2 / 1 5 • 1 2 . 4 . 2 1 5 • S u u r M a t t i SuurMatti SuurMatti SuurMatti SuurMatti Delta i städtalkot och samla ett gäng eller plocka själv upp allehanda löst skräp. Esbos tekniska central delar ut avfallssäckar och lånar ut skräptänger till talkodeltagarna. Meddela vid anmälan tidpunkten för talkot, när du avhämtar förnödenheterna samt plats där staden kan avhämta sopsäckarna efter talkot. Ytterligare upplysningar: (09) 8162 5100 Talkot är en del av Esbos, Helsingfors, Grankullas och Vandas gemensamma städtalko. Tule mukaan siivoamaan lähiympäristöäsi 7.4.–24.5.2015 Kom med och städa upp i din näromgivning 7.4 –24.5.2015 Kokoa porukka tai tule yksin tekemään lähiympäristöstäsi viihtyisämpi paikka. Kevättalkoissa kerätään irtoroskaa esimerkiksi paperia, tölkkejä, pulloja tai metalliromua kaupungin yleisiltä alueilta, mutta ei eloperäistä roskaa esim. kasvijätettä tai risuja, ongelmajätettä tai elektroniikkaa. Espoon tekninen keskus jakaa talkoolaisille jätesäkkejä ja lainaa roskapihtejä sekä noutaa tarvittaessa roskasäkit talkoiden jälkeen. Lisätietoja: (09) 8162 5100 Teknisen keskuksen asiakaspalvelu. Talkoot ovat osa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan Siisti pääkaupunki -talkoita. Lähikuvassa Matinkylän Isä Camillo Veikko Kurjen haastattelu s.7 Ikäihmisille palveluja s. 6 Kokeilemalla kehittämistä Matinkylässä s. 2 Kaikki ovat tervetulleita Kylämajapäivään! Teemana on yhdessä tekeminen. Päivän aikana mais aisia eri kul uureista ja tutustumista ryhmätoimintaan. Lapsille ohja ua toimintaa ja muuta puuhaa. Ohjelmassa mm. Ilmianna itsesi –piste, ATKluokka, musiikkia, tanssiesityksiä, asahia, askartelupiste, kakkukahvit ja iloista mieltä! 18. 4. 2015 kello 11-14 Asukastalo Kylämajassa sa A K K K K K K j Matinkatu 7 (Matinkylä) ääää)))) Kylämajapäivä Kylämajapäivä Moikka Nähdään teillä! Haukilahti Henttaa Eestinmalmi Matinkylä Niittykumpu-Tontunmäki Suurpelto Olari-Kuitinmäki SuurMatti tulee kotiovellesi. Matinkylä vielä 60-luvun alussa Pelkkää peltoa s. 4
2 SuurMatti U udenlainen asukkaiden yhteistyöverkosto innostaa matinkyläläisiä kehittämään omaa asuinympäristöään. Verkostossa mietitään, miten asioita voisi tehdä toisin, miten oppia toisilta ja mitä luoda yhdessä uutta. Käyttövoimana innostus ja luovuus Idean äiti on Sirkka Ruikkala, joka oli Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Kipinöitä!-projektissa nähnyt, miten erilaisin Kokeilemalla kehittämistä Matinkylässä Verkostossa on 24 alueellista toimijaa kuten Matinkylä-Seura, asukastalo Kylämaja, Matinkappeli, Matinkylän Huolto, Matinniityn asumisyksikö, Monitoimitalo, Kirjasto Omena, Kaivo. yhteistyökeinoin ihmisiä autetaan saamaan omat voimavarat käyttöön. Siinä hän oli tehnyt yhteistyötä Aalto yliopiston Design Factoryn monitieteellisen Mind-tutkijaryhmän kanssa. Se on taustana myös Kokeilemalla kehittäminen -työssä. Sirkka nostaa esille myös Kylämajan Sointu Tulkin, joka innostui oman kylän kehittämisideoista ja josta Sirkka sai hyvän työparin. Alueellista yhteistyöverkostoa lähdetiin kutomaan kokoon ja koordinoimaan toimintaa. Mukan on lähtenyt myös Matinkappelin yhteisötyöntekijä Veikko Kurki. S uuri osa Matinkylästä on rakennettu 70-luvulla melko lyhyessä ajassa. Alueella on viihdytty, sillä Espoon keskuksista siellä asuu toiseksi eniten 65 vuotta täyttäneitä. Osa heistä muutti alueelle nuorina uudisasukkaina. Nykyinen ostari edusti silloin palvelutarjonnan huippua – aivan kuten Karakalliossa ja muissa samaan aikaan syntyneissä lähiöissä. Ostarin purkamisesta on puhuttu pitkään. Sitä ja muita päätöksiä odotellessaan alueen asukkaat sekä monet yritykset ja yhteisöt ovat ryhtyneet toimiin. Viime syksyn Matinfesteissä ostari saikin uuden ilmeen. Jatkoa graf? teille on tulossa taas ensi syyskuussa järjestettävillä festeillä. Ostarin muodonmuutos on hyvä esimerkki yhdessä vaikuttamisesta. Jokaisen matinkylälaisen arkea piristävän taideteoksen takana on uudenlainen yhdessä tekemisen Kokeilemalla kehittäminen -hanke, johon jokainen asukas on tervetu llut. Tässä numerossa kerromme, mikä tämä ryhmä on ja miten se toimii. Meillä on varmasti uutta kerrottavaa, kun seuraava SuurMatti ilmestyy 24.5. Tässä numerossa on Matinkylän lyhyt historia 60-lvulta Isoon Omenaan. Toivomme toimituksessa, että saisimme tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä ja myös valokuvia. Haluaisimme kuulla, minkälainen uusi, pellolle noussut Matinkylä oli ensimmäisten muuttajien silmin. Entä mitä he nyt ajattelevat kotikylästään? Minkälaisia uudistuksia vielä tarvitaan? Entä mitä halutaan säilyttää? Minkälaiselta alue näyttää ikäihmisen silmin? Mitä nykynuori odottaa Matinkylältä? Tarinoiden ”päähenkilönä” voi olla taloyhtiö, koulu tai vaikkapa ostari. Tai ne voivat olla yhden ihmisen kertomus. Julkaisemme tarinat SuurMatin nettisivuilla www.suurmatti.? . Osa niistä tulee myös painettuun lehteen. SuurMatti on uusi lähilehti, jonka alueena on Suur-Matinkylä. Painetun lehden lisäksi panostamme paljon myös digitaaliseen maailmaan. Sisältö tekee lehden, ei se, onko se painettu papeille vai ilmestyykö vain netissä vai molemmissa. Siksi haastamme lukijat mukaan. SuurMatista on myös digitaalinen näköislehti. Sen löydät muun muassa Suurmatin sivuilta, jonne se tulee jo ennen kuin painettu lehti on jaettu. Hyviä lukuhetkiä toivoo SuurMatin toimitus Pääkirjoitus 12.4.2015 Asukkaat ovat mukana uudistamassa Matinkylää SELLOSALI.FI | Soittoniekanaukio 1 A, 02600 Espoo PE 17.4. KLO 19 LAULUN SIIVIN Niina Keitel, mezzosopraano Juho Alakärppä, piano Liput alk. 14,50/9,50 €, Lippupiste KE 22.4. KLO 19 VON HERTZEN BROTHERS Liput alk. 24,50 €, Lippupiste TO 23.4. KLO 19 SIRPALE EILISTÄ – KÄHÄRÄÄ VUOSIEN VARRELTA Essi Wuorela, Susanna Haavisto, Reetta Ristimäki, Pirjo Aittomäki, Timo Alakotila Liput alk. 19,50/14,50 €, Lippupiste KE 6.5. KLO 19 ILE KALLIO BIG ROCK BAND Liput alk. 19,50 €, Lippupiste TO 7.5. KLO 19 CLUB 27 Konsertissa kuullaan mm. Kurt Cobainin ja Janis Joplinin huikeimpia hittejä! Liput alk. 38/34 €, Lippupiste LA 9.5. KLO 19 SANAT: HEIMO HATAKKA Solisteina Anna Puu, Jonna Järnefelt, Jukka Leppilampi ja lauluyhtye Viisi Liput alk. 32,50 €, Lippupiste KE 13.5. KLO 19 AN EVENING WITH ELVIS’ FRIENDS AND ORIGINAL MUSICIANS (USA) Elviksen legendaarista musiikkia hänen kanssaan työskennelleiden esittäminä! Liput alk. 34,50 €, Lippupiste SU 17.5. KLO 15 VIRTUOSI DI KUHMO CHAMBER Rimski-Korsakov, Raff Liput alk. 11/8 €, Lippupiste KE 20.5. KLO 19 VESTERINEN YHTYEINEEN Liput alk. 14,50 €, Lippupiste PE 22.5. & LA 23.5. KLO 19 UUSIOPERH(S)E Tragikoominen näytelmä nykypäivän perhekuvioista Liput alk. 34/31 €, Lippupiste SuurMatti ilmestyy tänä vuonna 24.5. 23.8. 11.10. 29.11. Varaa ilmoitustilaa! toimitus@ suurmatti.? Ahti Hurmalainen EDUSKUNTAAN GSM 0400-617 843 Rohkea päättäjä Suomelle! 31
SuurMatti 3 SEIKKAILU HUIPUSSAAN SEIKKAILUPUISTO LEPPÄVAARAN URHEILUPUISTOSSA ”Osallistumiseen pitää olla matala kynnys. Onnistumisen lisäksi pitää olla lupa epäonnistua ja lupa tehdä eri tavalla.” Sirkka muistuttaa, että monet projektit kaatuvat siihen, että ne toimivat perinteisellä tavalla. Kokeilemalla kehittäminen -verkostokin on organisoitunut niin, että erilaiset ihmiset voisivat tuoda omia voimavarojaan yhteiseksi hyväksi. Sirkan mukaan pitää muistaa, että jokainen etsii myös omaa hyötyään. Matinkylä yhteisenä pelikenttänä Sirkka Ruikkala kuvaa Matinkylää yhteiseksi pelikentäksi, jossa pelaajilla on sama päämäärä, mutta jokainen painottaa siihen pääsemistä omista tavoitteistaan. Jotta niistä saataisiin paras mahdollinen hyöty, toiminnat jaettiin viiteen ryhmään, joissa kaikissa asukkaat ovat keskiössä. Näin syntyi viisi erilaista näkökulmaa Matinkyään: Lasten, nuorten, työikäisten, seniorien ja ympäristön Matinkylä. Jokainen ryhmä on jo ehtinyt saada oman vetäjänsä. Sirkka muistuttaa, että ryhmät eivät toimi vain omalla kenttäpuoliskollaan, vaan ne tekevät työtä myös yhdessä. Esimerkiksi lapsilla ja senioreilla voi olla moniakin yhteisiä ajatuksia. Ympäristö ja miten siitä pidetään Matinkylässä MEILTÄ KESÄRENKAAT EDULLISESTI! AH-Auto Oy | Espoontie 8, 02770 Espoo asiakaspalvelu@ah-auto.fi | Puh. 09 855 44 99 195/65R15 205/55R16 369 € 459 € MALLI: 319 € 399 € ESIMERKIKSI Hinnat sisältävät 4 kpl renkaita alle asennettuna. huolta, koskettaa kaikkia. Seniorien verkostotyöryhmässä ovat mukana muun muassa Etelä-Espoon eläkeläiset ja yhteiskunnallinen yritys Ilolla Unelmatehdas Oy, jonka tavoitteena on valjastaa seniorien osaaminen ja asiantuntemus mielekkääksi työksi. Yhdessä uusi kuosi vanhalle ostarille Ryhmä käynnisti toimintansa viime syksynä hulppeasti. Syyskuussa pidetiin Matin festit. Näkyvimmin ryhmän toiminta näkyy matinkyläläisten jokapäiväisessä elämässä vanhalla ostarilla, joka sai uuden ilmeen. Autolasien ammattiasentamo VARAA AIKA 09-560 7740 .FI ma-to 8.00-16.30 pe 8.00-15.30 Turuntie 2, Pitäjänmäki Kaupunkikulttuurien Tuki ry:n ansioituneet graf? titaiteilijat tekivät ostarille maksutta näyttäviä taideteoksia 200 neliön verran. Kauppiaat maksoivat maalija muut kustannukset. Ostarin muodonmuutos on osoitus siitä, miten tapahtuu kun innokkuus, luovus ja yhdessä tekeminen kohtaavat. Mitä tästä eteenpäin? Sirkka Ruikkala korostaa, että jokinen on tervetullut toimimaan paremman Matinkylän puolesta. Myös alueen uusi lehti SuurMatti lähtee mukaan verkostoon. Kerromme tulevissa numeroissa yhteisistä hankkeista ja Matinkylä-ryhmien toiminnasta. Ota yhteyttä Veikko Kurkeen, jos haluat mukaan. Veikon haastattelu ja yhteystiedot ovat sivulla 7. Teksti Pirjo Toivonen Kuvat: Ismo Hellsten Sirkka Ruikkala Nuorille töitä oppisopimuksella E spoon kaupunki tarjoaa 20 uutta oppisopimuspaikkaa työttömille espoolaisille nuorille. Paikat on tarkoitettu nuorisotakuun piiriin kuuluville, alle 30-vuotiaille nuorille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, jonka aikana oppisopimusopiskelija suorittaa alan ammatillisen tutkinnon. Oppisopimuspaikkoja on tarjolla kaikilla kaupungin toimialoilla. Tehtäviä on esimerkiksi lastenhoidon ja -ohjauksen ja vanhusten hoidon aloilla, kirjastossa, metsänhoidossa ja liikuntapalveluissa.
4 SuurMatti M atinkylän suuraluetta ei oikeastaan pitänyt syntyäkään. Kun Espoo oli vielä maalaiskunta, aluekeskusten määränä pidettiin neljää: Espoon keskusta, Leppävaara, nykyinen Espoonlahti ja Tapiola, jonka ”esikaupungiksi” Matinkylän piti tulla. Tapiolasta oli 50-luvulla kehittynyt maalaiskunnan sisälle oma ”kaupunkinsa”, joka oli yllättävän omavarinen omaa sähköja vesilaitosta myöten. Niitä hallinnoi Asuntosäätiö, joka oli alueen merkittävä rakentaja. ”Monet tapiolalaiset eivät mieltäneet itseään maalaiskunnan asukkaiksi, vaan pitivät itseään helsinkiläisinä, jotka asuivat Tapiolassa”, Antero Krekola Matinkylä-seurasta kertoo. Hän piti mielenkiintoisen esitelmän nyky-Matinkylän synnystä Omenan kirjastossa. Krekola arvioi, että espoolainen identiteetti puuttui myös muualla asuvilta. Eräskin kansanedustajaehdokas mainosti itseään Viherlaaksossa asuvana Matinkylä vielä 60-luvun alussa Pelkkää peltoa helsinkiläisenä. Aluerakentaminen käynnistyy Teollistumisen myötä Suomessa käynnistyi ennennäkemätön maan sisäinen muuttoliike. Erityisesti pääkaupunkiseutu sai lisää väkeä. Krekolan mukaan 60-luvulta lähtien Espoon väestö on kasvanut noin 4 000 henkilön vuosivauhdilla. Asuntorak entajat näkivät mahdollisuutensa. Syntyi talotehtaita, jotka pystyivät nopeaan tahtiin tuottamaan taloelementtejä. Edellytyksenä oli kuitenkin, että tarjolla oli riittävän suuria maa-alueita, joille rakentaa. Aluerakentamisen huippu asettui 70-luvulle, mikä näkyy myös Matinkylässä. Espoon kauppala oli havitellut Matinkylän kartanon maiden ostoa, mutta Haka ehti ennen tarjoamalla niistä paremman hinnan. Se oli ratkaiseva askel Matinkylän suuralueen synnylle. Ei kaupunki aivan osattomaksi jäänyt Matinkylän kartanosta, jonka se osti itselleen vuonna 1985. Haka edusti Krekolan mukaan niin sanottua punapääomaa. Keskus-Sato ja Polar kuuluivat porvarilliseen leiriin. Ne saivat rakennettavakseen muun muassa lounasrannikon, jonka suurin alue oli Soukka. ”Haka rakensi myös osan Westendistä.” Krekola kertoo, että rakennusliikkeiden aluejaossa Olarin saivat kaksi pienempää rakennuttajaa: Puolimatka ja Arjatsalo. Nykyinen Espoon kaupunki on muodostunut alueista, jotka ovat olleet kooltaan niin suuria, että niiden rakentamisessa voitiin käyttää uutta tekniikkaa. Krekolan mukaan Espoo on kaupungeista eniten rakennusliikkeiden luomus – enemmän kuin Vantaa. Espoossa oli vuonna 1960 noin 50 000 asukasta, nyt meitä on reilusti viisinkertainen määrä – noin 260 000. Helsingissä vuonna 1960 oli jo noin 449 000 asukasta. Nyt pääkaupungissa yli 600 000 asukasta. Kunnallistekniikka asuntojen hintoihin Espoon kauppalan ja rakennusliikkeiden yhteistyö oli varsin tiivistä. Kaupunkirakenteesta päättämisen lisäksi siihen kuului myös kunnallistekniikka. Suurilta yhtenäisiltä rakennusmailta kunnallistekniikka puuttui täysin. Matinkyläkin kohosi kartanon pelloille. Normaalisti tiet, viemäröinnit ja muu tarvittava kunnallistekniikka rakennetaan verovaroin kaupungin budjetin sallimaan tahtiin. Uudisrakentamisella ei ollut aikaa odottaa, joten asia ratkaistiin sillä, että rakennusliikkeet tulivat hankkeeseen mukaan. Rahoitus oli helppo järjestää, sillä kustannukset siirrettiin asuntojen hintoihin. Mittava aluerakentaminen koski asuntojen lisäksi myös palveluita. Alueille rakennettiin ostoskeskuksia, joissa ruokakaupan lisäksi oli pankki, apteekki, joitakin muita palveluja ja ravintola. Nyt ostarit ovat kuihtuneet ja monet niistä elävät rappiokautta. Palvelut ovat karanneet suuriin keskuksiin. Krekolan mukaan Isoon Omenasta ja sen ympäristöstä kootaan nyt yhtenäistä keskusta Matinkylälle ja Olarille. Hän kertoo, että erään ehdotuksen mukaan Länsiväylä katettaisiin niin, että alueesta tulee yhtenäinen kokonaisuus. Vaikka Jorvaksentie, joksi Länsiväylää kutsuttiin, erotti tosiinsa kuuluneet asuinalueet, sillä oli merkittävä vaikutus lähialueiden voimakkaaseen kasvuun. M atinkylän alueella toimiva poliittisesti sitoutumaton asukasyhdistys Matinkylä-Seura on perustettu vuonna 1970. Seura toimii asukkaiden edunvalvojana ja tekee yhteistyötä alueella toimivien muiden yhdistysten sekä Espoon kaupungin kanssa. Seura pyrkii lisäämään alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä asukkaiMatinkylä-Seura den paikallishenkeä ja paikallistuntemusta. Seura toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Seura järjestää kursseja, koko perheen tapahtumia, ottaa kantaa ja vaikuttaa kaavoituksiin ja alueen yleisiin asioihin. Seuran puheenjohtaja on Sirpa Aarniolehto-Kotilainen. Kotisivujen osoite on www.matinkylaseura.yhdistysavain.? Kaupunkipolut tutustuttavat lähiympäristöön Tutustu omaan asuinympäristöösi kätevän oppaan avulla. Matinkylän kotikaupunkipolut esittelevät Matinkylän historiaa ja nykypäivää, luontoa ja kulttuuria, julkista taidetta ja arkkitehtuuria. Kerää porukka ja tilaa kävelylle oma opas MatinkyläSeurasta. Opastettu kävely sopii hyvin esim. taloyhtiölle ja alueella toimiville yhdistyksille. Ota yhteyttä ja kysy tarkempia tietoja Antero Krekolalta, p. 0500-744533, 0500744533 FREE tai laita viesti matinkylaseura(at)gmail.com, niin otamme yhteyttä. Kuva: Asukastalo Kylämaja
SuurMatti 5 M atinkylän eläja asu-seniorikeskus sijoittuu Suomenlahdentien pohjoispuolelle lähelle metroasemaa ja Ison Omenan kauppakeskusta. Keskukseen on suunnitteilla 163 palveluasuntoa sekä ikäihmisten palvelukeskus. Rakennukseen on suunniteltu seitsemän kerrosta. Sen rakentaminen käynnistynee vuonna 2017. Espoon eteläosien yleisElä ja asu -seniorikeskus Matinkylän keskustaan kaavassa Piispanportti on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa paikalle on kaavoitettu paikka uimahallia varten, mutta se ei ole toteutunut. Uimahallia suunnitellaan Suomenlahdentien pohjoispuolelle. Selkeä ja linjakas kaupunkikuva Seitsemän kerroksinen Elä ja asu -keskus on linjassa naapurirakennusten kanssa niin, että kaupunkikuva ja katutila ovat selkeä kokonaisuus. Rakennus tulee viereisten rakennusten katulinjasta puistoon päin. Muodostuva aukio antaa väljyyttä rakennuksen sisäänkäynnille ja tilaa saattoalueelle rakennuksen edessä. Puiston puolella rakentamisen rajana on pidetty itä-länsi-suuntaista jalankulun ja pyöräilyn reittiä. Ainoa mahdollinen ajoliittymä kortteliin voi olla rakennuksen länsipuolelta Suomenlahdentieltä. Elä ja asu -seniorikeskuksen autopaikat on suunniteltu rakennuksen ja kannen alaisiin tiloihin Rauhalliset korttelit Liikenteen aiheuttama melututkimukset osoittavat, että oleskelupiha ja puisto ovat rauhalliset ja melutasoltaan alhaiset. Ä rsyttävätkö roskaiset kadut ja puistot sinua? Älä jää harmittelemaan, vaan tulemaan mukaan Matinkylä-seuran iloiseen joukkoon. Tai voit koota oman porukan esimerkiksi taloyhKotikulmat kuntoon Osallistu talkoisiin Espoossa on käynnissä Meidän puisto -hanke, joka houkuttelee asukkaita leikkaamaan nurmikoita, raivaamaan risukkoja tai poistamaan vieraslajeja. Ilman hoitosopimusta kaupungin maille ei saa mennä karsimaan risukkoa tai tekemään muita hoitotöitä. ALKUPERÄISTÄ LAATUA AMMATTITAIDOLLA ASENNETTUNA KORJAUSLASITUS 24H (09) 560 7740 Turuntie 2 00370 Helsinki p. (09) 560 7740 myynti@alt-lasi.? SOITA JA KYSY LISÄÄ! First in Glass ma-to 08-16.30 pe 08-15.30 YKSILÖLLISTÄ LASIALAN PALVELUA Kaikki lasialan tuotteet ja palvelut Vakuutusyhtiöiden suosittelema Pilkington tuulilasien vaihtopiste. Haluatko oman puiston? Matinkylä-Seura toimii aktiivisesti ympäristön puolesta Matinkylä-Seura järjestää 6.5. klo 18–20 Kirjasto Omenassa ”Pidetään huolta Matinkylän luonnosta” –tilaisuuden. Luvassa on Espoon Lähiluonto -hankkeen puheenvuoroja ja keskustelua. Tilaisuudessa on mukana Kallio-liikkeen aktiiveja, jotka vauhdittavat matinkyläläisiä omilla esimerkeillään. Kuva: Espoon kaupunki tiöstäsi keräämään irtoroskat, tölkit, pullot ja metallitomut. Talkoissa ei kerätä eloperäistä jätettä eikä ongelmajätettä. Pihat ja kiinteistöt eivät kuulu näiden talkoiden piiriin, vaan niitä järjestävät esimerkiksi taloyhtiöt. Espoon kaupunki jakaa jätesäkkejä ja lainaa talkoolaisille roskapihtejä. Ilmoittautuessaan talkoisiin voi samalla ketoa, mistä roskasäkit on noudettavissa. Talkoo järjestetään Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla 7.4. – 24.5. Ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä ja se päättyy 8.5. Lisätietoja saat numerosta 09 816 25100 tai sivuilta espoo.? /talkoot Kirjallinen hoitosopimus Hoitosopimus tehdään aina kirjallisena ja siihen liittyy kartta. Hoitosopimuksessa määritetään hoitajan eli kuntalaisen, taloyhtiön tai vastaavan sekä kaupungin vastuuhenkilö. Periaatteena on, että myös hoitosopimusalueet ovat kaikkien kuntalaisten normaalissa virkistysja ulkoilukäytössä. Hoitotoimenpiteet pohjautuvat olemassa olevaan kaupungin suunnitelmaan alueen käytöstä. Kaupungin tavoite toiminnassa on saada käytettävissä olevalla rahalla enemmän ja lisätä samalla sekä asukkaiden viihtymisiä että iloa yhdessä tekemisestä. Lisätietoja: http://www.espoo.? /? -FI/Asuminen_ja_ymparisto/Asuminen/Asukastoiminta/Meidan_puisto Pidetään huolta Matinkylän luonnosta -tilaisuus Uimarannat kuntoon Pidetään huolta Matinkylin luonnosta -tilaisuudessa suunnitellaan samalla yhdessä toimimista ja siivoustalkoi ta, joista seuraavina vuorossa uimarannan siivoustalkoot lauantaina 23.5. Tervetuloa mukaan! Myöskään Suomenlahdentien puolella melua ei ole liikaa. Alueen suunnitteluhaasteena ovat Suomenlahdentien liikennemelu ja päästöt. Asemakaavaehdotusta varten on laadittu erillinen ilmanlaatuselvitys, jonka mukaan ulkoilman ilmanlaatuvaatimukset täyttyvät vuoden 2024–2025 liikennetilanteessa. Liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutuksia lieventäviä keinoja on koottu kaavaselostuksen liitteenä oleviin kaavioihin alueen pienilmastoolosuhteista. Kalapuistosta eli Piispanportista, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksistä sekä seniorikeskuksen pihasta on laadittu myös lähiympäristöja korttelisuunnitelma. Lisäksi suunnittelun yhteydessä on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma, joka sisältää mm. Suomenlahdentien ylittävän sillan, seniorikeskuksen piha-alueita ja suunnitelman rakennuksen liittymisestä ympäristöön. Kuva: Espoon kaupunki
6 SuurMatti S uomessa on tehty monta ansiokasta tutkimusta, jotka osoittavat, miten paljon muistisairaan elämänlaatu paranee, kun hän saa asiantuntevaa moniammatillista kuntoutusta. Vaikka muisti tekee tepposensa, se ei saa viedä ihmisarMuistisairaille kuntoutuksella hyviä vuosia Suur-Matinkylässä paljon ikäihmisiä E spoon väestörakenne 2014 kertoo paljon koko Espoosta ja sen viidestä suuralueesta. Eroja alueiden väliltä löytyy, vaikka poikkeamat eivät ole suuria. Esimerkiksi ikäihmisiä asuu eniten Suur-Tapiolan alueella, mutta hyväksi kakkoseksi kiiPalveluasuntoja Itse maksava asiakas valitsee palvelujen tuottajan. Palvelujen hankkiminen omatoimisesti Verolliset siivousyms. palvelut kotitalousvähennys Verottomat siivousja kotipalvelut ikäihmisille tai toimintarajoitteisille, edellyttää mm kunnalle tehtyä ilmoitusta toiminnasta. kotitalousvähennys Verottomat hoivaja terveydenhoitopalvelut kotitalousvähennys Verottomia palveluja voi tarjota Valviran hyväksymä yritys. Ikääntyvien palveluista ensitietoa Seniorineuvonta Yhteispalvelupisteet 1. Kotona asuminen Eläkkeensaajan asumistuki *) Eläkkeensaajan hoitotuki *) Palvelukeskuksissa toimintaa ja lounasmahdollisuus Apu välineet / asunnon muutostyöt Omaishoitajat Omaishoidon tuki Hoidettavalle annettavat palvelut 2. Kotihoito Kotipalvelu/kotisairaanhoito/kotihoidon tukipalvelut virikkeellistä ryhmäkuntoutusta (päivätoiminta) mm. ateriaja asiointipalvelu Palvelusetelit, kaupungin kilpailuttamilta palvelutarjoajilta **) 3. Palvelutalot Kaupungin palvelutalot ***) Yksityiset palvelutalot ****) 4. Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen Kaupungin eniten tukema palvelumuoto tarve arvioidaan yksilöllisesti Asukas maksaa enintään 85 % nettotuloistaan Espoossa on noin 1 300 hoivapaikka Palveluseteli vaihtoehtona kunnan järjestämälle hoivakotipaikalle. Maksut määräytyvät eri tavalla. Kolmas sektori Espoon kaupunki Yksityiset palveluntuottajat *) Näitä KELA:n tukia voi saada myös ympärivuorokautisessa hoidossa tai palvelutalossa asuessa **) Palveluseteli on vaihtoehto kaupungin tuottamalle kotihoidolle, edellyttää palvelutarpeen arviointia ***) Palvelutarpeen arvioinnin kautta, edellyttää että kotihoidon runsaatkaan palvelut eivät riitä ****) Haetaan suoraan ylläpitäjän kautta, Kaupungin tuki edellyttää palvelutaloasumisen tarvetta. Vertaistuki Järjestöt, seurakunnat Keskusteluapua, auttava puhelin Järjestöt, seurakunnat Lounasmahdollisuuksia Seurakunnat Hoivaja asumispalveluja Järjestöt Itse maksava asiakas valitsee palvelujen tuottajan. • Sosiaalija terveysalanjärjestöjä • Eläkeläisjärjestöjä, • Kansalaisjärjestöjä • Seurakuntia Lähde: mm.Seniorin palveluopas, Espoon kaupunki 2013 Kaavio: Tutta Toivonen / Luova Ratkaisu Oy Ikäihmisille palveluja laa Suur-Matinkylä, jossa 65 vuotta täyttäneitä on 15,5 prosenttia alueen väestöstä. Koko Espoossa vastaava luku on 13,2. Suur-Matinkylässä on lähes yhtä paljon 19 vuotta tai sitä nuorempia kuin koko Espoossa. Vähiten nuorta polvea on Suur-Espoonlahdessa. Tulevaisuudessa luvut voivat näyttää hyvin toisenlaisilta, sillä Suur-Matinkylä näyttää vetävän uusia asukkaita puoleensa. Suur-Matinkylä on Espoon toise ksi monikulttuurisin alue, kun verrataan äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvien määrää. Heitä SuurMatinkylän väestöstä on 13,9 prosenttia, ruotsia puhuvia on 9,2 prosentti ja suomenkielisiä 80,5 prosenttia. Tilasto on vuoden 2014 alusta. voa. ”Sairauden takana on ihminen”, sanoo Maija Käyhty Fysiogeriatriasta. Hän on fysiogeriatrisen kuntoutuksen kouluttajana ollut luomassa malleja, joita toteutetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Matinkylässä uusi kuntoutuskoti Maija Käyhty kertoo, että Matinkylässä toimiva seitsemänpaikkainen kuntoutuskoti NikevanHelmi tarjoaa tehostettua kuntoutusta sairaalasta kotiin siirtyville tai muuten sitä tarvitseville ikäihmisille sekä muistisairaille. Muutamasta päivästä viikkoihin kestävä oikein kohdennettu monialainen kuntoutus palauttaa toimintakyvyn sille tasolle, että ikäihminen tai muistisairas pärjää kotona. Käyhty kannattaa lämpimästi päiväkuntoutusta kotona selviytymisen tukemiseksi ikäihmisille, veteraaneille ja muistisairaille. ”Meillä on ohjelmia, jossa yhteen päivään sisältyy useita kuntoutusohjelmia, muistelua, keskustelua ja yhteinen lounas. Saadut tulokset psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kuntoutuksesta ovat olleet todella hyviä sekä muisti virkistyy.” Espoo on tehnyt paljon hyviä kuntoutusmalleja ja panostanut ikääntyvien ja muistisairaiden kuntoutukseen. Käyhty toivoo, että Espoo jatkaisi panostusta ja lisäisi niin muistisairaiden kuin muiden ikäihmisten kuntoutukseen ennaltaehkäisevänä, ylläpitävänä ja parantavana toimintona kotona pärjäämisen tueksi. Tytär alttarille Käyhty kertoo, että kehon jäykkyys on muistisairaille tyypillistä. Joskus sairas ei muista, miten kävellä, joskus jalat tuntuvat liimautuvan lattiaan. ”Mutta kun soitetaan valssia, askel alkaa nousta.” Erään alzheimeria sairastavan miehen toiveena oli pystyä saattamaan tyttärensä alttarille. Häämarssia käytettiin kävelyharjoituksissa musiikkina useita kuukausia. Ja miehen unelma toteutui: hän saatteli tyttärensä alttarille häämarssin soidessa, jolloin rytmi ohjasi aivoja ja kävely onnistui. www.suurmatti.? Täältä löydät Maija Käyhtyn koko haastattelun kuntoutuksen merkityksestä muistisairaille. l.lehmussaari@kolumbus.? www.ompelimolehmussaari.? Ompelimo Lehmussaari Lea Puh. 09 888 1614 Puh. 040 832 7156 Leilankuja 2 C 02230 ESPOO Mittatilausompelutyöt naisille Korjausompelut ja muodistukset Vetoketjujen vaihdot Lahkeiden lyhennys Kotihoitopalvelu MIMMIT JA MINNA auttaa pärjäämään arjessa! Henkilökohtainen apu pienen koirakaverin kanssa! • Myös asiointi& ulkoiluapua ja kodinhoitoa ammattitaidolla • Meiltä myös kotija toimistosiivoukset ja ikkunanpesut Jos haluat tulemme myös ilman koiraa. Puh: 045-807 6259 www.kotihoitopalvelu.? Pääkaupunkiseutu, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti
SuurMatti 7 SuurMatti SuurMatti SuurMatti M atinkylä sai oman yhteisötyöntekijän tämän vuoden alusta. Ihan tarkkaa kuvaa Veikko Kurjella ei vielä ole työn sisällöstä, sillä se muotoutuu kylän tarpeiden mukaan. Varmaa kuitenkin on, että työ sisältää paljon yhdessä tekemistä matinkyläläisten kanssa. Yhteisötyöntekijä on Veikosta vaikeasti ymmärrettävä sana. Häntä voi kutsua tuttavallisesti Matinkappelin Vekeksi tai vaikkapa Isä Camilloksi, joka kuvaa hyvin yhteisötyöntekijän ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Lähikuvassa Matinkylän Isä Camillo K un Espoon Eläinlääkäriasema aloitti toimintansa Perkkaalla 30 vuotta sitten, ei Espoossa ollut yhtään yksityistä pieneläimiin erikoistanutta eläinlääkäriasemaa. Nyt se kuuluu niihin harvoihin, jotka toimivat kansainvälisten ketjujen ulkopuolella. Eläinlääkäri Sam Salonen kertoo, että monet ovat jo toisen polven asiakkaita. Jotkut heistä tulevat eri puolilta Espoota ja pääkaupunkiseutua lapsuudenkodista tutun eläinl ääkärin luokse. Kuva: Espoon Eläinlääkäriasema Espoon Eläinlääkäriasema Espoolaislemmikkien perhelääkärinä 30 vuotta Työ vaatii epävarmuuden sietämistä. ”On myös uskallettava epäonnistua”, Veikko Kurki kuvaa työtään. Hänellä ei ole tiedossa, että jossakin muualla olisi samanlaista työtä tekevä kollega. Matinkylä tuli tutuksi Veikolle opiskeluaikana, sillä hän oli Olarin seurakunnassa diakoniaharjoittelijana. ”Iso Omena oli muistaakseni toiminut silloin vuoden. Se muutti aluetta.” Veikko miettii seuraavan muutoksen, metron, merkitystä. Leipäkahvila saanut hyvän vastaanoton Matinkylän kappeli tarjosi hyvät tilat keskeltä kylää, kun pohdittiin paikkaa, jossa ihmiset voisivat tavata toisiaan. Syntyi ajatus Leipäkahvilasta. Nyt Veikko toimii joka tiistai sen isäntänä yhdessä monikultturisuustyön diakonin David Cacereksen kanssa. Tarjolla on Kakkukeisarin lahjoittamia edellispäivältä jääneitä levonnaisia. ”Yhteistyö on todella mieluisaa sekä meille, että leivontayrittäjälle.” Jotkut kahvilassa kävijät viihtyvät pitkään, jotkut vain poikkeavat. Uskontoa Veikko Kurki ei tuputa, vaikka on kirkon työntekijä ja itse avoimesti Kristuksen porukassa. Hän muistuttaa, että diakoniatyössä ei erotella ihmisiä uskonnon mukaan, vaan apua annetaan sitä tarvitsevalle. Välillä kahvilavieraat pyytävät Veikkoa rukoilemaan kanssaan. Silloin vetäydytään kappelin puolelle. Ei ole harvinaista, että rukoushetkestä tulee monikielinen. ”Enkä nyt tarkoita ’kielillä puhumista’. Leipäkahvilassa näkyy Matinkylän monikulttuurisuus”, Veikko nauraa. Veikko on hyvillään kahvilan saamasta suosiosta. Hän käy myös joka perjantai kahvittamassa ohikulkijoita vanhalla ostarilla. ”Kahvia, sokeria, maitoa ja lusikka” ovat tarjoomuksina. J otkut nappaavat kahvin mennessään ja jatkavat kiireesti matkaa. Joku huikkaa, ettei ilmaista kahvia ole. Tällä kertaa kuitenkin on. Matinfest vai Matin fest? Veikko Kurki toimii Matinfestin pääkoordinaattorina. Hänellä on myös keskeinen rooli Matinkylässä käynnistyneessä Kokeilemalla kehittäminen -hankkeessa. Veikon mukaan sen tärkein anti on siinä, että asukkaat itse päättävät, minkälaiseksi he haluavat oman kotikylänsä. Hanke ei toteuta ylhäältä annettuja tavoitteita. Ensi syyskuussa fest muuttaa Matinkylän kolmeksi päiväksi. Veikko lupaa, että graf? teja on tulossa lisää ostarille. ”Seinää riittää.” Muukin ohjelma on muotoutumassa. Veikko heitti SuurMatin toimitukselle haasteen pohtia, miten kylätapahtuman nimi kirjoitetaan. Matin fest, MatinFest vai Matinfest tai jotenkin muuten. Vakiintunutta käytäntöä ei uudelle nimelle vielä ole. Toimitus heittää haasteen lukijoille Ota yhteys myös Veikkoon, jos haluat mukaan Kokeilemalla kehittäminen -toimintaan tai haluat kertoa omista ideoistasi Matinkylän kehittämisestä. Voit soittaa Veikolle tai lähettää sähköpostia. Tekstarit käy myös oikein hyvin, sillä aina hän ei ole puhelin korvalla. Tai vielä parempaa: käy tapaamassa Veikkoa kahvilassa tai nykäise hihasta, kun näet hänet. Veikko Kurjen yhteystiedot puhelin: 040 773 8715, sähköposti: veikko.kurki@evl.? SuurMatin sähköposti: toimitus@suurmatti.? Teksti Pirjo Toivonen Kuva: Olarin seurakunta Punatiilinen rakennus valmistui 1977 seurakuntataloksi. Sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Erik Kråkström. Kappeliksi rakennus vihittiin vuonna 1983. Rakennus on peruskorjattu v. 2002. Kappelissa on 150 istumapaikkaa. Kuva: Olarin seurakunnan arkistot. Suur-Matinkylän lähilehti Toimitus Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.? Ilmoitusmyynti Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy marika@luovaratkaisu.? tutta@luovaratkaisu.? toimitus@suurmatti.? Ilmoitusaineisto tutta@luovaratkaisu.? Painopaikka: Sanomapaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.? /jakelu Asukastalo Kylämaja Espoon kaupunki Huoltoyhtiöt Matinkylän Huolto Oy Kiinteistönvälitys AMP-Asunnot SuurMatti suosittelee Seurakunta Olarin seurakunta Autohuolto/kolarit AH-Auto Oy Lasitus Alt-Lasi Ompelimot Ompelimo Lehmussaari Lea Valaistus Suomen Lamppupalvelu Oy Viihde ja vapaa-aika Seikkailupuisto Huippu Sellosali KÄRKIEHDOKAS.fi Niilo Kärki 63 Niilo maksaa • Everstiluutnantti evp. • kaupunginvaltuutettu • PS järjestösihteeri • 7 lasta, 5 lastenlasta Espoontorilla keskiviikkona 15. pvä.
”K ristallia oli paljon. Perinteiset kruunut olivat saaneet rinnalleen uudenlaista muotoilua.” Ville Koivisto Suomen Lamppupalvelusta kertoo, että led-valojen huima kehitys näkyy myös valaisinten suunnittelussa. ”Uudenlaiset kristallivalaisimet ovat erittäin ohuita, koska niiden tarvitsemat led-lamput ovat pikkurillin kynnen kokoisia.” Koiviston mukaan nämä valaisimet kestävät käyttöä 10 – 15 vuotta ennen kuin lamppujen valoteho hyytyy. Hiililankalamput ovat myös siirtyneet led-aikaan. Esimerkiksi perinteisissä kristallikruunuissa ne luovat kynttilämäisen vaikutelman ja tuovat kristallin kauneuden esille paremmin kuin perinteiset kynttilälamput konsanaan. Led on myös oiva kumppani vanhoille design-lampuille, joiden muoviosia hehkulamput haurastuttavat ja kellastuttavat. Valaistussuunnitelmia kysytään Ville Koivisto kertoo, että valaistuksen merkitys sisustuksessa on huomattu. Hän tekeekin aika paljon valaistussuunnitelmia sekä koko asuntoon että yksittäiseen tilaan kuten kylpyhuoneeseen tai keittiöön. Suuresta suunnitelmasta laskutetaan hieman, mutta se hyvitetään, kun työ toteutetaan. Kosteaan tilaan soveltuvat kattoon upotettavat valaisimet on helppo asentaa jälkikäteenkin. Keittiöihin monet haluavat led-nauhaa korvaamaan aikaisemmat loisteputket. Markkinoilla on monen hintaisia valonauhoja. Niiden kestoikä ja valoteho ovat suhteessa hintaan. Halvimmat kestävät vuoden pari. Ville Koivisto on omassa kodissaan vaihtanut lähes kaikki hehkuja energialamput ledeihin. Muutos näkyy sähkölaskussa. ”Kaksion sähkölaskusta saa helposti kympin pois kuukaudessa. Lisää säästöä tulee ledien pitkäikäisyydestä.” Olarista Leppävaaraan Suomen Lamppupalvelu muutti vuosi sitten Olarinluomasta Leppävaaraan. Koivisto arvostaa sitä, että vanhat asiakkaat ovat jatkaneet yhteistyötä. He arvostavat laadun lisäksi sitä, että valaisimet ovat käyttövalmiita eikä niitä tarvitse itse koota. ”Meillä on pääasiassa Euroopassa valmistettuja valaisimia, joista suuri osa on pohjoismaisia, kuten Ruotsissa ja Suomessa valmistettuja.” Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Suomen Lamppupalvelu Välitämme asuntoja. Välitämme sinusta. AMP Relocation & Consultancy Kivenlahdenkatu 5 C 24, 02320 Espoo Y-2181255-0 . Välityspalkkio 1,24 x 1 kk:n vuokra (sis. alv 24%) tai sopimuksen mukaan. Pyydä tarjous! Tuntuuko asunnonetsintä toivottomalta? Onko mahdotonta ehtiä kaikkiin näyttöihin? Me autamme vuokralaisia uuden kodin löytämisessä. Me etsimme teille mieleisimmät vaihtoehdot, varaamme katsomisajat ja käymme vaikka näytössäkin puolestanne. Tarjoamme henkilökohtaista palvelua kaikissa asuntosi vuokraamiseen liittyvissä asioissa. Me tarkastamme asuntosi, arvioimme vuokran ja markkinoimme asuntoasi monipuoleisesti. Hoidamme kaikki ehdokkaisiin ja vuokralaisiin liittyvät asiat ja paperityöt. Hoidamme myös asuntohakemuksen ja vuokrasopimusta koskevat asiat. Tarjoamme yksilöllistä palvelua, sinun tarpeidesi mukaan! Tarjoamme yksilöllistä ja osaavaa palvelua, sinun tarpeidesi mukaan! Espoon ympäristökeskus järjestää kevään ja kesän aikana useita kymmeniä kaikille avoimia maksuttomia luontoretkiä eri puolille Espoota. Retket suuntautuvat Espoon parhaimmille retkikohteille ja mukana on aina asiantunteva opas/oppaat. Espoon luontoretket alkavat Tämän vuoden retket alkavat perinteiseen tapaan linturetkillä: Laajalahden linturetki Villa Elfvikistä lauantaina 11.4.2013 klo 8-11 ja Finnoon linturetki sunnuntaina 12.4. klo 8-11. Ne on suunnattu aikuisille. Koko perheen linturetki on Laajalahdella 12.4. klo 10.30– 12.30. Tänä vuonna Espoossa vietetään Lähiluonto-vuotta. Vuoden aikana toimitaan yhdessä kuntalaisten, järjestöjen ja yritysten kanssa lähiympäristön puolesta. Kuva: Espoon kaupunki Kristallia, kuparia,messinkiä… Suomen Lamppupalvelu tutustui Tukholman valaistusmessuihin