Sulkapallo B a d m i n t o n Suomen Sulkapalloliiton verkkolehti 1/2014 Olympiapeleihin tuomarina – tuomarinpolku Suomalaisen sulkapallon uusi historia Teemana henkinen vire: lapset, aikuiset ja huiput Sulkapalloliitto 60 vuotta Kari Hotakainen - Sulkapallo toipumisen horisontissa www.sulkapallo.fi
www.vantaa.fi www.vantaa.fi Kokonainen maailma An Entire World ? Vantaalla on hyvät mahdollisuudet virkistyä ja harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Ulkoilualueita, seuratoimintaa ja ohjattua liikuntaa löytyy vantaalaisille moneen makuun. Myös kilpailuille puitteet ovat kunnossa - ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Vantaalle on helppo tulla! ? Vantaa is an ideal place for recreation and versatile sports and exercise. The frames for competitions of all kinds are also available - and thanks to good traffic connections, it is easy to come to Vantaa!
10 20 14 sulkapallolehti.fi 6 SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 6 Viipurin sulkapallopamaus Tietous suomalaisesta sulkapallon historiasta on hypähtänyt taaksepäin 8 Sulkapalloliitto 60 vuotta Sulkapalloliiton 60-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt – juhlamaila kiertueella 10 Kari Hotakainen – Sulkapallo toipumisen horisontissa Kirjailija Kari Hotakainen pohtii sulkapallon roolia elämässään 12 Taito- ja joukkuekisa 2014 Ainutlaatuinen tapahtuma junioreille 14 Lasten ja nuorten kokonaisvaltainen ja positiivinen kohtaaminen valmennustyössä Henkinen valmennus: itseluottamus ja keskittyminen 16 Urheilulukiotoiminta on Sulkapalloliitolle osa ydintoimintaa Märsky ja Kerttuli - konkreettisia tekoja tulevaisuuden pelaajien hyväksi 18 Juniorin kilpailemisen tukemisen keskiössä: läheiset ja seura Mikä saa juniorin aloittamaan, matkustamaan joka toisena viikonloppuna ja menestymään lajissa? 20 60. Sulkapallon SM-kisatapahtuma Suomen mestaruudet jaossa 60. kerran, paljon ohjelmaa luvassa 24 Olympiapeleihin ilman maailmanrankingin pisteitä? Tuomarinpolku sekä tuomareiden kokemuksia ja huippuhetkiä 26 Rio Teamin psyykkinen valmennus osa valmennuskokonaisuutta Tavoitteena rakentaa ja vahvistaa laadukasta harjoittelun kokonaisuutta 3
Teemme unelmista totta – yhdessä! Upeat palkinnot! Yli 160 000 voittoa! Urheilun Unelma-Arpa – tukea seurojen varainhankintaan! OSTA ARPA, PÄÄTAVARAVOITTO JOPA 200 000 € ! • Joka 5 arpa voittaa • Vapaavalintaisuus jokaisessa voittoluokassa • Lisäarvonnassa voi voittaa 20 000 € kultaharkko! ARPAOSTOKSELLASI TUET NUORISOLIIKUNTAA ! • 50% arvan hinnasta suoraan seuralle • Osta arpa ja toteuta nuorten urheilijoiden unelmia. Kysy Arpoja seuraltasi tai käy sivuillamme: www.unelma-arpa.fi 4 sulkapallolehti.fi Arpajaisten luvan saaja on Valo ry. Valo ry ja 16 sen piirissä toimivaa järjestöä käyttävät arpajaisten tuoton nuorisoliikunnan tukemiseen paikallisissa urheiluseuroissa.
Pääkirjoitus Sulkapallo-lehti on Suomen Sulkapalloliiton virallinen lehti, mutta siinä julkaistut artikkelit eivät välttämättä edusta liiton virallista kantaa. Toimituskunta Mika Heinonen (päätoimittaja), Tommi Palmqvist, Ilkka Hellgren, Tommi Saksa, Sara Anttila Julkaisija Suomen Sulkapalloliitto Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2287 toimisto@sulkapallo.fi www.sulkapallo.fi Ilmoitusmyynti Mika Heinonen puh. 040 526 9949 Lehti julkaisee mielellään lukijoiden artikkeleita. Lehteen tarkoitetut tekstit tulee toimittaa liiton toimistoon os. toimisto@sulkapallo.fi. Mediatiedot Lehden koko 210 x 265 mm (leikkausvara 5 mm) Verkkolehti 3/2014 ilmestyy myös painettuna Verkkolehti ilmestyy 4 kertaa vuoden 2014 aikana: • 1/2014 ilmestyi viikolla 4 • 2/2014 ilmestyi viikolla 13 • 3/2014 ilmestyy verkkolehtenä viikolla 33 ja painettuna viikolla 34 • 4/2014 ilmestyy viikolla 46 ISSN 2323-1505 Kannen kuvassa Kari Hotakainen Kuva: Sara Anttila Juhlavuosi alkoi paukkeessa! Sulkapalloliiton 60-vuotisjuhlavuosi alkoi varsinaisella ilotulituksella. Ensin pantiin lajin suomalainen varhaishistoria uusiksi ja sitten historiaan kirjoitettiin uusi lehti. Mitäköhän seuraavaksi tapahtuu? Tampereen Yliopiston tutkija Pekka Rantanen on löytänyt uusia todisteita, että sulkapalloa on pelattu Suomessa jo 1800-luvulla. Ja ensimmäiset kisatkin on pidetty jo 1908 Viipurissa. Tästä Viipurin sulkapallopamauksesta pääsette lukemaan lisää lehden sisäsivuilta. Upeaa, että saamme tietää lisää siitä, miten lajimme on Suomeen tullut. Ruotsi on sulkapallossakin historiansaatossa ollut se isoveli, jolta on oppia saatu ja usein karvaasti turpiin pelikentillä otettu. Onhan heillä historiassa jopa maailmanmestareitakin. Mutta niin vain kävi tämän vuoden Ruotsin avoimissa, että Ville Lång voitti ensimmäisenä suomalaisena tuon kisan. Ja voittipa loppuottelussa isäntämaan ykköstykin, EM-hopeamitalistin, Henri Hurskaisen. Tällainen pamaus kirjoitettiin historiaamme. Villen kisahistoriaan tuo voitto toi kolmannentoista kansainvälisen mestaruuden! Kiihkeän loppuottelun dramaattisen päätöksen voit katsoa tästä. SM-kisat pelataan 31.1.-2.2. Vantaalla. Pauke siis jatkuu Energia Areenalla, kun kisayleisökin pääsee kokeilemaan lyöntinopeuksiaan pallotutkaan. Maailmanennätys on melkein 500 kilometriä tunnissa. Saapas nähdä mikä on Suomenennätys tuon viikonlopun jälkeen. Tulkaa kaikki kokeilemaan ja nauttimaan maan parhaiden sulkapalloilijoiden taidon, nopeuden, voiman ja kestävyyden näytteistä. Tästä on hyvä jatkaa juhlavuotta. Mika Heinonen toiminnanjohtaja Suomen Sulkapalloliitto sulkapallolehti.fi 5
Teksti Pekka Rantanen ja Tuomo Tennilä Kuva Viipurin kaupungin historia, osa 4 Viipurin sulkapallopamaus Sulkapallon alkuvaiheista maassamme on tietoa tähän asti ollut melko vähän. Juurikaan vanhemmasta kuin 1940-luvun pelaamisesta ei ole tiedetty oikeastaan mitään. Viime vuoden lopulla tietous hypähti suuresti eteenpäin – ja monelta osin ajallisesti rutkasti taaksepäin. Suomen lehdistön digitoidusta arkistosta on tehty lajin kannalta merkittäviä löytöjä. Lehtimainoksissa pelimme oli esillä jo 1800-luvun puolella, ja vuonna 1908 Wiborgs Nyheter -lehti kertoi Viipurissa pelatuista sulkapallokilpailuista. Kisoissa iskettiin sekä kaksin- että nelinpeliä! Puoli vuosisataa Sulkapalloa Suomessa -teoksen (Tennilä 2005) mukaan varhaisin tieto sulkapallosta Suomessa on kahden vanhan sulkapallomailan löytyminen Leo Mechelinin tyttärelleen rakennuttamasta huvilasta. Mailat on ajoitettu 1890-luvun alkuvuosille. Valtiomies Mechelin matkusti usein ulkomaille, ja mailat saattavat olla tuliaisia näiltä matkoilta. Sulkapallon historiikissa muistitieto kertoo, että 1930-luvulla on nähty sulkapallon pelaamista joillakin Uudenmaan huviloilla. Uusia tietoja sulkapallon historiasta on saatu esille. Sanomalehtiarkistoista on löytynyt muutama urheiluvälinekaupan mainos, jossa sulkapallo mainitaan. Wiipuri-sanomalehdessä (9.5.1896) Max Alfthanin urheilukauppa mainostaa ”sulkapallopelejä”. Täysin varmaa ei 6 ole, onko kyseessä nykymuotoinen sulkapallo, koska kyseessä voi olla wolang-nimisenä tunnettu sulkapallopeli. Sen sijaan Turusta löytyy samalta vuosikymmeneltä varma tieto sulkapallosta. Åbo Tidning -sanomalehdessä (10.6.1894) on Korg- och leksaksbazar -kaupan ilmoitus, jossa mainostetaan peliä nimeltä fjäderbollspel ja sulkuihin on kirjoitettu badmenton. Koska vielä erillisenä pelinä mainostetaan myös wolang-peliä, niin voidaan olla varmoja, että badmenton tarkoittaa nykymuotoista sulkapalloa. Pelivälineitä on siis ainakin ollut myynnissä, ja ehkä joku on niillä pelannutkin. Uusien tietojen valossa on mahdollista, että Mechelinin huvilasta löydetyt mailat on ostettu Suomesta. ? Åbo Tidning 10.6.1894 sulkapallolehti.fi
Sulkapallon suomalaisen historian kannalta merkittävintä uutta tietoa on löytynyt Viipurista. Wiborgs Nyheter -lehti uutisoi sulkapallosta neljään otteeseen vuosina 1908–1909. Viipurin ruotsinkielisen Kamrater-urheiluseura (I.F.K.) raportoi toiminnastaan ja kertoi järjestäneensä sulkapallokilpailut! Wiborgs Nyheter -lehdessä (12.5.1908) kerrotaan ensin itse kilpailujen tulokset ja esitellään lajia monipuolisesti yleisölle. Teksti on käännetty tähän kokonaisuudessaan (suom. Pekka Rantanen). Badminton-kisoja Sunnuntaina oli urheiluseura ”Toverit” toimeenpannut sulkapallokilpailut ruotsalaisella lyseolla. Koska peli on suhteellisen uusi meillä, niin hämmästystä herätti taitavuus, jolla osa pelaajista käsitteli mailojaan. Heti alusta asti näki, että L. Pacius oli muita ylivoimaisempi, mutta nelinpelifinaali sisälsi jännittävät hetkensä. L. Pacius ja P. Madzén voittivat ainoastaan 15–13 K. Alfthanin ja R. Heynosin. Kaksinpelissä L. Paciuksen pelaaminen pääsi enemmän oikeuksiinsa; hän voitti finaalissa W. Gräsbäckin 15–4. Näiden sulkapallokisojen myötä uusi, kaunis ja hieno urheilu on tuotu meidän hyvään kaupunkiin, ja toivoa sopii, että kiinnostus sulkapalloa kohtaan tulee leviämään laajoihin piireihin. Tällä pelillä on niin monta etua suhteessa tennikseen, että kiinnostus olisi ansaittua. Se sopii sekä vanhoille että nuorille, miehille ja naisille, ja tarvitsee suhteellisen pienen kentän, siksi sitä voi pelata sisällä avarammassa salissa tai ulkona monenlaisilla nurmikoilla ja hiekkakentillä ilman, että näitä olisi erityisesti rakennettu peliä varten. Tämän lisäksi pelin vaatimat välineet ovat paljon halvempia kuin esimerkiksi tenniksen. Liikuntana se on erinomaista. Peli on helpompi kuin tennis ja antaa tämän johdosta sen harjoittajalle nopeammin tyydytystä ja on asiaan vihsulkapallolehti.fi kiytymättömälle katsojalle hyvin viihdyttävää. Pelillä on sellainen heikko puoli, että sitä ei voi pelata ulkona tuulessa. Toivottavaa olisi, että reipas nuoriso haluaisi harrastaa peliä vapaasti ulkona, jotta esimerkin voima pääsisi vaikuttamaan ja tämä hieno peli tulisi tutuksi laajoille piireille. ”Verkon juureen putoava, petollinen pysäytyslyönti” Voi olla, että sulkapallon pelaaminen Viipurissa jäi lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Jos uutta tietoa myöhemmistä ajoista löytyy, niin siitä kerrotaan tietysti tämänkin lehden lukijoille. 1910–1920-luku ovat vielä hämärän peitossa. Joka tapauksessa viimeistään 1930-luvulla lajia on jälleen pelattu Suomessa. Sulkapallon historiikin tietoja voidaan täydentää hieman tältä vuosikymmeneltä. Tennis-lehdessä kerrotaan sulkapallosta vuonna 1936. Nimimerkki M.v.S. kirjoitti lyhyen artikkelin ”Sulkapalloa pelaamaan”, missä hän kertoo pelaavansa sulkapalloa talvisin, kun ulkona ei enää pysty pelaamaan verkkopalloa eli tennistä (Tennis 1.12.1936). Voidaan päätellä, että tuolloin on lajia pelannut ainakin kaksi ihmistä. Kirjoittaja kuvaa lajin perusvaatimuksia ja -ominaisuuksia yhäkin osuvasti: ”Syötön jälkeen saa lyödä täysin vapaasti. Useimmin kysymykseen tulevat lyönnit ovat iskulyönti, pitkä takaviivalle putoava koholyönti tai lyhyt, verkon juureen putoava, petollinen pysäytyspallo.” Tekstissä kerrotaan myös, että pelivälineitä voi ostaa O.Räsäsen liikkeestä Helsingissä. Toisessa Tennis-lehdessä (1.4.1937) sekä Oskari Räsäsen liike että Stockmann mainostavat sulkapallotarvikkeita. Tennislehdessä (1.1.1937) majuri M. von Schrowe ilmoittaa (joka lienee sama henkilö kuin nimimerkki M.v.S.) että lehden tilanpuutteen vuoksi sulkapallon käännettyjä sääntöjä ei julkaista, mutta ne luvataan lähettää pyydettäessä halukkaille. Jos Viipurissa pidetyt sulkapallokilpailut ovat lajinsa ensimmäiset Suomessa, niin L. Pacius voidaan kirjata historiaan ensimmäisenä miesten kaksinpelin voittajana, ja nelinpelistä voidaan todeta, että L. Pacius ja P. Madzén saivat taistella tiukasti voittonsa eteen. 7
Sulkapalloliitto 60 vuotta Sulkapalloliiton 60-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt. Juhlatapahtumia järjestetään ympäri vuoden, ympäri Suomen. Juhlalogo on tehty ja sen näette tässä sivun ylänurkassa. Logon suunnitteli Haaga-Helian opiskelija Niko Sandbacka. Juhlalogon lisäksi yhtenä juhlakaluna toimii jättimaila, joka kiertää liiton ja seurojen tapahtumissa. Seurojen toivotaan ottavan omintakeisen kuvan mailan kanssa ja laittavan kuvan jakoon sosiaalisessa mediassa. Kiitos Ceegol Oy:lle juhlamailan luovuttamisesta liitolle. Näin maila lähti kiertämään 1. Tässä syöttö seuroille Sulkapalloliiton toimiston avoimesta ovesta 2. Ensimmäisenä kohteena oli Nastola Minton, jonka kisoissa mailan luokse ehti osa kisajärjestäjistä 3. 60-vuotisjuhlalogon tekijä Niko Sandbacka käväisi liiton toimistolla. Sovittiin Nikon sisäänajosta lajiin 8 yksityisopastuksella ja tietysti SM-kisan huippupelejä Vantaan Energia Areenalla seuraten. 4. Tammisaaren BMK-84 juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Tässä seuran kilparyhmän Nelly Wallenius ja Ines Korin vauhdissa jättimailan kanssa 5. Ylituomarikoulutuksessa jättimailalla tehtiin syöttövirhe, joten penkillä istuva tuomari näyttää sääntöjen mukaisen käsimerkin 6. I-tason valmentajien ja kouluttajien koulutuksessa pääkouluttaja sai oppia ylärystylyönnistä – kyllä nyt lähtee! 1 Lisää juhlamailan kiertueesta facebookissa. sulkapallolehti.fi
5 2 6 4 3 sulkapallolehti.fi 9
Profiili Teksti ja kuvat Sara Anttila Kari Hotakainen Syntynyt 9.1.1957 Finlandia-palkittu kirjailija Kari HotaKainen Sulkapallo toipumisen horisontissa Vuonna 2012 tapahtuneen auto-onnettomuuden seurauksena itsestään selviltä tuntuvat arkiset asiat muuttuivat täysin. Onnettomuudesta toipuvan Kari Hotakaisen paranemista edesauttoi halu päästä pelaamaan sulkapalloa. Lajilla on ollut iso merkitys Hotakaisen elämässä jo 30 vuotta ja onnettomuuden seurauksena se rooli meinasi kadota kokonaan. Hän ei ollut varma pääsisikö enää koskaan pelaamaan sulkapalloa. Sulkapallo osana arkea Alun perin sulkapalloa pelaamaan Hotakaisen sai hänen ystävänsä. Hän houkutteli Hotakaisen mukaansa kertomalla, että sulkapallon peluussa kynnys hien syntymiseen on matala. Ja se oli menoa sitten. Hotakainen kertoo, että on tottunut koko ikänsä harrastamaan urheilua, varsinkin pallopelejä ja menemään esineiden perässä. Milloin jääkiekon, jalkapallon tai sitten sulan. Sulkapallossa lajina iski pelin yksinkertaisuus, mutta silti sen ääretön monimutkaisuus. Kuka tahan- 10 sa mökkisulkista pomputellut saa aikaiseksi, harrasteurheilussakin yhtenä pääpalkintona ajatellen, hyvän hien, mutta esimerkiksi lyöntien opettelu ei olekaan niin helppoa. Hiottavaa löytyy aina. Hotakaisen mielestä sulkapallossa saa käytännössä ilmaiseksi kunnonkohotuksen, sillä peli-ilon lomasta kuntoilua ei meinaa edes huomata. Lähtökohtana takaisin kentälle Sulkapallo on harrastuksista numero yksi. Hotakainen pelailee sulkapalloa noin kaksi kertaa viikossa, mutta toive olisi 3-4 kertaa. Nyt aika ei vain riitä siihen. Hotakaisen mukaan sulkapallo oli onnettomuudesta toipumisessa konkreettisen päämärän roolissa. Kun hän treenasi kuntoutuksen aikana kuntosalilla, juoksemalla tai uimahallissa, oli kaiken lähtökohtana pääsy takaisin pelaamaan. Sulkapallo toimi Hotakaiselle niin kutsutusti auttavana voimana toipumaan onnettomuudesta. ”Se oli suuri voitto, kun pääsin ensimmäisen kerran käymään Ruskeasuon hallissa pitkän ajan jälkeen pelaamassa”, Hotakainen kuvailee. Se tunne oli Hotakaisesta samanlainen kun hän onnettomuuden jälkeen pystyi taas kirjoittamaan ja kirjoitti sairaalakokemuksiinsa perustuvan kirjan Luonnon Laki. Kummassakin oli ollut pelko, että ei enää koskaan pystyisi. Niin yksinkertaisista asioista tulikin entistä merkityksellisempiä. sulkapallolehti.fi
SM ja Finnish Open Sulkapallokisoja Hotakainen seuraa mielellään. Hän pyrkii katsomaan vuoden aikana Suomessa järjestettävät sulkapallon suomenmestaruuskisat sekä Finnish Openin. Sulkapallon SM-kisat Hotakainen on käynyt katsomassa jo 25 vuoden ajan. Televisiosta tulleet kisat hän on myös nauhoittanut. Kisakokemuksista puuttuu sulkapallokisat ulkomailla. Hotakaista houkuttelisi esimerkiksi Malesia, Kiina tai Indonesia, joissa sulkapallolla on pitkät perinteet. Suomenmestaruuskisoihin 2014 Hotakainen tulee, kunhan hänellä on vain vapaa viikonloppu. Tästä linkistä voit lukea Hotakaisen ajatuksia sulkapallosta. Hotakainen on kirjoittanut tekstin ”Onko Ville Långin jalat myytävänä? Entä Frostin hermot?” vuonna 2006. Kuusi nopeaa kysymystä sulkapallosta 1. Minkä merkkinen maila? – Forza 2. Suosikki halli? – Ruskeasuon halli 3. Lempi lyönti? – Backhand, sillä sitä ei osaa vieläkään kunnolla 4. Millainen pallo? – Aito sulkainen, se on alusta lähtien toiminut pelivälineenä 5. Maukkain voittosi? – Nastolan turnauksessa välierissä pelaaminen 6. Kaksin- vai nelinpeli? – Nykyään nelinpeli, kun kuntoutuminen edistyy, niin sitten myös kaksinpeliä pystyy pelaamaan sulkapallolehti.fi 11
Teksti Joonas Jämsä | Kuva Sylvi Jormanainen | Video Tommi Saksa Taito- ja joukkuekisa - Ainutlaatuinen tapahtuma junioreille! Joulu ja uusivuosi leikkaavat kilpailukauden kahtia. Ennen kuin aikuiset ehtivät jalkautua takaisin kentille talviuniltaan, käydään loppiaisena perinteinen junioreiden taito- ja joukkuekilpailu. Tavallisista yksilökilpailuista poiketen 11-, 13- ja 15-ikäluokkien pelaajat kisaavat tapahtumassa joukkueena yhdessä seuratoveriensa kanssa. Päivä alkaa aikaisin aamulla kello yhdeksän. Joukkueet kerääntyvät yhteen ja esittäytyvät toisilleen etukäteen suunnitelluilla koreografioilla, joissa päästetään ilmoille hurjat kannustushuudot ja -riimit. Sitten alkaakin tapahtua: ensimmäiset joukkuekohtaamiset alkavat kellon lyödessä kymmenen ja jatkuvat aina iltaan saakka. Joukkueotteluiden merkitys ÖIF:n Inka Kolehmaiselle tapahtuman kivoin osuus on juuri joukkueottelut. ”On kivaa, kun oppii joukkueenjohtajalta uusia juttuja matsien lomassa”, Inka kertoo. ”On 12 myös kivaa, että kisapaikka on lähellä”, hän jatkaa. Toista mieltä voisi olla Jyväskylän Sulkapalloseuran porukat, jotka muodostivat tänä vuonna ainoan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevan joukkueen. ”Lähtö oli kello kuusi aamulla”, kertoo JySSin 13-luokan joukkueenjohtaja Aarni Pariola, ”ja illaksi ajamme vielä kotiin.” Matkan pituudesta huolimatta Aarni pitää tapahtumaa mukavana junioreille. ”Viime vuonna joukkueemme voitti 11-luokan. Tänä vuonna samoja pelaajiamme pelaa 13-luokassa, missä kyyti on vähän kovempaa”, hän tuumii. Tapahtuman pihvi on joukkuekilpailuosuus, mutta päivää rytmittää myös taitokisaosuus, jossa pelaajat viedään hetkeksi joukkuematseista sivuun suorittamaan taitorataa. Turnauksen joukkueet tulevat suorittamaan taitoradan rasteja päivän aikana vuoron perään aikataulun mukaan. Iltapäivällä kello yhdestä kahteen taitorata on kuitenkin varattu minisulkisikäisille eli 9-vuotiaille ja nuoremmille pelaajille, joita on yhden maissa kokoontunut taitoradan aloituspisteelle pari kourallista kuunsulkapallolehti.fi
telemaan vetäjän ohjeistusta. ”16!” kuuluu erään tytön suusta hetkeä myöhemmin, kun hyppynarurastin päätteeksi kysytään tuloksia. Onnistumisen ilo välittyy sivusta seuraajillekin. Taitoradalla monipuolisuutta Taitorata pitää tänä vuonna sisällään muiden muassa pujottelua ja hyppimistä valmiiksi rakennetun radan läpi kulkien. Myöhemmin radalla pelaajat saavat ottaa mailat käteen ja kokeilla taitojaan muiden muassa pallon pomputtelussa ja syöttötarkkuudessa. Yhteistä radan rasteille on se, että ne kehittävät sulkapalloilijalta vaadittavia ominaisuuksia. Järjestäjänä mukana ollut Riikka Sinkko tietää kertoa, että sulkapallotuubien keilaaminen on ollut lasten suosikkirasti. ”Minisulkis oli loistavaa!” Riikka hehkuttaa pienten sulkapalloilijoiden innostusta. Videoupotus ? Vauhtia ja fiilistä taito- ja joukkuekisassa Sopii ponnahduslaudaksi kilpailumaailmaan Rankka, mutta antoisa päivä takana Radan varrella Helsingfors Badminton Clubin 11-luokan joukkue seurailee mielenkiinnolla heitä seuraavan joukkueen suoritusta taitoradalla. Kuusihenkisen joukkueen johtaja Charlotta Nyström tuumailee, että tapahtuma on oiva ponnahduslauta kilpailemiseen myös ensikertalaisille. ”Joukkueessa pelattaessa myös vähän heikompien pelaajien on mahdollista kokea voitontunnetta, kun koko joukkue onnistuu”, Charlotta täsmentää. Tapahtuman luonteen vuoksi ei olekaan epätavanomaista, että mukana on paljon lapsia, jotka eivät ole ennen kilpailleet. HBC:n U11-joukkueen kuudesta pelaajastakin peräti neljä on ensimmäistä kertaa tapahtumassa mukana. Päivä saadaan lopulta pulkkaan hieman kello kuuden jälkeen illalla. Takana on lähes taukoamatonta kilpailua ja järjestäjien puolelta tapahtunutta lasten paimentamista. Kilpailunjohtaja Antti Rajasärkkä haluaakin ennen palkintojenjakoon siirtymistä kiittää lukuisia tapahtumassa mukana olleita vapaaehtoisia – niin joukkueenjohtajia kuin taitoradankin parissa puuhanneita henkilöitä -, joita ilman tapahtuma ei olisi ollut mahdollinen. Päivän onnistuminen on vaatinut mukana olevilta toimihenkilöiltä yhteispeliä, jotta aikataulussa pysyttäisiin. Paitsi että tapahtuma on ollut lapsille joukkueessa toimimista, on se eräällä lailla myös tarjonnut järjestäjillensäkin joukkuepelaamista ja yhdessä tekemistä. sulkapallolehti.fi 13
Lasten ja nuorten kokonaisvaltainen ja positiivinen kohtaaminen valmennustyössä Teksti Hanna-Leena Ronkainen (Suomen Valmentajat 5/2013) | Kuva Sylvi Jormanainen 14 sulkapallolehti.fi
Positiivinen ja turvallinen ilmapiiri valmentajan työkaluna Viime vuosina positiivinen psykologia on saanut jalansijaa alalla kuin alalla. Se tukee myös kokonaisvaltaista valmentautumisfilosofiaa. Positiivisen psykologian ydin on keskittyä tarkastelemaan asioita, jotka toimivat. Se korostaa onnistumiskeskeisyyttä ja on kiinnostunut siitä, milloin ihminen on parhaimmillaan. Negatiivisia asioita ei kielletä, mutta ne nähdään mahdollisuuksina uuden oppimiseen (Biswas-Diener, 2010). Valmentajan suhtautuessa positiivisesti jokaisen urheilijan oman parhaan mahdollisen potentiaalinsa saavuttamiseen, rakennetaan vahvaa pohjaa nuoren kohtaamiseen valmennustyössä. Mitä enemmän valmentaja kohtaa valmennettaviaan positiivisessa ja turvallisessa ilmapiirissä, sitä enemmän nuoret haluavat sitoutua tavoitteisiin. Positiivinen ilmapiiri on yksi toimiva lääke myös epäonnistumisen pelkoon. Epäonnistumisen pelko liitetään monesti kilpailutilanteisiin, mutta yhtälailla se voi pulpahtaa pintaan arkitreenissäkin. Valmentaja voi viestiä oman käyttäytymisen ja suhtautumisen avulla, että epäonnistumiset ovat sallittuja, ja että ne kuuluvat luonnollisena osana elämään. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että valmentaja näkee urheilijan epäonnistumiset mahdollisuuksina kehittyä tai että omat epäonnistumiset nähdään mahdollisuuksina pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaa ja miettimään uudenlaisia tapoja. Valmentajan uskallus myöntää ja kertoa avoimesti omista epäonnistumisistaan lisää turvallisuuden kokemusta. Valmentaja siis vahvistaa turvallista ilmapiiriä antamalla urheilijoille luvan epäonnistumiseen. Joskus tämän ääneen sanominen voi olla jollekin urheilijalle helpottava kokemus ja vapauttaa urheilijan monista vääristä usko- muksista. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö epäonnistuminen saisi tuntua ikävältä niin urheilijasta kuin valmentajasta. Olennaisinta on, miten epäonnistumiset kohdataan ja käsitellään. Kaikkien perustarve on tulla kuulluksi ja nähdyksi Valmennustilanteissa erityisen tärkeää on, miten valmentaja kohtaa valmennettavansa. Kyse on yleisestä positiivisesta suhtautumisesta valmennettaviin, aidon välittämisen osoittamisesta, kyvystä eläytyä lapsen ja nuoren asemaan sekä siitä, että lapsi tai nuori tulee kuulluksi. Kiireettömän ja turvallisen ilmapiirin luominen mahdollistavat nämä asiat. Niinkin konkreettiset, pienet asiat, kuten silmiin katsominen, kuunteleminen ja kuulumisten kyseleminen, ovat merkityksellisiä. Palautteen antaminen on myös yksi tärkeä kohtaaminen valmentajan ja urheilijan välillä. Vaihteleva ja toivoa ylläpitävä palaute motivoi urheilijaa kehittämään taitojaan. Joskus taas harkittu hiljaisuus on viisautta. Se, miten valmentaja kohtaa valmennettavansa, vaikuttaa siihen, miten valmennettavat suhtautuvat valmentajaansa. Lapset ja nuoret arvostavat sitä, että valmentaja antaa aikaansa varsinaisen lajivalmennuksen lisäksi muuhun ajatustenvaihtoon ja keskusteluun. Nuoret haluavat olla ylpeitä valmentajistaan (Hämäläinen, 2013). Lasten ja nuorten valmentajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. He jättävät valmennettaviinsa syviä muistijälkiä, joihin palataan myöhemmin aikuisuudessa. Yksittäisiin hetkiin pystyy palaamaan voimakkaasti eläytyen vuosikymmenienkin päästä. Mikä onkaan tärkeämpi muisto, kuin se hetki, jolloin valmentajani katsoi minua syvälle silmiin ja tiesin siitä katseesta, että hän oli aidosti ylpeä minusta. Koin olevani tärkeä ja merkityksellinen. Lähteet: Biswas-Diener, R. (2010). Practicing positive psychology coaching. Hämäläinen, K. (2013). Suomalaisen valmennusosaamisen malli- esitys valmentajaseminaari 10/13 sulkapallolehti.fi 15
Urheilulukiotoiminta on Sulkapalloliitolle osa ydintoimintaa – konkreettisia tekoja tulevaisuuden pelaajien hyväksi Urheilulukiot tarjoavat mahdollisuuden sovittaa yhteen tavallista määrätietoisemman valmennuksen ja opiskelun. Koulujen valmennus tarjoaa huipulle suuntaaville nuorille urheilijoille joustavat opiskeluja valmentautumismahdollisuudet. Nuoren tähdätessä kohti kansainvälistä uraa tarvitaan suuria treenimääriä ja hyvää valmennusta – urheilulukiot tarjoavat siihen näin ollen loistavan mahdollisuuden. 16 Teksti ja kuvat Sara Anttila sulkapallolehti.fi
M äkelänrinteen lukio Helsingissä on Suomen vanhin urheilulukio. Osa Märskyn valmennuslajeista on niin kutsuttuja koulun painopistelajeja, joissa toimii yhdessä lajiliiton kanssa nimetty valmentaja. Sulkapallo on yksi painopistelajeista ja siinä valmentajina toimivat Veli-Markus (Vellu) Melleri sekä Pekka Sarasjärvi. Vellu toimii Märskyn opettajana ja opetuksen sekä harjoittelutilat kustantaa koulu. Pekan valmennuksen kustannuksista vastaa puolestaan liitto. ? Valmentaja Pekka Sarasjärvi näyttää oppilaille mallia Mäkelänrinteen lukion sulkapalloryhmään 2013-2014 kuuluu 12 nuorta. Sulkapalloryhmään haetaan liiton pisteillä ja ryhmässä harjoittelevat käytännössä maan parhaimmat nuoret. He treenaavat valmentajien kanssa kouluaikana neljänä aamuna viikossa. Lisäksi harjoituksiin kuuluu fyysinen harjoitus kerran viikossa. Koulun puolesta nuorille tulee viikossa jo viidet treenit, jolla voidaan taata, että nuori pystyy harjoittelemaan lähes kaksi kertaa päivässä. Treenit ovat tason riittäessä avoinna muidenkin koulujen oppilaille, Märskyn sulkapallotreeneissä käy omien oppilaiden lisäksi oppilaita neljästä eri oppilaitoksesta. Valmentaja Vellun mielestä Märsky on Suomen merkittävimpiä huippu-urheilun keskuksia. Märsky käsittää monia eri lajeja, huippu-urheilijoita ja valmentajia. Tällainen yhteisö toimii isona voimavarana tarjoten mahdollisuuden erilaiselle yhteistyölle ja valmennuksen kehittämiselle yhdessä muiden lajien kanssa. Nuorten treenejä ajatellen Märsky ja URHEA (Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia) yhdessä ovat hillitön yhteistyökeskittymä, joka tarjoaa puitteet nuorten kehittymiselle menestyksekkäiksi huippu-urheilijoiksi, Vellu pohtii. tiin sulkapalloryhmä syksyllä 2001. Varsinais-Suomen alueella muodostui tuolloin tarve kehittää kilpasulkapallon olosuhteita alueella. Silloin nähtiin tärkeäksi panostaa nuorten lukioikäisten huippujen harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseen ja kehittämiseen. Kerttulin urheilulukiossa on sulkapalloryhmä, jota valmentaa Timo Koljonen. Ryhmään kuuluu yhteensä 7 pelaajaa ja lajitreenejä on kolmena aamuna viikossa. Yhtenä aamuna pelaajilla on myös oheisharjoittelutreenit. Kerttulin urheilulukio on Turun Seudun Urheiluakatemiaa koordinoiva oppilaitos. Urheiluakatemia toimii yhteistyössä muiden koulujen kanssa ja tarjoaa esimerkiksi oheisvalmennusta yksilölajeissa. Kerttulin urheilulukion sulkapallovalmennuksen kustannuksista vastaavat pelaajat, Sulkapalloliitto ja koulu. Myös Timo Koljosen mielestä urheilulukiotoiminta on erittäin hyödyllistä. Kun nuori urheilija haluaa satsata lajiin ja tarvitsee joustavasti järjestetyn lukio-opiskelun sekä urheiluvalmennuksen yhdistämistä, on urheilulukio tässä tärkeässä roolissa. Kerttulin lukion välitön läheisyys Kupittaan urheilualueen kanssa tuo myös paljon etuja, sillä se mahdollistaa treenien rytmittämisen, eikä aikaa kulu koulusta treeneihin liikkumiseen. Muitakin keinoja päästä huipulle? Vaikka esimerkiksi Mäkelänrinteen ja Kerttulin urheilulukiot tarjoavat huipulle pyrkiville loistavat edellytykset treenata useasti huippuvalmennuksessa ja useiden valmentajien ympäröimänä, on huippupelaajaksi mahdollista päästä myös ilman urheilulukion tuomaa tukea. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Rio-teamiin kuuluvat Iikka Heino ja Nanna Vainio. Videoupotus Turussa harjoitellaan Kerttulissa Kerttulin lukio on Suomen toiseksi suurin urheilulukio ja sijaitsee Turussa. Kerttulin urheilulukioon perustet? Kuntosalitreeneissä ponnistusvoimaa sulkapallolehti.fi ? Video: ”HIIT by Märsky” 17
Teksti Tommi Palmqvist | Kuvat Tapani Kilpi Juniorin kilpailemisen tukemisen keskiössä: läheiset ja seura Mikä saa juniorin aloittamaan lajin, matkustamaan lähes joka toisena viikonloppuna lajin parissa ja menestymään lajissa. Haastattelimme oululaisen Tervasulka-seuraa edustavien Arttu Mähösen ja Justus Kilven isiä sekä poikia itseään. Pojille tulee lajin parissa paljon kilometrejä ja matkapäiviä, mutta tämä ei tunnu missään. Laanilan ala-asteella opiskeleva 14-vuotias Justus Kilpi sai mailan käteensä jo kolmevuotiaana kotona. Säännöllinen pelaaminen kerran viikossa alkoi isän kanssa viisivuotiaana. Tervasulan harjoituksiin hän osallistui 8-vuotiaasta lähtien. Ensimmäiset kisat Justus pelasi voitokkaasti 8 vuoden iässä. - Sittemmin Justus on käynyt kutakuinkin kaikissa Suomessa järjestetyissä junnu-eliiteissä sekä monissa muissa ulko- ja kotimaisissa kisoissa vuosittain. Menestystä on tullut mukavasti, erikseen voisi mainita: U13 kaksarin ikäluokkamestaruushopea vuonna 2012 ja U15 nelurin ikäluokkamestaruuskulta vuonna 2013, kertoo Justuksen isä Tapani Kilpi. 18 17-vuotias Arttu Mähönen opiskelee toista vuotta Oulun Seudun Ammattioppilaitoksen talonrakennuslinjalla. Arttu aloitti sulkapallon ekaluokalla ja alkoi käydä myös seuran vuoroilla. Ensimmäinen kannustava kisa oli Ikäluokkamestaruudet Paraisilla Artun ollessa 10-vuotias. Arttu pelasi tuolloin ensimmäisen kerran sekanelinpeliä ja sai hiukan sattumalta parikseen Tuuli Härkösen. Kisasta tuli voitto. - Tämän jälkeen sulkapallo ohitti jalkapallon, joka jäi kakkoslajiksi. Sen pelaaminen loppui 15-vuotiaana.”, kertoo Artun isä Kari. Arttu kuuluu koulun yhteydessä olevaan urheiluakatemiaan. Akatemiaan kuuluminen mahdollistaa aamutreenit kolme kertaa viikossa koulun ajalla. Koulu tarjoaa kaksi ohjattua fysiikkaharjoitusta aamuisin, alan ammattilaisen johdolla. Läheisten ja seuran tuki tärkeää - Vanhempien rooli on Justuksen sulkisharrastuksessa keskeinen. Normaalien huolto- ja kuljetustehtävien lisäksi tähän on kuulunut laajamittainen kuljettaminen sulkapallolehti.fi
kisoihin ja leireille Oulusta käsin pääasiassa Etelä-Suomeen, mutta myös ulkomaille useita kertoja vuodessa. Isää Justus on koko uransa ajan ’joutunut kestämään’ treenikaverina kohtalaisen usein näihin päiviin asti. Justuksella on kaksi siskoa (17 v ja 12 v) sekä Äiti ja Isä. Kaikki tukevat Justuksen harrastamista minkä pystyvät. Tervasulan aikuiset kilpapelaajat ovat myös aina suhtautuneet ymmärtäväisesti eteenpäin pyrkivän nuoren miehen harjoitteluun milloin missäkin ryhmässä ja kokoonpanossa, tiivistää Tapani Justuksen lähipiiriä. - Meidän perheen elämä pyöri alkuvaiheessa melkoisesti sulkapallon ympärillä. Olin juniorivalmentaja seurassamme ja vanhin poikamme Juuso pelasi jo sulkapalloa. Samalla kun Arttu aloitti sulkapallon, myös hänen kaksoissiskokin Iida rupesi pelaamaan. Joten alkuaikoina kuljimme koko perheellä Helsingissä juniorikisoissa noin kerran kuukaudessa. Nykyään on ollut jo helpompaa, kun Arttu on kulkenut kisoihin omin päin. Molemmilla pojilla on sukulaisia ja hyviä pelikavereita, jotka pystyvät auttamaan pitkämatkalaisten majoittautumisessa kilpailupaikkakunnille. Vanhemmat ovat tästä hyvin kiitollisia. Kumpikaan pojista ei pidä pitkien kilpailu- ja leirimatkojen matkustamista rasitteena, vaan he sanovat tottuneensa siihen. Poikien terveiset lajista kiinnostuneille Arttu ja Justus kertovat seuraavansa sulkapalloa netistä ja oppivansa niistä liikkumista, lyöntejä ja pelitaktiikkaa. Kysyttäessä mikä sulkiksessa kiehtoo, pojat vastaavat: ”Vauhti, nopeus, taktisuus, monipuolisuus, kamppailu vastustajaa vastaan ja haasteellisuus.” sulkapallolehti.fi Arttu ja Justus kannustavat nuoria menemään vain rohkeasti mukaan seuran harjoituksiin ja kisoihin: - Seuroissa yleensä otetaan junnut hyvin vastaan ja siellä saa erilaisia pelikavereita. - Lajissa kehittyy ja menestyy, jos jaksaa harjoitella. - Kisat ja kisareissut ovat mukavia. 19
Teksti Sara Anttila ja Tommi Palmqvist | Kuvat Joonas Puhakka Suomenmestaruudet 2014 jaossa 60. Sulkapallon SM-kisatapahtuma Sulkapallon SM-kisat järjestetään tänä vuonna 60. kerran. Jo lukuna se on loistava, sillä tänä vuonna Sulkapalloliitto juhlii myös 60-vuotisjuhlavuotta. Kisojen tapahtumapaikkana toimii neljättä kertaa Vantaan Energia Areena. SM-kisaviikonlopun tarkoituksena on tarjota katsojille, pelaajille ja järjestäjille urheiluelämyksiä ja mukava viikonloppu. Viikonloppuun kuuluu tietenkin olennainen eli Suomen huippujen pelejä mutta sen lisäksi on tarjolla muun muassa menevää ohjelmaa perheen pienimmille eli MiniSulkis-toimintarata, väliajalla pelattava senioreiden Itä-Länsi ottelu +105-luokassa, koko viikonlopun kestävät välinemessut sekä uutuutena lyöntien nopeutta mittaava tutka! 20 Videoupotus ? SM-kisassa fanit löytävät idolinsa sulkapallolehti.fi
Välinemessut Kilpailutapahtuman lisäksi hallilla on välinemessut. ”Tulen vuosittain SM-kisoihin myös päivittämään varustevalikoimani. Täällä saa asiantuntevaa opastusta mm. mailojen ja tossujen hankintaan. Harvoin on näin osaavaa porukkaa opastamassa ostoksia kuin SM-kisojen väli- pahtuma. Tuolloin lapset pääsevät valtaamaan lämmittelykentän kisojen väliajalla. Minisulkis on 4-9-vuotiaille kehitelty sulkapallon sovellus. Minisulkiksessa käytössä on matalammat verkot, lyhemmät mailat ja toiminnan perustana on leikkiminen, pelaaminen ja hauskanpito. Osallistujan huoltajalle lauantaina ilmainen sisäänpääsy! Senioreiden Itä-Länsi ottelu Lauantaina MIniSulkiksen kanssa samaan aikaan järjestetään myös senioreiden Itä-Länsi -ottelu +105-luokassa. Tässä kolmen nelinpelin joukkuekisassa nelinpeliparin yhteisen iän tulee olla vähintään 105 vuotta. Tapahtumat ovat lähes rinnakkain Energia Areenalla, joten katsojat pääsevät näkemään kuinka laji soveltuu vauvasta vaariin. Lyöntinopeuden mittaus tutkalla nemessuilla. Lisäksi mailoja voi sopivasti kokeilla paikanpäällä ilman, että niitä pitää ostaa. Täällä on ollut myös mailojen jännityspalvelu. Siis paras palvelu yhdessä paikassa.”, sanoo SM-tapahtumaan osallistunut sulkisharrastaja. Välinemessuilta löytyy laadukas kirjo eri sulkapallotuotteiden valmistajia: FZ Forza, Victor, Apacs ja Kumpoo ovat kaikki mukana SM-kisoissa. Lipun ostaneilla on mahdollisuus voittaa päivittäin arvottava kilpamaila. Lue lisää kohdasta ”lippujen ostaminen”. Minisulkis Vantaan Energia Areenalla järjestetään lauantaina 1.2 klo 14 alkaen toista kertaa SM-kisoissa MiniSulkis-tasulkapallolehti.fi Katsojilla on nyt huikea mahdollisuus testata oma lyöntinopeutensa kisoissa, sillä mukana menossa on tutka! Tutkan avulla näet miten lujaa lyöntisi lähtee ja voit verrata sitä maailmanennätykseen. Maailmanennätys on 493 km tunnissa- mikä on sinun? Tule kokeilemaan ja vaikka kisaamaan kavereiden kesken. Vapaaehtoiset tekevät kisat mahdollisiksi SM -kisoissa vapaaehtoiset ovat avainasemassa pyörittämässä kisoja ja luomassa mukavaa tunnelmaa niin yleisölle kuin pelaajillekin. Vapaaehtoiset ovat ne, jotka mahdollistavat nämä kilpailut. SM-kisoissa on vuosittain ollut mukana noin 100 vapaaehtoista: • rajatuomareita, • pisteennäyttäjiä, • kenttien rakentajia, • kenttien moppaajia, • järjestysmiehiä, • toimitsijoita, • pallopäällikköä, • info-pisteen pitäjiä, • lipunmyyjiä. Vapaaehtoisia tarvitaan aina ja heitä ei ole koskaan liikaa. Toimitsijatehtävissä pääsee seuraamaan kisoja lä21
hituntumalta. Rajatuomarina vielä oikein läheltä. Tehtävät ovat vastuullisia, joten siksi niihin annetaan opastus. Opastus ei vaadi paljoa aikaa. Usein riittää innostus ja hyvä havainnointikyky. Vapaaehtoisille on tarjolla veloitukseton eväs- ja kahvitarjoilu Sulkapalloliiton puolesta. Tule mukaan vapaaehtoiseksi, sillä vapaaehtoisena olet myös itse aitiopaikalla seuraamassa kisatunnelmaa! Toimiminen ei edellytä lajituntemusta tai aikaisempaa kokemusta, mukaan voi ilmoittautua kuka vain. Erilaisia tehtäviä on runsaasti ja jokainen löytää niistä varmasti mieluisensa. Tästä linkistä voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi! ? Tunnelmaa vuoden 2013 SM-kisoista Kilpailupaikka Vantaan Energia Areena on ollut suomenmestaruuskilpailujen näyttämönä vuodesta 2011. Palloiluhalliksi rakennettua hallia ovat kaikki paikalla olleet kehuneet loistavaksi halliksi. Tilaa on vaikka muille jakaa. ”Penkit ovat pehmustettuja ja niille pääsee istumaan ympäri hallia. Tilaa riittää kaikille avoimessa hallissa ja fiilis on aina hyvä”, sanoo SM-kisoja hartaasti seurannut henkilö. ”Energia Areenalle on helppo tulla niin julkisilla kuin omalla autolla, sillä paikoitustilaa riittää hallin edustalla.” ? Klikkaa kuvaa saadaksesi laajemman kartan alueesta Energia Areenan lähialueen palvelut Lippujen ostaminen • Hallin edustalla on runsaasti parkkitilaa. • Hallissa on kahvio ja lounasravintola. • Kahvion aukioloajat ja lounastarjoiluajat selviävät kisan nettisivuilta. • Hallin lähituntumassa on Myyrmannin kauppakeskus monipuolisine palveluineen. Yhden päivän lippu Viikonloppulippu 22 Ovelta 10€ 20€ lippu.fi:stä 8,50€ 17€ Kisoissa arvotaan päivittäin lipun ostaneiden kesken välinemessuilla esittelevien yritysten kilpamaila. sulkapallolehti.fi
2013 voittajat tavoittelevat voiton uusintaa ? Yhdeksänkertainen suomenmestari Ville Lång ? Miesten nelinpelin suomenmestarit Iikka Heino ja Mika Köngäs SM-kisoihin saapuu tänäkin vuonna kaikki Suomen huiput. Mukana ovat muun muassa maailmallakin menestyneet ja viime vuoden suomenmestarit Ville Lång, Sonja Pekkola, Jenny Nyström sekä Anton Kaisti. Ennakkosuosikkeja on monia, mutta yksi vahva suosikki on miesten kaksinpelin yhdeksänkertainen mestari Ville Lång. Hän on eniten miesten kaksinpelin mestaruuksia voittanut suomalainen, sillä viime vuoden voitolla Ville ohitti kahdeksankertaiset mestarit Lars Henrik Nyberghin ja Pontus Jäntin. Nanna Vainion naisten kaksinpelin mestaruusputki katkesi viime vuonna, kun Sonja Pekkola otti kisoista kultaa. Naisten ja miesten nelinpeleissä voittajat ovat viime vuosina vaihdelleet. Vuoden 2013 suomenmestarit miesten nelinpelissä olivat Iikka Heino ja Mika Köngäs ja naisista Mathilda Lindholm ja Jenny Nyström. Sekanelinpeleissä Anton Kaisti ja Jenny Nyström ovat hallinneet vuodesta 2011 asti. ? Suomenmestari Sonja Pekkola vauhdissa ? Sekanelinpelin mestarit Jenny Nyström ja Anton Kaisti ? Naisten nelinpelin mestarit Mathilda Lindholm ja Jenny Nyström sulkapallolehti.fi 23
Teksti Mika Paavola ja Ilkka Hellgren | Kuva Mika Paavola Olympiapeleihin ilman maailman-rankingin pisteitä? Haluatko olla mukana aktiivisesti tekemässä urheilua ja kilpasulkapalloa? Olisiko mukava matkustaa urheilun merkeissä ja mahdollisesti päästä Olympialaisiin? Aluksi kurssille ja kotimaan kisoihin Oletko ollut hallilla huoltajan tai satunnaisen toimitsijan roolissa. Olisiko mukava tehdä muutakin kuin hidasta hallikuolemaa? Ehkä olet aktiivipelaaja ja elämäntilanteesi on muuttumassa sellaiseksi, että täysipainoinen panostaminen pelaamiseen ei ole mahdollista? Sinua 24 kuitenkin kiinnostaa olla aktiivisesti mukana sulkapallon parissa, mielekkäällä tavalla. Tai haaveenasi on päästä kokemaan olympialaista sulkapalloa? Sulkapallotuomarin ura on helppo aloittaa. Innostuksen ja mahdollisuuksien mukaan sitä voi harrastaa itselle parhaiten sopivalla tavalla. Voi keskittyä toimintaan lähialueesi kilpailuissa, laajemmin kotimaassa tai suunnata kokemuksen karttuessa ulkomaisiin tapahtumiin. Käytännössä tuomarointia kannattaa harrastaa sen verran usein, että rutiinit sujuvat. Näin on helpompi nauttia peleistä ja kisatunnelmasta. sulkapallolehti.fi
Aloittaminen on helppoa, ilmoittaudu Suomen Sulkapallotuomarit ja toimitsijat ry:n järjestämään tuomarikoulutukseen 29.-30.3.2014. Koulutuksen jälkeen on hyvä tuomita muutamissa kisoissa, jotta rutiinit tulevat tutuiksi ja pääsee tositoimiin katselmoinnin jälkeen. nan mielekkääksi ja itseäni kehittäväksi tavaksi antaa oma panokseni sulkapallolle. Ainut harmi on, että aloitin liian myöhään ja BWF:n ikäraja tulee vastaan liian nopeasti. Siitä huolimatta nautin kovasti kv-kisoissa käymisestä. Suosittelen kaikille! Kohti olympialaisia? Aloita ajoissa! BE Accredited Umpire, Kalle Saarinen Ennen ulkomaille menoa on hyvä hankkia riittävästi kokemusta ja rutiinia kotimaan kisoista. Kansainvälinen ura voi alkaa kotimaisista kansainvälisistä kisoista, Finnish Open ja Finnish International Junior Championships. Näin kuulutukset ja rutiinit englanniksi tulevat tutuiksi. Kun tuomaritoiminnasta haluaa tehdä uraa, koulutus jatkuu Badminton Europen (BE) akreditoinnin ja sertifioinnin kautta Badminton World Federationin (BWF) vastaavien tasojen kautta huipulle, ehkä Olympialaiseen finaaliin saakka! Katso koko Tuomarin polku täältä. Ura alkoi rajatuomarina Lasse Nyberghin, Jouko Degerthin ja erityisesti Tony Tuomisen suorituksia ihaillen. Toimin myös kuskina pelaajavaimolle ja peli-intoiselle poikalapselleni. Tuomarointi tuntui hyvältä lisältä kisamatkoille, koska omat pelini loppuivat järjestään ensimmäiseen kisapäivään. Grand Old Umpire Eino Väisänen innosti ja kannusti jatkamaan tuomariuralla nähtyään enemmän tai vähemmän surkean pelitasoni. Nyt BE-tuomarina saan edelleen mahdollisuuden nauttia huippusulkapallosta sekä kotona että valtakunnan rajojen takana. BE Certified Umpire, Eino Väisänen Miksi tuomariksi, mikä viehättää? Aktiivituomareista BE sertifioituna pisimpään toiminut Eino Väisänen on saanut sertifioinnin vuonna 2003 ja ”eläköityy” siltä tasolta nyt 2014. Liikkuva Espoo–verkkolehdessä 2012 haastateltu Eino kertoo mieleenpainuvimman hetkensä olleen vuonna 2008 Tanskassa joukkueiden EM-kisan loppuottelussa. ”Tuomarina kokee parhaat pelit parhaalta paikalta, tuomarituolista”, tietää Eino. Lue koko haastattelu täältä. Tuomarinuran huippuhetkiä, Björn von Veh ? Liittotuomari, Mika Paavola Aloitin tuomaroinnin ollessamme Paraisilla lasten kanssa kisoissa ja ties monennenko kerran mietin, että ei pelkässä katsomossa istumisessa ole mitään järkeä. Lasteni ansiosta olen siis tuomaroitunut. Koen toiminsulkapallolehti.fi Vuonna 2011 SM-kisojen yhteydessä koettiin harvinainen hetki suomalaisessa sulkapallohistoriassa, kun BWF myöntämä Meritorious Service Award ojennettiin Björn von Vehille, ensimmäisenä suomalaisena. Kunnianosoitus edellyttää pitkäaikaista kotimaista ja kansainvälistä toimintaa, jonka tunnusmerkit Björre täyttää helposti. Hänen kansainvälinen tuomariuransa alkoi vuonna 1978 Helsingin PM-kisoista nousten vuonna 1992 BWF:n korkeimpaan, ”Certificated”, tuomariluokkaan. Tämän jälkeen hän tuomaroi muun muassa vuoden 1996 ja 2000 olympialaisissa. 25
Teksti Sara Anttila | Kuvat Vellu Melleri Psyykkinen valmennus osa valmennuskokonaisuutta Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian verkkolehdessä Matkalla huipulle on julkaistu vuonna 2011 urheilupsykologi Paula Arajärven kirjoittama artikkeli ”Sulkapalloilijat kohti Rioa psyykkisen valmennuksen tuella”. Päivitimme artikkelia vuodelle 2014 ja katsoimme missä Rio-team tällä hetkellä menee. Paula Arajärvi toimii yhdessä kollegansa Terhi Lehtoviidan kanssa Rio-teamin psyykkisen valmennuksen ammattilaisina. Valmennukseen kuuluu erilaisia harjoittelujaksoja ja harjoituksia. Kaikkien harjoitusten tavoitteena on rakentaa ja vahvistaa laadukasta harjoittelun kokonaisuutta. Jokainen harjoitus on osa vuosia kestävää, pitkäjänteistä kehittymisprosessia. Psyykkisen valmennuksen projekti aloitettiin sulkapalloilijoiden kanssa vuonna 2010. Kohti itsenäistä valmentautumista Projektin aloittamisesta on kulunut kolme vuotta ja kahdeksas harjoitusjakso on juuri alkanut. Harjoittelujaksoissa, jotka kestävät aina yhden kauden, pelaajia tarkastellaan sekä joukkueena että yksilöinä ja heille luodaan henkilökohtaiset toimintasuunnitelmat. 26 Jaksoissa on käyty läpi muun muassa motivaatiota, joukkueena toimimista ja yksilöllistä kilpailuun valmistautumista. ”Neljänteen jaksoon mennessä urheilijoiden oli tarkoitus tietää mitä psyykkinen valmennus on”, Arajärvi esittelee. Kolmannen jakson jälkeen on vuorossa ollut jokaisen pelaajan henkilökohtaisen tilanteen ja tavoitteenasettelun kartoitus. Pelaajilla on yksilöllisemmät tavoitteet ja enemmän vastuuta myös itsellään. ”Tehdään yhdessä, mutta keskitytään itseensä ja omiin tavoitteisiin”, Arajärvi selvittää. Ryhmä tapaa kaudesta riippuen noin kerran kuukaudessa yhdessä, mutta jokainen työskentelee henkilökohtaisesti. Paikalla on tuolloin Paula Arajärvi tai Terhi Lehtoviita sekä lajivalmentajia. Kauden aikana on myös henkilökohtaisia tapaamisia. Projektivuodessa asetetaan oma tavoite Jokaisella pelaajalla on tällä hetkellä käynnissä oma projektivuosi, joka kestää syksystä kesään. Jokaiselle pelaajalle on annettu sama pohja projektiin, mutta jokainen asettaa oman tavoitteensa itse. ”Tavoite voi olla esimerkiksi harjoitteluun liittyvä tai esimerkiksi kilpailutavoitetta koskeva”, Arajärvi kertoo. ”Motivaatio itsensä kehittämiseen säilyy korkeana, kun tavoite on itselle sulkapallolehti.fi
erityisen tärkeä ja kiinnostava.” Projektivuoteen kuuluu 11 askelta ja niitä sekä edistymistä tarkastellaan säännöllisin väliajoin, kerran kuukaudessa. Projektivuoden etenemisestä keskustellaan myös Rio-tiimin lajivalmentajien kanssa. Piristettä tapaamisiin ja omakohtaista kokemusta psyykkiseen valmennukseen toi muutaman tapaamiskerran ajan vieraillut, maailman kisoissa hyvin menestynyt lumilautailija Aleksi Litovaara. Nykyään hän toimii coachina esimerkiksi urheilijoille ja ryhmille. Rio-teamille hän kävi kertomassa muun muassa omasta huippuurastaan ja omakohtaisesta psyykkisestä valmennuksesta. Tavoitteiden asettaminen osa valmennuskokonaisuutta Psyykkisessä valmennuksessa on kyse muun muassa tavoitteiden asettelusta. Pelaajat asettavat kausittain fyysisiä, teknisiä ja taktisia tavoitteita itselleen. Psyykkisessä valmennuksessa myös nämä tavoitteet luodaan selkeiksi ja niitä tarkastellaan erilaisista näkökulmista. Psyykkistä valmentautumista siis on, että asetetaan tehokkaat, arkiset tavoitteet myös esimerkiksi fyysisessä harjoittelussa ja niitä tavoitteita saavutetaan harjoittelun aikana. Rio-teamin psyykkinen valmennus tähtää vuoden 2016 Olympialaisiin Rio:ssa ja sen jälkeen tämä psyykkisen valmennuksen projekti tulee osaltaan loppumaan. Muutama vuosi on vielä jäljellä ja paljon edessä. Paula Arajärven vuonna 2011 kirjoittaman artikkelin Sulkapalloilijat kohti Rioa psyykkisen valmennuksen tuella, voit lukea tästä. sulkapallolehti.fi 27