ASIANTUNTIJUUS – JOHTAMINEN – TIETOTYÖ – LUOVUUS Kuunkuiskaajien Johanna Hytti: INNOSTUNUT OPPII TEKEMÄLLÄ KEVÄT 2014 Robotti tuli kouluun s. 18 s. 14 10 teknologiaa, joista uusi ura urkenee s. 6 Puolustusvoimien uudistus herättää tunteita s. 8 TYÖSSÄOPPIMISEN VALLAN- KUMOUS! s. 4
2 Soveltaja kevät 2014 PÄÄKIRJOITUS VIISKYT VUOTTA VIHELLELLEN TÖIHIN? Työkykyinen suomalainen tekee työuraa jopa 47 vuotta. Tänä aikana työ, tekijät ja ympäristö muuttuvat moneen kertaan. Vaikka emme vaihtaisi ammattia työuran aikana, joudumme opettelemaan uutta säilyttääksemme kyvyn toimia työelämässä. Suomalaisen työn korkea jalostusaste auttaa pärjäämään globaalilla markkinalla. Osaamisemme on erikoistunut, mutta samaan aikaan työn hinnan kasvu on poistanut organisaatioista monet tukitehtävät. Joudumme kaikki tekemään oman työmme ohessa muun muassa ict- ja projektitehtäviä, informaatikon ja sihteerin töitä, asiakaspalvelua, siivousta, matkojen varausta, myynnin edistämistä jne. Samaan aikaan työtehtävät, -välineet ja -ympäristö muuttuvat ja tiedot ja taidot vanhenevat. Kasvaneista osaamishaasteista huolimatta panostus henkilöstökoulutukseen on 2000-luvulla vähentynyt huomattavasti, kertoo Tilastokeskuksen henkilöstökoulutustutkimus. Koulutus keskittyy suuriin organisaatioihin sekä johtajille ja toimihenkilöille, ja sen määrä vaihtelee toimialoittain. Jopa 1,5 miljoonaa suomalaista työntekijää eli 60 % työllisistä ei saa säännöllisesti osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen. Työelämää ravistelee myös väestömme ikääntyminen. Suomalaiset ovat Euroopan nopeimmin vanheneva kansa. Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrän lasketaan pienentyvän noin 400 000 henkilöllä. Nopeinta lasku on 2010-luvulla, jolloin vuosittainen poistuma on suurimmillaan lähes 30 000. Työelämästä poistuu valtava määrä kokemusta ja osaamista. Tuottavimmin osaamisen uudelleen suuntaaminen hoituu työsuhteissa. Tuottavuuden kasvu varmistetaan uuden oppimisella. Riittämättömyyden tunne taas on yksi merkittävimmistä työuupumuksen aiheuttajista. Nopeimmin ja laaja-alaisemmin Suomen tuottavuuteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa päivittämällä 2,5 miljoonan työllisen osaaminen ajanmukaiseksi. Tehokkaimmin osaamisen kehittäminen hoidetaan työsuhteissa niitä katkaisematta niin, että organisaatioiden tuottavuus ja toimintakyky eivät kärsi, yhteiskunnan verotulot eivät vähene eikä kalliita työttömyysjaksoja esiinny. Tämä vaatii kaikilta työmarkkinaosapuolilta ennakointikykyä, joustavuutta ja motivaatiota sekä jatkuvaa ajankäyttöä uuden oppimiseen! Herää, Suomi! Suomessa on maailman parhaat edellytykset digitalisoitumiseen. Siihen hyvät uutiset melkeinpä loppuvatkin. Erityisen heikosti digitalisoitumisessa suoriutuvat suomalaiset yritykset, paljastaa Digibarometri 2014. Digibarometri vertailee 22 maan julkishallintoa, kansalaisia ja yrityksiä. Digitaalisuuden käytössä suomalaisyritykset ovat sijalla 17. Ne käyttävät pilvipalveluja niukasti, ja henkilöstön ICT-taidot ovat kehnot. Teknologiateollisuuden, Verkkoteollisuuden ja Digile Oy:n tilaama barometri ehdottaa politiikkatavoitteita, joilla julkinen valta parantaisi kansalaisten ja yritysten edellytyksiä entisestään. Mutta eivätkö yritykset itsekin voisi tehdä jotain? – Herätkää, yritykset! Mitään muita kriittisiä esteitä tai hidasteita digitaalisuuden hyödyntämiseen ei ole kuin yritykset itse. Suurin haaste on asenteissa, tiivistää johtaja Jaakko Talvitie Digilestä. Johtaja Jukka Viitasaari Teknologiateollisuudesta toteaa, että menestyneimmät suomalaisyritykset käyttävät yli 15 prosenttia liikevaihdostaan jatkuvaan innovointiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. – Soisin, ettei yksikään yritys jäisi tuon prosentin alle. Osaaminen on Suomen paras ja usein ainoa kilpailuetu maailmalla. Sen vuoksi yritysten pitäisi jatkuvasti kouluttaa, kouluttautua ja pitää henkilöstönsä osaamisesta huolta. Viitasaari arvioi, että hidas reagointi digitalisaatioon riepottelee seuraavaksi suomalaista kauppaa. Toinen keskelle myrskyn silmää joutuva ala on koulutus. – Erityisesti peruskoulu, jossa opettajien digitaaliset taidot laahaavat jäljessä. Asenteissakin on petrattavaa. Teksti: Sari Tiiro Digibarometrin löydöksiä: Yritysten digitalisoitumisen edellytyksissä Suomi on ykkönen ennen Saksaa, Etelä-Koreaa ja Tanskaa. 17. Digitaalisuuteen liittyvä lainsäädäntö on edistyksellisintä Suomessa ja Virossa. Yrityskäytön kärkeä ovat Iso-Britannia, Norja, Sveitsi ja Yhdysvallat; Suomi on sijalla 17. Viro on yrityskäytössä viimeinen, vaikka loistaakin julkisella sektorilla. Suomalaisten ICTosaaminen työtehtävissä on heikkoa. Suomalaisista yrityksistä vain joka viides jakaa sähköisesti tietoa toimitusketjussa. Suomalaisen väestön nettiosaaminen on Pohjoismaiden heikointa mutta koko vertailussa neljänneksi parasta. Kokonaisvertailun (yritykset, kansalaiset, julkinen sektori) kärjessä ovat Pohjoismaat: Ruotsi on ylivoimainen perässään Norja, Suomi ja Tanska. Viimeiseksi jää Italia. Osaamisen iloa työelämään, Digibarometri 2104 -selvityksen toteutti Etlatieto. Lue lisää digibarometri.fi Sanna Varpukari-Anttila Soveltaja nostaa esiin työelämän ajankohtaisia ilmiöitä ja viestii ihmisläheisesti tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta. Soveltaja.fi päivittyy verkossa, painettua Soveltajaa julkaistaan erikoisnumeroina. Julkaisija Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere sovelto.fi Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Neodesign Oy | Taitto Anna Räikkönen | Kannen kuva Antti Kirves | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121, sähköposti: info@soveltaja.fi | Painosmäärä 100 000 | Jakelu muun muassa Helsingin Sanomien liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton markkinointirekisterin perusteella.
sisältö OSAAMISEN ILOA Soveltaja kevät 2014 UUSI ALKU & UUDET MAHDOLLISUUDET VASTUU OSAAMISESTA Aloita työssäoppimisen vallankumous! 3 NÄIN ONNISTUT MUUTOKSESSA 10 teknologiaa, joista uudet urat urkenevat Tehokkaimmin päivität osaamistasi nauttimalla muutaman minuutin nano-oppimispaloja työn lomassa. s.4 s.6 Investoitko osaamiseen? s.7 Kuva: Puolustusvoimat KEINÄSEN ROMUOPISTO Risto Linturi listasi teknologioita, jotka luovat uutta työtä. s.8 Kahdeksan oppia suuresta uudistuksesta s.10 Puolustusvoimissa on käynnissä kaikkien aikojen organisaatiouudistus. Yhteinen etu Romufirma kouluttaa itse omat työntekijänsä. Peruskoulupohjaltakin voi ponnistaa, jos on työhaluja ja normaalit hoksottimet, kertoo toimitusjohtaja Jyri Keinänen. Kaikkien työikäisten työmarkkinakelpoisuudesta huolehtiminen on koko yhteiskunnan etu, sanoo valtiosihteeri Pilvi Torsti. s.10 Laatuloikka Energisoi aivosi s.16 Palaute kehittää s.17 Robotti tuli kouluun s.18 IT-palveluyritys CGI:n projektipäälliköt saivat valmennusta ja vastuuta. Projektien onnistumisprosentti nousee kohisten. Innostuvia ihmisiä Aarne "Arska" Aktan on hurahtanut enskaan ja oppii uutta joka pärähdyksellä. Innostuvia ihmisiä myös Kuunkuiskaajien Johanna Hytti ja baristaksi oppinut Pasi Kokko. s.12 s.14
4 Soveltaja kevät 2014 OSAAMISEN ILOA TYÖSSÄOPPIMISEN Alkuvuonna on uutisoitu ammattien katoamisesta ja spekuloitu teknologisen kehityksen kuten robotisaation vaikutuksista työttömyyteen. Huoli on turha, ei työ mihinkään katoa. Vanha osaaminen kyllä happanee. Oppiminen on elinikäistä ja siihen on motivoiduttava itse. Oppimiskyky on työelämän henkivakuutus, sillä työntekijän arvo on usein juuri huomisen osaamisessa. Opettelemista riittää, eikä informaatiosta ole pulaa. Haasteena onkin relevantin ja laadukkaan tiedon löytäminen ja tunnistaminen. Mistä tietää, mitä ei vielä tiedä tai osaa? Työntekijän osaamiseen kohdistuu monenlaisia muutosvoimia. Osaan niistä voi itse vaikuttaa, osa johtuu organisaation muutostarpeista, osa taas toimintaympäristöön vaikuttavista trendeistä. Ammattitaito vaatii päivitystä, kun teknologiat, lait, toimintatavat, tuotteet ja asiakkaat muuttuvat. Ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen on organisaatioissa yleensä helpoimmin hahmotettu osaamisen päivitystarve. Substanssiosaamisen lisäksi myös työelämätaitojen pitää olla vähintään minimistandarditasolla, jotta päivittäisestä perustyöstä, projekteista ja kommunikoinnista voi selvitä kunnialla. Työelämätaitoihin liittyvät vaatimukset ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet välineiden ja yhteisöllisten työtapojen kehittyessä. Panostukset TYÖELÄMÄN OSAAMISEEN KOHDISTUVAT MUUTOSVOIMAT Oman organisaation tavoitteet, muutostarpeet ja osaamisvajeet Työelämätaidot ja osaamisen minimistandardit, sujuva tietotyö Ammattiosaamisen päivittäminen ja uusi substanssiosaaminen näiden tietojen ja taitojen tason nostamiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi, vaikka investoimalla perustaitoihin työn tehokkuutta pystytään helpoimmin lisäämään. Organisaation muutokset ja jopa kvartaaleittain asetetut tavoitteet taas tuovat lisää osaamisvaateita, joihin on itse usein mahdotonta vaikuttaa. Konk- KANNETTU VESI EI KAIVOSSA PYSY Ihminen unohtaa jo yhdessä päivässä suurimman osan opetetuista asioista. Systemaattisesti opittua kertaamalla ja soveltamalla sitä työssä saa siirrettyä opin omaksi pääomaksesi. Peräti 70 % oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä, usein erehdysten kautta. Henkilöstön kehityspanostukset ja myös koulutusorganisaatioiden tarjonta on suunnattu formaaliin opetukseen koululaitoksemme historiaa toistellen, vaikka perinteisen koulutuksen osuus työssäoppimisesta on vain 10 %. Muut oppimismetodit ja työssä oppimisen johtaminen ovat olleet pääosin jokaisen yksilön omalla vastuulla. Ihmisten osaamista pitäisi kuitenkin Megatrendit, uudet teknologiat ja liiketoimintamahdollisuudet reettisten tavoitteiden asettaminen ja huolellinen viestintä sekä muutoksen mittaaminen ja seuranta parantavat onnistumista merkittävästi. Toimintaympäristön muuttuessa eteen ilmaantuu niin uusia mahdollisuuksia kuin uhkiakin, joista jokaisen pitäisi pystyä ymmärtämään oman työn kannalta merkityksellisimmät asiat. Vaikutuksia on mahdotonta ennakoida, jos tekemisen fokus on ainoastaan nykyhetken toimenpiteissä. Jokaisen pitäisi saada mahdollisuus tarkastella toimintaympäristöä ja sen muutoksia ja päästä näin vaikuttamaan oman työn ja organisaation tulevaisuuteen. KERTAUS ON OPINTOJEN ÄITI johtaa organisaation tavoitteista käsin. Sitä pitää pystyä myös tukemaan, mittaamaan ja seuraamaan. Oppijan itsensä tulee tiedostaa tavoitteet ja tietää, millainen suoritustaso on tavoitteen saavuttamisen kannalta erinomainen ja millainen taas minimistandardi kyseisessä tehtävässä. Oikea osaaminen on kilpailuetu Suomelle, yrityksille, yhteisölle ja yksilölle. Vanhat konstit eivät riitä, on vallankumouksen aika! % MUISTAMINEN MISTÄ TIETÄÄ, MITÄ PITÄÄ OPPIA? Ammatit ovat aina eläneet ajassa. Tulevaisuuden työ on usein sellaista, jota emme osaa vielä kuvitellakaan, ja työ, jota pidämme pysyvänä, kohtaa usein suurimpia muutoksia. Työuran aikana on säännöllisesti syytä pohtia osaamisen ajanmukaisuutta ja tulevaisuuden asettamia oppimishaasteita. 100 Palaut e Työhö n sove ltamin Kertau en s 80 60 40 Oppimiskäyrä Harjoi tus Unohtamiskäyrä 20 0 Tunti Päivä Viikko 2 Viikkoa AIKA Lähde: Ebbinghaus, Hermann: Forgetting and learning curve
Soveltaja kevät 2014 5 TEKSTI: SANNA VARPUKARI-ANTTILA VALLANKUMOUS! Luovalla tuholla tarkoitetaan sitä, että talouteen syntyy aikaisempaa tuottavampia työpaikkoja, jotka korvaavat heikommin tuottavia. Maliranta, M. & Vihriälä, V. 2014. Suuren kuopan pohja vajoaa – tarvitaan uusi tuottavuusloikka. ETLA Muistio. OPPIA VOI TEHOKKAASTI JA HAUSKASTI TYÖN LOMASSA Soveltossa on vuoden 2013 alusta kehitetty uutta opetusmetodia, jonka avulla voi yksilöllisesti saada täsmäoppia työpöydältään 24/7/365. Sovelto Channelin oppisisällöt on tuotettu suomalaisen työelämän tarpeisiin, ja oppiminen voidaan kytkeä organisaation tavoitteisiin ja yksilön tarpeisiin. Pedagogiset kokonaisuudet voi nauttia muutaman minuutin mittaisina nanopaloina. Yhteisöllinen ympäristö kannustaa oppijaa, pitää kirjaa tavoitteiden mukaisista suorituksista ja muistuttaa suorittamattomista tehtävistä. Channelin oppimiskokonaisuudet ovat tiiviitä, täsmäoppimiseen optimoituja modulaarisia ja monipuolisia oppimispolkuja, joissa hyö- dynnetään digitaalisia oppimateriaaleja: muun muassa videomuotoisia luentoja ja haastatteluja, perinteisen e-oppimisen parhaita konsepteja, pelillisyyttä, online-harjoituksia, itsearviointeja ja testejä sekä asiantuntijoiden antamia hyöty- ja tehokäytön vinkkejä. Uusien välineiden ja tehtävien haltuunotto onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta, omaehtoisesti harjoitellen. Oppimisyhteisöä kehitetään jatkuvasti. Oppimisella on selkeät tavoitteet ja henkilökohtainen suunnitelma työn ohessa tapahtuvan oppimisen tukemiseksi. Sen avulla hyödynnetään laajasti myös vertaisryhmäoppimista ja kollektiivista oppisisältöjen luomista. Keskustelut, käytännön esimerkit ja vertaisryh- OPPIMISEEN KÄYTETTY AIKA TYÖPAIKKA ON HYVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ män kokemukset ovat luonteva osa oppimista. Oppimista voidaan mitata muun muassa itsearvioinneilla, osaamista testaamalla, kyselyillä sekä edistymisen seurannalla. Asiantuntija-aineistoa voi käyttää työyhteisön muutostilanteiden tueksi ja henkilöstötyön tuottavuuden pullonkaulojen poistamiseksi. Myös organisaatioiden omien parhaiden käytäntöjen, yhteisten työtapojen ja osaamisen minimistandardien jalkautus voidaan hoitaa Chanelin kautta. Modernin työssäoppimisen tulevaisuus on jo täällä! Artikkelin kirjoittaja on Soveltaja-lehden päätoimittaja ja Sovelton toimitusjohtaja. 70% Vuosina 2004-2009 yhtä internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta. Tuotteistettua tuottavuutta. McKinsey 2012/ Suomalaisen Työn Liitto: Suomalainen työ muutoksessa. Työpaikalla tärkeimpiä ovat toimivat työvälineet, turvallisuus, mahdollisuus jutella työkavereiden kanssa ja mukavat taukotilat. Työelämä, sä tarviit mua! Dialogi-selvitys amiksista ja työn tulevaisuudesta 2014. Työssäoppiminen, kokemus 10% Perinteinen koulutus • Luokkahuonekoulutus • Itseopiskelumateriaalit • E-learning 20% • Workshopit ja Action Learning • Ongelmanratkaisu • Kehittämistehtävät, uudet tehtävät ja vastuut • Projektityöt, työryhmäosallistumiset • Työnkierto ja sijaistaminen • Kokeilu, testaaminen, tutkimus • Parhaat käytännöt • Mestari-kisälli / oppisopimus / johdon haastattelu ja konsultointi • Demot • Esitykset • ”Some-asiantuntijuus”: jakaminen, kommentointi Palaute • Itsearviointi, debriefing • Kehityskeskustelut ja muu palaute esimieheltä • Palaute kollegoilta ja asiakkailta, mielipiteet, ideat ja neuvot • Blogit • Sertifioinnit, itsearvioinnit, testit • Coaching & mentoring, vastaanottajana ja antajana Olemme pestanneet aikamatkaajan tutustumaan ja kommentoimaan uusia teknologioita. Seuraa ja kommentoi Twitterissä! OMAN AKTIIVISUUDEN ASTE Lähde: Tough, Allen: 70-20-10 framework
Kuva: Risto Linturi 6 Soveltaja kevät 2014 FAKTAA VAI FIKTIOTA? POIMI VIRTASI AUTOON TIEN PINNASTA aikamatka2030.fi Maailman ensimmäinen 3D-tulostettu auto oli esillä 3D Printshow -tapahtumassa Lontoossa. 10 TEKNOLOGIAA, 30 .fi aikama tka 20 JOISTA UUDET URAT URKENEVAT Suomen 100 uutta mahdollisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti kuvaa sata radikaalia teknologiaratkaisua, joiden yhteinen vaikutus Suomen ja maailman toimintatapoihin voi vuoteen 2030 mennessä olla suurempi kuin internetin ja älypuhelinten vaikutus nykymaailmaan. Raportti esittelee radikaalien teknologioiden käyttöönottoon sovellettavan nelitasomalliin, jolla teknologiat voidaan pisteyttää ja panna tärkeysjärjestykseen. Mallin ovat kehittäneet muutosjohtaja Risto Linturi, tohtori Osmo Kuusi ja tutkija Toni Ahlqvist tulevaisuusvaliokunnan Radikaalit teknologiat -jaoston ohjauksessa. jatkuu verkossa Risto Linturi valitsi kymmenen teknologiaa, jotka luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja samalla, kun ne syrjäyttävät nykyisiä työtehtäviä. kannattavaa ja monet Kiinaan siirtyneet tehtävät palaavat jälleen Suomeen. Käden taidot ja mekaaninen äly nousevat arvossaan. Monissa maissa ala työllistää jo, ja yrityksiä käynnistetään uusien mahdollisiksi tulleiden liikeideoiden varaan. – Alkuvaiheessa olennaisinta on teknologioiden avaamien mahdollisuuksien ymmärtäminen, koska jokainen niistä muuttaa yleistyessään ja laajetessaan nykyisiä rakenteita, Linturi sanoo. – Listatut teknologiat työllistävät monia jo nyt, mutta nopean kasvun vaiheessa ne avaavat todella merkittävän määrän uusia työmahdollisuuksia monenlaisille osaajille. DNA-LUKIJAT JA BIOSIRUT Ihmisestä saadaan jatkuvasti yhä tarkempaa tietoa, joka auttaa yksilöllisessä terveydenhuollossa ja mahdollistaa itsediagnoosin yhä useammissa taudeissa sekä yksilöllisen, ihmisen oman perimän ja ainaanvaihdunnan tilan huomioonottavan ravinnon suunnittelun. Teknologia on nopeassa kehitysvaiheessa ja joiltakin osin jo kaupallistettavissa. ROBOTTILIIKENNE Robotit toimivat lähitulevaisuudessa henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen kuljettajina. Kuljettajan ammatti poistuu, mutta monia muita tehtäviä avautuu sekä robottiliikenteen järjestämisen että siitä hyötyvien kaupan ja palveluiden aloille. Useissa maissa laajat kokeilut ovat jo nyt käynnissä. NELIKOPTERIT Nelikopterit ja muut robottilennokit ovat tulevaisuuden lentäviä kauppakasseja, kirjekyyhkyjä ja tavaroiden etsijöitä, keräilijöitä ja asentajia. Nelikopterit muuttavat teollisuuden kokoonpanotehtäviä, erilaisia mittaus- ja valvontatehtäviä, logistiikkaa, viihdettä ja kauppaa. Teknologia toimii jo nyt. Lainsäädäntö rajoittaa sovelluksia julkisilla alueilla toistaiseksi. 3D-TULOSTIMET Robotiikan uusi aalto poistaa valmistuksesta suuruuden ekonomiaa. Valmistus siirtyy yhä lähemmäs kuluttajaa. Käsityöstä ja yksilöllisestä valmistuksesta tulee jälleen PILVIPALVELUT Suurten tietokonekeskusten ryhdyttyä jakamaan laskenta- ja levykapasiteettia tarpeen mukaan on yhä pienemmille yrityksille tullut mahdolliseksi perustaa sovelluksia, jotka ajoittain tavoittavat miljooniakin käyttäjiä. Mainosrahoituksen, appstore-verkkokauppojen ja sosiaalisen median avulla miljoonayleisöt ovat myös kenen tahansa tavoitettavissa nopeasti, jos sovellusideat ovat hyviä. ETIÄISROBOTIT Robottien rakentaminen autotalliverstaassa on nyt mahdollista. Kauko-ohjattavia robotteja tulee myös teollisuuden valmistamana yhä edullisemmin saataville. Kaukoohjattujen, osittain autonomisten robottien avulla monet fyysisetkin työt voidaan tehdä paikasta riippumatta ja samanaikaisesti useita koneita ohjaten. DIGITAALIPEILIT Digitaalipeili on konsepti, joka mittaa edessään olevan henkilön ja näyttää Risto Lint uri tämän peilin tavoin mutta kuvankäsittelyn avulla esimerkiksi toisissa vaatteissa. Peilin avulla pienikin kauppaliike voi tarjota asiakkaiden virtuaalisesti kokeiltavaksi hyvin laajan valikoiman esimerkiksi asusteita ja varusteita ja kilpailla palvelun laadulla verkkokaupan kanssa. NANOSELLU JA GRAFEENI Nanosellu ja grafeeni ovat vastalöydettyjä supermateriaaleja, jotka vähitellen korvaavat perinteisiä teollisuusmateriaaleja ja avaavat kokonaan uusia sovellusalueita ja uudenlaisia tekemisen tapoja. Monet näistä voidaan yhdistää pikavalmistukseen ja paikalliseen yksilölliseen valmistukseen. Kumpaakin materiaalia valmistetaan maailmassa jo tonneittain, ja määrät kasvavat nopeasti. BIOTEKNOLOGIA Bioteknologia kehittyy jatkossa nopeasti avaten uusia keinoja energian, uusien materiaalien, esineiden ja toiminnallisten pintojen sekä elintarvikkeiden tuottamiseen. On jopa mahdollista kasvatusliuoksessa ohjata bakteereita siten, että ne muodostavat pelkän ohjaustiedon avulla toimivan akun tai aurinkopaneelin. AURINKOENERGIA Aurinkoenergian hinta on laskenut 7 % vuodessa viimeiset 30 vuotta. Aurinkolämpökeräimien ja aurinkopaneelien käyttö Suomen olosuhteissakin tulee hinnan edelleen laskiessa yhä kannattavammmaksi. Aurinkoenergian ja niihin liittyvien energiavarastojen rakentaminen tarjoaa kasvavan työmaan sekä suunnittelun että rakentamisen ja elektroniikan osaajille. Risto Linturi työskentelee muutosjohtajana Soveltossa.
Soveltaja kevät 2014 7 UUSI ALKU & UUDET MAHDOLLISUUDET Investoitko osaamiseen? Paula Laine, johtaja, Sitra Virittäydy aiheeseen tähän keräämiemme sijoitusvinkkien avulla. Kerro myös oma näkemyksesi. Julkaisemme sen Soveltaja.fi-verkkomediassa kevään aikana. Tarvittava osaaminen koostuu tiedoista, taidoista ja asenteista; lähtökohtana toimialaa koskeva tiedollinen osaaminen sekä varmuus sen jatkuvasta kehittämisestä ja saatavuudesta. Koska tiedolliset tarpeet kuitenkin kehittyvät ja muuttuvat ajassa nopeasti, kiinnitän erityistä huomiota vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoihin sekä jatkuvan oppimisen taitoihin. Globaalia osaamistarjontaa vertaillessa oleellista on myös hyvä toimintaympäristö, jossa korostuvat edistyksellinen politiikka ja toimivat työmarkkinat. Viesti näkemyksesi osoitteeseen: info@soveltaja.fi Anne Berner, hallituksen pj., Oy Vallila Interior Ab Tunnistettavaa kilpailuetua, riittävää kykyä suojata kilpailuetua pitkällä tähtäimellä ja ansaintalogiikkaa. Kykyä tuottaa riittävästi arvoa. Tämä vaatii kykyä palauttaa teollista tuotantoa takaisin Suomeen yhdistämällä pilvi-, IT- ja teknologiaosaamista ja tuomalla robotisaation, digitalisaation ja automatisaation parhaat osat yhteen. Luovuutta yhdistää asioita ja tietoa uudella tavalla älykkyyden ja vapauden kautta. Tarvitaan sukupolvi, joka osaa luoda 3.0- ja 4.0-vaiheita jne kaikesta käytettävissä olevasta tiedosta. PAU LA NE Aleksej Fedotov, pj., Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto- SAKKI ry ANN BER E NER NEN LVA E TO VILL Laaja-alaista osaamista, joka yhdistää tietoa ja käytännön taitoja, ideoita ja tekemisen meininkiä. Ristiinajattelua ja ristiintekemistä; esimerkkinä vaikkapa mikrobiologiasta kiinnostunut putkiasentaja, jonka osaamisesta syntyy uutta. Intohimoa elinikäiseen oppimiseen. J KSE ALE OTOV FED Millaista o Oy Suomisaamista p i t ä i s i o l l A b: l l a a se olisi sin, jotta houkuttel ulle investoin eva tikohde? Ville Tolvanen, yrityskonsultti, Digitalist Networkin ideoija Vientiosaamista, ennen kaikkea aivovientiä. Globaalia palveluosaamista. Suomalaisesta koulutuksesta voi tehdä maailmanlaajuisen palvelutuotteen. Finanssiteollisuus huutaa uudistumista; Helsingistä voidaan tehdä pankkikaupunki, joka hoitaa venäläisten rahat, maksuliikenteen ja serverit. Oy Suomi Ab osaa rakentaa vaativaa teknologiaa, ja täällä on hyvä asua. Tehdään ”Coloradot” ja rakennetaan Suomesta globaali suunnittelu- ja tuotekehityskeskiö vaativalle terveysteknologialle sekä energia- ja ympäristöteknologialle. LAI Pekka Mattila, professori, Aalto-yliopisto / Aalto University Excecutive Education Ltd P ma ekka tti la Metataitoja; ennen kaikkea kykyä oppia uusia asioita riittävän nopeasti ja syvällisesti – tai riittävän pinnallisesti. Samaan aikaan olisi osattava peittää kevyellä mullalla taidot, joilla ei ole enää kysyntää. Kimmoisuutta, resilienssiä: sekä organisaation että yksilön kykyä toipua sokista ja myös kykyä ennakoida ja välttyä joutumasta yllätetyksi. Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyvän osaamisen kaupallistamistaitoja. Osallistumista teollisuuden palveluistumiseen ja palveluistamiseen. Näin nuoret EU-vaaliehdokkaat sijoittaisivat Soveltaja-lehti kysyi eduskuntapuolueiden iältään nuorimmilta EU-vaaliehdokkailta, millaiseen osaamiseen he sijoittaisivat rahaansa tai aikaansa. Alina Böling, RKP ”Kestävän kasvun innovaatioihin, jotka työllistävät myös nuoria.” Saara Ilvessalo, Vihreät jatkuu verkossa ”Puhtaan teknologian ratkaisuihin.” Thai Quach, Kokoomus Juha Richter, Kristillisdemokraatit ”Markkinointiosaamiseen.” ”Innovatiivisten lääkkeiden ja biotuotteiden kehittämiseen. ” Määräaikaan mennessä vastasi neljä ehdokasta.
8 Soveltaja kevät 2014 UUSI ALKU & UUDET MAHDOLLISUUDET SUURI KÄÄNTYY SUUNNITELLEN Miten sitoutetaan monituhatpäinen henkilöstö uudistuksiin, joilla entiset työt on tarkoitus hoitaa satoja miljoonia euroja halvemmalla? Puolustusvoimissa on käynnissä kaikkien aikojen organisaatiouudistus. TEKSTI: VILLE BLÅFIELD • KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT FAKTAA VAI FIKTIOTA? HAHMONTUNNISTUS JA HAHMOJEN HAKUPALVELUT aikamatka2030.fi
30 9 .fi aikama tka 20 Soveltaja kevät 2014 Kuva: Soile Kallio T Puolustusvoimien uudistaminen herättää tunteita ja intohimoja, sanoo kansanedustaja Stefan Wallin. Hän toimi uudistuksen käynnistyessä puolustusministerinä. oppia suuresta uudistuksesta Kenraalimajuri Seppo Toivonen tiivistää uudistuksen kokemukset kahdeksaan teesiin. esille jo syksyllä 2010, vaikka varsinaisia ratkaisuja tai päätöksiä ei vielä ollut. Organisaation uudistumisen kannalta tärkein päätös on johdon halu ja sitoutuminen muutokseen.” 4. Hyödynnä eri toimintamalleja ”Laajan muutoksen toimeenpanosta haettiin kokemuksia muista asevoimista, yrityksistä sekä julkishallinnon toimijoista. Puolustusvoimien keskeinen tehtävä on kuitenkin Suomen sotilaallinen puolustaminen. Kustannustehokkuutta on edistettävä siten, että ei vaaranneta valmiutta ja poikkeusolojen toimintakykyä. Toinen ero yritysmaailman muutoksiin liittyy pidempään aikajänteeseen.” ”Puolustusvoimauudistuksen suunnittelussa käytettiin linjaorganisaatiosta irrotettua ja johdon alaisuudessa toiminutta suunnitteluryhmää. Verkottuneella toimintamallilla työryhmä kykeni kokoamaan ja jalostamaan ratkaisuesityksiä hyödyntäen joustavasti eri tahojen asiantuntemusta. Ymmärrettävästi tämä välillä koetteli perinteistä asioiden valmistelutapaa. Linjaorganisaation erityinen vahvuus taas on asioiden toimeenpanossa. Muutoksen johtamista ei voi ulkoistaa.” 2. Unohda juustohöylä ja tarkastele uudelleen kaikki kokonaisuudet 5. Hyvä suunnittelu takaa onnistuneen toimeenpanon ”Tarkasteluun otettiin kaikki organisaation osat ja toiminnot. Yhtäkään kiveä ei jätetty kääntämättä. Uudistetussa rakenteessa toiminnot on järjestelty aidosti tarkoituksenmukaisesti. Päällekkäinen työ on minimoitu.” ”Aluksi tunnistettiin muutostarpeet (miksi) ja alustavat ratkaisuvaihtoehdot. Sen pohjalta oli mahdollisuus määrittää uudistuksen kokonaistavoitteet ja keinovalikoima. Tarkemman suunnittelun jälkeen päädyttiin ratkaisumalliin tavoitteiden saavuttamiseksi (mitä). Tämän jälkeen edettiin yksityiskohtiin ja 1. Ota oppia muilta, mutta omat erityispiirteet tunnistaen 3. Ennakoi ja säilytä aloite ”Uudistusten tarve tuotiin ennakoivasti toimeenpanon suunnitteluun (miten). Muutoksen läpivientiin tulee lisäksi varata rahoitus.” 6. Sitouta ihmiset ”Prosessi alkoi ylimmästä johdosta, joka komentajan johdolla käsitteli ratkaisuja perusteellisesti ennen linjauksia. Joukkojen ja laitosten komentajat ja keskijohto olivat vuorossa seuraavina. Poliittisen prosessin edettyä muu henkilöstö, heitä edustavat järjestöt sekä eri yhteistoimintaosapuolet ovat olleet mahdollisimman laajasti hakkeessa mukana.” tuki- ja palvelutoimintoihin. Siksi on ollut välttämätöntä uudistaa palvelujen järjestelyä ja luoda uusia toimintamalleja ja organisaatioita. Nyt uudet toimijat rakentavat identiteettiä osaavana ja verkottuneena palveluorganisaationa. Säästötavoitteiden ohella painottuu vahva tavoite uudistetusta, paremmasta tavasta organisoitua ja toimia.” Kuva: Puolustusvoimat 8 aas uusi organisaatiouudistus. ilman budjettileikkauksia, muistelee Omistaja vaatii säästöjä, säästöt uudistuksen puolustusministerinä FAKTA pakottavat järjestämään työt alulle pannut RKP:n kansanedustaja uudestaan. Väki vähenee mutta harvat Stefan Wallin. Puolustusvoimat uudistuu tehtävät katoavat – ja jäljelle jäävä hen– Oli tiedossa, että tämän kaltainen • v. 2012 noin 14 400 tehtävää kilöstö on motivoitava muuttamaan uudistus herättää paljon intohimoja • v. 2015 noin 12 300 tehtävää; henkilöstöstä tapojaan, taasTEKSTI: kerran.VILLE Toinen toistaan jaPUOLUSTUSVOIMIEN tunteita. BLÅFIELD KUVAT: KUVA-ARKISTO, SOILE KALLIO JA XXXXXX sotilaita 8 000 ja siviilejä 4 300 seuraavat säästötalkoot ovat käyneet – Puolustusvoimien uudistaminen • osaamisen kohdentaminen edellyttää tutuksi suomalaisilla työpaikoilla. kaikkine alueellisine vaikutuksineen henkilöstön siirtoja Harvalla työpaikalla kuitenkaan herättää erittäin paljon poliittisia • varusmieskoulutukseen lisää kouluttajia ja joudutaan ajamaan läpi saman suu- ja historiallisia intohimoja, joiden osin nykyistä kokeneempia ruusluokan uudistusta kuin puolus- kanavoiminen uudistuksen tekijöitä • kertausharjoitusten määrä kasvaa tusvoimissa parhaillaan. vastaan on konflikteja rakastavan iltaVuoteen 2015 mennessä toteutet- päivälehdistön kautta varsin helppoa, Koulutuksen määrä v. 2012 tavalla puolustusvoimauudistuksella Wallin sanoo. • kotiutuneita koulutettuja varusmiehiä on määrä saada aikaan yhteensä 825 22 000; naisia heistä lähes 400 miljoonan euron säästöt. Henkilöstö Uudistuksen syyt hyväksyttiin • koulutettuja reserviläisiä* noin 5000 pienenee reilulla 2000:lla. Käytän- Toisaalta uudistuksen tekijöillä oli • kadettikurssille valittuja 159; nössä tämä tarkoittaa hankintojen puolellaan myötämielinen henkilössotatieteiden tohtoreita 7 leikkausten lisäksi varuskuntien ja tö. Tai kuten entinen puolustusminismuiden yksiköiden lakkauttamisia. teri asian muotoilee: Puolustusbudjetti Uudistukset ovat saaneet osakseen – Koska puolustusvoimat on • v. 2012 noin 2,8 miljardia euroa julkista debattia ja kritiikkiä, eivätkä luonteeltaan hierarkkinen käskyorga= 5,2 % valtion kokonaismenoista lakkauttamiset ja irtisanomiset kos- nisaatio, useimmassa sotilashenkilös• v. 2014 noin 2,75 miljardia euroa kaan kivutta suju. Mutta on puolus- töorganisaatiossa ymmärrettiin, että = 5,1 % valtion kokonaismenoista tusvoimauudistuksessa opittavaakin. uudistus on täysin välttämätön. Niiden (talousarvio) Erityistä on, että mittavista muutok- jäsenet tunsivat varmasti epävarmuutsista huolimatta viestit organisaation ta henkilökohtaisella tasolla ja per*Puolustusvoimien reserviläiskoulutus. sisältä ovat olleet positiivisia, uudis- heidensä puolesta, mutta uudistuksen Reserviläisiä kouluttaa lisäksi tuksia ymmärtäviä. syyt ja toteuttamistapa hyväksyttiin. Maanpuolustuskoulutusyhdistys. – Uudistus oli pakko tehdä kustan– Siksi laiva kääntyi suhteellisen Lähteitä: Puolustusvoimien vuosikertomus 2012; nussyistä, mutta se olisi tullut myös ketterästi. puolustusvoimien ja -ministeriön nettisivut; yle.fi 7. Yksilö keskiössä ”Yksilön kannalta merkittävintä on luonnollisesti oma kohtalo muutoksessa. Siksi henkilöstöä koskevien päätösten aikataulu ja siinä pysyminen on ensiarvoisen tärkeää. Kerro henkilöstölle miksi ja pyri huolehtimaan jokaisesta. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää keskijohdon esimiehiin ja heidän jaksamiseensa. Heidän kauttaan muutokset siirtyvät käytäntöön ja he kokevat suoraan alaistensa murheet.” 8. Avaa uusia mahdollisuuksia ”Uutta on vaikea luoda, ellei vanhaa pureta alta pois. Voimakkaimmat leikkaukset jouduttiin kohdentamaan Kenraalimajuri Seppo Toivonen vastasi puolustusvoimauudistuksen valmistelusta pääesikunnassa.
10 Soveltaja kevät 2014 VASTUU OSAAMISESTA KEINÄSEN ROMUOPISTO Tomi Mäkinen (vas.) ja Lauri Ryhänen ovat oppineet romuammattilaisiksi työtä tekemällä. Toimitusjohtaja Jyri Keinänen (oik.) hankki oppia rakennusmiehenä entisessä Neuvostoliitossa. Romu Keinänen kouluttaa itse työntekijänsä, sillä oppilaitoksista ei romualalle valmistuta. TEKSTI: JUKKA BEHM • KUVA: SOILE KALLIO Kenestä tahansa ei ole romuttamaan pankkiholvia, autoja ja kokonaista paperikonetta. Romu Keinäsellä työskentelevä joutuu pilkkomaan monenlaista tavaraa alkutekijöihinsä. – Rukkastyötä ei saa pelätä. Terve järki ja ahkeruus lasketaan eduksi, samoin kiinnostus eri materiaaleja kohtaan, sanoo toimitusjohtaja Jyri Keinänen. Romualalla pärjäämisessä auttavat säntillisyys ja perusymmärrys koneista kuten trukeista ja metallileikkureista. – Huskyn luonnetta saisi olla: kuuma ei vaivaa, kylmä ei vaivaa. Työ on fyysistä työtä ulkona, eikä sille ole helppo löytää tekijöitä. Puhelinkeskustelu kertoo paljon Kuva: Laura Kotila/VNK Eikä ole olemassa romualan opistoa, josta voisi napata valmistujat. Niinpä Romu Keinänen kouluttaa työntekijänsä itse. – Työn ohessa. Koeaika on neljä kuukautta tulos tai ulos -periaatteella. Siinä ajassa näkee, pärjääkö vai ei. Melkein aina työ jatkuu. Keinäsellä on hyvä tuntuma siihen, kenelle työ sopii. Käsitys syntyy yleensä ensimmäisen puhelinkeskustelun aikana. – Jos kaveri on käynyt koulut ja armeijan ja hänellä on työkokemusta, se on hyvä alku. Harrastukset paljastavat, onko fysiikka hallussa. Konepaja- tai autoasentajakoulutus kertoo kiinnostuksesta tekniikkaan. Keinänen itse hankki oppia työskennellessään rakennusmiehenä entisessä Neuvostoliitossa. Romua hän alkoi kerätä 90-luvulla pakettiautolla. Saman vuosikymmenen lopussa hän perusti Romu Keinäsen, josta hän teki osakeyhtiön vuonna 2001. Halu tehdä duunia ja normaalit hoksottimet. Espoon Vuoden yritykseksi 2013 valittu Romu Keinänen toimii Espoon Kauklahdessa sekä Karjaalla, jossa uusi romunkäsittelylaitos aloitti elokuussa 2008. Yritys laivaa purkamaansa materiaalia Eurooppaan ja konteilla Aasiaan, sillä Suomessa raaka-aineelle ei ole käyttöä. Liikevaihto on kasvanut vauhdilla, ja romuimperiumi työllistää reilut parikymmentä työntekijää. Ja uusia tarvitaan. Romu Keinäselle voi päästä töihin peruskoulupohjalta; se voi olla jopa etu. – Koulunkäynti osoittaa tietysti pitkäjännitteisyyttä. Mutta tärkeämpää on, että on känsää kädessä, halu tehdä duunia ja normaalit hoksottimet. Kolmen vuoden oppipolku Työntekijä palkataan aina suoraan, sopimusta oppikoulutuksesta ei tehdä. Leikkureiden käyttäminen ja trukilla ajo opetellaan askel kerrallaan vanhemman työntekijän kanssa. Joku erikoistuu lajitteluun, joku vastaanottoon, kolmas on näppärä käyttämään trukkia. Materiaalikoneissa kuten romukourissa ja kahmareissa on käytössä jonkin verran tietotekniikkaa. Iso Osaamisesta huolehtiminen on yhteiskunnan etu TEKSTI: MAARET VÄKINEN Kaikkien työikäisten työmarkkinakelpoisuudesta huolehtiminen on koko yhteiskunnan etu, sanoo opetusministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. teräsleikkuri on täysin tietokoneohjattu. – Meille on tärkeää, että kaikki pystyvät tekemään kaikkia kenttätöitä. Heinäkuusta heinäkuuhun kun on töissä, syntyy jonkinlainen ammattitaito. Työntekijä on nähnyt eri vuodenajat. Kolmessa vuodessa hän on jo harjaantunut tekijä. Romu Keinäsen vaikein työ liittyy värimetallien analysointiin ja vastaanottoon. Värimetallin laatuja on kymmeniä ellei satoja, ja ne ovat arvokkaita. Myyjän täytyy saada oikea korvaus, ja lajittelun pitää onnistua. Työmaalla käy toisinaan kouluttajia. Jokaisella työntekijällä on oma kone, ja aina kun uusia investointeja tehdään, konekouluttajat tulevat paikan päälle. Muunlaistakin oppimista tapahtuu. Romu Keinäsen kenttäpäälliköt vierailevat metalliteollisuuden yrityksissä. Alan messuilla käy omistajakolmikko, johon toimitusjohtajan lisäksi kuuluvat veli Harri Keinänen ja puoliso Kaisa Syrjä. Opiston omat tohtorit Kuka mahtaa olla Romu Keinäsen korkeimmin koulutettu työntekijä? Kenties Syrjä, biotekniikan insinööri, joka hallitsee myös EU-lainsäädännön ja muut juridiikan kiemurat? Keinänen mainitsee kaksi nimeä: 16-vuotiaana työt aloittaneen Lauri Ryhäsen ja parikymppisenä pestatun Tomi Mäkisen. Kolmikymppiset miehet ovat nyt romualan konkareita. – Kun lähden vuosilomalle, voin sanoa kummalle tahansa, että hoida homma. Eikä loman aikana tule puheluja kotiin. Työmarkkinoiden nopea rakennemuutos kasvattaa lisäkoulutuksen tarvetta. Valtiosihteeri Pilvi Torstin mukaan yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilla, kuten vuokratyöntekijöillä, työttömillä ja pätkätyöläisillä, on mahdollisuus kehittää osaamistaan. – Kaikkien työelämässä olevien työmarkkinakelpoisuudesta huolehtiminen ja yhdenvertaisuus on koko yhteiskunnan etu, Torsti sanoo. Ongelmana on, että koulutus ei jakaudu tasaisesti. Osaaminen keskittyy, sillä korkeasti koulutetut hakeutuvat ja pääsevät todennäköisemmin osaamistaan Pitääkö kouluttautumisen olla työsuhteeseen sidottua? vahvistavaan koulutukseen. Torstin mielestä mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa osaamista työuran aikana ovat Suomessa tällä hetkellä kohtuulliset. Aikuiskoulutustarjontaa on, ja edullisiakin koulutuksia on saatavilla. – Lisäksi harkinnassa on erikoistumiskoulutus, joka tukisi asiantuntijuutta ja antaisi mahdollisuuden osoittaa omaa osaamista.
Soveltaja kevät 2014 11 Työ opetellaan askel kerrallaan vanhemman työntekijän kanssa. FAKTAA VAI FIKTIOTA? MINIATYYRIKOKOAKIN PIENEMMÄT RADIOT MAHTUVAT KOHTA VERISUONISTOOSI. aikamatka2030.fi Soveltaja haastatteli Pilvi Torstia vuoden alussa. Nyt hän on äitiysvapaalla. KENELLÄ ON VASTUU OSAAMISEN PÄIVITTÄMISESTÄ? Kuva: Hannele Törrö Korkeakouluissa järjestettävä erikoistumiskoulutus korvaisi sekä ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot että yliopistojen erikoistumiskoulutuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti opetusministeri Krista Kiurulle raportin erikoistumiskoulutuksesta viime kesänä. Torsti uskoo, että tulevaisuudessa joudutaan miettimään, kenelle vastuu koulutuksesta ja osaamisesta kuuluu. – Pitääkö työelämässä olevan henkilön kouluttautumisen olla työsuhteeseen sidottua? Miten työmarkkinakelpoisuudestaan pitävät huolta ne, joita työnantaja ei kouluta? Esimerkiksi työtön, pienyrittäjä, hoitovapaalla oleva tai köyhä perheenisä? jatkuu verkossa
12 Soveltaja kevät 2014 CGI on reilussa vuodessa nostanut asiakasprojektiensa onnistumisen 50 prosentista 80:een. – Tavoitteemme on 95:ssä, Heikki Tiihonen linjaa. Hurja asiakaslupaus IT-palveluyritys CGI tähtää asiakasprojekteissaan lähes sataprosenttiseen onnistumiseen. Projektipäälliköt ovat saaneet lisää vastuuta. TEKSTI: OLLI MANNINEN KUVAT: SOILE KALLIO IT -projekteista keskimäärin vain 40 prosenttia toteutuu suunnitellussa aikataulussa ja sovitussa budjetissa. CGI:n tavoitteena on 95 prosentin onnistuminen. CGI alkoi puolitoista vuotta sitten systemaattisesti ja jäsennellysti seurata asiakasprojektien toteutumista. Reilussa vuodessa se on pystynyt petraamaan suoritustaan 50 prosentista lähelle 80 prosenttia. – Ylivoimainen laatu on valttikorttimme, jolla erotumme muista alan yrityksistä, sanoo CGI:n laatuprosesseista vastaava johtaja Heikki Tiihonen. – Laatu ei ole vain hinta tai asiakassuhteen hoito, vaan halu ja kyky jatkuvasti parantaa tekemistä, mikä näkyy asiakastyytyväisyyden vahvistumisena, hän tarkentaa. Yhtiö seuraa asiakastyytyväisyyttä kuukausittain, vuosittain ja kolmen vuoden aikajänteellä. – Kun arviot tehdään kuukausittain, pysyvät suunnitelmat hyvin käsissä. Poikkeamiin voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä ripeästi, Tiihonen sanoo. Asiakastyytyväisyyden lisäksi CGI seuraa projektin etenemistä sisäisellä aikataululla ja budjettimittauksilla. Esimiehet vahvistavat päätökset. Jos näin ei jostain syystä menetellä, vastuu projektista siirtyy esimiehelle. – Maajohtajamme käy kuukausittain läpi suurimmat projektit konsernin pääjohtajan kanssa, joten hänenkin pitää olla tarkasti selvillä, mitä projekteissamme tapahtuu, Heikki Tiihonen kertoo. Neljän tason osaamista CGI:ssä jokainen projektinvetäjä ja sopimus arvioidaan neliportaisella asteikolla, mikä helpottaa löytämään parhaimmat tekijät kuhunkin projektiin. Näytöt toteutetuista projekteista määrittelevät, minkä tason osaajasta on kyse. – Nelostason projektinvetäjä on globaalisti huippuyksilö, joka vetää satojen miljoonien eurojen arvoisia projekteja. Näitä IT-maailman Olkiluodon kokoisia projekteja meillä harvemmin tulee eteen, Tiihonen sanoo. Kun asiakastyytyväisyysarviot tehdään kuukausittain, pysyvät suunnitelmat hyvin käsissä. Peltoniemen mukaan projektinvetäjät ovat ottaneet osaamisarvioinnin motivoituneesti vastaan. – Se lisää heidän arvostustaan ja toimii myös kannustavana urapolun tiekarttana, hän sanoo. Selkeät vastuut Laatuloikan taustalla on projektien vastuiden selkiyttäminen. – Projektipäälliköt ovat saaneet enemmän vastuuta; he ovat tavallaan toimitusjohtajan roolissa, kuvaa CGI:n laatupäällikkö Susanna Peltoniemi. Projektipäälliköt seuraavat projektien etenemistä kuukausittain ja tekevät ehdotuksia korjaavista toimenpiteistä, jos niille on tarvetta. Projektien selkeät vastuut ja säännöllinen seuranta kirittävät laatuloikkaa, kertovat Susanna Peltoniemi ja Heikki Tiihonen.
Soveltaja kevät 2014 FAKTAA VAI FIKTIOTA? 13 NÄIN ONNISTUT MUUTOKSESSA LAMPUT VERKKOPIUHAN TILALLE aikamatka2030.fi Koulutus tukee onnistumista Projektien onnistumisen tueksi CGI:ssä on järjestetty omaa sisäistä koulutusta, joka on käsitellyt riskienhallintaa ja IT-työkalujen tehokkaampaa hyödyntämistä. Lisäksi CGI on käyttänyt ulkopuolisena kouluttajana Soveltoa. Koulutus on kohdentunut ykkös- ja kakkostason projektipäälliköihin ja keskittynyt IT-alalla tärkeisiin sertifikaatteihin. Noin 200 henkilöä on osallistunut yhteen tai useampaan Sovelton järjestämään valmennukseen. Tiihonen ja Peltoniemi kiittelevät koulutuksen laatua. – Soveltossa tiedettiin hyvin, millaista koulutusta tarvitsemme, Peltoniemi lisää. Asiakaskin oppii uutta Uusi toimintamalli on Tiihosen mukaan tuonut ryhtiä asiakassuhteisiinkin. Välillä se on vaatinut myös venymistä, jotta ongelmatilanteet on saatu ratkaistuiksi. Projekteilla on tapana muuttua matkan varrella, ja niihin voi tulla lisäyksiä, mutta silti sovitusta aikataulusta ja budjetista halutaan pitää kiinni. – Asiat on saatu ratkottua yhteispelillä ja yhdessä opiskelemalla. Toimintamallimme on saanut myös asiakkaamme kiinnittämään enemmän huomiota omiin käytäntöihinsä, Tiihonen sanoo. Projektiosaaminen - tulevaisuuden kasvualue Yritykset ovat muuttumassa linjaorganisaatioista projektiorganisaatioiksi. Projekteista tulee yritysten keskeisiä tulosyksikköjä ja projektipäälliköistä isomman kokonaisuuden haltijoita. Mutta innostuvatko nuoret projekteista, jotka vaativat kurinalaisuutta ja sitoutuneisuutta? Susanna Peltoniemi CGI:stä uskoo, että projektimainen työskentely houkuttelee myös työmarkkinoiden uusia osaajia. – Nuoret miettivät, haluavatko he sitoutua useaksi vuodeksi samaan työpaikkaan. He haluavat töitä, jotka ovat monipuolisia täsmähankkeita. Projektien avulla nuoret voivat kerryttää osaamista ja kehittää taitojaan. Projektimainen työskentely innostaa myös nuoria. INFO • CGI on globaali IT-alan palveluyritys, joka toimii yli 40 maassa. Sillä on 68 000 työntekijää. • CGI Suomi Oy työllistää noin 3000 henkilöä ja sen maajohtajana toimii Heikki Nikku. Yritys tarjoaa IT-alan konsultointia, IT-infrastruktuuriratkaisuja, tietojärjestelmien integraatiopalveluja sekä IT- ja liiketoimintaprosessien ulkoistamispalveluja. • CGI Suomen taustalla on vuosikymmenien historia. Se alkoi vuonna 1977, kun 300 kunnan perustama Kunnallistieto ja Pääkaupunkiseudun tietokeskuskuntainliitto perustivat PTK-Tietokeskuksen. Vuonna 1990 PTK ja Kunnallistieto fuusioituivat KTtietokeskukseksi, joka listautui Helsingin pörssiin vuonna 1997 nimellä Novo Group Oyj. • Vuonna 2003 ruotsalainen WM-data osti Novon. LogicaCMG puolestaan hankki WM-datan liiketoiminnot Pohjoismaissa syksyllä 2006. Yritysnimi vaihtui Logicaksi helmikuussa 2008. • Elokuussa 2012 kanadalainen CGI osti Logican liiketoimminnot. Lähde: CGI:n suomenkieliset nettisivut RADIKAALIT TEKNOLOGIAT JA KASVUMAHDOLLISUUDET Anna mahdollisuus tulevaisuudelle! Osallistu kurssille ja saat ravistelua omalle ajattelullesi. Talkoilla lisäpotkua nuorille kasvuyrityksille 9.5. Tämän kurssin jälkeen tunnistat nopeimmin kehittyvät, maailmaa mullistavat teknologiat ja kykenet paremmin arvioimaan niiden omalle toimialallesi avaamia uhkia ja mahdollisuuksia sekä kehityksen nopeutta. Kurssin pitää Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi. OHJELMA: - Nykytila ja tulevaisuus - Radikaalit teknologiat, uhat ja mahdollisuudet - Arvonluontiverkostot ja toimialat muutoksessa - Tärkeimmät teknologiat toimialakohtaisine vaikutuksineen sovelto.fi/radikaalit Mediayhtiö Bermudan väki kyllästyi kuulemaan huonoja uutisia suuryritysten yt-neuvotteluista. Vastaiskuna se ideoi kampanjan, joka auttaa pieniä ja nuoria yrityksiä eteenpäin. Kasvutalkoot-kampanja haastaa nuoret yritykset kertomaan, miksi niissä on kasvupotentiaalia. Mukaan ilmoittautuneista yrityksistä valitaan lupaavin kasvaja tai useampia, ja Bermuda antaa markkinointisaamisensa niiden käyttöön ilmaiseksi. – Itsekin suhteellisen pienenä ja kasvuhakuisena yrityksenä haluamme jakaa osaamistamme yrityksille, joissa näemme kasvun mahdollisuuksia, kertoo toimitusjohtaja Aapo-Lassi Kankaala. Talkoohengen mukaisesti kaikki ovat tervetulleita mukaan: niin kasvupolkuaan vasta rakentavat yritykset kuin isommat, menestyksen imuun päässeet, jotka haluavat tukea pienempiään. Varmaa kasvua Kasvutalkootkampanjakaan ei pysty takaamaan, mutta nuoren yrityksen kivistä polkua se voi tasoittaa merkittävästi. Ilmoittaudu mukaan kasvutalkoot.fi
14 Soveltaja kevät 2014 NÄIN ONNISTUT MUUTOKSESSA TEKSTI JA KUVAT: ANTTI KIRVES INNOSTUVA IHMINEN Mikä saa aikuisen innostumaan? Miltä tuntuu, kun oppii uutta? OPE USKALTAA HEITTÄYTYÄ Kuunkuiskaajien Johanna Hytti on laulaja, säveltäjä, opettaja, esiintymisvalmentaja ja kouluttaja. Ja nyt myös tuore yrittäjä. – Toivon, että saisin yrittäjänä pidettyä sen luovuuden, joka minulla on artistina ja muusikkona, Johanna Hytti sanoo. – Olen ehdottomasti työssä ja tekemällä oppiva tyyppi. Muusikko kyllä saa oppia koulussa, mutta työn kokonaisuuden oppii vasta sitten, kun pääsee keikkailemaan, studioon ja tekemään töitä muiden muusikoiden kanssa. Opettaminen on aina tuntunut Hytistä luontevalta. – Tykkään olla ihmisten kanssa. Olen itse joutunut kamppailemaan ääniongelmien kanssa ja etsimään omaa ääntäni. En ajattele niinkään, että opetan, vaan yritän auttaa oppilaita itse oivaltamaan asioita. – Laulamiseen liittyy hyvin paljon mielikuvia, joiden kautta me näemme oman laulajuutemme. Moni esimerkiksi muistaa lapsuuden kau- ARSKA HURAHTI ENSKAAN Talentumin toimitusjohtaja Aarne Aktan ajoi nuorena motocrossia. Nyt hän on tehnyt paluun moottoripyöräilyn pariin; tällä kertaa lajina on enduro. Kun pyörä pärähtää, siihen liittyy myös pientä pelon tunnetta. – Pyörässä on voimaa mieletön määrä. On vähän samantyyppinen olo kuin 7-vuotiaana, kun kuuli, että pukki kolkuttaa ovelle. Ajaminen on Aktanille stressipiikki, jonka jälkeen melkein mikä muu tahansa tuntuu aika iisiltä. – Ongelmat ovat tietysti ongelmia, ja ne pitää ottaa vakavasti, mutta ei niistä kannata harmistua vaan miettiä, miten ne voidaan ratkaista. Joskus on jalka jäänyt pyörän alle kivikossa. – Kyllä siinä oppii varomaan, ettei ainakaan ihan samaa virhettä aivan heti tee. – Ihmisen pitää oppia koko ajan jatkuvasti uusia juttuja ja todennäköisesti kiihtyvällä tahdilla. Kun täällä kerran ollaan, kannattaahan siitä pyrkiä tekemään mahdollisimman hauskaa ja hyvää. Oppimalla se onnistuu. hunhetket, kun on joutunut luokan eteen laulamaan. Hytti uskoo, että jokainen opettaja oppii oppilailtaan. – Enemmän oppii niiltä oppilailta, joiden kanssa pitää tehdä vähän enemmän töitä. Joutuu miettimään, miksi tuo ei ymmärrä, mitä yritän hänelle sanoa. – Oppimiskokemuksesta tulee helpotuksen tunne. Jotkin asiat oppii huomaamattaan, joissakin muissa asioissa joutuu puskemaan päätään moneen seinään. Luottamus omaan tekemiseen on Hytin mielestä kaikkein inspiroivinta. – Uskaltaa heittäytyä eikä oikeasti välitä, mitä muut ajattelevat. – Yhteisö on myös hyvin tärkeä. Panostan siihen, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla ja tehdä. Kun Hytti innostuu, mopo lähtee käsistä, mutta ehkä kuitenkin hyvällä tavalla. – Mulla on toivottavasti taito innostaa myös muita. Uskoa löytyy kyllä. Vain taivas on rajana.
Soveltaja kevät 2014 Katso videot KAMERA VAIHTUI KAHVIIN Barista Pasi Kokko on ehtinyt puuhata kaikenlaista, kuten toimia valokuvaajana 20 vuotta ja valmentaa tennispelaajia ja miesten salibandyjoukkueita SM-mitaleille. Pari vuotta sitten hän perusti Helsinkiin ruotsalaisen Johan & Nyströmin konseptikahvilan ja nosti sen nopeasti suosituksi. Kaikki tämä ylioppilaspohjalta, ilman sen kummempia kouluja tai kursseja. Kokolla on selitys menestykseen. – Mä oon sen verran vanha mies, että olen paljon ehtinyt. Siihen se perustuu, hän nauraa. Oikeasti hän on heittäytyjä, innostuja ja työssäoppija. – En mä valokuvaajanakaan käynyt kursseja enkä lukenut ainoatakaan kirjaa. Halu oppia, erehdyksen ja oivalluksen tie, vei hommaa eteenpäin. Kokon ura baristana alkoi joitakin vuosia sitten, kun hän oli kahvilayrityksen palveluksessa myyntimiehenä ja alkoi itsekseen treenailla kahvijuttuja. Kahvi on makuasia, mutta Kokon tavoitteena on tarjota – omasta mielestään – täydellistä kahvia. – En tee kompromisseja. T yössoppimisen pitää Kokon mielestä olla jatkuvaa. Muuten siitä menee hohto, ja työn laatu laskee. – Pitää olla rehellinen itselleen. Jos ei kehity, täytyy löytää jotain sellaista, mikä inspiroi ja antaa potkua oppia uusia asioita. Kokon nykyinen sopimus J&N:n kanssa päättyy huhtikuun lopussa. Vielä hän ei tiedä, mitä tekee sen jälkeen. – Toivon löytäväni paikan, jossa pystyn jatkamaan tätä nykyistä liiketoimintaa. Kaikella elämässä on jokin hyvä tarkoitus. Elämän pitää välillä vähän ravistella ja koetella. 15
16 Soveltaja kevät 2014 Vaikuttava johtaja ymmärtää ihmisten erilaisuuden. - Ville Ojanen ENERGISOI AIVOSI HUIPPUSUORITUKSIIN Miksi työn tuottavuus ei parane, vaikka yrityksen prosessit ja järjestelmät ovat timanttia? Siksi, ettemme osaa käyttää aivojemme potentiaalia taitavasti. TEKSTI: OLLI MANNINEN KUVA: ANTTI KIRVES Y ritykset ovat havahtuneet henkilöstönsä aivotyön kehittämiseen, sanoo Aivokunto Oy:n toimitusjohtaja ja valmentaja Ville Ojanen. Kiinnostus ei johdu vain jatkuvasta vaatimuksesta kehittää työn tuottavuutta vaan myös halusta parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Ojasen mukaan työn tuottavuustavoite tai työssä jaksaminen ovat kuitenkin vain osa aivotyön kehittämistä. – Aivot pärjäävät vaativissakin tilanteissa. Ne sopeutuvat ja murskaavat valtavan määrän tietoa. – Kolikon toinen puoli on aivojemme muu potentiaali. Jos osaisimme taitavammin käyttää aivojamme, saavuttaisimme niitä asioita, joita haluamme, olivatpa ne sitten tuottavuutta, rahaa tai valtaa – tai onnellisuutta ja kokemuksia, jotka antavat työllemme tai elämällemme merkityksen. Ojanen vertaa aivoja tietokoneeseen. Aivojen kovalevy kehittyi biologisen evoluution tuloksena kymmeniä tuhansia vuosia sitten mutta on sen jälkeen pysynyt staattisena. Maailma ympärillä sen sijaan on muuttunut rajusti. – Kasvatus ja koulutus on käyttöjärjestelmä, jonka avulla mukautamme aivomme nykyaikaan. Jokainen uusi sukupolvi ja aika tuottavat tästä käyttiksestä oman versionsa. Niitäkin tulee osata päivittää. Stressi virittää toimintaan Ennen aivojemme päätehtävä liittyi hengissä säilymiseen. Oli kolme vaihtoehtoa: taistella, paeta tai näytellä kuollutta. – Mikään näistä kolmesta vaihtoehdosta ei ole järkevä nykyajan ristiriitatilanteissa, Ojanen sanoo. Modernissa tietotyössä ja nykyarjessa aivomme joutuvat ratkomaan ajatusten, tunteiden ja kokemusten ristiriitoja, mikä aiheuttaa stressiä. – Stressi on sinänsä myönteinen tila. Se energisoi meidät ja virittää toimintaan. Nyt puhutaan resilienteistä ihmisistä, jotka yltävät parhaimpaansa paineen alla. Resilienssi ei ole synnynnäinen kyky, mutta sitä voi kouluttaa ja kehittää. Taitavasti käsitelty riitatilanne luo työhön tuottavuuskäyrän. Kun aivot tunnistavat uhkatilanteen, ne pyrkivät irti uhkakuvasta ja hakevat ratkaisua ristiriidasta. Siihen tarvitaan paljon mentaalista energiaa. Usein käy kuitenkin niin, että jäämme lukkoon uhkatilanteeseen. – Riitely on hyvä esimerkki mentaalisesta lukosta. Riita syntyy tilanteesta, joka vaatii käsittelyä. Taitavasti käsiteltynä se luo työhömme tuottavuuskäyrän. Jos jäämme jumiin ristiriitaan, tilanne eskaloituu riitelyksi, joka ei johda ratkaisuun. Tarvitsemme aivojen palauttamistaitoja Ville Ojanen peräänkuuluttaa läsnäolon merkitystä vuorovaikutustilanteessa. – Aivomme murskaavat koko ajan dataa, pilkkovat ja analysoivat todellisuutta. Meidän pitäisi osata palata aivokuorelta vähän takaisinpäin, olla tietoinen tunteistamme ja intuitioistamme sekä kehollisista kokemuksista, jotka ohjaavat toimintaamme usein enemmän kuin ajattelumme. Se merkitsee kykyä pysähtyä ja olla läsnä, keskittyä olennaiseen, tunnistaa edustamamme arvot ja hallita ajankäyttöämme. Tiimien aivotyön kehittämisessä on kyse johtamisesta. Vaikuttava johtaja osaa hyödyntää stressitilanteita ja paineistusta kanavoimalla toiminnan myönteiseen, ratkaisukeskeiseen suuntaan. – Vuorovaikutustilanteissa on ratkaisevaa, miten ymmärrämme oman ja muiden tavan toimia. Se vaatii keskittymistä, kypsyyttä ja itsetuntemusta mutta myös sietokykyä. Myönteinen, vaikuttava johtaja ymmärtää ihmisten erilaisuuden ja innostaa heitä toimimaan siten, että se tukee myös toisten toimintaa. Toisen aivoihin voi vaikuttaa Ojasen mukaan sosiaalinen, kognitiivinen neurotiede on nyt kiinnostunut tutkimaan mekanismeja, miten eri ihmisten aivot synkronisoituvat keskenään. Hermoverkkoja tutkimalla on voitu havaita synkroniaa eri ihmisten aivojen välillä. Myönteinen fiilis korreloi positiivisen tuottavuuskäyrän kanssa. – Kun onnistut vaikuttamaan toisen ihmisen aivoihin, vaikutat samalla ihmisten kokemuksiin, tunteisiin ja ajatuksiin. Positiivisen psykologian tutkimukset osoittavat, että myönteinen fiilis korreloi positiivisen tuottavuuskäyrän kanssa ja päinvastoin silloin, kun on kyse monimutkaisesta tekemisestä. – Mekaanisia asioita voidaan tehdä tehokkaasti epämiellyttävissäkin oloissa, mutta heti kun on kyse tarkkaavuuteen, vuorovaikutukseen, luovuuteen tai ongelmien ratkaisuun liittyvistä tehtävistä, positiivinen, onnellinen ympäristö vaikuttaa tuottavuuteemme. On kuitenkin vaikea näyttää, mitä lopulta jää rivin alle, Ville Ojanen sanoo.
Soveltaja kevät 2014 NÄIN ONNISTUT MUUTOKSESSA TEKSTI: OLLI MANNINEN • KUVITUS: ANNA RÄIKKÖNEN Palaute kehittää Eniten palautetta tarvitsevat esimiehet Miten reagoit, kun saat palautetta? Palautteen voi ottaa vastaan myös lahjana. – Palaute tarjoaa aina tilaisuuden oppia itsestä. Palaute on kuin lahja, jonka saaja päättää itse, miten sitä hyödyntää, sanoo johtamisvalmentaja Risto Ahonen. Palautteen vastaanottaminen vaatii rauhallista ja avointa mieltä. Kuuntele, vaikka olisit eri mieltä; kuunteleminen ei tarkoita sitä, että olisit samaa mieltä palautteen antajan kanssa. Eri mielipiteet ja näkemykset antavat mahdollisuuden hyvälle keskustelulle, oppimiselle ja yhteiselle ymmärrykselle. Kannustava palaute kehittää paremmin kuin korjaava. – Jos palautteen antaja on kiihtynyt tai vihainen, hän tuskin pystyy antamaan palautetta hyvin. Silloin kannattaa kuunnella rauhallisesti tai ehdottaa palaamista asiaan myöhemmin, kun tunteet ovat rauhoittuneet. Sama pätee tietysti myös toisin päin: jos suuttuu saamastaan palautteesta, palautetta on vaikea käsitellä, Ahonen sanoo. Palautteen käsittely on vaativaa, sillä otamme sen helposti henkilökohtaisuutena. Palautteen käsittelyä vaikeuttaa usein myös sen epäselvyys. – Tutkimusten mukaan onnistumisiin keskittyvä kannustava palaute kehittää paremmin kuin korjaava palaute, Ahonen muistuttaa. Ahosen mielestä palaute kuuluu kaikille. Miten työyhteisöissä voi kehittää palautteen antamista niin, että myös alaiset uskaltavat antaa palautetta esimiehilleen? – Jos palautevalmennuksesta tehdään vain johtamisen työkalu, johtaa se yksisuuntaiseen toimintaan. Eniten palautetta tarvitsevat juuri esimiehet. Heidän kannattaisikin hakea aktiivisesti palautetta alaisiltaan. Silloin kummankin osapuolen on helppo antaa palautetta toisilleen. Työpaikan palautekäytäntöjä voi myös muuttaa. Kun työpaikka tekee yhteisen sopimuksen palautteesta, kynnys palautteen saamiseen ja antamiseen madaltuu. – Palautesopimus velvoittaa seuraamaan palautteen noudattamista ja edistää käyttäytymisen ja koko palautekulttuurin muutosta, Ahonen sanoo. Ahonen on kirjoittanut kirjan Palaute kuuluu kaikille yhdessä työ- ja avioparinsa Sirke Lohtaja-Ahosen kanssa. Työkultuuri vahvistuu Helsinki Daily Spa -kaupunkikylpylän perustajiin kuuluva Päivi TopinojaAranko uskoo, että avoin ja vuorovaikutteinen palaute vahvistaa yrityksen työkulttuuria, mutta palautteella täytyy silti olla omistajuus. – Palautteen käsittely on ennen kaikkea johtamisen työkalu, jolla vahvistetaan innostusta ja luottamusta työyhteisöissä ja edistetään yrityksen arvojen toteutumista, hän sanoo. Rakentavat ideat jäävät ilmaan, ellei joku johda niiden käsittelyä. Hän perustelee näkemystään kokemuksillaan Daily Span käyttämistä virtuaalityökaluista. Kun yrityksellä on paljon työntekijöitä vuorotyössä, yhteisten kokousten järjestäminen on vaativaa. Virtuaalisen työkalun avulla työntekijät voivat nopeasti antaa palautetta toisilleen esimerkiksi asiakaspalveluun liittyvissä asioissa. – Hyvät, rakentavat ideat jäävät helposti ilmaan, ellei joku systemaattisesti johda niiden käsittelyä. Johdon tehtävänä on jalostaa palautekeskustelua niin, että se avartaa ja vahvistaa ymmärrystä yrityksen arvoista ja strategiasta. Topinoja-Aranko vetää myös Human@Work-toimistoa, joka auttaa yrityksiä tekemään yrityskulttuurista kilpailuetua. – Yrityskulttuuri on brändin toinen puoli. Kun kaikki tieto on jo yrityksen sisällä, on sen potentiaali ihmisissä. – Toisilta saadun palautteen avulla me kaikki voimme kehittää omaa ja työntekijöidemme vuorovaikutuskykyä, yrityksen avoimuutta ja innovatiivisuutta sekä ihmisten johtamistaitoja. Oppiminen on asiakkuussuhde Tulevaisuuden oppimisympäristö on osallistava, vastuuta ja vapautta tarjoava yhteisöllinen kohtaamisfoorumi, jossa oppimisen voi ymmärtää asiakkuussuhteena, sanoo opettajien täydennyskouluttaja ja oppimisympäristöjä tutkiva Jukka Vetoniemi. – On opettajasta kiinni, kasvaako nuoresta oppimisen kanta-asiakas, tiedon innokas ja sitoutunut kuluttaja vai passiivinen, syrjäytyvä sivustakatsoja. jatkuu verkossa FAKTAA VAI FIKTIOTA? KALOISTA MALLIA PITKÄÄN ELINIKÄÄN aikamatka2030.fi 17
18 Soveltaja kevät 2014 Robotti tuli kouluun Pian kotirobotti kokkaa aamiaisen, ja Barbie-nuken voi ladata mallina netistä ja printata itse. Kouluissa uusia teknologioita opitaan jo. TEKSTI JA KUVAT: ANTTI KIRVES K auniaisten Mäntymäen koulun viidesluokkalaiset liimautuvat iMac-ruutuihinsa ja tarkastelevat avaruusmönkijöiden tuottamaa GoPro-videokuvaa. Kuvissa näkyy oppilaiden rakentamia planeettoja, joiden maastoa Legorobottimönkijät kyntävät pyörillään ja telaketjuillaan. Oppilaat myös suunnittelivat, rakensivat ja ohjelmoivat omat robottinsa muutaman hengen ryhmissä. – Klassista oppikirjaopiskelua ei meillä ollut, emmekä näyttäneet yhtään valmista mallia oppilaille. He saivat suunnitella robotin sen mukaan, mitä ajattelivat sen teossa tarvittavan, kertoo opettaja Erkko Pasanen. Aikuisten pitää uskaltaa antaa lapsille mahdollisuuksia tehdä asioita. Mäntymäen koulussa teknologia on arkipäivää. Älytaulut ja tabletit ovat syrjäyttäneet liitutaulun ja karttakepin. 95 prosentilla oppilaista on älypuhelimet. – Meidän aikuisten pitää uskaltaa antaa lapsille mahdollisuuksia tehdä asioita. Lapsilla ei lähtökohtaisesti ole estoja teknologian suhteen, rehtori Jarmo Ranta sanoo. – Uudet teknologiat, kuten robotiikka ja 3D-tulostaminen, antavat lasten ajattelulle hyvän alkusysäyksen. Kaiken lähtökohta on opettajien koulutus. Koulu on innostaja Kun nykylapsi aloittaa koulun, hänellä on jo kokemusta vanhempien tableteista ja älypuhelimista. Kotikäyttö voi olla pitkälti pelaamista, eikä sitä koulussakaan unohdeta, mutta koulussa voidaan asettaa tavoitteita ja suunnata mielenkiintoa. Rannan mielestä koulun pitää olla ennen kaikkea innostaja. Tässä teknologia voi auttaa. – Jos vain käskemme ja kiellämme, tukahdutamme samalla luovuutta ja ulkoistamme itsemme lasten ja nuorten arjesta. – Sekin kahlitsee luovuutta kun koulussa sanotaan, että tunti alkaa ja nyt tehdään kaikki samaa juttua. Siitä tulevat keskittymisongelmatkin. Teknologian avulla voidaan eriyttää opetusta, jolloin luokan jokaiselle yksilölle voidaan tarjota mielekästä tekemistä. Teknologia ei erottele tyttöjä ja poikia, se on Mäntymäen avaruusprojektissakin nähty. Tytöt ovat tehneet omina ryhminään juttuja ja pojat ominaan, mutta innostus on ollut yhtä suurta sukupuoleen katsomatta. Mäntymäessä on nelisen vuotta ollut tieto- ja viestintätekniikan resurssiopettaja, pedagoginen tuki, joka kiertää luokissa luokanopettajan apuna. Robotiikka aloitettiin vuosi sitten neljäsluokkalaisten kanssa. Tulokset ovat Rannan mukaan hyvin rohkaisevia. Nekin luokanopettajat, jotka ovat epäilleet osaamistaan, on saatu innostumaan. Rannan mukaan tarkoitus ei ole, että heittäydytään kokonaan robottien palveltavaksi, vaan että käytetään tekniikkaa fiksusti. – On psykologinen lainalaisuus, että ihminen on aina motivoitunut jostakin asiasta. Ihmiset motivoituvat eri tavoilla. Voidaanko edellyttää, että 20 oppilaan koululuokassa kaikki olisivat samalla hetkellä motivoituneita samasta aiheesta? Tarvitaan jokaisen vireystilaan sopivia stimulansseja. – Jos me välttelemme ajattelemasta sitä tulevaisuutta, jossa nämä oppilaat ovat aikanaan työelämässä, menetämme mahdollisuuksia. Koulu on siinä ainulaatuinen paikka, että se kokoaa saman ikäluokan yhteen. Yhteistoiminnalla saadaan uusia innovaatioita. Oppilaat oppivat toisiltaan Jos Rannalta kysytään, perinteisiä luokkahuoneita ei tulevaisuuden koulurakennuksissa enää ole. Niiden sijaan on muunneltavia tiloja, joissa oppilaat ikätasoon katsomatta voisivat tehdä asioita yhdessä kiinnostuksensa mukaan. – Toisilta oppiminen on huikeaa. Ykkös- ja kuutosluokkalaiset oppivat toisiltaan monia asioita. Lapsilla ei ole estoja teknologian suhteen, sanoo Mäntymäen koulun rehtori Jarmo Ranta. Mäntymäen koulussa sanottua: ”Kivointa oli, kun me saatiin itse ohjelmoida, miten robotti liikkuu.” -Ninni ”Kotiin kun ei saa koiraa, voisin tehdä robottilemmikin.” -Helmi ”Ajattelen, että robotti siivoaisi mun huoneen, koska inhoan siivoamista.” -Miisa ”Tässä on pieni avain siihen, miten saamme osaamista Suomeen.” -Erkko, opettaja Katso video
Soveltaja kevät 2014 FAKTAA VAI FIKTIOTA? KOHTA KUVAA EI KUVATA VAAN LASKETAAN NÄIN ONNISTUT MUUTOKSESSA aikamatka2030.fi Pelle Pelottoman paja, Leonardon ateljee Rajakylän teknologialuokan oppilaat oppivat yhdessä tekemällä. TEKSTI: SARI TIIRO • KUVA: ALEKSI MAKKONEN P uolet käsityötä, puolet tietotekniikkaa, ja lähtökohtana tekemällä oppiminen. Näillä periaatteilla oppivat Rajakylän koulun 3A-luokkalaiset Oulussa. Luokanopettaja Markus Packalen integroi teknologianäkökulman mukaan eri oppiaineisiin. Yhdessä tekemisen ja yhteisen ongelmanratkaisun tuloksena syntyy jokin käsin kosketeltava tuote, jossa yhdistyvät pellepelottomuus ja vaikkapa leonardomaiset vivahteet. Esimerkiksi 3D-suunnittelujaksolla oppilaat ovat oppineet samalla muun muassa mittaamista, geometriaa ja kierrätyksen periaatteita. Luokan työkaluvarastossa eli pajassa on muun muassa porakone, tekstiilejä, muoveja, iPadejä ja legorobotteja; kaikki sulassa sovussa niin kuin oikeassa elämässäkin. 3D-tulostimia on kaksi. – Käsillä tekeminen on hyvä integroinnin alusta. Melkein minkä tahansa asian oppimista voi tehostaa käsillä tekemällä, Packalen sanoo. Teknologinen luovuus puhkeaa käsillä tekemisen kautta. Hän rohkaisee käyttämään teknologiaa työkaluna ja oppimisen välineenä. – Tabletit ja kännykät ovat monipuolisia työkaluja, mutta niiden käyttö, varsinkaan viihdekäyttö, ei automaattisesti lisää oppimista tai tuo lisäarvoa opetukseen. Itse näen, että teknologinen luovuus puhkeaa parhaiten käsityön ja käsillä tekemisen kautta. Syksyllä 2013 aloittaneen teknologialuokan ideoivat Packalen ja koulun apulaisjohtaja Jussi Näykki, jotka kumpikin ovat hioneet pedagogiset taitonsa Oulun yliopiston teknologiapainotteisessa opettajankoulutuksessa, sekä teknisen käsityön opettaja Jouni Karsikas. ”Tekno-opettajien” tiimiin on sittemmin liittynyt myös tekstiilikäsityön opettaja Marja-Liisa Ahokoivu. Kuluvan lukukauden iso tähtäin on RoboCupJunior-turnaus, jonka loppukilpailu pidetään Oulussa toukokuussa. Pitkän tähtäimen projektina taas on kokonainen pienoiskaupunki taloineen, vesitorneineen ja sähköverkkoineen. Packalen sanoo olevansa kiitollinen pedagogisesta vapaudesta, jota opettajilla Suomen kouluissa on. – Opetussuunnitelmassa ja arjessa on pelivaraa, jonka kautta voimme löytää tulevaisuuden malleja oppimiseen ja opetukseen. Oppimiskokemuksia koko kouluyhteisölle Rajakylän kouluyhteisössä on alakoulun lisäksi yläkoulu ja lukio, ja ovatpa isommat koululaisetkin saaneet tehdä tuttavuutta muun muassa koululla vierailleen Jeretutkimusrobotin ja sen älykännykkäaivojen kanssa. – Tavoitteenamme on, että voimme jakaa teknologialuokan oppimiskokemuksia koko kouluyhteisön hyödyksi ja iloksi, Jussi Näykki sanoo. Teknologialuokan yhteistyökumppaneita ovat Oulun yliopisto, ammattikorkeakoulu ja kaupunki sekä parisenkymmentä yritystä. Rahallista tukea Rajakylän koulu on saanut muun muassa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä. Katse on suunnattu myös tulevaisuuteen: opetiimi suunnittelee jo nyt, miten oppiainerajat ylittävää teknologiakasvatusta voidaan jatkaa neljän vuoden päästä, kun nykyiset kolmoset siirtyvät yläkouluun aineopettajien ohjattaviksi. Seuraava teknologiapainotteinen luokka aloittaa Rajakylän alakoulussa syksyllä 2015. INFO 3D-tulostus kiinnostaa kouluja • Kymmenet opettajat eri puolilta maata ovat osallistuneet Sovelton koordinoimaan 3D-oppismishankkeeseen, joka sisältää koulutuspaketin opettajalle, oppimateriaalin oppilaille ja 3D-tulostimen. • Opetushallitus myönsi viime vuonna valtionavustusta 3D-tulostuksen jalkauttamiseen kouluihin. Rahoitus, joka jäi huomattavasti haettua määrää pienemmäksi, kohdistui pääasiassa eteläisen Suomen kouluihin. • 3D-tulostusta opetuskäytössä on ryhdytty kehittämään myös itsenäisesti koulujen omarahoituksella; muun muassa Rajakylän koulu Oulussa ja Mäntymäen koulu Kauniaisissa ovat investoineet opettajien 3D-koulutukseen ja tulostimiin. Suomessa koulujen opetussuunnitelma antaa pedagogista vapautta opettajille, sanoo Rajakylän koulun opettaja Markus Packalen. Linkkivinkkejä Onko vessanpöntössäkin tietokone? Rajakylän teknoblogi: rajakylatekno.blogspot.fi Suomalaiskoulujen innovatiivisuushanke: innokas.net Lasten ja nuorten robotiikkaturnaus: robocupjunior.fi 19
ON 2014 ELÄMME TULEVAISUUDESSA. TUTUSTU, IDEOI, KOMMENTOI TWITTERISSÄ Tutustu myös muihin listan teknologioihin kevään ajan, Aikamatkaajan esittelemänä. TWITTER.COM/AIKAMATKA2030 100 radikaalia teknologiaratkaisua mullistavat elämämme ja oppimistapamme vuoteen 2030 mennessä.* Olemme pestanneet aikamatkaajan tutustumaan ja kommentoimaan uusia teknologioita. Seuraa ja kommentoi Twitterissä ja osallistu Faktaa vai fiktiota –kisaamme. Voit voittaa 300 euron arvoisen iOS/Android-ohjattavan nelikopterin videokameralla. *Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan TUVJ 6/2013 Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut Tutustu ja osallistu! WWW.AIKAMATKA2030.FI