• nro2 2008 Maaliskuu huhti-kesäkuun PARhAAt tietotekniikkAkuRssit! s. 13­18 Lisää netissä: fcsoveLto.fi
  • 2 PääkiRjoitus fc sovelto uutislehti 2/2008 Me elämme vallankumouksen aikaa maailman muuttuessa globaaliksi informaatioyhteiskunnaksi. Muutos on nopeaa ja suurta. Tästä ei meidät kasvattanut kylä tiennyt. Tätä ei kukaan ole koskaan aiemmin kokenut. OLLA LUOVA Työntekijät ja työnantajat, ihmiset ja organisaatiot ovat uuden edessä. Työntekijän työllisyyden takuuna ovat ainoastaan omat tiedot, taidot, osaaminen, aktiivisuus ja asenne. Työnantajan tehtävä on ensisijaisesti tukea työn tekemistä ja kehittämistä sekä huolehtia henkilöstön kilpailukyvyn säilymisestä. Työntekijöiden valta ja vastuu on kasvanut ja vastakkainasettelun aika on oikeasti ohi. Meillä kaikilla on vastuu organisaation menestymisestä ja oman osaamisen kehittämisestä. Osaavalla, oppimaan motivoituneella ja aloitteellisella työntekijällä on ottajia, jos työpaikan arvojen ei koeta olevan kohdallaan tai osaamiseen ei panosteta. Luovuus ja avarakatseisuus ovat tärkeitä menestystekijöitä niin yksilöille kuin yhteisöille. eI SAA Jäädä tULeen MAkAAMAAn Selvitäksemme joudumme päivittämään perusoletuksiamme. Maailmankuvaamme on mahduttava jatkuva muutos ja sen merkitys. Tarvitsemme myös arvo- ja asennemuutosta, jotta ymmärrämme kehittymisen tärkeyden, pysähtymisen vaarat ja kykenemme toimimaan uudella tavalla. OPPIA Velvollisuus omaa onneamme kohtaan vaatii meitä kaikkia astumaan epämukavuusalueille ja asettamaan itsemme alttiiksi uusille asioille. Meidän on tunnustettava, että tietomme ja taitomme vaativat jatkuvaa päivittämistä sekä panostettava tosissamme osaamisen ja oppimiskyvyn kehittämiseen. PItää InnOVOIdA Työelämässä muutokset ovat suurimmat. Yritysten välinen kilpailu kovenee, yhteisöjen haasteet kasvavat ja toimintaympäristö saattaa muuttua arvaamattomasti. Tietämyksen jakamisen merkitys korostuu. Menestystekijät on innovoitava uudelleen ja taas uudelleen. PALkInnOkSI OSAAMInen VIe SInUt MInne IkInä tAhdOtkIn! Sanna Varpukari-Anttila FC Sovelto Uutislehti Lehti sisältää aiheita alan keskeisimmiltä kiinnostusalueilta ja antaa myös käy- tännön vinkkejä jokaiselle tietokoneen käyttäjälle. Lehden sisäsivuilla on koulutusohjelmamme, josta voit valita sinulle parhaan kurssin. Tarkemmat tiedot kurssien sisäl- löistä ja koko tarjontamme löydät osoitteesta fcsovelto. fi. FC Sovelto Uutislehti tuo tietotekniikan hyödyntämisen lähelle ihmistä 4 kertaa vuodessa. Mukavia lukukokemuksia! P.S. Anna palautetta! Toimituksemme on erittäin kiinnostunut mielipiteestäsi ja toiveistasi ­ mistä aiheista haluaisit meidän kertovan? verkostoidu osaajiin! Suomen Microsoft-osaajakumppanien yhdistys ry eli IAMCP Suomi (The International Association of Microsoft Certified Patners) on maailmanlaajuinen Microsoft-sertifioitujen kumppanien organisaatio, joka toimii tällä hetkellä yli 30 maassa. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää, tukea, koordinoida ja seurata Microsoftin sertifioitujen jäsenyritysten toimintaa, verkostoitumista ja näkyvyyttä Suomessa. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi yhdistys pyrkii aktivoimaan jäsenistönsä keskinäistä ja sidosryhmien välistä ajatusten- ja kokemusten vaihtoa ja tuotekehitystä järjestämällä säännöllisesti jäsentapaamisia. Suomen Microsoft-osaajakumppanien yhdistyksen puheenjohtaja Markus Mikola korostaa verkostoitumisesta olevan konkreettista hyötyä yrityksille. "IDC:n viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan IAMCP-kumppanien välisen liiketoiminnan kokonaisarvo oli 6.8 miljardia dollaria vuodessa eli kyse on merkittävästä liiketoiminnasta. Tutkimus todisti IAMCPn jäsenillä olevan nopeampi kasvuvauhti ja parempi tuloksellisuus. Lisäksi kun kumppanit toimivat yhdessä kasvattaa se samalla koko ITalan potentiaalia", kertoo Mikola. Suomen Microsoft-osaajakumppanien yhdistyksen hallitus: Markus Mikola, Softability, toimitusjohtaja (pj) Aki Antman, Sininen Meteoriitti, toimitusjohtaja (varapj) Anne Tarkiainen, FC Sovelto Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja (siht.) Vesa Matikainen, Nolics Oy, myyntipäällikkö (varainhoito) Petri Vuorinen, WM Data, johtaja Aino-Maija Fagerlund, Frends Oy, toimitusjohtaja Markku Pekkola, Mepco Oy, toimitusjohtaja Klaus Jokinen, Visual Management, toimitusjohtaja Markku Pulkkinen, Microsoft Oy Varajäsenet: Mika Willberg, Acentra Tero Toropainen, Neoxen IAMCP:n tulevia tapahtumia: · IAMCP ja Microsoft järjestävät huhtikuussa yhdessä tiedotustilaisuuden Worldwide Partner Conference-tapahtumasta · IAMCP-yhdistyksen jäsenille ja jäsenten asiakasyrityksille suunnattu Golf-tilaisuus järjestetään elokuussa Talissa Lisätietoja: www.iamcp.org/
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 sisäLLysLuetteLo 3 Julkaisija FC Sovelto Oyj Johtava suomalainen ict-osaamisen keskus. Koulutus- ja konsultointipalveluita sovelluskehittäjille, järjestelmäasiantuntijoille ja tietotekniikan käyttäjille. Helsinki: Ratapihantie 11 (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3 33100 Tampere fcsovelto.fi Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila toimituskunta Jetta Laajarinne Anne Tarkiainen Miia Eloranta, Soprano Oyj Laura Akkila, Soprano Oyj Hanna Komulainen, Soprano Oyj vantaalla ja joensuussa toimivassa amerikkalaisyrityksessä ict-koulutukseen on panostettu läpi koko talon. s.19-20 Ulkoasu Erkki Tuomi, Live!design Oy kuvaajat Juha Laamanen Jetta Laajarinne Jukka Uotila Matti Rajala Ari-Pekka Keränen Kimmo Brandt sivut 4­12 talentum tahtoi askeleen edelle Lääketieto kulkee kuopiosta Lontooseen s.4­6 sivut 13­18 sovelluskehitys infra s.14 s.15 s.16 s.16 s.17 sivut 19­24 sharePoint 2007 kokosi julkishallinnon it-väen saman katon alle s.21 sekunti aikaa vaikuttaa s.22 vinkki Minä ja tietokone 10 kysymystä kouluttajalle s.22 s.23 kannen kuva Matti Rajala tietohallinto s.8-9 tietokannat Painopaikka Sanomapaino Oy tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121 E-mail: uutislehti@fcsovelto.fi Julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, elokuussa ja lokakuussa. Seuraavan kerran julkaisu ilmestyy elokuussa 2008. kun ensimmäiset it-ammattilaiset muuttivat maailmaa s.10-12 sovellusten käyttö tietokone kuuluu työpäivään tehtaallakin s.23 s.19-20 >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> s. 10-12 Seuraavassa vaiheessa palikoita ei enää pantu ruukkuun, vaan saveen painetut palikoiden kuvat toimivat tositteena.
  • 4 tALentuM fc sovelto uutislehti 2/2008 Media-alalla sammaloituminen ei ole vaihtoehto. Tiukat aikataulut ja kasvava kilpailu lukijoiden ajasta edellyttävät trendien seuraamista ja kykyä nopeaan reagointiin. Varsinkin silloin, kun bisnes perustuu ammattilaistiedon välitykseen, myös työvälineiden valinnassa täytyy osata ennakoida tulevaa. Talentum tahtoi askeleen edelle Teksti: Laura Akkila Kuvat: Matti Rajala Talentumin tehtävänä on vastata ammattilaisten tietotarpeisiin kirjojen, lehtien, seminaarien ja verkkopalveluiden avulla. Yhtiön omia tietoteknisiä valmiuksia kehitettiin laajamittaisella Office 2007 -siirtymäkoulutuksella, joka toteutettiin viime vuoden lopussa. ­ Koska olemme mediatalo, tiesimme, että meidän pitää siirtyä ensimmäisten joukossa uuteen versioon. Työkalujen täytyy aina olla ajanmukaiset ja niitä pitää myös osata käyttää, sanoo tietohallintojohtaja Juho Luukko. Yhtiön Suomen it:lle oli asetettu tavoite, että vuoden 2007 loppuun mennessä siirrytään toimisto-ohjelmistopaketin uuteen versioon. Kustannustoiminnan ja hallinnon henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen osallistui yhteensä noin 300 ihmistä. Liiketoiminnan kanssa sovittiin aluksi projektin peruslinjoista, minkä jälkeen suunnittelu käynnistyi. ­ Näimme tämän mielenkiintoisena mahdollisuutena ajantasaistaa henkilöstömme osaamista. Varmasti jossain koh- dissa ohjelmistoja myös ylikoulutettiin, mutta sekin tehtiin kyllä tarkoituksella, Luukko kertoo. Ammattiryhmien tarpeet huomioon Luukon mukaan kustannustehokkaan ja toimivan it:n takaa oikeiden kumppaneiden valinta. Oleellista on, että yhteistyötä tekevä taho ymmärtää Talentumin liiketoiminnan lainalaisuudet. ­ Kun laskimme Office-päivitykseen tarvittavaa työmäärää, aloimme miettiä ulkopuolista kumppania. FC Sovelto vaikutti sopivalta siirtymäprojektin läpi viemiseen, Luukko taustoittaa. Koulutuksen suunnittelussa otettiin erilaiset työtehtävät huomioon. FC Sovelton kouluttajalle kuvailtiin Talentumin toimintaympäristö ja eri ammattiryhmien edustajien työ. ­ Talossa työskentelee paljon toimittajia, AD:itä, valokuvaajia, sekä taloushallinnon ja myynnin ammattilaisia, jotka käyttävät erilaisia ohjelmistoja päivittäisessä työssään. Selkeä kokonaiskuva yrityksestä antoi kartan sille, miten projektissa täytyy ede- tä. Monet ennakkokäsitykset muuttuivat, kun alan työtehtävät tulivat tutummaksi. ­ Monelle ulkopuoliselle saattaa olla yllätys, että toimittajat eivät käytäkään Wordia juttujen kirjoittamiseen, vaan tekevät ne omalla toimitusjärjestelmällä. Siitä huolimatta he tarvitsevat Office-ohjelmia muun muassa sisäisen informaation välittämiseen, Luukko kertoo. Osaaminen on suuressa arvossa Talentumissa. Kustannusalan online-puolen kehittyessä nykyisestä myös tietotekniikan rooli liiketoiminnan tukijana kasvaa. Oleellista on, että mahdollisiin ongelmatilanteisiin pystytään reagoimaan nopeasti. ­ Useiden palvelujen täytyy olla toiminnassa keskeytyksettä 24 tuntia vuorokaudessa. Myös it:n aikataulut ovat muuttuneet tässä suhteessa vuosien saatossa. Oppi testattiin käytännön työssä Aluksi kaikille järjestettiin yhteinen kolmen tunnin pituinen kurssi Office 2007:n yleisistä ominaisuuksista. Sen jälkeen siirryttiin yksittäisten sovellusten koulutuksiin, jotka nekin pidettiin tiiviinä paketteina tammikuun aikana. Tavoitteena oli,
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 tALentuM 5 Tehtävä: Nordic IT Director, Talentumilla vuodesta 1999 Ikä: 34 vuotta Harrastukset: Vapaaehtoinen palokuntatoiminta, sukellus ja leijahiihto
  • 6 tALentuM fc sovelto uutislehti 2/2008 että jokainen kävisi peruskoulutuksen lisäksi muutaman muun oman työnsä kannalta tärkeän koulutuksen, kuten sähköpostin käyttöä, tekstinkäsittelyä tai taulukointia käsittelevän osion. ­ Kun työntekijä oli käynyt siirtymäkoulutuksen, hän sai uudet välineet saman tien käyttöönsä. Se oli käytännön harjoittelun kannalta tärkeää. Vuoden alussa kaikki talon koneet kokoushuoneita myöten oli päivitetty uuteen versioon, muistelee Luukko. Koulutus toteutui lopulta jopa hieman laajempana kuin alustavat laskelmat olivat ennustaneet. Sovelluskoulutuksia jatketaan mahdollisesti tulevaisuudessakin tehokkaina täsmäiskuina. Myös uusien työtekijöiden koulutuk- seen panostetaan ja FC Sovelton tekemää Office 2007 -opasta tullaan jakamaan tuoreille talentumlaisille. ­ Kurssit olivat suosittuja. Poikkeuksena tosin esimerkiksi tietotekniikkatoimittajilla osaamistaso oli toisinaan valmiiksi niin hyvä, että he eivät käyneet montaa yksittäistä kurssia tai tulivat vain oppimaan, miten ohjelmistoja käytetään Talentumin ympäristössä. Asiakkaiden ehdoilla online-maailmaan Talentumille lehtien ja kirjojen julkaiseminen verkossa on ollut arkipäivää jo useiden vuosien ajan. ­ Verkko on lukijalle vain yksi uusi kanava, mutta käyttöliittymänä paperi on mielestäni edelleen vertaansa vailla. Se, että saa Talouselämän perjantaina kotiin, on tulevaisuudessakin asiakkaalle tärkeää, Luukko kuvaa. Talentum seuraa media-alan kehitystä tilannetta tiiviisti. Tietyt yhtiön toiminnot ovat jo painottuneet verkkoon. Hyvänä esimerkkinä toimii rekrytointiin keskittynyt Uratie. Jos asiakkaat niin toivovat, internetin rooli voi korostua tulevaisuudessa entisestään. Tekniikka ei kuitenkaan saa mennä missään vaiheessa asiakaspalvelun edelle. ­ Me teemme palveluja eri alojen ammattilaisille. Heidän kenttäänsä ja tarpeitaan pohditaan koko ajan. Verkko tukee loistavasti monia olemassa olevia tuotteita: kirjoja, lehtiä ja koulutuksia. Ajankohtaisemmissa tapahtumissa pelkkä nettikin voi tietysti olla kanava. Uuden Office-version myötä Talentumin henkilöstön työ sulavoituu monessa suhteessa. Esimerkiksi uuden toimisto-ohjelmiston pikaviestintäjärjestelmään ollaan oltu tyytyväisiä. Jotkut journalistit ovat ottaneet sen käyttöönsä työkaluksi, jolla he viestivät jutun tekemisen vaiheista graafikkojen ja kuvaajien kanssa. ­ Nyt loimme kaikille kerralla yhteiset keinot ja välineet, jotka tehostavat työtä. Onneksi monet ovat ryhtyneet hyödyntämään niitä aktiivisesti. Näin tiedonkulku paranee lähes huomaamatta, Luukko hymyilee. Suomessa,Ruotsissa ja Baltiassa toimiva mediayhtiö, joka on erikoistunut ammattilaisten lehtiin, ammattikirjoihin, seminaareihin ja verkkosisältöihin. Talentumin Suomessa kustantamia lehtiä ovat mm. Talouselämä, Tekniikka&Talous, Arvopaperi, Markkinointi&Mainonta, Tietoviikko sekä MikroPC ja Ruotsissa mm. Affärsvärlden sekä Ny Teknik. Talentum on myös ammatti- ja lakikirjojen kustantaja. Lakikirjakustannuksen tunnetuin teos on Suomen Laki sekä lakikirjojen verkkoversio. Talentumin liikevaihto vuonna 2007 oli 124 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa on noin 1000 henkilöä. Toimittajien työnkuva on muuttunut online-julkaisun ja monimediallisuuden myötä. Nykyään juttu saattaa ennen painettua lehteä mennä verkkoon tai netistä tullut kommentointi voi puolestaan antaa aiheen uuteen lehtiartikkeliin, kertoo Juho Luukko.
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 tuote-esitteLy 7 Teksti: Tuula Virtanen Microsoft dynamics CRM 4.0 ­ myyntimenestyksen mahdollistaja icrosoft Dynamics CRM -asiakkuudenhallintaohjelmiston versio 4.0 on julkaistu. Uuden version hyötyinä mainostetaan mm. monikieli- ja monivaluuttatoiminnallisuutta sekä parempaa suorituskykyä. Uutta on myös se, että samalla palvelimella voi olla useita, toisistaan erillisiä CRM-esiintymiä, jolloin Hosting-palvelut yleistynevät ja sovellusta ei välttämättä tarvitse ylläpitää organisaation omassa infrassa. Nämä suuret muutokset mahdollistavat järjestelmän käyttöönoton aivan M uusissa kohderyhmissä. CRM-kouluttajana kuulen erilaisten organisaatioiden tarpeita, kysymyksiä ja huomioita CRM:n käyttöönottoon liittyen. Näihin kommentteihin peilaten näyttäisi siltä, että käyttäjiä on todella kuultu tässä versiovaihdoksessa - monta konkreettista, pienempää yksityiskohtaa on parannettu nelosversiossa. Tässä muutama herkkupala. Microsoft Dynamics CRM on asiakkuudenhallintaohjelma, jota käytetään Web-käyttöliittymän kautta tai suoraan Outlookista käsin (jolloin vaatii erillisen asiakkuusohjelman asennuksen). Luonnollisesti, koska kyseessä on Microsoftin tuote, sovellus on hyvin integroitu Microsoft Office-tuotteisiin: Exceliä voidaan käyttää dynaamisten raporttien tekemiseen, Wordiä yhdistelytoimintoihin ja Outlook toimii asiakkuusohjelman asennuksen jälkeen myös CRM-käytössä hyvänä ajanhallinnan ja sisällöntuotannonkin välineenä. Kaikki tieto tallennetaan CRM:ssä tietueisiin, joita käsitellään lomakkeilla. Erilaisia tietuetyyppejä kutsutaan entiteeteiksi. Järjestelmä on helposti mukautettavissa organisaation tarpeisiin. Vinkkejä Microsoft dynamics CRM-järjestelmän käyttöönottoon Jos yrityksen tietotekniikka pohjautuu Microsoftin palvelintuotteisiin ja käyttöjärjestelmään ja yrityksessä käytetään toimistotyövälineinä joko Microsoft Office 2003:a tai 2007:aa, Microsoft Dynamics CRM on luonnollinen ja yhteensopiva valinta yrityksen myyntityön apuvälineeksi. "Ennen CRM:n tekniseen käyttöönottoon ryhtymistä, kannattaa yrityksen johdon miettiä myynnin rakenteet kuntoon", sanoo FC Sovelton myynti- ja markkinointijohtaja Anne Tarkiainen. "Rakenteilla tarkoitan sitä, että myyntijohto miettii, mitkä asiat ovat yrityksen menestykselle keskeisiä tekijöitä. Nopea vastaus tähän on, että eurot ratkaisevat, ja niin tietenkin loppupeleissä. Lopputulosta, eurotavoitetta voi kuitenkin johtaa vain, jos päivittäinen tekeminen svengaa samassa rytmissä tavoitteen kanssa." FC Sovelton myyntityön menestystekijöiksi muodostui myyntitoimenpiteiden ratkaiseva yksinkertaistaminen. "Myyntiryhmämme tietää, että meillä seurataan myynnin onnistumisen tekijöinä vain kolmea tekijää, joten keskittyminen olennaiseen helpottuu", jatkaa Tarkiainen. Myyntityö on luonteeltaan hektistä, joten myyntijohdon pitäisi omilla toimillaan pyrkiä helpottamaan ja keventämään helposti rönsyilevää toimintaa, unohtamatta tietenkään seurannan laadukkuutta ja helppoutta. Jos haluat kuulla FC Sovelton case-esimerkin CRM-käyttöönotosta ja myynnin menestystekijöiden rakentamisesta, olet tervetullut veloituksettomaan FC Sovelto Aamiaisseminaariin 16.5.2008: Myyntityön IT-ratkaisut - välineenä CRM 4. Käyttöönottoprojektin suunnittelu: Varaa aikaa reilusti, jotta määrittely ja testaus voidaan tehdä kunnolla muutamalla iteraatiokierroksella ennen käyttöönottoa. Microsoftin downloadsivuilta löytyy aineistoa CRM-käyttöönottoprojektin hallintaan, siihen kannattaa tutustua. Käytön suunnittelu: CRM-järjestelmän käyttöä suunnittelevat organisaatiossa parhaiten ne henkilöt, jotka tietävät eri liiketoimintojen toimintatavoista ja tarpeista. Tässä vaiheessa ohjelmistoon kannattaa jo tutustua käytännönläheisemmin, jotta käyttöönotossa pystyisi hyödyntämään järjestelmän luontaisia ominaisuuksia mahdollisimman pitkälle eikä välttämättä teettää siihen rinnakkaista toiminnallisuutta ohjelmoimalla. On hyvä tietää, minkälainen järjestelmän mukauttaminen on helppoa = edullista ja mikä vaatii sovelluskehitystyötä. Käytön suunnittelu on lähtökohtana järjestelmään tehtäville mukautuksille. Järjestelmän mukauttaminen: CRMjärjestelmää mukautetaan aina käyttöönotossa. Hyvä lähtökohta suunnittelulle ovat esim. organisaation raportit ja prosessit: minkälaisia raportteja järjestelmästä halutaan tuotoksena saada ja mitä mahdollisia käytännön ongelmia haluttaisiin käyttöönoton yhteydessä ratkaista. Tästä päästään loogisesti pureutumaan yksittäisiin tietoihin, jotka käyttäjien pitäisi järjestelmään syöttää. Vähän on kaunista, eli kun lomakkeille ei ahdeta turhaa tietoa, oleelliset tulevat myös syötettyä. Prosessien suunnittelu: Uusi väline vaikuttaa myös tapaan tehdä työtä. Ennen on saatettu tallennella erillisiä Exceltaulukoita jonnekin verkon kulmalle, nyt syötetäänkin tiedot CRM:ään sitä mukaa kun asiat etenevät. Järjestelmää voidaan käyttää tiedonsiirron välineenä, kun tieto ojennetaan prosessilta toiselle. Muuttuneet käytännöt pitää tiedostaa ja tiedottaa. Pilotointi: Oikeassa käytössä järjestelmään halutut ominaisuudet tulevat vielä paremmin esiin kuin pöydän ääressä suunniteltaessa. Kannattaa järjestää muutaman viikon pilottijakso, jossa valittu ryhmä käyttää järjestelmää päivittäisessä työssään. Tämän jälkeen CRM voidaan viimeistellä koko organisaation käyttöön. Suurissa käyttöönotoissa toki edetään esim. liiketoiminnoittain, osastoittain tai toimipaikoittain. Voidaan myös aloittaa ottamalla tietyt ominaisuudet CRM-järjestelmästä ensin käyttöön ja laajentaa myöhemmin muihin tarvittaviin ominaisuuksiin. Käyttöön ottaminen: Käyttäjille on tärkeää opastaa ohjelman käyttö, mutta tämän lisäksi myös omat päivitysvastuut ja organisaation kannalta tärkeät tiedot. Käytännöt kannattaa dokumentoida ohjeeksi. Jos käyttöä ei ohjeisteta yksityiskohtaisesti, voidaan myöhemmin huomata, että kukin on syötellyt tietoja vähän eri näkökulmasta, jolloin raporteilla ei saadakaan yhtenäistä tietoa. Pahimmassa tapauksessa järjestelmä on kyllä asennettu, mutta kukaan sitä ei käytä. Hyvä keino edistää käyttöönottoa on esim. päätös siitä, että kaikki raportit otetaan tästä lähtien vain CRM:stä. Ylläpito: Monesti ns. tavalliselle käyttäjälle ei anneta käyttöoikeuksia sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voisi saada tahattomasti vahinkoa aikaan, esim. asiakkaiden poistaminen. Organisaatiosta kannattaa valita pääkäyttäjä (tarvittaessa useita), joka hoitaa edellä mainitun kaltaisia ylläpitotoimia tarvittaessa. Yleensä tällaiselle henkilölle osuu myös pienten lomakemuutosten, raporttien, työnkulkujen ja kyselyiden tekeminen tarvittaessa, eli hieman edistyneemmät toiminnot. On hyvä varautua ennalta siihen, että tämän kaltaiselle henkilölle voi olla organisaatiossa tarvetta ja tiedottaa myös henkilöstölle tällaisesta tuesta. Varsinkin järjestelmän mukauttamisen kannalta olisi hyvä, että organisaatioon jäisi käyttöönoton jälkeenkin henkilö, joka tietäisi perusteet valittuihin ratkaisuihin ja suodattaisi toiveita myös tästä eteenpäin.
  • 8 tietokuLMA: Geeniterapia Geeniterapia tarkoittaa sairauden hoitoa tai ehkäisemistä geenien siirron avulla. Geeniterapia on lääketieteellinen tutkimusala, jossa pyritään siirtämään tärkeitä hoitogeenejä potilaiden somaattisiin soluihin. Tavoitteena on korjata tai korvata muuntuneita geenejä ja säädellä niiden ilmentymistä tai solun signaalin välitystä. Geeniterapian avulla voidaan säädellä immuunijärjestelmän toimintaa tai saada syöpäsoluja tuhoutumaan kontrolloidusti. Eero Paananen, Ville Harjulampi ja Rahul Patel ovat kollegoita.
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 ARk theRAPeutics 9 Lääketieto kulkee Kuopiosta Lontooseen Kuopiossa toimivan Ark Therapeuticsin bisnes ylittää lääketieteellisiä ja kansainvälisiä rajoja. Yritys on yksi maailman uranuurtajista geeniterapiassa, joka on nopeasti edistyvä lääketieteen alue. Liiketoimintaa on tällä hetkellä Suomessa ja Englannissa, joten tueksi tarvitaan toimivat viestinnän järjestelmät. Viime vuonna Ark Therapeutics otti käyttöön uuden Exchange 2007:n. Teksti: Laura Akkila Kuvat: Ari-Pekka Keränen Siitä huolimatta, että yrityksen suuri tuotekehitys- ja tuotantoyksikkö sijaitsee Kuopiossa, sen nimi ei välttämättä ole tuttu edes savolaisille. ­ Maailmalla meidät kyllä tunnetaan sitäkin paremmin. Olemme yksi harvoista yrityksistä, jotka kehittävät geeniterapiaa lääketieteellisenä tutkimusalueena, tietohallinnon apulaisosastopäällikkö Ville Harjulampi taustoittaa. Ark Therapeutics on kasvanut muutamissa vuosissa reippaasti. Tällä hetkellä Kuopion toimipisteessä on noin 100 ja Lontoossa 50 henkilöä. Nopea kasvu on vaatinut paljon myös yrityksen käytössä olevilta tietojärjestelmiltä. Kun Microsoft Exchange 2003:n ominaisuudet eivät enää riittäneet, se päätettiin vaihtaa uuteen versioon. Samassa rytäkässä päivitettiin myös toiminnanohjausjärjestelmä. ­ Myös rautapuoli alkoi olla vanhaa, eikä tallennustilakaan enää riittänyt. Ensin mietimme, että toteuttaisimme päivitysprojektin oman viiden hengen it-tiimimme voimin. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että etenkin toiminnanohjausjärjestelmän toiminnan varmistamiseksi tarvitsimme projektiin ulkopuolista apua, Harjulampi kertoo. ­ Halusimme uudistaa järjestelmän niin perusteellisesti, että sitä ei tarvitsisi uusia pitkälläkään tähtäimellä, vaikka henkilöstömäärä kasvaa koko ajan, sanoo Harjulampi. Lääkkeiden valmistusta määrää Euroopan unionin direktiivi ja sen pohjalta laaditut GMP- eli good manufacturing practice -säännöt. Suomessa lääkevalmistusta säätelevät myös lääkelaki ja lääkeasetus. Tämä vaikuttaa myös tietotekniikkaan: dokumentointi, tiedon arkistointi ja säilytys pitää olla hoidettu moitteettomasti. ­ FC Sovelton kanssa toteutetussa Exchange-päivitysprojektissa tämä tarkoitti muun muassa sitä, että kaikki asennusvaiheet kirjattiin ylös tarkasti. Huolellisen peruskartoituksen ja työn suunnittelun lisäksi säädösten noudattaminen takasi sen, että ikäviä yllätyksiä ei tullut missään vaiheessa vastaan. Harjulammen mukaan erityisen positiivista siirtymässä oli se, että uutta ja vanhaa Exchange-järjestelmää pystyttiin käyttämään koko ajan rinnakkain, eikä katkoksia tullut. Myös tuki Exchangen valmistajan Microsoftin taholta toimi hyvin. vat paljon, joten nopeasti toimivat viestintäyhteydet, mobiilikäyttö ja kannettavat ovat merkittäviä työn sujumisen kannalta. Lisäksi it-osastolla on luvassa on lähitulevaisuudessa muun muassa uuden tuotantotilan rakentamiseen liittyvän järjestelmän suunnittelua sekä Officen ja PC-koneiden päivitystä, Harjulampi listaa. Lääkkeiden valmistusta määräävät direktiivit ja asetukset vaikuttavat myös tietotekniikan käyttöön Ark Therapeuticsissa, kertoo Ville Harjulampi. Liikkuva työ vaatii hyvät yhteydet Ark Theapeuticsin työntekijät käyttävät työssään tietokonetta viikoittain, mutta osalla heistä käyttö on satunnaisempaa. ­ Laboratoriossa ja tuotantotyössä ei olla koko ajan päätteen ääressä kuten perinteisessä toimistotyössä, Harjulampi toteaa. FC Sovelto koulutti uuden Exchangen käyttöön vain yrityksen it-osaston, joka välitti tietoa edelleen koko henkilöstölle. ­ Tietysti tällaiset suuret päivitysprojektit aiheuttavat aina hieman hämmennystä, mutta henkilöstö on suhtautunut projektiin pääosin myönteisesti. Tärkeää oli kuitenkin se, että perustelimme kaikille päivityksen syyt. Vaikka iso projekti on nyt päättynyt, Exchange 2007 -päivityksen jälkeenkään Ark Therapeuticsin it-osasto ei pääse lepäilemään laakereillaan. Monipuolisessa yrityksessä on paljon eri ammatteja edustavia ihmisiä, joiden tarpeet pitää huomioida. ­ Lontoon toimipisteessämme on auditoinnin, myynnin ja markkinoinnin parissa toimivia ihmisiä. He matkusta- tietokuLMA: Ark therapeutics Geeniterapiaan, verisuonisairauksien ja syövän hoitoon erikoistunut suomalaisbrittiläinen lääkeyritys. Yrityksen perustivat vuonna 1997 professori John Martin, Stephen Barker ja professori Seppo Ylä-Herttuala. Tutkimus- ja tuotekehityspuoli toimii Kuopiossa, pääkonttori on Lontoossa. Ark Therapeutics on listattu Lontoon pörssiin vuonna 2004. Lääkelaki asettaa vaatimuksia myös it:lle Projektin ulkoistaminen vapautti Ark Threrapeuticsin oman it:n muihin töihin. FC Sovelto teki suunnitelman ja alkukartoituksen, jonka perusteella koko siirtymä toteutettiin puolessa vuodessa.
  • 10 100 000 ekR. fc sovelto uutislehti 2/2008 Kun ensimmäiset IT-ammattilaiset muuttivat maailmaa Arkeologit ovat löytäneet kaikkialta Lähi-idästä pieniä säännöllisen muotoisia poltetusta savesta tehtyjä palikoita. Niitä on käytetty tiedon tallentamisen välineinä ennen kirjoituksen keksimistä. Nykypäivänä IT:n ja tietohallinnon ammattilaiset tietävät elävänsä mukana vallankumouksessa. Harvat tulevat ajatelleeksi, että tämä ei ole ensimmäinen IT-vallankumous: tiedon tallentamisen ja välittämisen keksinnöt ovat usein kääntäneet maailman historiaa uusille urille. Näilläkin vallankumouksilla on ollut tekijänsä. Mitä tiedämme heistä varhaisimmista? Teksti:Antti Wiio Vanhin tunnettu informaatioteknologia on väriaineena käytetty okra. Ensimmäiset merkit sen käytöstä löytyvät noin sadan tuhannen vuoden takaisesta Afrikasta. Tuolloin ihmislaji käytti jo tulta hyväkseen sekä teki taidokkaita kivikirveitä. Nämä olivat käsikirveitä, joilla ei ollut varsia ­ useammasta osasta koottuja työkaluja ei vielä osattu tehdä. Noin kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten jääkauden Euroopassa osattiin jo käyttää eläinten jänteitä sitomiseen ja ompelemiseen. Niiden avulla tehtiin monenlaisista raakaaineista metsästysaseita, kalastusvälineitä ja työkaluja sekä vaatteita ja telttoja. Tuon ajan luolamaalauksista parhaat kelpaisivat taiteellisen tasonsa puolesta meidän aikamme par- haisiin taidemuseoihin. Ajalta on säilynyt eläinten kylkiluita, joihin on vedetty teräaseella viivoja. Joissain luissa näkyy tukkimiehen kirjanpidon kaltainen ryhmittely viiden viivan ryhmiin. Ilmeisesti nämä luut ovat lukumääriä koskevan tiedon muistiinpanovälineitä. Nämä varhaiset informaatioteknologiat auttoivat varmaankin käyttäjiään, mutta ne eivät aiheuttaneet mitään vallankumouksellisia muutoksia heidän elämäänsä. Arkeologien mukaan tuolloin oli kyllä meneillään vallankumous, josta he käyttävät nimitystä "kivikauden kulttuurivallankumous". Sen panivat liikkeelle suuret edistysaskeleet käsityötaidoissa. Jääkaudella ihmiset elivät metsästämällä sekä keräämällä luonnosta syötäviä kasveja. He vaelsivat suurriistan laumojen perässä mannerjäätikköä reunustavilla aroilla. Heillä on täytynyt olla paljon perimätietona siirtynyttä tietämystä muun muassa eläinten vaelluksista sekä kasvien esiintymisistä ja satokausista. Vaeltavilla metsästäjillä oli omaisuutta vain sen verran kuin he pystyivät mukanaan kuljettamaan. Ruokaa hankittiin luonnosta välittömiin tarpeisiin ­ sitä ei varastoitu. Käsityötuotteilla käytiin jonkin verran kauppaa, kun vaeltavat ryhmät joskus kohtaisivat. Mitään kaupattavan tavaran varastoja ei ollut. Jääkautisilla metsästäjillä ei siis ollut paljoa mistä pitää lukua. Heidän arkielämänsä tietohallinto ei
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 100 000 ekR. 11 ollut niin haasteellista, että se olisi vaatinut apuvälineitä. Vallankumouksen rakennuspalikat 1970-luvun alkupuolella ranskalainen arkeologi Denise Scmandt-Besserat sai Yhdysvalloista stipendin neoliittisen kauden Lähi-idän saviesineiden tutkimiseen. Hän kävi läpi suuren joukon kaivauksissa löytyneitä saviesineitä, jotka oli ajoitettu noin vuosille 6000 ­ kaikkein suurin ilmastonmuutos Jääkauden ihmiset tiesivät luonnosta paljon. He tiesivät aivan varmasti, että maahan pannusta siemenestä kasvaa kasvi. Kylvettyjen kasvien sato täytyy kuitenkin korjata kylvöpaikalta. Sitä voi kuljettaa mukana vain muutamien päivien eväiksi, joten suurin osa sadosta on varastoitava. Varastoja on vartioitava jatkuvasti. Nämä kaikki ovat olleet vaeltavalle metsästäjälle aivan vieraita ajatuksia. Niinpä jääkaudella ei viljelty maata. Jääkauden viimeinen takatalvi päättyi noin 11500 vuotta sitten. Ilmasto muuttui melko nopeasti nykyistä jonkin verran lämpimämmäksi ja kosteammaksi. Meren pinta tuli hitaammin perässä: sulavat jäätiköt nostivat meren pintaa seuraavien parin tuhannen vuoden aikana noin kuusikymmentä metriä. Näihin aikoihin ihminen oppi säilömään lihaa ilmakuivaamalla tai suolamalla. Tämä teki ensimmäiset pysyvät asutukset mahdolliseksi. Ne syntyivät laumoina liikkuneen suurriistan vuosivaellusten varrelle. Kun vaeltavat laumat tulevat asutuksen kohdalle, ne ajettiin luonnonesteiden muodostamiin umpikujiin, joissa eläimiä tapettiin ja teurastettiin melkeinpä teollisessa mittakaavassa. Lihaa varastoitiin kuukausien tarpeisiin. Lihaan perustuvaa ruokavaliota täydennettiin edelleen monipuolisesti luonnosta kerätyillä kasveilla. Paikallaan asuminen tekee nyt myös maanviljelyn mahdolliseksi. Pian jääkauden päättymisen jälkeen alkaakin nykyisen Irakin ja Syyrian ilmastollisesti edullisilla alueilla näkyä merkkejä myös viljeltyjen kasvien käytöstä. Siellä maanviljely ja karjanhoito voittavat alaa vähitellen vanhalta elämäntavalta. Aikaisemmilla vaeltavilla metsästäjillä oli siis varsin vähän mitään laskettavaa. Maatalouden harjoittajilla oli sen sijaan paljonkin laskettavaa. Uusi elämäntapa ei olisi ollut mahdollinen ilman lukumäärien hallitsemista. Miten tämän uuden kivikauden eli neoliittisen kauden maanviljelijät pitivät lukua eläimistään, viljavarastoitaan sekä veloistaan ja saatavistaan? Heidän tietohallintonsa tarpeet vaativat uusia, vallankumouksellisia IT-keksintöjä. maataloudesta. Mistään ei löytynyt palikoita maatalouden alkua edeltäneiltä ajoilta. Jotenkin nämä palikat liittyivät ilmeisesti maatalouden harjoittamiseen. Arvoitus alkoi purkautua auki, kun Schmandt-Besserat törmäsi eräässä museossa esineeseen, joka oli kaivettu esille nykyisestä Irakista 1920-lu- si. Hän oli vahvistanut tositteen omalla märkään saveen painetulla sinetillään. Palikoita käytettiin siis luvunpidon välineinä. Jos esimerkiksi lammaspaimen vei eläimensä laitumelle, hän pani pussiin merkkipalikan jokaista aitauksesta laskettua eläintä kohti. Kun eläimet illalla palasivat, pussista otettiin merkki näköinen aina lammasta. Mutta voimmeko tietää, mitä kukin merkkityyppi on tarkoittanut? Johtolangat löytyvät kirjoituksen syntyvaiheista. Denise Schmandt-Besserat löysi paljon sinetillä suljettuja merkkipalikoita sisältäviä ruukkuja. Tämä tapa näyttää yleistyneen Sumerissa nykyisen Irakin alueella noin vuonna 3500 e.a.a. Hieman myöhemmin omaksuttiin tapa painaa kunkin palikan jälki märkään saveen ennen kuin ne suljettiin ruukkuun. Näin ruukun päältä saattoi nähdä, mitä se sisälsi. Seuraavassa vaiheessa palikoita ei enää pantu ruukkuun, vaan saveen painetut palikoiden kuvat toimivat tositteena. Koska palikoita ei tallennettu, ruukku muuttui savitauluksi. Muutaman sadan vuoden kuluttua palikoiden kuvia ei enää painettu saveen vaan ne piirrettiin terävällä tikulla. Märkään saveen on kuitenkin helpompi tehdä siistejä jälkiä painamalla kuin piirtämällä. Kirjurit alkoivat tehdä tikun kärjellä tai lappeella painettuja merkkejä, joiden muodot jäljittelivät merkkipalikoita. Näin syntyivät ensimmäiset muodot niin sanotusta nuolenpääkirjoituksesta, jota historioitsijat ovat osanneet tulkita 1800-luvun puolivälistä lähtien. Denise Schmandt-Besserat onnistui rakentamaan aukottoman johtolankojen ketjun aiemmin tunnetusta nuolenpääkirjoituksesta merkkipalikoihin ja niiden merkityksiin. Samalla hän tuli selvittäneeksi maailman varhaisimpana pidetyn kirjoitustavan syntyhistorian. Maatalous toi sopimusten maailman Arkeologit löytävät merkkipalikoita erityisesti sadonkorjuun aikaan liittyvien jätteiden seasta. Mitä tämä johtolanka kertoo tuon ajan maailmasta? Velka tuli ihmisten elämään maatalouden mukana. Vaeltavien metsästäjien elämässä velat ja muut sopimukset eivät ilmeisesti näytelleet kovin merkittävää osaa, koska kaikki elivät omavaraisesti kädestä suuhun. Mutta jos metsästäjä päättää ryhtyä maanviljelijäksi, hän tarvitsee ensimmäisen sadon siemenviljat velaksi. Jos hän palkkaa muita töihinsä, hänen täytyy maksaa heille velaksi tai jäädä velkaa heille, kunnes ensimmäinen sato valmistuu. Joukko merkkipalikoita voi olla muunkinlaisten sopimusten dokumentti. Maanviljelijä 8000 ennen ajanlaskun alkua (eaa). Hän löysi muun muassa ruukkuja ja niiden kappaleita, koruja ja niiden osia sekä pieniä taide-esineitä ja niiden osia. Hän löysi myös runsaasti poltetusta savesta tehtyjä säännöllisen muotoisia palikoita. Niitä oli useamaan tyyppisiä: muun muassa kiekkoja, sylintereitä, palloja, pyramideja, tankoja ja kuutioita. Niitä oli löytynyt kaivauksissa laajalta alueelta nykyisestä Turkista nykyiseen Iraniin. Kukaan ei tiennyt, mitä ne olivat. Monissa kaivauksissa palikoita löytyi samoista maakerrostumista, joissa oli jäänteitä vulta. Tämän sinetöidyn saviruukun pinnassa oli tutkijoille tutulla nuolenpääkirjoituksella luettelo 49:stä lampaasta ja vuohesta. Ruukun sisältä löytyi 49 palikkaa. Tämä ruukku oli tehty 1500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Kirjoitustaito oli silloin jo 1500 vuotta vanha juttu; kirjanpito hoidettiin savitauluihin kirjoitetulla nuolenpääkirjoituksella. Palikoita käytettiin kuitenkin vielä lukutaidottomien ihmisten asioinnissa. Tämä ruukku ja sen sisältö olivat tosite siitä, että 49:n eläimen karja oli luovutettu lukutaidottoman lammaspaimenen hoidettavak- jokaista aitaukseen palannutta eläintä kohti. Jos pussi tyhjeni, kaikki eläimet olivat tallella. Palikoista kirjoitettuun tietoon Nykyisen Turkin alueelta löytyy hyvin samanlaisia palloja, kartoita, kuutioita ja muita palikoita kuin nykyisen Iranin alueelta. Miksi? Eivätkö mitä tahansa kivet tai tikut riitä, jos vain halutaan tietää, että ovatko kaikki lampaat tallella? On ilmeistä, että näillä palikoilla on ollut laajasti tunnetut sovitut merkitykset. Tietyn näköinen palikka on tarkoittanut aina säkillistä viljaa ja toisen
  • 12 fc sovelto uutislehti 2/2008 Sopimuksia tehtäessä merkkipalikat suljettiin saviruukkuihin. Sopimukset "allekirjoitettiin" leimaamalla märkä savi tällaisilla rullasineteillä. voi esimerkiksi palkata vaeltamiseen kyllästyneen metsästäjän vartioimaan viljavarastoaan. Kasa merkkipalikoita voi toimia työsopimuksena: "saat näin monta mitallista viljaa ja näin monta eläintä". Maksun aika tuli kun sato valmistui. Hoidettujen velko- jen ja sopimusten merkkipalikat päätyivät muiden jätteiden joukkoon. ensimmäiset tietohallinnon ammattilaiset Maanviljelyn alkuaikoina Lähiidässä oli tapana, että ihmisten hautoihin sijoitettiin heidän elämäänsä liittyviä esineitä. Hautalöydöt kertovat, että kaikki eivät käsitelleet merkkipalikoita. Niitä löytyy haudoista, joissa on vaurauden merkkejä mutta ei aseellisen vallan tai päällikkyyden merkkejä. Mikä on ollut näiden merkkipalikoiden haltijoiden asema ja tehtä- vä silloisessa yhteiskunnassa? Heitä on ilmeisesti tarvittu luotettavien sopimusten solmimiseen. Nykyisin sopimusten väärentäminen estetään kirjoittamalla ja allekirjoittamalla kaikille sopimuspuolille samansisältöinen sopimuskappale. Jos sopimukset eivät vastaa toisiaan, paperilla olevista jäljistä on yleensä helppo selvittää, kuka on yrittänyt väärentää sopimusta. Väärennöksen selvittäminen ei ollut yhtä helppoa, jos sopimus oli vain ruukillinen merkkipalikoita. Mistä voi tietää, ettei joku ole poiminut velkaruukusta muutamia merkkejä. Ruukkujen sinetöinti keksittiin tähän tarpeeseen, mutta vasta pari tuhatta vuotta merkkipalikoita myöhemmin. Ennen sinettejä ainoa keino luotettaviin sopimuksiin oli antaa sopimuksen merkkipalikat sisältävä ruukku jonkun luotetun henkilön haltuun ja säilöön. Kun tuli velan hoidon päivä, hän antoi velalliselle merkkipalikat velan suoritusta vastaan. Nämä jopa kahdeksan tuhannen vuoden takaisista haudoista löydetyt merkkipalikoiden luotetut haltijat ovat meidän aikamme IT:n ja tietohallinnon ammattilaisten varhaisimpia kollegoja. He hoitivat merkkipalikoiden valmistamisen. He tarjosivat tähän varhaiseen tiedon tallennusteknologiaan perustuvia luvunpidon sekä sopimusten rekisteröinnin palveluja. He olivat ensimmäisiä, jotka elättivät itsensä tarjoamalla muille tuotannolliseen toimintaan liittyvän tiedon käsittelemiseen perustuvia palveluita ja ratkaisuja. He muuttivat maailmaa syvällisellä tavalla tekemällä uuden maatalousvaltaisen elämäntavan mahdolliseksi. Antti Wiio sukelsi ammattialansa esihistoriaan ntti Wiio on teknologiaviestinnän osaaja ja konsultti. Hänen vahvinta osaamisaluettaan on teknologiaan liittyvien ideoiden selittäminen ja myyminen päättäjille. "Taidan olla eräänlainen rautalangan väännön ammattilainen. Lehtityö teknologia-alalla on opettanut minut selittämään vaikeita asioita ymmärrettävästi. Yritysjohdollinen kokemus on opettanut ymmärtämään erilaisten päättäjien näkökulmia asioihin." Wiiolla on IT-alan tausta: hän on osallistunut sovelluskehityksen ammattilaisena noin parinkymmenen tietojärjestelmän ja ohjelmatuotteen kehitystyöhön. Tässä työssä hankittu IT-ammattilaisen näkökulma on vaikuttanut vahvasti hänen viime syksynä ilmestyneeseen historiakirjaansa "Kun tietotekniikka muutti maailmaa". A ta ja veroluettelointi on ollut suoritus, jota jokaisen tämän päivän tietohallinnon ja IT:n ammattilaisen on pakko kunnioittaa. Uteliaisuuteni heräsi: halusin tietää, minkälaisia ovat olleet ne varhaiset IT-keksinnöt, jotka ovat tehneet esimerkiksi Rooman valtakunnan mahdolliseksi. kuitenkaan käytetty tuotannon tehostamiseen vaan lähinnä yleisön huvittamiseen ja ällistyttämiseen teattereissa ja temppeleissä. Mikä on mielestäsi kaikkein Aikojen Suurin It-keksintö? Tiedon järjestäminen aakkosjärjestykseen saattaa olla kaikkien laajakantoisin yksittäinen keksintö. Se keksittiin noin 2300 vuotta sitten Aleksandriassa tuon ajan suurimmassa kirjastossa. Nykyisin aakkosjärjestys tulee vastaan melkein päivittäin jokaisen ihmisen arjessa ­ esimerkiksi puhelinluetteloissa ja talojen rappujen nimissä. Aakkosjärjestys on myös keskeinen tekijä kun IT-ammattilaiset rakentavat tietokantasovelluksia. kenelle tämä kirja on kirjoitettu? Nykyajan tietohallinnon ammattilaiset ratkovat yrityksissä tarpeita, joita on ratkottu kaikkina aikoina kaikissa organisaatioissa. Tämä kirja kertoo menneiden aikojen ratkaisuista niihin. Se katsoo aihepiiriä samasta laajasta näkökulmasta kuin tietohallinnon ammattilaiset. Olen kuitenkin pyrkinyt kirjoittamaan kirjan yleistajuiseksi. Toiveeni on, että esimerkiksi IT-ammattilaisen tietotekniikkaa tuntematon puoliso voisia myös nauttia kirjan lukemisesta. kiRjAn tieDot: Antti Wiio: Kun Tietotekniikka muutti maailmaa ­ Vallankumoukselliset IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään Deltakirja 2007 www.deltakirja.fi Mitä tämän kirja tekeminen antoi sinulle itsellesi? Tietokirjailijoiden liitolta saatu puolivuotisapuraha antoi minulle mahdollisuuden tällaiseen sapattiprojektiin. Otin aikaa paneutua poikkitieteellisesti hyvin moniin minulle uusiin aloihin, kuten esimerkiksi kielitieteeseen, evoluutiopsykologiaan, antropologiaan ja taloushistoriaan. Antoisinta oli jossain vaiheessa syntynyt tunne, että näistä asioista alkaa hahmottua kokonaisuus, jonka pystyn kertomaan muillekin. Antti Wiio, mikä antoi idean kirjoittaa tämä kirja? Joitakin vuosia sitten satuin joulun alla kuulemaan autoni radiosta stadin murteelle käännetyn jouluevankeliumin. Sanamuotoa en muista, mutta siinähän puhutaan kaiken maailman verollepanosta. Tulin ajatelleeksi, että koko Välimeren aluetta tuolloin hallinneen Rooman valtakunnan väestön lasken- Mikä oli yllättävin tieto, mihin törmäsit kirjaa tehdessäsi? Varmaankin se, että automaatio oli iso juttu ajanlaskun alun Rooman valtakunnassa. Aleksandrialaisen keksijän Heronin kirjoista löytyy jopa ensimmäiset selostukset automaateista, joiden toimintaa voi muuttaa eräänlaisen ohjelmoinnin avulla. Automaatiota ei
  • kouLutusohjeLMAt 2008 huhtikuu kesäkuu
  • 14 kouLutusohjeLMAt fc sovelto uutislehti 2/2008 sovelluskehitys Suunnittelu, UML ja systeemityö 4. Käyttöliittymän suunnittelu 28. 28.-30. 29.-30. Kestosuosikki Uutuus Java Enterprise Edition (Java EE) Web-palvelinohjelmoinnin perusteet Javalla EJB session beanit (EJB 2.1) Struts-sovelluskehys (1.3) 18. 21.-25. 28.-30. Silverlight Microsoft BizTalk Server 2006 -sovelluskehitys (MOC 2933) ASP.NET-ohjelmointi Testaus huhtikuu 25. Virheenhallinta Mobiilisovellukset 7.-8. Nokia UI and Usability (NOC 5200) Java 7.-8. 16.-18. 21.-22. Olioajattelun ja UML:n perusteet Java-ohjelmoijille Java-kielen jatkokurssi Tietokantaohjelmointi Javalla (JDBC) 7.-8. 7.-10. 14.-15. Microsoft .NET Visual Basic -ohjelmoinnin perusteet C# ja .NET Framework -ohjelmointi ADO.NET- ja XML-ohjelmoinnin jatkokurssi Internet-sovelluskehitys 25. CSS-tyylisivut työasema- ja käyttäjäympäristöjen virtualisointi -seminaari 9.5. WWW.fcsoveLto.fi Suunnittelu, UML ja systeemityö 16. UML-jatkokurssi: Ratkaisumallit 26.-29. Java-ohjelmointi 12.-15. 12.-13. 15.-16. 15.-16. 15.-16. 19. 19.-20. 26.-28. C# ja .NET Framework -ohjelmointi ASP.NET-ohjelmoinnin jatkokurssi Siirtyminen .NET FX 3.5:een ja Visual Studio 2008:aan Microsoft BizTalk Server 2006 R2 uudet ominaisuudet SharePoint-sovelluskehitys SharePoint Designerilla FRENDS Acc - lisäominaisuuksia BizTalk 2006:een .NET 3: Windows Presentation Foundation -ohjelmointi ADO.NET- ja XML-ohjelmointi 29.-30. 5. 5. 19. Internet-sovelluskehitys FCS Brief: Web 2.0 JavaScript AJAX-ohjelmoijille AJAX-ohjelmointi Javalla Java Enterprise Edition (Java EE) 20. 21.-23. FCS Brief: Java-arkkitehtuuri ja Java EE Servletit ja JSP Testaus 16. Mittarit testauksessa toukokuu XML ja Web Services 19.-21. 22.-23. 30. ASP.NET Web Services -ohjelmointi XML FCS Brief: Web Services Dynaamiset kielet Ruby ja Ruby on Rails Microsoft .NET 5. 6. 8. 8. Visual Studio Team System -sovelluskehitysprojektit Visual Basic ja .NET Framework -ohjelmointi C# -ohjelmoinnin perusteet Team Foundation Server asennus ja käyttöönotto Java 14.-16. Oliosuunnittelun ja -ohjelmoinnin jatkokurssi Javalla Microsoft Business intelligence ja Performance Management tietohallinnolle 12.8 WWW.fcsoveLto.fi Suunnittelu, UML ja systeemityö 12. 13. Olioajattelun ja UML:n perusteet Käyttöliittymät ja käytettävyys 2.-4. 5. 6. XML ja Web Services Web Services -ohjelmointi Javalla XML-jatkokurssi: XSLT ja XPath XML-jatkokurssi: XML Schema 19. Java Enterprise Edition (Java EE) EJB-versioon 3.0 siirtyminen JavaServer Faces (JSF) 9. 9.-13. 16.-19. 23.-25. .NET 3: Windows Communication Foundation -ohjelmointi Microsoft BizTalk Server 2006 -sovelluskehitys (MOC 2933) C# ja .NET Framework -ohjelmointi ASP.NET-ohjelmointi 23.-24. kesäkuu Testaus 2. 5. ISEB ISTQB Foundation Certificate Testausprosessin kehittäminen Microsoft .NET 2. 2. 5. C# ja .NET Framework -ohjelmoinnin jatkokurssi SharePoint 2007 -sovelluskehitys Windows Server 2008 ja Vista -sovelluskehitys Java 2. 5. Java-kielen ja olio-ohjelmoinnin perusteet Hibernate ja Java Persistence API Internet-sovelluskehitys 19. HTML ja XHTML infra Windows Server 2008 8. 6416 Updating Active Directory Skills to Windows Server 2008 6417 Updating Application Platform Skills to Windows Server 2008 16.-18. 17.-18. 28.-30. Windowsin hallinnan tehostaminen ja automatisointi Windows Serverin edistynyt hallinta ja vianselvitys Windows Server 2003, Windows XP ja 2000 (Microsoft mat.) 7. 2262 MCDST Supporting Users Running Applications on Windows XP 2278 Planning and Maintaining a Windows Server 2003 Network Infrastructure 2274 Managing a Windows Server 2003 Environment Microsoft Exchange 7. 14.-18. 14.-16. 17.-18. Exchange Server 2007 tietohallinnolle 2400 Implementing and Managing Exchange Server 2003 2400-I Exchange Server 2003:n hallinta I 2400-II Exchange Server 2003:n hallinta II huhtikuu 14.-15. Windows Vista 5105 Deploying Windows Vista Business Desktops 8. Windows Server 2003, Windows XP ja 2000 (oma mat.) 16.-18. Active Directoryn edistynyt hallinta ja vianselvitys 22.-25. iLMoittAutuMinen jA LisätieDot: fcsoveLto.fi
  • 16 kouLutusohjeLMAt fc sovelto uutislehti 2/2008 tietohallinto huhtikuu ITIL 7.-11. 7.-23. ITIL Service Manager Support ITIL Service Manager Support and Delivery 5.-9. 15. 22. 23. toukokuu ITIL ITIL Service Manager - Delivery ITIL v3 update (v2 to v3 Foundation Bridging) ITIL Service Manager - Support -kertaus ITIL Service Manager - Delivery -kertaus ISO 20000 14. ISO 20000 -perusteet 16.-17. ISO 20000 ISO/IEC 20000 Foundation Tuote- ja teknologiakatsaukset 16. 19. Virtualisointi tietohallinnolle SharePoint 2007 tietohallinnolle 6. 2. Tuote- ja teknologiakatsaukset Exchange Server 2007 tietohallinnolle Windows Server 2008 tietohallinnolle 7.-9. ITIL Foundations v 3 Tampere 14.-16. 21. ITIL Foundations v 2 ITIL v3 Overview kesäkuu ITIL 3. 11.-13. ITIL v3 Overview ITIL Foundations v 3 Cobit 12. COBIT Foundation v 4.1 tietokannat Tietokantojen hallinta 3.-4. SQL Server 2005 hallinta II Tampere 21.-22. 14.-15. 14.-15. SQL Server 2005 optimoinnin workshop SQL Server 2005 hallinta Oracle-asiantuntijoille SQL Server 2008 uudet ominaisuudet 7.-8. 9.-10. 22.-23. 24.-25. Tietokantojen ohjelmointi Oracle ohjelmointi I Oracle ohjelmointi II SQL-kieli I SQL-kieli II 28.-30. SQL Server Analysis Services 4. 11. Access-tietokannan suunnittelu Access-tietokannan muodostaminen Excel-aineistosta Access-kurssit 1.-2. Access peruskurssi (2002/2003 Tampere 22.-23. Access peruskurssi (2007) huhtikuu 10. SQL-kielen peruskurssi Tampere Raportointi ja business intelligence 3. SQL Server Integration Services 21.-22. Access jatkokurssi (2002/2003) Tampere 18. Access raportointi (2002/2003) Tietokantojen hallinta 26.-27. 28.-29. SQL Server 2005 ohjelmointi I SQL Server 2005 ohjelmointi II 22.-23. toukokuu 12.-14. 15.-16. SQL Server 2005 hallinta I SQL Server 2005 hallinta II PerformancePoint Server: analysointi ja monitorointi Raportointi ja business intelligence 6. 21. SQL Server Reporting Services SQL Server 2008 uudet Business Intelligence ominaisuudet 15.-16. 28.-29. 30. Access-kurssit Access peruskurssi (2002/2003) Access jatkokurssi (2002/2003) Access raportointi (2007) Tietokantojen ohjelmointi 8. 19.-20. Tietokannat ja XML Tietokannan suunnittelu I: operatiiviset tietokannat Tietokantojen hallinta 2. 23.-25. 26.-27. SQL Server 2005 hallinta I SQL Server 2005 hallinta II 9. 9. 2779 Implementing a Microsoft SQL Server 2005 Database Microsoft BI -sovelluskehitys SQL-kieli II 26.-27. Tietokannan suunnittelu II: data warehouse -järjestelmät kesäkuu 2780 Maintaining a Microsoft SQL Server 2005 Database MCTS: SQL Server 2005 SQL Server 2008 uudet ominaisuudet FCS Brief: SQL Server 2005 2.-9. 5. 16. Tietokantojen ohjelmointi 3.-4. SQL Server 2005 ohjelmointi I Tampere 5.-6. SQL Server 2005 ohjelmointi II Tampere 9. SQL-kieli I Access-kurssit 24.-25. Access peruskurssi (2002/2003) 11. Raportointi ja business intelligence 12.-13. 18.-19. SQL Server Integration Services PerformancePoint Server: suunnittelu COBIt kiinnostaa Kevätkauden ensimmäinen COBIT Foundations v. 4.1 -kurssi täyttyi ennätysajassa. Kouluttajana toimi FC Sovelton kumppanin Wakarun asiantuntija Jukka Tenkamaa. Osa kurssilaisista suoritti kurssin päätteeksi valinnaisen COBIT Foundations -testin ja läpäisyprosentti oli huima 90. Toukokuulle 12.-13.5. ajoitettiin pyynnöstä lisätoteutus, joka sekin on jo kovaa vauhtia täyttymässä. Miksi COBIt kiinnostaa? COBIT tarjoaa viitekehyksen, joka perustuu kokoelmaan yleisiä ICT-prosesseja liiketoimintajohtajien, ICT-toimittajien ja auditoijien ymmärtämässä muodossa. COBITin lähestymistapa on liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittaus- ta suosiva. COBITista on kehittynyt avoin standardi ja se on kansainvälisesti omaksuttu ICT-palvelujohtamisen kontrollimalli. COBITin hyödyt ovat ilmeiset: · Liiketoiminnan fokuksen suuntainen ICT · Ylimmälle johdolle ymmärrettävissä oleva näkökulma ICT:hen · Selkeät omistajuudet ja vastuut · Ohjausmalli, jonka muutkin tuntevat ja sääntelyviranomaiset hyväksyvät · Yhteinen kieli ja ymmärrys ICT:stä kaikkien osapuolten kesken COBItin kohderyhmä Malli antaa organisaation johdolle tietoa siitä, miten varsinaisen toiminnan ja ICT-toiminnan välistä rajapintaa voidaan johtaa ja hallita. Käyttä- jäorganisaatiolle malli kertoo, mitä kannattaa vaatia ja ottaa huomioon palveluita hankkiessaan. Palvelun tuottajille (sisäiset ja ulkoiset) malli kertoo vastaavasti, miten palvelut kannattaa rakentaa, jotta ne olisivat laadukkaita. Arvioijille puolestaan esitetään, miten varmennetaan toiminnan ja palveluiden laatu, turvallisuus ja tehokkuus. iLMoittAutuMinen jA LisätieDot: fcsoveLto.fi
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 kouLutusohjeLMAt Kestosuosikki Uutuus 17 sovellusten käyttö 2007 Microsoft Office system ja Office 2007 3.-4. Office InfoPath 2007 ja Forms Services -lomakkeet 1. Outlook- ja Notes-kurssit, mobiili- ja pikaviestintä Outlook 2007 asiantuntija Excel-kurssit (versio 2007) 3. 3.-4. 8. 10.-11. 14. 16.-17. Excel 2007 - mitä uutta tehokäyttäjälle Excel peruskurssi (2007) Excel käytön tehostaminen (2007) Excel makrot ja VBA II (2007) Excel 2007 asiantuntija (4 pv) Excel jatkokurssi (2007) 11. Digikuvaus yrityskäytössä 14.-15. InDesign peruskurssi (CS2/CS3) Tampere 16. Illustrator jatkokurssi (CS2/CS3) Tampere 18. Kuvankäsittelyn perusteet ja kuvien hallinta yrityksessä 9.-10. Office 2007 uudet piirteet ja Tampere työskentelytavat 21.-23. 2007 Office system tukihenkilön näkökulmasta 7. Outlook 2003 tehokas käyttö Tampere 8. Outlook 2007 uudet Tampere ominaisuudet ja käytön tehostaminen 25 OneNote 2007 - digitaalinen Tampere muistikirja Word-kurssit 1. Word käytön tehostaminen (2007) Tampere 4. Word peruskurssi (2002/2003) 23.-24. Photoshop peruskurssi (CS2/CS3) Tampere 25. Illustrator FreeHand/CorelDRAW Tampere -käyttäjälle 28. 30. Illustrator jatkokurssi (CS2/CS3) Adobe Lightroom - kuvatiedostojen käsittely ja hallinta SharePointin käyttö ja suunnittelu 7.-8. SharePoint Server 2007 Tampere pääkäyttäjälle 8.-10. SharePoint Server 2007 sisällöntuottajalle 17. Excel 2007 - mitä uutta Tampere peruskäyttäjälle 18. 18. 21. 21.-22. 22. Excel ja ulkoiset tietolähteet (2007) Excel 2007 - mitä uutta peruskäyttäjälle Excel laskennan välineet (2007) Excel laskennan välineet ja funktiot (2007) Excel funktiot (2007) 11. Word peruskurssi (2007) Tampere 14. Word käytön tehostaminen (2002/2003) 11. SharePoint 2007 peruskurssi Tampere 11. SharePoint 2007: Wikit ja Blogit yrityksen tietopääoman varantona SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle PDF ja lomakkeet 7. Adobe LiveCycle Designer -lomakkeet 14. Word 2007 - mitä uutta Tampere tehokäyttäjälle 15. Word jatkokurssi (2002/2003) 15. Sähköisten lomakkeiden Tampere luontitekniikat 17.-18. Excel-kurssit (versio 2002 ja 2003) 1.-2. 3. Excel peruskurssi (2002/2003) Excel käytön tehostaminen (2002/2003) 28.-29. Excel peruskurssi (2007) Tampere huhtikuu Verkkomar kkinointi ja Web-sivujen tuottaminen 1.-2. 11. Microsoft Expression Web websivuston luomisen työkaluna Käyttöliittymäsuunnittelu Expression Studiolla: yleiskatsaus 24. Windows SharePoint Services v3 Tampere käytön perusteet 30. SharePoint 2007 yleiskatsaus Tampere PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager 2. PowerPoint peruskurssi Tampere (2002/2003) 2. 7. 14. 15. PowerPoint käytön tehostaminen (2002/2003) PowerPoint peruskurssi (2007) PowerPoint käytön tehostaminen (2007) PowerPoint jatkokurssi (2007) 3.-4. Excel peruskurssi (2002/2003) Tampere 4. 7. 10. 10.-11. 11. 23. 23.-24. Excel ja ulkoiset tietolähteet (2002/2003) Excel kaaviot (2002/2003) Excel laskennan välineet (2002/2003) Excel laskennan välineet ja funktiot (2002/2003) Excel funktiot (2002/2003) Exceliin tuodun aineiston käsittely (2002/2003) Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2002/2003) CRM-kurssit 3. 22.-23. 24.-25. Microsoft CRM 4.0 ominaisuudet ja käytön suunnittelu Microsoft CRM 3.0 pääkäyttäjälle (oma materiaali) Microsoft CRM 4.0 pääkäyttäjälle (oma materiaali) 17.-18. Dreamweaver web-sivuston Tampere luomisen työkaluna 24.-25. Flash CS3 peruskurssi Projektinhallinta 15.-16. Project peruskurssi Tampere 17. 24.-25. Project jatkokurssi Microsoft Office Project EPM 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu Windows-käyttökurssit, yleiset ICT-kurssit 24. 14. 15. 7. ICT-Termit tutuksi Wikit ja blogit yrityksen tietopääoman kerääjänä Tietokoneen käyttäjän tietoturvaluento Työaseman tehokas käyttö Windows Vista -ympäristössä 23. Microsoft Visio peruskurssi Tampere (2002/2003/2007) 25. PowerPoint 2007 uudet piirteet ja Tampere työskentelytavat 25. PowerPoint jatkokurssi (2002/2003) 23.-24. Excel jatkokurssi (2002/2003) Tampere 24. Excel pivot-raportointi (2002/2003) 29. PowerPoint käytön tehostaminen Tampere (2002/2003) Kuvankäsittely, Julkaisut, Piirrosgrafiikka 9.-10. Photoshop jatkokurssi, vaativa kuvankäsittely 25. Työaseman tehokas käyttö Tampere Windows XP -ympäristössä 2007 Microsoft Office system ja Office 2007 6.-7. Office 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat 16. SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle SharePoint Server 2007 sisällöntuottajalle Outlook- ja Notes-kurssit, mobiilija pikaviestintä 5. Outlook 2007 -keinot ajankäytön Tampere tehostamiseksi 12. Outlook 2003 tehokas käyttö 29. 30. Word peruskurssi (2002/2003) Word käytön tehostaminen (2002/2003) 26.-27. 20.-22. 13.-14. Office InfoPath 2007 ja Tampere Forms Services -lomakkeet Excel-kurssit (versio 2002 ja 2003) 5.-6. Excel peruskurssi (2002/2003) toukokuu Business Intelligence 23. Excel Services ja SharePoint 2007 Tampere BI-raportoinnissa 26. Word-kurssit 7. Word pitkät asiakirjat (2002/2003) CRM-kurssit Microsoft CRM 3.0 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 14. Excel käytön tehostaminen Tampere (2002/2003) 13.-14. Excel jatkokurssi (2002/2003) 8. Word jatkokurssi (2007) Tampere 9. Word jatkokurssi (2002/2003) Tampere 13.-14. Microsoft Word VBA -ohjelmointi SharePointin käyttö ja suunnittelu 5. 9. SharePoint 2007 peruskurssi SharePoint 2007 - asiakirjojen ja luetteloiden hallinta Windows-käyttökurssit, yleiset ICT-kurssit 5. Ilo irti Vistasta - hakutoimintoja, Tampere käytettävyyttä, tiedostojen hallintaa 15. Excel tehokäyttäjän vinkit Tampere (2002/2003) 15.-16. 20.-21. Excel taloushallinnon välineenä (2002/2003) Excel makrot ja VBA I (2002/2003) 23. Word pitkät asiakirjat (2007) Tampere iLMoittAutuMinen jA LisätieDot: fcsoveLto.fi
  • 18 kouLutusohjeLMAt fc sovelto uutislehti 2/2008 sovellusten käyttö 21. Excel laskennan välineet Tampere (2002/2003) 21.-22. Excel laskennan välineet ja Tampere funktiot (2002/2003) 22. Excel funktiot (2002/2003) Tampere 29.-30. Excel peruskurssi (2007) 9. 15.-16. Julkaisun tekemisen vaiheet ja painotyön ostaminen Photoshop peruskurssi (CS2/CS3) 30. Kestosuosikki Uutuus 22.-23. PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager 7. PowerPoint jatkokurssi Tampere (2002/2003) 8. PowerPoint - vaikuttava esitys Tampere (2002/2003) 12. PowerPoint jatkokurssi (2007) Tampere 12. 13. 16. Microsoft Visio prosessien kuvausvälineenä (2003/2007) Mindjet MindManager 6 -käsitekartat PowerPoint peruskurssi (2002/2003) SharePoint Designer 2007/ FrontPage web-sivuston luomisen työkaluna FlashLite - Flash-sisältöjä mobiililaitteisiin 19. Photoshop, kuvat painotuotteisiin Tampere (CS2/CS3) 26. InDesign PageMaker/Quark/ Tampere FreeHand -käyttäjälle 30. Photoshopin automatisointi ja työn kulun tehostaminen Projektinhallinta 5. Project peruskurssi Excel-kurssit (versio 2007) 6. Excel 2007 - mitä uutta Tampere tehokäyttäjälle 9.-10. Project jatkokurssi Tampere 12. Office Project Web Access käyttökurssi toukokuu 12. Excel kaaviot (2007) PDF ja lomakkeet 8. Acrobat Standard - PDF-asiakirjat Tampere 8.-9. Acrobat Professional Tampere PDF-asiakirjat 12. Painokelpoinen PDF Tampere 13. Excel käytön tehostaminen (2007) Tampere 14.-15. 19. Excel taloushallinnon välineenä (2007) Excel tehokäyttäjän vinkit (2007) 12. Office Project Web Access Tampere johdon työkaluna 16. Microsoft Office Project ja EPM Tampere 2007 - uusi projektiympäristö 20.-21. 26.-28. 28.-30. Projektisalkun hallinta Project Portfolio Server 2007:lla ICT-Projektipäällikön valmennuskurssi MOC 5927A - Microsoft Office Project 2007, Managing Projects 19.-20. Excel jatkokurssi (2007) Tampere 27.Tre Exceliin tuodun aineiston Tampere käsittely (2007) 27.-28. Exceliin tuodun aineiston käsittely Tampere ja pivot-raportointi (2007) 28. Excel pivot-raportointi (2007) Tampere 19. Microsoft Visio jatkokurssi, omien Tampere mallien luonti (2003/2007)) 23. PowerPoint 2007 asiantuntija Verkkomarkkinointi ja Web-sivujen tuottaminen 12. 14. 21. Myynnin ja markkinoinnin tehostaminen verkossa Expression Blend käyttöliittymäsuunnittelijan työkaluna Flash ActionScript 3.0 -ohjelmointi Kuvankäsittely, Julkaisut, Piirrosgrafiikka 2. 5.-6. 7.-8. Julkaisun ulkoasu ja typografia InDesign jatkokurssi (CS2/CS3) Illustrator peruskurssi (CS2/CS3) 2007 Microsoft Office system ja Office 2007 3. 5.-6. OneNote 2007 - digitaalinen muistikirja Office InfoPath 2007 ja Forms Services -lomakkeet 2. Outlook- ja Notes-kurssit, mobiilija pikaviestintä Outlook 2007 tehokas käyttö Excel-kurssit (versio 2007) 12. Excel laskennan välineet (2007) Tampere 12.-13. Excel laskennan välineet ja Tampere funktiot (2007) 13. Excel funktiot (2007) Tampere 24. Excel 2007 - mitä uutta tehokäyttäjälle 9.-10. Illustrator peruskurssi (CS2/CS3) Tampere PDF ja lomakkeet 4. 4.-5. Acrobat Standard - PDF-asiakirjat Acrobat Professional - PDF -asiakirjat Word-kurssit 2. Word käytön tehostaminen Tampere (2002/2003) 6. Word jatkokurssi (2002/2003) Business Intelligence 9. Excel Services ja SharePoint 2007 BI-raportoinnissa Excel-kurssit (versio 2002 ja 2003) 3.-4. Excel peruskurssi (2002/2003) 2. Verkkomarkkinointi ja Web-sivujen tuottaminen 5. Dreamweaver web-sivuston luomisen työkaluna SharePointin käyttö ja suunnittelu PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager PowerPoint jatkokurssi (2002/2003) kesäkuu 2. 6. Windows SharePoint Services v3 käytön perusteet SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint Server 2007 sisällöntuottajalle SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle SharePoint 2007 -leiri 5.-6. Excel peruskurssi (2002/2003) Tampere 9. Excel käytön tehostaminen (2002/2003) 9. Exceliin tuodun aineiston käsittely Tampere (2002/2003) 9.-10. Exceliin tuodun aineiston käsittely Tampere ja pivot-raportointi (2002/2003 10. Excel pivot-raportointi Tampere (2002/2003) 10.-11. 16.-17. Microsoft Excel VBA -ohjelmointi Excel jatkokurssi (2002/2003) 11. PowerPoint peruskurssi Tampere (2002/2003) 9.-11. 16.-17. 23.-27. Kuvankäsittely, Julkaisut, Piirrosgrafiikka 23.-25. Julkaisun tekeminen Adobe Creative Suitella 11. Kuvankäsittelyn perusteet ja Tampere kuvien hallinta yrityksessä 2. Photoshop valokuvaajalle Tampere (CS2/CS3) 17.-18. InDesign peruskurssi (CS2/CS3) CRM-kurssit 3. 10.-11. Microsoft CRM 4.0 ominaisuudet ja käytön suunnittelu Microsoft CRM 4.0 pääkäyttäjälle (oma materiaali) Projektinhallinta: Muutoksen läpivienti (2 pv) 2.6. ja 9.6. 3.-4. InDesign jatkokurssi (CS2/CS3) Tampere iLMoittAutuMinen jA LisätieDot: fcsoveLto.fi
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 theRMo fisheR 19 Bioteknologia-alan yritys Thermo Fisher Scientific suunnittelee, valmistaa ja markkinoi laboratoriolaitteita ja ­tarvikkeita. Tietokoneiden käyttö kuuluu nykyisin käytännössä kaikkien 570 työntekijän työnkuvaan, olipa asemapaikkana sitten tehdas tai toimisto. Vantaalla ja Joensuussa toimivassa amerikkalaisyrityksessä ICT-koulutukseen onkin panostettu läpi koko talon. Teksti: Hanna Komulainen Kuva: Kimmo Brandt tietokone kuuluu työpäivään tehtaallakin ­ Nuoremmille tietokoneet on arkipäivää, mutta erityisesti tuotannon puolella on paljon myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat tutustuneet niiden käyttöön vasta aivan viime vuosina. Koko tuotannon henkilöstö onkin käynyt läpi peruskoulutuksen, joka on madaltanut kynnystä tietokoneiden käyttöön, kertoo Thermo Fisherin henkilöstön koulutuksesta vastaava Heidi Rainesalo. ­ Meillä on myös monia pieniä ryhmiä, jotka ovat tarvinneet räätälöityä koulutusta. Esimerkiksi reagenssipakkaamossa ei ole aiemmin käytetty tietokoneita, mutta nykyisin ne kuuluvat olennaisesti tuotannon töihin. Syventävä opetus kovassa kurssissa Henkilöstön perusosaaminen on Thermo Fisherillä jo hyvällä tolalla. Koulutusta tarvitaan kuitenkin koko ajan lisää. ­ Tänä keväänä kursseille on ollut tulijoita todella paljon, yhtään paikkaa ei ole tainnut jäädä täyttämättä, Rainesalo sanoo. Heidi Rainesalo suunnittelee vuosittaisen koulutustarjonnan eri yksiköiden tarpeiden perusteella. Ohjelmassa on jo hyvinkin syvälle taulukkolaskennan saloihin meneviä kursseja, joilla opetellaan esimerkiksi funktioiden ja pivot-taulukoiden saloja. ­ Kun peruskurssit on käyty, ihmiset haluavat kehittää erityisosaamistaan
  • 20 theRMo fisheR fc sovelto uutislehti 2/2008 jollain tietyllä alueella. Syventäville kursseille tuleekin ihmisiä laidasta laitaan ­ markkinoinnista, tuotekehityksestä ja niin edelleen. On hyvä, että osaamista löytyy koko organisaatiosta, ei vain yksittäiseltä osastolta, toteaa Rainesalo. theRMo fisheR scientific Thermo Fisher Scientific Oy suunnittelee, valmistaa ja markkinoi tuotteita ja palveluja ensisijaisesti tutkimus-, teollisuus- ja kliinisten laboratorioiden käyttöön. Suomen noin 570 työntekijää toimivat pääasiassa Vantaalla ja Joensuussa. Vuoden 2007 liikevaihto oli lähes 117 miljoonaa euroa. Yritys on osa Thermo Fisher Scientific ­konsernia, joka on maailman johtava tiedettä ja tutkimustoimintaa palveleva yritys. Konsernin vuotuinen liikevaihto on yli yhdeksän miljardia dollaria. Henkilöstöön kuuluu 150 maassa yhteensä noin 30 000 työntekijää, jotka palvelevat yli 350 000 asiakastamme lääketeollisuuden ja biotekniikan alalla, sairaaloissa ja kliinisen diagnostiikan laboratorioissa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja valtion laitoksissa sekä ympäristötekniikan ja teollisuuden laadun- ja prosessinvalvonnan parissa. tuttu kumppani tuntee tarpeet Eniten Thermo Fisherillä on ollut kysyntää Excel-opetukselle, sillä taulukkolaskenta on tärkeä työväline tuotekehityksessä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua myös muun muassa Word- ja PowerPoint-kursseille. Koulutuskumppanina on toiminut jo useita vuosia FC Sovelto. Pitkä yhteistyö on hionut toimintatavat tehokkaaksi: ­ Siellä ymmärretään jo puolesta sanasta, millaista koulutusta haluan, Rainesalo hymyilee. Tutut kouluttajat tuntevat yrityksen henkilöstön ja osaamistason, joten koulutus on lähes poikkeuksetta sitä, mitä tarvitaan. Henkilöstön palaute onkin ollut myönteistä. ­ Yksi useimmin kuulemistani palautteista on, että vaikka ohjelma ja monet sen ominaisuudet olisivat jo tuttuja työn kautta, koulutuksessa oppii tekemään asioita yksinkertaisemmin ja nopeammin, toteaa Heidi Rainesalo. Yksikön päällikkö Maija Pelkonen, Ilmailuhallinto 1. Tällä hetkellä työskentelen asianhallinnan käyttöönoton kanssa ja olen mukana intranetin vaatimusmäärittelyssä. 2. Sähköinen asiankäsittely ja sähköinen asiointi ovat haasteita, joihin julkishallinnon pitäisi löytää yhteisiä ratkaisuja. Silloin toteuttamiseen olisi paremmat henkilöstöresurssit ja taloudelliset mahdollisuudet. Järjestelmiä voidaan hyödyntää vain ottamalla ne oikeasti käyttöön ja kehittämällä toimintaprosesseja. Viraston asiakirjat pitäisi saada henkilökohtaisista sähköposteista ja kansioista koko organisaation käyttöön ja saataville. ICT-koulutusta tarvitaan yrityksen kaikilla tasoilla, sanoo Thermo Fisherin henkilöstön koulutuksesta vastaava Heidi Rainesalo. tietohallintopäällikkö Martti nurmela, helsingin kihlakunnan poliisilaitos 1. Olemme vaihtamassa erään poliisin tietojärjestelmän palvelinta. Vanha laitteisto ei enää taivu käyttöjärjestelmä- ja tietokantaohjelmistojen päivitysten edessä. 2. Tekniset, taloudelliset ja työntekijöihin liittyvät resurssit nivoutuvat yhteen. Kun julkishallinnon henkilöstöresurssit vähenevät todennäköisesti nopeammin kuin työtehtävät, erotus on kyettävä kompensoimaan. Tässä astuu kuvaan tekniikka, joka vaatii rahoitusta. Onko tässä kehäpäätelmän vaara, kun rahoitus kuitenkin on vähenemään päin? Vaihtoehtoa ei silti taida olla. Tekniikan hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 seMinAARi 21 SharePoint 2007 kokosi julkishallinnon it-väen saman katon alle FC Sovelto järjesti julkishallinnon it:n parissa työskenteleville oman SharePoint 2007 -seminaarin tammikuun lopussa. Päivän aikana käsiteltiin muun muassa sisällöntuotantoa, käyttöönottoa ja ostamista julkisen sektorin organisaatioiden näkökulmasta. Seminaarin tauolla esitimme julkishallinnon it-asiantuntijoille muutaman kysymyksen. Teksti: Laura Akkila Kuvat: Jukka Uotila 1. Minkä hankkeen parissa työskentelet tällä hetkellä? 2. Millaisia haasteita julkishallinnon it kohtaa lähivuosina? Ylitarkastaja Jarmo koistinen, Merenkulkulaitos 1. Tällä hetkellä Merenkulkulaitoksella on käynnissä dokumenttienhallintajärjestelmän käyttöönotto, jonka parissa työskentelen. Tulevina vuosina se laajenee. Nyt olemme suunnilleen projektin puolessa välissä. 2. Seuraan mielenkiinnolla, millaisia uudistuksia ja ratkaisuja valtionhallinnon yhteinen it-yksikkö tuo mukanaan. Haasteena on yhteisten pelisääntöjen löytäminen ja oman osaamisen säilyttäminen, kun tukitoimintoja ulkoistetaan. Atk-suunnittelija Jarkko huovinen, Geologian tutkimuskeskus 1. Tällä hetkellä Geologian tutkimuskeskuksessa on menossa sähköpostijärjestelmän ulkoistaminen ja siirto Exchange 2007 -alustalle. Loppuvuodesta meitä työllistää myös käyttäjähallintahanke. 2. Osaavan ylläpitohenkilöstön rekrytointi tulee olemaan valtionhallinnossa suuri haaste, koska kilpailu työvoimasta on kovaa. Apulaisjohtaja Pirkko korpela, Verohallitus 1. Toimin talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttäjän roolissa eli en osallistu varsinaiseen tietotekniikan hankkeiden kehittämistyöhön. 2. Tuoreen YK-selvityksen mukaan valtion verkkovalmiuksissa Suomi on pudonnut 15. sijalle, vaikka muut pohjoismaat ovat kärkikolmikossa. Haasteita siis riittää julkishallinnon kilpaillessa harvoista it-osaajista, joita tarvitaan kasvavien verkkopalvelujen tarpeiden tyydyttämiseksi. tietohallintopäällikkö Sakari Roininen, Vtt 1. Painopiste työssämme on tänä vuonna toiminnanohjausjärjestelmän jatkokehityksessä. Olemme ottamassa käyttöön uusia ominaisuuksia. Lisäksi meillä on suunnitteilla asiakkaille uusia palvelurakenteita, jotka vaikuttavat järjestelmäratkaisuihin. 2. Julkishallinnon omassa käytössä oleva perusinfra tulee yhdenmukaistaa. Sen hankinnoissa, ylläpidossa ja kehittämisessä ykköstavoitteena pitää olla kustannustehokkuus ja sovittu palvelutaso. Sähköisiä palveluita tulee edelleen lisätä nopeasti. Tuottavuuden takaaminen vaatii uusia, tehokkaita tietoteknisiä ratkaisuja.
  • 22 BRänDi veRkossA fc sovelto uutislehti 2/2008 Sekunti aikaa vaikuttaa Ihminen päättää alle sekunnissa, onko verkkosivu kiinnostava vai ei. Jos sisältö ei puhuttele tai tekniikka tökkii, klikkaa käyttäjä itsensä äkkiä toiseen osoitteeseen monessa tapauksessa kilpailijan sivuille. Teksti: Hanna Komulainen BRänDi PARAnee PuhuMALLA Sanna Pehkosen kuusi keinoa siihen, miten brändi saadaan parhaimmilleen myös verkossa: 1. Puhukaa toisillenne: eri osapuolten ­ teknisen puolen, brändistä vastaavien, graafisten suunnittelijoiden ja sisällön suunnittelijoiden ­ pitää kommunikoida keskenään koko ajan. telma sivuista tukee ja nostaa brändiä, Pehkonen toteaa. 2. Puhukaa oikeista asioista: pelkkä puhuminen ei riitä, vaan on myös tärkeää puhua oikeista asioista. 3. Kerää kaikki saman pöydän ääreen: keskustelu vaatii vuorovaikutusta, joka onnistuu parhaiten kasvokkain. 4. Huolehdi tiedonkulusta: älä pimitä tietoa! Kerro avoimesti muille, mitä asioita projektissa pitää omasta näkökulmastasi pitää ottaa huomioon. Muut eivät osaa välttämättä kysyä asioita, joiden asiantuntija sinä olet. 5. Dokumentoi: pidä huoli siitä, että kaikki oleellinen tieto on dokumentoitu, eikä katoa esimerkiksi tehtävää vaihtavan työntekijän mukana. 6. Muista kohderyhmien näkökulma: upeimmastakaan sivustosta ei ole hyötyä, jos sitä ei käytä kukaan! valla koodilla pääsi verkkoon rekisteröimään saman hahmon virtuaalimaailmaan. Verkko oli siis osa tuotetta ­ jopa tärkeämpi kuin konkreettinen tavara, Pehkonen kertoo. Brändi vahvistuu verkossa Miten verkkosivut sitten saadaan tukemaan brändinrakennusta? Sanna Pehkonen korostaa, että suunnitteluun ja huolitteluun pitää panostaa siinä missä paperillakin. ­ Verkkosivut eivät saa olla vain jotain, joka roiskaistaan kasaan ohimennen. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon erilaiset tekniikat, esimerkiksi mobiilipäätteet ja hitaat yhteydet, eri kohderyhmien tarpeet sekä käytettävyys. Brändi tulee ottaa huomioon jo sivuston suunnitteluvaiheessa. Sama pätee kuitenkin myös toisinpäin: verkkoviestinnän tarpeita tulisi miettiä brändin suunnittelun yhteydessä. Värit ja grafiikat pitää suunnitella niin, että ne toimivat myös verkossa. ­ Verkon tarpeet kannattaa pitää mielessä kaikessa viestinnässä, esimerkiksi niin, että kaikki kuvat tilataan aina myös verkkoon sopivina, kevyempinä versioina. Tämä helpottaa niiden käyttöä ja säästää verkkosisällön tekijän aikaa. Tekstit pitää aina suunnitella erikseen verkkoa varten, ne eivät voi olla samat kuin printtimateriaaleissa. Eikä kielenhuoltoa saa unohtaa verkossakaan, Pehkonen tähdentää. käyttäjän tarpeet etusijalla Verkko tarjoaa mahdollisuuksia vaikka mihin, ja tekniikka on kehittynyt viime vuosina hurjin harppauksin. Sivustot ovat aiempaa toiminnallisempia ja ne sisältävät yhä useammin myös liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Tärkeintä kuitenkin on, että sivut on suunniteltu käyttäjän tarpeista lähtien. ­ Ihminen on kärsimätön: etusivun latautumista jaksetaan odottaa noin seitsemän sekuntia. Latautumisen jälkeen käyttäjä silmää sivun oikeasta yläkulmasta vasemman laidan kautta oikeaan alakulmaan ja päättää sekunnissa, jääkö tutkimaan sivustoa tarkemmin, Pehkonen sanoo. Ensivaikutelma ei kuitenkaan riitä kuin alkusysäykseen. Siksi on tärkeää, että sivusto on sekä mielenkiintoisen näköinen että teknisesti toimiva. Tiedon ­ erityisesti yhteystietojen - tulee olla ajan tasalla sekä löytyä helposti ja nopeasti. Graafisen ilmeen logoineen pitäisi olla linjassa muun viestinnän kanssa. ­ Ammattimainen ja osaava vaiku- ­ Internet on ensimmäinen paikka, josta ostaja etsii tietoa yrityksestä tai tuotteesta ­ oli kyse yritysten välisestä tai kuluttajakaupasta, korostaa FC Sovelton konsultti Sanna Pehkonen. ­ Verkko on siis oleellinen osa kaikkien yritysten viestintää ­ tai ainakin sen tulisi olla. Se on sekä tärkeä imagotekijä että osa asiakaspalvelua. Kuluttajat verkko tavoittaa jo melko kattavasti: vuonna 2007 nettiä käytti Tilastokeskuksen mukaan lähes neljä viidestä 15-74-vuotiaasta suomalaisesta. Alle 40-vuotiaista verkko kuuluu käytännössä lähes jokaisen elämään. ­ Kasvavalle kuluttajasukupolvelle verkko on itsestäänselvyys. Sen merkitys kasvaa ja syvenee pelkästä tiedonvälityskanavasta brändin rakennusosaksi. Esimerkiksi oma tyttäreni halusi ostaa pehmolelun, koska sen mukana tule- vinkki Tiesitkö, että kun olet selaimella millä tahansa web-sivulla saat näppäinkomennolla Ctrl + f esiin etsi-ikkunan, jonka avulla löydät sivulta etsimäsi sanan ja oikean kohdan sivuilta.
  • fc sovelto uutislehti 2/2008 jäLkiPeLi 23 kyMMenen kysyMystä kouLuttAjALLe: 1. kuka olet ja mitä koulutat? Jari Kotola. Koulutan etupäässä tietotekniikan käyttäjiä. Eniten olen viime vuosina työskennellyt Microsoftin SharePoint ­tuotteiden kanssa kouluttaen käyttäjiä, sisällöntuottajia ja pääkäyttäjiä. tuntia, mutta se on yleensä aika työpainotteista tekemistä. 6. Lempilelusi, tärkein tekninen mielihärvelisi Digijärkkäri. Sitä käyttämällä en ole vielä päässyt normaalia päivätyötä paremmille ansioille, joten luokittelen sen edelleen leluksi. 2. Miksi sinusta tuli kouluttaja? Vuonna -95 valmistuimme opinnoistamme avovaimoni kanssa ja hän ryhtyi kouluttajaksi. Hänen työnantajansa houkutteli sitten minutkin alalle. 7. ketä ja miksi ihailet? Saatan kuulostaa omahyväiseltä, mutta en ketään. Arvostan kyllä moniakin ihmisiä, mutta minulla ei ole idoleita. 3. Mikä kouluttamisessa on parasta? Huomata itsekin oppivansa uusia asioita. Kurssilaisten kysymysten selvittelyssä keksii uusia asioita ja tapoja toimia. 8. kenen työn haluaisit päiväksi? Omassakin on riittävästi tekemistä. En ehdi toistaiseksi hoitelemaan muiden hommia. 9. Mitä tekisit jos et olisi kouluttaja? Hoitaisin metsiä ­ luultavasti. 4. elämäsi tähtihetki? Ei ole yhtä sellaista ­ niitä on kaksi. Lasten syntymät. 10. Minkä kirjan luit viimeksi? Päivittäin tulee luettua suomeksi ja englanniksi ammattikirjallisuutta ja netissä olevia juttuja. En edes muista milloin olisin lukenut jotain fiktiivistä kirjaa kannesta kanteen. Useampia kirjoja on hyllyssä puoliluettuina. 5. Mitä teet vapaa-aikanasi? Kuskaan lapsia harrastuksiin ja valmennan poikani jalkapallojoukkuetta. Toki kurssipäivien jälkeen tulee rämpättyä konetta välillä se toiset 8 Minä ja tietokone kuka olet ja mitä teet työksesi? Olen Paavo Arhinmäki, vasemmistoliiton kansanedustaja. Mihin käytät tietokonettasi? Tietokone on minulle ennen kaikkea tärkeä viestintä- ja yhteydenpitoväline. Käytän paljon sähköpostia sekä Facebookia. Netistä haen tietoa ja ostan myös lentoja, ottelulippuja ja kirjoja. Oikeastaan uusia asioita en ole tietotekniikan puolelta enää edustaja-aikana oppinut. Lisää pitäisi kuitenkin oppia. Kun seuraan kavereitani ja sitä kuinka sujuvasti he hoitavat monia asioita koneella, huomaan miten tavallisena netin, sähköpostin ja kirjoitusohjelman hallitsevana käyttäjänä jätän käyttämättä paljon tietotekniikan tarjoamia etuja hyödyksi. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeä tietokoneesi on sinulle? Päivän tai pari pystyisin elämään ilman konetta, mutta viimeistään kolmantena päivänä on jo pakko päästä nettiin. Tärkeys on varmaan jotakin 8-9 välillä. Mitä tietoteknisiä taitoja haluaisit oppia tulevaisuudessa? Haluaisin oppia käyttämään tietokonetta entistä enemmän viihdekäytössä musiikin ja elokuvien osalta. Minulle tietokone on edelleen lähinnä työväline. Toisaalta netistä löytyy paljon erilaisia haku- ja hyötyohjelmia, joita pitäisi osata käyttää huomattavasti enemmän. Varmasti käytän tällä hetkellä paljon turhaa aikaa, joka paremmalla tietoteknisellä osaamisella säästyisi. Milloin ja miksi viimeksi olet menettänyt hermosi tietokoneen kanssa? Menetän hermoni koneen kanssa lähes joka päivä. Meillä on eduskunnan koneissa käyttöjärjestelmänä Windows, ja sen kanssa tuntuu lähes aina olevan jotain häikkää. Puhumattakaan kommunikaattorista, joka kaatuu päivittäin. Millainen olisi viikkosi ilman tietokonetta? Se olisi varmasti lomaviikko jossain eksoottisessa paikassa. Mitä uusia tietoteknisiä taitoja olet oppinut kansanedustajan työssäsi? Toimin ennen kansanedustajan työtä avustajana eduskunnassa. Silloin opin käyttämään eduskunnan koneita ja ohjelmia. Miksi tietotekniset taidot ovat tärkeitä kaiken ikäisille? Työelämä, tiedonvälitys ja yhteydenpito tapahtuvat koko ajan entistä enemmän tietotekniikan ja tietoverkkojen kautta. Jos niitä ei osaa käyttää, jää syrjään monenlaisista asioista.