Sulkapallo B a d m i n t o n Suomen Sulkapalloliiton verkkolehti 4/2013 Osallistu kilpailuun! Vammaissulkapalloa – kotimaassa ja maailmalla Teemana ravinto Minustako valmentaja? – Juniorin ja Rio Teamin Peruspalveluministerin terveiset www.sulkapallo.fi
RAAPUTA UNELMISTASI TOTTA UNELMA-ARVOILLA! Urheilun Unelma-Arpa on Valo Ry:n ja 16 urheilujärjestön yhteinen, Suomen suurin tilaus- ja kerta-arpajainen. Yhtenä omistajana ja edunsaajana on myös Sulkapalloliitto. Arpajaisten ylijäämä menee seurojen nuorisoliikuntaan Yli 160.000 voittoa - Voittoarvo yli 2,3 milj.€ Selkeä voittomahdollisuus Joka 5 arpa voittaa. Vapaavalintaisuus Kaikissa tavaravoittoluokissa. Voittotilillä voi säästää ja lunastaa isompia voittoja myöhemmin. Lisäarvonta - Kaikki rekisteröidyt voitottomat arvat ovat mukana 20.000€ arvoisen kultaharkon arvonnassa. Katso lisää osoitteesta: www.unelma-arpa.fi Ar v hin an 6 € ta !
7 10 SISÄLTÖ 6 20 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen: ”Sulkapallossa on kaikki ainekset kropan liikuttamiseen ja sopivaan hikoiluun.” 7 Huippukisat netissä – ilmaiseksi Laadukkaita live stream -lähetyksiä huippupeleistä 8 Uusia jäsenseuroja - Uutta vauhtia junioritoimintaan Uusien seurojen kuulumisia ja tavoitteita 10 Sulkapallon suosio kasvaa koululiikuntamuotona SulkisSäpinää lajiesittelyssä Hiekkaharjun koululla – onnistunut kokeilu! 12 Danish Junior Cup Kisatunnelmaa Tanskasta 14 Minustako valmentaja? 26 sulkapallolehti.fi Eelis Kauppisen tarina kohti valmentajan polkua 16 Valmennuspalsta Nelinpelin hyökkäyksessä tärkeintä on hyökkäävän parin yhteispeli 18 Kasva urheilijaksi- ravinto Nuoren urheilijan terveellisen ravitsemuksen periaatteet 20 Rio Team pelaajan, Suomen mestari Sonja Pekkolan treenipäivän ruokailu Ravintopäiväkirja kertoo urheilijalle, että polttoainetta riittää 22 Rio Teamin pelaajia ennätysmäärä ulkomaisissa seuroissa Yhdeksän pelaajaa ulkomaisissa sarjoissa kaudella 2013 – 2014 24 Tehdään se helposti helpoksi, yhdessä! Finnish Open ja SM-kilpailu eivät onnistu ilman aktiivisia yhdessä tekijöitä 26 Open Nordic Para-Badminton -kisasta tuli SULKISCUP 1 SulkisCup kisattiin Kisakalliossa kotimaisin voimin 28 Sulkapalloliitto 60 vuotta Vuosi 2014 juhlitaan läpi vuoden yhdessä seurojen kanssa 3
PORUKKATARJOUS TALIN SULKAPALLO- JA SQUASHKESKUKSESSA! KERÄÄ MUKAVA KAVERIPORUKKA. TARJOAMME 3 pelivuoroa (3 x 1 h) ja 2 tunnin VIP-saunan yhteishintaan Voimassa vuoden 2013 loppuun. Ei koske vakiovuoroja tai aiemmin tehtyjä varauksia. 4 www.talihalli.fi sulkapallolehti.fi
Pääkirjoitus Ylös, ulos ja pelille! Sulkapallo-lehti on Suomen Sulkapalloliiton virallinen lehti, mutta siinä julkaistut artikkelit eivät välttämättä edusta liiton virallista kantaa. Toimituskunta Mika Heinonen (päätoimittaja), Tommi Palmqvist, Ilkka Hellgren, Tommi Saksa, Sara Anttila Julkaisija Suomen Sulkapalloliitto Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2287 toimisto@sulkapallo.fi www.sulkapallolehti.fi Ilmoitusmyynti Mika Heinonen puh. 040 526 9949 Lehti julkaisee mielellään lukijoiden artikkeleita. Lehteen tarkoitetut tekstit tulee toimittaa liiton toimistoon os. toimisto@sulkapallo.fi. Mediatiedot Lehden koko 210 x 265 mm (leikkausvara 5 mm) Verkkolehti 3/2014 ilmestyy myös painettuna Verkkolehti ilmestyy 4 kertaa vuoden 2014 aikana: • 1/2014 ilmestyi tammikuussa • 2/2014 ilmestyi maaliskuussa • 3/2014 ilmestyy verkkolehtenä ja painettuna elokuussa • 4/2014 ilmestyy marraskuussa ISSN 2323-1505 Kannen kuvassa Peruspalveluministeri Susanna Huovinen ja valmentaja Pekka Sarasjärvi. Kuva: Olli Pulkkinen Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi. Liikalihavuus yleistyy lastemme keskuudessa. Keskiverto työntekijä ei pysty tekemään täyttä työpäivää. Näillä meitä on herätelty. Tämän vuoden nostona on ”istuminen tappaa”. Sen verran isosta asiasta on kysymys, että ei jää pelkästään nostoksi. Ja tälle asialle me voimme jokainen itse tehdä jotain. Lokakuussa Tanskasta tuli professori kertomaan meille miten he taistelevat istumista vastaan. Tanskassa on lisätty tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Kannatetaan! Ei olisi keneltäkään pois, jos esimerkiksi englannintunnilla keskusteltaisiin Lontoon murteella koulun piha-alueella liikkuen. Asiantuntijat kertovat, että istumme niin paljon, etteivät kohtuulliset liikuntamäärät riitä kompensoimaan istumisen tuomia haittoja. Hyvän liikuntaharrastuksen lisäksi kannattaa siis vähentää istumissa koulussa, töissä ja kotona. Tähän auttaa hyvät ideat uusista toimintamalleista. Kuka käskee, että tv:tä pitää katsella istuen? Onko perinteinen pulpetti paras oppimisalusta koulussa? Viisaat kertovat, että aivot toimivat tehokkaammin, jos olemme liikkeessä. Miksi siis opiskella tai tehdä työtä istuen? Voisimmeko yhdessä vaikuttaa siihen, että suomalaiset istuisivat jatkossa vähemmän? Sen lisäksi, että sulkapalloa pelatessamme liikumme, voisimmeko olla mukana käynnistämässä istumattomuuden kierrettä? Aikoja sitten on puhuttu, että hyvää treeniä ei kannata romuttaa roskaruokaa syömällä. Sovitaanko nyt, että ei romuteta treenin positiivista vaikutusta myöskään liialla istumisella? Ja mikä on liikaa istumista? Asiantuntijat rajaavat maksimaaliseksi istumisajaksi 6-8 tuntia päivässä. Huh, taitaa mennä yli tuon meistä monella. Ylös, ulos ja ihan mitä vaan liikuntaa! Mika Heinonen toiminnanjohtaja Suomen Sulkapalloliitto sulkapallolehti.fi 5
Teksti Esko Asikainen | Kuvat Olli Pulkkinen Susanna Huovinen Peruspalveluministeri ”Sulkapallossa on kaikki ainekset kropan liikuttamiseen ja sopivaan hikoiluun” Kuntosulan pelaajat haastoivat kansanedustajat tutustumaan sulkapallon saloihin vuonna 2011 järjestetyssä Sulk a p a l l o h a a s te e s s a . Myös nykyään peruspalveluministerinä toimiva Susanna Huovinen otti tuolloin haasteen vastaan ja osallistui tapahtumaan. Nyt muutama vuosi haasteen jälkeen Suomen Sulkapalloliitto selvitti Huovisen suhdetta sulkapalloon ja liikuntaan laajemmin. Huoviselle sulkapallo ei ollut täysin tuntematon laji entuudestaan, kun hän haasteeseen tarttui. Mutta kuten niin monelle muullekin vain palloittelumielessä pelanneelle ihmisille, myös Huoviselle useat tekniset seikat avautuivat täysin eri tavalla Sulkapallohaasteessa. Kuten Huovinen itse toteaa: ”Jo mailaotteeni taisi olla virheellinen ja lyönteihin tuli ihan uutta tehoa, kun neuvojina olivat pitkään lajia harrastaneet ihmiset.” Sulkapallohaaste herätti Huovisessa innostuksen elvyyttää opiskeluaikojen harrastus, mutta kiireinen työ ja äidin rooli estävät nykyään lajin säännöllisen pelaamisen. Tämän vuoksi lajeiksi ovat valkoituneet pääosin 6 lenkkeily ja kävely, jotka eivät ole aikaan ja paikkaan sidonnaisia lajeja. Huovinen myös tuo esiin sulkapallon sosiaalista arvokkuutta, joka onkin varmasti yksi lajin parhaista asioista. ”Tällä hetkellä taitavat olla opiskeluaikojen pelikaveritkin samassa elämäntilanteessa, joten yhteisten aikojen löytäminen on vaikeaa”, toteaa Huovinen. Peruspalveluministeri Huovinen korostaa sulkapallon ja ylipäänsä liikunnan tärkeyttä jokapäiväisessä elämässä. Hyötyliikunnan ja taukojumpan merkitys korostuu Huovisen ajattelussa vahvasti, ja hän seisookin sen ajatuksen takana, että me suomalaiset liikumme liian vähän. Monet työhön ja arkeen liittyvät ongelmat löytävätkin ratkaisun juuri esimerkiksi lenkin aikana Huovisen mukaan. Loppuun ministeri Huovinen toivottaa yhteiset terveiset koko Suomen sulkapalloilevalle kansalle sekä lajin aloittamista harkitseville ihmisille: ”Haluan kiittää vielä loistavia opettajiamme tuolloin 2011 saamastamme opastuksesta sulkapallon saloihin. Sitten haluan toivottaa kaikille lajin parissa viihtyville iloisia ja energisiä pelejä. Niille jotka eivät ole vielä lajia kokeilleet, kannustan lähtemään sulkapallon pariin! Voi kokeilla itsekseen, mutta varmasti myös jonkin kurssin kautta pääsee erittäin hyvin alkuun lajin parissa. Voin kertoa, että sulkapallossa on kaikki ainekset saada koko kropalle liikettä ja hiki pintaan!” sulkapallolehti.fi
Huippusulkapalloa netissä Oletko jo tutustunut Badminton World Federation:n ja Badminton Europe:n youtube-kanaviin? Ne ovat molemmat laadukkaita live stream -lähetyksiä lähettäviä kanavia ja niiltä löytyy otteluita myös tallennettuina. Näistä pääset seuraamaan Maailman ja Euroopan parhaita pelaajia, joukossa myös suomalaisten otteluita. BWF:n kanavalla esimerkiksi miesten kaksinpelin MM-loppuottelua on katsottu jo melkein miljoona kertaa – suosittelen, jos et vielä ole noita huikeita finaaleja nähnyt. sulkapallolehti.fi Badminton Europe:n kanavalla on myös pelaajahaastatteluja ”Smashing Stars” -sarjassa sekä huippuja esittelemässä omia hämäyslyöntejään. Huippupelejä ja muita tekniikkavideoita katsomalla oppii. Nämä sivut antavat innostavia esimerkkejä ja esikuvia junioreille ja miksei vanhemmillekin. Katso siis seuraavat lähetysajat ja ota vaikka fiiliksiä ennen seuraavaa sulkapalloharjoitustasi. 7
Teksti Ilkka Hellgren | Kuvat Inkoon Voima ja Ylivieskan Tennisseura Uusia jäsenseuroja - Uutta vauhtia junioritoimintaan Kysyimme kahden viime vuoden aikana Sulkapalloliiton jäseniksi liittyneiltä seuroilta kuulumisia ja tavoitteita sekä sitä, mikä sai seuran hakemaan liiton jäsenyyttä ja kannattiko se. Kaikkiaan uusia jäsenseuroja on kuusi, tuoreimpana tulokkaana Inkoon Voima elokuussa. Vuosi 2013 alkoikin vauhdikkaasti, 15.3. jäseniksi hyväksyttiin Forssan Tennisseura ja Toholammin Urheilijat. Ylivieskan Tennisseura tuli mukaan 2012 joulukuussa. VammaisSulkaPallo ry:n jäsenyys alkoi lokakuussa 2012. Tulokkaista Söderkulla Sulkapallo-Badminton (helmikuu 2012) taitaa olla jäsenistöltään nuorinta mutta vetäjät melkoisia lajin konkareita ja silti tai siksi kovassa vauhdissa. Kolme seuraa kertoi meille tarinansa, jotka ovat sen verran mielenkiintoisia, että tässä julkaistavien reilusti lyhennettyjen otosten lisäksi tarinat löytyvät kokonaisuudessaan www. sulkapallo.fi ”Sulkapalloliitto ja seurat” -osiossa, ”Seurojen kertomuksia”-sivulla. kilpailleet muiden seurojen riveissä” kertoo seuran aktiivinen puuhamies Tero Pökkylä. Ylivieskan Tennisseuran (YlTe) sulkapalloilijat ovat innoissaan jäsenyydestä, koska saavat nyt edustaa kotipitäjäänsä. Hienoa oli myös kilpailla ensimmäiset viralliset kisat omassa kaupungissa SSuL:n jäsenyyden ansiosta. Kisajärjestelyt sujuivatkin hyvin ja paikalliset firmat saatiin yhteistyöhön mukaan. YlTen tavoitteena on saada junioritoiminta käyntiin ennen vuoden vaihdetta. Muita tavoitteita ovat kansallisten ja aluekisojen järjestäminen vuosittain. Myös seuran sisäisiä kilpailuita jatketaan, samoin seuramatseja lähiseuroja vastaan. Ylivieskan Tennisseura – meille omat kansalliset! ”Ylivieskan alueella on ollut vähäiseltään sulkapallotoimintaa jo reilun kymmenen vuoden ajan, kilpapelaajia on ollut muutama, jotka ovat 8 ? Kalajokilaakson nelinpelimestaruudet. sulkapallolehti.fi
Toholammin sulkapalloilijat – kilpaillaan ja kehitytään! ”Toholammin urheilijoiden sulkapallojaosto on perustettu 2010. Usean vuoden ajan jaosto oli lähinnä kaverusten peliporukka, joka pelaili omaksi ilokseen koulujen liikuntasaleissa” paljastaa Janne Laakso. Kilpatoiminta käynnistyi 2011 innokkaimpien alkaessa kiertää Pohjanmaan sulkapalloilijoiden aluekisoja. Sulkapalloliittoon päätettiin liittyä 2013, halusta osallistua myös kansallisiin kisoihin. Jäsenyys mahdollistaa oman seuran edustamisen kisoissa ja tuo apua toiminnan kehittämiseen. Apua saatiinkin syksyllä valmennuskurssin muodossa ja välinelainalla sulkapallokerhoon. Keväällä 2013 käynnistettiin junioritoiminta koululaisten kerhotoimintana ja syksyllä 2013 alkoi säännöllinen junioritoiminta ja ensimmäiset juniorit osallistuivat PohSun aluekisoihin. Tavoitteet Toholammilla ovat junioritoiminnassa ja naisten sulkapallotoiminnan käynnistämisessä Virtaa Sulkapallosta tapahtuman avulla. Kevätkauden kohokohtana ovat seuran järjestämät aluekisat helmikuussa. Uutta Inkoon Voimaa – nuorista ponnistaen Inkoon Voimassa on pelattu vuosia sulkapalloa ajanvietteenä ja harrastaen omaksi iloksi. Pelaajat ovat olleet pääsääntöisesti varttuneempia miehiä. Joitakin nuoria on käynyt pelivuoroilla aikuisten kanssa pelaamassa. Nuorten pelailua seuratessa syntyi ajatus, että laji kannattaa aloittaa kunnon kurssilla, ettei mene ”reuhtomiseksi” kuten meillä vanhemmilla. ”Johtokunnassa on puhuttu siitä miten saataisiin uusia ihmisiä mukaan, miten saada nuoret mukaan liikkumaan ja pelaamaan. Sulkapallon ympärillä oli aktiivisinta toimintaa, joten sulkapallolehti.fi päätettiin järjestää sulkapallokurssi” valaisee tilannetta Teijo Kontio. Oli idea ja halu mutta kyky puuttui. Inkoon kunnasta saimme vinkin kahdesta sulkapallovalmentajasta. Lopulta kaikki rullasi vauhdilla eteenpäin, Kristiina Danskanen ja Sylvi Jormanainen vetäisivät kurssin. Ensin ? Voiman vapaa pelivuojärjestettiin SulkisSäpiro. Kuvassa edessä vas. nä-tapahtumat kaikilla Juha Kainulainen ja Sampo Inkoon ala-asteen kou- Kainulainen, takana vas Alexander Johansson ja Riku luilla. Tilanne oli loistaJärvinen. va, lapset saivat liikuntaa ja me saimme seurata huipputyyppien työskentelyä ja oppimme itsekin uutta. Liityttyämme Sulkapalloliittoon saimme myös materiaalista tukea sekä neuvoja ja opastusta kurssin järjestämisessä. Tavoitteena on saada nuoret pysymään mukana, lisätä harjoitusvuoroja ja pyöräyttää Inkoon koulujen koulusulkis-kisat. Sulkapalloliiton apu ja neuvot ovat olleet käytännönläheisiä, joten lyhyen yhteistyön alku on ollut meille erittäin antoisa. Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät talouspuoleen ja varainhankintaan, joihin toivoisi neuvoja ja opastusta liitolta. 9
Sulkapallon vaa suosio kas koululiikuntamuotona Teksti Tommi Palmqvist ja Sara Anttila | Kuva Janne Kettunen Olemme viime aikoina saaneet lukea kuinka eri puolilla Eurooppaa on sulkapallo otettu mukaan vahvasti koululiikuntaan. Tällaisia maita ovat olleet mm. Turkki ja Venäjä. Venäjällä sulkapallo on otettu myös osaksi armeijan liikuntaa. Tätä on perusteltu mm. sillä, että se kehittää taktista älykkyyttä ja kykyä reagoida ja ennakoida muuttuviin tilanteisiin. Suomessa sulkapallon suosion kasvusta koululaisten keskuudessa kertoo tänä vuonna toteutetut kaksi tutkimusta. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin yhdeksäsluokkalaisten mieluisia ja epämieluisia kokemuksia koululiikuntalajeista. Toisessa puolestaan Vantaan kaupungin lasten asiantuntijaryhmä ja Liikkuva koulu-työryhmä tekivät kyselyn koulujen oppilaskuntien hallituksille koskien välituntien liikuntamahdollisuuksia. Peruskoulun liikunnanopetuksen keskeisenä tavoitteena on oppilaan kasvattaminen kohti liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteen tekee erityisen merkittäväksi se, että suomalaisista nuorista yli puolet harrastaa terveytensä kannalta liian vähän liikuntaa. Riittävä liikunta 10 nuorena edistää terveyttä kouluiässä, mutta lisää myös todennäköisyyttä liikunnan harrastamiseen aikuisiällä. Aikuisiän liikunnalla puolestaan on merkittäviä vaikutuksia yksilön terveyteen ja toiminta- ja työkykyyn. Yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa tutkittiin liikunta-arvosanan suhdetta liikuntalajiin sekä koulun alueellista vaikutusta suhtautumiseen liikuntalajiin. Tyttöjen mieluisimmissa liikuntalajeissa oli jonkin verran enemmän vaihtelua: joukkuepelien lisäksi kolmen suosituimman joukkoon mahtui tanssia ja musiikkiliikuntaa, sulkapalloa sekä suunnistusta. Sulkapallo oli kiilannut tyttöjen kolmen suosikin joukkoon Oulun ja Etelä-Suomen läänissä, ja lentopallo Itä-Suomen läänissä. Vantaan oppilaskuntien hallituksen jäsenille teetetyn tutkimuksen vastauksissa välitunneille toivottiin järjestettävän esimerkiksi enemmän vapaata toimintaa, välituntidiskoja, sirkusta, temppuratoja, työpajatoimintaa sekä urheilukisoja ja -kerhoja. Välineiksi taas toivottiin erityisesti pitkiä hyppynaruja ja twist-naruja, jalka- ja koripalloja, pehmeitä isoja palloja, hyppykeppejä, sulkapalloja ja mailoja sekä hulavanteita. sulkapallolehti.fi
? SulkisSäpinää Vantaalla tavoitteena on aktiivisempi ja mukavampi koulupäivä dollisimman laajan skaalan eri lajeja. Sulkapallo harrastuksena ei ole myöskään niitä kalleimpia harrastuksia”, Liikkuva koulu –hanke on osa Vantaan kaupungin liiHannele pohtii valintojaan. kuntapalveluiden järjestämää Koulun liikuntavuotta ÖIF:in vetämä SulkisSäpinä oli opettajan mielestä 2013-2014. Sen tarkoituksena on tuoda kaupungin tarantoisa niin oppilaille kuin hänelle itsellekin. Jälkikäteen joamat liikuntapalvelut ja liikuntaseurat lähemmäksi opHannele oli keskustellut oppilaidensa kanssa onnistupilaita ja lisätä koulupäivän aikaista liikkumista. misista ja esimerkiksi siitä, mikä oli ennätys sulkapallon Tänä lukuvuonna opettajilla on mahdollisuus tilata ilmaipompottamisessa sen tippumatta maahan. Ensimmäisia lajiesittelytunteja Vantaalla toimivilta liikunsen luokan oppilaat olivat silminnähtaseuroilta. Hankkeessa on sulkapalloden innoissaan lajista. um s yö m on llo seuroista mukana Itä-Vantaan Urheilijat Palenius pitää hanketta mahtavaSulkapa kana Vantaan oppi– IVU sekä na, ”Näin kaikilla oppilailla on mahlasurheilukisoissa Östersundom IF - ÖIF. Opettajat voivat tidollisuus tutustua erilaisiin liikuntavan2013–2014. Kaikille lata tunnin suoraan urheiluseuralta, jolharrastuksiin. Toivottavasti tällainen tartaalaisille koululaisille at loin seuran ohjaajat järjestävät lajiesitteyhteistyö eri liikuntaseurojen ja koukoitetut Sulkapallokis tor Sp po m Ca än lyn oppilaille koululla. lujen välillä tulee jatkumaan ja kehitpidetä 3. centerissä 14.1.201 tymään entisestään.”, tiivistää PaTätä lisää ! lenius kokemuksiaan. Hiekkaharjun koululla toteutettiin Vantaan koulun valmennuksista 23.10.2013 ÖIF:in vetämänä SulkisSäpinä lajiesittely vastasivat ÖIF:n Antti Rajasärkkä ja Joonas Lepistö. neljälle 1. luokalle. SulkisSäpinä lajiesittely onnistui siis hienosti ja osalOpettaja Hannele Paleniuksen 1. luokka oli mukalistujat oppilaista valmentajiin olivat innoissaan. Tätä lina säpinässä. Palenius oli valinnut seitsemän eri lajia sää! ykkösluokille. Yksi näistä oli sulkapallo. ”Halusin mahsulkapallolehti.fi 11
Teksti & kuvat Eerika Kuurne Danish Junior Cup 12.–15.10. 2013 Danish Junior Cup kerää Euroopan parhaita nuoria sulkapalloilijoita pelaamaan saman katon alle. Tanskassa järjestettävä turnaus on yksi Euroopan kovatasoisimmista kisoista. Tänä vuonna Suomea lähti edustamaan sekä alle 15-vuotiaiden joukkue (U15) että alle 17-vuotiaiden joukkue (U17). pioihin. U17- luokan väliset taistot setvittiin Hvidovressa, ja vanhemmat suomalaiset pelaajat pelasivat omien sanojensa mukaan pääsääntöisesti hyvin. Yksilökisojen aikana nähtiin niin helpotusta, riemua, omien rajojen ylittämistä, taistelua, kuin myös pettymystä, itkua ja ärsytystä. Parhaimmat suomalaiset ylsivät 16 parhaan joukkoon. Lentokentälle saapui aikaisin perjantai-aamuna unisia, mutta innokkaita nuoria sulkapalloilijoita. Matkaan lähdettiin kunnon asenteella ja lentokoneessa ajatukset kohdistuivat tuleviin otteluihin. Kööpenhaminaan saavuttuaan, joukkueet suuntasivat omiin majapaikkoihinsa. Ensimmäinen päivä kului majoittautumisessa ja valmistautumisessa seuraavan päivän peleihin. ? Iiro Nokkala, MK-17. ? Iloisella fiiliksellä Tanskaan lähdössä Marikki Pitkänen (vas.) ja Jenni Rautiainen U17. ? Elina Niiranen, NK-17. Yksilökisat sujuivat hyvin Yksilökisat starttasivat yhdeksältä aamulla. Osa suomalaisista pääsi kentälle heti ensimmäisten joukossa. Pelien tuoma pieni jännitys kuului asiaan, mutta sitä osattiin hallita valmentajien rohkaistessa ja neuvoessa kentän laidalta. Taastrupissa käytiin U15- luokan ottelut, jotka vaihtelivat tiukoista trillereistä selkeisiin voittoihin tai tap? U15 sekanelinpeliä, Anton Monnberg ja Henna Lindber 12 sulkapallolehti.fi
? Tyttöjen nelinpeliä, Pihla Lindberg ja Inalotta Suutarinen U15 ? U17- joukkue valmistautumassa. Joukkuekisoissa tunnelma katossa Odotukset joukkuekisan menestyksestä vaihtelivat Suomen joukkueiden välillä, mutta jokaisesta pallosta aiottiin taistella tosissaan. Joukkuehenkeä lähdettiin nostattamaan kannustushuudoilla. Huutojen jujuina olivat realistisuus, pilke silmäkulmassa ja aggressiivinen taistelu. Ääntä ei puuttunut, kun joukkuekisa lähti käyntiin. Torvet ja rummut soivat, liput liehuivat ja joukkuetoverit huusivat ja kannustivat omiaan. Hälinästä ja ihmispaljoudesta erottuivat hyvin myös Suomen liput, sinivalkoiset verkkarit ja tsemppaaminen. ? Kannustusta torven kera. ? U17- joukkuekisa. Sekanelinpeliä, Jenni Rautiainen ja Iiro Nokkala. Matkan päätös Monipäiväinen kisa päättyi palkintoseremoniaan, jossa mitalit eivät tällä kertaa osuneet suomalaisten kohdalle. Kisasta jäi kuitenkin paljon käteen. Kokemusta, jota oltiin hakemassa, onnistumisia ja motivaatiota. Valmentajat antoivat paljon hyvää palautetta ja kehuja, mutta kertoivat myös kehittämisen paikkoja. Lisää itseluottamusta, rohkeutta ja ankaran kovaa treeniä. Siinä resepti, jolla ensi vuonna voitetaan pelejä. Tiimipalaverien jälkeen suunnattiin kotia kohti, ansaitulle syyslomalle, joka tuli tarpeeseen väsyneille, mutta onnellisille nuorille sulkapalloilijoille. Tulokset: www.danishjuniorcup.com Linkit liittoryhmän sivuille: U15 / U17 Valmentajat ? U15- joukkuekisa. Sekanelinpeliä, Inalotta Suutarinen ja Juha Honkanen. sulkapallolehti.fi Joonas Lepistö U15 Antti Rajasärkkä U17 13
Teksti ja kuvat Pasi Vilkki Minustako valmentaja? Eelis Kauppinen aloitti sulkapallon noin kolme vuotta sitten, melkein heti hän kiinnostui pelaamisen lisäksi myös valmentamisesta. Yksi syy tämän polun valitsemiseen valmennuksesta kiinnostumisen ohella oli halu kehittyä itse pelaajana. Eelis haluaa olla tulevaisuudessa sosiaalinen, luotettava ja hyväsydäminen valmentaja, mutta ensin hän haluaa kehittää oman tekniikkansa kuntoon. Nimi: Eelis Kauppinen Ikä: 18 Seura: Joen Sulka / Joensuu Mikä sulkapallossa lajina kiinnostaa, mikä sai sinut kokeilemaan lajia? Aloitin lajin noin kolme vuotta sitten, koska halusin kokeilla jotain uutta lajia. Olin ennen sitä harrastanut salibandya. Sulkapallo oli ihan erilainen laji, erityisesti minua kiinnosti erilaisten lyöntien opetteleminen. Niitä kun tuntui olevan enemmän kuin osasin aluksi aavistaakaan. Parasta sulkapallossa on mielestäni koko ajan muut- 14 tuva pelitilanne. Pitää koko ajan miettiä mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Ja sitten pitäisi tietysti osata lyödä joka paikasta ja liikkuakin oikein ja tehokkaasti. Entä kuinka monta kertaa viikossa harjoittelet sulkapalloa? Tällä hetkellä käyn pelaamassa kaksi kertaa viikossa. Kerran viikossa olen itse ohjattavana, toisella kerralla minulla on vastuu alku- ja loppulämmittelyjen vetäjänä. Olet vielä nuori. Lähdit kuitenkin melkein heti kokeilemaan myös miltä valmentajan työ tuntuu, mistä sait puolestaan kipinän siihen? Pari vuotta sitten alkoi kiinnostaa tuo valmentajan polku. Halusin nähdä valmentajankin silmin miten tätä lajia oikein opitaan ja opetetaan. Ajattelin myös, että pelaajana olisi sitten helpompi kehittyä kun oppii valmennuksen puolelta asioita. Mitä valmennus- ja täydennyskoulutuksia olet nyt käynyt? Toimin ensimmäistä kertaa sulkapallo-ohjaajana paikallisen liikunnan aluejärjestön eli Pokalin kesäleirillä kaksi vuotta sitten. Ehkä sieltä sitten tuli se kipinä valmennushommiin. sulkapallolehti.fi
Ykköstason lajikoulutusta tuli käytyä nyt kevättalvella 2013 Kuopiossa. Koin oppivani paitsi valmentajana, myös pelaajana tosi paljon. Oma valmentajani kertoi, että noiden kertojen jälkeen kehityin paljon lajissa. Pari viikkoa sitten kävin myös Kajaanissa Sulkapalloliiton MiniSulkis- koulutuksessa. Opin kuinka vähilläkin välineillä saadaan aikaan mukavia harjoitteita pienille lapsille. Meillä oli kymmenen eri rastia, jossa alle kymppivuotiaat kokeilivat eri sulkisjuttuja. Entä mikä on unelmasi valmentajana? Millaisena valmentajana näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua? Missä roolissa olet tällä hetkellä seurassasi valmentajana? Minkä ikäisiä on mukavinta valmentaa? Mitä koulutuksia aiot käydä seuraavaksi? Seurassamme on tuumittu, että aloitetaan kevyesti nämä valmennusjuttuni. Haluan kerätä vielä varmuutta ennen kuin otan vastuun ihan omasta ryhmästä. Toimin aina seuran leireillä apuvalmentajana, ja tosiaan kerran viikkoon vedän alku- ja loppulämmittelyt yhdellä vuorolla. Mukavinta olisi mielestäni vetää tuollaista 6-10 -vuotiaitten ryhmää. Sen ikäiset vielä tottelee ja kuuntelee valmentajaa. Olen kuitenkin tuon ikäisiä reilusti vanhempi ja valmentajana olo helpottuu kun on sitten sitä iän tuomaa auktoriteettia. sulkapallolehti.fi Jaa, vähän vaikea kysymys. En oikein osaa vielä katsoa kymmenen vuoden päähän. Haluaisin olla valmentajana sosiaalinen, luotettava ja hyväsydäminen. Tällä hetkellä nuorten valmentaminen on kiinnostavinta. Kilparyhmän vetäminen tuntuu vielä kaukaiselta. Eikä vielä olisi kokemustakaan sellaisen ryhmän vetämiseen. Koen että tekniikka pitää saada itsellä ensin kuntoon. Noista valmennuksen muista osa-alueista on oma valmentaja kyllä maininnut, mutta tuntuu että tällä tekniikan puolella on nyt järkevintä edetä. Tuleeko mieleen jotain mitä haluaisit sanoa muille nuorille, jotka miettivät valmentajan polulle lähtemistä? Pitää uskoa itseensä. Epäonnistuminen ei haittaa, koska koko ajan samalla myös oppii. Oppia ikä kaikki. 15
Teksti Antti Rajasärkkä | Kuvat Antti Rajasärkkä (piirrokset), Joonas Puhakka Valmennuspalsta Nelinpelin hyökkäys Nelinpelin hyökkäyksessä tärkeintä on hyökkäävän parin yhteispeli. Jos kumpikin tietää jo ennakolta täsmälleen, mitä toinen tekee, koko kenttä saadaan peitettyä tehokkaasti. Suomi-nelinpelissä liian usein joudutaan reagoimaan paitsi vastustajan lyönteihin, myös oman parin tekemisiin. Reagoinnista päästään ennakointiin joko sopimalla etukäteen, mitä tietyissä tilanteissa tehdään tai kommunikoimalla pallorallin ollessa käynnissä. Ennalta sopiminen toimii, kun tilanne on selkeä, mutta usein pelitilanteessa tapahtuu paljon ja nopeasti, eikä tilanteiden erottaminen toisistaan ole helppoa. Tarvitaan siis kommunikointia. Etumies on johtaja Mistä pallo saadaan varmimmin tapettua lattiaan? Vastaus tähän auttaa hahmottamaan sitä, mihin hyökkääjät pyrkivät. Paras paikka pallon tappamiseen on verkolla - siksi parin toinen osapuoli sijoittuu eteen ja toinen taakse lyömään smashia. Jotta puolustajien palautus tulisi mahdollisimman usein etumiehelle tapettavaksi, on smash sijoitettava etumiehen eteen. Tällöin puolustajien helpoimmat lyönnit eli suorat palautukset tulevat aina etumiehelle (kuva 1). ? Kuva 1. Muistisääntö: smash aina etumiehen eteen. Tästä seuraa se, että etumies päättää, minne takamiehen on hyökättävä. Jos takamiehen smash menee muualle, etumies on armotta 16 myöhässä seuraavasta tilanteesta. Ensimmäinen opeteltava asia nelinpelin hyökkäyksestä tulisikin olla se, että takamies oppii seuraamaan etumiehen sijoittumista ja valitsemaan lyöntinsä sen mukaan. Etumiehen paikka Mitä parempi hyökkäyspaikka takamiehelle tulee, sen epätodennäköisempää on, että puolustajat pystyvät lyömään palautuksen ristiin. Tämä antaa etumiehelle mahdollisuuden lähteä painostamaan laitaa. Silloin luonnollisesti smash on myös sijoitettava laitaan (kuva 2). ? Kuva 2. Hyökkäys laitaan - huomaa lyhyempi nosto verrattuna kuvaan 1. Etumiehen tehtävänä on arvioida hyökkäystilanteen laatu ja sijoittua sen mukaan. Päätös on tehtävä heti noston lähdettyä vastustajan mailasta, jotta takamiehellä olisi riittävästi aikaa nähdä etumiehen tarkka sijoittuminen ja valita oma lyöntinsä sen mukaan. Suora kierto Kierroilla tarkoitetaan tilanteita, joissa hyökkäävät pelaajat pyrkivät muuttamaan etu- ja takamiehen paikkoja. sulkapallolehti.fi
Etumies tilaa suoran kierron sijoittumalla takamiehestä nähden ristiin verkolle (ks. kuva 3). Takamies smashaa ja jatkaa välittömästi verkolle. Tämän jälkeen verkolla on kaksi etumiestä (!) valmiina tappamaan heikon palautuksen, jos sellaista vielä tulee. Jotta suoraa kiertoa voisi käyttää, on hyökkäystilanteen oltava erinomainen eli noston todella lyhyt, sillä jos puolustajat onnistuvat nostamaan smashin täyspitkänä, tulee hyökkääville pelaajille kiire hakea pallo. Suoran kierron tavoitteena EI ole vaihtaa etu- ja takamiehen paikkoja keskenään, vaan tappaa lyhyeksi jäänyt nosto mahdollisimman tehokkaasti. Smashin voi sijoittaa melkein mihin vain, sillä verkko on käytännössä tukossa, kun molemmat pelaajat ovat siellä. Useimmiten suora smash on kuitenkin paras vaihtoehto, sillä silloin pallon lentomatka on lyhin. ? Kuva 3. Suora kierto ja smashin jälkeen kaksi etumiestä. Ristikierto Ristikierron tavoitteena on pallon tappamisen ohella etu- ja takamiehen paikkojen vaihtaminen. Etumies ti- sulkapallolehti.fi laa ristikierron sijoittumalla ristipuolelle, mutta selkeästi kauemmas verkosta kuin suorassa kierrossa. Takamies hyökkää ristiin ja liikkuu eteenpäin oman kenttäpuoliskonsa puoliväliin. Koska valtaosa palautuksista tulee kuitenkin suoraan, on hyvin todennäköistä, että nosto tulee etumiehen puolelle, ja hyökkääjät pääsevät vaihtamaan osia. ? Kuva 4. Ristikierto ja pelaajien karkea vastuualuejako smashin jälkeen. Harjoittelu Parin kommunikointi perustuu sille, että takamies pystyy tarkkailemaan etumiehen sijoittumista ja lyömään sen mukaisesti. Toinen ja paljon suurempi haaste on etumiehelle tehdä oikeita päätöksiä ”tulenjohtajana”, sillä aikaa päätöksille on vain sekunnin murto-osia. Ainoa tie oppimiseen on - taas kerran - hurja määrä toistoja ja harjoitustunteja. Artikkeli on lyhennelmä Sulkapallolehdessä 4/2011 julkaistusta artikkelista. Lisää harjoittelusta www.sulkapallo.fi/365. 17
Teksti ja kuvat kasvaurheilijaksi.fi Kasva urheilijaksi Ravinto Nuori urheilija pärjää harjoittelun, levon ja unen ollessa tasapainossa. Yhden näistä pettäessä, vamma- ja sairastumisriski lisääntyy ja urheilullinen kehittyminen kärsii. Nuoren on opeteltava terveellisen ravitsemuksen periaatteet, mutta yhtä tärkeää on, että vanhemmat ja valmentajat ovat perillä urheilijan ruokailuun liittyvistä periaatteista. Nuoren urheilijan ravitsemuksen peruspilarit muodostuvat päivittäisistä aterioista, juomisista ja aterioiden rytmittämisestä sopivasti koulun ja harjoitusten lomaan. Kaikki päivän ateriat vaikuttavat harjoituksissa jaksamiseen ja palautumiseen. – te Liikuntatieteiden mais ntu ian as us ri ja ravitsem pi or sk illo tija Hannele Hi ihe ur on kirjoittanut kilpa 5 –1 lusta innostuneille 11 sille –vuotiaille tarkoitetu ilihe ur va as vustolle ”K n ise nto kii en jaksi”, miel ilihe ur en ar tikkelin nuor la Al . sta jan ravitsemukse otteita ar tikkelista. at kannattaa ajoittaa niin, että harjoitusten alkuun on aikaa muutama tunti, mutta välipalan voi syödä lähempänäkin harjoitusta. Arkipäivän aterioiden suunnittelussa voi käyttää apuna ateriarytmitaulukkoa. ? Arkipäivän ateriarytmitaulukko Aamupala käynnistää päivän ? Kehityskolmion pikkukolmiot: harjoittelu, lepo ja ravinto Arkipäivän menu Ravitsevasta aamupalasta saa energiaa päivään ja sen nauttimiseen kannattaa totutella. Aamiaisen väliin jättäminen aiheuttaa väsymystä, rauhattomuutta ja näläntunnetta, joka houkuttelee epäterveellisten välipalojen nauttimiseen. Hyvän aamupalan voi koostaa esimerkiksi puurosta, marjoista, jogurtista, tuoremehusta, täysjyväleivästä, kananmunasta, leikkeleistä ja juustosta. Arkipäivän säännölliset ruokailut koostetaan aamiaisesta, lounaasta, päivällisestä sekä 2-3 välipalasta. Pääruo18 sulkapallolehti.fi
Päivän pääateriat Iltapala täydentää Lounas on iltapäivän harjoituksia ajatellen tärkeä tankkauspiste. Lounaan väliin jättäminen aiheuttaa huutavan näläntunteen iltapäivällä, eikä puhtia riitä loppupäivään. Iltapalalla pyritään täydentämään päivällä kulutettuja energiavarastoja ja varmistamaan palautuminen. Iltapalan annoskoko määräytyy nälän tunteen mukaan. ? Kilpailupäivän ateriarytmitaulukko ? Urheilijan ruokaympyrä Harjoitusten ollessa heti koulun päättymisen jälkeen, kannattaa päivällinen suosiolla siirtää harjoitusten jälkeen. Muussa tapauksessa voi syödä ennen harjoituksia. Päivällinen koostetaan samoin periaattein kuin lounas. (ks. lautasmalli) Välipalat ja juominen Päivän välipalat sijoittuvat pääaterioiden väliin. Terveellisen välipalan aineksia ovat mm. leivät, jogurtit, viilit, raejuustot, myslit, puurot ja hedelmät. Urheilusuoritusta tukevassa ja myös palauttavassa välipalassa on mukana hiilihydraatteja energiaksi ja proteiineja kudosten rakennusaineiksi. Hyvänä ja nopeasti sulavana välipalana ennen treenejä toimii esimerkiksi banaani. Kun aikaa on enemmän jogurtit ja leivät sopivat useimmille. On tärkeää huolehtia nestetasapainosta pitkin päivää. Jokaisella aterialla tulisi juoda pari lasillista vettä tai maitoa. Urheilun aikana vesipullo on hyvä pitää matkassa. Mehuja ja urheilujuomia kannattaa käyttää silloin, kun harjoitusten kesto on useita tunteja tai harjoitellaan hyvin helteisissä olosuhteissa. sulkapallolehti.fi Vinkkilista nuoren urheilijan ruokailuun • Säännöllinen ateriarytmi – hyvä vireystila läpi päivän • Pääaterioiden koostaminen lautasmallin mukaisesti –riittävästi energiaa ja suojaravintoaineita • Hyvät välipalat – energiaa harjoituksiin, palautuminen käynnistyy heti • Paljon hedelmiä, vihanneksia, kasviksia ja marjoja – takaa tärkeiden suojaravintoaineiden saannin • Joka aterialla leipää, suositaan täysjyväviljaa – laadukasta energiaa ja suojaravintoaineita • Hyvälaatuista rasvaa leivän päälle ja ruoanvalmistukseen – sopivasti energiaa • Maitotuotteita 2-3 lasillista + muutama siivu juustoa päivässä – vahvistaa luustoa, lihasten rakennusaineeksi tärkeää proteiinia • Kalaa kahdesti viikossa tai kalaöljyä –D-vitamiinia, hyvät rasvat mukana korjaamassa tulehduksellisia tiloja • Juomana vesi tai maito – Nestetasapainon ylläpito • Karkkia ja limua silloin tällöin – herkut herkkuina ei nälkään! 19
Teksti ja kuvat Sonja Pekkola Rio Team pelaajan, Suomen mestari Sonja Pekkolan treenipäivän ruokailu Rio Teamin pelaajat osallistuivat keväällä Tarja Sandellin vetämään ravintovalmennukseen. Osana tätä valmennusta pelaajat pitivät ravintopäiväkirjaa. Naisten kaksinpelin Suomen mestari Sonja Pekkola kertoo tässä erään maanantain harjoitusohjelmastaan ja ravinnosta, jolla tuo treenipäivä on menestyksellä viety läpi. miksattuna sekä höystettynä karpalojauheella ja lasillisella maitoa. Lisäksi otan lisäravinteet (esim. D-vitamiini ja Omega3-kapseli). Aamutreeni klo 8:30-10:30 Viikko on virkistävää aloittaa kunnon salitreenillä! Teen lyhyitä 5 toiston sarjoja kaikille päälihasryhmille ja lisäksi teen huoltavia harjoitteita esimerkiksi olkapäille, pakaroille ja takareisille. Treenin pitää tuntua, mutta sen pitää pysyä terävänä. Kesto ei saa siis olla liian pitkä. Pidempi treeni myös kuluttaa liikaa energiavarastoja ja palautuminen on hidasta. Välipala Treenin jälkeen otan aina palauttavan välipalan: joko palautusjuoma (suklaa on suosikkimakuni!) tai rahkaa ja piltti/hedelmä. Lounas klo 12 Aamupala klo 7 Ennen aamutreeniä haluan tankata helposti sulavan aamiaisen. Suosikkini on kaurapuuro, raejuusto ja marjat 20 Reilu ateria auttaa kroppaa palautumaan kovasta treenistä. Lounaani sisältää lihaa, kanaa tai kalaa sekä riisiä tai perunaa. Lisäksi ateriaani kuuluu runsaasti salaattia ja vihanneksia sekä raejuustoa. Käytän paljon vähärasvaisia tuotteita, mutta lisään ateriaani aina rasvaa avocadon tai pähkinöiden sulkapallolehti.fi
muodossa. Feta ja mozarella ovat myös herkkujani, joita käytän salaatin kanssa kohtuullisesti. Ruokajuomana on rasvaton ja laktoositon maito. Välipala Hedelmä-marja smoothie tai pari ruisleipää kinkku-juusto-vihannestäytteellä auttaa minua jaksamaan läpi iltatreenien. Välipalani tulee olla riittävän täyttävä, sillä nyt täytyy pärjätä monta tuntia! Iltatreeni klo 18:30-21 Tämä on päivän lajiharjoitukseni. Vuorossa on tunti tehokasta individualia harjoittelua henkilökohtaisen valmentajani johdolla. Seuraavaksi ohjelmassa on puolitoista tuntia otteluita. Nyt on viimeistään aika ottaa kropasta kaikki irti, sillä yön ajaksi pääsee palautumaan! Välipala Treenin jälkeen palautusjuoma tai rahkaa ja piltti/hedelmä. Päivällinen klo 21:30 ? Kanaa Sonjan tapaan – sopii urheilijoille, niin nuorille kuin vähän vanhemmillekin sulkapallolehti.fi Syön lounasta muistuttavan aterian, mutta lisään hiukan hiilihydraatteja, jotta palautuminen seuraavaa päivää varten olisi mahdollisimman tehokasta. 21
Teksti Tommi Palmqvist Rio Teamin pelaajia ennätysmäärä ulkomaisissa seuroissa Suomalaiset huippupelaajat ovat kautta historian hakeneet kovia pelivastuksia pelaamalla jossakin ulkomaisen seuran joukkueessa. Perinteisesti suomalaiset ovat pelanneet Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tässä kauden 2013–2014 edustuksia ja pelaajat: Rio Teamin pelaajat ovat nyt tehneet oikean Euroopan valtauksen; peräti yhdeksän Rio Teamin pelaajaa neljästätoista edustaa ulkomaista seuraa. Uusia maita, joissa suomalainen edustaa ulkolaista seuraa, ovat Hollanti ja Ranska. Seuraedustus Käytännössä tämä tarkoittaa pelaajan kohdalla sitä, että ulkomaista seuraa edustava pelaaja ei voi edustaa kotimaista seuraa joukkuemestaruuskilpailuissa silloin, kun pelaajan joukkue pelaa kyseisen maan mestaruudesta. Kuvioon kuuluu pelaamisen lisäksi myös harjoittelua kyseisessä seurassa. 22 Eetu Heino ja Ville Lång edustavat saksalaista S G EBT BERLIN:ä. Joukkue on voittanut Saksan mestaruuden kolme kertaa peräkkäin, Eetun aikana kahdesti. S G EBT BERLIN on Saksan yksi kovatasoisimmista joukkueista. http://ebt-badminton.de/ Airi Mikkelä edustaa tanskalaista Randers BK -nimistä seuraa. Hän treenaa ja asuu Odensessa, mutta liigamatseissa Airi edustaa Randersia. Airin joukkue pelaa Tanskan 2. divisioonassa. http://www.rbk.dk/ sulkapallolehti.fi
Sonja Pekkola edustaa ranskalaista Volant Des Domes seuraa, joka pelaa Ranskan 2. divisioonassa. http://www.volantdesdomes.fr/ Anton Kaisti ja Jenny Nyström edustavat tanskalaista Odense Badminton Klubia, OBK:ta. Seura pelaa 2. divisioonassa. Nanna Vainio taas edustaa tanskalaista Greve Strands Badmintonklubia. Joukkue on ollut Tanskan parhaimmistoa 2000-luvulla ja viime vuonna seura sijoittui kolmanneksi. http://www.grevebadminton. dk/ Kalle Koljonen edustaa saksalaista seuraa Gifhornia. Kallen seura pelaa 2. bundesliigassa pohjoisessa sarjassa. http://www.obk.dk/ Iikka Heino edustaa hollantilaista Duinwijck nimistä seuraa. Iikan seura pelaa korkeinta tasoa Hollannissa. http://www.duinwijck. com/ http://www.bvgifhorn.de/ sulkapallolehti.fi 23
Teksti Ilkka Hellgren | Kuva Marjo Rakuuna Tehdään se helposti helpoksi, yhdessä! Sulkapalloliiton järjestelyvastuulla on vuosittain kaksi kilpailua. SM-kilpailu tammi-helmikuun vaihteessa ja maalis-huhtikuun vaihteessa Finnish Open. Kumpikaan kilpailu ei onnistu ilman isoa joukkoa aktiivisia yhdessä tekijöitä. Molemmissa kilpailuissa on huikea lista erilaisia tehtäviä, joista tässä kuvataan lyhyesti muutamia myös tekijöiden kertomana. Lisää tehtäviä ja tietoa niistä löytyy kisojen omilta sivuilta. Järjestyksenvalvoja Järjestyksenvalvojista osa on tehtävään koulutettuja ”kortillisia” ja muut tilapäisellä luvalla toimivia. Ryhmä vastaa tilaisuuden yleisestä järjestyksestä. Vastuisiin kuuluu myös sisääntulijoiden ohjaus ja pääsylippujen tarkastus. Keijo Pajunen aloitti yhteisen tekemisen viime vuosituhannella päästäkseen näkemään tapahtumien toteutusta. Tapahtumissa on myös aikaa työn ja hyvien pelien lomassa tavata vanhoja kavereita ja hankkia uusia. Keijon mielestä yhdessä tekeminen on palkitsevaa ja uusia tekijöitä kannattaa ja täytyy houkutella mukaan. 24 Kenttien asennus ja purku Ryhmä vastaa kenttien set-upin toteuttamisesta kokonaisuudessaan ennen kisaa ja kisan aikana (silloin, kun pelit eivät ole käynnissä) ja avustaa hallin kilpailukuntoon laittamisessa myös muuten, esimerkiksi toimitsijapöydät, katsomoalueiden rajaus, mainosten kiinnittäminen. Juha Haapola on sitä mieltä, että harrastus on antanut hänelle paljon ja tekemällä tätä yhdessä voi antaa vähän takaisin. Juhakin mainitsee hyvänä asiana tekemisen palkitsevuuden ja hänellä on kokemusta monesta eri tehtävästä vuosien varrella. Aina kaikki ei mene kuin elokuvissa, Juha muistaa 2011 Juniori-EM:ssä kenttämattojen olleen useamman sentin liian lyhyitä, mutta niillä mentiin, sponsorin kentillä. Rajatuomari on tuomarin paras kaveri ja näyttää tälle silmiin katsoen oliko kenttään osunut pallo sisällä vain ulkona. Mallikuvista on hyvä katsoa miten se oikein menee. Ratkaisevaa on se, mihin pallon nuppi osuu rippumatta siitä missä sulat ovat – eli nukkua ei saa. sulkapallolehti.fi
Susanna Monnberg muistaa ensitapaamisensa yhteisen tekemisen parissa tapahtuneen Juniori-EM:n aikana, kun hän työnsä puolesta toi Jura-kahvikonetta toimitsijakahvioon. Jotenkin sieltä matka jatkui kuin sattumalta rajatuomarin tuoliin, eikä alkujännityksestä huolimatta viimeistä kertaa. Rajatuomarina saa seurata huippusulkapalloa aidosti aitopaikalta. Yhdessä tekeminen tarkoittaa Susannalle niin omia lapsia kuin muitakin kivoja ihmisiä, joita tulee tavattua. Susannan innostus lajiin näkyy myös hänen blogissaan: Bad Mama’s kitchen and Good News Tuomari Tuomarina toimiminen edellyttää ainoastaan suoritettua tuomarikurssia ja reipasta mieltä. Seuraava kurssi on 29.3.2014 ja ilmoittautua voi vaikka heti (toimisto@sulkapallo.fi) Sen jälkeen kielitaistoisella innokkaalla henkilöllä on tie auki vaikka 2020 Tokion kisoihin. Eino Väisänen on ollut jollain tavalla tuomaritoiminnan kanssa tekemissä muistinsa mukaan kauan: ”Milloin mahtoi olla ensimmäinen Finnish International”. Korkeimman tason lajitapahtumissa hyvässä ja hauskassa porukassa, mikäs siinä on ollessa, tuomarina tai tuomaripäällikkönä. Eino on omien sanojensa mukaan valmis tulemaan jatkossakin mukaan ”jos vain huolitaan”. Hassun hauskojen ihmisten ansiosta hän myös suosittelee osallistumista kaikille muillekin: ”Näkeehän siinä samalla hyviä pelejä, läheltäkin”. sulkapallolehti.fi Mulle käy mikä tahansa! Näinkin voi joskus käydä. Toiset eivät vain osaa päättää mikä on se mukavin homma ja yleensä nämä tekijät ovat olleet monessa mukana, tekemässä yhdessä. Kuten Mia Petra: ”Muistaakseni olin ensimmäistä kertaa joskus 80-luvun loppupuolella SM-kisoissa Ruskeasuolla, hoitamassa tulospalvelua - kirjoituskoneella ja faxilla!”. Sen jälkeen Mia on ollut melkein joka vuosi mukana jossain tehtävässä SM-kisassa tai kansainvälisessä kisassa. Se on kiva tapa auttaa liittoa ja pelaajia ja on mukavaa olla mukana kisatapahtumissa. Mia on pyytänyt kavereitakin mukaan koska tekeminen on hauskaa ja siinä oppii tuntemaan sulkisihmisiä ja saa nähdä hienoja otteluita. Kehittämistä? Vastaajien mukaan tapahtumat ovat pääosin toimivia, pientä parannettavaa löytyy aina. Monet pienet ongelmat on edellisistä kerroista osattukin korjata ja palautteella saa monesti hyvää aikaan. Ohjeita ja aikatauluja täsmentämällä ja tiedonkulkua tehostamalla tapahtumista saa entistäkin mukavampia. Koko porukan asujen yhtenäisyydellä meidät saa näyttämään joukolta, joka oikeasti tekee tapahtumaa iloisesti yhdessä. Ilmoittautumiset on muuten avattu! 25
Teksti Sara Anttila & Mika Heinonen | Kuvat Kisakallion opiskelijat Open Nordic Para-Badminton -kisasta tuli SULKISCUP 1 Open Nordic Para-Badminton Championships -tapahtuma järjestettiin 11.-13 lokakuuta Kisakalliossa, Lohjalla. Tapahtuma tosin muuttui juuri ennen kisoja kotimaiseksi vammaissulkapallon SulkisCupin osakilpailuksi kansainvälisten osanottajien poisjäännin vuoksi. Tapahtuman järjesti Sulkapalloliitto ja VammaisSulkaPallo ry (VaSuPa) yhdessä Kisakallion Urheiluopiston kanssa. Iso kiitos Kisakalliolle, joka mahdollisti sekä toimivat tilat että opiskelijoiden osallistumisen järjestelyihin. 12 opiskelijaa sai kisoja ennen tuomarikoulutuksen ja he toimivat kisassa tuomari-, toimitsija- sekä viestintätehtävissä. Kisakallion opiskelija ja sulkapalloilija Riikka Sinkko toimi kisan koordinaattorina. Hän teki tapahtumasta tapahtumanäytön. 26 ? Riikka näyttää muille, miten helppoa tuomaripöytäkirjan täyttäminen on. Maailman Sulkapalloliiton (BWF) varapuheenjohtaja Paul Kurzo antoi hienolle tapahtumalle runsaasti kiitosta. Hänen mielestään Suomessa on luotu hyvä pohja vammaissulkapallon kasvulle. Kansainvälinen luokittelija, espanjalainen Jose Lopez, luokitteli pelaajat, joita kilpailuun osallistui 15 kaksinpelaajaa ja 6 nelinpeliparia. Paikalla olijat olivat tyytyväisiä; kilpailunjohtaja Ilkka Hellgreninkin mielestä fiilis kisapaikalla oli erinomainen. ? Kisakalliossa pelit käynnissä sulkapallolehti.fi
Lehden juttuun haastateltu Harry Tuomaala oli mukana Kisakalliossa. Hän on sulkapallossa suht uusi kasvo, mutta erittäin innostunut sellainen. Harry Tuomaalan mielestä SulkisCupin avauskilpailu Kisakalliossa onnistui hyvin. Aikataulut onnistuivat hänen kohdalla nappiin, eikä pelien välissä tullut kiirettä vaikka Harrylla kertyi pelejä kymmenkunta. Hän kehui myös perjantaina järjestettyä Pekka Sarasjärven vetämää harjoitusleiriä, jonka ansiosta paikat olivat valmiiksi auki peleissä ja niihin pääsi rennommin mukaan. Kilpailupaikkana Kisakalliota Harry piti ihanteellisena. ”Kentät, ruokailu ja majoitukset olivat kaikki lähellä. Paikkana Kisakallio oli hyvä.” Käteen Harrylle jäi kisoista positiivinen fiilis. Opiskelijat olivat hyvä lisä, sillä tuomareita oli kentillä tarpeeksi. Vaikka opiskelijat eivät olleet ammattituomareita ja epävarmuuttakin oli havaittavissa, oli Harryn mielestä muutama silmäpari lisää kentillä hyvä asia. Harry on pelannut aikaisemmin pyörätuolikoripalloa, mutta siirtynyt siinä pääasiassa valmennuspuolelle. Tällä hetkellä kiihko ja innostus pelaamiseen ovat siirtyneet sulkapalloon. ”On ilo nähdä oma kehitys lajissa. Sulkapallossa ei tule heti valmista vaikka kuinka harjoittelisi”, Harry tiivistää. Harry osallistuu tänä vuonna kaikkiin SulkisCupin osakilpailuihin sekä Oulussa järjestettäviin SM-kisoihin. Vammaissulkapallossa on mukana tällä hetkellä noin sata pelaajaa, mutta määrä on kokoajan nousussa. Harry kuvaili kuinka sulkapalloa pyritään viemään jatkuvasti uusiin kaupunkeihin. ”Harri Isomäki ja Jussi Pippuri ovat viitisen vuotta tehneet kovaa työtä asian eteen.” Kovan työn ja aktiivisten ihmisten ansiosta sulkapallo onkin levittynyt kohtuutasaisesti ympäri Suomea, etelässäkin se on lisääntymässä. ”Lisää aktiiveja ympäri Suomea kuitenkin tarvitaan”, Harry muistuttaa. SulkisCUPIN avauskisan tulokset löytyvät tournamentsoftwaresta. Lisää tietoa vammaissulkapallosta löydät täältä. Para-Badminton World Championships, 7.-10.11.2013, Dortmund, Saksa Suomalaista sulkapallohistoriaa tehtiin Saksassa, kun Harri Isomäki ja Kimmo Sirviö osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina vammaissulkapallon MM-kisoihin. Saldona oli yksi Harrin ottama voitto ja 7 tappioon päättynyttä, mutta arvokasta kokemusta antanutta ottelua. MM-kisaan osallistuneista 38 maasta uusia olivat Uganda ja Suomi. Mukana Suomen ryhmässä olivat luokittelukoulutuksessa Erja Kaakkuriniemi ja Ilkka Kyttä sekä kisajärjestäjäkoulutukseen osallistuneet Marita Kaipainen ja Jouni Penttilä. Hienoa VaSuPa! ? Kuvassa Kimmo Sirviö ja Harri Isomäki ? Kuvassa Harry Tuomaala sulkapallolehti.fi 27
60 vuotta nuori ”Nuorten Euroopan mestari Pontus Jäntti vuodelta 1987. Tämän jälkeen sulkapallon suosio räjähti kasvuun.”
S uomen Sulkapalloliitto täyttää ensi syksynä 60 vuotta. Millainen on 60-vuotias lajiliitto? Se voi olla keinutuolia odottava vanhus tai sitten uutta ajanjaksoa aloittava kokenut, innostunut ja verkostoitunut toimija. Luulen, että me kaikki haluamme kuulua jälkimmäiseen. Ja sen mukaiset ovat suunnitelmatkin. Sulkapalloliitto juhlii läpi vuoden yhdessä seurojensa kanssa. Ja toki mukaan otetaan muitakin – halleja ja muita olosuhteiden tarjoajia, välinetoimittajia ja muita yhteistyökumppaneita. Juhlimista löydetään isoista ja pienistä tapahtumista. Tänään Sulkapalloliittoon kuuluu 121 jäsenseuraa, joista kolme suurinta ovat yli viidensadan jäsenen suurseuroja. Pienimmät seurat ovat kaveriporukoita, joille pelaaminen hyvässä porukassa on toiminnan pääasia. Tähän on kerätty muutamia tapahtumia, joita seurat ovat meille jo ehtineet kertoa järjestävänsä juhlavuonna. Mukaan pääsee, kun laittaa liittoon tietoa tapahtumista. Ja tietysti kaikki liiton järjestämät tapahtumat ovat ”yhtä juhlaa”. Kesäkiertue laajenee Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kesällä 2013 stadilaiset törmäsivät bädikseen Lintsillä ja Hietsulla. Mitkä ovat uudet kaupungit ja vastaavat paikat? Se selviää lähiaikoina ja näkyy ensi kesänä. SulkisSäpinää lähtee juhlakiertueelle. Tehopakkaus Sylvi Jormanainen kiertää kouluja paikallisten seurojen kanssa syksyllä. Reittisuunnitelmaan voi vielä vaikuttaa. Syksyllä täysi-ikäiseksi tulee harrastekisa ”Kunnon Sulkaa Tiedossa”, kun se järjestetään 18. kerran. Syksyllä juhlii myös maamme vanhin sulkapalloseura. Helsingfors Badminton Club (HBC) täyttää 70 vuot- sulkapallolehti.fi ta. Juhlan kunniaksi se järjestää Finnish International Championships (FIC) – kisan syksyllä. Tapion Sulka liittyy Finnish International Junior Championships -kisoja järjestäviin seuroihin. Se otti järjestämisvuoron ja pyörittää varmasti upeat kisat loppusyksystä. Toivottavasti saadaan paljon myös ulkomaalaisia osallistujia mukaan. Syyskuussa pelataan Suomi – Ruotsi -maaottelut. Uusi maaottelumalli aloitettiin tänä vuonna ja paikkana oli Tukholma. Maaotteluviikonloppuna pelataan aikuisten ja neljän junioriluokan maaottelut Ruotsia vastaan. Tästä tehdään sellainen tapahtuma, että hyvä jos vieraat pelien jälkeen kotiin löytävät. Tuohon 12.–14.9. viikonloppuun sijoittuu myös Sulkapalloliiton 60-vuotisjuhlailta 13.9. Ympäri vuoden sijoittuvissa juhlatapahtumissa käytetään 60-vuotisjuhlalogoa. Sen suunnittelukilpailu on käynnissä. Lue lisää Logokisasta ja osallistu – voit voittaa pelivuoroja. Tätä ja paljon muuta on siis tulossa, mutta yksi kysymys tähän loppuun on pakko laittaa: Miten sulkapallo tuli Suomeen? Hajanaisia havaintoja sulkapallon pelaamisesta löytyy varhaisemmiltakin vuosilta, mutta vuonna 1943 Tanskasta kuntoutuksesta palanneen sotainvalidin Ole Juslénin todetaan tuoneen laji Suomeen. Tanskassa hän oli todennut lajin tehon kuntoutumiskeinona. Lähde: ”Puoli vuosisataa sulkapalloa Suomessa”, Tuomo Tennilä. 29