2 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 Itä-Suomen ylioppilaslehti Karismaattinen aluelehti, joka menee Ohtaansalmen yli, että heila htaa. Politiikkaa, viihdettä, kulttuuria ja kujetta Joensuussa, Kuopiossa, Savonlinnassa. Varaa mainospaikkasi paperilta tai verkosta. net
3 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
4 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
5 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 INKERI TAIVAINEN HÄSÄ JUMALAINEN T K
6 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 INKERI TAIVAINEN ASA & ODE ELOMAA T K
7 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
8 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
9 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
OVAT KUULEMMA MYÖS KOKENEITA JA TIETÄVÄT TEMPUN JOS TOISENKIN... ... NIMITTÄIN TSEKKAA JOS ET USKO www.nk.chamber.fi KAU PPAKAMA RIN NAIS ET, NE TODELLA KÄÄNTÄÄ MUN P ÄÄ N. ... KAU PPAKAMA RIN NAIS ET, NE TODELLA KÄÄNTÄÄ MUN P ÄÄ N. ... KAU PPAKAMA RIN NAIS ET, NE TODELLA KÄÄNTÄÄ MUN P ÄÄ N. ... ELINKEINOELÄMÄN EDUNVALVONNASTA! ELINKEINOELÄMÄN EDUNVALVONNASTA! ELINKEINOELÄMÄN EDUNVALVONNASTA!
12 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 INKERI TOIVAINEN ANITA TIITOV-LANNIE T K
13 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
14 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 PERA KAUPPINEN ASA ELOMAA T K
15 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
16 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
17 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 KÖSSI KAATRA ALMERLA KAASINEN T K
18 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 Näillä kuntoon! SS-ryhmäliikunnat 1.
19 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 KULLERVO MANNER IHA JUNKKERILA T K
20 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
21 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015
Maakaista. Maaseutuohjelmasta työkaluja yrittämiseen ja oman paikkakunnan kehittämiseen! Leikkejä ja vanhoja leikkikaluja Leikkimuseo Kotista Avoinna: heinäkuussa ti–su klo 13–17 muina aikoina tilauksesta Sisäänpääsymaksu: aikuiset 5 euroa, lapset 3 euroa ryhmät 4 euroa Tervetuloa! Pötsönlahdentie 127 82300 Rääkkylä 050 357 3344 www.leikkimuseokotista. Intersport Erä-Urheilu Kauppakatu 18, 80100 Joensuu Puh. 050 407 8748 Kauppakatu 23 b, 80100 Joensuu Puh. 050 407 9394 Intersport Joensuu Kesä tulee!
Vappu mielessä 25 vuotta! jo
24 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 JENNA KERTOJIA ASA ELOMAA T K
25 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 ”Hengitän useimmiten ensin sisään, sitten ulos. Pidän kyllä enemmän sisään hengittämisestä. ANNA MÄKI HENGITTÄMINEN
26 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 T K
27 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 PEDERS JULNÖT HUVI YLETYINEN T K HYVINVOINTI
28 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 Monessa Pohjois-Karjalan kunnassa eletään nyt kuntapolitiikan maanista vaihetta. Maanis-depressiivinen elonkierto on kunnissa tuttu ilmiö monen vuosikymmenen ajalta. Edellisen kerran kiimahuippu koettiin kuntakentässä laajemmin 90-luvulla ja sitä edellisen kerran 70-luvun puolivälistä alkaen. Sulkasadon kuntatyöryhmä on analysoinut ilmiötä ja päätynyt tulokseen, että poliittisen mielialan vaihtelulla on yhteyttä isompiin puoluepoliittisiin liikahduksiin. Käräjäoikeuden välttämiseksi kuntatyöryhmä ei tässä yhteydessä mainitse nimeltä yhtä(kään) puoluetta. KUNTAKOHTAISESSA tarkastelussa maanisvaihetta eletään pohjoisesta alkaen ainakin Lieksassa, missä monet valtuutetut ovat kunnostautuneet muun muassa täija syöpäläisjahtaajina. Ennusteen mukaan tilanne Lieksassa normalisoituu aikaisintaan parin vuosikymmenen kuluttua, kun inhimillinen sulatusuuni tuo valtuustoon kanta-astujien ja tulomuuttajien jälkeläisiä. Myös Pielisen itäpuolella on vahvoja viitteitä ylikierroksilla käymisestä. Moni juukalainen onkin huokaissut, että liian pitkään olikin niin tasaista. Rohkeimpien arvioiden mukaan kunnassa koettiin jopa kahdenkin vuoden pituinen riidaton jakso. Kun Juuasta laskeudutaan Polvijärvelle kitkun käry vahvistuu potenssiin. Teesin Polvijärven parhaaksi ymmärretään tarkoittavan sitä, että sitä parempi, mitä enempi saa vahinkoa aikaiseksi. POIKKEAMINEN MAAKUNNAN länsilaidalle Liperiin aiheuttaa kaikkea muuta vaan ei raikasta poliittista ilmastoa. Liperissä osa luottamusmiehistä ja viranhaltijoista voi laulaa, että Nyt mua viedään linnasta linnaan, mutta eipä hätää. Parhaiden liperiläisperinteiden mukaan aina tulee tilalle uusia. Milloin on riitaa taajamista, milloin kouluista, milloin miehistä tai naisista ja milloin ihan vain huvin vuoksi jostakin. Liperiläiset itse puhuvat leipäpitäjästä. Oikeampi nimitys olisi eikä-pitäjä. Kun matka jatkuu Kontiolahdelle kannattaa suojautua. Kunnan känkkäränkätkin elävät ison naapurinsa siivellä ja ovat niin kansainvälistä niin kansainvälistä televisioitavien pyssyhiihtojen lyhyen ajan. Suurimman osan vuodesta kontiolahtelaisten ääntä pitävät yllä peräkamaritytöt ja -pojat, joiden maailmanpiiri ulottuu ihan piha-aitaukselle saakka. SEURAAVAKSI KANNATTAA surffata opintomatkalle Kiteelle perehtymään siihen, miten helppoa on pilata kaikki minkä voi pilata; naapurisuhteet ihmisten ja kuntien välillä, ihmissuhteet, kaupungin talouden, työhyvinvoinnin, kuntakulttuurin ja oman henkisen hyvinvointinsa. Mutta varmastikin tästä toimintamallista Kiteellä tykätään, ei sitä muuten olisi jatkettu vaalikaudesta toiseen. Viereinen Tohmajärvi on Kiteen peilikuva. Ei hyvässä, koska kummallekaan peili ei hyvää näytä, vaan pahassa. Tai mistäs sen tietää, jos jotkut Tohmajärvenkin päättäjät mieltävät omaan pesään paskomisen positiiviseksi ilmiöksi. VALISTUNUT LUKIJA kysyy tässä vaiheessa, mihin listalta jäivät Valtimo, Nurmes, Ilomantsi, Joensuu, Outokumpu ja Rääkkylä. No, niissä eletään juuri nyt vähän seesteisempää, osassa jopa poliittisdepressiivistä vaihetta. Sulkasadosta vastaavan journalistiryhmän mielestä ne ovat ammatillisessa mielessä tylsiä kuntia, ei niistä otsikoita saa revityksi. Mutta ei luovuteta, aina tulee uusia jyt..., ei kun kuntapäättäjiä. Semmoisia raikkaita, jotka tietävät, miten kunnan ja maailman asiat pannaan kuntoon parissa viikossa. Valtimo Nurmes Ilomantsi Joensuu Lieksa Juuka Polvijärvi Kontiolahti Liperi Tohmajärvi Kitee Rääkkylä Outokumpu MAANISDEPRESSIIVINEN ELONKIERTO KUNNISSA MASENNUS MANIA Kuntiin pesiytyi räyhäkulttuuri PERA KAUPPINEN ASA ELOMAA T K KUNTAILMAPIIRI
29 SULKASATO // VAPPULEHTI 2015 Polvijärven uudeksi kunnanjohtajaksi valitun Annu Ahosen suurin puute on valintaa vastustavien mielestä riittämätön ikä. Sulkasadon kuntatyöryhmä kävi valinnasta valittaneiden kanssa saunantakaiskeskustelun, jossa syvimmät ja traumaattisimmat motiivit paljastuivat. – Meillä ei ole ollut vuosikymmeniin nuorta kunnanjohtajaa eikä muutakaan johtavaa viranhaltijaa. Liian nuoren johtajan valinta ei ole Polvijärven parhaaksi. – Totta kai nuoruus on vika, joka korjaantuu ajan myötä, mutta tapahtukoon korjaantuminen muualla kuin meillä Polvijärvellä, Ahosen valinnan vastustajat sanovat. Heidän mukaansa nuorehkon miehen valinta olisi ehkä ollut siedettävissä, koska nuori mieskunnanjohtaja ei todennäköisesti pystyisi kääntämään kunnanhallituksen miesjäsenten päätä. Nuoren naisjohtajan vaikutus jäseniin sen sijaan on arvaamatonta ja ainakin päiden kääntyilemisestä tulisi suorastaan haitallinen ilmiö. – Päät saattavat kääntyillä jopa refleksinomaisesti, eikä moinen tiedostamaton ja ailahteleva mielipiteenmuodostus ole hyväksi kunnalle, valintaa kritisoivat katsovat ja huomauttavat, että heidän päätään ei koskaan ikinä käännä mikään, koska se mikä on kerran sanottu, on kiveen hakattu. Lisäperusteena omalle näkemykselleen he tuovat esiin sen, että Polvijärvellä ei ole muutenkaan totuttu nuoriin. – Nuorista on vain harmia, vaivaa ja kustannuksia. Onneksi nuoret lähtevät täältä muualle heti peruskoulun jälkeen, eivätkä palaa ainakaan ennen eläkeikää. Polvijärvellä ikä on hyve Mopo on hauska sana, mutta mistä se tulee? Ennen vanhaan ajopeliä kutsuttiin myös mopediksi. Ovatko sanat mopo ja mopedi samaa perua? Eivät ole, vaikka läheltä liippaa. Mopo on ihan suomenkielinen sanaluomus. Se on lyhennetty sanasta moottoripolkupyörä. Yksinkertaista ja näppärää. Mopedi sen sijaan on laina ruotsista. Sanan keksi moottorijournalisti Harald Nielsen vuonna 1952. Sana on – ihan kuin mopokin – kahden sanan lyhennetty yhdistelmä (motor + pedal). Sana pedal on suomeksi poljin, joka sekin olisi kelvannut mopo-sanan luomiseen. NIIN KAUAN KUIN ON OLLUT koneita, ovat miehet nähneet niissä naisen. Ensimmäisiä mopomalleja jouduttiin monesti polkemaan terhakkaasti, jotta ne saatiin käyntiin. Niinpä 1950-luvun Suomessa keksittiin miesten kesken sanoa, kun kuvailtiin fyysispainotteista seksisuoritusta vailla sen ihmeempää hekumaa, että sitä piti panna kuin tulpatonta mopoa. Mielenkiintoisia mopon ja seksin kytköksiä on kansan keskuudessa tehty muitakin. Esimerkiksi erään joensuulaisen autokaupan johtajasta sanottiin taannoin työntekijöiden kesken, vinosti myhäillen, että hän “kävi mopolla ajamassa” kun ruokatunnillaan salarakkaansa luona pikapanolla piipahti. MOPON MAHDOLLISUUDET kutkuttivat. Jo polkupyörä oli muutama vuosikymmen aiemmin merkinnyt suurta harppausta, kun yhtäkkiä päästiin naapurikylään ja pidemmällekin elämänkumppania etsimään. Moposta tuli sitten suomalaisen maaseutuväestön geenipohjan lopullinen laajentaja. Nyt reviiriin kuului jo pitäjän kaukaisinkin tanssilava. Kylien sisäsiittoisuuden aika oli ohi. Luojan kiitos! Mopolla panopuuhiin T K