• nro3 2008 Luovuus kuuluu kaikille s.6­7 SYYS-marraSkuun ParHaaT TieToTekniikkakurSSiT! S.13­18 LiSää neTiSSä: fcSoveLTo.fi Otto Brandt: IT-oppia vauhdin ystäville s.4­6 Maanmittauslaitos: Toimisto-ohjelmistot päivitettiin ennen maastokautta s.8­9 Metso keskittää it:tä paikallisuutta unohtamatta s.20­21
  • 2 PääkirjoiTuS fc Sovelto uutislehti 3/2008 Luovasti laiskotellen! aailma muuttuu nopeasti ja kehityksen vaikutukset työelämään ovat suuria. Menestystekijät on jatkuvassa muutoksessa innovoitava kerta toisensa jälkeen uudelleen. Kehityksen myötä luovuus on noussut yhdeksi ihmisten ja organisaatioiden tärkeimmistä vahvuuksista. Luovuus on positiivisesti esillä niin päättäjien puheissa kuin mediassakin. Harmillista on se, että luovuutta käsitellään näissä yhteyksissä usein kovin suppeassa merkityksessä. Luovuus ei ole tiettyjen toimialojen yksinoikeus. Se ei myöskään ole yksiselitteisesti sama asia kuin taiteellisuus, sillä kaikilla toimialoilla esiintyy luovia ratkaisuja ja kaikki työntekijät voivat ammattiin katsomatta olla luovia. Monet parhaista oivalluksista eivät pidä sisällään mitään täysin uutta vaan yhdistelevät nokkelasti jo tunnettuja asioita aikaisemmin totutusta poiketen. Merkittävä innovaatio ei ole pelkkää tekniikkaa vaan ratkaisu, jonka myötä ihmiset muuttavat käyttäytymistään ja kehittävät toimintatapojaan. Tieto- ja viestintätekniikka-ala on mahdollistanut nykyisen globalisaation ja tuonut miljardeja ihmisiä tiedon lähteille. Tämä valtava tiedon vallankumous poikii myös jat- M kuvasti uusia luovia ratkaisuja ihmiskunnan haasteisiin. Suomessa ict-sektori on tuottanut paljon merkittäviä mm. vanhoista keksinnöistä kopioituja, paranneltuja ja yhdisteltyjä innovaatioita, joita maailmalla hyödynnetään ja kopioidaan joka päivä. Myös opettaminen ja oppiminen ovat luovaa työtä. Kouluttaminen on aineetonta arvoa tuottava palvelu, joka toteutetaan aina yhdessä. Kyseessä on siis ainutlaatuinen, interaktiivinen tapahtuma, joka kiistatta luo lisäarvoa sekä opetettaville että opettajalle. Opetustyön tuottama arvo koituu laajasti ihmiskunnan hyödyksi, kun pyörää ei tarvitse jokaisen keksiä uudelleen ja arjen innovaatiot leviävät evoluutiomaisen monistumisen kautta. Oppimiseen käytetty aika tuottaa parhaan koron. Kaupan päälle saa vielä kokea oppimisen iloa. Laitetaan yhdessä tieto- ja viestintätekniikan soveltamisen osaaminen kiertämään ja vapautetaan aikaa olennaiseen. Aikaa kannattaa käyttää luovaan laiskotteluun ­ omaksi ja ihmiskunnan hyödyksi! Sanna Varpukari-Anttila Toimitusjohtaja FC Sovelto Uutislehti Lehti sisältää aiheita alan keskeisimmiltä kiinnostusalueilta ja antaa myös käy- tännön vinkkejä jokaiselle tietokoneen käyttäjälle. Lehden sisäsivuilla on koulutusohjelmamme, josta voit valita sinulle parhaan kurssin. Tarkemmat tiedot kurssien sisäl- löistä ja koko tarjontamme löydät osoitteesta fcsovelto. fi. FC Sovelto Uutislehti tuo tietotekniikan hyödyntämisen lähelle ihmistä 4 kertaa vuodessa. Mukavia lukukokemuksia! P.S. Anna palautetta! Toimituksemme on erittäin kiinnostunut mielipiteestäsi ja toiveistasi ­ mistä aiheista haluaisit meidän kertovan? Ilmaista ict-koulutusta peruskoulun opettajille FC Sovelto tarjosi sadalle peruskoulun 7­9-luokan opettajalle veloituksettoman tietotekniikkakurssin. Opettajille haluttiin näin antaa tilaisuus oman osaamisen kehittämiseen ja ict-taitojen päivittämiseen. Maksuttomat kurssipaikat täyttyivät ilmoittautuneista viikossa. Tietoteknisistä taidoista hyötyvät opettajan lisäksi oppilaat sekä koko kouluyhteisö. Siitä huolimatta tällä hetkellä vain harvoilla kouluilla on varaa panostaa opettajien ict-koulutukseen. ­ Tarjoamiemme kurssien nopea täyttyminen kertoo siitä, miten kova tarve opettajilla on ajanmukaisen tietotekniikkaosaamisen kehittämiseen, kertoo FC Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari-Anttila. Tempaus oli FC Soveltolta suuri panostus: kurssien arvo on yhteensä noin 100 000 euroa. Kesä- sekä elokuussa järjestettyjen kurssien valikoimaan kuului toimistosovellus-, kuvankäsittely-, järjestelmänhallinta- ja sovelluskehityskoulutuksia. Tulevaisuudessa tietotekniikkaosaaminen on tärkeä kansalaistaito, muistuttaa Varpukari-Anttila ja toivoo, että opettajat innostuisivat kurssien ansiosta myös taitojensa syvällisemmästä kehittämisestä. ­ Tunnemme opettajan työn vaativuuden ja osaamisen ylläpitämisen haasteet. Siksi haluamme jakaa omaa osaamistamme ja auttaa opettajia selviytymään arjesta sujuvammin. Haluamme myös korostaa opetustyön arvoa keskeisenä ihmiskunnan hyvinvoinnin kasvattajana. Kipinä ict-alalle opettajan esimerkistä Työvoimapulasta kärsivä ict-ala kaipaa lisää nuoria toivoja ratkaisemaan esim. eläköitymisen myötä tarvittavaa työn automatisointia tietotekniikan avulla. Siksi kurssit kohdistettiin 7­9-luokkalaisten parissa työskenteleville opettajille. ­ Yläkoulun oppilaat ovat elämänvaiheessa, jossa he tekevät suuria valintoja. Toivomme, että opettajat innostuvat tietotekniikan hyödyntämisestä ja rohkaisevat omalla esimerkillään oppilaita suuntautumaan tulevaisuudessa tietotekniikka-alalle., Varpukari-Anttila pohtii.
  • fc Sovelto uutislehti 3/2008 SiSäLLYSLueTTeLo 3 Julkaisija FC Sovelto Oyj Johtava suomalainen ict-osaamisen keskus. Koulutus- ja konsultointipalveluita sovelluskehittäjille, järjestelmäasiantuntijoille ja tietotekniikan käyttäjille. Helsinki: Ratapihantie 11 (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3 33100 Tampere fcsovelto.fi Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila Toimituskunta Jetta Laajarinne Anne Tarkiainen Miia Eloranta, Soprano Oyj Laura Akkila, Soprano Oyj Hanna Komulainen, Soprano Oyj otto Brandt s.4­6 Ulkoasu Erkki Tuomi, Live!design Oy Kuvaajat Kimmo Brandt Juha Laamanen Mikko Niemelä Vilja Tamminen Sivut 4­12 iT-oppia vauhdin ystäville s.4­6 Luovat alat ­ tyhjä käsite tilastomiehelle s.7 Toimisto-ohjelmistot päivitettiin ennen maastokautta Luovuus kuuluu kaikille iTiLissä on itua Sivut 13­18 Sovelluskehitys infra Tietohallinto Tietokannat s.14 s.15 s.16 s.16 s.17 Sivut 19­24 metso keskittää it:tä paikallisuutta unohtamatta Tampere ja Helsinki yhdistivät voimansa tuotetestauksessa vinkki mestariluokkalaiset esittäytyy s.20­21 Kannen kuva Kimmo Brandt Painopaikka Sanomapaino Oy s.22 s.23 Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121 E-mail: uutislehti@fcsovelto.fi Julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, elokuussa ja lokakuussa. Seuraavan kerran julkaisu ilmestyy lokakuussa 2008. s.8­9 Sovellusten käyttö s.10­11 s.12 s.23 Luovuus kuuluu kaikille s.10­11
  • 4
  • oTTo BRandT IT-oppIa vauhdIn YsTävIlle Kun vauhdista kiinnostunut Otto Johan Albin Brandt perusti Helsinkiin vuonna 1905 pienen urheiluliikkeen, kirjattiin myynnit vielä muistiin käsin. Reilut sata vuotta myöhemmin Oy Otto Brandt Ab on 150 ihmistä työllistävä konserni, jossa mustekynän rahina on vaihtunut tietokoneiden naputukseen, ja taloustiedotkin kulkevat bitteinä paperin sijaan. Teksti: Hanna Komulainen Kuvat: Kimmo Brandt Y rityksen talous- ja hallintojohtaja Katri Leppäniemi kertoo, että Otto Brandt oli kiinnostunut kaikesta, jolla pääsi kulkemaan lujaa. Nykyisin yrityksen valikoimissa on valtava valikoima erilaisia ajopelejä, joilla voi kiitää niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Otto Brandtin työntekijät eivät kuitenkaan vietä päiviään pelkästään moottoripyörän sarvissa tai veneen ruorissa.
  • 6 oTTo BRandT fc Sovelto uutislehti 3/2008 ­ Lähes kaikki työntekijämme käyttävät työssään tietokonetta, myös myymälöissä ja korjaamopuolella. Siksi Microsoft Office Sharepoint Server 2007:n käyttöönotto vaikutti käytännössä koko henkilöstön työntekoon, Leppäniemi toteaa. Otto Brandtilla toteutettiinkin vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla laajamittainen henkilöstön IT-koulutusprojekti, jonka tavoitteena oli tutustuttaa työntekijät uuden järjestelmän ominaisuuksiin ja käyttöön. Leppäniemen lisäksi projektissa oli tiiviisti mukana järjestelmäasiantuntija Laura Mäenpää, joka vastaa työssään myös Otto Brandtin intranetistä. Muutokseen apua ulkopuolelta Suuri syy Sharepointin käyttöönottoon oli halu uudistaa intranet ja mahdollistaa sisällöntuotanto aiempaa suuremmalle joukolle yrityksen sisällä. Myös dokumenttien hallinta sekä ryhmätyötilaominaisuuksia otettiin käyttöön. ­ Päätimme, että näin ison muutoksen läpivientiin tarvitsemme apua ulkopuolelta. Työntekijöitämme oli aiemminkin käynyt FC Sovelton yksittäisillä kursseilla, mutta nyt halusimme satsata räätälöityyn, käytännössä koko henkilöstön kattavaan koulutukseen, kertoo Katri Leppäniemi. Koulutusprojekti alkoi jo vuoden 2007 puolella workshopeilla, joihin osallistui FC Sovelton asiantuntijoiden lisäksi Otto Brandtin avainhenkilöitä. Asia haluttiin tehdä ensin tutuksi heille. Sen jälkeen järjestettiin koko henkilöstölle "starttikoulutus", jossa käytiin läpi perusasioita. Intranetin viisitoistahenkinen sisällöntuotantoryhmä sai vielä lisäoppia Sharepointin käytöstä. Koulutuksen ansiosta uuden intranetin lanseeraus sujui mutkattomasti, brandtilaiset kiittävät. Työntekijät arvostivat työnantajan halua panostaa heidän osaamiseensa, ja koulutuksesta saatiin myönteistä palautetta. ­ Tavoitteenamme on, että intranet toimii jatkossa entistä tehokkaammin sisäisenä viestintäkanavana. Siksi sisällön pitää päivittyä koko ajan. Vetonaulana toimii etusivun ruokalista, joka saa useimmat ainakin vilkaisemaan intraa säännöllisesti, hymyilee Laura Mäenpää. Asiantuntijaan luotetaan Uuteen järjestelmään siirtymisen yhteydessä päivitettiin myös Office-ohjelmistot uuteen versioon. Sen vuoksi koko henki- löstö sai oppia Office 2007 -ohjelmiston käytöstä. Talon oma IT-väki oli käyttänyt itse uutta Officea jo jonkin aikaa, mikä antoi hyödyllistä pohjatietoa siitä, millaisia kysymyksiä uuteen versioon siirtyminen aiheuttaa. Kun Office 2007 oli saatu käyttöön, saivat halukkaat vielä perehtyä PowerPointin saloihin. Lisäksi järjestettiin syventävää koulutusta Excelin käytöstä. Mittava koulutusprojekti on saanut kiitosta osallistujilta. ­ Yleisin kommentti taisi olla, että ai tämän voi tehdä näinkin helposti, kertoo Katri Leppäniemi. Erityisen hyödyllisinä pidettiin kursseilta saatuja ohjekirjoja, sillä niistä asioita on helppo palauttaa mieliin myös jatkossa. Tilanteen ja tarpeen mukaan koulutuksia pidettiin sekä omissa toimitiloissa Vantaalla että FC Sovelto Oy:n tiloissa Pasilassa. ­ Ulkopuolisen asiantuntijan osaamiseen myös luotetaan hyvin. Ihmiset uskoivat saavansa viimeisimmän tiedon asiasta, kun opettamassa olivat ihmiset, joille alan koulutus ja ohjelmistokehityksen seuraaminen on päätyötä, lisää Laura Mäenpää. Jatkossa suunnitelmissa on ainakin Outlookin tehostetun käytön koulutus. "ai tämän voi tehdä näinkin helposti" Otto Brandt oli kiinnostunut kaikesta millä pääsee lujaa, kertoo Katri Leppäniemi.
  • fc Sovelto uutislehti 3/2008 7 koLumni Aku Alanen Luovat alat ­ tyhjä käsite tilastomiehelle Myös Microsoft Office Sharepoint Server ­järjestelmän kehitys jatkuu syksyllä. Nyt Brandtilla kuitenkin keskitytään liiketoiminnan pyörittämiseen. Moottoripyörien, mönkijöiden, perämoottoreiden, veneiden ja varaosien myynti ja huolto pyörivät nimittäin kesäaikaan täydellä teholla, kun tuhannet suomalaiset haluavat kokea teillä ja vesillä sen saman vapauden tunteen, joka hurmasi aikanaan myös Otto Johan Brandtin. Tavoittenamme on, että intranet toimii jatkossa entistä tehokkaammin sisäisenä viestintäkanavana, kertoo Laura Mäenpää. T ilastokeskuksessa pohdittiin eräässä opintoryhmässä ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla jo muutama vuosi sitten pitkään, voiko luovuutta tilastoida. Johtopäätös oli hyvin kriittinen, luovuus on ylipäänsä asia, joka aukeaa vaikeasti, jos ollenkaan tilastoinnille. Oltiin varmaan liikaa aikaamme edellä. Erityisen kriittisesti suhtauduttiin sellaisiin luovuus-termin ilmauksiin tai sovelluksiin, jotka liittyvät läheisesti juuri tilastontekijöiden ja taloustieteen ydinasioihin eli toimialan tai ammatin tai sektorin mukaisiin luovuusjaotteluihin. Luovuushan ilmenee vasta ajatus- tai toimintaprosessin kuluessa millä alalla tai ammatissa tahansa eikä suinkaan etukäteen. Silti olen itsekin yrittänyt kokeilla muutamassa artikkelissa millä kriteereillä luovuutta sitten voisi mitata. Toki ihan oikeat luovuustutkijat kuten Kari Uusikylä varoittivat minua numeraalisen mittauksen vaaroista. Tulokset eivät vain ole kovasti miellyttäneet luovuusmittareiden haluajia ja kysyjiä, koska ainoiksi mielekkäiksi jäivät kiireen poissaolo, suvaitsevaisuus, hierarkian puuttuminen, epäonnistumisten sietäminen jne. eivätkä suinkaan toimiala tai ammatti. Nykyään joidenkin ministeriöiden ajamaa luovat alat-creative industries konseptia pidettiin meillä täysin kestämättömänä sen näennäisestä mediaseksikkyydestä huolimatta. Koko konseptista puuttuu yhteys laajaan kansainväliseen sekä yksilö- että yritystason luovuustutkimukseen. Tiivistettynä teoreettinen kritiikki perustui siihen että luovien alojen perusmääritelmä (erityisesti Britanniassa, josta koko idea on meille kopioitu) nojaa vain yksilölliseen luovuuteen ja on kopioitu tekijänoikeuden määritelmästä. Kollektiivinen luovuus on vähintään yhtä tärkeä ja tulevaisuudessa jopa tärkeämpi luovuuden muoto. Sama koskee ipr:n ja open sourcen suhdetta. Open source on ainakin minusta tulevaisuuden luovuuden valtalinja eikä ipr millään lailla väheksymättä ipr:n roolia joissakin kysymyksissä. Luovien alojen konseptin metodologinen kritiikki perustuu siihen että etukäteen ei voida määritellä jotain alaa luovaksi, sitä voi ilmetä millä tahansa alalla. Vasta jälkikäteen jonakin konkreettisena aikana voidaan joku ala todeta luovaksi. Näinhän tehdään kansainvälisissä innovaatiotutkimuksissa innovaatioiden osalta. Yrityksille tehdään kyselyjä missä määrin ja minkälaisia innovaatioita ne ovat tehneet ja vastausten pohjalta voimme arvioida millä aloilla on esiintynyt innovaatioita. Alojen luovuustaso vaihtelee ajan kanssa. Tilastoluokitusten pitää nojata sellaisiin käsitteisiin, jotka voidaan edes jotenkin etukäteen määritellä vähän pysyvämmiksi ajassa. Luova tänään voi olla ei-luova huomenna. Sen sijaan vaikkapa kulttuuriset alat tai tietointensiiviset yrityspalvelualat voidaan edes kohtuudella määritellä etukäteen. Myös poliittisella tasolla ajatus, että luovuutta kehitetään vain joillakin erityisillä aloilla, tuntuu epämielekkäältä. Jos meillä ei ole mitään tietoa, ovatko valitut juuri niitä, joilla sitä on tai ei ole, etukäteisvalinnassa ei ole oikein päätä eikä häntää. Luovuuttahan pitää kasvattaa joka ikisellä alalla kullekin alalle ominaisilla tavoilla. Sama koskee politiikkaohjelmia. Niiden alojen valinta ei pohjaudu mihinkään luovuuden tutkimukseen eikä niissä ole mitään sisältöön perustuvaa valintaa. Sen sijaan on hieman toinen asia puhua luovasta tilasta, kaupungista tai luovasta taloudesta yleensä, siinähän jätetään aivan oikein metodisesti asia auki. Monelta harmilta olisi myös säästytty, jos luovien alojen konseptin puolestapuhujat olisivat käyttäneet ilmaisua taiteellisesti tai kulttuurisesti luovat alat. Sitähän he kuitenkin todellisuudessa ymmärtääkseni yleensä ajattelevat. Jostain syystä tämä vaihtoehto ei myöskään kelpaa iskulauseen esittäjille.
  • 8 maanmiTTauSLaiToS fc Sovelto uutislehti 3/2008 Maanmittauslaitoksen ict-asiantuntijat Leena Simola ja Jarkko Mäkelä vetivät seitsemän hengen projektiryhmänsä kanssa keväällä laajan päivitys- ja koulutushankkeen. Yhteyspäällikkö Tapani Järveläinen (vas.) oli mukana laitoksen oman tilaajapuolen edustajana.
  • fc Sovelto uutislehti 3/2008 maanmiTTauSLaiToS 9 Toimisto-ohjelmistot päivitettiin ennen maastokautta Maanmittauslaitos tarttui kunnianhimoiseen ict-projektiin, kun se päätti toteuttaa Office 2007 -siirtymän harvinaisen tiiviissä aikataulussa. Uuden ohjelmistopaketin asennusten lisäksi koko laitoksen väki Ahvenanmaalta Ivaloon saakka perehdytettiin version käyttöön vain kolmen viikon aikana. Teksti: Laura Akkila Kuvat: Vilja Tamminen Kevät oli kiireistä aikaa Maanmittauslaitoksella. Kalenteria täyttivät hiihto- ja pääsiäislomat, joiden lisäksi it-puolella käynnissä oli maanmittaustoimintoihin käytetyn Jako-sovelluksen päivitys. ­ Maastokausi alkaa huhtikuun lopulla, ja silloin työntekijämme ovat paljon ulkona. Vapaita viikkoja oli tarjolla niukasti. Office 2007:n käyttöönotto ja koulutus piti toteuttaa ennen maastotyön alkua, yhteyspäällikkö Tapani Järveläinen kertoo. Järveläinen toimi projektissa Maanmittauslaitoksen sisäisen tilaajapuolen edustajana. Keskeisenä tavoitteena FC Sovelton kanssa toteutetussa hankkeessa oli, että maasto- ja karttatietokantoja sisältävä Jako-sovellus ja uusi Office-versio toimisivat hyvin yhteen. ­ Aikataulun lisäksi haastavaa oli suuri mittakaava. 1 900 henkilön organisaatiossamme riittää työasemia, toteaa koulutusten suunnittelu- ja toteutusvastuussa ollut ict-asiantuntija Leena Simola. Simolan lisäksi projektiryhmässä toimi kahdeksan Maanmittauslaitoksen työntekijää. Ryhmä oli jaettu sisältö- ja koulutuspuoleen sekä teknisestä toteutuksesta vastaaviin asiantuntijoihin. ­ He tekivät kolme viikkoa töitä lähes tauotta ja asensivat Office-paketit iltojen ja öiden aikana kaikille työasemille, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut ict-asiantuntija Jarkko Mäkelä. ympäri Suomen. Pohjanmaalla koulutusta tarjottiin kahdella kielellä ja Ahvenanmaalla se oli kokonaan ruotsiksi, kertoo Simola. Maanmittauslaitokselle räätälöidyn oman kirjallisen oppimateriaalin lisäksi tehtiin webcast-videoklippejä, joissa esitellään ohjelmiston perusominaisuuksia kädestä pitäen. Työntekijät voivat käydä katsomassa muistin virkistykseksi videoita intranetistä koulutusten jälkeenkin. ­ Videoklipit ovat olleet todella suosittuja: joka kolmas työntekijämme on käynyt ainakin kerran katsomassa niitä. Keskimääräinen katsomisaika on ollut yli 20 minuuttia, joten ne ovat kiinnostaneet todella paljon. Video on oppimismuotona siitä kätevä, että jokainen voi valita katsottavakseen juuri sen asian, mihin kaipaa omassa työssään apua, Mäkelä kehuu. laajuisista käyttöönotto hankkeista, jotka olisi toteutettu yhtä lyhyessä ajassa. vain kolmessa viikossa yli 2 000 työasemalle asennettiin ohjelmistot ja koko henkilöstö ympäri suomen perehdytettiin uuteen käyttöliittymään. Olen ryhmämme tekemästä työstä varsin ylpeä, hymyilee Mäkelä. ­ Tuntuu, että henkilökemiat pelasivat tässä urakassa erityisen hyvin yhteen. Vaikka projektisuunnitelma olisi kuinka hieno, toteutus ei onnistu ilman toimivaa joukkuepeliä, Järveläinen komppaa työtoveriaan. TieTokuLma 375 vuotta maanmittausta Suomessa · Vuonna 2008 on kulunut 375 vuotta siitä, kun ruotsalainen maanmittari Olof Gangius sai määräyksen lähteä Suomeen. Suomalaisen maanmittauksen lasketaan alkaneen tästä hetkestä. · Maanmittauslaitos toimii tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. · Maanmittauslaitoksessa on 13 maanmittaustoimistoa, kuusi valtakunnallista tuotanto- ja palveluyksikköä sekä keskushallinto. Työntekijöitä on yhteensä noin 1 900. · Maanmittauslaitoksen tehtävänä on huolehtia kiinteistötietojärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä sekä ylläpitää valtakunnallista paikkatietohakemistoa. Lisäksi se tuottaa kiinteistöjä, maastoa ja ympäristöä koskevia tietoja ja palveluita yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin. · Maanmittauslaitoksen suurimman asiakasryhmän muodostavat kotitaloudet. Ohjelmistopäivityksissä maltti on valttia Kevääseen saakka Maanmittauslaitos oli käyttänyt Office 2000 -versiota, jonka käyttötuki ja päivitysten saaminen alkoi jo olla hankalaa. Suin päin laitos ei tosin ota mitään uusia ohjelmistoversioita käyttöön. ­ Tarkastelemme aina ohjelmiston kypsyysastetta ja pohdimme tarkkaan, mitä etuja sen käyttöönotto toisi. Emme yleensä hanki jokaista välivaihetta toimisto-ohjelmistoista, sillä päätoimialamme on maanmittaus, johon meillä on olemassa omat työkalut, sanoo Tapani Järveläinen. Järveläisen mukaan Office 2007 on uudistunut mielenkiintoisella tavalla. Entistä visuaalisempi käyttöliittymä vaatii hieman opettelua, mutta lopulta se on jopa edellistä versiota helpompi käyttää. Työntekijät ovat olleet uudistettuun ohjelmistopaketin tyytyväisiä käyttäjiä, mutta myös Maanmittauslaitoksen it-hallinnon kannalta laaja projekti päättyi iloisissa tunnelmissa. ­ En ole kuullut vastaavan Videoklipit täydensivät opetusta Projektin suunnitteluun sisältyi pilottijakso, jonka aikana Maanmittauslaitoksen paikallistoimistot Hämeenlinnassa, Pohjois-Savossa ja PohjoisKarjalassa saivat ennakkoon käyttöönsä uuden ohjelmiston sekä koulutuksen. Pilottijakson perusteella koulutus toteutettiin lopulta koko laajuudessaan kaikilla 36 paikkakunnalla. ­ Maanmittauslaitoksen henkilöstö sai saman perehdytyksen omissa toimipisteissään ­ Halusimme löytää sopivan keskitien, jotta eri ammattiryhmiä edustavat ihmiset eivät kyllästyisi Office 2007 -kursseilla. Liian vaikeaakaan ei tietenkään saa olla, kertoo FC Sovelton kanssa koulutusten suunnittelusta vastannut Leena Simola.
  • 10 LuovuuS Matti Heikkonen Hallituksen puheenjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry: fc Sovelto uutislehti 3/2008 "Kykyä katsoa ulkoa sisäänpäin" ­ Luovuus vaatii sitä, että uskaltaa kyseenalaistaa nykyistä ja katsoa asioita muiden näkökulmasta, ulkoa sisälle päin, kuvailee Ohjelmistoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Matti Heikkonen. Uusi näkökulma yritysmaailmassa edellyttää Heikkosen mukaan esimerkiksi asiakkaan tai kilpailijoiden asemaan asettumista. Digium Oy:n toimitusjohtajana Heikkonen korostaakin muiden kuuntelemisen merkitystä. ­ Johtajan täytyy kuunnella enemmän kuin puhua, jotta yritys voisi olla luova. Yrityksessä luovuus täytyy oppia. Suurelta osalta luovuus liittyy johtajan henkilökohtaisiin ky- Luovuus kuuluu kaikille Sanakirjamääritelmän mukaan luova ihminen käyttää henkisiä kykyjään tieteelliseen tai taiteelliseen työhön. Kysyimme eri alojen asiantuntijoilta, mikä heidän mielestään on luovuutta. Teksti: Laura Akkila kyihin ja siihen, kannustaako hän henkilöstöään omaperäiseen ajatteluun. Heikkosen mukaan ohjelmistoalalla ei olla tällä hetkellä riittävän luovia. Luovuuden pitäisi olla pelkkää kehittämistyötä laaja-alaisempaa ja lähteä liikkeelle asiakkaiden tarpeista. Toisen toimijan näkövinkkelin omaksuminen on aina riski, mutta se kannattaisi ehdottomasti ottaa. ­ Luovuutta kaivataan erityisesti silloin, kun organisaatiossa tapahtuu suuria muutoksia ja kriisejä. Mitä luovempi yritys on, sitä paremmin se pystyy reagoimaan ja selviytymään vaikeistakin tilanteista, Heikkonen korostaa. uovuustutkija Kari Uusikylän mukaan toiset pitävät luovuutta lahjakkuuden huipputasona, jotkut taas korostavat luovuuden jakaantumista monelle erityisalueelle. Luovuutta tarvitaan niin tiedemiehen, taiteilijan, kirjailijan ja keksijän ammateissa, mutta vain ani harvoin yksi ihminen osoittaa suurta lahjakkuutta monella osa-alueella. Uusikylä muistuttaa kirjassaan Isät meidän ­ luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen, että luovuus on paljon muutakin kuin taitelijan tai keksijän taitoa: luovuutta esiintyy myös ihmissuhteissa ja johtamistavoissa. Ihminen saattaa halutessaan elää vaikkapa koko elämänsä luovalla tavalla. Tylsäksi ja tavalliseksi itsensä kokevaa puurtajaa tällainen luovuuskeskustelu turhauttaa. Kaikki eivät pysty ikinä maalaamaan mestariteosta, säveltämään sinfoniaa tai keksimään käänteentekevää teknologiaa. Mutta voisiko luovuutta harjoitella? Onko meistä jokaisella mahdollisuus saada aikaan elämässään jotain täysin uutta ja mullistavaa? L Jim Solatie Partner ja kouluttaja, Nero Partners Oy: "Ideat pitää myös toteuttaa!" ­ Luovuus on sellaista toimintaa, jota tehdessäsi muut pitävät sitä typeränä. Kun olet saanut asian hoidettua loppuun, muut pitävätkin toimintaa itsestään selvänä, hymyilee Jim Solatie, joka kouluttaa työkseen yritysten henkilöstöä luovuusharjoitteluun. Solatien mielestä luovuuteen liittyy ajatustyön lisäksi paljon tekemistä ­ ja valmiiksi saamista. ­ Menestyneet ihmiset erottaa muista se, että he uskovat omiin ideoihinsa ja ovat valmiita tekemään kunnolla töitä niiden eteen, Solatie painottaa. On väärä käsitys, että vain toiset meistä ovat luovia. Luovuutta on olemassa montaa lajia pelkän taiteellisen luovuuden lisäksi. ­ Kun tutkitaan luovina pidettyjä ja muita ihmisiä, suurin ero löytyy siitä, että luovat todella uskovat kykyihinsä. He ottavat muita enemmän riskejä eivätkä pelkää epäonnistumisia. Luovuutta voi oppia harjoittelemalla ja hyväksymällä omat virheensä. Solatien mukaan kellä tahansa on mahdollisuus tulla luovaksi. Kaikki eivät vain ole halukkaita siihen. ­ Karkeasti sanottuna vain alle kolmasosa ihmisistä kokee, että ei saa omaa luovuuttaan liikkeelle edes harjoittelemalla. Osalle ihmisistä on muodostunut niin vahvoja toimintatapoja, että he eivät välttämättä kaipaa elämäänsä mitään uutta, kertoo Solatie.
  • fc Sovelto uutislehti 3/2008 LuovuuS 11 Anne Koskinen Kuvataiteen professori, Taideteollinen korkeakoulu: "Vanhan tunteminen on edellytys uuden luomiselle" Harvoin tehdään sellaista uutta, jossa ei ole reilusti mukana myös vanhaa. Professori Anne Koskinen vertaakin luovuutta viinintuntijan ammattitaitoon. ­ Jotta voisi luoda paremman viinin, täytyy tuntea paljon olemassa olevia viinejä. Vain kattavalla aihepiiriin tutustumisella ­ ja intohimoisella suhtautumisella ­ voi löytää uutta. Luovuus tarkoittaa saman asian ratkaisemista uudelleen, Koskinen kuvailee. Taiteellisessa työskentelyssä luovuutta pidetään yhtenä keskeisistä arvoista. Kuvataiteen piirissä puhutaan "originaalisuuden vaatimuksesta", joka on yksi laadun kriteereistä. Kuten moni muu asiantuntija, myös Koskinen kokee, että luovuutta voi oppia. Kuvataiteessa ihmisen tapa oppia luovuutta on tutustumien taidehistoriaan ja olemassa oleviin teoksiin. Jos vanhaa ei tunne, uuttakaan ei voi tunnistaa. ­ Nykytaiteessa joku sellainen asia, joka ei oikeasti ole uusi, näyttäytyy katsojan silmissä uudessa kontekstissa. Tieteen ja taiteen luovuus on pohjimmiltaan sama asia. Nykyaikaisessa taiteessa luovuutta ehkä vain painotetaan enemmän, pohtii Koskinen. Taideteoksen ainutlaatuisuus ei tosin ole kaikkina aikoina ja jokaisessa kulttuurissa ollut yhtä arvostettua. Esimerkiksi perinteisen kiinalaisen kuvataiteen piirissä taitavaa jäljentämistä on pidetty omaperäisyyden saavuttamisen pohjana. Virpi Tuunainen Tietojärjestelmätieteen professori, Helsingin Kauppakorkeakoulu: "Taiteella ei ole yksinoikeutta luovuuteen" Tietojärjestelmäinnovaatioita ja niiden käyttöä tutkiva professori Virpi Tuunainen määrittelee luovuuden innovaatioiden löytämiseksi. ­ Luovuuden termiä enemmän olen käsitellyt innovaatioita. Kun puhutaan innovaatioista, kyseessä on yleensä jotain konkreettisempaa. Talous ja luovuus eivät Tuunaisen mukaan ole kaukana toisistaan. ­ Luovuutta vaaditaan myös teknisessä sekä kaupallisessa työssä, joten se ei ole yksin taiteeseen liittyvä asia. Tuunaisen mielestä luovuutta on se, kun jonkun alan tietämystä lisätään uudella tavalla. Akateeminen tutkimustyö vaatii erityisen paljon luovuutta ja kykyä yhdistellä vanhoja asioita innovatiivisiksi kokonaisuuksiksi. ­ Mielestäni on vaikea rajata sitä, mikä on luova ala ja mikä taas ei, selittää Tuunainen. Vaikka ihmisten lahjakkuus eri osa-alueilla vaihtelee, luovuuteen voi kannustaa ja opetella. Uuden, alun perin innovaatioyliopiston nimellä kulkeneen Aalto-korkeakoulun aloittaessa toimintansa luovuuteen kannustaminen noussee Suomessa tärkeäksi keskustelunaiheeksi. ­ En usko, että olisi sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole tippaakaan luovia. Jokaisessa piilee mahdollisuus innovatiiviseen toimintaan, Tuunainen kannustaa. Risto Linturi yrittäjä ja tulevaisuudentutkija, R. Linturi Oyj: "Klassiset sadut auttavat päättelyssä" Koulutusalalla, tietoliikenteen ja tietotekniikan kehittämisen sekä tulevaisuudentutkimuksen parissa työskennelleen Linturin mielestä on olemassa yksi kattava määritelmä luovuudelle. Luovuutta on se, kun havaitaan yhteys kahden sellaisen asian välillä, joiden välillä linkkiä ei ennen ole nähty. ­ Niinhän Newtonkin keksi, että kuu kiertää maata siitä samasta syystä, josta omena putoaa maahan, Linturi perustelee. Luovuus on toisinaan myös kykyä hylätä jäsennyksiä ja nähdä asiat uudella tavalla. Kun maailma kehittyy, vanhoja arvoja täytyy muuttaa tai joskus jopa hylätä. ­ Se ihminen, joka alkoi ensimmäisenä puhua tuolien sijaan istuimista, oli luova. Hän näki, että ihmisten ajattelutapa on muuttunut ajan kuluessa. Linturin mielestä uuden luominen perustuu nykyisen maailman ja kulttuurin tuntemiseen. Tästä syystä opiskelulla on suuri merkitys luovuuden taustavoimana. Linturi pitää erityisen tärkeinä kulttuurissa toistuvien analogioiden hallitsemista, jotta mullistavia ajatuksia voisi ylipäätään syntyä. Muun muassa vanhoissa Aisopoksen saduissa on juonirakenteita, joita voi hyödyntää jopa liike-elämässä tai tieteessä. ­ Tästä syystä analogioita, satuja ja tarinoita pitäisi olla mielessä varastoituna riittävästi. Ne ovat kontekstista vapaita malleja, jotka toimivat tukena päivittäisessä ajatustyössä. Tutkimusten mukaan satujen lukeminen auttaa ihmisiä jopa ratkaisemaan monimutkaisia päättelytehtäviä, Linturi kertoo. Tuoreeksi esimerkiksi luovuudesta ja yllättävien yhdistelmien synnystä Linturi nostaa Nightwish-yhtyeen uuden levyn, jota on vaikea lokeroida johonkin tiettyyn pop-musiikin tyylilajiin kuuluvaksi. ­ Nightwishin jäsenet ovat selvästi paneutuneet monipuolisesti musiikin historiaan ja osanneet sotkea uudella tavalla jo olemassa olevia soittotyylejä, sanoo Linturi.
  • 12 iTiL fc Sovelto uutislehti 3/2008 ITILissä on ITUA Monessa organisaatiossa suuri osa IT-henkilöstön ajasta kuluu erilaisten tulipalojen sammuttamiseen ja IT-infrastruktuuriin tehtävät muutokset aiheuttavat ennakoimattomia hankaluuksia organisaation palvelukykyyn. Myös palvelutasot ovat monessa tapauksessa vielä sopimatta asiakkaan kanssa, eivätkä palveluprosessit kykene kunnolla vastaamaan liiketoiminnan vaatimuksiin. Teksti: Jaakko Marin ­ lisää laatua prosesseihin ja kustannuksia on valvottava tarkasti. Parempaan laatuun tähdätään prosessien kehityksellä ja palveluajattelulla. Tehokkaampien prosessien avulla keskitetty tietohallinto kykenee kontrolloimaan IT-palvelutuotantoa aikaisempaa paremmin. iT-PaLveLuiDen HaLLinnaSSa PaLjon keHiTeTTävää Keväällä 2008 ItSMF Finland ja Kuopion yliopisto toteuttivat yhdessä kyselytutkimuksen IT-palvelunhallinnan tilasta Suomessa. Tutkimus paljasti paljon hyviä käytäntöjä suomessa toimivien organisaatioiden toiminnasta, mutta myös kehityskohtia prosessikehityshankkeissa. Esimerkiksi lähes 95% organisaatioista kehittää IT-palvelunhallintaa ja ITIL-prosesseja ja 60% organisaatioista näkee IT:n tärkeänä osana liiketoimintaa. Toisaalta ainoastaan 37%:lla vastaajista on käytössään prosessimittareita ja noin 70% organisaatioista on vielä viisiportaisella kypsyystasoasteikolla tasolla 2. IT-palvelunhallinnan suurimmiksi haasteiksi koettiin prosessien jalkauttaminen sekä kommunikaatio IT:n ja liiketoiminnan välillä. Prosessien jalkauttamisessa suurimmat haasteet olivat henkilöstön kokemuksen puute prosessimaisesta työskentelystä ja johtaminen. Prosessien jalkauttaminen suurena haasteena ei ole kuitenkaan yllätys, koska tutkimuksen mukaan noin 45 % vastaa, että ITIL koulutuksessa on ollut ainoastaan 0-20% IT-palveluita tuottavasta henkilöstöstä. Jos syvempi tietoisuus käytettävästä prosessikehitysviitemallista jää liian suppean porukan varaan, tuottaa prosessien jalkauttaminen varmasti ongelmia. ITIL-prosesseista on otettu eniten käyttöön tapahtumanhallinta (78 %), muutoksenhallinta (63 %) ja Service Desk-funktio (85 %). Tulevaisuudessa keskitytään eniten konfiguraationhallinnan, ongelmanhallinnan ja palvelutasonhallinnan käyttöönottoihin. Tutkimus osoitti, että ITIL-hankkeet ovat vielä aika nuoria Suomessa. 55% vastaajista toteaa ITILhankkeen kestäneen 0-2 vuotta. Yli 5 vuotta kestäneitä hankkeita on ollut lähes 10 % vastaajien organisaatioissa. Julkinen sektori oli tutkimuksessa toiseksi suurin vastaajaryhmä. Tutkimuksesta käy ilmi, että julkisella sektorilla tehdään laadukasta kehitystyötä monin paikoin myös IT-prosessien osalta. Toisaalta, monissa seikoissa julkinen sektori näyttäisi olevan hieman yksityistä sektoria jäljessä. Esimerkiksi monen prosessin käyttöönotossa julkinen sektori tulee hieman jäljessä muita. Julkishallinnon kehitystoimenpiteet keskittyvät jatkossakin IT-prosesseihin, joten ITIL-prosessien käyttöönottoprosentit tulevat varmasti kasvamaan seuraavina vuosina. Yllättävää on se, että tutkimustulosten mukaan joka viidennessä organisaatiossa ei ole tehty nykytilan kartoitusta ITIL-hankkeeseen lähdettäessä. Nykytilan selvitys on erittäin tärkeä ja hyödyllinen arvio IT-organisaation tämänhetkisestä laadullisesta asemasta. Nykytilan selvityksessä tutkitaan organisaation prosessien kypsyystasojen ja puutteiden lisäksi myös hyvin hoidettuja asioita. Tutkimuksen mukaan organisaatiot ovat saaneet paljon hyötyjä ITIL-hankkeiden myötä. 61 % vastaajista toteaa, että ITIL on täyttänyt odotukset prosessikehityshankkeessa. Laadun parantuminen oli myös suurin hyöty, joka ITIL-hankkeen avulla on saatu. Myös jatkuva kehittyminen ja palvelun läpimenoaikojen nopeutuminen saivat hyvin vastauksia. Operationaalinen tehokkuus lisääntyi myös paljon. ITIL-hanketta yli 5 vuotta kehittäneistä noin 70 % totesi heidän organisaationsa operationaalisen toiminnan tehostuneen merkittävästi ITILin myötä. Myös tulevaisuudessa ITIL-kehitystyöhön aiotaan panostaa vahvasti. Noin 90 % vastaajista aikoo panostaa prosessikehitykseen ja ITIL-prosessien implementoimiseen jatkossa. Jatkuva kehittyminen koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi noin 75 % vastaajien mielestä. Tutkimusta aiotaan jatkaa myös seuraavina vuosina. ITIL määrittelee tärkeimmät IT-prosessit ITIL (IT Infrastructure Library) on 1980-luvun loppupuolella Isossa-Britanniassa syntynyt parempaan IT-palveluiden hallintaan tähtäävä viitekehys. ITILin kehittäjällä OGC:llä (Office of Government Commerce) ei ole takana kaupallisia intressejä, joten mahdollisuus ITILin vapaaseen hyödyntämiseen on nostanut sen maailmanlaajuiseen suosioon. ITIL määrittelee tärkeimmät IT-prosessit selkeästi ja helposti ymmärrettävällä tavalla. ITILin mukaisilla prosesseilla henkilöriippuvaista toimintaa pyritään vähentämään ja kokonaisuus saadaan systemaattiseen hallintaan. Lisäksi organisaation perusasennetta pyritään muuttamaan teknologiakeskeisestä asiakas/palvelukeskeiseen ja reagoivasta tavasta entistä proaktiivisempaan suuntaan. Käytännössä on muistettava, että ITILin käyttöönotto tapahtuu pienin askelin prosessikohtaisesti. ITIL-hankkeessa kannattaa alusta alkaen keskittyä organisaation kannalta keskeisiin kipupisteisiin. Realistisella aikataululla, hyvällä johdon tuella ja intensiivisellä henkilöstön koulutuksella saadaan mitattavia hyötyjä nopeallakin aikataululla. Tämänkaltaiset ongelmat johtuvat harvoin laitteiston toimimattomuudesta tai muista teknislähtöisistä asioista. Syynä ovat toimimattomat, määrittelemättömät ja heikosti kokonaisuuteen integroidut palveluprosessit. Prosessit määrittelevät toimintamallit ja asioiden väliset suhteet ja riippuvuudet tarkalla, helposti johdettavalla tavalla. Toimivat palveluprosessit auttavat organisaatioita nostamaan laatutasoaan, vähentämään muutosten negatiivisia vaikutuksia liiketoiminnalle ja johtamaan IT-palvelutuotantoa tarkoituksenmukaisella tavalla. IT-prosesseja on kehitettävä Suomalaisissa IT-organisaatioissa on viime aikoina alettu vahvasti kehittämään IT-prosesseja ITIL-viitemallin mukaisella tavalla. Prosessikehityshankkeissa tavoitellaan parempaa sisäistä laatua, kilpailukyvyn parantamista sekä IT:n ja liiketoiminnan parempaa kommunikaatiota. Myös julkisella sektorilla monet ITorganisaatiot ovat aloittaneet IT-prosessikehityshankkeita. Julkisella sektorilla on pitkälti samankaltaiset haasteet kuin yksityiselläkin sektorilla. Toiminnan tehokkuutta täytyy kehittää koko ajan Jaakko Marin Ohjelmistoalan rekrytointikampanja puri oikeaan kohderyhmään Ohjelmistoyrittäjien toteuttama Software Success Stories 2008 -ohjelma on otettu hyvin vastaan. Keväällä käynnistyneen ohjelman tavoitteena oli lisätä lupaavien kasvuyritysten tunnettuutta ohjelmistoalan opiskelijoiden ja ammattilaisten keskuudessa. Monet ohjelmaan valituista hakivat ensimmäistä kertaa mukaan ict-alan rekrytointiohjelmaan. Kiinnostusta ohjelma herätti erityisesti niiden keskuudessa, jotka haluaisivat työskennellä tulevaisuudessa mieluiten pienessä tai keskisuuressa ohjelmistoyrityksessä. ­ Ohjelma on puhutellut selvästi tiettyä alan ammattilaisryhmää. Kasvuvaiheessa olevassa pk-yrityksessä saa nopeammin vastuuta ja pääsee kehittämään omaa osaamistaan. Siinä missä isossa talossa etenemisprosessi on pitkä, pienet ohjelmistoyritykset ovat joustavampia ihmisten omien uratoiveiden suhteen, Ohjelmistoyrittäjien puheenjohtaja Matti Heikkonen perustelee. Ohjelman rekrytoinneista vastasi Saranen Consulting ja koulutuksesta FC Sovelto. Software Success Stories 2008 sai alkunsa suomalaisten ohjelmistoalan kasvuyritysten tarpeesta. Tällä hetkellä niillä on vaikeuksia löytää toteuttajia ohjelmistokehityshankkeilleen. Tilanne on muodostunut jo vakavaksi kasvun ja kansainvälistymisen esteeksi. Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenet ovat olleet tyytyväisiä rekrytointeihin, joita he ovat tehneet ohjelman kautta. Tulevaisuuden ohjelmistokehittäjät ja projektipäälliköt aloittavat työnsä syksyn aikana. ­ Ensin täytyy tietysti katsoa tämä projekti loppuun ja oppia kokemuksista, mutta palaute on ollut niin hyvää, että jatkoakin ohjelmalle tulee varmasti, Heikkonen paljastaa.
  • kouLuTuSoHjeLmaT SYYSkuu 2008 marraSkuu
  • 14 kouLuTuSoHjeLmaT Kestosuosikki Uutuus fc Sovelto uutislehti 3/2008 Sovelluskehitys Suunnittelu, UML ja systeemityö 1.-2. 24.-26. 26. Olioajattelun ja UML:n perusteet UML-analyysi ja -suunnittelu sovelluskehittäjille Käyttöliittymän suunnittelu 4.-5. 8.-9. 15.-17. 29.-30. XML-ohjelmointi Javalla 4.-5. 8.-10. 11.-12. 15.-17. 15.-19. 17.-19. 22.-24. 25.-26. 29.-30. Java Hibernate ja Java Persistence API Olioajattelun ja UML:n perusteet Java-ohjelmoijille Java-kielen jatkokurssi .NET 3: Windows Workflow Foundation C# ja .NET Framework -ohjelmoinnin jatkokurssi Siirtyminen .NET FX 3.5:een ja Visual Studio 2008:aan .NET 3: Windows Communication Foundation -ohjelmointi Microsoft BizTalk Server 2006 -sovelluskehitys (MOC 2933) ADO.NET- ja XML-ohjelmointi Visual Studio Team System -sovelluskehitysprojektit Team Foundation Server asennus ja käyttöönotto Visual Basic -ohjelmoinnin perusteet 30.-3. C# ja .NET Framework -ohjelmointi Internet-sovelluskehitys 8. 19. 22.-23. 24. HTML ja XHTML CSS-tyylisivut JavaScript AJAX-ohjelmoijille AJAX-ohjelmointi Javalla Syyskuu Testaus 1.-3. 15.-17. Testauksen perusteet Testitapaussuunnittelu Java Enterprise Edition (Java EE) 8.-9. 11.-12. 18.-19. 22.-23. Struts-sovelluskehys (1.3) Spring-sovelluskehys JavaServer Faces (JSF) Java EE -suunnittelumallit (design patterns) XML ja Web Services 4.-5. 8. 11.-12. 26. 29. XBRL FCS Brief: Web Services XML XML-jatkokurssi: XML Schema FCS Brief: SOA Microsoft .NET 1.-3. SharePoint-sovelluskehitys SharePoint Designerilla microsoft identity Lifecycle manager 2007 -seminaari 15.9. Suunnittelu, UML ja systeemityö 20. Käyttöliittymät ja käytettävyys 1.-3. 21.-24. 27.-29. Java Java-kielen ja olio-ohjelmoinnin perusteet Java-ohjelmointi Oliosuunnittelun ja -ohjelmoinnin jatkokurssi Javalla 22.-24. 30.-31. EJB session beanit (EJB 2.1) Struts-sovelluskehys (2.0) 15.-17. 17. C# ja .NET Framework -ohjelmoinnin jatkokurssi ASP.NET-jatkokurssi: valmennus MCPD Web Applications -tentteihin Silverlight web-suunnittelijalle SharePoint 2007 -sovelluskehitys SharePoint-sovelluskehitys SharePoint Designerilla ADO.NET- ja XML-ohjelmointi Expression Blend käyttöliittymäsuunnittelijan työkaluna Testaus 3. Testausta kehittäjille Virheenhallinta ISEB ISTQB Foundation Certificate Microsoft .NET 1.-3. 2.-3. 6.-9. 9. 13. 13.-14. 13.-17. ASP.NET-ohjelmointi C# -ohjelmoinnin perusteet Visual Basic ja .NET Framework -ohjelmointi Silverlight-sovelluskehitys FCS Brief: .NET-arkkitehtuuri .NET 3: Windows Presentation Foundation -ohjelmointi Microsoft BizTalk Server 2006 -sovelluskehitys (MOC 2933) Lokakuu 17. 27.-29. 20. 20.-22. 22.-24. 22.-24. 27.-28. Java Enterprise Edition (Java EE) 3. 6.-8. 10. 15.-17. FCS Brief: Java-arkkitehtuuri ja Java EE Java EE -sovellusten suunnittelu Web-palvelinohjelmoinnin perusteet Javalla Servletit ja JSP XML ja Web Services 6.-8. 20. 21. Web Services -ohjelmointi Javalla FCS Brief: XML FCS Brief: XBRL Internet-sovelluskehitys 16.-17. PHP-ohjelmointi Suunnittelu, UML ja systeemityö 6.-7. 19.-21. Olioajattelun ja UML:n perusteet UML-analyysi ja -suunnittelu sovelluskehittäjille 3.-4. 10.-12. 13.-14. 20.-21. 25.-28. Java Tietokantaohjelmointi Javalla (JDBC) Java-kielen jatkokurssi Olioajattelun ja UML:n perusteet Java-ohjelmoijille Hibernate ja Java Persistence API Java-ohjelmointi 17.-18. 24. JavaServer Faces (JSF) Servletit ja JSP Strutsja JSF-kehittäjille 12.-14. 18.-21. 25.-28. 26.-28. .NET 3: Windows Communication Foundation -ohjelmointi C# ja .NET Framework -ohjelmointi Visual Basic ja .NET Framework -ohjelmointi ADO.NET- ja XML-ohjelmointi Microsoft .NET 5.-6. 6.-7. 7. 10.-11. 12.-14. Microsoft BizTalk Server 2006 R2 uudet ominaisuudet ADO.NET- ja XML-ohjelmoinnin jatkokurssi FRENDS Acc - lisäominaisuuksia BizTalk 2006:een ASP.NET-ohjelmoinnin jatkokurssi .NET-sovellusten vaatimusmäärittely ja arkkitehtuurisuunnittelu (MOC 2710) marraskuu Testaus 14. 27.-28. Mittarit testauksessa Testausprosessin kehittäminen Internet-sovelluskehitys 3. 25.-26. HTML ja XHTML JavaScript AJAX-ohjelmoijille XML ja Web Services 10.-11. 17. 18. 20.-21. XML XML-jatkokurssi: XSLT ja XPath XML-jatkokurssi: XML Schema XBRL Java Enterprise Edition (Java EE) 7. 11.-12. 13. EJB-versioon 3.0 siirtyminen Spring-sovelluskehys EJB-jatkokurssi: JMS ja MDB Dynaamiset kielet 6. Ruby ja Ruby on Rails infra Windows Server 2008 1.-2. 2.-5. Windows Server 2008 -varmennepalvelu 6416 Updating Network Infrastructure and Active Directory Technology Skills to Windows Server 2008 6417 Updating Application Platform Skills to Windows Server 2008 3.-5. 9.-10. 25.-26. Windows Serverin edistynyt hallinta ja vianselvitys Windows-verkkoympäristö IT-tukihenkilöille Windows PowerShell 22.-24. 25.-26. 5118 Maintaining and Troubleshooting Windows Vista 5119 Supporting Windows Vista with Desktop Images and Application Packages 9.-10. 17.-18. 17.-19. 23. Windows-verkkoympäristö IT-tukihenkilöille 2087 Implementing Windows Clustering 2275 Maintaining a Windows Server 2003 Environment 2276 Implementing a Windows Server 2003 Network: TCP/IP Clients 2277 Implementing, Managing, and Maintaining Windows Server 2003 Network Services Windows PowerShell Syyskuu Active Directory ja identiteetin hallinta 29.-30. 30.-2. Group Policy Active Directory 2003/2008:n käyttöönotto ja hallinta Muut infra-aiheet (FC Sovelto materiaali) 5. 5058 Deploying Office 2007 11.-12. Windows Server 2003 ja Windows XP (Microsoft-mat.) 1.-4. 3.-5. 3.-5. 2274 Managing a Windows Server 2003 Environment Windows Server 2003:n käyttöönotto ja hallinta Windows Serverin edistynyt hallinta ja vianselvitys 24.-26. Windows Server 2003, Windows XP ja 2000 (FC Sovelto materiaali) 3.-5. Windows Server 2003:n käyttöönotto ja hallinta 8.-10. 15.-17. Windows Vista 5105 Deploying Windows Vista Business Desktops Windows Vistan perushallinta 25.-26.
  • 16 kouLuTuSoHjeLmaT Kestosuosikki Uutuus fc Sovelto uutislehti 3/2008 Tietohallinto Syyskuu ITIL 5. 8.-10. 29.-1. 22.-24. ITIL v3 Overview ITIL Foundations v 3 6.-10. ITIL Foundations v 2 6.-25. 20.-22. 3. Lokakuu ITIL ITIL v3 update (v2 to v3 Foundation Bridging) ITIL Service Manager - Support ITIL Service Manager Support and Delivery ITIL Foundations v 3 10.-12. 26. 19.-21. 3.-7. 17. 18. marraskuu ITIL ITIL Foundations v 3 ITIL v3 Overview ITIL Foundations v 2 ITIL Service Manager - Delivery ITIL Service Manager - Support -kertaus ITIL Service Manager - Delivery -kertaus RATKAISIJA Maikkarilla torstaisin 25.9. alkaen klo 22.30 COBIT 18.-19. COBIT Foundation v 4.1 ISO 20000 11.-12. 26. ISO/IEC 20000 Foundation ISO 20000 -perusteet COBIT 20.-21. COBIT Foundation v 4.1 ISO 20000 30.-31. ISO/IEC 20000 Foundation COBIT 13.-14. COBIT Foundation v 4.1 Tietokannat Syyskuu Tietokantojen hallinta 15.-16. SQL Server 2008 uudet ominaisuudet 6.-8. 9. 13.-15. 16.-17. 22. SQL-kielen workshop taloushallinnolle 22.-24. 2779 Implementing a Microsoft SQL Server 2005 Database 13.-14. 17.-20. 27.-28. SQL Server 2005/2008 hallinta II 6231 Maintaining a Microsoft SQL Server 2008 Database SQL Server 2008 uudet ominaisuudet Lokakuu Tietokantojen hallinta 2780 Maintaining a Microsoft SQL Server 2005 Database FCS Brief: SQL Server 2008 SQL Server 2005/2008 hallinta I SQL Server 2005/2008 hallinta II Raportointi ja business intelligence 1.-2. 1.-3. 7.-8. 9. 27.-29. 30.-31. Tietokannan suunnittelu II: data warehouse -järjestelmät SQL Server Analysis Services ETL ja tiedonlaatu Tietovaraston laadunvalvonta SQL Server Reporting Services PerformancePoint Server: analysointi ja monitorointi Tietokantojen ohjelmointi 11.-12. 16.-17. 18.-19. 22.-23. 24.-25. 29.-30. Tietokannat ja XML SQL-kieli I SQL-kieli II SQL Server 2005/2008 ohjelmointi I SQL Server 2005/2008 ohjelmointi II Tietokannan suunnittelu I: operatiiviset tietokannat Raportointi ja business intelligence 5.-6. 17.-18. 24. 24.-26. 27. SQL Server Integration Services PerformancePoint Server: suunnittelu SQL-kielen workshop taloushallinnolle SQL Server Reporting Services SQL Server 2008 uudet Business Intelligence ominaisuudet Tietokantojen ohjelmointi 6.-7. 8.-9. 27.-28. 13.-14. Tre 29.-30. 15.-16. Tre Oracle ohjelmointi I Oracle ohjelmointi II SQL-kieli I 3.-5. Tre 6.-7. Tre 10.-12. marraskuu Tietokantojen hallinta SQL Server 2005/2008 hallinta I SQL Server 2005/2008 hallinta II SQL Server 2005/2008 hallinta I Raportointi ja business intelligence 10.-12. 18.-19. SQL Server Reporting Services SQL Server Integration Services SQL-kieli II ohjelmistojen käyttö ja käytön suunnittelu 2007 Microsoft Office system ja Office 2007 8.-9. 11.-12. 15.-16. 24. 29.-1. 2007 Office system tukihenkilön näkökulmasta Office 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat Office InfoPath 2007 ja Forms Services -lomakkeet OneNote 2007 - digitaalinen muistikirja Office 2007 -mallien suunnittelu ja toteutus 17. 29.-9. IT-ratkaisumyyjän SharePoint-valmennus 25. Word 2007 - mitä uutta tehokäyttäjälle Sanojen päivä 9.10. Tampereella ja 10.10 Helsingissä 11.-12. 12. 16. 16.-17. 17. 17.Tre 17.-18. Tre 18.Tre 18.-19. 29.-30. Tre Excel makrot ja VBA I (2002/2003) Excel käytön tehostaminen (2002/2003) Excel laskennan välineet (2002/2003) Excel laskennan välineet ja funktiot (2002/2003) Excel funktiot (2002/2003) Exceliin tuodun aineiston käsittely (2002/2003) Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2002/2003) Excel pivot-raportointi (2002/2003) Microsoft Excel VBA -ohjelmointi Excel jatkokurssi (2002/2003) CRM-kurssit 8. 30.91.10 Microsoft CRM 4.0 ominaisuudet ja käytön suunnittelu Microsoft CRM 4.0 pääkäyttäjälle (oma materiaali) 9. 9.-10. Excel-kurssit (versio 2007) Exceliin tuodun aineiston käsittely (2007) Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2007) Excel pivot-raportointi (2007) Excel tehokäyttäjän vinkit (2007) Excel 2007 - mitä uutta tehokäyttäjälle Excel peruskurssi (2007) Excel käytön tehostaminen (2007) Syyskuu Outlook- ja Notes-kurssit, mobiili- ja pikaviestintä Outlook 2007 tehokas käyttö 10. 15. 22. 22.-23. Tre 29. SharePointin käyttö ja suunnittelu 1. 8. 19.Tre 23.-25. 24.Tre SharePoint 2007 yleiskatsaus Word-kurssit 1. 4. Word käytön tehostaminen (2002/2003) Word 2007 - mitä uutta peruskäyttäjälle Word peruskurssi (2007) Word peruskurssi (2002/2003) Word pitkät asiakirjat (2002/2003) SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint 2007 yleiskatsaus SharePoint Server 2007 sisällöntuottajalle SharePoint 2007 peruskurssi 5. 8. 15. Excel-kurssit (versiot 2002 ja 2003) 1.Tre 2.-3. Tre Excel käytön tehostaminen (2002/2003) Excel peruskurssi (2002/2003) iLmoiTTauTuminen ja LiSäTieDoT: fcSoveLTo.fi
  • fc Sovelto uutislehti 3/2008 kouLuTuSoHjeLmaT 17 ohjelmistojen käyttö ja käytön suunnittelu PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager 2. 3. 19.9. ja 3.10. 10. 12.Tre 15. 17.Tre 22. 22.Tre 23. 25.Tre 25.Tre 25. Microsoft Visio peruskurssi (2002/2003/2007) PowerPoint peruskurssi (2002/2003) PowerPoint 2007 asiantuntija PowerPoint jatkokurssi (2002/2003) PowerPoint peruskurssi (2002/2003) PowerPoint käytön tehostaminen (2007) PowerPoint käytön tehostaminen (2002/2003) Microsoft Visio prosessien kuvausvälineenä (2003/2007) PowerPoint - vaikuttava esitys (2002/2003) PowerPoint jatkokurssi (2007) Microsoft Visio peruskurssi (2002/2003/2007) PowerPoint 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat Mindjet MindManager 6 -käsitekartat 5. 12. 15.-17. 10.-11. 11.-12. 8. 9.-10. 15.-16. Tre Access-kurssit ja SQL-kielen perusteet SQL-kielen peruskurssi Access peruskurssi (2007) Access peruskurssi (2002/2003) Kuvankäsittely ja valokuvaus 15.-16. Tre 16. 18.-19. 19.Tre 29. Photoshop peruskurssi (CS2/CS3) Digikuvaus yrityskäytössä Photoshop jatkokurssi, vaativa kuvankäsittely Kuvankäsittelyn perusteet ja kuvien hallinta yrityksessä Photoshop Elements yrityskäytössä 9.-10. 18. 18.-19. PDF ja lomakkeet Acrobat Standard PDF-asiakirjat Acrobat Professional PDF-asiakirjat Web-sivujen tuottaminen SharePoint Designer 2007/ FrontPage web-sivuston luomisen työkaluna Microsoft Expression Web web-sivuston luomisen työkaluna Web-sivuston suunnittelu ja verkkoon kirjoittaminen Dreamweaver web-sivuston luomisen työkaluna Flash CS3 peruskurssi Projektinhallinta Project peruskurssi Microsoft Office Project EPM 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu Office Project Web Access käyttökurssi Office Project Web Access johdon työkaluna 15.-16. Piirtäminen 15. 24.-25. 24.-25. Tre Illustrator FreeHand-käyttäjälle Illustrator peruskurssi (CS2/CS3) FreeHand MX peruskurssi 29.-30. 30.-1. 26. Syyskuu 12. 12. Projektinhallintakurssit, muutoksen läpivienti ICT-Projektipäällikön valmennuskurssi Taittaminen ja julkaisun tekeminen 4.-5. Tre 22.Tre 22. 23. 30. InDesign peruskurssi (CS2/CS3) Taittopäivä, tehokkuutta taittotyöhön InDesignilla Julkaisun tekemisen vaiheet ja painotyön ostaminen Painokelpoinen PDF Valmennuskurssit ja tutkintoihin tähtäävä 15.-17. 29.-3. Myyntipäällikön IT-taidot Markkinoinnin ammattilaisen IT-taidot OpenOffice-kurssit OpenOffice Base 2.2 käyttökurssi OpenOffice Calc 2.2 käyttökurssi 2007 Microsoft Office system ja Office 2007 1.-2.Tre 6. 6. 6.-7.Tre 27.-28. Tre 30.-31. 2007 Office system tukihenkilön näkökulmasta Office 2007 - vinkit yhteiskäyttöön 2007 Office system ja XML:n hyödyntäminen Office 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat Office InfoPath 2007 ja Forms Services -lomakkeet Office 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat 29. Microsoft CRM raportointi Excelillä 28.Tre 30.-31. Excel 2007 - mitä uutta tehokäyttäjälle Excel jatkokurssi (2007) 10. 15.Tre 15. 16.Tre 22.Tre 22.Tre 23. 29. 31. PowerPoint - vaikuttava esitys (2002/2003) PowerPoint peruskurssi (2007) PowerPoint käytön tehostaminen (2002/2003) PowerPoint käytön tehostaminen (2007) Microsoft Visio prosessien kuvausvälineenä (2003/2007) Mindjet MindManager 6 -käsitekartat PowerPoint peruskurssi (2007) PowerPoint käytön tehostaminen (2007) Microsoft Visio jatkokurssi, omien mallien luonti (2003/2007)) Outlook- ja Notes-kurssit, mobiili- ja pikaviestintä 13. 10.Tre 10. 15. Outlook 2007 asiantuntija Outlook 2007 tehokas käyttö Outlook 2007 uudet ominaisuudet ja käytön tehostaminen Aika haltuun - tainnuta kiire, välineenä Outlook 2007 Excel-kurssit (versiot 2002 ja 2003) 1.-2. 3. 7.Tre 8.Tre 8.-9.Tre 9.Tre 13.-14. 16.-17. 23.-24. Tre 23.-24. 22.,27. Tre 30. 30.-31. Excel jatkokurssi (2002/2003) Excel ja ulkoiset tietolähteet (2002/2003) Excel havainnolliset kaaviot (2002/2003) Excel laskennan välineet (2002/2003) Excel laskennan välineet ja funktiot (2002/2003) Excel funktiot (2002/2003) Excel taloushallinnon välineenä (2002/2003) Excel peruskurssi (2002/2003) Word-kurssit 2. 6.Tre 9.Tre 10. 17. 20. 28.Tre Word jatkokurssi (2002/2003) Word peruskurssi (2002/2003) Word - sanojen päivä (2007) Word - sanojen päivä (2007) Word peruskurssi (2007) Word käytön tehostaminen (2007) Word peruskurssi (2007) Business Intelligence 10. Excel Services ja SharePoint 2007 BI-raportoinnissa SharePointin käyttö ja suunnittelu 2.-3. 6. 9.Tre 10. 17. 20. 24. 27.-29. 22.-24. Tre 31. SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle SharePoint 2007 yleiskatsaus SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint 2007 - asiakirjojen ja luetteloiden hallinta SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint 2007 ja Access 2007 yhteiskäyttö Windows SharePoint Services v3 käytön perusteet SharePoint Server 2007 sisällöntuottajalle SharePoint 2007 peruskurssi Access-kurssit ja SQL-kielen perusteet 3. 7.-8. 13.-14. 16.-17. Tre 24. 27.-28. Access-tietokannan suunnittelu Access VBA -ohjelmointi (MOC 2657) Access peruskurssi (2002/2003) Access jatkokurssi (2007) Access-tietokannan muodostaminen Excel-aineistosta Access jatkokurssi (2007) Lokakuu Excel-kurssit (versio 2007) 3.Tre 6. 7.-8. 10.Tre 13. 13.-14. 14. 16.-17. 20.-21. Tre 21.22.10. ja 11.12.11. 24. Excel 2007 - mitä uutta peruskäyttäjälle Excel 2007 - mitä uutta peruskäyttäjälle Excel peruskurssi (2007) Excel käytön tehostaminen (2007) Excel laskennan välineet (2007) Excel laskennan välineet ja funktiot (2007) Excel funktiot (2007) Excel makrot ja VBA I (2007) Excel jatkokurssi (2007) Excel 2007 -asiantuntija 2. 3.Tre 9. 9. Excel havainnolliset kaaviot (2007) Excel makrot ja VBA II (2002/2003) Excel käytön tehostaminen (2002/2003) Exceliin tuodun aineiston käsittely (2002/2003) Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2002/2003) Excel pivot-raportointi (2002/2003) 31. Projektinhallinta 1.-2.Tre 9. 17.Tre 17.Tre 30.-31. Project peruskurssi Project jatkokurssi Office Project Web Access käyttökurssi Office Project Web Access johdon työkaluna Project peruskurssi PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager PowerPoint peruskurssi (2002/2003) PowerPoint jatkokurssi (2002/2003) PowerPoint 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat Microsoft Visio peruskurssi (2002/2003/2007) CRM-kurssit 13.-14. 27. Microsoft CRM pääkäyttäjän kurssi (MOC 8521-24) Internet yhteisöllisenä mediana iLmoiTTauTuminen ja LiSäTieDoT: fcSoveLTo.fi
  • 18 kouLuTuSoHjeLmaT fc Sovelto uutislehti 3/2008 ohjelmistojen käyttö ja käytön suunnittelu Projektinhallintakurssit, muutoksen läpivienti 10. alkaen 29.-31. Tre Muutoksen läpivienti ICT-Projektipäällikön valmennuskurssi 27. 30.-31. 31.Tre Photoshop, kuvat painotuotteisiin (CS2/CS3) Photoshop jatkokurssi, vaativa kuvankäsittely Photoshop, kuvat painotuotteisiin (CS2/CS3) 23.-24. 28.Tre 29.-30. Tre InDesign jatkokurssi (CS2/CS3) Painokelpoinen PDF InDesign peruskurssi (CS2/CS3) 20.-23. 27.-26. Kestosuosikki Uutuus Valmennuskurssit ja tutkintoihin tähtäävä HR-ammattilaisen IT-taidot Sihteerin/Assistentin IT-taidot PDF ja lomakkeet 3. 7.Tre 7.-8.Tre 10. Sähköisten lomakkeiden luontitekniikat Acrobat Standard - PDF-asiakirjat Acrobat Professional - PDF-asiakirjat Adobe LiveCycle Designer -lomakkeet OpenOffice-kurssit Piirtäminen 13.-14. Tre 27.Tre 28. Illustrator peruskurssi (CS2/CS3) Illustrator FreeHand-käyttäjälle Expression Design Illustrator-käyttäjälle Lokakuu 3. 9. 17. OpenOffice Impress 2.2 käyttökurssi OpenOffice ja StarOffice Yleiskatsaus OpenOffice Writer 2.2 käyttökurssi Taittaminen ja julkaisun tekeminen 1.-2. 3. 6.Tre 15.-17. InDesign peruskurssi (CS2/CS3) Julkaisun ulkoasu ja typografia InDesign PageMaker/Quark/ FreeHand -käyttäjälle Julkaisun tekeminen Adobe Creative Suitella 6. Web-sivujen tuottaminen Käyttöliittymäsuunnittelu Expression Studiolla: yleiskatsaus Flash ActionScript 3.0 -ohjelmointi Dreamweaver web-sivuston luomisen työkaluna TaiTToPäivä 22.9. Hki ja Tre Taitto sujuu kuin itsestään Kuvankäsittely ja valokuvaus 8.-9. 17.Tre 20.-21. Photoshop peruskurssi (CS2/CS3) Photoshop Elements yrityskäytössä Paint Shop Pro yrityskäytössä 21.-22. 23.-24. Tre 2007 Microsoft Office system ja Office 2007 3.-4. 10.Tre 19.-20. 2007 Office system tukihenkilön näkökulmasta OneNote 2007 - digitaalinen muistikirja Office InfoPath 2007 ja Forms Services -lomakkeet 18.-19. 20.Tre 21.Tre 27.Tre Microsoft Word VBA -ohjelmointi Word käytön tehostaminen (2002/2003) Word käytön tehostaminen (2007) Word jatkokurssi (2002/2003) 12.Tre 13. 17. 25. 26.Tre PowerPoint käytön tehostaminen (2002/2003) PowerPoint jatkokurssi (2002/2003) PowerPoint jatkokurssi (2007) Microsoft Visio peruskurssi (2002/2003/2007) Microsoft Visio jatkokurssi, omien mallien luonti (2003/2007) PowerPoint käytön tehostaminen (2002/2003) Piirtäminen 11. 13.-14. 26.-27. 28. Illustrator jatkokurssi (CS2/CS3) Expression Design peruskurssi Illustrator peruskurssi (CS2/CS3) Illustrator FreeHand-käyttäjälle Excel-kurssit (versio 2007) 3. 3.Tre 3.-4. Tre 4.Tre 10. 11.Tre 11.-12. Tre 12.Tre 12. 17. 20.-21. 27.-28. Tre Excel ja ulkoiset tietolähteet (2007) Exceliin tuodun aineiston käsittely (2007) Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2007) Excel pivot-raportointi (2007) Excel 2007 - mitä uutta tehokäyttäjälle Excel laskennan välineet (2007) Excel laskennan välineet ja funktiot (2007) Excel funktiot (2007) Excel käytön tehostaminen (2007) Excel tehokäyttäjän vinkit (2007) Excel taloushallinnon välineenä (2007) Excel peruskurssi (2007) Taittaminen ja julkaisun tekeminen 3. 4.-5. 10.-12. Tre 12. 18.-19. Tre InDesign PageMaker/Quark/ FreeHand -käyttäjälle InDesign peruskurssi (CS2/CS3) Julkaisun tekeminen Adobe Creative Suitella Painokelpoinen PDF InDesign jatkokurssi (CS2/CS3) Business Intelligence 25. 27. Excel Services ja SharePoint 2007 BI-raportoinnissa Report Builder raporttien luonti 28. SharePointin käyttö ja suunnittelu 4.-5. Tre 13.-14. 17.Tre SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint 2007 yleiskatsaus SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint 2007 - asiakirjojen ja luetteloiden hallinta Access-kurssit ja SQL-kielen perusteet 6.-7. 10. 11. 19.-21. Access jatkokurssi (2007) Access raportointi (2002/2003) SQL-kielen peruskurssi 2731 Deploying and Managing Microsoft Identity Integration Server (MIIS) 2003 PDF ja lomakkeet 13. 13.-14. Acrobat Standard - PDF-asiakirjat Acrobat Professional PDF-asiakirjat marraskuu 21. 24. 28.Tre Projektinhallinta 3.-4. Microsoft Office Project EPM 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu Project jatkokurssi Project peruskurssi 6.-7. Web-sivujen tuottaminen ja verkkomarkkinointi SharePoint Designer 2007/ FrontPage web-sivuston luomisen työkaluna Flash CS3 peruskurssi Microsoft Expression Web websivuston luomisen työkaluna FlashLite - Flash-sisältöjä mobiililaitteisiin Dreamweaver web-sivuston luomisen työkaluna 11. 24.-25. Tre CRM-kurssit 5. 17.-18. Microsoft CRM 4.0 ominaisuudet ja käytön suunnittelu Microsoft CRM 4.0 pääkäyttäjälle (oma materiaali) Excel-kurssit (versiot 2002 ja 2003) 4. 6.-7. 13.-14. Tre 18.-19. Excel tehokäyttäjän vinkit (2002/2003) Excel jatkokurssi (2002/2003) Excel jatkokurssi (2002/2003) Excel makrot ja VBA I (2002/2003) 13.-14. Tre 20.-21. 25. 27.-28. Kuvankäsittely ja valokuvaus 6.Tre 7. 10. 17. 20.-21. Tre 21. 24. Digikuvaus yrityskäytössä Adobe Lightroom - kuvatiedostojen käsittely ja hallinta Photoshop valokuvaajalle (CS2/CS3) Photoshopin automatisointi ja työn kulun tehostaminen Photoshop peruskurssi (CS2/CS3) Digikuvaus yrityskäytössä Kuvankäsittelyn perusteet ja kuvien hallinta yrityksessä Outlook- ja Notes-kurssit,mobiilija pikaviestintä 3.Tre 10. 10. 17.Tre Aika haltuun - tainnuta kiire, välineenä Outlook 2007 Microsoft Office Communicator 2007 tehokas käyttö Outlook 2007 tehokas käyttö Outlook 2007 uudet ominaisuudet ja käytön tehostaminen PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager 7. 7.Tre 14. 11.Tre PowerPoint peruskurssi (2002/2003) PowerPoint jatkokurssi (2007) PowerPoint - vaikuttava esitys (2007) PowerPoint peruskurssi (2002/2003) Valmennuskurssit ja tutkintoihin tähtäävä 5.-7. 18.-21. Myyntipäällikön IT-taidot Liiketoimintayksikön vetäjän IT-taidot Word-kurssit 3. 13. Word jatkokurssi (2007) Word peruskurssi (2002/2003) iLmoiTTauTuminen ja LiSäTieDoT: fcSoveLTo.fi
  • Virtualisointi: teknologiasta liiketoiminnaksi -seminaari on liiketoimintapäättäjien, tietohallintojohdon sekä asiantuntijoiden tapahtuma. Seminaarissa alan huippuasiantuntijat kertovat mitä virtualisointi tänä päivänä todella tarkoittaa, mihin sitä tarvitaan ja mitä liiketoiminnallisia hyötyjä virtualisoinnilla saavutetaan. Seminaarissa ei käsitellä vain teknologisia ratkaisuja, vaan paneudutaan siihen mitä vaikutuksia virtualisoinnilla on prosesseihin. Seminaarissa käsitellään kattavasti mitä tietohallinnon tulee huomioida ennen virtualisointeknologioiden valitsemista ja virtualisointistrategian suunnitelua. Seminaarin tarjoaa ensimmäistä kertaa Suomessa kattavan, laaja-alaisen ja riippumattoman yleiskuvan virtualisoinnista sekä sen liiketoiminnallisista merkityksistä ja mahdollisuuksista kokonaisuudessaan. Varmista paikkasi syksyn huippuseminaarissa! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.fcsovelto.fi/ratkaisija2008
  • 20 meTSo fc Sovelto uutislehti 3/2008 Metso keskittää it:tä paikallisuutta unohtamatta Metso-konserni toimii yli 50 maassa. Kansainvälinen toiminta edellyttää, että jokaisessa toimipisteessä on käytössä yhtenäiset työkalut. Uuteen Office-versioon siirtyminen olikin yritykselle itsestään selvä askel. Vaikka kaikilla mantereilla toimiva teknologiajätti keskittää itpalveluitaan, se huomioi myös paikalliset vaatimukset ja maiden erityispiirteet. V Teksti: Laura Akkila Kuvat: Mikko Niemelä ielä vuosi sitten suuressa osassa konsernia oli Office 97 -versio. Yrityksen järjestelmät eivät kuitenkaan olleet yhtenäiset, sillä myös vuoden 2003 ohjelmistopakettia oli edelleen käytössä. ­ Varsinkin vanhemman version aika oli jo auttamattomasti ohi. Olimme jo aiemmin standardoineet työasemia ja ohjelmistoja, joten nyt halusimme kaikille samat toimistotyökalut, Metso IT Shared Services -yksikössä projektipäällikkönä työskentelevä Teppo Ojala kertoo. Office 2007 -version käyttäjiksi ryhtyy tämän vuoden loppuun mennessä kaikkiaan 17 000 Metson työntekijää ympäri maailmaa. Vaikka kaikki toistaiseksi keskeneräinen projekti on sujunut aikataulussa ja suunnitelmien mukaan, Ojala ei halua nuolaista ennen kuin tipahtaa: ­ Tavallista on, että useimmissa projekteissa viimeiset 20 prosenttia ovat ne vaikeimmat. Siksi olemme koko ajan valmiudessa tekemään vielä paljon töitä. paikallisella it-osaamisella on edelleen vakaa paikkansa Metson it-rakenteessa. ­ Tiettyjä asioita voidaan keskittää yhteen maahan tämän kokoisessa yrityksessä, mutta jos äidinkieli on vaikkapa portugali, on helpompi kysyä toimistojärjestelmiin liittyviä asioita omalla kielellä lähituesta. Lähituki turvautuu sitten globaaliin tukipalveluun, jos ongelma ei ratkea omin voimin, Ojala muistuttaa. Käytännön hyöty motivoi opiskelemaan uutta Metsolaiset ovat olleet erityisen tyytyväisiä uuden Office-version käyttöliittymään ja uusiin ominaisuuksiin, kuten SmartArt-toimintoon. Ongelmiakin on tosin aluksi ollut. Ensi talvena Metso aikoo selvittää suomessa toimivan henkilöstönsä it-koulutustarpeita laajalla kyselyllä. Näin saadaan selville, mitä koulutusta Competence Teamin ja yksiköiden itsensä pitäisi järjestää. ­ Useinhan ihmiset eivät tiedä, mitä he eivät tiedä. Monet huomaavat vasta jonkun tietyn kurssin aikana tai sen käytyään, miten voisivat tehostaa omaa työtään päivittäisten työkalujen käytössä. Oman arjen helpottamisen mahdollisuudet motivoivat uuden opetteluun, Eskelinen kuvailee. Ojalan mielestä nyt käynnissä oleva Office-siirtymä on ollut opettavainen kokemus myös it-asiantuntijoille. ­ Minulle tämä on ensimmäinen koko Metso-konsernissa toteutettu projekti. Olen vasta hankkeen myötä ymmärtänyt, miten suuri talo olemme, ja miten suuri merkitys kattavalla asiantuntijaverkostolla ja hyvällä yhteistyöllä on projektien onnistumisessa, kertoo Ojala. Myös Eskelinen on tyytyväinen siirtymän vaiheisiin tähän saakka. ­ Koska ihmisten työaika on arvokasta, kaikkien it-koulutusten täytyy olla laadukkaita ja hyödyllisiä. Siitä haluamme olla varmoja, Eskelinen toteaa. Paikallinen it-tuki on vahvuus Laajamittainen projekti suunniteltiin ja pilotoinnit järjestettiin vuoden 2007 aikana sekä Pohjois- että Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa. FC Sovelto teki Metsolle kaikissa maissa käytettävän englanninkielisen koulutusmateriaalin. ­ Ulkomaiden toimipisteissä meillä on pätevä it-osaajien verkosto, joka järjesti varsinaiset koulutukset paikallisten yritysten kanssa. He pystyivät parhaiten ottamaan kyseisen maan työntekijöiden osaamistason ja vaatimukset huomioon, sanoo Ojala. Office-paketin asentamiset työasemille alkoivat tammikuussa ensin Suomessa, sen jälkeen muualla maailmassa. Suomessa henkilöstön it-koulutukset olivat Metso Competence Team Finlandin koulutussuunnittelija Jussi Eskelisen vastuulla. ­ Metson työntekijöille tarjottiin luentona Officen uudet ominaisuudet -päivityskoulutus, jonka lisäksi kaikki saivat osallistua halutessaan mikroluokissa järjestetyille PowerPoint-, Excel- ja Word-kursseille, kertoo Eskelinen. Tähän mennessä asennuksia on tehty maailmanlaajuisesti jo 12 500 työasemalle. Metson it:ltä toivotaan kansainvälistä standardointia ja vakiointia, mutta Usein ihmiset huomaavat vasta tietotekniikkakurssilla ollessaan, että oppi tulee todelliseen tarpeeseen, Jussi Eskelinen kertoo.
  • fc Sovelto uutislehti 3/2008 meTSo Pallo hallussa. Jussi Eskelinen (vas.) ja Teppo Ojala ehtivät myös rentoutumaan hyvin edenneen projektinsa lomassa. 21 meTSo-konSerni Kansainvälinen teknologiakonserni, joka koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: Metso Paper, Metso Minerals sekä Metso Automation Metso syntyi Valmetin ja Rauman yhdistyessä vuonna 1999 Metsolla on toimintaa noin 50 maassa ja työntekijöitä lähes 28 000 Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, jotka muodostavat yli puolet konsernin liikevaihdosta
  • 22 TamPere ­ HeLSinki fc Sovelto uutislehti 3/2008 PÖLYT JA BAKTEERIT POIS! CleanSide Oy:n Michael Casagrande ja Samu Hiltunen tietävät mitä kaikkea voi näppäimistön alta löytyä. Bakteerit viihtyvät näppäimistöissä ja pöly rikkoo laitteita. T yöpisteen fyysinen kunto edistää työpisteen toimivuutta. Lika voi olla syynä esimerkiksi hiiren toimimattomuuteen, kertoo Toimitusjohtaja Michael Casagrande. Puhdistuksessa näppäimistö avataan osittain ja yhden näppäimistön puhdistaminen kestää noin 20 minuuttia, jatkaa Samu Hiltunen. Yrittäjillä on kiirettä, sillä CleanSide Oy on ensimmäinen tietokoneiden fyysiseen puhdistukseen erikoistunut yritys Suomessa. Tampere ja Helsinki yhdistivät voimansa tuotetestauksessa den yhteisissä workshopeissa kotimaan kamaralla. ­ Opiskelimme tuolloin FC Sovelton Mika Seitsosen ja Sami Laihon johdolla tuotteiden toimintaa ja pohdimme, miten niitä ryhdytään soveltamaan omissa it-ympäristöissämme, Taberman kertoo. Kahden suomalaisen kaupungin it-asiantuntijat saivat harvinaisen mahdollisuuden päästessään mukaan Microsoftin Windows Server 2008 -pilottiohjelmaan. Tampereen ja Helsingin välinen tiivis yhteistyö madalsi kynnystä päästä mukaan projektiin ja teki uuden järjestelmän opettelusta sujuvaa. Teksti: Laura Akkila Tietoturvaa ja uusia työkaluja Kaupungeilla on erilainen organisaatiorakenne, mutta it-järjestelmistä löytyi myös useita yhteneväisyyksiä. Uudesta Windows Serveristä kaupungit valitsivat siitä huolimatta kokeiltaviksi omia tarpeitaan parhaiten vastaavat kokonaisuudet. Helsingin kaupungille oleellisinta oli tietoturvan parantaminen. Siitä syystä se otti tehtäväkseen Windows Server 2008 -järjestelmän NAP- eli Network Access Protection -toiminnallisuuden testaamisen. NAP:in avulla voidaan varmistua verkkoon kytkeytyvien laitteiden tietoturvan tasosta. ­ NAP kuulosti mielenkiintoiselta ja omien lisenssiemme kannalta kustannustehokkaalta osalta, Taberman perustelee. Tampere puolestaan testasi PKI-varmennepalveluja sekä terminal services -etäkäyttöpalveluja. Julkisen avaimen PKIjärjestelmällä hallitaan varmenteita, joita hyödynnetään muun muassa vahvassa tunnistautumisessa sekä web-palvelinten tietoliikenteen suojaamisessa. Tampereen kaupungin vanhassa järjestelmässä varmenteiden hallinta oli hajautettu useampaan järjestelmään, eikä se enää palvellut organisaation tarpeita. ­ Toivoimme ennen kaikkea uusia työkaluja ja tietoturvaa ­ ja niitä myös saimme. Tampereen kaupunki ottaa käyttöön vuosittain noin 60 uutta palvelinta, joiden käyttöönotto on nyt entistä tehokkaampaa, Fågel kertoo. Myös Helsingin kaupunki saavutti projektissa omat tavoitteensa. Ollessaan mukana testauksessa kaupunki pääsi aikaisessa vaiheessa kokemaan, onko heille hyötyä Windows Server 2008:n ominaisuuksista. ­ Saimme kokeilla tuotetta omassa ympäristössä ja teimme myös jatkosuunnitelman sen käyttöönotosta, Taberman kertoo. Konsultaatio kullan arvoista Fågelin ja Tabermanin mukaan FC Soveltolla oli suuri rooli hankkeessa. ­ Sertifikaattiasioita tehdään niin harvoin, että meille olisi ollut ylivoimaista opetella kaikki alusta saakka itse. Siksi FC Sovelton tarjoama tuki oli äärimmäisen tärkeää. Saimme kullan arvoista osaamista ja apua, jolloin moni asia ratkesi ja pystyimme itse keskittymään varsinaiseen toteutuspuoleen, Fågel huomauttaa. Nyt projekti on ohi ja ensimmäiset Windows Server 2008 -palvelimet ovat jo tuotannossa. Fågel kertoo, että Tampereella satsataan tulevaisuudessa vielä isompiin ja haastavampiin järjestelmiin, kunhan kokemusta ja oppia saadaan kerättyä riittävästi. ­ Nyt tiedossa on monta uutta askelta. Olemme aloittaneet kaupungin työasemien vakioinnin Windows Vista -käyttöjärjestelmään, jonka myötä myös Office- ja sähköpostiversiot uusitaan. Vistan vuoksi nyt tehty oman verkkomme suojaaminen PKI-sertifioinnilla oli siis ensiarvoisen tärkeää, toteaa Fågel. Myös Helsingissä mietitään Windows Vistaan siirtymistä, vaikka se ei pääkaupungin it-asiantuntijan mukaan aivan vielä ole ajankohtaista. ­ Nyt otamme NAP:ia hiljalleen vuoden loppuun mennessä käyttöön. Meillä on vielä toistaiseksi Windows XP käytössä, mutta pidämme silmät auki tietysti myös Vistan osalta, Taberman sanoo. Samu Hiltunen ja Michael Casagrande puhdistavat näppäimistöä Matti Hassiselle MCAS Instructor sertifikaatti ensimmäisenä Suomessa FC Sovelton konsultti Matti Hassinen suoritti Microsoft Office 2007 Certified Application Professional testit ja sai ensimmäisenä Suomessa virallisen MCAS Instructor sertifikaatin. Kyseisen pätevyyden saavuttaminen vaatii vähintään 5 sertifiontitestin suorittamisen. Microsoft Certified Application Instructor sertifiontitesteihin kuuluu pakollisena myös Windows Vista-käyttöjärjestelmätesti. Matti Hassinen suoritti pakollisten testien lisäksi myös valinnaisen Microsoft Access 2007 testin. Lähimmät MCAS Insrutctor sertifioidut henkilöt pohjoismaissa löytyvät Norjasta ja Tanskasta. Suunnitelmien mukaan FC Sovelton sovelluskouluttajat suorittavat kyseisen sertifikaatin syksyn 2008 aikana. Microsoft hankkii RDP- eli Rapid Development Program -ohjelman avulla tietoa tuotekehitystyötään varten. Ohjelmaan valitaan asiakkaita, jotka testaavat tiettyä kokonaisuutta ja antavat sen jälkeen palautetta ohjelmistoyritykselle. ­ Ehdotus osallistumisesta tuli alun perin Microsoftilta. Haimme tietysti mukaan ja keväällä saimme tietää, että meidät oli valittu yhdessä Helsingin kanssa. Kun kaksi organisaatiota yhdisti näin voimansa, mukaan pääseminen oli todennäköisempää, sanoo Tampereen kaupungin Tietotekniikkakeskuksen ryhmäpäällikkö Jesse Fågel. Fågelin mukaan kaupunkien välinen yhteistyö sujui maantieteellisestä välimatkasta huolimatta. ­ Selvitimme Helsingin kanssa jatkuvasti asioita puolin ja toisin, jolloin opimme prosessin edetessä paljon myös toisiltamme, Fågel kiittelee. Projekti polkaistiin käyntiin Yhdysvaltojen Seattlessa järjestetyssä kick off -tilaisuudessa, johon Helsingin kaupungin it-asiantuntija Jari Taberman ja Tampereen kaupungin pääsuunnittelija Jari Våg matkasivat yhdessä FC Sovelton ja Microsoftin edustajien kanssa. Varsinainen työ käynnistyi sen jälkeen FC Sovelton ja kaupunkien it-asiantuntijoi-
  • fc Sovelto uutislehti 3/2008 jäLkiPeLi 23 Mestariluokkalaiset luokkakuvassa AAMIAISSEMInAAREJA FC SOVELTOSSA; 28.8. FC Sovelto Aamiaisseminaari, Pasila: ITIL 17.9. Helsingissä Paluu tulevaisuuteen - joutuisan raportoinnin aamiaisseminaari 9.10. Tampereella Microsoft Dynamics CRM4 uudet ominaisuudet -aamiaisseminaari. 16.10. FC Sovelto Aamiaisseminaari, Pasila: ITIL TAPAHTUMIA: Valtion Asiantuntijapalvelut 2008 -tapahtuma 17.9.2008, Wanha Satama Projektipäivät 18.-19.11, Dipoli · FC Sovelton asiantuntijat erityisesti Projektipäivien viestintäosuudessa · Viesti, vaikuta johda, puheenjohtajana kehityspäällikkö Susanna Eerola, FC Sovelto Oyj · Johda, vaikuta, motivoi! Viestintä ja vaikuttaminen muutoksen läpiviennissä, valmentaja, yrittäjä Vesa Laaksonen, Piatto Oy · Elämänmakuinen projektiviestintä, irti tylsyydestä, konsultti Juha Laamanen, FC Sovelto Oyj · Case OP-Pohjola-ryhmä: Nykyteknologian tarjoamat mahdollisuudet sisäisen viestinnän apuna OP-Pohjola-ryhmässä, kehityspäällikkö Anne Soikkeli, OP-Keskus FC Soveltossa alkoi keväällä uusi junior-konsulttien koulutusohjelma ja hakijoita oli runsaasti. Valituilla oli ensin neljän kuukauden intensiivinen koulutusjakso ja nyt uudet kouluttajat ovat jo päässeet työn touhuun. ­ Omien kouluttajien valmentaminen on meille koulutusosaajana luontevin tapa kasvaa. Uudet työntekijät vahvistavat entisiä osaamisalueitamme mutta myös aivan uudenlaista osaamispalvelua kehitetään, sanoo toimitusjohtaja Sanna Varpukari-Anttila. Vasemmalta Taina Lepistö, Juha-Matti Mukari, AnnaMaria Utterström, Anna Perttilä, Susanna Eerola, Juha Latvala, Heidi Ahonen, Janne Käki. Kuvasta puuttuu Jaakko Marin kts. sivu 12. vinkki
  • Osaaja nappaa nieriän. Myös tietotekniikassa osaaja onnistuu. Varmista ajankohtainen tietotekniikka-osaaminen, käytä Suomen johtavaa tieto- ja viestintätekniikan osaamiskeskusta. Katso koulutustarjontamme ja ilmoittaudu osoitteessa www.fcsovelto.fi Ratkaisevaa osaamista