• Sue Indierockpunkmetalzine #110 SYYSKUU 2007 NIGHTWISH FOO FIGHTERS.APOCALYPTICA.ENDSTAND. MAJOR LABEL.ICED EARTH.ARCH ENEMY.MURENA MARKUS NORDENSTRENG.BLACK AUDIO.GODSPLAGUE.STALINGRAD COWGIRLS. STIG DOGG 1
• 2
• 3
• TOIMITTAJALTA INKLUDES 06 Newsflash 10 Foo Fighters 12 Stigg Dog 13 Stalingrad Cowgirls 14 Endstand 16 Markus Nordenstreng 17 Animal Collective 18 Black Audio 20 Major Label 22 Deathbed 24 Rautamaailma 27 SFP Uutiset ja SetäJussinTupa 28 Nightwish 30 Arch Enemy 31 Godsplague 32 Apocalyptica 34 Iced earth 35 Murena 37 SFP Arviot 40 Arviot 48 Ensi-iltaelokuva-arviot 49 Dvdarviot 50 QuizOn ja Keskustelua popmusiikista 51 Tilauskuponki Päätoimittaja: Kimmo Nurminen Toimituspäällikkö: Ari Väntänen Avustajat: Jenni Arbelius, Jarkko Fräntilä, Markku Halme, Lotta Heikkeri, Jussi Helenius, Marika Honkatukia, Olli Hänninen, Kimmo Jaramo, Tove Juhanmäki, Noora Jussila, Vesa Kataisto, Petri Kipinä, Jukka Kittilä, Tuomas Kokko, Jussi Lahtonen, Kivi Larmola, Jouko Lehtinen, Oskari Lehtinen, Lauri Livistö, Esa Linna, Aku-Tuomas Mattila, Mirko Metsola, Marjut Mutanen, Jari Mäkelä, Jyrki Mäkelä, Miki Peltola, Mika Penttinen, Jani Sipilä, Aija Soivanen, Jarkko Tiusanen, Pirita Tiusanen, Jukka Taskinen, Tuomas Tiainen, Taru Tittonen, Volvo-Pete (ATKhuolto), Stefan Greijer Ulkoasu: Kimmo Nurminen Julkaisija: Kustannusosakeyhtiö Kärki Toimitusjohtaja: Jukka Taskinen Ilmestymistiheys: 12 numeroa vuodessa Irtonumero: Ilmainen Kestotilaus: 22 euroa/12nroa Tilaukset: 09 - 6813 2930 email: miki@sue.fi Painopaikka: SanomaPrint, Hämeen Paino Oy Forssa 2007 ISSN 1238 - 1853 Toimituksen osoite: Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 fax. 02 - 251 0916 toimitus@sue.fi www.sue.fi Ilmoitusmyynti: Kari Heikonen, Eerikinkatu 44 LH 3-4, 00180 HKI puh. 09 - 6813 2930 / 050 - 3316748 RAHAA SÄÄSTÄMÄTTÄ, TAITEESTA TINKIMÄTTÄ Mikä on unelmien hinta, ja kuinka moni meistä on valmis sen maksamaan? Nightwishin kohdalla tuo summa on rahassa mitattuna puoli miljoonaa euroa, uuden Dark Passion Play -albumin tuotannon hinta. Taloudellisesti ajateltuna summa on suurin Suomessa koskaan levyntekoon käytetty. Mutta mitä levy on maksanut yhtyeelle henkisesti? Massiivinen mediamyllytys, lehtien lööpeissä paisutellut eroriidat, käsittämättömyyksiin asti yltänyt motiivien ruotiminen sekä uuden laulajan spekulointi ovat vaatineet taatusti veronsa. Lööppisirkus on väistämätöntä ja vääjäämätöntä, samoin mediapelin pelaaminen. Siihen peliin on myös yhtyeen osallistuttava ja pyrittävä parhaansa mukaan luovimaan julkisuuden holtittomaksi paisuneessa virrassa. Mutta vain äärimmäisen kyyninen ja harhautunut yksilö ajattelisi yhtyeen pyrkineen tietoisesti iltapäivälehtien ja alatyylisten juorujen jätesammioiden sivuille, tai jopa suunnitelleen koko kuvion aina Tarja Turusen erottamisesta uuden laulajan pitkään etsimiseen. Asia voi tulla pintaliito-kertakäyttömusiikkiteollisuuden orjille tai julkkisaseman itseisarvoksi nostaneille tosi-tv-ihmisille yllätyksenä, mutta oikeilla artisteilla on tavoitteena tehdä mahdollisimman hyvää musiikkia, ei ensisijaisesti maksimoida voittoja tai tavoitella palstametrejä julkisuuden itsensä vuoksi. Ei mikään suosionsa senhetkisellä huipulla oleva yhtye erota laulajaansa ja heittäydy yhdellä iskulla tuntemattomaan vain sen takia, että se saisi siitä hyvästä mediahuomiota seiskapäivissä tai keltaisten lööppien helvetissä. Laulujen lunnaat ovat olleet raskaat kummallekin osapuolelle, mutta kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Uhraukset ja panostus kertovat omaa kieltään Nightwishin ja ennen kaikkea yhtyeen sielun Tuomas Holopaisen tinkimättömyydestä ja intohimosta. Suomen kalleimman levyn tekemisessä on huomionarvoista myös se, että rahat on maksettu yhtyeen omasta pussista, ei levy-yhtiön rahoista ­ apurahoista nyt puhumattakaan. Mikäli Dark Passion Play floppaisi jostain syystä totaalisesti, konkurssi ei olisi kaukana. Parhaassakin tapauksessa menetys olisi taloudellisesti erittäin tuntuva. Mutta Tuomas Holopainen ei olisi Tuomas Holopainen, ellei hän haluaisi tehdä vain parasta mahdollista jälkeä ja palkata levyn taustaorkesteriksi maailman parhaimpiin kuuluvaa Lontoon filharmonista orkesteria ja Pip Williamsia sitä johtamaan. Rahankäyttö, riskinotto ja taiteellisuus kulkevat usein käsi kädessä. Voittoa toki Nightwishkin tavoittelee toimintansa jatkamiseksi, mutta voiton maksimointia ei. Sillä vähempikin riittäisi sekä taloudellisesti että ajallisesti: hyvin myyviä levyjä on mahdollista tehdä paljon vähemmällä rahalla, paljon nopeammin ja paljon pienemmällä riskillä. Top40-listoja katsomalla on ilmiselvää, että niin sanottu suuri yleisö ei tajua hyvin tehdystä musiikista hevon kukkua, vaan saattaa ostaa mitä tahansa, mitä markkinamiehet ja trendsetterit heille lanseeraavat. Puhumattakaan mp3-sukupolvesta joille musiikki merkitsee kuppaisilla korvanapeilla kuunneltavaa taustamusiikkia, alati vaihtuvia hittibiisejä oman elämän soundtrackiin. Hyvänä esimerkkinä ovat kaikenkarvaisten laulukisojen ja euroviisukarsijoiden voittajayhtyeet ja -artistit, jotka ovat tehtaan takuutyönä kaupan tiskillä muutamassa viikossa tv-lähetysten loppumisesta. Ero tuotteen ja taiteen välillä on kuitenkin siinä, että jälkimmäisessä ei ole parasta ennen -päivää. Hyvä hevi kestää isältä pojalle. Jussi Lahtonen Toimittaja Sue #110 valmistui seuraavien levyjen vaikutuksen alaisena: HIM - Venus Doom Antony And the Johnsons - I am a Bird Now Hanoi Rocks - Street Poetry Striborg - Ghostwoodlands Metallica - ...And Justice For All Def Leppard - Pyromania Suicidal Tendencies - S/T Fugazi - 13 Songs 4
• 5
• NEWSFLASH Legendaarinen englantilainen punk-yhtye U.K. SUBS esiintyy Seinäjoen Rytmikorjaamolla perjantaina 21.9. ja Helsingin Tavastialla lauantaina 22.9. Suomessa bändi on vieraillut viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. lämppärinä Tavastialla nähdään KAKK-AHÄTÄ 77. Seinäjoella illan avaavat paikallinen punk-yhtye ÄPÄRÄT sekä legendaarinen RATTUS. WolfGang Records ja Merceedees Tuotanto ovat liittyneet yhteen BACKSTAGE ALLIANCE -musiikkiyhtiöksi, joka saattaa kaikki musiikin ammattimaiseen tekemiseen, julkaisuun ja markkinointiin liittyvät osa-alueet saman katon alle. Backstage Alliancen artisteja ovat Hanoi Rocks, Alamaailman vasarat, Blake ja Tuvalu sekä uudet kiinnitykset Underwater Sleeping Society, Pariisin kevät ja Samettivallankumous. Yhtiö julkaisee syksyn aikana lisenssillä myös muun muassa englantilaisen McQueenin tuoreen albumin. KLAMYDIAn uusi nimikkoalbumi nousi suoraan Suomen virallisen albumilistan sijalle 2. ­ Nöyräksi vetää ja silti leijuu kolme senttiä maan pinnan yläpuolella. Iso kiitos,että jengi jaksaa käydä keikoilla ja ostaa levyjä näinkin pitkän uran jälkeen, toteaa solisti Vesa Jokinen. Ensi vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävä bändi on myynyt viittätoista albumiaan lähes 500 000 kappaletta. Klamydia starttaa 28.syyskuuta Kaarinasta yli kaksi kuukautta käsittävälle kiertueelle. Vaihtoehto-bluesiin keskittyvä ensimmäinen FLOATING COCKROACH -festivaali pidetään ravintolalaiva Wäiskillä Helsingissä 29.9.2007. Esiintyjiksi ovat tähän mennessä varmistuneet Tuomari Nurmio, Cosmo Jones Beat Machine, Black River Bluesman And the Croaking Lizard, Janko & PK (Janko Manneh, Gambia ja PK Keränen 22-Pistepirkosta), virolainen Bullfrog Brown ja englantilainen L. R. Phoenix. Esillä on myös taiteilija Katja Juholan blues-aiheinen näyttely Wang Dang Doodle. RENDEZ-VOUS on solminut levytyssopimuksen Extemporechords -pienlevy-yhtiön kanssa. Myös bändin miehistö on vaihtunut: kitaristi Hautamäki lähti bändistä, basisti Iwor siirtyi kitaristiksi ja basson varteen hommattiin uusi kaveri, Guutti. Seuraavaksi bändi äänittää kuuden biisin ep:n, joka julkaistaan marraskuussa. Ep:n tuottajana toimii Jann Wilde. DIE SO FLUID (UK) esiintyy Helsinki Halloween -festivaalilla Helsingin Kaapelitehtaalla 27.10.2007. Muita esiintyjiä ovat muun muassa Finntroll, Profane Omen ja Deathlike Silence. Die So Fluidin Suomen-vierailun yhteydessä julkaistaan Happy Halloween -single, joka on Die So Fluidin helmikuussa ilmestyvältä kakkosalbumilta. Single julkaistaan ainoastaan Suomessa. MARILYN MANSON konsertoi Helsingin Jäähallissa 20. päivänä joulukuuta. Manson on aikaisemmin esiintynyt Suomessa vuonna 2001 Helsingin Jäähallissa ja vuonna 2005 Provinssirockissa. Uutiset toimitti Ari Väntänen (ari.vantanen@sue.fi). Yksi uusista Sue-telineistä on päässyt (tai joutunut) päätoimittaja Nurmisen kainaloon. SUE LAAJENTAA JAKELUAAN MERKITTÄVÄSTI Indierockpunkmetalzine Suella on nyt yli 100 uutta jakelupistettä. Tämän uudistuksen myötä lehdellä on yhteensä noin 540 jakelupistettä noin 80 paikkakunnalla kautta maan. Suen päätoimittaja Kimmo Nurminen pitää jakelupaikkojen lisääntymistä hyvänä asiana niin lehden kuin lukijoidenkin kannalta. ­ Se tarkoittaa Suen saatavuuden paranemista entisestään. Nyt lukijoidemme on entistä helpompi napata Sue mukaansa useammista paikoista. Ja toki näkyvyyden ja saatavuuden paraneminen hyödyttää mainostajiamme ja muita yhteistyökumppaneitamme. Saatavuutta parantaa sekin, että uusien jakelupisteiden joukossa on paljon Suelle uudenlaisia paikkoja. ­ Uusista jakelupisteistä valtaosa on ravintoloita ja kahviloita, joten lukijat löytävät Suen entistäkin helpommin ja tavoitamme varmasti paljon uusiakin lukijoita. Sue on painosmäärältään Suomen suurin musiikkilehti, ja jakelupaikkojen lisääntymisen myötä painosmäärää on nostettu edelleen. Lehden joka numeroa painetaan nyt entisen 50 000 sijasta 60 000 kappaletta. ­ 20 prosentin nosto painosmäärään on aivan mahtavaa. Lukijatutkimuksemme mukaan Suen lukee kuukausittain yli 120 000 ihmistä. Kun painosmäärää nyt nostetaan kymmenellä tuhannella, lukijamäärämme nousee varmasti entisestään, myhäilee päätoimittaja tyytyväisenä. Suen jakelupisteet on listattu osoitteessa www.sue.fi/jakelupisteet. Kalliot leikkaa Albumijärkäle nyt kaupoissa! 6 UNIVERSAL MUSIC GROUP · WWW.UNIVERSALMUSIC.FI
• WWW.SUE.FI WWW.MYSPACE.COM/SUEZINE Kuudes linja on remontissa 6.9­25.9. Tervetuloa taas juhlimaan 26.9. alkaen! avoinna ti­to 21­03, pe­la 22­04, su 18­03, Kaikukatu 4 (sisäpiha), Helsinki. Ikäraja 20 v. www.kuudeslinja.com Tulossa: To 13.9. 10/12 "Riemu on läsnä" BLACK AUDIO, TROUBLE BOUND GOSPEL, INTERNATIONAL AUTO + LÄJÄ ÄIJÄLÄ-retrospektiivi BILLY BOYS, THE SULTANS, THE LEO BUGARILOVES & DANCE THEATRE JUMBO GOES INTO THE BODY Pe 14.9. 22/24 HANOI ROCKS La 15.9. HANOI ROCKS HUOM! IKÄRAJATON KEIKKA KLO 19­21!! 20/22 K-18 KLO 21­03 22/24 Su 16.9. 16/18 ENTOMBED (SWE) support: MEDEIA OMNIUM GATHERUM Ma 17.9. 10/12 Fullsteam esittää: "Pitkä kuuma kesäklubi" OH NO ONO (DEN) Ti 18.9. 8/10 MACHETE MONSTERISER Pe 21.9. Loppuunmyyty! TOPI SORSAKOSKI & AGENTS La 22.9. 10/12 UK SUBS (UK) support: KAKKAHÄTÄ `77 Su 23.9. 12/14 SAGE FRANCIS (USA) Ti 25.9. 20/22 TOPI SORSAKOSKI & AGENTS HUOM! Ovet avataan klo 19 ­ soitto alkaa klo 21!! Ennakot: Tiketti (0600-1-1616) (0,66 /min+pvm) Lipun hintaan sis. alv 8 % & ennakkokomissio. www.tavastiaklubi.fi URHO KEKKOSEN KATU 4­6 7
• FOO FIGHTERS ­ MYYT 10
• TTEJÄ MURTAMASSA Foo Fighters osoittaa, ettei ole sellainen kuin kaikki luulivat. Vakavampi levy, vakavampi yhtye ja halu parantaa maailmaa eivät kuitenkaan johda "bonomaiseen lopputulokseen". li kymmenvuotiaan Foo Fightersin uutukainen Echoes, Silence, Patience & Grace vie yhtyettä uusiin suuntiin. Jo edellisellä In Your Honor -tupla-albumilla ja etenkin sen hiljaisemmalla ja rauhallisemmalla puolella oli viitteitä vakavoitumisesta. Basisti Nate Mendel ja rumpali Taylor Hawkins tunnustavat bändin ottaneen askeleen vakavampaan suuntaan. ­ Luulen, että bändi on liikkunut siihen suuntaan luonnostaan. Dave (Grohl, laulaja-kitaristi) on kasvanut laulunkirjoittajana. Hän osaa kirjoittaa syvemmistä asioista, oikeista asioista. Hän osaa olla rehellisempi. Musiikki on mennyt siinä mukana samaan suuntaan, Nate pohtii. ­ Emme enää tekisi See Youn kaltaista kappaletta. Se oli mahtava biisi ja sopi bändille vuonna 1997, mutta emme tekisi sellaista enää. Foo Fighters muistetaan erityisesti hassuista musiikkivideoistaan. Bändi itse ihmettelee, miksei kukaan muista heidän tehneen myös vakavia videoita vuosien mittaan. Uudelta levyltä on vaikea löytää yhtään kappaletta, johon sopisi esimerkiksi Learning to Fly -videon kaltaista hassuttelua. Uutukaisen ainoaksi huumoripläjäykseksi jäi oivallisesti nimetty Cheer Up, Boys (Your Make-Up Is Running). ­ Pidän siitä nimestä, koska se on hauska ja tekee pilaa niistä... kitisijöistä, mitä ne nyt onkaan, emoista, emocore-tyypeistä. Niillä kaikilla on meikkiä. Me olemme vanhempia, eikä se homma ole meitä varten. Eivät ne sanat oikeastaan siitä kerro kuitenkaan, Taylor nauraa. Myös bändin jäsenistö osoittaa olevansa jotain odotetusta poikkeavaa. Taylor tunnetaan ylivilkkaana tapauksena, joka ei malta pysyä tuolissaan haastattelu- Y jen aikana. Nyt mies kuitenkin istuu kiltisti kukkakuosisessa tuolissaan ja liikkuu ainoastaan kahmaistessaan kulhosta lisää nallekarkkeja. ­ Joskus mietin, että olemmekohan me jo liiankin vakavia, liian raskaita. Mutta aluksi on helpompi olla kevyt ja hauska, koska on hermostunut siitä, että joutuu laittamaan materiaaliaan kaikkien kuultavaksi. Mutta usein kirjoittaessa parasta aikaa on se, kun jokin on vialla, rumpali jatkaa mutta korostaa, että useat levyn kappaleista ovat voimakkaita ja kauniita rakkauslauluja. TUNNUSTUSTA PUOLIN JA TOISIN Uutta levyä tuottamaan palkattiin Gil Norton, joka tuotti myös Foo Fightersin kaikkien aikojen menestyneimmän albumin The Colour And the Shape, joka julkaistiin loppukesästä uudelleenmasteroituna ja coverkappaleilla höystettynä. Nortonin paluu kymmenen vuoden tauon jälkeen yhtyeen pariin oli toisille jäsenille helpompaa kuin toisille. ­ Se oli rankkaa Davelle. Parilla viime levyllä meillä on ollut tuottajia, jotka ovat tehneet hommansa yhdessä Daven kanssa. He ovat väännelleet nappeja, mutta Davella on aina ollut viimeinen sana. Tällä kertaa Gil kävi häntä vastaan, ja se toimi hyvin. Davella oli sitä epämukavampi olo, mitä pidempään olimme studiossa, Taylor kertoo. Epämukavuudesta huolimatta lopputulos oli lienee myös laulajan mieleen, koska edellisen illan pressitilaisuudessa mies uhkui muhkean partansa alta tyytyväisyyttä ja kehui levyä maasta taivaisiin. Kaiken kaikkiaan Foo Fighters on isoimman kokoluokan yhtye. Miljoonat myydyt levyt ja loppuunmyydyt keikat ovat merkki suosiosta, joka ei ainakaan vielä osoita laantumisen merkkejä. Taylor ja Nate eivät kuitenkaan halua ottaa menestystä itsestäänselvyytenä. ­ Olen aina huolissani uutta levyä tehdessä, koska sitä tehdessä menettää kokonaan perspektiivin siihen, kuinka hyvä levystä on oikeasti tulossa. Omasta mielestä se on totta kai todella hyvä, kun sitä on viilaillut tuhat kertaa. Ei sitä tiedä, onko se hyvä ennen kuin vasta kolme vuotta myöhemmin. Onhan se pelottavaa, koska en halua päästää ulos mitään mistä en ole ylpeä, Taylor pohtii. ­ Ja mitä isommaksi bändi tulee, sitä pelottavampaa on soittaa yleisölle. Festivaalien kakkosbändinä on helppo olla. Pääsee soittamaan isolle yleisölle ja myöhään ja voi jopa potkia pääbändiä persuksille, mutta pääbändinä on pakko olla hyvä. Se tuo uudenlaisia paineita, Nate jatkaa. Erikoislaatuista tunnustusta yhtye sai, kun kaksi tasmanialaista miestä jäi loukkuun kaivoksen sorruttua ja pelastustoimia odotellessaan pyysi saada kuunnella Foo Fightersia. Yhtye kirjoitti miesten kunniaksi uudelle levylle instrumentaalikappaleen The Ballad of the Beaconsfield Miners. ­ Kun kundit ovat lähellä kuolemaa ja haluavat kuunnella meitä, niin sitä täytyy arvostaa. Jos olisin itse loukussa kaivoksessa, haluaisin kuunnella vain Queenia ja Policea. Mitä sinä haluaisit kuunnella, Nate? ­ Jos seinät meinaisivat romahtaa päälleni? Kristus, varmaan jotakin täysin turvallista, Eaglesia tai jotain. Silloin tuntuisi että kaikki on hyvin. Ei, oikeasti Talking Headsia. Kumpikaan miehistä ei tiedä, ovatko kaivosmiehet kuulleet kappaletta vielä. ­ Ainakaan heidän pr-henkilönsä eivät ole vielä ottaneet meihin yhteyttä, Nate heittää. ­ Nate, senkin äpärä. ­ Mitä? Yritin vain olla hauska. TOSIASIOITA SUOMESTA Astellessani sisään amsterdamilaishotellin sviittiin Taylor ja Nate innostuvat ruotimaan suomalaisuuden syvintä olemusta. ­ Entinen rumputeknikkoni sanoi, että kun ydinpommi iskee meihin, kun kaikki menee vituiksi tai tulee uusi jääkausi tai mitä vaan, niin ainoastaan hän ja Lemmy ovat ainoat eloonjääneet. Hän on Suomesta. Oikea finlanderi, Taylor kertoo. ­ Ja Keith Richards selviää myös, Nate lisää. ­ Niin, hänessäkin täytyy olla hieman suomalaista verta. Te olette viikinkejä, Taylor kehaisee osoittaen syvää tuntemusta pohjoisista kansoista. TEKSTI: LOTTA HEIKKERI HYVÄÄ TEKEMÄSSÄ Viime aikoina Foo Fighters on nähty tekemässä hyvää maailman puolesta. Kesällä yhtye esiintyi massiivisessa Live Earth -konserttitapahtumassa. Monet ovat kritisoineet sitä, että muusikoita lennätettiin ympäri maailmaa soittamaan valtavasti sähköä syövissä konserteissa, jotta sanoma ilmastonmuutoksen vakavuudesta saataisiin perille. ­ Minusta he olivat hyvällä asialla. On oikea aika tuoda asiaa esiin. Ja olihan se hienoa soittaa niin valtavalle yleisölle. Kun ensimmäisen kerran kuulin asiasta, olin todella kyyninen. Onhan se tuhlailua, mutta ehkä tällaisissa jutuissa tarkoitus pyhittää keinot, Nate pohtii. ­ Joku kysyi, että miksi pitää aina olla viihdyttäjiä kertomassa. No siksi, että muuten kukaan ei kuuntelisi. Valitettavasti, Taylor jatkaa. Nate korostaa, että Foo Fighters ei tahdo poliittis-sosiaalisilla kannanotoilla kiillottaa omaa kilpeään, vaan myöntää, että yhtye voisi tehdä asiat paljon ilmastoystävällisemmin. ­ Emme ole missään nimessä kaikkein poliittisin tai ympäristöystävällisin bändi. Mutta yritämme olla täysillä mukana ja oppia samalla. Rakensimme juuri studion pari vuotta sitten, emmekä tehneet sitä mitenkään ympäristöystävällisesti, minkä olisimme varmasti tehneet nyt. Nate on kannattanut julkisesti kiistanalaisen Alive & Well -järjestön toimintaa. Järjestön mukaan HI-virus ei aiheuta AIDSia, ja suosittaa HIV-positiivisille vaihtoehtoista terapiaa. Nyttemmin Nate on lakannut puhumasta järjestön puolesta bändin yhteydessä, koska muut jäsenet eivät sitä kannata. ­ Se on todella ristiriitainen aihe, ja kannatan sitä edelleenkin täysin henkilökohtaisesti, mutta ei ole oikein luoda kuvaa siitä, että koko bändi kannattaisi ajatusta. Liian ryppyotsaisiksi maailmanparantajiksi Taylor ja Nate eivät usko ryhtyvänsä. ­ Emme me istuskele ja mieti, mihin asiaan puuttuisimme seuraavaksi. Ehkä meidän pitäisi olla sellaisia. Olemme tehneet pikku asioita. Ja kunhan emme taputtele itseään selkään siitä, että pelastamme maailman. Mutta minun pääni on jossain tähdistöissä 99 prosenttia ajasta, en ole kovinkaan poliittinen, Taylor nauraa. ­ Joten enpä usko, että tulee kovin bonomaista lopputulosta. TEKSTI: LOTTA HEIKKERI KUVA: SONYBMG 11
• 15
• nimal Collectiven Deakin (oikealta nimeltään Josh Dibb) vastaa puhelimeensa kotikulmillaan New Yorkissa. Yhtye on tasaisesti kasvattunut mainettaan pienien piirien kulttiyhtyeestä kohti suurempaa menestystä. Tosin menestys-sana voidaan tässä tapauksessa panna lainausmerkkeihin: Bändin looppeihin, hälyääniin ja erikoisiin sovitusratkaisuihin perustava musiikki tuskin tulee koskaan nauttimaan listamenestystä. ­ Emme ole koskaan tehneet tarkoituksella tällaista musiikkia, Josh kertoo. ­ Tyylimme on kehittynyt itsestään vuosien varrella. Loopit ja erikoiset soitinratkaisut eivät ole meille mikään itseisarvo ­ mehän esimerkiksi teimme vuonna 2004 akustisen levyn, Campfire Songsin. On kuitenkin hienoa, että olemme päässeet kiertämään maailmaa musiikkimme ansiosta. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että olemme päässeet vierailemaan esimerkiksi Helsingin kaltaisessa kaupungissa vain siksi, että joku pitää levyistämme. Yhtyeen äänikollaasit ovat aina jakaneet mielipiteitä. Yritän kysyä, ylianalysoidaanko yhtyeen musiikkia vai pitääkö Deakin Animal Collectivea enemmänkin rockyhtyeenä, joka nyt vain sattuu operoimaan erikoisemmilla rakennusaineilla. Deakin nousee saman tien takajaloilleen ja lähes tuohtuu, vaikka en miehelle ilmeisesti pahinta kirosanaa mainitse tai edes mielessäni ajattele. ­ Alussa niskaamme heitettiin ärsyttävä freefolk-leima, joka sai meidät alussa todella ärtyneiksi. "Jätkät soittaa freefolk- A ANIMAL COLLECTIVE HAMSTRAA YSTÄVIÄ YMPÄRILLEEN AnimalCollective tekee musiikkia, joka jakaa mielipiteet. Tämä on yhtyeen jäsenten mielestä vain hyvä asia. kia, määäään, hyvää blossittelumusaa." Se oli todella ärsyttävää, mutta nykyään olemme hieman rauhoittuneet asian suhteen. Ööh, missään vaiheessa en kyllä termiä maininnut, mutta menköön ­ hippileima on näköjään miehelle pahin mahdollinen punainen vaate, eikä häntä voi asiasta syyttää. Puhelimessa Deakin kuulostaa eniten mieheltä, joka vain haluaa tehdä musiikkia ilman minkäänlaisia genrerajoja. Animal Collecivien uusin levy Strawberry Jam tullee taas saamaan hehkutusta osakseen musiikkilehdistössä. Levy on kasvanut korvissani jokaisella kuuntelukerralla, mutta on päivänselvää, että ne, jotka yhtyettä eivät ennen ole sietäneet, eivät bändiin nytkään tule ihastumaan. Mainitsen Deakinille, että Strawberry Jamin melodiat tuntuvat välillä lähes lastenlauluhenkisiltä, mikä sekään ei miestä tyydytä. ­ Ei asia ole noin yksinkertainen, hän tuhahtaa puhelimeen. ­ Musiikkimme jakaa mielipiteitä, mutta kuten jo sanoin, en ole oikeastaan koskaan kuullut mitään termiä tai määritelmää, joka olisi tyydyttänyt minua. Minusta Animal Collectivessa on kyse vain musiikista. Siitä pitävät lapset, siitä pitävät aikuiset, mutta määritellä sitä ei voi. Oli miten oli, faneja yhtyeellä riittää ja lisää tulee koko ajan. Haastattelun aikana yhtyeen MySpace-sivujen ystävälistalla on 50 000 ihmistä. Käsi sydämellä, eikö tuo nyt ole aivan överiä ja ylivedettyä? Ensimmäistä kertaa koko haastattelun aikana vakavalta muusikolta vaikuttava Deakin naurahtaa luurin toisessa päässä. ­ No, onhan se vähän hassua, mutta emme me mitenkään tarkista, kuka haluaa musiikkimme tutustua MySpacen kautta ja kuka ei. Itse en oikeastaan välitä tai ole kiinnostunut koko ilmiöstä. Tutustun ihmisiin mielummin perinteiseen tyyliin. Virtuaalituttavuus ei ole koskaan kiinnostanut minua. No, mutta jos saisit tutustua edes yhteen ihmiseen netin välityksellä, kuka se olisi? Hei, Hitlerillä ja Jeesuksellakin on nykyään MySpace-profiili! ­ TIedätkö, en usko että voisin antaa sinulle rehellistä vastausta tuohon. Kuten sanoin, koko nettielämä tuntuu minulle niin vieraalta. Pidän enemmän inhimillisistä, hengittävistä kontakteista. Tämä kaikki on hauskasti ristiriidassa Animal Collectiven musiikkiin, joka naittaa yhteen kylmän teknologian ja inhimillisen bändikemian. Deakin, kuten hänen edustamansa yhtye, on täynnä ristiriitoja. TEKSTI: JARKKO FRÄNTILÄ KUVA: PLAYGROUND MUSIC 17
• BLACK AUDIO ELOPAINOLTAAN MONINKERTAINEN Kunniakkaaseen kymmenen vuoden ikään päässeen Black Audion Catapult-uutuuden kappaleet ovat sijoitettavissa yhden kadun pikkukaupunkeihin, mutta kuljettavat silti kuulijaansa niin pahoilla kuin paremmillakin teillä. maleimaisin toteutus- ja sovitusmetodein rockiaan operoiva Black Audio lähti Catapultin työstämisen käynnistäessään tekemään tunkkaista, äreää stonerhevilevyä. Perustajajäsen Ville Pirisen mukaan yritys epäonnistui tietenkin surkeasti, mutta tietty pohjalla vaaniva ajatus tummasävyisestä rockista säilyi. ­ Melko rauhallinen ja öinen paketti siitä tuli. Henkisesti heavya, musiikillisesti jotain aivan muuta. Meidän toimintamallissa haastavinta ja parasta on se, kuinka jonkun kvartetin jäsenen tekemä kappaleaihio kulkee kaikkien korvien ja käsien läpi. Miltei aina tapahtuu "rikkinäinen puhelin" -ilmiö, mutta positiivisessa mielessä. Siis jotenkin niin, että myllyn läpi jauhautunut aihio on toisessa päässä täysin toisenlainen kuin lähtiessään, mutta parempi, laulun, kitaroinnin ja perkussioiden kimpussa Black Audiossa häärivä Pirinen luonnehtii. Yhtyeen muina häärijöinä toimivat Vesa Lankinen, Arttu Tolonen ja Antti Hämäläinen. Catapultin alkuun ja loppuun haettiin kunnon progehenkeen samat kohinat ja akustisvoittoiset bluestunnelmat. Proge ja kaikki progressiivinen on sen sijaan kaukana intron jälkeen käynnistyvän Elbow Outin ajatusmaailmasta. Kappaleessa liikutaan pikkukaupunkien perusasioissa, nimittäin keskustan läpi luu pihalla kaahailun merkeissä. ­ Kun kuuntelin miksausta kävellessäni synnyin- ja kasvukaupunkini Kiteen ainoata katua ja katselin paria viritettyä nuorisoautoa kuskeineen, tuntui biisi hieman liiankin osuvalta. Siinä on huvittava pintakerros, kun sanoituksessa lainaillaan eurohumppaklassikkoja, mutta kyllä siellä alla on ihan oikea ja aikoinaan omakohtainenkin kaipuu johonkin. Eli kappale on kaikkia meitä varten, joita luuppia ajavat diskocorollat ovat joskus jollain tapaa koskettaneet. Se on heviä touhua, aidosti matalapaineista ja raskasta menoa, Pirinen pohtii. Black Audio onnistuu uutuudellaan yllättämäänkin. Last Wishes kuulostaa hyvin- O kin omakohtaisesti tulkitulta, mutta ei onneksi sitä ole. ­ Nyt ovat sekä teksti että Arttu Tolosen laulutulkinta onnistuneet hämäämään, sillä Last Wishes on aivan fiktiivinen tarina tyypistä, joka palaa pikkupaikkaan hautaamaan lapsuudenystäväänsä, joka on ampunut perheensä ja itsensä. Meistä kukaan ei ole joutunut vastaavan ikävyysluokan tilanteeseen, mutta olemme yritettäneet kertoa tarinan empaattisesta ja henkilökohtaisesta näkökulmasta. Kun rakentaa omassa mielessään kappaleen ympärille isomman kehyksen, niin sittenhän sitä laulaa vaikka varpusen suolessa elävistä mikrobeista oman kokemusmaailmansa kautta eli henkilökohtaisesti, Pirinen virkkoo. Viimevuotisen Iron Rhino-albumin kannessa komeili jylhä sarvikuono, mutta Catapultin kannesta kuulijaa toljottaa luisevampi otus. Tämä saattaisi osaltaan viestiä enenevästä keskittymisestä perusasioihin kuorrutuksen sijaan. Pirinen ei kuitenkaan myönnä asiaa noin yksiselkoiseksi. ­ Ehkä uutuudella ylipäätään keskitytään enemmän ­ perusasioihin, kuorrutuksiin ja kokonaisuuksien hallintaan. Ilmassa on myös selkeää vapautumista. Uskallettiin tehdä kaikkea mitä ennen ollaan turhaan vieroksuttu, kuten mahtipontisia kitarasinfonioita, mandoliiniboogieta tai täysin pölkkypäisiä sanoituspätkiä. Nyt tuntuu, että tulevaisuudessa Black Audio -nimen alla tullaan julkaisemaan musiikkia vielä tähänastista huomattavasti laaja-alaisemmin. Vapautuneisuuden ohella Pirinen luonnehtii kymmenvuotiasta Black Audiota itsevarmemmaksi, laadukkaammaksi ja elopainoltaan moninkertaiseksi aiempaan verrattuna. Painoindeksiin vaikuttaa vyötäröille kertyneiden kilojen ohella yhtyeen kasvaminen duosta kvartetiksi jo alkutaipaleellaan. ­ Musassakin on nykyään enemmän läskiä ja partakarvoja, Pirinen naurahtaa. TEKSTI: JUKKA KITTILÄ KUVA: JUKKA SALMINEN 18
• 19
• MAJOR LABEL ­ HILJAA HYVÄ TULEE aikki alkoi siitä, kun teini-ikäiset Arto Tuunela ja Tero Saraperä soittelivat nuorisotaloilla eri bändeissä. Punkin ja aggressiivisen musiikin ystävät alkoivat pian miettiä oman bändin perustamista. Nyt monta vuotta myöhemmin Arto kuitenkin myöntää, etteivät sen aikaiset yritykset olleet sen tasoisia, että niistä olisi voinut mitään tulla. ­ Me haluttiin Teron kanssa vain soittaa. Kun yritimme löytää jäseniä bändiimme, eivät ketkään olleet tarpeeksi motivoituneita soittamaan muuten kuin harrastusmielessä. Ei tässä mennyt kuin viidestä kuuteen vuotta, ennen kuin saimme homman toimimaan kunnolla, solisti-kitaristi Arto naurahtaa. ­ Viisi ensimmäistä vuotta oli sellaista hakemista, pelleilyä ja Vuonna 2000 perustettu Major Label on saanut kulkea pitkän tien ennen ensimmäisen pitkäsoiton ulostuloa. K sikailua. Tai no, ei se sikailu ole minnekään kadonnut, mutta teemme musiikkia nykyään motivoituneemmin kuin ennen, mies jatkaa. Kunnolla homma saatiin siis toimimaan kaksi vuotta sitten, kun nykyinen rumpali, Ilari Kivelä, päätyi bändiin sattuman kautta. ­ Etsittiin Teron kanssa epätoivoisesti uutta rumpalia ja luultiin, ettei kukaan halua soittaa bändissämme, Arto nauraa. Kuultiin monia soittajia, mutta kukaan ei tuntunut sopivalta. Kerran sitten istuin Suomen cooleimman rock-jätkän, Matti Vassisen kanssa tämän bändin keikan jälkeen baarissa. Kerroin Matille, että ollaan rumpalia vailla. Matti soitti saman tien Ilarille, joka oli sattumalta juuri kävelemässä baarin ulkopuolella. Paiskattiin Ilarin kanssa kättä ja siinä oli sel- laista sielujen harmoniaa, että soitin heti Terolle ja kerroin löytäneeni rumpalin. Kaiken lisäksi Ilari osasi vielä soittaa. Esikoisalbumi ...And The Machines Will Never Wake Usin perusteella Major Labelin musiikkia voisia kuvailla tutulla fraasilla "Jotain ihan muuta". Siis pelkästään hyvässä mielessä. Arto on itse aiemmin kuvaillut bändiä seuraavasti: "Kuuntele Sigur Rósia ja Rage Against the Machinea samaan aikaan ja laita vielä telkkariin pyörimään Wong Kar-wain leffa ja kuva alkaa muodostumaan." ­ Kappaleiden synty ei ole mitenkään suunniteltua. Ne saattavat tulla mieleeni kesken työpäivän tai automatkan. Yritän pitää laulujen aiheet sellaisina, että kuulija pystyy itse tulkitsemaan ne oman mielensä mukaan. Tämä on vähän klisee, mutta en ha- lua ruveta selittämään tarkoituksiani liikaa, ettei tule sellaista vitun maailmanparantajameininkiä. Sen verran voin levyn teemasta kuitenkin sanoa, että se kertoo osittain siitä, miten ihmiset tuntuvat kävelevän kuin unissaan. Ihan kuin he toimisivat koneen osasina. Tämä koskee etenkin omaa toimintaani. ­ Täytyy sanoa, että olen erittäin tyytyväinen tällä hetkellä siihen, että saan työskennellä niin paljon musiikin parissa. Kaiken lisäksi löydettiin vielä hyvin lahjakas taiteilija Tapani Mikkonen, jonka teoksesta "Vuosisadan muistiinpanoja" sai loihdittua upeat levynkannet, Arto kiittelee. Major Labelin kesäkeikat jäivät vähäisiksi, sillä levyn tekeminen vei suurimman osan ajasta. Levyn julkaisun jälkeen otetaan menetetty keikkailuaika takaisin. Major Label lähtee kiertämään Suomea The Wrecking Queensin kanssa. Luvassa on erityylisten bändien kohtaaminen. ­ En itse pidä musiikkiskeneilystä. Voisi luulla, että on yleisölle mielenkiintoisempaa tulla katsomaan tällaisia keikkoja, Arto miettii. Ensimmäinen julkaisu on aina bändille suuri virstanpylväs. ­ Tietenkin toivon, että mahdollisimman moni ostaa levyn ja mahdollisimman moni tulee keikoille ja että saamme mahdollisimman monta fania. En kyllä osaa sanoa omistani enkä Elements Musicin realistisista tavoitteista, mutta ei tässä voi muuta kuin painaa kaasua pohjaan ja yrittää puskea seinän, kiven tai minkä tahansa läpi. TEKSTI: MARIKA HONKATUKIA KUVA: RIKU PIHLANTO 20
• 21
• 23
• Suomalaistenkin soittajien arvostama perinnemerkki jo vuodesta 1985! Vertaa laatua ja hintaa. Valintasi on Tokai. Handmade in Japan. AST-50 G RUNKO: Leppä tai Saarni KAULA: Vaahtera OTELAUTA: Ruusupuu tai Vaahtera NAUHAT: Medium Jumbo MIKROFONIT: 3 x Tokai ST Vintage tai Seymour Duncan (lisävel.) METALLIOSAT: Kromi, Gotoh GE 101 TS teräsblokkivibra SÄÄTIMET: 1 x Volume, 2 x Tone, 5-asentoinen mikrofonivalitsin VÄRIT: 2-Tone Sunburst, 3-Tone Sunburst, Olympic White, Black. KÄTEISNETTO: 650 AST-50 WG Limited Edition RUNKO: Leppä tai Saarni KAULA: Special Tokai SRV, Vaahtera OTELAUTA: Ruusupuu NAUHAT: Jumbo MIKROFONIT: 3 x Tokai ST Vintage tai Seymour Duncan (lisävel.) METALLIOSAT: Kromi, Gotoh GE 101 TS teräsblokkivibra SÄÄTIMET: 1 x Volume, 2 x Tone, 5-asentoinen mikrofonivalitsin VÄRIT: 2-Tone Sunburst, 3-Tone Sunburst KÄTEISNETTO: 669 GOTOH GE 101 TS TERÄSBLOKKIVIBRA! SAARNIRUNGOLLA VAKIOHINTAAN! NYT VAKIONA ATE-50 RUNKO: Leppä tai Saarni KAULA: Vaahtera OTELAUTA: Ruusupuu tai Vaahtera NAUHAT: Medium Jumbo MIKROFONIT: 2 x Tokai TE Vintage tai Seymour Duncan (lisävel.) METALLIOSAT: Kromi, Tokai TE-Vintage talla SÄÄTIMET: 1 x Volume, 1 x Tone, 3-asentoinen mikrofonivalitsin VÄRIT: Butter Scotch, 2-Tone Sunburst KÄTEISNETTO: 569 RINNAKKAISMALLI ATE-55 upealla rungon reunalistalla. VÄRIT: 2-Tone Sunburst ja 3-Tone Sunburst. KÄTEISNETTO: 665 APB-50 RUNKO: Leppä tai Saarni KAULA: Vaahtera OTELAUTA: Ruusupuu tai Vaahtera NAUHAT: Medium Jumbo MIKROFONIT: 1 x Tokai PB Vintage MK 2 tai Seymour Duncan (lisäv.) METALLIOSAT: Kromi, Tokai PB-Vintage talla SÄÄTIMET: 1 x Volume, 1 x Tone VÄRIT: 2-Tone Sunburst, Black, Olympic White KÄTEISNETTO: 569 APB-50 RUNKO: Leppä tai Saarni KAULA: Vaahtera OTELAUTA: Ruusupuu tai Vaahtera NAUHAT: Medium Jumbo MIKROFONIT: 1 x Tokai PB Vintage MK 2 tai Seymour Duncan (lisäv.) METALLIOSAT: Kromi, Tokai PB-Vintage talla SÄÄTIMET: 1 x Volume, 1 x Tone VÄRIT: 2-Tone Sunburst, Black, Olympic White KÄTEISNETTO: 569 Tokai Vintage -kitaroita voit hankkia laatua arvostavista musakaupoista ympäri Suomen tai MUSAMAAILMA-RETAIL, HKI Kamppi, 09 - 5627 1240, sales@musamaailma.fi VERKKOKAUPPA ON AUKI 24 H P www.musamaailma.fi 25
• TACEREn debyyttialbumi Beautiful Darkness julkaistaan Japanissa 24.10.2007 Marquee/Avalonin kautta. Kyseessä on Japanin suurin metalliin keskittynyt levy-yhtiö, joka on julkaissut mm. Megadethin, Type O Negativen, Lacuna Coilin ja Within Temptationin levyjä Aasiassa. Sama yhtiö on myös suomalaisen Sonata Arctican Japanin-menestyksen taustalla. SETÄ JUSSIN TUPA ? ? SWALLOW THE SUN on Amerikankiertueella. Insomniumin, Scar Symmetryn ja Katatonian kanssa rundaavan bändin rumpalina tuuraa Kai Hahto. Vakirumpali Pasi Pasanen estyi lähtemästä kiertueelle työkiireiden vuoksi. KORPIKLAANI on solminut levytyssopimuksen Nuclear Blastin kanssa. Kitaristi Steve Smyth on eronnut NEVERMOREsta. Syynä ovat "henkilökohtaiset ja bisneksiin liittyvät erimielisyydet." STURM UND DRANG lähtee ensimmäiselle Euroopan-kiertueelleen. Bändi toimii Apocalyptican lämmittelijänä Saksassa, Puolassa, Tsekissä, Unkarissa, Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa 21.10. - 11.11. SONATA ARCTICA esiintyy Helsingin Kaapelitehtaalla 29.12. ja Mikkelin Jäähallissa 31.12. Lämmittelijänä on Thunderstone. Cryptopsyn rumpali FLO MOURNIER tarjoaa palveluksiaan freelance-rumpalina, levyttävänä artistina tai vaikkapa opettajana kaikille motivoituneille ja ammattimaisille tahoille. (fmounier@sympatico.ca) OMA MUSIIKKI MANSIKKA, MUU MUSIIKKI MUSTIKKA Musiikin universaalissa kielessähän ei esiinny kansallisia aatteita, ja rokilla ei ole rajoja, eihän? Väärin. Vaikka yleisesti ottaen rokin tai sen tekijöiden kansallisuudella ei olekaan väliä (kunhan esityskieli vain on pääsääntöisesti englanti), eri maiden musiikkikulttuureilla on vissi ero, ja myös näkemykset toisten maitten musiikkikulttuureista ovat sävyttyneitä. Parhaimmillaan kuvaukset tietyistä tyylilajeista ovat erittäin osuvia, kuten Göteborg-metalli, jenkkipunkki tai saksahevi, huonoimmillaan luokituksissa ei ole mitään järkeä. Myös kansainvälisesti menestyneet oman maan yhtyeet herättävät intohimoja. Vaikka esimerkiksi HIM tai Apocalyptica ovat tyyliltään kaikkea muuta kuin perinteisiä suomalaisia yhtyeitä, niihin kuitenkin suhtaudutaan usein kansallishenkisesti, "meidän" bändeinämme ja edustajinamme maailmalla. Yhdellä tai kahdella ulkomaalaisella varustetut bändit kuten Stratovarius tai Nightwish ovat ilman muuta omia poikia, ja parhaimmillaan jopa sellaiset yhtyeet, joissa on yksi ainoa suomalainen, lasketaan mukaan. Varsinkin Suomi-Saksa-aseveliakseli toimii edelleen mainiosti: Kreatorin asia on Suomen asia! Tervehenkisessä, ylilyöntejä välttävässä nationalismissa ja patriotismissa ei tietysti mitään vikaa olekaan. Jos ei itse anna itselleen ja omilleen arvoa, ei sitä kukaan muukaan anna ­ ja aito monikulttuurisuushan ei synny sekoittamalla kaikki kulttuurit värittömän mauttomaksi ylikansalliseksi massaksi, vaan erillisten kulttuurien ja alakulttuurien yhteistyöstä. Vaikutteita muualta toki voi ja ehdottomasti pitääkin ottaa, kunhan lasta ei heitetä pesuveden mukana tiehensä ja luovuta muiden vaatimuksesta omista arvoista. Tämä pätee mihin tahansa elämänalueeseen aina musiikista laajempaan kulttuuriin, elämäntavoista rikoslakiin. Luonnollisesti ominaispiirteiden kunnioittaminen ja varjelu pätee myös itse musiikkityyleihin, tässä tapauksessa metallimusiikkiin. Uusia polkuja avautuu vaikutteita ottamalla niin kauan kuin metalli on isäntä ja muut renkejä. Päinvastainen suhde puolestaan johtaa vääjäämättä tuhoon ja rappioon: iskelmälaulajattaret poseeraavat aikakauslehtien kannessa ilmakitaraa soittaen, telkkarien tähtituotteet ja ristoasikaiset löytävät säröriffin salat. Rajojen suojelu olisikin tällöin paikallaan: genressä genren tavoin, tai genrestä pois! Mutta mikä sitten kuvaisi parhaiten raskaamman rokin edustajia, yksittäisiä artisteja ja monikansallisia artisteja? Tietysti urheilu. Rokki ja urheiluhan ovat kulkeneet käsi kädessä kiperissäkin paikoissa: musiikin voima, adrenaliini ja tarttuvuus huokuvat samaa raakaa energiaa kuin urheilusuorituksetkin. Lätkämatseissa soitetaan sekä vanhempaa rokkia että uudempaa metallia, ja suurin osa menestyneistä kiekkotähdistä on armoitettuja metallimiehiä, joita tapaa metallifestivaaleilla yleisön joukosta. Maajoukkueidoli, Dallas Starsissa Stanley Cupin voittanut kiekkomiljonääri Jere Lehtinenkin tapasi juuri hiljattain idolinsa Slayerin, ja hevimiehillä ja lätkätähdellä riitti yhteistä jutunjuurta. Ehkäpä raskaamman musiikin kenttää voisikin ajatella vertauskuvallisesti isona urheilusarjana? National Heavy League, jossa voi sekä seurata suomalaisten edesottamuksia että kannattaa omia, kansallisuudesta riippumattomia "joukkueitaan"? Jenkkideath-fanien tiimi on tietysti Floridassa, Oslon Pingviinit on bläkkismiesten nihkeämmin pärjäävä kulttisuosikki, ja moninkertainen mestari Birmingham United on kannatukseltaan ylivoimainen vanhan liiton heviseura. JUSSI LAHTONEN LÄTTYÄ PUSSIIN, LÄTTYÄ PUSSIIN. KAKSI POIS PELISTÄ Power metal -yhtye lähtee Euroopan-kiertueelle tuuraajien turvin. Euroopan-kiertueensa julkistaessaan Thunderstone tiedotti yllättäen, että laulaja Pasi Rantanen ja kosketinsoittaja Kari Tornack eivät soita enää yhtyeessä. Kitaristi Nino Laurenne, basisti Titus Hjelm ja rumpali Mirka Rantanen lähtevät kiertueelle Tarotmies Tommi "Tuple" Salmelan ja kosketinsoittaja Jens Johanssonin (mm. Stratovarius) kanssa. Kiertueen toinen pääesiintyjä on Nocturnal Rites. Nino Laurenne kertoo, ettei Pasi Rantasen ja Kari Tornackin ero tullut yhtyeelle kovinkaan suurena yllätyksenä. ­ Viime aikoina olemme aistineet, että kaverit eivät olleet enää 100% panoksella mukana. Yhteinen päätös, ettemme jatka enää yhdessä, oli tässä tilanteessa ainoa oikea. Miksi laulaja ja kosketinsoittaja lähtivät bändistä? ­ Muut asiat alkoivat kiinnostaa enemmän kuin bändihommat. Heidän piti päättää mitä haluavat tehdä. Kari ja Pasi päättivät panostaa muihin asioihin elämässään. ­ Kunnioitamme heidän päätöstään vilpittömästi Mirkan ja Tituksen kanssa. Välit ovat erinomaiset, mistä hyvä esimerkki on se, että Pasi ja Kari tekevät Helsingin- ja Tampereen-keikat loppuvuonna. Se on viimeinen mahdollisuus nähdä Thunderstone vanhalla ja ensimmäisellä kokoonpanolla. Loka-marraskuiseen kiertueeseen kokoonpanomuutos ei vaikuta mitenkään. Laurenne myhäilee, että Thunderstone "pitää varmaan muutamat treenit vähän ennen rundia." ­ Uskon, että tuon tason kaverit hoitavat homman kotiin. Tuple treenailee kovasti tällä hetkellä, ja Jens varmaan ottaa homman haltuun päivässä. Salmela ja Johansson hoitavat siis kiertueen, mutta onko bändillä jo kiikarissaan uusia vakijäseniä? ­ Ihan lähipäivinä olisi tarkoitus laittaa haku päälle. Eli kaipa sen tässäkin voi sanoa: Ääninäytettä kuvan ja pienen bion kanssa tulemaan osoitteeseen thunderstone@thunderstone.org, niin aletaan tsekkaamaan. Ja siis mieslaulajaa etsimme. Tarot-kitaristi ZACHARY HIETALAlta varastettu uniikki kitara on löydetty ja palautettu omistajalleen. Roistot olivat yrittäneet kaupitella kitaraa rehelliselle ihmiselle rikospaikan lähellä, ja pian paha sai palkkansa. ENSIFERUM tekee marraskuussa kiertueen Kanadassa. Muun muassa Montrealissa, Torontossa ja Quebecissa poikkeavalla turneella on mukana myös Obscursis Romancia. Ensiferumin Euroopan-kiertue alkaa joulukuussa. GODSPLAGUE aloittaa H8-levynsä julkaisun myötä Suomen oloissa mittavan kiertueen, joka alkaa 12.9. Helsingin On the Rocksista ja päättyy 16.11. Tampereen Hellään. Loput kiertuepäivämäärät löytyvät osoitteesta www. godsplague.com. SAVAGE CIRCUS -yhtyeen uusi rumpali on Mike Terrana. Mm. Yngwie J. Malmsteenin ja Axel Rudi Pellin kanssa soittaneen Terranan ohella Savage Circusilla on toinenkin uusi vakiojäsen: mm. Lacrimosasta ja Kingdom Comesta tuttu, jo pidempään Savage Circus -ympyröissä liikkunut basisti Yentz Leonhardt. Esittelyjä kaipaamaton metallinelikko J. Ahola, J-P Leppäluoto, Tony Kakko ja Marco Hietala ovat yhdistäneet voimansa NORTHERN KINGS -coveryhtyeeksi. Bändi esittää 80-luvun hittejä heviversioina. MYGRAIN äänittää uutta levyä Hämeenlinnan Sound Supreme -studiossa. Signs of Existence -albumi ilmestyy helmikuussa. 27
• 29
• ichael Amott on menestyksekäs mies metallin mittapuulla. Englantilaissyntyinen ja Ruotsissa kasvanut Amott loi uraa soittamalla Carnagessa ja grindcorepumppu Carcassissa, ja hänen nykyinen pääbändinsä Arch Enemy on kasvattanut suosiotaan jokaisen levyn myötä. Ensimmäinen ja kenties tärkein askel metallimenestykseen on kiinnostavan bändin kasaaminen. Arch Enemy menestyi keskiverrosti jo alkuvuosinaan, mutta suurempaa kiinnostusta saatiin vasta, kun ulos heivatun laulaja Johan Liivan tilalle löydettiin saksalainen Angela Gossow. Amottin mukaan uudella levyllä tiivistyy se, mikä Arch Enemyssä on olennaisinta. ­ Halusimme tehdä energisen ja voimakkaan albumin, jolla olisi melodioita yhdistettynä brutaaliuteen. Se on oikeastaan sitä, mitä me olemme aina yrittäneet tehdä, mutta ehkä enemmän seikkilumielellä tällä kertaa, Amott kertoo pitkän prosessin alkumetreistä. Edellisen levynsä Doomsday Machinen myötä yhtye kiersi ympäri maailmaa Ozzfestin mukana. Amottille oli uusi haaste yrittää kirjoittaa kappaleiden riffejä jo tien päällä. ­ Keräilen vain riffejä ja melodioita. Meidän tyyppisiämme kappaleita ei voi kirjoittaa kuin perinteistä pop-kappaletta, jossa on maksimissaan vain neljä tai viisi osaa. Kirjoitamme valtavasti osasia, joita sitten yritämme yhdistellä. Musiikki on aina ollut loputon lainaamisen ketju. Amott myöntää, että aina ei voi olla varma siitä, onko kehitteillä oleva riffi omaa perua vai jonkun muun tekemästä kappaleesta napattu. ­ Siksi on hyvä olla bändikavereita. Välillä täytyy tarkistaa muilta, että onko tämä jonkun muun riffi tai rytmikuvio... Joskus huomaan, että olen ottanut jotain jostakin, mutta kuullut sen ihan väärin ja nurinkurin, ja siitä tulee omaa, mies opastaa tekijänoikeuksien saloihin. Treenikämpällä tapahtuu kaikkein vaikein osa prosessista, kun osasia ryhdytään kasaamaan kokonaisiksi kappaleiksi. ­ Jossain kohdassa on vain pakko päättää. Kaikki muuttuu, kunnes se pistetään nauhalle. Me emme ole mikään minimalistinen bändi. M ARCH ENEMY MENESTYKSEN AVAIMET Kun levy on saatu studiossa valmiiksi, alkaa seuraava vaihe, jolloin soittaminen jää vähemmälle. Vaikka olisikin mukavampaa soittaa musiikkia kuin puhua siitä, osa muusikon työnkuvaa on vastailla typeriin kysymyksiin ympäri maailmaa. Arch Enemy on erityisen suosittu Japanissa. Amottin mukaan japanilaiset haastattelut ovat joskus piinallisen tarkkoja ja musiikkiorientoituneita, toisin kuin lännessä. ­ Haastattelujen tekeminen siellä on hullua. He ovat kuunnelleet levyn todella tarkkaan ja haluavat puhua musiikista. Jos taas vaikka menee Englantiin, niin siellä kysytään vain, että mikä on hulluinta mitä olet tehnyt kiertueella tai ne haluavat tulla kotiin kuvaamaan kun kokkaan, mies päivittelee. ­ Olen aina miettinyt, millaista on olla Marilyn Manson tai Slipknot Japanissa. He joutuvat puhumaan musiikista ensimmäistä kertaa elämässään! Amottia risoo se, kuinka kummallisiin asioihin muusikkoja pyydetään mukaan. Enää ei riitä, että kertoo toimittajille uudesta levystä, vaan pitäisi myös paljastaa kaikki yksityiskohdat yksityiselämästään tai esiintyä erilaisissa lifestyle-ohjelmissa. ­ Jos vain tietäisitte, mitä kaikkia typeriä juttuja olemme torjuneet! Tv-ryhmät haluaisivat tulla kotiini kuvaamaan kun kokkaan kasvisruokaa... Ihmiset eivät vain osaa puhua musiikista, en tiedä mikä siinä oikein on. Kaikesta muusta kyllä. Amott korostaa, että on oleellista tehdä itselleen ja muille selväksi, kuinka henkilökohtaisia saa kysellä. Arch Enemyn jäsenet eivät puhu yksityiselämästään enempää kuin on pakko. Amott myös mielii, että toimittajat eivät enää kyselisi sitä ilmeisintä, että millaista on, kun on nainen hevibändin huutajana. Kun puheet on puhuttu, bändi lähtee kiertueelle. Amottia huimaa katsella kaikkia kalenteriin buukattuja keikkapäivämääriä. Ensimmäinen neljän kuukauden rykäys tehdään Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Eurooppaan yhdessä Machine Headin kanssa. Suomessa Arch Enemyä päästään kuulemaan marraskuussa Helsingissä ja Tampereella. ­ Kiertueella alkaa kaivata mitä kummallisimpia asioita. Minulle tulee ikävä tiskaamista ja ruoanlaittoa. Kiertueella on vähän kuin lapsi taas. Ei ole kontrollia omasta päivästä, on aikatauluja. Ruokitaan aina tiettyyn aikaan. Ja kuljetetaan paikasta toiseen. Onhan se mukavaa, jos on ihminen, joka ei tykkää tehdä päätöksiä, Amott havainnollistaa kiertueiden syvintä olemusta. Tekemistä Arch Enemyn ja muutaman sivuprojektin kanssa on niin paljon, että normaaleille päivätöille ei jää aikaa. Amottin mukaan myytyjen levyjen lukumäärää ei kannata ajatella liikaa, kunhan saa voita leivän päälle. Hän tietää salaisuuden suurempaan levymyyntiin, mutta ei halua käyttää sitä. ­ Minulla ei ole odotuksia myynnin suhteen. Meistä ei koskaan tule niin isoa. Jos haluaisin tehdä rahaa, en ehkä soittaisi niin paljon kitarasooloja ja hankkisi saksalaista naista karjumaan kaiken päälle. TEKSTI: LOTTA HEIKKERI MELODIA, BRUTAALIUS, MENESTYS Kitaristi Michael Amott jalkautui Suomeen kertomaan Arch Enemyn seitsemännestä levystä Rise of the Tyrant ja jakoi samalla viisauttaan siitä, kuinka voi välttää päivätyöt soittamalla metallia. megalomania on Amottin mielestä edelleen voimissaan. ­ Olen kyllä kiinnostunut politiikasta, mutta en puolueista. Voisi kai sanoa, että olen individualisti, joka heiluu jossain anarkismin rajoilla. Musiikki sanelee, mihin suuntaan sanat menevät. Revolution Beginsissä on kyse pienistä vallankumouksista, joita jokainen voi tehdä omassa elämässään, Amott valottaa. ­ Itse olisin äärimmäisen paha tyranni. Pakottaisin kaikki kuuntelemaan Arch Enemyä. Kaikki muu musiikki olisi pannassa. Arch Enemy soisi kouluissa ja diskoissa... en minä tiedä, mies nauraa. Tuottajan valitseminen oli avainasemassa. Arch Enemy pyysi nuppien vääntäjäksi neljän ensimmäisen levyn tuottajan Fredrik Nordströmin. Amott myöntää olevansa kontrollifriikki, joten Nordströmin löyhempi kontrolli sopi hänelle hyvin. ­ Fredrik on paljon näkymättömissä. Hän laittaa kamat ja soundit valmiiksi, ja antaa meidän nauhoittaa itse. Hän ei sinänsä tuota, mutta hänen maaginen kosketuksensa näkyy etenkin miksauksessa. Hän ei halua pitää meitä kädestä jokaisella askeleella. Kaikkien bändien kanssa se ei välttämättä toimisi, mutta meillä on työmoraalia tehdä hommia itse. Ihmissuhteet ja niiden hoitaminen ovat olennainen osa muusikon työnkuvaa. Bändikaverien naamojen katseleminen studiossa keskellä ei-mitään ja pitkillä kiertueilla ei aina ole mukavaa, mutta oikeanlaiset henkilökemiat takaavat, ettei rahoja tarvitse haaskata erillisiin keikkabusseihin ja ryhmäterapiaan. ­ Me olemme kamalan tylsä bändi siinä mielessä, että me emme koskaan riitele. Se olisi vain ajanhukkaa. Olen ollut aikaisemmin bändeissä, joissa piti aina miettiä, että kuinka jonkun uuden jutun esittelee muille. Se ei ole mikään mukava tapa työskennellä. Amott arvelee, että siirtymä amatööribändistä ammattilaiseksi on kova koetus bändeille. Suljetussa tilassa ihmisistä tulevat esiin ne huonoimmat ominaisuudet. ­ Ensimmäinen oikea kiertue on vaikea. Siinä vaiheessa ihmiset tajuavat, että se ei ehkä olekaan heitä varten. Melkein kaikissa bändeissä joku lähtee kun muututaan amatööreistä ammattilaisiksi. Yleensä basisti, mies nauraa. Mikä sitten on Arch Enemyn rauhaisan yhteiselon salaisuus? Amottin mukaan tilan antaminen muille. ­ Ja me myös masturboimme paljon. RAUHAISAN YHTEISELON SALAISUUS Kun kappaleet alkavat saada muotoa, on syytä miettiä niiden verbaalista sisältöä. Amott on jättänyt päävastuun sanoitusten kirjoittamisesta Angela Gossowille. Rise of the Tyrantilla yhteisiä nimittäjiä sanoituksissa ovat tittelin mukaisesti valta ja sen vaikutukset. Viittaukset historiaan ja populaarikulttuuriin ovat usein oivallisia konsteja saada levystä kiinnostavampi. Uuden levyn nimikappale alkaa lainauksella Caligulaelokuvasta. Caligulahan oli Rooman kolmas keisari, jonka suuruudenhullut suunnitelmat huipentuivat siihen, että hänen oman pretoriaanikaartinsa jäsenet murhasivat hänet. Caligula-henkinen 30
• ...TAI TUONELAN - ELI LOHJAN - JOUTSENET NOKKIVAT MAKSAASI... KUUKAUDEN ALBUMI: Sweden Rock Magazine (SE) Rock Hard (GR) Metal Hammer (DE) AMOLIVE! 14.09. 15.09. 20.09. 21.09. 22.09. 27.09. 28.09. 29.09. Eura ................. Osmantupa Tampere .......... Pakkahuone Pori ............................. Kino Turku .......................... Klubi Seinäjoki ....Rytmikorjaamo Mikkeli ........ Night Vaakuna Kuopio .......... Street Bar 41 Lahti........... Finlandia Klubi Perusrieskan lisäksi löytyy ltd-digipäkki bonusbiisillä ja gatefold-värivinyyliä. SINFONIA-MÄTKEEN JUMALAINEN SALALIITTOTEORIA! NELJÄ VERSIOTA: LTD DELUXE DOUBLE CD (MUKANA 2 BONUSBIISIÄ, VIDEO JA DOKKARI) DIGIPAK, TUPLA-KUVAVINYYLI JA SE PERUSRIESKA TIETTY. NYT KAUPOISSA! WWW.NUCLEARBLAST.DE WWW.SPINEFARM.FI SPINEFARM@SPINEFARM.FI 33
• okaisella itseään kunnioittavalla pitkän linjan hevibändillä täytyy musiikin lainalaisuuksien mukaan olla oma maskottinsa. Eddien tuntevat kaikki, eivätkä Motörheadin Snaggletooth tai Megadethin Vic Rattlehead jää kakkosiksi. Myös vähemmän tunnettuja hahmoja kuten Hammerfallin Hector-ritari tai Children of Bodomin viikatemies Roy The Reaper riittää. Iced Earthin ikioma luomus on Set Abominae, egyptiläisestä mytologiasta ammentava olio, "raivon ruumiillistuma". Set näyttelee pääosaa myös Iced Earthin uudessa konseptialbumissa. Konseptialbumit eivät ole tavattomia varsinkaan metallissa. Usealla muusikolla elää sydämessään unelma yhtenäisestä tarinasta, joka muodostaisi kokopitkän mittaisen kokonaisuuden ja olisi enemmän kuin osiensa summa. Iced Earthin perustaja ja yksinvaltiaan lailla yhtyettään hallitseva laulaja-kitaristi Jon Schaffer ei kuitenkaan tyydy vähään. Yhtyeen yhdeksäs kokopitkä, Framing Armageddon (Something Wicked part 1) -albumi on vasta ensimmäinen puolisko massiivisesta, reilusti yli kaksi tuntia kestävästä ja yli kolmeenkymmeneen biisin venyvästä eepoksesta, jonka aikajana kattaa yli 10 000 vuotta. Tapahtumat liikkuvat tieteisympäristöstä maapallon historiaan ja mytologiaan. Siinä sitä on maskotille taustatarinaa kerrakseen. ­ Itse asiassa tarina kattaa 12 000 vuotta. Ensimmäinen levy kattaa ensimmäiset 10 000 vuotta ja päättyy Setin syntymään ­ joka tapahtui samaan aikaan kuin Kristuksen syntymä. Osassa kaksi tarina etenee nykypäivään asti, mutta en halua vielä paljastaa siitä enempää, koska tarinan toinen osa, Revelation Abomination, ilmestyy vasta ensi vuoden keväällä. Joka tapauksessa tarinan mittasuhteet ja aikajana mahdollistavat sen, että voin liittää Setin tarinan historiamme traagisimpiin ja merkittävimpiinn tapahtumiin ja kertoa ne tarinan näkökulmasta, kuvailee Schaffer. Schaffer tunnetaan kiinnostuksestaan historiaan. Setin tieteisvaikutteinen maailma antaa aiheen epäillä Schafferin oleva myös kova scifi-fani. Näin ei kuitenkaan ole. ­ Vaikka joku Tähtien Sota onkin iso juttu, sen ainoat yhtäläisyydet Setin tarinaan ovat eeppiset mittasuhteet. En ole mikään scififani, joten en tiedä, mistä olen inspiraationi saanut. Set vain popsahti päähäni, sain idean egyptiläisen näköisesti hahmosta, joka olisi muinaisen sivilisaation edustaja ja "raivon ruumiillistuma". Näin hahmon päässäni, ja siitä syntyi tarina. Ehkä Set onkin ollut koko ajan sisälläni hautumassa ja yrittänyt päästä ulos, Jon skitsoilee. J puolien tekemiseen. En haaskaa aikaani tai pelleile tekemällä mitään täytekamaa, aikani ei sellaiseen riitä, Jon jyrähtää bisneksen lainalaisuuksille. EI IPOD-IHMISILLE Jon Schafferin aika on ollut muutenkin kortilla, sillä mies on omistautunut levylle intohimoisesti. Tästä syystä Schaffer toivookin kuulijoiltaan vastaavaa tunteen paloa. ­ Levy on valtava kokonaisuus, ja siinä on paljon sisäistämistä. Tämä on ehkä epärealistista, mutta vaikka tiedän, että monet ihmiset kuuntelevat musiikkia ties missä, toivoisin että he paneutuisivat tähän levyyn. Istuisivat alas, katsoisivat venäläisen fantasiataiteilija Leo Haon tekemää taidetta, lukisivat sanoitukset huolella ja uppoutuisivat levyyn ilman häiriötekijöitä. Minä itse käytin albumin tekoon 95% ajastani yli vuoden verran, tein 16-tuntisia päiviä nonstoppina, se vei kaiken muun elämäni, Schaffer hehkuttaa intohimoisesti. Fanaattiselta kuulostava omistautuminen on tuottanut niin paljon tulosta, että tarina ei jää tähän. Schaffer ei sulje pois mahdollisuutta kokonaisesta "Set-universumista", päin vastoin. Tuloillaan on paitsi levyjä, myös sarjakuva ja kenties kirjojakin. ­ Setin tarina kattaa nämä kaksi levyä. Kolmas osakaan ei ole täysin poissuljettu, Setin maailma on giganttinen ja siinä on niin paljon potentiaalia, niin paljon suuntia. Kaikki ihmisen historiassa on mahdollista liittää juoneen, sitä voi vääntää ja kääntää. Levyn taiteilijan kanssa on ollut suunnitteilla 4-6 osan mittainen sarjakuvaromaani. Ehkä menen itseni edelle, mutta Set-romaanien sarjakin on mahdollinen. Olen aina uskonut tarinaan, joten nähdään mitä tapahtuu. Sen mahdollisuudet ovat kutakuink rajattomat, kutakuinkin Jon luottaa. Mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta ovatko ne niin rajattomat, että Iced Earth saapuisi myös Suomeen keikalle? ­ Olemme siellä kerran olleet, ja toivottavasti pääsemme viepä lä joskus uudestaankin. Nytkin uudesta teemme kiertueita sekä Euroopassa että Yhdysva Yhdysvalloissa, ja tarinan kakkososan jä jälkeen festivaalikeikkoja. Mitä kiertämiseen tuki lee erilaiset näytt lee, näyttävät lavasteet ja show ovat yksi puoli tätä alaa, mutta meille tärkeintä keikoilla on energia, joka kulkee sekä bändin jäsenten että bändin ja yleisön välillä. Haluamme myös kasvaa isommaksi bändiksi, myös keikkojen myötä. Meillä on ollut kuitenkin ongelmana se, että olemme olleet lähes aina pääesiintyjiä kiertueilla, Schaffer yllättää. Mutta mikäs ongelma pääbändinä oleminen muka on bändin statuksen kannalta? ­ Kun soitat pääesiintyjänä, saarnaat periaatteessa jo käännytetyille eli bändin omille faneille. Silloin ei välttämättä löydä uutta yleisöä ja kuulijoita. Haluaisimme siis olla lämppärinä vielä isommalle bändille, kuten nyt Heaven And Hellille, jonka kanssa lähdemme kiertämään syksymmällä. Katsotaan sitten, kuinka jatkossa käy. TEKSTI: JUSSI LAHTONEN KUVA: LEVY-YHTIÖ JON SCHAFFERIN KIERO UNIVERSUMI Yhdysvaltalainen pitkän linjan heviorkesteri, vuodesta 1984 vaikuttanut Iced Earth tunnetaan kunnianhimoisista ced ja mahtipontisista albumeistaan, joissa heavy ja thrash metal yhdistyvät progressiivisiin vaikutteisiin. Nyt panokset kovenevat. kä halunnut tehdä näin isoa konseptia siinä tilanteessa. Ja vastaavasti nyt en vielä halunnut tehdä Setin tarinaa SPV:lle, vaan halusin katsoa miten yhteistyö etenee, Schaffer kertoo. Yhteistyön tuloksenahan oli vuoden 2004 Glorious Burden -levy, jolla ensiesiintymisensä IE:n riveissä teki Tim "Ripper" Owens, Judas Priestissä Rob Halfordin vuosina 1996-2003 korvannut laulaja. Schaffer on tyytyväinen Owensiin sekä ihmisenä että vokalistina, mutta muistuttaa samalla, ken on herra talossa. ­ Tim on siisti kundi ja uskomaton laulaja. Kun kuulin hänen aikanaan esiintyvän, ajattelin, että "voi paska, tuolla jätkällä on kapasiteettia". Iced Earthissa biisejä ei kuitenkaan tehdä laulajalle, vaan päinvastoin. Minun on löydettävä vokalisteja, jotka pystyvät suoriutumaan kirjoittamistani kappaleista. Tähän Tim pystyy, ja hän on ollut valmis tekemään kovasti töitä ja laajentamaan skaalaansa sellaisiin ulottuvuuksiin, joita ihmiset eivät ole häneltä vielä kuulleetkaan. Hän on osallistunut välillä myös laulumelodioiden suunnitteluun, ja on omaksunut uusia tekniikoita biisien laulamiseen nopeasti. Toki prosessi toimii paremmin kun teen oman hommani hyvin, jolloin inspiroin Timiä ja saan hänestä irti enemmän, Schaffer valottaa yhteistyöprosessia. Yhdenmukaisuuden vuoksi ­ ja koska aikaa on vierähtänyt kymmenen vuotta ­ Iced Earth levytti aiemmin mainitun Something Wicked This Way Comes -albumin "Set-kappaleet" uudestaan Timin esittämänä ja julkaisi ne Overture of the Wicked -sinkkuna ennen albumia. ­ Levy-yhtiömme halusi sinkun, joka tukisi levyn julkaisua ja antaisi maistiaisia materiaalista. Nauhoitimme biiseistä uudet ja tuoreet versiot, joissa on paljon parannuksia vokaalien lisäksi. Rakastan toki alkuperäisiä, mutta näitä voi pitää halutessaan vaikka päivitysversioina. Sinkun julkaisutarpeen suhteen ymmärrän yhtiötä hyvin, onhan tätä konseptia kuitenkin odotettu vuosia. Sinkulle tarvitaan kuitenkin "b-puolia", enkä minä käytä aikaani b- VIILTÄJÄN PALUU Tarina on hautunut Jon Schafferin mielessä jo kauan. ­ Setin tarinan kirjoitin alunperin jo loppuvuonna 1997, mutta seuraavan vuoden albumimme Something Wicked This Way Comes ei lopulta sisältänytkään kuin kolme kappaletta Setiin liittyviä kappaleita, tavallaan eräänlaisena prologina. Meillä oli tuolloin levytyssopimus katkolla, en34
• MURENA EPÄKESKO TUHKIMOTARINA Oululaisen sekometalliyhtyeen missio on tehdä musiikkia, jota ei ole vielä Suomessa tai suomeksi koskaan tehty. aulaja-kitaristi Jarno Kankaan ja rumpali Antti Hongan mukaan vuosituhannen vaihteessa perustetussa Murenassa on kyse neljän ihmisen symbioosista. ­ Se on välillä hauskanpitoa, mutta välillä se vähän itkettää, Jarno hymähtää. ­ Mutta ne on sellaisia asioita, jotka potkii kuitenkin eteenpäin, Antti lisää. Erilaisen musiikin tekeminen lienee nykypäivän valtavassa tarjonnassa vaikeaa, mutta Murena uskoo erottuvansa edukseen muista suomeksi mäiskivistä metallibändeistä. Nimike "sekometalli" on levyyhtiön käsialaa, mutta pojat allekirjoittavat sen silti. ­ Jos puhutaan tästä levystä, niin soundimaailma on aivan eri kuin genren muilla bändeillä. Meillä on tietynlainen hektisyys ja persoonallinen laulaja. Ja kaikki jätkät laulaa siellä taustalla. Yritetään viljellä kovasti stemmoja. Ehkä se tekee meistä erottuvan, Antti pohtii. Debyyttilevy Metonin jakso on tupaten täynnä erilaisia osia. Treenikämpällä kaikkea yritetään sovittaa yhteen avoimin mielin. ­ Ne biisit on vain väännetty sellaisiksi. Jos on idea ja runko, niin jamipohjalta ruvetaan sitä kehittelemään, ja se tulee sellaiseksi epäkeskoksi kuin tulee, Antti nauraa. Murenan epäkeskot kappaleet saivat huomiota internetissä. Siellä yhtyeestä kuulivat myöskin Spinefarm-levy-yhtiön edustajat, jotka kiinnostuivat yhtyeestä heti. ­ Käytiin täällä Helsingissä pyörähtämässä kahdella keikalla. Ja toiselle keikalle sattui tulemaan porukkaa Spinefarmilta. Sitä kautta se sitten tapahtui. Murenan jäsenistö ei tiennyt, että levyyhtiön väkeä oli ollut katsomassa keikkaa. Siksi olikin yllätys, kun seuraavana arkipäivänä yhtye sai sähköpostia pääkaupungista. ­ Oli tullut mailia otsikolla "Terveisiä Spinefarmilta". Olivat kiinnostuneita, pyysivät lisää matskua. Tehtiin lisää demoja ja lähetetiin niitä sinne, ja sitten syntyi diili. Niin yksinkertaisesti se meni, Antti kertaa eräänlaista teknologia-ajan tuhkimotarinaa. Metonin jakso viittaa muinaishistoriaan, mutta yhtye kieltää olevansa älykköbändi, L joka tuntisi tarvetta viljellä viittauksia. Nytkin kyseessä oli enemmänkin vahinko. ­ Levyllä on semmoinen maailmanlopun meininki. Meillä oli yksi biisi, jonka sanat oli tällaista kaaosta ja vallankumousta, ja ruvettiin kehittelemään sitä kolmattatoista kuukautta. Otettiin asioista selvää ja löydettiin Metonin jakso. Meton oli tähtitieteilijä, jonka kehittämää jaksoa käytettiin babylonialaisessa kalenterissa. ­ Metonin jakso on 19 vuoden jakso, seitsemäntenä vuotena oli karkauskuukausi eli kolmastoista kuukausi, jotta saisivat balanssiin sen kalenterin. Siitähän se lähti, levyn kuvitukset ja muut. Kannessa on korppi, joka on 13. kuukauden symboli ja paha enne. Samat numerot toistuvat myös levyn kappaleessa 771913. Viisu viittaa niin koko levyn tematiikkaan liittyvään jaksoon kuin myös erääseen fiktiiviseen hahmoon. ­ Meillä on ollut koko tän levytysprosessin aikana mukana Viktor Murena, joka on kartanonherra-tyyppinen hahmo. Se eli 1800-luvulla ja oli pahuuden ruumiillistuma, Antti selventää. Viktor Murenan hahmo syntyi kylmänä pakkasiltana yhtyeen treenikämpällä. ­ Polteltiin tupakkaa ja mietittiin, että mitä vittua tässä keksittäis. Sitten keksittiin tää, Antti virnistää. Ennen Viktor Murenaa ja jo sitä ennen syntynyttä Murena-nimeä yhtye tunnettiin mitä moninaisimmilla nimillä. ­ Jos lähdetään ihan ääripäästä, niin aikoinaan oltiin Puinen härkä. Englanniksi, Jarno kertoo. ­ Yhdellä keikalla olivat käsittäneet, että me ollaan espanjalaista, tällaista toro-toroa, Antti jatkaa. Vaikka yhtye ei ollutkaan espanjalaista kitaramusiikkia vaan suomalaista vinksahtanutta metallia, saivat miehet kuitenkin soittaa. ­ Ei siellä varmaan ketään edes ollut. Ehkä velipoika, Jarno nauraa. ­ Mutta vaikka olisi vain baarimikko kuuntelemassa, niin vedetään täysillä. Sitä ei koskaan tiedä, kuka siellä seinän takana kuuntelee. TEKSTI: LOTTA HEIKKERI KUVA: VESA RANTA 35
• Tupladigipak-versiossa bonuksena koko levy instrumentaalina! + SUPPORT 8.­9.12. LEVI HULLU PORO AREENA (K-18) · 11.12. OULU TEATRIA (K-15) 12.12. JOENSUU AREENA · 14.12. JYVÄSKYLÄ PAVILJONKI AREENA 15.12. TAMPERE JÄÄHALLI · 16.12. TURKU KARIBIA · 1.1. HELSINKI JÄÄHALLI www. spinefarm. fi · spinefarm@ spinefarm. fi 36
• ITEN TÄ LIPUT HELPO STÄ! 45
• KESKUSTELUA POPMUSIIKISTA 1. Animal Collectiven akustinen levy on a) Campfire Lights b) Strawberry Jam c) Campfire Songs 2. Latebird Markus Nordenstrengin uusi levy on a) Songs from Red Hill b) Songs from Camp c) Songs from Rock 3. Stig Dogg on oikealta nimeltään Siitosen a) Pekka b) Pasi c) Timo 4. Murena tulee a) Joensuusta b) Lappeenrannasta c) Oulusta 5. Godsplaguen Euge Valovirta soittaa myös a) Suburban Tribessa b) Tribessa c) Brother Firetribessa ­ Markkinatalous on perseestä. ­ Ihailtavan syvaluotaava analyysi nyky-yhteiskunnan tilasta. Kuinka kauan mietitkään tuota lausetta? ­ No, onhan se. HIM:in uusi levy tuli ulos, ja samaan aikaan Ville Valosta ja tämän katkaisuhoidosta kirjoitettiin lehdissä. Julkkikset tietenkin astuivat lehtien sivuille ja osoittavat tukeaan tälle, kun taas noin 100 prosenttia tuttavapiiristäni pitää asiaa pelkkänä mainoskikkana, jolla on tarkoitus edesauttaa Venus Doomin myyntiä. Missä vaiheessa ihmisen hoitoon hakeutumista alettiin pitää markkinointina? Kylmää. ­ Luultavasti siinä vaiheessa, kun niin ensimmäisen kerran tehtiin. Jostain Amy Winehousesta tuskin kukaan enää on aidosti huolestunut, vaan häntä käsitellään lööppien kautta pelkkänä objektina. Mainonnan, uutisoinnin ja lööppijournalismin rajathan ovat kaatuneet jo aikoja sitten. Mainitsisin tässä jotain yhteiskunnan ironisoitumisesta ja siitä, ettei mitään voi enää ottaa tosissaan, mutta en jaksa. ­ "Oikeesti?" ­ Juuri tuo kysymys osoittaa, kuinka rappiolla yhteiskuntamme on. Ei ku leikisti, urpo. Markkinatalous muuten jyllää myös maamme myyntilistoilla: listan ensimmäiset 16 artistia tai yhtyettä olivat suomalaisia! Milloinkohan viimeksi? Tuskin koskaan. On- neksi Idols-täsmätuotannon mukaan mahtuu myös Amorphiksen kaltaisia veteraaniyhtyeitä, jotka ansaitsevat menestyksensä. ­ Niin, Amorphiksen jannut varmasti pitävä siitä, että nimität heitä veteraaneiksi. Mutta ei aleta nillittämään, se ei sovi minulle. Mutta hieman touretten syndromaa tähän väliin: Pet Shop Boys! ­ Nyt päästiin asiaan! Kerrotaan nyt yleisenä faktana asia, jottei ihmisten tarvitse enää baareissa miettiä kysymystä, joka on vaivannut musadiggareita jo aikojen alusta lähtien: Pet Shop Boysin Being Boring on kaikkien aikojen paras kappale. ­ Ensimmäistä kertaa elämässäni olen samaa mieltä kanssasi! Ne jotka väittävät konemusiikin olevan sielutonta, saisivat luvan kuunnella Neil Tennantin sanoituksia. Mies saa yhteen lauseeseen puristettua enemmän elämää kuin kitarayhtye koko albumiinsa. ­ Oikein! Ennen kuin haet minulle oluen jota en koskaan maksa takaisin, annan vielä erikoismaininnan Ilta-Sanomien 6.9. julkaisemalle otsikolle, jossa kerrottiin Lehtimäen insuliinisurmasta. Surmasta viis ­ otsikon asettelusta päätellen pääuutinen näytti olevan se, että surmaajaparin molemmat osapuolet olivat naisia, jotka OLIVAT KIHLOISSA KESKENÄÄN! Ilta-Sanomat, olette todellakin edistyksen asialla. Miten olisi seuraavaksi lööppi, johon saatte yhdistettyä sanat neekeri, väkivalta ja viidakko? Ei luulisi teidän tyylitajullanne olevan vaikeaa. Jarkko Fräntilä Tämän otsikon sisällä Fräntilä löytää henkisen rauhan, joka ostaa itselleen lentolippua Pariisiin. Myspace.com/jarkkof. 6. Foo Fightersin basisti on a) Taylor Hawkins b) Nate Mendel c) Chris Shiflett KULMACORNER 7. Michael Amott ei ole soittanut a) Carcassissa b) Carnagessa c) Carnationissa 8. Nightwish-manageri Ewon sukunimi on a) Pohjola b) Rytkönen c) Rötkölä 9. Stalingrad Cowgirlsin rumpali on a) Enni b) Hanna c) Riina 10. Deathbed vs. Kolt -splitillä Deathbedin osuudella bassottelee a) Ville b) Krtek c) Check 11. Apocalyptican Worlds Colliden tuotti a) Jacob Hellner b) Hiili Hiilesmaa c) Kevin Shirley 12. Black Audion toiseksi uusin albumi on a) Iron Rhino b) Catapult c) Rhino Catapult 13. Thunderstonen tuuraava kosketinsoittaja on a) Janne Warman b) Jens Johansson c) Jon Lord 14. Onko Suella tänä syksynä uusia jakelupisteitä noin a) 10 b) 50 c) 100 oikea rivi:1c2a3b4c5a6b7c8a9c10b11a12a 13b14c 50
• VOITA TAPAAMINEN MUSEN KANSSA! JA PÄÄSYLIPUT KEIKALLE! Keskiviikkona 17.10 Sinulla ja ystävälläsi on ainutlaatuinen tilaisuus tavata Muse. Kohtaamispaikkana on (tod.näk.) Helsingin Jäähalli ja tapaamisen jälkeen pääsette diggailemaan Musea loppuumyydylle keikalle. Ainut asia mikä ennen tapaamista täytyy hoitaa alta pois on vastata oikein toimituspäällikkömme askartelemaan katalaakin katalampaan kysymykseen: Nykyisin Musena tunnettu yhtye voitti bändikilpailun vuonna 1994. Mikä oli bändin nimi tuohon aikaan? Kirjoita siis vastauksesi, nimesi, osoitteesi ja puhelinumerosi postikortille, ja lähetä kortti Suen toimitukseen osoitteeseen: Sue/Muse -kisa, Yliopistonkatu 12 aA 402, 20100 Turku. Arvontaan osallistuvien korttien on oltava toimituksessa maanantaina 1.10. mennessä. Voittaja ystävineen kerrotaan 10.10. ilmestyvässä Suessa. (Ilmoitamme toki voittajalle ihan henk.koht. myös.) KÄSITTÄMÄTÖN LUKUPAKETTI!! VAIN 22 EUROA/12NROA!! KAUPAN PÄÄLLE SAAT VIELÄ ILMAISEN SUE CD:N ! Sue cd 8 sis. mm. Monster Magnet, Superchrist, Moto, Khatarina, Kakkahätä 77, Evilsons, Flogging Molly, The Valkyrians, I Walk The Line, Anal Thunder, The Heartburns, Gogol Bordello... Sue cd 6 sis. mm. Astrid Swan, 22-Pistepirkko, Disco Ensemble, Jolly Jumpers, Shake... Sue cd 5 sis. mm. Amorphis, Norther, Mokoma, Godsplague, Blake, Ruoska, Before The Dawn... Sue cd 4 sis. mm. Danko Jones, Boomhauer, Micragirls, Slideshakers, Screaming Stukas, Mannhai... ps. Voit tilata Suen myös puhelimitse! Soita 09 - 7732310 ja tilaa Sue! Kyllä! Tilaan Suen (22 euroa/12nroa) ja saan kaupan päälle Sue cd:n! Lähettäkää minulle Sue cd 4 (rock) Sue cd 5 (metalli) Sue cd 6 (pop/rock) Sue cd 8 (rock/rock) Nimi:__________________________________ Osoite:________________________________ ________________________________________ Postinumero:______________________________ Postitoimipaikka:___________________________ Alle 18 vuotiailta huoltajan allekirjoitus: ________________________________________ Ensimmäisen lehden saat vasta maksettuasi laskun! Sue maksaa postimaksun puolestasi! Sue Kustannusosakeyhtiö Kärki Vastauslähetys Sopimus 5011534 00003 HKI 51
• 52