Suomen Lehdistö 6/2015 - Lehtiluukku.fi

MEDIA-ALAN OMA LEHTI • NrO 6 • 30.9.2015 • PErUSTETTU VUONNA 1930 SuomenLehdistö Hss Median Sevendays.fi-sivusto syntyi työntekijöiden bloggausharrastuksesta. Kävijöitä on paljon, ja ilmoitustuottotavoite täyttyi etuajassa. »Sivut 14–16 Työtehtävien laajennuttava Suut suppuun verkossa Keskustelupalstojen vihapuhe tympii sanomalehtiä. »Sivu 4 Kulut kasvavat konsernissa Paikallislehti pärjää paremmin yksin, kirjoittaa Mika Laine. »Sivu 5 Uudet kanavat kiehtovat Mediatalot testaavat Instagramia, WhatsAppia ja Periscopea. »Sivu 6 Tenna Talvi-Pietarila uskoo monitekemiseen mutta myös printtiin. »Sivut 8–9 Mikael Nybacka Olga Ivanisheva: Vallanpitäjien raha ohjaa Venäjän mediaa. »Sivut 10–13 Yleisöä edustava Heli Kärkkäinen nauttii työskentelystä JSN:ssä. »Sivut 8–9
Miksi Afrikka kirjoitetaan isolla? Miksi linnulla on sulat? Lukeminen on kurkistus tiedon maailmaan, joka on täynnä ihmettelyn aiheita. SuomenLehdistö
SuomenLehdistö 6/2015 3 6/2015 kolmesta poikki Lehtien jakelu turvattava sisältö AjAnkohtAiStA 4Lukijapalaute on lehdille ensiarvoisen tärkeää, kunhan laatu vain olisi parempaa. 5Konserniomistus voi tuoda yllätyksiä paikallislehdelle, valottaa Mika Laine. 6Sanomalehtien edelläkävijät testaavat jatkuvasti uutta viestintäteknologiaa. 7Ministeri Anne Berner haluaa luopua postitoimiluvista ja lisätä kilpailua. 8Tenna Talvi-Pietarila tottui painomusteen tuoksuun jo lapsena. tAuStAt 10-13 Median riippumattomuus on Venäjällä harvinaista. 14-16 Sevendays.fi yhdistää blogeja ja aiemmin julkaistuja juttuja. PALStAt 17 Robotit eivät pärjää ilman toimittajan apua. 18Mediajohtajan tulee osata johtaa luovuutta. 20Virheiden myöntäminen on vaikeaa, pohtii Pekka Vuollo JSN-nostossaan. 22Kartta World Publishing Expoon. ” Sanomalehdille vähintään viisipäiväisen, fyysisen jakelun säilyminen on elintärkeää.” Vihapuhe vaivaa keskustelupalstoja. Ilmestymispäivät Noora Autio 1) Miten ilmestymispäivien karsiminen on vaikuttanut levikkija ilmoitustuloihinne? 2) Oliko ratkaisu kokonaisuudessaan kannattava, kun huomioidaan painoja jakelukulut? 3) Onko teillä suunnitteilla uusia ilmestymiseen liittyviä tai muita isompia muutoksia? Vesa Kangas toimitusjohtaja, Oriveden Sanomat, Oriveden Sanomalehti Oy Kaksipäiväisyydestä siirryttiin vuosi sitten yksipäiväiseksi. Levikkitulot ovat pienessä laskussa, koska tilaushintoja ei voitu korottaa muutoksen takia. Tilauksia on menetetty jonkin verran, mutta suunta on toki ollut sama jo aiemminkin. Ilmoitustuloihin muutoksella ei ole ollut vaikutusta. Ratkaisu oli kannattava. Painokuluissa ei suurta säästöä synny, koska lupasimme lukijoille saman määrän sivuja kuin aiemmin kaksipäiväisenä lehtenä. Jakelukulujen pienenemisestä tulee merkittävä säästö. Uudistuksesta on saatu lähes pelkästään myönteistä palautetta. Aiemmat ilmestymispäivät olivat tiistai ja torstai. Yksipäiväiselle lehdelle sopiva päivä oli keskiviikko. Uutena ongelmana on nyt tullut Postin aie lopettaa peittojakelut keskiviikolta. Tuskin muutamme kuitenkaan ilmestymispäivää ihan heti uudelleen. Juha Pelkonen toimitusjohtaja, Keskilaakso, ESV-Paikallismediat Oy Lehden levikki on laskenut odotettua enemmän, mutta syynä ei ole pelkästään ilmestymispäivien vähentäminen kahdesta yhteen. Myllykosken tehtaan lopettaminen vaikutti vahvasti alueen asukkaisiin ja talouteen. Muutos tabloidista konsernin berlineriin ei myöskään saanut suosiota. Kokonaisuutena tappiollinen lehti muuttui kuitenkin selvästi plussalle. Kannatti muuttaa. ESV-Paikallismedioiden kaikki lehdet muuttuvat berlineristä tabloidiksi vielä ennen vuodenvaihdetta. Vastaamme lukijoiden toiveeseen. Tämä ei ole niinkään kustannussäästöasia vaan uudistuminen. Mahdollisia julkaisupäivämuutoksia pohditaan tarkemmin vuonna 2016. Veijo Tikanmäki kustantaja Maaselkä Vähemmän numeroita, niin vähemmän ilmoitustuloja. Lisätuloja haemme nyt kerran viikossa ilmestyvällä laajalevikkisellä markkinointipainotteisella ilmaisjakelulehdellä. Paperilehden levikki laskee tasaisesti, koska toimimme väestötappioalueella. Oli. Syntyi säästöjä. Emme unohtaneet muutoksessa tilaajia, koska heille avattiin yksipäiväistämisen yhteydessä verkkouutiset ja näköislehti. Tulevan vuoden aikana lähes koko juttutuotantomme siirtyy verkkoon tilaajille luettavaksi. Jatkuva muutos ja kehittäminen on käynnissä verkon puolella. Ilmestymisiimme ei ole tulossa muutoksia. > Lue myös digilehti ja lisää uutisia Suomen Lehdistön verkkopalvelussa osoitteessa www.suomenlehdisto.fi ANSSI VANJOEN työryhmä miettii parhaillaan liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta kotimaisen mediamarkkinan tilaa, sen kasvun esteitä ja keinoja kukoistukseen. Työryhmä keskittynee hallitusohjelman hengen mukaisesti digitalisaatioon. Se on merkittävin sanomalehtienkin toimintaan vaikuttava tekijä. Käytännössä digikehitystä rahoitetaan painetun lehden tuottamilla tuloilla, jotka ovat suoraan riippuvaisia toimivasta jakelujärjestelmästä. Lehtijakelun tiellä on nyt monia esteitä ja uhkia. Ne liittyvät sekä hintaan että palvelun saatavuuteen. HINTOJEN NOUSU on jaettavan postin vähenemisestä johtuva fakta, johon auttaa vain jakokierrosten yhdistäminen ja uusien tuotteiden saaminen kuormaan. Jos kaksi jakokertaa päivässä on liian kallis, on turvattava yksi kerta. Yhdistäminen on tehtävä sanomalehden herkän aikataulutarpeen mukaisesti. Haja-asutusalueilla on kyse ainoan jakokerran säilyttämisestä. Siinä apua on haettava muiden yksityisten ja julkisten kuljetusten yhdistämisestä postinjakeluun. Myös Postin ja yksityisten yritysten yhteistyötä on etsittävä ennakkoluulottomasti: jakeluverkon loppupään kuljetuksen voisi hyvin hoitaa paikallinen yrittäjä. Päiväjakelua uhkaa Postin mielimä jakelupäivien vähentäminen. Perusjakelu on haja-asutusalueiden turva, ja se on tärkeä myös valtakunnallisille lehdille. Nykyinen postilaki takaa EU-direktiivin mukaisen viisipäiväisen postinjakelun, mutta hallitusohjelmaan sisältyvä postilain uudistus on kyseenalaistamassa tämän peruspalvelun. Sanomalehdille vähintään viisipäiväisen, fyysisen jakelun säilyminen on elintärkeää. POSTIN MAINOSNIPPU estää paikallislehtien peittojakelut ja kaupunkilehtien jakelut kahtena arkipäivänä viikossa. Lehdet ovat joutuneet vaihtamaan ilmestyspäiviä, koska suoramainonnan jakaminen on Postille tärkeämpää kuin tiedonvälitys. Kuluttajien oikeus saada kaupunkilehti tai ilmaiseksi jaettu sanomalehti mainoskieltotalouteen on estetty, koska Posti tulkitsee osoitteettoman lehden sananvapauden vastaisesti mainokseksi. Kansalaisten mahdollisuus moniarvoiseen tiedonsaantiin on turvattava sekä postilain uudistuksessa että valtion jakeluyhtiön toiminnassa. Koko maan kattava jakelu sopisi hyvin mediatoimialaa tukevaksi julkisen palvelun tehtäväksi. Jukka Holmberg päätoimittaja jukka.holmberg@sanomalehdet.fi
4 SuomenLehdistö 6/2015 Lukijoiden kommentit ovat tärkeitä, mutta harva julkaisu on tyytyväinen niiden tasoon. UUtisten verkkokommentointi ja keskustelupalstat ovat sanomalehdille kinkkinen paikka. Syyskuun alussa Nyt.fi ilmoitti sulkevansa kommenttiosion kokonaan kahdeksi viikoksi, koska siitä on tullut ”areena oudolle möyhäämiselle”. Samana päivänä MTV ja Verkkouutiset ilmoittivat poistavansa kommentointimahdollisuuden maahanmuuttoaiheisista uutisista ja Iltalehti kertoi tehostavansa moderointia. Kansainvälisistä medioista muun muassa Reuters ja Popular Science ovat poistaneet lukijakommentit sivuiltaan tyystin. Syyt ovat samankaltaisia kaikkialla. Vihapuhe karkottaa keskustelijat, ja harhaanjohtavat kommentit saattavat jopa muuttaa muiden lukijoiden tulkintaa alkuperäisestä jutusta. Toimituksissa ollaan pääosin kuitenkin sitä mieltä, että lukijapalaute on itseisarvoisen tärkeää — kunhan keskustelun laatua saataisiin petrattua. Yksi tekninen keino on siirtyä käyttämään Facebook-kommentteja, jotka julkaistaan kirjoittajan nimellä ja kuvalla. Tänä vuonna niin ovat tehneet ainakin Kauppalehti ja Kansan Uutiset. – Tavoite on pitää uutiskommentointi asiallisena ja informatiivisena. Uudistus on siinä mielessä onnistunut. Se on myös lisännyt kommentoinnin määrää verrattuna vanhaan, sanoo Kauppalehden kehityspäällikkö Pekka Nykänen. Silti heikossa laadussa ei ole kyse pelkästään nimimerkillä kirjoittelusta, kuten jokainen rasististen Facebook-ryhmien julkisiin kommenttiketjuihin törmännyt tietää. Pakko tietää kirjoittaja Helsingin Sanomissa halutaan pitää kiinni mahdollisuudesta kirjoittaa nimimerkillä. Paine varmistaa kirjoittajan henkilöllisyys kuitenkin kasvaa, etenkin koska identiteettivarkaudesta tuli syyskuussa rikos. – Meidän on pakko ihan lähitulevaisuudessa alkaa tarkistaa, ovatko kirjoittajat oikeita ihmisiä, sanoo toimituspäällikkö Petri Korhonen. Korhonen ei vielä tiedä, miten varmistus teknisesti toteutetaan, mutta hän ei ole ajatuksineen yksin. Kauppalehdessäkin mietittiin, pitäisikö kirjoittajat tunnistaa jopa pankkitunnuksin. Paras lääke on moderointi, mutta se on työlästä. Useimmissa paikoissa viestit jälkimoderoidaan eli tarkistetaan ja poistetaan, jos ne rikkovat keskustelun ehtoja. Myös esimoderointia käytetään. Kalevassa anonyymien kommentoijien tekstit tarkistetaan etukäteen ja rekisteröityneiden käyttäjien kommentit jälkikäteen. Vertaismoderoinnin eräs muoto eli käytännössä mahdollisuus ilmoittaa asiaton viesti on todettu hyväksi apukeinoksi. Suomi24.fi-keskustelufoorumin omistaja Aller ilmoitti syyskuussa aloittavansa koulutuksen, jossa Suomi24:n moderoinnista kertyneitä kokemuksia jaetaan eteenpäin. Varsinainen moderointityö on monin paikoin ulkoistettu. Esimerkiksi Savon Sanomissa ulkoistuksella haluttiin siirtää verkkotoimittajien työaikaa enemmän juttujen kirjoittamiseen ja muuhun sisällöntuotantoon. Usean suomalaisen sanomalehden kommenttipalstoja vahtiikin nykyään ruotsalainen Interaktiv Säkerhet, jolla on myös suomenkielisiä työntekijöitä. Kansan Uutisten päätöksessä vaihtaa Facebook-kommentteihin painoi yhtenä syynä juuri esimoderoinnin aiheuttama työmäärä. – Sitä tehtiin oman työn ohessa koko hereilläoloaika seitsemänä päivänä viikossa, sanoo toimituspäällikkö Kai Hirvasnoro. Pääsyy oli kuitenkin keskustelun laatu. Kommenttipalsta oli vilkas, mutta täynnä provokaatioita ja jänkkäämistä. Nyt kommenttien määrä on laskenut, mutta Hirvasnoro arvioi puheenvuorojen sisältöjen parantuneen. Hyvä palautekanava Nettikommentit eivät ole pelkkä paperilta biteiksi siirretty yleisönosasKeskustelu siistimmäksi AJANKOHTAISTA
SuomenLehdistö 6/2015 5 AjAnkohtAistA: PUhEEnAihE ki ss apö yd äl le to. Palaute on sekä syvällisempää että pinnallisempaa ja sitä on enemmän, paljon enemmän kuin ennen. – Aiemmin kun otettiin yhteyttä toimituksiin, pantiin henkinen pyhäpuku päälle. Teksti oli jäsennellympää ja kapulakielisempää. Yritettiin kirjoittaa samalla tavalla kuin nähtiin virkamiesten kirjoittavan, Korhonen sanoo. Uutisten perässä julkaistavat lukijakommentit toimivat kahdenlaisena palautekanavana. Toisaalta niissä kerrotaan nopeasti jutuissa olevista virheistä, mutta niissä ehdotetaan toimittajille myös uusia näkökulmia ja muistutetaan siitä, että kaikki eivät aina ymmärrä, mitä jutulla on yritetty sanoa. Parhaassa tapauksessa kommenteista olisi hyötyä kolmelle osapuolelle: jutun tehneille journalisteille, kommentointiin ” Moderointia tehtiin oman työn ohella koko hereilläoloaika.” Alis A JA vit s Mitä seuraavaksi? NIILES NOUSUNIEMI digipäätoimittaja, Kaleva Olemme suunnitelleet, että pystyisimme pelillistämään Kaleva.fi-ympäristöä. vaikka lukijakuvien ympärille niin, että niiden lähettämisestä saa pisteitä. lukija ei olisi anonyymi seikkailija, joka käy lukemassa uutiset, kommentoi ja katoaa. Kävijät voisivat seurata omaa ja muitten kehitystä, ja pelillisillä ominaisuuksilla pystyttäisiin kannustamaan siihen. JUSSI MURTASAARI digipäällikkö, Savon Sanomat On ollut mietintöjä, josko pyydettäisiin keskustelemaan kunnallispoliitikkoja, maakunnan kansanedustajia ja mielipidevaikuttajia. Ei sitä ole käytännössä toteutettu, enkä tiedä, olisiko siitä apua keskustelupalstan virkistämisen suhteen. osallistuville lukijoille ja ulkopuolisille lukijoille, jotka sattuvat myöhemmin paikalle. Realismia on kuitenkin se, että useimmat toimittajat eivät osallistu keskusteluihin kovin aktiivisesti. Käytännössä jää verkkotoimittajien ja -tuottajien tehtäväksi huomauttaa jutun kirjoittajalle, että käy tarkistamassa kommenttipalstan sisällön, jos meno äityy hurjaksi. Kommentit tuovat nettisivuille jonkin verran liikennettä, mutta se on harvalle tiedotusvälineelle ensisijainen tavoite. Mainospaikkana foorumit ovat hankalia, sillä sekava ja vihamielinenkin keskustelu ei houkuta mainostajia. Facebookiin, Twitteriin ja erinäisille webfoorumeille siirtynyttä keskustelua ei juuri yritetä pakottaa takaisin omalle sivustolle. – Meistä on hyvä, että jutuista kirjoitetaan ja väitellään, koska se lisää keskustelua. Se on niitä harvoja asioita, joissa tässä markkinamediayhteiskunnassa ei tarvitse ajatella kaupallista puolta ja rahaa, Petri Korhonen sanoo. Olli Sulopuisto YksitYisomistUksessa olevia paikallisja kaupunkilehtiä on siirtynyt viime vuosina mediakonsernien omistukseen. Tänä päivänä yli puolet Suomessa ilmestyvistä paikallisja kaupunkilehdistä on konserniomisteisia, ja konsernisoituminen jatkuu edelleen. Syitä omistuspohjan vaihtumiseen on useita. Konserniomistukseen siirtyvällä lehdellä ja sen pienyrittäjällä saattaa elää unelma suuren mediayhtiön resursseista pienen paikallislehden kehittämiseksi. Paikallislehden tekemisessä on keskeisenä piirteenä monitekemisen kulttuuri, paikallistuntemus sekä nopea päätöksenteko. Mediayhtiöiden näkökulmasta taas yksittäisillä paikallislehdillä ei juuri ole painoarvoa, vaan mediayhtiöt tavoittelevat niillä levikkipeittoa – ja paikallislehdestä tulee yksi konsernin kulujen maksaja. Excelit ja ruutuvihot saavat väistyä, kun paikallistoimitukseen ajetaan sisään mediayhtiön käyttämät kankealta tuntuvat asiakashallintaja julkaisujärjestelmät. On siinä vanhakantaisella ilmoituskonsultilla opettelemista, kun jokainen asiakaskohtaaminen tulee merkitä jatkossa vihon sijaan asiakashallintajärjestelmiin. Viestintävälineet uusitaan ja palavereita varten rakennetaan videoneuvotteluyhteydet, ellei koko toimitusta sitten siirretä konsernin tiloihin ja kauemmas keskeltä kylää ja lukijoita. ennen paikallislehdessä it-asiat ja niihin liittyvät ongelmat hoidettiin omin voimin tai korkeintaan käytettiin tuttua sukulaispoikaa, jos tietokone sattui tilttaamaan. Järjestelmäintegraation myötä paikallislehden it-kulujen budjetti moninkertaistuu summaksi, jolla olisi ennen saanut palkattua vaikkapa oman it-osaajan taloon. Myös mediayhtiön hallinnolliset kulut jyvitetään paikallislehdille. Niiden vastineeksi saa vaikkapa tiukan ja joustamattoman luotonvalvonnan. Jos asiakkaalla ennen sattui olemaan laskuja rästissä, riitti myyjän puhelinsoitto ja laskujen maksusta saatiin sovittua. Konsernin perintäpolitiikka tarkoittaa luottokieltoa ja käteismaksua. On siinä mainosmyyjällä selittämistä, miksi hän ei voikaan julkaista asiakkaan ilmoitusta. Pienen paikallislehden tärkeimmät tulonlähteet ovat paikalliset kivijalkakaupat. Mediayhtiöiden myyntijohdossa keskitytään kuitenkin liikaa isoihin asiakkuuksiin ja yritetään kalastella sitä ”isoa kauppaa”. Paikallislehden rooli on vain tarjota pakettiin laajaa peittoa mutta alhaisella millihinnalla. Päätöksen teko viedään mediayhtiön pääkonttoriin, eikä paikallisella yksikönjohtajalla ole juuri muuta valtaa kuin toteuttaa konsernin linjauksia. Hallinnollisten tehtävien siirtyminen konsernille vapauttaa lehdeltä resursseja, mutta säästyvä aikaa kuluu mediayhtiön kanssa käytäviin toistuviin palavereihin. Paikallislehtien merkitys näkyy mediayhtiölle kokonaisuutena eikä yksittäisten lehtien omistamisena. Tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia paikallislehden sisältöön, jos toimintaa päätetään tehostaa toimituksia keskittämällä ja yhteisellä sisällöntuotannolla. Tämä vie ennen lukijaa lähellä olleen toimittajan entistä kauemmas pois lukijan arjesta. Jos yksityisomisteista ja yrittäjäpohjalta kustannettua paikallislehteä on johdettu tehokkaasti kevyellä kulurakenteella jo ennen siirtymistä mediayhtiön omistukseen, ovat säästökohteet vähissä. Suurin kuluerä lienee henkilöstökulut, jos konsernin veloituksia ei huomioida. Onko paikallislehdelle ainoa keino säilyä hengissä siirtyä pois konserniomistuksesta? > Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Itäväylän toimitusjohtajapäätoimittaja Mika Laine. ” Mediayhtiöiden näkökulmasta yksittäisellä paikallislehdellä ei juuri ole painoarvoa.” Paikallislehti ja konserniomistus
6 SuomenLehdistö 6/2015 AjAnkohtAistA omistautuneen tekijän. – Jos ei tee 24 tuntiin mitään, ei ole mediana olemassa. Se on tosi karu viesti, mutta nettiajan kiteytymä, hän sanoo. Käytännön ongelmiin törmää siinä, että yleensä sovelluksina toimivia uusia viestimiä ei ole suunniteltu ammattimaiseen käyttöön. Kun Helsingin Sanomissa haluttiin testata suoran videolähetyksen tekemistä, ensimmäinen ajatus oli hoitaa se Facebookin kautta. Se ei kuitenkaan onnistunut, koska tällä hetkellä Facebook-live toimii vain, jos käytössä on varmistettu, julkisuuden henkilölle tehty sivu. Helsingin Sanomien organisaatiosivu ei siis riitä. Samasta syystä Twitterin ja Facebookin menestyvimpiin uutisjulkaisuihin kuuluva, uusia välineitä innokkaasti kokeileva Mashable-sivusto on joutunut tekemään suoria videolähetyksiä Facebookissa päätoimittaja Pete Cashmoren sivulta. Niinpä Helsingin Sanomien some-sisällöntuottaja Kirsi Alm-Siira ja kehitystiimin tuottaja Ville Vihermaa päätyivät kokeilemaan livevideon lähettämistä Periscopesovelluksella. UUsia viestintävälineitä ilmestyy vähän väliä. Instagram ja WhatsApp ovat jo vakiintuneita, Snapchat hurjassa kasvussa ja maaliskuussa julkaistu Periscope kohta vanha tekijä, ainakin internetvuosissa mitattuna. Pääosa suomalaisten medioiden huomiosta keskittyy edelleen Facebookiin, koska sieltä saadaan eniten kävijöitä omille sivuille, mutta uusiakin välineitä kokeillaan. Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan kyse on avoimuudesta, uusien kanavien testaamisesta ja niiden hyödyn pohtimisesta. Esimerkiksi hän ottaa Twitterin, joka on nopea uutiskanava ja toimittajille hyödyllinen työkalu, mutta Aamulehden sivujen verkkoliikenteen kannalta mitätön. Almassa testejä on hajautettu eri lehtiin. Pohjolan Sanomissa on alkuvuodesta saakka välitetty pikaviestipalvelu WhatsAppissa lukijoille paikallisuutisia. Viestit lähetetään iltapäivällä tai illansuussa, jotta ne eivät keskeyttäisi vastaanottajien työpäivää. Vastaanottajien määrä on pienehkö, noin 250, mutta palaute hyvää. – Muistan kun tuli pääsiäinen ja silloin ei laitettu viestiä, niin joku oli aivan varta vasten soittanut toimitukseen, että ei ole tullut WhatsAppviestiä, päätoimittaja Maria Jauho kertoo. Helsingin Sanomien Nyt-liitteelle (katso myös SL 1/2015) WhatsApp on menovinkkejä ja uutisia. Nytin Whats App-tahti on Pohjolan Sanomia tiiviimpi ja sävy hieman erilainen. Oikean äänen löytäminen voi olla uutisten välittämiseen tottuneelle sanomalehdelle työlästä, etenkin kun se pitää vielä muokata jokaiseen välineeseen sopivaksi. – Instagram on fiilisja tunnepohjainen, WhatsAppin puolella ihmiset ovat hyvin informaationhaluisia ja löysyys on paljon vähemmän hyve, sanoo Nytin uutispäällikkö Jussi Pullinen. Esteiden ylittämistä Niin suorat kuin ennalta nauhoitetut videot ovat olleet viime aikojen trendituotteita. Snapchat-pikaviestipalvelussa on mahdollista julkaista kännykällä kuvattuja videoita, jotka kuka tahansa voi käydä katsomassa. Juju on siinä, että videot katoavat 24 tuntia julkaisun jälkeen. Radiokanava YleX on käyttänyt Snapchatiä muun muassa festivaaliraportointiin. Nyt-liitteen Snapchatkäyttö on kokeiluvaiheessa. Tähän mennessä on opittu ainakin se, että hyvin lyhyillä videopätkillä voi kertoa paljon — muutamankin sekunnin näyte paikan päältä tuntuu toimivan. Pullisen mukaan Nytin Snapchatseuraajista noin kymmenesosa katsoo videoita. Itsestään katoavat videot aiheuttavat sen, että Snapchatissa läsnäolo vaatii käytännössä sille Uutta viestintäteknologiaa testataan toimituksissa ympäri Suomen. Koko ajan kokeilemassa Nytin Instagramnäkymä. Nyt-liite on ahkerasti mukana uusissa viestintävälineissä. Kuvia, viestejä ja videoita > Instagram: Kuvien jakamiseen ja toisten käyttäjien seuraamiseen perustuva älypuhelinsovellus. Kun sovelluksen avaa, näkee ensimmäisenä muiden käyttäjien uusimmat kuvat. > WhatsApp: Pikaviestipalvelu, jossa liikkuu tekstin lisäksi myös kuvia ja ääntä. Lähetyslistojen avulla tiedotusvälineet voivat lähettää saman viestin useammalle vastaanottajalle kerrallaan. Voi käyttää nykyään älypuhelimen lisäksi myös selaimella. > Snapchat: Kuviin ja videoihin perustuva älypuhelimessa toimiva pikaviestipalvelu, jossa viestit häviävät sen jälkeen kun ne on katsottu. Vaihtoehtoisesti ne voi lisätä niin sanottuun Story-listaan, josta kuka tahansa Snapchat-käyttäjä voi käydä katsomassa ne 24 tuntia julkaisusta. > Periscope: Twitterin omistama älypuhelinsovellus, joka lähettää videota suorana maailmalle. Katselu onnistuu myös selaimella. Uutisia uusissa välineissä Ulkomaillakaan käytännöt eivät ole ehtineet vakiintua. Snapchat on pystyvideoineen niin erilainen julkaisuympäristö kuin muut, että pelkästään siihen keskittyneitä työntekijöitä on ainakin CNN:llä, Daily Maililla ja National Geographicilla. New York Times aloitti WhatsAppuutisoinnin vasta heinäkuussa. Se keskittyi seuraamaan paavin EteläAmerikan-vierailua. Monen tiedotusvälineen kehityskaari uusissa julkaisukanavissa vaikuttaa etenevän samaan tapaan. Ensin kokeillaan kaikkea mahdollista, dokumentoidaan toimituksen työskentelyä ja aletaan vähitellen siirtyä kohti normaalia uutistyötä, mutta uuden välineen keinoihin ja kieleen sopeutettuna. – Se on ihan loogistakin. Lukijoita kiinnostaa enemmän juttu kuin sen tekijät, Pullinen sanoo. Olli Sulopuisto ” Jos ei tee 24 tuntiin mitään, ei ole mediana olemassa.”
SuomenLehdistö 6/2015 7 AjAnkohtAistA liikenneja viestintäministeriö esittää, että valtioneuvoston myöntämistä postitoimiluvista luovuttaisiin ja tilalle otettaisiin Viestintävirastolle tehtävät ilmoitukset. Hallituksen esitys olisi tarkoitus toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi vielä tämän vuoden aikana. Mitä ilmoitusjärjestelmään siirtyminen tarkoittaa käytännössä, ministeri Anne Berner? – Esityksellä pyritään poistamaan potentiaalisten postiyritysten alalle tulon esteitä ja siten lisäämään kilpailua postimarkkinoilla. Käytännössä postiyritys lähettää ilmoituksen postitoiminnan aloittamisesta Viestintävirastolle, joka kuittaa ilmoituksen vastaanotetuksi ja kertoo samalla postilakiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat postitoimintaa Suomessa. Ilmoitusmenettelyyn siirtyminen helpottaisi lehtitalojen ryhtymistä kirjepostin jakeluun. Tähän mennessä toimiluvan saaneet yritykset eivät ole päässeet kunnolla aloittamaan kirjejakelua tiukkojen lupaehtojen vuoksi. Toimilupajärjestelmästä luopuminen vaatii postilain muutoksen. Siitä, mitä velvoitteita postiyrityksille mahdollisesti tullaan laissa esittämään, ei ministeri Bernerin mukaan ole vielä tässä vaiheessa valmistelua tehty arvioita. Toimiluvista luopumisen jälkeen toteutetaan postilain kokonaisuudistus. Ministerin mukaan siinä lainsäädäntö päivitetään vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, puretaan mahdollisia turhia normeja ja luodaan edellytykset uusien palveluiden ja innovaatioiden syntymiselle. Sanomalehdille tärkeän 5-päiväisen perusjakelun säilymiseen Berner ei ota suoraan kantaa. – Postilailla ja yleispalvelulla taataan kuitenkin kattavat ja turvalliset postipalvelut koko maahan. Sanomalehtien jakelusta ei ole postilaissa säädetty, ja sanomalehtien jakelukysymykset tullaan arvioimaan lainvalmistelussa esimerkiksi siten, että sidosryhmiä tullaan kuulemaan aktiivisesti, hän sanoo. Noora Autio m ik si ih m ee ss ä ja tko jut tu Yleisradio avaa lokakuussa uuden, kaikille avoimen palvelun, joka julkaisee suomalaisten itse tekemiä sisältöjä televisiossa, radiossa ja verkossa. Rahoitusta jaetaan 200– 2 000 euroa per projekti. Miksi perustitte Yle Folk -palvelun, hankkeen pääsuunnittelija, Ylen television ja Areenan julkaisupäällikkö Risto Kuulasmaa? Haluamme vastata digitaalisen ajan tarpeisiin ja luoda mahdollisuuden osallistumiseen. Lisäksi tämä on yksi tapa tavoittaa nuoret. Tv-ala on Suomessa vähän uinahtanut viimeisten kymmenen vuoden aikana, eikä tänne ole perustettu juurikaan uusia tuotantoyhtiöitä. Meillä on siten myös koko toimialaa rikastava missio. Suunnittelimme palvelun 15–25-vuotiaiden kanssa. He ovat ydinkohderyhmäämme, mutta kutsu sisältöjen tekemiseen on avoin kaikille. Millainen budjetti Yle Folkilla on? Satsaus ei ole aluksi iso. Budjetin kokoluokka on yhden sarjan, ei yhden kanavan suuruinen. Meillä on pieni tiimi, ja sisällön tekevät suomalaiset. Näyttää siltä, että sisällöistä ei tule olemaan pulaa. Lyhyessä ajassa meille on tullut satoja yhteydenottoja. Kuuluuko tällainen toiminta Ylen tehtäviin? Minusta tämä sopii täydellisesti Ylen tehtävänkuvaan. Me tarjoamme ympäristön, jossa voimme luoda uutta ilmaisua ja esitellä uusia tähtiä ja konsepteja. Folk rikastaa Ylen toimintaa. Sisällöt ovat vapaita, eikä Yle osta niihin omistajuutta. Noora Autio Lapin Kansa jakoi kaksi vuotta sitten tabletteja ja käyttöoikeuden näköislehteen kahden Lapin erämaan kylän asukkaille. Tavoitteena oli kuusi viikkoa kestäneen kokeilun aikana selvittää, voiko näköislehti korvata uutisvälityksen haja-asutusalueilla. Mitä testistä jäi käteen, ja millainen tilanne digitilausten suhteen on nyt, päätoimittaja Antti Kokkonen? Vanhat tilaajat ovat pysyneet, mutta uusia emme ole kokeilun kautta saaneet. Valtaosa on halunnut tilata edelleen digin rinnalla printtilehden: vain viisi viidestäkymmenestä on muuttanut tilauksensa kokonaan digitaaliseksi. Tie on edelleen pitkä. Kokeilun jälkeenkin olemme kiertäneet kylissä opastamassa ihmisiä. Meillä on yhteistyökumppaneita, joiden kanssa haluamme edistää sähköisten palveluiden käyttöä. Laitekauppa on kuitenkin jäänyt pois. Otimme kesän alussa käyttöön hinnoittelumallin, jossa digipalvelut sisältyvät kaikkiin tilauksiin. Kolmessa kuukaudessa liki puolet tilaajistamme oli luonut sähköisen tunnuksen. Tavoitteenamme on nostaa tätä lukua. Noora Autio Toimilupien tilalle pelkkä ilmoitus Kansalaisilta sisältöjä Yleen Erämaan asukkaat pysyivät printissä Posti on saamassa lähitulevaisuudessa uusia kilpailijoita kirjepostin jakeluun, sillä liikenneja viestintäministeriö esittää postitoimiluvista luopumista. ” Sanomalehtien jakelukysymykset tullaan arvioimaan lainvalmistelussa esimerkiksi siten, että sidosryhmiä tullaan kuulemaan aktiivisesti.” Liikenneja viestintäministeri Anne Berner tavoittelee kilpailun lisäämistä ja normien purkua postin jakelussa. viron sisäministerin haastattelu pakolaislinjasta, juttua maratonista ja Paris Hiltonin mahdollisesta Tallinnan-visiitistä. Keskisuomalainenkonsernin elokuussa perustama Tallinna24-verkkolehti tarjoaa laajasti uutisia, vertailuja ja menovinkkejä. Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan Virossa asuville ja matkustaville suunnattu suomenkielinen lehti on otettu hyvin vastaan. – Kovasti on tullut positiivista palautetta. Kiinnostus on ollut pelottavankin suurta; toivottavasti pystymme lunastamaan odotukset. Toki se, kuinka kiinnostus muuttuu euroiksi, on vielä toinen juttu. Tallinnassa vuosia asunut päätoimittaja Sami Lotila kertoo, että Suomen lisäksi lehti on saanut paljon huomiota Virossa. Hänen mukaansa luetuimpia juttuja on jaettu Facebookissa tuhansia kertoja. Kangaskorven mukaan laajeneminen Viroon on Keskisuomalainen-konsernin strategian mukaista ja perustuu suomenkielisen sisällön tarpeeseen etelänaapurissa. Yhtiö pyrkii laventamaan toimintaansa ”uudentyyppiseen tekemiseen, jossa voi hyödyntää vanhaa osaamista”. – Tämä sopii hyvin iltapäivälehtityyppisen Iltamakasiinin jatkeeksi. Tallinna24-lehteä tekee Sami Lotilan lisäksi suomalais-virolainen avustajaverkosto. Siinä saatetaan julkaista myös Keskisuomalaisen muiden lehtien tuottamaa Viro-aineistoa. Tallinna24 on mainosrahoitteinen julkaisu, ja sillä on mediamyyntiorganisaatio Suomessa ja Virossa. – On tapahtunut sellainenkin ihmeellinen asia, että mainostajat ovat kyselleet päätoimittajalta täällä Virossa, että miten saisivat ilmoituksen lehteemme, Lotila sanoo. Noora Autio Laajeneminen Viroon on Keskisuomalainenkonsernin strategian mukaista. PoSTi / ALeKSi KoSKinen Yle Folk kutsuu osallistumaan. Kiinnostus Tallinna24-lehteen ”pelottavan suurta” Tallinna24-verkkolehti on suunnattu Virossa asuville ja matkustaville.
taustat 8 SuomenLehdistö 6/2015 AjAnkohtAistA: lehti-ihminen JOKA AAMU ennen kuin Tenna Talvi-Pietarila nousee sängystä, hän tarkistaa älypuhelimeltaan kolme asiaa: Kainuun Sanomien näköislehden toiminnan, mihin aikaan lehti on edellisenä iltana painettu ja miten jakelu on sujunut. Jos ongelmia ei ole ollut, Suomalaisen Lehtipainon toimitusjohtajan ei tarvitse heti kiiruhtaa töihin. Viime aikoina töitä on kuitenkin riittänyt, sillä Suomalainen Lehtipaino -konserniin kuuluva SLP Kustannus osti maaliskuussa Alma Aluemedialta viisi Kainuussa ilmestyvää sanomalehteä: maakuntalehti Kainuun SanoSuomalaisen Lehtipainon toimitusjohtaja Tenna Talvi-Pietarila seuraa isänsä ja isoisänsä jalanjälkiä. Yritysjohtajaksi kasvanut mat, kaupunkilehti Koti-Kajaanin sekä paikallislehdet Sotkamo-lehden, Kuhmolaisen ja Ylä-Kainuun. Talvi-Pietarila pitää kustannustoimintaan lähtemistä loogisena askeleena, sillä perheyhtiö hoiti jo ennestään näiden viiden lehden jakelun ja painamisen. – Halusimme ottaa tulevaisuutta enemmän haltuumme, hän sanoo. TALVI-PIETARILA TOTTUI painomusteen tuoksuun jo lapsena Oulaisissa. Hän leikki serkkujensa kanssa piilosta Pyhäjokiseutu-lehden painosalissa. Isoisä Yrjö Talvi oli Pyhäjokiseudun perustajia ja pitkäaikainen päätoimittaja ja toimitusjohtaja. 1980-luvun lopussa Pyhäjokiseutu ja lehtipaino myytiin Aamulehtiyhtymälle, mutta vain kymmenisen vuotta myöhemmin Tennan isä Asko Talvi osti painon takaisin sukuun. Talvi-Pietarila muistaa vieläkin yölliset puhelinsoitot, jotka herättivät koko perheen selvittämään painokoneessa olleita ongelmia. Myös syksyt olivat mieleenpainuvia, kun neuvoteltiin uusista painosopimuksista. – Ne olivat tiukkoja aikoja. Silloin ajattelin, että ehkä tämä ei minua kiinnosta, Talvi-Pietarila sanoo. Hän ehti jo lähteä Ouluun opiskelemaan agrologiksi, mutta perheyhtiö veti puoleensa. Vuonna 2007, kun Pyhäjokiseudun Kirjapaino laajensi toimintaansa Kainuuseen, Talvi-Pietarila tuli yhtiöön kehityspäälliköksi. Neljä vuotta myöhemmin hän osti Suomalaiseksi Lehtipainoksi nimensä muuttaneen yrityksen isältään. – Olen aina ollut yrittäjähenkinen, ja pohdin, että tällä yrityksellä voisi olla tulevaisuutta. Pitkä historia lehtipainossa näkyy Talvi-Pietarilan lehdenlukutottumuksissakin: hän tarkistaa lehdistä ensin painojäljen ja palaa vasta sen jälkeen lukemaan mielenkiintoisimmat jutut. SLP KUSTANNUKSESSA LUODAAN parhaillaan strategioita viiden sanomalehden tulevaisuudelle. Talvi-Pietarila sanoo uskovansa laadukkaaseen, paikalliseen journalismiin. Se ei kuitenkaan yksin riitä. On mietittävä muitakin palveluita, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan. Niistä toimitusjohtaja ei kuitenkaan halua vielä kertoa tarkemmin. – Mietimme, minkälaisia synergiaetuja olemassa olevista yrityksistä saadaan. Se, mikä ehkä menetetään tilausja ilmoitustuloissa, pitää pystyä jotenkin korvaamaan, Talvi-Pietarila muotoilee. Hän kuitenkin uskoo edelleen printtilehden voimaan ja kehuu sanomalehden käyttöliittymää. – Jos se tippuu lattialle, se ei hajoa. Ja harvemmin sitä kukaan varastaa. Kustannusalalle siirtyminen ei silti sujunut kivuttomasti. Heti lehtikauppojen jälkeen SLP Kustannus aloitti yt-neuvottelut, joiden seurauksena lehdistä vähennettiin 14 henkilötyövuotta. Samalla Kainuun Sanomat muutettiin seitsenpäiväisestä kuusipäiväiseksi ja lehtien toimituksien yhteistyötä vahvistettiin.
SuomenLehdistö 6/2015 9 AjAnkohtAistA Isot yritykset mukaan innovoimaan TEKES ON rahoittanut median innovaatiotuella nyt nelisenkymmentä hanketta, ja rahaa on käytetty liki 6 miljoonaa noin 19 miljoonasta eurosta. Rahoitusta ovat saaneet lähinnä pk-yritykset. Isoista mediataloista ainoastaan MTV:lle on myönnetty rahoitusta, eivätkä muut isot talot ole edes hakeneet tukea. Tekesin johtava teknologia-asiantuntija Anna Alasmaa kertoo, että keskusteluja on kuitenkin käyty usean ison yrityksen kanssa. – Niissä on loistavaa osaamista. Rohkaisisin niitä astumaan askeleen tekemisen suuntaan. Noora Autio Turun Sanomat uudistuu broadsheetina TURUN SANOMAT uudistaa printtilehtensä lokakuussa. Päätoimittaja Riitta Monton mukaan kyseessä on iso ulkoasuja sisältöuudistus, mutta formaatti säilyy broadsheetina. – Seuraamme lukijoiden ja ilmoittajien kannanottoja, ja suuri koko pitää Turussa edelleen pintansa. Jos tabloidipäätös myöhemmin syntyy, lehden uusi design taipuu myös siihen. Uudistuksen tavoitteena on moderni, selkeä ulkoasu. Sisältö muuttuu muun muassa siten, että lehden alkuosaan tulee paikallinen uutisaukeama ja lukemisto-osioon uusi Läheiset-sivu. Noora Autio Nykypäivä muuttui aikakauslehdeksi KOKOOMUKSEN äänenkannattaja Nykypäivä alkoi ilmestyä syyskuussa aikakauslehtenä. Lehti julkaistaan nyt kerran kuussa aiemman kerran viikossa sijaan. Nykypäivän ja Verkkouutisten päätoimittajan Alberto Claramuntin mukaan päätöksen taustalla on kahden tuotteen yhteispelin kehittäminen. Nykypäivälle haluttiin rakentaa aiempaa selkeämpi rooli syventävän aineiston tarjoajana ja Verkkouutisia pyritään edelleen kasvattamaan laajan yleisön keräävänä uutispalveluna. Päätoimittaja kertoo, että uudistuksen suunnittelu oli alkanut jo ennen puoluetuen leikkausta, mutta toki ”rahallakin on merkitystä”. Noora Autio Readom haluaa mukaan ison joukon kustantajia UUDEN READOM-PALVELUN tarkoituksena on tarjota kuukausimaksulla samankaltainen kokemus lehtijutuista kuin Spotify tarjoaa musiikista. Rakenteilla olevassa palvelussa pääsisi lukemaan juttuja eri kustantajien lehdistä. Readomin perustajiin kuuluva Vihreän Langan päätoimittaja Juha Honkonen kertoo, että tavoitteena on saada mukaan merkittävä määrä kustantajia, jotta ”materiaalia olisi yltäkylläisesti”. – Keskitymme laatujournalismiin – sellaisiin pitkiin artikkeleihin, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan. Palvelu etsii kumppaneikseen etupäässä aikakauslehtiä, mutta myös sanomalehtien taustoittavat ja analyyttiset jutut ovat Honkosen mukaan tervetulleita. Readomin kuukausimaksuksi käyttäjälle on alustavasti kaavailtu noin 10 euroa kuukaudessa. Honkonen sanoo, että kustantajia houkutellaan mukaan maksamalla niille reilu korvaus. Noora Autio Yritysjohtajaksi kasvanut m edi an osto Talvi-Pietarila ajattelee, että tehdyillä säästöillä turvataan jäljelle jääneiden työntekijöiden työpaikat. – Motivoitunut, asiantunteva ja ammattitaitoinen henkilöstö on voimavara uuden rakentamiselle. Työtehtävien pitää entisestään laajentua. Tarvitaan moniosaamista ja avoimuutta uuden tekemiselle, hän sanoo. Hän haluaa myös kuulla henkilöstöltä palautetta asioista, joita on syytä kehittää. – Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi ovat minulle tärkeitä asioita. TYÖ SEURAA TALVI-PIETARILAA kotiinkin: hänen aviomiehensä on Suomalaisen Lehtipainon hallituksessa ja eläkkeellä oleva isä edelleen hallituksen puheenjohtaja. kuka? Tenna Talvi-Pietarila on Suomalainen Lehtipaino Oy:n toimitusjohtaja. Hän osti yrityksen isältään Asko Talvelta vuonna 2011. Vuonna 1980 syntynyt Talvi-Pietarila harrastaa kouluratsastusta. Hän asuu Kajaanin keskustan liepeille muutama vuosi sitten rakennetussa omakotitalossa miehensä Jari Pietarilan ja kahden tyttärensä, Pihlan ja Milan, kanssa. Puntari > Juna vai bussi? Juna. Siellä pystyy paremmin työskentelemään. > Tabloidi vai tabletti? Tabloidi. Siinä on kätevämpi käyttöliittymä, ja se on ekologisempi. > Pohjois-Pohjanmaa vai Kainuu? Apua! Pakko vastata Kainuu. Kainuussa on koti. Saan kyllä selkäsaunan pohjoispohjanmaalaisilta. Ju HA N eu VON eN Hevoset ovat olleet Tenna Talvi-Pietarilalle tärkeitä lapsesta asti. Nykyisinkin hän pyrkii ratsastamaan päivittäin kiireisestä työstä huolimatta. ” Lapset kysyvät, onko aina pakko mennä palavereihin.” ” On mahdollista, että Timesin digitaaliset tulot voivat ohittaa printin tulot viiden vuoden kuluttua.” Toimitusjohtaja Mark Thompson New York Timesissa ”Jos ihminen omassa elinpiirissään näkee, että tapahtuu myös hyviä ja onnistuneita asioita, miksi hän haluaisi maksaa vain kielteisistä uutisista?” Haaga-Helian koulutusohjelma johtaja Anne Leppäjärvi Journalistissa > Lue pidemmät versiot ja lisää uutisia: www.suomenlehdisto.fi uutiskooste – Lapset kysyvät, onko aina pakko mennä palavereihin. Vaikka työja perhe-elämää voi olla välillä vaikea erottaa toisistaan, hevosen selässä strategiat ja talousluvut unohtuvat. Jo pienenä Talvi-Pietarila piti oulaistelaisille naapurin lapsille ratsastustunteja. Nykyään hän omistaa itse kaksi hevosta, kilpailee kouluratsastuksessa ja pyrkii ratsastamaan joka päivä, jos vain työt antavat myöten. – Kilpailumatkoilla kuljemme asuntoautolla, ja koko perhe on siellä mukana, jotta saamme yhteistä aikaa. Pari kertaa vuodessa Talvi-Pietarila tarvitsee täydellisen nollauksen. Silloin hän lähtee rauhoittumaan Espanjaan vanhempiensa asunnolle. Mukana on usein jokin isompi työprojekti, jota voi pikkuhiljaa edistää Torreviejan auringossa. – Silloin en ole varsinaisesti vastuussa mistään enkä kenestäkään, vaan vetäydyn yksinäisyyteen. Janne Arola Nykypäivä uudistui.
10 SuomenLehdistö 6/2015 taustat Venäjän heikentynyt taloustilanne tuntuu Murmanskin aluemediassa pienentyneinä mainostuloina ja yhä suurempana riippuvuutena aluehallinnon rahoituksesta.
SuomenLehdistö 6/2015 11 taustat > Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Murmanskin humanitäärisen yli opiston journalistiikan professori Olga Ivanisheva tietää, että sananvapaus on pohjoismaisen journalistiikan opetuksen ytimessä. Asia on keskeinen myös venäläisessä toimittajakoulutuksessa, mutta ei kuitenkaan yksi ylitse muiden. – Ulkomaalaisten toimittajien kanssa tulee usein tilanteita, joissa emme ymmärrä toisiamme. Teillä on sääntönne, lakinne ja mentaliteettinne ja meillä omamme, Ivanisheva vertailee. Ivanisheva on tutkinut median ja vallanpitäjien vuorovaikutusta sekä sitä, miten niiden keskinäiset suhteet vaikuttavat sananvapauden toteuTeksti: Maarit Uber | Kuvat: Getty Images, Aleksandr Stepanenko Riippuvuus vallanpitäjien rahoituksesta lisää itse sensuuria. Venäjän aluemedia umpikujassa
12 SuomenLehdistö 6/2015 tumiseen käytännössä. Hän korostaa, että etenkin Venäjän alueellisten viestinten journalistinen riippumattomuus on pitkälti rahoituskysymys. – Millä tulla toimeen, maksaa toimituksen vuokra, lehden julkaisu, toimittajien ja muun henkilökunnan palkat, Ivanisheva luettelee kaikkialla samoja lehtien peruskuluja. Venäjän aluemedian toimintalogiikka on suomalaisnäkökulmasta katsottuna vähintäänkin mielenkiintoinen. Alueiden virallisesti ei-valtiolliset viestimet ovat useimmiten Venäjän keskushallintoa tukevien suurliikemiesten ja muiden toimialojen suuryritysten perustamia. Esimerkiksi Kuolan niemimaalla merkittävässä asemassa oleva kaivosja metalliyhtiö Norilsk Nickel pyörittää omaa TV-21-televisiokanavaa. Suomeenkin rantautunut kaivosjätti omistaa myös useita muita tiedotusvälineitä muun muassa Montshegorskissa, Krasnojarskissa ja Norilskissa. Paikallisen mediamaiseman kontrollointi kiinnostaa yhtiötä erityisesti paikkakunnilla, joilla sillä on näkyvää toimintaa. Oman viestimen on helppo jättää kertomatta esimerkiksi yrityksen Kuolan niemimaalla aiheuttamista ympäristötuhoista. Maan valtakunnanmedian omistuskuvio on samantapainen. Niiden takaa löytyy etenkin valtionyhtiöitä ja Kremlistä läheisesti riippuvaisia oligarkkeja. Valtakunnanmedian rahoitus on aivan eri luokkaa alueellisiin tiedotusvälineisiin verrattuna. Aluehallituksen raha puhuu Murmanskin seudun merkittävimmät viestimet toimivat Venäjälle tyypilliseen tapaan osittain aluehallinnon rahoilla. Aluehallituksen lehdistöpalvelun päällikkö Dmitri Ishenko tuntee kuvion hyvin, sillä hän on ollut itse sitä kehittämässä. Sanansa tarkasti asetteleva Ishenko on taustaltaan toimittaja. Aluehallitus on solminut yhteistyösopimuksia sekä paikallisten että eräiden valtakunnallisesti merkittävien mediatalojen kanssa. Myös Venäjän kaupungit tekevät mielellään vastaavaa mediayhteistyötä budjettiensa sallimissa rajoissa. Aluehallinnon kelkkaan lähteneet viestimet ovat sopineet käyttävänsä uutisoinnissaan aluehallituksen lehdistöpalvelun materiaaleja tai ennalta sovittuja aiheita. Mediatalo voi olla esimerkiksi sitoutunut julkaisemaan kuukaudessa tietyn määrän aluehallituksen toimintaa käsitteleviä juttuja. Ishenkon yhteistyöksi kutsumalle toiminnalle budjetoidaan vuosittain satoja tuhansia euroja. Samantyyppisiä järjestelyjä löytyy maasta muualtakin, sillä Murmansk on vain yksi Venäjän 83 hallinnollisesta alueesta. Alueilla on eriasteisia itsehallintoja ja oma alueellinen mediansa. Ishenko alaisineen naputtelee lehdistötiedotteita vähintäänkin kymmenkunta päivässä. Hänen aikanaan on myös alettu kuvata videomateriaaleja toimitusten käyttöön. – Lehdistöpalvelumme tuottaa noin 60 prosenttia kaikesta aluetta koskevasta tiedosta, Ishenko kertoo ylpeänä. Ishenkon mielestä kaikki osapuolet voittavat. Aluehallitus saa uutisensa läpi, ja tiedotusvälineet säästävät omia resurssejaan. Passiivisuus vaivaa Lähes kaikkien alueellisten medioiden rahat ovat nykytilanteessa tiukalla, sillä mainosmyynti takkuaa pahasti etenkin Venäjän syrjäseuduilla. Mainostulojen pieneneminen on johtanut siihen, että paikallisten viestinten pärjääminen on entistä enemmän aluehallitusten armoilla. Moni tiedotusväline ei pysyisi hengissä ilman aluehallitusten pyörittämiä sopimuksia. Murmanskin aluehallituksen mediamaiseman hallintaa täydentää oma Murmanski vestnik -sanomalehti. Eri elämänalueita käsittelevällä lehdellä on lakisääteinen velvollisuus julkaista alueduuman säätämät uudet lait. Suurin osa päivittäin ilmestyvän lehden rahoituksesta tulee aluehallituksen budjetista. taustat ” Aluehallitus saa uutisensa läpi, ja tiedotusvälineet säästävät omia resurssejaan.”
SuomenLehdistö 6/2015 13 Toissa vuonna Venäjällä vahvistettu laki kieltää homoseksuaalisuuden esittämisen myönteisessä valossa. Uudet lait ovat lisänneet myös toimittajien varovaisuutta. Borisovin mukaan itsesensuuri on taloudellisten riippuvuuksien ohella uutisointia eniten rajoittava tekijä. Hänen mielestään median tilanne ei ole Venäjän suurissa kaupungeissa Murmanskia parempi. – Moskovassa on riippumaton tv-kanava Dozhd ja muu oppositiomedia vain siksi, että Moskova on niin iso, Borisov uskoo. Sota kuristaa mediaa Etenkin Venäjän valtakunnallisten tv-kanavien itsesensuuri on lisääntynyt rajusti viime vuosina. Tyyli on jyrkentynyt erityisesti Ukrainan tapahtumien vuoksi. Viranomaiset pitävät myös nettiä entistä tarkemmin silmällä. Borisov kertoo, että Ukrainan sota heijastuu Murmanskin seudulle konkreettisimmin Ukrainasta saapuneiden pakolaisten kautta. Heistä raportoidaan, mutta muuten Borisov ei halua konfliktiin koskea. Borisov pitää median täydellistä riippumattomuutta harhana. – Olet riippumaton julkaisijasta vain silloin, kun et varsinaisesti tienaa töilläsi tai kuulu vakinaiseen henkilökuntaan. Lähimmäksi ideaalia yltää Borisovin tapauksessa vaihtoehtoinen nettimedia 7x7. 7x7-journal.ru-saitti toimii Borisovin varaventtiilinä, jossa hän julkaisee televisioon muotonsa tai sisältönsä vuoksi sopimattomia tuotoksiaan. Venäläisen valtamedian retoriikka on raaistunut Ukrainan sodan myötä. Petturi, viides kolonna ja ulkomainen agentti kuuluvat valtiollisten viestinten vakioilmaisuihin. – Paikallismediassamme kyseisiä sanavalintoja ei onneksi esiinny. Korkeintaan bloggaajat käyttävät niitä, Borisov huokaisee. Murmanskin seutu on ollut Venäjän alueiden joukossa edelläkävijä internetin käytön suhteen. – Viestimet eivät jostain syystä hyödynnä tilannetta, Borisov harmittelee. Hän perää sosiaalisen median ja erilaisten julkaisualustojen nykyistä rohkeampaa hyödyntämistä. Vallanpitäjien näkökulmasta ihmiset on parempi pitää television äärellä, sillä netissä on enemmän sananvapautta. Virallinen Venäjä kokee uhkaksi myös netin kautta venäläiset tavoittavan ulkomaailman. Maan duuma hyväksyi viime syksynä medialain, joka rajoittaa ulkomaisen omistuksen venäläisissä mediayhtiöissä 20 prosenttiin. Ensi vuonna voimaan astuva laki vaikuttaa myös Sanoman omistuksiin maassa. Venäjällä on jo aiemmin säädetty laki, joka säätelee televisioyhtiöiden ulkomaista omistusta. ? taustat Kuvis Ishenkon asemasta tekee mielenkiintoisen se, että hän on myös Venäjän journalistiliiton Murmanskin alueosaston varapuheenjohtaja. Ivanishevalla on selvä käsitys Ishenkon kaksoisroolista. – Niin ei voisi olla Suomessa eikä monessa muussakaan maassa, professori toteaa ykskantaan. Ivanishevan mielestä vallanpitäjien lisäksi myös toimittajat itse ovat syyllisiä venäläisen journalismin sekavaan tilaan ja kyseenalaisiin käytäntöihin. Passiivisuuteen ja ulkoa saneltuihin toimintatapoihin on helppo alistua. – Haluaisin nähdä enemmän kansalaisaktiivisuutta. Toimittajamme ovat hiljaa. Tästä voi johtua myös se, että alueellamme ei ole ollut sananvapaustilanteeseen liittyen mainittavia konflikteja, Ivanisheva miettii. Ishenko ei myönnä, että lehdistöpalvelu olisi pyrkinyt estämään toimittajien raportointia valtaelimistä. Siihen ei ilmeisestikään ole tarvetta, sillä riippuvuus aluehallituksen rahoituksesta pitää toimitukset ruodussa. Riippumattomuus harvinaista Murmanskista löytyy myös Ivanishevan peräänkuuluttamia kansalaisnäkökulmaa puolustavia toimittajia. Eräs heistä on Arktik-TV:n Aleksandr Borisov, joka on ollut mukana kansalaisjärjestötoiminnassa parikymppisestä asti. Borisov tuntee taustansa vuoksi muun muassa ulkomaisiksi agenteiksi leimattujen ja sakotettujen kansalaisjärjestöjen edustajat. Valtakoneiston hyljeksimät aktivistit ottavat usein yhteyttä tuttuun toimittajaan. He tietävät, että tämä ei vääristele heidän sanomisiaan. Borisov kertoo toimivansa kiperistä aiheista uutisoidessaan mahdollisuuksiensa rajoissa. – En pysty kertomaan heidän näkökantaansa sataprosenttisesti, mutta olen heidän kanssaan enemmän samalla aaltopituudella kuin muut tekijät. Borisovin mielestä asiansa osaava ja rohkea toimittaja pystyy halutessaan vaikuttamaan jonkin verran uutisoinnin sisältöön. Hän lisää, että toimittajan on kuitenkin ymmärrettävä, mikä on viestimen harjoittaman politiikan mukaista. Mediatalon eri tahojen kanssa tekemät sopimukset on huomioitava. – Tahoja voi kutsua liike-elämäksi tai hallinnoksi, Borisov muotoilee. Borisovin pääasiallinen työnantaja Arktik-TV kuuluu alueen harvoihin suhteellisen riippumattomiin tiedotusvälineisiin. Vaikka paikalliset sanomalehdet ovat joko aluehallituksen, kaupungin tai yritysten rahoittamia, on niihinkin eksynyt harvakseltaan juttuja tabuina pidetyistä aiheista kuten seksuaalivähemmistöistä. – Esimerkiksi aluehallituksen Murmanski vestnikissä on ollut erään yksittäisen toimittajan ansiosta objektiivisia juttuja niin homoista kuin ilman syytä pidätetyistä aktivisteistakin, Borisov kertoo. aluehallitus voitelee > Valtion aluetelevisio Murmanille on myönnetty satoja tuhansia euroja virkamiesten toiminnan imagon vahvistamiseen. > Kyse on Murmanskin aluehallitusta johtavan kuvernöörin koneiston hyvässä valossa esittävistä tv-ohjelmista. > Paikalliset Arktik-TV ja TV-21 ovat saaneet aluehallituksesta raportointiin tänä vuonna vähintäänkin kymmeniä tuhansia euroja. > Valtion virallinen tiedotuslehti Rossijskaja Gazeta sai lähes 17 000 euroa ennalta sovittujen artikkelien julkaisemiseen. > Alueellisille lehdille myönnetyt summat ovat vaatimattomia, sillä ne tavoittavat ihmisiä huonosti. Lähde: severpost.ru Kuvernöörit kuriin > Venäläiskuvernöörit ovat hyödyntäneet ahkerasti median kanssa tehtyjä pr-tyyppisiä sopimuksia. > Duuma valmistelee lakia, joka kieltäisi paikallishallintoa käyttämästä rahaa saavutustensa ylistämiseen mediassa. Lain läpimenoa pidetään todennäköisenä. > Lakiesitys ei kuitenkaan vaadi, että aluemedian rahoitus kiellettäisiin kokonaan. Lähde: rbc.ru Toimittaja Aleksandr Borisov on työskennellyt Arktik-TV:ssä vuodesta 2008, jolloin kanava perustettiin. Kanavan pääkilpailija on Venäjän johtaviin kaivosyrityksiin kuuluvan Norilsk Nickelin omistama TV-21. > Journalistiikan professori Olga Ivanisheva moittii aluemediaa siitä, että paikallisesti tärkeitä kysymyksiä ei nosteta esille riittävän pontevasti. >> Aluehallituksen lehdistöpalvelua johtava Dmitri Ishenko pitää ammattitaitoisten toimittajien vähyyttä ongelmana. Moni pohjoisen toimittaja on muuttanut Moskovaan parempien tienistien perässä.
14 SuomenLehdistö 6/2015 Uusi elämä lehtijutuille HSS Median blogeja ja aiemmin julkaistuja juttuja yhdistävä Sevendays.fi-sivusto täytti ensimmäisen vuoden tuottotavoitteensa kahdessa kuukaudessa. Tampere, miksi Tampere? Sitä ruotsinkielisen Sevendays.fiblogisivuston tekijät ovat keväästä lähtien pohtineet. Tampere nimittäin nousee kävijämäärissä neljänneksi Helsingin, Vaasan ja Pietarsaaren jälkeen, vaikka Tampereen asukkaista vain puolisen prosenttia on ruotsinkielisiä. Vielä selitystä ei ole keksitty. Asia kummastuttaa, mutta sitäkin enemmän se riemastuttaa. Suosio tamperelaisten parissa on yksi osoitus siitä, että Pohjanmaalla ruotsinkielisiä sanomalehtiä kustantavan HSS Median helmikuussa lanseeraamalle palvelulle oli tilausta. Niin sivuston tekijät tosin uskoivat jo kaksi vuotta sitten. Sevendaysin pyörittäminen ei vaadi suurta byrokratiaa. Päätökset tehdään yleensä lennossa koneen äärellä. Kuvassa Anna Riska (vas.) ja Anna-Lena Nyfors-Norrgård. Vuonna 2013 oli liian aikaista Idea blogeja ja toimituksellista aineistoa yhdistävästä sivustosta oli kytenyt yhtä aikaa sekä Vasabladetin markkinointikoordinaattori AnnaLena Nyfors-Norrgårdin että digitaalisten palveluiden myyntipäällikön Anna Riskan mielessä. Molemmat olivat bloganneet jo vuosia ja tiesivät, että Ruotsissa vastaavat sivustot olivat vakiinnuttaneet paikkansa. Vielä vuonna 2013 HSS Mediassa ei innostuttu aiheesta. – Idea oli uusi, eikä sivusto ehkä ollut vielä sen ajan juttu, Riska pohtii. Syksyllä 2014 pomo oli vaihtunut ja sanomalehtien levikit ja mainostulot jatkaneet laskuaan. Jotain piti keksiä, ja Nyfors-Norrgård ja Riska uskoivat edelleen ideaansa. – Toisella kerralla teimme enemmän pohjatöitä. Teimme jopa layoutin ennen kuin olimme saaneet lupaa toteuttaa koko projektia, Riska muistelee. Tällä kertaa lupa heltyi, ja pian joukkoon liittyi kolmanneksi toimituksen puolelta siirtynyt Linn Jung, vanha bloggari hänkin. – Kaikki tapahtui todella nopeasti. Aloin työskennellä täällä yritysmarkkinointiyksikössä marraskuussa, ja kolme kuukautta myöhemmin sivusto lanseerattiin. Normaalisti vastaavaan urakkaan menisi ainakin tuplasti aikaa, mutta me halusimme tehdä kaiken nytnytnyt, pianpianpian, Jung nauraa. Idea kiinnosti bloggareita. Kun ensimmäinen hakuilmoitus julkaistiin taustat: näin me teemme Teksti: Tuomo Tamminen Kuvat: Mikael Nybacka
taustat SuomenLehdistö 6/2015 15 sabladetin, Syd-Österbottenin ja Österbottens Tidningin verkkosivuilla. Sivustolle nostetaan juttuja kaikista kolmesta lehdestä sekä Åbo Underrättelseristä, joka liittyi yhteistyöhön kesällä. Tekijöillä on vapaat kädet valita jutut itse, kunhan muualla julkaistun jutun ilmestymisestä on kulunut kaksi päivää. Tämä ei haittaa, sillä jutut ovat harvoin varsinaisia uutisia. Ne voivat käsitellä esimerkiksi netti-ilmiöitä, designia, ruokaa tai muotia. – Usein ne tippuvat aika nopeasti alas lehden verkkosivuilla, koska julkaisutahti on siellä niin paljon kovempi. Kun julkaisemme jutun uudestaan Sevendaysissa, se saa uuden Hanna Kuonanoja on Kalevan toimittaja, joka työskentelee Lännen Median lukemistotoimituksessa. le hd en te kij ä > Jatkuu seuraavalla sivulla. Normaalisti vastaavaan urakkaan menisi ainakin tuplasti aikaa. HSS Median lehdissä, nopeasti tuli yli sata hakemusta, ja uusia hakemuksia tippuu yhä viikoittain. Nyt bloggareita on noin 40, mikä on tekijöiden mielestä aika lähellä maksimia. Jos heitä olisi enemmän, bloggareiden tekstit alkaisivat jo syödä toisiaan. Kahden päivän julkaisukarenssi Sevendaysin koko tekijäkunta on Vaasassa Vasabladetin tiloissa, mutta itse sivustolla on oma blokkinsa VaHeTkinen, nyT pitää taas vähän miettiä. Jos kirjoitan jutun, johon tarvitaan haastateltavaa ammattijärjestöstä, voinko soittaa Pohjois-Pohjanmaan aluetoimistoon, josta löytyisi selväsanainen asiantuntija? Vai pitääkö tavoitella jotakuta pääpaikalta Helsingistä? Mistä kannattaisi etsiä ihmiset maataloudesta kertovaan juttuun? Jos käydään maatilalla Varsinais-Suomessa ja Lapissa, toimiiko se Pohjanmaalla? Tympiiköhän turkulaisia, jos haastateltava kuvataan Oulun Toripolliisilla? Äläkä sitten poista taitossa sitä toista ällää, se kuuluu siihen. Kun Lännen Mediaa eli kahdentoista maakuntalehden yhteistoimitusta käynnisteltiin, tehtiin selväksi, että paikkakuntia ei peitellä. Seinäjokelainen saattaa toki miettiä, miksi hänen lehdessään pihanhoitorituaaleistaan kertoo rovaniemeläinen viherpeukalo. Paljon pahempaa kuitenkin on, jos kuvan vehreä piha ei sijaitse missään. Linjattiin myös, että juttujen tulee toimia joka puolella sellaisinaan. Ei haluttu synnyttää kahteentoista lehteen uutta tehtävänimikettä, taviskainaloiden tekijää. Silti lausuttiin myös taikasanat: ihmisen kautta. moni juTTu on nykyisin vähemmän muotoa ”bensan hinta nousee” ja enemmän muotoa ”Kaukovainion Teboililla keskiviikkoiltana tankannut Erkki Perälä ei raskinut lorauttaa tankkia kerralla täyteen”. Siksi yhteistoimituksessa käydään jatkuvaa rajanvetoa siitä, milloin paikallisuus on häiritsevää ja milloin ei. Havainnot, jotka vajaan vuoden mittainen kokemus on tuottanut, johtavat loppujen lopuksi melko yksinkertaiseen tulokseen: mitä erikoisempi puuha, omaperäisempi henkilö tai epätavallisempi kokemus, sitä vähemmän paikalla on väliä. Kaukovainiolla tankkaava Erkki Perälä saattaa hyvinkin tympiä muita kuin Kalevan lukijoita. Jos hän huljuttaa tankkiinsa Suomen kalleinta bensaa, hän on kelpo esimerkki missä tahansa päin maata. Jos Erkki Perälä sattuisi olemaan vaikkapa numeroniilo, joka on pitänyt kirjaa bensan hinnasta 1970-luvulta lähtien, juttu ahmittaisiin joka puolella. aina ei ole itsestäänselvää, mikä toimii ja mikä ei. Kaksi juttua, molemmat tosielämän esimerkkejä Lännen Median ja sitä edeltäneen teemasivuyhteistyön ajoilta: Toinen on ruokasivun vakiopalstan juttu, jossa asiantuntija arvioi valitsemaansa viiniä. Toinen on aukeaman juttu porilaisesta eläkeläismiehestä, joka päätti maalata rähjääntyneen kaiteen Kokemäenjoen rannassa ilman kaupungin siunausta. Kysymys kuuluu: kumpi toimi ongelmitta eri puolilla Suomea ilmestyvissä maakuntalehdissä? Se porilaisen eläkeläisen pensselöintipuuhista kertova juttu. Siitä tuli kokoaan suurempi, hauska ja lämminhenkinen tarina pienen ihmisen erävoitosta itsensä naurunalaiseksi tekevää byrokratiaa vastaan. Kiittävää palautetta tuli joka puolelta Suomea. Periaatteessa aina ja kaikkialla toimiva viiniarvio sen sijaan meni reisille. Oululainen viininystävä innostui arvioijan ylistävistä sanoista ja päätti lähteä varta vasten Alkoon. Iltapäivällä hän soitti tuohtuneena Kalevan toimitukseen: olisiko ollut liikaa vaivaa, jos olisitte kertoneet, että tätä erinomaista tuotetta on turha haeskella muiden kuin Etelä-Suomen Alkojen hyllyistä? ? ” Kaukovainiolla tankkaava Erkki Perälä saattaa tympiä muita kuin Kalevan lukijoita. Jos hän huljuttaa tankkiinsa Suomen kalleinta bensaa, hän on kelpo esimerkki missä tahansa päin maata.” Onko paha paikka?
16 SuomenLehdistö 6/2015 Vinkit Menestyvä blogisivusto kolmessa kuukaudessa > KiERRätä LEhtiJuttuJA Moni hyvin tehty lehtiartikkeli hukkuu netissä uutistulvaan. Sevendays tuo niille uuden yleisön. > SAAtA mAiNoStAJAt JA bLoggARit yhtEEN Blogimaailmalla on pitkä perinne sponsoroidusta sisällöntuotannosta. > PyRi ihmiStEN KAhviPöytääN Kerro ilmiöistä, trendeistä ja ihmisistä, joista lukijat puhuvat arjessaan. > tAvoitA NuoREt 60 prosenttia Sevendaysin lukijoista on alle 35-vuotiaita. Heitä perinteisten lehtien on vaikea tavoittaa. > PANoStA SiSäLtömARKKiNoiNtiiN Mainostajat haluavat entistä enemmän sponsoroituja blogikirjoituksia ja advertoriaaleja. tilaisuuden, ja luulen toimittajienkin tykkäävän tästä, Nyfors-Norrgård kertoo. Vapaat kädet pomoilta Aivan aluksi monet firmassa epäilivät, voisiko tällainen sivusto kantaa. Sekin arvelutti, että tekijät eivät olleet journalisteja. Jungilla on ainoana toimittajataustaa. Nyt asenne on muuttunut, ja paljon on auttanut sekin, että Sevendays.fi täytti vuoden 2015 ilmoitustuottotavoitteensa jo huhtikuussa. Sivunäyttöjä on viikossa keskimäärin 220 000, mikä on suomenruotsalaiselta sivustolta hyvin. Muita tavoitteita tai vaatimuksia HSS Media ei ole sivustolle ainakaan vielä asettanut. – Pomot ovat sanoneet, että ”me luotamme teihin, tehän sen blogimaailman tunnette”, siteeraa Nyfors-Norrgård. Useimmat käytännön asiat hoituvat pöydän yli huikkaamalla. Sivusto pyörii melkein itsestään Kuukaudet ennen lanseerausta Jung, Nyfors-Norrgård ja Riska saivat käyttää kaiken työaikansa sivustoon. Nyt palvelu pyörii pienellä vaivalla, ja tekijät käyttävät siihen keskimäärin viidenneksen työajastaan. Nyfors-Norrgård ja Jung vastaavat sisällöstä, Riska ja elokuussa tiimiin liittynyt mediamyyjä Michaela Finne myyvät bannereita ja muita mainospaikkoja. Sivusto on kiinnostanut etenkin pienyrittäjiä, jotka ovat tarkkoja markkinointiin käyttämistään euroista. On ollut myös ilmoittajia, jotka ovat aiemmin sanoneet ”ei” ilmoitukselle sanomalehden sivuilla, mutta ”kyllä” mainokselle Sevendays.fissä. Sekin on yllättänyt, että sivusto teki heinäkuussa kävijäennätyksensä – yleensä kävijämäärät hiipuvat kesällä. – Tämä kertoo siitä, että ihmiset lukevat kesälläkin juttuja ainakin puhelimistaan. Meillä Sevendaysissa melkein 50 prosenttia kävijöistä lukee sivustoa mobiilin kautta, Vasabladetissa noin 25 prosenttia, Anna Riska kertoo. Luku kertoo myös siitä, että Sevendays.fin kävijät ovat keskimääräistä nuorempia. Suurin käyttäjäryhmä ovat 25–34-vuotiaat naiset, kun HSS Median sanomalehtien verkkosivujen kävijöiden keski-ikä on yli 40 vuotta. – Haluaisimme tavoittaa enemmän 18–25-vuotiaita, mutta se on vaikeaa, koska he lukevat niin vähän lehtiä – ovat vain WhatAppissa tai muualla somessa, Jung sanoo. Vaikka kyllä Sevendayskin sosiaalisessa mediassa näkyy. Profiilit on Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Snapchatissä. – Olimme jo ennen lanseeraamista aktiivisia Facebookissa ja Instagramissa ja saimme yli tuhat seuraajaa. Omien some-kanaviemme ja blogiemme kautta rakensimme sivustolle odotusta, Nyfors-Norrgård sanoo. Lukijoita lahden tuolla puolen Kun uusi sivusto oli saatu toimimaan netissä, seuraavaksi oli luonteva kokeilla – mitä ihmettä, printtiä? Syyskuun lopussa ilmestyi ensimmäinen Sevendays-lehti liitteenä sanomalehtien välissä. Kyseessä on näillä näkymin vain kertaluontoinen kokeilu, jolla halutaan saada sivustolle näkyvyyttä myös printin lukijoiden keskuudessa. Tekijöitä houkuttaisi laajentaa lukijakuntaansa muutenkin – suomenruotsalaisia on maassa alle 300 000. Jo nyt sekä lukijoita että bloggareita on myös Pohjanlahden toiselta puolelta, esimerkiksi Uumajasta ja Tukholmasta. Sieltä voisi löytyä lisää lukijoita, vaikka Ruotsissa vastaavia palveluita on esimerkiksi Aftonbladetilla ja Expressenillä. Mielessä on käynyt sekin, voisiko Sevendays.fi tavoitella myös suomenkielisiä. Suomea ja ruotsia sotkevaa sivustoa kukaan tekijöistä ei pidä järkevänä, mutta ehkä samalla alustalla voisi toimia suomenkielinen rinnakkaissivusto. Minkä verran lukijoita Tampereelta silloin saataisiin? – Ainakaan Pohjanmaalla ei ole mitään vastaavaa suomeksi. Mitä suomenkieliset nuoret täällä lukevat? En tiedä, alkaa Jung pohtia.? Sivusto on kiinnostanut etenkin pienyrittäjiä, jotka ovat tarkkoja markkinointiin käyttämistään euroista. mikaela Finne (vas.), Anna-Lena Nyfors-Norrgård, Anna Riska ja Linn Jung käyttävät Sevendaysiin keskimäärin viidenneksen työajastaan. mikaela Finne (vas.) myy Sevendaysiin mainoksia, ja Linn Jung vastaa sisällöstä. taustat: näin me teemmeteemme
SuomenLehdistö 6/2015 17 palstat SuomenLehdistö 6/2015 17 UrheilU-UUtiset ja liike-elämän uutiset, kuten tulosjulkistukset, ovat automatisoidun journalismin – tai algoritmeja hyödyntävän journalismin – toistaiseksi yleisimpiä sovellusalueita. Automaattisesti on tuotettu myös rikosuutisia, kouluvertailuja ja alueellisia tulovertailuja. Lisäksi automatiikkaa voidaan hyödyntää juttujen tunnistetietojen luomisessa. Mikään näistä ei kuitenkaan onnistu ilman ammattinsa osaavan toimittajan journalistista harkintaa. Nieman-säätiön raportin laaja katsaus ”automaattiseen” jutuntekoon osoittaa yksiselitteisesti, ettei automaattijournalismi synny automaattisesti. Periaatteessa edellytykset algoritmeja hyödyntävään juttujen koostamiseen ovat paremmat kuin aikaisemmin, koska tietoa on tätä nykyä yhä enemmän digitaalisessa muodossa ja julkisesti saatavana. Data pitää kuitenkin ensin tarkistaa ja muokata jutunteko-ohjelmille soveltuvaksi. Sen jälkeen on mietittävä halutut jutturakenteet, erilaiset versiot ja muut journalistista harkintaa vaativat seikat. Sitten opetetaan ohjelmat tuottamaan datasta haluttuja juttuja. Ja kaikki tämä tehdään uudelleen ja uudelleen, kunnes niin inhimilliset kuin ohjelmallisetkin virheet on saatu kuriin. Vasta sen jälkeen juttuja voi alkaa julkaista. Niemanin artikkelissa havainnollistetaan konkreettisesti esimerkkijuttujen ja animaation avulla algoritmijournalismin moninaiset työvaiheet. Käyttöä algoritmien avulla tehtäville jutuille kuitenkin tuntuu löytyvän kaiken aikaa lisää. Niemanin jutussa esitellään Associated Pressin talousuutistuotantoa, jossa tuotetaan automaattisesti yli 10 000 juttua vuodessa. Määrää halutaan kasvattaa roimasti. AP käyttää automaattijuttuja lähinnä yritysten tulosjulkistuksista uutisointiin. Tämä on luonteva aihepiiri, koska sekä jutuissa käytettävä data että juttujen rakenteet ovat suhteellisen selväpiirteisiä. Sama pätee urheilutulosten uutisointiin. ProPublica on kuitenkin hyödyntänyt automatiikkaa siten, että 52 000 koulua sisältäneestä tietokannasta tuotettiin jokaikistä yksittäistä koulua koskeva esittely ja vertailu. Jotta jutuista saatiin järjellisiä, sopivan vertailukohteen tunnistamiseen tarvittiin journalistista ammattitaitoa. New York Times puolestaan tuotti automatiikan avulla lukijoille personoituja juttuja eri alueiden tulotasoista. Kunkin lukijan juttu rakentui algoritmien avulla sen mukaan, mistä IP-osoitteesta juttua luettiin. Eri lukijoille oli siten tarjolla periaatteessa aina eri juttuversio samasta tietokannasta. aUtomatiiKasta voi olla apua toimitukselle myös sisällönhallinnassa. Ainakin BBC on kehittänyt ohjelmaa, joka auttaa toimittajia kiinnittämään juttuihin oikeat tunnisteet. Metadatan lisääminen juttuihin ja muihin sisältöihin tahtoo usein jäädä tekemättä, mutta se olisi entistäkin tarpeellisempaa muun muassa toisiinsa liittyvien sisältöjen yhdistämiseksi. New York Timesin tutkimusosastolla taas on suunniteltu ohjelmaa, joka hälyttää toimittajan, jos tämän jutusta on syntynyt pöhinää sosiaalisessa mediassa. New York Timesin R & D Labin luova johtaja Alexis Lloyd korostaa, ettei algoritmijournalismia pidä ajatella joko ihmiset tai koneet -asenteella. Ohjelmat kannattaa ymmärtää ihmisen avustajina, ei korvaajina. Samaa kertovat myös AP:n kokemukset. ? Robotti tarvitsee toimittajaa Mainosten puolesta mainosalan jUlKaisU Advertising Age kertoo, kuinka diginatiivit julkaisut yrittävät käydä kamppailuun mainoksia estäviä ohjelmia vastaan. Taustalla on median huoli siitä, että yhä useampi verkonkäyttäjä haluaa jättää ilmoitukset sikseen ja turvautuu tämän mahdollistaviin ohjelmiin. Erään selvityksen mukaan viitisen prosenttia internetin käyttäjistä maailmassa käyttää mainosten esto-ohjelmaa. Prosenttimäärä on pieni, mutta se kasvoi vuodessa 70 prosenttia. Euroopassa luvut ovat suuremmat kuin maailmalla keskimäärin. Ja etenkin median tavoittelemat nuoret suosivat esto-ohjelmia; niitä käytetään yleisimmin ikäryhmässä 18–29 vuotta. Saksassa julkaisijat haastoivat esto-ohjelma Adblock Plusin oikeuteen katsoen, ettei se saisi estää ilmoitusten näkymistä heidän sivuillaan. Julkaisijat hävisivät. Niinpä media etsii uutterasti muita keinoja. Lisää päänsärkyä tulee siitä, että esto-ohjelmista on tulossa versioita myös mobiilivälineille, joissa ne toistaiseksi ovat toimineet korkeintaan kehnosti. Pilapiirroksetkin verkkoon PilaPiirroKsilla on ollut tärkeä sijansa sanomalehdissä, mutta tämäkin ilmaisumuoto kaipaa päivittämistä digiaikaan. Tätä mieltä on Editor & Publisher -julkaisuun haastateltu New Yorkerin pilapiirtäjä Chris Weyant. Hänen mukaansa pilapiirrokset voisivat olla verkossa kävijämäärien lisääjä ja myös lukijasuhteen rakentaja. Useampikin verkkolehti on pyrkinyt tekemään pilapiirtäjiä yleisölle näkyvimmiksi. Pilapiirtäjien työskentelystä on esimerkiksi julkaistu videoita, piirtäjät ovat jalkautuneet kaduille tai ottaneet aiheekseen paikallisia teemoja, ja piirroksissa on hyödynnetty animaatioita. Sopimuksia jättien kanssa monet mediat ovat tehneet Facebookin kanssa sopimuksia läsnäolosta sosiaalisessa mediassa. Apple taas on saanut News-sovellukseensa mukaan niin Timen kuin CNN:n ja monet muut, ja nyt Euroopassa Springer ja Samsung ovat lyöttäytyneet yhteen uutissovelluksen merkeissä. Sovellus nimeltään Upday tulee käyttöön älypuhelimilla ensi vuoden aikana. Sovellus tarjoaa sekä toimitettuja että personoituja sisältöjä. Tarjolla on muidenkin kuin Springerin medioiden aineistoja. Samaan aikaan Samsung on tehnyt sopimuksen CNN:n kanssa siitä, että Samsungin tabletilla ja älykellolla on oletusarvoisesti mukana CNN:n uutissovellus. Somen käyttö kasvanut sosiaalinen media on vähentänyt netin perinteisempää viihdekäyttöä Britanniassa. Britit ovat verkossa keskimäärin 2 tuntia 51 minuuttia päivässä, mistä lähes viidennes (17 %) vietetään somessa. Sen käyttöaika on kasvanut vuodessa runsaat kymmenen prosenttia. Samaan aikaan televisio-ohjelmien tai YouTube-videoiden katselu, musiikin kuuntelu ja muu viihdekäyttö on puoliintunut runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Syyksi arvellaan sitä, että nettiä käytetään aiempaa enemmän mobiililaitteilta. Kirjoittaja Ari Heinonen on dosentti ja tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa. ari.a.heinonen@ uta.fi Klikkaukset verk on si lmä Automatiikasta voi olla apua toimitukselle myös sisällönhallinnassa. Uutisia tuotetaan yhä enemmän hyödyntämällä algoritmeihin perustuvaa automatiikkaa. Näin syntyvät jutut ovat laadukkaita vain, jos ihminen osaa opettaa ohjelmille journalismin kriteerit. > Katso linkit Verkonsilmän juttujen lähteille: suomenlehdisto.fi/ blog/aiheet/ artikkelit/ verkonsilma/ New York Times on tuottanut automatiikan avulla lukijoille personoituja juttuja eri alueiden tulotasoista.
18 SuomenLehdistö 6/2015 palstat MEDIA-ALAN YRITYKSET ovat sikäli poikkeuksellisia johdettavia, että niiden johdolla ja luovan työn tekijöillä on erilaisia päämääriä, jotka saattavat toisinaan olla ristiriitaisia. Yritysjohdon tehtävä on kehittää yhtiön liiketoimintaa ja sijoitetun pääoman tuottoa, mutta toimittajien tavoitteet perustuvat journalismin yhteiskunnalliseen tehtävään ja tavoitteisiin. Luovan työn tärkein kannustin on yleensä sisäinen motivaatio. Työ motivoi, kun työntekijä voi kokea työnsä merkitykselliseksi, hän saa työstään palautetta ja työ on inspiroivasti johdettua. Luovuuden johtaminen on mediayrityksen menestykselle ratkaisevan tärkeä asia, koska tuotteiden laatu riippuu työntekijöiden taidoista, motivaatiosta ja luovuudesta. Johdon strategiat eivät toteudu, ennen kuin henkilöstö alkaa miettiä, mitä ne tarkoittavat heidän työssään ja toiminnassaan. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Nando Malmelin ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen yliopistonlehtori Mikko Villi ovat toimittaneet ensimmäisen suomalaisen mediajohtamista laajasti käsittelevän kirjan. Kirja korostaa, että median murros on mullistanut sisällöntuotannon lisäksi mediajohtamiselle asetettavat vaatimukset. Digitaalisen liiketoiminnan, monikanavaisten mediabrändien ja aktiivisten verkkoyhteisöjen hallinta edellyttää uudenlaista johtajuutta. Sisältöjä luodaan ja kehitetään yhä enemmän yhdessä aktiivisten yleisöjen ja käyttäjien sekä kumppanien ja alihankkijoiden kanssa. Mediatyön johtaminen muuttuu siten yhä vuorovaikutteisemmaksi yhteistuotannon ja kumppanuuksien koordinoinniksi ja johtamiseksi. Strategisesti tärkeän tiedon ja osaamisen jakaantuminen yhteistyökumppaneille muuttaa johtamisen muotoja. JATKUVAN MUUTOKSEN johtaminen edellyttää joustavuutta ja yrittäjämäistä otetta: tilanteiden oivaltamista ja niihin tarttumista, kokeilemalla etenemistä, improvisointia, jäljittelyä ja tekemällä oppimista. Toimintaympäristön nopeat muutokset voivat olla seurausta esimerkiksi teknologian kehityksestä tai Googlen, Facebookin tai Applen kaltaisten yritysten toimista. Mediajohtamisessa tarvitaankin kykyä seurata ja ymmärtää erilaisten ilmiöiden kehitystä ja merkitystä, taitoa nähdä, miten asiat liittyvät toisiinsa sekä valmiutta työskennellä jatkuvan muutoksen keskellä. Median uudistustyö on monimutkaisten suhteiden hallintaa. Tarvitaan sidosryhmien kuuntelemista ja niiden toiveiden tasapainoista huomioonottamista. Lisäksi mediajohtajalta edellytetään kykyä luovia monenlaisten ja usein vastakkaisia näkökulmia edustavien henkilöiden, etujen tai projektien keskellä sekä taitoa poimia varteenotettavimmat ideat toteutettaviksi. MEDIAJOHTAJIEN PÄÄTÖKSET eivät vaikuta vain yh tiöön ja sen työntekijöihin, vaan ne vaikuttavat laajasti yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen, demokratian toimivuuteen sekä ihmisten arkeen. Mediasisältöjä arvioidaan useista näkökulmista: niillä on taloudellisten arvojen lisäksi muun muassa kulttuurisia, journalistisia, taiteellisia tai viihteellisiä arvoja. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että mediaresurssien kohdentamisessa voitaisiin nähdä kilkkausten ja muiden välittömästi todennettavien käyttötottumusten ohi. Mediahistoria osoittaa, että monet tämän hetken tuottavat ja toimivat mediainnovaatiot ovat vaatineet useita vuosia ja jopa vuosikymmeniä kehittyäkseen. Johtajan tehtävä on mahdollistaa yksilöiden ja organisaatioiden uudistuminen siten, että mediainnovaatioilla on mahdollisuus syntyä ja aikaa kehittyä yli lyhyen tähtäimen tulostavoitteiden. MEDIATALO ESAN toimitustajohtaja Jukka Ottela, sinulla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus mediayhtiön johtamisesta. Miten luovien ihmisten johtaminen eroaa yleisestä liikkeenjohtamisesta? – Teollisuuteen verrattuna mediayrityksissä on enemmän vuorovaikutusta ja keskustelua. Se on hyvä piirre. Minusta moderni johtaminen on nimenomaan ihmisten johtamista, se on mahdollistavaa ja valmentavaa johtamista, eikä media näiltä osin eroa muista toimialoista. Pitäisikö mediajohtajalla olla mielestäsi ruohonjuuritason kokemusta esimerkiksi toimittajana? – Eihän se koskaan haitaksi ole, mutta ei se saa olla mediajohtamisen edellytys. Ei rakennusalan yrityksen johtajankaan tarvitse välttämättä osata rakentaa, vaan nykyaikaiset johtamisen opit sopivat monille aloille. Miten luovuutta voi johtaa? – Luovuus on talossa, joten puitteiden ja olosuhteiden pitää olla sellaisia, että ne mahdollistavat luovuuden nousun pintaan. Organisaatiossa pitää olla sallivuutta, pitää sietää poikkeavuutta ja asioiden haastamista. Päällimmäisenä ei saa olla virheiden tekemisen pelko, vaan näinä aikoina pitää uskaltaa kokeilla. – Onnistumiset uusissa asioissa innostavat tekijöitä. On erittäin tärkeää saada aikaan innostunut ilmapiiri. Innostuneessa ilmapiirissä pesii luovuus ja sitä kautta onnistuminen ja uudet liiketoiminnat. Viime aikojen uutisten perusteella näyttää siltä, että yt-neuvottelut ja kustannusten karsiminen ovat keskeinen osa mediajohtamista. Riittävätkö resurssit tällä hetkellä enää uusien liiketoimintojen kehittämiseen? – Meidän teemamme on nyt: käy prosesseja läpi ja tehosta, luovu jostakin sekä luo uutta. Johtamisen haaste on, että samaan aikaan pitää tehdä näitä kolmea asiaa. – Uusien asioiden tekemiseen on pystyttävä vapauttamaan resursseja koko ajan enenevässä määrin. Vaikka jatkossakin printistä tulee valtaosa tuloista, meidän täytyy katsoa tulevaisuuteen. Pitää etsiä uusia mahdollisuuksia, panostaa niihin, onnistua ja epäonnistua. Muutenhan tämä on vain jatkuvaa niukkuutta. Riittääkö nyt tehtävä sisältöyhteistyön kasvattaminen, vai tarvitaanko sanomalehtien ympärille kasvaneiden mediatalojen yhdistymisiä? – Uskon, että mediatalojen yhdistymisiä tulee tapahtumaan seuraavan viiden vuoden aikana. En ota kantaa siihen, missä nämä rakennemuutokset tapahtuvat, mutta joissakin tilanteissa rakennemuutokset ovat omistaja-arvon kannalta järkevä vaihtoehto. – Luotettavat brändit takaavat kuitenkin jatkossakin lukijoita kiinnostavan, paikallisen sisällön. Siinä mielessä taustalla tapahtuvat omistusjärjestelyt eivät ole lukijoiden kannalta erityisen olennainen asia. ? Kirjoittaja Panu Uotila on journa listiikan yliopiston opettaja Jyväskylän yliopiston viestintä tieteiden laitoksella. panu.uotila@jyu.fi teor ia& kä ytänt ö Teoria väittää: Mediajohtajilta edellytetään murroksessa kykyä kannustaa ja johtaa luovuutta. Uudet liiketoiminnat ja innovaatiot eivät synny käskyttämällä, koska luovan ihmisen tärkein kannustin on sisäinen motivaatio. Käytäntö vastaa: Mediajohtamisen teemat ovat: tehosta, luovu jostain ja luo uutta. Mollivoittoisuuden sijaan johtajien pitää luoda innostusta, tulevaisuudenuskoa ja rohkeutta kokeilla. Luovuuden johtamista Toimittajat: Nando Malmelin ja Mikko Villi. Tutkimus: Mediajohtaminen. Näkökulmia uudis tuvaan mediaalaan. Gaudeamus 2015. Muut kirjoittajat: Heikki Hellman, Rita JärventieThesleff, PikkaMaaria Laine, Gregory Ferrell Lowe, Janne Matikainen, Johanna Moisander, Hannu Nieminen ja Sari Virta. Tekijä: Mediatalo ESA Oy:n toimitus johtaja, KTM, OTK Jukka Ottela. Kokemus: Aiemmin johtamistehtävis sä Onninen Oy:ssä, vuodesta 1994 läh tien mm. EteläSuo men Sanomia jul kaisevan Mediatalo ESAn toimitusjoh taja. Fakta Fakta
SuomenLehdistö 6/2015 19 palstat Julkinen palvelu kysymysten alla ASIAKIRJA: Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden roolia ja ja niiden toiminnan vaikutuksia muuttuvilla mediamarkkinoilla pohditaan useissa länsimaissa. Britanniassa debattia käydään heinäkuussa julkistetun kulttuuriministeriön asiakirjan pohjalta. Hallitus esittää julkisen kuulemisen jälkeen ehdot, joilla BBC toimii vuodesta 2017 eteenpäin. Asiakirjassa kysytään, käyttääkö BBC resurssejaan liian kaupallisesti tähdätessään suuriin tavoittavuuslukuihin, sen sijaan että se keskittyisi erottuviin ja laadukkaisiin ohjelmiin, joita muut eivät tuota. Kaikkea kaikille kaikissa kanavissa vai enemmän erityisryhmien palvelua? BBC:n rahoitustaso määritellään vasta julkisen palvelun tehtävän tarkentamisen jälkeen. Päätöksessä otetaan huomioon sama tehostamisen ja säästämisen vaatimus, joka koskee muutakin julkista sektoria. Jukka Holmberg > BBC Charter Review, Public Consultation. Department for Culture, Media & Sport. Raportti löytyy osoitteesta: www.gov.uk/government/publications. Digilehti puolittaa printin liikevaihdon ANALYYYSI: Sanomalehti kykenee tuottamaan nykylaajuisen sisällön ja ylläpitämään nykysuuruisen toimituksen siirtyessään täysin digitaaliseksi, vaikka sen liikevaihto puolittuu nykyisestä printtilehden liikevaihdosta. Näin arvioi ruotsalaisia lehtiä analysoinut mediakonsultti Håkan Helander. Painaminen ja jakelu vievät nyt yhteensä noin 40 prosenttia päivälehtien kuluista. Toimituksen kulut ovat keskimäärin 25 prosenttia. Loppu on markkinointia, hallintoa, it:tä ja tilakuluja. Lehtien tulojen pienentyminen on Helanderin mukaan vääjäämätön fakta, kun printistä siirrytään digiin. Toisaalta journalistisen sisällön jakelu digitaalisesti on huomattavasti halvempaa. ”On mahdollista säilyttää toimituksen koko ja tehdä digitaalisesti vähintään yhtä hyvää lehteä kuin painettuna, puolella kustannuksista.” Lehtien fuusioista Helander ei näe juurikaan hyötyä kustannusten karsimisessa, koska eri alueilla ilmestyvien lehtien todelliset synergiaedut ovat pieniä. Jukka Holmberg > Håkan Helander: Fusionernas faktis ka fördelar. Medievärlden Premium, elo kuu 2015. Digin osuus kasvaa, kokonaisuus pienenee SELVITYS: Digital Media Finland Oy on laatinut opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ennusteen Suomen digitaalisten sisältömarkkinoiden kehityksestä vuoteen 2017 mennessä. Ennusteen mukaan digitaalisen markkinan osuus kaikesta kotimaisesta sisältöliiketoiminnasta nousee kahden vuoden kuluessa noin 15 prosenttiin. Musiikin ja pelien odotetaan olevan tuolloin jo täysin digitaalisia. Muissa sisällöissä digin osuus on edelleen pieni mutta nopeasti kasvava osa. Sanomaja aikakauslehtimarkkinoilla digitaalisten tulojen osuuden arvioidaan kasvavan vuonna 2017 keskimäärin vajaaseen kymmeneen prosenttiin. Samalla lehtimarkkinan kokonaisliikevaihto laskee. Kotimaisen median pärjääminen digitaalisena edellyttää selvityksen mukaan erottuvaa sisältöä, helppokäyttöisiä personoitavia palveluja, saatavuutta myös kansainvälisten toimijoiden palveluissa, tasapuolisia kilpailuehtoja ja digi-alv:n alentamista. Jukka Holmberg > Jari Muikku, Virpi Martikainen ja Heik ki Nurmi: Suomen digitaaliset sisältömark kinat: kasvun ja kehityksen edellytykset. Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmä muistioita ja selvityksiä 2015:13. Selvitys löytyy osoitteesta: http://www.okm.fi/ OPM/Julkaisut/2015/digitaaliset_sisalto markkinat.html. ”Ensimmäinen suositukseni Sanomalle – niin radikaalilta kuin se saattaa kuulostaakin – on nostaa oppiminen yhtiön portfolion tärkeimmäksi osaksi.” Kristian Niemi Hankenin pro gradussaan ”Asiakas odottaa journalistisen ammattitaidon näkymistä verkossa, hän kaipaa analyysia ja ajattelua uutisten ympärille ja on valmis maksamaan tästä.” Elina Kukkonen väitöskirjatutkimuksen väliraportissaan ki rja ti et o tut ki m us no sto ELINA RAJAL A
20 SuomenLehdistö 6/2015 palstat YLe.fi OuLu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös ammatillista asemaa, totuudenmukaista tiedonvälitystä, tietojen tarkistamista, otsikointia ja virheen korjausta koskevassa asiassa. Yle Oulu uutisoi netissä virheellisesti Pudasjärven kaupunginhallituksen päätöksen kiistellyssä Kollaja-hankkeessa. Uutinen julkaistiin useita tunteja ennen kuin kokous oli pidetty. Juttua korjattiin monta kertaa, mutta korjauksista kerrottiin yleisölle puutteellisesti. Kantelut 11.3.2015 Kantelut kohdistuvat Yle.fi Oulu -nettisivulla 10.3.2015 klo 8:08 julkaistuun uutiseen Pudasjärven kaupunginhallituksen kokouksesta, joka todellisuudessa alkoi vasta iltapäivällä. Jutun otsikko oli: ”Pudasjärvi näyttää vihreää valoa Kollaja-hankkeelle”. Ennakkoon tehdyssä uutisessa kerrottiin, että kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen kiistanalaisessa asiassa. Jutusta on tehty kaksi kantelua, joissa vedotaan Journalistin ohjeiden useisiin kohtiin. Kantelussa A mainitaan kohdat 1 ja 8, B-kantelussa vedotaan niiden lisäksi Journalistin ohjeiden kohtiin 3, 4, 8, 12, 15 ja 20. Kantelija B huomautti asiasta lähettämällä sähköpostiviestin ja korjauspyynnön jutun kirjoittaneelle toimittajalle samana päivänä ennen kokousta. Korjausta ei tehty. Molemmat kantelijat huomasivat 11.3. noin klo 11, että kantelun otsikko oli muutettu muotoon ”Pudasjärvi näyttämässä vihreää valoa Kollaja-hankkeelle”. Muita korjauksia ei kantelijan mukaan ollut tehty vaikka kaupunginhallituksen päätös oli jo tiedossa. Toisin kuin uutisessa kerrottiin, Pudasjärven kaupunginjohtajan esitys Kollaja-hankkeen hyväksymisestä hylättiin kaupunginhallituksen kokouksessa äänin 6?4. Kantelija B:n mukaan kyseessä on erittäin seurattu asia, josta muodostui lukijoille virheellinen käsitys. Molemmat kantelijat epäilevät, että uutisen sisältöön on vaikuttanut joku muu kuin sen kirjoittanut toimittaja ja toimittajaa on voitu houkutella uutisointiin väärin perustein. Tarkoituksena on kantelijoiden mukaan voinut olla päätöksenteon ohjailu. Kantelija B:n mukaan Kollaja-hanketta ajavalle voimayhtiölle olisi voinut olla etua uutisen asenteellisesta sisällöstä. Molempien kantelijoiden mukaan uutisointi ei ole ollut totuudenmukaista, sillä uutisessa puhutaan kaupungin kannanotosta, vaikka kyseessä on PVO-vesivoima Oy:n ja Pudasjärven kaupungin työryhmän raportti. Kantelijan mukaan tietolähteisiin ei ole tässä kiistanalaisen, pitkään jatkuneen tilanteen uutisoinnissa suhtauduttu kriittisesti. Kantelija A huomauttaa, että uutisessa ei mainita tietolähdettä eikä uutisen sisältöä perusteltu mitenkään. Kantelija huomauttaa myös, että jutun otsikko oli ja pysyi harhaanjohtavana eikä toimitus korjannut virhettä ennen eikä jälkeen kaupunginhallituksen kokouksen. Yleisradion vastaus 22.4.2015 Päätoimittaja Atte Jääskeläinen myöntää vastauksessaan, että kantelijat ovat oikeassa, että Yle Oulun verkkosivuilla julkaistussa uutisessa on ollut virheellinen tieto. Päätoimittajan mukaan toimittaja uutisoi kaupunginhallituksen esityslistalla olleen esityksen päätöksenä inhimillisen erehdyksen vuoksi. Päätoimittajan mukaan toimittaja oli virheellisesti tulkinnut kaupunginhallituksen kokouksen esityslistan tekstin kaupunginhallituksen päätökseksi, vaikka kyseessä oli kokoukselle tehty pohjaesitys. ”Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Pudasjärven kaupunki lausuisi kantanaan Kollaja-hankkeeseen: Pudasjärven kaupunki suhtautuu myönteisesti Kollaja-hankkeen toteuttamiseen nyt esitetyssä muodossaan seuraavin loppuraportissa tarkemmin kuvatuin ehdoin.” Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan toisin kuin esityslistaan muotoiltu esitys oli. Päätoimittajan muistuttaa, että Kollajan allashanke on ollut julkisessa keskustelussa jo vuodesta 1959 lähtien. Hanke on herättänyt alusta lähtien voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Yleisradion Oulun toimitus on uutisoinut aiheeseen liittyen eri osapuolten näkemyksiä koko olemassaolonsa ajan. Toimitus on kaikkina vuosina raportoinut hankkeesta puolueettomasti ja eri osapuolia kuullen. Päätoimittajan mukaan tässä vuosikymmenten puolueettoman uutisoinnin ketjussa yksittäinen valitettava, mutta inhimillinen virhe ei voi olla osoitus toimituksen pyrkimyksestä vaikuttaa päätöksentekoon. Ennen kokousta julkaistun uutisen ”Pudasjärvi näyttää vihreää valoa Kollaja-hankkeelle” alkuperäinen sisältö todistaa pahoiteltavan, mutta inhimillisen erehdyksen uutisoinnin taustalta. Ennen kaupunginhallituksen kokousta virheellinen uutisointimme kertoi virheellisesti päätöksenteon jo tapahtuneen. Päätoimittajan mukaan siinäkään mielessä uutisen ei voi missään mielessä tulkita pyrkineen ohjaamaan päätöksentekoa. Toimituksen saatua tiedon virheestä ja samalla kaupunginhallituksen päätöksestä, päätös uutisoitiin välittömästi normaaliin tapaan uutena, näyttävästi esiin nostettuna verkkojulkaisuna otsikolla ”Pudasjärven kaupunginhallitus äänesti Kollajaa vastaan”. Uudet vaiheet kerrottiin siis uusissa julkaisuissa. Uusien uutisjulkaisujen lisäksi kantelun kohteena oleva uutinen korjattiin virheen tultua toimituksen tietoon. Kaupunginhallituksen päätökset korjattiin hallitukselle tehdyiksi esityksiksi. Samoin uudet käänteet lisättiin linkiksi kantelun kohteena olevaan uutiseen. Kantelun kohteena olevan uutisen ensimmäinen otsikkokorjaus muodosta ”Pudasjärvi näyttää vihreää valoa Kollaja-hankkeelle” muotoon ”Pudasjärvi näyttämässä vihreää valoa Kollaja-hankkeelle” viittasi siis korjattuun sisältöön, jossa päätökset korjattiin kaupunginhallituksen pohjaesityksiksi. Päätoimittaja kertoo, että vaikka kantelun kohteena oleva uutinen ei uusien käänteiden vuoksi ollut enää relevantti eikä uusista käänteistä tehtyihin uusiin uutisiin verrattuna enää yleisön kiinnostuksen kohteena, toimitus piti vanhentuneen uutisen korjattua ensimmäistä otsikkoa kömpelönä. Siksi otsikko korjattiin vielä muotoon ”Kiistelty Kollaja-hanke kaupunginhallituksen käsittelyyn”. Päätoimittajan mukaan yleisölle on kerrottu virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Korjaukset on kirjattu uutisen lopussa. Lisäksi Yle Oulu on julkaissut verkkojulkaisun kaupunginhallituksen päätöksestä, johon alkuperäisen uutisen linkki johtaa. Päätoimittaja pahoittelee virheitä ja jatkaa, että verkossa tehtävien virheiden korjaaminen on osin hyvin haastavaa. ”Korjasimme tekemämme virheet julkaisun aikaiseen oikeaan tilanteeseen. Tämän lisäksi julkaisimme uudet käänteet uusina julkaisuina.” Yle myöntää uutisoinnin alkuvaiheessa tapahtuneen virheen, mutta kiistää jyrkästi kantelijoiden väitteet siitä, että uutisoinnilla olisi haluttu vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon. Yleisradio toivoo päätoimittajan mukaan, että JSN pohtisi tarkemmin, miten verkossa julkaistu virheellinen tieto tulee korjata. Päätoimittajan mukaan erityisen hankalaksi tilanteen teki se, että virheellinen tieto oli korjausvaiheessa jo vanhentunut. ”Toivomme, että neuvosto linjaa, onko toimitusten muutettava uusien käänteiden vuoksi vanhentuneet uutiset uusilla tiedoilla. Nykytilanteessa lähes jokainen tiedotusväline säilyttää alkuperäiset uutiset ja tekee uusien tietojen pohjalta kokonaan uudet julkaisut.” Ratkaisu JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymistai vahingoittamistarkoitus. JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. Yle.fi Oulu julkaisi 10.3.2015 jutun, jossa väitettiin, että Pudasjärven kaupunginhallitus puoltaa kiisteltyä Kollaja-hanketta. Juttu julkaistiin netissä ennen kuin kaupunginhallitus oli edes kokoontunut. Kantelija pyysi jutun korjausta ennen kaupunginhallituksen kokousta mutta Yle.fi ei tehnyt niin. Yle ei korjannut uutista edes kokouksen jälkeen, jolloin oikea päätös olisi ollut tiedossa. Yle muutti alkuperäisen Kollaja-uutisensa otsikkoa seuraavina päivinä kaksi kertaa. Otsikkomuutoksista kerrottiin lukijoille. Myös jutun sisältöä käsiteltiin, mutta miten ja milloin, sitä Yle ei tehnyt selväksi lukijoille. Alkuperäisen jutun linkki ei johda Ylen uuteen 11.3.2015 julkaisemaan uutiseen Pudasjärven kaupunginhallituksen todellisesta päätöksestä. Journalistin ohjeiden kohta 20 edellyttää, että toimitus julkaisee kokonaan uuden jutun, jos jutussa on useita asiavirheitä. Yle.fi Oulun laatima uusi juttu ei korjannut tapahtunutta vahinkoa, koska siinä ei selkeästi kerrottu, mitkä virheelliset tiedot Yle halusi korjata. Uutta ja virheellistä juttua ei myöskään linkitetty toisiinsa selkeästi, kuten olisi pitänyt tehdä. Julkisen sanan neuvoston mielestä Journalistin ohjeiden kohta virheiden korjauksesta on selkeä ja sitä on helppo noudattaa, jos ohjeet ovat toimitusten tiedossa ja osa niiden työprosessia. Toimituksen johdon tehtävänä on pitää huoli siitä, että Journalistin ohjeet hallitaan käytännön toimitustyössä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen. Ratkaisun tekivät: Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Heikki Kuutti, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo ja Heikki Vento. Lapin KanSa Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ammatillista asemaa, tosiasioita ja sepitettä, kuvan harhaanjohtavaa käyttöä ja tietolähteen hyötymistarkoitusta koskevassa jutussa. Lehti julkaisi uutisreportaasin junan ja porotokan törmäyksestä. Kuvien käyttö ei ollut sensaatiohakuista eikä juttu ollut kantaaottava. Kantelu 5.3.2015 Kantelu kohdistuu Lapin Kansassa 4.3.2015 julkaistuun juttuun ”Aamujunaan törmääminen porotokkaan teki rumaa jälkeä”. Kantelijan mielestä on journalistin ammattietiikan kannalta kyseenalaista julkaista kuvia syntymättömän eläimen sikiöstä. Kantelija epäilee, että sikiö on asetettu kuvausta varten vaatimen viereen. Myös kuollutta täyskasvuosta poroa oli kantelijan mielestä kuvattu raa´alla tavalla. Hänen mielestään kuvassa ei olisi saanut näkyä irti repeytyneitä kohtia. Kantelija pitää kuvausta tällä tavalla sepitteellisinä ja kuvien käyttöä harhaanjohtavana. Kantelija ei myöskään hyväksy sitä, että jutussa käytetään murretta. (”Ainoa hyvä asia oli se, ettei yksikään poroista ollut jäänyt raanaan.”) Kantelija epäilee, että pääkaupunkiseudulla tätä sanaa ei ymmärretä. Kantelijan mielestä jutussa ei ollut suhtauduttu kriittisesti tietolähteeseen. Kyseessä on kiistanalainen asia, ja tietolähteellä voi olla hyötymistarkoitus. Kantelijan mukaan Poroelinkeino pyrkii saamaan yhteiskunnan junaradan varren aitauksen maksajaksi ja Virheiden myöntämisen vaikeus Yle Oulu julkaisi maaliskuisena aamuna netissä uutisen Pudasjärven kaupunginhallituksen Kollaja-kokouksesta. Kokous, jonka päätöksestä kerrottiin, alkoi vasta tuntien päästä uutisen julkaisusta, eikä päätöskään ollut se, mitä Yle kertoi. Pahasti etukenossa julkaistua virheellistä uutista ei korjattu ennen kokousta eikä oikein hyvin sen jälkeenkään. JSN antoi Ylelle langettavan päätöksen. Niin pitikin, sillä väärän uutisen karattua tehtiin monta muuta virhettä. Virheiden myöntäminen ei ole koskaan helppoa, se on nähty kaikissa toimituksissa. Venkoilu ei kuitenkaan hyödytä ketään. JSN on antanut ohjeet oikaisuista ja määritellyt verkon ja printin roolit. Toimitusten kannattaa täydentää niitä omilla ohjeillaan niin, että kaikki tietävät, mitä tehdään, kun virhe tulee. Joskus se varmasti tulee. Pekka Vuollo Kalevan toimituspäällikkö 2 5 Vuollon poiminta Palstalla jatkuu keskustelu Julkisen sanan neuvoston kiinnostavasta päätöksestä. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 19.8. Päätöksiä yhteensä 7. JSN Vapauttavat Langettavat
SuomenLehdistö 6/2015 21 pitää Lapin Kansan juttua julkisen mielipiteen muokkauksena. Kantelija vetoaa journalistin ohjeiden kotiin 5, 11 ja 12. Lapin Kansan vastaus 20.4.2015 Päätoimittaja Antti Kokkosen mukaan jutussa kerrottiin vaikeasta lappilaisesta ongelmasta, josta lehti on vuosien varrella julkaissut pienehköjä juttuja. Päätoimittajan mukaan Lapissa puhutaan paljon petojen saaliiksi joutuvista poroista, mutta vähemmän liikenteen ja etenkään raideliikenteen aiheuttamista vahingoista. Päätoimittajan mukaan jutun tapahtumapaikalla Louen kylässä on neljän vuoden aikana jäänyt junan alle 378 poroa. Päätoimittajan mukaan jutun onnettomuus oli poikkeuksellisen tuhoisa. Siinä kuoli paljon kantavia vaatimia. Päätoimittajan mukaan julkisuudessa väitetään usein, että poroelinkeino liioittelee tuhojen määrää ja paheksutaan sitä, että elinkeinon mielestä onnettomuuksissa kuolee juuri vaatimia, joista maksettava korvaus on suurempi. Päätoimittajan mukaan näin on yritetty todistaa, että poromiehet hakisivat ylisuuria korvauksia kärsimistään menetyksistä. Päätoimittajan mukaan Lapin Kansan juttu ja kuvat osoittavat varsin dramaattisella tavalla, että ainakin tässä onnettomuudessa junan alle jäi nimenomaan kantavia vaatimia. Päätoimittajan mukaan suurella osalla lappilaisista on vielä elävä luontosuhde. Niinpä pororaatojen kuvat eivät hätkähdytä Lapin Kansan lukijoita. Päätoimittaja kertoo myös, että lehden paikalla ollut toimittaja vakuuttaa, että jutun tekeminen tai kuvien käyttäminen ei ollut eikä ole ristiriidassa hänen journalistisen näkemyksensä tai vakaumuksensa kanssa eikä hänen ammattietiikkansa vastaista. Päätoimittajan mukaan samoin toteaa myös jutun kuvaaja. Kantelijan väitteen Journalistin ohjeiden kohdan 11 rikkomisesta päätoimittaja kumoaa. Hänen mukaansa onnettomuuspaikkaa selvittelevä paliskunnan vahinkoarvioija oli ehtinyt ottaa osan poroista ja niiden osista pois radalta, kun Lapin Kansan toimittaja ja kuvaaja saapuivat paikalle. Osa raadoista, muun muassa vaatimien kohduista lentäneitä sikiöitä, oli vielä pitkin rataa. Myös ne kuvattiin, mutta niitä ei julkaistu, koska ne olivat päätoimittajan mukaan liian rajuja. Lehti päätti kuitenkin julkaista myös syntymättömien vasojen kuvia, koska se oli jutun kannalta olennainen tieto. Päätoimittajan mukaan pääkuvaksi valittiin julkaisukelpoisin vaihtoehto, jossa vaadin ja sikiö olivat suhteellisen ehjiä. Kyseisen kuvan eläimet oli nostettu paikoilleen ennen toimittajan ja kuvaajan saapumista. Vahinkoarvioija pyrkii yhdistämään kuolleiden eläinten ruumiinosat saadakseen selville korvaushakemusta varten, kuinka monta eläintä on kuollut. Vaatimet ja vasat yhdistämällä saadaan selville kantavien vaadinten määrän. Kantelijan viittaukseen murteen käytöstä päätoimittaja vastaa, että raanaan jääminen (kitumaan jääminen) on valtaosalle lappilaisista täysin selvä käsite, jota lehti käyttää tekstissään. Asian kertominen oli tärkeä seikka. Kantelijan viittauksen Journalistin ohjeen 12 rikkomisesta päätoimittaja kiistää. Hänen mukaansa jutussa ei ollut tarkoitus edistää poroaitojen rakentamista yhteiskunnan varoin, vaan vastata lukijan ensimmäiseen kysymykseen, miten tällainen onnettomuus voitaisiin estää. Keskustelu siitä, kuka on vastuussa aidan rakentamisen kustannuksista, nousee päätoimittajan mukaan luonnollisesti esille. Se ei ollut päätoimittajan mukaan jutun keskeinen asia, mutta sitä piti käsitellä onnettomuuden yhteydessä. Ratkaisu JO 5: Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa. JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymistai vahingoittamistarkoitus. Lapin Kansa julkaisi koko sivun uutisreportaasin junan ja porotokan törmäyksestä. Onnettomuudessa kuoli poikkeuksellinen määrä poroja, joista suurin osa oli kantavia vaatimia. Toimittaja ja kuvaaja tulivat paikalle, kun tuhon määrää vasta selviteltiin. Lehti kertoi, että tämän kaltaiset onnettomuudet olisivat vältettävissä, mikäli rataosuudet poroalueilla aidattaisiin. Tämä on kiistaton tosiasia. Lehti kertoi myös kariutuneista aidanrakennusneuvotteluista ratahallinnon ja paliskuntien välillä ja vertaili porovahinkojen korvauksia aidanrakennuskuluihin. Jutun yhteydessä julkaistiin kuvia tapahtumapaikalta. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Lapin Kansa julkaisi uutisreportaasin alueellisesti merkittävästä asiasta, porovahingoista sekä niiden ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Neuvosto muistuttaa, että yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Uutisreportaasi osoitti konkreettisesti, että porot voitaisiin pitää poissa radalta aidan avulla. Lehti ei ottanut kantaa siihen, kenen kustannuksella aita rakennettaisiin. On selvää, että silpoutuneiden porojen näkeminen järkyttää lukijoita. Lehti käytti kuitenkin kuvia harkitusti ja tavoittelematta sensaatiota. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapin Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Ratkaisun tekivät: Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Heikki Kuutti, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo ja Heikki Vento. mtV3 Julkisen sanan neuvoston langettava päätös Ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. MTV3:n Katsomo-sivustolla mainostettiin keskusteluohjelmaa kansanryhmän etnistä alkuperää halventavalla väitteellä. Väitteen poistaminen ei riittänyt korjaamaan tapahtunutta vahinkoa. > Lue kaikki tuoreet päätökset osoitteessa www.jsn.fi palStat Sanoma Susan Duinhoven on nimitetty Sanoman toimitusjohtajaksi. Hän vastaa Sanoman koko liiketoiminnasta ja toimii johtoryhmän puheenjohtajana toimipaikkanaan Helsinki. Duinhovenin tuorein työkokemus on Koninklijke Wegener -mediayhtiöstä, missä hän toimi toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana. Ennen tätä hän työskenteli Thomas Cookin Länsi-Euroopan toimintojen toimitusjohtajana. Sanoma Media finland Sanna Kolamo on nimitetty b2basiakkuuksien markkinointijohtajaksi. Hänestä tulee myös yhteisen myynnin johtoryhmän jäsen. Kolamo raportoi tehtävässään kaupalliselle johtajalle Antti Järviselle. Kolamo on työskennellyt muun muassa perustajaosakkaana Frankly Partnersissa, tiimivetäjänä ToinenPHD:lla ja asiakkuusjohtajana Familyssä. alma Media Uuden, yhteisen avainasiakasmyynnin Alma Mediaratkaisujen (AMR) -organisaation johtoryhmää vetää KTM Tiina Järvilehto, joka jatkaa myös Kauppalehden mediamyynnin johtajana. Markkinointijohtajaksi on nimitetty KTM Elina Kukkonen, joka on toiminut Kauppalehden markkinointipäällikkönä. Digimainonnan palvelut ja -kehityksen johtajana jatkaa KTM Johanna Vartiainen. AMR-johtoryhmän jäseniä ovat myös Aamulehden ja Aluemedian digimyynnin myyntijohtaja, tradenomi Kimmo Ilmavirta ja asiakkuusjohtaja eMBA Tuomas Avonius, joka toimii jatkossa lisäksi AMR-myyntitiimin vetäjänä. Tuotekehityksestä vastaava henkilö rekrytoidaan myöhemmin. Kankaanpään Seutu, Luoteisväylä ja Merikarvia-lehti Päätoimittaja Seppo Kummala menee puoleksi vuodeksi työkiertoon Satakunnan Kansaan. Sieltä tulee hänen tilalleen Armi Niemelä. Työnkierrolla vauhditetaan paikallislehtikolmikon toimitusten yhdistämistä ja maakuntalehtien ja paikallislehtien yhteistyötä. Lehtiä ei olla yhdistämässä. pietarsaaren Sanomat Vt. päätoimittajaksi on nimitetty tämän vuoden loppuun asti toimittaja Pentti Höri. Päätoimittaja Osmo Ojala on kertonut jäävänsä vuorotteluvapaalle, jolta hän ei tule takaisin toimitukseen. Tuulilasi Päätoimittajaksi on nimitetty yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Rönkä. Rönkä jatkaa myös Urheilulehden päätoimittajana ja Tuulilasin julkaisujohtajana. Tuulilasin entinen päätoimittaja Lauri Larmela jää lehden toimitukseen artikkelitoimittajaksi. MTV Toimitusjohtajaksi on valittu Universal Music Finland & Balticin toimitusjohtaja Jarkko Nordlund. Hän aloittaa tehtävässään tammikuussa. Toimitusjohtajana toimii vuoden loppuun Jani Koskinen, joka siirtyy vuoden alusta yhtiön varatoimitusjohtajaksi vastaamaan yhtiön strategiasta, hallinnosta ja talou desta. Digital Media finland Jari Muikku on nimitetty toimitusjohtajaksi. Digitaalisen maailman liiketoimintamalleihin erikoistuneella konsultointiyhtiöllä ei ole aiemmin ollut toimitusjohtajaa. Muikku on toiminut yhtiössä konsulttina vuodesta 2010 alkaen. Lisäksi Digital Media Finlandiin on nimitetty konsulteiksi Kristiina Markkula, Reijo Paananen ja Jouni Riuttanen. Markkula on toiminut aiemmin projektijohtajana Viestinnän Keskusliitossa vuosina 2010–2015 ja toiminnanjohtajana Sanomalehtien Liitossa. Paananen työskenteli lukuisissa eri johtotehtävissä Nokiassa vuosina 1981–2000, ja hän toimi DIGILEn toimitusjohtajana vuosina 2008– 2015. Riuttanen on toiminut aiemmin myyntipäällikkönä Samsungilla ja Suomen 3M:llä. projektiuutiset FM Jaana Ahti-Virtanen on nimitetty päätoimittajaksi. Ahti-Virtasen vastuulla ovat julkaisut Projektiuutiset, Rakenna oikein sekä CityMark. Päätoimittaja on myös RPT Docu Oy:n johtoryhmän jäsen. Ahti-Virtanen on työskennellyt viimeksi Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n palveluksessa Rakennuslehden tuottajana ja sitä ennen Talotekniikka-Julkaisut Oy:llä Talotekniikka-lehden toimituspäällikkönä. MEDIA-ALAN OMA LEHTI Päätoimittaja: Jukka Holmberg. Toimituspäällikkö: Noora Autio. Riikka Virranta äitiysvapaalla. Taitto: Janne Hulkkonen, Reima Kangas, Noora Autio. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Puhelin: (09) 228 77 300. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto.fi. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. Ilmestyminen: 85. vuosikerta. 8 numeroa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. Tilaushinnat 2015: kestotilaus 89 euroa / vuosi (sis. alv 10%), määräaikainen tilaus 94 euroa /vuosi (sis. alv 10%), määräaikainen opiskelijatilaus 40 euroa / vuosi (sis. alv 10%). Tilaushintaan sisältyy digilehti. Kestotilaus jatkuu niin kauan kuin itse haluat. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. ISSN: 0039-5587. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@pp3.inet.fi Painopaikka: Botnia Print, Kokkola. Suomenlehdistö Ilmestysmispäivät 2015 Nro Ilmestyy Aineistot Varaukset 7 4.11. 26.10 20.10. 8 16.12. 7.12. 1.12. Lisätietoa: www.sanomalehdet.fi/ ajankohtaista/tapahtumakalenteri > 5.–6.11.2015 Suuret lehtipäivät: Paikallislehtipäivät ja Kaupunkilehtipäivät, Kouvola. > 19.11.2015 Jakelun ajankohtaispäivä, Vantaa. > 25.11.2015 Mediapäivä 2015, Helsinki. Sanomalehtien liitossa tapahtuu Uusiin tehtä viin Tiedot nimityksistä voi lähettää osoitteeseen suomen.lehdisto@ sanomalehdet.fi
22 SuomenLehdistö 6/2015 4 4c Magazin für Druck und Design 4c Printing Inks A A & F Computersysteme AG ABB AdFactory AdFlow-Systems GmbH Adwonce Agfa Graphics alfa Media Partner GmbH Anygraaf OY apm alpha print medien AG apollon GmbH+Co. KG Applix Aquafadas Aria Systems Ltd Arisma GmbH arvato Systems Athens Technology Center Atex B BDL GmbH BEIL Registersysteme GmbH Binuscan C Canadian Council of Forest Ministers Canon CCI + Escenic ClassWizard GmbH Clock. Cloudsense COMYAN GmbH Conmio Contiago AG CoreMedia AG Cxense ASA D DanAds International AB dataplan Beratungsgesellschaft mbh DCOS Sweden AB Desk-Net DIG Digitale Medienberatungs-und ProduktionsGmbH Digital Collections Verlagsgesellschaft DJV Deutscher Journalisten-Verband Domena.com Dotline dpa Deutsche Presse-Agentur GmbH dpa-digital services GmbH D-Share DYO ink E EAE Engineering Automation Electronics GmbH eBooks in Motion EFI GmbH EMGroup evolver media GmbH & Co. KG Exelonis GmbH Extensis eZ Systems F Felix Böttcher GmbH & Co. KG Ferag AG Förderund Verarbeitungssysteme Financial Times Fink & Partner Media Services GmbH FotoWare a.s Fujifilm Funkinform GmbH G GAMI Gogol Publishing Goss International Grafikontrol Spa Grafitec Gutenberg Rechenzentrum GWS Printing Systems H Hamann & Partner Harland Simon Plc Heute in Hamburg Holmen Paper AB Honeywell HP Deutschland GmbH HQ Labs Hunkeler AG I IE Graphic Engineering Anygraaf — kumppanisi mediaratkaisuissa Tule tutustumaan, luvassa uusi Media Day -demo: 5.-7.10.2015 IFRA Expo 2015, Hamburg/Germany Mukana myös: 5.–6.11.2015 Suuret lehtipäivät, Kouvola 19.11.2015 Jakelun ajankohtaispäivä, Vantaa Tai soita ja sovi tapaaminen. Anygraaf kattaa kaikki mediat! Anygraafin mediaratkaisut ovat selkeä valttikortti niin pienelle lehdelle kuin suurille konserneillekin. World Publishing ExPo 2015 hamPuri 5.– 7.10. Ra vin tola RLT RLT R L T RLT RLT RLT RLT E T T E T E E E E E E T TV E F E E E E RLT RLT RLT RLT RLT RLT R L T R E V . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r BE ZE I CHNUN G BE Z E IC HN UN G Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r R au c h ab z u g BE ZE I CHNUN G BE ZE I CHNUN G BE Z E ICHNUN G BE Z E ICHNUN G BE ZE I CHNUN G BE ZE I CHNUN G BE ZE I CHNUN G T E T Fe u e r me ld e r apollon Gutenberg Rechenzentrum NEWSCYCLE Solutions SEM native: media Infra Logic Twipe dataplan IE Graphic Engineering Multicom Nela Grafikontrol MSU CCFM Perlen Papier Class Wizard Holmen Paper Newsfactory TECHNIWEB Honeywell Toray Parenco Infomaker ProcSet Sapro Visiolink evolver Tolerans Supag/Zissor Agfa adwonce Comyan Lineup GWS InterRed Mb³ qundg, KSW Schuite & Schuite dpa dpa dig.services mecom OneVision MPP Global GOSS EAE BEIL Böttcher UPM ABB ProImage ingenieurbüro Mauser kau und behrens PME Maurer Hamann & Partner technotrans IST Metz DCOS Sweden AB AH Tensor International LLC Solika mskbu mprom Atex Harland Simon Applix LaidBack Solutions Anygraaf D ig ita l C o lle ct io n s + p p i M e d ia A&F Computersysteme Neodata Group DIG BDL Wunderkraut IronShark Legacy.com WRH Marketing Dotline Integration-x Aquafadas MSP PageSuite Schur APM Digital Collections Teknograd Fujifilm Ferag 4c Free and Hanseatic City of Hamburg Hunkeler Miles 33 European Media Group Gami Roba Metals manroland D-Share Siegwerk Krause Biagosch wobe-team EFI Extensis Clock Fink & Partner Müller Martini Option Recosoil Stora Enso Digital Advertising Pavilion miLibris Cxense Oberauer Mosca Realcom AdFactory Papierfabrik Utzenstorf SCA Wilfried Heinzel AG Lufthansa Industry Solutions KODAK Nipson DYO inks Kaldo rgroup Print Inform HP VOLGA arvato Systems Mediaspectrum Pianomedia Gmbh CoreMedia AG SAP Deutschland Cloudsense ATC Storage room Option Newspaper & Webtech Makrosolutions Option TKS Binuscan Option 4cInks Option Grafi-Tek Web Schneider & Ozga Ferag Papierfabrik Palm Funkinform red.web CCI ppi Media FotoWare TMI Océ SMB protecmedia Map4News JJK TypoServ Tecnavia Option Evolok sabris alfa Media Partner AdFlow-Systems Kinyo PrimeUV Q.I. Press Controls KBA Arisma Xynamix MSH Mediaport revenue Ein Bereich der IE Industrial Engineering München GmbH Impact That Infomaker AB InfraLogic ApS ingenieurbüro mauser Integration X InterRed GmbH IronShark GmbH IST METZ J Johann Oberauer GmbH JJK kau und behrens Unternehmensberater für Verlage und Druckindustrie GmbH K Kinyo Europe Kodak Koenig & Bauer AG (KBA) Krause-Biagosch GmbH KSW Architekten & Ingenieure L Laidback Solutions Legacy.com Lineup Systems Localstars Lufthansa Industry Solutions AS GmbH M MakroSolutions GmbH manroland web systems Maps4News mb³ MANAGEMENTBERATUNG mecom Medien-CommunikationsGesellschaft mbH Mediaconnect Mediaspectrum Medien-Service Untermain GmbH Miles ³³ miLibris Mosca MPP Global MSH Medien System Haus GmbH & Co. KG MSP Medien Systempartner GmbH & Co. KG Müller Martini Multicom GmbH MWM System AB N native:media online for medianatives NELA Brüder Neumeister GmbH Neodata Group Srl netzstrategen GmbH Newspaper & Webtech NEWSCYCLE Solutions Newsfactory GmbH NIPSON O OneVision Software AG Outfittery Own Local P PageSuite Papierfabrik Palm Parenco B.V. Conmio 1.560 Halli A 1
SuomenLehdistö 6/2015 23 World Publishing ExPo 2015 hamPuri 5.– 7.10. www.wrh-global-nordic.com www.ferag.com Tervetuloa tutustumaan messuosastoomme World Publishing Expoon halli A4 osasto 4.400 Edustaja manroland Nordic Finland Oy P. 09-725 66 500 www.manroland.fi info@manroland.fi Perlen Papier AG Piano Media GmbH ”pme maurer GmbH pocketstory GmbH proactive maintenance engineering” ppi Media GmbH Prime UV-IR Print Inform ProcSet Media Solutions GmbH ProImage Ltd Protecmedia Publico24 PugPig Q Q.I. Press Controls quäntchen + glück R Realcom AS Recherche-Scout GmbH red.web Roba Metals B.V. S S & S Druckfarben sabris AG SAP Deutschland SE & Co. KG SAPRO Satzproduktions Gesellschaft mbH SCA Graphic Paper Schneider & Ozga oHG Schur Packaging Systems AB SEM Servicegesellschaft für Elektrik und Mechanik mbH Siegwerk Druckfarben SMB Schwede Maschinenbau Solikamskbumprom (JSC) Sobooks GmbH Stora Enso SUPAG T Tansa Systems techniweb technotrans AG TECNAVIA SA Teknograd AS Tensor International LLC The New York Times News Service & Syndicate Ticketsplus TMI Service GmbH Tolerans AB Toray Transmatico Twipe Mobile Solutions TypoServ U UPM Utzenstorf Papier V Visiolink ApS Vizzr.com Volga VPM International Marketing & Trading GmbH W Wilfried Heinzel AG wobe-team GmbH WRH Marketing Wunderkraut X Xing Xynamix Y YipiY Z Zissor RLT RLT R L T RLT RLT RLT RLT E T T E T E E E E E E T TV E F E E E E RLT RLT RLT RLT RLT RLT R L T R E V . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . REV . Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r BE ZE I CHNUN G BE Z E IC HN UN G Fe u e r me ld e r Fe u e r me ld e r R au c h ab z u g BE ZE I CHNUN G BE ZE I CHNUN G BE Z E ICHNUN G BE Z E ICHNUN G BE ZE I CHNUN G BE ZE I CHNUN G BE ZE I CHNUN G T E T Fe u e r me ld e r apollon Gutenberg Rechenzentrum NEWSCYCLE Solutions SEM native: media Infra Logic Twipe dataplan IE Graphic Engineering Multicom Nela Grafikontrol MSU CCFM Perlen Papier Class Wizard Holmen Paper Newsfactory TECHNIWEB Honeywell Toray Parenco Infomaker ProcSet Sapro Visiolink evolver Tolerans Supag/Zissor Agfa adwonce Comyan Lineup GWS InterRed Mb³ qundg, KSW Schuite & Schuite dpa dpa dig.services mecom OneVision MPP Global GOSS EAE BEIL Böttcher UPM ABB ProImage ingenieurbüro Mauser kau und behrens PME Maurer Hamann & Partner technotrans IST Metz DCOS Sweden AB AH Tensor International LLC Solika mskbu mprom Atex Harland Simon Applix LaidBack Solutions Anygraaf D ig ita l C o lle ct io n s + p p i M e d ia A&F Computersysteme Neodata Group DIG BDL Wunderkraut IronShark Legacy.com WRH Marketing Dotline Integration-x Aquafadas MSP PageSuite Schur APM Digital Collections Teknograd Fujifilm Ferag 4c Free and Hanseatic City of Hamburg Hunkeler Miles 33 European Media Group Gami Roba Metals manroland D-Share Siegwerk Krause Biagosch wobe-team EFI Extensis Clock Fink & Partner Müller Martini Option Recosoil Stora Enso Digital Advertising Pavilion miLibris Cxense Oberauer Mosca Realcom AdFactory Papierfabrik Utzenstorf SCA Wilfried Heinzel AG Lufthansa Industry Solutions KODAK Nipson DYO inks Kaldo rgroup Print Inform HP VOLGA arvato Systems Mediaspectrum Pianomedia Gmbh CoreMedia AG SAP Deutschland Cloudsense ATC Storage room Option Newspaper & Webtech Makrosolutions Option TKS Binuscan Option 4cInks Option Grafi-Tek Web Schneider & Ozga Ferag Papierfabrik Palm Funkinform red.web CCI ppi Media FotoWare TMI Océ SMB protecmedia Map4News JJK TypoServ Tecnavia Option Evolok sabris alfa Media Partner AdFlow-Systems Kinyo PrimeUV Q.I. Press Controls KBA Arisma Xynamix MSH Mediaport 1.400 1.406 4.400 4.500 4.530 1.205 Halli A 4
Mediapäivässä muun muassa: liikenneja viestintäministeri Anne Berner, Googlen Madhav Chinnappa, Blendlen Michael Binning, professori Petri Parvinen, toimittaja Maria Pettersson, päätoimittaja Svein-Erik Hole, toimitusjohtaja Timo Lepistö, uutispäätoimittaja Minna Holopainen, tutkimusjohtaja Heikki Nikali, toimitusjohtaja Katriina Jaakkola ja monia muita. Ilmoittaudu nyt Mediapäivän päättää keskustelu, jossa median tulevaisuutta ruotivat MTV Oy:n vastaava päätoimittaja ja Mediahub Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, Tekesin suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -yksikön johtaja Ilona Lundström sekä Suomen Kuvalehden, Kanavan ja Parnasson päätoimittaja Ville Pernaa. Paneelin vetäjänä toimii VKL:n toimitusjohtaja Jukka Viitasaari.