• nro 4 2008 JC Decaux tarttuu hetkeen s.8­9 Hyvää huomenta Säkylä! s.11 Tekla siirtää Office-oppia livenä Japaniin s.20­21 Tietoenator Marras-taMMi- uunParHaat k tietotekniikka- kurssit!s.13­18 Lisäänetissä: fcsoveLto.fi Henkilöstö tärkein kilpailutekijä s.4­6
• 2 Pääkirjoitus fcsoveltouutislehti4/2008 Varastatko itse aikaasi Y hä useampi meistä tekee asiantuntija- tai tietotyötä. Liikkuva, ajasta ja paikasta riippumaton, työ sekä etätyön tekeminen on lisääntynyt. Suuri osa työntekijöistä haluaa ja saa tehdä itsenäistä työtä. Nykyisessä osaamisyhteiskunnassa olemme pitkälle oman itsemme herroja! Työelämä vaikuttaa merkittävästi kokemaamme elämänlaatuun. Käytämme työhön lähes kolmasosan ajastamme, joten sen soisi olevan useimpina päivinä tyytyväisyyden lähde. Työssä pitäisi olla mahdollista kokea onnistumisia ja tuntea osaamisen iloa. Oman ajankäytön hallinta on vaikeaa. Aikaa on niin kovin vähän ja tärkeää tekemistä paljon. Innostavaa ja itsenäistä työtä tekevillä haasteena on oman työajan hallinta. Jokainen on itse vastuussa omasta ajankäytöstään. Tiedämme, että meidän tulee jakaa aikamme viisaasti omien prioriteettien mukaisesti muttemme kuitenkaan toimi niin. Kiirettä pitää Kiireisinä emme pysty toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vuorovaikutus vähenee ja kiire muuttaa sen luonnetta negatiivisesti. Kiireen syyt ovat moninaiset. Yllättävien ja ulkoisten tekijöiden aiheuttamaan kiireeseen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Yleensä luomme kuitenkin kiireen huomaamattamme itse. Siihen pystymme onneksi vaikuttamaan. Kiireen tuntu tulee siitä, että tuskailemme sitä mitä meidän pitäisi olla tekemässä. Se on myös inhimillinen syy epämieluisan tehtävän välttelemiseksi tai muutoksen lykkäämiseksi. Kiireen taakse on hyvä piiloutua, varsinkin kun usein assosioimme kiireisen ihmisen tärkeäksi ja tehokkaaksi. Oma aika tuntuu arvokkaalta mutta myös oikuttelevalta. Joskus se vitkuttelee. Välillä emme voi kerta kaikkiaan käsittää mihin se vilahtaa. Toiset ehtivät enemmän ja pystyvät toteuttamaan haluamansa paremmin kuin toiset. Kuitenkin kaikilla on vuorokaudessaan saman verran tunteja ja kaikki saamme koko ajan lisää aikaa. Aina kun yksi tunti kuluu, toinen on jo tulossa. Hädän hetkellä on syytä ensimmäisenä tarkastaa varastatko itse aikaasi. Hyvä ohje kiireen kesyttämiseksi on paneutua kulloinkin vain työn alla olevaan tehtävään. Tärkein työ kannattaa hoitaa heti. Vaikeimmatkin työt saadaan hoidettua askel askeleelta ja määrältään suuret tehtävät asia kerrallaan. Keskittymällä ja kuuntelemalla pääsee pitkälle. Osaavimmat ovat koko ajan läsnä - tässä ja nyt. Tänään on erinomainen päivä aloittaa opettelu. Sanna Varpukari-Anttila FC Sovelto Uutislehti Lehti sisältää aiheita alan keskeisimmiltä kiinnostusalueilta ja antaa myös käy- tännön vinkkejä jokaiselle tietokoneen käyttäjälle. Lehden sisäsivuilla on koulutusohjelmamme, josta voit valita sinulle parhaan kurssin. Tarkemmat tiedot kurssien sisäl- löistä ja koko tarjontamme löydät osoitteesta fcsovelto. fi. FC Sovelto Uutislehti tuo tietotekniikan hyödyntämisen lähelle ihmistä 4 kertaa vuodessa. Mukavia lukukokemuksia! P.S. Anna palautetta! Toimituksemme on erittäin kiinnostunut mielipiteestäsi ja toiveistasi ­ mistä aiheista haluaisit meidän kertovan? RatKaiSija 2008 -SeminaaRi Virtualisointi: teknologiasta liiketoiminnaksi 17.11.2008, Messukeskus, Kongressisiipi Virtualisointi: teknologiasta liiketoiminnaksi -seminaari on liiketoimintapäättäjien, tietohallintojohdon sekä asiantuntijoiden tapahtuma. Seminaarissa alan huippuasiantuntijat kertovat mitä virtualisointi tänä päivänä todella tarkoittaa, mihin sitä tarvitaan ja mitä liiketoiminnallisia hyötyjä virtualisoinnilla saavutetaan. Seminaa- rissa ei käsitellä vain teknologisia ratkaisuja, vaan paneudutaan siihen mitä vaikutuksia virtualisoinnilla on prosesseihin. Seminaarissa käsitellään kattavasti mitä tietohallinnon tulee huomioida ennen virtualisointeknologioiden valitsemista ja virtualisointistrategian suunnittelua. Kun paineet tietoteknisten resurssien optimoimiseksi kasvavat, virtualisointiin tähtäävien teknologioiden käyttöönotto lisääntyy myös suomalaisissa yrityksissä. Valmiudet ja tarve virtualisoinnin avulla saavutettavien liiketoiminnallisten etujen hyödyntämiseen on siirtynyt konkreettisten hankesuunnitelmien ja investointipäätösten tasolle. Vuoden 2008 viimeisellä kvartaalilla ja erityisesti keväällä 2009 monissa yrityksissä tehdään merkittäviä sekä infrastruktuurin, että erityisesti sovellus- ja käyttäjäympäristöjen virtualisointia koskevia päätöksiä. Hankkeiden käynnistymistä puoltaa nyt sekin, että kiristynyt kilpailutilanne on pakottanut liiketoimintajohdon tiedostamaan käyttäjälähtöisen IT-palvelutuotannon merkityksen liiketoiminnalleen. Seminaari tarjoaa kattavan, laajaalaisen ja riippumattoman yleiskuvan virtualisoinnista sekä sen liiketoiminnallisista mahdollisuuksista kokonaisuudessaan. miksi Ratkaisija 2008: Virtualisointi - teknologiasta liiketoiminnaksi -seminaari järjestetään? " Kuuntelimme asiakkaitamme ja viesti oli selvä: valmiudet ja erityisesti tarve virtualisoinnin avulla saavutettavien liiketoiminnallisten etujen hyödyntämiseen on siirtynyt konkreettisten hankesuunnitelmien ja investointipäätösten tasolle. Tietohallinto- ja liiketoi- mintajohtajat toivoivat kuulevansa riippumattomien ja kokonaisnäkemyksen omaavien asiantuntijoiden näkemyksiä virtualisoinnin mahdollisuuksista, kertoo johtaja Jussi Katajarinne. ­Toteuttamiemme IT-palveluiden hallintaa käsittelevien seminaarien sekä virtualisoinnin tuote- ja teknologiakatsauksien suosio on ollut sellaista, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet mukaan. Asiantuntijamme omaavat syvällisen ja sertifioidun teoreettisen tietotaidon lisäksi kukin mittavan suomalaisten ja kansainvälisten asiakasyritystemme projekteissa todennetun käytännön suunnittelu- ja implementaatioprojekteja koskevan konsultatiivisen kokemuksen. Toivotan kaikki aiheesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi Messukeskukseen marraskuussa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.fcsovelto.fi
• fcsoveltouutislehti4/2008 sisäLLysLuetteLo 3 julkaisija FC Sovelto Oyj Johtava suomalainen ict-osaamisen keskus. Koulutus- ja konsultointipalveluita sovelluskehittäjille, järjestelmäasiantuntijoille ja tietotekniikan käyttäjille. Helsinki: Ratapihantie 11 (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3 33100 Tampere fcsovelto.fi Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila toimituskunta Jetta Laajarinne Anne Tarkiainen Miia Eloranta, Soprano Oyj Laura Akkila, Soprano Oyj Hanna Komulainen, Soprano Oyj Kati Laakso, Soprano Oyj jCDecaux s.8­9 Ulkoasu Erkki Tuomi, Live!design Oy Kuvaajat Kimmo Brandt Juha Laamanen Sami Tirkkonen Matti Rajala Petri Puromies Sivut 4­12 Henkilöstö tärkein kilpailutekijä Ict-visionääri purkaa energiaa oppimiseen JC Decaux tarttuu hetkeen Kokouskulttuuri murroksessa ­ virtuaalikollega koputtaa ruudullasi Hyvää huomenta Säkylä Ulkoasulla on väliä s.4-5 s.6-7 Sivut 13­18 Sovelluskehitys Infra Tietohallinto Tietokannat s.14 s.14 s.15 s.16 Sivut 19­24 Frends Technologyn nälkä kasvaa syödessä s.19 Adobe Creative Suite 4 julkistettiin syyskuussa s.19 Tekla siirtää Office-oppia livenä Japaniin s.20-21 Siilinjärvi on tehokas ict-ostaja Vinkki Kannen kuva Matti Rajala Painopaikka Sanomapaino Oy s.8-9 Ohjelmistojen käyttö ja käytön suunnittelu s.16 tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121 E-mail: uutislehti@fcsovelto.fi Julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, elokuussa ja lokakuussa. Seuraavan kerran julkaisu ilmestyy tammikuussa 2009. s.22 s.23 s.10-11 Kuvankäsittely ja julkaisujen tekeminen s. 17 s.11 s.12 Hei! TietoEnatorjuttu on seuraavalla sivulla! Marras-taMMi- k uunParHaat tietotekniikka- kurssit!s.13­18 Lisäänetissä: fcsoveLto.fi
• joHanna Pyykönen-WaLker · TietoEnatorin henkilöstöjohtaja syyskuusta 2008 lähtien · Siirtyi TietoEnatorille Nokia Siemens Networksin kansainvälisistä HR-tehtävistä · Työskennellyt useita vuosia Nokian ja Nokia Siemens Networksin palveluksessa Suomessa ja Etelä-Euroopassa · 42-vuotias, naimisissa brittiläisen miehen kanssa · Kotoisin Rovaniemeltä, valmistunut Lapin yliopistosta taloustieteiden sekä kasvatustieteiden maisteriksi
• fcsoveltouutislehti4/2008 tietoenator 5 Kursseista tuli henkilöstön kehittämistä Henkilöstö on tärkein kilpailutekijä Viimeisten vuosien aikana TietoEnator on kulkenut suurten muutosten virrassa. Usko tulevaisuuteen on silti vahva. Yhtiö luottaa nykyisessä strategiassaan ennen kaikkea henkilöstöönsä. Kehittämis- ja jatkokouluttamismahdollisuuksien avulla rakennetaan vakaata pohjaa asiantuntijoiden työmotivaatiolle. Teksti: Laura Akkila Kuvat: Matti Rajala Perinteinen henkilöstökoulutus ja siihen liittyvä käsitteistö on murroksessa. Kun organisaatioiden toiminta perustuu hajautettuun rakenteeseen ja asiantuntijuuteen, kurssimuotoisen opettamisen rinnalle tarvitaan täydentäviä verkostoja ja työntekijöiden oma-aloitteisuutta. Työelämässä painotetaan nyt opiskelua täydentävää horisontaalista yhteistyötä, oppimiseen ja innovaatioprosesseihin erikoistunut professori Reijo Miettinen kuvailee. ­ Muutos on tapahtunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Nyt puhutaan kehittämisestä. Tämä tarkoittaa, että yleissivistys korostuu yhteiskunnassa kaikilla koulutuksen alueilla. Vielä 80- ja 90-luvuilla monet henkilöstölle tarjotut kurssit liittyivät yleensä joihinkin tarkasti rajattuihin, tiettyjen työtehtävien suorittamiseen liittyviin taitoihin. ­ Tällä hetkellä ilmiö näkyy muuallakin kuin yritysmaailmassa. Esimerkiksi perinteisissä työväenopistoissa on nyt tarjolla myös monipuolisia kursseja, jotka käsittelevät internetiä tai vaikkapa lukihäiriötä, Miettinen havainnollistaa muutosta. Merkittävimpänä vaikuttavana tekijänä Miettinen pitää työn luonteen kehitystä. Pitkien urien katoamisen myötä korostuvat kyky liikkua ja tehdä yhteistyötä. Tiedon määrä kasvaa niin nopeasti, että mikään yksittäinen organisaatio ei enää voi hallita sitä yksin. ­ Enää ei voi ajatella vain että "minä opin", vaan on pyrittävä toimimaan muiden kanssa yhdessä. Uudet oppimisen muodot vaativat ihmisiltä lisää omaaloitteisuutta, jotta tietoa voidaan jakaa tehokkaasti. Kehittämisessä on kyse jatkuvasta ja aktiivisesta tiedon lisäämisestä. ­ Työpaikka on nykymaailmassa verkosto, jossa ollaan kiinni erilaisissa yhteisöissä ja hankkeissa. Tämä antaa ihmisille mahdollisuuden uusien yhteyksien rakentamiseen ja luovuuteen, muistuttaa Miettinen. TietoEnatorin henkilöstöjohtaja Johanna Pyykönen-Walker on ollut uudessa pestissään vasta kaksi kuukautta, mutta puhkuu jo intoa. Parhaillaan yrityksessä odotetaan tuoreen henkilöstötutkimuksen tuloksia. ­ Katsotaan, mitä sieltä tulee. Tulokset antavat suuntaa kehittämiskohteille ja auttavat valitsemaan niistä tärkeimmät. Tiedän, että tulin TietoEnatorille haastavassa vaiheessa, mutta sitä halusinkin, Pyykönen-Walker juttelee. HR-alan konkarille TietoEnator tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan, sillä yrityksen henkilöstökysymykset on kuluneen vuoden aikana nostettu liiketoimintastrategiaan keskeiseksi osaksi. ­ Tätä työtä ei voi tehdä norsunluutornista. Johtajana jalkaudun ja kuuntelen ihmisiä, mutta toivon, että osaan myös antaa selkeitä linjauksia henkilöstön kehittämisessä. Liiketoiminnallisten tavoitteiden täytyy nivoutua yhteen. Siksi on tärkeää, että olen mukana esimerkiksi johtoryhmässä, muistuttaa PyykönenWalker. toimitusjohtaja Hannu Syrjälä on puhunut paljon myös julkisuudessa. ­ Haluan tehdä TietoEnatorista paljon avoimemman ja asiakassuuntautuneemman yhtiön, jossa henkilöstöllä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja viihtyä hyvin. Henkilöstön merkitys on suurin kilpailutekijä, julisti Syrjälä Talouselämän haastattelussa toukokuussa. Konkreettinen osoitus uudesta avoimuuden suuntauksesta on, että tänä vuonna yrityksen strategiaprosessi avattiin ensimmäistä kertaa koko henkilöstölle. ­ Lähdimme rakentamaan sitä periaatteilla "bottom-up" ja "top-down", eli käänsimme koko prosessin ympäri. Tavoitteena oli aktiivisen dialogin käynnistäminen, Pyykönen-Walker perustelee. Strategiaprosessissa haluttiin selvittää, miten yhtiössä voidaan tehokkaammin hyödyntää talossa olevaa hyvää osaamista sekä kehittää sitä edelleen. ­ Itse en ehtinyt ikävä kyllä todistamaan tätä strategiatyön käynnistämistä, mutta olen kuullut, että ihmiset lähtivät innokkaasti mukaan. Oleellisinta mielestäni on, että tämä ei loppunut tähän! Nyt etenemme rakennemuutoksessa ja toimintamallin muutoksessa, joten syntynyt hyvä dialogi säilytetään, korostaa Pyykönen-Walker. hyvä, jos siitä ei ole hyötyä TietoEnatorin bisnekselle ja asiakassuhteille. ­ Työntekijän koulutuksen täytyy näkyä asiakasrajapinnassa saakka, muistuttaa Pyykönen-Walker. TietoEnatorin toiminta perustuu asiantuntijuudelle. Siksi sen palveluksessa on paljon järjestelmäarkkitehteja, konsultteja, projektipäälliköitä sekä teknisiä asiantuntijoita. Asiantuntijatehtävissä toimivat ihmiset kaipaavat itsensä kehittämisen mahdollisuuksia. ­ Heillä on laaja markkinoiden ja asiakkaiden tuntemus. Asiantuntijat tuntevat ammattiylpeyttä siitä, että ovat oman ammattinsa maailman huippuja. Toivomme siksi, että pystymme ennen kaikkea kristallisoimaan heidän koulutustarpeensa ja rakentamaan paljon vaihtoehtoisia urapolkuja. Ulkoinen maailma ohjaa osaamista TietoEnatorin toiminnassa uutta on myös matriisiorganisaatiomalli. Siihen siirtyminen lisää työntekijöiden valinnan mahdollisuuksia entisestään. Osaamisen kehittämisen kanssa organisaatiomallista syntyy joustava kokonaisuus. ­ Jatkokehittäminen on sekä yksilön että firman kilpailukyvystä huolehtimista, kuvailee Pyykönen-Walker. Henkilöstöjohtaja uskoo, että viime aikojen muutoksista huolimatta TietoEnator on edelleen haluttu työpaikka. Nyt yritykseen hakeutuu ihmisiä, jotka haluavat olla mukana muutoksessa ja kaipaavat henkilökohtaista kehittymistä. Isossa yrityksessä vaihtuvuus ja eläköityminen tuovat oman lisänsä henkilöstöhallinnon haasteisiin. Pyykönen-Walker haluaa, että TietoEnator pystyisi välttämään myös hiljaisen tiedon menettämisestä syntyviä kuiluja. ­ Joka tapauksessa tarvitaan sekä mekanismeja että otolliset olosuhteet, jotka edesauttavat uusien ja vanhojen työntekijöiden välistä tiedon jakamista esimerkiksi coach-mentor-vuorovaikuksessa. asiantuntijan urapolulla on monta risteystä TietoEnatorilla parhaillaan käynnissä olevaa muutosprosessia ohjataan osaamisen kehittämissuunnitelmilla. Noin 3 prosenttia työajasta pyritään käyttämään henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen. ­ Kolme prosenttia on tietysti vain numero ja mittarina hankala. Esimies-alaiskeskustelu on tärkein keino varmistaa, että tämä tavoite toteutuu käytännössä. Haluamme tällä prosentuaalisella tavoitteella itse asiassa sanoa, että vähintään sen pitää täyttyä. Tärkeää on myös koulutusten vieminen käytäntöön: mikään koulutus ei ole Henkilöstö mukaan strategiatyöhön Yhtiössä pyritään nyt entistä suurempaan avoimuuteen. Merkittävänä etappina on johtamiskulttuurin kehittäminen, josta
• 6 Linturi fcsoveltouutislehti4/2008 "Kun niin kutsutut pöytämikrot 80-luvun taitteessa saapuivat, olin jo tehnyt kasvukäyriä ja visioita niiden mahdollisista tulevista kyvyistä. Tietokoneet eivät ole vieläkään saavuttaneet kaikkia sen aikaisia kuvitelmiani", Risto Linturi kertoo. ristoLinturi · Suomalainen diplomi-insinööri ja tietotekniikka-alan vaikuttaja. · Toiminut muun muassa tutkijana, yrittäjänä, opettajana sekä konsulttina. · Kouluttaa tällä hetkellä kehitysjohtajia innovaatioihin ja käsitteelliseen ajatteluun. · Vuonna 2007 Linturi kutsuttiin UNESCOn jäseneksi High Level Visionaries on Information Aquisition and Sharing - ryhmään, jonka työn tuloksena syntyi UNESCOn Kronbergin julkilausuma opetuksen kehittämisestä. · Linturi on ollut kahdesti maailman tietotekniikkakongressin puhujana. · Valittiin tänä vuonna Finnet-liiton hallituksen puheenjohtajaksi. Risto Linturi on nähnyt suomalaisen ict-alan vaiheet kasvukipuineen ja edistysaskeleineen. Nyt hän toimii perheyhtiönsä kautta FC Sovelton osakkaana ja toivoo, että koulutukseen ja osaamisen johtamiseen kiinnitettäisiin suomalaisyrityksissä enemmän huomiota. Muussa tapauksessa tietoyhteiskunta on vaarassa jäädä pelkäksi haaveeksi.
• fcsoveltouutislehti4/2008 7 ken aikaa. Jos tyydytään liian vähään eikä johdeta osaamista, tulee myös muutoksista helposti vain sipsutusta eikä kaivattuja harppauksia. Toivon, että organisaatiot ymmärtävät pian kasvattaa panostuksiaan oppimiseen ja uuden luomiseen, Linturi painottaa. Puhelinroboteista koulutuksen pariin Linturi on ollut myös kaupallisen ictkoulutuksen näköalapaikalla Suomessa jo 1980-luvun alusta. Tällä hetkellä hän toimii monien muiden töidensä ohella FC Sovelton taustavoimana. ­ FC Sovelto on onnistunut loistavasti haastavissakin kilpailutilanteissa ja tehnyt jatkuvasti voittoa. Kilpailu on kääntynyt tässä tapauksessa asiakkaiden eduksi. Lisäksi yhtiö uusiutuu mielestäni hyvässä järjestyksessä. Minun tehtäväni on toimia ennen kaikkea innostajana, johto vastaa toimintakyvystä, Linturi kuvaa omaa rooliaan. Linturin uralla tähän pisteeseen on kuljettu pitkä ja mielenkiintoinen matka. Nuoren miehen kiinnostus tietotekniikkaa kohtaan syttyi jo Otaniemessä. ­ Se näytti kiehtovan sotkuiselta. Tietotekniikka oli nopeasti kehittyvä alue, jossa ei aika helposti kävisi pitkäksi. Uran ponnahduslauta oli Helsingin Puhelinyhdistys, jossa Linturi rakensi mikrotietokoneesta sekä mittalaitteen että puhelinrobotin. Sen jälkeen työura jatkui muun muassa Philipsillä ja Tietotehtaassa, nykyisin TietoEnatorina tunnetussa yrityksessä. ­ Toin maahan ensimmäiset mikrojen tietokantajärjestelmät ja taisin olla myös ensimmäinen C-kielen kääntäjien maahantuoja. Kahden vuoden jälkeen olin valmis yrittäjäksi, Linturi kertoo. ict-visionääri purkaa energiaa oppimiseen Teksti: Laura Akkila Kuva: Matti Rajala Kone ei korvaa ihmistä Kouluttajaksi Linturi ryhtyi vuonna 1978, sillä hän uskoi vakaasti tietokoneiden tuleviin kykyihin. ­ Mikrotietokoneiden käyttökoulutus oli aluksi elektroniikkapainotteista. 80-luvun alussa tietokoneita pidettiin toisaalta lähes leikkikaluina ja niiden koulutus nähtiin sihteerien työnä. Minusta mikrotietokoneiden mahdollisuudet näyttivät kuitenkin paljon suuremmilta. Linturin mielestä suomalainen ictkoulutusala on uudistunut ja kehittynyt mukavasti vuosien saatossa. Tärkein opetus on, että ihmistä ei ole helppo korvata opetustyössä tietokoneella. ­ Kone ei pysty välittämään tunteita. Merkitysten ja motivaation luomisessa tarvitaan tunteita, kykyä ymmärtää kysymyksiä ja innostaa. Kone ei myöskään käsitä, mitä tapahtuu, jos opetettu asia ei mene syystä tai toisesta perille. Ihmisten omatoimisuuteen luotetaan tämän päivän tietotekniikkakoulutuksessa entistä enemmän. ­ Nyt osataan erottaa se, minkä kurssilainen oppii helposti itse kantapään kautta ja mihin taas tarvitaan opettajaa, Linturi sanoo. K onsultti, kouluttaja, tulevaisuuden tutkija, asiantuntija, puheenjohtaja, hallitusammattilainen. Ja siinä vasta muutama maininta Linturin hengästyttävän pitkästä ansioluettelosta. Alalla kymmeniä vuosia toiminut diplomi-insinööri jaksaa edelleen inspiroitua teknologiasta ja kiertää puhumassa siitä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri maailmaa. ­ Ilahdun oppiessani uutta. Nykyaikaisesti sanottuna minulla on varsin voimakkaat ADHD-oireet. Monet kaltaiseni ajautuvat purkamaan energiaansa häiriökäyttäytymiseen, minä taas etsin uusia ajatuksia. Jos löydän jotakin, jonka uskon muille tarpeelliseksi, haluan kertoa siitä. Tällä hetkellä Linturi on huolissaan yritysten mahdollisuuksista ja halukkuudesta lisätä omaa osaamistaan. Se, että tietoyhteiskunta on vielä Suomessa kaukainen tavoite, johtuu monesta esteestä. Yksi merkittävimmistä on osaamisen puute. ­ Tiedon vaje kasvaa uhkaavasti kai-
• Office-koulutusten onnistumisen takasi kaksi seikkaa: turha byrokratia karsittiin pois ja koulutuksiin tuleminen tehtiin henkilökunnalle mahdollisimman vaivattomaksi, kertoo Janne Tenkanen.
• 10 kokouskuLttuuri fcsoveltouutislehti4/2008 Kokouskulttuuri murroksessa ­ virtuaalikollega koputtaa ruudullasi Työelämä mullistuu kun viestintäkulttuuri muuttuu. On itsestään selvää, että nykyiset globaalit ja hajautetut organisaatiot eivät voi toimia ilman tehokasta ja nopeaa tiedonkulkua ja tiedon vaihtamista. Teksti: Kati Laakso h ajautettu viestintä ei toimi matkustamalla maapalloa ristiin rastiin ja syytämällä matkakuluihin miljoonia euroja. Riskit ovat nyt liian suuret. Ilmaston saastuttamisen lisäksi on kyse työntekijöiden turvallisuudesta. Siksi videoneuvottelut, chatit, skypet ja kaikki muu reaaliaikainen viestiminen on monessa yrityksessä jo arkipäivää. Teknologian myötä yhteydet kulkevat mukana jo taskussammekin. Vaikka säästämme teknologian avulla ympäristöä ja itseämme, tehokkuus ja työn mielekkyys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Virtuaaliset kokoukset ja uusi kokouskulttuuri vaativat selkeitä pelisääntöjä ollakseen tuloksellisia ja osallistujille palkitsevia. perehtynyt kokouskäytäntöihin ja toimintatapojen kehittämiseen työhyvinvoinnin ja työsuojelun näkökulmasta. Työntekijän psykososiaaliseen suorituskykyyn ja jaksamiseen vaikuttaa keskeisesti työn kuormitus. ­ Parhaimmillaan hyvät kokouskäytännöt tukevat ja helpottavat työntekijän kuormitusta mutta huonosti hoidettuna kuormitus vain kasvaa. Yksinkertaistettuna, oli kokous virtuaalinen tai kasvokkain tapahtuva, tarvitaan siihen hyvää kokouskäyttäytymistä ja selkeitä pelisääntöjä, Rauramo toteaa. Vaikka teknologian kehitys vie osan työkuormituksesta mennessään, on organisaatiossa kuitenkin mietittävä kriittisesti mitä uudet toimintamallit ja käytännöt merkitsevät yrityksen ja yhteisön toiminnassa. ­ On tärkeätä, ettei vain seurata trendejä ja valtavirtaa vaan mietitään mikä oikeasti on järkevää ja tukee kunkin organisaation toimintatapoja, Rauramo toteaa. Kulttuurit kohtaavat Virtuaaliset kokoukset ovat kuitenkin helpotus organisaatioille, jossa ihmiset ovat hyvinkin etäällä toisistaan ja jossa tapaamisia on tiheään. Globaalien organisaatioiden haaste on kuitenkin kun eri kulttuurien työntekijät tapaavat toisiaan. Pelisääntöjä virtuaalisiin kokouksiin Asiantuntija Päivi Rauramo Työtuvallisuuskeskuksesta on ­ On selvää, että teknologia on kehittynyt niin nopeasti, että kulttuurieroihin ei ole ehditty valmentautumaan kun siirrytään virtuaalisiin kokouksiin. Kasvokkain on aina helpompi aistia ja reagoida sanattomaan viestintään ja väärinymmärryksiä syntyy vähemmän. Monikulttuuriset tiimit vaativat vielä kriittisemmin niitä yhteisiä pelisääntöjä, Rauramo painottaa. Organisaation johdolla ja kunkin tiimin vetäjällä on kuitenkin vastuu seurata, että näitä sovittuja toimintamalleja ja pelisääntöjä noudatetaan. ­ Mitä hyötyä on luoda tietyt toimintatavat ja arvot, jos niitä ei kuitenkaan noudateta. Tässä kohtaa tarvitaan hyvää johtamista, Rauramo sanoo. lähettää terveisensä aina videoituna kunkin työasemalle? ­ Organisaatio, joka oikeasti haluaa rakentaa toimivan työyhteisön ja hyvää viestintäkulttuuria ymmärtää, että kasvokkain kohtaamiasikin tarvitaan, Rauramo toteaa. Hyvä johto osallistuu myös epävirallisiin viestinnällisiin tilanteisin vaikkapa kahvipöydän äärellä. Selvää on, että sähköinen viestiminen ei tule kokonaan korvaamaan kasvokkain tapaamista. Luottamus ja perustutustuminen luodaan kasvotusten, jonka jälkeen on helpompi kommunikoida jatkossa sähköisestikin. tylsät kokoukset romukoppaan ­ Tänä päivänä avoin ja hyvä johtaminen on kilpailutekijä kun tavoitellaan nuoria työntekijöitä. Työilmapiiriin ja organisaation viestintäkulttuuriin kiinnitetään tutkimusten mukaan erittäin paljon huomiota, Rauramo muistuttaa. työyhteisö tarvitsee kasvoja tulevaisuudessakin Onko kuitenkin olemassa riski, että teknologia mahdollistaa sen, että yrityksen tai yhteisön johto jää kasvottomaksi ja etäiseksi? Miten käy jos johtaja
• fcsoveltouutislehti4/2008 kokouskuLttuuri 11 On selvää, että nuorempi sukupolvi omaksuu teknologian tuomat mahdollisuudet aivan toisella tavalla kuin vanhemmat työntekijät. Nuorille yhteisöllisyys verkon kautta on täysin luontevaa ja he hallitsevat virtuaaliset viestintätilanteet aivan toisella tavalla kun se sukupolvi, joka on joutunut korkeammalla iällä opettelemaan tietokoneen käyttöä. ­ On kuitenkin tärkeää, ettemme heti suhtaudu negatiivisesti teknologian tuomiin muutoksiin. Jos rehellisesti ajatellaan kuinka tylsiä monet kokoukset ovat niin on erittäin tervetullutta elävöittää niitä eri keinoin, Rauramo summaa. Olivat ne sitten kasvokkain tapahtuvia tai virtuaalisia. Perinteisten kokousten aika alkaa kuitenkin olla ohi ja uusia toimintatapoja on järkevää monilta osin käyttää. On kuitenkin kriittistä organisaation toimivuuden ja työntekijöiden työkuormituksen sekä työviihtyvyyden takia luoda yhteinen kokouskäytäntö. Ilman selkeitä pelisääntöjä luomme vain kokouskaaosta, jossa asetetut tavoitteet eivät täyty. Hyvää huomenta Säkylä Vielä pari vuotta sitten virtuaali- ja etäkokouksia pidettiin yleisesti ajan haaskauksena. Tekniikka petti luvattoman usein ja ääni ja kuva olivat heikkolaatuisia. Nyt on kuitenkin toisin. Teknologia mahdollistaa korkealaatuista ja reaaliaikaista, helppoa yhteydenpitoa. ­ Suuryrityksistä jo noin puolella virtuaaliset kokoukset ovat arkipäivää. Kiitettävästi on myös ymmärretty kouluttaa ihmisiä käyttämään ja hyödyntämään yrityksiin hankittua teknologiaa, toteaa senior-konsultti Mika Seitsonen FC Soveltolta. Kustannukset uusista teknologioista eivät ole tänä päivänä ylitsepääsemättömiä pienillekään yrityksille. Kun lasketaan kuinka paljon kuluu aikaa ja rahaa muun muassa matkustamiseen, on kokousten siirtäminen virtuaaliseksi usein perusteltua ja kustannustehokasta, Seitsonen toteaa. FC Sovelto on käyttänyt Microsoftin Live Communication Serveriä jo vuodesta 2003 ja sen seuraajaa Office Communications Server 2007:aa vuoden 2008 alusta. Pikaviestintä on ollut mahdollista siis jo pitkään. Uusia ominaisuuksia on tullut kehityksen myötä matkan varrella, niistä tärkeimpänä monen väliset videokokoukset. Seitsonen ottaa keskustelun lomassa yhteyden kollegaansa Jorma Bergiukseen Säkylässä. Nopeasti ruudulle ilmestyy kasvot, ja ääni kuuluu moitteettomasti. Voimme kaikki jatkaa keskustelua yhdessä kuin olisimme saman pöydän ääressä. ­ Teknologia mahdollistaa jo hyvinkin korkeatasoisen kokouksen pitämisen virtuaalisesti. Esimerkiksi uusi prismatekniikka hyödyntävä kamera kuvaa kokoustilaa 360 astetta. Näin kaikki osallistujat näkyvät yhteyden toisessa päässä oleville henkilöille. Enää ei tarvitse vaihdella ruudulta toiselle vaan kamera tunnistaa äänen perusteella aktiivisen puhujan ja kääntää fokuksen häneen, Seitsonen näyttää. ­ Voin esimerkiksi seurata webcastingin avulla tilaisuuksia, joihin en pääse osallistumaan, samanaikaisesti kun teen töitä toimistolla. Tuskin kukaan voi kieltää, etteikö tämä olisi tehokasta työntekoa. ­ Teknologia mahdollistaa myös ihan toisella tavalla etätöiden tekemisen. Työntekijälle jää enemmän pelivaaraa niin työ- kuin yksityiselämän kanssa. Jos lapsi sairastaa, voit silti tulla sovittuun palaveriin virtuaalisesti, Seitsonen summaa. Kun lähdetään globaaliin ympäristöön voi matkan varrelle osua kompastuskiviäkin. Yrityksiin on helppo monistaa teknisiä ratkaisuja mutta haasteita voi kohdata erityisesti tietoliikenneyhteyksissä. Kaikissa maissa ei teknologia ole yhtä pitkälle kehittynyttä kun meillä. ­ Mikään teknologia ei itsestään lähde toimimaan eikä toisaalta yksinään ratkaisen liiketoiminnan haasteita. Aina tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät ja hallitsevat käytössä olevat järjestelmät. Osaajia tulee myös kouluttaa säännöllisesti, jotta yritys voi hyödyntää hankkimansa ratkaisut tehokkaasti jatkossakin. Suljemme kameran sekä neuvottelusovelluksen ja toivotamme hyvää työpäivää Säkylään.
• 12 asiakirjaMaLLit Teksti: Hanna Komulainen Kuvat: Juha Laamanen fcsoveltouutislehti4/2008 Ulkoasulla on väliä Harva meistä menisi tärkeään tapaamiseen mökkiverkkareissa, eikä minihameessa diagnoosiaan tekevä lääkäri varmaan herättäisi kovin suurta luottamusta. Mutta kuinka moni on tullut ajatelleeksi, että ulkoasulla on merkitystä myös kirjallisissa viesteissä? elkein jokaisella työpaikalla tehdään päivittäin lukuisia muistioita, kirjeitä, esityksiä ja muita kirjallisia tuotoksia. Sisältöön panostetaan, mutta usein viestin ulkoasu jää tekijän osaamisen ja innostuksen varaan. Jokaisen asiakirjan muokkaaminen erikseen vie suhteettoman paljon aikaa, ja silti lopputulos voi olla kauniisti sanottuna luova toteutus yrityksen ilmeestä. ­ Kysymys on oikeastaan brändinhallinnasta, toteaa tuotepäällikkö Tuula Virtanen FC Soveltosta. ­ Kun yrityksestä lähtevien viestien ulkoasu on yhtenäinen, niiden tunnistettavuus paranee. Asiakirjamallien käyttäminen on helppoa. Oikeastaan ainoa asia, joka saattaa aiheuttaa hankaluuksia, on mallien luominen. Siksi perustimme tiimin, joka on erikoistunut asiakirjamallien tuottamiseen. Asiakirjamallit säästävät ympäristökonsultin aikaa Ammattimaisesta, yhtenäisestä ulkoasusta on hyötyä kaikenkokoisille yrityksille. Ympäristöasioiden hallintaan erikoistuneessa ENW Managementissa yhtenäiset asiakirjamallit ovat osa yrityksen markkinointia. ­ Meidän työmme on luoda sisältöä, ei ulkoasua. Ammattimainen ulkoasu on kuitenkin äärimmäisen tärkeää: se vahvistaa alalla erityisen tärkeää uskottavuutta ja yrityksemme tunnettuutta. Tajusimme, että meillä menee aivan tolkuttomasti aikaa ulkoasun säätämiseen, joten päätimme selvittää, miten voisimme päästä asiassa vähän helpommalla, kertoo toimitusjohtaja Marko Kiema. FC Sovelto toimitti ENW Managementille toimivat asiakirjamallit, jotka ovat olleet yrityksessä käytössä nyt jo jonkin aikaa. ­ Nyt voimme keskittyä sisältöön eli ydinosaamiseemme. Ratkaisu oli aivan oikea. Nyt meiltä lähtevät muistiot, raportit ja muut vastaavat tunnistaa helposti meidän tekemiksemme. Kuopiossa, Keravalla ja Tampereella toimiva ENW Management konsultoi asiakasyrityksiään ympäristöasioissa. Yrityksen toiminta poikkeaa perinteisestä konsulttiyrityksestä, sillä se tarjoaa kiinteähintaisia ympäristö- ja työturvallisuusalan kehittämispalveluja konsulttialalle tyypillisen päivä- tai tuntihinnoittelun sijaan. ­ Vaikka asiakas tilaa meiltä sisällön, niin kyllä sillä on väliä, miltä materiaali näyttää. Meillä asiakirjamallit ovat osa yrityksen brändiä ja markkinointia, Kiema summaa. M ominaisuuksia mahdollisimman hyvin ja ottaa esimerkiksi huomioon tulevaisuuden päivitykset. Asiakirjamallien käytön eteen on tehty töitä jo kymmenisen vuotta, mutta yleiseen tietoisuuteen ne ovat nousemassa vasta nyt. Niinpä koulutuksellekin on tarvetta. Toki yrityksissä on eroja: toisissa käyttökulttuuri on jo vahva, jolloin koulutuksen tarve on vähäisempi. ­ Yleisin reaktio lienee kuitenkin, että "ai, tämän voi tehdä näinkin", sanoo Tuula Virtanen. Moni yllättyy tajutessaan, kuinka paljon enemmän aikaa sisällöntuotannolle jää, kun ulkoasusta ei tarvitse huolehtia. mahdollisuuksia myös pk-yrityksille Asiakirjamallit eivät ole vain suuria yrityksiä varten. Itse asiassa niiden käyttöönotto voi tuoda ison muutoksen juuri pk-yrityksen toimintaan, sillä pienessä yrityksessä on harvoin ulkoasuun liittyvää osaamista. ­ Tähän asti malleja ei ole vielä osattu hyödyntää kovin yleisesti pk-sektorilla, ja näiden yritysten tavoittamisessa meillä onkin vielä tekemistä. Juuri pk-yritysten käyttöön on tulossa uusi tuote, joka helpottaa mallien hyödyntämistä pienessä yrityksessä. Simppeliin ohjelmaan voi vain vaihtaa omat tietonsa, ja ohjelma huolehtii, että perusasiakirjat ­ Word-dokumentit, kirjeet, muistiot yms. ­ näyttävät aina ammattilaisen tekemiltä. ­ Ohjelmisto asentuu itsestään, minkä jälkeen käyttäjä voi nojata käyttöohjeeseen. Tavoitteena on, että asiat toimivat simppelisti ja aikaa säästyy. Oikeastaan ainoa edellytys on, että käyttäjällä on perustaidot ohjelman käytössä. Kun asiakirjamallit ovat teknisesti kunnossa, on niin pienessä kuin suuremmassakin yrityksessä syytä pohtia, miten koko henkilöstö sitoutetaan niiden käyttämiseen. ­ Riskinä on, että mallit jäävät vain hankkeen "puuhamiehen" tietoon ja käyttöön. Siksi kannattaa panostaa koulutukseen ja siihen, että työntekijät ymmärtävät, mitä etua malleista on heidän jokapäiväisessä työssään, Virtanen muistuttaa. Kysyntä kasvussa Office 2007 ­ohjelmistoon siirtymisen yhteydessä asiakirjamalliosaajien kysyntä on kasvanut. Virtanen sanoo, että usein asia nousee esille koulutuksen yhteydessä. Joskus asiakas osaa kysyä malleja itse, mutta niin käy harvemmin: ­ Yrityksissä on vielä vähän tietämystä asiakirjamalleista. Kaikki mainostoimistotkaan eivät osaa malleja luoda. Elokuussa toimintansa aloittanut tiimi on erikoistunut mallien tekoon esimerkiksi juuri mainostoimiston luoman ilmeen mukaan. Meidän osaamistamme on sitten luoda mallit hyödyntäen ohjelman Tavoitteena on, että asiat toimivat simppelisti ja aikaa säästyy.
• Marraskuu taMMikuu Koulutusohjelmat 2008­2009
• 16 kouLutusoHjeLMat Kestosuosikki Uutuus fcsoveltouutislehti4/2008 tietokannat Marraskuu Tietokantojen hallinta 3.-5.Tre 6.-7.Tre 10.-12. 13.-14. 17.-20. 27.-28. 27.-28. SQL Server 2005/2008 hallinta I SQL Server 2005/2008 hallinta II SQL Server 2005/2008 hallinta I SQL Server 2005/2008 hallinta II 6231 Maintaining a Microsoft SQL Server 2008 Database SQL Server 2005 optimoinnin workshop SQL Server 2008 uudet ominaisuudet 6. 6.-12. 17.-18. 21. 24. 24.-26. 24.-26. Raportointi ja business intelligence 5.-6. SQL Server Integration Services SharePoint-käsitteistö, yleiskatsaus raportoinnin näkökulmasta SharePoint liiketoimintatiedon raportoinnissa PerformancePoint Server: suunnittelu SQL Server 2008 uudet Business Intelligence ominaisuudet SQL-kielen workshop taloushallinnolle SQL Server Reporting Services SQL Server Analysis Services 17.-19. 1.-2. 3.-4. 17.-19. 8.-10. 11.-12. joulukuu Tietokantojen hallinta SQL Server 2005/2008 hallinta I SQL Server 2005/2008 hallinta II 10. 15.-16. Tietovaraston laadunvalvonta SQL Server Integration Services tammikuu Tietokantojen hallinta 26.-28. 29.-30. 22.-23. SQL Server 2005/2008 hallinta I SQL Server 2005/2008 hallinta II Siirtyminen SQL Server 2000:sta SQL Server 2008:aan Tietokantojen ohjelmointi SQL Server 2005/2008 ohjelmointi I SQL Server 2005/2008 ohjelmointi II 2779 Implementing a Microsoft SQL Server 2005 Database 6232 Implementing a Microsoft SQL Server 2008 Database Tietokantojen ohjelmointi 20.-21. 22.-23. SQL-kieli I SQL-kieli II Raportointi ja business intelligence 19.-21. SQL Server Reporting Services Raportointi ja business intelligence 8.-9. ETL ja tiedonlaatu ohjelmistojenkäyttöjakäytönsuunnittelu SharePointin käyttö ja suunnittelu 3.-4. Tre 3.-4. Tre 17.Tre 21. 24., 28.Tre SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint 2007 yleiskatsaus SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint 2007 - asiakirjojen ja luetteloiden hallinta 3. 13. 18.-19. 20.Tre 21.Tre 27.Tre 3.Tre 10. 10. 17.Tre Kestosuosikki Uutuus Outlook, Communicator, Live Meeting, Notes Aika haltuun - kesytä kiire, välineenä Outlook 2007 Microsoft Office Communicator 2007 tehokas käyttö Outlook 2007 tehokas käyttö Outlook 2007 uudet ominaisuudet ja käytön tehostaminen 3. 3.-4. Tre 4.Tre 10. 11.Tre 11.-12. Tre 12.Tre 12. 13.-14. 17. 20. 27.-28. Tre Excel ja ulkoiset tietolähteet (2007) Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2007) Excel pivot-raportointi (2007) Excel 2007 - mitä uutta tehokäyttäjälle Excel laskennan välineet (2007) Excel laskennan välineet ja funktiot (2007) Excel funktiot (2007) Excel käytön tehostaminen (2007) Excel taloushallinnon välineenä (2007) Excel tehokäyttäjän vinkit (2007) Excel - kikat ja konstit (2007) Excel peruskurssi (2007) 14. 17.Tre 17. 26.Tre PowerPoint - vaikuttava esitys (2007) PowerPoint 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat PowerPoint jatkokurssi (2007) Microsoft Visio jatkokurssi, omien mallien luonti (2003/2007)) PowerPoint käytön tehostaminen (2002/2003) 28. Word-kurssit Word jatkokurssi (2007) Word peruskurssi (2002/2003) Microsoft Word VBA -ohjelmointi Word käytön tehostaminen (2002/2003) Word käytön tehostaminen (2007) Word jatkokurssi (2002/2003) Access-kurssit ja SQL-kielen perusteet 5.-6. 10. 11. Access jatkokurssi (2007) Access raportointi (2002/2003) SQL-kielen peruskurssi Marraskuu 2007 Microsoft Office system ja Office 2007 3.-4. 10.Tre 20.-21. 2007 Office system tukihenkilön näkökulmasta OneNote 2007 - digitaalinen muistikirja Office InfoPath 2007 ja Forms Services -lomakkeet Projektinhallinta 3.-4. Microsoft Office Project EPM 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu Project peruskurssi (2003/2007) Projektipäällikön valmennus, välineenä Microsoft Project 2007 Business Intelligence 10. Excel Services ja SharePoint 2007 BI-raportoinnissa Excel-kurssit (versiot 2002 ja 2003) 6.-7. 13.-14. Tre 17. 18.-19. Excel jatkokurssi (2002/2003) Excel jatkokurssi (2002/2003) Excel - kikat ja konstit (2002/2003) Excel makrot ja VBA I (2002/2003) PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager 7.Tre 7. 11.Tre 12.Tre 13. PowerPoint jatkokurssi (2007) PowerPoint peruskurssi (2002/2003) PowerPoint peruskurssi (2002/2003) PowerPoint käytön tehostaminen (2002/2003) PowerPoint jatkokurssi (2002/2003) 24.-25. Tre 24.-25. CRM-kurssit 5. Microsoft CRM 4.0 ominaisuudet ja käytön suunnittelu (oma materiaali) Microsoft CRM 4.0 pääkäyttäjälle (oma materiaali) 17.-18. Excel-kurssit (versio 2007) 3.Tre Exceliin tuodun aineiston käsittely (2007) SharePointin käyttö ja suunnittelu 3.-12. alkaen 8.Tre 8.-10. 15.-16. IT-ratkaisumyyjän ja IT-projektipäällikön SharePoint-valmennus Windows SharePoint Services v3 käytön perusteet SharePoint Server 2007 sisällöntuottajalle SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle 1. 3. 8. 11.Tre 12.Tre 17. Word-kurssit Word käytön tehostaminen (2002/2003) Word käytön tehostaminen (2007) Word jatkokurssi (2002/2003) Word peruskurssi (2002/2003) Word jatkokurssi (2007) Word pitkät asiakirjat (2007) Excel-kurssit (versiot 2002 ja 2003) 1.-2. 2.Tre 4.Tre 4.-5. Tre 5. Excel peruskurssi (2002/2003) Excel - kikat ja konstit (2002/2003) Exceliin tuodun aineiston käsittely (2002/2003) Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2002/2003) Excel käytön tehostaminen (2002/2003) 5.Tre 8.-9. Tre 15.-16. Excel pivot-raportointi (2002/2003) Excel peruskurssi (2002/2003) Excel jatkokurssi (2002/2003) joulukuu Excel-kurssit (versio 2007) 1.-2. 4.-5. 4. Excel peruskurssi (2007) Excel jatkokurssi (2007) Exceliin tuodun aineiston käsittely (2007) iLMoittautuMinenjaLisätieDot:fcsoveLto.fi
• fcsoveltouutislehti4/2008 kouLutusoHjeLMat Kestosuosikki Uutuus 17 ohjelmistojenkäyttöjakäytönsuunnittelu 4.-5. 5. 9.-10. Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2007) Excel pivot-raportointi (2007) Excel makrot ja VBA II (2007) 5. 11.-12. Access-kurssit ja SQL-kielen perusteet Access raportointi (2007) Access peruskurssi (2002/2003) PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager 4. 4. PowerPoint peruskurssi (2002/2003) Microsoft Visio peruskurssi (2002/2003/2007) 3.-4. Projektinhallinta Project peruskurssi (2003/2007) aika haltuun ­ kesytä kiire välineenä Outlook 2007 joulukuu Windows ja Internet käyttökurssit, IT-termit 4. Tietokoneen käyttäjän tietoturvaluento 3.11. Tre ohjelmistojenkäyttöjakäytönsuunnittelu SharePointin käyttö ja suunnittelu 14. 14.-21. SharePoint Server 2007 ominaisuudet ja käytön suunnittelu IT-ratkaisumyyjän ja IT-projektipäällikön SharePoint-valmennus SharePoint 2007 peruskurssi SharePoint Server 2007 sisällöntuottajalle SharePoint 2007 -leiri SharePoint 2007 yleiskatsaus SharePoint 2007 - asiakirjojen ja luetteloiden hallinta SharePoint Server 2007 pääkäyttäjälle 30. 16.Tre 19. 26. Tre 26. 28. 30. Kestosuosikki Uutuus Outlook, Communicator, Live Meeting, Notes Outlook 2003 tehokas käyttö Outlook 2007 tehokas käyttö Outlook 2007 tehokas käyttö Aika haltuun - kesytä kiire, välineenä Outlook 2007 Outlook 2007 Business Contact Manager Microsoft Office Communicator 2007 tehokas käyttö Microsoft Office Live Meeting 13.-14. Tre 13.-14. Tre 15.Tre 15.-16. 14.Tre 22.-23. Tre 27.-28. 27.-28. Tre 28.Tre Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2002/2003) Excel peruskurssi (2002/2003) Excel käytön tehostaminen (2002/2003) Excel peruskurssi (2002/2003) Excel pivot-raportointi (2002/2003) Excel jatkokurssi (2002/2003) Excel jatkokurssi (2002/2003) Excel laskennan välineet ja funktiot (2002/2003) Excel funktiot (2002/2003) 13. PowerPoint- ja Visio-kurssit, MindManager Microsoft Visio peruskurssi (2002/2003/2007) PowerPoint - vaikuttava esitys (2002/2003) PowerPoint käytön tehostaminen (2007) PowerPoint käytön tehostaminen (2002/2003) PowerPoint jatkokurssi (2002/2003) PowerPoint jatkokurssi (2007) Microsoft Visio prosessien kuvausvälineenä (2003/2007) PowerPoint - vaikuttava esitys (2007) Mindjet MindManager -käsitekartat PowerPoint jatkokurssi (2002/2003) 19.Tre 19. 23. 26.Tre 26. 26. 27. 29. 30. 16. 19.-21. 19.-23. 21.Tre 23. 26.-27. Word-kurssit 13.Tre 14.Tre 15.Tre 15.Tre 20. 20.Tre 21.-22. 22.-6. 26. 28.Tre 29. 30. Exceliin tuodun aineiston käsittely (2002/2003) Excel pivot-raportointi (2002/2003) Word peruskurssi (2002/2003) Excel käytön tehostaminen (2002/2003) Word peruskurssi (2007) Word jatkokurssi (2002/2003) Microsoft Word VBA -ohjelmointi Word 2007 asiantuntija Word käytön tehostaminen (2002/2003) Excel funktiot (2002/2003) Word käytön tehostaminen (2007) Word jatkokurssi (2007) 2007 Microsoft Office system ja Office 2007 15.-16. 20.-21. 27.-28. Tre 28. 29.-30. 2007 Office system tukihenkilön näkökulmasta Office 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat Office 2007 uudet piirteet ja työskentelytavat OneNote 2007 - digitaalinen muistikirja Office InfoPath 2007 ja Forms Services -lomakkeet tammikuu Excel-kurssit (versio 2007) 13.-14. 15.-16. 19. 19.-20. 20. 22. 22.-23. Excel peruskurssi (2007) Excel jatkokurssi (2007) Excel laskennan välineet (2007) Excel laskennan välineet ja funktiot (2007) Excel funktiot (2007) Exceliin tuodun aineiston käsittely (2007) Exceliin tuodun aineiston käsittely ja pivot-raportointi (2007) Excel pivot-raportointi (2007) Excel 2007 asiantuntija Excel 2007 - mitä uutta tehokäyttäjälle Access-kurssit ja SQL-kielen perusteet 15.-16. 26.-27. 29.-30. 29.-30. Tre Access peruskurssi (2002/2003) Access jatkokurssi (2002/2003) Access peruskurssi (2007) Access peruskurssi (2002/2003) CRM-kurssit 16. Microsoft CRM 4.0 ominaisuudet ja käytön suunnittelu (oma materiaali) Microsoft CRM 4.0 pääkäyttäjälle (oma materiaali) Microsoft CRM 4.0 ominaisuudet ja käytön suunnittelu (MOC 8913) 23 27.-11. 28. Projektinhallinta 15.-16., 20.-21. Tre 28. Project peruskurssi (2003/2007) Project peruskurssi (2003/2007) Project jatkokurssi (2003/2007) 22.-23. 28.-30. Excel-kurssit (versiot 2002 ja 2003) 13.Tre Exceliin tuodun aineiston käsittely (2002/2003) kuvankäsittelyjajulkaisujentekeminen Marraskuu Taittaminen ja julkaisun tekeminen 3. 4.-5. 10.-12. Tre InDesign PageMaker/Quark/ FreeHand -käyttäjälle InDesign peruskurssi (CS3/CS4) Julkaisun tekeminen Adobe Creative Suitella 11. 13.-14. 12. 17. 18.-19. Tre Painokelpoinen PDF InDesign ja XML InDesign jatkokurssi (CS3/CS4) 26.-27. 28. Illustrator peruskurssi (CS3/CS4) Illustrator FreeHand-käyttäjälle 17. 20.-21. Tre 21. 24. Orjuuta Photoshop Photoshop peruskurssi (CS3/CS4) Digikuvaus yrityskäytössä Kuvankäsittelyn perusteet ja kuvien hallinta yrityksessä Kuvankäsittely ja valokuvaus 6.Tre 7. 10. Digikuvaus yrityskäytössä Adobe Lightroom - kuvatiedostojen käsittely ja hallinta Photoshop valokuvaajalle (CS3/CS4) Piirtäminen Illustrator jatkokurssi (CS3/CS4) Expression Design peruskurssi iLMoittautuMinenjaLisätieDot:fcsoveLto.fi
• 18 kouLutusoHjeLMat fcsoveltouutislehti3/2008 kuvankäsittelyjajulkaisujentekeminen PDF ja lomakkeet 13. 13.-14. 13.-14. Tre 25. 27.-28. Acrobat 8 Standard PDF-asiakirjat Acrobat 8 Professional PDF-asiakirjat Flash CS3 peruskurssi FlashLite - Flash-sisältöjä mobiililaitteisiin Dreamweaver web-sivuston luomisen työkaluna 24. Liiketoiminnan kehittämisen IT-ratkaisut Kestosuosikki Uutuus Web-sivujen tuottaminen ja verkkomarkkinoiti 2.-3. Tre 8.-9. 18.-19. Flash ActionScript 3.0 -ohjelmointi Flash CS3 peruskurssi SharePoint Designer 2007/ FrontPage web-sivuston luomisen työkaluna 19.Tre 22.-23. Tre 26. 26.Tre 27.-28. Photoshop Elements yrityskäytössä Photoshop peruskurssi (CS3/CS4) Photoshop Elements yrityskäytössä Digikuvaus yrityskäytössä Photoshop CS4 peruskurssi kuvankäsittelyn uudet työtavat joulukuu Taittaminen ja julkaisun tekeminen 4.-5. 8. 18.-19. InDesign peruskurssi (CS3/CS4) CS4 kesäleiri - Monimediajulkaiseminen Creative Suitella InDesign jatkokurssi (CS3/CS4) tammikuu Taittaminen ja julkaisun tekeminen 15.-16. 29.-30. InDesign peruskurssi (CS3/CS4) InDesign jatkokurssi (CS3/CS4) PDF ja lomakkeet 22. 22.-23. Acrobat 9 PDF-asiakirjat Acrobat 9 PDF-asiakirjat ja lomakkeet Piirtäminen 9.Tre Illustrator jatkokurssi (CS3/CS4) Web-sivuston suunnittelu ja verkkoon kirjoittaminen 6.-7. SharePoint Designer 2007/ FrontPage web-sivuston luomisen työkaluna Työaseman tehokas käyttö Windows Vista -ympäristössä Internet yhteisöllisenä mediana Microsoft Expression Web websivuston luomisen työkaluna Kuvankäsittely ja valokuvaus 1.-2. 1.-2. Tre Photoshop peruskurssi (CS3/CS4) Photoshop jatkokurssi, vaativa kuvankäsittely (CS3) Piirtäminen 22.-23. Illustrator peruskurssi (CS3/CS4) Web-sivujen tuottaminen ja verkkomarkkinoiti 16. 20.-21. 27. 28. 28. OpenOffice Writer 2.2 käyttökurssi Flash CS4 peruskurssi ICT-Termit tutuksi Web-sivuston suunnittelu ja verkkoon kirjoittaminen Internet yhteisöllisenä mediana 10.Tre 20.Tre 20.-21. PDF ja lomakkeet 5. Adobe LiveCycle Designer -lomakkeet Kuvankäsittely ja valokuvaus 9. 13.-14. Digikuvaus yrityskäytössä Photoshop peruskurssi (CS3/CS4) tiedonlaadun tarkkailua tietovarastoissa L iiketoiminnassa kaikki päätökset perustuvat tietoon. Yrityksen kilpailuetu syntyy kilpailijoita paremmasta kyvystä kerätä, jalostaa, tulkita ja hyödyntää tietoa. Näinä päivinä tietoa ladataan enemmän ja enemmän keskitettyihin tietovarastoihin ja melkein jokaisella yrityksellä on oma tietovarasto. Tiedon hyödyntämisen kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää minkälaista tietoa tietovarastoon kerätään. Tiedon hyödyntäminen kattaa erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Tiedoista voidaan muodostaa etukäteen määriteltyjä raportteja jaettavaksi päätösten tueksi. Tämä on usein tietovaraston ensimmäinen tehtävä. Viime vuosina datan rakennetta automaattisesti analysoivat tiedon analysointi menetelmät ovat yleistyneet, yleisimpänä louhinta- ja rikastusmenetelmät (ns. data mining). Louhinnalla pyritään etsimään kerätyistä tiedoista kiinnostavia säännönmukaisuuksia. Rikastuttamisella taas pyritään sääntöjen ja tilastojen avulla johtamaan tiedoista lisää tietoa. Tavoitteena muodostaa korkeamman tason tietoa ja malleja johtopäätösten tekemiseksi ja strategisen suunnittelun tueksi. Tehokas ja tarkoituksen mukainen analysointi vaatii kuitenkin alleen laadukasta ja oikeaa tietoa. Olemme lisänneet tarjontaamme kaksi uutta kurssia, jotka pureutuvat syvällisesti tietovarastoinnissa piileviin tiedonlaadun haasteisiin: "ETL ja tiedonlaatu" ja "Tietovaraston laadunvalvonta". Taina Lepistö Kouluttaja SQL workshop taloushallinnolle Kurssi vastaa peruskäyttäjän tarpeisiin kysellä yksittäisen kiireellisen raportin (ns. add-hoc tarpeen) vuoksi tietoja suoraan kannasta. Kurssilla tutustutaan SQL kieleen ja sen syntaksiin harjoitusten avulla. Tietoja kysellään testikannasta ja samalla annetaan vinkkejä ja esimerkkejä asioista, joita tulee huomioida kyselyitä tehdessä. Kurssilla käydään myös läpi mi- tä tietokannasta olisi hyvä ymmärtää ja tietää ennen kyselyiden tekemistä. Ymmärrys on tärkeä elementti, jotta voi luottaa raporttiensa tietoihin. Esimerkiksi on hyödyntäjän kannalta täysin eri asia ovatko virheelliset koodiarvot pudotettu, korjattu vai laitettu sellaisenaan kantaan. Asia ei myöskään helposti selviä kantaa tutkimalla, vaan asia täytyy tietää, valittu käsittelytapa tulee osata ottaa huomioon kyselyssä ja täytyy ymmärtää sen vaikutukset muodostuvaan raporttiin. Kurssilla pyritään tekemään paljon harjoituksia ja niiden kautta saamaan ymmärrystä erilaisista tilanteistä ja niiden vaikutuksesta tiedon hyödyntämiseen. Kurssista on hyötyä niin tietovaraston kuin operatiivisten kantojen hyödyntäjille. etL ja tiedonlaatu Kurssilla perehdytään yleisesti laadun käsitteeseen ja tutkitaan erityisesti tietovarastoinnin latauksen yhteydessä (ETL-prosessi) tapahtuvaan laadun tarkkailuun ja parannukseen. Operatiivisten järjestelmien tiedon laatu on ohjelmallisen hyväksikäyttämisen näkökulmasta usein retuperällä. Päivittäisissä toimissa ei ole niinkään merkityksellistä onko asiakas koodattu koodilla 01 vai lukeeko huomautuskentässä "kulta-asiakas". Tietovarastoprojektissa yksi tärkeimmistä ja työläimmistä tehtävistä onkin tiedonlaadun arviointi ja parantaminen, eikä se työ lopu koskaan. Tiedonlaatua tulisi tarkkailla monessa eri kohdassa, eikä vain tietovaraston rakennusvaiheessa vaan myös tuotantokäytössä jatkuvasti. Tiedon hyödyntäjien tulisi ottaa kantaa mitä virheelliselle ja puutteelliselle tiedolle tehdään. Mikäli tiedon laatuasioita ei osata huomioida kunnolla, syntyvät raportit ovat puutteellisia ilman, että kukaan osaa kohdistaa tarkasti millä tavalla ja millä laajuudella ne ovat puutteellisia. ETL-prosessi eli tiedon lataus tietovarastoon vie suurimman osan tietovarastoprojektien ajasta ja työpanoksesta. ETL akronyymi tulee englannin kielen sanoista Extract (eristä tiedot eli prosessin input), Transform (muokkaa tietoa eli tehtävät temput) ja Load (lataa tieto eli prosessin output). ETL-prosessissa pystytään vaikuttamaan tiedon laatuun. tietovaraston laadunvalvonta Kurssilla perehdytään yleisesti laadun käsitteeseen, tutustutaan erilaisiin tietovarastoinnin arkkitehtuureihin ja tutkitaan erityisesti olemassa olevan tietovaraston laadun tarkkailua ja parannusta. Tietovarastoa tulee tarkkailla jatkuvasti vähintään kevyillä yhteenvetoraporteilla kannan tietojen tilasta, tarpeen mukaan tietoja tulee päivittää ja siivota. Ensimmäisenä tehtävänä on tarkkailtava tietojen latausta kantaan, onko siinä huomioitu kaikki erilaiset tilanteet ja onnistuvatko päivitykset ilman virheitä. Tietovaraston kantarakenteesta riippuu minkälaisia toimia kannan ylläpidossa ja tarkkailussa tarvitsee tehdä. Tärkeänä seurattavana asiana on historiatietojen muuttumattomuus uuden tiedon latauksen yhteydessä. Kuukauden tai vuoden takainen raportti tulee muodostua täysin samanlaisena riippumatta siitä ajetaanko raportti heti tietojen latauksen jälkeen vai vasta pitkän ajan päästä. Joissakin kannoissa voi olla määriteltyinä jälkipäivitysrutiineja, mutta niiden vaikutukset tulee olla tiedossa ja prosessien hallitut ja dokumentoidut. Kun on varmistuttu historiallisen tiedon hallitsemattomasta muuttumisesta, voidaan tehdä historiallista vertailua; ovatko määrät ja summat suhteessa edellisen latauksen tietoihin ja ovatko suhteet odotetun kaltaiset ja kyseiselle toiminnalle luontevat. iLMoittautuMinenjaLisätieDot:fcsoveLto.fi
• fcsoveltouutislehti4/2008 frenDs 19 Frends Technologyn nälkä kasvaa syödessä Prosessi-integraatioon erikoistunut ohjelmistotalo Frends Technology on vielä suurelle yleisölle suhteellisen tuntematon. Silti jokainen ruokakaupan asiakas on kohdannut ainakin välillisesti Frendsin kehittämää teknologiaa. TEKSTI: Laura Akkila KUVA: Kimmo Brandt kulkea isompiemme edellä, Fagerlund valottaa tällä hetkellä 36 henkilöä työllistävän yrityksen näkymiä. Liiketoiminnan muutokset keskipisteeseen Marraskuussa FC Soveltossa alkaa uusi integraatioarkkitehtuuria käsittelevä koulutus, joka on suunnattu yritysten arkkitehdeille sekä ohjelmistotaloille. Koulutuksen uskotaan vastaavan erityisesti yritysten uusiin tarpeisiin. Nyt vaaditaan kykyä toteuttaa liiketoiminnan muutokset nopeasti. ­ Enemmistö asiakkaistamme on yrityksiä, jotka hakevat markkinoilla kilpailuetua sekä paremmasta asiakaspalvelusta että työn automatisoinnista. Työvoimapulan takia muutoksiin sopeutuminen ja reagoiminen nousevat pian suureen arvoon koko yhteiskunnassa. Siksi yritysjohto vaatii it:ltä sopeutumista ­ ja it:n on joustettava nopeasti, Fagerlund ennustaa. Frendsin lähtökohta ei siis ole pelkästään tekninen, vaan yritys korostaa integraatioarkkitehtuurin yhteyttä liiketoiminnan muutostilanteisiin. ­ Kilpailuetumme on siinä, että yhdistämme liiketoimintamallit prosessi-integraation avulla. Tämä on vielä suhteellisen uusi asia, josta on vasta nyt ryhdytty keskustelemaan laajemmin. Siksi tätä täytyy jatkuvasti selvittää ihmisille, Fagerlund hymyilee. Liiketoimintaprosessi- ja integraatioratkaisuja käytetään muun muassa tavarataloissa, huoltoasemilla ja muissa liikkeissä selvittämään, mikä on varaston ja myynnin tilanne. ­ Frendsin kehittämä teknologia on yllättävän monessa arkipäiväisessä paikassa taustalla. Yrityksenä olemme olleet olemassa jo 20 vuotta, taustoittaa toimitusjohtaja Aino-Maija Fagerlund. Syyskuussa yritys sai Microsoftilta harvinaisen tunnustuksen päästessään finaalikolmikkoon kansainvälisessä kumppanikisassa. Vaikka tallennusyritys EMC voitti lopulta koko kisan, näinkin pitkälle pääseminen oli suomalaisyritykselle merkittävä saavutus. Aiemmin mikään pohjoismainen tuote ei ole päässyt kärkijoukkoon. ­ Tähän voisi todeta, että nälkä kasvaa syödessä. Haluamme olla tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti integraatioratkaisujen paras toimija ja "Kiitos Frendsin kasvusta kuuluu suomalaisille asiakkaille, jotka vaativat meiltä aina vain enemmän. He tietävät, että olemme valmiita rakentamaan toimivaa siltaa liiketoiminnan ja it:n välille", sanoo Aino-Maija Fagerlund. adobe Creative Suite 4 julkistettiin syyskuussa Adobe julkisti odotetusti uusimmat versiot julkaisijan työkaluistaan. Adobe julkaisee uudet versiot CS paketista keskimäärin 18 kk välein. Creative Suite on ehtinyt neljänteen versioonsa samalla kun valittavissa olevien eri paketointivaihtoehtojen määrä on noussut kuuteen, omat versionsa on mm. Painotuotteen, webin- monimedian ja videotuotantojen tekijöille. Käyttäjien kesken on nyt mahdollista jakaa työpöytänäkymä enintään kolmen käyttäjän kesken erillisen maksuttoman palvelun avulla. Lisäksi suoraan ohjelmasta on suorat pikalinkit erilaisiin käyttäjäyhteisöihin. Ohjelmien käyttöliittymät ovat nyt aidosti samanlaiset, paletit ja valikot käyttäytyvät nyt kaikissa samaan tapaan. Avoinna olevia dokumentteja käsitellään välilehtien avulla nykyisten webbiselainten tapaan, käytettävyys on aikaisempaa suoraviivaisempaa vaikka mistään erityisestä helppokäyttöisyydestä ei voida puhua ohjelmien luontaisen monimutkaisuuden takia. Illustratorin uuden monisivuisuuden. Käyttäjät ovat toivoneet tätä todennäköisesti viimeiset kymmenen vuotta ja vihdoinkin toiveisiin on vastattu! Nyt on viimeinkin mahdollista käyttää Illustratoria kuten Freehandia esim. erilaisten versioiden leiskaamiseen ja esittelyyn saman dokumentin sisällä. Varsinaisesti Illustratorin monisivuisuus, tai "multiple artboards" ei kilpaile kuitenkaan InDesignin kanssa. Viimeinenkin tulppa Freehandista pois siirtymiseen on siis poistunut. Yhteispelin henki Kaikki paketin ohjelmat ovat toki saaneet oman osansa kehitystyöstä, mutta eniten on kehittynyt yhteistyön merkitys, sekä ohjelmien välillä, että käyttäjien kesken. Esimerkkinä esim. sivuntaitto-ohjelma Indesignin export toiminnot Dreaweawerin ja Flashin suuntaan. Photoshopin, Illustratorin ja Flashin välistä liikennettä on entisestään parannettu. Kehitystä, ei vallankumous Kaikenkaikkiaan päivitystä voidaan pitää onnistuneena. Kun päivitysten väli on vain 1.5 vuotta on loogista että päivitykset ovat melko maltilisia. Uutta on kuitenkin niin paljon esim. Photoshopin, Illustartorin ja Flashin puolella että päivitys kannattaa ja esim. Fc sovelton kurssitarjonnassa on jatkossa erikseen CS4 versiot Photoshop ja Flash kursseista. Juha Laamanen Kehityspäällikkö, Konsultti monisivuinen illustrator dokumentti, vihdoinkin! Suurimmaksi ohjelmakohtaiseksi uudistukseksi nostaisin ehdottomasti
• tekLa tekLa Tiina Painion ja Harald Lundbergin mielestä on tärkeää, että ihmiset eivät hukkaa aikaa pienten tietoteknisten pulmien parissa. Siksi it-koulutukselta vaaditaan tehokkuutta ja näkyviä tuloksia. tekla siirtää OfficeTeklassa on totuttu panostamaan henkilöstön osaamiseen. Kansainvälinen ohjelmistotuoteyritys on monessa suhteessa edelläkävijä. Yleisten toimistoohjelmistojen päivityksessä hyödynnetään muun muassa etätekniikoita, jotka mahdollistavat kansainväliset live-koulutukset. Teksti: Laura Akkila Kuvat: Petri Puromies käytettiin Malesiassa, Intiassa sekä LähiIdässä. Myös Live Meeting -etäkoulutuksia toteutettiin Japanin toimistolle. Niiden jatkoa muiden Tekla-maiden suhteen harkitaan parhaillaan. ­ Kouluttaja piti kurssinsa Suomessa, ja se siirrettiin reaaliaikaisesti Japaniin. Sisällöltään kurssi oli täsmälleen sama kuin Suomessa pidetty Office 2007:n uudet ominaisuudet. Aika näyttää, miten etäkoulutukset tehoavat käytännössä, kertoo tietohallintojohtaja Harald Lundberg. ihmisiltä tietoa kehitystarpeista Tavallisesti tietotekniikkaan liittyvistä koulutustarpeista saadaan esimiesten ja alaisten välisistä kehityskeskusteluista. Sen lisäksi tietohallinto-osasto pyrkii pitämään korvansa jatkuvasti auki. Officesiirtymässä pyrittiin huomioimaan henkilöstön toiveet. ­ Motivaation kannalta kouluttaminen on tärkeää. Kun tietää, että saa tar- Koska Teklalla on oma toimisto yhteensä 12 maassa, Office 2007 -siirtymän ja koulutusten suunnittelussa huomioitiin kansainvälisyys alusta alkaen. Koulutusmateriaalit tehtiin vain englanniksi Teklan virallisen organisaatiokielen mukaisesti. Suomen ja Ruotsin organisaatioiden henkilöstön koulutuksista vastasi FC Sovelto, mutta paikallisia koulutusfirmoja vitessaan lisätietoa, syntyy suurempi into omaan työhön, projektipäällikkö Tiina Painio summaa projektin antia. Kaikkien Office 2007 -koulutukseen osallistuneiden omille työkoneille asennettiin uusi Office-versio vain muutama päivää ennen koulutusta. ­ Koimme tämän hyväksi kannustamisen keinoksi. Kun ihminen ehtii tutustua uuteen käyttöliittymään hieman ennen koulutusta, hän tuskastuu. Työnteko ei onnistukaan yhtä sujuvasti kuin ennen, kun käyttöliittymä on erilainen. Syntyy voimakas halu oppia, Lundberg selvittää. Myös Teklan koulutuksista FC Soveltossa vastannut Petri Riihikallio kertoo, että into ohjelmiston oppimiseen syntyy usein omien kokemusten kautta. ­ Kun perusasiat saa taas haltuun, työhön saattaa löytyä aivan uutta tehoa ja iloa, Riihikallio kuvailee. Vaikka Teklan henkilöstö on keskimääräistä vahvemmin tietotekniikkaan suun-
• fcsoveltouutislehti4/2008 tekLa 21 Pekingin olympiastadionin kattorakenteen 3D-mallinnus tehtiin Tekla Structures -ohjelmalla. Linnunpesä mallinnettiin suomalaisella teknologialla Pekingin olympiastadion, Linnunpesä, on poikkeuksellinen rakennus. Teräsrakennuksen suunnittelu oli mahdollista suomalaisen ohjelmisto-osaamisen avulla. Stadionin haastavimmat osat suunniteltiin Tekla Structures -tietomallinnusohjelmalla. Kooltaan massiivinen stadion on 332 metriä pitkä, 297 metriä leveä ja 69 metriä korkea. Rakennukseen käytetyn teräksen kokonaispaino on peräti 42 000 tonnia. Stadionin pesämäistä ulkonäköä katsellessa voi helposti uskoa, että sen mallinnus vei suunnittelijoilta peräti vuoden. Suunnittelun alkuvaiheessa stadionin katon palkeista ja liitoksista luotiin 3D-näkymät. Stadionin julkisivun yhteen kietoutuneet rakenne-elementit muodostavat yhtenäisen pinnan, jonka päälle on aseteltu muita elementtejä. Kun rakenteiden välinen ero häivytettiin, stadionille saatiin "risuinen", epätasainen ulkomuoto. Linnunpesä on vankkaa tekoa. Se on suunniteltu sietämään voimakkaatkin maanjäristykset, ja rungon iäksi arvioidaan vähintään 100 vuotta. Stadionin arkkitehtuurista ja rakennesuunnittelusta vastasivat sveitsiläinen Herzog & de Meuron, China Architecture and Design Research Institute sekä brittiläinen Arup. Teräskaton mallinnuksen Tekla Structures -ohjelmalla toimittivat kiinalaiset Haorong-, Huning- ja Jinggong-teräsyritykset. -oppia livenä japaniin tautunutta, toimisto-ohjelmistot eivät ole aivan kaikkien arkipäivää. Esimerkiksi sovelluskehittäjä tarvitsee Wordia tai PowerPointia työssään suhteellisen vähän. Toisaalta suuressa ohjelmistotalossa on myös paljon hallinnollista henkilökuntaa. ­ He eivät ole kiinnostuneita Officesta sen ominaisuuksien takia, vaan pelkästään työkaluna, sanoo Lundberg. Kouluttaja Petri Riihikallion mielestä teklalaiset olivat erityisen uteliaita ja kiinnostuneita oppimaan toimisto-ohjelmiston käyttöä. ­ Tietoteknisellä alalla työskentelevät ihmiset uskaltavat usein kokeilla ja käyttää uusia ominaisuuksia rohkeasti, Riihikallio kehuu. Teklan viestintäosaston ja tietohallinnon yhteisen ponnistuksen avulla työntekijät saatiin sankoin joukoin mukaan kursseille. ­ Työn tehokkuus oli tavoitteena. Suurin muutos uudessa Office-versiossa on käyttöliittymä, ja siihen ihmiset helposti myös kompastuvat. Ongelmiin tuhrautunut aika on suoraan pois tuottavuudesta, Lundberg tähdentää. asiakirjamallit uusiksi Samassa yhteydessä, kun koko yhtiöön päivitettiin Office, myös organisaation yleisimmät asiakirjamallit uusittiin. Aluksi tehtiin kysely, jolla kartoitettiin asiakirjamallien käyttöä. Sen pohjalta ryhdyttiin suunnittelemaan uusia pohjia. Apuna oli myös FC Sovelton asiantuntija. ­ Uusissa asiakirjamalleissa on tekniikan lisäksi aivan erilainen lähestymistapa. Ne on pyritty tekemään entistä kevyemmiksi ja muunneltaviksi, Painio hymyilee. Lundbergin mielestä Office 2007 -version ehdoton etu on, että ennen piilossa olleet hyödylliset ominaisuudet on nyt yksinkertaisempaa löytää. ­ Enemmistö ihmisistä kuitenkin käyt- FC Sovelton kouluttaja Petri Riihikallio kertoo, että Teklan työntekijät suhtautuivat Office-koulutuksiin uteliaasti ja innokkaasti. tää jatkossakin täysin samoja Officen osia. Nyt toiminnot tuodaan paremmin käyttäjän ulottuville, vaikka ne uuden käyttöliittymän myötä löytyvät hieman eri paikoista kuin edellisessä versiossa. Uusista ominaisuuksista esimerkiksi Wordin automaattinen kielen tunnistaminen on huomattu Teklassa tärkeäksi edistysaskeleeksi. ­ Myös näyttävämmän sisällön tuottaminen on nyt helpompaa, Lundberg luettelee. Sekä Lundberg että Painio ovat tyytyväisiä siihen, että toimisto-ohjelmistot saatiin uusittua tiiviissä rupeamassa. ­ Jossakin vaiheessa päivittämättä jättämisen kipu käy suuremmaksi kuin päivittämisen. On tärkeää, että ihmiset eivät turhaan ähertäisi pienten pulmien parissa, vaan pääsisivät mahdollisimman pian takaisin työrytmiin. Siksi tehokas ja tuloksellinen koulutus on tärkeää, toteaa Lundberg.
• 22 siiLinjärvi fcsoveltouutislehti4/2008 Siilinjärvi on tehokas ict-ostaja Siilinjärven kunta on totaalisen teknologiamurroksen keskellä. Uuden ict-infran suunnittelu aloitettiin jo 1,5 vuotta sitten ja nyt ollaan siirtymävaiheessa, jossa uusi teknologia on jo ostettu ja vanhaa ajetaan alas. Teksti: Kati Laakso Kuvat: Sami Tirkkonen Siilinjärvellä hihat heiluvat kun ict-teknologiat päivitetään kerralla kuntoon, kertoo tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola. ­ Nykyinen konesalissa oleva palvelinteknologia on ollut käytössämme jo 6-7 vuotta ja on auttamattomasti vanhentunut, kertoo Siilinjärven kunnan tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola. ­ Nyt olemme ottamassa käyttöön seuraavan sukupolven ict-infraa, jolla voimme tarvittaessa hoitaa kolmen kunnan, Siilinjärvi, Maaninka ja Nilsiä, kaiken hallinnollisen tietojenkäsittelyn. Esimerkiksi terveydenhuollon lain säätämät muutokset käyttäjätunnistuksessa vaatii teknologialta täysin uusia ominaisuuksia. Siilinjärven kunnalla on tällä hetkellä noin 900 loppukäyttäjää mutta lähitulevaisuudessa määrä nousee parhaimmillaan noin 1 800 käyttäjään. Työasemien määrää tuplaantuu samassa ajassa. tuotteisiin on erittäin suuri haaste. Tämä on onneksi otettu järkevästi huomioon uudistushanketta suunniteltaessa. ­ Koulutuskumppanilta edellytämme vahvaa panosta kurssisuunnitteluun, Simola painottaa. On tärkeätä, että kouluttavalla taholla on laaja tarjonta koulutusta mutta, että he myös auttavat asiakasta löytämään juuri ne oikeat koulutuskokonaisuudet. ­ On myös tärkeätä, että kurssisihteeripalvelut toimivat. Ajantasaisten ja säännöllisten raporttien saaminen on kriittistä. Näin voimme sujuvasti sopia mahdollisista peruuntuneista kursseista ja niiden korvaamisesta, Simola summaa. Tulevaisuuden haasteita Jukka Simola näkee ennen kaikkea kunnan ylimmän johdon tiedottamisessa hankkeen etenemisestä. ­ Teknologiaa tulee ja menee ja tietohallinnon haaste onkin jatkuvasti kyetä kehittymään. Tämä vaatii luonnollisesti myös mittavaa taloudellista panostusta. Johdon ollessa sitoutunut hankkeisiin on muutosten läpivienti helpompaa, Simola toteaa. Kustannustehokasta ja kokonaisvaltaista ict-ostamista Monelta yritykseltä ja julkishallinnon toimijalta puuttuu edelleen osaaminen ict-hankkeiden ja koulutuksen yhtäaikaisesta suunnittelusta ja budjetoinnista. Teknologian kehittymiseen varaudutaan ja uusimpia ratkaisuja ostetaan mutta samaan aikaan ei oteta huomioon, että teknologiaa pitää hankkeen elinkaaren jokaisessa vaiheessa jonkun ymmärtää ja osata käyttääkin. ­ Usein ict-hankkeen edellyttämää tietotaitoa kartoitetaan vain ohuesti ja sen saavuttamiseen tarvittavaa koulutusta ei lainkaan. Tämä johtaa lähes väistämättä hankkeen viivästymiseen, kokonaiskustannusten nousuun sekä heikkoon henkilöstön ja ylimmän johdon sitoutumiseen, toteaa johtaja Jussi Katajarinne FC Soveltosta. ­ Siilinjärven kunta on malliesimerkki siitä miten tietohallinto parhaimmillaan toimii. Mutta samalla se on valistuneisuudessaan enemmän poikkeus kuin sääntö. Organisaatioissa herätään valitettavan usein liian myöhään puutteelliseen osaamistasoon ja vajetta pyritään paikkaamaan hätiköidyillä ja irrallisilla ratkaisuilla. Tämä on kallis toimintamalli, koska se pakottaa koulutuksen ostamiseen yksittäisinä viipaleina. Ei uskalleta ostaa koko leipää, kun tarvittavan koulutuksen kokonaisvolyymin arviointiin hankkeen budjetoinnin yhteydessä ei panostettu. Osaaminen on arvioitava ajoissa ­ Koulutustarpeen perustelu ja rahoituksen anominen jälkijunassa on yleensä vaikeaa ja ainakin työlästä. Lopputuloksena on, että hankeinvestoinnin alkuperäinen peruste eli sen tuottamat liiketoimintaa palvelevat edut eivät realisoidu ja ylin johto jää kamppailemaan koko hankkeen läpiviemisen kanssa, Katajarinne kiteyttää. Yrityksillä ei tarvitse olla kompetenssia itse arvioida omaa osaamistasoaan ja tarvettaan. ­ Miksi organisaation pitäisi käyttää aikaa ja resursseja osaamistason arvioimiseen kun siihen voi käyttää ammattilaista, jonka leipälajia koulutus, ict-hankkeiden edellyttämän osaamisen arviointi sekä kustannustehokkaiden koulutuskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen ovat, Katajarinne painottaa. Siilinjärven kunta on kiistaton esimerkki siitä, kuinka suunnittelu ja budjetointi niin itse ict-hankkeessa kun siihen liittyvässä koulutuksessa tuottaa sen hyödyn ja toivotun lopputuloksen mitä mittavalta investoinnilta odotetaan. Koulutus avainasemassa Kunnan 7 hengen atk-osaajien tiimin kouluttaminen uusiin teknologioihin ja
• fcsoveltouutislehti4/2008 jäLkiPeLi 28.11. FC Sovelto aamiasisseminaari 23 FC Sovelto Projektipäivillä 18.­19.11. Ohjelma 14.30-15.00 Johda, vaikuta, motivoi! Viestintä ja vaikuttaminen muutoksen läpiviennissä Valmentaja/Yrittäjä Vesa Laaksonen, Piatto Oy · Muutoksen onnistuminen lähtee vapaudesta valita · Ilman yhteistä tavoitetta et saa joukkoja mukaan · Jos haluat vaikuttaa, herätä luottamusta 15.15.-15.45 Elämänmakuinen projektiviestintä, irti tylsyydestä. Juha Laamanen, konsultti, FC Sovelto Oyj · ulkoasu viestin välineenä · visuaalinen identiteetti ja graafiset ohjeet · mielikuvat ja tavoitteet · kiteyttäminen ja draaman kaari 16.00-16.30 Case OP-Pohjola-ryhmä: Nykyteknologian tarjoamat mahdollisuudet sisäisen viestinnän apuna OP-Pohjola-ryhmässä, Anne Soikkeli, Kehityspäällikkö, OP-Keskus osk · Miten viestinnän tarpeet ovat muuttuneet ja muuttuvat OP-Pohjola-ryhmässä · Pikaviestintä ja virtuaaliset työtilat tukemassa yhteisöllisyyttä sekä ryhmä- ja projektityötä Olemme mukana Suomen suurimmassa projektialan tapahtumassa marraskuussa. Tule kuuntelemaan Vaikuta, viesti, johda -teemaamme tiistai-iltapäivänä Dipolin Auditorioon. Käsittelemme tällöin mm. viestinnän ja vaikuttamisen tärkeyttä projekteissa ja muutoksen läpiviemisessä sekä nykyteknologian tarjoamia mahdollisuuksia sisäisessä viestinnässä. adobe Creative Suite 4, julkaisemisen uudet tuulet Tule tutustumaan Adobe Creative Suite 4:n julkaisijalle tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin! Ohjelmien käytettävyys on parantunut ja tarjolla on aivan uusia näkymiä monimediajulkaisuun. Voit tehdä taittoa ja grafiikkaa InDesignilla sekä Illustratorilla ja julkaista tuotoksesi helposti rikkaana Flash-esityksenä tai webbisivuna. Valokuvaajana teet häviöttömiä sävykorjailuja helposti sekä Photoshopissa, että Adobe Camera Raw-työkalulla. PDF-portfolioden avulla saat viestisi tyylikkäästi ja havainnollisesti esille. Tule paikalle ja kuule lisää, paikkoja rajoitetusti! Tule lisäksi tapaamaan meitä osastollemme ja tutustumaan mm. laajenevaan projektinhallinta ja -johtamiskoulutukseemme. Huomaathan myös tietoiskumme 19.11.: 11.00­11.25 IT-organisaation nykytilan selvittämisestä kehitystoimenpiteiden jalkauttamiseen ITIL-asiantuntija, konsultti Jaakko Marin 13.30­13.55 Projektipäällikön työkalut ja ryhmätyön apuvälineet Kehityspäällikkö Susanna Eerola ja konsultti Petri Riihikallio Projektipäivät tarjoaa kahden päivän aikana mielenkiintoista ja laaja-alaista ohjelmaa eri tasoisissa tehtävissä toimiville henkilöille yrityksen johdosta projektityöntekijöihin. Päivien tavoitteena onkin antaa kattavat eväät sekä henkilökohtaiseen että organisaation menestykseen. Aika: tiistai 28.11.2008 klo 8.30 ­ 12.00 Paikka: FC Sovelto Oyj, Ratapihantie 11, Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.fcsovelto.fi Sa-setelit tehokäyttöön Microsoft Software Assurance -ohjelma (SA) sisältää koulutuksellisen edun Microsoftin vakiointisopimusasiakkaille. SA­ohjelmaan kuuluvat organisaatiot saavat maksuttomia koulutuspäiviä, jotka muutetaan sähköisiksi koulutusseteleiksi. SA-seteleillä voi maksaa Microsoftin kursseja FC Soveltossa. Maksuttomien koulutuspäivien määrä riippuu käyttöoikeus- tai sopimusmallista ja lisenssien määrästä. Yrityksellä tulee olla vähintää 50 työasemaa ylläpidossa, jotta yritys saa seteleitä. Organisaatio on oikeutettu ilmaisiin SAkoulutuspäiviin, mikäli sillä on jokin seuraavista käyttöoikeuksista tai vakiointisopimuksista: Open Value, Open Value Subscribtion, Enterprise Agreement tai Enterprise Subscribtion Agreement. "Jotta voitte hyödyntää tätä etuutta, muistakaa aktivoida koulutussetelit. SAkoulutus on tarkoitettu IT-henkilöstölle uusien Microsoft-teknologioiden tehokkaaseen käyttöönottoon, ylläpitoon ja tukemiseen. Kannattaa tutustua FC Sovelton laajaan koulutustarjontaan, joilla voitte hyödyntää SA-etuuttanne", korostaa Juha Heikkonen Microsoftilta. Vain pieni osa yrityksissä hyödyntää SA-setelietuaan vaikka tämä mahdollistaa yritykselle lisää koulutuspäiviä. Kun setelit ovat vanhenemassa, ne täytyy aktivoida ja kiinnittää kursseihin, jolloin niitä voidaan hyödyntää vielä 180 päivän ajan. Koulutussetelit käyvät kaikkiin kursseihin, joilla käytetään Microsoftin MOC­materiaalia (Microsoft Official Course). Setelikurssit on merkitty SA­logolla FC Sovelton kurssikalenteriin ja -kuvauksiin. Vielä ehdit mukaan, joten varaa oma paikkasi ja käy ilmoittautumassa osoitteessa: www.projektipaivat.fi vinkki outlook-vinkki Viestien merkitseminen tehtäviksi Saapuneisiin viesteihin ei välttämättä aina ehdi vastata saapumishetkellä tai viestiin liittyy toimenpiteitä, jotka pitää muistaa hoitaa esimerkiksi tiettyyn ajankohtaan mennessä. Viestien seurantamerkinnöistä on hyötyä, jotta viesteihin vastaaminen tai niihin liittyvien asioiden hoitaminen ei jää vain oman muistin varaan. Kaikki seurattaviksi merkityt viestit saa helposti esiin ja niihin voi kytkeä hälytyksen haluttuna ajankohtana. Näin muistat palata asiaan. Viesti merkitään napsauttamalla viestiluettelossa viestirivin oikeassa reunassa olevaa lippua.
• Virtualisointi: teknologiasta liiketoiminnaksi -seminaari on liiketoimintapäättäjien, tietohallintojohdon sekä asiantuntijoiden tapahtuma. Seminaarissa alan huippuasiantuntijat kertovat mitä virtualisointi tänä päivänä todella tarkoittaa, mihin sitä tarvitaan ja mitä liiketoiminnallisia hyötyjä virtualisoinnilla saavutetaan. Seminaarissa ei käsitellä vain teknologisia ratkaisuja, vaan paneudutaan siihen mitä vaikutuksia virtualisoinnilla on prosesseihin. Seminaarissa käsitellään kattavasti mitä tietohallinnon tulee huomioida ennen virtualisointeknologioiden valitsemista ja virtualisointistrategian suunnittelua. Seminaarin tarjoaa ensimmäistä kertaa Suomessa kattavan, laaja-alaisen ja riippumattoman yleiskuvan virtualisoinnista sekä sen liiketoiminnallisista merkityksistä ja mahdollisuuksista kokonaisuudessaan. Varmista paikkasi syksyn huippuseminaarissa! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.fcsovelto.fi/ratkaisija2008 Kultasponsori Pronssisponsori