa... eikä halpaa! Los Angeles
• Satu, Minna, Jussi ja Sebu. Ei varmaan tartte kertoa mistä kinkereistä tää kuva on... Tätä kuvaa varten pumpattiin haukkaria n. puolituntia Joillain pro-laskijoilla meni niin hyvin, että oli varaa palkata oma tiger balsamin levittäjä Ammattiurheilijoiden iltatreeni. Piti lähtee olympiajoukkueen kanssa Aussehin treenaamaan, mutta siellä tuli mutavyöry ja päädyttiin Hyryn kanssa Mt Hoodille. Vas Johan Olofsson, Iguchi, Sami, Dave Downing, joku, Jacob Söderqvist ja mr Random Hehän ovat kuin kaksi Marjaa. Venice Beach "Okei, kun mä lasken kolmeen kaikki sanoo juusto ja näyttää jotain uskottavaa sormimerkkiä!" Matkalukemiseen kannattaa panostaa, Jussi Oksanen 4/08 | 109 Shaka brothers Aku ja Joni Mäkinen. Tignes
• Haloo... haloo... sori, mä meen just tunneliin... Sami Hyry Kaverit tuskin huomaavat kameraa... Safety first Ei uskois, mutta polven voi saada remonttiin myös paratiisissa Miksei musta tullu valokuvaajaa? Pascal Imhof Sveitsin ilmavoimien komentaja Jarkko Henttoseen kannattaa aina säilyttää hajurako. Lyngen Norja Tuntu jotenkin hyvältä idealta vaihtaa lippiksiä jonkun aivan random saksalaisen kanssa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Niemelän Eeron kanssa Just det, härregud! Mitä muutakaan voi odottaa ruotsin maajoukkueen iltatoimilta. Quebec Koko yön kestäneiden kuvauksien jälkeen on aina helppo hymyillä. Rossari jengi Irwing Lodgessa USA 4/08 | 111 Trulleilta onnistuu aina olla kuvissa luonnollisesti ja poseeraamatta.
• Jos Taru sormusten herrasta -elokuvissa olisi jostain syystä lumilautailua, sen visuaalinen ilme näyttäisi suunnilleen tältä. Haakon Tonnesen. SX | 112
• Jukka Erätuli & reissukaverit kertovat STORBIS HÄRÖILEE EUROISSA Yksi filmaaja, yksi valokuvaaja ja kolme autollista laskijoita roadtripillä Euroopassa viime keväänä. Ihan liikaa jätkiä, kaikki tosi mukavia. Levotonta sähellystä ja vaiheilua, mutta hauskaa. About puolet ryhmästä tiesi laskevansa viimeistä kautta ammatikseen. Yksi parhaista reissuista! teksti JUKKA ERÄTULI & STORBIS kuvat JUKKA ERÄTULI 4/08 | 113
• Välillä piti käytä vakoilemassa miten Absinthe Filmsin pojat hoitavat hommansa. Jules Raymond. SX | 114
• Lähdettiin Nissanin maastureilla autolautalla Helsingistä Saksaan tarkoituksena olla kolme viikkoa Euroopassa kuvaamassa lumilautaleffaa nimeltä Storbis. Reissuun lähdettäessä oli epäselvää keitä olisi tulossa mukaan, mutta yritettiin saada hyvä ryhmä koottua. Lopulta reissuun olikin lähdössä jo niin paljon laskijoita, että piti sumplia ryhmän jakamista kahteen. Onneksi Litovaaran Aku lupautui viikoksi kuvaamaan meidän toista ryhmää, Tikkasen Rasmuksen kuvatessa toista. Osa meistä meni autolautalla myskyn riehuessa merellä. Kannella pystyi liioittelematta leijumaan hetken ilmassa ja Kurulan Antti kävikin huonovointisena harjoittelemassa levitaatiota Heiskasen Jannen, minun ja Rasmuksen kanssa. Tuulesta ja laivan rahtarihengestä huolimatta tuntui hyvältä olla Suomi-jengin kanssa reissussa. Se on minulle ollut harvinaista, kun ei ole ollut muita suomalaisia tiimeissä joiden kanssa olen lasku-urani aikana reissannut. Oli aivan lomailufiilis ja huonon polveni takia tämä sopi minulle hyvin. Jos saisin edes vähän tehtyä työtäni ja reissattua siisteissä paikoissa suomalaisten kavereiden kanssa, niin hyvä. Ensimmäisenä stoppina kahden päivän reissaamisen jälkeen oli Ispon talviurheilumessut Munchenissä. Ispossa on monta hallillista lumilauta-alan valmistajia ja meitä lautailijoita esittelemässä seuraavan kauden tuotteita ostajille ja kauppiaille. Se on hyvä paikka tavata sponsoreiden työntekijöitä ja suunnitella kauden menoja, kun kaikki alan vaikuttajat ja laskukaverit ovat samassa paikassa samaan aikaan. Ryhdyimme tässä vaiheessa suunnittelemaan reissua tarkemmin ja meille muunmuassa selvisi, että nyt oli Euroopassa loma-aika ja meidän koko seurueella olisi haastavaa löytää yöpymispaikkaa näin lyhyellä varoitusajalla. Karjanlahden Matti puhui Ispossa jonkun tuttuvansa omistamasta vuoresta Sveitsissä. Tutulla olisi myös mökki kyseisellä vuorella. Mökille pitäisi lentää helikopterilla ja vuorella olisi mönkijän ja moottorikelkan yhdistelmä, jolla pääsisi liikkumaan. Kuulosti todella hyvältä, ja epämääräiseltä. Jaoimme jengin kahteen ryhmään. Osa meistä lähti Ranskan ja Sveitsin rajamaille, Sveitsin puolelle valokuvaaja Pat Vermeulin kotivuorille Porte du Soleilin mestoille, missä minä ja Mannisen Anssi olemme olleet aika monesti, eri aikaan kylläkin. Juuri Patin kanssa on saatu aina hyvin aikaiseksi kelistä riippumatta. Lumitilanne vaikutti todella huonolta Euroissa, ja meidän piti vain toivoa, että saataisiin lisää lunta, temppuja filmille ja mukavaa puuterinpöllytystä ihan omaksi iloksi. Meidän ryhmässä olivat Holmstenin Harri, Isakssonin ja Lammian Janit, Seppälän Jaakko, Mannisen Anssi, Tarvaisen Jussi, minä ja Aku eli seitsemän laskijaa ja yksi filmaaja. Yleensä neljä laskijaa yhdessä filmiryhmässä on lähes maksimi, mutta voisihan sitä kokeilla. Ei oikein ollut vaihtoehtoja. Mustalaiselämää Toisessa ryhmässä Konttisen Teo, Kurulan Antti, Heiskasen Janne, Karjanlahden Matti ja Rasse lähtivät tuolle tuntemattomalle vuorelle erämökkiin asumaan. Reissu osoittautui yhdeksi heidän parhaimmista. Sähköttömän mökin vieressä kun oli ollut vaikka mitä hyndänrakennusmestoja ja tunnelma kynttilän valossa takkatulen lämmössä ja netin puuttuessa oli ollut todella hieno. Meillä taas hevi pauhoi matkalla Les Crosetsiin, kun hevimuusikko-lumilautailijat Jake ja Anssi olivat kyydissä. Ja vaikka mun polvea ja korvia särki ahtaassa autossa kamojen välissä, oli fiilis katossa keväisessä Keski-Euroopassa. Jani Isaksson: SVEITSISSÄ "Ensimmäinen yö mestoilla asuttiin 10 henkilöä sulloutuneena pieneen yksiöön, taas. Aamulla laskupäivä tuli vähän shokkina kaikille, kun mäkeen mennessä oli +10 astetta lämmintä, aurinko paistoi, rinteet olivat sulaneet ja hiekkaakin oli joka puolella. Siinä illalla rupesi pari nimeltä mainitsematonta jo vähän kiristelemään ja pakkaamaan kamoja, koska ei ollut mitään kuvattavaa ja samaan aikaa Rassen porukka soitteli, että he olivat privaattivuorella Churin lähellä, missä oli puuteria vaikka kuinka paljon. Niinpä pojat olivat jo lähdössä sinne, mutta Jukka sai sovittua, että lähdetään vasta seuraavana aamuna, koska hotelli oli jo maksettu. Silloin illalla alkoi sitten satamaan lunta ja aamulla kun herättiin, oli maassa reilut puoli metriä fressiä puuteria. Saatiin hyvällä tuurilla vuokrattua kolmikerroksinen omakotitalo käypään hintaan pariksi viikoksi ja päätettiin siis jäädä sinne. Talon vuokraaminen vaati kyllä pienen omistajan myötäilyn, Jussin lempeän hymyn ja vannomisen siitä etteivät paikat hajoaisi, vaikka olikin näin iso poikaporukka kyseessä. Kun vielä Anssi sai hoidettua porukalle liput, niin oltiin valmiita siirtymään itse asiaan. Siirryttiin ensimmäisille hyndämestoille väsäämään hyndää ja ilmakin oli loistava. Pojat eli Jussi, 4/08 | 115 "One and a half backflip with almost indy grab" Vastoin yleistä harhaluuloa, sai Harri Holmsten todistettavasti ainakin yhden onnistuneen tempun viime talvena.
• Kun muut keskittyivät lomailemaan sai Antti Kurula aikaan tämännäköistä jälkeä. Jugi, Anssi ja Jake ottivatkin siinä ihan hyviä juttuja haltuun. Sitten oli mun oma vuoro astua torniin, eka hyppy jäi vähän lyhyeksi ja niinpä kelasin seuraavalla ottaa enemmän vauhtia ja pamautin 450 ihan överiksi. Kunnon skorpparipesarilinko siitä tuli. Tuloksena vatsa- ja selkälihakset menivät kramppiin ja perinteinen olkapää sijoiltaan. Kiitos Jussin, olkapää saatiin takasin paikoilleen mestoilla, eikä tarvinnu sen kummin säätää, paitsi että siihen jäi mun hyppimiset ja Anssin särkylääkepussilla tuli vierailtua useampaan otteeseen niin iltaisin kuin aamusinkin. Seuraavana päivänä Rasse ja Kurula liittyi meidän porukkaan. Heiskanen oli satuttanut SX | 116
• polvensa ja lähtenyt himaan erävuorelta. Rakennettiin rinteen viereen helppotekoiset lipat, mitkä Jussi oli aikaisemmin spotannut. Harri otti kunnian aloittaa omasta lipastaan. Se menikin loppupeleissä sekaisin ja hyppäsi Jussin kikkeristä ja vähän överiks meni. Harri nimesi tempun hypyn jälkeen one and a half backflip with almost indy grabiksi ja Jugi sai siitä ihan hauskan kuvan. Pienen shoottauksen jälkeen käyvimme syömässä ja lähdimme haikkaamaan vähän sivummalle Le Zone nimiseen laaksoon, missä huhujen mukaan Absinthin jäbiä olisi kuvaamassa. No niinhän siinä kävi, että kun päästiin mestoille, niin siellä ne jäbät olivat väsäämässä hyndää. Ystävällisen vastaanoton jälkeen pojat kirjaimellisesti varasivat koko laakson. No eihän me niistä loppupeleissä välitetty. Väsättiin muutama kikkailuspotti ja rakennettiin lippa seuraavaa päivää varten. Harri Holmsten: TAKAMAASTOSSA Pat Vermeulen oli kertonut meille takamaastospotin, josta saattaisi löytyä kuvattavaa. Oli tulossa upea aurinkoinen päivä ja mestoille pääsi noin tunnin laskemisella/haikkaamisella. Paikalle päästyämme, aikamme pyörittyämme ja spekutettuamme mitä pitäisi tehdä, päätimme jakautua ja tehdä kaksi obstaakkelia lähekkäin toisiaan. Ensimmäisen spotin rakennus kiinnosti meidän porukkaa (Anssi, Jaakko, Jukka, Jani L) ehkä puoli tuntia ja sen jälkeen löytyikin mänty mihin saisi bonkkailtua jotain. Se oli parin jätkän homma, jonka minä ja Jani Lammia sitten teimme. Jugi kuvasi ja pari ihan hauskaa fotoakin tuli. Loput meidän porukan puolikkaasta istui tauolla upeassa auringonpaisteessa ja katseli, kun Absinthe Films kuvasi sadan metrin päästä meistä ja naukutteli mukavan kokoisia seiskoja ja ysejä päälle. Hetken kulutta selvisi, että Naku Piiroinen, Jules Raymond ja Sylvain Bourbousson olivat siinä ryhmässä laskijoina. 4/08 | 117
• laskemaan ja me ajoimme Innsbruckiin, jossa hotellissa suunniteltiin lomakohteita, jotka osuisivat kartalla jotakuinkin lähelle Italian kisamestoja. Seuraavana aamuna lähdettiin tuosta kauniista vuorten ympäröimästä kaupungista ajamaan Gardajärven kautta Venetsiaan hymy kasvoilla. Sekä Gardajärvi että Venetsia olivat siistejä paikkoja. Ihmeteltiin Italian meininkiä ja sain jopa porukan hevarit mukaani kuuntelemaan klassista konserttia linnaan Venetsiassa! Ja kaikki tykkäsimme. Oli todellakin reissurähStorbot takamaastossa jääntymisiä parantava kokemus olla kulttuurisella lomalla romanttisessa kanavakaupungissa poikien kanssa. Anssi ja Jake olivat relaa matkaseuraa ja oli maailman siisteintä nautiskella välillä ihan turistina olemisesta. Jussi Tarvainen: DEMOKRATIA RULES "Rasmus, Kurula ja minä jäimmen kuvaamaan puuteria Arlbergiin, kun Jukka, Jaakko ja Anssi lähtivät Venetsiaan lomailemaan. Aluksi ajelimme aika paljon autolla ja yritimme löytää jostain powdaa, koska ylhäällä oli tuullut niin paljon että lumi oli pakkautunutta. Meidän onneksi reissu ei ollut täysi turha vaan löysimme hauskan spotin tien vierestä, missä oli vielä freshiä lunta jäljellä. Siinä tovin kohellettuamme saimme viritettyä cabel-camin yhteen kivaan hyndään ja turhailtua puuterilinjoja. Tehtiin kolme eri kikkahyndää samaan mestaan ja Kurula löysi myös tukin, jota Jussi Tarvainen pöllyttelee se pääsi teurastamaan. Hyvät kahden päivän sessiot, joista sitten suunnattiin Italiaan suoraan eräänä toisena yhtä kauniina päivänä Sveitsin Les Crosetsissa. laskupäivän päätteeksi. Siellä oli tarkoitus tavata loput porukasta. Itse en ollut niin mielissäni Italian TTR-kisoihin lähdöstä, koska powdaa olisi löytynyt vielä Arlbergista ja kisat eivät ole minua muutamaan vuoteen hirveästi kiinnostaneet. No mutta, demokratia rules ja kun pääsimme Italiaan, niin meitä odottikin aivan luksushotelli, uskomattomat näköalat, superhauska miniparkki ja itse kisahyndät. Suuret propsit järjestäjille majoituksesta, ruoista, hissilipuista ja luksusparkista. Anssi kärsi selkäsäryistä ja Kurulaa ja mua eivät kisat napanneet, mutta muut pojat rulettivat kisoissa. Paikalle olivat myös saapuneet Storbiksen Norjan vahvistukset Haakon Tonnesen, Thomas Harstad ja kuvaaja Nicklas. Kuvailtiin kisahyndästä ja oli supersiistit auringonlaskusessarit. Jukka ja Jaakko laittoivat haisemaan yseillä ja tonneillaan. Kisaparkissa oli pieni pressiboksi, normaali tabletoppi ja step-up hyndä, jonka jälkeen vielä wallride/fronttikorneri. Miniparkissa oli parimetrisiä tabletoppeja ja semmoinen kamelinselkä-minihyndä-setuppi joka oli todella mukava. Hauskin miniparkki mitä on ikinä tullut laskettua. Reissu oli kaiken kaikkiaan hyvä, vaikka säätöä sattuikin. Seura oli maan mainiointa ja kelitkin sattuivat kohdilleen, joten ei voinut kuin hymyssä suin ottaa lautan Rostockista stadiin." Tällä välin toinen puoli Storbis-porukasta (Antti, Jani I, Jussi, Rasmus) oli saanut jonkin näköisen spine-virityksen kasaan, joka näytti jokseenkin epäilyttävältä, mutta kuitenkin yrittämisen arvoiselta. Ensimmäisen yrityksen jälkeen oli selvää, ettei viritys toimisi alkuunkaan, mutta kyllä siitä hyppiä silti pitäisi, olihan sen rakentamiseen mennyt tunti jos toinenkin. Lähinnä Kurula ja Isaksson ottivat spinen haltuun muiden liittyessä taukoporukkaan katsomaan poikien edesottamuksia kyseisestä obstaakkelista. Kyllä pojat siitä shotit per nokka saivat. Kurula veti vastapalloon naamalleen jonkun backfliphässäkän ja Iisakki taisi saada puoli backflippiä montun pohjalle pää edellä. Voitte tarkastaa kyseiset temput Storbiksesta. Päivä alkoikin olla sitä myöten purkissa. Upea päivä takana ainakin allekirjoittaneella, yksi niistä mitkä jäävät pysyvästi mieleen. Joku toinen saattaa tietenkin olla toista mieltä, sillä viereisen kuvausryhmän shottisaldo oli selkeästi plusmerkkinen. Rasmuksen pään verisuonien katkeamisprosentista en tiedä, mutta minulle takana oli lomapäivä hyvien ystävien kanssa upeissa aurinkoisissa luonnonmaisemissa. Sain viettää kullanarvoisia hetkiä näiden velikultien kanssa. Allekirjoittanut kunnostautui myös backflipissä yhdellä ja puolella kiekalla väärään alastuloon, mikä on myöskin nähtävissä Storbiksessa, Jukka Erätuli: LOMALLE Kun ilmaiset hissiliput oli käytetty Les Crosetsissa, me mietimme seuraavaa kohdetta. Osa jengistä lähti takaisin Suomeen töihin ja osan meistä oli tarkoitus mennä Italiaan TTR-kisoihin, mutta niihin oli vielä muutama päivä aikaa. Sveitsissä oli puuterit koluttu ja loputkin lumet sulaneet aurinkoisessa plussakelissä. Niinpä ajattelimme lähteä katsomaan Arlbergiin Itävaltaan paikkoja Jaken, Anssin, Jussin, Rassen ja Kurulan kanssa. Ryhmä oli pienentynyt jo puoleen reissun alusta. Suurin osa meistä oli laskemassa viimeistä kauttaan ammatikseen ja kuvaamismotivaatio oli kropan jumittaessa viimeviikkoisten loskahyndäpannutusten jäljiltä aika vähissä. Niinpä suunnittelimme muutaman päivän lomaa ennen Italian kisaa. Rasmukselta katkesi taas pari verisuonta meidän lomasuunnitelmista, sillä kun oli työmoraali ja motivaatio kohdillaan, eikä reissu ollut tähän mennessä osoittautunut hirmu produktiiviseksi. Mutta minä, Anssi ja Jake olimme oikeastaan tosi tyytiksiä Arlbergin ala-aseman lumenpuutteeseen ja voimme suhteellisen hyvällä omallatunnolla lähteä lomailemaan, kuvaajan lepyttyä. Niin siistiä! Jussi, Kurula ja Rasse jäivät SX | 118
• Call us at (09) 650 530 / riderservice@funster.fi / www.funster.fi 4/08 | 119
• SNOWEXTREME 4/08 PHOTOGRAPHY SX | 120
• RIDER Markus Keller TRICK Drop In & Method Air PHOTO Creager 4/08 | 121
• SX | 122
• SNOWEXTREME 4/08 PHOTOGRAPHY RIDER Andreas Wiig TRICK Swbs540 melan PHOTO Pasi Salminen 4/08 | 123
• SX | 124
• SNOWEXTREME 4/08 PHOTOGRAPHY RIDER Joonas Karhumaa PHOTO Tero Repo 4/08 | 125
• SNOWEXTREME 4/08 PHOTOGRAPHY RIDER Scotty Lago PHOTO Tero Repo SX | 126
• 4/08 | 127
• 4/08 | 129
• Monien ihmetykseksi AJ Kemppainen karsiutui täpärästi finaalista Risto Mattila Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kokoontuivat maailman kärkikastiin kuuluvat lautailijat ja suksijat Freestyle.ch ­tapahtumaan. Jo 12. kerran järjestettävä kaupunki big air on yksi maailman parhaista kaltaisistaan tapahtumista. Jälleen kerran Suomi-edustus oli vahva niin kisassa kuin sen ulkopuolellakin. Teksti & kuvat TERO REPO sillä koko viikonlopun passista saa pulittaa yli 50 euroa. Kenties Zurichin alueen nuorilla on enemmän pelimerkkejä kuin esimerkiksi Helsingissä asuvilla, jossa kyseinen pääsymaksu rajoittaisi kävijämäärän vain kouralliseen. Zurichissä viikonlopun kävijämäärä nousi noin 40 000 ihmiseen. Kisa-alue sijaitsee aivan Zurich-järven rannassa, josta vuosien mittaan eräskin ihminen on käynyt pulahtamassa. Tänä vuonna keli ei ollut aivan tarpeeksi lämmin pulikoimiseen, vaikka aurinko paistoikin lähes koko ajan. Kisa-alueelta löytyy myös minimessut, joissa voi käydä hypistelemässä uutuuksia ja trendejä. Alueella on myös useita juoma- ja ruokatelttoja, joista voi käydä kohtuulliseen hintaan poistamassa murua rinnan alle. Alkoholinkäyttö alueella on vapaata kuin festareilla, eikä ns. virallisia olut-aitauksia ole, vaan juomien kanssa voi kuljeskella vapaasti. 34 metriä korkean big air -rakennelman lisäksi alueelta löytyy motor cross -hyppyri ja skeittiramppi, joilla viikonlopun aikana kisataan lajien herruuksista. Kaikissa neljässä lajissa Neljä vuotta sitten Freestyle.ch:ssa sattui vakava onnettomuus. Rankan vesisateen jäljiltä alastulorinteen lumi muuttui erittäin raskaaksi johtaen telineiden sortumiseen. Onneksi kukaan ei ollut romahduksen aikana rakennelmien alla ja näin ollen henkilövahingoilta vältyttiin. Ilmaistapahtumana tunnettu Freestyle.ch on onnettomuuden jälkeen ollut maksullinen. Perjantaista sunnuntaihin kestävä tapahtuma on hinnaltaan todella suolainen, SX | 130
• SALOMONSPORTS.COM FALCON CS PRO KAUDEN KUUMIN UUTUUS ON CUSTOM SHELL! SALOMON CUSTOM SHELL ON AIVAN UUDENLAINEN TEKNOLOGIA, JOSSA MYÖS LASKETTELUKENGÄN ULKOKUORI VOIDAAN LÄMPÖMUOKATA KÄYTTÄJÄN JALAN MUKAISEKSI. KOKO OPERAATIOON MENEE AIKAA VAIN 20 MIN JA SE VOIDAAN TEHDÄ PAIKAN PÄÄLLÄ URHEILULIIKKEESSÄ. MIKSET SIIS VALITSISI JUURI SINULLE SOPIVIA LASKETTELUKENKIÄ! PIERREBENADESIGN.COM © SALOMON SA. ALL RIGHTS RESERVED. PRODUCT PHOTOGRAPHY: SEMAPHORE 4/08 | 131
• Freestyle.ch:n rakennelmöt olivat massiiviset. Niin oli myös Peetu Piiroisen ilmalennot. " Koko viikonlopulle ei mahdu hetkeä, jolloin jotain ei tapahtuisi. käytiin perjantain ja lauantain aikana karsinnat, joista seulottiin parhaat sunnuntain finaaleihin, joista parhaat jatkoivat vielä superfinaaleihin. Big air -kisassa Suomella oli jopa viisi edustajaa; suksipuolella AJ Kemppainen sekä lautapuolella; Eero Ettala, Risto Mattila, Janne Korpi ja Peetu Piiroinen. Hengaajia sekä median edustusta oli härmästä Zurichiin saapunut seuraamaan arvovaltainen raati; Mr hiutale Blumi, Supertoimittaja Matti Räty, TV-moguli Litovaara, Manageri Martikainen, Onboardin kuvatoimittaja Tuoriniemi, lumilautatuomari Martti Hahtovaara sekä allekirjoittanut. Perjantain karsinnoissa Eero Ettala karsiutui niukasti, mutta Peetu Piiroinen piti Suomen mainetta yllä olemalla karsintojen ykkönen. Lauantain karsinnoista tiensä finaalin selvitti juuri lautasponsoria vaihtanut Risto Mattila. Janne Korpi ja AJ Kemppainen sen sijaan karsiutuivat finaalista ja siirtyivät katsomon puolelle kannustamaan kollegoitaan. Vaikka Freestyle.ch onkin urheilutapahtuma, jonne ihmiset tulevat katsomaan idoliensa suorituksia, niin tapahtuma tarjoaa myös paljon muuta ympärillään. Laskuelokuvien ensi-iltoja, promo-tilaisuuksia sekä toinen toista hulppeampia kinkereitä. Koko viikonlopulle ei mahdu hetkeä, jolloin jotain ei tapahtuisi. Laskijoille, skeittareille ja motorcross hirmuille on tauotta järjestetty kissan ristiäisiä tai sitten joku repii hihasta haastatteluun. Suomalaisilla laskijoilla alkaa nykyään olemaan apunaan managereja, joista tunnetuimmat lienevät Makke Martikainen ja Aleksi Litovaara, jotka niin ikään olivat saapuneet paikan päälle seuraamaan suojattiensa edesottamuksia Freestyle.ch:ssa. Freestyle.ch:ssa laskijoilla tuntui olevan vientiä koko ajan ja etenkin nuorille tähdille kuten AJ:lle ja Peetulle on hyvä, että joku muu kuin oma äiti on näyttämässä tietä ja pitämässä puolia business-maailmassa. Kukaan urheilijoista ei tule kuitenkaan paikan päälle pelkästään näyttäytymään, vaan jokainen antaa kisassa parhaimpansa. Tänä vuonna paras suomalaissuoritus riitti hienosti pronssipallille, jossa Peetu Piiroinen kävi pokkaamassa pystinsä lautailijoiden sarjassa. Voiton lautasarjassa vei Stefan Gimpl ja toiseksi loikkasi länsinaapurin Hampus Mosesson. SukMakke Martikainenkin sapui paikalle katsomaan suojattiensa edesottamuksia. sisarjan voiton harjasi Jacob Wester huikeilla tupla loopeillaan. Toiseksi taisteli miehekkäästi SX | 132
• MATTI RÄDYN PÄIVÄKIRJA Bonjuur kaikki talven ystävät! Tästä numerosta lähtien pääsette seuraamaan mun talvisia seikkailuja jokaisessa Snow Extremessä. Nyt on varmaan hyvä vähän selventää, että kuka tässä oikein kirjoittelee. Mun nimi on Matti Räty ja lasken suksilla, jokaisena vuonna aina edellistä enemmän. Ja koska tämä on päiväkirja, niin otetaanpa pikku rewind tuonne viime kesään, jotta päästään aloittamaan tämä kausi! Nurmeksen vesihyppyrit ovat olleet mulle jo monena kesänä oma Uuden-Seelannin Snowpark. Köyhällä ei monesti ole varaa rällätä lumella koko kesää ja syksyä, mutta onneksi veteen loikkiminen on huomattavan halpaa ja siistiä! Parhaat hyppykelit alkoivat tänäkin vuonna siinä kesä-heinäkuun tienoilla, sitä ennen olisi mielellään vetänyt kaksi märkäpukua päällekäin. SX | 134 Mulle vesihyppyrillä ovat tärkeimpiä uudet temput ja niiden työstäminen sellaiseen kuntoon, että talvella voi luottaa osaavansa liikkua ilmassa oikein. Kesän tiukimman rykimisen kohteena oli tuplakorkkarit, etu- ja takaperin. Jälkimmäisissä tuli monesti kylläkin sellanen "bon voyage"-tunne, kun killit lähtivät miten sattuivat. Ainoan miinuksen Nurmeksen vesihyppyrille voi mun mielestä antaa harjoista tehdyille lipoille, jotka käyttäytyvät ihan erilailla kuin lumi. Mutta mitään harjoja parempaa pysyvää ratkaisua ei taida löytyä kuin Brittien muovimäistä. Alkusyksystä olikin aika kivaa, kun Battery Catapult (eli spedelinko) asennettiin Jyväskylän Laajavuoressa sijaitsevan lammen rannalle, ja vauhdinotto sekä nokka oli väsätty lumesta. Siinä sai jo ihan oikeeta tatsia laskuhommaan, kannattaa ehdottomasti mennä kokeilemaan jos sattuu sellainen mahdollisuus! Loppukesästä meinasi tulla tiukat paikat kun mietin tulevan kauden aikataulua ja siihen vaadittavaa budjettia. Voi veljet, nyt ei ehkä opintotuki enää riitäkään, kun talvella olisin entistä vähemmän tekemässä kouluhommia. Siinä ei sitten auttanut muu kuin mennä rehelli- siin töihin. Varastohommissa olen siis painanut elokuusta lähtien. Vielä en ole niin kova jätkä, että sponsoreilta saatavalla taloudellisella tuella pystyisin elämään ympäri vuoden, mutta onneksi mun työpaikka on todella joustava ja pääseen esimerkiksi laskureissuun muutamaksi viikoksi ja sen jälkee vielä takaisin töihin. Varainkeruusta päästiinki sitten niihin hyviin uutisiin, eli laskemiseen oikealla lumella. Sitä ennen oli kuitenki yks välietappi, massiivinen Freestyle.ch Zürichissä. AJ Kemppainen oli ainoana suomalaisena suksijana mukana kisassa. Suomen lautailijoita olikin sitten vaikka kuinka paljon. Tyyliä ja hyviä temppuja AJ:ltä löytyi vaikka muille jakaa, mutta tuomareiden näkemys asiasta ei ihan vastannut odotettuja pisteitä. AJ karsiutui finaalista ja koki mielestäni suurta vääryyttä, mutta kyllähän näihin pettymyksiin on saanut itse kukin tottua noilla Keski-Euroopan kisabaanoilla. Tuplakorkkien ja ­volttien täyteisen superfinaalin jälkeen Jacob Westerille iskettiin isoimmat rahat tiskiin ja PK Hunder nappasi kakkossijan ennen Simon "Möykky" Dumontia.
• YKSILÖLLINEN TRENDIKÄS INSPIROIVA Melko varmasti täysin perättömien huhujen mukaan PK Hunder oli illan bileissä niin juhlatuulella, etteivät aiemmin päivällä voitetut hynät olleet riittäneet puolta yötä pidemmälle. Seuraavana päivänä suuntasimmeAJ:n kanssa Saas-Feen aurinkoon. Siellä olimme nokkelia poikia ja buukkasimme kämpän koko reissun ajaksi turistitoimistosta, tietenkin listan halvimman ja läheltä hissiä. Onneksi varattiinkin, nimittäin tämän residenssimme vuokraemäntä ei muistellut lämmöllä AJ:n ja kumppaneiden viimekertaista käyntiä. Oli kuulemma ollut ongelmia pitää vaadittavaa siisteystasoa yllä. Tästä mukavasti vastaanotosta huolimatta olimme innoissamme kun ensimmäinen mäkipäivä koitti, miten siistiä se laskeminen oikeasti onkaan! Pakko tunnustaa, että 15 metriset boksit meinasivat hieman hirvittää puolen vuoden laskutauon jälkeen, mutta siitä se alkoi helpottamaan muutamassa päivässä. Laskettelun riemuista nauttivat myös monet ratalaskijat, joiden kanssa sai kirjaimellisesti tapella parhaaseen aamuruuhkaaikaan. Onneksi Rukan lahja kehonrakennukselle saapui myös Saas-Feehen. Saarisen Jussin iskuvoimalla kabiiniin pääsy nopeutui varsin siedettäväksi. Pelkästään laskuhommissa ei tuota paria viikkoa vietetty, vaan ensimmäisestä päivästä lähtien pidettiin kuivatreenejä mäen jälkeen, ja kyllä siinä tunsi miten ne lihakset kasvoivat massiivisiksi! Lumi ei ollut ainoa ilon aihe rinteessä, sillä mulla oli mukana Armadan uudet parkkisukset, Alpha 1:set, jotka on tehty erityisesti jibbailua silmälläpitäen. Ja kyllä, ennen niin hankalat butterit sun muut kivat kikkailut onnistuivat kuin itsestään. Samassa paketissa saa vielä sellaisen kääntösäteen mitä näkee vain ratasuksissa, joten taisi löytyä aika hyvä setti kevätsohjoille. Tästä numerosta alkaa myös mun jibbitemppukoulu, eli turha odottaa mitään vinkkejä feikkitonniin mutella! Tiedossa on siis pelkkiä erikoistrikkejä, toivottavasti tykkäätte niistä yhtä paljon ku minä itse. Se on soronoo ja ensi numeroon, tämä ossi lähtee nyt trampalle! MATTI RÄTY Ikä:20 Kotipaikka: VALTIMO, Laskimo tai ehkä Aortta Kotimäki: Kasurila Vuodet suksilla: 6 Sponsorit: Armada, Battery, Skullcandy ja Smith Leffat: Legacy 2007, Roots 2008 Lempitrikki: Flätti5 Lempiruoka: Lasagne Lempibiisit: Michael Jackson-Beat it, Royksopp- What else is there www.topsport. TOP-SPORT 4/08 | 135
• Tr i c k t i p b y M a t t i R ä t y KALLE PALANDER -TEMPPU Kalle Palander ­temppu Jibbitemppukoulun ensimmäisessä osassa pureudutaan alppihiihdosta tuttuun suksen vippaus käteen ­kikkaan. Tämän varsin sykähdyttävän manööverin kehittäjä on hämärän peitossa, mutta monet alppihiihdon kirkkaimmista tähdistä ovat suosineet juuri tätä liikettä onnistuneen laskun jälkeen maalialueella. Liike on mitä mainioin esimerkiksi Rukalla Pisteen eteen pysähdyttäessä, jolloin ansaittu huomio on taattu. Alkutalvi on loistavaa aikaa harjoitella tätä temppua, sillä ensimmäisillä kerroilla suksi voi ottaa lentoradakseen myös rakettimaisen eteenpäin suuntautuvan linjan, joka on varsin ikävä ruuhka-aikaan Pisteen edessä. Alkuasetelmiin päästään kun napsautetaan takaside auki, mutta jätetään monon kärki etusiteeseen kiinni. Jalanheilautuksen alkuvaihe on onnistumisen kannalta kaikkein kriittisin, eli tarkoituksena on saada mahdollisimman koukkumainen etuyläviistoon suuntautuva heilautus. SX | 136 Ilman koukkausta suksi lähtee helposti eteenpäin, eikä sitä silloin saa ilmasta kiinni. Koukku suoritetaan siis siten, että jalkaa suoraan eteen heilautettaessa koetetaan pitää nilkkaa mahdollisimman koukussa ja nostaa jalka ylös mahdollisimman läheltä vartaloa, jolloin suksi lähtee tekemään takavolttia joko kierteellä tai ilman. Monella tätä vaihetta hankaloittaa keskelle suksia pultatut siteet ja tästä johtuva pitkä teili, minkä vuoksi suksen ilmaan saaminen lähellä kehoa on melko hankalaa. Tempun helpoittamiseksi on suositeltavaa hankkia rockerilla varustetut sukset, sillä tässä jos missä niitä todella tarvitsee! Nyt kun suksi on saatu ilmaan, tarvitsee enää huolehtia sen kiinni ottamisesta. Käsi kannattaa pitää ihan siellä omalla puolella kunnes suksi on tehnyt puolet takavoltista, jonka jälkeen on hyvä alkaa virittelemään kättä suksenpoiminta-asentoon. Suksi napataan kiinni skorpionimaisella terävällä kädenliikkeellä heti kun teili on pyörähtänyt 270 asteen yli. Kun käden työntää pyörivän suksen sekaan liian ajoissa, saa helposti tehtyä tailbonkin kyynerpäällä ja siitä suksi kimpoaa sitten iloisesti muiden kamojaan purkavien niskaan. Liian pitkäänkään ei kannata odotella käden kanssa, koska sitten nose tulee omaan otsaan ja mikäpä sen nolompaa olisi. Loppu onkin sitten pelkkää tyylittelyä. Otetaan suksesta kiinni etusiteen ja suksen keskikohdan väliltä, tehdään hillitty afterbang (siitä ehkä lisää jossain toisessa temppukoulussa tai Hiutaleessa) ja poimitaan toinen suksi perinteisellä tavalla. Ihailevien katseiden saattelemana kelpaa kävellä terassille tarjoamaan taidoistasi vaikuttuneille neideille tai gentlemanneille limut!
• 4/08 | 137
• SX Musiikki Toca in town TONY TOUCH Teksti JAAKO HURME Pikakelaus 90-luvulle, milloin Hip-hop kulttuuri oli vielä pyhää ja arvostettua. Ison Omenan räppiherkut olivat vaikeasti saatavilla. Tuohon aikaan mixtape-kulttuuri oli yleistymässä. Perus Dj:lle nämä C-kasetit olivat korvaamattomia hypetys välineitä. Kotosuomeen ne piti tilata, mikä tietysti maksoi kohtuuttoman paljon. Valitettavan harvoin yksikään mixtape löysi tiensä Helsingin keskiluokkaiseen Hip-hop yhteisöön. Yksi niistä kuitenkin oli Tony Touch ­ 50 mc´s The Power Cypha. Monen muun aikalaisensa tavoin Tony Touch tutustui Hip-hop kulttuurin Breakdancen avulla. vahvasti New Yorkin latinoyhteisöä edustanut räppiteini suuntautui nopeasti tanssin sijaan levyjen soittamiseen sen aikaisten Dj tähtien, Kool Dj Red Alertin, Lil Louie Vegan, Grandmaster Flashin ja Jam Master Jayn innoittamana. Kovan katu-hypen ja mixtape-menestyksen jälkeen Tony Touch sai nopeasti tittelin "The Mixtape King". Nimi ei ollut tuulesta temmattu, koska monelle alan harrastajalle oli ihme, miten hän on haali heti ensimmäiseen projektiinsa niin arvostettavan ja laajan joukkion Hip-hop legendoja kuten: Nasi, Krs-Onen, Rakimin, Big Daddy Kanen, Big L:n, Mos Defin, Gurun ja koko Wu Tang Clanin. Tässä vain muutamia heistä. Vuosituhannen vaihteessa loputtomiin Mc freestyle sessiohin perustuneet Mixtapet saivat väistyä. Tony Touch klaarasi ison levydiilin Tommy Boy levy-yhtiöltä. "The Piece Maker" tuottajalevy myi melkein puoli miljoona kappaletta maailmalla. Sitä seurasi "The Piece Maker Vol. 2" joka vakiinnutti paikan Hip-hop maailman raskaassa sarjassa. Nälkä kasvoi syödessä ja 2005 ikäänkuin tribuuttina urbaaneille latino juurilleen syntyi "Reggaetony" Reggaeton albumi. Kokeilu latinorytmeillä kannatti, albumi myi kultaa ja sai tietenkin jatkoa. Taas Tony Touch kasasi mukaan ällistyttävän joukkion timanttisia vierailijoita projektiinsa kuten Nina Skyn, Pitbullin, NOREn ja B-Realin. Taitava ja leppoisaksi kehuttu Tony on myös kiertänyt keikka Dj:nä yli 30 maassa esim. Beatnuts, Eminem, Guru´s Jazzmatazz ja Rock Steady Crew ovat luottaneet Tonyn "skillsseihin" dekkien takana. Tahti ei tunnu hiipuvan, koska tälläkin hetkellä Tony on kiireinen mm. sivuprojektiensa kanssa, radiossa, liike-elämässä ja tietenkin klubeilla. Palataampa taas olennaiseen. Mixtape-kulttuurin nousuun olennenaisesti vaikuttanut Power Cypha ­ The 50 mc´s -mixtape käänsi käsityksen päälaelleen jonka mukaan, ns. katukassut olivat pääasiassa vain Dj:den markkinointikikkoja. Mc vetoinen Power Cypha laajensi mixtape-kulttuurin hyötyä artisti markkinoinnissa Dj:n lisäksi myös Mc:den osalta. Jatkoa seuraa, The Piece Maker 3....The Return of 50mc´s on valmisteilla. Sitä odotellessa taidan rynniä klitsuun ja kaivaa oman alkuperäisen kopioni tästä legendaarisesta katukassusta ja vaipua nostalgian syövereihin. Tony Touch esiintyy Helsingin Kaivohuohonella 6.12, B-LIVE bileissä. SX | 138
• 4/08 | 139
• Jussi Mononen Ylläksellä Teksti AARNI TOIVIAINEN Kuvat TERO REPO Hissilippuja, haikkaamista, matkustamista, liftaamista, lumisadetta, hellettä, moneyshotteja, pannuja, hiihtokeskuksia, sairaaloita, vuokra-autoja, parkkisakkoja, hyppyreitä, kaiteita, turisteja ja ystäviä. Yhteistyöni Roots-elokuvan kanssa alkoi Marraskuussa 2007 Legacyn ensi-illassa, kun Lasse Nevantausta pyysi minua mukaan uuteen projektiinsa toiseksi kuvaajaksi. Luvassa oli perinteisen lappisessarin lisäksi kahden kuukauden reissu KeskiEurooppaan helmi-maaliskuussa. Opiskellessani mediatekniikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, sain tämän ajan suoritettua työharjoitteluna. En siis epäröinyt, vaan suostuin heti. Kuten arvata saattaa, ei kaikki sujunut aina helpoimman kaavan mukaan. Pienen inhimillisen virheen takia lensimme vahingossa Wieniin, noin 600 kilometrin päähän päämäärästämme. Onneksi uljas vuokra-automme Citroen Berlingo kiidätti meidät Warthiin vain vajaassa 13 tunnissa. Talven pelottavin kokemus minulle oli SX | 140 ehdottomasti Matti Rädyn kaatuminen Laaxissa. Matin paha aivotärähdys ja kahden päivän sairaalavisiitti vei laskuhalut koko porukalta. Muistinmenetyksen takia Matti koki AJ:n US Open-voiton uudestaan noin viisi kertaa ja oli joka kerralla vilpittömästi onnellinen. Yksi talven hauskimmista muistoista oli se, kun yhdessä kavereideni kanssa varastimme Lasse Nevantaustan laskuhaalarin ja poltimme sen. Hienoja hetkiä olivat myös onnistuneet kuvauspäivät. Se palkitseva tunne, kun monen päivän lapiointityö hyppyriä varten oli saatu päätökseen ja kameralle tallentui leffakelpoista materiaalia. Aikaisempiin Verse productionsin laskuelokuviin verrattuna Rootsia kuvattiin käytännössä koko talvi. Tämä mahdollisti useampien kuvauspaikkojen määrän, sekä monipuolisuuden. Lähes jokaisella laskijalla on jotain omaa tai jokin oma spotti. Rootsissa nähdään parkkia, urbaania hiihtoa, takamaastoa ja half pipea, sekä kaikkien näiden eri osa-alueiden eksperttejä. Laskemisen taso onkin sitten sen mukaista. Laskijakaartiin saimme myös hieman lisäväriä mm. Sveitsistä, Itävallasta, Saksasta ja Norjasta. Roots ei varsinaisesti olekaan suomalainen vaan eurooppalainen hiihtoelokuva. AJ Kemppainen
• 4/08 | 141
• ELOKUVA-ARVOSTELUT Uuden talven myötä on taas kauppojen hyllyille saapunut kasoittain uusia lumilautaelokuvia. Tässä hieman tunnelmia ja maistiaisia joistain kauden uutuuksista. Mack Dawg Productions DOUBLE DECADE Niin hienoa nähdä sen kaikkein tunnetuimman ja lumilautailuun eniten vaikuttaneen lumilautaleffayhtiön 20-vuotisjuhlaleffassa seitsemän suomalaista laskijaa. Se, että puolet leffan laskijoista on suomalaisia, on osoitus suomalaisten lumilautailijoiden tasosta. Jaakko Itäaho on lisäksi kuvannut ja editoinut ison osan viimeisistä Mack Dawgin leffoista. Suomalaisista mukana ovat Ettala, Niemelä, Sorsa, Backström, Oksanen, Heiskari ja YliLuoma - kaikilla vahvat pätkät. Niemelän Eeron tyyli vetosi erityisesti. Oli kiva nähdä myös vanhojen idoleitten kuten Jamie Lynnin, Peter Linen ja muiden puhetta sekä vanhaa matskua leffalla. Antoi tehokkaan kontrastin nykylaskemiselle, kun näki parhaita shotteja aiemmilta Dawgerin leffoilta ja sai verrata niitä tämän hetken laskemiseen. Jotkut temput eivät kyllä vanhene millään. Heti alussa Ettalan ekaa pätkää joutui kelaamaan takaisinpäin, että edes tajuaisi miten pahoja, siistejä ja luovia juttuja sieltä tulee temppu toisensa jälkeen. Kaikilla laskijoilla on makeeta laskemista ja alusta loppuun leffassa pysyy hyvä fiilis ja tajuton taso. Kuvaus, kuvanlaatu, musat, editointi ja laskeminen ovat taas mallikelpoista. Tämä leffa on kannattaa nähdä ja sen voi helposti katsoa montakin kertaa peräkkäin. Leffaa katsoessa tulee vähän sama fiilis kuin katsoisi Hollywood-elokuvaa kotisohvalla Peräseinäjoella. Ei välttämättä täysin samaistuttavaa, mutta voihan sitä haaveilla. Www. extremevideo.fi -Jukka Erätuli Mestarit areenalla 30+ Jari Salo, joka on tehnyt lautagrafiikoita muun muassa Burtonille, Headille ja Optionille, teki taas vuoden reissuiltaan leffan kamerakännykällä ja pokkarin videokuvauksella. Koska kamera on aina ollut helposti Jarin ja kavereiden taskussa, makeiden mestojen ja hyvän fiiliksen tallentaminen on onnistunut ilman suurempaa taakkaa kameran kuljettamisesta. Kuvanlaadusta en olisi edes huomannut, että suurin osa materiaalista on kuvattu nimenomaan kännykällä. Ensi-illassa Helsingissä King Kong Balls -ravintolan ovelle johti punainen matto ja sisällä oli tarjolla kuohuviiniä ja DJ Vahakabinetin (Mika Mäkinen) musiikkia. Leffan ensiesitysmestan baariloungessa keskustelut sujuivat luontevasti laskemisen ja skeittaamisen ohella myös sienestämisestä ja lastenhoidosta, sillä leffalla laskee vain yli kolmekymppisiä mies- ja naislaskijoita, eikä ikärajasta ole joustettu. Vanhempien laskijoiden onkin kiva nähdä leffalta omanikäistä ja ehkä lähempänä omaa tasoa olevaa laskemista. Voi varmasti paremmin samaistua fiilikseen kuin muiden leffojen osalta. Sitä minä en vieläkään ymmärrä, että miten ihan muuta työtä työkseen tekevät ovat päässeet näin moneen siistiin paikkaan eri puolille maailmaa laskemaan. Niin paljon hyvännäköistä puuteria, että itsellekin tuli taas lasku- ja reissufiilikset. Kivaa skeittausta, mukavaa laskemista ja mukana muun muassa vanhempia sumuttajia kuten Joni Mäkinen, Ami Voutilainen, Keke Leppälä jne. Leffaa voi olla vaikea saada haltuun, koska levitys toimii kaverijakeluna, mutta suosittelen silti erityisesti vanhemmille laskijoille. -JE Think Tank presents STACK FOOTY Leffassa on jotain teknistä ja makeeta reilivetämistä ja hauskaa nepittelyä jalat irti ja kiinni laudassa. Jos olisikin käytetty vain parhaat jutut leffaan ja jätetty ainakin puolet matskuista ja laskijoista pois, niin leffa olisi voinut olla ihan ok. Joitain hienoja temppujakin on välissä, mutta myös tosi paljon könöstä hyndämatskua pienistä hyppyreistä. Nopeasta editoinnista ja haetusta taiteellisuudesta tulee ainakin mulle lähinnä pääkipua. Laskijoiden parttien alussa on välillä ihan hauskasti jokin vanha videoklippi, mutta toisinaan sekin on kauheasti toteutettu. Kuvaamiseen tai editoimiseen ei ole juuri satsattu, millä olisi voitu saada kikkailusta enemmän hauskaa fiilistä irti. Laskijoina on enemmän tai vähemmän tuntemattomia jenkkilaskijoita, joista osa on hyviä ja osa voisi vielä vähän harjoitella, ennen kuin saavat seuraavan kaupallisen leffaparttinsa. Koska kyseessä on myyntiin tehty leffa, jäin kaipaamaan enemmän tsemppausta. Kokonaisuudessaan aika hirveää katsottavaa. www. extremevideo.fi -JE SX | 142
• Burton snowboards IT´S ALWAYS SNOWING SOMEWHERE Heti alkuun älyttömän paljon lunta ja makeeta backcountry-laskemista. Yksittäisiä pätkiä ja yhteispätkiä sekä reissuja ja kisashotteja editoitu hienoon kokonaisuuteen. Leffa näyttää makeasti matskua Burtonin teamin talven reissuilta. Ja kun on paras teami, niin onhan se kiva tehdä oma leffa. Oksasen Jussin laskemista on taas kiva katsoa. Kahden lapsen iskä sumuttaa vieläkin kympillä sekä Dawgerin leffassa että tässä Burtonin leffassa, kuten Heikkikin. Piiroisen Peetulla on makeita parkkitemppuja isoista hyndistä, joten suomikuvaa levitetään jälleen hienosti maailmalle. Nicolas Muller oli leffan mukaan vain viisi päivää Japanissa ja sai silti paljon enemmän kuvattua ja 10 kertaa hienompia juttuja kuin itse olen siellä saanut edes muutamassa viikossa. Muutenkin Japani-osio oli todella kivaa katsottavaa. Siistiä musaa, editointia, helikopterikuvausta, puuteria ja älyttömän hyvää laskemista. Vähän reilejä ja paljon lunta. Hieno leffa. Www. extremevideo.fi -JE minkäänlaisia odotuksia. Digistyles kuitenkin näytti tiiviin kaveriporukan edut ja onnistui saamaan aikaiseksi hyvän, puhtaasti kotimaisen leffan. Leffa on saanut paljon vaikutteita Sun Set Filmsin parin vuoden takaiselta Montrealilta. Kuvaukset ovat saaneet uutta potkua entisen laskijan, nykyisen kuvaajan panostuksesta tuotantoon ja jälkityöhön. HD-kuvaa emme vielä saaneet ihailla, mutta kunhan tekijöiden budjetti nousee muutamasta satasesta edes muutamiin tuhansiin, on kuvanlaadulle varmasti odotettavissa parannusta. Luovassa leffassa on kaikenlaisia kivoja juttuja, jotka nostattavat laskufiilikset päälle. Vaikka Digistyles on tunnetusti reilipainotteinen, leffasta löytyy hyndiä, kikkailuja, omia väsäyksiä ja ennen kaikkea mukavaa fiilistä. Ainoa negatiivista Snow Extremen toimituksessa herättänyt asia oli omien pätkien puuttuminen. Tai ei sekään ollut negatiivista, kiva että kokeillaan jotain erilaistakin, mutta loppuhehkutus jäi liian vähäiseksi. -Marko Juuti Itselläni on pakollinen tarve aina kategorisoida asiat tiettyihin bokseihin, ja Storbiksen kanssa se tuottaa ongelmia. Mihin kategoriaan pitäisi iskeä leffa, jossa on laskijoita Suomiproista maailman kovimpiin nimiin, levikki on yksi maailman suurimpia ja se tulee kylkiäisenä Onboardia ostattaessa. Ja tekijöitä katsellen, koko hommaa ei voi ottaa tosissaan. Eikä selvästi pidäkään. Storbis on murrosikäiseksi kasvanut läppä, jonka tavoitteena on vain viihdyttää. Shop Floor onnistuu hyvin siinä. Hauskaa on myös nähdä Double Decaden temppuja eri kuvakulmasta, ja niitä otoksia, jotka eivät päätyneet DD:en. Samoilla apajilla Storbis-porukka on selvästi viihtynyt kuin Dawgerinkin tuotantotiimi. -MJ I RIDE PARK CITY Yllättäen Park City-keskuksen oma leffa ei ole tavallinen mainosklippi, vaan täysiverinen laskuleffa. Maailman kovimpia nimiä kahminut laskettelukeskus on panostanut kuvaamiseen enemmän kuin mikään muu keskus maailmassa. Shaun White, Torstein Horgmo, Eero Ettala, Heikki Sorsa muun muassa muodostavat laskijalistan. I Ride Park City ei välttämättä ole hyvä vuoden ainoaksi leffaostokseksi, mutta parkkilaskemisesta kiksit saaville loistava valinta. Itselleni ainakin tuli mieleen ostaa lentolippu tuonne rapakon taakse, missä viimeisimpien tietojen mukaan kadut on tehty kullasta ja hyppyrit oikeasta lumesta. -MJ Storbis SHOPFLOOR Usein ensi-iltaan pääsy maksaa jonkin verran ja oluet varmasti enemmän. Myös toimittajan retkuille. Siinä määrin Storbiksen Shopfloor oli erittäin positiivinen yllätys, kun kaikki halukkaat pääsivät ilmaiseksi sisään ja kylkiäisiksi kouraan iskettiin vielä pieni läjä drinkkilippuja ja arpa. Drinkkilipuilla sai olutta tai energiajuomaa, arvoilla arpa-onnekkaat puhelimia, vaatteita ja muuta tavaraa. Sipsitarjoilukin oli järjestetty luultavasti Suomen suurimmista vadeista. Shop Floorin ensi-ilta oli hieman syrjässä Helsingin keskustasta, joten ei niin innokkaat olivat karsiutuneet pois. Puitteet olivat leffan näyttämiselle hyvät, koska kiipeilyseinien turvapatjoilla oli hyvä pötköttää ja nauttia talon antimista. Digistyles WUHUU! Wuhuu!:n ensi-ilta todisti sen, että Digistyles on hypen huipulla lumilautapiireissä. Vastapäätä avajaisia viettänyt, tv-mainoskampanjalla hehkutettu Sedula kalpeni Dante`s Highlightin rinnalla. Jono oli mieletön, vaikka ravintola oli suuremmalla miehityksellä pyörimässä kuin normaalisti. Hinnat olivat kohdillaan, lippu nimittäin maksoi varmastikin vain puolet siitä, mitä normaalisti perjantai-iltaisin yökerhoihin maksaa. Ensi-iltaan oli kerääntynytkin koko lumilautaileva kerma. Pienen budjetin suhde viime vuoden kehnoon talveen ei nostaisi normaalioloissa 4/08 | 143
• SX Videonurkka Videokameran hankinta, ominaisuudet sekä time-lapse-efekti Camera obscura on nykykameran esiaste, johon kaikki tallennusvälineemme kamerakännyköistä lähtien perustuvat. Camera obscura perustuu täysin pimeään huoneeseen, jonka yhdessä seinässä on pieni reikä. Tästä reiästä heijastuva valo piirtää vastapäiselle seinälle reiästä näkyvän kuvan. Vastapäiselle seinälle voidaan asettaa valoherkkää materiaalia, johon kuva kopioituu. Tämä materiaalia kutsutaan filmiksi, kun filmi kehitetään ja vedostetaan syntyy valokuva. Teksti JUSSI LEHMUSKALLIO Yllä on lyhyesti selostettu valokuvakameran toiminta. Liikkuvaa kuvaa kuvataan samalla ajatuksella, mutta niin, että filmi liikkuu kameran sisällä. Kun kuvat esitetään peräkkäin katsojalle, syntyy samanlainen illuusio liikkuvuudesta kuin vihkon syrjään tehdyssä tikku-ukko kuvasarjassa. Perusajatus on kuitenkin molemmissa sama. Valokuva syntyy yhdestä tai muutamasta kuvasta, kun video (tai filmi) syntyy sarjasta kuvia. Nykypäivänä filmin lisäksi käytetään digitaalista kennoa, joka kaappaa kuvan ja tallentaa sen sopivimpaan tallennusvälineeseen. Filmiäkin vielä käytetään, mutta filmin kustannukset ovat niin paljon digitaalista tallentamista suuremmat, että helpointa ja taloudellisinta on käyttää digivideokameroita. Kennojen erottelukyvyt ovat hyvin erilaiset ja niitä kuvataan pikselein. Mitä tarkempi kenno on, sitä suuremman määrän pikseleitä se pystyy tallentamaan yhteen kuvaan. Kameran valinta Lähtökohdat kameran valitsemiseen ovat sen käyttötapa ja tarkoitus. Jos tarkoituksena on kuvata pitkiä elokuvia tähtitieeteellisin budjetein, voidaan kaupan hyllyltä käydä hakemassa 35 mm filmikamera, joka tallentaa kuvat 35 mm:n filmille. Näiden kameroiden hyvä puoli on siinä, että kamerat ovat mekaanisia ja ne on valmistettu kestämään missä tahansa olosuhteissa. Kuvatessa filmille saadaan parasta mahdollista laatua, johon pystyvät nykypäivänä vain kalleimmat digitaalivideokamerat. Haittapuolena on, että filmi ja filmin kehittäminen maksaa. Filmi pitää vielä skannata digitaaliseen muotoon, jotta sitä voidaan leikata nykyaikaisin menetelmin, ja sekin maksaa. 35 mm:n filmi tarkoittaa filmin korkeutta ja kustannuksia voidaan leikata kuvaamalla 16 tai 8 millimetrin korkuiselle filmille, mikä sekin on kallista puuhaa. Eli jos voidaan arvioida kuvaamisen kannalta helpointa ja edullisinta vaihtoehtoa, niin digitaalinen videokamera on silloin järkimiehen valinta. Kuvaa voidaan tallentaa digitaalisille kaseteille, muistikorteille, DVD-levyille tai kovalevyille. Materiaali on mahdollista siirtää suoraan koneelle ja ryhtyä leikkauspuuhiin. Tallennusmuodoista ei parasta tai oikeaa ratkaisua ole. Yhä suosituin tallennusmuoto on nauhalle tallentavat kamerat, jotka ovat myös halvimpia. Kovalevylle ja muistikortille tallentavat vehkeet ovat kaikista helpoimpia ja nopeimpia käyttää. On kuitenkin otettava huomioon, että mikäli kuvauspaikka on yli 3000 metrin korkeudella merenpinnasta, ei kovalevykamera enää toimi. Tämä johtuu siitä, että levyn kirjoituspää lepää ilmapatsaan päällä ja tuossa korkeudessa on ilma liian ohutta tallennustekniikalle. Muistikortti on myös kovalevyä varmempi ratkaisu, koska kovalevy voi hajota sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta. Tätä tapahtuu mm. Islannin Osarissa (toim. Huom). Kameran ominaisuudet Kameroiden ominaisuuksissa on eroja. Voiko objektiivin polttovälejä muuttaa (zoom) ja voiko filmin/kennon valotusaikoja, sekä kameran aukkoa muuttaa. Kalliimmissa kameroissa on mahdollista muuttaa asetuksia hyvinkin laajaalaisesti, mutta halvempaan suuntaan mentäessä mahdollisuudet muuttaa kameran asetuksia vähenevät kuin lumi Etelä-Suomessa. Oman tarpeen tietäminen helpottaa valitsemista. Lomakuvauksessa Japanilaiseen malliin riittää, että kamerassa on REC- ja STOP-napit. Siitä edettäessä yhä vaativimpiin kuvaustehtäviin, täytyy etsiä monipuolisempaa kameraa. Sama oikeastaan koskee digitaalisissa videokameroissa pikselimääriä; kun kalleimmat kamerat toistavat 25 miljoonaa pikseliä, niin normaalin kuluttajan kameraan riittää hyvin kymmenen kertaa pienempi määrä. SX | 144
• Tärkeintä on siis miettiä omat käyttötarkoitukset ja lopullinen julkaisumuoto. Kavereiden toilailuista kootun DVD:n ei välttämättä tarvitse olla kuvattu kalleimmilla mahdollisilla välineillä. Näissä asioissa on ehkä parempi antaa nälän kasvaa syödessä, eli kannattaa aloittaa halvoista välineistä ja jos kiinnostus kuvaamista kohtaan säilyy niin sitten sijoittaa lisää niitä euroja sinne kamerakauppaan. Kuvausefektit & Time-lapse Kun kamera on saatu rahdattua kaupasta kotisohvalle, on viimeistään hyvä tutusta kameran toimintoihin. Efektejä on monia, mutta käsittelen tässä yhtä hiihto- ja lumilautaelokuvissa tutuksi tullutta ja suosittua efektiä, joka on time-lapse eli intervallikuvaamisefekti. Time-lapse-kuvaaminen on tullut monille tutuksi pilvien liikkeen, nopeasti vaihtuvan kaupungin vilinän sekä auringonnousujen ja -laskujen kuvaamisessa. Time-lapse-kuvaamisen perusperiaate on matkustaa ajassa kuvallisin keinoin. Tämä tapahtuu mahdollisimman yksinkertaisesti selitettynä siten, että jos halutaan näyttää 15 minuuutin tapahtumat viidessa sekunnissa, niin silloin kuvataan 15 minuutin ajan ainoastaan kuvamäärä, mikä tarvitaan viiden sekunnin videoon. Kuvamäärä saadaan selvittettyä pienellä laskutoimituksella: Suomesta hankitut video- kamerat kuvaavat normaalilla nopeudella 25 kuvaa sekunnissa, eli jos kuvattaisiin normaalisti videokameralla niin 15 minuutin ajalta kertyisi kuvia 22 500 kpl. Nyt kuitenkin on tarkoituksena kuvata ainoastaan ne kuvat 15 minuutin ajan, joita tarvitaan viiden sekunnin videota varten. Tällöin kuvia tarvitaan ainoastaan 125 kpl. Näiden tietojen pohjalta voimme tehdä laskutoimituksen, joka kertoo meille kuinka usein meidän tulee ottaa kuva 15 minuutin aikana, jotta saamme videon toteutettua mahdollisimman sujuvasti. Viiden sekunnin videota varten tulee kuvien väli eli intervalli olla 7,1 sekuntia. Tulos saadaan aikaiseksi niin, että muutetaan 15 minuuttia sekunneiksi, joka on 900 sekuntia. Näin jaetaan sekuntimäärä tarvittavalla kuvien määrällä, joka oli 125 kuvaa. Nyt kun nämä 125 kuvaa laitetaan jonoon toistensa perään, saadaan tehtyä animaatio, joka näyttää tapahtumat viidentoista minuutin ajalta viidessä sekunnissa. Time-lapse-kuvauksia voi tehdä tavallisella järjestelmäkameralla, videokameralla jossa on intervallikuvaustoiminto ja tietokoneella jossa on Webcam. Internetistä löytyy valmiita ohjelmia time-lapsejen tekemiseen Webcamilla esim. Quicktime tai GBtimelapse. Järjestelmäkameroilla otetut kuvat voidaan liittää videoksi Quicktimessa tai millä tahansa leikkausohjelmalla. Videokameroista, joissa on intervallikuvaus- toiminto, voidaan lopputulos katsoa suoraan kameran ruudulta. Näissä eri kuvausvälineissä on kaikissa omat hyvät puolensa; Webcam on halpa ja helppo käyttää, järjestelmäkamerassa voidaan tuoda kaikki järjestelmäkameran keinot videoon ja videokameralla kuvaaminen on kaikista vaivattomin, koska tulokset ovat heti nähtävissä. Jokaisen kuvausvälineen käyttämiseen löytyy perusteltuja syitä. Esimerkiksi, jos kuvaat oman huoneesi tapahtumat 20 vuoden ajalta on todennäköisesti helpointa antaa webcamin surista huoneen nurkassa. Järjestelmäkameralla voit hyödyntää sen hienoa optiikkaa ja jos päädyt nopeisiin tilanteisiin ja haluat pikaisesti nähdä työsi tulokset on videokamera tehokkain vaihtoehto. Järjestelmäkameraa varten tarvitset joko tietokoneen tai erillisen laukaisimen, jos intervallitoimintoa ei löydy suoraan kamerasta, Videokameraa hankkiessa kannattaa tarkistaa että toiminto löytyy tulevasta laitteesta. Webcamin voi ostaa huoletta, koska intervallitoiminto tulee tietokoneohjelman kautta. Time-lapse kuvaaminen on mitä mainioin efekti ja sitä kannattaa opiskella lisää internetin valoisasta maailmasta, missä on tarjolla mitä moninaisimpia ja mielenkiintoisimpia artikkeleita aiheesta. 4/08 | 145
• KADULLE JA RINTEESEEN Olemme mukana Skiexpossa Helsingin Messukeskuksessa 31.10-2.11! Tervetuloa tutustumaan osastoomme 6f29! Muotinäytökset messuilla: SX | 146 Lauantaina 1.11 klo 13, 15 ja 17 Sunnuntaina 2.11 klo 13 ja 15 www.sportia.fi J Jälleenmyyjät: Sportia-liikkeet kautta maan, katso lisää: www.sportia.fi
• 4/08 | 147
• Columbia-vaatteet ja -jalkineet asiantuntevista urheiluliikkeistä ja urheiluosastoilta. www.columbia.com www.mb-trading.fi