• ASIANTUNTIJUUS ­ JOHTAMINEN ­ TIETOTYÖ ­ LUOVUUS 1/2012 Päivitä pääsi s.12­13 Työ voi muuttua erittäin raskaaksi, jos sitä joutuu tekemään arvomaailmansa vastaisesti, sanoo Nokian Esko Aho. s.5 Mitä on kestävä kehitys työelämässä? s.6­10 Biteistä atomeiksi -kilpailu kutsuu luovia ja kekseliäitä s.11 ja 15 Valoa työtä tekeville s.16­17
• 2 PÄÄKIRJOITUS 1/2012 Uskallammeko oppia? Työtehtävät ja tehdyn työn luonne ovat viimeisinä vuosikymmeninä muuttuneet radikaalisti. 1960-luvun jälkeen suomalainen työelämä on käynyt läpi erittäin voimakkaan rakennemuutoksen, jossa työt ovat siirtyneet alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja liikenteeseen. Nykyinen hyvinvointimme on rakennettu tämän muutoksen aikaansaamalla hurjalla tuottavuuden kasvulla. Käsillä on uusi voimakas murros, kun informaatioteknologia mullistaa tiedon hyödyntämisen, työn automatisoinnin, työtavat ja -ajan sekä kommunikoinnin. Tietotyön osuus kasvaa kaikilla aloilla, ja yksinkertaisemman suorittavan työn osuus pienenee. Aiempaa erikoistuneempi työnjako on mahdollista, kun asiantuntijaosaamista vaativien töiden määrä lisääntyy. Hyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvun yhteys on kiistaton, mutta miten varmistamme nykymurroksen positiivisen vaikutuksen ihmisten elämään? Tuottavuus ei kasva enää pelkästään määrää lisäämällä vaan keskeiseksi tekijäksi nousee laatu. Organisaatioiden arvokkain pääoma on ihmisissä. Aiemmin luonnonolosuhteet ja koneet sanelivat, miten ja milloin työtä piti tehdä. Nyt lähtökohtana ovat ihmisten asenteet ja osaaminen. Työelämästä pitää tehdä parempi. Esteenä ovat työelämän vanhanaikaiset rakenteet, johtamismallit ja asenteet. Osaammeko hyödyntää olemassa olevat mahdollisuudet tehtävien automatisoimiseksi ja turhan työn minimoimiseksi? Osaamisen kasvaminen eli oppiminen on onnistumisemme kannalta avainasia. Nyt ei ole aikaa odotella sukupolvien vaihtumista työpaikoilla vaan meidän on itse uudistuttava. Olemmeko valmiit rikkomaan työelämän rakenteet ja omat ajatusmallimme? Osaammeko hyödyntää olemassa olevat mahdollisuudet tehtävien automatisoimiseksi ja turhan työn minimoimiseksi? Haluammeko oppia uudenlaiset työtavat? Olemmeko valmiit priorisoimaan laatua tuottavat, sisällöllisesti tärkeimmät työt ensimmäisiksi arjessamme? Haastattelemamme Esko Aho muistuttaa, että vaikka rakennemuutos aina tullessaan näyttää pelottavalta, se synnyttää monia uusia positiivisia asioita, joiden varaan hyvä tulevaisuus rakentuu. Hän uskoo, että kun nykyhistoriaa myöhemmin tarkastellaan, käynnissä oleva muutos nähdään käänteenä parempaan suuntaan, myös Suomen kannalta. Siinä on motivaatiomme muutokseen! Tietotyön 10 käskyä Työpäivä on kuin peli, jossa ei ole sääntöjä: kauhea kiire, sähköpostitulva turhauttaa, palaverit puuduttavat, kommunikaatio takkuaa ja tieto on hukassa. Sähläystä aamusta iltaan. Työ on nykyisin suurelta osin yhteistyötä, ja viestinnän merkitys kasvaa kaikilla aloilla. Jotta pystyisimme työskentelemään rennosti ja tuottavasti, tietotyö vaatii uudet pelisäännöt. Tietotekniikkataidot ja yhteistyökyky ovat tämän päivän kansalaistaitoja, jotka pitää osata. Sovelto on julkaissut Tietotyötaito eKirjan, joka johdattaa jokaista ­ työtehtävästä ja työnantajasta riippumatta ­ uusiin yhteisöllisiin työtapoihin. Tietotyötaito eKirjan voi ladata veloituksetta osoitteesta: minimistandardit.fi Osaamisellakin on minimistandardi. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. HALLITSE AJANKÄYTTÖÄ PRIORISOI TEKEMISIÄ VIESTI AJATUKSELLA VALITSE KENELLE LÄHETÄT SÄHKÖPOSTIA TIIVISTÄ JA KITEYTÄ VASTAANOTTAJALLE MUISTA HYVÄT KOKOUSKÄYTÄNNÖT HALLITSE TIETOA TUNNE PELISÄÄNNÖT TIEDOSTA TYÖSI VAATIMAT TIEDOT JA TAIDOT Työelämästä pitää tehdä parempi. 10. KEHITY JA KEHITÄ Sanna Varpukari-Anttila Testaa tasosi ja lue lisää: www.minimistandardit.fi Soveltaja on ICT-alan julkaisu, joka nostaa esiin työelämän ajankohtaisia ilmiöitä ja viestii ihmisläheisesti tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta. Soveltaja antaa myös käytännön vinkkejä tietokoneen käyttäjille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija FC Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Erkki Tuomi, Laura Takatalo, Henna Salonen, Neodesign Oy | Kannen kuva Jarmo Teinilä | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121, sähköposti: uutislehti@sovelto.fi | Painosmäärä 150 000 | Jakelu Tietoviikon, Talouselämän ja Helsingin Sanomien liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton ja Fonectan osoiterekisterin perusteella. ISSN 1799-8964
• sisältö TIETOTYÖ & LUOVUUS TYÖELÄMÄ & KESTÄVÄ KEHITYS 3 Biteistä atomeiksi Pikavalmistus yleistyy. Kohta kotonakin voi valmistaa 3Dtulostimella melkein mitä mieleen juolahtaa. Suunnittele omaperäinen 3Dmalli ja osal listu Suomen ensimmäiseen pikavalmistuskilpailuun! "Meillä saa hioa timanttia rauhassa" Duudsonit rikkovat rajoja ja raajojaan mutta yksi asia pysyy: ­ Kestävä kehitys tarkoittaa meille sitä, että jokainen pääsee elämään unelmaansa ja tuntee, että hänestä välitetään, Jarno Laasala määrittelee. Kestävää kehitystä työelämässä pohtivat myös Esko Aho, Riikka Timonen, Mari Puoskari, Anni Vepsäläinen, Antti Lönnqvist, Timo Valli ja Erkki Lydén. s.11 ja 15 s.5­10 TIETOTYÖ TIETOTYÖ Keneen voi luottaa? Verkossa voi vaania huijari. Verkkoasioinnin turvallisuutta pyritään parantamaan var Simenteilla, mutta uskaltaako m-o niihinkään luottaa? Simo Valosta voimaa työtä tekeville Väsyttääkö töissä? Kylmänsävyinen valo pitää vireämpänä kuin lämpimänsävyinen, neuvoo työpaikkavalaistusta tutkiva Emilia Rautkylä. s.14 MAAILMALLA s.16­17 Muutostahti kiihtyy Britanniassa jo kolme neljästä työpaikasta on palveluissa. Intiassa on pula ammattiosaajista. ok ei OMAN TYÖN JOHTAMINEN Kuukauden kaheli Mallipuuseppä Esa Niiranen luottaa intuitioon. Nyt hän haluaa keksiä skeittilaudan uudestaan. s.18­19 ASIANTUNTIJUUS & TIETOTYÖ KOLUMNIT s.20­21 Pulmia pykälissä s.15 Olenkohan piraatti? Marko Vuorinen tietää. Matchmaking Miten työnhakija ja työnantaja voivat tietää, että heistä muodostuu täydellinen pari? Suuret opettajat s.23 Kuka tarinoi kännykkä verkoista 1950luvulla? Risto Linturi paljastaa. S.12­13
• 4 PULPETILLA 1/2012 Julkaisut näppärästi tabletteihin Etsitkö tablettijulkaisuun sopivaa työkalua, jolla säilytät kontrollin julkaisukanavaan ja pidät kustannukset kurissa? Kotimainen eDocker Tablet Publisher on taitto-ohjelman lisäosa, jolla tehdään HTML5-julkaisuja tablettipäätelaitteisiin. ­ Koko pelikenttä muuttuu eDockerin myötä, se on game changer, sanoo kehityspäällikkö Juha Laamanen Soveltosta. ­ eDocker yksinkertaistaa prosessia huimasti, on edullinen eikä sido vuosikausiksi ulkopuolisiin tahoihin kestämättömillä sopimusehdoilla. Projekti pysyy taloudellisesti ja tuotantoteknisesti järkevissä mitoissa ja julkaisun avaimet omissa käsissä. Periaate on yksinkertainen: Ensin valmis taitto viedään InDesignista eDockeriin. Sen jälkeen julkaisuun lisätään eDockerin avulla halutut interaktiiviset osat, kuten videot ja hyperlinkit. Sitten valmis tablettisovellus lähetetään jaettavaksi web-sivulle. Kun sovelluksen on ladannut tabletille, se näkyy laitteen työpöydällä samalla tavalla kuin natiivisovelluskin. Aikaa on kulunut 10­20 minuuttia. Loppukäyttäjäkin pilveen IT-tukkuri Tech Data alkaa edustaa virtualisointiohjelmistoja valmistavan VMwaren tuotteita myös Suomessa. Tech Datan koulutuskumppanina VMwaren tuotteissa toimii Sovelto. Virtualisoinnin avulla on viime vuosina vähennetty merkittävästi yritysten palvelinten määrää. Näin on tehostettu resurssien käyttöä. Tech Data Finland Oy:n myyntijohtaja Jari Nykänen arvioi, että seuraavaksi virtualisointia aletaan viedä yritysten tuotannollisiin sovelluksiin kuten tuotannonohjaukseen ja asiakkuudenhallintaan. Toinen tulevaisuuden kehityskohde ovat pilvipalvelut, kun loppukäyttäjät alkavat entistä enemmän ostaa tietotekniikkaa palveluna. VMwaren käyttöönotto vaatii kouluttautumista niin myyntiorganisaatioilta kuin loppukäyttäjiltäkin. Sovelto tarjoaa myyjille sertifikaattikoulutusta ja käyttäjäorganisaatioille ylläpitokoulutusta. Lisäksi Tech Data tuottaa yhdessä Sovelton kanssa pikakursseja VMwaren uusista mahdollisuuksista ja piirteistä. Nykäsen mukaan myyntikanavan kehitystyö on logistiikan rinnalla keskeinen osa tukkurin toimintaa. IT-tukkuala on keskittynyt voimakkaasti, ja Tech Data on toinen Suomessa toimivista suurista tukkuliikkeistä. Yritys kuuluu amerikkalaiseen pörssiyhtiöön. Antti J. Lagus Epäonnistu edullisesti Kukapa harrastajavalokuvaaja ei muistaisi Kodakia. Filmin ja kameroiden myynti lihotti yhtiön kassaa vuosikymmenten ajan. Digitaalisen kameran yhtiö kehitti 1975, mutta johto pelkäsi, että keksintö tuhoaisi tuottoisan lypsylehmän eli filmin. Prototyyppi pantiin hyllylle. Tulostinbisneksessäkin Kodak oli myöhässä. Nyt George Eastmanin 131 vuotta sitten käynnistämä firma on konkurssikypsä. Yhdysvalloissa on kaatunut muitakin suuryrityksiä, jotka eivät pystyneet uudistumaan. General Motors, kirjakauppaketju Borders ja videovuokraamo Blockbuster mahtuvat kaikkien aikojen amerikkalaiskonkurssien kärkikymmenikköön. Onneksi Kodakin kohtalon voi välttää. Riittää, kun epäonnistut nopeasti ja halvalla. Sovelto käynnistää keväällä johtajille tarkoitetun tuotteistuskoulutuksen. Opit palvelukehityksen niksit ja kuulet tositarinoita suomalaisten suuryritysten tuotekehityksestä. Kerromme, miten sorvaat firmallesi hittipalveluita. Sovelton koulutuskumppanina on Ediste Oy. Autamme sinua epäonnistumaan halvalla. Testaat tuoteideasi pienen kustannuksin ja tunnistat kannattamattomat ideat ajoissa. Jäljelle jäävät hyväkatteiset menestyspalvelut, joita monistamalla hankit uusia asiakkaita ja kasvatat katteitasi. IBM-konkari Thomas Watsonin neuvo tiivistää tavoitteesi: Jos haluat menestyä, tuplaa epäonnistumistesi määrä. Antti Apunen Jakele itse Web-tekniikoihin perustuva HTML5 antaa mahdollisuuden julkaista itse rikasta sisältöä julkaisijan omia kanavia hyödyntäen. Vaikka valmis julkaisu perustuu verkkosivutekniikkaan, se näyttäytyy käyttäjälle samankaltaisena kuin erillissovellus App Storesta. Paperijulkaisuja tekevä pystyy Laamasen mukaan omaksumaan eDockerin käytön jo muutaman tunnin perehdytyksellä, sillä työkalu toimii InDesign-taitto-ohjelman versioiden CS5 ja CS5.5 päällä. Pienemmillekin toimijoille eDocker soveltuu hyvin. Kaikkia raskaampien ratkaisujen herkkuja sillä ei julkaisuihin vielä saa, mutta tyypillisimmät asiat kuitenkin. ­ Web-standardeihin perustuvat ratkaisut rikastuttavat kenttää. Kun julkaisemisen kynnys madaltuu, tarjonta lisääntyy ja tabletista tulee entistä houkuttavampi lukulaite. Pk-yrityskin voi julkaista asiakaslehtensä tabletille, kun julkaisukynnys on tullut riittävän alas, Laamanen sanoo. Antti Kirves Mika Aaltosesta ensimmäinen Menestyvä Johtaja Vuoden 2011 Menestyväksi Johtajaksi on valittu Norpe Oy:n kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaava johtaja Mika Aaltonen. Nyt ensimmäistä kertaa tehdyn valinnan tavoitteena on nostaa esiin keskijohdon huippuosaajia, jotka menestyksekkäästi edistävät yrityksensä liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Valinnan taustalla on HR-asiantuntijayritys Assidu kumppaneinaan Dextra, Sovelto ja Fondia. Menestyvä Johtaja -tittelin pokannut Aaltonen sai valintaraadilta erityismaininnan vuorovaikutustaidoistaan. ­ Pystyn mukautumaan erilaisiin tilanteisiin ja ymmärrän, että ihmisillä on erilaisia toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää. En puske väkisin läpi yhtä tapaa, Aaltonen kuvaa itseään. Johtajana hän keskittyy alaistensa ohjaamiseen ja tukemiseen. Hyvinä ominaisuuksinaan hän pitää huumorintajua sekä hyvää suhteellisuudentajua ja kykyä toimia jalat maassa: hän osaa maalata visioita ja tavoitteita siten, että ne linkittyvät käytännön työhön. Diplomi-insinööri Mika Aaltonen, 47, aloitti vähittäiskaupan kylmäkalusteratkaisuja toimittavassa Norpe Oy:ssä vuoden 2011 alussa. Sitä ennen hän työskenteli Vaisalassa reilut kymmenen vuotta ja 1990-luvulla muun muassa ABB:ssä. Aaltonen kertoo kasvaneensa johtajaksi pikkuhiljaa töiden myötä. ­ Kymmenen ensimmäistä vuotta esimiehenä menin linjalla "käytäntö opettaa", mutta Vaisalassa osallistuin johtajakoulutukseen. Kokemus oli erittäin hyvä: itsetuntemus lisääntyi samoin kuin taito johtaa ihmisiä. Tarve kehittyä ­ Laskisin hyvän johtajan tunnusmerkiksi myös sen, että minulla on vahva itseni kehittämisen tarve, Aaltonen sanoo. Hän hankkii tietoa omatoimisesti ja lukee johtajuuteen liittyvää kirjallisuutta. Hän myös pitää työpäiväkirjaa omasta suoritustasostaan. ­ Olen itse asettanut omalle toiminnalleni tietyt tavoitteet, joita seuraan. Kuuntelen myös herkällä korvalla, millaista palautetta itse saan. Johtajan tehtävänä on tukea tiimiä yhdessä sovitun tavoitteen saavuttamisessa ja antaa monipuolista palautetta. Palautteen antaminen aktiivisemmin ja nopeammin onkin asia, jota Aaltonen aikoo seuraavaksi kehittää omassa toiminnassaan. ­ Myös eettisten arvojen mukaan toimiminen on minulle peruskysymys. Aaltosen nykyisellä työnantajalla Norpella on vahva kasvustrategia. Tavoitteena on nousta Pohjoismaiden mestarista johtavaksi eurooppalaiseksi toimittajaksi. ­ Haastetta ja mielenkiintoa riittää, Mika Aaltonen kiteyttää. Jaana Rantalainen Sanna Varpukari-Anttila Mikko Setälä Vaikuttajaväkeä Sovelton toimitusjohtaja Sanna VarpukariAnttila ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Setälä on rankattu Suomen IT-alan vaikutusvaltaisimpien henkilöiden joukkoon. Sadan vaikuttajan listan koosti Tietoviikko-lehti vuoden lopussa. Lista on jaettu bisnes-, teknologia- ja tietoyhteiskuntakategoriaan. Setälä ylsi bisnesvaikuttajien joukkoon, Varpukari-Anttila on tietoyhteiskuntavaikuttaja. Naisia sadan vaikuttajan listalla on kymmenkunta.
• 1/2012 TYÖELÄMÄ & KESTÄVÄ KEHITYS 5 "Raha ei Esko Aho: korvaa arvoja" Kestävä kehitys työelämässä on sitä, että arvot, arki ja käyttäytyminen ovat tasapainossa. Kestävää hyvinvointia taas ei ole ilman tuottavuuden kasvua, Esko Aho korostaa. Teksti: Sanna Varpukari-Anttila Kuva: Jarmo Teinilä Ahon mielestä keskeistä, jotta työelämän laatu paranisi. ­ Etätyöhön liittyy vielä epäluuloja ja joustamattomuutta. Työaikojen Esko Aho joustavuuden taas pelätään kasvattavan työnantajan valtaa. Joustavuutta voidaan kuitenkin lisätä niin, että myös työntekijä hyötyy. Ahon mielestä loistavia esimerkkejä ovat verkkopankkipalvelut ja pitkälle automatisoitu henkilöverotus, jotka kumpikin tuotetaan huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin ennen teknologian käyttöönottoa. Teknologisten ratkaisujen lisäksi tuottavuuden lähteitä ovat osaamisen kehittäminen ja tavat käyttää ihmistyötä ja muita resursseja aiempaa tehokkaammin. Aho on optimisti ja uskoo, että Suomi nousee. ­ Varsinkin silloin, kun teknologian käyttöönoton lisäksi muutetaan toimintatapoja, prosesseja ja kulttuuria, Suomen kaltainen pieni maa on paljon ketterämpi ja mukautumiskykyisempi kuin suuri. Esko Aho E lämänhallinnasta on tullut kasvava ongelma, sanoo Esko Aho, Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja ja entinen pääministeri. ­ Ihmiset eivät huomaa, että elämää rasittavat haasteet liittyvätkin usein yksityiselämään eivätkä työelämään. ­ Samalla kun yhteiskunta tarjoaa koko ajan enemmän vapauksia ja oikeuksia, ihmisten kyky hallita omaa elämäänsä heikkenee. Monilla on suuria hankaluuksia selviytyä. Ahoa vaivaa työelämän laatuun liittyvä väärinkäsitys. ­ Laatua arvioidaan virheellisesti työn määrällä ja rasittavuudella. Ihmisen jaksamisen kannalta olennaista on se, miten paljon nautintoa työ tuottaa. ­ Työ joka tuottaa nautintoa, ei ole raskasta, vaikka siihen käyttäisi paljon tunteja tai se olisi fyysisesti kuormittavaa. Vähäinenkin työ voi muuttua hirveän raskaaksi, jos sitä joutuu tekemään oman arvomaailmaansa vastaisesti. tää rahallisia ja arvoihin perustuvia kannustimia taitavasti. Rahalliset porkkanat ovat Ahon mielestä saaneet liikaa huomiota. ­ On tärkeää tiedostaa, että arvomaailmaan perustuvia kannustimia raha ei millään pysty korvaamaan, ei ainakaan pitkässä juoksussa. ­ Moni on valmis tekemään työtä pienemmällä palkalla, jos kokee työn merkitykselliseksi. Parasta tietenkin on, jos työ on sekä sisällöllisesti että aineellisesti palkitsevaa. Tällöin on myös helppo johtaa. Tuottavuus = hyvinvointi Kestävää hyvinvointia ei voi olla ilman tuottavuuden kasvua, Esko Aho linjaa. Varsinkin maassa, jossa työvoiman määrä vähenee, tuottavuuden nosto on ykkösasia. Kansalaiselle yhtälö näkyy niin, että jos tuottavuus ei parane, emme pysty tuottamaan keskeisiä palveluja. Nyky-Suomessa tuottavuus on pääasiassa teknologian hyödyntämistä. Aho puhuu systeemisestä muutoksesta: on otettava käyttöön sellaista teknologiaa, jolla asioita pystytään tekemään paremmin. ­ Yleinen väärinymmärrys on, että tuottavuuden nimissä pitää tehdä enemmän työtä. Tuottavuus tarkoittaa sitä, että minimoidaan turhaa työtä ja automatisoidaan sellaista, joka voidaan automatisoida. ­ Ensimmäinen asia on se, että Nokia toimii vastuullisella tavalla ja aina yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, Aho painottaa. Muutostilanteissa Nokia on saanut apua muun muassa yliopistoilta, kaupungeilta, valtioilta ja eri viranomaisilta. Aho katsoo luottavaisesti tulevaan mutta huomauttaa, että Nokian muutosprosessi on yhä kesken ja haasteita on vielä edessä. ­ Mutta jo nähdyn perusteella on syytä uskoa, että tämän kaltainen toimintamalli yleistyy. Teoreettista pohjaa uudelle mallille antaa Michael Porterin Shared Value -ajattelu, jota Aho kertoo arvostavansa. Huomio työaikaan, etätyötä lisää ­ Kestävä kehitys työelämässä on sitä, että arvot, arki ja käyttäytyminen ovat tasapainossa toistensa kanssa, Aho määrittelee. Eniten haastetta on yksityiselämän ja työn yhteen sovittamisessa niin, että elämän kaikki arvot voivat toteutua. Aho on isoisä ja näkee, ettei perheen ja työn yhdistäminen aina ole helppoa. ­ Työelämä on muuttunut paljon, mutta lainsäädäntö ei juurikaan. Joustavuuden lisääminen niin työaikojen kuin etätyön muodossa olisi etsimään uutta tapaa toimia vastuullisesti vastaavissa tilanteissa. Uudenlaista vastuuajattelua päästiin testaamaan 2009, kun Nokia ilmoitti lopettavansa Jyväskylän yksikön. ­ Emme lähteneet yrityksen lyhyen aikavälin edusta vaan pyrimme ensin ajattelemaan, miten asiat tehtäisiin parhaalla mahdollisella tavalla työpaikkansa menettävien työntekijöiden näkökulmasta tai työnantajan menettävän paikkakunnan näkökulmasta. Tulokset olivat rohkaisevia, Aho kertoo. Ja kun todella iso mullistus alkoi vuoden 2011 alussa, Nokialla oli käytössään toimintamalli, jota vielä hiottiin ja josta sen jälkeen tehtiin globaali. Raha vai arvot? Osaamiseen perustuvassa maailmassa johtaja ei enää käske, vaan hän käyt- "Tarvitsemme kykyä yhdistellä asioita uudella tavalla." Hän on vakuuttunut, että yhteiskuntavastuullisesti toteutettu muutosprosessi johtaa merkittäviin tuottavuushyötyihin sekä Nokialle itselleen että muille toimijoille. Toimintaansa tehostamalla Nokia parantaa omaa tuottavuttaan. Kun entiset nokialaiset perustavat uusia yrityksiä tai siirtyvät töihin muihin yrityksiin tai toisille toimialoille, luodaan samalla uusia moottoreita tuottavuuden kasvulle ja saadaan aikaan arvoa tuottava ketju. ­ Vaikka rakennemuutos aina näyttää pelottavalta, se synnyttää uusia positiivisia asioita, joiden varaan hyvä tulevaisuus rakentuu, Esko Aho sanoo. Nokia asetti korkeat standardit yhteiskuntavastuulle Yrityksillä ja ympäröivällä yhteiskunnalla on yhteinen intressi. Tämän Nokia on oppinut kantapään kautta, osin kivuliaastikin, Esko Aho toteaa. ­ Epäonnistumisia tapahtuu usein silloin, kun yritys on ylimielinen, hän muistuttaa. Nokia sai tärkeän opetuksen 2008, kun yhtiö sulki Bochumin kännykkätehtaan Saksassa. Kritiikki oli rajua, ja yhtiön maine kolhiintui. Sen jälkeen Nokia lähti Esko Aho heilauttaa taikasauvaansa. Mikä muuttuu suomalaisessa työelämässä? Lue sovelto.fi/lukusali
• 6 TYÖELÄMÄ & KESTÄVÄ KEHITYS 1/2012 Teksti: Jaakko Kilpeläinen Kuvat: Jarmo Teinilä Vastuuntuntoa ja unelmia Kestävästä kehityksestä on tullut trendikäs sanapari. Mutta mitä se tarkoittaa työelämässä? Vastuuta ihmisestä, taloudesta ja ympäristöstä. Älykästä työntekoa ja myös mahdollisuutta tehdä unelmista totta. Riikka Timonen kestävän kehityksen johtaja Kemira MITÄ SE ON: Puhun mieluummin yritysvastuusta, koska se on yritysmaailmassa helpompi mieltää kuin kestävä kehitys. Yritysvastuu tarkoittaa, että yritys kantaa taloudellisen vastuun sekä vastuun ympäristöstä ja toimii sosiaalisesti vastuullisesti. Sosiaalisella vastuulla tarkoitetaan vastuuta työntekijöistä, hyvistä työoloista ja ihmisoikeuksista. Se merkitsee vastuuta yrityksen toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan ja paikallisiin yhteisöihin sekä vastuuta omista tuotteistamme. ESIMERKKI: Kun valmistamme esimerkiksi vesikemikaaleja, valmistusprosessin on oltava turvallinen ja ympäristön kannalta kestävä. Osaamisemme ja vesikemian avulla voimme auttaa asiakasta vähentämään ympäristökuormitustaan ja tehostamaan vedenkäyttöään. ESTE: Kestävä kehitys mielletään vielä aika yleisesti kustannustekijänä, vaikka parhaimmillaan se voi olla uusien liiketoimintamahdollisuuksien, innovaatioiden ja kilpailuedun lähde. KEINOT: Yritysvastuuasiaankin täytyy ottaa liiketoimintalähtöinen näkökulma: täytyy löytää businesscase yritysvastuulle. Yritysvastuuasioiden täytyy olla taloudellisesti perusteltavissa joko pitkällä tai lyhyellä aikavälillä tai sitten niiden täytyy olla jollakin lailla strategisia. OMA TYÖ: Kestävä kehitys on olennainen osa Kemiran strategiaa ja liiketoimintaa: pienennämme asiakkaittemme ympäristöjalanjälkeä ja huolehdimme omien toimintojemme vastuullisuudesta. Pyrin siihen, että meillä käydään ahkerasti vuoropuhelua Kemiran sidosryhmien kanssa ja että meillä ymmärretään, mitkä ovat sidosryhmien tarpeet ja odotukset Kemiran yritysvastuutyölle. Yritysvastuuasioissa on tärkeää viestiä jatkuvasti ulkoisesti, miten Kemira näkee yritysvastuun ja kestävän kehityksen. On tärkeää viestiä myös sisäisesti, jotta yrityksen väki ymmärtää, miten Kemira näissä asioissa toimii. Riikka Timonen
• 1/2012 TYÖELÄMÄ & KESTÄVÄ KEHITYS 7 Mari Puoskari kestävän kehityksen liiketoiminnan johtaja Logica MITÄ SE ON: Siinä on sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen puoli. Sosiaalisessa kestävyydessä pyritään tasa-arvoiseen ja suvaitsevaiseen työilmapiiriin sekä siihen, että työ ja vapaa-aika olisi helppoa sovittaa yhteen. Johtamisen pitää olla hyvää ja moninaisuutta kunnioittavaa. Ekologiseen puoleen liittyy esimerkiksi se, että töihin pääsee joukkoliikenteellä, että tilat ja laitteet ovat energiapihejä ja että tuotteet ja palvelut ovat ympäristöystävällisiä. Taloudellisesti kestävää kehitystä on se, että tavoitellaan kasvua pidemmällä aikavälillä kuin viikko- tai kvartaalitasolla. ESIMERKKI: Logicalla on ollut neljä vuotta oma ympäristöohjelma. Siinä on tehty laaja määrä toimenpiteitä, joiden avulla päästömme ovat vähentyneet 15 prosenttia. Olemme samalla säästäneet 35 miljoonaa euroa, eli ekologinen ja taloudellinen kestävyys ovat menneet käsi kädessä. Olemme muun muassa vähentäneet lentomatkustamista, lisänneet etätyötä ja kierrätystä, ottaneet käyttöön paperittomia prosesseja ja vähentäneet työtiloja. ESTE: Kestävää kehitystä ei ole viety johdon mittareihin. Kaikenlaisia julistuksia on olemassa, mutta vielä ei olla niin pitkällä, että onnistumista mitattaisiin ja asetettaisiin tiukkoja tavoitteita. KEINOT: Olisi loogista, että asetettaisiin tavoitteet hiilidioksidipäästöille, jätteen määrän vähentämiselle ja palkkatasa-arvolle. Tätä varten on oltava työkalut, joilla dataa kerätään ja pystytään luotettavasti mittaamaan. Tulosten mittaaminen saisi vaikuttaa esimerkiksi tulospalkkaukseen. OMA TYÖ: En liiku autolla. Pyrin tekemään etätyötä yhtenä päivänä viikossa. En juurikaan lennä työsyistä tai muutenkaan. Kokouksia järjestetään meillä aika paljon etänä. Määrittelen Logican vihreitä palveluita ja autan asiakkaita pienentämään ympäristöjalanjälkeään. Mari Puoskari "Kestävää kehitystä ei ole viety johdon mittareihin." Anni Vepsäläinen toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy MITÄ SE ON: Minulle tutumpi käsite on yritys- tai yhteiskuntavastuu. Yritysvastuu pitää sisällään ympäristövastuun, joka taas sisältää huolenpitoa yhteisestä ympäristöstämme sekä ekologisen kehityksen edistämisen. Sitten on taloudellinen ja sosiaalinen vastuu. Näin määrittelen kestävän kehityksen liikeelämässä. ESIMERKKI: Työurien pidentäminen, jos mikä, on kestävää kehitystä. Se, että saadaan ihmisiä pidettyä entistä pidempään työssä ja toisaalta tarjotaan alkuvaiheessa olevillekin mahdollisuuksia, on tärkeä asia inhimillisesti ja myös taloudellisesti. Ihmisille pitää tarjota sellaiset työolosuhteet, että he viihtyvät työssään pitkään. Käytännönläheisempi esimerkki toimialaltamme: asiakaskäynneillä tulostettavan paperin määrää on vähennetty jopa 18 arkkia per lääkärissä käynti. Tämä on tapahtunut muun muassa sähköisen vakuutusyhtiölaskutuksen avulla. ESTE: Yksi kysymys on, miten saamme asennemaailmaa muokattua niin, että kun ympäristöstä pidetään huolta, sillä voi olla suotuisia vaikutuksia myös liiketoiminnan kannattavuuteen. Jotkut edelläkävijäyritykset ovat jo onnistuneet siinä. Esimerkiksi Stora Enso on upealla tavalla uudistanut strategiaansa ja tekee valtavasti töitä vastuullisuusasioissa, vieläpä aika vaikealla toimialalla. KEINOT: Yksi keino on lisätä asiakkaiden tai kansalaisten tietoisuutta oikeista valinnoista ja tehdä vastuuasioita läpinäkyvämmiksi. Saatavilla pitää olla tietoa siitä, miten eri yritykset ja palveluntarjoajat toimivat. Jossakin määrin voitaisiin lisätä yhteiskunnallista valvontaa ja resursseja. Se taas vaatii yleisen koodiston ja määritelmät kestävästä kehityksestä. OMA TYÖ: Ykkösjuttu on sellainen liiketoiminta, joka on pitkällä aikavälillä kannattavaa. Jos puhutaan ympäristövastuusta, niin meidän toimialallamme on otettu etätyö käyttöön poikkeuksellisen laajasti. Teen itse etätöitä ja annan sen mahdollisuuden muillekin. Siinä säästetään työmatkoissa, säästetään aikaa ja tehostetaan toimintaa. Anni Vepsäläinen
• 1/2012 "Yhtä isoa perhettä" Jarno Laasala toimitusjohtaja, Rabbit Films Oy MITÄ SE ON: Tuotantoyhtiössämme kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että ihmiset pääsevät toteuttamaan ja elämään unelmiaan. He haluavat olla meillä töissä ja tuntevat, että heistä välitetään. Me haluamme olla enemmän kuin normaali työympäristö. Haluamme, että jengi on yhtä isoa perhettä. ESIMERKKI: Samat ihmiset ovat halunneet olla Rabbit Filmsillä töissä jo lähes kymmenen vuotta. Vaikka he jossakin välissä lähtisivät töihin muualle, yleensä he palaavat meille. Esimerkiksi editointivaiheessa annamme ihmisille niin paljon aikaa tehdä työnsä, että heidän tavoitteensa täyttyvät; emme vahdi työtunteja kellokortin kanssa. Meillä saa niin sanotusti hioa timanttia rauhassa. ESTE: Varmaankin tietynlainen tulostavoitteellisuus. Että tietyssä kvartaalissa pitää tehdä tietty tulos. Ihmisistä yritetään saada kaikki irti ja heidät pannaan jaksamisen rajoille. KEINOT: Jos puhutaan Extreme Duudsoneista eikä työympäristöstämme laajemmin, niin mehän olemme olleet kavereita ala-asteelta saakka ja tehneet ohjelmaamme yli kymmenen vuotta. Olemme edelleen ystäviä ja pystymme työskentelemään yhdessä. Mikään riita tai mikään muukaan ei ole tullut väliimme. On oleellista, että annamme jokaiselle yksilölle tilaa toteuttaa omaa juttuaan. Ymmärrämme, että yhdelle on tärkeää päästä esiintymään, toinen haluaa tehdä luovaa työtä ja kolmas on mieluiten tekemisissä bisneksen kanssa. Pyrimme välillä myös vaihtamaan toimenkuvaa, jotta työ ei alkaisi pitkästyttää. Tärkeää on sekin, ettei työ ole kaikki kaikessa, vaan jokaisella on tavoitteita ja harrastuksia muuallakin. OMA TYÖ: Toimitusjohtajana vastuullani on lopulta koko Rabbit Films ja sen henkilöstö. Työhöni kuuluu miettiä, miten näillä ihmisillä on hyvä olla. Tehtäväni on tarjota työympäristö, joka on motivoiva, edistävä ja innovatiivinen. Jarno Laasala Suomi kestää kansainvälisen vertailun Käsitteen kestävä kehitys voi ymmärtää monella tavalla. Yksi ensimmäisistä ja edelleen tunnetuimmista määritelmistä on YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomission puheenjohtajan Gro Harlem Brundtlandin määritelmä vuodelta 1987: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa." Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sauli Rouhinen tiivistää: kestävässä kehityksessä edistetään luonnon, ihmisen ja talouden hyvinvointia. ­ Työelämässä puhutaan vihreästä talouskasvusta. Se tavoittelee energia- ja resurssitehokasta talousjärjestelmää, joka turvaa luontopääoman ja ympäristöpalvelut yli sukupolvien. Toimikunnalla on kestävää kehitystä edistävän koulutuksen toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on ottaa kestävä kehitys huomioon työelämäkoulutuksessa. Tässä on Rouhisen mukaan onnistuttu. ­ Koulutusjärjestelmämme on omaksunut kestävän kehityksen: esimerkiksi ammattikorkeakouluissa on kestävän kehityksen koulutusohjelmia. ­ Työturvallisuuskeskus on tehnyt hyvää työtä kestävän kehityksen käytännöllistymisen eteen laatimalla oppi- ja ohjekirjoja aiheesta. Työterveyslaitoksessa on meneillään kestävän kehityksen kehittämishanke. Julkisella sektorilla on edellytetty, että ministeriöt vievät kestävän kehityksen hallintonsa kaikille tasoille. Ay-liike puolestaan on pitänyt huolta siitä, että työntekijöiden hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta huolehditaan. Myös suuret suomalaiset yritykset ovat Rouhisen mukaan pärjänneet kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa. Teksti: Jaakko Kilpeläinen
• 1/2012 TYÖELÄMÄ & KESTÄVÄ KEHITYS 9 Teetkö hölmösti töitä? Antti Lönnqvist professori, Tampereen teknillinen yliopisto Kansalaisia ja yrityksiä varten Timo Valli valtion ICT-johtaja Julkinen hallinto on olemassa kansalaisia ja yrityksiä varten. Asiakaslähtöisyyteen perustuva ICT-strategia on ainoa tapa saada aikaan helppokäyttöisiä ja toiminnallisia sähköisiä palveluja, sanoo julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Valli. Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä valtion ICT-johtajaksi siirtynyt Valli haluaa luoda käytännönläheisen strategian. ­ ICT-ratkaisujen tulee olla alisteisia toiminnan tavoitteille. Tieto- ja viestintäteknisillä innovaatioilla haetaan kustannussäästöä ja tehokkuutta mutta luodaan myös pohja uusille helppokäyttöisille ja laadukkaille tavoille tuottaa innovaatioita, hän uskoo. Valtionhallinnon ja kuntien ICT-ympäristö on paisunut ja pirstaloitunut, kun päätöksenteko ja rahoitusratkaisut ovat hajautuneet liian monelle taholle. ­ Uskon, että avoimen keskustelun kautta saamme luotua selkeitä ratkaisuja ja organisoitua työt tehokkaammin, Valli sanoo. Strategiatyö etenee avoimin keskustelutilaisuuksin kansalaisryhmien ja yritysten kanssa, ja LinkedIn-verkkopalvelussa käydään asiantuntijakeskusteluja. Apuna käytetään myös referenssiryhmiä ja asiakasraateja, joita ovat tähän asti hyödyntäneet menestyksekkäästi muun muassa Kela ja verohallinto kehittäessään omia sähköisen asioinnin palveluja. Suurimpia haasteita on eri osapuolten tavoittaminen yhteisiin keskusteluihin. ­ Esimerkiksi 336 kuntaa ei käydä hetkessä läpi. On löydettävä uusia keinoja päättäjien tavoittamiseen ja keskustelujen organisointiin. Jos kaikki eivät ole aidosti mukana strategiatyössä, ei synny onnistumisia. Julkisen hallinnon ICT-strategian on määrä olla valmiina syyskuussa 2012. Strategiassa on useita eri linjauksia; esimerkiksi ICT:n teknisten rakenteiden ja rahoituksen integrointi, infrastruktuurin keskittäminen ja ICT:n hyödyntäminen kasvun välineenä, Valli kertoo. ICT-strategia elää julkisen talouden tilanteessa mukana. Kustannussäästöjen ja tuottavuuden lisäksi se tukee julkishallinnon kestävän kehityksen tavoitteita. -- Teknologian näkökulmasta kestävä kehitys merkitsee hankittavien laitteiden ja palveluiden energiatehokkuutta. Konesaleja yhdistämällä saadaan aikaan ekotehokkuutta. Materiaaliprosesseissa huomioidaan ICT:n jätteiden käsittely ja kierrätys, Valli luettelee. Kestävä kehitys tarkoittaa myös hyvinvointipalvelujen takaamista myös tuleville sukupolville. -- Meidän on osattava tehdä pitkäjänteisiä ratkaisuja, joilla turvataan uusille sukupolville hyvinvointi ja valintojen mahdollisuudet, hän sanoo. Työelämässä kestävä kehitys merkitsee työnantajan vastuullisuutta työntekijöistään. -- Vastuullinen johtaminen on halua hyödyntää voimavarat oikein tarjoamalla esimerkiksi helppokäyttöiset ICTratkaisut ja tukemalla työntekijöiden osaamista. Työvoimaa ei saa hukata huonoilla teknologisilla uudistuksilla ja huonolla johtamisella, Timo Valli muistuttaa. Teksti: Olli Manninen T unnustan! Yllättävän suuri osa työajastani kuluu työn tukitoimiin eikä arvoa luoviin tehtäviin, sanoo tietojohtamisen professori Antti Lönnqvist Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhalinnan ja logistiikan laitokselta. Älykäs työ -blogiin kirjoittava Lönnqvist osallistui tutkimusprojektiin, jossa hän kirjasi päivittäin keskeiset asiat työpäivästään parin viikon ajan. ­ Työpäiväni kiteytyy sähköpostien lukemiseen ja kirjoittamiseen, powerpoint-esitysten valmisteluun ja esittämiseen sekä kokouksissa istumiseen. Aivan liian vähän aikaa jää lukemiseen tai spontaaniin ideointiin kollegoiden kanssa, puhumattakaan ajattelusta, hän tunnustaa. Kuka tahansa tietotyöläinen tunnistaa Antin pulmat. Meillä on aina kiire palaverista toiseen, infoa ja sähköpostia tulee liikaa. Laadukkaaseen työhön pyrkivä työntekijä elää jatkuvassa riittämättömyyden tunteessa. Kun lisäksi tiedonjakamisesta on tietotyössä tullut hyve, on jaettua tietoa niin paljon, että olennaisen seulominen massasta vie voimia. ­ Tällaiset työtavat eivät edusta kestävää kehitystä työelämässä. Henkilöstöä ei saisi kuluttaa loppuun. Nykyiset työkäytännöt eivät tue tehokasta tiedonhallintaa, Lönnqvist sanoo. Vaikka meillä on käytössä entistä tehokkaammat työkalut, hyödynnämme niiden ominaisuuksia hävyttömän vähän. ­ Asenteissamme on korjaamisen varaa. Haluamme uudistua, mutta palaamme helposti takaisin vanhoihin rutiineihin. Lönnqvist muutti päiväkirjanpidon jälkeen omia työtapojaan. ­ Luen sähköpostin vain muutaman kerran päivässä, keskittymistä vaativia töitä teen kotona. Priorisoin asioita uudella tavalla. Onko tietotyö älykkäämpää kuin muu työ? ­ Täytyy kuitenkin tunnustaa, että aika pian sain itseni kiinni samasta vanhasta työrumbasta, hän naurahtaa. Lönnqvist puhuu mielellään älykkäästä työstä. Ajatuksella älykkäästä työstä hän haluaa hieman provosoida. Onko tietotyö mukamas fiksumpaa kuin vaikka hoivatyö? ­ Kaikki työ on arvokasta, mutta suunnittelemalla töiden kokonaisuuksia uudella tavalla voimme tehdä töitä fiksummin ja saamme aikaan enemmän. Pystyisimme parantamaan työmme tehokkuutta ja tuottavuutta, jos pääsisimme irti vanhoista rutiineista. Työnantajien kannattaisi Lönnqvistin mukaan miettiä työtilojen virtuaalista, fyysistä ja sosiaalista ulottuvuutta. Modernit työtilaympäristöt ovat nyt kuuma puheenaihe, kun työskentely on muuttunut entistä liikkuvammaksi ja työyhteisöjen organisaatiorakenteet elävät nopeasti taloussuhdanteiden mukaan. Uudenlaisista työtilaympäristöistä on esimerkiksi Microsoftissa ja Elisassa hyviä kokemuksia. Tampereen teknillinen yliopisto on puolestaan mukana Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) tutkimushankkeessa, jossa pohditaan tilanhallinnan näkökulmasta tulevaisuuden työympäristöjä. ­ Työntekoon paremmin soveltuvat työtilat kannustaisivat työntekijöitä omaksumaan uusia toimintatapoja. Myös työtehtävät ja työprofiilit vaikuttavat olennaisesti siihen, miten ja missä teemme töitä. Jatkuvasti tien päällä olevat konsultit, managerit tai myyjät eivät tarvitse omaa työpistettä. Näin syntyy kustannussäästöjä, mutta samalla myös tehokkuutta ja mielekkyyttä työn tekemiseen, Lönnqvist sanoo. Kestävää kehitystä tukeva työkulttuuri edistää työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia, mutta onko nykyajan työelämässä edelleen liiaksi vallalla ajatus liukuhihnasta, jonka äärellä kaikkien on oltava samaan aikaan paikalla eikä pomo luota alaisiinsa? ­ On hassua olettaa, että luovaa työtä voisi tehdä päivittäin kahdeksan tuntia putkeen. Että alan ajatella aamukahdeksalta ja lopetan iltaneljältä. ­ Työ ei myöskään saisi olla hampaat irvessä -tuskailua. Oikeastaan työn sisältö ja rytmittäminen pitäisi miettiä kokonaan uusiksi, Antti Lönnqvist tuumii. Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä Varmista osaaminen Timo Valli
• 10 Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä TYÖELÄMÄ & KESTÄVÄ KEHITYS 1/2012 Menestyvät yritykset takaavat hyvinvoinnin Erkki Lydén Työllisyys ja yrittäjyys -yksikön päällikkö, Pirkanmaan ELY-keskus K estävä kehitys työelämässä merkitsee muutakin kuin ympäristöasioiden huomioimista; se on myös inhimillisten resurssien viisasta käyttöä, työhyvinvointia ja osaamisen tuoreuttamista, linjaa Pirkanmaan ELY-keskuksen työllisyys ja yrittäjyys -yksikön päällikkö Erkki Lydén. Hänen mielestään työntekijöiden pitäisi aktiivisemmin pitää huolta omasta terveydestään ja osaamisensa kehittämisestä eikä aina huutaa työnantajaa apuun ensimmäisten pulmien ilmaantuessa. ­ En ole niinkään huolissani siitä, että eläkeikärajaa ollaan korottamassa, enemmänkin olen huolissani, että niin monet joutuvat sairauseläkkeelle ennen aikojaan. Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa terveyteensä ja työyhteisöjemme hyvinvointiin. Itsehän me päätämme, miten teemme töitä yhdessä tai hoidamme terveyttämme ja siten myös varmistamme halumme oppia ja omaksua uusia asioita, hän sanoo. Monipuolisuus pelastaa Pirkanmaan Lydénin mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toiminta on nyt hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen toimintavuosi meni yhdessä tekemisen opetteluun, mutta nyt eri osaamisten yhdistämisestä saman katon alle on alkanut syntyä ristikkäishyötyjä. Lydén puhuu mielellään suurista kokonaisuuksista ja visioi innokkaasti 2020-luvun Pirkanmaan vireäksi ja monipuoliseksi talousalueeksi, joka houkuttelee paikkakunnalle niin kotimaisia kuin kansainvälisiä yrittäjiä. Tiedeyhteisöjen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä on syntynyt hyviä avauksia uusiin kasvaviin toimialoihin. Monitieteelliset alat kuten optoelektroniikka, kudosteknologia tai peliteollisuus synnyttävät ympärilleen ekosysteemeja, joista versoo uusi yrittäjyys. Pirkanmaan houkuttelevuutta lisää hyvin hoidettu liikenne ja infrastruktuuri sekä yrittäjähenkisyys. Pirkanmaalla on lisäksi monipuolinen elinkeinorakenne, jossa perheyrityksillä on keskeinen rooli. Perheyritykset ovat paikkakunnalle uskollisia ja pitävät työntekijänsä vaikeinakin aikoina. -- Totta kai suuria veturiyrityksiä pitää myös olla, mutta perheyritysten merkitystä ei kannata vähätellä. Ne ovat tunnollisia veronmaksajia. "Katsomme liian usein asioita kuin linnunpöntön reiästä." jotka lisäävät kiinnostusta Tamperetta ja sen lähialueita kohtaan, hän sanoo. Pirkanmaa on alkanut toipua taantuman tuomasta työttömyydestä. Lydénin usko tulevaisuuteen on luja. -- Pirkanmaalla on ollut läpi vuosisatojen kyky uusiutua vaikeista taloussuhdanteista. Ennen vanhaan yhden tehtaan ympärille saattoi rakentua kokonainen kaupunki. Nyt suhdanteet ovat muuttuneet ja meidän pitää oppia tekemään asioita vähän fiksummin, saamaan vähemmällä enemmän aikaan. En usko siihen, että ihmisiä juoksutetaan vieläkin enemmän, vaan asioita voidaan tehdä tehokkaammin ja järkevämmin, hän sanoo. ELY-keskuksilla on Lydénin mukaan mainio tilaisuus kannustaa yrittäjiä kasvamaan ja herätellä muutenkin näkemään uusia mahdollisuuksia liiketoiminnassa. -- Haluamme palvella yrityksiä monipuolisella osaamisellamme. Kun meillä on nyt kaikki osaaminen saman katon alla, ei yritysten tarvitse juosta hakemassa neuvoa monesta eri paikasta. Lydén haluaa ravistella niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin katsomaan asioita uudesta näkökulmasta ja oivaltaa uhkien sijasta tulevaisuuden mahdollisuudet. -- Katsomme liian usein asioita kuin linnunpöntön reiästä. Näemme pitkälle yhteen suuntaan, mutta joskus olisi hyvä kurkata sivulle tai vaik- Erkki Lydén kapa nousta pöntön päälle. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, jos niihin haluaa tarttua. -- Totta kai uusiin harppauksiin liittyy myös riskejä, mutta ilman riskinottoa ei synny menestystuotteita tai ­palveluita. Missä nuorten yrittäjyyden palo? Tampereelta muihinkin kaupunkeihin levinneet Protomo- ja Demola -hankkeet ovat Lydénin mukaan esimerkkejä siitä, miten osaavaa, kokemustaan kartuttanutta työvoimaa voidaan tuoreuttaa perustamalla uusia yrityksiä tai tuomalla yhteen eri opiskelijayhteisöt saman pöydän äärelle. -- Nokialta lähteneistä teknologiaosaajista moni on kehittänyt yritysideoitaan Protomossa. Demolassa puolestaan opiskelijat saavat tuntuman useisiin eri tieteenaloihin ja yritystoimintaan, hän sanoo. Silti hän on hämillään opiskelijoiden yrittäjyyden intohimon puutteesta. Vaikka meillä valmistuu vuosittain valtavat määrät kauppatieteilijöitä, vain murto-osa heistä edes harkitsee yrittäjän uraa. -- Onko niin, että liiketoiminnan tuntemuksen lisääminen aiheuttaa sellaisen tuskan, että tuleva ekonomi hakee mieluummin tilitoimistoon tai kansainväliseen isoon firmaan kuin lähtee toteuttamaan omaa unelmaansa yrittäjänä? Lydén kysyy. Intelin imussa Maailman suurin puolijohdevalmistaja Intel on perustamassa Tampereelle tutkimus- ja tuotekehitysyksikön, joka tuo merkittävää lisäarvoa Pirkanmaalle yhtenä Suomen teknologia-hotspoteista. -- Ei ole välttämättä niin kiinnostavaa, kuinka monta uutta työpaikkaa tutkimusyksikkö tuo tänne, mutta Intelin kaltaisen globaalin yrityksen päätöksellä voi olla pitkäkestoisempia vaikutuksia,
• 1/2012 Teksti: Antti J. Lagus Kuva: Jarmo Teinilä TIETOTYÖ & LUOVUUS 11 Pikavalmistus leviää uusille aloille Itse tulostettu vanhan auton osa tai nokkahuilu, tieteiskirjallisuutta vai todellisuutta? Teollisuudessa ainutkertaisia osia ja kokonaisia laitteita on tehty jo pitkään 3D-tulostuksen eli pikavalmistuksen keinoin. Nyt tekniikka on leviämässä myös kuluttajien ulottuville. P ikavalmistuksessa esineet valmistetaan niin, että valmistettavaan kappaleeseen lisätään materiaalia kolmiulotteisen mallin avulla. Valmistustapa on siis käänteinen verrattuna perinteiseen, jossa esimerkiksi sorvin avulla työstetään kappale oikeanmuotoiseksi. ­ Pikavalmistuksen etuja ovat tuotannon nopeutuminen, materiaalin säästö sekä tuotteiden keventyminen. Valmistusmenetelmä on joustava ja tuotteet saadaan nopeasti markkinoille, listaa Jukka Tuomi, Suomen pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston BIT Research Centerin tutkimuspäällikkö. ­ Lisäksi tuotteet ovat helposti personoitavissa, sillä kaikki valmistettavat komponentit voivat periaatteessa poiketa toisistaan. Tuotetta voidaan myös helposti muuttaa sen elinkaaren eri vaiheissa. Sitä mukaa kun pikavalmistuksen hinnat ovat laskeneet, uudet käyttäjät ovat alkaneet nähdä sen hyödyt. Tuotekehityksen asiantuntijapalvelua sekä prototyyppi- ja 3D-mallien tulostuspalvelua tarjoavan Alphaform Oy:n toimitusjohtaja Dan Björklöf kertoo, että teollisuuden tuotekehitysorganisaatioiden lisäksi myös arkkitehti- ja mainostoimistot käyttävät malleja, jotka on toteutettu 3D-tulostuksen avulla. Björklöf lisää, että pikavalmistus on tullut myös kuluttajien ulottuville. 3D-tulostimet eivät ole mustesuihkukirjoitinta monimutkaisempia. Aiheeseen perehtynyt Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi kertoo, että laitteiden hintahaitari ulottuu 500 dollarin tee se itse -rakennussarjasta miljoonien hintaisiin ammattilaitteisiin. Pikavalmistuksen materiaaleina voidaan käyttää erilaisia muoveja, metalleja ja keramiikkaa ­ ja jopa suklaata. Kyläsepät tulevat taas Pikavalmistus voi yleistyä myös tavallisten arkipäiväisten esineiden kuten ovenkahvojen tai muiden tarpeellisten osien tekemiseen. Jukka Tuomi uskoo, että tällaista valmistusta tulevat harjoittamaan entisajan kyläseppien kaltaiset henkilöt. Näin kaikkien ei tarvitse hankkia omaa tulostintaan. Pikavalmistuslaitteita maahantuovan Planix Oy:n tuotepäällikkö Juha Savisalo on huomannut, että siinä missä pikavalmistusta on aiemmin käytetty suunnitteluprosessin loppuvaiheessa, nyt se on siirtynyt enemmän prosessin alkupäähän. ­ Markkinointitutkimuksessa ja ideoinnissa voidaan tulostaa vaikka viisi mallia ja valita niistä paras. Uudet välineet ja materiaalit ovat huomattavasti edullisempia kuin perinteiset, Savisalo sanoo. Suuri yleisökin kiinnostuu DeskArtesin toimitusjohtaja Ismo Mäkelä kertoo, että teollisuudessa pikavalmistus on ollut laajassa käytössä jo ainakin kymmenen vuotta. Suuren yleisön kiinnostusta on lisännyt mediajulkisuus esimerkiksi lääketieteellisistä sovelluksista. DeskArtes on 1990-luvulta lähtien kehittänyt pintamallisuunnitteluohjelmistoa koru- ja keramiikkateollisuudelle ja ohjelmistoa CAD-mallien korjaamiseen pikavalmistusta varten. Elektroniikkajätti GE arvioi, että jopa puolet tulevaisuuden lentokonemoottorista tullaan valmistamaan pikavalmistustekniikalla. ­ Käyttöä lisää se, että näin voidaan toteuttaa erittäin monimutkaisia komponentteja. Toinen syy yleistymiseen on se, että tuotetut osat painavat huomattavasti vähemmän kuin perinteisin menetelmin valmistetut. Jokainen lentokoneen painossa säästetty kilo parantaa lentokoneen polttoainetaloutta, Jukka Tuomi taustoittaa. Pikavalmistusta käytetään Suomessa muun muassa ohutlevykomponenttien ja joidenkin muovi- ja metalliosien valmistuksessa. Esimerkiksi Sandvikin kaivoskoneisiin valmistetaan näin osia. Planmeca puolestaan käyttää tekniikkaa lääketieteellisen kuvantamisen jatkeena esimerkiksi niin, että se valmistaa potilaan hampaiston 3D-mallin. Internetistä löytyy kaikenlaisia 3Dmalleja, joita muut netin käyttäjät voivat edelleen työstää omia tarpeitaan vastaaviksi. Teknologiavisionääri Risto Linturi on näin valmistanut muun muassa nokkahuilun. ­ Huilu soi kauniisti. Nyt on vain treenattava soittotaitoa. Jokaisessa meissä piilee luovuutta ja kekseliäisyyttä, vakuuttavat Risto Linturi ja Jukka Tuomi ja kannustavat osallistumaan Suomen ensimmäiseen pikavalmistuskilpailuun. SUOMEN ENSIMMÄINEN PIKAVALMISTUSKILPAILU ON KÄYNNISTYNYT. Suunnittele pikavalmistuskelpoinen, omaperäinen 3D-malli ja osallistu kilpailuun. Kilpailuaikaa on 28.2.2012 saakka. Lue lisää sivulta 15! Yksityiskohtaiset kilpailuohjeet: sovelto.fi/pikavalmistuskilpailu Osallistu kilpailuun!
• 12 sovelto. Ammatillista ja rakentavaa keskustelua ei meidän mielestämme ole koskaan liikaa. Uusia haasteita ja uusia ratkaisuja vanhoihin haasteisiin tulee päivittäin. Me haluamme tarjota uuden mahdollisuuden itsensä ja osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille ajatusten ja ideoiden vaihtoon. Miten voisimme yhdessä kehittää parhaan tiedon ja parhaiden käytäntöjen löytämistä ja jakamista? "Kilta" on ehdotuksemme tämän asian ajamiseen. A iheuttaako Photoshop harmaita hiuksia? Kysyykö InDesign puuttuvia Plug-ineja kun avaat tiedoston? Liittyykö Ipad jotenkin tulevaisuudessa omaan työhösi. HTML5,CSS3 , Jquery? Miten ne minuun liittyvät? Creative Kilta on yhteisö jonka tarkoitus on tarjota lajitovereiden näkemyksiä ja tukea nopeasti muuttuvassa julkaisutyön ympäristössä. Olemme aivan alkumetreillä joten sinulla on mahdollisuus olla muokaamassa tulevaisuutta heti alusta saakka. Kilta on avoin kaikille joiden elämään julkaisutyö ja sen työkalut liittyvät! Killan jäsenenä voit saada apua julkaisutyön pulmiisi Kiltamestareilta tai muilta jäseniltä, osallistua keskusteluun ja olla mukana kehittämässä uusia tapoja kommunikoida ja verkostoitua alan ihmisten kanssa. Kiltamestarit ovat Sovelton sertifioituja valmentajia ja konsultteja joilla on käytettävissään päämiesten, esim. Adobe ja Microsoft tarjoama viimeisin tieto alan työkaluista. Liity Creative Kiltaan: sovelto.fi/killat 3D-mallinnus ja pikavalmistus Viestintään tyyliä ja tehoa InDesign perusteet CS5/CS4 ­ taittaminen yritysviestinnässä 1.-2.3. iPad-julkaisut InDesignilla 13.2. Sähköiset julkaisut InDesignilla ­ Pdf ja Flash +eDocker 14.2. Lisää kursseja: sovelto.fi/kurssit Pikavalmistuksen käytäntö ja mahdollisuudet (3D) 29.2.­1.3. Cad-sovellukset pikavalmistuksessa (3D) 22.-23.3. Pikavalmistuksen materiaalit ja jatkokäsittely (3D) 26.-27.4. Pikavalmistuksen ohjelmistot ja rajapinnat (3D) 29.2.-1.3. Blender 3D-mallien suunnittelussa 10.-11.5. Python Blender 3D-ohjelmoinnissa 23.-24.5. Tietotyö SharePoint 2010 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 1.-2.3. SharePoint 2010 sisällöntuottajalle 20.-22.2. SharePoint 2010 pääkäyttäjälle 8.-9.3. SharePoint 2010 dokumentinhallintajärjestelmänä 26.-27.3. (Tre), 23.-24.3. Excel 2007/2010 peruskäytön tehostaminen 2.3. Excel 2007/2010 jatkokurssi - Aineiston käsittely ja pivot-raportointi 28.-29.3. Julkaise verkossa! Web -suunnittelun 123 graafikolle 15.-16.2. Webbiseikkailu 2011: HTML5 ja CSS3 ja Creative Suite 5 12.-13.2. Mobiiliwebbiseikkailu 2011 8.-9.3. Flash jatko: Interaktiivisuutta ActionScript:lla 17.2.
• 13 o.fi/killat Parhaan tiedon jakamiseen T uotatko Excelillä raportteja tai luotko PowerPoint-esityksiä tai jopa esitysmalleja? Hyödynnätkö SharePointia ryhmätyövälineenä tai toimitko SharePoint-ympäristössä sisällöntuottajana? Kirjoitatko muistiinpanot Wordiin vai oletko ryhtynyt käyttämään esimerkiksi OneNotea? Pohditko, miten digitaalisia muistikirjoja voisi jakaa työryhmän käyttöön tai miten voisit käyttää samoja muistiinpanoja sekä työasemassasi että puhelimessasi? Tarvitsetko työssäsi jotain seuraavista: Lync, CRM, Project, Visio, Digium, Lotus Notes, Google Docs tai OpenOffice? KnowHow Kilta on yhteisö, jonka jäsenet voivat jakaa näkemyksiään, kokemuksiaan, hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä tarjota asiantuntemustaan muille jäsenille yhdessä Kiltamestareiden kanssa. Kilta on avoinna kaikille, jotka ovat kiinnostuneita modernista tietotyöympäristöstä, oman työajan hallinnasta sekä työhön liittyvistä välineistä ja menetelmistä! Kiltamestarit ovat arvostettuja Sovelton sertifioituja asiantuntijoita, jotka ovat sinulle ehkä jo tuttuja Sovelton koulutuksista tai seminaareista. Rekisteröitymällä jäseneksi voit saada apua työvälineisiin liittyviin pulmiisi sekä muilta jäseniltä että Kiltamestareilta. Voit osallistua keskusteluihin sekä verkostoitua muiden jäsenten kanssa. Joukkojen viisautta syntyy, kun jaamme tiedot, taidot, kokemukset ja kontaktit ja sovellamme osaamistamme yhdessä! Liity Know How Kiltaan: sovelto.fi/killat Windows 8 Windows 8 uudet ominaisuudet 6.2. Windows Server 8 uudet ominaisuudet 5.-6.3. Järjestelmien hallintaan, infran ylläpitoon VMware vSphere: What's New in vSphere 5.0 28.-29.2. VMware vSphere: Install, Configure, Manage 5.0 13.-17.2. VMware vSphere: Skills for Operators 12.-13.3. VMware vSphere: Design Workshop 14.-16.3. Hyper-V -klusterin hallinta 28.-29.3. 10215 Implementing and Managing Microsoft Server Virtualization 17.­20.4. Jukka Vuolan TIETOTURVAVINKKI Tiedon elinkaari = Tietoturvan elinkaari Suomessa tarvitaan muutosjohtajia! Tietoyhteiskunnan uudet mahdollisuudet ja tulevaisuus 16.-17.2. Muutoksen strategiset tavoitteet ja keinot 18.4. Luova ja innovatiivinen esimiestyö 15.-16.3. IT-muutosagentti 4.-5.6. Lisäarvon synnyttäminen, argumentointi ja lobbaus 18.-19.6. Serendipity management 19.4. Verkostot ja niiden kasvualustat ekosysteemin kehittämisessä 2.-3.5. sovelto.fi/lukusali LATAA TIETOTYÖTAITO EKIRJA Sovelluskehitykseen Windows Azure -ohjelmointi 10.-12.4. Team Foundation Server Application Lifecycle Management 21.-23.3. 10175 SharePoint 2010 -sovelluskehitys 27.2.-2.3. 10232 SharePoint 2010 -sovellusten suunnittelu ja kehitys 12.-16.3. ja säästä vartti tunnista! minimistandardit.fi The Big Picture: Microsoft Business Intelligence tietohallinnolle 10.2. ­ täältä hyvä kokonaiskuva!
• 14 1/2012 Kenen varmenteeseen luotat? Olet ostamassa käytettyä autoa. Myyjä esittelee itsensä Simo Soveltajaksi. Auton rekisteriotteessa lukee sama nimi. Miten voit varmistua, että henkilö on todella Simo Soveltaja? Riittääkö todisteeksi kirjasto- tai bussikortti? Kelpuuttanet todistukseksi vain henkilökortin, ajokortin tai passin. Keneen tai mihin silloin loppujen lopuksi luotat? Henkilökortti, ajokortti ja passi ovat "varmenteita", jotka ovat jonkin luotetun auktoriteetin (tässä tapauksessa poliisiviranomaisen) tarkistamia. Verkkoasioinnin termein poliisi on luotettu varmenteita myöntävä auktoriteetti eli varmentaja, CA (Certificate Authority). Tämä CA löytyy "luotettujen auktoriteettien listaltasi", jota säilytät korviesi välissä. Turvallisessa verkkoasioinnissakin käytetään varmenteita. Niiden avulla neuvotellaan salaus kuntoon ja varmistutaan muun muassa siitä, että verkkoasioinnin vastapuoli (esimerkiksi pankki tai verkkokauppa) on todella se, joka väittää olevansa, eikä väärällä identiteetillä esiintyvä, tunnuksia ja salasanoja kalasteleva rikollinen. Verkkoasioinnissa käytettäviä varmenteita myöntävät kaupalliset CA:t, ja tällaisten "luotettujen auktoriteettien lista" löytyy tietokoneesi muistista. Viime aikoina rikolliset ovat onnistuneet huijaamaan joitakin verkossa käytettävien varmenteiden myöntäjiä ja saaneet nämä varmentajat myöntämään varmenteita väärille tahoille. Esimerkiksi viime kesäkuussa DigiNotar-niminen hollantilainen varmentaja huijattiin myöntämään verkkorikollisille Googlen nimissä olevia varmenteita. Tällaisen varmenteen avulla olisi mahdollista pystyttää esimerkiksi Googlelta näyttävä sivusto ja kerätä käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Tilanne on suurin piirtein sama kuin se, että hämärä autokauppias saisi poliisilta itselleen Simo Soveltajan nimellä varustetun henkilökortin ja voisi siten uskottavan oloisesti myydä Simon autoa. DigiNotarin tapaus ei ole ainoa laatuaan. Muita varmennehuijauksen tai sen yrityksen kohteeksi joutuneita CA-yrityksiä ovat olleet muun muassa Thawte jo vuonna 2008, Comodo vuoden 2011 alkupuoliskolla ja syksyllä GlobalSign. Sim- Simo o ok Miten verkkohuijari toimii? Huijari pyrkii kaappaamaan suojatulle www-sivustolle osoitetun liikenteen itselleen. Jotta tällainen onnistuisi, pitää päästä käsiksi joko uhrin käyttämään nimipalveluun tai verkkoliikenteeseen. Nimipalvelua huijari pyrkii muokkaamaan siten, että oikea nimi ohjaa liikenteen väärään osoitteeseen, usein oikealta palvelulta näyttävään väärennettyyn sivustoon. Historia tuntee monia tapauksia, joissa nimipalvelinta on päästy manipuloimaan ja saatu aikaan huijarin haluamia ohjauksia. Verkkoliikenteeseen voi päästä vaikuttamaan sekä langallisessa että langattomassa verkossa. Menetelmiä on useita, joista tehokkaimpia on ARP-vastausten väärentäminen siten, että uhrin ja oletusreitittimen välinen liikenne saadaan kulkemaan huijarin tietokoneen kautta. Tämän jälkeen huijari voi muokata nimipalvelukyselyihin tulevia vastauksia haluamallaan tavalla, jolloin lopputuloksena uhrin liikenne voidaan ohjata väärennetylle sivulle. Helppoja paikkoja tällaiselle toiminnalle ovat julkiset vapaat WLAN-verkot, mutta periaatteessa toiminta on mahdollista missä tahansa verkossa, ellei tällaista toimintaa ole erikseen estetty verkon aktiivilaitteiden avulla. Kaikissa verkkolaitteissa eston mahdollisuutta ei edes ole. Käyttäjän viimeinen oljenkorsi huijauksen havaitsemiselle on varmenne. Mikäli varmenne ei ole luotetun varmentajan myöntämä, www-selain varoittaa mahdollisesta huijauksesta ja siirtää vastuun käyttäjälle varoitusikkunan avulla. Sen sijaan jos varmenne on sellainen, johon selainohjelma jo valmiiksi luottaa, käyttäjälle ei tule minkäänlaista varoitusta. Juuri tämän vuoksi huijarit pyrkivät saamaan käyttöönsä luotettuja varmenteita väärin perustein. ei Voiko huijauksilta suojautua? Huijausten estämiseksi on kehitetty uusi varmennetyyppi EV-varmenteet (Extended Validation), jotka pyrkivät estämään yllä kuvatun ongelman. EV-varmenteet pyrkivät estämään yllä kuvatun ongelman. Tällaisten varmenteiden kohdalla varmenteen myöntäjä on pyrkinyt erityisen tarkkaan tarkastamaan, että varmenteen ostajalla on oikeus hakemaansa varmenteeseen. Käyttäjälle EV-varmenne näkyy siten, että selaimen otsikkorivillä organisaation nimi ilmoitetaan vihreällä pohjalla. EV-varmenteet ovat tavallisia varmenteita kalliimpia, joten niiden käyttö verkkopalveluissa on vielä toistaiseksi melko vähäistä. Myös EV-varmenteiden tuoman lisäturvan voi kyseenalaistaa ­ huijatuksi tullut DigiNotarkin myönsi EVvarmenteita. Mitä käyttäjä voi tehdä? Helpoimmin tavallinen käyttäjä voi suojautua varmennehuijauksia vastaan pitämällä kaikki tietokoneen päivitykset ja ohjelmistot ajan tasalla. Uusimmat ohjelmistot tarkistavat varmenteiden ja varmentajien pätevyyden ja tämä tieto tallentuu automaattisesti tietokoneellesi oikeaan paikkaan. Näin käyttämäsi www-selain huomaa, jos päädyt epäluotettavalle sivustolle, ja varoittaa asiasta. Mikäli selaimesi esittää varoitusikkunan, suhtaudu siihen vakavasti. Jos et itse keksi, mistä on kysymys, pyydä apua. Älä ainakaan etene sivustolle varoituksesta huolimatta. Sulkulistat ja tarkistamispalvelut Varmenteiden voimassaolon ja pätevyyden voi tarkistaa kahdella menetelmällä: vanhempi on sulkulistan (CRL, Certificate Revocation List) lataus ja uudempi yksittäisen varmenteen tilan tarkastamispalvelu (OCSP, Online Certificate Status Protocol). Näiden menetelmien avulla käyttämäsi ohjelma voi tunnistaa epäluotettavat (syystä tai toisesta varmentajan sulkemat) varmenteet ja informoida niistä. Varmenteiden tarkistamistapa on kuitenkin kirjava eri www-selaimissa ja myös niiden eri versioissa. Joissakin vanhimmissa selaimissa tarkastamista ei käytetä ollenkaan tai tarkastaminen ei ole oletuksena käytössä. Monet uusimmat selainversiot osaavat käyttää kumpaa tahansa menettelyä, ja toiminto on myös oletusarvoisesti käytössä. Myös variaatioita näiden väliltä löytyy. Mitä tietohallinto voi tehdä? Tietohallinnolla on merkittävä rooli. Oleellista on, että kaikilla suojatuilla sivuilla käytetään luotettuja varmenteita ja huolehditaan niiden voimassaoloista, jotta käyttäjät eivät totu olemaan piittaamatta varoituksista. Suomen Viestintäviraston kansallinen tietoturvaviranomainen CERT-FI valottaa nykyisen varmennejärjestelmän heikkouksia tietoturvakatsauksessaan 3B/2011. Artikkelissa on hyviä ohjeita myös tietohallinnolle. Ehdottomasti lukemisen arvoinen. Teksti: Jukka Vuola ja Mika Seitsonen Kuva: Erkki Tuomi Kirjoittajat ovat Sovelton asiantuntijoita PKI, CA, CRL, OCSP, X.509...putositko kärryiltä? Lue lisää sovelto.fi/lukusali
• 1/2012 15 Lähde mukaan 3D-seikkailuun · Osallistu kilpailuun! PIKAVALMISTUSKILPAILU BITEISTÄ ATOMEIKSI Pikavalmistus ja 3D-tulostimet antavat tietokoneen käyttäjälle mahdollisuuden muuttaa haaveet käsinkosketeltavaksi todellisuudeksi. Sovelto ja Suomen Pikavalmistusyhdistys järjestävät yhteistyössä kilpailun, jonka tavoitteena on tuoda esiin meissä kaikissa piilevä luovuus ja kekseliäisyys. Pikavalmistuskilpailu on lajissaan ensimmäinen Suomessa. KILPAILUN SÄÄNNÖT Kilpailuun osallistutaan pikavalmistuskelpoisella, omaperäisellä 3D-mallilla. Kilpailuaika: Pikavalmistettavan 3D-mallin on oltava perillä viimeistään 28.2.2012. Kilpailusarjat: Luovuus ja Kekseliäisyys Luovuus-sarjan arvostelu perustuu pikavalmistetun esineen esteettiseen tai viihteelliseen arvoon. Kekseliäisyys-sarjan arvostelu perustuu pikavalmistetun esineen hyödyllisyyteen. Kummankin sarjan arvostelussa otetaan huomioon pikavalmistuksen mahdollisuuksien kiinnostava hyväksikäyttö. Kilpailu on kaksivaiheinen. Määräaikaan mennessä saapuneista 3D-malleista tuomaristo valitsee loppukilpailuun kolme pikavalmistuskelpoista työtä kummastakin sarjasta. Loppukilpailuun päässeistä töistä kummankin sarjan voittajan valitsee kilpailun päätuomari, Suomen Pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuomi. Loppukilpailutöiden pikavalmistamisesta vastaa kilpailun järjestäjä. Loppukilpailuun valitut, tulostettavat työt on siirrettävä Creative Commons ­lisenssin piiriin (CC3) ja annettava järjestäjän edellyttämät vakuutukset työn omaperäisyyteen liittyvistä vastuista. Palkinnot: Kummankin sarjan voittaja saa DeskArtes 3Data Expert ­ohjelmistolisenssin (arvo 1900 ). Loppukilpailuun valitut työt ja voittajat julkistetaan huhtikuun lopussa ilmestyvässä Soveltaja-lehdessä. Pikavalmistetut loppukilpailutyöt luovutetaan osallistujille. Kilpailuun tarkoitetut 3D-mallit lähetetään sähköpostitse vastaanottokuittauspyynnöllä osoitteeseen: pikavalmistuskilpailu@sovelto.fi Kilpailutyön mukana tulee toimittaa vapaamuotoinen, kuvitettu selostus työstä. Kilpailu on avoin kaikille täysi-ikäisille ja huoltajan vastuulla myös alaikäisille. Latasin tietokoneelleni uutuussarjan jakson kotimaiselta nettisivustolta, jossa oli linkki lataamista varten. Olenko nyt piraatti ja miten minua voidaan rangaista, jos linkki vei sisältöön, joka oli laitonta? Tekijänoikeuslain mukaan jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten, kunhan teoskappaletta ei ole valmistettu tai saatettu yleisön saataviin tekijän yksinoikeutta loukkaavalla tavalla. Vaikka alkuperäinen teoskappale olisikin ollut nettisivustolla ilman tekijältä saatua oikeutta, kysymyksesi perusteella vaikuttaa siltä, ettet ole voinut tietää, onko aineisto ollut sivustolla tekijän antaman suostumuksen perusteella vai ilman sitä: tekijänoikeusrikkomukseen syyllistyminen edellyttäisi vähintäänkin törkeällä huolimattomuudella tapahtunutta kappaleenvalmistamista; vastaavasti tekijänoikeuslain mukainen hyvitysvelvollisuus koskee vain tilanteita, joissa olisit tiennyt tai sinun olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on sijoitettu verkkosivulle vastoin tekijänoikeuslakia. Et liene myöskään käyttänyt teosta tahallisesti tai tuottamuksella, joten sinulla ei ole korvausvelvollisuutta tekijälle. Sähköpostijärjestelmämme säilyttää käyttäjältä kysymättä kaikki viestit seitsemän vuoden ajan. Onko tämä sallittua? Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan viestin lähettäjä tai se, jolle viesti on tarkoitettu, voi käsitellä omia viestejään ja niihin liittyviä tunnistamistietoja. Viestin lähettäjälle ja vastaanottajalle on siis lain perusteella annettu em. oikeus omien viestiensä käsittelyyn. Vastaavasti laki edelleen täsmentää, että luottamuksellisia viestejä ja tunnistamistietoja saa käsitellä viestin lähettäjän tai sen, jolle viesti on tarkoitettu, suostumuksella, tai jos laissa niin säädetään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttäjälle on taattava oikeus päättää yksityisten viestiensä tallentamisesta. Hänelle pitää myös tarjota mahdollisuus ko. viestien tuhoamiseen. Kannattaisikin pohtia, voitaisiinko tallennusmahdollisuus toteuttaa siten, että käyttäjä voisi henkilökohtaista postilaatikkoaan tyhjentäessään päättää, mitä viestejä organisaationne tallennusalustalle siirretään. Vastaukset laati Finnet-liiton lakiasiainjohtaja Marko Vuorinen. Kilpailun yksityiskohtaiset säännöt ja ohjeita 3D-mallien tekemiseen: sovelto.fi/pikavalmistuskilpailu KILPAILUN JÄRJESTÄJÄT: Sovelto ja Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA KILPAILUN TUKIJAT: Alphaform: pikavalmistaa kilpailutyöt kuhunkin työhön parhaiten soveltuvalla menetelmällä Planix: tarjoaa pikavalmistukseen tarvittavat laitteistot, raaka-aineet ja teknisen tuen. DeskArtes: tarjoaa palkinnot Palstalla esitetyt vastaukset ovat yleisluontoisia, lyhennettyjä kommentteja. Kulloisenkin kysymyksen tulkintaan vaikuttavat sitä koskevat yksityiskohdat. Siksi on tärkeää, että yksittäisessä asiassa käännyt asiantuntijan puoleen ja pyydät juridista tukea. Pulmia ICT-maailman pykälien kanssa? Lähetä kysymyksesi: uutislehti@sovelto.fi
• 16 1/2012 Valosta voimaa talven arkeen Teksti: Jaakko Kilpeläinen Pimeä vuodenaikamme on rankka: aamulla ei tahdo päästä ylös ja iltapäivällä on naatti. Valoa on onneksi luvassa: uuden tutkimustiedon mukaan valon värilämpötila vaikuttaa vireyteen ja suorituskykyyn. K einovaloa on käytetty näkemisen apuvälineenä ja viime vuosina myös kaamosmasennuksen hoidossa. Nyt tiedetään, että valolla on yhteys vireyteen. Työpaikkavalaistuksella on parhaat vireysvaikutukset silloin, kun valaistusta voidaan muuttaa vuorokaudenajan mukaan, kertoo Philipsin valaistussuunnittelija, tekniikan tohtori Emilia Rautkylä. Hän tutki valon niin kutsuttja ei-visuaalisia vaikutuksia lokakuussa tarkastetussa väitöskirjassaan. ­ Valon vireysvaikutusten mekanismeista tiedetään vasta vähän, mutta nykytiedon perusteella valo näyttää vaikuttavan kahdella tavalla. Valolla voidaan ensinnäkin tahdistaa vuorokausirytmiä. Lisäksi valo vaikuttaa limbiseen järjestelmään, joka liittyy muun muassa tunteiden säätelyyn. ­ Valo on muutakin kuin näkemistä varten, Rautkylä tiivistää. Kellon mukaan Normaali toimiston valaistuksen voimakkuussuositus on 500 luksia. Jos valolta halutaan lisäpiristystä, valaistusvoimakkuutta voidaan nostaa aamuisin ja iltapäiväväsymyksen aikaan noin 800 luksiin. Muina aikoina valoja kannattaa himmentää. Korkeasta valaistustasosta ei ole päiväaikaan terveydelle haittaa, mutta se lisää energiankulutusta. Kellon mukaan säätyvä tai säädettävä valaistus on jo käytössä joissakin toimistoissa ja oppilaitoksissa. ­ Työpaikoilla on yhä enemmän päivänvaloantureita, jotka säätelevät keinovaloa ulkoa tulevan valon mukaan. Valaistukseen saa myös läsnäolo- tai liiketunnistuksen, joilla valot himmenevät ja lopulta sammuvat toimiston jäätyä tyhjilleen. Energiakysymykset pitää ottaa valaistuksessakin huomioon, Rautkylä painottaa. Rautkylän omalla työpaikalla Philipsin toimitiloissa Vantaalla työhuoneiden valaistusta voi säädellä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Avonaisten työalueiden valaistus ohjautuu vakiovalosäädön ja liiketunnistuksen mukaan. Valaisin on vain osa valaistusta Valaistusvoimakkuuden lisäksi vireyteen vaikuttaa valon värilämpötila. Kylmänsävyinen valkoinen valo on vireysvaikutuksiltaan lämpimänsävyistä tehokkaampaa. Työpisteessä ja sen välittömässä läheisyydessä pitää ottaa huomioon, että eri pintamateriaalit heijastavat valoa eri tavalla. Työpisteessä on hyvä olla sekä tummia että vaaleita pintoja, sillä yksivärinen ympäristö on yksitoikkoinen. Kuva: Jarmo Teinilä LEDeillä valon värilämpötilaa voidaan helposti muuttaa. Ne mahdollistavat myös tunnelmalliset väriefektit, Emilia Rautkylä kertoo. Kuva on otettu Philipsin show roomissa Vantaalla.
• 1/2012 TIETOTYÖ 17 Valaisimet kannattaa sijoittaa niin, ettei valo heijastu näyttöpäätteeltä eikä muuten häikäise. Työpisteen ja lähiympäristön valaistusvoimakkuudessa ei pidä olla suurta eroa, koska silmät väsyvät joutuessaan jatkuvasti sopeutumaan eri kirkkauksiin. Työpaikalle voi myös tuoda oman kirkasvalolampun. Sellaista ei kuitenkaan pidä sijoittaa avokonttorin pöydälle, sillä sama valo, joka piristää yhtä, voi aiheuttaa toiselle päänsärkyä. Parhaassa tapauksessa jokainen työntekijä voi säätää työpisteensä valaistuksen omien tarpeidensa mukaiseksi. Neuvoa toimiston vireyttä edistävään valaistukseen saa valaistussuunnittelijoilta. Rautkylän mukaan kotonakin voi mahdollisuuksien mukaan soveltaa valon vireysvaikutuksia; aamulla voi käyttää kylmemmän ja illalla lämpimämmän sävyistä valoa. Lampun värilämpötila yleensä selviää myyntipakkauksesta. Yksikään lamppu ei korvaa aitoa päivänvaloa, joten auringosta kannattaa nauttia kesällä ja etelänmatkoilla niin paljon kuin mahdollista. Suoran auringonpaisteen valaistusvoimakkuus on 50 000­100 000 luksia, eli kymmeniä kertoja enemmän kuin kirkasvalohoidossa tai hyvin valaistuissa toimistoissa. VÄSYTTÄÄKÖ TÖISSÄ? ... valaistuksen voimakkuutta kannattaa nostaa aamuisin ja iltapäivisin kylmänsävyinen valkoinen valo piristää; se on värilämpötilaltaan 6000 ­ 17000 kelviniä (K) LEDien avulla voidaan luoda niin valkoista kuin värillistä valoa ja periaatteessa kaikki sävyt siltä väliltä valaisinten sijoittelulla on merkitystä työpisteessä on hyvä olla sekä vaaleita että tummia pintoja luksimittarista voi olla hyötyä; hinta 40­1000 euroa valaistussuunnittelija osaa katsoa toimistoa kokonaisuutena päivänvalosta ja auringosta kannattaa nauttia aina, kun vain mahdollista Ostoskeskuksessa valo on näkemistä varten Valaistussuunnittelija Eino Hiltunen Pfoy-yhtiöstä on valaissut kohteita liikekeskuksista sairaaloihin ja matkustajalautoista patsaisiin. Hänen työnsä tärkein päämäärä on saada ihmiset näkemään hyvin se, mitä heidän on tarkoitus nähdä. ­ Esimerkiksi kauppakeskuksissa on tarkoitus valaista myytävät tuotteet sekä merkitä kulkureitit niin, että esimerkiksi sisäänkäynnit löytyvät helposti. Myös arkkitehdin näkemys siitä, miltä hän haluaa rakennuksen näyttävän, on otettava valaistuksessa huomioon. Arkkitehti on tärkeä yhteistyökumppanini, Hiltunen sanoo. Hiltunen on pyrkinyt kohteissaan välttämään valaistuksen ylimitoitusta; tutkimusten mukaan jo 150 luksia yleensä riittää näkemiseen. Varsinkin marketeissa käytetään hänen mukaansa tarpeettoman suuria valaistusvoimakkuuksia, jotka kuluttavat turhan paljon energiaa. ­ Valaistuksen pahimmat haitat ovat häikäisy ja kiiltokuvastuminen. Molemmat ongelmat ratkeavat epäsuoralla valaistuksella, jossa valo ei siis tule kohteeseen suoraan, vaan mattapintaisen heijastuspinnan kautta. Lamput on suunnattu ylöspäin, ja heijastuspintana toimii joko katto tai erillinen, valaisimen yläpuolelle tehtävä pinta, Hiltunen kertoo. Toimistorakennuksissa ja liikekeskuksissa hän ei juurikaan käytä värillisiä valoja, sillä ihmiset näyttävät värivalossa oudoilta, ja myös siksi, että suomalaiset arkkitehdit haluavat valaista rakennuksensa värittömällä valolla. Joissakin muissa kohteissa värivalot piristävät upeasti pimeää talvi-iltaa. ­ Valaisemissani risteilyaluksissa on tavaton kirjo erilaisia ja erivärisiä, teatraalisia valoja. Eräät kollegat ovat käyttäneet värillistä valoa ansiokkaasti julkisivuvalaistuksissa. Hyviä esimerkkejä ovat Naistenlahden voimala Tampereella ja Martinlaakson voimala Vantaalla. ... ... ... ... ... ... ... Kylmänsävyinen valkoinen valo pitää vireämpänä kuin lämpimänsävyinen. Kuva: Antti Kirves Eino Hiltunen on suunnitellut valaistuksen muun muassa espoolaiseen kauppakeskukseen Isoon Omenaan, jonka Suomen valoteknillinen seura palkitsi Vuoden valaistuskohteena 2001.
• 18 Teksti ja kuvat: Tiina Toivakka MAAILMALLA 1/2012 Muutostahti kiihtyy Britanniassa Työssäkäyvien naisten ja palvelualoilla työskentelevien osuus on kasvanut Britanniassa merkittävästi. Myös osa-aika- ja etätyötä tehdään entistä enemmän. Yleiseurooppalainen talouskriisi on näkynyt myös Britanniassa. Työttömyys oli oli viime vuoden lokakuussa 8,3 prosenttia. Erityisen kovasti taantuma on iskenyt nuoriin. Britannian työttömyyden ennustetaan nousevan ennätyslukemiin niin, että tämän vuoden lopussa ilman työtä olisi jopa 2,9 miljoonaa ihmistä. Ikääntymisen suhteen Britannialla on Suomen kaltaiset ongelmat. Eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat isoja, ja vuonna 2008 Britanniassa oli ensimmäistä kertaa enemmän yli 65-vuotiaita kuin nuoria. Brittiläisen työviikon pituus on määritelty 48 tunniksi viikossa, mutta tutkimusten mukaan britit tekevät Euroopan pisimpiä työpäiviä. Viidennes Guardianlehden kyselyyn vastanneista ihmisistä sanoi tekevänsä töitä huomattavasti enemmän kuin 48 tuntia. Noin kolmannes Guardianin tutkimukseen vastanneista on huomannut laman vaikutuksen työhönsä: työelämä on muuttunut vaativammaksi ja pelko tulevaisuudesta vaivaa yhä useampia. Lisäksi yhä useampi työntekijä on huolissaan jaksamisestaan. Työttömyyden ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden pelko on selkeästi lisääntynyt viime vuosina eikä tilanteen uskota lähivuosina muuttuvan. Säästämisen aste Britanniassa on heikko; työssäkäyvän britin säästöt riittäisivät elämiseen keskimäärin 52 päiväksi. Varsinkin asiantuntijatehtävissä työskentelevien oletetaan Britanniassa ­ kuten Suomessakin ­ olevan käytettävissä myös työajan ulkopuolella. Työn ja muun elämän raja on hämärtynyt, ja etätyötä tehdään jatkuvasti enemmän. Lähteet: Guardian project: Work life UK International Employment & Social Policy Division, DWP Joint International Unit Suomalaisena maailmalla Eläinlääkäri Eeva Tuppurainen tekee tutkimustyötä Britanniassa, perhe elää arkea Suomessa. Kolme neljäsosaa Britannian työpaikoista on palvelualalla. Lue lisää sovelto.fi/lukusali Teknologia helpottaa arkea Miltä kuulostaa päivittäinen liki kahden tunnin työmatka ja ulkomaanmatkoja eri puolille Eurooppaa kuukausittain? Brittiläisen taiteilija-agentuuritoimiston johtajalle ja kahden teini-ikäisen äidille se on arkipäivää. Lydia Connolly on johtanut noin 60 työntekijän konserttitoimistoa parikymmentä vuotta. Työtahti ja työn luonne ovat hänen mukaansa muuttuneet huomattavasti varsinkin viime vuosina: kiire ja samalla epävarmuus ovat lisääntyneet. Sähköisen viestinnän kasvu on muuttanut konserttitoimiston työn luonnetta. Muutos on ollut Connollyn mukaan totaalinen sekä hyvässä että pahassa. ­ Työtahti on huomattavan paljon nopeampaa, pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lydia Connolly ei pidä itseään erityisen teknologiaorientoituneena, mutta on vuosien myötä tullut sinuksi erilaisten tietojärjestelmien kanssa. Koulutusta on toimistoon hankittu tarvittaessa talon ulkopuolelta, mutta paljon on opeteltu myös itse tekemällä. ­ Työn on oltava hyvin organisoitua, muuten se ei suju. Olen itse kehittänyt itselleni toimivan sähköisen systeemin, jolla hallitsen omaa ajankäyttöäni ja ­ Työn on oltava hyvin organisoitua, sanoo lontoolaisen konserttitoimiston johtaja Lydia Connolly. aikatauluja. Se on mahdollistanut myös etätyön. Ilman sitä en enää tulisi toimeen. Connollyn perhe muutti muutamia vuosia sitten pois Lontoosta lasten koulujen vuoksi. Työmatka piteni huomattavasti, ja Lydia Connolly siirsi osan töistään kotitoimistoon. ­ Olen Lontoon toimistolla noin kolmena päivänä viikossa. Etätyöhän on usein näkymätöntä, ja tärkeintä on olla sähköpostin ja puhelimen päässä. Etätyö on yleistynyt Britanniassa, ja monesti hankalien työmatkojen takia sitä jopa suositaan. Itsestään Lydia Connolly pitää huolta liikkumalla säännöllisesti useamman kerran viikossa. ­ Yleensä teen pitkiä kävelylenkkejä. Se on helpoin tapa hoitaa kuntoa myös matkoilla. Viittäkymmentä lähestyvä Lydia Connolly katsoo olevansa ammatillisesti parhaassa iässä. ­ Haluan vielä kehittyä työssäni, mutta samalla tehdä myös muita asioita. Sosiaalinen elämä ja yhteinen aika puolison kanssa ovat tässä elämänvaiheessa jääneet vähemmälle, mutta toivottavasti niille on aikaa sitten, kun pojat itsenäistyvät, Connolly kertoo.
• MAAILMALLA Teksti: Jukka Behm Kuva: Karoliina Ek 19 Omanlaisensa INTIA Intiasta on tullut houkutteleva paikka länsimaisille yrityksille. Maahan kannattaa kuitenkin perehtyä hyvin etukäteen. Kun tuotantokustannukset alkoivat nousta Kiinassa, länsimaalaiset yritykset ryhtyivät investoimaan Intiaan. Suomalaisfirmoja maassa toimii nykyään lähes sata. Finpron vientikeskuksen päällikkö Anna Erkkilä Mumbaista neuvoo tutustumaan maahan kunnolla. ­ Vaikka kommunikointi sujuukin englanniksi, Suomi ja Intia ovat silti kuin kaksi eri planeettaa. Sanon aina, että tulkaa katsomaan, kuinka homma toimii täällä. Eroja työkulttuurissa Kansainvälinen finanssikriisi ei heiluttele Intiaa samalla lailla kuin monia muita maita. Intialla on vahvat kotimarkkinat, eikä se ole yhtä riippuvainen vientiteollisuudestaan kuin esimerkiksi Kiina. Tärkeimpiä työllistäjiä ovat tekstiiliteollisuus, käsityötuotteiden valmistus, koruteollisuus, kemianteollisuus ja maatalous. ­ Liike-elämään kuuluu voimakas hierarkia. Moniosaajien päälle ei ymmärretä, kullakin työntekijällä on yksi tehtävä. Intialainen johtaja ei tee sihteerin työtä eikä tilaa itselle matkalippua, vaikka se olisi kuinka helppoa, Anna Erkkilä tiivistää. Intiassa saatetaan ihmetellä, kun suomalainen pomo istuu lounaalla samaan pöytään muiden kanssa. ­ Matala hierarkia ja mutkaton kommunikaatio nähdään positiivisina asioina. Niiden takia suomalaisyrityksissä työskentelevät intialaiset arvostavat työantajaansa. Ulkomailla opiskelleet, kotimaahansa palanneet intialaiset ovat toki tottuneet länsimaiseen johtamistapaan. Erkkilän mielestä Suomesta Intiaan saapuvalle työntekijälle on hyväksi avoin ja joustava asenne. Tietyissä tilanteissa täytyy olla tiukka. ­ Johtajalta odotetaan päätöksiä, olivat ne sitten hyviä tai huonoja. Deadlinet kannattaa sopia aikaisemmaksi muille kuin itselleen, ja välissä on varmistettava moneen kertaan, missä mennään. On osattava kuunnella rivien välejä. Suomalaisyritykset Intiassa Intian markkinoilla toimii lähes 100 suomalaisyritystä. Yli sata muuta suomalaisyritystä vie Intiaan tuotteita välikäsien kautta. Suomalaisfirmat ovat investoineet Intiaan yli miljardi euroa. Ne työllistävät yli 30 000 ihmistä. Suurimpia suomalaisyritysten toimialaryhmiä ovat energia ja ympäristö, rakentaminen, logistiikka ja konepajat sekä ohjelmointi ja digitaalinen media. Suomalainen liiketoiminta on sijoittunut pääosin kolmelle alueelle: pohjoisessa Delhiin, lännessä Mumbaihin ja Poonaan ja etelässä Chennaihin ja Bangaloreen. Lähde: Finnish Companies in India. Finpro India April 2011. ­ Harvoin mikään sujuu Intiassa suunnitellusti, mutta lopputulos voi olla arvioitua parempi. Ja saa olla luova pikkuasioiden kanssa, kertoo Anna Erkkilä Finprosta. ­ Koulutuksen ja työelämän tarve eivät kohtaa, joten yritykset kouluttavat itse henkilökuntansa haluamiinsa tehtäviin, Erkkilä sanoo. Ammatillista koulutusta kehitetään kovasti. Nouseva ilmiö on PPP-malli (public-private-partnership), jossa yrityksiä sitoutetaan yhteistyöhön koulutuslaitosten kanssa. Tällä hetkellä ammatillista koulusta tarjoavat tahot pystyvät kouluttamaan Intiassa kolme miljoonaa ihmistä vuodessa, kun tarve olisi 13 miljoonaa. ­ Tulevaisuuden vientituote Suomesta Intiaan voisi olla koulutusosaaminen, Erkkilä sanoo. Finpro on jo käynyt Future Learning Finland -klusteriohjelman puitteissa neuvotteluja Intian terveysministeriön kanssa muun muassa kätilöiden ja sairaanhoitajien koulutuksesta. Seuraava askel on selvittää, mikä taho Suomessa olisi kiinnostunut koulutuksen tuottamisesta. hallituksen päätöstä myöntää Wal-Martille ja muille kansainvälisille kauppaketjuille lupa tulla Intiaan. Pelkona oli, että moni yksityisyrittäjä ­ katujen hedelmä- ja juomakauppiaat ja katukeittiöiden pitäjät ­ menettävät työnsä tehokkaan ruoka-ainelogistiikan vallatessa maan. Voimakkaan vastustuksen takia hallitus veti päätöksen toistaiseksi takaisin. Intian markkinat houkuttelevat, sillä maan keskiluokka on suuri ja sen ostovoima on kasvussa. ­ Intiassa pärjää, jos yritys on sitoutunut johtotasoa myöten. Täällä täytyy olla myös markkinoiden mukaan räätälöidyt tuotteet. Nokia on ymmärtänyt sen hyvin, Erkkilä huomauttaa. Esimerkiksi McDonald'sin tulo Intiaan vuonna 1996 oli floppi. Kasvissyöntiä ja tulisia makuja suosivan kansan ruokailutottumukset arvioitiin väärin. ­ Resurssit on mitoitettava järkevästi, on tunnettava oikeat henkilöt ja löydettävä hyvä partneri, jonka kanssa toiminnan saa alkuun. Paperilla on sovittava tarkasti, mikä on kenenkin vastuu. Koulutusviennille tarvetta Lähes 1,3 miljardin asukkaan Intia tunnetaan erityisesti IT-osaamisestaan. Länsimaista on ulkoistettu maahan runsaasti ohjelmistotyötä sekä asiakas- ja teknisentuen palveluja. Ulkoistettu IT-sektori työllistää Intiassa suoraan 2,5 miljoonaa ja välillisesti 8,3 miljoonaa työntekijää. IT-alan ammattilaiset revitään Intiassa töihin, mutta kaikkien korkeakoulutettujen työllistymisaste on Intiassa vaatimaton 50 prosenttia. Omanlaisensa markkinat Joulukuun alussa pienten kauppojen omistajat ympäri Intiaa protestoivat
• 20 Teksti: Jukka Behm Kuva: Johannes Wiehn KUUKAUDEN KAHELI Sarja esittelee ihmisiä, jotka ajattelevat kummallisia. 1/2012 Skeittilautojen Steve Jobs Kuinka keksit uudenlaisen skeittilaudan? ­ Laudat tehdään aina Kanadan-vaahterasta. Mietin, että muutakin puuta voisi käyttää. Koivulautaa aloin kehittää neljä vuotta sitten. Pelkkä koivu osoittautui liian hauraaksi materiaaliksi, mutta sain laudan toimimaan lisäämällä siihen vahvikkeeksi jäykistekuituja. Nimi: Esa Niiranen Ammatti: Mallipuuseppä Koulutus: Lahden käsi- ja taideteollisesta oppilaitos Työpaikka: Oma yritys Uniq Design Ikä: 35 vuotta Kotikaupunki: Lahti Mallipuuseppä Esa Niiranen on skeitannut pienestä pitäen. Nyt hän haluaa keksiä rullalaudan uudestaan. kaveri, joka keksi uudestaan rullalaudan. Skeittilautojen Steve Jobs. Kuinka tuotekehitys etenee? ­ Seuraava askel on tehdä laudasta sellainen, ettei se edes kulu. Olen kokeillut sivujen pinnoittamista epoksilla. Kova pinta estää haurastumista ja on eduksi katuskeitissä. Perinteinen hiekkapaperigrippi kuluttaa aktiiviskeittaajan kengät parissa viikossa. Sen voisi korvata vaikkapa joogamaton pinta tai luotiliiveissä käytetty kevlar. Miten ideasi syntyvät? ­ Halusta kokeilla uutta ja yhdistellä kummallisia materiaaleja. Minulla on hinku haastaa itseni. Kirjoitan ylös ajatuksiani, mutten ehdi toteuttamaan kaikkia. Yhdellä miehellä ei pitäisi olla liikaa ideoita. Mitä osaamista laudan suunnittelu vaati? ­ Omaa skeittikokemusta, materiaalien tuntemusta ja rakenneoppia. Olen perehtynyt laudan rakennetta jäykistäviin liimoihin ja lakkoihin ja luonut yhteyksiä hiilikuitujäykisteitä tekeviin firmoihin. Nyt laudan jäykisteet ­ hiilikuidut, kevlar ja jäykistepellava ­ tulevat Italiasta. Samoja materiaaleja käytetään urheiluautoissa. liimalevyjä. Niissä säilyy puun luontainen jäykkyys. Miten käytät tietotekniikkaa työssäsi? ­ Joitain tilaustöitä kuten portaita on pakko mallintaa, mutta olen siinä hidas. Tilaan työn asiantuntijalta. Lähinnä photosoppaan kuvia töistäni, mutta niiden lataaminen nettisivuilleni on kesken ­ edelleen. Mistä tunnistaa hyvän idean? ­ Tunteesta, että idea täyttää tarpeen ja siinä jotain uutta. Olen alkanut luottaa intuitioihini. Usein ensimmäinen ajatus on paras. Miten päivität tietojasi ja kehität osaamistasi? ­ Kehittyminen tapahtuu parhaiten kyseenalaistamalla opetettuja asioita ja kokeilemalla rohkeasti uutta. Seuraan keskustelupalstoja, esimerkiksi Pro puu -yhdistyksen Puuproffaa. Siellä voi heittää puuseppäläppää. Olen yhteydessä alueen muiden puuseppien kanssa. Kaikki uusi kiinnostaa, joten soitan ja lähden tutustumaan. Paljon ei jää asioita kuulematta. Mitä ICT-taitoja tarvitsisit? ­ Oma nettikauppa olisi laudoille paras myyntikanava. Olen suunnitellut sivuilleni lautaeditorin, jonka avulla asiakas voi suunnitella haluamansa laudan. Ohjelman toteuttamiseen tarvitsen apua. "Heitän puuseppäläppää ja käyn tutustumassa kaikkeen uuteen kiinnostavaan." Millä tavoin skeittilautasi eroaa muista? ­ Tavallinen lauta katkeaa helposti tai sitten se menettää kimmoisuutensa. Omalle laudalle voisin melkein myöntää takuun siitä, ettei se mene rikki. Perinteisesti lauta on kasattu viilusta, mutta minä käytän myös massiivipuusta tekemiäni ohuita Milloin jäykistelauta syrjäyttää perinteiset laudat? ­ Ei ainakaan lähivuosina. Olen massatuotantoa vastaan ja haluan tarjota pitkäikäisiä tuotteita. Haluan olla Kuinka pitkään olet tietokoneen ääressä työpäivän aikana? ­ Puolesta tunnista tuntiin. Ennen meni tuplasti enemmän aikaa. CHISU VALAISEE PIMEÄN ILLAN Esittelyssä talven inspiroivimmat levyuutuudet ko Jaakäinen l Kilpe Chisu: Kun valaistun M83: Hurry Up, We're Dreaming Sigur Rós: Inni
• 1/2012 21 Esa Niirasen valmistamat skeittilaudat ovat uniikkeja. ­ Melkein aina teen jotain vähän eri tavalla, jotta mielenkiinto säilyy. Chisu: Kun valaistun Warner 30-vuotiaan Christel "Chisu" Sundbergin kolmas albumi on taiteellinen ja kaupallinen jättipotti ­ ja samalla paras suomipoplevy sitten Chisun edellisen albumin. Levyn viisi ensimmäistä biisiä dramaattisesta mutta tanssittavasta Minä ja mun pää -avausraidasta suurieleisesti viekoittelevaan Tiehen ovat kotimaisen populaarimusiikin klassikkoainesta. Viimeiset neljä laulua ovat niin ikään vahvoja suorituksia yhdeltä nyky-Suomen lahjakkaimmista popsäveltäjistä ja -tuottajista, vaikka ne eivät albumin alkupuolen ylivertaiseen laatuun ylläkään. M83: Hurry Up, We're Dreaming Mute Ranskalaisen Anthony Gonzalezin musiikki kuulostaa siltä kuin hän kilpailisi itsensä kanssa suuruudenhulluuden universuminmestaruudesta. Taiteilijanimellä M83 levyttävän, Suomessa helmikuussa konsertoivan popparin kuudes levy on kuin 80-minuuttinen ilotulitus sateenkaaren kaikissa väreissä ­ tinkimättä kuitenkaan suurista tunteista, mieleen porautuvista melodioista ja tanssijalan liikkeelle pakottavista rytmeistä. Hurry Up, We're Dreaming käy läpi laajan kirjon tuntemuksia haikeudesta ylimaalliseen riemuun. Levyn kohokohtia ovat 80-lukulaisten konerumpujen, kaikuvan soundin ja funkahtavan peukkubasson värittämät Claudia Lewis sekä Pal Ok. Sigur Rós: Inni XL Islantilaisen Sigur Rósin tuotanto on eksoottinen sekoitus kokeellista taidepoppia ja progressiivista rockia. Jos et ole ennen kuullut yhtyeen musiikkia, se on hyvä aloittaa tällä Lontoon-konserttitallenteella, joka esittelee paitsi Sigur Rósin 15 parasta biisiä, myös bändin hypnoottisen livesoundin. Sigur Rósia ei pidä kuunnella taustamusiikkina arjen askareille: silloin se kuulostaa läjältä ruosteisia, epäsynkassa kilkattavia soittorasioita. Sigur Rós meditatiivinen harmonia avautuu kunnolla vasta, kun se saa kuulijalta ansaitsemansa huomion. Hitaiden tempojen ja taivaallisten sulosävelten vastapainona kuullaan muutamia raskaampia osuuksia, kuten 15-minuuttisen Popplagidin jylhäksi äänimyrskyksi kasvava loppuosa. Meditatiivista harmoniaa vai ruosteisia soittorasioita?
• 22 Teksti: Leo Kosola ja Joni Nieminen Kuvitus: Marcell Kismartoni ASIANTUNTIJUUS JA TIETOTYÖ 1/2012 Täydellinen pari Miten työnhakija ja työnantaja voivat tietää, että he sopivat toisilleen kuin valettu? Työnantajat käyttävät eri kanavia löytääkseen juuri oikean työntekijän. Sähköiset mediat ja niiden ilmoitussivut ovat selkeästi suositumpia kuin perinteiset printtimediat. Käytössä ovat muun muassa Facebook, Twitter, oikotie.fi sekä yrityksen omat verkkosivut. Työnhakijat ovat tästä tietoisia ja käyttävät useimmiten internetiä työnhakukanavana. Työnhakijan kannattaa kuitenkin seurata myös printtimediaa. Jotkut työnantajat ilmoittavat pelkästään esimerkiksi Helsingin Sanomissa tai isossa maakuntalehdessä rajatakseen hakijoiden määrää tai osaamisen tasoa. Yritykset kohdentavat ilmoituksensa yleensä toimenkuvan tai tehtävän profiilin mukaan. Ne myös hyödyntävät head hunter -palveluita. Näissäkin tapauksissa työnantaja itse määrittelee hakemansa työntekijän tarkan profiilin. Työnhakijoillakin on mahdollisuus käyttää apunaan ammattilaisten tarjoamia palveluita. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistot, koulut ja yritykset tarjoavat apua hakemuksen ja CV:n teossa. Kummatkin osapuolet pitävät suhdeverkostoa tärkeänä rekrytointiprosessissa ja se vaikuttaakin merkittävästi työntekijän valintaan. "Suhteilla saa potentiaalisista rekryistä sellaista tietoa, jota ei hakemuksista tai haastatteluista välity. Uudenlaisten avainhenkilöiden löytämiseen kannattaa käyttää ammattilaista eli head hunteria, jolloin markkinat avautuvat laajemmin. Silloinkin taustojen selvittämisessä suhteet ja suosittelijat ovat tärkeitä." Työnantajat haluavat avata ilmoituksessa vaaditut kriteerit täsmällisesti, jotta he välttyisivät epäpäteviltä hakijoilta. Tämä vaikuttaa myös työntekijöiden hakupäätökseen, vaikka on varmasti syytä muistuttaa, ettei hakemisen suhteen pitäisi olla liian nöyrä. Mikäli osaamista löytyy, aina kannattaa hakea, vaikkei työkokemusta tai vaadittua koulutusta olisikaan. Asenne on tärkein; taitoja pystyy aina opettelemaan, asennetta ei. Työhönottajan vinkit työnhakijalle: + + + + + + + + Ole oma itsesi Hanki laaja-alaista osaamista Valmistaudu haastatteluun Ilmaise kiinnostuksesi Tunne vahvuutesi Ole iloinen Hyödynnä suosittelijoita Selvitä, mitä haluat työelämältäsi Työntekijän vinkit työnantajille: + + + + + + + + Osoita luottamusta Arvosta työntekijöidesi työtä Tunne työntekijäsi Pidä työntekijöiden puolta Luo hyvä työilmapiiri Maksa palkka ajallaan Kanna vastuu Ole reilu ja rehellinen "Haen paikkaa, vaikka en täyttäisikään kaikkia ilmoituksessa mainittuja vaatimuksia. Varsinkin nuorten pitää rohkeasti hakea avoinna olevaa työpaikkaa, vaikka sen saaminen tuntuisikin utopistiselta. Kaikki työt, jotka eteen tulevat, on otettava vastaan, koska työn sopivuutta ei voi koskaan kokeilematta tietää." Haastattelutilanteisiin osallistuvat tiimien esimiehet ja rekrytoinnista vastaavat henkilöt. HR-osasto avustaa tarvittaessa ja tukee hakuprosessissa. Työnhakijan on syytä panostaa haastatteluun, koska se vaikuttaa työnsaantiin ratkaisevasti. Tätä myös rekrytoijat vakuuttavat.
• 1/2012 ASIANTUNTIJUUS JA TIETOTYÖ 23 "Meille on tärkeää löytää ihmisiä, jotka oikeasti haluavat meille töihin ja haluavat sitoutua pitkäksi aikaa. Haastattelussa olisi hyvä pystyä jollain tavalla ilmaisemaan kiinnostusta, innostusta ja halukkuutta uuden oppimiseen." Suosittelijat aiheuttavat monille päänvaivaa, ja varsinkin hakijat vähättelevät suosittelijoiden merkitystä; työnhakijoiden mielestä kun ei ole kovin suomalainen tapa palkata työntekijöitä jonkun toisen mielipiteen perusteella. Työnantajat taas arvostavat suosittelijoiden mielipidettä, luottavat heidän näkemyksiinsä ja konsultoivat heitä. Jos suosittelijoita on, niitä kannattaa hyödyntää. Kaikki suuret ovat olleet opettajia! Lähikuvassa Robert A. Heinlein Robert A. Heinlein oli tieteiskirjallisuuden suuri uudistaja. Hän syntyi 7.heinäkuuta 1907 ahdasmielisessä Missourissa Yhdysvalloissa. Lapsuuden kokemukset vaikuttivat hänen kirjoihinsa laajasti. Heinlein haastoikin systemaattisesti aikansa ahtaan moraalin ja etsi hyvän, vapaan ihmisen mallia. Heinlein suuntautui sotilasuralle laivaston palvelukseen. Nuori luutnantti joutui kuitenkin eroamaan sairastuttuaan tuberkuloosiin. Uutta uraa hän etsi ensin kiinteistöalalta, hopeakaivoksista ja politiikasta pyrkien 1938 Kalifornian parlamenttiin liberaalien esivaaleissa. Tie katkaistiin tavalla, joka nyt on laiton. Kirjoittamiseen Heinlein tarttui rahojen käydessä vähiin. Omaelämäkerrassaan hän kertoo yllättyneensä, kuinka vaivattomasti kirjoittamalla voi saada rahaa. Ensimmäiset novellit julkaistiin 1939, ja pian hän olikin harrastajayhteisön kunniavieras. Kirjoittajana hänen tavaramerkeikseen nousivat tieteellinen perusta ja kiehtova tarina: tulevaisuus vaikutti todelliselta, ja kulissin sijaan huomio kiinnittyi ihmisiin ja moraalisiin valintoihin. Heinlein oli ensimmäinen tieteiskirjailija, jonka tuotantoa julkaistiin merkittävässä määrin laajalle yleisölle. 1950 hänen kirjoittamansa elokuva Destination Moon voitti Oscarin; tehosteet oli Heinlein itse suunnitellut. Elokuva herätti John F. Kennedyn kuulentojen mahdollisuuteen. Heinlein oli idearikas sekä juonirakenteissa että teknologiassa. Hän muun muassa keksi vesisängyn ja kuvasi ensimmäisenä CAD-järjestelmät. Hän kuvasi neutronipommin 30-luvulla, kännykkäverkot ja geeniteknologian 50-luvulla sekä maailmanverkon, globalisaation ja ylikansallisten yritysten vallan 70-luvulla. Hänen kirjansa Stranger in a Strange Land 1961 nousi hippisukupolven raamatuksi. Robert A. Heinlein kuoli 1988. Valtaosa tieteiskirjailijoista tunnustaa Heinleinin suuren vaikutuksen omaan työhönsä. Miljoonat nuoret innostuivat teknologiasta ja tieteestä sekä kriittisestä ja sosiaalisesti valveutuneesta ajattelusta luettuaan hänen kirjojaan. Näin kävi myös allekirjoittaneelle. Risto Linturi Lähteet: Robert A. Heinleinin teokset, Wikipedia "Hakemus oli vaatimaton eikä kokemuskaan ollut aivan sitä mitä halusimme, mutta koska hän oli tutun suosittelema, otin haastatteluun. Heti tuli sellainen olo, että tämä on se tyyppi. Hän on osoittautunut aivan korvaamattomaksi työntekijäksi. Johtopäätös: Hakemus voi näyttää joskus huonoltakin, mutta jos on saanut suositukset oikealta ihmiseltä, kannattaa ottaa haastatteluun. Ihmisessä voi olla jotain sellaista energiaa, jota juuri me tarvitsemme." Palkka ei ole tärkein kriteeri työnhaussa, mutta se on perusasia, jonka pitää olla kunnossa. Työnantajat tietävät toimenkuvien palkkatason yleensä varsin tarkkaan eivätkä lähde mielellään hintakilpailuun. Sen sijaan yritykset panostavat henkilöstön liikuntamahdollisuuksiin, kerhoihin, vapaa-ajan tiloihin sekä työhyvinvointiin. TIEDONLÄHTEET Juttuun on haastateltu seuraavia henkilöitä: Työntekijöiden edustajina: Markus Holste, opiskelija, YLE Tommi Linho, Lassila & Tikanoja Riikka Åstrand, Suomen lasten ja nuorten säätiö Työnantajien edustajina: Lauramaija Järvenpää, HR Specialist, Tieto Oy Reetta Ranta, maajohtaja, Rabbit Films Oy Ltd. Laura Snellman-Junna, Agile Coach, Reaktor Muut lähteet: www.oikotie.fi, www.mol.fi, www.monster.fi Eri yritysten kotisivut Kirjoittajat ovat HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun journalistiopiskelijoita. Juttu on osa heidän Journalistinen työ -opintokokonaisuuttaan. "Työ tehdään meillä työaikana, eikä tarvitse hötkyillä." Kaikki haastattelemamme työhönottajat korostavat yrityksen imagon merkitystä työntekijöiden houkuttelemisessa. Työnhakijat taas eivät pidä yrityksen imagoa yhtä merkittävänä; heille merkitsee enemmän se, mitä he ovat kuulleet tuttaviltaan yrityksen ilmapiiristä, eduista ja työnkuvasta. Myös työnantajan osoittama luottamus ja työaikojen liukuma ovat kilpailuvaltteja. "Työnantajalta täytyy saada luottamusta ja vapauksia omaan työhön mutta myös tukea, kun sitä tarvitsee. Pidän myös tärkeänä, että voin itse vaikuttaa omiin työaikoihini ja että etätöihin on tarvittaessa mahdollisuus." Aina ei täydellistä paria löydy, mutta ei työsuhteen tarvitsekaan olla ikuinen. Huonoista kokemuksista taas voi oppia, molemmin puolin. Loppujen lopuksi sekä työhonottajan että työnhakijan tavoite on sama: toimiva suhde.