• AsiAntuntijuus johtAminen tietotyö luovuus AsiAntuntijuus ­ ­ johtAminen ­ tietotyö ­­luovuus 2/2012 3/2012 mikä on harvinaisin ammatti? sivut 8-11 Tilastopomo suomalaisista yli 80 % luottaa tilastoihin, tietää tilastokeskuksen uusi pääjohtaja marjo Bruun. miten tyypillinen sinä olet? sivut 6-7 sivut 5 & 11 Kuukauden kaheli: matti Copeland sivut 20-21 tornator valitsi virtuaalikoulutuksen sivut 16-17 Joko sinä kuulut KILTAAN? s. 12-14
• 2 Soveltaja 3/2012 Pääkirjoitus vastakkainasettelun aika! Taantumukselliset voimat ovat aktivoituneet. Heidän propagandansa mukaan osaaminen on yliarvostettua ja uuden oppiminen turhaa. Työpaikkojen pölyisissä nurkissa pälyilevät Urpolandia-separatistit ovat saamassa valtaa. Taantumukselliset solut ovat levinneet kaikenlaisten organisaatioiden kahvi- ja kulmahuoneisiin, joissa niiden jäsenet muistelevat vanhoja hyviä aikoja ja vaativat perinteitä kunniaan. Heikot työolot, harvainvalta, huono johtaminen ja pokasahan tehokkuus ovat agendalla ensimmäisinä. Mottona heillä on "Vain menneessä maailmassa me voimme päteä". Suomen kansalla ei ole varaa kahtiajakoon. Pitkään ja hartaasti yhdessä rakentamamme hyvä tulevaisuus on vaarassa. Nyt on aika yhdistää voimavaramme ja nousta barrikadeille hyvinvoinnin puolesta. Sen me osasimme viime vuosituhannella ja siihen pystymme myös nyt. Yhtenäisyys, innostava visio ja osaaminen veivät ihmisen kuuhun ja meidät läpi harmaan kiven. Juuri nyt työelämässä tekemiemme valintojen myötä moni asia suomalaisessa yhteiskunnassa muuttuu. Päämäärätön puurtaminen, välinpitämättömyys ja puolivillainen osaaminen johtavat meidät harhaan: tuottavuuden, yhteistyökyvyn ja lopulta sivistysvaltion rapautumiseen. Tuudittautuminen menneeseen loistoon kostautuu kovaa. Tarvitaan kaikkia yhdistävä kunnianhimoinen tavoite ja konkreettiset keinot toimia. Työ taantumusta vastaan, hyvän puolesta, tarvitsee nyt jokaista paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Toivottu kehitys on varmistettava. Työn on tuotettava riittävästi hyvää kaikille. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus osallistua yhteisen tulevaisuuden tekemiseen. Kaikkien antama panos on tärkeä ja sen arvo on saatava kasvamaan. Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, aitoa vuorovaikutusta ja osaamisen tuottamaa erikoistumista. Tarvitaan myös jatkuvaa panostusta uudistumiseen, oppimiseen ja innovatiivisten toimintamallien luomiseen. Kun tehdään oikeita asioita, eettisesti ja ekologisesti toimien, tulevaisuus voi olla parempi kaikille. Yhdessä olemme vahvoja! Mihin viet muutosta, sen valitset itse. tiedätkö, mitä et osaa? Minkä tasoinen osaaminen on työssäsi hyvää? Tiedätkö mitä et osaa? Entä tietääkö esimiehesi? Kysyimme samat kysymykset Soveltaja-uutiskirjeen lukijoilta. Kolmasosa vastaajista sanoo tietävänsä tarkkaan, millaista osaamisen tasoa hänen työssään pidetään hyvänä; kaksi kolmasosaa tietää sen suurin piirtein. Samoin suurin osa uskoo tietävänsä ainakin suunnilleen, milloin omat tiedot ja taidot ovat työssä riittävät. Omasta osaamattomuudestakin useimmillla on käsitys, mutta kuitenkin 8 prosenttia vastaajista arvioi, ettei tiedä, mitä ei osaa. Epätietoisten joukko nelinkertaistuu, kun kysytään, tietääkö esimies, mitä alainen ei osaa. Vain 5 prosenttia arvelee esimiehensä tietävän tarkasti alaisensa osaamattomuudesta. TiedäTKö, miTä eT osaa? Kyllä, tiedän tarkasti tiedän suunnilleen en tiedä TieTääKö esimiehesi, miTä eT osaa? Kyllä, tietää tarkasti tietää suunnilleen en tiedä, tietääkö ei tiedä onKo organisaaTiossasi määriTelTy KesKeinen osaaminen Ja sille minimisTandardiT, JoiTa vasTen voiT TarKasTella omaa osaamisTasi? 20% 40% 60% 80% on ei vielä, mutta asiasta on puhuttu ei ole en tiedä Soveltaja-uutiskirjeen kysely, kesäkuu 2012 Kysyimme lukijoilta myös, missä he oman arvionsa mukaan tarvitsisivat kiireimmin osaamisensa vahvistamista. Tieto- ja viestintätekniikka ja ajanhallinta nousivat kirkkaasti kärkeen. Oman alan substanssiosaaminen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidot kirivät seuraaville sijoille. Vähiten tarvetta näyttäisi olevan alaistaitojen petraamiselle. Osaamattomuus tappaa yrityksiä ja syrjäyttää ihmisiä. Neljäsosa yrityksistä ei kuitenkaan kehitä henkilöstöään (Yritysten henkilöstökoulutus ­tutkimus, Tilastokeskus). 40% 60% 80% 100% 20% 40% 60% 80% 100% 100% valta kuuluu sinulle! Ryhdy rohkeasti tulevaisuuden osaajaksi ja käy kapinaan taantumusta vastaan. Uuden ajan oppiminen on yhteisöllistä. Liity Kiltoihin, laitetaan yhdessä hyvä kiertämään. Killat on perustettu, jotta voisimme oppia toisiltamme, kehittyä tekemisessämme ja jakaa asiantuntemustamme muille jäsenille yhdessä Kiltamestareiden kanssa. Sanna Varpukari-Anttila Kullanarvoisia vinkkejä tietotyön tehostamiseen: minimistandardit.fi Soveltaja-lehti nostaa esiin työelämän ajankohtaisia ilmiöitä ja viestii ihmisläheisesti tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta. Soveltaja antaa myös käytännön vinkkejä tietokoneen käyttäjille. Julkaisija FC Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Erkki Tuomi, Laura Takatalo, Neodesign Oy | Kannen kuva Antti Kirves | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121, sähköposti: uutislehti@sovelto.fi | Painosmäärä 100 000 | Jakelu nro 3/2012 Helsingin Sanomien ja Tietoviikon liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton ja Fonectan osoiterekisterin perusteella. ISSN 1799-8964
• sisältö Soveltaja 3/2012 3 Työ ja sen tekijät s.6­11 LUOvUUs TIeTOTyö asIaNTUNTIjUUs luonteikasta menoa Kim-Niklas Antin viilettää pyörällä, jonka runkoputket on liitetty yhteen persoonallisilla, pikavalmistetuilla muhveilla. Aikuisena lukioon Aikuislukiossa on vetovoimaa, koska se joustaa opiskelijan elämäntilanteen mukaan. Eiran aikuislukio kehittää non stop -verkkolukiota. etäkoulutus tavoittaa Tornator päivitti osaamistaan virtuaalisella valmennuksella. Tietohallintoesimies Mika Rieppo on tyytyväinen tuloksiin. s.4 s.22-23 s.16-17 OMaN TyöN jOhTaMINeN Kuva: Timi Tikkanen Kuukauden kaheli Strategiajohtaja, Chief Curiosity Officer Matti Copelandin uteliaisuusstrategia on jalkautunut kaikille elämänalueille. Työ ja seN TeKIjäT TIeTOTyö Konkurssin raunioilta s.18 uuteen alkuun Pitkäaikaissairas mutta töissä? enfossa on kipinää KOLUMNIT s.15 s.13 s.23 s.20-21 Tietoturvavinkki s.19 Mikä ihmeen BYOD? suuret opettajat Kenet Oliver Sacks herätti? levynurkka s.20-21 s.12-14
• 4 Soveltaja 3/2012 PULPeTILLa Kun Konttisen ilse nupin tulosti... AEL ja Sovelto aloittavat syksyllä teollisuusyrityksille suunnatun seminaarisarjan, jossa perehdytään 3D-tulostamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yhteistyössä rakennettavaan tarjontaan tulee myöhemmin muuta pikavalmistukseen liittyvää koulutusta. AEL:n toimitusjohtaja Kari Juntunen toteaa, etteivät ihmiset työnteon arjessa aina huomaa, kuinka tekniikka kehittyy. ­ Tässä me yhdessä Sovelton kanssa voimme toimia havahduttajina. Pikavalmistuksen nykyiseen kehitysvaiheeseen liittyy valtava mahdollisuus, sanoo Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari-Anttila ­ Suomalaisilla on nyt kansainvälisesti ainutlaatuinen momentum hyödyntää osaamistamme aivan uudella alueella. 3D -koulutusta teollisuuden tarpeisiin nopeasti leviämässä tuotekehityslaboratorioista niin tuotantoon kuin harrasteisiin. ­ Teollisuudessa monet kunnossapidon asiat, kuten erikoistyökalut, saadaan pikavalmistuksen avulla käyttöön huomattavasti nopeammin ja edullisemmin kuin perinteisesti on ollut mahdollista. Myös markkinoille päästään nopeammin, kun mennään lyhyempiin sarjoihin ja lyhyempään rytmiin, sanoo pikavalmistuksen kehitystä seurannut muutosjohtaja Risto Linturi Soveltosta. ­ Varsinkin valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää koko kansakunnan tulevaisuutta ajatellen, linjaa projektijohtaja Arto Kyyhkynen AEL:stä. Kumppanukset ovat johtavia osaamisen kehittäjiä ja kouluttajia Suomessa: AEL on erikoistunut tekniikan koulutuspalveluihin, Sovelto tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittämiseen. 3d-tulostus voimakkaassa kasvussa 3D-tulostaminen on lähtenyt rivakkaan kasvuun erityisesti Yhdysvalloissa. Pikavalmistuslaitteet ovat Alussa oli valkoinen vaatenaulakko ja siinä mustia nuppeja. Sitten yksi nuppi katosi. Puuttuva nuppi alkoi häiritä silmää ja haittasi myös naulakon käyttöä. Mistä uusi? Yhteydenotto naulakon valmistajaan tuntui jo ajatuksena työläältä. Niinpä käännyin pikavalmistukseen perehtyneiden miesten puoleen. Pikavalmistus on valmistusmenetelmä, jossa tuote kopioidaan tai suunnitellaan tietokonemalliksi ja sen jälkeen tulostetaan halutusta materiaalista joko muottina tai valmiina toiminnallisena esineenä. Heikki piirsi naulakon nupin mallin 3D-mallinnussovelluksella alkuperäisen nupin mittojen mukaan: nupin halkaisija on 19,7 mm ja nupissa oleva reikä on 2,5 astetta kartiomainen, jotta se kiilautuisi tiukasti paikoilleen. Malli tallennettiin STL-tiedostomuotoon. Mallinnuksen voi tehdä käytännössä millä tahansa 3D-sovelluksella. Tässä projektissa käytettiin Vertex-ohjelmistoa. Risto avasi Heikin lähettämän tiedoston ensin 3Data Expert -sovelluksella, joka tarkisti, että STL-tiedoston kolmiopinta on virheetön. Tässä tapauksessa oli, eikä sovelluksen tarvinnut tehdä tiedostoon korjauksia. Kyseinen sovellus osaa konvertoida useiden 3D-mallinnusohjelmien omia tiedostomuotoja STL-tiedostoiksi ja korjata tiedostoissa olevia vähäisiä puutteita tai virheitä puoliautomaattisesti. Seuraavaksi tiedosto avattiin Axon 2 -sovelluksella, joka konvertoi tiedoston 3D Touch ­ tulostimen ymmärtämään muotoon. Tiedosto tallennettiin USB-tikkuun, tikku tulostimeen ­ ja 20 minuutin jälkeen muovinuppi oli valmis. Mallinnukseen ja tulostukseen meni yhteensä noin tunnin verran aikaa. Rutiinimaisena suorituksena nykyisillä työkaluilla kyse on varttitunnin henkilötyöstä, eli edellisen työn tulostuksen aikana ehtii hyvin valmistella seuraavan. Suuremmat tulosteet vievät luonnollisestikin pidemmän ajan. Ja lopussa oli tulostettu nuppi, joka sopi naulakkoon täydellisesti! Teksti: Ilse Konttinen-Luomi Kirjoittaja työskentelee myyntikoordinaattorina Soveltossa. Lisää pikavalmistuksen ihmeistä: sovelto.fi/pikavalmistus Pyörä, jossa on luonnetta Kim-Niklas Antin testaa pyörää, jonka hiilikuituiset runkoputket on liitetty yhteen kekseliäillä muhveilla. ideas2cycles-projektiryhmän suunnittelemat muhvit (liitososat) nappasivat ykköspalkinnon Suomen ensimmäisessä pikavalmistuskilpailussa viime keväänä. ideas2cycles-ryhmässä on pyöräilyyn hurahtaneita Aalto-yliopiston opiskelijoita, jotka kehittävät ja testaavat uusia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä. Pikavalmistuskilpailun voittaneessa työssä CAD-ohjelmalla piirretyt muhvimallit pikavalmistettiin ensin 3D-tulostimella, tulostuneista kappaleista tehtiin sitten muotit ja lopuksi muotteihin valettiin magnesiumseosta. ­ Halusimme kokeilla polkupyörän rungon räätälöitävyyttä pikavalmistuksen avulla, kertoo projektiryhmän perustanut Antin. Pyörä kestää aikuisen miehen, ja polkea voi niin lujaa kuin jaloista lähtee. Runko painaa kilon, koko pyörä noin kahdeksan kiloa. Pyörä on tällä hetkellä Aalto-yliopiston ADDlabissa esimerkkinä digitaalisesta koneenrakennuksesta. Pikavalmistuksen ennustetaan leviävän koteihin, ja joidenkin mielestä se tulee muuttamaan maailmaa enemmän kuin Internet. Personoidun polkupyörän pikavalmistus tosin on mattimeikäläiselle toistaiseksi haasteellista, sillä hommassa tarvitaan hiukkasen insinööritaitojakin. Kuva ja teksti: Jarmo Teinilä
• Soveltaja 3/2012 5 Työ ja seN TeKIjä Tilastotiedon luotettavuus perustuu osaamiseen ja tiedontuottajien yhteistyöhön. Raja-aidat eri virastojen välillä eivät Suomessa ole korkeat, Marjo Bruun sanoo. HuiPulla Teksti: Jukka Behm Kuva: Antti Kirves Suomi on tilastoinnin huippumaa. Suomalaiset myös luottavat tilastoihin, tietää Tilastokeskuksen uusi pääjohtaja Marjo Bruun. Y h d e k s ä s ke r r o s Tilastokes kuksen toimitalosta on hissin opasteen mukaan varattu pää johtajalle j a p ä ä j o h t aj a n sihteeristölle. Käytävä on leveä, lattia kiveä ja sauvaparkettia. Pääjohtajan huoneeseen mahtuu suuren työpöydän lisäksi sohvaryhmä, ovaalinmuotoinen neuvottelupöytä ja puun kokoiseksi kasvanut limoviikuna. Ikkunat antavat itään, pohjoiseen ja etelään. ­ En tiedä, mitä käyttöä kaikelle tälle tilalle keksisi, sanoo Tilastokeskuksen uusi pääjohtaja Marjo Bruun, joka on ollut virassaan neljä kuukautta. Bruun on koulutukseltaan agronomi. Aikaisemmin hän toimi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken ylijohtajana. Maataloustilastot ovat tutuin aihepiiri, mutta nyt hän on päässyt uppoutumaan muihinkin lukuihin. Bruunin johtama laitos tuottaa noin 200 tilastoa 26 aihealueelta. Vuosittain tulee noin 600 julkistusta. ­ Suomessa on pitkät perinteet tilastojen laatimisessa. Sijoitumme tilastoinnin tasossa huipulle Itävallan kanssa, Bruun sanoo. ­ Yli 80 prosenttia suomalaisista luottaa erinomaisesti tai hyvin tilastoihin. Esimerkiksi Britanniassa vastaava luku on reilut 20 prosenttia. Valhe, emävalhe, tilasto. Sanonta ei taida päteä Suomessa. Bruun on jo ehtinyt saada onnitteluja kollegoiltaan kansainvälisissä kokouksissa. ­ Tuli olo, että suomalaista tilastointia arvostetaan. Tilastokeskus tekee yhteistyötä sidosryhmien ­ tutkimuslaitosten, rekisteriviranomaisten ja elinkeinoelämän toimijoiden ­ kanssa. ­ Suomessa on hyvät hallinnolliset rekisterit, joista saa tietoa. Raja-aita ei ole korkea eri virastojen välillä. Se parantaa yhteistyömahdollisuuksiamme, Bruun sanoo. ­ 70-luvulla luku oli vain 20 prosenttia, sanoo Bruun ja tarkistaa tiedon taulutietokoneestaan. T yöolotutkimusta on tehty Tilastokeskuksessa vuodesta 1977 alkaen. Haastatteluaineisto kertoo, että 80-luvulta lähtien kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet. Muita kielteisiä työelämän muutoksia ovat keskinäisen kilpailun lisääntyminen ja työn ja vapaa-ajan suhteen hämärtyminen. miKä TieTo ylläTTi? Pyysimme Marjo Bruunia listaamaan kolme tilastotietoa, joista hän yllättyi aloittaessaan Tilastokeskuksen pääjohtajana. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 15-24-vuotiaiden työttömyysaste Espanjassa oli 50,7 %. (Lähde: EU:n tilastot.) MB: ­ Suomessa vastaava työttömyysluku on 19,6 %, ja minusta sekin on suuri. Se on kuitenkin alle EU-maiden keskiarvon. 1,8 miljoonaa suomalaista harrastaa kalastusta. (Lähde: Tilastokeskuksen verkkosivut.) MB: ­ Yllättävän iso määrä. Tosin 200 000 ilmoittaa olevansa kalastuksessa vain apulaisina kuten soutajina. Ja varmaan myös perkaajina. Suomessa pörssilistattujen yritysten hallituspaikoista naisilla on 14 prosenttia. (Lähde: OECD:n yrittäjätilastot.) MB: ­ Suomessa tasa-arvon luulisi olevan pidemmällä. Norjassa naisten osuus on suurin, lähes 40 %. Uuden oppiminen on työtä Marjo Bruun uskoo, että tulevaisuudessa työntekijä tarvitsee erityisesti oman osaamisensa kehittämistä. ­ Työelämässä vaihdetaan tehtäviä ja tekemisen tavat muuttuvat. Yhteistyö on tärkeää jatkossakin. ­ Pienessä maassa on pieni kieli, joten vieraiden kielten osaaminen on oleellista. ­ Mentoroinnista puhutaan paljon. Eläkelöityminen on vauhdissa, mutta kokemusperäinen tieto ei välttämättä siirry eteenpäin. Olisi hyvä, jos nuoret ja vanhat ja eri aloilta tulevat ihmiset voisivat työskennellä yhdessä ja oppia toisiltaan. Bruunin mielestä on myönteistä, jos työntekijä on innostunut tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin. Mikäli siis sellaisia on tarjolla. ­ Uuden asian opetteleminen on kovaa työtä, sanoo Bruun, jolla on takanaan myös ura tietotekniikka-alan kouluttajana. ­ Jos siihen ei ole halua, se on vaikeaa. Tieto- ja viestintätekniikalla työtä voidaan kehittää yhä joustavammaksi. ­ Etälaitteiden avulla voi saman asian kimpussa työskennellä eri aikaan ja eri paikoissa. Yhdessä voidaan tehdä, vaikka toisia ei koko ajan nähdä. Siihen ei olla vielä oikein totuttu. Tietoa on osattava yhdistellä Tilastokeskuksen perustehtävä on tuottaa luotettavaa tietoa yhteiskunnan päätöksenteon avuksi. Bruunin mukaan tilastotieto auttaa myös päätösten vaikutusten seuraamisessa. ­ Ei ole olemassa kuitenkaan mitään yksittäistä tilastoa, jolla voidaan määritellä kansalaisten tai yhteiskunnan hyvinvointia. Tärkeätä on, että tietoa osataan yhdistellä. Työvoimatilastoja ja talouslukuja siteerataan lehdistössä kenties eniten. Niistä saatu tieto heiluttelee parhaimmillaan pörssikursseja. Suomalaisesta koulutusjärjestelmästä tilastot paljastavat myönteisen piirteen: nykyään 80 prosenttia suomalaisista 34-40-vuotiaista on suorittanut peruskoulutuksen jälkeisen tutkinnon. suomessa tilastoihin luotetaan Vuonna 1865 Suomeen perustettiin väliaikainen tilastotoimisto, joka muuttui myöhemmin Tilastolliseksi päätoimistoksi ja lopulta Helsingin Kalasatamaan asettuneeksi Tilastokeskukseksi. miten hyvin osaat lukea tilastoja? Testaa taitosi Tilastokeskuksen verkkokoulussa: Koulutus ja oppiminen > verkkokoulu > tilastojen luku- ja käyttötaito > tilastoajattelun perusteet www.stat.fi > tuotteet ja palvelut >
• muotokuvassa työssä käyvä suomalainen Kuvitus: hannele törrö sari jari löydätkö kuvasta jotakin myös itsestäsi? tai työtoveristasi? sari, 49 v, ja jari, 45 v, ovat tilastojen mukaan tyypillisiä työssä käyviä suomalaisia. lähteet: tilastokeskus, eläketurvak mutta millaisia he ovat? Katso kuvaa ja päättele itse!
• Päätelmiesi tilastollisen pätevyyden voit tarkistaa sivulta 8. mitä sari ja jari tekevät vapaa-ajallaan? Paljonko sari ansaitsee jariin verrattuna? suomalaisen työelämän suuria ikäluokkia ovat nyt 44-55-vuotiaat naiset ja 43-48-vuotiaat miehet. heitä on työelämässä enemmän kuin muun ikäisiä, keskimäärin 30 000/ikäluokka. esimerkiksi sarin, 49 v, ikäisiä työssä käyviä naisia on lähes 31000 ja Jarin, 45 v, ikäisiä työssä käyviä miehiä hieman yli 30 000. montako työvuotta heillä on vielä edessään? Soveltaja 3/2012 7 keskus, elinkeinoelämän keskusliitto, Kela. toimitus kiittää tilastokeskuksen tutkijaa Pekka myrskylää asiantuntemuksesta ja avuliaisuudesta.
• 8 Soveltaja 3/2012 sarista ja jarista sari, 49, töissä terveys- ja sosiaalipalvelualalla, jari, 45, teollisuudessa sarilla todennäköisesti vähintäänkin opistotason, jarilla keskiasteen koulutus. sarin palkka 69-79 % jarin palkasta; jos kummallakin ylempi korkeakoulututkinto, sarin euro 73 % jarin eurosta sari ollut töissä 23 vuotta, jari 20 vuotta sarilla ollut 20 työsuhdetta, jarilla 16; mukaan on laskettu myös sivutyöt, kesätyöt ja opiskeluajan lyhyet työsuhteet sarilla työvuosia jäljellä 10, jarilla 12,5 poissaoloja sairauden vuoksi kummallakin 8-9 päivää vuodessa, koulutuksen vuoksi noin 1 päivä vuodessa kumpikaan ei harrasta työmatkaliikuntaa vapaa-aikanaan sari liikkuu terveyden kannalta riittävästi, jari ei kumpikin pitää kävelylenkkeilystä; sari myös sauvakävelee, jari kalastaa kumpikaan ei tupakoi kumpikin nukkuu yli 8 tuntia vuorokaudessa; sari 10 min enemmän kuin jari sarilla elinvuosia jäljellä 34,5, jarilla vajaa 34 kumpikin lukee verkkolehtiä tai katselee tv-ohjelmia netistä blogeja ei kumpikaan lue sari käyttää nettiä tiedonhakuun enemmän kuin jari kummallakin kaksi sähköpostiosoitetta taulutietokonetta ei kummallakaan kumpikin naimisissa, kummallakin 2 lasta kumpikin asuu omakotitalossa taajamassa ja omistaa asuntonsa kesämökkiä ei kumpikaan omista (mökinomistajien keski-ikä 62 v) sari muuttanut 4 kertaa, jari 3 kertaa jarilla auto, sarilla ei sari käynyt vuoden aikana taidenäyttelyssä, jari urheilukilpailuissa; oopperassa ei kumpikaan ole käynyt espanja, Ruotsi ja viro molempien suosituimpia matkakohteita 49-vuotiaan naisen yleisin etunimi on sari, 45-vuotiaan miehen jari FaKTaa Työ ja sen te Tekstit: Antti Kirves, Jukka Behm Kuvat: Antti Kirves KLOvNI niina rinta-opas Ammatti: Klovni sekä sirkusopettaja, -ohjaaja, -tuottaja ja -esiintyjä työpaikka: linnanmäen sirkuskoulu ikä: 39 Asuu helsingissä, juuret eteläPohjanmaalla. motto: "Puoliksi suunniteltu on hyvin tehty." Olen tehnyt sirkusta 15 vuotta. Valmistuin Turun Taideakatemiasta, sirkustaiteeseen keskittyneeltä esittävän taiteen linjalta. Minulla on vakituinen työsuhde, mikä tällä alalla on hyvin harvinaista. Klovneja on erilaisia. Valkoinen klovni on arvokas ja kulkuriklovni räjähtäneen näköinen. Jotkut klovnit eivät käytä puhetta lainkaan. On olemassa klovnien sääntö: kun laitetaan nenä päähän, ei puhuta. Toisaalta klovnille kaikki säännöt on tehty rikottaviksi. Klovni on kapinallinen, joka haluaa voittaa kaikki puolelleen. Eikä klovneriaa tehdä vain lapsille. Aikuisiakin on tosi kivaa käydä kiusaamassa. Voi olla ronskimpi. En tee perinteistä Pelle Hermanni -tyyppistä klovneriaa. Hahmoni ovat enemmän punkkarimaisia, eivätkä niille sovi ihan lässyn lässyn -jutut. Vaikeinta työssä on saada kontakti ja onnistua vetämään ihmiset mukaan. Se vaatii elämänkokemusta. Olen ollut vuosikausia töissä baarissa. Siinä oppi aika äkkiä lukemaan tyyppejä. Ihmisillä on oma reviirinsä, jota klovni loukkaa tulemalla nopeasti lähelle. Moni pelkää klovneja, koska tilanne on hallitsematon. Se pitää osata nähdä ja ottaa huomioon, ettei katsojalle jäisi huono fiilis. Myös erikoinen ulkonäkö pelottaa. Jos katsojan pelästyttää, asia pitää osata korjata. Parasta on se kun saa ihmiset nauramaan ja hölmöilemään. Se on ihan hirveän hauskaa. Klovnin asussa tytöilläkin on vapaus tehdä periaatteessa mitä vain, kunhan ei satuta itseään eikä toisia. Kun tekee jonkun naurunalaiseksi, se pitää osata tehdä oikein, taitavasti ja vakavissaan. Naurattamalla naurattaminen ei onnistu. Ja vaikka hahmo olisi vähän ilkeäkin, touhussa pitää olla tietty lämpö. " FaKTa suomalaisten harvinaisimpia ammatteja ovat klovni ja akrobaatti. heitä on yhteensä noin 50. " Klovni on kapinallinen, joka haluaa voittaa kaikki puolelleen.
• Soveltaja 3/2012 9 ekijät OPeTTaja eeva manoah Ammatti: opettaja työpaikka: eiran aikuislukio Koulutus: teologian maisteri ikä: 39 Asuu espoossa motto: "Rakasta lähimmäistäsi." Opetan suomeksi uskontoa ja filosofiaa ja englanniksi filosofiaa ja elämänkatsomustietoa ­ ihan sitä, mihin olen kouluttautunutkin. Olen ollut päätoimisena opettajana vuodesta 2005. Sitä ennen toimin luontaisterapeuttina omassa firmassani. Kun aloitin opettajana, huomasin olevani omalla alallani. Koen vahvasti, että opettajan työ on kutsumustyö. Näin uskonnonopettajana voin sanoa, että se on varmaan ollut johdatusta. Vaikeinta työssäni on kaikki hallinnollinen, kuten oppilaiden arvosteleminen ja arvosanojen kirjaaminen tietokoneelle. En ole pikkutarkka. Mielestäni Suomen nykyinen arviointijärjestelmä on aika kurja. Parasta työssäni ovat nämä nuoret, oppilaat. Nautin työstäni, saan siitä onnistumisen elämyksiä ja useimpina päivinä opetustyö virkistää. Ei lähde kotiin takki tyhjänä, vaan tyytyväisenä. Eiran aikuislukiossa on eri-ikäistä porukkaa ja heillä on tarinoita. Täällä on paljon maahanmuuttajia, ja monilla on aika raadollinenkin historia takanaan. Minä kuulen sitä paljon, koska opetan katsomusaineita. Jos vaikka etiikan tunnilla käsittelemme itsemurhaa, luokassa voi olla monta, jonka läheinen on tehnyt sen. Opettaja joutuu miettimään, miten ottaa huomioon tällaiset oppilaiden henkilökohtaiset kokemukset. Aikuislukion opettajalta vaaditaan pedagogisten taitojen ohella joustavuutta, hyvää tilannetajua, myötätuntoa, ihmisten ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta, hyväksymistä ja huomioon ottamista. Tärkeää on myös se, että oppilaat tajuavat, minkälaisia he ovat oppijoina. Jokainen on yhtä arvokas. FaKTa suomessa työskentelee noin 100 000 opettajaa. yleissivistäviä opettajia heistä on reilu puolet. " " Parasta työssäni ovat nuoret, ja jokainen heistä on yhtä arvokas.
• 10 Soveltaja 3/2012 Työ ja seN TeKIjäT Myyjä laura venesjärvi Ammatti: myyjä, myymälänhoitaja työpaikka: vila jumbo Koulutus: meikkaaja-stylisti, parturikampaaja ikä: 28 Asuu vantaalla motto: "Kaikkea ei voi tehdä yksin, mutta jos jokainen tekee jotakin, kaikki tulee hoidetuksi." Olen ollut myyntitöissä vaatealalla kymmenen vuotta, ensin somistajana ja sitten myyjänä. Työni on 90-prosenttisesti asiakaspalvelua ja myymistä, mutta myös johtamista ja myynnin raportointia. Olen meikkaaja-stylisti ja käynyt parturikampaajakoulun. Osaan helposti luoda asiakkaalle sopivia asukokonaisuuksia sen sijaan, että vain myisin yhtä vaatetta. Sitä se meidän työmme on, näyttää parhaimmat vaihtoehdot. Kun asiakkaita ei tunne, heidät näkee ihan eri tavalla kuin he itse. Voi antaa heille uusia ideoita, jotka korostavat heidän parhaita puoliaan. Vaatemyymälässä kaikki liittyy asiakaspalveluun. Ei sitä ajattele myymisen, vaan ammatin kautta palveluna. On mukavaa työskennellä muodin parissa, nähdä kauniita vaatteita ja saada itsekin pukeutua niihin. Vaatteet voi pukea omantyylisesti, ja varsinkin naisasiakkaat katsovat tarkkaan, mitä myyjällä on päällä. Hyvää myyjää on helppo lähestyä. Hän kuuntelee asiakasta, näkee tämän parhaat puolet ja osaa näyttää tälle jotakin uutta. Tavallaan asiakaspalvelu on myös vaikeinta. Pitää olla aina hyvä päivä. Vaikea asiakas voi purkaa huonoa tuultaan juuri täällä. Hänet voitetaan omalle puolelle kuuntelemalla ja ymmärtämällä. Kärsivällinen pitää joskus olla. Ei tässä ammatissa pärjää, jos ei halua olla asiakkaiden kanssa. Ja vaikka välillä olisi mieli maassa, päivä kyllä kirkastuu kun pääsee taas olemaan erilaisten ihmisten kanssa. Parasta on positiivinen palaute. Aina siitä tulee hyvä mieli, kun asiakas kiittää hyvästä palvelusta. KULjeTTaja Jari raittinen Ammatti: Autoilija, moottoriajoneuvon kuljettaja työpaikka: Kuljetus siurua Ky Koulutus: erikoissairaanhoitaja ikä: 43 Asuu helsingissä Olen nyt parin kuukauden ajan ajanut jakeluautolla hedelmiä, vihanneksia ja tuoretuotteita. Sitä ennen ajoin vajaat kaksikymmentä vuotta 25-metristä moduuliyhdistelmää Suomen ja Ruotsin välillä. Koulutukseltani olen erikoissairaanhoitaja ja erikoistunut lasten sairaanhoitoon. Valmistuttuani olin hetken koulutustani vastaavissa töissä, mutta siihen aikaan alalla oli tarjota vain pätkätöitä. Niiden varaan ei voinut alkaa perustaa perhettä, ja kun appivanhemmat tarvitsivat kuljettajaa, siihen hommaan minä " " " " Kuljettaja tarvitsee oikeaa asennetta, pitkää pinnaa ja maalaisjärkeä. hyvä myyjä kuuntelee asiakasta ja näkee tämän parhaat puolet. FaKTa suomalaisten miesten yleisin ammatti on moottoriajoneuvon kuljettaja. heitä on noin 65 000. FaKTa suomalaisten naisten yleisin ammatti on myyjä. heitä on noin 82 000.
• Soveltaja 3/2012 11 sitten ajauduin. Vuosituhannen alussa he jäivät eläkkeelle ja minä jatkoin yritystoimintaa. Vaikka meillä on kasvettu tähän työhön, reissaamiseni oli rankkaa perheelle. Töitä täytyy nykyisinkin tehdä kuutena päivänä viikossa, mutta olen sentään kotona kaikki yöt toisin kuin aiemmin. Lapset ovat 11 ja 14. Ehtii vielä tutustua heihin ennen kuin he muuttavat pois. Uusi duuni on piristänyt. Päivät ovat aika kiireisiä. Tavaraa jaetaan pääasiassa keskusliikkeille ja ravintoloihin, ja niillä on tiukat aikataulut. Olen alkanut miettiä työskentelytapoja niin, että pystyisin tekemään työni entistä paremmin ja laadukkaammin. Nyt kun jaan pienempiä eriä useampiin paikkoihin, asiakaskontakteja on enemmän ja ihmisistä tulee tutumpia. Hyvä fiilis tulee siitä, kun onnistuu siinä, mitä tekee. Olen ylpeä siitä, että olen aina pysynyt aikataulussa ja vienyt aina tavarat perille sovitusti ja ehjinä. Osaan suunnitella työni. Se antaa tyydytystä. Vaikka asiakas sanelee sen, mitä ja koska kuljetetaan, minulla on vapaus suunnitella ja toteuttaa työni. Hyvällä kuljettajalla on oikea asenne, pitkä pinna ja maalaisjärkeä. Silloin pärjää, kun on kiinnostunut työstään, omistautunut sille ja ylpeä tekemisestään. jOhTaja marjo Bruun Ammatti: Pääjohtaja työpaikka: tilastokeskus Koulutus: Agronomi ikä: 56 Asuu nurmijärvellä yleisempi. Seuraamme tilastojen käyttöä ja perehdytämme niihin median edustajia ja muita kiinnostuneita. Verkkokoulussa olemme avanneet tilastojen käsitteistöä. Suomalainen julkishallinto on hyvää hallintoa, siinä on ilo työskennellä. Pidän tärkeänä yhteistyön tekemistä ja muiden tekemisen arvostamista. Vain niin saadaan työelämässä kunnolla aikaiseksi. En ole suunnitellut selkeitä päämääriä uralleni. Yritän oppia uutta, pysyä mukana muutoksessa ja olla selvillä siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Lontooseen lennän säännöllisesti, sillä siellä asuu tyttäreni ja lapsenlapseni." FaKTa suomessa on yhteensä 104 000 johtajaa ja ylintä virkamiestä. heistä 20 % työskentelee julkisella sektorilla. vieraita. Haastavinta on sisältöjen runsaus. Kun tutkin tilastoja, nälkä kasvaa syödessä ja haluan tietää enemmän. Siihen ei riitä aika. Laajan aineiston kanssa tunnen itseni riittämättömäksi. Talo on todella iso. Työntekijöitä on vajaa tuhat, ja heistä haastattelijoita on noin 200. Tapa, jolla tehdään töitä, on innostava. Ihmiset ovat sitoutuneita, ja mikä tärkeintä, kiinnostuneita tilastoista ja niiden merkityksestä. Tilastotietoa käytetään lehdistössä paljon taustatietona. Jos puu kaatuu, selvitetään, kuinka monta puuta kaatui viime vuonna. Yksittäisestä tapauksesta tehdään " Aloitin työni Tilastokeskuksessa toukokuun alussa, ja talosta on muodostunut minulle yleiskuva. Apua on ollut siitä, että tilastot eivät olleet ennestään FaKTa suomessa oli vuonna 2011 yhteensä 2 143 000 palkansaajaa. FaKTa naisten harvinaisimpia ammatteja ovat alusten konepäällikkö ja konemestari (4), miesten kätilö (7). FaKTa suomalaisen työn liitto täyttää tänä syksynä 100 vuotta. Juttukokonaisuuden lähteet: OAJ, Tilastokeskus " Pidän yhteistyötä ja toisten tekemisten arvostamista tärkeänä.
• 12 Soveltaja 3/2012 SOVELTO KILLAT. Killat on perustettu, jotta voisimme oppia toisiltamme, sovelto.fi/killat http://kilta.sovelto.fi/creative/ kehittyä tekemisessämme ja jakaa asiantuntemustamme muillle jäsenille yhdessä kokemukset ja kontaktit ja sovellamme osaamistamme yhdessä! Kiltamestareiden kanssa. Viisautta syntyy ja taitoja karttuu, kun jaamme tiedot, taidot, Creative Kilta tarjoaa tukea nopeasti muuttuvassa julkaisutyön ympäristössä. Jos Photoshop aiheuttaa harmaita hiuksia, InDesign kyselee puuttuvia Plug-ineja ja iPad kurkistelee nurkan takaa, et ole yksin. Killan jäsenenä voit saada apua julkaisutyön pulmiisi Kiltamestareilta tai muilta jäseniltä, osallistua keskusteluun ja olla mukana kehittämässä uusia tapoja kommunikoida ja verkostoitua alan ihmisten kanssa. Kiltamestarit ovat Sovelton sertifioituja valmentajia ja konsultteja joilla on käytettävissään päämiesten, esim. Adobe ja Microsoft tarjoama viimeisin tieto alan työkaluista. Kiltablogi Kiltaan kannattaa rekisteröityä koska: Oikea työkalu on osa järkevää työnkulkua by Kari Selovuo · Saat esiin Vinkistön eli voit lukea erilaisia työvälineisiin liittyviä vinkkejä ja huomioita · Voit kysyä Kiltamestareilta henkilökohtaisesti esimerkiksi erilaisiin työvälineisiin, kuten Adobe Creative Suiteen liittyviä kysymyksiä. · Voit osallistua keskusteluihin, kommentoida blogeja, kysyä muilta jäseniltä ja jakaa omaa asiantuntemustasi · Voit verkostoitua muiden Killan jäsenten kanssa (esim. Sovelton kurssilta tutuksi tulleiden ihmisten kanssa) Aloitetaan tarinalla nuoresta miehestä, joka meni ensimmäiseen työpaikkaansa rakennuksille. Päivän jälkeen kotona äiti kysyi miten töissä oli mennyt. Poika oli tyytyväinen ja sanoi, että olivat kehuneet oikein hyväksi mieheksi. "No mitä olivat sanoneet" kysyi äiti. Poika tähän vastasi, että mestari oli sanonut "Älä, hyvä mies, sillä vatupassilla nauloja hakkaa". Silloin tällöin tarina palaa mieleeni kun katson nykyisiä työmenetelmiä ja työnkulkuja erityisesti websuunnittelun parissa. Suunnittelun työvälineinä käytetyt työvälineet (Photoshop tai pahimmillaan PowerPoint) eivät tue työnkulkua suunnittelijalta kehittäjälle. Leiskan suunnitteleminen Photarilla ja luovuttaminen .psd tiedostona kehittäjälle HTML-taittoa varten, ei suuresti eroa leiskan luovuttamisesta kehittäjälle paperilla. Mikä muuten ei ole harvinaista sekään! Vaikka miljoona web-suunnittelijaa, graafikkoa, visualistia ym. taiteilijaa haluaakin suunnitella web-sivut ja käyttöliittymät Photoshopilla, ei se tarkoita että he olisivat oikeassa. Meillä on vain valtava joukko "hyviä työmiehiä", jotka hakkaavat nauloja sillä vatupassilla. Järkevä työnkulku edellyttäisi, että jo suunnitteluvaiheessa tehty työ olisi hyödynnettävissä lopullisessa toteutuksessa myös tiedostotasolla. Nyt se ei sitä ole! Kenen vika sitten on, että työskentelyssä käytetään edelleen tehottomia menetelmiä? Lue lisää -> http://kilta.sovelto.fi/creative/blogi/ AIR eDocker Acrobat Acrobat Suite X ActionScript Android Apple blogi Digital Publishing Suite Dreamweaver Illustrator Indesign iOS iPad iPhone Java jQuery CSS3 Flash HTML5 mobiili Mobile Kuvankäsittely markkinointi Objective C PDF Premiere Elements Sony Vegas CS6 Photoshop Elements Photoshop first Muse Responsive Web Design SoMe sovelluskehitys sovelto uutinen sosiaalinen media Video videoeditointi videokuvaus viestintä tablettijulkaisut Tehokkuus web
• Soveltaja 3/2012 13 Siirry siis osoitteeseen: sovelto.fi/killat http://kilta.sovelto.fi/knowhow TIETOTURVAVINKKI Tuo oma laitteesi - BYOD Bring Your Own Device eli BYOD tarkoittaa oman päätelaitteen tuomista jonkin organisaation sisäiseen verkkoon. Organisaatiolla voidaan tarkoittaa työpaikkaa, oppilaitosta tms. yhteisöä, jossa henkilö toimii ja työskentelee. Ajattelutapa on uusi: aikaisemmin työnantaja tarjosi työntekijöilleen kaikki verkossa käytettävät laitteet. Omien päätelaitteiden liittäminen yritysten sisäverkkoon oli kiellettyä - tietoturvasyistä. Päätelaitteet ovat kehittyneet paljon ja markkinoilla on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja: pöytäkoneita, erikokoisia kannettavia, erilaisia tabletteja ja älypuhelimia. Tyypillisesti työntekijät ja opiskelijat omistavat niitä myös itse ja ovat tottuneet käyttämään juuri omia laitteitaan luovasti ja tehokkaasti - oma laite voi myös olla työnantajan tarjoamaa vastaavaa nykyaikaisempi ja soveltua työntekoon paremmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Vaatimus sille, että työnteossa voisi käyttää omaa laitetta, on perusteltu. Toinen BYOD-ajattelua tukeva ajan ilmiö ovat pilvipalvelut. Tietoa ei enää käsitellä ja säilytetä paikallisesti päätelaitteessa, vaan yhä suurempi osa palveluista löytyy pilvestä. Tietoa myös suojataan ja varmistetaan keskitetysti pilvipalvelun avulla. Päätelaitteella saadaan näkymä ja kontrolli pilvipalvelun tietoon. Useisiin palveluihin voidaan ottaa yhteys useilla erilaisilla päätelaitteilla tai useista eri sijainneista - tilanteen mukaan. Kolmas ajan ilmiö ovat langattomat verkkopalvelut (Wi-Fi, 3G/4G mobiilitekniikat), jotka mahdollistavat päätelaitteen yhteyden verkkoon lähes kaikkialla - miksei siis myös oman organisaation verkkoon ja palveluihin? Tietohallinnolle BYOD aiheuttaa päänvaivaa, sillä sen näkökulmasta katsoen verkkoon pyrkii vieras ja tunnistamaton laite. Esiin nousee uusia haasteita: · Tunnistetaanko laite, sitä käyttävä henkilö vai molemmat? · Miten poistetaan joustavasti vanhat valtuutetut laitteet ja lisätään uudet? · Miten voidaan varmistua siitä, että verkkoon pyrkivän vieraan laitteen tietoturva on kunnossa eikä siinä ole viruksia tai haittaohjelmia? · Miten varmistetaan yhteyden luotettavuus ja estetään salakuuntelu? · Miten voidaan erotella, mikä laite ja kuka pääsee mihinkin tietoon käsiksi? · Mitä tapahtuu, jos kerran tunnistettu laite katoaa tai varastetaan? Ratkaisuja on jo olemassa. Teknisesti puhutaan eritasoisista verkkosegmenteistä, 802.1x pääsynvalvonnasta, varmenteiden avulla tunnistamisesta, päätelaitteiden terveystarkastuksista, itsepalveluportaaleista, näkyvyydestä verkkoon ja verkon hallintaan jne. BYOD on tullut jäädäkseen - sopeutuminen vaatii perehtymistä ja kouluttautumista, mutta ennen kaikkea uuden ajattelutavan omaksumista - halusitpa tai et. Jukka Vuola Kirjoittaja on Sovelton seniorkonsultti KnowHow Killassa keskustellaan tietotyöstä, työmenetelmistä sekä työvälineistä. Kilta on avoinna kaikille, jotka ovat kiinnostuneita modernista tietotyöympäristöstä, oman työajan hallinnasta sekä työhön liittyvistä välineistä ja menetelmistä. Killassa voidaan yhdessä kehittää parhaan tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Kiltablogi Oletko käyttänyt koko elämäsi Exceliä väärin? by Heidi Enho Facebookissa jaettiin artikkelia, jossa kerrottiin miten olemme koko elämämme käyttäneet ketsuppikuppeja väärin. Ja totta tosiaan ­ enpä ole koskaan tullut kokeilleeksi kupin venyttämistä! Sen sijaan olen pursottanut koko perheen ketsupit moneen pieneen kuppiin. Ensimmäinen ajatukseni oli "miksi kukaan ei ole koskaan kertonut ja miten en ole itse hoksannut?" Kun nyt katson ketsuppikupin kuvaa, käyttötapahan on ilmeinen. Näinhän se on monesti myös eri työvälineiden kanssa. Ohjelmissa on runsaasti rutiineita helpottavia toimintoja, mutta niitä ei osata hyödyntää ilman riittävää opastusta ja käytännönläheisiä esimerkkejä. Tarvitaan sytyke ja käyttövihje ennen kuin niistä tulee arkityötä helpottavia työtapoja! Lue lisää ja katso Excel-videoklippi. Oletko sinä käyttänyt koko elämäsi Exceliä väärin? Lue lisää -> http://kilta.sovelto.fi/knowhow/blogi/ Kursseja! sovelto.fi
• 14 Soveltaja 3/2012 sovelto.fi/killat http://kilta.sovelto.fi/core Core Kilta on ict-ammattilaisten yhteisö. Core keskittyy infran ja sovelluskehityksen asioihin. Core ei ole Exceliä eikä Photoshoppia. Se on mm. identiteetin federointia ja hajautettujen sovellusten arkkitehtuuria. Tässä Killassa ammattilaiset voivat vaihtaa kuulumisia, jakaa ajankohtaisia vinkkejä ja ratkoa ongelmia yhdessä. Kiltamestarit ovat Sovelton omia asiantuntijoita, jotka kouluttavat ja konsultoivat näitä aiheita päivittäin. Rekisteröitymättä voi lukea sisältöä. Keskusteluun osallistuminen ja vinkkien (Vinkistön) lukeminen edellyttää rekisteröitymistä. Kiltablogi Kiltaan kannattaa rekisteröityä koska: Koodaajan hiki on käyttäjän etu by Ahti Haukilehto · Saat esiin Vinkistön eli voit lukea erilaisia työvälineisiin liittyviä vinkkejä ja huomioita · Voit kysyä Kiltamestareilta henkilökohtaisesti esimerkiksi erilaisiin työvälineisiin, kuten Adobe Creative Suiteen liittyviä kysymyksiä. · Voit osallistua keskusteluihin, kommentoida blogeja, kysyä muilta jäseniltä ja jakaa omaa asiantuntemustasi · Voit verkostoitua muiden Killan jäsenten kanssa (esim. Sovelton kurssilta tutuksi tulleiden ihmisten kanssa) Perussääntö on se, että mitä helppokäyttöisempi sovellus tehdään, sitä vaikeampi se on ohjelmoida. Jotta käyttäjät voivat naatiskella, tulee koodaajien hikoilla. Pienikanvaasiset näytöt vielä moninkertaistavat käyttöliittymän (tai ­kokemuksen) hiomiseen käytettävän ajan. Kuten myös kosketus-eleiden käyttöön ottaminen. Uudet alustat, kuten tabletit (niin iOS, Android kuin tuleva Windows RT), asettavat tarkat rajoitukset sille, miten käyttöliittymä tulee tehdä. Tämä vaatii paljon opettelua ­ ja pois oppimistakin kokeneilla sovelluskehittäjillä. Lue lisää -> http://kilta.sovelto.fi/core/ ACS Active Directory ADFS federointi HTTPS IIS Konferenssit käyttöjärjestelmä Metro Style App PKI Printing Private Cloud Sertifiointi Skype SSL System Center 2012 Tulostaminen varmenteet Visual Studio 2012 WIF Windows Päätelaitehallinnan tulevaisuutta by Pertti Pellonpoika Trendinä omien laitteiden tuominen eli BYOD (Bring Your Own Device) -konsepti asettaa mielenkiintoiset haasteet päätelaitteiden ja sovellusten hallinnalle. Microsoft Management Summit 2012 tapahtumassa samasta aiheesta käytettiin käsitettä whatever ­ wherever ­ whenever, joka kuvaa sitä että yrityksen käyttäjät haluavat käyttää mitä tahansa eli kaikkia yrityksen tietojärjestelmiä milloin tahansa ja missä/ mistä tahansa. Lue lisää -> http://kilta.sovelto.fi/core/ Windows Server 2012 Windows 8 Kursseja! sovelto.fi
• Soveltaja 3/2012 15 asIaNTUNTIjUUs & TIeTOTyö Kipinää koulutukseen riittäisi paljon tekemistä yrityksessä kuin yrityksessä ja ihan yhteiskunnallisestikin. Sovelto on Enfon pääkoulutuskumppaneita. ­ Hyvä yhteistyöjärjestely takaa laadun. Koulutuksen myyjäkin tuntee meidät ja tietää, minkälaisella tasolla me palvelua tarvitsemme. Lundell tunnustautuu nauraen tiiminsä heikoimmaksi IT-osaajaksi, mutta on hänkin opis kellut Exceliä, Lynciä ja Office-työkaluja. Lisäksi hän suorittaa johtamisen jatko-opintoja Eng lannissa. Oppi on kaiketi mennyt perille, sillä hänet valittiin helmikuussa vuoden henkilöstöjohtajaksi. ­ Koulutukseen pitää olla se oma kipinä, että on tosiaan kiinnostunut ja utelias oppimaan, eikä vain siksi, että "tarvitsen tämän pärjätäkseni tehtävässäni". enFo Pohjoismainen it-palvelutalo henkilöstöä noin 800 liikevaihto yli 140 miljoonaa euroa yli 45 vuoden historia tietotekniikassa suurin omistaja osuuskunta KPy (81,9 %) suurimmat toimipisteet suomessa espoossa ja Kuopiossa, josta yhtiö on lähtöisin Ruotsissa toimipisteet tukholmassa, Göteborgissa, malmössä ja Karlskronassa. TäTä mielTä Kokemusta ja kasvua Enfo mainostaa itseään mutkattomien IT-palvelujen tarjoajana. Lundell tulkitsee mutkattomuuden tiimityöskentelyksi. ­ Olemme hyvin kommunikatiivinen työyhteisö. Keskustelemme paljon tiimeissä ja yksiköissä sekä niiden rajojen yli siitä, mitä asiakas tarvitsee, Lundell sanoo. IT-taloksi Enfo ei ole suuren suuri. Vakinaista väkeä on vajaat 800 henkeä, ja lisäksi projekteissa tarvittavaa vuokratyövoimaa 50­60 henkeä. Monet yhtiön kilpailijoista ovat isompia. ­ Emme ole kovin prosessiorientoitunut vaan pikemminkin joustava ja ketterä yhtiö. Menemme heti asiaan mieluummin kuin mietimme muottia ja tiettyä tapaa tehdä, vaikka on meillä tietysti ISO 9000- ja ISO 20000 -valmiudet. Haluamme tuoda asiakkaalle valmiita ideoita ja ratkaisuja, Lundell kertoo. Suomen mittakaavassa Enfo on todella pitkän linjan IT-yhtiö; se perustettiin Tietosavo-nimisenä vuonna 1964 ja oli aikanaan Suomen ensimmäisiä tietotekniikan ulkoistustaloja. Pitkä kokemus näkyy vakautena ja pitkinä työsuhteina. ­ Meillä on paljon hiljaista tietoa, ja se on hyvin arvokasta. Ja tulee siitä tietty ylpeys, että on näin kauan pöristelty mukavasti eteenpäin ja pystytty muuntautumaan. Viime vuonna yhtiö osti kolme yritystä Ruotsista. Tälle vuodelle tähtäimessä on tasaista eteenpäin menoa. ­ Meillä on pitkiä asiakassopimuksia ja pitkäjänteinen ote. Se tuo tiettyä tasaisuutta. Tulevaisuus näyttää kovalta kasvulta, Lundell arvioi. Teksti ja kuvat: Antti Kirves oma työ hallintaan Enfon palvelupäällikkö Riina Elers tekee työssään muun muassa asiakasraportointia ja tuntiseurantaa. Hän on saanut Sovelton oppia vaativassa Excel-käytössä sekä ajanhallinnassa ja oman työn johtamisessa. Elers on ollut tyytyväinen räätälöityihin kursseihin ja niiden vetäjiin. ­ Tykkäsin kouluttajista tosi paljon. Heillä oli positiivinen asenne ja he jaksoivat vetää raskaat koulutuspäivät iloisella asenteella. Joitakin kysymyksiä oli kurssin jälkeen, ja kaikkiin saatiin kouluttajilta vastaukset ja toimintaohjeet, hän kiittelee. Enfo arvostaa hiljaista tietoa ja innostavaa lähiopetusta. oulutus on IT-palveluja myyvälle Enfolle tärkeää, ja yhtiö ostaakin sitä paljon myös räätälöitynä. Eniten kysyntää on tekniselle koulutukselle. Väki on henkilöstöjohtaja Maria Lundellin mukaan valveutunutta ja tietää usein paitsi sen, mitä oppia tarvitaan, myös sen, mistä sitä kannattaa hankkia. ­ Koska olemme puhtaasti asiantuntijaorganisaatio, on kaiken A ja O, että meillä on tiedonnälkäisiä ihmisiä, jotka ovat aina ajan tasalla siinä, mitä tehdään. Ei saa jäädä laakereilleen lepäämään, Lundell sanoo. Parin päivän koulutuksiin lähdetään hänen mielestään joskus turhan suurin odotuksin. ­ Ei koulutuksen tarvitse mullistaa koko ajatusmaailmaa, mutta siitä pitäisi saada konkreettista ajateltavaa, jonkinlainen muistijälki niin, että herää kiinnostus itsekin perehtyä aiheeseen enemmän. Sellainen vaatii hyvää, innostavaa kouluttajaa ja ehdottomasti lähiopetusta. Enfossa satsataan Lundellin mukaan esimiestyön kehittämiseen, ajankäytön hallintaan ja oman työn ohjaamiseen ­ asioihin, joissa K
• 16 Soveltaja 3/2012 asIaNTUNTIjUUs & TIeTOTyö etäkoulutus tavoittaa tehokkaasti koko henkilöstön Tornator päivitti tieto- ja viestintätekniikan osaamistaan virtuaalisella valmennuksella. Etäkoulutus oli luonteva ratkaisu yritykselle, jolla on useita toimistoja kotimaassa ja ulkomailla. Suunnittelu- ja kehitysjohtaja Tapio Suutarla Tornatorista pitää tietoteknisen koulutuksen järjestämistä etäkoulutuksena ainoana järkevänä tapana silloin, kun henkilöstö työskentelee useilla eri paikkakunnilla, koulutus kohdistuu koko henkilöstöön ja henkilöstön osaamistasoissa on suuria eroja. Metsätalouteen erikoistuneella Tornatorilla on 14 toimistoa eri puolilla Suomea sekä kaksi toimistoa Romaniassa ja yksi Virossa. -- Etäkoulutuksen avulla työntekijät voivat itse määritellä, miten intensiivisesti he osallistuvat koulutukseen. Koulutus on tehokkaampaa, kun jokainen saa kaipaamansa tiedon. Etäkoulutus myös säästää matkakuluja, eikä eri TornaTor metsää kestävästi hyödyntävä yhtiö, jonka omistuksessa on yli 600 000 hehtaaria metsää suomessa, virossa ja Romaniassa suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja ydinliiketoimintaa puun tuottaminen ja hakkuuoikeuksien myynti myy myös tontteja ja maa-aineksia omistajina joukko kotimaisia institutionaalisia sijoittajia Puun tuottamiseen ja hakkuuoikeuksien myyntiin erikoistuneen Tornatorin kilpailuetu syntyy tietotekniikan ja viestinnän tehokkaasta hyödyntämisestä. työllistää noin 170 henkilöä Perustettu vuonna 2002. Kuva: Shutterstock
• Soveltaja 3/2012 17 toimistojen aikatauluja tarvitse yhteensovittaa, Suutarla sanoo. Sovelto tarjosi Tornatorille uuden Officen ja Windows 7 -käyttöjärjestelmän siirtymäkoulutusta havainnollisin esimerkein. Koulutus kesti päivän. Tornatorin tietohallintoesimies Mika Rieppo kertoo etäkoulutuksen onnistuneen erittäin hyvin ja osallistujien olleen tyytyväisiä päivän antiin. -- Koulutuksen organisointi ja tukimateriaalit oli alusta loppuun suunniteltu toiveittemme mukaan, Rieppo sanoo. ajantasainen tieto takaa laadukkaan metsänhoidon -- Tietotekninen osaaminen on välttämätöntä liiketoiminnassamme, kun tietoja käsitellään nopeasti ja reaaliajassa sähköisten tietovarantojen ja -välineiden avulla, Suutarla kertoo. Tornatorin omaan toiminnanohjausjärjestelmään integroidut Office-työkalut auttavat luomaan ajantasaisia metsävara- ja sopimusdokumentteja, joiden avulla olennainen tieto havainnollistetaan. Viestintävalmiudet puolestaan ovat avainasemassa, kun asioista keskustellaan, päätetään ja päätökset jaetaan tehokkaasti kaikkien tietoon. Tornator ylläpitää osaamistaan seuraamalla lainsäädäntöön ja eri suosituksiin perustuvia muutoksia sekä toimintaympäristössä tapahtuvaa kehitystä. Tieto muutoksista välittyy tiimikokouksissa ja yhtiön sisäisissä koulutus- ja teemapäivissä. -- Tietotekniikan avulla voimme tehostaa työskentelyämme ja välttää työruuhkia. Ammattiosaaminen, innostuneisuus ja yhteistyökyky luovat perustan menestyvälle työyhteisölle, Suutarla kiteyttää. Teksti: Olli Manninen Kuva: Johanna Kokkola ammattiosaaminen, innostuneisuus ja yhteistyökyky luovat perustan menestyvälle työyhteisölle. Tornatorin tavoitteena on saada käyttäjät hyödyntämään täysipainoisesti Windows 7 -käyttöjärjestelmää, Office-tuoteperhettä sekä uutta toiminnanohjausjärjestelmää, kertoo Mika Rieppo. TäTä mielTä vinkkejä arjen työn avuksi Tornatorin ympäristöesimies Maarit Sallinen sai etäkoulutuksesta hyviä vinkkejä, miten helpottaa omaa työtään Office-työkalujen uusien toiminnallisuuksien avulla. -- Olin hyvin iloinen koulutuspäivästä, sillä yhtiössämme ei ole aikaisemmin järjestetty vastaavanlaista etäkoulutusta. Kun ennakkoon oli tiedossa, että Office-ohjelmissa on tapahtunut paljon muutoksia, oli koulutus tarpeen, Sallinen sanoo. Koulutuksen havainnolliset esimerkit opastivat, miten arjen työtä voidaan helpottaa uusien toiminnallisuuksia avulla ja kerrottiin myös, kuinka jo aiemmin käytössä olleet toiminnallisuudet löytyvät. vaativa vääntö! Kouluttaja Heidi Enholle virtuaalinen täsmäkoulutuspäivä oli haasteellinen: suuresta osallistujamäärästä johtuen käytössä ei ollut näköyhteyttä eikä tornatorilaisilla vielä uutta käyttöjärjestelmää tai Office-työkaluja asennettuina koneissaan. -- En nähnyt ilmeitä ja eleitä, joten ajoittain oli vaikeaa arvioida, millä tavalla opetus vastaanotettiin. Pyrin aktivoimaan osallistujia vuorovaikutukseen ja kysymyksiin runsain esimerkein. Piirsin myös näytölle paljon havaintoja helpottamaan asioiden seuraamista. Enho on ilahtunut koulutuksen saamasta erittäin myönteisestä palautteesta. -- Ilman perinpohjaista taustasuunnittelua ja henkilöstölle tehtyä esikartoitusta päivä ei olisi varmaankaan onnistunut yhtä mainiosti. Myös rytmitys oli mietittävä tarkkaan, sillä koulutukseen ei sisältynyt opetusta tukevia harjoituksia. -- Käytännönläheiset esimerkit nivoivat koulutussisällön tornatorilaisten työhön, mikä helpotti varmasti ymmärtämään, miten uusien Office-työkalujen avulla voidaan tehostaa ja kehittää työtapoja. Menestyvä JohtaJa tuntee muitakin värejä kuin mustan ja valkoisen. tunnetko sinä Menestyvän Johtajan? EnErgy: Johtajalle ominainen tyyli innostua tehtävistään haluatko antaa julkisen kiitoksen hyvää työtä tekevälle johtajalle? EnErgizE: Johtajan taito motivoida organisaatiotaan Ilmoita ehdokkaasi mukaan 30.9. mennessä osoitteessa www.assidu.fi/ menestyvajohtaja. Menestyvä Johtaja 2012 -valinnassa asiantuntijaraati palkitsee menestyksekkään esimiehen ja keskijohdon edustajan, joka on merkittävästi edistänyt yrityksensä kilpailukykyä. Valinnan tarkoituksena on nostaa julkiseen keskusteluun henkilöstöjohtamisen taidot ja huomioida organisaation eri johtotasojen rooli strategian toimeenpanossa. Menestyvä Johtaja 2012 -valinnan finalisteja arvioidaan General Electricsin entisen toimitusohtajan Jack Welchin 4E-mallin pohjalta. EDgE: Johtajalle luontainen tapa tehdä päätöksiä ExEcution: Johtajan kyky toteuttaa suunnitelmia Assidu on suunnannäyttäjä henkilöstöpalveluiden toimialalla. www.assidu.fi Menestyvä JohtaJa Yhteistyössä:
• 18 Soveltaja 3/2012 Työ ja seN TeKIjäT "Äidiltä saatu neuvo on ollut hyvä: pane se sormi suuhun, joka sinne ylettyy. ei pidä tavoitella mahdottomia." Nollapisteestä uuteen alkuun Rahaa on helppo hukata mutta vaikea tienata. Tämän on todeksi elänyt yrittäjä Oiva Torniainen, joka konkurssin jälkeen aloitti kaiken uudelleen. Torniaisen työura alkoi 16-vuotiaana, kun hän ryhtyi maanviljelijäksi kotitilallaan Hirvensalmella. Myöhemmin mukaan tuli metsäkoneurakointi, ja aktiivinen ja aikaansaapa nuorimies imaistiin nopeasti mukaan myös alan järjestötoimintaan. Muutama vuosi myöhemmin Torniainen oli mukana perustamassa metsäkoneyrittäjien kaupallista osuuskuntaa, jonka velkoja hän takasi lähes miljoonalla markalla. ­ Intoa oli enemmän kuin taitoa eikä toiminta kannattanut, Torniainen kertoo. Hän siirtyi useammaksi vuodeksi yrittäjävakuutusyhtiöön ratkomaan ristiriitaan ajautuneita asiakassuhteita. 80-luvun lopulla koko perhe palasi pääkaupungista takaisin Hirvensalmelle, jonne Torniainen perusti maanrakennusyrityksen ja vaimo kenkäkaupan. sydänvalvontaosastolla tarkkailussa viikon verran. ­ Puoli vuotta kului, että sain itseni takaisin työkuntoiseksi, sen verran lujille otti. Halu parantua oli kuitenkin kova, ja kaksi vuotta myöhemmin juoksin elämäni ainoan maratonin. ­ Silloin tuli testattua, että elämä jatkuu ja että kyllä mies rääkin kestää! Avioeron jälkeen Oiva Torniaisen elämä meni jonkin aikaa hapuillessa. Sitten elämään tupsahti aikuinen nainen, jonka kanssa aloitettiin yhteinen taival. Uusi elämänkumppani on keittiöalan ammattilainen, ja sitä kautta löytyi uusi ura. ­ Muutamat hirvensalmelaiset yrittäjät halusivat nostaa tuotteidensa jalostusastetta ja perustivat kuntaan Herkkupäivät. Tuumin, että elintarvikebisnes on ei-suhdanneherkkä ala, ja vaimon kannustamana perustimme leipomon. Torniaiset päättivät panostaa perinteiseen, hapattamalla tehtyyn tuotteeseen, sillä leivän piti olla paitsi maukasta myös kuljetuksen kestävää. Alusta pitäen kun oli selvää, että markkinat ovat Etelä-Suomessa. Liiketoiminta aloitettiin varovasti, ja ensimmäiset 10 vuotta yritys toimi velattomana ilman vierasta pääomaa. Toimintaa pyöritettiin tulorahoituksella. ­ Kasvu on tullut tunnettuuden ja sinnikkyyden myötä. ­ Joka aamu on uudestaan pohdittava, mikä on yrityksen heikko kohta. Näppituntuma bisnekseen on säilytettävä koko ajan eikä se ole pelkästään lukuihin tuijottamista. Asiat on osattava analysoida ja toimintaa oikaistava ajoissa oikeaan suuntaan. rakennelma kaatui, rakkaus loppui 90-luvun alun laman seurauksena bisnekset ja sitä myötä tulot vähenivät, ja vanhat omavelkaiset takausvastuut lankesivat maksettaviksi. Rakennelma kaatui. Samalla loppui myös rakkaus ja pitkä avioliitto päättyi eroon. ­ Piti alkaa nollapisteestä uudelleen. Konkurssin jälkeen ihmisestä tulee eräänlainen epäyksilö; joudut aloittamaan pinkomisen takarivistä, luottokelvottomana ja omaisuus ulosottomiehen kirjoissa. Torniaisen pelasti luja usko itseen. Nuorena itsenäistynyt ja omillaan toimeen tullut mies löysi voiman ja rohkeuden omasta itsestä. Osa konkurssin tehneistä yrittäjistä ajautuu elämässään umpikujaan, jossa ainoa ratkaisu on itsemurha. Torniaisella se ei käynyt mielessä, mutta hän ymmärtää, miksi sellaiseen voi ajautua. ­ Ympäristön paineet ovat kovat, tulevaisuus näyttää huonolta eikä pankista löydy luottoa. Uuden aloittaminen on vaikeaa. Toinen maraton Bisneksen vakiinnuttua alettiin investoida, ja vuosina 2005-2007 Leipomo Järvi-Suomen Herkku Oy investoi liki 400 000 euroa uusiin tuotantotiloihin Otavassa. ­ Kasvu on ollut tasaista, ja vierasta pääomaa on jäljellä enää neljäsosa. Kertaalleen yksi maraton taas juostu, Oiva Torniainen mainitsee. Hän toteaa leikkisästi, että nyt hänen työnkuvansa on leipomon pomottamista. Neljä vakituista työntekijää osaavat työnsä, ja yrittäjä voi luottaa, että homma tulee kunnialla hoidettua. Teksti: Tiina Toivakka Kuva: Jyrki Suvimaa ­ Epäonnistumisen siunaus on se, että joutuu miettimään asiat perusteellisesti. On oltava rehellinen itselleen, Oiva Torniainen sanoo. yrittäjän sosiaaliturvaa parannettava Suomessa yrittäjä on vastuussa veloistaan 15-20 vuotta, ja maksuhäiriömerkintä on voimassa niin kauan kuin velat vanhenevat. Ulosoton suojaosuus ei ota ensimmäinen maraton Konkurssin aikoihin Torniaisen sydän alkoi oireilla, ja mies vietti sairaalan huomioon todellisia asumismenoja toisin kuin Ruotsissa. Suomen Pienyrittäjien mielestä mallia tulisi ottaa Yhdysvalloista: konkurssitilanteessa yrittäjä edelleenkin menettäisi omaisuutensa, mutta voisi sen jälkeen aloittaa puhtaalta pöydältä, linjaa järjestön puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut, kun yritykset ovat vähentäneet väkeä. Samalla
• Soveltaja 3/2012 19 Odottavin mielin ­ Hyvät ja huonot ajat vaihtelevat, eikä niitä voi oikein etukäteen ennustaa. Tarvitsee vain elää tasapainoista elämää, jotta jaksaa kaiken, Pia Huhtala sanoo. Pia Huhtala sairastui kouluiässä SLE:hen. Hän tekee asiakaspalvelijana puolikasta työviikkoa ja toivoo pysyvänsä työelämässä pitkään. " FaKTa suomessa on yhteensä lähes 330 000 yrittäjää. heistä pien- ja yksinyrittäjiä on noin 160 000. joka toinen yksinyrittäjä ansaitsee alle 2000 euroa kuussa. yli 6000 euron kuukausiansioon yltää 3 % yksinyrittäjistä. Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatilasto, kesäkuu 2012; Suomen Yrittäjät, Yksinyrittäjäkysely 2010 Olen Pia Huhtala, 41-vuotias porilainen, avoliitossa ja 20-vuotiaan nuoren miehen äiti. Koulutukseltani olen ylioppilas. Jäin töihin ensimmäiseen kesätyöpaikkaani, silloiselle Telelle, joka tunnetaan nykyisin Fonectana. Sairastuin 12-vuotiaana. Ensin diagnoosia haettiin MCTD:stä, joka on sekamuotoinen sidekudossairaus. Sain kuitenkin pian diagnoosikseni LED, joka nykyään tunnetaan nimellä SLE (systeeminen lupus erythematosus; hajapesäkkeinen punahukka). Se on krooninen autoimmuunisairaus, joka oireilee eri puolilla elimistöä, erityisesti iholla, nivelissä, veressä ja munuaisissa. Sairauden takia elimistön puolustusjärjestelmä ei toimi normaalisti, vaan hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. 10 vuotta sitten jäin osatyökyvyttömyyseläkkeelle työstäni asiakaspalvelijana Fonectalla. Teen 50-prosenttista työviikkoa maanantaista torstaihin, säännöllistä vuoroa klo 9.30-14.30. Jaksamisen kannalta säännöllinen työaika ja kunnon vapaat ovat tärkeitä, niin ehdin palautua paremmin. Olin ala-asteella luokkani parhaimpia. Sairastuttuani sairaus vei voimia paljon, varsinkin lukioaikoina. Päädyin kuitenkin töihin ja parikymppisenä sain lapseni. Työn valitsin sen mukaan, ettei se olisi fyysisesti raskas. Vaihtelevat lääkitykset vaikuttavat joskus keskittymiseeni, mutta lyhyemmät työpäivät taas toisaalta helpottavat tilannetta. Työni on hektistä asiakaspalvelua, jossa hymynkin pitää tulla, vaikkakin puhelimen kautta; asiakkaita en kasvotusten näe. Kivut, väsymys ja voimattomuus kulkevat mukana ja joskus tuntuu, että kaikkeen tottuu ja turtuukin. "Pidän työstäni, koska osaan arvostaa sitä, mitä minulla on." Tulevaisuuden suunnitelmia ei sen enempää ole kuin että toivon saavani pitää työni ja olla työelämässä mukana niin kauan kuin mahdollista. Työ on kuitenkin melko tärkeä asia vielä tässä iässä. Tärkeimmät tukijani ovat aina olleet äitini ja isäni. Myös ex-mieheni on ymmärtänyt hyvin eri vaiheita elämässäni ­ olimme yhdessä nuoresta saakka, 14 vuotta. Nykyinen mieheni on joutunut myös tutustumaan sairauteeni, mutta hänelle se tuntuu joskus vaikeammalta ymmärtää. Hän yrittää kuitenkin parhaansa. Lähimmät ystäväni tietävät sairaudestani, samoin lähimmät työkaverit. Vieläkin törmään olettamukseen: "Nuori nainen, et näytä sairaalta." Ja vähättelyäkin on joskus: "Kyllä sinä vielä paranet, on olemassa paljon pahempiakin sairauksia". Ikävä kyllä tämä ei minua paljoa lohduta, sillä olen kuitenkin pitkäaikaissairas, joka sisimmässään kantaa tätä mukanaan. Nyt olen viimeiset kuukaudet ollut pidemmällä sairauslomalla akuutin aitiopainesyndrooman takia. Infektion jälkeen paranemisprosessikin hidastui. Odottelen toiveikkaana, josko pääsisin takaisin arjen rutiineihin ja töihin...ehkä jo loppukesästä!" Teksti: Riikka Hollo Kuva: Päivi Kosonen köyhyysriskikin on kasvanut. Nykyisin lähes 25 % yksinyrittäjistä elää köyhyysrajalla (käytettävissä noin 1000 e/kk). Toimeentulotukea yrittäjä voi saada muutaman kuukauden. Jos firma ei sen jälkeen lähde rullaamaan, yrittäjän edellytetään lopettavan yritystoimintansa ja hakeutuvan työnhakijaksi. Pienyrittäjät pitävät yrittäjien sosiaaliturvaa perustuslain vastaisena. FaKTa työelämän ulkopuolella olevista pitkäaikaissairaista yli 40 % haluaisi palata työelämään. noin joka toinen pitkäaikaissairas olisi tarvittaessa valmis kouluttautumaan uuteen ammattiin. suurimpia esteitä osatyökykyisten työllistymiselle ovat työnantajien asenteet ja tiedon puute. 73 % työnantajista pitää tärkeänä, ettei työuralla ole pitkiä aukkoja. Kielteisimmin osatyökykyisten palkkaamiseen suhtautuvat iäkkäät rekrytoijat. Lähteet: Abbot Oy Otantatutkimus 2008; Abbot Oy/Takaisin toimeen ­kysely rekrytoijille 2009. "En ole sairas, vaan minulla on sairaus" Anne Beresford jäi työkyvyttömyyseläkkeelle alle kolmikymppisenä. Se tuntui silloin maailmanlopulta. Nyt hän tekee töitä kaksi päivää viikossa Pirkanmaan MSyhdistyksen toiminnanjohtajana. Lue lisää sovelto.fi/lukusali
• 20 Soveltaja 3/2012 kuukauden kaHeli Sarja esittelee ihmisiä, jotka ajattelevat kummallisia. Utelias bisnesmies Strategiajohtaja Matti Copeland ahmii bisneskirjoja ja itkee elokuvissa. Työssään hän elää kysymyksistä, joihin joku joutuu vastaamaan. Teksti: Jukka Behm Kuva: Johannes Wiehn millaista uteliaisuusstrategiaa toteutat työssäsi? ­ Tehtävänäni Baswaressa on kiihdyttää kasvua yrityskaupoilla. Etsimme sopivia yrityksiä uteliaalla ja avoimella mielellä. Altistan itseni keskustelemaan. Jonkun mielestä voin olla kysymyksineni ärsyttävä. äitiä viimeisten kilometrien aikana. Vaimoni oli kannustamassa. mistä sait ajatuksen bisneskirjojen videoblogiin mcreads.com? ­ Luen paljon ja haluan kertoa kirjoista muillekin. Eräs tuttu järjesti infran blogin tekoon. Aluksi meni niin, että Matti esittelee ja kamera kuvaa, mutta sitten keksin, että olisi kiva saada kirjailijat ääneen. Ennätykseni on 13 haastattelua samana päivänä. Mielenkiintoista, sanoivat kollegani. Oh my gosh, he varmaan ajattelivat. Willian R. Copeland. Sukunimen hän valitsi iskemällä kynän sokkona puhelinluettelon sivulle. mikä oli haaveammattisi nuorena? ­ Urheilutoimittaja. Näin itseni mikrofoni kädessä Seppo Rätyä haastattelemassa. mihin uteliaisuutesi on sinua vienyt? ­ L a i to i n h a ke m u k s e n Y l e n Tähtäimessä maraton -ohjelmaan. Profiilini oli: "Matti, kiireinen liikemies ja neljän lapsen isä." Lopuksi juoksimme Venetsian maratonin. Kanssajuoksijoina oli ihmisiä, joita en olisi varmasti muuten tavannut: maanviljelijä Hannu, poliisi Maija ja konduktööri Erja. Aikani oli viisi tuntia ja risat. Tosi noloa, totesivat lapset. Sanoin, että olisin juossut nopeammin, jos en olisi pusutellut mitä et osaa? ­ Viedä asioita loppuun. Olen loistava aloittamaan, surkea saamaan valmiiksi. En osaa myöskään pitää tunteita sisälläni. Perheessämme minä olen se, joka itkee elokuvissa. Samoin jos Maamme-laulu kajahtaa. Käytät itsestäsi titteliä Chief Curiosity officer. mitä hyötyä uteliaisuudesta on bisnekselle? ­ Käytän termiä sattumahdollisuus. Kun verkostoituu hyvin, seuraa asioita ja hankkii tietoa, kasvaa todennäköisyys sille, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kannattaa kysellä paljon ja suoraan. mitä kirjoja suosittelet? ­ Simon Sinek: Start With Why. Bob Burg ja John David Mann: Go-Giver. Pidän niitä pöytälaatikossani, palaan niihin aina uudestaan ja teen alleviivauksia. Ne lukemalla vakuuttuu siitä, että kaikesta selviää. mitä iCT-taitoja sinulta puuttuu? ­ Kyky laittaa PowerPointille ja Excelille se, mikä päässäni liikkuu. Käytän kumpaakin tosi vajaasti. mitä muuttaisit maailmassa? ­ Voisin välillä pysäyttää ajan kulumisen. Olisi kiva nauttia pidempään tunteesta, että tämä menee hyvin. Kuinka usein sinulta kysytään sukunimestäsi? ­ Melkein koko ajan. Olen savolaisjenkki. Isäni muutti 13-vuotiaana sukulaisten luo Floridaan. Mennessään hän oli Veikko Vilhelmi Kopra ja palatessaan Suomeen aikamiehenä entä suomalaisessa työelämässä? ­ Soisin nuorille mahdollisuuden tehdä työtä. Se on niin opettava kokemus. Nimi: matti Copeland TYÖ: Ohjelmistoyhtiö Baswaren Senior Vice President, strategiajohtaja KOuluTuS: KTm KOTiKauPuNKi: Helsinki hämmenTävää häröilyä Ja JaZZin TaiKaa ko jaakäinen l Kilpe Poutatorvi: solarphonic shock Waves esperanza spalding: radio music society stam1na: nocebo
• Soveltaja 3/2012 21 "olisi kiva käydä heittämässä kirjakaupassa keikkaa bisneskirjojen personal trainerina." Uteliaisuudella on Matti Copelandin mielestä positiivinen yhteys työn tuottavuuteen: uteliaalle kertyy tietoa ja monipuolinen käsitys asioista. Poutatorvi: solarphonic shock Waves KHY Suomen Musiikki Jos jokin musiikkialan etujärjestö jakaisi "hämmentävin säveltaideteos" -palkintoa, tämän vuoden ehdokkaista olisi vahvoilla pirkanmaalaisen Poutatorvirytmiryhmän toinen albumi. Jo laulujen nimet viittaavat ilmeisen tarkoitushakuiseseen vinksahtaneisuuteen: Balloon Ride, Steppin' on the Freaky Zone, Kiertoradan pingviinit... Kun levyn pyöräyttää soimaan, tuntee pian eksyneensä keskelle maailman hilpeintä karnevaalia. Kiihkeät ska-rytmit, mollista duuriin venkoilevat melodiat, suurieleisesti törähtelevät puhaltimet ja 8-bittiset videopelisoundit seuraavat toisiaan. Ja nyt soi vasta ensimmäinen biisi. Levyn useimmilla raidoilla ei kuulla ihmisääntä. Silti Poutatorven ska-diskojazz-progepop suorastaan karjuu kuulijan huomiota melodisilla tempuillaan ja sanattomalla huumorillaan tuoden mieleen omalaatuisen sirkustaiteilijan ­ erittäin viihdyttävän sellaisen! esperanza spalding: radio music society Universal Yhdysvaltain Oregonissa varttunut Esperanza Spalding ei ole ehtinyt täyttää kolmeakymmentä. Silti hänen hienostunut, viettelevä laulunsa kuulostaa siltä kuin se viestisi myöhäiskeski-ikäisen jazz-diivan elämänviisautta ja itsevarmuutta. Radio Music Society kalskahtaa aluksi helppotajuiselta kevytjazzilta, jollainen soi hiljaa taustalla, kun rentoudut hotel- lin aulabaarissa pitkän kokouspäivän päätteeksi. Rentous ja helppous ovat kuitenkin vain osa albumikokonaisuutta, jonka laulaja, lauluntekijä ja monisoitintaituri Spalding on rakentanut poimimalla parhaat puolet jazzista, soulista ja funkista. Radio Music Society osoittautuu monikäyttöiseksi paketiksi, joka toimii yhtä hyvin illanvieton piristeenä hämyisessä jazz-kapakassa kuin puolihuomaamattomana rauhoittelijana muun toiminnan taustalla. stam1na: nocebo Sakara Stam1na allekirjoitti alkukesästä levytyssopimuksen amerikkalaisen levy-yhtiön kanssa. Se on harvinaista suomeksi levyttävältä yhtyeeltä. Toisaalta Stam1na on jo vuosia herättänyt kiinnostusta heviaiheisissa nettiyhteisöissä yli kielirajojen. Kansainväiselle huomioarvolle on yksinkertainen selitys: Stam1na tekee parempaa musiikkia kuin 99 prosenttia maailman metallibändeistä. Viides albumi Nocebo eroaa edeltäjistään sillä, että sen rakenteet ovat entistä monitasoisemmat. Kuulija voi löytää biiseistä uusia sävyjä ja yksityiskohtia vielä kuukausien perehtymisen jälkeen. Levytysavuksi Jenkeistä lennätetyn tuottajagurun Joe Barresin nimi toiminee vetoapuna kohti Stam1nan havittelemaa maailmanmainetta. Barresin luoma soundimaailma on kuitenkin vain värikäs kuorrutus sille, mikä Stam1nassa on olennaista: loisteliaille sävellyksille sekä energiaa ja hallittua hulluutta uhkuville sovituksille.
• 22 Soveltaja 3/2012 TaMINeN & LUOvUUs TIeTOTyö "meillä voi opiskella myös yksittäisiä kursseja tai vaikkapa uuden kielen." aikuisena lukioon Teksti: Antti Kirves Oppia ikä kaikki: Eiran aikuislukion opiskelijoiden ikähaitari on 15-85 vuotta, keski-ikä 23 vuotta. eiran aiKUislUKio · perustettu 1962 Käpylän iltaoppikouluna · siirtyi 1970 luokattomuuteen ensimmäisenä kouluna suomessa · yksityinen oppilaitos, jossa voi käydä sekä peruskoulun että lukion; lukio myös englanniksi · lähes 3000 opiskelijaa, 87 eri kansallisuutta · keväällä 2012 koulusta valmistui 177 ylioppilasta; yksi heistä oli koulun 7000:s ylioppilas · koulun entisiä opiskelijoita ovat muun muassa iskelmälaulaja vieno Kekkonen, eduskunnan puhemies eero heinäluoma, kansanedustaja silvia modig ja näyttelijä jasper Pääkkönen. Aikuislukiossa opinnot voi sovittaa joustavasti omaan elämäntilanteeseen. Eiran aikuislukio kehittää non stop -verkkolukiota, jossa opiskelija voi aloittaa silloin kun haluaa ja edetä omaan tahtiin. ­ Kun työrintamalla on hiljaista, aikuiset tulevat opiskelemaan. Meillä on täyttä ja meininki on hyvä, sanoo rehtori Mauri Ronimus. Hän uskoo elinikäiseen oppimiseen. Mutta miksi juuri lukiossa? Eikö ammatillinen koulutus antaisi suorempia eväitä leivänsyrjään? ­ Jos tietää, mikä työ kiinnostaa, niin totta kai ammattiin kouluttautuminenkin on hyvä vaihtoehto. Aikuislukiosta taas saa koko kirjon laajaalaista yleissivistystä ja tuntumaa myös korkeakouluopiskeluun. Aikuislukioissa voi usein tehdä myös kaksoistutkinnon. Eira, joka täyttää tänä vuonna 50 vuotta, on iso koulu ja tarjontaa on paljon. Yhteensä perusasteen, high schoolin ja lukion kursseja on pitkälle toista tuhatta. Eikä kukaan käske opiskelemaan koko lukion oppimäärää. Yksittäisillä kursseilla kokenut ammatti-ihminenkin voi kypsemmällä iällä täydentää osaamistaan, opetella uuden kielen tai muuten vain haastaa itsensä. ­ Siitä vain ottamaan vähän kiinaa iltapuhteeksi tai syventämään tietämystään vaikka geeniteknologiasta! Vuodessa japanin voi opiskella sille tasolle, että sen voisi kirjoittaa, jos ylioppilaskirjoitukset siitä kielestä järjestettäisiin. lukio verkossa Eira otti verkko-opetuksen tarjontaansa yhtenä ensimmäisistä suomalaisista lukioista. Tyypillisesti verkossa täydennetään lähiopetusta, mutta koko lukion oppimääränkin voi suorittaa sähköisesti. Kehitteillä on non stop -tyyppinen verkkolukio, jossa opiskelu ei ole sidottu jaksoihin. Opiskelija aloittaa silloin kun haluaa ja etenee siihen tahtiin kuin sopii. ­ Valitsemme tietotekniikan kehityksestä sellaisia asioita, jotka sopivat koulumaailmaan ja auttavat oppimista. Ihmiset haluavat valmistua nopeasti, ja haluamme tarjota heille siihen tehokkaat työkalut, Ronimus kertoo. Häntä innostavat työssä monipuolisuus, upeat opiskelijat ja hyvät opettajat. ­ Sellaista palautetta, mitä opiskelijat täällä antavat opettajistaan, en ole ikinä nähnyt missään muualla. Se on ihan huimaa. oppia joustavasti Ronimuksen mielestä lukion yksi vahvuus on siinä, että sen tason kaikki tietävät. ­ Kun paperia näyttää, jokainen tietää, mistä on kyse. Aikuislukion vetovoimaa lisäävät myös skaala ja joustavuus. Opiskella voi koulussa, verkossa ja kotona, eri aikoina ja sekä suomeksi että englanniksi. Kuva: Timi Tikkanen
• Soveltaja 3/2012 23 mitä kuuluu opiskelijoille? Nermin Isse Mohamed, 21: Olen syntynyt Suomessa, mutta juureni ovat eritrealais-jemeniläissomalialaiset. Opiskelen kaksoistutkintoa; valmistun sekä ylioppilaaksi että farmanomiksi eli lääketeknikoksi. Opiskeleminen ei ole helppoa eikä vaikeaa ­ kaikki riippuu motivaatiosta. Lukio-opiskelu on vähän vaikeampaa kuin farmanomiksi lukeminen. Käyn tunneilla ja viikonloppuisin kertaan asiat. Lukion jälkeen haen yliopistoon, ehkä opiskelemaan farmaseutiksi. Ekaterina Evsikova, 21: Valmistuin juuri ylioppilaaksi Eirasta. Muutin porukoideni kanssa Venäjältä Suomeen kesällä 2007. Aloitin Eirassa peruskoulun puolella, kun piti oppia kieltä. Samalla työskentelin jumppamaikkana. Pääsin Minna Parikalle töihin vähän aikaa sitten. Eirasta on tullut toinen koti. Täällä opiskelu on paljon hauskempaa ja rennompaa kuin Venäjällä. Pyrin Helsingin yliopistoon lukemaan venäjää ja kirjallisuutta. Opettajan tai tulkin työt kiinnostavat. Voisin tulla takaisin Eiraan sitten opettamaan! Naley Isse, 21: Perheemme tuli Suomeen Somaliasta 1993. Ennen Eiraa kävin päivälukiota ja ammattikoulua, pidin välivuoden ja olin työelämässä. Kokeilin myös aikuisopiskelua ammattipuolella, mutta se oli liian itsenäistä touhua. Tämä on paras paikka. Aina löytyy joustava aikataulu ja opettaja, jonka opetusmetodi sopii juuri minulle. Parasta on se, että täällä on niin monenlaista porukkaa. Lukion jälkeen haen yliopistoon lukemaan psykologiaa ja sivuaineena kasvatustiedettä. Minusta tulee psykologi tai psykologian opettaja. Kaikki suuret ovat olleet opettajia! Lähikuvassa Oliver Sacks Kuvitelkaa arka, ujo lääkäri, joka lähes pelkää tavata potilaitaan. Tällaisen kuvan Oliver Sacksista maalasi elokuva Heräämisiä, jossa lääkärin roolia näytteli Robin Williams ja keskeistä potilasta Robert De Niro. Kolme Oscar-ehdokkuutta saanut elokuva perustuu Sacksin omaelämäkertaan. Oliver Sacks syntyi 1933 Lontoossa. Hän opiskeli lääkäriksi vanhempiensa ja kolmen veljensä tavoin. Valmistuttuaan hän työskenteli kaksi vuotta sisätautilääkärinä. Kolmen Kaliforniassa vietetyn tutkimusvuoden jälkeen hän sai neurologian professorin vakanssin New Yorkissa 1965. Siellä hän tutki katonisessa tilassa vuosikymmeniä olleita unitautipotilaita ja sai nämä heräämään tilapäisesti. Sacks julkaisi tapahtumista kertovan kirjan Heräämisiä (Awakenings) 1973. Kaksitoista vuotta myöhemmin julkaistiin hänen toinen kuuluisa työnsä Mies, joka luuli vaimoaan hatuksi. Kumpikin kirja perustuu potilaskertomuksiin, joissa taudin sijaan potilas on aina ihmisenä keskiössä. Sacks kuvaa usein normaaliuden ulkopuolelle vieviä vakavia aivovaurioita, joiden seurauksena ihminen ei esimerkiksi tunnista esineitä, kasvoja tai omia raajojaan. Hyvän ystävänsä dementiaa hän kuvaa katkelmalla puolison vierailusta. "Minä olen sinun rakastava vaimosi", sanoo vieras. Potilas vastaa: "Se on mukava kuulla, mutta kuka minä sitten olen?" Dementian loppuvaiheet ovat lähellä, kun muistikuva itsestä alkaa kadota. Sacksin ilmeinen kiintymys kuvauksen kohteisiin auttaa tarkoissa havainnoissa. Sacks on saanut suosiota inhimillisen otteensa vuoksi. Hänen potilaskertomuksensa ovat olleet tärkeitä myös tutkijoille, koska hänen tarkka kykynsä erottaa ihminen taudista on auttanut tutkijoita ongelmien syiden selvityksessä - ja usein potilaita itseäänkin. Eräälle Parkinsonin tautia sairastavalle insinöörille Sacks näytti videolta, kuinka vinossa tämä kulki ja selitti, miksi tämä ei itse sitä huomannut. Potilas hankki lippalakin, ripusti lippaan luotinuoran ja käveli sen jälkeen suorassa. Sacks on opettanut inhimillisen lähestymistavan arvon monelle lääkärille ja meille muillekin, jotka koetamme ihmisiä eri syistä ymmärtää. Jos kiinnostumme ja välitämme kanssaihmisistämme ihmisinä, ymmärrämme heitä ja heidän ongelmiaan paremmin. Tämä on Sacksin rakastettavista kirjoista huokuva viisaus. Sacks on saanut uransa aikana saanut lukuisia kunnianosoituksia sekä tieteen että taiteen saralla. Risto Linturi Lähteet: Mies, joka luuli vaimoaan hatuksi, Heräämisiä, Musicophilia, Wikipedia Eiran aikuislukio on Suomen suurimpia lukioita. Monikulttuurisen koulun opiskelijoista reilu neljäsosa on maahanmuuttajataustaisia. Kuvassa Naley Isse, Ekaterina Evsikova, Nermin Isse Mohamed. opettajat koulun penkillä Eiran aikuislukion henkilöstö vietti viime lukuvuonna useammankin perjantai-iltapäivän oman koulunsa läppäriluokassa ­ eikä tällä kertaa opettajan roolissa vaan tieto- ja viestintätekniikan taitoja oppimassa. Sovelto oli räätälöinyt koulutuspaketin, joka vahvisti toimisto-ohjelmien käyttötaitoa ja tutustutti sosiaalisen median työkaluihin. Koulutuksen sisältö oli kaikille sama, mutta etenemistahti vaihteli hitaammasta ripeämpään osallistujien lähtötaitojen mukaan. Opettajien lisäksi koulun penkille istahti hallinnon väki. Eiran aikuislukio on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjänä koulumaailman kärkeä. ­ Meille on tärkeää, että opettajat pystyvät mahdollisimman sujuvasti mukautumaan muuttuvaan ICTympäristöön, sanoo apulaisrehtori Teemu Karjalainen. ­ Kun perustaidot ovat hallussa, esimerkiksi siirtymä järjestelmästä toiseen saadaan viedyksi läpi tehokkaasti. Eira ottaa tänä syksynä käyttöön Moodle-oppimisalustan ja uuden sähköpostijärjestelmän. Lukuvuoden aikana koulu saa myös uudistuneen intranetin. Opettajat voivat olla kriittisiä ja vaativia koulutettavia. ­ Mutta sitten kun he innostuvat, he ovat mahtavia tyyppejä ja haluavat koulutuksesta irti kaiken mahdollisen hyödyn, kuvaa kouluttaja Eine Lahtisalo Soveltosta. Eiralaisten koulutusrupeamassa tuli esiin sekin, että nykypäivän opettaja tarvitsee edelleen perinteisiä toimisto-ohjelmia. Niiden hyvä käyttötaito edistää myös sosiaalisen median hyödyntämistä koulutyössä. Teksti: Sari Tiiro Kuva: Antti Kirves
• Osaamisen puolesta, urpoutta vastaan voit voittaa 1000 euron matkalahjakortin urpolandia.fi SOVELTO KILLAT. Killat on perustettu, jotta voisimme oppia toisiltamme, kehittyä tekemisessämme ja jakaa asiantuntemustamme muillle jäsenille yhdessä Kiltamestareiden kanssa. Viisautta syntyy ja taitoja karttuu, kun jaamme tiedot, taidot, kokemukset ja kontaktit ja sovellamme osaamistamme yhdessä!