No 1 22.1.2025 • 61. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Ilmainen nouto & palautus! Pesemme matot, takit, peitot, päiväpeitteet, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet, lakanat. Kilopyykki. HELPOTA HELPOTA ARKEASI & NAUTI ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! PUHTAUDESTA! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com HAMMASPROTEESITYÖT SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 H aaga | K auppalantie 4 Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija Tero Roine WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Asukastalo Purpurille jatkorahoitus Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel BLINIVIIKOT! 7.1.-28.2.2025 Katso menu kotisivuiltamme! tervetuloa! Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 | info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike VARAUDU TALVEEN Lähikorjaamo palvelee Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kaarelan kouluja ja päiväkoteja uusitaan vauhdilla KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa mainospaikkasi Länsi-Helsingin luetuimmasta lehdestä. Kysy vaalialennusta ja pyydä tarjous: Eepinen Oy / Seija Kuoksa p. 010 3206 663, 045 132 3828, seija.kuoksa@eepinen.fi Maununnevalla sijaitsevan Suomalais-venäläisen koulun uusi rakennus valmistui vuonna 2021. Purpuripolun päiväkoti on viittä vaille valmis.
2 22.1.2025 Bök i Kårböle GOTT NYTT ÅR 2025 . Hur brukar du reflektera över dina mål och drömmar inför ett nytt år? Vad är våra kollektiva drömmar och mål? Vad skulle vara inspirerande i vår närmiljö? Jag brukar delta i olika workshops kring visioner och mål eftersom jag är företagare. Jag behöver lyssna in och kanske framför allt känna in vad det är som kallar och inspirerar mig inför nästa år. Därefter kan jag formulera för mig själv vilka mål jag vill jobba för och vem jag kan betjäna och hjälpa med mina tjänster och mitt kunnande. I mitt arbete utgår jag ifrån det jag älskar att göra. Jag älskar att göra många saker. Jag utvecklar nya metoder för självkännedom, testar och lanserar dem och jag älskar att göra workshops där människor kan göra nya upptäckter över sina dolda talanger och sin kreativitet. Jag älskar att se hur människor hittar sin inre glöd och motivation och hur de kan omvandla det till konkreta handlingar. Jag älskar att öppna upp kontakten mellan människor så att de känner att de blir sedda och hörda i sina relationer. Kreativiteten är vår inre drivkraft i världen och den är också vår medicin när vi känner oss modlösa och deprimerade. Kreativitet har inte bara att göra med konstnärliga ämnen och uttryck utan också att utveckla nya problemlösningar och framtidsvisioner. Alla människor är kreativa, det gäller bara att hitta sin egen autentiska kreativitet. Ofta hänger det ihop med vad du är passionerad över och vad du älskar att göra. Ett bra sätt att utforska dina passioner är att skriva under 10 min ner allt du älskar att göra utan att tänka. Tilllåt dig bara att skriva och drömma. I dessa tider av utmaningar och stora förändringar i världsbilden behöver vi våga drömma och visionera. Ifall vi inte har en inspirerande framtidsvision så blir vi modlösa och omotiverade. En kollektiv gemensam vision är nu inte synlig för oss, ofta känns orden platta och livlösa när vi talar om framtiden. Vi upprepar mekaniskt vissa saker men de tänder oss inte. Att rusta upp inför potentiella hot om krig är väl viktigt, men det ger inte, åtminstone inte mig en positiv framtidsbild att jobba för. Hur bygger vi fred och fokuserar på fred motiverar mig mera. Jag uppmanar dig att skapa en egen framtidsvision och att drömma. Gör det för din egen skull, för dina barn och barnbarns skull. Det värsta är att bli cynisk och bitter, trots att livet kanske har erbjudit orsak till det. Kanske behöver du ännu sörja något gammalt innan du är färdig att drömma om något nytt. Vi behöver skapa plats för det nya genom att våga släppa något av det gamla. Vad nytt skulle vi behöva i vår närmiljö? Hur kan vi bekämpa en av de stora samhällsutmaningarna, dvs. upplevelsen av ensamhet i vår stadsdel? Speciellt bland våra unga finns mycket ensamhet. Sociala medier och pandemin har bidragit till fenomenet. Kan vi sammanföra yngre och äldre generationer? Kan vi dela våra livsberättelser med varandra? Kan vi dela våra framtidsdrömmar med varandra? Kan vi dela våra besvikelser med varandra? Några frågor, jag har inte svar, men om vi lyssnar in tillsammans så kanske vi hittar något nytt. Tillsammans löser vi utmaningarna. Hälsningar Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Våga drömma LAPSENA VIETETÄÄN monesti syntymäja nimipäiviä sekä muitakin merkkitapahtumia säännöllisesti ja mukaan kutsutaan läheisiä sekä rakkaita ihmisiä. Miksi juhlien järjestäminen ja juhlistaminen vähenee usein ikävuosien myötä? Ainakin itse olen huomannut, että järjestän harvemmin enää juhlia tai juhlin syntymäpäiviäni. Ehkä moni muukin on samassa tilanteessa. Vaikka juhlien tai illanvieton järjestäminen on saattanut itsestäni tuntua toisinaan etukäteen vaivalloiselta, niin jälkeenpäin on aina ollut voimaantunut ja iloinen olo siitä, että on saanut viettää aikaa yhdessä rakkaiden ystävien tai läheisten kanssa. Usein juhliin kutsutaan niitä ihmisiä, joihin haluaa pitää yhteyttä. Elämässä suurin osa päivistä koostuu arjesta eikä siksi ole yhdentekevää, millaisia päiviä ja hetkiä arkeemme sisältyy. Juhlahetket arjen keskellä tuovat kiitollisuuden näkökulman ja auttavat huomaamaan asioita, joita saattaa pitää itsestään selvyytenä. Kiitollisuus on myös sen huomaamista, miten moni asia elämässämme on lahjaa. Paavali kirjoittaa tessalonikalaiskirjeessa: ”Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta.” Kiitollisuus auttaa myös näkemään kauneutta ja hyviä asioita ympärillä. Edesmennyt ruotsalainen piispa Martin Lönnebo on kirjoittanut, että: ”Kiitollisuus on silmätipoista paras. Hengellisyys ei ole vain kyyneleitä, vaan se on myös ja ennen kaikkea hymyä ja naurua. Kiitos lievittää surullista katsetta, antaa kirkkautta väsyneelle katseelle ja pehmeyttä katkeralle. Se parantaa näkökykyä, niin että voit nähdä sen hyvän, mitä elämä sinulle antaa.” Juhlan syitä voivat olla mitä moninaisemmat aiheet. Mitään niin pientä syytä ei ole, etteikö sitä voisi juhlia. Tänä alkavana vuotena helmikuussa on mahdollisuus juhlistaa vaikkapa omaa avioliittoa, olipa yhdessä oltu lyhyen tai pidemmän aikaa. Kannelmäen kirkossa järjestetään la 15.2. klo 15 Tahdomme yhä, juhlahetki avioliitolle -tapahtuma, jossa omaa liittoaan voi juhlistaa samaan aikaan yhdessä muiden parien kanssa. Mitään tasavuosia ei tarvitse olla juhliakseen yhteistä avioliittoa. Kirkkoon voivat tulla kaikki avioparit kaksin, ystävien tai sukulaisten kanssa ja voi tulla niin arjen keskeltä arkisesti tai juhlan keskeltä sellaisina kuin olette. Ei siis pukukoodia ja kirkkohetken jälkeen juhlintaa voi jatkaa omatoimisesti. Kirkossa juhlistamme avioliittoanne rukouksin, siunauksin ja musiikein sekä voi sanoa toiselle uudelleen tahtovansa jatkaa yhdessä tästä eteenpäinkin. Toivomme ilmoittautumista allekirjoittaneelle 10.2. mennessä, mutta ilmankin voi tulla. Nina Rajamäki seurakuntapastori Kannelmäen seurakunnassa Juhlitaan! Yhteisellä tiellä Trumpettikujan asemakaavan muutos valmisteilla Tanotorvi kertoi toissavuonna, että Trumpettikuja 4:n talot tullaan purkamaan ja niille on suunnitteilla uusia kerrostaloja. Vanhojen neljän kolmikerroksisen talon tilalle rakennetaan uusia 5-6 kerroksisia taloja. Nyt kaavamuutosalue kasvaa. KAAVAMUUTOSALUE on kasvanut ja siihen on on vuoden 2025 alussa liitetty mukaan tontit 33197/1, 33198/1 ja 33199/2 ja näitä tontteja ympäröiviä katualueita. Muutos koskee siis myös Trumpettitie 6-8:n tontteja ja tonttien viereisiä katualueita. Tämän vuoksi kaavamuutoksen osallistumisja arviointisuunnitelma asetetaan uudelleen nähtäville. Tontin 33199/1 (Trumpettikuja 4) osalta kaavamuutoksen lähtökohdat ovat säilyneet ennallaan. Osoitteeseen Trumpettikuja 4 suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Suunniteltu uudisrakentaminen edellyttää alueella olemassa olevien, vuonna 1978 valmistuneiden, hissittömien, 3-kerroksisten asuinkerrostalojen purkamista. Uudet asuinkerrostalot ovat alustavissa suunnitelmissa 5-6-kerroksisia. Asuntojen pysäköintipaikat on suunnitelmissa sijoitettu maantasoon. Osoitteisiin Trumpettitie 6-8 sijoittuvien asuinkerrostalojen autopaikkojen määrää ohjaava kaavamääräys päivitetään. Alue sijoittuu Kannelmäen länsiosaan noin 500 metrin päähän Kannelmäen juna-asemasta. Suunnittelualueeseen kuuluvat osoitteeseen Trumpettikuja 2 sijoittuva pysäköintialue ja osoitteisiin Trumpettikuja 4 sekä Trumpettitie 6-8 sijoittuvat asuintontit. Lisäksi kaavamuutosalueen rajauksessa on mukana edellä mainittujen tonttien viereisiä katuja virkistysalueita kaavateknisistä syistä. Kaavaratkaisun tavoitteena on tehostaa tonttimaan maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja virkistysalueiden läheisyydessä olemassa oleva kaupunkiympäristö, puusto ja yleiskaavan tavoitteet huomioiden. Lisäksi tavoitteena onpäivittää alueen autopaikkamääriä ohjaavat kaavamääräykset vastamaan nykyisin käytössä olevaa mitoitusta. Valmisteluaineisto on nähtävillä ja osallistumisja arviointisuunnitelmaan voi tutustua 27.1.2025–14.2.2025 verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat Aineistosta voi esittää mielipiteitä ja ne pyydetään esittämään viimeistään 14.2.2025. Kirjalliset mielipiteet tulee esittää sähköpostitse osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi tai postitse osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun https://kartta.hel. fi/suunnitelmat. Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu palvelee puhelimitse numerossa 09 310 22111 ja verkossa www.hel.fi/kaupunkiymparisto/asiakaspalvelu. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja laaditaan kaavaehdotus. Muistutukset, lausunnot ja tarkistettu kaavaehdotus käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa arviolta syksyllä 2026. Osallistumisja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Trumpettikuja 4 ympäristöineen 3 Kuva: Karttakuva suunnittelualueesta. Suunnittelun tavoitteet ja alue Kaavamuutosalueeseen on vuoden 2025 alussa liitetty mukaan tontit 33197/1, 33198/1 ja 33199/2 ja näitä tontteja ympäröiviä katualueita. Tämän vuoksi kaavamuutoksen osallistumisja arviointisuunnitelma asetetaan uudelleen nähtäville. Tontin 33199/1 osalta kaavamuutoksen lähtökohdat ovat säilyneet ennallaan. Osoitteeseen Trumpettikuja 4 suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Suunniteltu uudisrakentaminen edellyttää alueella olemassa olevien, vuonna 1978 valmistuneiden, hissittömien, 3-kerroksisten asuinkerrostalojen purkamista. Uudet asuinkerrostalot ovat alustavissa suunnitelmissa 5-6-kerroksisia. Asuntojen pysäköintipaikat on suunnitelmissa sijoitettu maantasoon. Osoitteisiin Trumpettitie 6-8 sijoittuvien asuinkerrostalojen autopaikkojen määrää ohjaava kaavamääräys päivitetään. Alue sijoittuu Kannelmäen länsiosaan noin 500 metrin päähän Kannelmäen juna-asemasta. Suunnittelualueeseen kuuluvat osoitteeseen Trumpettikuja 2 sijoittuva pysäköintialue ja osoitteisiin Trumpettikuja 4 sekä Trumpettitie 6-8 sijoittuvat asuintontit. Lisäksi kaavamuutosalueen rajauksessa on mukana edellä mainittujen tonttien viereisiä katuja virkistysalueita kaavateknisistä syistä. Avoimet ovet ma 27.1.2025 11-13 kerhohuoneella Kaarelantie 86C Kannelmäen Eläkkeensaajat ry TERVETULOA
22.1.2025 3 Pääkirjoitus KAUPUNGISSA EI OLE vaikeata olla välinpitämätön. Emme tunne toisiamme sen syvemmin. Vastaantulijat ohitetaan tervehtimättä. Nykypäivänä monet eivät edes pysähdy, jos joku tarvitsee oikeasti apua. ’Mitähän tuokin tuossa pummaa...?’ Yhteiskunta on viimeinen suojaverkko, jos omaisista on aika jättänyt tai läheisiä ei ole. Kerrostaloasunnossa on suht helppoa selviytyä. Taloyhtiö hoitaa pihatyöt ja infran, ambulanssi tulee, jos soittaa, julkinen liikenne toimii. Ei tarvitse edes päästä kauppaan, kaiken voi tilata. Vain laskut pitää hoitaa. Muuta sen ihmeempää ei tarvitse osata. Suhteiden ylläpidolle ei ole pakottavaa tarvetta, ennen kuin terveys oikeasti pettää. Maaseudulla on toista. Jos ei ole pelejä eikä vehkeitä, olet riippuvainen naapureistasi. Kaupungissa ihmiset maukuvat, kun on lunta jalkakäytävällä, pihan edustaa ei ole hiekoitettu tai joutuu lapioimaan auton pois parkista. Entä jos lunta pitääkin lapioida kilometrikaupalla? Entä jos tietä pitää hiekoittaa kilometrien matkalta? Entä jos olet ojassa keskellä pimeyttä? Olen viime aikoina oppinut, että ihminen tarvitsee sellaisia kontakteja, jotka tulevat heti, kun on hätä. Toinen vaihtoehto on jäädä jumiin, jopa päiviksi, kun asioiden ratkaiseminen vaatii toimia, mihin ei tavallinen ihminen kykene. Ennen apua annettiin vastavuoroisesti. Rahaa ei vaihdettu. Autoit minua tässä, niin minä autoin sinua toisessa asiassa. Välillä tehtiin asioita talkoilla. Talkootyöväki palkittiin ruokaja juomakestityksellä sekä talkootansseilla. Nyt vastavuoroisuutta on aivan liian vähän tarjolla. Avusta joutuu yleensä maksamaan, mikä asettaa avun määrälle ja laadulle ehtoja. Tärkeintä kuitenkin on, että apua on saatavilla. Mitä vaikeammat olosuhteet, sitä enemmän apua tarvitaan. Erityisesti tämä koskee liikuntarajoitteisia, sairaita, vanhuksia, fyysisesti heikkoja yksilöitä. Vaikka omaisi sukulaisiakin, he eivät ole aina käytettävissä tai halukkaita tulemaan apuun. Kun terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa heikennetään, yhteiskuntamme tarvitsee entistä enemmän vilpittömästi ja vastikkeetta apua tarjoavia. Onneksi meillä on suhteellisen paljon erilaisia avustusjärjestöjä, mutta ei riittävästi. Olemme ehkä tottuneet liiaksi ajatukseen, että hyvinvointiyhteiskunta kyllä auttaa. Vapaaehtoistoiminta on muutenkin liiaksi ikääntyneen väestön varassa. Nuoria toivoisi enemmän mukaan toimintaan. Hyvin harva on vain valmis tänä päivänä sitoutumaan erilaiseen yhdistystoimintaan. Työn, perheen ja harrastusten ulkopuolelle ei jää aikaa. Voidaan järjestää erilaisia tempauksia, mutta että tehtäisiin jotain vapaaehtoistyötä pitkäjänteisesti... Siihen ei aika riitä. Yksinäisyys ei ole ongelma vain maaseudulla. Se on akuutti ongelma myös kaupungeissa, Kaarelassakin. Meillä on paljon eläkeläisväestöä, joka on kovin riippuvaista erilaisista tukimuodoista, mutta rahat eivät riitä esim. palvelutaloon muuttamiseen. Apua voi antaa myös spontaanisti. Jos näet naapurissasi tai vaikkapa kadulla liikuntaesteisiä tai apua tarvitsevia pulassa, niin aina voi tarjota auttavan kätensä. Pienikin kädenojennus voi tuoda hyvän mielen kummallekin osapuolelle. Olkaa rohkeita. Auttakaa hyvät ihmiset toisianne. Joudumme kaikki jossain vaiheessa avun tarpeeseen. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Lähimmäisen apua kaivataan Seuraava numero ilmestyy 5.3.2025. Aineisto toimitukseen 21.2. mennessä. Asukastalo Purpuri sai rahoituksen tällekin vuodelle Kaarela-Seura ry:n ylläpitämä asukastalo Purpuri sai toiminnalleen jatkorahoituksen vuodelle 2025. KAUPUNGINHALLITUS myönsi Kaarela-Seuralle joulukuussa 2024 asukasosallisuuden avustusta vuodelle 2025 asukastilan vuokraja ylläpitokustannuksiin 33 500 euroa sekä työntekijän palkkakustannuksiin 34 100 euroa. Yhteensä 67 600 euroa. Kaarela-seura oli hakenut tukea 73 000 euroa. Vuonna 2024 Kaarela-Seura sai asukastalon ylläpitoon ja palkkoihin 70 300 euroa. Kaarela-Seura on ylläpitänyt asukastilaa vuodesta 2021. Annettu tuki on yhteneväinen Helsingin alueen muiden asukastalojen saamien tukien kanssa. Kaupunki jakoi asukasosallisuuden avustusta eri yhdistyksille vuonna 2024 yhteensä 1 096 000 euroa. Vuonna 2025 avustuksen kokonaismäärä on 1 196 000 euroa, josta asukasosallisuusavustukset 1 116 000 euroa ja pienavustuksiin 80 000 euroa. Konala-Seura ry sai 32 000 euroa asukastilan vuokraja ylläpitokustannuksiin ja Malminkartanon asukasyhdistys ry 41 350 asukastalo Rengin vuokrakustannuksiin ja työntekijän palkkakustannuksiin. Pohjois-Haaga Seura ry sai 13 200 asukastilan vuokraja ylläpitokustannuksiin. Avustusten periaatteet Helsingin kaupungin avustukset ovat harkinnanvaraisia ja julkisesti kuulutettuja avustuksia. Avustusten myöntämistä ohjaavat kansallisten ja EU:n säädösten lisäksi vuosittain vahvistettava Helsingin kaupungin talousarvio sekä avustusten yleisohje. Helsingin kaupungin avustusten myöntämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: Helsingin kaupungin avustusta voidaan myöntää oikeushenkilöille, kuten rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille ja osakeyhtiöille, joiden toiminnan voidaan katsoa olevan yleisesti hyödyllistä. Oikeushenkilön tulee olla merkittynä asianomaista yhteisömuotoa koskevaan rekisteriin (esim. yhdistysrekisteri). Lisäksi toiminnasta tulee olla näyttöä vähintään yhden vuoden ajalta. Tämä on osoitettava joko pöytäkirjoin tai tilinpäätöksin. Lautakunnat ja jaostot voivat harkintansa mukaan perustellusti tehdä poikkeuksia ehtoon omissa avustusohjeissaan. Kaupungin avustusta voidaan myöntää myös rekisteröimättömille yhdistyksille, yksityishenkilöille ja toimintaryhmille, mikäli siitä on erikseen määritelty lautakunnan tai jaoston omissa avustusohjeissa. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua pääosin helsinkiläisiin. Lisäksi avustuksen myöntämisessä annetaan merkitystä helsinkiläisten määrälle, johon yhteisön toiminta kohdistuu. Avustettavan toiminnan tulee tukea ja täydentää avustuksia myöntävän toimialan toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Avustuksin tuetaan toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin omaa palvelutarjontaa. Avustusta myönnettäessä merkitystä annetaan avustettavan toiminnan suunnitelmallisuuteen, laajuuteen ja tuloksiin, palvelujen laatuun sekä yhteisön asiantuntemukseen, hakijan omaan rahoitusosuuteen sekä kaupungin edellisinä vuosina myöntämien avustusten käyttötarkoituksen toteutumiseen. Avustettavan toiminnan rahoitussuunnitelmien tulee olla hyväksyttävät. Talouden hoidossa on otettava huomioon menojen sovittaminen käytettävissä oleviin tuloihin. Tuloja ovat esimerkiksi hakijan omat varat, avustettavasta toiminnasta saatavat tulot ja muut ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet kuten muu julkinen tuki. Avustuksen saajan taloudenhoito ja kirjanpito sekä muu toiminta tulee olla lainmukaista ja toiminnan luonne ja laajuus huomioiden asianmukaisesti järjestettyä. Käyttöomaisuuden hankintaa ei rahoiteta avustuksella, elleivät tarkoituksenmukaisuussyyt edellytä kaupungin osuuden suorittamista avustuksena. Avustuksen saaja ei saa käyttää toimintaa varten saamaansa kaupungin avustusta varainhankinnan tai liikeja sijoitustoiminnan menoihin eikä rahoitusomaisuutensa tai muiden pitkäaikaisten sijoitustensa lisäämiseen. Avustuksia ei myönnetä edelleen jaettaviksi, ei myöskään keskusjärjestöille tai kaupunkikonsernin ulkopuoliseen toimintaan, jota kaupunki hankkii ostopalveluna. Avustusehdot Helsingin kaupungin myöntämiin avustuksiin sovelletaan mm. seuraavia avustusehtoja. Avustusta saadaan käyttää vain avustuspäätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Jos avustuspäätöksessä ei ole tarkemmin yksilöity käyttötarkoitusta, avustus on käytettävä hakemuksessa mainittuun tarkoitukseen. Avustuksen saaja ei saa käyttää avustusta varainhankinnan tai liikeja sijoitustoiminnan menoihin eikä rahoitusomaisuutensa tai muiden pitkäaikaisten sijoitustensa lisäämiseen. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa ja tilintarkastuksensa lain edellyttämällä tavalla sekä siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. Avustuksen saajan on järjestettävä tilintarkastus tilintarkastuslain edellyttämällä tavalla. Avustuksen saajan on järjestettävä tilintarkastus, vaikka tilintarkastuslaki ei sitä edellyttäisikään. Tällöin tarkastuksen voi suorittaa myös niin sanottu maallikkotilintarkastaja. Maallikkotilintarkastajan suorittamasta tarkastuksesta annetaan lausunto, jota kutsutaan toiminnantarkastuskertomukseksi. Avustuksen saajan on annettava Helsingin kaupungille tämän tarpeelliseksi katsomat tiedot avustushakemuksen käsittelyä sekä avustuksen myöntämistä ja käytön valvontaa varten. Avustuksen myöntäjällä on oikeus tarkastaa avustuksen hakijan/saajan kirjanpito ja hallinto sekä tarvittaessa tehdä muutakin toimintaa koskevia tarkastuksia. Avustuksen saajan on uutta avustusta Helsingin kaupungilta hakiessaan toimitettava selvitys mahdollisten kaupungin aiemmin myöntämien avustusten käyttämisestä kaupungin edellyttämässä laajuudessa. Avustuksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on, että kaupungin hakijalle aiempina vuosina myöntämissä avustuksissa ei ole ilmennyt epäselvyyksiä. Kaupungilla on oikeus kuitata myönnetty avustus kokonaan tai osittain avustuksen saajalta olevalla perimiskelpoisella saatavallaan. Myönnetty avustus on palautettava Helsingin kaupungille, jos avustusta käytetään muuhun kuin siihen käyttötarkoitukseen, johon avustus on myönnetty, tai johon avustusta on saanut käyttää; avustuksen saaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä asetettuja ehtoja ja menettelyllä on katsottava olevan vähäistä suurempi merkitys; avustuksen saaja on antanut Helsingin kaupungille virheellistä tai puutteellista tietoa avustusta koskien; avustuksen saaja ei ennalta ilmoitetussa tai kohtuullisessa ajassa pyynnöstä toimita kohdassa 5 tarkoitettuja tietoja tai myötävaikuta tarkastuksen toimittamiseen; avustusta ei ole käytetty sinä aikana, jona se on avustuspäätöksen mukaan tullut käyttää. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Asukastalo Purpurin Olkkari on viihtyisä ja sopii hyvin erilaiseen ryhmätoimintaan, mutta myös pelkkään oleskeluun ja kahvitteluun. Asukastalossa on kaksikin kokoustilaa, jotka sopivat niin palavereihin kuin erilaisiin asukastapaamisiin.
4 22.1.2025 KOSKA OLEN HAUKKUNUT sekä Trumpin että Putinin Tanotorven kolumnissani 13.3.2022, niin en puutu enää asiaan. Ne bis in idem. Bidenkin on tullut haukuttua useaan kertaan. Sitä kadun eli sori siitä, kuten sanonta kuuluu. Biden on hassahtanut seniili ukonkääpä, jota muut hyväksikäyttävät. Näin on tehty aikoinaan myös Suomen politiikassa. Likaista peliä. Koska myös jotakin tulisi toivoa, niin toivon, että Petteri Orpo siirtyisi pakastevirkaansa Köyliön elinkeinoasiamieheksi. Saapa nähdä, päästääkö Häkämies hänet lähtemään… Toivon myös, että Krista Kiurun lääkitystä tarkistettaisiin. Nykylääketieteellä saadaan ihmeitä aikaan. Toivoisin näkeväni televisiossa vähemmän Käärijän, Janne Katajan ja Ismo Leikolan naamaa. Ei juurikaan naurata. Toivon näkeväni enemmän Kata Kärkkäistä. Hänen näkemisestään tulen hyvälle tuulelle. Hän on upea, älykäs nainen. Haluaisin myös nähdä enemmän Hannu Lauermaa ja Teemu Keskisarjaa. Heidän viisaita mielipiteitään on mukava kuunnella. Olen tyytyväinen musiikkimakuuni enkä aio sitä muuttaa. Louis Armstrong ja Frank Sinatra riittävät. Kunnossa olevaa ei tarvitse korjata. Ruokailutottumuksiani en aio muuttaa. Ne ovat pitkän kokeilun, yritysten ja onnistumisten tulosta. Viisi kalapuikkoa ja kaksi perunaa riittävät. Fazerin kaurapuikula Oltermannijuuston kera aamuin illoin riittävät myös. Tämä on kaikki koettua, oikeaa tietoa. Juomatottumusteni muutos on työn alla, joten siitä en vielä halua sanoa mitään lopullista. Tässäkin pätee se, että kun asia on kutakuinkin kunnossa, niin sitä ei tee mieli muuttaa. Kotivara-sana tarkoittaa ennalta varautumista erilaisiin kriiseihin ja niistä selviämisiin. Suosittelen lämpimästi eräänlaista sovellettua Onodan mallia. Hiroo Onoda oli yksin autiolle saarelle jätetty japanilainen sotilas toisen maailmansodan aikaan. Luutnantti Onodan haltuun oli uskottu taisteluyksikön muonavarat, tuhansia kiloja säilykkeitä. Ainoastaan Onodan esimies voisi purkaa velvollisuuden. Onoda odotti ja odotti. Esimiestä ei kuulunut. Liekö tehnyt seppukun vaiko harakirin armeijan tappion vuoksi. Lehtiä ei saarelle tullut eikä radio toiminut. Onodan mielestä sota vaan jatkui. Tuli vähän mieleen se Tuntemattoman sotilaan Honkajoen laulama ”Mä vartiossa seison” laulu... Onodalla ei ollut itse asiassa hädän päivää. Syötävää riitti. Kun hänet sitten löydettiin 29 vuoden kuluttua ja kun Japanin laivaston uusi komentaja kävi vapauttamassa hänet valastaan, näky oli melko erikoinen: tuhansia tyhjiä säilykepurkkeja ja laiha, hyväkuntoinen sotilas kivääri olallaan. Ketineet sen sijaan eivät kestäneet kehuja. Eivät hyvätkään vaatteet ikuisesti kestä. No, jutun opetushan on se, että kyllä ihminen pitkäänkin toimeen tulee, jahka vaan sapuska riittää. Meidän ilmastossamme tulee myös pukeutua lämpimästi. Muodikkuus ei ole ensisijaisesti kriisipukeutumisen asia. Vaatteiden tulee olla lujia, lämpimiä ja tarkoituksenmukaisia. Katsokaapa vaikka eskimoita, inuiitteja. Nyt en muista millä nimellä heitä pitäisi kutsua, ettei joku pöyristyisi. Eskimot asuvat kylmissä igluissa lämpimissä hylkeennahka-asuissaan. Vaatteita ei riisuta eikä itseä turhaan pestä. Nahka, siis iho, tottuu kuukaudessa pesemättömyyteen. Nenä myös. Naama tulee kuitenkin voidella hylkeenrasvalla tai traanilla. Kaupasta saatava laardi eli sianihra ajanee saman asian. Tärkeintä on muistaa, että kaikki tarvittava on hankittava ajoissa. Kun kapina on päällä, mistään et mitään löydä, koska kaikki on hamstrattu. Eli, osta niin paljon säilykkeitä kuin saat ja löydät. Osta myös tulitikkuja, kynttilöitä, pattereita, taskulamppuja. Kun rähinä alkaa, sähköt katkeavat ja vesi lakkaa tulemasta. Sen mukaan tulee elää. Olen itse alkanut varustautua jo kauan sitten. Kaapit ja hyllyt pursuvat säilyketölkkejä. Luettavaa riittää. Minulla on siististi niputettuna 31 Tanotorven vuosikertaa. Päätalon tuotanto on aina lähelläni. Varatkaa myös lehtiä, siis naisille naistenlehtiä ja miehille miestenlehtiä. Ei tule aika pitkäksi. Katson olevani täysin turvassa, koska Vanhaistentie 4:n talot ovat hyvin ja lujasti rakennettuja ja kestävät nähdäkseni niin droonit, ohjukset kuin pommitkin. Muovikalvoa ja niin kutsuttua jeesusteippiä on hyvä kuitenkin varata, koska ikkunat tuppaavat kahinoissa rikkoutumaan. Varautuminen on viisautta. Ei kun hyvää alkanutta vuotta. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Hiroo Onodan malli Kaarelan koulut ja päiväkodit kokeneet ison muutoksen KAARELAAN ON NOUSSUT ja nousemassa lähivuosien aikana useita uusia kouluja ja päiväkoteja. Osa projekteista on valmiita, osa vielä kesken ja osaa ei ole vielä edes aloitettu. Vielä vuosituhannen alussa Kaarelan oletettiin muuttuvan 2030-luvulla uneliaaksi ja ikääntyneeksi lähiöksi, jossa lapsia ja nuoria on vähän. Tämä johti siihen, että kouluja päiväkotiverkosto jäi rempalleen, rakennukset ja toimitilat remontoimatta ja uusimatta, jolloin ne pääsivät rapistumaan käyttöikänsä päähän, eikä niitä ollut enää järkevä peruskorjata, sillä se olisi tullut liian kalliiksi. Osa toimitiloista oli myös muuttunut käyttökelvottomiksi aiemman huonon rakennustavan takia, eli rakennuksissa oli sisäilmaongelmia. Viime vuosina Kaarelan lapsimäärä on kuitenkin maahanmuuton ja uusien asuinalueiden rakentamisen seurauksena kääntynyt kasvuun. Tämä on pakottanut viranomaiset muuttamaan linjaa. Nyt Kaarelan koulut ja päiväkodit ovat kokeneet ja kokemassa täydellisen muutoksen, lähes kertarysäyksellä. Myös leikkipuistoja on uusittu. PELIMANNIN KOULU, Pelimannintie 16 Kun Pelimannintielle valmistui 1980 monitoimitalo, tuli sen pääosaksi itsenäinen ala-asteen koulu. Heti alkuun oppilaita oli 480. Koulussa toimi 17 luokkaa, joista neljä musiikkiluokkia. Pelimannin ala-asteen koulu liitettiin Kannelmäen peruskoulun kanssa yhtenäiseksi peruskouluksi vuonna 2016. Koulu suljettiin kosteusvaurioiden takia ja oppilaat siirrettiin Kannelmäen peruskoulun muihin pisteisiin. Rakennus purettiin vuonna 2019 ja tilalle rakennettiin 700 oppilaan paviljonkikoulu Suomalais-venäläisen koulun väistötiloiksi. Tällä hetkellä Pelimannin koulussa toimii Kannelmäen peruskoulun vuosiluokat 6-9. SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU , Kaarelankuja 2 Suomalais-venäläisen koulun todettiin tulevan käyttöikänsä päähän kymmenisen vuotta sitten. Koulun vanhin osa oli valmistunut vuonna 1964 ja sitä oli laajennettu lisäosalla vuonna 1985. Suoritettujen tutkimusten perusteella rakennukset todettiin huonokuntoisiksi. Uuden koulun rakentamiseksi järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 2018. Koulun oppilaat siirrettiin vuonna 2019 Pelimannin uuden paviljonkikouluun väistötiloihin. Vanha rakennus purettiin ja uusi koulurakennus valmistui vuonna 2021. Koulu on rakennettu massiivipuuelementeistä ja oli valmistuessaan yksi Suomen suurimpia puukouluja. Moderni yhtenäiskoulu tarjoaa tilat yhteensä 700 lapselle kaikissa vuosiluokka-asteissa esija perusopetuksesta lukioon asti. Koulun rakennusbudjetti oli 28 miljoonaa euroa ja suunnittelun toteutti arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS). KAARELANRAITIN KOULU JA PÄIVÄKOTI , Kaarelan raitti 1 ja 3 Kirjokalliontien päähän, nykyiselle Kaarelan raitille rakennettiin vuonna 1955 puukoulu, johon tuli viisi luokkahuonetta. Koulu aloitti toimintansa samana vuonna ja oppilaita oli kolmatta sataa. Puukoulu joutui ikänsä vuoksi lopetettavaksi, sillä se ei vastannut enää nykypäivän vaatimuksia ja tilat olivat pienet. Koulutontin urheilukentälle rakennettiin ensin paviljonki. Vanha rakennus purettiin ja tontille valmistui uusi koulu vuonna 2023. Koulu toteutettiin SR-kilpailuna Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman hankkeena. Kilpailussa edellytettiin rakennuksen toteuttamista kokonaan puurakenteisena, ja etsittiin innovatiivisia puun käytön ratkaisuja. Koulun kokonaisala on 3 300 neliötä ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto LPV. Kaarelanraitti on CLT-puurakenteinen päiväkoti, jonka yhteydessä on myös esikoulu sekä peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokka-asteen opetustilat. Rakennuksessa on ryhmätilat 210:lle lapselle päiväkodin ja esikoulun puolella, sekä opetustilat 120 lapsen perusopetusta varten. Kaarelassa on käynnissä iso koulujen ja päiväkotien uudistusprosessi. Muutamassa vuodessa lähes kaikki alueen koulut ja päiväkodit ovat kokeneet tai kokemassa suuria muutoksia. Pelimannin paviljonkikoulu valmistui vuonna 2019 ja se toimi ensin kaksi vuotta Suomalais-venäläisen koulun väistötiloina. Tiloissa on nyt Kannelmäen peruskoulun vuosiluokat 6-9. Maununnevalla sijaitsevan Suomalais-venäläisen koulun uusi rakennus valmistui vuonna 2021 ja se on yksi Suomen suurimpia puukouluja. Moderni yhtenäiskoulu tarjoaa tilat yhteensä 700 lapselle kaikissa vuosiluokka-asteissa esija perusopetuksesta lukioon asti. Maununnevalla sijaitseva Kaarelanraitin koulu ja päiväkoti rakennettiin vanhan puukoulun tilalle. Koulu valmistui vuonna 2023. Tiloissa toimivat Kannelmäen peruskoulun vuosiluokat 1-2 ja 5 sekä päiväkoti ja esikoulu.
5 22.1.2025 TYÖVUOSINA AJOIN PÄIVITTÄIN Suomen suurimmassa liikenneympyrässä. Jos tulin Pasilasta päin oli sujahtaminen oikeita kaistoja pitkin Pitäjänmäentielle helppoa. Jos olin tulossa Munkkivuoresta piti olla tarkkana, jotta ajoin tarpeeksi monen tienristeyksen ohi. Kun ystävättäreni ajoi ensimmäistä kertaa ympyrässä ohjeitteni mukaan, hän väitti että huijaan häntä, koska ei niin pitkää ympyrää voi tehdä tarkoituksella mitä neuvoin. Mutta olin oikeassa. Reilun kahden vuoden päästä ympyrässä ei ajella – ei ainakaan nykyiseen mallin. Tienoot on silloin vallannut Lännen alueen uusi perhe-, terveysja hyvinvointikeskus. Suunnitteluja esittelypapereiden mukaan täyden palvelun keskus isoine rakennuksineen. Rakennus on kuusitai seitsemänkerroksinen. Maan päällä on 26 000 bruttoneliämetriä eli noin neljä laatikkomaista Senaatintori päällekkäin. Sitten ei enää mennä omalle terveysasemalle Kannelmäessä, Haagassa, Pitäjänmäellä eikä Munkkiniemessä. Kaikki rientävät kohti entistä Haagan liikenneympyrää, jonka itäpuolella on iso rakennus, josta löytyy on kaikki mitä länsi-helsinkiläinen tarvitsee terveytensä ja hyvinvointinsa kaikenpuoliseen ylläpitoon. Kun alettiin touhuta sotesta ja kaikesta mitä siihen liittyy, luulin että saisimme inhimillisemmän yksilön hyvinvoinnista oikeasti huolta pitävän järjestelmän. Hyväksyin ajatuksen, että säästöjäkin uudenlaisessa tavassa hoitaa asioita saattaisi syntyä. Ja kattia kanssa, tekee mieli sanoa kaikesta. En millään usko että iso systeemi toisi helpotusta tavallisen kansalaisen elämään. Onhan selvää, että lapsen ja vanhuksen terveydestä pystyy pitämään huolta paremmin tuttu terveydenhoitaja ja lääkäri. He osaavat ohjata tarvittaessa oikeaan paikkaan saamaan apua ja hoitoa. Helsinkiin on tulossa Haagan lisäksi kuusi muutakin terveyspalvelujen jättikeskusta: Kalasatama, Kamppi, Malmi, Myllypuro, Oulunkylä, Vuosaari. Miten kadehdinkaan Tanskassa asuvaa tytärtäni. Hänellä on omalääkäri ja omaterveydenhoitaja, jotka pitävät huolen asiakkaistaan. Kun ei ole käynyt verikokeessa ja terveystarkastuksessa pariin vuoteen, ystävällinen hoitaja soittaa ja asiat laitetaan ajan tasalle. Meillä nauretaan, jos soitan terveysaseman takaisinsoittopalveluun, ja soiton tullessa selitän, että pitäisi päästä vuositarkastukseen. Hoitaja saattaa jopa kysyä: mikä se on. Jännittyneenä odotan mitä tarkoittaa lehtijutusta (Helsingin Uutiset) lukemani hankkeen projektipäällikön lausahdus, että tiloissa tulee toimimaan järjestöjen vetämiä ryhmiä ja muuta kolmannen sektorin kanssa sovittua toimintaa. Eli keskuksesta esimerkiksi Pitäjänmäen Eläkkeensaajien neulekerholaiset saisivat tilan, missä kokoontua. Voisimme organisoida joogaa, tuolijumppaa, pitää lukupiiriä ja kokoontua muutenkin. Ja onhan luvassa uusi pikaratikka, joka vie väkeä Vihdintietä pitkin Haagan entiseen liikenneympyrään. Kaiken pitäisi olla valmista toisen tiedon mukaan 2027 ja toisen 2030. Uskon enemmän jälkimmäiseen. Leena-Maija Tuominen Mihin häviät Haagan liikenneympyrä? Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Päiväkoti Vanhainen / Soittaja, sijaitsee Kannelmäen Soittajantiellä. Se noudattaa uutta tendenssiä, jossa päiväkotien kokoa on kasvatettu. Tilat on suunniteltu 224 lapselle, mutta ryhmät on jaettu useisiin eri yksiköihin. Purpuripolun päiväkodin piti valmistua vuonna 2023, mutta hanke viivästyi. Näillä näkymin se avataan tänä vuonna. Uusi päiväkoti korvaa Pelimannin koulun vieressä toimivan päiväkoti Pelimannin ja Vetelentillä sijaitsevan Tiukun. Kuninkaantammen ala-aste edustaa uutta energiatehokasta rakentamista. Talossa on virherkatot, lämpö tuotetaan maalämmöllä ja osa sähköstä aurinkopaneeleilla. Entisen EKY:n ja Apollon tontit ovat koulujen purkamisen jäljiltä lähes identtiset. Kummallekin tontille tulee uusi koulu, Runonlaulajantielle vuonna 2027 ja Arentipolulle vuoden 2030 jälkeen. PÄIVÄKOTI VANHAINEN / SOITTAJA , LPK Soittaja/Vanhainen ja Kannelmäki, Soittajantie 10 Päiväkoti avattiin vuonna 1970. Se oli Helsingin 100. päiväkoti. Vanha päiväkoti purettiin vuonna 2023 ja tilalle valmistui uusi Soittajan päiväkoti vuoden 2024 alussa. Uusi päiväkoti on jaettu useampiin pienempiin yksiköihin. Samoissa tiloissa toimii myös päiväkoti Kannelmäki, jonka vanha Kanneltien peruskoulun vieressä toimiva yksikkö on suljettu ja odottaa peruskorjausta. Päiväkoti on 224-paikkainen. Rakennuksen päissä on päiväkotitiloja ja keskellä hallimainen tila. Rakennus on kaksikerroksinen ja se on puuverhoiltu. Rakennusten kokonaisala on noin 2500 neliötä ja sen on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy. PURPURIPOLUN PÄIVÄKOTI , LPK Pelimanni ja Tiuku, Purpuripolku 1 Purpuripolun päiväkoti rakennettiin vuonna 1975. Tiloissa toimi ensin Kannelmäen peruskoulun korttelikoulu. Jo vuosia tyhjänä ollut päiväkoti purettiin vuonna 2021 ja nyt tilalle on nousemassa uusi päiväkoti. Päiväkodin piti valmistua vuonna 2023, mutta rakennustyöt ovat viivästyneet. Uudisrakennus on kolmikerroksinen ja siinä on noin 2000 neliötä tilaa ja paikkoja 210 lapselle. Rakennuksen julkisivu on osin tiilimuurattu ja osin puupaneloitu. Kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden edistämiseksi rakennus lämmitetään maalämmöllä, ja käyttösähköstä osa katetaan aurinkokennoista saatavalla energialla. Erilliset ulkovarastot ovat maksaruohokattoisia. Rakennuksen on suunnitellut Verstas Arkkitehdit Oy. Päiväkoti korvaa Pelimannin ja Vetelintien päiväkodit. KUNINKAANTAMMEN ALA-ASTE, Kuninkaantammenkierto 22 Kuninkaantammeen valmistui vuonna 2023 Kannelmäen peruskoulun uusi toimipiste. Uusi koulu on suunniteltu 250 oppilaalle ja varhaiskasvatuksen tilat noin 210 lapselle. Rakennuksessa toimii päiväkoti, esikoulu sekä peruskoulun 1–4 luokat. Tiloissa voidaan järjestää myös aamuja iltapäivätoimintaa sekä kerhoja. Energiatehokkuus näkyy rakennuksessa siten, että osa sen lämmönja sähköntuotannosta tuotetaan maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla. Viherkatto estää lämmön karkaamista ja helpottaa hulevesien hallitsemista. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja pääsuunnittelusta Innovarch Oy. Koulun vieressä sijaitsee myös päiväkoti Kanteleen uusi toimipiste, joka aloitti toimintansa vuonna 2023. KANNELMÄEN PERUSKOULU / ETELÄ-KAARELAN YHTEISKOULU EKY , Runonlaulajantie 40 Etelä-Kaarelan yhteiskoulu, EKY, aloitti toimintansa uudessa koulurakennuksessa 1963. Luokkia oli tällöin ensimmäisestä kuudenteen ja oppilaita 548. Vuonna 1977 tiloissa aloittivat Etelä-Kaarelan yläaste ja lukio. Etelä-Kaarelan lukio lopetti toimintansa Kannelmäessä 2003 ja siirtyi toimimaan Länsi-Helsingin lukiona Pohjois-Haagassa. Koulu peruskorjattiin viime vuosikymmenellä, mutta korjaus ei tuottanut toivottua parannusta ja se päätettiin purkaa viime vuonna. Koulu on nyt purettu ja rakennustyöt alkavat keväällä. Tilalle valmistuu uusi vuosiluokkien 5-9 koulutalo 750 oppilaalle vuonna 2027. Tulevan koulun on suunnitellut Verstas Arkkitehdit Oy. APOLLON YHTEISKOULU , Arentipolku Apollon yhteiskoulu muutti Malminkartanoon vuonna 1985. Koulussa ilmeni kuitenkin myöhemmin sisäilmaongelmia, mistä johtuen toiminta siirrettiin läheisen Ammatinedistämislaitoksen rakennuksiin väistötiloihin vuonna 2020. Koulu oli tyhjillään nelisen vuotta, kunnes se viime vuoden lopussa purettiin. Koska myös AEL:n toimitilat purettiin, joutui Apollo muuttamaan uusiin väistötiloihin Munkkiniemeen. Apollon koulun paikalle rakennetaan kaksikerroksiset väistötilat Malminkartanon ala-asteelle, sillä sen muut toimipisteet, Pihkapuisto ja Malminkartanon alaaste, menevät remonttiin. Paviljonkitiloja tarvitaan vuosiksi 2025–2030. Sen jälkeen tontille rakennetaan uusi koulu, mutta sen suunnittelu on vielä työn alla. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko
6 22.1.2025 Toisinajattelija To isi naj att eli ja Mark P. Mills debunkkaa sähköautojen hyödyllisyyden MARK P. MILLS on energiaja teknologiaekspertti Manhattan-instituutissa ja Northwestern yliopiston insinöörija sovellettujen tieteiden fakulteetissa. Mills on pitänyt esitelmän Hillsdale Collegessa, jossa tämä kertoo näkemyksensä sähköautoista: Sähköauto ei ole vallankumous. Sitä voidaan verrata siihen, että hevosille annettaisiin eri rehua mutta silti ajettaisiin hevosilla. Sähköauto ei ole räjähtävä muutos. Muutos urheiluautoihin tai myöhempi muutos tila-autoihin tai nykyinen muutos SUV-autoihin ovat kaikki muuttaneet autoilua aikanaan enemmän kuin pieni lisäys sähköautoilua. Peruste sähköautoilulle, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, ei toimi. Sähköauton rakentaminen kuluttaa enemmän hiilidioksidia (erityisesti kaivoksissa) ja sen jälkeen kun suuri alkukulutus on tasoitettu, pienempi hiilidioksidin kulutus tekee sen, että säästö jää auton eliniän aikana luokkaan 10 tai 15% (Näin siis USA:ssa). Kaikkien pitäisi ymmärtää ettei sillä ole merkitystä. Sähköauto ei ole yksinkertaisempi. Moottori on, mutta ”bensatankki”, siis akku, on monin verroin monimutkaisempi ja päädytään samaan. Polttomoottorissa on tuhansia osia, samaten sähköauton akussa on tuhansia osia. Polttomoottoria voidaan korjata loputtomiin, mutta sähköauton akku on roskaa sen tultua käyttökelvottomaksi. Kiina: akkumetalleja hallitsee Kiina. Ei sen takia etteikö niitä olisi muuallakin, mutta muualla ei ole tehty kaivoksia luonnonsuojelijoiden takia. 50 -90 % kriittisistä akkumetalleista hallitsee Kiina. Talousmielessä on ongelmallista, jos subventoimme kiinalaisia tuotteita. Kiina kiittää ja saa kaksinkertaisen hyödyn. 40 miljoonaa sähköautoa ei ole vähentänyt liikennepolttonesteiden kauppaa yhtään. Tavoite, puolet sähköautoja, ei ole saavutettavissa, ei lähiaikoina eikä ehkä koskaan, koska käyttäjien kapina on todennäköisempi mahdollisuus, jos sellaista yritettäisiin. Kaivoksien perustaminen länsimaihin kestää paljon pidempään, kuin mikä on suunniteltu aikaväli siirtymisessä sähköautoihin. Jos luonnonsuojelijat edes sallivat kaivoksien perustamisen länsimaihin. Ympäristö Millsin mukaan energiaa on 5 kertaa halvempaa siirtää tankkiautoilla kuin johtoja pitkin. Sähköverkko pitää rakentaa ihan eri vahvuuksille, eikä muuntajia ole tässä maailmassa riittävästi. Sähköautot painavampina kuluttavat enemmän teitä, mutta sillä ei ole Millsin mukaan merkitystä isossa kuvassa. Muu liikenneja muu muutos yhteiskunnassa Heavy userit eivät tule käyttämään sähköautoja (heavy userit ajavat 90 min suuntaansa työmatkoja). Heavy userit lisääntyvät. Sähköautot eivät ole köyhien ostovoimalla saavutettavissa. Sähköautojen subventointi menee väärään osoitteeseen, rikkaille. Sähköautot eivät tule halpenemaan. Nopea siirtymä aiheuttaa niukkuutta raaka-aineissa ja johtaa kovaan hintatasoon. Ns. 15 minuutin kaupunki, jossa kaikki on saavutettavissa 15 minuutissa, ei houkuttele. Houkuttelevampaa on muuttaa maalle (jolloin autoilu lisääntyy). Kevytliikenne eli polkupyöräily houkuttaa lähinnä nuoria miehiä. Pyöräily jää alle prosenttiin kaikista ajokilometreistä (näin siis USA:ssa). Internet ei vähennä liikkumista. Intenetiä käyttävät lentävät enemmän ja autoilevat edelleen. Sähköautoilu kurjistaa kansalaisia. Käytettyjen polttomoottoriautojen hinta tulee nousemaan. Liikenteen hankaloittaminen tulee kurjistamaan kansalaisia. Hallitukset hankaloittavat sitä mitä ihmiset haluaisivat tehdä, eli käyttää autoa. Nuoriso ei suinkaan ole siirtymässä pois autoista, vaan autot kiinnostavat edelleen nuorisoa, jopa enemmän kuin ennen. Autoja on enemmän kuin ajokortteja USA:ssa. Tavanomaisesti Norjassa on perheessä kaksi autoa, joista toinen sähköauto. Norjalaiset ovat rikkaita, koska myyvät öljyä ja kykenevät kustantamaan sähköautoilunsa niillä tuloilla. Muut eivät pysty. Robottiautoilu, jossa auton liikkuessa voi nukkua tai tehdä töitä vie autoja entistä raskaampiin ja isompiin kokoihin ja nostaa edelleen matka-aikaa. Esko Karinen https://www.youtube.com/ watch?v=K8Nz-4eEBTw • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Lomalla 17.-23.2. TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M TANOTORVEN ILMESTYMISAIKATAULU 2025 Nro Teema Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 Kuluttaja 10.1. 22.1. 2 Liikenne 21.2. 5.3. 3 Asuinympäristö 28.3. 9.4. 4 Ruoka ja juoma 25.4. 7.5. 5 Vapaa-aika 30.5. 11.6. 6 Perhe 8.8. 20.8. 7 Liikunta 12.9. 24.9. 8 Yrittäjä 10.10. 22.10. 9 Kauneus ja terveys 14.11. 26.11. 10 Joulu 5.12. 17.12. Pojan ja isän Moskova TUNNETTU TEATTERIMIES Jotaarkka Pennanen luonnehtii kirjaansa Pojan ja isän Moskova saatesanoissa romaaniksi kahden eri sukupolven näkökulmasta, unelmasta ja sen särkymistä, Neuvostoliittoa ja sen lakkauttamista. Fiktiivisen romaanimuodon valinta antaa tekijälle suuremman vapauden kertomuksensa kehittelyssä ja piilottamaan henkilönsä keksittyjen nimien taakse, joita lukija joutuu arvailemaan. Siksi minultakin meni kaksi yötä kirjan lukemiseen ja vielä yksi yö lisää luetun kertaamiseen, kun pyrin selvittämään kirjassa esiintyvien peitenimien takana olevat tunnetut poliitikot ja kulttuurialan ihmisten henkilöllisyyden. Nuoremmille lukijoille se saattaa osoittautua vieläkin vaikeammaksi. Mutta tämän yli voi helposti hypätä, kun lukija keskittyy vain seuraamaan romaanin tapahtumien kehitystä ja Neuvostoliiton sisäisen kriisin kärjistymistä Stalinin kuoleman jälkeen Hrushtsovin, Gorbatsovin ja Jeltsinin kaudella ja lopulta hajoamista Venäjän, Ukrainan ja ValkoVenäjän irtaannuttua liitosta ja yrityksiin säilyttää liittovaltioiden yhteys Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVYn) puitteissa. Neuvostoliiton sisäisen kehityksen tarkastelun ohella Jotaarkan romaanissa suuri osuus on myös Suomen sisäpolitiikan ja erityisesti vasemmiston sisäisen valtataistelun erittelyllä, joka johti SKP:n hajoamiseen ja lakkauttamiseen. Suomen asema ja suhteet suuren itäiseen naapuriimme vaikuttivat siihen, ettei meillä kehittynyt nuorison keskuudessa merkittävää maolaisliikettä länsi-Euroopan tapaan. SKP:n sisäinen jakautuminen enemmistöksi muodostuneeksi eurokommunistiseksi suuntaukseksi ja Neuvostoliiton stalinistista perinnettä jatkaviin kommunisteihin, joihin vasemmistolaisuuteen taipuvainen opiskeleva nuoriso sekä nuorempi kulttuuriväki tunsi vetoa. Jotaarkka kuvaa varsin seikkaperäisesti tätä kommunistisen liikkeen kahtiajakoa, joka koskettaa läheisesti Pennasten omaakin perhettä. Isä Jarno Pennanen oli toiminut sodan jälkeen perustetun SKDLn Vapaa Sana lehden päätoimittajana ja siirtyi lehden Moskovan kirjeenvaihtajaksi vuosiksi 1957-1960, jolloin 11-vuotias Jotaarkka poikakin aloittaa opintonsa Moskovalaisessa koulussa. Suomeen paluukin osoittautuu perheelle joutumista vaikeaan asemaan sekä taloudellisesti että myös poliittisesti. Jarno Pennasen perustama uusi kulttuuripoliittinen aikauslehti – Tilanne joutuu poliittisen kiistelyn kohteeksi. Tätä kaikkea Jotaarkka Pennanen muokkaa taitavan teatterimiehen ottein. Minä olen näkevinäni siinä suorastaan uuden elokuvan käsikirjoitusluonnoksen. Tosin romaanissaan Jotaarkka itsekin kuvaa käsikirjoituksen nuoren suomalaispojan ja venäläisen tytön ensirakkaustarinan muokkaamista filmiksi, jossa aikuistuneet nuoret tapaavat Moskovassa tarinansa filmaustöiden yhteydessä. Jotaarkka Pennasen kirja kannattaa lukea ajatuksen kanssa. Se on siinä määrin syvälliseen pohdintaan ja harkintaan perustuva tutkimus kahden sukupolven ajan Suomesta ja naapuristamme Neuvostoliitto-Venäjästä. Oiva Björkbacka HÄMEENLINNANVÄYLÄLLE on kaivattu Kaivokselan ja Hakuninmaan & Kaarelan välille kunnollisia meluvalleja siitä asti, kun tie muutettiin kaksikaistaiseksi 1970-luvun alussa. Edelleen 50-vuotta myöhemmin odotetaan, mikä on täysin käsittämätöntä. Viimevuosina meluvalli on kytketty Kuninkaantammen eritasoliittymän rakentamiseen. Kaupungin osalta suunnitelmat ovat pitkällä. Hämeenlinnanväylä ei ole kaupungin, vaan valtiontie. Ongelma on siis valtionrahoituksen puuttuminen. Hyvin lähellä meluvallin toteuttamista käytiin jo 2008–2009, kun rakennussuunnitelma oli jo olemassa. Eduskunta ei rahaa kuitenkaan lopulta myöntänyt ja suunnitelma pääsi vanhentumaan. Hanketta on saamani tiedon mukaan jatkuvasti yritetty saada investointiohjelmaan, mutta mitään varmuutta aikataulusta ei vieläkään ole. Rahoitusta ei ole viime keväänä valmistuneessa valtion väyläverkon investointiohjelmassa eikä Uudenmaan ELY-keskuksen suunnitelmissa. Kaupungin virkamiehille ja alueen asukkaille meluvallin tarve on ollut jo vuosikymmenet täysin selvä. Voidaan kysyä, että millä tasolla Helsingin ylimmän johdon ja helsinkiläisten kansanedustajien edunvalvonta on, ettei näin keskeisellä paikalla olevaa tiehanketta ole saatu eteenpäin. Onko edes kunnolla yritetty? Maakuntien kansanedustajat kyllä pitävät omien tiehankkeiden puolta hallituksessa ollessaan. Samaa aktiivisuutta, toivoisi myös pääkaupungin edunvalvojilta. Jos näyttää siltä, ettei meluvalli etene valtion rahoituksella, on syytä aloittaa sen selvittäminen päästäänkö kaupungin omilla toimilla eteenpäin. Investointirahaa on viime vuosina käytetty vähemmänkin tärkeisiin hankkeisiin. Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (sd.) KOMMENTTI Hakuninmaa-Kaarelan meluaitaa on odotettu jo kyllin pitkään
7 22.1.2025 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 10 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin ja julkisiin tiloihin. • ALEPA Malminkartanon aukio • ALEPA Sitratori • ASUKASTALO PURPURI • D-ASEMA KANNELMÄKI • K -MARKET Maununneva • K -MARKET Sitratori • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN ja MALMINKARTANON TERVEYSASEMAT • KANNELTALON KAHVILA • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Kannelmäki, Malminkartano, P-Haaga, Pitäjänmäki) • LEEVI KANNELMÄKI • LÄÄKÄRIASEMA HEELA • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • RAVINTOLA BRITANNIA • S-MARKET KAIVOKSELA • YHTEISÖTALO LASSILA TANOTORVEN jakelupisteet: WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME AIKA ON NIIN ERILAINEN käsite riippuen siitä, keneltä kysyy. Ollessani kaksitoistavuotias kuuntelin paljon Eppu Normaalin kappaletta ”Näin kulutan aikaa.” Melankolisessa kappaleessa kerrotaan ajan hitaasta kulumisesta ja yksinäisyydestä. Tarinan päähenkilö makoilee maassa kaikessa rauhassa katsoen sinistä taivasta. Kappaleesta huokuva suru ja rauha resonoivat silloin ja edelleen sieluni sopukoissa. Tosin nykyään maassa makoilu ja pilvien ja taivaan ihailu ovat minulle harvinaista tekemistä. Ehkä ensi kesänä? Päivien rytmi on eri-ikäisillä ihmisillä niin erilainen. Kun lapset olivat pieniä, tuntui, että puoliltapäivin, päiväuniaikaan, oli eletty jo monen päivän edestä. Tapahtumia ja toimintaa oli siihen mennessä jo todellakin ehtinyt kertyä. Toista se on nyt, kun talossa on teinejä. Viikonloppuisin ja loma-aikaan saattaa perheen nuorin henkilö kello kaksitoista raottaa hieman silmiään, mutta ei mitenkään pysty heräämään. Kahden kolmen aikaan iltapäivällä, muiden valmistautuessa päivälliseen, hän saattaa saada itsensä kammettua pystyasentoon. Ja kun ilta saa, hän selvästi virkistyy ja minä puolestani väsyä. Toisenlaista se on sitten iäkkäillä isovanhemmilla, joiden päivä rytmittyy joka päivä kotihoidon aikataulun mukaan. Viimeinen käynti on illalla, puoli kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä. Jos on aikeissa käydä heitä auttelemassa, pitäisi kaiken olla valmista tuohon aikahaarukkaan mennessä. Että ehtisin pikku askareitten lisäksi myös seurustella heidän kanssaan niin, ettei tilanteessa olisi kiireen tuntua, ja että kaikki osapuolet ovat vielä hereillä, täytyy minun lopettaa työpäivä jämptisti säälliseen aikaan. Taannoin kävin nuorison kanssa keskustelun siitä, kuinka isovanhempien yö alkaa jo alkuillasta. Että siinä kohtaa, jos nuori kampeaa itsensä viideltä iltapäivällä ylös, alkavat isovanhemmat jo pikkuhiljaa valmistautua iltapalaansa. Kyläilyt tehdään nyt vanhusten ehdoilla eikä nuorison. Pienten lasten kanssa oli toisinpäin. Vaikka rytmi on sukuni pienimmillä ja vanhimmilla erilainen, jotain yhteistä heillä on. Ohjelmaa saa elämässä olla, mutta ei liikaa. Ja mikä sitten on liikaa, on vaikeampi kysymys. Nyrkkisääntönä nuorten kohdalla voidaan pitää sitä, että lomalla voi olla muutama kiva juttu yhteensä päivien aikana, mutta pyjamapäiviä ja aikaa olla vain kotona täytyy jäädä reilusti. Jos sitten lomaan on joku usvanuppinen äitihenkilö suunnitellut muutamia inspiroivia kulttuurielämyksiä, voidaan todeta, että ei mennyt maaliin. Taide-elämys ei ole nautinto väsyneestä ihmisestä. Isovanhemmille taas riittää, että päivässä olisi kotihoitokäyntien lisäksi vain yksi muu vierailu, ei enempää. Muuten tulee olo, että oma koti on hollitupa, entisaikain odotushuone. Tässä kohtaa näin keski-ikäisenä perheenäitinä huokaan. Katson kalenteriani ja kello ja mietin, miten erilaiset hoidettavat asiat voisi organisoida järkevästi ja tehokkaasti. Olen urakkahenkinen ihminen, ja mottoni on mieluummin överit kuin vajarit. Hoidan mieluummin asioita yhden päivän aamusta iltaan ja makaan seuraavan päivän sohvalla reporankana. Myös kulttuurielämykset kiehtovat, ja ihan hyvin jaksan niitä työpäivän päälle. Siinähän sitä sitten virkistyy musikaalia katsoen tai keikalla tai leffassa. On myönnettävä, että mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän huomaan, että kivatkin jutut ja tapahtumat väsyttävät ja niiden jälkeen tarvitsen palautumisaikaa. Silti olen erilainen kuin lähipiirini ihmiset: nautin siitä, kun välillä mennään tukka putkella pitkin kyliä ja seuraavassa hetkessä maataan äksänä sängyllä. Eikä päiväkausien lorvailu ole sekään vierasta. Silloinhan juuri voi maata nurmikolla katsomassa, miten pilvet etenevät taivaalla ja mitä hahmoja pilvistä löytyy. Sen sijaan tasaisesti kulkevat päivät eivät ole minun juttuni. Tykkään kun on vaihtelua. Vaikkakin olen aikuisena oppinut, että säännöllinen unirytmi tuntuu kivalta. Siis silloin kun sitä noudattaa. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Kuluuko aika vai rientääkö se? Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Annetaan vuokralle Siisti 26 m2 yksiö vapaana Kannelmäen Vanhaistentiellä 3. kerros, puistomainen näkymä. Vuokrapyyntö 500 €/kk Vesija sähkö ei kuulu vuokrahintaan. Puh. 0400470899 Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Perhemessu 9.2. Veisumessu su 26.1. klo 18 Malminkartanon kappelilla. Messuun kutsutaan erityisesti nuoria aikuisia, mutta kaikki jotka haluavat laulaa Nuoren seurakunnan veisuja ja osallistua messuun, ovat tervetulleita. Yhteisvastuukeräyksen avaus su 2.2. Messu klo 10 ja sen jälkeen kirkon pihalla myytävänä makkaraa ja mehua, arpajaiset ja käytettyjen kirjojen myyntiä. Tuotto Yhteisvastuulle. Yhteisvastuukeräys 2025 keskittyy nuorten unelmien, tulevaisuususkon ja toimijuuden tukemiseen Suomessa ja maailman kriisialueilla. Seurakuntamme Yhteisvastuukeräykseen voit lahjoittaa verkkolahjoitussivulla: yhteisvastuu.fi/kannelmaki tai MobilePay 47535. Keräyslupa RA/2020/639/Kirkkopalvelut. Musiikkia Kannelmäen kirkossa • Risto Laurialan pianoresitaali la 25.1. klo 16. Bach-Busoni, Beethoven ja Schumann. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Mengal! La 8.2. klo 18. Suomalainen luonnontorviyhtye esiintyy. Säveltäjänimiä Stamitz, Reicha, Duvernoy, Mengal. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu. • Toivemusiikkimaraton su 2.3. klo 14 alkaen. Haluatko kuulla lempikappaleesi? Kanttorit Sirkku ja Kari kumppaneineen ovat valmiit toteuttamaan toiveesi: Käy toivomassa tammikuun loppuun mennessä nettisivuillamme tai kirkon pääovella toivelapulla. Tapahtuman aikana kirkon pihalla on kioski, josta voit ostaa pientä purtavaa ja kotiin viemistä. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Lisätietoa nettisivuillamme. Perheiden aamupäivä Kannelmäen kirkolla su 9.2. Päivä alkaa kirkossa perhemessulla klo 10. Oman pehmolelun voi ottaa mukaan. Messun jälkeen kirkon pihalla on puuhaa ja tarjolla sosekeittoa. Rukouksen matkassa Maanantaisin 17.2., 24.2. ja 3.3. klo 18–19.30 kirkossa. Kolme iltaa raamattuopetusta ja rukousta. Pastorit Eero Junkkaala ja Lea Kujanpää. Tahdomme yhä juhlahetki avioliitolle Kannelmäen kirkossa la 15.2. klo 15. Vietättekö avioliiton erityistä vuosipäivää tai haluaisitteko muuten vaan juhlia avioliittoanne ja sanoa uudelleen ”tahdon”? Tahdomme yhä -tapahtumassa siihen on mahdollisuus yhdessä muiden parien kanssa! Juhlimme avioliittoanne rukouksin, siunauksin ja musiikein. Voitte tulla kirkkoon arjen tai juhlan keskeltä sellaisina kuin olette, kaksin tai ystävien tai sukulaisten kanssa. Ei pukukoodia. Kirkon jäsenyyttä emme kysy. Tilaisuuden kesto n. 30–45 min. Kaikki avioparit ovat tervetulleita! Toivomme ilmoittautumista ma 10.2. mennessä mutta voitte tulla ilmankin nina.rajamaki@evl.fi, p. 09 2340 3823. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Nyt lauletaan! Kanneltalon maksuttomat maanantait 27.1. klo 18.00 MIKÄÄN EI OLE niin mukavaa kuin laulaminen – paitsi tietenkin yhdessä laulaminen! Kanneltalon kahvilan yhteislauluilloissa on tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä. Laulattajana toimii muusikko Mari Kätkä. Maksuttomat maanantait ovat sarja Kanneltalon maanantai-iltojen ilmaistapahtumia. Tapahtumien joukkoon mahtuu keikkoja, kirjailijavierailuja, elokuvia ja yhteislauluiltoja. Nimensä mukaisesti kaikille avoimiin Maksuttomat maanantait -tapahtumiin ei ole pääsymaksua. Käynnistä viikkosi kulttuurilla Kanneltalossa! Kesto: 1 tunti, Vapaa pääsy, Kanneltalon konserttisali TAPAHTUMAN MUUT AJAT 17.02.2025 18.00 Nyt lauletaan! 24.03.2025 18.00 Nyt lauletaan! 19.05.2025 18.00 Nyt lauletaan!
8 22.1.2025 Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa asukastaloon! Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! TANORISTIKKO KULTATUKKU.FI Ole kultu . Kierrätä korut . HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Easton (Hansasillan varrella), Kauppakartanonkatu 3, avoinna ma-pe 10-18 Vanhat korut ovat hienoja ja kullan louhinta tekee luonnolle huonoa. Siksipä ostamme ja myymme kultaa, hopeaa ja vintage-koruja. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Jäsenet saavat alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa.