• ASIANTUNTIJUUS ­ JOHTAMINEN ­ TIETOTYÖ ­ LUOVUUS KURSSiT 2/2011 ääni iCt:lle? s.12-13 T ª, ä i s.15-19 Atria kouluttaa tarpeen mukaan s.14 Elvy ja huokoista! s.22 tunteet tyÖssä s.6-9 Riku Nieminen: Me-henki kantaa pitkälle
• 2 Pääkirjoitus Oletko boreout? urhautumisen tunne on yleensä ohimenevää, ja parhaimmillaan heräämme sen avulla muuttamaan ajattelu- ja työtapojamme toimivammiksi. Mutta mitä sitten, jos frustraatiot työssä jatkuvat? Turhautuminen muuttuu vakavaksi, kun työtehtävät eivät ole mielekkäitä eivätkä oma osaaminen ja motivaatio tule hyödynnetyiksi. Tekemisen ja haasteiden puute voi olla myös tiimi- tai organisaatiotasoista ­ ollaan kyllästyneitä oikein porukalla. Työaikaa kuluu epäolennaiseen, ja vaativampiin tehtäviin taas on aina yhä vaikeampi tarttua. Tällöin taustalla usein on se, että työn tekemistä johdetaan huonosti, toimenkuvat eivät vastaa todellisia tarpeita ja ihmiset ovat itselleen sopimattomissa tehtävissä. Termin boreout lanseerasivat sveitsiläiset Philippe Rothlin ja Peter R. Webder. Heidän mukaansa kolmasosa ihmisistä käyttää työajastaan joka päivä 2 tuntia johonkin aivan muuhun kuin työhön. Alisuoriutujien suosituin ajankäyttötapa on webissä surffailu. Yhdysvaltalaisen Sirota Survey Intelligencen tutkimuksen mukaan organisaatioiden toiminnalle on selvästi enemmän haittaa, jos sen työntekijät ovat pitkästyneitä kuin jos he ovat ylityöllistettyjä. Saman tutkimuksen mukaan boreoutista kärsivät henkilöt ovat burnout-oireisia tyytymättömämpiä. Ilmiöt ovat toistensa vastakohtia mutta molemmat saattavat johtaa työuupumiseen. Turhautumisen määrä tai voimakkuus ei välttämättä korreloi lainkaan syyn merkityksellisyyden kanssa. Joskus pienet vastoinkäymiset saavat meissä aikaan kohtuuttoman tunnereaktion. Voimakkaimmin tunnumme reagoivan silloin, kun omat oletuksemme sujuvasta toiminnasta eivät kerta toisensa jälkeen käy toteen ja joudumme muuttamaan suunnitelmia tai venyttämään aikatauluja. Pienet, arjessa toistuvat hankaluudet ärsyttävät, syövät motivaatiota ja heikentävät tehoamme yllättävän paljon. Terveenä pysyäksemme tarvitsemme merkityksellistä työtä, joka haastaa meidät oppimaan uutta. Kokemuksen myötä vaativatkin tehtävät muuttuvat helpoiksi eikä työ enää välttämättä palkitsekaan tekijäänsä. Silloin tarvitaan intoa ja uskallusta muutoksiin. Intohimo ja työn imu saavutetaan vain, kun meillä on mahdollisuus olla hyödyksi ja kehittyä. Turhautumisen jäljillä Valtaosa meistä tuskastuu tietotekniikkaan vähintäänkin pari kertaa viikossa. 40 prosenttia turhautuu päivittäin ja yli 20 prosenttia jopa monta kertaa päivässä, paljastaa Ratkaisija-uutiskirjeen kysely. Eniten turhautumista aiheuttavat puutteet omissa tiedoissa ja taidoissa. Näin kokee peräti joka toinen. Myös tietojen etsiminen, kiire ja jatkuvat keskeytykset turhauttavat. Mikä on ollut turhautumisesi syy? Liikaa sähköpostia Puutteet omissa taidoissa Hankalat käyttöliittymät Tarvitsemaani tietoa ja dokumentteja onvaikea löytää Joudun pyytämään apua työkavereiltani Joudun auttamaan työkavereitani Uudet ohjelmistot ja versiopäivitykset, joiden opettelu vie aikaa En ole saanut riittävästi koulutusta käyttämiini sovelluksiin tailaitteisiin Tietoturvaongelmat Käytäjätuen toimimattomuus tai puute Liikaa laitteita, joiden pitäisi toimia yhteen Jatkuvat keskeytykset työssä Kiire Jokin muu, mikä Sovelton Ratkaisija-uutiskirje, maaliskuu 2011 T 20% 40% 60% 80% 100% ASiAntuntiJuuS Kaikki Symbian-osaajat voidaan uudelleenkouluttaa heti Sanna Varpukari-Anttila Sovelton päämääränä on, että vuonna 2020 suomalaiset ovat maailman tuottavin ja rennoin kansa. s.4 s.10 Empatia edistää innovointia, väittää insinööri Jari Parantainen Sovelton Ratkaisija on ICT-alan julkaisu, joka viestii positiivisesti, ihmisläheisesti ja ratkaisukeskeisesti tieto- ja viestintätekniikasta ja sen hyödyntämisestä. Ratkaisija antaa myös käytännön vinkkejä tietokoneen käyttäjille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija FC Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Erkki Tuomi ja Laura Takatalo, Neodesign Oy | Kannen kuva Jarmo Teinilä | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121· sähköposti: uutislehti@sovelto.fi | Painosmäärä 150 000 | Jakelu Tietoviikon, Talouselämän ja Helsingin Sanomien liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton ja Fonectan osoiterekisterin perusteella.
• sisältö JoHtAminEn 2/2011 3 Tunteet työssä Jokaisella meistä on tunteet. Mutta saako niitä näyttää työpaikalla? Näyttelijä Riku Nieminen välttää tunteiden ääripäitä mutta nauraa usein. Nauru on sosiaalista liimaa, joka yhdistää ja parantaa. Hyvä, parempi vai paras työpaikka? Mikä erottaa hyvän työpaikan huonommasta? Tutkia voi monin mittarein ja useista näkökulmista. Psykologinen pääoma tuo työhyvinvoinnin arviointiin uuden näkökulman. s.5 vAALitEntti s.6-10 Kuka ajaa tietotyöntekijän asiaa? JoHtAminEn tiEtotyö varhaista välittämistä Atria kouluttaa henkilöstön tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ohjelmistokoulutus on osa ruokayhtiön varhaisen välittämisen ajatusta. s.14 s.12-13 tiEtotyö Pankinjohtajallakin on tunteet Helsingin OP Pankin toimitusjohtaja Olli Lehtilä uskoo pehmeisiin arvoihin. Hän on myös sitä mieltä, että tunteiden näyttäminen avoimesti auttaa jaksamaan työssä paremmin. Lehtilän tavoitteena on vahvistaa ihmisläheistä otetta pankkitoiminnassa. ­ Tunteet ovat aina läsnä, kun teemme ihmisten välistä bisnestä. Sujuva paluu työelämään Susanna Nuutinen oli lasten kanssa kotona kolme vuotta. Paluu takaisin työhön jännitti ja ahdistikin. Todellisuus yllätti myönteisesti. s.20-21 KoLumnit s.11 s.19 Suuret opettajat s.23 Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck etsi suvaitsevaisuutta ja otti yhteen Sigmund Freudin kanssa, kirjoittaa Risto Linturi. LuovuuS Kahvitauko Museonjohtaja Johanna Vuolasto huokoistaa työpäiväänsä lataamalla mutteripannun. Tietoturvavinkki Jukka Vuola seurustelisi neuvotteluhuoneessa mieluummin ihmisen kuin tekniikan kanssa. s.22 Katso myös kurssit ja valmennukset s.15-19
• 4 ASiAnTUnTiJUUS Teksti: Antti Kirves 2/2011 Pikaviesti menee perille ­ Nykyisin pikaviestintä on paljon muutakin kuin vain Messenger. Minä näen sen osana VoIP-järjestelmää, en pelkkänä mesettämisenä, sanoo Senior System Specialist Eeli Hukkanen Tecnotreesta. Tecnotree toimittaa operaattoreiden käyttämiä liiketoiminta- ja puhepostiratkaisuja. Reilu 30 vuotta sitten aloittaneesta yrityksestä on kasvanut globaali toimija. Väkeä on yli 15 toimipisteessä, Suomen lisäksi muun muassa Irlannissa, Brasiliassa ja Intiassa. Tekstin välityksellä viesti kulkee maiden välillä usein puhetta helpommin, sillä aksentit ovat erilaisia. Puhelimessa tai videokonferenssissa voi olla vaikea ymmärtää, mitä toisessa päässä yritetään sanoa. Tecnotreessä yhteyttä ympäri maailman pidetäänkin pitkälti pikaviesteillä. Henkilöstö kommunikoi paljon asiakkaiden kanssa. Työntekijät ovat käyttäneet jo vuosia ilmaisia pikaviestintävälineitä kuten Windows Live Messengeriä, Skypeä ja Yahoo Messengeriä. Sisäisen pikaviestinnän työkaluksi Tecnotree hankki pari vuotta sitten Microsoft Office Communications Serverin (OCS). Sen seuraaja Lync Server on nyt pilottikäytössä. ­ Pikaviestintä on nyt keskitetympää, koska moni myös käyttää OCS:ää yrityksen sisällä. Asiakkaiden kanssa ihmiset viestivät edelleen Skypessä tai Messengerissä. Kaikkea ei pysty OCS:n kautta järjestämään ainakaan vielä, emmekä halua kieltää muita pikaviestintävälineitä, Hukkanen kertoo. ­ Jos voisi lähettää pikaviestejä myös offline-tilassa, niin ettei tarvitsisi turvautua sähköpostiviestiin. Sellainen ominaisuus on ollut kuluttajapuolella saatavilla ja siihen on moni tottunut. Hukkanen muistuttaa, että organisaatioiden pitää oppia käyttämään pikaviestintää, jotta siitä on hyötyä. Tavoitettavuustilan pitää olla kaikilla asennettuna ja käytössä. ­ Kommunikaatio mainitaan yleisenä ongelmana varmaankin jok´ikisessä työtyytyväisyys- ja kehittämissuunnitelmassa. Pikaviestintä parantaa ihmisten välistä viestintää, ja kaikki mikä sitä parantaa, auttaa yritystä kuin yritystä toimimaan paremmin, Hukkanen kiteyttää. Hyötyä saa, kun osaa Pikaviestintä auttaa organisaatiota säästämään matka- ja puhelinkuluissa. Sillä saa heti yhteyden ihmisiin, eikä asiaa tarvitse lähteä toimittamaan paikan päälle. Videokonferenssien ja webinaarienkin määrää voi vähentää. Kehitettävääkin olisi. OCS:ään ja Lynciin Hukkanen kaipaisi joitakin sellaisia ominaisuuksia, jotka vaikkapa Messengeristä löytyvät. naapurukset yhteistyöhön HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Sovelto ovat sopineet kumppanuusyhteistyöstä. Tiiviin yhteistyön muotoja ovat muun muassa opiskelijoiden työharjoittelupaikat ja työpaikat, opinnäytetyöt, koulutus, asiantuntijaluennot ja alumnitoiminta. Sovelton tavoitteena on kokonaisvaltainen rooli ammattikorkeakoulun ICT-osaamisen kehittäjänä. Sovelto saa HAAGA-HELIAan oman nimikkoluokan, jonka sisustus on hyvässä vauhdissa. Kumppanusten toimitilat ovat Pasilassa vierekkäin kadun molemmin puolin, ja nimikkoluokka onkin valittu niin, että sinne näkee suoraan Sovelton kahviosta! LÄHIYHTEISTYÖTÄ. Naapuritalojen kumppanuuden sinetöivät HAAGA-HELIAn rehtori Ritva Laakso-Manninen ja johtaja Juha Sihvonen Soveltosta. Yliopettaja Matti Kurki HAAGA-HELIAsta sekä kouluttaja Matti Hassinen ja myyntipäällikkö Lilli Viljakainen Soveltosta ovat hekin hyvällä tuulella. valtaisa uusi mahdollisuus Kaikki Suomen Symbian-osaajat voidaan uudelleenkouluttaa Windowskehittäjiksi heti, sanoo Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari-Anttila. ­Kouluttajamme ovat perehtyneet Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmään jo ennen sen markkinoille tuloa, joten koulutuspaketti on valmis ja ensimmäiset kurssit pidetty. Esimerkiksi olio-ohjelmoinnin hallitsevan Symbian-osaajan muuntokouluttaminen Windows Phone 7 -sovelluskehittäjäksi työn ohessa kestää parhaimmillaan vain kaksi kuukautta. Lyhimmillään koulutus vaatii viisi lähiopetuspäivää. Symbian-ammattilaisia on Suomessa arviolta noin 8000. Varpukari-Anttilan mukaan heidän korkea koulutustasonsa yhdessä hyvän työkokemuksen kanssa takaa, että he pystyvät omaksumaan uuden järjestelmän, vaikka se poikkeaakin merkittävästi aikaisemmin opitusta. Windows-puhelimien sovelluskehityksen hallitsevia ammattilaisia on Suomessa toistaiseksi vain joitakin kymmeniä. ­ Heille uutinen Nokian ja Microsoftin yhteistyöstä oli odotettu ilosanoma. WPF:n (Windows Presentation Foundation) ja Silverlightin osaajille aukeaa nyt kertalukokkaa suurempi markkina, myös kotimaassa, toteaa Microsoft-asiantuntija Ahti Haukilehto Soveltosta. Microsoftin pilvipalvelut, erityisesti Windows Azure ja Office 365, saavat hänen mukaansa potentiaalisesti moninkertaisen käyttäjämassan. ­ SaaS-sovelluksien mobiilikäyttöliittymän toteuttaminen tulee yhä tärkeämmäksi kuten myös sovellusten geo-skaalautuvuudesta huolehtiminen. Yhtä desktop-käyttäjää kohden sovelluksella voi olla kohta kymmenen mobiilikäyttäjää.
• 2/2011 Teksti: Olli Manninen Kuva: Shutterstock. Kuvankäsittely: Laura Takatalo JoHTAMinen 5 noin 70 prosenttia yrityksistä teettää ilmapiirikyselyjä. Lähde: Työterveyslaitos Hyvä, parempi, paras? Mistä tekijöistä syntyy hyvä työpaikka? Tutkia voi monin mittarein ja useista näkökulmista, eikä yhtä ainoaa oikeaa totuutta ole. Olennaista on, miten tutkimuksen tulokset viedään käytäntöön. ansainvälinen Great Place to Work -instituutti (GPTW) julkaisee vuosittain Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen, joka ylittää uutiskynnyksen kepeästi vuosi vuodelta. Tänä vuonna tutkimuksessa oli mukana 137 organisaatiota, jotka maksoivat osallistumisestaan yrityskoon mukaan 4000­10000 euroa. GPTW:n tutkimuksessa työpaikan hyvyyttä arvioidaan työntekijöiden kokemuksen ja johtamiskäytäntöjen toimivuuden näkökulmasta; pisteytyksestä kaksi kolmannesta tulee henkilöstökyselystä ja kolmannes johtamiskäytäntöjen arvioinneista. K Tutkimustulokset vietävä käytäntöön Työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamisen professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta pitää Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen otetta myönteisenä siinä mielessä, että tutkimuksessa pyritään löytämään keinoja, joilla yritykset pääsevät kohti haluttua tavoitetilaa. Samalla ne saavat muista yrityksistä vertailutietoa ja viitekehyksen oman toiminnan kehittämistä varten. -- Hyvin paljon tehdään ilmapiirikartoituksia tai työhyvinvointitutkimuksia, joissa arvioidaan yrityksen tutkimuksen aikainen tilanne, mutta siihen se usein jääkin. Tutkimustuloksia ei viedä käytäntöön eikä muutosta tapahdu, Manka sanoo. Kehittämiskonsultti Tiina Kauranen Työterveyslaitoksesta toteaa, että erilaisia työhyvinvointia mittaavia tutkimuksia voi olla vaikea verrata keskenään, koska niiden lähtökohdat ja näkökulmat samoin kuin taso ja laatu vaihtelevat suuresti. -- Tilaajalta vaaditaan myös paljon osaamista siitä, mitä halutaan tutkia tai miten tutkimustuloksia sovelletaan käytäntöön. Kyselyn toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta tulosten hyödyntämiseksi, sillä jo kysely luo odotusarvon, että jotain halutaan kehittää tai muuttaa nykyisessä toiminnassa. -- Jos valmiuksia, esimerkiksi aikaa, osaamista ja myönteistä asennetta, tulosten hyödyntämiselle ei ole, panostus kyselyn toteuttamiseen valuu hukkaan. Yritykset unohtavat Kaurasen mukaan usein viestiä henkilöstölleen, että käynnistetyt muutokset ovat saaneet kimmokkeensa tehdystä ilmapiirikyselystä. -- Jos tätä ei kerrota julki, itse kyselystä voi jäädä negatiivinen kuva. Kun henkilöstöä osallistetaan ja kaikille annetaan mahdollisuus vaikuttaa työilmapiirin kehittämiseen, heijastuu se myönteisesti työpaikan hyvinvointiin, Kauranen sanoo. Sykemittari, itsearvio vai jotain muuta? Työhyvinvoinnin tutkiminen on monimutkaista, sillä aihetta voidaan lähestyä niin useasta eri näkökulmasta, huomauttaa kauppatieteen tohtori Liisa Mäkelä Vaasan yliopiston Johtamisen yksiköstä. -- Työhyvinvoinnille ei ole yksiselitteistä määritelmää. Sitä voidaan tutkia ja mitata esimerkiksi fyysisen tai psyykkisen näkökulman kautta. Kyseessä voi olla siten sykkeen tai verenpaineen kaltaisten elintoimintojen mittaaminen tai erilaisten itsearviointilomakkeiden avulla tehtävät arviot ihmisten omista kokemuksista. Marja-Liisa Mankan mielestä tutkimuksiin tarvittaisiin enemmän dynamiikkaa. -- Esimiestoiminnan ja työyhteisön toimivuuteen pitäisi tutkimuksissa keskittyä voimakkaammin. Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimustiimi kehittänyt Työhyvinvoinnin tikkataulun, jonka avulla yritykset voivat käynnistää keskusteluja työviihtyvyytensä kehittämiseksi. Tikkataulun mittareita ovat terveys ja työkyky, työn hallinta, työkaverit, kehittymishalu ja osaaminen, itseluottamus, elämän tasapaino ja esimiehen tuki. -- Konseptia on käytetty apuna esimerkiksi kunnissa, joissa on tehty työhyvinvointisuunnitelma tikkataulun seitsemän eri mittarin pohjalta, Manka kertoo. Tuore näkökulma: psykologinen pääoma Amerikkalaisessa tutkimuksessa on virinnyt psykologisen pääoman näkökulma työhyvinvointiin. Psykologinen pääoma koostuu itseluottamuksesta, toiveikkuudesta, optimismista ja sitkeydestä. Käsitteen ovat kehittäneet Fred Luthans, Bruce J. Avolio ja James B. Avey. Marja-Liisa Manka pitää näkökulmaa kiinnostavana. -- Jos henkilöltä puuttuu psykologinen pääoma, on hänellä matalampi tavoitetaso työn suhteen sekä suurempi riski sairastumiseen tai masennukseen. Ehkä meidän jokaisen on aika katsoa peiliin ja miettiä, missä kunnossa oma psykologinen pääoma on. Pomoja, työkavereita ja työvälineitä kun on helppo haukkua. Eivätkä työpaikat itsessään ole hyviä tai pahoja; hengenhän luomme me ihmiset. Hyvässä ja pahassa. Työhyvinvointiin 724 /henkilö/vuosi. onko se paljon vai vähän? Lue lisää sovelto.fi/lukusali
• 6 Teksti: Riikka Hollo Kuvitus: Jenni Ahonen luovuus 2/2011 Tunteet ovat osa meitä, halusimme tai emme. Tunteiden tarkoituksena on auttaa meitä eteenpäin eri tilanteissa. Mitä hyvää tunteet tuovat työpaikalle? Ja milloin niistä voi olla työssä haittaa? TiMo, 44, PALVeLUPÄÄLLiKKÖ " tunteIden paloa tyÖpaIkalla Tunteiden hyväksyminen ja käsittely työpaikalla ja erityisesti esimies-alais-suhteessa on mielestäni avain hyvään työyhteisöön ja myös hyvään työn tuottavuuteen. Uskallan väittää, että kaikki arvostetut esimiehet ovat niitä, jotka uskaltavat kohdata alaisensa juuri tunnetasolla. Tunteiden näyttäminen työssä ei ole yleisesti sallittua. Ilo on ehkä niitä harvoja tunteita, joita voi lyhytaikaisesti näyttää. Tunteet eivät vain kuulu suomalaiseen työkulttuuriin, ja niiden vapaa ilmaiseminen koetaan tasapainottomuudeksi. Varsinkin negatiiviset tunteet ovat tabu. En muista kohdanneeni tilannetta, jossa mies olisi työpaikallaan itkenyt vaikkapa juuri menettämäänsä läheistään. Se ei vaan sovi. Mistään tunteista ei ole suoraan haittaa työpaikalla. Eri asia on se, miten ja mihin tunteita käytetään. Kiusaaminen on malliesimerkki tunnetasolla tapahtuvista väärinkäytöksistä. Kiusaaja kun satuttaa kohdettaan eniten juuri tunteiden avulla. Toinen haitallinen tilanne voi olla se, jossa työpaikalla eletään tunteen varassa. Tunteita pitää hallita ja ne pitää pystyä käsittelemään. Jos näin ei tehdä, tunteista tulee kuin saippuakupla, joka kantaa lyhyen aikaa korkeallekin, mutta pudotus on sitäkin kovempi." TiinA, 44, VieSTinTÄALAn YRiTTÄJÄ " Tunteiden jakaminen auttaa jaksamaan työssä. Yksin työtä tekevä henkilö jää vaille vakinaisen työyhteisön tukea ja siksi on tärkeää, että voi jakaa ajatuksia jonkun sellaisen kanssa, joka ymmärtää tilanteen. Hyvät sosiaaliset taidot voivat tuoda lisää työtehtäviä samalla kun verkosto laajenee. Joskus rajanveto keskustelunaiheista voi olla hankalaa. Kun tulee puhuttua kiihdyksissä asioista, voi keskustelu kääntyä myös itseään vas-
• 2/2011 luovuus 7 taan. Monilla aloilla piirit ovat pienet ja siksi on parasta pysytellä kultaisella keskitiellä ja välttää turhia konfliktitilanteita. Toisaalta rehellisyyttä pidetään yleensä arvossa, ja vaikka asioilla olisi negatiivinen kaiku, haluavat ihmiset ja yritykset yleensä olla tekemisissä sellaisten kanssa, jotka seisovat sanojensa takana." AMAnDA, 35, PUUSePPÄ " näkyvät heti asiakkaalle. Yritän panostaa työntekijöiden hyvinvointiin, sillä se vaikuttaa suoraan asiakaspalvelun laatuun sekä siihen, että he ylipäätään haluavat olla yrityksessäni töissä. Olen huomannut, että minun on vaikeaa antaa negatiivista palautetta, vaikka yritän sanoa sen rakentavana kritiikkinä. Se, että työntekijöistä on tullut läheisiä, vaikeuttaa asiaa entisestään. Joskus onkin vaikeaa vetää rajaa esimiesaseman ja ystävyyden välillä." Positiiviset tunteet työpaikalla saavat päivän sujumaan paremmin. Myös työtoverit ovat paremmalla tuulella, koska positiivisuus tarttuu. Huonotuulisuus haittaa työtä ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteita, jos mieli ei ole valppaana. Negatiivisuus saa myös työkaverit huonolle tuulelle, mikä saattaa pidemmän päälle häiritä työilmapiiriä." MiiA, 34, PARTURi-KAMPAAJA " TiinA, 30, HYVinVoinTiALAn YRiTTÄJÄ " Töissä pitää olla hyvä fiilis. Asiakaspalvelutyössä hyvät ja huonot tunteet Kun kertoo ääneen miltä tuntuu, ei synny erimielisyyksiä eikä tule puhumisia selän takana. Asiakkaan kanssa tunteitaan voi näyttää, kunhan niitä pystyy hallitsemaan, esimerkiksi saadessaan kritiikkiä. Tässä onkin yksi asiakaspalvelun huippukohta: kuinka osaat ottaa kritiikin vastaan? Tunteet asiakaspalvelutyössä ovat osa palvelua. Tiettyjen tunteiden, kuten vihan, hallitseminen on tärkeämpääkuin sen näyttäminen." pue tunne sanoiksi Tunnetaidoista on suuri hyöty työelämässä. Mutta miksi tunteiden säätely on monelle meistä niin vaikeaa? Kaikenlainen tunteista puhuminen on periaatteessa sallittua; olennaista on, miten ihminen pystyy säätelemään tunteitaan. Työyhteisössä aikuinen osaa pukea tunteet sanoiksi ja jättää sanomatta sen, mikä ei ole oleellista. ­ Tunnekasvatus kuuluu varhaislapsuuteen. Lapsena saadut tunneälyn, minäkuvan ja itsetunnon eväät ilmenevät aikuiselämässä niin vapaa-ajalla kuin työpaikallakin, sanoo työnohjaaja, parija seksuaaliterapeutti Teija-Liisa Ranta. Arvailu ja epäilys kuluttavat Tunteiden ilmaiseminen ammatillisessa vuorovaikutuksessa työpaikalla ei haavoita ketään ja edesauttaa työyhteisön toimivuutta. Jokaisen henkilökohtaiset sosiaaliset taidot ovat Rannan mukaan myös osa tunnetaitoja. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu olennaisena osana empatiakyky, jolloin toisen tunteeseen vastaaminen helpottuu. ­ Arvailu, tulkinta ja epäilykset ovat työpaikalla energiaa vieviä taakkoja. Avoin keskustelu ja omista tunteista puhuminen sekä toisen tunteiden kunnioittaminen ovat toimivan työyhteisön edellytys, Ranta painottaa. ­ Työnohjauksessa tunnetaitoihin perehtyminen on osa-alue, johon kannattaisi panostaa, hän vinkkaa. Puutteellisia tunnetaitoja voi kehittää aikuisenakin. Itsetutkiskelun ja pohdinnan kautta voi oppia oivaltamaan, mitä tunteet ovat ja mistä ne tulevat. Temperamentti taas on eri asia kuin tunteiden säätely. ­ Kenelläkään aikuisella ei ole oikeutta riehua, huutaa ja räyhätä työpaikalla ainoastaan temperamenttiin vedoten, Ranta muistuttaa. Facebookin ja muun sosiaalisen median myötä rajanvedosta työpaikan ja kodin välisille tunneasioille on tullut häilyvää, joten pohdittavaa riittää meille jokaiselle: missä määrin kerron itsestäni ja tunteistani työpaikalla?
• 8 luovuus Teksti: Riikka Hollo Kuva: Jarmo Teinilä 2/2011 analyyttinen tunteiden tulkki Näyttelijä Riku Nieminen ilmaisee tunteensa toiminnan kautta niin lavalla kuin yksityiselämässä. Hän välttää tunnekiihkoilun ääripäitä ja nauraa usein. ­ Olen hyvin analyyttinen ihminen. Nauran paljon ja ilmaisen tunteita enimmäkseen fyysisen toiminnan kautta, Riku Nieminen kertoo. ­ Jos olen vihainen, siivoan. Jos joudun ongelmatilanteeseen, en mene paniikkiin, vaan alan välittömästi toimia. Hermostuneena nyplään jotakin. Näyttelijä joutuu työssään ilmaisemaan kaikenlaisia tunteita. Rikun mukaan onkin kiinni energiatasoista, millaisella fiiliksellä näyttämölle noustaan. ­ Analyyttinen näyttelijä pystyy käsittelemään tunteita ja erittelemään niitä. Tunnenäyttelijä hyppää mukaan tunteeseen ja menee itse mukana. ­ Itse koen olevani ujo analyytikko, joka tarvitsee tunteiden ilmaisemisen tueksi fyysistä ilmeikkyyttä; esimerkiksi itkukohtauksen ilmaisemista auttaa naaman vääntely. Mitä mieltä Riku on tunteiden ilmaisemisesta työpaikalla? ­ Rento huulenheitto ja positiivinen aggressio vapauttavat työpaikan tunnelmaa. Avoin me-henki ja rohkeus tehdä asioita meidän tavalla kantaa pitkälle. Tietotekniikka herättää Riku Niemisessä lapsenomaista uteliaisuutta. ­ Olen avoin kaikelle uudelle ja innovatiiviselle. Riku Nieminen tunnetaan television Putousohjelman huippusuositusta Munamies-roolistaan. Hän on näytellyt tänä talvena myös Teatteri Takomossa, ja toukokuussa alkavat harjoitukset Kansallisteatterissa. Kesällä hänet voi bongata Lappeenrannan kesäteatterin Nummisuutareista. "Jos olen vihainen, siivoan." Teksti: Jaakko Kilpeläinen Kuva: Jarmo Teinilä nauru yhdistää Ja parantaa Naura aina kun voit, niin jaksat paremmin. Nauru on tehokas ja taatusti hauska työhyvinvoinnin väline. Naurua voi myös etsiä vaikkapa stand up ­komiikkaklubeilta. ­ Teillä on selvästi jokin firmaporukka. Mikä firma? Ahaa, marketin väkeä, stand up -koomikko Pirjo Heikkilä jutustelee yleisölleen helsinkiläisravintola Kahdessa kanassa. Tarkempi utelu paljastaa, että paikalla ovat muun muassa liha- ja kalamestari. ­ Pelkkiä mestareita paikalla. Hienoa, että siinä sanassa on "mestari" eikä vain "myyjä". Pullonpalautusmestari, hyllyttäjämestari... Heikkilä visioi. Pöytäseurueessa raikuu nauru. Stand up -komiikasta on tullut yhä suositumpi lavaviihteen muoto, jonka myös työyhteisöt ovat ottaneet ilolla vastaan. Ravintoloiden komiikkaklubeilla näkee jatkuvasti työporukoita, ja koomikot ovat kysyttyjä esiintyjiä myös työpaikkojen omissa henkilöstötilaisuuksissa kuten pikkujouluissa. Pirjo Heikkilä pitää yhteistä naurua hyvänä vaihtoehtona yritysten niin kutsutuille virkistyspäiville, jotka muodostuvat ohjatusta toiminnasta kuten esimerkiksi vesijumpasta tai pyöräilyretkistä. ­ Olen kuulut henkilöstötilaisuuksista, joissa heitellään palloa seinään tai tehdään jotakin vastaavaa, mitä monet eivät haluaisi tehdä. Komiikkaklubilla voi rentoutua istumaan ja kuuntelemaan. ­ Eräs kaverini kysyi, tajuanko, miten arvokasta työtä teen. Kaverini työskentelee toimistossa, jossa ei ilmeisesti pahemmin naureta. Sellaisen työviikon päätteeksi on tärkeää saada nauraa. Sosiaalista liimaa Huumorikouluttaja Vesa Karvinen on lähes 20 vuotta kiertänyt Suomen työpaikoilla luennoimassa huumorista ja työhyvinvoinnista. Hänen mielestään naurulla on kaksi tärkeää hyötyvaikutusta työelämässä: yhdistävä ja rentouttava. ­ Nauru on sosiaalista liimaa ja se poistaa aggressioita ihmisten väliltä. Silloin pitää myös huolehtia siitä, ettei ketään ätetä nauravan porukan ulkopuolelle. Naurulla voidaan nimittäin myös kiusata ja eristää yhteisöstä, Karvinen sanoo. Naurun rentouttava vaikutus on tehokas ja nopea. Ranskalaisen neurologin Henri Rubinsteinin mukaan kahden minuutin nauru vastaa 45 minuutin täydellistä rentoutumista. Naurun hyödyt toki näkyvät muuallakin kuin töissä. William Fry Stanfordin yliopistosta on luonnehtinut naurua sisäiseksi hölkäksi, joka harjoittaa sydäntä
• 2/2011 TUnTeeT & TYÖ PULPeTiLLA 9 Minuutti naurua vastaa kyMMenen Minuutin soutulaitetreeniä. ja vähentää verenpainetta. Fryn mukaan minuutti naurua vastaa kymmenen minuutin soutulaitetreeniä. Naurun on todettu myös vapauttavan elimistössä endorfiineja eli kipua vähentäviä ja hyvää oloa tuottavia välittäjäaineita sekä alentavan stressihormonien tasoa. Lee S. Berg kalifornialaisesta Loma Lindan yliopistosta sanoo, että nauru lisää tiettyjen valkosolujen ja vasta-aineiden määrää veressä, mikä ehkäisee monia sairauksia. ­ Erään väitöskirjatutkimuksen mukaan positiivinen asenne yhdistyneenä huumoriin pidentää ikää keskimäärin kahdeksalla vuodella, Karvinen kertoo. Saako kadonneen huumorin takaisin? Parhaassa tapauksessa naurua ei tarvitse etsiä eikä järjestää, vaan se on läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Joillakin työpaikoilla ilmapiiri on kuitenkin tavalla tai toisella tulehtunut ja huumori hukassa. ­ Maaseudun työpaikoilla näkyy maakunnallisen huumorin piirteitä. Esimerkiksi savolaishuumori on säilyttänyt vahvan asemansa. Sen sijaan Helsingissä kiire ja stressi näyttävät vähentäneen iloa ja huumoria, Vesa Karvinen arvioi. Jos hymy on kokonaan hyytynyt, jotain on silti tehtävissä. Karvinen lietsoo koulutustilaisuuksissaan naurua muun muassa vitseillä ja harjoituksilla, joissa keinotekoinen nauru muuttuu herkästi aidoksi. Karvinen kannustaa ihmisiä tekemään huumorialoitteita. Hänen Naura niin jaksat -kirjansa muistuttaa vanhasta lasten sokeripalat etuhampaiksi -tempusta, jolla saa aikaan naurua sekä vapautuneen, hassuttelumyönteisen ilmapiirin. Karvinen neuvoo hakeutumaan nauravien ihmisten seuraan, sillä nauru on sosiaalista ja tarttuvaa. Pilaa on parempi tehdä itsestä kuin muista, mutta muilta kuultua naljailua kannattaa tiettyyn rajaan asti sietää ja nauraa mukana. ­ Mukavimmat työpaikkahuumorin muodot ovat tasavertainen sanailu, ammattikunnan sisäpiirihuumori sekä tilannekomiikka. Seksuaaliset aiheet ovat ongelmallisia, koska niillä monesti myös kiusataan. Kiellettyä on mielestäni vihamielinen huumori sekä tulokkaiden kustannuksella vitsailu. Stand up -koomikko Pirjo Heikkilä löytää huumorinsa aiheet arkielämästä. Hän kaivaa hauskuuden kielteisistäkin aiheista kuten ihmisten tyhmyydestä ja teennäisyydestä.
• 10 Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä luovuus 2/2011 ei Mitään hellyysläppää Myönteiset tunteet ja empatia edistävät innovointia ja markkinointia. Insinöörien työkulttuurissa tunteita ei kuitenkaan saa näyttää, väittää Jari Parantainen, insinööri itsekin. unteet vaikuttavat päätöksiimme enemmän kuin haluamme julkisesti tunnustaa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat myönteisten tunteiden ja empatian edistävän niin innovointia kuin markkinointia. ­ Suomalaiset insinöörit ovat tunneköyhiä puupäitä, joiden mielestä puhe empatiasta on imelää ja lällyä, akkain t eriäviä mielipiteitä. Vastustajat perustavat kantansa tunteisiin, puoltajat tietoon. ­ Suomessa jo eriävä mielipide koetaan vihamielisyydeksi. Olemme hirveän herkkiä, jos näkemyksiä kyseenalaistetaaan. Brittiläisessä kulttuurissa sitä taas pidettäisiin sivistyksen mittana. Tasapäisyys näkyy tuotteissa, palveluissa tai osaamisessa. Parantainen uskoo, että empatian taju erottaa edelläkävijät perässälaahaajista. ­ Myyntityössä menestyvät eivät luukuta tuotteen ominaisuuksista, vaan tarjoavat houkuttelevia ratkaisuja asiakkaan pulmiin. touhua, täräyttää tuotteistaja Jari Parantainen, joka on yli kymmenen vuotta kouluttanut insinöörilaumoja tehokkaampan myyntityöhön. Ja nauraa remakasti päälle. ­ Insinöörinaisetkin käyttäytyvät kuin miehet, Parantainen lisää. Hän on itsekin koulutukseltaan insinööri. ­ Vaimoni on opettanut minulle empatiaa viimeiset 30 vuotta ja alan pikku hiljaa oppia. Empatiaköyhyys tai tunnepakoisuus viestii peloista. On helpompi olla lammasmaisesti samaa mieltä kuin tuoda julki Markkinointi on uskaltautumista Parantaisen mukaan markkinointi ei ole taito vaan uskaltautumiskysymys. Rohkea markkinoija ei pelkää panna itseään likoon, vaan hallitsee pelkonsa. Menestyvä markkinoija tai myyjä on tiedustelija, jonka työstä puolet on myyntiä, toinen puoli empaattista vuorovaikutusta. ­ Kun luo myönteisiä tuntemuksia ennen päätöksentekoa, asiakkaat tekevät haluamasi kaltaisia päätöksiä. ­ Asiakasta ei kannata pakottaa nopeisiin päätöksiin ilman intuition tukea. Maaperää on hyvä pehmittää keskustelemalla vastapuolen kanssa välillä muustakin kuin vain tuotteesta. Helpommin sanottu kuin tehty. Moni rationaalinen insinööri ei koskaan keskustele sidosryhmiensä kanssa arkiasioista vaan tiukasti asiasta. ­ Tapasin hiljattain ryhmän insinöörejä, jotka puhuivat koko päivän turbiineista. Kun kysyin, keskustelevatko he koskaan esimerkiksi harrastuksista tai muista asioista työn ohessa, oli se heidän mielestään mahdotonta, Parantainen parahtaa. ­ Kun teemme päätöksiä työelämässä, vetoamme julkisiin motiiveihin kuten rahaan tai järkeviin investointipäätöksiin, mutta todelliset syyt ratkaisuihimme ovat usein intuition aikaansaamia. erotu asiantuntemuksella Miten tuotevetoisesta insinööristä tai myyntitykistä koulitaan empatiakykyinen tiedustelija, joka prosessiajattelun sijasta ottaa käyttöönsä oikean aivolohkonsa? Sen, jossa tunteet, muotoilu tai kolmiulotteiset tilat ovat etusijalla. Parantaisen tänä keväänä ilmestynyt uusin kirja, Antti Apusen kanssa yhteistyössä toteutettu Gurumarkkinointi käy läpi psykologisia keinoja markkinoinnin ja myynnin tehostamiseksi. ­ Gurumarkkinointi on kykyä erottua kilpailussa oman asiantuntemuksen avulla. Asiantuntemus on houkutin, joka herättää uteliaisuuden. Liiketoiminnassa pelin ratkaisee se, miten hyvin osaat kertoa oman paremmuutesi. ­ Ehdotuksen voima, auktoriteetin mahti, lauman paine, vastavuoroisuuden laki, egon heikkous tai tarinan taika vaikuttavat päätöksiimme, Parantainen kiteyttää. Jari Parantaisen mielestä empatian taju erottaa edelläkävijät perässälaahaajista.
• 2/2011 JoHTAMinen 11 Olli Lehtilä sai isältään neuvon, että nuorena kannattaa kiertää ja hankkia kokemuksia. inHiMiLLinen PAnKinJoHTAJA Tunteiden näyttäminen auttaa jaksamaan paremmin töissä, uskoo Helsingin OP Pankin toimitusjohtaja Olli Lehtilä. elää tässä hetkessä, eikä aina kiirehtiä seuraaviin haasteisiin. PAnKKi on yHtEiSKunnAn PEiLi Olli Lehtilä on reilun parinkymmenen vuoden pankkiuransa aikana ehtinyt koluta perheensä kanssa Suomea ristiin rastiin. Kolmessa eri pankkiryhmässä työskennelleenä hän tuntee pankkimaailman kuin omat taskunsa: kokemusta on niin pankkitiskiltä kuin keski- ja ylimmästä johdosta kaupunki- ja maakuntapankeissa. ­ Isäni neuvoi, että nuorena kannattaa kiertää ja hankkia kokemuksia. Työskentely eri paikkakunnilla eri tehtävissä on kasvattanut sekä ihmis- että tilannetajua. Viimeiset 14 vuotta Lehtilä on ollut Osuuspankin mies. Tampereen vuosien jälkeen paluu Helsingin kotimaisemiin tuntuu hyvältä. Lehtilän mukaan pankki on yhteiskunnan peili. Pankit menestyvät, kun niitä ympäröivä maailma voi hyvin. Osuuspankin arvot ­ ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen ­ ovat aidosti läsnä pankin arjessa. ­ Osuuspankin osuustoiminnallinen periaate erottaa sen muista pankeista. Muilla rahalaitoksilla korostuu omistaja-arvon kasvattaminen, Osuuspankeissa puolestaan asiakkaiden ja toimintaympäristön kestävä taloudellinen menestys, turvallisuus ja hyvinvointi. Yhteiskuntavastuu Helsingin OP:n toiminnassa näkyy myös tukena muun muassa hyväntekeväisyyteen, kulttuuriin ja urheiluseurojen nuorisotoimintaan. ihmisläheistä otetta työhön Helsingin OP Pankissa on käynnissä iso organisaatiouudistus, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa Helsingin OP:n ihmisläheisempää otetta pankkitoimintaan. Ihmisläheisyyttä pohditaan yhdessä henkilöstön kanssa ja määritellään, millaista valmentavan johtamisen tulee olla. Lehtilä on vaikuttunut työyhteisökouluttaja Timo Myllykankaan ja kirjailija Tommy Hellsténin näkemyksistä ihmisten johtamisesta ja avoimen työkulttuurin kehittämisestä. ­ Kun välitämme aidosti toisistamme ja asiakkaistamme, toimimme eettisesti ja vastuullisesti. Se on menestyksen ydin. Jos henkilöstön tyytyväisyys, ammattitaito ja osaaminen on kunnossa, heijastuu se myös asiakastyytyväisyyteen. Tyytyväiset asiakkaat ovat kasvavan ja kannattavan pankin sydän. o lli Lehtilä puhuu mielellään työyhteisön pehmeistä arvoista. Kun ihmiset uskaltavat avoimesti näyttää tunteensa, hyötyvät siitä lopulta kaikki. Työssään viihtyvät henkilöt saavat itsestään enemmän irti, motivoituvat ja sitoutuvat työhönsä, mikä heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen. ­ Tunteet ovat aina töissä läsnä, kun teemme ihmisten välistä bisnestä. ­ Aikuisuuden merkki on tietenkin se, että osaa hillitä äärimmäiset tunnereaktionsa ja uskaltaa myös reilusti tunnustaa virheensä, Lehtilä jatkaa. Hän arvioi ainakin osan työyhteisöjen pahoinvoinnista johtuvan siitä, etteivät ihmiset keskity riittävästi töihinsä tai itseensä. Monia asioita tehdään yhtä aikaa, mutta ei paneuduta kunnolla mihinkään niistä. Sama pätee myös itsensäkehittämiseen. ­ Jos et osaa olla läsnä itsellesi, et osaa olla läsnä myös muillekaan. ­ Meidän pitäisi osata antaa aikaa itsellemme, pysähtyä ja palautua, kehittäminen niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla. Osaamisen kehittämiseen liittyy myös ICT-koulutusta. ­ ICT-koulutus on tärkeää, sillä meillä työskentelee hyvin eri-ikäisiä ihmisiä. Meidän pitää osata vastata tehokkaasti niin mobiilipalveluja suosivien nuorten kuin henkilökohtaisempaa palvelua haluavien iäkkäämpien asiakkaiden palvelemiseen. Liikunnasta bonusta Lehtilä kannustaa henkilökuntaansa myös liikkumaan. Entisenä kilpaurheilijana hän tietää, mikä merkitys liikunnalla on työssä jaksamiseen. Hän on luvannut työntekijöilleen tuntuvan bonuksen, jos he liikkuvat enemmän kuin pankinjohtaja itse tämän vuoden huhtikuusta jouluun. Mikään himomaratoonari hän ei itse ole, mutta lenkkeilee, ratsastaa ja käy punttisalilla lähes joka päivä. ­ Työn vastapainona lenkki on hyvä tapa irtautua ja palautua työkiireistä. Treeni lasteni kanssa salilla on mainio tapa rakentaa perheen omia yhteisiä hetkiä. iCT-koulutus osa työhyvinvointia Helsingin OP:n organisaatiouudistusta tukee laaja työhyvinvointihanke, jossa korostuu oman osaamisen Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä
• 12 Vaalitentti 2011 TieToTYÖ 2/2011 Puu, paperi ja puhelin veivät Suomen vaurauteen ja kansainvälisten rankinglistojen kärkeen. nyt perinteinen metsäteollisuus on lähdössä Suomesta, ja työ nokian väeltä ja alihankkijoilta on karkaamassa ulkomaille. Teksti: Antti Kirves 1. Mitä pitää tehdä, jotta suomalaisesta osaamisesta ja tietotyöstä saadaan jälleen kansainvälinen menestystarina? 2. Miten se konkreettisesti tehdään? 3. Miten esittämäsi ratkaisu rahoitetaan? 4. Miten esittämäsi ratkaisu vaikuttaa yksittäiseen suomalaiseen tietotyöntekijään? 5. Joidenkin mielestä Suomea on johdettu ja kehitetty liiaksi järjen ehdoilla ja tunteen palo on unohdettu. Minkälaista tunnetta ja meininkiä suomalaiset tietotyöntekijät, työnantajat ja päättäjät nyt tarvitsevat? 6. Mitkä ovat mielestäsi niitä toimialoja, joissa on idullaan uusia suomalaisia menestystarinoita? Miten suomalainen tietotyö nostetaan jälleen huipulle. Ja kuka ajaa suomalaisen tietotyöntekijän asiaa? Ratkaisija-lehti istutti nykypoliitikot tenttiin. Vastaukset, konstit ja keinot tässä. 3. Ratkaisu voidaan toteuttaa val3. Julkishallinnossa on joka tapauksessa tehtävä mittavia IT-investointeja. Avoimen lähdekoodin kehitysmallien avulla voidaan saavuttaa laadukkaammat palvelut ja säästää samalla kokonaiskustannuksissa. tion budjetin sisäisillä siirroilla ja järkevämmällä rahankäytöllä. Yritystukiin ja tutkimus- ja kehitystukiin on käytetty tehottomasti kaksi miljardia euroa. Jopa suomalainen teollisuus pitää järjestelmää pölyttyneenä ja tehottomana. Paavo Arhinmäki Vasemmistoliitto 1. Alan rakennemuutosta pitää ohjata jouduttamalla JulkIT-investointeja. Avoimen lähdekoodin huippuosaajista on maailmanlaajuinen pula. Julkiset tietojärjestelmät tulee toteuttaa avoimilla kehitysmalleilla. 2. Perustamalla avoimen lähdekoodin osaamiskeskuksia, jotka koordinoivat JulkIT-hankkeita sekä täydennyskoulutusta yhteistyössä rakennemuutosalueiden yritysten ja korkeakoulujen kanssa. 4. Osaamiskeskukset ja niiden ympärille syntyvä tuotannollinen toiminta luovat uusia työpaikkoja. Kehitysvälineiden vaihdos on alan ammattilaisille muutenkin arkipäivää, ja täydennyskoulutusta tarjoamalla nopeutetaan siirtymää. Mikael Jungner Sdp 1. Tarvitsemme lisää korkean osaamisen ketteriä yrityksiä. Näille yrityksille tarvitsemme vahvan ekosysteemin, tehokkaamman yritystukijärjestelmän ja parempaa johtamista. 5. Tarvitaan tunne siitä, että hallitsemme itse tulevaisuuttamme sen sijaan, että ajelehditaan globaalien markkinoiden armoilla, taannutaan yhä kauemmas esikuvasta ja toteutetaan muiden ratkaisuja. 6. Ohjelmistoala, kulttuurintuotanto ja energiatekniikka. 4. Se antaa mahdollisuuksia siirtyä yrittäjyyteen, jos niin haluaa. Laaja ekosysteemi antaa nykyistä enemmän työpaikkavaihtoehtoja niille, jotka haluavat olla palkkatyössä. Parempi johtaminen antaa tilaa työntekijälle käyttää koko potentiaaliaan. 5. Tunteen roolin korostaminen tarkoittaa käytännössä lisää panostusta ketteryyteen, käytettävyyteen ja asiakasymmärrykseen. Vähemmän painoa kontrolliin ja yrityksiin määrätä markkinaa. 2. Selkeällä ja ennustettavalla yrityspolitiikalla, valtion tukijärjestelmää tehostamalla ja suomalaiseen osaamiseen panostamalla. 6. Telesektori sekä ohjelmisto- ja peliteollisuus. info Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 17.4.2011, jolloin äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20. Vaalipäivänä saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa. Ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on 12.4. Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 äänioikeutettuja oli noin 1,3 miljoonaa ja äänestysprosentti oli 70,7. Eduskuntavaaleissa 2007 äänioikeutettuja oli noin 4,3 miljoonaa ja äänestysprosentti oli 67,9.
• 2/2011 TieToTYÖ 3. Kyse ei ole vain rahasta, vaan Vaalitentti 2011 13 asenteesta ja osaamisesta. Tuotekehitystukea on tarjottava nykyistä rohkeammin myös pienille yrityksille. Investoinnit infraan ja sähköisiin palveluihin tulevat takaisin toiminnan tehostumisena ja syntyvien uusien yritysten kautta. Jyrki J.J. Kasvi Vihreät 1. Julkisten tietovarantojen avaaminen kaupalliseen käyttöön antaa mahdollisuuden uusien palvelujen ja liiketoiminnan syntymiseen. Myös pk-yrityksen perustamisen ja pyörittämisen edellyttämää byrokratiaa on kevennettävä. 2. Maksuperustelakia muutetaan siten, että julkinen tieto on lähtökohtaisesti maksutonta ja varmistetaan, että tieto on tarjolla koneluettavassa muodossa. Myös nopea kaksisuuntainen laajakaista ulotetaan koko maahan. 3. Laajakaistahankkeen osalta julkista tukea tarvitaan. Julkisten tietovarantojen avaaminen taas ei maksa juuri mitään, mutta tarjoaa huimia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdysvaltojen kokemusten mukaan verotulot olisivat moninkertaiset käyttömaksujen menetykseen verrattuna. 4. Elinikäisen oppimisen merkitys Petteri Järvinen kokoomus 1. Vuosituhannen vaihteesssa kaikki loksahti hetkeksi paikalleen: Nokia, internet, Suomen kansainvälistyminen. Jatkossa menestys vaatii pitkäjänteistä työtä ja monia yrityksiä, joista muutamasta toivottavasti kasvaa kansainvälinen menestystarina ja esikuva muille. 2. Menestys pitää ansaita. Yritysten on oltava aktiivisia ja rohkeita ja otettava enemmän riskejä. Nokian ongelmat ja finanssikriisi ovat ruokkineet suomalaisissa ylivarovaisuutta ja tappiomielialaa. Valtio voisi näyttää rohkeammin esimerkkiä ja käynnistää infrahankkeita, joista ehkä syntyisi uusia yrityksiä. Sähköinen äänestäminen, sadan megan laajakaistan hyödyntäminen, mobiilivarmenteet ja kriisiviestintä uusissa kanavissa ovat tästä esimerkkejä. korostuu, kun työvälineet ja ympäristö muuttuvat yhä nopeammin. Tietotyön johtaminen on hyvin vaativaa ja suomalaisilla on siinä paljon parantamisen varaa. Kehitys avaa myös uusia työmahdollisuuksia, kun tiedostot ja palvelut ovat nopeiden yhteyksien ansiosta saatavissa ihan kaikkialla. Toisaalta kansainvälinen kilpailu on entistä lähempänä ja palvelut voidaan toteuttaa siellä, missä osaamista on saatavilla parhaaseen hintaan. 5. Voittajafiilistä. Sellaista, mikä Suomessa oli vallalla vuosituhannen vaihteessa, kun Nokia-buumi oli kuumimmillaan. Uskoa itseen ja Suomeen. sältöteollisuuden alat, mobiilivarmennus, nfc-sovellukset, tietoturva, paikkatiedon hyödyntäminen sekä monet pienet niche-alueet, jotka eivät ehkä koskaan ylitä uutiskynnystä, mutta ovat silti alallaan merkittäviä ja lisäävät kansainvälisesti tunnettujen suomalaisten osaajien määrää. 4. Työtä on helpompi tehdä missä päin Suomea tahansa, eikä työaikaa kuluisi niin paljon viranomaisten kanssa asioimiseen, vaan sitä jäisi enemmän itse yritystoimintaan. 6. Peliohjelmointi, eräät muut si- 5. Luovuutta, vapautta ja rohkeutta kokeilla hullujakin ajatuksia. Ei koskaan kyynisyyttä. 6. Biotalous, vesiosaaminen, mobiiliviihde ja avoin data. Löydä oma ehdokkaasi · yle.fi/vaalikone · mtv3.fi/vaalikone · vaalikone2011.fi (Kepa ry) · vaalikone.fi (HS) · sak.fi/vaalikone · asuntopoliittinenvaalikone.fi · sosiaalinenvaalikone.fi Yli 2 miljoonaa työntekijää hyödyntää tietotekniikkaa työssään viikoittain. Se on 85 prosenttia työllisistä. 3. Julkisen sektorin ja yksityisen sektorin panostuksilla. Yksi uusi väline voisi olla verovähennyskannustin siihen, että tutkimus- ja kehitystyöhön panostetaan. 4. Toivottavasti se entisestään lisää vuorovaikutusta niin kansainvälisesti kuin tietotyöntekijöiden ja muiden alojen ammattilaisten välillä. Vuorovaikutusta tarvitaan, jotta näkökulma laajenee ja jotta myös kuluttajanäkökulma on entistä varhaisemmassa vaiheessa mukana kuvassa. 5. Talouskin on viime kädessä tunnetta. Kuluttajien luottamuksesta riippuu aika pitkälti talouden pyöriminen, ja luottamus syntyy muistakin kuin rationaalisista tekijöistä. Tietotyöntekijät tarvitsevat ennen kaikkea ennakkoluulottomuutta ja lujaa uskoa tulevaisuuteen. Mahdollisuuksia on paljon, meidän pitää vain tarttua niihin. 6. Luotan ympäristöteknologiaan ja uusiutuvan energian osaamiseen. Ympäristökysymyksissä niin meillä kuin kansainvälisestikin on loppumaton tarve uusille ja entistä kestävämmille ratkaisuille. Niihin pitää pyrkiä. Jussi niinistö perussuomalaiset 1. Suomalainen pärjää aina maailmalla, jos tuote on yksilöllinen ja laatu korkea. Massatuotannossa ei kannata kilpailla. On tuettava innovaatioita ja satsattava koulutukseen, jossa on riittävästi käytännön ammattiin tähtäävää opetusta. 2. Tuetaan lupaavia ICT-hankkeita ja selvitetään yritysverotuksen kehittämistä. 3. Koulutuksen tarkempi suuntaaminen ei vaadi lisärahoitusta. ICT-hankkeiden tukeminen rahoitettaisiin priorisoimalla menokohteita ja houkuttelemalla pääomasijoittajia. Jos yritysverotusta päädytään keventämään, pitää yhteiskunnalle tulla siitä tutkitusti hyötyä lisääntyvänä työllisyytenä, ostovoimana jne. 4. Paremmat työllistymismahdollisuudet alalle. 5. Nykertämisen sijaan tarvitaan suurpiirteisempää tekemisen meininkiä. Tarvitaan perinteistä suomalaista työmoraalia samalla muistaen, että dynaaminen työelämä vaatii vastapainokseen konservatiivisen perhe-elämän. 6. Pelit (esimerkkinä Rovion Angry Birds), ICT-palvelukeskukset, nanoteknologia. Paula Lehtomäki keskusta 1. Osaamispanostuksia pitää jatkaa kaikilla tasoilla; ei voi olla huippuosaamista ilman perusosaamista. Tutkimus-, kehitys- ja innovointityötä pitää pystyä viemään eteenpäin entistä paremmin kysyntä- ja tarvelähtöisesti. Tarvitaan erilaisia kannustimia yrityksille, jotta julkisen sektorin lisäksi myös yksityinen sektori jatkaa satsauksia. 2. Jatketaan pitkäjänteistä, vuorovaikutteista työtä, pyritään entistä enemmän kysyntälähtöisyyteen ja tuodaan kauppiasosaamista suomalaiseen insinööritaitoon jo varhaisessa vaiheessa.
• 14 TieToTYÖ 2/2011 Tätä mieltä Vesa Mäki-Jussila, tuotekehittäjä ­ Asiat jäävät parhaiten muistiin, kun niitä tulee kerratuksi toistojen kautta. Excel-kurssilla tuli niin paljon käyttövinkkejä, että nyt tarvitsisi taas uuden kurssin muistin virkistämiseksi. Työssään Mäki-Jussila joutuu yhdistelemään tietoja useista taulukoista. Yksi konkreettisista opeista on ollut se, miten isosta taulukkotiedostosta voi valita osia tulostukseen. Aikaisemmin hän teki sen hiirellä, mutta nyt hän osaa tehdä sen kätevästi näppäimiä käyttäen. Elina Yli-Karjanmaa, tuoteasiantuntija Excel 2007 -koulutuksessa käytiin läpi muutoksia edellisestä versiosta. Yli-Karjanmaan mukaan hyvää oli sekin, että monet hyödylliset pikatoiminnot tulivat tutuiksi. ­ Kurssilla tuli apua myös henkilökohtaiseen ongelmaani, joka oli tuolloin p-haku ja pivot-taulukot. Tuntuu, että voisin mennä uudestaankin kurssille, jolla käsiteltäisiin taulukoiden yhdistämistä. ­ Myös makroihin olisi hyvä perehtyä lähemmin. Atrian väki arvostaa, että kouluttajalta tulee kattava kurssipalaute. Yhteispotretissa Seinäjoella Elina Harju, Elina Yli-Karjanmaa, Kaija Ketola-Annala ja Vesa Mäki-Jussila. Koulutusta tarpeiden mukaan A Atrialla koulutuspäivien sisältö muotoutuu sen mukaan, minkälaisia tarpeita henkilöstöllä on. Ohjelmistokoulutus on osa ruokayhtiön varhaisen välittämisen ajatusta. info Atria Suomi · Atria Oyj:n tytäryhtiö, joka vastaa konsernin Suomen-toiminnasta. · Kehittää, valmistaa ja markkinoi tuoreita elintarvikkeita ja niihin liittyviä palveluja. · Henkilöstön vahvuus on 2 300, josta Seinäjoella on 1 700. tria Suomi on järjestänyt Seinäjoella henkilöstölleen Office-koulutusta. Räätälöinnin ansiosta yritys saa juuri sellaisia kursseja kuin tarvitsee. ­ Räätälöinti on vaatinut paljon kouluttajalta. Sovelton Jarmo Kuivanen on todellakin osannut asiansa, Atrian henkilöstön kehittämispäällikkö Kaija Ketola-Annala sanoo. Atrian tavoitteena on ollut pitää osallistujamäärä pienenä. Viime vuonna kurssipäiviä oli Seinäjoella viitisentoista, ja kussakin vajaa kymmenen osallistujaa. Henkilöstön kehittämisassistentti Elina Harju toteaa, että pienessä ryhmässä opetuksesta tulee mahdollisimman yksilöllistä ja kursseilla päästään paneutumaan ihmisten omiin pulmiin. Joustavasti paikan päällä Koulutustarpeita kerätään Atrialla systemaattisesti kehityskeskusteluiden yhteydessä. Kun koulutettavia on tarpeeksi, yhtiö tilaa Soveltolta koulutuksen paikan päälle. ­ Kun koulutus järjestetään täällä Seinäjolle esimerkiksi Tampereen tai Helsingin sijaan, ihmisten on helpompi lähteä koulutukseen. Lisäksi saamme juuri sellaisen kurssisisällön kuin tarvitsemme ja säästämme matkakustannuksissa, Ketola-Annala sanoo. Pelkkää räätälöintiä kurssit eivät kuitenkaan ole, vaan niiden aikana käydään läpi myös uusien ohjelmistoversioiden piirteitä. Ketola-Annalan mukaan tämä tehostaa ja nopeuttaa ihmisten jokapäiväistä työntekoa. Hän arvostaa Sovelton joustavuutta kurssien järjestämisessä. Kurssit Seinäjoelle järjestyvät tarvittaessa jopa viikon varoitusajalla. Ison koulutustalon resurssit takaavat myös, että kouluttajat ovat todellisia asiantuntijoita. Atrian koulutukset ovat olleet päivän mittaisia. ­ Vaikka päiväkin on lyhyt aika, ihmisten on joskus vaikea irrottautua koulutukseen. Tästä syystä meillä ei ole ollut kahden päivän kursseja, Harju sanoo. Sovelton yleisille kursseille Atria lähettää ihmisiä esimerkiksi silloin, kun joku tarvitsee täsmäkoulutusta jostakin tietystä ohjelmistosta. Varhaista välittämistä myös ohjelmistojen käytössä Atrialla on ollut käynnissä varhaisen välittämisen hanke, joka on osoittautunut menestykseksi. Hankkeen myötä Atria on muun muassa tarjonnut kaikille työntekijöilleen kuntotestejä ja perustanut niska-selkä-ryhmiä ja painonhallintaryhmiä. Myös ohjelmistojen tehokas käyttö on osa varhaista välittämistä: kun työvälineet ovat hyvin hallussa, sujuvat työt paremmin, Ketola-Annala kertoo. Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Jussi Mustikkamaa
• Kurssit & Valmennukset ASiAntuntiJuuS LuovuuS JoHtAminEn tiEtotyö s.16 s.17 s.18 s.19
• 16 asiantuntijuus moBiiLiSovELLuKSiA tEHdään SuomESSA nokian ja Microsoftin strateginen yhteistyö on molemmille tärkeää. Ja nokialle elintärkeää. Yhteistyön tuloksena Microsoftin pilvipalvelut saavat potentiaalisesti moninkertaisen käyttäjämassan ja Nokialle aukeaa aivan toisenlaiset kehittäjänäkymät. Yhtä pc-käyttäjää kohden voi sovelluksella olla kohta kymmenen mobiilikäyttäjää. Microsoft Silverlight on monella tapaa Symbiania miellyttävämpi ja myös tuottavampi alusta sovelluksille. Ja kun yhteistyö onnistuu, näillä sovelluksilla on parin vuoden kuluessa valtava kuluttajamassa. Osaamiselle aukeaa kertaluokkaa suurempi mahdollisuus ­ myös Suomessa. Testien yö Soveltossa, 1.6. klo 16-23.30, Tule jos uskallat! Lue Ahti Haukilehdon blogi: www.sovelto.fi/kurssit/mobiilisovelluskehitys Infra-asiantuntijat: IPv6 käyttöönotto ja hallinta 14.-15.4. tai 19.-20.5. IPv4 osoitteiden on ennustettu loppuvan 2011 lokakuussa. Tämän jälkeen eri maanosien alueelliset rekisteröijät (Euroopassa RIPE) pärjäävät vielä pari vuotta. Entä sen jälkeen? Ota seuraava askel ajoissa ja siirry rauhassa IP-protokollan seuraavaan sukupolveen, jossa osoitteita riittää. Windows Server 2008 käyttöönotto ja hallinta 3.-6.5. Tampere ja 13.-16.6. Helsinki 6421 Configuring and Troubleshooting a Windows Server 2008 Network Infrastructure 9-13.5. 10324 Implementing and Managing Microsoft Desktop 4.-6.5. SharePoint 2010 asennus ja käyttöönotto 6.-7.6. SharePoint 2010 hallinta 9.­11.5. Exchange Server 2010 hallinta 26.-28.4. Tampere ja 25.-27.5. Helsinki iPhone- ja iPad-sovelluskehityksen peruskurssi 18.-19.5. iPhone- ja iPad-sovelluskehityksen jatkokurssi 7.-8.6. Android-ohjelmointi 18.-20.5. Windows Azure -ohjelmointi 8.-10.6. Windows Azure on uusi Microsoftin tarjoama pilvialusta. Sovellusten ohjelmointi tehdään tutulla .NET-alustalla, mutta Azure tarjoamat palvelut poikkeavat huomattavasti Windows Serverin tarjoamista palveluista. Tällä kurssilla käsitellään se, miten sovelluksia ohjelmoidaan Windows Azureen. ADO.NET-ohjelmointi jatkokurssi: Entity Framework ja LINQ 19.-21.4. Team Foundation Server Application Lifecycle Management 26.-28.4. SQL-kieli I 2.-3.5. ja SQL-kieli II 4.-5.5. SQL Server Reporting Services 30.5.-1.6. JavaServer Faces (JSF 2.0) 2.-3.5. Kehittäjäpäivät 25.-26.8. Pasila sovelto. /kehittajapaivat Windows 7 asennus ja käyttöönotto 4.-6.5. Windows 7 työaseman käyttöönotto ja hallinta 9-11.5. Sovelluskehittäjille: Mobiilisovelluksia tehdään Suomessa Windows Phone 7 -sovelluskehitys 23.-24.5. Windows Mobile 7 Tech Week 16.-20.5. Silverlight sovelluskehitys 4.-6.5.
• 17 Luovuus "LuovuuS on vAPAutEEn JA äLyKKyytEEn Liittyvä KyKy näHdä uuSiA ASiAyHtEyKSiä (ASSoSiAAtioitA), KEHittää EPätAvALLiSiA idEoitA, KäSittEitä, tEKniiKoitA JA intuitiotA SEKä Etääntyä tAvAnomAiSiStA AJAtuSrAdoiStA". (WikipEdiA) Katso kaikki: sovelto.fi/kurssit CS5 leiri ­ Monimediajulkaiseminen Creative Suitella 20.-23.6. Ilmoittaudu osoitteessa info@sovelto.fi Luovuus nähdään usein liitettynä suunnittelutyöhön, mainontaan ja markkinointiin. Tällöin ehkä tarkoitetaan "kuvaamataiteellista" luovuutta joka tuottaa kauniin ja tyylikkään lopputuloksen. Mutta usein aika samalla tavalla kuin edelliset ja niitä edeltävät vastaavat ratkaisut. Myös luovat ammattilaiset urautuvat luovuuden saralla, sinänsä uudet työt valmistuvat aina lähes saman prosessiin kautta. Luovuutta tarvitset tutkiessasi itseäsi suhteessa työtapoihisi ja tavoitteisiisi. On älykästä ottaa vapauksia työtapojen suhteen jotta voisit uusien asiayhteyksien kautta etääntyä vanhoilta urilta löytääksesi uudet, tulevaisuuden ratkaisut. Haasteet ovat kovat ja maailma vielä kovempi. Tarvitset rauhaa ja ajatuksillesi tilaa löytääksesi tien ja ratkaisut monikanavaisessa maailmassa. Me autamme. Sovellusten käyttäjille: Moderni Web sivusto J-Queryllä 16.-17.6.6 iPad julkaisut InDesignilla 27.4 ePub sähköiset kirjat InDesignilla 20.5. Google Analytics markkinoinnin ammattilaiselle 25.5. Google Adwords markkinoinnin ammattilaiselle 10.5. Digium Enterprise- myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen työkaluna 6.5. Ilman luovuutta tekisimme aina samat virheet kuin ennenkin. Luovuus on oppimista menneestä ja uusien ratkaisujen janoa.
• 18 Johtaminen myynti donKKAA tyKimmin ­ Dynamics cRm 2011 aVaa uusia mahDoLLisuuKsia Microsoftin uusin versio dynamics CRM 2011 -asiakkuudenhallintajärjestelmästä on merkittävä ja tärkeä päivitys. Suomeenkin on vihdoin saatavilla CRM:n Online-mahdollisuus, joka tekee käyttöönotosta vieläkin tehokkaamman. käyttöliittymään ja raportointiin on tullut paljon kaivattuja uudistuksia niin myyntijohdon kuin myyjänkin näkökulmasta. Ohjelma tarjoaa käyttöliittymään uudistuksia käyttäjälle niin valintanauhan kuin kaavioidenkin ja Excel-tyyppisten luetteloinnin muodossa. käyttöliittymän personointi ja entistä helppokäyttöisemmät lomakkeet tuovat helpotusta arkeen. Tuotteen ominaisuudet ja mahdollisuudet ovat totta, kun käytät hetken aikaa opiskeluun! Tilaa käyttäjäkokemusta parantava toiminnallinen asiakirjamalliratkaisu! Katso lisää: sovelto.fi Aamiaisseminaarit Java EE 6 uudet piirteet 21.4. Pasila Taru tietotyön herruudesta 27.5. Pasila Älypuhelimet Windows-alustalle 6.5 Pasila Ilmoittaudu osoitteessa info@sovelto.fi Microsoft Dynamics CRM 2011 -kursseja Microsoft Dynamics CRM 2011 ominaisuudet ja käytön suunnittelu, 2 pv 18.-19.5. Microsoft Dynamics CRM 2011 pääkäyttäjälle 2.-3.5. tai 13.-14.6. Microsoft Dynamics CRM 2011 perusteet 18.4. Helsinki tai 6.6. Tampere 80296 Microsoft Dynamics CRM 2011 Installation and Deployment 9.-10.5. 80294 Microsoft Dynamics CRM 2011 Customization and Configuration 25.-27.5. ITIL Foundation v 3 9.-11.5. Tampere ja 13.-15.6. Helsinki ICT-Projektipäällikön valmennus 15.-17.6. Helsinki Google Analytics 25.5. Excel taloushallinnon välineenä 12.-13.5. Valmennuksessa saat eväät niin tehokkaaseen laskentaan kuin raportointiinkin. Raportointi - välineenä SharePoint ja Excel Services 2010 18.-19.4. Excel 2010 sekä SharePoint 2010:n PerformancePoint Services ja Excel Services tarjoavat liiketoimintatietojen (Business Intelligence, BI) raportointialustan. Valmennuksessa opit hyödyntämään SharePointia raportoinnissa ja saat selkeän käsityksen siitä, millaisia mahdollisuuksia ja rajoituksia SharePoint tarjoaa. Valmennus sopii mainiosti kaikille, jotka ovat suunnittelemassa Excel-raportointia SharePointin kautta. SharePoint 2010 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 26.-27.5. SharePoint 2010 mahdollistaa tuottavan informaation hallinnan ja tehokkaan tietotyön. Ennen kuin tämä lupaus on lunastettu tarvitaan ennalta hyvä suunnittelutyö erilaisten SharePointin toiminnallisuuksien ja niiden taustalla olevien teknisten komponenttien käyttöönotosta.
• 19 Tietotyö tiEtotyö on tiEdon PAriSSA tEHtävää työtä Leirit SharePoint 2010 pääsiäisleiri 14.-18.4. ja kesäleiri 27.6.-2.7. Tietotyöleiri 14.-17.6. Ilmoittaudu osoitteessa info@sovelto.fi TIETOTURVAvinkki Me hankimme tietoa, jalostamme sitä, luomme uutta ja jaamme tietoa jalostettuna. Tietotyövälineet tekevät tiedon jalostamistyön yhdessä muiden kanssa joustavaksi. Myös työn tulosten jakaminen on helppoa. Työvälineiden ominaisuudet ovat lupauksia, joiden realisoituminen hyödyksi vaatii hiukan opiskelua, itsemme parantamista työvälineiden käyttäjänä. Me autamme. Kohtaatko ihmisen vai tekniikan? neuvotteluhuone on ollut se paikka, jossa tietoturvallisuus mätkäisee käytettävyyttä korville. Useimmille meille kun on tuttua, miten hankalaa on saada oma tietokone oikeaan verkkoon tapaamisen ajaksi. Isännällä olisi tarve päästä omaan toimistoverkkoon, mutta samaa yhteyttä ei voi tarjota vierailijalle ­ tietoturvan vuoksi. Vierailijan pitäisi saada yhteys oman organisaationsa verkkoon, päästä selaamaan dokumenttejaan ja kalenteria ja kenties käyttämään sähköpostiakin. Perinteisesti tämä on hoidettu kirjautumalla isännän vierailijaverkkoon (esim. syöttämällä ensin isännältä saadut langattoman verkon kirjautumistiedot) ja avaamalla siitä salattu etäyhteys omaan toimistoon käyttäen sovittua VPN-tekniikkaa. Riippuen valitusta yhteystavasta kirjoitellaan kirjautumisen aikana käyttäjätunnuksia ja salasanoja, käytetään kirjautumiseen monitoimikorttia, SecureID tms. laitetta ­ tietoturvan vuoksi. Aivan tavallista on, että yhteyksien kuntoon jumppaaminen vie 10-15 minuuttia tehokasta aikaa neuvottelujen pääasialta: ihmisten kohtaamiselta. Miltä tuntuisi vaihtoehto, jossa vain kirjautuisit koneellesi normaalisti ja napsauttaisit lähimmän verkkokaapelin kiinni? Ja kaikki toimisi: Isännän kone menisi automaattisesti toimistoverkkoon, ja jos samaan kaapeliin sattuisi tulemaan vierailijan kone, sille tarjottaisiin automaattisesti vierailijaverkko ja koneen VPN aukeaisi taustalla muodostaen yhteyden vierailijan omaan toimistoon huomaamattomasti ja nopeasti. Sähköpostit, kalenterit, toimistoverkon sovellukset, verkkojaot, intranetit ym. toimisivat kaikilla kuten oman työpöydän ääressä. Tämä on nykytekniikoilla täysin mahdollista ­ kyse on lähinnä siitä, mihin halutaan panostaa. Lisäbonuksena myös verkkoon kirjautuvan isännän koneen tietoturvallisuus voidaan tarkastaa ennen verkkoon pääsyä parissa sekunnissa kirjautumisen aikana. Miten Muka? Käytetään Microsoft NAP-tekniikkaa (Network Access Protection) höystettynä 802.1x protokollalla ja etäyhteyteen Microsoftin DirectAccess konseptia ­ joka tosin vaatii IPv6-protokollan tuekseen. Näillä se onnistuu! Etkö ymmärrä termejä? Tavoite on, ettei tarvitsekaan, vaan kaikki vain toimii. Pyydä tietohallintoa hoitamaan asia kuntoon, niin voit keskittyä olennaiseen neuvotteluhuoneessa ­ ihmisten kohtaamiseen. Jukka vuola Kirjoittaja on Sovelton seniorkonsultti rEALiSoi ominAiSuudEt oSAAmiSEKSi Excel perusteet 5.-6.5. Excel jatkokurssi 18.-19.5. Excel kikat ja konstit 16.5. Excel makrot ja VBA I 20.-21.4. Access 2007 peruskurssi 12.-13.5 Microsoft Project 2010 perusteet 26.-27.5. Microsoft Visio 2010 perusteet 9.5. SharePoint 2010 sisällöntuottajalle 11.-13.5. SharePoint 2010 pääkäyttäjälle 2.-3.5. Office 2010 käyttötuen/tukihenkilön näkökulmasta 4.-6.5. Vähennä osaamistarvetta! Paranna Office-ohjelmien käyttäjäkokemusta! Wordin ja PowerPointin käyttäjäkokemusta voi parantaa merkittävästi. Ratkaisu on yksinkertainen: Yrityksen omat, toiminnalliset Office-mallit. Mainostoimisto tuottaa brändin ja värit. Sovelto toteuttaa tähän konseptiin käytettävyyttä parantavan toiminnallisuuden. Kokemuksemme mukaan tämä on yksittäinen tärkein tietotyötä helpottava ja tuottavuutta lisäävä asia.
• 20 2/2011 Teksti: Riikka Hollo Kuvat: Jarmo Teinilä tervetuloa takaisin! Pitkä sairausloma, hoitovapaa tai vuorotteluvapaa voivat herättää ristiriitaisia tunteita: kelpaanko enää työyhteisöön, onko osaamiseni vanhentunut? On helpompi palata työhön, kun saa yhteisön tuen. Kolme vuotta kotona ­ uusi alku työpaikalla Susanna Nuutinen palasi syksyllä työhön hoitovapaan jälkeen. Yli kolme vuotta poissa hektiseltä pankkialalta sai hänet jännittämään työhön paluuta. ­ Työhön paluu ahdisti aika lailla. En tiedä, miksi; ehkä siksi, että pankkiala oli ehtinyt muuttua niin valtavasti vai jännitinkö alitajuisesti lasten sopeutumista hoitopaikkaan. Susanna sai niin mieheltään kuin työnantajaltaan, esimieheltään ja työkavereiltaan työhön paluuseensa täyden tuen. ­ Kun palasin takaisin töihin, minulle oli nimetty perehdyttäjä, jonka kanssa kävimme läpi uusia ohjelmia ja muutoksia. Osallistuin myös koulutuksiin, joista oli apua työtehtävääni perehtymisessä. ­ Parasta oli tunne, että olen tervetullut takaisin. ­ Nyt nautin jopa aamuisista työmatkoista, jotka ovat minulle omaa aikaa. Aikuisten ihmisten eli työkavereiden tapaaminen ja mielekäs työ ovat täydellistä vastapainoa äitiydelle ja perhekeskeiselle vapaa-ajalleni. ­ Meillä on ns. kahden uran perhe, jollainen on nykyisin yleistä. Muutto Saksaan oli hyvä sauma "vaihtaa" perheen sisäisiä rooleja. Puoli vuotta kului nopeasti. Työelämään hän valmistautui urheilemalla ja pitämällä itsestään huolta. Myös keskustelut lasten kanssa olivat tärkeitä. Pelottiko työhön paluu? ­ Ei pelottanut. Paljon enemmän pelotti vuorotteluvapaalle jääminen, Petri nauraa. Hän ei ajatellut osaamisensa vanhentuvan puolessa vuodessa, sillä hän seurasi alaa koko ajan. Lisäksi koti-isänä oppi taitoja, joista on hyötyä myös työelämässä. ­ Neuvottelutaito, päätösten perusteleminen, napakkuus ja tärkeimpänä läsnäolon taito. Lapset huomaavat heti, jos ajatukset harhailevat jossain muualla. ­ En usko olevan parempaa projektipäällikön koulutusta kuin kotiäitinä tai -isänä oleminen. Palattauaan takaisin töihin hän havahtui siihen, että työyhteisö onkin paljon laajempi kuin vain oman firman kollegat. ­ Oli hienoa huomata, että työyhteisö koostuu työtovereiden lisäksi myös asiakkaista ja muista sidosryhmistä. ­ Poissa oleminen auttaa näkemään työyhteisön uusin silmin. Tätä mahdollisuutta pitäisi hyödyntää entistä enemmän. Vuorotteluvapaa auttoi näkemään työyhteisön uusin silmin Kun Väyrysen perheen äiti lähti töihin Berliiniin, muutti koko poppoo mukana. Samalla Petri-isä päätti pitää puolen vuoden vuorotteluvapaan ja jäädä kolmen lapsen kanssa kotiin. Petri "Paavo" Väyrynen kutsuu itseään "sarjayrittäjäksi". Hän on Wakaru Partners Oy:n perustaja ja mukana useissa yrityksissä joko hallituksessa tai operatiivisessa työssä. Puolison ulkomaankomennus tarjosi pitkiä työpäiviä tehneelle miehelle tilaisuuden irtiottoon ja mahdollisuuden olla enemmän kotona lasten kanssa. Kun yrittäjä sairastuu Maija Oksasen rintasyöpä leikattiin reilu vuosi sitten. Sairaus tuli täysin puun takaa kiireisen yrittäjänaisen elämään, ja toipuminen jatkuu yhä. Syöpädiagnoosi pani vahvasti työorientoituneen naisen työkuviot kokonaan uusiksi, mutta onneksi lähellä oli joukko ystäviä ja auttavia yrittäjätovereita. Hän kiittelee mainosalan yrittäjistä koostuvan HardWorkingHouse Oy
• 2/2011 TieToTYÖ 21 Susanna Nuutinen kannustaa töihin palaajia nauttimaan arjen pienistä hetkistä. Myös positiivisella ajattelulla on valtava voima. LÄÄKÄRi neUVoo fAKTA · Noin 23 000 ammatissa toimivaa henkilöä joutui vuonna 2008 pitkälle sairauslomalle. Pitkien, 181-300 päivää kestäneiden sairauspäivärahakausien osuus kaikista samana vuonna alkaneista sairauspäivärahakausista oli noin 7 %. Lähde: Kelan sairausvakuutustilasto 2009. P · 2000-luvun vaihteessa ensimmäisen lapsen synnyttäneiden äitien kotonaolojakso oli 19 kuukautta (mediaani). 30 prosenttia oli kotona vielä 36 kuukauden päästä. 20 prosentilla perhevapaa jatkui toisen tai kolmannen lapsen kanssa. Lähde: Haataja, Anita & Hämäläinen, Ulla 2010. Viekö haikara tasa-arvon? Artikkeli teoksessa Hämäläinen, U. ja Kangas, O. ( toim.). Perhepiirissä. Helsinki, Kelan tutkimusosasto. itkän poissaolon jälkeen työyhteisö saattaa aluksi tuntua vieraalta, ahdistavaltakin. ­ Ristiriitaiset tunteet ovat aivan normaaleja, lohduttaa työterveyslääkäri Mikko Voutilainen Lääkärikeskuksesta. ­ Omat tuntemukset kannattaa ottaa rohkeasti esille ja kertoa avoimesti työterveyslääkärille ja esimiehelle. Jatkuva yhteydenpito työpaikkaan poissaolon aikana on Voutilaisen mielestä tärkeää. Kun yhteys säilyy, paluu arkeen sujuu mutkattomammin. ­ Myös esimiehellä ja työkavereilla on merkittävä rooli poissaolijan ajan tasalla pitämisessä. Säännölliset sähköpostit ja keskeisistä asioista tiedottaminen saavat sairauslomalaisen tai äitiyslomalaisen tuntemaan itsensä tärkeäksi myös poissaolon aikana. ­ Kannustan niin esimiehiä kuin työntekijöitäkin avoimuuteen ja reiluun keskusteluun. Työhön on helpompi palata, kun saa yhteisön tuen. Työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteinen palaveri hyvissä ajoin ennen työhön paluuta on usein paikallaan. Samassa tapaamisessa voi kartoittaa mahdolliset osasairauspäiväraha-asiat, mikä käytännössä tarkoittaa lyhyempää työaikaa (40-60%) enintään noin kolmen kuukauden ajaksi. Mikko Voutilainen muistuttaa, että lyhennetty työviikko on hyvä mahdollisuus myös esimerkiksi hoitovapaalta palatessa. -yhteisön avoimuutta, ymmärtäväisyyttä ja täydellistä tukea. ­ Sairastumiseni oli kamala tilanne koko yhteisölle. Meillä on yhteiset toimitilat, joiden kustannuksista jokainen yrittäjä vastaa omalta osaltaan. Teemme työtä itsenäisesti, mutta myös tiimeinä. En halunnut jättää ketään "pulaan" sairauteni takia ja jatkoin vuokran maksua, vaikka en töissä käynytkään, Maija kertoo. Leikkauksen jälkeen aloitettiin sytostaattihoidot ja sen jälkeen sädehoidot. Maija piti työyhteisönsä ihmiset ajan tasalla hoidon kulusta sähköpostitse. Hän koki, että avoimuus sairauden alusta asti oli ensiarvoisen tärkeää. Hoitojen jälkeen hän odotti marraskuuta, jolloin kaiken piti olla ohi. ­ Mutta sitten tulikin suuri pettymys ja kivut. Syövän ehkäisylääke aiheutti minulle sivuvaikutuksena niveltulehduksen, ja se oli henkisesti niin suuri pettymys, että masennuin. Syksy oli todella vaikeaa aikaa, ja olenkin sanonut, että ilman Tosca- ja Aida-koiriani en olisi selvinnyt. Maija on edelleen aktiivisesti yhteydessä työkavereihinsa ja he ovat aidosti kiinnostuneita hänen voinnistaan, ilman turhaa voivottelua. Opettiko sairaus jotakin? ­ Se pysäytti jatkuvan kiireen, ja vasta nyt olen tajunnut asettaa itseni tärkeysjärjestyksessä palkintosijoille. Ensin tulevat kolme aikuista lastani, sitten minä ja sitten vasta työ. Nyt on aikaa myös joogalle ja mökkeilylle. ­ Tässä onkin pohdittavaa meille jokaiselle: mille sijalle asetat itsesi oman elämäsi tärkeysjärjestyksessä? ­ Vasta nyt olen tajunnut asettaa itseni tärkeysjärjestyksessä palkintosijoille, Maija Oksanen sanoo.
• 22 Teksti: Jukka Behm Kuvat: Johannes Wiehn LUoVUUS 2/2011 Ole omien aivojesi johtaja Määrää aivosi tauolle. Elpymishetki työpäivän aikana on aivoille ja työteholle pelkkää plussaa IT-ammattilainen Sauli Jäntti huokoistaa työpäiväänsä myös ulkotöissä. aikka kuinka olisi kiire, yhdestä pidän kiinni: keitän espresson iltapäivisin. Mutteripannun lataus itsessään katkaisee ajatukset, kuvailee museonjohtaja Johanna Vuolasto. Hän valmistelee parhaillaan itäafrikkalaista nykytaidetta esittelevää ARS 11 -näyttelyä, jonka Kouvolan taidemuseo Poikilo toteuttaa yhteistyössä Kiasman kanssa. Päivittäinen espressohetki on hänen tapansa huokoistaa eli höystää työpäivää tauoilla. Joskus hän myös sopii päivän keskelle tapaamisia, V jotka eivät liity pelkästään työhön. Sekin toimii. ­ Tauon jälkeen työn laatu paranee ja harkinta lisääntyy, ei tule lähetettyä keskeneräisiä viestejä. En ole tosin hyvä tunnistamaan, milloin tekeminen kannattaisi keskeyttää, Vuolasto kertoo. iT-väki: muista tauot! Työteho paranee, kun huokoistaa päivää ja pitää tauoista kiinni, sanoo työterveyspsykologi Susanna Ahvenniemi Lääkärikeskuksesta. Työ ei tekemällä lopu, eikä työpäivän rakenne useinkaan tue lepohetkiä. Varsinkin IT-alalla työaika alkaa helposti vuotaa ja tulee tehtyä pitkää päivää. Elpymiseen jäävä aika lyhenee. ­ Siksi huokoistamisesta täytyy jokaisen huolehtia itse, Ahvenniemi neuvoo. Onneksi on olemassa kahvitauko, lakisääteinen tauko aivoille. Mitä useampia keinoja työntekijällä on huokoistamiseen, sitä parempi. Kävelylle tai lumenluontiin Tiedon Senior Architect Sauli Jäntti työskentelee pääasiassa kotitoimistossaan Kouvolassa. Puolenpäivän maissa hän lepuuttaa aivojaan pienellä kävelyllä tai vaikkapa lumitöillä. ­ Joskus katkaisen tekemisen surffaamalla netissä tai lukaisemalla lehden, sanoo sovellusarkkitehtuurin parissa painiskeleva Jäntti. Jonain päivänä riittää yksi paussi, joskus tarvitaan useampikin. ­ Kun on monta asiaa kesken, on pakko tehdä välillä muuta. Työhön liittyvän ongelman voi ratkaista pitämällä tauon. Sen aikana ajatukset selkeytyvät. Johanna Vuolasto pitää espressohetkestään kiinni kiireisimpinäkin työpäivinä. Tauon jälkeen työn laatu paranee ja harkinta lisääntyy. AivoJEn HuoLto-oPAS Huokoista työpäivää: lukaise päivän lehti, venyttele hetkinen, juttele työkavereiden kanssa niitä näitä, pidä kahvitauko. Haukottele ja huokaile. Ne ovat elimistön spontaaneja tapoja rentoutua. ota nokoset (max 20 min) tai hiljenny hetkeksi. Vakuuta pomo siitä, että työpaikalle tarvitaan hiljentymishuone tai vähintäänkin sohva. Tee joka ilta puolen tunnin rauhallinen iltakävely. Se vaikuttaa aivojen virkeyteen suotuisammin kuin kova liikunta. Vinkki Aalto-yliopiston design Factory on suunnitellut uudenlaisen kahvi- ja taukotilan työpaikoille. Lisätietoa: www.kafis.fi
• 2/2011 LUoVUUS 23 RATES FORD MANNERHEIM JEESUS GANDHI EINSTEIN POPPER KENNEDY CAESAR SUN TZU LUTHER NAPOLEON TWAIN EDISON CHURCHILL MARX LOCKE AHTISAARI OWEN SNELLMAN TAYLOR MAO ELISABETH KEKKONEN NEWTON NYKÄNEN TESLA SMITH Kaikki suuret ovat olleet opettajia! 13.5. Aamiaisseminaari Näkökulmia talousjohdon tehokkuus- ja HR-haasteisiin. Sovelto, Ratapihantie 11, Pasila Lähikuvassa edvard Westermarck Edvard Alexander Westermarck syntyi Helsingissä 20. marraskuuta 1862. Hän oli yksi aikansa suurista sosiologeista, mutta vaikutusvaltaisten kilpailijoiden vuoksi hänen työnsä painui unhoon useiksi vuosikymmeniksi. Keskeisin kilpailijoista oli ranskalainen Emile Durkheim. Westermarck oli ensin tunnetumpi, mutta hänen poikkitieteellistä työtään oli haastavaa seurata. Durkheim keräsikin laajemman joukon oman työnsä jatkajia. Westermarck lienee ollut oikeassa useimmissa kiistakysymyksissä, ja hän on monien nykyisten metodien edelläkävijä. Westermarck paneutui aluksi englannin opiskeluun voidakseen perehtyä Darwinin oppeihin. Avioliiton historiaksi nimetty pääteos valmistui Lontoossa 1891; esipuheen laati evoluutioteorian toinen keksijä Wallace. Westermarckin toinen pääteos käsittelee moraalin syntyä; G.H. von Wright piti sitä tärkeimpänä suomalaisen filosofin kirjoituksena. Westermarck osoittaa, että moraali perustuu tunteisiin järjen sijaan ja että se saa erilaisia ilmentymiä kulttuureittain. Sigmund Freud vastusti kiivaasti Westermarckin ajatuksia. Osoittaessaan lapsuusvuosien kasvinkumppanuuden ehkäisevän insestiä Westermarck tuli todistaneeksi Freudin oidipuskompleksiin nojaavat ajatukset vääriksi. Westermarckefektinä nykyään tunnettu toeria selittää ironisella tavalla Freudin virheellisen uskon oidipuskompleksiin; tämä ei lapsuudessa saanut nauttia äitinsä läheisyydestä, vaan häntä hoiti imettäjä. Antropologian ja kenties enemmistöstä poikkeavan seksuaalisen suuntautumisensa avaamin silmin Westermarck haki suvaitsevaisuutta tukevia teorioita ja todisteita. Hän yhdisteli moraalifilosofiaa, biologiaa, sosiologiaa ja antropologiaa ja osoitti, miten niiden leikkauskohdasta löytyy ennen muuta suvaitsevaisuus. Westermarck toimi pitkään professorina sekä Suomessa että Englannissa, oli Turun ruotsalaisen yliopiston ensimmäinen rehtori, useiden yliopistojen kunniatohtori ja monien kansainvälisten tieteellisten seurojen johdossa tai kunniajäsen. Hän kuoli Tenholassa 3.9.1939. Risto Linturi Lähteet: New World Encyclopedia, Amazon; Roos, J.P (2008) Durkheim vs. Westermarck: An uneven match. Nähdään aamiaisella! Tutustu ohjelmaan: www.sovelto.fi/osaaminenkuilussa Ilmoittautumiset: info@sovelto.fi oletko mukana talkoissa? Suomen maabrändivaltuuskunta ehdottaa, että jokainen meistä voi tehdä jotakin paremman Suomen ja paremman maailman eteen. Ratkaisija-uutiskirjeen lukijat aikovat tehdä muun muassa seuraavaa: Opiskelen tietotekniikkaa ja opetan sitä vanhemmilleni. Käyn juttelemassa naapurin mummon tai papan kanssa. Majoitan ulkomaisen vaihto-oppilaan. Järjestän talkoot tai ainakin osallistun niihin. Annan lahjaksi suomalaista luovuutta, esimerkiksi ylioppilaalle teatterilipun tms. Ehdotan parhaalle työpaikkaopettajalle diplomia. Luovun pullovedestä. Opettelen tunnistamaan yhden syötävän sienen vuodessa. Puhun työpaikalla kollegoiden kanssa siitä, miten konflikteja voidaan ratkaista. Puhun ulkomailla ihmisten kanssa. Harrastan arkiliikuntaa. Sovelton Ratkaisija-uutiskirjeen kysely, helmikuu 2011 20% 40% 60% 80% 100% Katso myös www.tehtavasuomelle.fi MACCHIAVELLI THATCHER SOK Joko saat Ratkaisija-uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaukset: info@sovelto.fi
• TOIMISTONI ON SIELLÄ, MISSÄ MINÄKIN. PILVESSÄ ON VOIMAA. TARTU PILVIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUKSIIN VASTAAMALLA KOLMEEN NOPEAAN KYSYMYKSEEN. Saat palkinnoksi pilvipalveluoppaan, jonka avulla voit tutustua pilven mahdollisuuksiin. Tee testi osoitteessa microsoft.fi/pilvi Nyt voit antaa työntekijöillesi mahdollisuuden työskennellä turvallisesti sijainnista, kellonajasta ja laitteista riippumatta yksinkertaisten ja tuttujen yhteistyö- ja viestintäratkaisujen avulla. Office 365 perustuu Microsoft Online Services -tekniikalle, jolla on jo yli 40 miljoonaa käyttäjää ympäri maailmaa. Windows Azure on rajattomasti skaalautuva sovellusalustapalvelu, jolla voi kehittää, julkaista ja ajaa sovelluksia pilvestä. Käyttöön pohjautuvan kustannusmallin ansiosta maksat vain siitä mitä todella tarvitset ja Windows Azuren resurssit eivät lopu kesken. Kasvata myyntiä, hyödynnä markkinointipanostukset mahdollisimman tehokkaasti, paranna asiakastyytyväisyyttä ja pidä yllä organisaation asiakassuhteita helppokäyttöisellä ja älykkäällä pilviteknologialla toteutetulla CRM-ratkaisulla. Kaipaatko ensikäden tietoa pilvestä? Tervetuloa Microsoft Cloud Day business -lennolle 11.5.2011 klo 8.30-16.30 Hilton Airport -hotelliin. Ilmoittaudu nyt osoitteessa msevents.fi/cloudday. Hinta 250 + ALV / osallistuja, kutsuvieraille ilmainen Windows Intune -ratkaisun avulla voit helposti ja turvallisesti hallita ja päivittää kaikkia yrityksen tietokoneita etäyhteydellä web-pohjaisen käyttöliittymän kautta. Näin varmistat, että henkilöstösi työskentelee aina mahdollisimman toimivilla työkaluilla. Windows Server 2008 R2 Hyper-V -virtualisoinnilla ja Microsoft System Center -hallintaratkaisujen avulla voit rakentaa yksityisiä pilviratkaisuja ja uudistaa IT-palvelutuotantoalustasi. Yhteentoimivilla teknologioilla saavutetaan kustannustehokas ja dynaaminen infrastruktuuri.