1 / 1 6 • 7 . 2 . 2 1 6 • S u u r M a t t i SuurMatti SuurMatti SuurMatti facebook.com/ olarinseurakunta Matinkylässä tapahtuu Matinkappelin leipäkahvila perjantaisin klo 13–15. Tule hakemaan leipää ja pullaa. Tarjolla ainakin korvat, kahvia ja teetä. Os. Liisankuja 3. Katukahvit Matinkylän vanhalla ostarilla perjantaisin klo 11–13. Os. Matinkatu 22. espoonseurakunnat.fi Finnevikinsillan valot mahdollistavat valotaiteen erikoisvalaistuksen s. 6 Yrittäjille Suurpelto on Mahdollisuuksien Suurpelto s.2 Vastaatko MEREOn Etsiväpiirien kutsuun? S.5 LuovaRatkaisu V I E S T I N T Ä T O I M I S T O Esitteet, lehdet Ilmoitukset, muu myyntimateriaali Kuvitukset, nettisivut tutta@luovaratkaisu.fi Omenatarhan Palvelutalossamme Matinkylässä aloittaa ravintolatoiminnan uusi yrittäjä 15.2. Tervetuloa tutustumaan lounasja kahvitarjoiluun. Voit myös ottaa yhteyttä puh. 050 444 0199. Saat meiltä myös lyhytaikaista asumispalveluja paikkatilanteen salliessa. Tarjoamme myös laadukasta päivätoimintaa, vuokra-asuntoja palvelutalossa sekä palveluja kotiin. Vapaaehtoistoimintamme on aktiivista . Tuotamme palveluita myös palvelusetelillä. PALVELUJA IKÄIHMISILLE Kodikkaita pienryhmäkoteja ikääntyneille keskeisillä paikoilla Helsingissä, Espoossa (Matinkylässä) ja Vantaalla. Hyvä valmistelu estää yritystä menehtymästä lastentauteihin s.9
2 SuurMatti Makein paikka oppia ajamaan ALKUVUODEN TARJOUS! Kauppakeskus Iso Omena Piispansilta 11 A 02230 Espoo. P. 09-803 2107 www.makenautokoulu.fi Kysy myös alkavat mopoja prätkäkurssimme! MAKEN AUTOKOULU 1500 € tammi-helmikuussa alkavilla kursseilla B-kurssi joka sisältää teoriatunnit, ajot 17h, pimeänajon ja auton käytön kokeessa 1. kerran. Lisäksi kaikkien tammija helmikuussa aloittavien kesken arvotaan viisi harjoitteluvaiheen kurssia. Arvo 195€. Viranomaismaksut erikseen K äsissäsi on nyt painettu Suurmatti. Tänä vuonna saat näitä painettuja lehtiä vielä viisi kappaletta. Eikä siinä kaikki: jokainen SuurMatti ilmestyy myös sähköisenä, jossa painetun lehden lisäksi on paljon muutakin luettavaa. Digilehteen pääsee niin puhelimella, tabletilla kuin tietokoneella. Ulkoasultaan se muistuttaa painettua lehteä. Esimerkiksi tässä lehdessä kerromme Suurpellon mahdollisuuksista palvella yrittäjiä. Suurpelto tarjoaa uudenlaisen kasvualustan erityisesti pienille yrityksille. DigiSuurMatissa on YritysEspoon toimitusjohtajan antamia vinkkejä saada alkava yritys pysymään ensin hengissä, sitten kasvamaan. Pärssinen tietää, mistä puhuu, sillä YritysEspoon kautta on työllistynyt noin 3 000 henkilöä. DigiSuurMatista löydät myös lisää tietoa koulutusmahdollisuuksista. Painetussa lehdessä esittelemme autoalan koulutusta. Digilehdestä saat tietoa myös madollisuuksista kouluttautua putkiasentajaksi. DigiSuurMatin välityksellä saat lisää tietoa myös ilmoittajistamme. Suurin ilmoituksista on linkitetty niin, että ilmoitusta klikkaamalla pääsee hakemaan lisää tietoa ilmoittajien sivuilta. Hyviä lukuhetkiä SuurMatin toimitus DigiSuurMatissa lisää luettavaa Tästä linkistö pääset uusimpaan Digi-SuurMattiin http://www.lehtiluukku.? /lehti/suurmatti/_current Tästä linkitä päässet lukemaan aikaisemmin ilmestyneitä lehtiä. http://www.lehtiluukku.? /lehti/suurmatti Pääkirjoitus 7.2.2016 ”E mme ole tarjoamassa perinteisesti toimitiloja, vaan halumme kuulla, mitä yrittäjät tarvitsevat”, projektijohtaja Pekka Vikkula kuvaa Suurpellon Markkinoinnin maaliskuussa järjestämää yritysiltaa. Uudenlaista yritystoimintaa Suurpellon suunnitteluvaiheessa on huomioitu alueelle tulevaisuudessa rakentuvat liiketilat. Alkuvaiheen suunnitelmat Nokian pääkonttorien sijoittumisesta Suurpeltoon ovat muuttuneet ja ajan myötä myös yritysten tarpeet ovat saaneet uusia käänteitä. Tämä mahdollistaa uudenlaisten liiketilojen rakentamisen Suurpeltoon juuri yrittäjien nykyisten tarpeiden pohjalta. Aikaisemmin rakennettiin valmiiksi tiloja, joita tarjottiin yrityksille. Esimerkkinä tästä ajattelusta ovat lukuista tyhjät kivijalkatilat eri puolilla pääkaupunkiseutua. Suurpellon kehittämisvastuussa olevana Vikkula ei tällaista rakentamista enää halua. Vikkula etsii toisenlaista ajattelutapaa. Suurpellon yritysillan tarkoituksena on kuunnella yrittäjiä ja saada ymmärrys heidän tarpeistaan yritystoiminnalle alueella. Nyt ollaan siinä vaiheessa rakentamista, että voidaan tehdä jotakin ainutlaatuista yrittämisen näkökulmasta. Jos tarpeen on saada pieniä varastoja kotona työskenteleville, niitä etsitään. Vikkulan esimerkit konkretisoivat, mitä yhdessä voidaan tehdä. Useat yrittäjät työskentelevät kotoa käsin mutta tilan tai sosiaalisten kontaktien puute voi olla haaste monille yrittäjille. Suurpellon yritysillassa halutaankin kuulla yrittäjien luovia ratkaisuja ja ajatuksia tähän ongelmaan, mikä voisi olla nykyaikainen ratkaisu yrittäjien liiketiloihin? Yrittäjille Suurpelto
SuurMatti 3 K immo Hanhinen jonotti katsastukseen ja ihmetteli, eikö tätä voisi tehdä joku muu. Syntyi ajatus tarjota erilaisia autoon liittyviä palveluja ihmisten koteihin. Autokannan kehittyminen ja kiire ovat synnyttäneet uudenlaisia tarpeita: tarvitaan mahdollisimman vaivattomia palveluja, jotka asiakas saa kotiovelleen tai työpaikalle: renkaat pitää vaihtaa, viedä auto huoltoon tai saada apua, jos auto ei käynnisty. Nyt Rolanin asiakkaina on niin naisia kuin miehiä, on ruuhkavuosia eläviä, on eläkeläisiä. Kimmo ottaa esimerkiksi renkaanvaihdon. ”Tulemme kotiovelle, vaihdamme renkaat ja viemme toiset renkaat säilytykseen. Tarvittaessa asiakkaan puolesta hankitaan uudet renkaat.” ”Eräälle taloyhtiölle rakensimme rengashyllyt. Nyt käymme vaihtamassa renkaat asukkaiden autoihin.” Kuukaudessa Rolanille kertyy 500–600 erilaista palvelutapahtumaa. Yritykset haluavat autoilleen palveluita sisäsiivouksista peruskunnossapitotöihin. Kuluttaja-asiakkaat tarvitsevat myös luokse tuotavia huoltotöitä, kuten akkujen vaihtoa ja apuvirralla käynnistämistä. Kimmo muistuttaa, että tekee jatkuvaa yhteistyötä autokorjaamoiden kanssa taatakseen asiakkailleen parhaaan mahdollisen palvelukokemuksen. Rolan autopalvelut tekee kotikäyntejä Y ritysEspoo on selvittänyt sen kautta vuosina 2009 – 2013 perustettujen yritysten tilannetta. Selvityksen on laatinut professori Vesa Routamaa Vaasan yliopistosta. Päätoimista yrittäjyyttä Yli puolet (54 %) selvitykseen osallistuneista yrityksistä tarjosi palveluja liike-elämälle ja 22 prosenttia kotitalouksille. Kaupan alan yrityksiä oli 11 prosenttia ja rakentamisen 4 prosenttia. Noin 80 prosentilla toiminta oli päätoimista. Yli puolella uusista yrityksistä liikevaihto oli kasvanut ensimmäisen vuoden jälkeen. YritysEspoon kautta perustetut ylitykset työllistivät noin 3 000 henkilöä, joista 2 000 oli omistajia. Noin 60 prosentilla yrittäjistä oli yliopistotai ammattikorkeakoulututkinto. Selvitys arvioi myös perustettujen yritysten vaikutusta työllisyyteen. Takaisin palkkatyöhön Selvityksen mukaan yrityksensä lopettaneista puolet on palannut palkkatyöhön, työttömäksi joutuneita on 22 prosenttia ja eläkeläisiä 6 prosenttia. Opiskelemaan entisistä yrittäjistä on lähtenyt 9 prosenttia. Yritystoimintaa jatkaa 3 prosenttia. Uusilla yrittäjillä on hyvä koulutus onMahdollisuuksien Suurpelto Yksi vaihtoehto on pop-up luonteiset tilat, joita voi vuokrata lyhyemmäksi aikaa esimerkiksi tuntiluonteisesti asiakkaiden tapaamiseen tai työn tekemiseen inspiroivassa ilmapiirissä. Monet aloittavat yritystoiminnan kotoa, mutta huomaavat kaipaavansa sosiaalisia kontakteja. Vikkula kertoo itsekin olleensa yrittäjä, joka teki töitä kotoa käsin. Ongelmaksi hän koki sosiaalisten kontaktien vähäisyyden, mikä kaventaa omaakin ajattelua. Oman kokemuksensa perusteella Vikkula uskoo syntyvän uusia ajatuksia ja myös liiketoimintaa, jos moni yksin työskentelevä liittyy yhteen. Uusia mahdollisuuksia Suurpellosta on rakennettu nyt viidennes. Asukkaita on kolmisen tuhatta. Kauppakeskuksen on arvioitu valmistuvan ensi vuonna. Vikkula kertoo, että alueelle tulee kahviloita ja ravintoloita, joissa esimerkiksi kotona työskentelevät voivat pitää kokouksia. Opinmäki avattiin elokuussa 2015 ja tämä tarjoaa jo nyt hyvät puitteet iltaisin ja viikonloppuisin. Vikkula haluaa etsiä perinteisestä poikkeavia toimintamalleja. Opinmäessä tiloja hyödynnetään vastaamaan eri käyttäjien tarpeita, mikä mahdollistaa tilojen maksimaalisen käytön. Vikkula muistuttaa, että yrittäjiksi Suurpeltoon ovat tervetulleita myös lähialueille asuvat. • Hyvä valmistelu estää yritystä menehtymästä lastentauteihin • Helsingissä eniten kasvuyrityksiä Lue lisää yrittäjyydestä Digi-SuurMatista http://www.lehtiluukku.? /lehti/suurmatti/_current
4 SuurMatti B itte Lemströmin kädet liikkuvat tehokkaasti ja löytävät selän kaikki kipupisteet, pysähtyvät ja ottavat vastahakoisen lihaksen haltuunsa. Kun niskahartiaseutu on päivittäisen tietokonetyöskentelyn takia jumissa, käsittely tuntuu, vähän sattuukin, mutta Biten määrätietoinen työskentely muokkaa lihasta, kunnes hierominen tuntuu miellyttävältä. Käytäntöä ja teoriaa Jos ei etukäteen tietäisi Biten aloittaneen vasta tänä talvena asiakastyön, luulisi olevansa pitkään hierojana toimineen käsissä. Rehtori Tiina Lehmuskoski vakuuttaa, että Atlaksen kaikki opiskelijat osaavat jo paljon ennen kuin he aloittavat asiakastyön. Ensimmäiset kolme kuukautta opiskellaan hieronnan teoriaa, anatomiaa ja käytännön taitoja. Sen jälkeen alkavat asiakashoidot. Kaikkiaan koulutus kestää lähes vuoden. Sinä aikana he oppivat monipuolisten hieronHierontakoulu Atlas kouluttaa osaavia käsiä Rehtori Tiina Lehmuskoski kertoo, että jokaisessa hierontahuoneessa on kutsunappi, jolla opettajan saa paikalle, kun on kysyttävää. Isossa Omenassa toimiva Hierontakoulu Atlas on osa Altas Collerge Oy:tä, johon kuuluu myös Osteopatiakoulu. Koulutus on aloitettu vuonna 2008. Opiskelijoita on lähes 200. Esimerkiksi 30 minuutin opiskelijahieronta maksaa 15 euroa, puolentoista tunnin hieronnan saa 40 eurolla. www.hierontakoulu.? , puh. 044 7424 000 tatekniikoiden lisäksi etsimään asiakkaiden kanssa yhteiset tavoitteet hieronnalle ja valitsemaan niihin soveltuvat tekniikat. Hierojaopiskelijoille opetetaan myös kosketuksen merkitystä, mikä korostuu erityisesti hierojan ammatissa. Omat hierontahuoneet Hierontakoulu Atlaksella on Isossa Omenassa niin suuret tilat, että opiskelijoilla on erilliset, oman rauhan tarjoavat hierontahuoneet. ”Aika monessa hierojakoulussa luentosalista tehdään verhoin hierontapisteitä.” Lehmuskoski kertoo, että oppilashierontojen aikana paikalla on aina opettaja, joka käy välillä katsomassa, että otteet ovat oikeat. Myös opiskelijat pyytävät usein opettajalta neuvoja. ”Opiskelija pääsee ratkaisemaan hoidon aikana siinä ilmenneen haasteen jo asiakkaan aikana, mikä edistää myös oppimista ja parantaa asiakkaan saaman hoidon laatua.” Monta syytä opiskeluun Hierontakoulu Atlaksen opiskelijat ovat pääosin aikuisia, jotka harkitsevat uutta uraa tai etsivät ammattia, jota voi tehdä nykyisen työn ohessa. Iällä ei ole merkitystä. Opiskelijat ovat hyvinkin eri-ikäisiä. Tiina Lehmuskosken mukaan kiinnostus omasta ja muiden terveydestä sekä huoli tulevaisuudesta saavat ihmiset hakeutumaan terveydenhuollon ammatteihin. Väki ikääntyy, tekeviä käsiä tarvitaan. Jonkin verran Atlakseen hakeutuu opiskelijoita, jotka tähtäävät hierojatutkinnon jälkeen ammattikorkeakoulujen terveydenhuoltoalan ammatteihin. Valviran vahvistamalla ammattinimikkeellä pääse suoraan pääsykokeisiin. Hierontakoulu Atlaksen hierojakoulutus käynnistyy kaksi kertaa vuodessa. Kerralla otetaan 40 opiskelijaa, joita puolet opiskelee aamuja puolet iltaryhmässä. Noin puolet hakijoista pääsee koulutukseen. Hierojien lisäksi Atlas kouluttaa osteopaatteja. Koulutus kestää neljä vuotta ja edellyttää terveydenhuollon kuten hierojan koulutusta. Teksti ja kuva: Pirjo Toivonen Espoon kaupunki järjestää yhteistyössä Kiinteistöliitto Uusimaan ja alueellisen huoltoyhtiön Matinkylän Huolto Oy:n kanssa Matinlahti Matinmetsä -alueella 9.2.2016 lähiöfoorum-tilaisuuden. Siinä pohditaan, miten yhteisesti löydetään ratkaisuja taloyhtiöiden elinvuosien lisäämiseksi korjausrakentamisella. Tilaisuuksia on ollut jo Suvelassa ja Olarissa sekä Kivenlahti-Soukka, ViherlaaksoKarakallio ja Espoonkeskus Iivisniemi -alueilla. Nyt helmikuun alussa foorumi pidetään Matinkylässä. Lähiöfoorumit koordinoi kaavaesittelijä Maria Taipale Espoon kaupungista. Hän on myös taloyhtiökoordinaattori. Taipaleen mukaan tilaisuuksilla halutaan saada taloyhtiöiden hallitusten jäseniä kiinnostumaan suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta ja energiansäästöstä Taipaleen mukaan Matinlahti Matinmetsä -foorumissa esille nousevat erityisesti alueen kehittäminen ja omana aiheenaan korjausrakentaminen, ryhmäkorjaukset sekä energiansäästö ja esteettömyys. Tilaisuudessa voi ilmoittaa haluk kuutensa osallistua Pääkaupunkiseudun energianeuvojien energiakoulutuksiin. Matinkylän taloyhtiöille halutaan lisää elinvuosia Yhdessä tekemisen ilo säteilee Suurpellossa K oirakävelyt, kukkalavat ja puistonpenkit. Jumppary hmä, kukkasipuleiden istutus ja kävelykartta. Suurpellon asukkaat ovat osoittaneet, että talkoilla mahdotonkin onnistuu. Mitä voi tehdä alueella, joka on vasta rakentumassa? Kun laajemmat palvelut ja identiteetti ovat vasta tuloillaan? Tätä on pohdittu Suurpellossa, jota on rakennettu kovaa vauhtia jo viitisen vuotta kirjaimellisesti pellolle. Vieläkin alue näyttää Kehä II:lta katsottuna keskeneräiseltä, vaikka taaempi osa on jo pääosin valmis. ”Suurpellossa ideoitiin yhdessä asukkaiden kanssa uudentyyppinen viljelykuvio, lavaviljely kaupungilta vuokratulla maalla, koska kaavan odottaminen olisi kestänyt kuusikin vuotta”, Suurpelto-projektin projektijohtaja Pekka Vikkula kertoo. Vikkulan mukaan paras tapa auttaa asukkaita on etsiä pieniä arkisia pulmia ja yksinkertaisesti lähteä ratkomaan niitä. Koska vuokrasopimusta ei voitu tehdä yksittäisten henkilöiden kanssa, tarvittiin yhdistys. Niin syntyi Suurpelto-seura. Nelisenkymmentä siirrettävää viljelylavaa nikkaroitiin asukkaiden yhteisillä talkoilla ”Kukkiva Suurpelto” -päivänä toukokuussa. Kaupungilta paikalle saatiin multa ja kuorikate sekä konetyövoimaa. Tila ja yhteyshenkilö helpottavat asukastoimintaa Vaikka Suurpelto-seura syntyi lavaviljelyn sivutuotteena, viljely on enää vain yksi osa seuran monipuolista toimintaa. Yhteistä tekemistä löytyy niin harrastusten kuin vakavampienkin asioiden parissa. Kumppanina Suurpelto-seuralla on projektinjohtaja Pekka Vikkulan vetämä Suurpellon Markkinointi Oy. Kaupungin omistaman osakeyhtiön projektikoordinaattori Netta Savinko työskentelee paikan päällä Infopaviljongissa. Hän etsii kaupungilta henkilöt, jotka voivat viedä kulloistakin asiaa eteenpäin. Hän kokoaa toiveita, yhyttää ihmisiä ja opastaa eri mahdollisuuksista. Moni toive tulee tällä hetkellä MyCity-nettipalautekartan kautta. Asukas voi klikata haluamaansa kohtaa ja kertoa kehitysideansa. Kehitysidea käsitellään, lähetään eteenpäin ja asukas saa koko ajan tietoa prosessin etenemisestä. Palautteiden seurauksena on esimerkiksi lisätty roskiksia koiranulkoilutusreiteille, ohjattu työmaaliikennettä turvallisemmaksi ja kunnostettu petankki-kenttä. SuurMatti ilmestyy 17.4 29.5 28.8 16.10 27.11 Kodin remontit toteuttaa • myös vapaa-ajanasunnot • ilmainen arviokäynti Puh. 040 846 7807 www.remonttijori.? jormahaapasalo@remonttijori.? Remontti Jori Oy
SuurMatti 5 Vastaatko MEREOn Etsiväpiirien kutsuun? M EREO Matinkylä haluaa tarjota ikäihmisille hyvää hoitoa, virikkeitä ja uusia ihmissuhteita. Se on yhdessä pääkaupunkiseudun muiden MEREOn palvelupisteiden kanssa kehittämässä Etsiväpiiritprojektin ME yhdessä toimijat mallia, jossa ammatillinen osaaminen ja vapaaehtoistyö lyövät kättä. Pyrkimyksenä on rakentaa ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja mielekkään arjen edistämiseksi verkosto MEREOn jokaiseen toimipisteiseen. Etsiväpiirit yhdistää palvelutoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan. Koska Raha-automattiyhdistys rahoittaa mallin kehittämistä, siitä hyötyvät myös muut ikäihmisille palveluja tarjoavat. Kädet avuksi MEREOssa vapaaehtoisia lähdettiin etsimään tosi läheltä. Ikäihminen voi tarvita apua jossakin asiassa, mutta voi jossakin toisessa tarjota omaa osaamistaan muille. Osaajia uskottiin löytyvän myös heidän omaisistaan ja läheisistään. Työntekijöiden lähipiirikin kartoitetaan. ”Joku voi olla perehtynyt tähtitieteeseen ja haluaa tulla pitämään siitä yhden luennon.” Esimerkillään Etsiväpiirit-projektin vetäjä Sirkku Taskinen haluaa muistuttaa, että ikäihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista asioista. Luento, musiikkitai keskustelutuokio voi olla kertaluontoinen, pitkäksi aikaa ei tarvitse sitoutua. Osaamisen kartoittamiseksi Etsiväpiirit ovat järjestäneet työpajoja, joissa on selvitetty ikäihmisten toiveita. Matinkylän pajoja ei vielä ole pidetty tätä kirjoitettaessa. Taskisen mukaan saadut tulokset ovat vaihdelleet, vaikka asioita on lähestytty samalla tavalla. Esimerkiksi kädet ovat kaikkialla pajan perustyökalu. Ikäihmisten lisäksi pajoihin on osallistunut työntekijöitä, vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita kuten partiolaisia. ”Kämmen kuvaa osanottajien osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Sormet kertovat niistä läheisistä, joilla on joku kiinnostava harrastus tai osaaminen.” Taskisen mukaan näin on löydetty se tähtitieteilijä tai sukulaistyttö, joka soittaa ihanasti pianoa. Kalenteri kertoo tapahtumista MEREO Matinkylän ravintolan aulassa tiedotetaan kaikille avoimista tapahtumista kuukausikalenterissa. Sieltä löytyy tietoja, jos haluaa jo nyt ilmoittautua vapaaehtoiseksi tai haluaa ottaa osaa johonkin tarjolla olevaan toimintaan. Taskinen muistuttaa, että monelle jo kahviseura tai lyhyt keskustelutuokio vieraan kanssa virkistää. ”Kontaktit ulkomaailmaan ovat tärkeitä.” Viikon päästä 14. 2. on Ystävänpäivä. Se on mainio tilaisuus hankkia uusia ystäviä. Vastaa siis MEREOn kutsuun. Ulkoilupäivä on tiistaina 9.2. Kello 10 kokoonnutaan ala-aulassa, josta yhdessä lähdetään kävelylle. Muista myös torstaina 11.2.16 klo. 13.30–15.00 Ystävänpäivätanssit. Vanhusten Palvelukotiyhdistys MEREO on hyvän ikääntymisen erikoisosaaja, joka tarjoaa erilaista päivätoimintaa, kotipalvelua ja ympärivuorokautista hoitoa. MEREOlla on 6 toimipistettä pääkaupunkiseudulla. omnia.? Vuotaako putki? Tuliko autoon kolhu? Omnian opiskelijat tekevät ammattitaidolla ja edullisesti monien eri alojen asiakastöitä. Voit korjauttaa autoa ja pienkoneita sekä teettää kodin LVItai sähkötyöt. Piristää itseäsi tai läheisiäsi hyvinvointija kauneuspalveluilla. Teettää tekstiili-, vaatetusja taidetöitä Viher-, puuja rakennusalan työt ym. Lahjakortti palveluihin on tervetullut ja käytännöllinen tapa muistaa läheisiä. Kouluttajat valvovat työn laatua ja ammattitaidon kehittymistä. Katso lisää omnia.?/asiakastyöt Omnia on oppimisen iloa. Kaupunginhallitus päätti äänin 8-5 (2 tyhjää) opetusja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnon mukaisesti ehdottaa valtuustolle, että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Muut tarvittavat toimenpiteet viedään asianomaisten toimielinten päätettä väksi maaliskuun aikana. Esitykseen päätettiin yksimielisesti lisäys, jonka mukaan kaupunginhallitus kehottaa opetusja varhaiskasvatustoimea selvittämään kellokortin ja tuntiperusteisen laskutuksen käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuslakia on muutettu siten, että subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajoitetaan osa-aikaiseksi. Laki tulee voimaan 1.8.2016. Espoon Kaupunginhallitus ei esitä rajoitusta lasten varhaiskasvatusoikeuteen Teksti: Pirjo Toivonen Kuvat: MEREO Sormet ovat niitä läheisiä, jotka voivat tulla esiintymään tai pitämän seuraa.
6 SuurMatti Finnevikinsillan valot mahdollistavat valotaiteen erikoisvalaistuksen ”T yöllisyys on paranemaan päin”, kertoo koulutuspäällikkö Kenneth Nordström suhdanneherkästä autoalasta. Teknologiamuutokset lisäävät osaamisja koulutustarvetta huolto-ja korjaustöissä, sillä autoilija voi entistä väAutoalan työllisyys on hyvä osaamisja koulutustarve kasvaa hemmän huoltaa au toaan itse. Omnian Suomenojann auto-osastolle otetaan vuosittain yhteishaussa 80 nuorta kouluttautumaan autonasentajiksi, korikorjaajiksi tai automyyjiksi. Koulutus kestää tavallisesti kolme vuotta. Opiskelija voi toki valmistua aikaisemmin, mikäli osaaminen on saavutettu. Autoalalla on tarjolla monipuolisia työtehtäviä alan eri yrityksissä mm. autoja varaosaliikkeissä, autokorjaamoissa, katsastusasemilla ja kuljetusliikkeissä. Aikuiskoulutuksessa opiskelee nyt 50 ajoneuvoasentajaa. Uutena osaamisalana on moottorikäyttöisten pienkoneiden korjaaja. Pienkonekorjaajat työllistyvät yrityksiin, jotka suorittava auton, moottoripyörän, pienkoneiden tai venemoottoreiden ja varusteiden asennusja korjaustehtäviä pienkonekorjaamoissa tai varaosaliikkeissä. Tämä koulutus soveltuu hyvin myös maahanmuuttajille. Aikuisten opinnot henkilökohtaistetaan ja aikaisempi osaaminen huomioidaan, joten tutkinnon voi suorittaa hyvinkin lyhyessä ajassa. Kiinnostus koulutusaloihin vaihtelee vuosittain. Osa nuorista siirtyy ammattikouluun peruskoulun, osa vasta lukion jälkeen, jolloin he voivat suorittaa tutkinnon kahdessa vuodessa. Opiskelija voi myös suorittaa kaksoistutkinnon eli ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon samalla kertaa. Nuoret erikoistuvat kolmella linjalla Kaikki opiskelijat aloittavat autoalan opinnot yhteisellä kolmen kuukauden jaksolla. Sen jälkeen oppilaat haastatellaan ja yhdessä pohditaan, mikä on heille paras vaihtoehto. Korikorjaajiksi aikovilta edellytetään hyviä kädentaitoja, automyyjät tarvitsevat rohkeutta ja sosiaalisia taitoja. ”Eniten kiinnostaa ajoneuvoasentajan ammatti,” Nordström kertoo, että puolet opiskelijoista sijoittuu tähän ryhmään. Autokorikorjaajan oppiin valikoituu 20 ja toiset 20 suuntaavat automyyjäksi. ”Jotkut heistä ovat todellisia virtuooseja. Eräskin myi jo ensimmäisellä harjoitteluviikolla itsenäisesti auton.” Ajoneuvoasentajaksi opiskelevien koulutusta suunnitellaan yhteistyössä Espoon autokorjaamojen toimielimen kanssa. ”He korostavat, että meidän pitää paneutua perustaitoihin kuten autonhuoltoon, pieniin korjauksiin ja sähkötöihin. Merkkikorjaamot kouluttavat ajoneuvoasentajat omiin automalleihinsa.” Asiakkaiden autojen huoltaminen ja pienten vikojen korjaaminen on osa opetusta. Nordströmin mukaan opetuksessa käytetään paljon aikaa erilaisten vikojen etsimiseen ja niiden korjaamisen tarvittavan ratkaisun miettimiseen. Opettajan johdolla opiskelijat saavat tuntumaa asiakastyöhön. Oppilastyönä korjaukset ovat edullisempia kuin merkkikorjaamoilla, mutta laatu kohdallaan. Työ tehdään kouluttajien valvonnassa ja siksi aikaa tarvitaan hieman enemmän. Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Omnian Suomenojan auto-osasto S uomenojan lintualuetta lähellä oleva Finnoon ja Matinkylän yhdistävä Finnevikinsilta on jo hohta nut valon eri väreissä. Maisemavalaistus ohjelmoidaan syttymään ja sammumaan katuvalojen kanssa samaan aikaan. Lintujen pesimärauhan takia sillan julkisivuvalaistus on pois päältä koko pesimäkauden alkaen huhtikuun 1. päivänä. Valot syttyvät kesäkauden jälkeen vuosittain Espoo-päivänä elokuun lopussa. ”Uusi Finnoon kaupunginosa ottaa teknisistä perusratkaisuista kaiken ilon irti. Sillan valaistus on hyvä esimerkki hienosta oivalluksesta, joka tuottaa iloa ja elämyksiä kaupunkilaisille”, Finnoon projektinjohtaja Kimmo Leivo iloitsee. Värit kertovat Arkivalaistus toteutuu vuodenaikojen mukaan valon eri sävyissä. Valaistuskauden jokaisella kuukaudella on oma teemavärinsä, joka näkyy sillan erikoisvalaistuksen valon eri sävyissä. Teemoja ovat: syyskuuvihreä alkusyksy, lokakuu-ruska, marraskuu-kuura, joulukuu-joulunaika,tammikuu-sininen hetki, helmikuu-sininen hetki ja maaliskuu-kevään odotus. Juhlapäivien värit ovat violetti ja turkoosi, mutta teeman mukaisesti tiettyinä juhlapäivinä käytetään oranssin, sinisen ja punaisen sävyjä. Uuden vuoden aaton ja vuoden vaihteen valaistus on kaikkein räväkin. Juhlavalaistus on päällä auringon laskun ja nousun mukaan, paitsi jouluaattona valot ovat päällä koko päivän. Valaistus näkyy parhaiten laaksosta sillan vierestä, minne rakennetaan tulevaisuudessa ulkoilureittejä. Valaistuksesta saa parhaan kuvan, kun käy ihailemassa sitä sillan päistä alas laaksoon johtavilta kevyen liikenteen luiskilta. Laaksosta myös sillan kaunis arkkitehtuuri tulee upeimmin esiin. ”Tämä on Espoon kaikkien aikojen hienoin erikoisvalaistuskohde. Muuttuva valaistus antaa iloa ulkoilijoille, kun eri kerroilla saa erilaisia elämyksiä”, maisema-arkkitehti Sari Knuuti teknisestä keskuksesta toteaa. Kuvat: Espoon kaupunki Korikorjaajiksi aikovilta edellytetään hyviä kädentaitoja.
U ljaita jalopuulehtoja, vehmaita pähkinäpensaita ja värikkäinä kukkivia merenrantaniittyjä – suojellut luontotyypit ovat pienialaisia, harvinaiseksi käyneitä luonnon helmiä. Ympäristökeskuksen luontotyyppiprojektissa nämä kohteet pääsivät ansaitsemansa huomion keskipisteeksi, kun niiden nykytila ja hoitotarpeet selvitettiin. Espoossa luonnonsuojeluEspoon suojeltujen luontotyyppien hoito alkamassa kohteiden ominaispiirteet säilytetään laissa määriteltyjä suojeltuja luontotyyppejä on yhteensä 32, ja niiden nykytilan ja hoitotarpeen selvittäminen on kirjattu Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaan. Viime kesänä kaikki 32 kohdetta valokuvattiin sekä selvitettiin niiden puuston, pensaston ja muun kasvillisuuden tila. Kerättyjen tietojen perusteella arvioitiin kohteiden hoidontarve ja tarpeen kiireellisyys sekä työstettiin kullekin kohteelle hoitosuunnitelma. Hoito-ohjeissa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että kohteet on tarkoitus pitää mahdollisimman luonnontilaisen kaltaisina. ”Vaikka luontotyyppien hoito on tavallaan luontaiseen kehitykseen puuttumista, se on kuitenkin kannattavaa luontotyyppien arvon ja harvinaisuuden vuoksi”, toteaa luontotyyppiprojektista vastannut Jussi-Pekka Manner. ”Samalla kun kohteiden ominaispiirteet säilyvät, voidaan turvata luontotyyppeihin sopeutuneiden harvinaisten eliöiden elinympäristöjä. Näin ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta Espoon jatkuvasti kasvavan ja muuttuvan kaupungin alueella.” Lähes kaikki Espoossa olevista luontotyypeistä vaativat jonkinasteista hoitoa, jotta luontotyypeille ominaiset piirteet saadaan turvattua. Hoito on pääasiassa nuorten kuusten poistoa, koska kuuset ovat vahvoja kilpailijoita ja syrjäyttävät tieltään jalopuut ja pähkinäpensaat. Muita uhkatekijöitä ovat roskaantuminen, vieraskasvilajit, kävijöiden aiheuttama kulutus sekä merenrantaniityillä liika rehevöityminen. Espoon luontotyyppirajaukset on tehty pääasiassa 2000-luvun alussa ja ne kattavat yhteensä noin 31 hehtaaria, jolloin niiden keskikoko on hieman alle hehtaarin. Kuvat: Jussi-Pekka Manner Espoon kaupunki http://www.lehtiluukku.? /lehti/suurmatti/_current Ke 10.2. klo 19 Kamarihelmiä Mezzosopraano Essi Luttisen ja israelilaispianisti Dan Deutschin tähdittämässä konsertissa kuullaan monipuolista ohjelmistoa lauluja instrumentaalimusiikin eri aikakausilta. Vapaa pääsy To 11.2. klo 19 Théo Ceccaldi trio, Pepa Päivinen & the Good Romans Théo Ceccaldi trion ja Pepa Päivinen & Good Romansin yhteinen kiertue lupaa intensiivistä ja ilmavaa kamarijazzia sekä luovaa ja lyyristä äänimaalailua alitajunnasta. Liput alk. 15 e, Lippupiste Pe 12.2. klo 19 Jarkko Martikainen ja Luotetut Miehet, Matti Johannes Koivu Jarkko Martikainen on kulttuurialan moniosaaja, jonka tärkeimpänä maalina on aina ollut laulunteon, levytysten ja keikkailun kolmiyhteys. Liput alk. 20,50 e, Lippupiste. Ovelta 21 e La 13.2. klo 19 Brad Mehldau (loppuumyyty) Viisinkertaisen Grammy-ehdokkaan, jazzpianisti Brad Mehldaun ensimmäinen ja pitkään odotettu soolokonsertti Suomessa! Liput alk. 31,50/27,50 e, Lippupiste Sellosalin musiikkitarjontaa keväällä 2016 Ti 16.2. klo 14 Iltapäiväkonsertti: Islantilaisen luonnon lumoissa Kristín Lárusdóttirin musiikki ammentaa inspiraationsa islantilaisen musiikin perinnöstä ja luonnosta. Vapaa pääsy To 18.2. klo 19 Saimaa – Matka mielen ytimeen Vuoden 2015 Emma Gaalassa vuoden tuottajaksi valitun Matti Mikkolan Saimaa-yhtye julkaisi uuden albumin lokakuussa. Liput alk. 19,50 e, Lippupiste, ovelta 20 e Pe 19.2. klo 19 Pirkka-Pekka Petelius & Irti-Orkesteri Pirkka-Pekka Petelius palaa musiikin pariin kolmentoista vuoden tauon jälkeen! Liput alk. 32,50 e, Lippupiste Ke 24.2. klo 19 Aidosti: Marion! – 70-vuotisjuhlakiertue Marionin konsertissa liikutaan hänen uransa alkuajoista tähän päivään asti. Liput alk. 30/28 e, Lippupiste To 25.2. klo 19 Mirel Wagner Vuoden 2014 parhaasta pohjoismaisesta albumista Nordic Music Prize -palkinnon saanut Mirel Wagner esiintyy helmikuussa Sellosalissa. Liput alk. 14,50 e, Lippupiste, ovelta 15 e La 27.2. klo 19 Jukka Poika & Kuules Crew: Coolest-kiertue Tuttujen hittien ja vanhojen kulmakivien lisäksi keikalla kuullaan myös uusia biisejä Elämäntyyli-albumilta. Liput alk. 14,50 e, Lippupiste, ovelta 15 e Ke 2.3. klo 19 Eero Raittinen with The White Knuckles Trio Legendaarinen blues & rock -laulaja Eero Raittinen nousee Sellosalin lavalle White Knuckles Trion kanssa. Liput alk. 14,50 e, Lippupiste, ovelta 15 e Su 6.3. klo 14 & 18 Lauantain toivotut Tenori Jyrki Anttila, maailmankuulu basso Jaakko Ryhänen ja musikaalinen monilahjakkuus Seppo Hovi, esittävät rakastetuimpia säveliä viihdeja operettimaailmasta. Liput alk. 38,50 e, Lippupiste Ke 9.3. klo 19 Taljanka Huopikkaat–kappaleellaan itsensä suomalaisten sydämiin laulanut Taljanka täyttää 40 vuotta ja lähtee sen kunniaksi juhlakiertueelle. Liput alk. 25/22 e, Lippupiste Matinkylän tapahtumat 2016 Helmikuu 7.2. SuurMatti ilmestyy, juttuideat pirjo@luovaratkaisu.? viimeistään kaksi viikkoa ennen ilmestymistä 9.2. klo 17.15-20.00 lähiöforumi Matinlahti-Matinmetsän taloyhtiöille. Paikkana on jokin alueen kouluista. Tilaisuuden tarkoituksena on tarjota alueen taloyhtiöiden hallituksille tietoa korjausrakentamisesta sekä alueen hankkeista ja kehitysmahdollisuuksista 7.2.2016 klo 11.00 – 14.00 Matinkylän Leijonat, laskiaistapahtuma sään salliessa. Matinlahden koulun takana (eteläpuolella) olevan ns. maankaatopaikan mäessä. Tapahtumassa kaikenlaista talviaiheista puuhastelua mikäli lunta riittää. Huhtikuu 5.4. klo 18 Matinkylä-Seuran kokous 9.4. la klo 13-16 Olarin kappeli Kuunkehrä 4, Welcome to Colourful Espoo, monikultturinen tapahtuma jossa voit tutustua uusiin ihmisiin, pelailla ja syödä! Olarin seurakunta 16.4. la klo 11-14 Asukastalo Kylämajan Kylämajajuhla 17.4. SuurMatti ilmestyy, juttuideat pirjo@luovaratkaisu.? viimeistään kaksi viikkoa ennen ilmestymistä 24.4. su klo 12-16 Olarin Lystit, Lionsit Toukokuu 3.5. klo 18 Matinkylä-Seuran kokous 14.5. Espoon RantsuRUN. 10 km juoksutapahtuma Haukilahdesta Nuottaniemeen ja takaisin. 16.-19.5. Espoon seurakuntien yhteinen mielenterveysleiri. Lisätiedot diakoni Kristiina Leinonen 040 4380238 17.5. ti klo 14-18 Kyläkarnevaali Matinkylän asukaspuistossa. Järjestää Monitoimiset ry. 29.5. SuurMatti ilmestyy, juttuideat pirjo@luovaratkaisu.? viimeistään kaksi viikkoa ennen ilmestymistä Elokuu 3.8. Asukastalo Kylämaja aukeaa juhannuksen jälkeen Elokuun lopussa Espoo-Päivä 28.8. SuurMatti ilmestyy, juttuideat pirjo@luovaratkaisu.? viimeistään kaksi viikkoa ennen ilmestymistä 28.8. tai 4.9. su klo 15 budoseura Kobushikain syysnäytös Vanha ostari Syyskuu 6.9. klo 18 Matinkylä-Seuran kokous 6.9. ti klo 14-18 Olari-tempaus 9.-10.9. pe-la MatinFes Lokakuu 4.10. klo 18 Matinkylä-Seuran kokous 10.10. ma klo 13-15 Asukastalo Kylämajan 5-vuotissyntymäpäivä 16.10. SuurMatti ilmestyy, juttuideat pirjo@luovaratkaisu.? viimeistään kaksi viikkoa ennen ilmestymistä 17.10. ma Asunnottomien yö Kaivolla Marraskuu 1.11. klo 18 Matinkylä-Seuran kokous 27.11. SuurMatti ilmestyy, juttuideat pirjo@luovaratkaisu.? viimeistään kaksi viikkoa ennen ilmestymistä Maaliskuu 1.3. klo 18 Matinkylä-Seuran kokous Joulukuu 13.12. klo 18 Matinkylä-Seuran kokous 14.12. ke klo 11-14 Asukastalo Kylämajan joulujuhla
SuurMatti 7 SuurMatti SuurMatti SuurMatti V uosi sitten Veikko Ahonen aloitti Matinkylässä Olarin seurakunnan yhteisötyöntekijänä. Muualla Espoossa eikä oikein koko Suomessakaan kirkolla ei ole tällaista tehtävää. Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja kiteytti Veikon toimenkuvan olevan vähän kuin Isä Camillon. Vuoden työrupeaman jälkeen Veikko sanoo, että hän on vaan ihan Veikko, persoonana ja ihmisenä. Hän on kirkon yleismies, jonka työn tarkoituksena on luoda yhteistä hyvää. Veikko tunnetaan hyvin Veikko on Matinkappelin isäntä Matinkylässä, sillä hän on sekä Monitoimisten että Kokeilemalla kehittäminen -ryhmän puheenjohtaja. Hän kokee, että silloin kun hän on Matinkylässä, hän on aina työssä. Ihmiset tulevat jututtamaan siellä, missä hän liikkuu. ”Se on tosi kivaa, se on elämää!” Huolena kolmikymppiset miehet Veikko on tavannut työssään kolmikymppisiä miehiä, joiden elämä on näköalatonta, päivä kerrallaan elämistä. ”Heillä ei ole ajatustakaan, minkälainen elämä voisi olla vaikka viiden vuoden päästä.” He tietävät, että näköaloja tulevaisuuteen ei oikein ole, ja että monet pitävät heitä ehkä epäonnistuneina. Elämä kuitenkin menee, miten menee. Ihmisyys ei ole menestymisestä kiinni. Monelta huonossa tilanteessa olevalta ovat koulut jääneet kesken. Nyky-yhteiskunnalla ei ole tarjota esimerkiksi työtä, jota voisi tehdä ilman koulutusta. ”Talous perustuu tuottavuuteen ja tehokkuuteen.” Veikko kokee, että sivuraiteelle voi joutua monista eri syistä. Hän muistuttaa, että tänään hyvinkin pärjäävät voivat olla huomenna haavoittuvaisia. JoO larin seurakunnan diakonian lähiesimies Tytti Kohonen kertoo, että diakoniatyön asiakkaissa eniten on 30 64 vuotiaita. Toiseksi suurin ryhmä, eläkeläiset, kasvoi edellisvuodesta. Kirkon avun puoleen kääntyneistä valtaosa oli naisia. Heitä oli 653, kun miehiä oli puolta vähemmän eli 303. Taloudelliset vaikeudet ovat suurin syy ottaa yhteyttä seurakunnan diakoniatyöhön. Apua kaivataan myös ihmissuhteisiin ja hengellisiin asioikainen on varmasti tehnyt myös vääriä valintoja vaihtelevin seurauksin. ”Vaikka nyt olisi kaikki hyvin, kukaan ei tiedä, mitä elämä tarjoaa muutaman kuukauden päästä. Jokainen voi itse miettiä, miten reagoisi tilanteeseen, jossa samaan aikaan joutuu työttömäksi ja lapsi sairastuu vakavasti.” Veikko kertoo puhuneensa elämän arvaamattomuudesta verrattain menestyneistä perheistä tulleille nuorille. Näiden mielestä puhe oli roskaa; jokainen voi hallita omaa elämäänsä, jos vain haluaa. Yksinasuvat ja yksinhuoltajat suurimpia asiakasryhmiä Talous on ollut huolista suurin Kristiina Leinonen “Krisse” on aloittanut sijaisena meillä marraskuussa. Hänen vastuualueena on päihdeja kriminaalityö, mielenterveystyö. Hänen työpisteensä tulee olemaan remontin valmistuttua Matinkappelilla. Toimitus Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.? Suur-Matinkylän asukaslehti Ilmoitusmyynti Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy marika@luovaratkaisu.? tutta@luovaratkaisu.? toimitus@suurmatti.? Ilmoitusaineisto tutta@luovaratkaisu.? Painopaikka: ESA Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.? /jakelu Matinkappeliin oli jätetty korillinen kauniita villasukkia. Niissä oli lappu, jonka mukaan 100-vuotias Tuulikki oli kutonut sukat pakolaisille. SuurMatin toimituksen mielestä Tuulikki on hyvä esimerkki meille nuoremmillekin sekä virkeydestä että hyväsydämisyydestä. Kutsummekin Tuulikki-rouvan kahville. Paikaksi ehdotamme Mereon Omenatarha Palvelutalon kahvilaa. Otatteko yhteyttä Pirjo Toivoseen, puh. 040 53 22 907. Tuulikki 100 v – tervetuloa kahville! Lue lisää yrittäjyydestä Digi-SuurMatista hin. Työelämä, oma tai läheisen terveys ja sairaus saavat hakemaan keskusteluapua. Kohosen mukaan suurin osa Olarin seurakunnan diakoniatyön asiakkaista on yksineläviä. Yksinhuoltajat ovat toiseksi suurin ryhmä. Pitkään jatkunut huono taloudellinen tilanne näkyy myös asiakaskunnassa, jossa eniten on työelämän ulkopuolelle jääneitä. Tytti Kohonen arvelee, että Matinkappelin diakoniapäädyn remontti vähensi viime vuonna asiakasmäärää, joka aikaisemmin on kasvanut vuodesta toiseen. Syksyllä kappelista suljettiin kolme työhuonetta, minkä vuoksi asiakasvastaanotot siirtyivät Olarin kappelille. http://www.lehtiluukku.? /lehti/suurmatti/_current SuurMatti ilmestyy 17.4 29.5 28.8 16.10 27.11
SuurMatti 9 ”Y ritysEspoon palveluja käyttävistä uusista yrityksistä on viiden vuoden päästä hengissä vielä reilut 80 prosenttia.” Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon toimitusjohtaja Erkki Pärssinen kertoo, että ilman YritysEspoon tarjoamaa henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvontaa perustetuista yrityksistä on toiminnassa vain noin puolet. Vuosittain Espoossa yritysneuvonnassa käy noin 1200 henkilöä, joista alle 40 prosenttia perustaa yrityksen. Pärssinen arvelee, että osa huomaa jo ensimmäisen tapaamisen aikana, etteivät vielä ole kypsiä yrittämiseen. Osa näkee, ettei liiketoimintasuunnitelma ole sellainen, että se tuottaisi elannon. Hyvä valmistelu estää yritystä menehtymästä lastentauteihin Kuvassa Erkki Pärssinen ja Kirsi Åkerlund Innopolin rappusilla. Erkki Pärssisen vinkit uudelle yrittäjälle 1. Ole realisti Ensin on selvitettävä, missä ovat omat markkinat ja mitä tarjottavaa yrityksellä on niille. Yrittäjän oman talouden pitää olla niin hyvässä kunnossa, että hän voi elää jopa vuoden ilman merkittävää tuloa. TE-toimiston myöntämä starttiraha saattaa olla alkuun lähes ainoa tulonlähde. Huonoa taloutta ei saa kuntoon perustamalla yrityksen. Kaikista muista kriiseistä voi selvitä, mutta kassakriisistä harvoin. ”Kun yrität, on myös mahdollisuus onnistua.” 2. Panosta myyntiin Omia tuotteita ja palveluja pitää osata myydä. Jos ei itse osaa, pitää hankkia myyjä. ”Hyvät myyjät ovat kalliita ja onnistuakseen vaativat hyvän briiffaksen.” Palkkatyössä monet ovat tottuneet saamaan töitä tehtäväkseen. Itse niitä ei ole tarvinnut hankkia. 3. Hanki hyvä tilitoimisto ”Tilitoimisto on syytä ottaa mukaan jo alkuvaiheessa – ellei ole alan osaaja.” Tästä monet luistavat, kun toiminta on vielä pientä. Esimerkiksi YritysEspoolta voi kysyä vinkkejä hyvistä tilitoimistoista. Palkanlaskentaan on muun muassa verottajan kehitt ämä hyvä ohjelma. 4. Pienennä riskiä yhdessä yrittämällä Riskit pienenevät ja osaaminen monipuolistuu, jos 2 -3 henkilöä perustaa yrityksen yhdessä. P ääkaupunkiseudun kasvuyritysten henkilöstömäärästä noin kaksi kolmasosaa sijaitsee Helsingissä, vajaa viidennes Vantaalla ja 14 % Espoossa. Helsingin osuus on kaikkien toimialojen keskimääräistä selvästi suurempi liike-elämän palveluissa, jossa 78 % kasvuyritysten henkilöstöstä sijaitsee Helsingissä. Vastaavasti teollisuuden kasvuyritysten henkilöstömäärästä sijaitsee Helsingissä ainoastaan noin neljännes. Espoossa sijaitsee teollisuuden alan kasvuyritysten henkilöstöstä 62 %. Vantaan osuus kasvuyritysten henkilöstömäärästä on merkittävin kaupassa, kuljetuksessa ja varastoinnissasekä rakentamisessa. (Lähde: Tamas Lahdelma & Seppo Laakso: Helsingin seudun yritystoiminnan kasvuanalyysi, Tutkimuskatsauksia 2015, Helsingin kaupunki) Helsingissä eniten kasvuyrityksiä Ilmoita SuurMatti-lehdessä Seuraava numero ilmestyy 17.4. Silloin tarvitaan hyvä osakassopimus, jonka tekemiseen kannattaa hankkia juristi. Usean yrittäjän yritykset palkkaavat neljä kertaa useammin uusia työntekijöitä kuin yksinyrittäjät. ”Yksinyrittäjä voi joutua tosi pulaan, kun palkkaa ensimmäisen työntekijän.” 5. Valitse sijainti huolellisesti Jos yritys tarjoaa palveluja kuluttajille, sen kannattaa käyttää aikaa selvittämään paikkakandidaattien ihmisvirtaa. ”Kannattaa jäädä tarkkailemaan, miten ihmiset liikkuvat.” Edulliseenkaan tilaan ei kannata tarttua, vaikka se olisi lähellä suurta kauppakeskusta tai jopa osa keskusta, jos sen ohitse ei kuljeta. M onet vastaanottokäynnit ja ajanvarauspuhelut jäävät historiaan, kun uudet sähköiset palvelut saadaan käyttöön vuonna 2018. Espoon kaupungin johdolla rakennettava valtakunnallinen sähköinen palvelukokonaisuus hyödyntää jo olemassa olevia valtakunnallisia tietojärjestelmiä, kuten Kanta-palvelua; ammattilaisten käytössä olevien järjestelmien rinnalle se avaa myös asiakkaalle mahdollisuuden tietojen tallentamiseen ja oirearvioiden tekemiseen. Sähköinen omahoito mullistaa sosiaalija terveyspalvelut lähivuosina Hyvinvointivinkkejä ja oirearvioita ympäri vuorokauden Sähköiset omahoitopalvelut tuovat vastaanoton jokaiseen kotiin, ilman ajanvarausta. Omalla kotisohvalla voi tehdä hyvinvointitarkastuksen ja tutustua sen perusteella tehtyyn riskianalyysiin. Tarjolla on myös vinkkejä ja valmennusta elämäntapamuutoksiin. Tulevaisuuden omahoitopalveluun voi myös kirjata oireita ja saada niihin perustuvia toimintaohjeita. Esimerkiksi selkäkivun, ? unssan, virtsatieinfektion tai masennuksen oireiden perusteella järjestelmä antaa joko kotihoito-ohjeet tai ohjaa varaamaan ajan ammattilaisen vastaanotolle. Hyvinvointisuunnitelmia pitkäaikaissairauksien seurantaan Pitkäaikaista hoitoa tai palvelua tarvitseva asiakas ja ammattilainen voivat tehdä yhdessä hyvinvointisuunnitelman, johon kirjataan tavoitteet, toimenpiteet ja niiden seuranta. Asiakas voi itse seurata esimerkiksi verenpainetta, verensokeria, mielialaa, unta tai liikuntaa ja halutessaan antaa tiedot myös ammattilaisen nähtäväksi, jolloin vastaanottokäynnit voidaan suunnitella paremmin. Palvelu osaa hälyttää asiakkaan tai ammattilaisen, jos sovitut raja-arvot ylittyvät. Sähköiset palvelut tulossa koko kuntakentän käyttöön Sähköisten omahoitopalvelujen kehittämistyö toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä ja palvelut ovat valmistuessaan 2018 kuntatoimijoiden ja uusien maakuntien käyttöönotettavissa. Kuntaliiton yhteydessä toimivan sosiaalija terveydenhuollon kansallisen yhteistyöfoorumin AKUSTI-foorumin kautta käynnistyneen yhteishankkeen isäntäkaupunkina toimii Espoon kaupunki ja toteutusvaiheen osapuolina ovat EteläKarjalan sosiaalija terveyspiiri, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, KeskiSuomen sairaanhoitopiiri, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Sodankylä, Tampere, Turku ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Myös muut kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat osallistua kehittämistyöhön. Projektin toteutusvaiheen laajuus on n. 13 miljoonaa euroa ja sen kustannukset jaetaan valtion ja osallistuvien kuntatoimijoiden kesken. Valtion osalta kehittämistyötä rahoitetaan hallitusohjelman kärkihankerahoituksen kautta. Projekti toteuttaa sekä digitalisoidaan julkiset palvelut että palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeita. Lähde: Espoon kaupunki