No 2 14.2.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi Timo Rahja HJK:n ensimmäinen ammattilainen K-Market Kannelmäki HELSINGIN PARAS Les Galopins Hanuripolun viikarit vauhdissa Kaarelantie 12 , 00 43 Hki KE-TO 13-18 ja LA 11-14:30 EspanEnkelit . FI Lahjaja SisustusOUTLET H elmihulinat Uutuuksia ja Tarjouksia norm. 25,46 € 0,13 €/tabl HELMIKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Multivita Plus 200 tabl 19 90 Ta rj ou s vo im as sa 28 .2 . as ti. 0,10 €/tabl
2 14.2.2018 Helsingin Suunnistajat järjestää Kannelmäessä kuntosuunnistustapahtuman 15.3.2018. Uudenmaan suunnistusseurojen sprinttisuunnistustapahtuma on avoin kaikille, niin kuntosuunnistajille kuin asukkaillekin. VIIME SYKSYNÄ Kannelmäessä pidetty kaupunkisuunnistustapahtuma sprinttisuunnistuksen suomenmestaruuskilpailu keräsi yli 2000 osanottajaa ja saavutti suuren suosion kilpailijoiden ja myös Kannelmäen asukkaiden keskuudessa. Tänä keväänä on uusi mahdollisuus kokeilla kaupunkisuunnistusta pienimuotoisessa tapahtumassa. Helsingin Suunnistajat järjestää kuntosuunnistustapahtuman Kannelmäessä torstaina 15.3.2018 klo 18-19. Lähtö, maali ja kartanmyynti ovat Kannelmäen liikuntapuistossa . Suunnistamaan pääsee klo 1819 välisenä aikana. Karttamaksu on aikuisilta 10 euroa, lapsilta ja nuorilta 5 euroa. Ja pikaopastus annetaan ilmaiseksi. Sähköisen leimasimen saat lainaksi 2 euron hintaan, mutta ilman sitäkin voi ihan mainiosti suunnistaa. Ratoja on valittavissa kolme pituudeltaan 2.5 3.5 km. Radat Aja B ovat vaikeita ja C lyhyin ja helpoin, joskin sekin on "keskivaikea" tosin Kannelmäen asukkaita tuttu ympäristö auttaa paljon. Olemme jälleen saaneet kannelmäkeläisiltä taloyhtiöltä sekä kaupungilta luvat saada käyttää pihaalueita ja puistoja tapahtuman järjestämiseen. Tästä syystä rasteja on voitu sijoittaa myös taloyhtiöiden pihoille, jolloin radoista on tullut mielenkiintoisia: karttaa on luettava huolellisesti ja osattava katsoa rasteja milloin talon nurkasta, milloin roskakatoksen vierestä. Karttaan on myös merkitty muutamia kiellettyjä alueita, joilla olemme halunneet suojata istutuksia ja pensasaitoja. Joitakin tällaisia kiellettyjä alueita on voitu varmuuden vielä vuoksi korostaa nauhoituksilla Ennen suunnistamaan lähtöä Sinun on luettava lyhyt ohje, joka kertoo karttaan merkityt kielletyt alueet paikat, johon ei kerta kaikkiaan ole menemistä. Tosin ne ovat muutenkin päivänselvät kuten istutukset, pensasaidat, yksityiset pihat tai remontissa oleva alueet. Helsingin Suunnistajat toivottavat Sinut lämpimästi tervetulleeksi suunnistamaan Kannelmäkeen, ja nauttimaan reippaasta ja hauskasta liikunnasta tutussa ympäristössä. Teksti Kari Sane Kuva Markku Brummer Kaupunkisuunnistusta taas Kannelmäessä VIIME TANOTORVI-LEHDEN numerossa aloitin Kanneltalon johtajan palstan. Tällöin toivoin saavani mahdollisimman paljon asukkaidemme ehdotuksia ja ajatuksia yhteiseen käsittelyyn tämän palstan kautta. Yhteydenottoja onkin jo tullutkin muutamia. Kiitos niistä! Käsittelen tällä kertaa palautteista kahta kokonaisuutta: Kanneltalon lipunmyyntiä ja Metro-lehden jakelua Kanneltalossa. Mennään ensimmäisenä palautteisiin, jotka koskivat Kanneltalon lipunmyynnin viimeaikaisia muutoksia. Kerrataan mistä on kyse: Kanneltalossa on ollut oma lipunmyynti oikeastaan koko talon olemassaolon ajan. Kanneltalon lipunmyyntipisteestä pystyi ostamaan talon omien tapahtumien lisäksi pääsylippuja myös muiden toimijoiden kulttuurija urheilutapahtumiin. Näin ollen minusta on perusteltua sanoa, että oma lipunmyynti on ollut alueen asukkaille annettua lähipalvelua. Vuoden alusta alkaen Kanneltalon lipunmyyntipiste on pääosin ollut suljettuna. Muutos liittyy Helsingin kaupungin organisaatiouudistukseen, jossa tarkoituksena on saada kaupungin tuottamat toiminnot palvelemaan kuntalaisia mahdollisimman hyvin. Pääsylippujen hankinta on viime vuosina yhä enemmän siirtynyt nettiin, ja tämä oli vahvin perustelu Kanneltalon lipunmyyjän siirtämiseen kaupungin sisällä muihin tehtäviin. Muutos voi myös tarkoittaa hetkellistä epätietoisuutta ja jopa palveluiden heikentymistä ja Kanneltalon lipunmyynnin kohdalla tilanne varmasti näyttäytyi asiakkaillemme juuri tällaisena. Nettisivuillamme oli vuodenvaihteen jälkeen pitkään vanhat lipunmyyntiaukioloajat ja -yhteystiedot näkyvillä, joten emme voi väittää onnistuneemme muutosviestinnässä. Sen voin todeta, että muutosaikataulu yllätti meidät. En kuitenkaan lähde selittelemään tämän enempään. Kyllä meidän olisi pitänyt pystyä parempaan ja erityisesti meidän asiakkaille aiheutunut mielipaha tässä harmittaa. Olen aidosti pahoillani jokaiselle lipunmyynnin muutoksesta aiheutuneesta mielipahasta. Katastrofaalisen alun jälkeen on vain mahdollista tehdä asiat paremmin. Lipunmyynnin kohdalla muutosta parempaan on näköpiirissä ja tästä minulla on ehkäpä jo seuraavassa johtajan palstan kirjoituksessani kertoa lisätietoja. Sitten Metro-lehteen. Kanneltalon aulassa on ollut pitkään Metro-lehden jakelupiste. Loppuvuodesta päätimme siirtää Metron jakelupisteemme aulasta kirjaston tiloihin. Emme olleet muutosinnossamme huomioineet sitä, että Kanneltalon aukioloajat ovat laveammat kuin talon kirjaston aukiolo on, joten erityisesti aamuvirkuilta jäi lehti saamatta. Lisäksi moni Kanneltalon ohi kulkeva asukas on saanut napattua Metro-lehden kätevästi ja nopeasti aulasta matkaansa. Tästä muutoksesta on tullut useampi negatiivinen palaute. Metro-lehtien kanssa tehty kokeilu saa jäädäkin kokeiluksi ja lehdet palautetaan tuttuun paikkaansa. Jatkossa Metro-lehden voi noutaa mukaansa totutusta hyvästä paikasta Kanneltalon aulasta. Metro-lehtiesimerkki olkoon innoituksena kaikille palautteenannon tärkeydestä. Kanneltalon koko toiminnan kannalta lehdenjakopiste ei ole iso tai merkittävä asia. Se, minkä takia otin asian esille on kuulemisen ja kuuntelemisen tärkeys. Teimme muutoksen, joka koettiin huonoksi. Vastaanotimme asiasta palautetta ja palautteiden perusteella pystyimme pohtimaan päätöstämme vielä toisen kerran, toisesta näkökulmasta. Joten palautteenannolla on merkitystä. Ollaan yhteydessä! Ia Pellinen ia.pellinen@hel.fi, 0401686270 Kanneltalo kutsuu Kanneltalon johtaja Ia Pellinen pitää pysyvää palstaa Tanotorvessa. Kaarelan Seura ry:n KEVÄTKOKOUS To 15.3.2018 klo 18.00 Kannelmäen kahvilassa, Kannelmäen ostoskeskus Vanhaistentie 1. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ateria 2. 2 x normaalikoon annosta Ei oma valinta. Ei uutuuspizzat. + 1,5 ltr juoma Toimitettuna 1 x pannupizza Ei oma valinta. Ei uutuuspizzat. + 1,5 ltr juoma Toimitettuna KANNELMÄKI, Klaneettitie 7, 00420 Hki Puh. 09 563 3900, 09 563 3901 PALVELEMME: • ma-to 10-22 • pe 10-23 • la 11-23 • su 11-22 pizzataxi.fi Kupongit voimassa toistaiseksi. Mainitse ateriasta tilatessasi. Ei voi yhdistää toiseen tarjoukseen. Ateria 4. 4 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. Ei uutuuspizzat. + 1,5 ltr juoma Toimitettuna 3 x normaalikoon annosta Ei oma valinta. Ei uutuuspizzat. + 1,5 ltr juoma Toimitettuna 2 x perhepizza Ei oma valinta. Ei uutuuspizzat. + 1,5 ltr juoma Toimitettuna 2 x kebabrulla Toimitettuna. Ateria 9. Ateria 8. Ateria 6. Ateria 10. 20,60 17,60 28,50 32,60 18,00 36,40 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Uusi parturi Soittajantielle SOITTAJANTIELLE ON AVATTU tammikuussa uusi New Face Parturi. Irakista kotoisin olevat kaverit leikkaavat niin hiuksia kuin muotoilevat partoja. Liikkeestä vastaava Diar Ziad on tullut Suomeen viisi vuotta sitten ja saanut parturin koulutuksen jo kotimaassaan Irakissa. Esimerkiksi hiustenleikkaus maksaa 15 euroa. Parturipalveluiden lisäksi leikataan myös naisten hiuksia. New Face Parturi on avoinna arkisin ja lauantaisin klo 10-20 sekä sunnuntaisin 12-18. Parturiin pääsee ilman ajanvarausta, mutta voitte halutessanne varata ajan. New Face Parturi Soittajantie 1, 00420 Hki p. 040 833 3342 www.tanotorvi.fi Kannelmäen palvelutalossa tapahtuu: • Ti 20.2. klo 14-15 Diakonin vastaanotto, Mahdollisuus keskustella elämän pulmista, kriiseistä ja sielunhoidollisista asioista ja kysyä neuvoa omaan elämäntilanteeseen, Kannelkoti, Vanhaistentie 15 • Ti 27.2. klo 13-14.30 Helsingin Alzheimeryhdistyksen muistineuvontaa muistisairauksista ja muistiin liittyvistä asioista, Kannelmäen palvelukeskus, Urkupillintie 4
14.2.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 21.3.2018. Aineisto toimitukseen 9.3. mennessä. ENNEN OLIMME JÄSENIÄ, OSALLISIA. Olimme niin yhteiskunnan, yhteisön, kylän, kunnan kuin liitonkin jäseniä. Jaoimme muiden kanssa työaikamme, palkkamme, vastuumme ja oikeutemme. Suomalainen työntekijä teki hommansa vastuullisesti ja hyvin, koska häntä arvostettiin ja hänelle maksettiin siitä palkan lisäksi erilaisin eduin. Aina on ollut luistajia, mutta se hyväksyttiin, koska kyse oli kokonaisuudesta, jossa hommat oli vain jaettava ja tehtävä. Pomo ja työntekijät olivat samassa veneessä, päättäjät ja palkansaajat samassa kunnassa. Ajat ovat nyt todella toiset. Nykyään olemme yksin ja se näkyy. Aktiivimalli on keino valvoa työttömiä, mutta kuka valvoo palkanmaksajaa, oli se sitten julkinen tai yksityinen sektori? Kuka pitää pätkätyöntekijän puolta, kun kaupunki jättää maksamatta yhden päivän palkan palkanlaskennallisista syistä? Kiinostaako ketään viranomaista, että sillä rahalla oli tarkoitus maksaa viikon ruoat? Miksi viranomainen saa jättää työllistämistuet ruuhkan ja työntekijöiden vähyyden vuoksi maksamatta, mutta osa-aikatyöllistetyn on oltava asemissa päivästä toiseen ja valmiina taistelemaan jokaisesta eurosta? Jos kyse on ruoasta, jokapäiväisestä selviämisestä, niin jokainen meistä on valmis petokseen ja valheeseen. Pitkäaikaistyöttömän selviämishorisontti ei ulotu kauas, sillä hän saattaa olla maksukyvytön, luottokortiton, ilman mitään maksupuskuria. Onko oikein, että jos järjestelmästä viedään jousto, niin se koskee vain köyhiä? Keskituloisen on helppo maksaa kuun viimeisinä päivinä luotolla, jos sattui hassaamaan rahat edellisellä viikolla kauppakeskukseen. Ihmiset, jotka ovat kiivenneet urallaan, unohtavat helposti muut. He olettavat oman tilanteensa johtuvan vain omista valinnoista, omista taidoista, kyvyistä ja aktiivisuudesta. Eivät he mieti, ketä tyrkkivät tai puukottivat urillaan vuosien aikana tai kenen sisäpiiriverkoston eteen ovat töitä tehneet, ketä on käytetty hyväksi tai kuka on kyydistä pudonnut. Nykyisessä järjestelmässä voitto lasketaan neljännesvuosittain ja hyväksikäyttö on molemminpuolista. Omistaja ja johto ottavat työntekijöistä kaiken irti ja kiipeilevät työntekijät tekevät saman johdolle. Lojaliteettia ei ole, vaikka palavereissa hymyillään ja päästellään suusta korulauseita yhteisistä tavoitteista ja päämääristä. Nyt julkinen sektori pyrkii yritysten asemaan, koska siitä on tehty maksumies vapaamatkustuksen markkinoilla. Köyhästä otetaan ote ja vapaus viedään. Viranomainen on isä ja äiti, ei yhteisö. Päättävässä ja pysyvässä asemassa olevan on helppo puhua aktivoinnin tarpeesta. Vika ei vain ole työttömän, vaan välistävetäjien ja kiipijöiden, joita on nykyisin luvattoman paljon. Kun raha valuu muualle kuin investointeina yritykseen ja sen toiminnan tukemiseen, johtavat sitä seuraavat tiukennukset koko ajan vaativampiin työaikoihin. Kaikki on tehtävä nopeammin ja halvemmalla, isommalle määrälle ihmisiä, vähennetyin resurssein. Samaan aikaan terveydenhuolto kriisiytyy suuren eläkeikäisen väestön ja menojen kasvun vuoksi. Asia ei ole mustavalkoinen. Yhteiskunnallinen konglomeraatti kasvaa ja paisuu. Julkiset palvelut ovat kannattamattomia ja verovaroin rahoitettuja. Ei ole kuitenkaan pienen ihmisen vika, että järjestelmä kriisiytyy. Ei ole pienen ihmisen vika, että hallintomme ajaa Suomen EU-periferiaan, myy omaisuutensa ja kaiken kannattavan liiketoiminnan ulkomaille, tekee maasta tuottamattoman. Meillä on järjestelmän hyväksikäyttäjiä, laiskoja ja välinpitämättömiä, niin töihin kykenemättömiä kuin puhtaita rosvojakin. Ihmisellä on kuitenkin oikeus itseisarvoonsa, sillä järjestelmän välistävetäjiä ja muiden panoksella eläviä on myös ylhäällä. On poliitikoiden tehtävä vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin. Ja ensisijainen lähtökohta ei ole köyhän kyykyttäminen. Kyllä, eläkkeet varmaan pienenevät tulevaisuudessa, julkista sektoria joudutaan leikkaamaan, työurat pitenevät, mutta talkoisiin pitää osallistua kaikkien. Kapenevan hyvinpärjääjien luokan on ymmärrettävä, että olemme kaikki osallisia tilanteessa, jossa kaikille ei riitä automaattisesti hyvinvointia tai työtä. Jos jotkut meistä joutuvat pärjäämään pienillä tuloilla ja vähällä työllä, pitää heitä varten olla tukijärjestelmiä, jotka auttavat, eivät piiskaa. Ei ole työntekijän vika, että ensin yhteiskunta ajaa hänet opiskelemaan ja kouluttautumaan, mutta sitten koulutusta vastaavaa työtä ei ole. Minkälaisia ihmisiä yhteiskuntamme tarvitsee ja minkälainen koulutus olemassaoleviin tai tuleviin töihin tarvitaan? Kepinantaja ei voi syödä yksin porkkanoita. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Ps. Helsingin kaupunki pyrkii tänä kesänä tekemään jotain todella upeaa, se tarjoaa monelle nuorelle töitä! (ks. viereinen palsta) Itsekkyyden markkinat K-Market Kannelmäki on Stadin paras K-Market Vuoden 2017 parhaat KMarketit Uudeltamaalta, pääkaupunkiseudulta ja Kaakkois-Suomesta julkistettiin ketjun kauppiaspäivillä. Alueensa parhaaksi K-market kauppiaaksi valittiin K-Market Kannelmäen Jani Pyörre. Palkinnon perusteina olivat erinomainen myynninja asiakastyytyväisyyden kehitys, suunnitelmallinen toiminta sekä jatkuva oman toiminnan uudistaminen. ALUEIDEN PARHAITA K-Marketeja palkittiin K-Market-ketjun kauppiaspäivillä tiistaina 16. tammikuuta Vantaan Cumulus Airportissa. Juhlaan olivat kerääntyneet noin 150 KMarket-kauppiasta ja kauppiaspariskuntaa Uudeltamaalta, pääkaupunkiseudulta ja Kaakkois-Suomesta. Kannelmäessä arvostettuja lähipalveluja – Palvelut mukautuvat asiakaskunnan mukaan, esimerkiksi nopeiden to-go-ruokien ja juomien lisäksi löytyy omapakattua lihaa ja kalaa, kertoo K-Market Kannelmäen kauppias Jani Pyörre . – Meillä on käynyt onni, että olemme saaneet hankittua niin paljon asiakkaiden arvostamia lähipalveluja, kuten Matkahuollon, Postin ja UPS:n palveluja. Nämä ovat verkkokauppaaikana erittäin haluttuja palveluja lähialueen asukkaille, jatkaa Pyörre. – Alueen paras K-Market -kauppias palkinto saavutettiin henkilökunnan yhteispelillä, josta haluankin erityisesti kiittää heitä. Kannelmäen henkilökunta panostaa joka päivä täysillä siihen, että kauppamme olisi joka päivä huippukunnossa, asiakkaiden valikoimatoiveet saadaan hyllyyn ja muutoinkin palvellaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. Henkilökunnan sitoutuneisuus kaupan menestykseen näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki hallitsevat kaikki kaupan eri toiminnot, summaa Pyörre. Moniosaajia ja innovaatioita K-Marketin kauppiaspäivillä Vantaalla palkittiin myös muiden alueiden parhaita kauppiaita sekä annettiin kunniamainintoja eri osa-alueilla onnistuneesta kaupanteosta. Samalta alueelta palkittiin Vuoden Nippukauppias tunnustuksella Sami Mustonen , joka luotsaa Helsingin keskustassa neljää K-Marketia. Tunnustus myönnettiin monikauppamallin erittäin ansiokkaasta johtamisesta. Lisäksi palkittiin Vuoden teko -palkinnolla K-Market Pikkupekan Jouni Ekholm , joka on kehittänyt innovatiivisuudellaan kaupasta yhden Suomen suurimman K-Marketin. Koko Suomen paras K-Market valitaan jälleen marraskuussa yleisöäänestyksessä K-Ruoka Awardseissa. Lisätietoja: K-kauppias Jani Pyörre, p. 045 848 5455 www.k-market.fi Helsingin kaupunki etsii noin 4 000 kesätyöntekijää SUOMEN SUURIMMAN työnantajan Helsingin kaupungin kesätyöhaku on käynnissä. Uusia paikkoja julkaistaan pitkin kevättä. Siisti kesä! -hankkeen 16–20-vuotiaille suunnattu kesätyöhaku ja 16–17-vuotiaiden kesätyöhaku alkaa 5.3.2018 ja päättyy 19.3.2018 klo 16. Kesätyöntekijöitä ja kesäsijaisia palkataan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksiin noin 4 000. Lisäksi kesäväkeä etsitään kaupungin omistamiin yhtiöihin. Helsingin tarjoamia kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa Helsinkirekry.fi > Avoimet työpaikat > Kesätyöt ja kesäsijaisuudet. Hakuaika näkyy kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun lähes viikoittain kevään mittaan. Kaupungin yhtiöissä avoimena oleviin kesätyöpaikkoihin haetaan kunkin tahon omien sivustojen kautta. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin, suunnittelijaharjoittelijoiksi, rakennusapumiehiksi ja liikuntapaikanhoitotehtäviin. Alan opiskelijoita ja ammattilaisia kaupunki hakee erityisesti sosiaalija terveystoimialan palvelukseen vuosilomansijaisiksi. Helsingin tarjoamat kesätyöpaikat suosittuja Helsingin kaupungin kesätyöpaikat ovat suosittuja ja tänäkin vuonna odotetaan runsasta hakijamäärää. Viime vuonna hakemuksia kertyi yhteensä yli 36 000, joista 16–17-vuotiaiden osuus oli noin 22 000. Kesätyöpaikan saaneita oli miltei 4 500. Eniten hakemuksia jätettiin pelitoiminnan apuohjaajan, kahviotyöntekijän, asiakasneuvojan, kirjastoapulaisen, kiinteistöhuoltoharjoittelijan ja varhaiskasvatusavustajan tehtäviin. Kesätöitä tehtiin kaikkiaan peräti 199 eri nimikkeellä. Kaupungin yhtiöiden kesätyöpaikat monipuolistavat valikoimaa entisestään Myös kaupungin omistamien yhtiöiden puolella oli viime vuonna lukuisia suosittuja tehtäviä, kuten esimerkiksi Palmian kesäapulaisen, Helenin ulkoaluehoitajan, Helsinki Marketingin Helsinki Help -matkailuneuvojan ja Korkeasaaren kesämyyjän tehtävät. Yhtiöt tarjoavat tänäkin vuonna satoja kesätyöpaikkoja. Ravintola-, kiinteistö-, siivousja turvapalveluja tarjoava Palmia palkkaa yli 100 kesätyöntekijää. Avoimia kesätyöpaikkoja on muun muassa turvapalveluissa ja erilaisissa kiinteistöhuollon sekä siivouksen tehtävissä. Kesäapulaisiksi palkataan 16 vuotta täyttäneitä, eikä aiempaa työkokemusta vaadita. Kesäsijaisuuksiin valittavilta henkilöiltä odotetaan työelämän tai alan kokemusta. Helen-konsernissa on avoinna noin 80 kesätyöpaikkaa monipuolisissa tehtävissä voimalaitoksilla, kunnossapidossa ja suunnittelussa sekä asiakaspalveluja asiantuntijatehtävissä. Kesätyöpaikkoja tarjotaan eri alojen ja koulutusasteiden opiskelijoille keskimäärin kolmen kuukauden ajaksi. Muutamia kesätyöpaikkoja on myös alle 18-vuotiaille. Helsingin Satama puolestaan palkkaa 35 toimistoja satamatyöntekijää noin 2–4 kuukauden ajaksi. Helsinki Marketing etsii 22 Helsinki Helppiä opastamaan matkailijoita kesäisen kaupungin kaduilla. Matkailuneuvontapisteisiin keskustaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle palkataan noin kymmenen henkilöä kesätyöntekijöiksi eripituisiin osa-aikaisiin ja täyspäiväisiin työsuhteisiin. Lisäksi Korkeasaaren eläintarhan säätiö palkkaa noin 30 kesätyöntekijää asiakaspalvelutehtäviin, ympäristönja kiinteistönhoitotehtäviin sekä eläintenhoitajiksi. Kesätyöntekijöiden tulee olla täysi-ikäisiä ja eläintenhoitotehtäviin edellytetään soveltuvaa koulutusta tai suoritettuja opintoja. Kesätyöntekijöitä haetaan eripituisiin kokopäiväisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Töitä tuhannelle myös ilman työkokemusta Helsingin kaupunki on jo kuudetta vuotta kumppanina Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa. Taloudellisen tiedotustoimisto TATin luotsaama kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Noin tuhat kaupungin kesätyöpaikoista on kohdennettu näille ensimmäistä työpaikkaa etsiville hakijoille. 16–17-vuotiaille suunnatut kesätyöt sekä 16–20-vuotiaille kohdennetut Siisti kesä -hankkeen työpaikat ovat haussa muita kesätöitä tiiviimmällä hakukaudella 5.–19. maaliskuuta. Siisti kesä -hankkeeseen palkataan nuoria, joilla on jo työkokemusta sekä sellaisia, joilla sitä ei vielä ole. Hankkeen noin 300 kesätyöntekijää pitävät puistot, aukiot, kadunvarret sekä liikuntaja uimapaikat puhtaina. Kesäseteli tukee 9.-luokkalaisten kesätyöllistymistä Kaupunki korvaa Kesäsetelillä 300 euroa 3.6.–13.8. välisenä aikana työllistetyn 9.-luokkalaisen nuoren palkasta. Kesäseteli jaetaan kaikille Helsingin koulujen 9.-luokkalaisille, yhteensä 5 203 kappaletta. Numeroidun ja henkilökohtaisen setelin saa jokainen Helsingissä 9.-luokkaa käyvä nuori. Setelin kanssa helsinkiläinen nuori voi hakea työpaikkaa yrityksestä, yhdistyksestä, säätiöstä tai seurakunnalta. Kesäsetelin avulla syntyi viime vuonna 1000 uutta kesätyöpaikkaa. Helsingin kaupunki edellyttää Kesäseteli-työnantajan noudattavan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kampanjan periaatteita. Helsingin kaupunki osallistuu Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan työnantajana ja jatkaa kampanjan kumppanina kesätyökaudella 2018. Rekrytointikonsultti Katja Sorvali, Helsingin kaupunginkanslia, henkilöstöosasto, puh. 040 334 0368, s-posti: katja. sorvali@hel.fi Kesäsetelin osalta: suunnittelija Marika Westman, nuorisoasiainkeskus, puh. 041 512 1702, s-posti: marika.westman@hel.fi K-Market Kannelmäen kauppias Jani Pyörre. Kesätyöntekijöitä Kustaankartanon palvelukeskuksessa vuonna 2017. (Kuva: Helsinkirekryn kesätoimittaja Tuuli Hiidensalo)
4 14.2.2018 J aa-a. Eipä ole Suomikaan säästynyt järkyttäviltä uutisilta. Luin juuri lehdestä, että muuankin 1930-luvun kaunotar on joutunut törkeän Me too-iskun uhriksi nelisenkymmentä vuotta sitten. Joku tunnettu julkisuuden henkilö, mies, on ehdotellut daamillemme törkeyksiä. Odotan kärsimättömästi lisätietoja, toivon että media paljastaa tämän henkilön nimen. Ei silti, epäilyksiä tässä kyllä on, eiköhän se ole se... ei, odotellaan... Jonkinmoinen sovinisti kun olen, niin tämä hieman yliammutulta tuntuva Me too-hysteria lähinnä naurattaa minua. Ajattelen, että taas ovat nämä yli-innokkaat ruotsalaiset feministiakat olleet asialla. Ilmiö näyttää kuitenkin levinneen ympäri koko maailman. Nämä ilmiöt kestävät oman aikansa kunnes niihin kyllästytään. Siis kaikki muut kyllästyvät paitsi nämä reuhaajat, Muutama kuukausi sitten ei nimi Harvey Weinstein sanonut juuri mitään kenellekään, ehkä joku tiesi, että jonkinlainen filmimoguli se saattaa olla. Nyt hän on superjulkkis omassa sarjassaan. Hänen ja lukuisten muitten päät ovat pudonneet. Olin suuresti yllättynyt, kun loistava näyttelijä Kevin Spacey on joutunut menettämään työnsä ja maineensa. Miksi? Hänhän oli se loistava näyttelijä joka tulkitsi elokuvassa American Beauty tyttärensä nuorta tyttökaveria jahtaavaa vanhaa likaista miestä. Olihan hyvä harhautus. Kun Spaceyä jahdattiin, niin kävi ilmi, että hän onkin niinsanottu perämies. Maine oli mustattu, hänen uransa USAssa on loppu. Ei pidä kuitenkaan Kevinin synkkyyteen vaipua, toivoa on. Hän on aina tervetullut Suomeen. Hän voi alkaa televisiossamme oman shownsa, täällä häntä ei tuomita. Suomi voisi antaa pysyvän turvapaikan myös Julian Assangelle . Hänhän on kaveri, joka joutui ruotsalaisten feministinaisten uhriksi. Hän on virunut 8 vuotta Lontoon Ecuadorin lähetystössä. Kenellekään ei ole oikein selvinnyt että mitä hän teki. Ei ilmeisesti mitään muuta kuin että hän kyllästyi ruotsalaiseen naisystäväänsä, joka sitten päättikin, että Julian on käyttänyt häntä hyväkseen. Oikeusoppineetkaan eivät löytäneet mitään sellaista, joka olisi pidätyksen syy. Itse en ole koskaan joutunut tämänkaltaisten vainojen uhriksi. Saattanee johtua siitä, että olen tavannut melko tervejärkisiä ihmisiä ja myös se, että olen hemmetin arka mies. Nuorempana en uskaltanut hakea naisia tanssilattialle. En myöskään tunkeutunut heidän sakkiinsa enkä liioin syyllistynyt minkäänlaiseen käpälöintiin. Hieman vanhempana uskaltauduin tanssimaan loppuillan hitaita kappaleita eli slovareita. En varmaankaan harrastanut liioin mitään senkaltaista sanallista ilmaisua, jonka olisi voitu katsoa olevan Me too toimintaa. Uskoin tuolloin, että se oli arkuutta. Ihailin aina törkimysystäviäni jotka toimivat toisin eli ns. sika limppuun -menetelmällä. Kun ihmettelin heidän käytöstään, niin he vaan naureskelivat ja sanoivat, että kyllähän niitä litsareita ja käsilaukkuja päähän tulee, mutta aika paljon sitä äksöniäkin kyllä kehkeytyy... No, kukin toimii luonteensa ja lahjojensa mukaisesti. Vaan sittenpä mukavampiin asioihin. Olen aina kunnioittanut ikätoveriani Ilkka Lipsasta , Dannyä ja hänen ainutlaatuista panostaan kevyen musiikimme alueella. Hän on tehnyt uskomattoman elämäntyön. Vaan eipä tässä vielä kaikki. Katselin tässä Maria Veitolan ohjelman Danny ja Erika . Musiikkineuvos Lipsanen todisti, että kyllä vanhempikin herrasmies vielä kisoissa pärjää. Uskon, että hän antaa esimerkillään uutta uskoa ihmisille, jotka luulevat jo kaiken olevan ohi. En tunne vähäisintäkään kateutta Dannyä kohtaan, hän on onnensa ansainnut. Katsokaa ohjelma, niin siinä moni ennakkoluulo hälvenee. Veitola voisi kyllä hieman hioa tyylitajuaan tai paremminkin sen puutetta. Hänen Armi Aavikko -tölväisynsä olivat kiusallista kuultavaa. Vähän respektiä, pliis. Ihme ettei Danny uittanut akkaa jorpakossa, hyvin piti kaveri pokkansa. Hyvin kasvatettu, hieno ihminen. Ohjelmasta jäi hyvä olo. Ei, ei en minä tietenkään tässä mitenkään itseäni Dannyyn halua verrata. Olen täysin tyytyväinen tähän omaan emeritus tilanteeseeni. Musiikilliset tarpeeni tulevat tyydytetyksi kun käyn laulelemassa karaokea. Torvisoitto on jäänyt lähes nollille. Maailmalla olisi tietysti hauska käydä täysijärkisessä seurassa. Yksin en mihinkään lähde. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Törkymöykkyjä ja perämiehiä Kannelmäen keskushyökkääjä Vuosia maajoukkuetasolla jalkapalloa pelannut ja siinä ansioitunut Timo Rahja on asunut 70-luvun alusta lähtien Kannelmäessä. Rahja on yksi Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) menestyksekkäimmistä ammattilaispelaajista kautta aikojen. TÄMÄN VUODEN lokakuussa 70 vuotta täyttävän tähtipelaajan ura on tapahtumarikas ja siitä riittää kerrottavaa loputtomiin. Parhaillaan Rahja kirjoittelee elämänvaiheistaan ja urheilu-uransa mieleenpainuvimmista hetkistä muistoja ja mietteitä talteen. Ajatus on kentällä nopein, pallo toiseksi nopein ja sitten vasta pelaajat, kuvaa jalkapalloilija mottoaan. Jalkapallo tahditti nuoruusvuosia Timo aloitti pelaamisen 12-vuotiaana Pallo-Pojissa. Hän asui tuolloin Helsingin Punavuoressa, jonne perhe oli muuttanut Lahdesta vuotta aiemmin. Aurinko paistoi Sepänkadulla valaisten samalla Sepänpuiston hiekkakentän, muistelee Rahja ensihetkiään Eirassa. Ja kun muut Punavuoren kundit häipyivät kesäisin landelle, niin minä jäin pelaamaan kentälle yksin. Siinä palloa käsitellessä se tekniikka pääsi kehittymään. Pallo-Pojista Rahja siirtyi Töölön Vesaan. HJK:n riveihin nuorukainen ampaisi 17-vuotiaana ja vuotta myöhemmin hän pelasi jo miesten sarjassa. Tuolloin tapahtui myös yksi siihenastisen elämän kohokohdista. HJK:n juhlaottelussa englantilaista West Hamia vastaan hän kohtasi kentällä Englannin MM-joukkueen 1966 kapteenin Bobby Mooren . Rahja ei mennyt tilanteesta hämilleen, vaan yritti harhauttaa kokeneen ammattilaisen. Moore pääsi kiinni tilanteeseen, mutta nuorukaisen otteet havaittiin. Ottelun myötä Timo pääsi talveksi harjoittelemaan Euroopan Cupin vuonna 1965 voittaneeseen West Hamiin. Menestyneen jalkapalloilijan Kai Pahlmanin pelattua viimeisen kautensa HJK:ssa, luovutti valmentaja Aulis Rytkönen ”Kaitsun” paidan nro 10 sekä vasemman välihyökkääjän paikan kentällä nuorelle lahjakkaalle hyökkääjälle. 70-luku peliuran kulta-aikaa Nuoren jalkapalloilijan pelitaidot eivät jääneet huomaamatta ja Rahja sai A-maajoukkuekutsun päävalmentaja Olavi Laaksoselta . Ensimmäisen miesten maaottelunsa, joka pelattiin Englantia vastaan, Rahja pelasi syksyllä vuonna 1970. Tasan vuoden päästä oli vuorossa Suomi-Romania EM-karsintaottelu Olympiastadionilla. Syksyllä 1974 MM-pronssijoukkue Puola ja MM-hopeajoukkue Hollanti pelasivat Olympiastadionilla Suomea vastaan. Rahja pelasi hienosti, avausmaali kummassakin ottelussa. Valmentaja Leo Canjels Maastricht VV:sta oli katsomassa pelejä. Hän kiinnostui suomalaispelaajista Juha-Pekka Laineesta ja Timo Rahjasta. Tämä johti ammattilaissopimuksiin. Yksi tärkeimmistä ajanjaksoista pelaajauralla oli kausi 19741975 Euroopan kentillä. Tuolloin Rahja pelasi Hollannissa MVV Maastrichtissa. 70-luvun alkupuolella ei managereja ollut. – Koska osasin englantia, niin sain tehdä itse oman sopimukseni, Rahja kertoo. Elämänpituinen kohtaaminen Jalkapallon ohella unohtumattomimpiin huippuhetkiin miehen elämässä kuuluu tulevan Leila -vaimon Hyvä maalintekijä on aina hyvä maalintekijä, Rahja sanoo. Jalkapallo on joukkuelaji, jossa pelinrakentaminen vaatii nopeaa tilanteiden hallintaa ja uskallusta. ”Timo Rahja teki kolme maalia ja oli HJK:n vaarallisin hyökkääjä Olympiastadionilla. Tässä hän syöksyy vauhdilla maalintekotilanteeseen.” HJK:n ja Kuopion Elon ottelussa oli paikalla lähes 10 000 katsojaa. HANURIPOLULLA SIJAITSEVAN yksikerroksisen rakennuksen seinältä silmiin osuu kyltti, jossa lukee Les Galopins. Pihalta kantautuu iloisten lasten puheensorinaa. On saavuttu suomalais-ranskalaiseen päiväkotiin. Nyt jo lähes kymmenen vuotta Hanuripolulla sijainnut päiväkoti huokuu ranskalaista tunnelmaa. Tilat on sisustettu viihtyisiksi ja inspiroiviksi. Jokaisessa huoneessa on jotain omaperäistä ja houkuttelevaa. Tämä lämminhenkinen päiväkoti tarjoaa lapsille mahdollisuuden omaksua niin ranskan kuin suomen kieltä innostavassa ilmapiirissä taustasta ja kotikielestä riippumatta. Päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Merja Taivassalo vastaa suomen kielen opetuksesta ja puhuu lasten kanssa suomea. Muut hoitajat puhuvat lapsille pääasiallisesti ranskaa, mutta he kaikki ymmärtävät suomea. Päiväkodissa noudatetaan suomalaista varhaiskasvatuslakia ja suomalaisen opetuksen ja kasvatuksen arvot ovat tärkeitä päivittäisessä toiminnassa. Uudesta-Kaledoniasta Helsinkiin Päiväkodin perustaja Gilles Galibert on ranskalainen. Suomeen hän muutti vuonna 1996 Uudesta-Kaledoniasta. Nyt jo yli 20 vuotta Suomessa asunut Gilles vaikuttaa viihtyvän hyvin Suomessa ja vaihtelevan säänkin hän tuntuu hyväksyneen. Tietysti joskus kaipaan lämmintä merta, hän hymyilee. Muutettuaan Suomeen Gilles ei löytänyt töitä omalta alaltaan ortopedina. Työ lasten parissa kiinnosti ja hän siirtyi varhaiskasvatukseen ja suoritti HESOTEssa lähihoitajan tutkinnon oppisopimuksella. Työskenneltyään jonkin aikaa toisen työnantajan palveluksessa, alkoi hänessä kyteä halu perustaa oma yritys. Alkuvuodet Malminkartanossa Gilles perusti Les Galopins päiväkodin vuonna 2003. Kun perustin Les Galopinin Malminkartanoon, niin alku ei ollut ihan helppo. Ensimmäisenä kuukautena Ranskalaista ja suomalaista kulttuuria rinta rinnan Aamu-ulkoilun jälkeen on aika ruokailla. Ruokailua odotellessa viikarit leikkivät hoitaja Séverine Herbasin johdolla.
5 14.2.2018 P oliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä julkaisi tammikuun alussa kirjan Pitkät varjot vuoden 1918 Muistamisen historia ja politiikka. Esitellessään kirjaansa Helsingin työväentalossa hän totesi, että se on omalla tavallaan hänen poliittinen henkilöhistoria tai elämäkerta. Kun tähän lisätään pari vuotta aikaisemmin julkaistu Marjaliisa ja Seppo Hentilän yhteinen tutkimus Saksalainen Suomi 1918, joka on erinomainen ja lajissaan ensimmäinen laaja tutkimus saksalaisen Itämeren divisioonan osallistumisesta maamme sisällissodan tapahtumiin, saadaan yhteen mittava analyysi maamme itsenäisyysajan 100 vuoden taipaleelta. Minun mielessä nämä kaksi kirjaa rinnastuvat merkitykseltään historiapolitiikan osalta Väinö Linnan Tuntemattoman sotilas ja Täällä pohjantähden alla kaunokirjalliseen kuvaukseen maamme lähimenneisyydestä ”Historian tutkimustuloksilta odotetaan ehdotonta ja lopullista totuutta... Historiatutkimuksen siis toivotaan kykenevän käsittelemään kiistanalaista menneisyyttä niin tasapuolisesti, että rikkinäinen historiakuva eheytyy. Tässä historioitsijoille tarjotaan terapeutin virkaa. Erona on se, että psykiatrin sohvalle lepää kollektiivinen olio, jopa kokonainen kansakunta.” Hentilä viittaa myös eri maissa toimineiden ”totuuskomissioiden” merkitykseen ja luonteeseen aiemmin julkaisemassaan artikkelissa, todeten, että niin historiantutkimuksen, totuuskomissioiden kuin tuomioistuimienkin yhteinen tavoite on ”totuuden” löytäminen – sen selvittäminen, mitä menneisyydessä todella tapahtui. Mutta ”totuus” tarkoittaa eri tahoille eri asioita, menneisyyden vääryyksiä yritetään oikaista jonkinlaisen sovinnon tai konsensuksen saavuttamiseksi, jolloin tulos poikkeaa sellaisesta totuudesta, joka kestää tieteellisen totuuden kriteerit. Historian kirjoittavat ensiksi sotien voittajat. Vasta myöhemmin hävinneen osapuolen tunnot, koetut kärsimykset ja loukkaukset pääsevät yleiseen tietoisuuteen. Näin kävi myös 1918 kansalaissodan osalta. Jo sodan nimestäkin oltiin eri mieltä voittanut valkoinen porvaristo käytti johdonmukaisesti propagandisesti harkittua ”vapaussota” käsitettä, jolla kansalle haluttiin antaa kuva, että valkoisten tavoitteena oli vapauttaa Suomi Venäjän vallasta. Tätä vartenhan Saksaan oli lähetetty nuoria miehiä jääkärikoulutukseen. Valkoisen tynkäeduskunnan hallitsemassa Pohjois-Suomen alueelle toimeenpantiin asevelvollisuus. Kutsuntoihin osallistuneet nuoret miehet havaitsivat vasta Tampereen valtauksen yhteydessä, että vastassa olikin samanlaisia suomalaisia kuin he itsekin. Valkoisten propagandassa punakaartilaisia alettiin nimitellä ”punaryssiksi”. Suomen tasavallan hallituksen joukkojen ylipäällikkö kenraali Mannerheim allekirjoitti senaatin kehotuksesta ”Venäjän urheille sotilaille” osoitetun julistuksen, joka julkaistiin helmikuun alussa kaikissa huomattavissa valkoisen Suomen lehdissä. Siinä Mannerheim ilmoitti, etteivät hänen joukkonsa taistelleet Venäjää vastaan. Tämä julistus auttoi Mannerheimiä sopimaan korkeiden venäläisupseerien kanssa venäläisten aseidenriisuntaoperaatiosta ja sotilaiden turvallisesta matkasta kotiin Venäjälle. Mannerheim itse käynti vapaussotanimitystä ensimmäisen kerran vasta huhtikuun alussa Tampereen valtaukseen liittyvässä päiväkäskyssään. Tammikuun 27. päivänä 1918 Helsingin työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty kapinan alkamisen merkiksi. Tästä johtui punaisten käyttämät nimitykset punakapina, luokkasota, myöhemmin vakiintuivat sisällissota ja neutraalimpi kansalaissota nimitys. Punaisten tappiosta joutuivat pahiten kärsimään sodassa kaatuneitten, ammuttujen ja vankileireillä menehtyneiden omaiset ja lesket sekä huoltajaa vaille jääneet lapset. Punikin leima oli pysyvä, eikä se ollut hyvä suositus työnhaussa. Punaisten haudatkin olivat ilkivallan kohteena, eivätkä monet papit suostuneet luovuttamaan hautapaikkaa kirkkomaalta punaisille. ”Sisällissota ei jättänyt jälkiään vain ihmisten muistiin. Sen muovasi Suomesta uudenlaisen yhteiskunnan, jota totuttiin nimittämään valkoiseksi Suomeksi. Vuoden 1918 asenteet, kokemukset, käytännöt ja menettelytavat tunkeutuivat yhteiskunnallisiin instituutioihin, oikeudenkäyttöön, politiikkaan, koulutukseen, työelämään, tieteisiin ja taiteisiin – aivan kaikkialle.” Valkoinen porvaristo uhosi sisällissodan jälkeen, että työväenliike on lyöty viideksikymmeneksi vuodeksi maassamme. Mutta jo 1919 eduskuntavaaleissa sosialidemokraatit saivat 80 paikkaa ja säilytti suurimman eduskuntaryhmän asemansa, vaikka osalta vasemmistoa punakaartiin kuuluneilta ja vankilatuomion saaneilta ja kansalaisoikeuden menettäneiltä evättiin äänioikeus. Lisäksi sodassa ja vankileireillä oli menehtynyt tuhansia. Osa punakaartilaisista oli paennut Venäjälle. Vuonna 1926 muodostettiin Väinö Tannerin johtama sosialidemokraattien vähemmistö hallitus. Kommunistilait hyväksyttiin 30-luvun alussa. Maalaisliittolaisen presidentti Kyösti Kallion tuella 1937 muodostettiin Cajanderin punamultahallitus. Talvisodan alkaessa Mannerheim päiväkäskyssään julisti: ”Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös”. Sitä on tulkittu vastineeksi SKP:n Moskovasta Suomen työkansalle osoittamaan kehotukseen vallankumoukseen. Talvisodan yksimielisyyttä ei kukaan vielä siinä vaiheessa aavistanut. Talvisodan yksimielisyys tarkoitti kansallista eheytymistä ennen muuta vuoden 1918 haavojen umpeutumista. ”Lahtarit” ja ”punikit” puolustivat yhteistä isänmaataan ja torjuivat yhdessä vihollisen epäoikeutetuksi koetun hyökkäyksen. Hentilän mukaan talvisodan hengestä alkoi valkoisen Suomen alasajo. Mannerheim nimitti talvisotaa vapaussodan jatkoksi, mutta sen loppunäytöstä siitä ei kuitenkaan tullut. Vapaussodan rintamamiesliiton ehdotusta nimittää jatkosotaa kolmanneksi vapaussodaksi ei kuitenkaan hyväksytty. Mannerheimin päiväkäskyssä heinäkuussa 1941 herätti huomiota viittaus vuoden 1918 helmikuussa annettuun ns. miekantuppipäiväkäskyn Suur-Suomi-julistuksen henkeen. Hentilä toteaa, että syyskuussa 1944 tehty välirauhansopimus lakkautti valkoisen Suomen. Suomi 100 vuotta juhlinnan yhteydessä on kiinnitetty huomiota siihen, että itsenäisyyden ajan historian kuvauksissa nimenomaan sodat saavat ylikorostetun osan. Hentilän mukaan historiakirjallisuuden nimikkeen alla Suomen sotia 1918, 1939-1940 ja 1941-44 tarkoittavat hakusanat tuottavat runsaimman sadon. Kansalaissota, sisällissota ja vapaussota nimikkeiden alla (5085), talvisota (3 327) ja jatkosota (4 022). Sotatematiikkaa on käytetty paljon myös kaunokirjallisuuden, kuvataiteen, elokuvan ja musiikin aineksena. Tämän ohella Suomea esitellään usein ylpeästi ulkomaalaisille, että olemme maa, joka on maksanut niin ensimmäisen kuin toisenkin maailmansodan aiheuttamat velkamme. Vertailun vuoksi totean, että Suomi on ollut jopa kansainvälisesti eturivin maita monien yhteiskunnallisten uudistusten edelläkävijänä alkaen yksikamarisen eduskunnan ja yleisen myös naisia koskevan äänija vaalioikeuden toteuttajana, koululaitoksen kehittäjänä ja kansalaisten yleisen lukutaidon saavuttajana, terveydenhuollon ja erityisesti äitiyslastenneuvolatoiminnan aloittajana. Silti näitä innovaatiota muistetaan huomattavasti harvemmin mainita ja mainostaa. Mieleeni nousee lähinnä vain Ilkka Taipaleen useille kielille käännetty kirja 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Oiva Björkbacka Historiapolitiikka ja poliittinen historia kohtaaminen. Nuorukaisen mieleen on painunut hetki, joka kuulijan korvissa tuntuu kuin eilispäivältä. Kävellessään silloiselle kesätyöpaikalleen, hänen katseensa maalautui yllättävään näkyyn... Aurinko osui suoraan niihin ihmeellisen punaisiin hiuksiin, kuvaa Timo. Nuoren naisen askeleet kulkivat samaan rakennukseen. Ilmeni, että he työskentelivät samassa paikassa. Kohtaaminen johti tapailuihin ja pian punatukkainen Leila -neito nähtiinkin jo seuraamassa stadionilla peliä. Kyse oli SM-ottelusta Lahden Reipasta vastaan ja Timo teki HJK:n voittomaalin. 70-luvun alussa nuoripari sai asunnon Kanneltieltä. Perheeseen syntyi kaksi lasta ja vuonna 1986 Rahjat muuttivat isompaan asuntoon Vanhaistentielle. Pariskunta on viihtynyt alueella oikein hyvin. Kannelmäki on rauhallinen paikka asua ja kulkuyhteydet ovat hyvät. Täällä on erinomaiset liikuntamahdollisuudet. Keskuspuisto ja Pirkkola sijaitsevat kävelymatkan päässä, he kertovat tyytyväisinä. Lopetettuaan aktiivisen urheilu-uransa 30-vuotiaana Rahja työskenteli vuosikymmeniä valtion virkamiehenä ja valmentajan roolissakin hän ehti toimia useita vuosia, sillä hän luotsasi TiPS:n ja MPS:n SMnaisia. Oma harrastepohjainen pelaaminen jatkui pitkään ikämiehissä. Liikuntaa ja taidetta Liikunta on yhä osa hyväkuntoisen miehen elämää. Jo eläkkeellä olevan Timon päivittäisiin rutiineihin kuuluvat yhteiset kävelylenkit vaimon kanssa ja usein tulee ahkeroiduttua kuntosalilla Pirkkolassa, jonne mies kävelee. Liikunnan ohella hän maalaa ja opiskelee italiaa. Taide on myös lähellä Leila-vaimon sydäntä. Taidetta Timo tekee öljyväreillä ja Leila lyijylasitöitä. TIMO ’TINDE’ RAHJA S. 9. LOKAKUUTA 1948 • Keskikentällä pelannut Rahja edusti urallaan Helsingin Jalkapalloklubia 1967–1971 ja 1973– 1976, HIFK:a 1972 ja Oulun Työväen Palloilijoita 1977–1978. • Kaudella 1974–1975 Timo pelasi Alankomaiden pääsarjassa MVV Maastrichtissa. • Rahja voitti HJK:ssa Suomen mestaruuden 1973. • Kaikkiaan Rahja pelasi Suomessa 12 kauden aikana 169 pääsarjatason ottelua, joissa hän teki 52 maalia. • Rahja pelasi maajoukkueessa vuosina 1970– 1974 yhteensä 7 maaottelua, joissa hän teki kaksi maalia. Jokavuotiset taidematkat Italiaan ovat Rahjojen yhteinen intohimo. Urheilua Timo seuraa edelleen monipuolisesti, muun muassa hiihtoa ja lentopalloa. Ensi kesän jalkapallon MM-kisoissa Islanti on miehen ehdoton suosikki. Timon jalkapallointo jatkuu VJS:ssä pelaavan 12-vuotiaan lapsenlapsi Joosen harrastuksena. En pyri aktiivisesti neuvomaan, vaan enemmänkin seuraan, mutta kyllähän keskustelu jälkikasvun kanssa aina väkisin sinne suuntaan menee, Timo sanoo. Jalkapallo on joukkuepeli. Paras ohje on Aulis Rytkösen lause: ”Pistä kaveri loistamaan”. Ja jos ei onnista pelissä, niin Kai Pahlman totesi: ”Kuppi kahvia ja elämä jatkuu”. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Taide kuuluu pariskunnan yhteisiin harrastuksiin, mikä näkyy heidän Vanhaistentie 4:n ylimmän kerroksen asunnon seinillä. Jokavuotiset taidematkat Italiaan ovat Rahjojen yhteinen intohimo. päiväkodissa oli vain yksi lapsi. Lapsimäärä kasvoi pian neljään ja siitä vähitellen neljääntoista, muistelee Gilles lähtötilannetta. Keväällä vuonna 2009 Gilles etsi kuumeisesti uusia tiloja päiväkodille. Silloiset tilat eivät enää riittäneet, sillä kysyntä oli suurta. Onnen kantamoisena Gilles sai tietää, että Kannelmäestä oli juuri vapautunut päiväkodille soveltuva tila. Samoissa tiloissa toimi aiemmin kaupungin päiväkoti. Elokuussa 2009 avautuivat päiväkodin ovet uusissa tiloissa. Yhteistyön merkitys Toiminnan jatkuvuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää on tehdä tiivistä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Vanhempainyhdistys on tiiviisti mukana toiminnassamme, sanoo Gilles. Päiväkodista tehdään ahkerasti retkiä erilaisiin kulttuuritapahtumiin, vieraillaan Kanneltalolla ja käydään teatterissa. Myös lähellä sijaitsevassa palvelutalossa lapset ovat aika ajoin käyneet esittämässä lauluja ja ilostuttamassa talon asukkaiden arkea. Suurin osa lapsista jatkaa päiväkodin jälkeen Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun. Tilaa uusille tulokkaille Tämä on pieni päiväkoti ja ryhmäkoot ovat pieniä. Juuri nyt meillä on tilaa ottaa uusia lapsia, joten meihin kannattaa olla yhteydessä. Ranskaa ei tarvitse osata, Gilles sanoo hymyillen lämpimästi. Lapsimäärä on vuosien saatossa vaihdellut. Syyslukukauden alussa meillä oli vain kaksi lapsiryhmää, mutta vuodenvaihteesta lähtien olemme toimineet jo kolmessa ryhmässä: Les Petits Lapins (Pikkupuput) -ryhmässä on 1,5 – 3-vuotiaita lapsia, Les Coccinnelles (Leppäkertut)-ryhmässä on 3 -4-vuotiaita lapsia ja Les Grenouilles (Sammakot) -ryhmässä on 4-6-vuotiaita lapsia. Kaarelalaiset lapsiperheet voivat olla yhteydessä päiväkotiin tai tulla tutustumaan sinne kevään aikana. Järjestimme viime keväänä Avointen ovien päivän. Tänä vuonna pidämme sen lauantaina 21.4., Gilles sanoo. Tulevaisuuteen päiväkodin omistaja ja toimitusjohtaja suhtautuu positiivisesti. Olen käytännön syistä päiväkotiyrittäjä, mutta enemmän viihdyn lasten kanssa, naurahtaa kolmen lapsen isä. Päiväkodissa noudatetaan samoja loma-aikoja kuin kouluissa syyslomalla ja joululomalla. Les Galopinsissa pidetään kesätaukoa ja ovet ovat kiinni 7 viikkoa. Tähän olisi tarkoitus kuitenkin saada muutos. Jatkossa voisimme tarjota hoitopaikan myös pariksi viikoksi heinäkuussa niin, että olisimme kiinni enää 30 päivää vuodessa, Gilles sanoo. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Päiväkodin perustaja Gilles Galibert toivottaa alueen lapset tervetulleiksi päiväkotiin.
6 14.2.2018 Varaa ilmoitustilasi Tanotorveen ! P. 010 320 6664 TILASTOT KERTOVAT että Helsingissä lähes joka toisessa kodissa asuu vain yksi henkilö. Eli joka toinen talous on yhden hengen talous. Näissä kodeissa asuu opiskelijoita, sinkkuja, eronneita, leskiä, eläkeläisiä, nuoria ja vanhoja. Sitä mukaa kun väki on siirtynyt kaupunkeihin, on yhden hengen talouksien määrä kasvanut. Merkittävä tekijä on sekin, että yhä useammalla on varaa asua yksin. Vielä parikymmentä vuotta sitten hämmästelin ja vähän paheksuinkin kun leskirouva asui Töölössä viiden huoneen ja keittiön asunnossa yksinään. Nyt tuttavapiirissäni on useampikin vanha rouva, joka asuu ylisuuressa asunnossa. Harvemmin vastaavassa tilanteessa on herra-henkilö. Elämän kiertokulku tahtoo usein olla sellainen että nuorena kun lapset ovat pieniä ja olisi hyvä jos heillä olisi mahdollisimman paljon tilaa, siihen ei kaikilla ole varaa. Sitten vanhana kun on uhrannut koko elämänsä sen oman tilavan asunnon maksamiseen, voikin äkki arvaamatta havahtua siihen että elää yksinään runsaissa neliöissä. Tutkimusten mukaan sinkut eli naimattomat kokevat monet asuvansa vain väliaikaisesti yksin. He haluavat sitten joskus perheen ja muutama heistä jopa haluaa mennä naimisiinkin jos kohdalle osuu henkikö, jonka kanssa voisi kuvitella elävänsä loppuikänsä. Tähän taitaa uskoa yhtä harvempi kansalainen. Tieto suuresta yksin elävien joukosta ei ole vielä saavuttanut mainosja markkinointiväkeä. Katselin huonekaluliikkeiden alennusmyynti-mainoksia. Osastolla makuuhuone tai uni, kaupattiin vain parivuoteita. Vai olenko väärässä? Sinkut nukkuvatkin parivuoteessa eivätkä 120 senttiä leveissä yksin asuvien opiskelijoiden suosimassa vuoteessa. Valtaosa myynnissä olevista sohvista on niin massiivisia että niissä ei juuri yksinäinen viihdy. En suostu uskomaan etteivät yksin elävät osta huonekaluja. Ruokakaupassa on hyvin usein tarjouksia, joissa kaupitellaan kahta tuotetta halvemmalla. Alennusta ei yhdestä purkista tai pakkauksesta tule. Ylipäätään useimmat pakkaukset ovat liian suuria yhden hengen taloukseen. Neljän sadan gramman jauhelihapakkauksesta tulee niin monta lihapullaa että niitä joutuu yksinään syömään viikon. Totta kai ruokaa voi pakastaa, mutta kun maku ei ole ihan sama kuin tuoreella. Teatteritkin ovat nyt keksineet sen että tarjoavat kahdelle lippuja yhden hinnalla. Meillä elää sitkeänä käsitys että elokuviin, teatteriin, konserttiin, taidenäyttelyyn tai urheilukisoihin ei voi mennä yksinään. Totta on ettei ole kiva olla yksinään teatterin väliajalla, kun ei oikein tiedä mitä tekisi. Kulttuurikaveria kaipaa aika moni. Kulttuuririennoissa taidamme toteuttaa yhteisöllisyyttä jonka perään kaikki tätä haavaa huutavat. Mutta millä sitä yhteisöllisyyttä ylipäätään rakentaa, kun ei ole tiloja missä kokoontua. Miten yksinkertaista olisi perustaa lukupiiri, neulekerho tai keskustelukerho, kun talon alakerrassa olisi tila, johon voisi väkeä kutsua. Surkeassa asemassa ovat myös nuoret joilla ei ole paikkkoja missä kokoontua vapaasti. Onneksi ovat löytäneet ostoskeskukset. Siellä vain on osattava käyttäytyä kunnolla, ettei heitetä pois. Leena-Maija Tuominen Liikaa lihapullia isossa lukaalissa SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi NÄIN ALKUVUODESTA on hyvä tarkastella kaupunginosassamme jo tapahtuneita ja myös tulevia asukasviihtyvyyteen vaikuttavia asioita. Lisäksi on hyvä ottaa esiin sellaisia käytäntöön liittyviä seikkoja, joita on asukkailta tullut pohdittavaksi. Liikuntapaikkojen kehitys on ollut erittäin hyvässä mallissa, josta lämmin kiitos kaupungin päättäjille. Kirkkopuistoon saatiin erinomainen leikkija liikunta-alue lapsille. Kanneltien kentän reunaan on myös valmistunut mainio kuntoilualue. Kuntoilupolku on saatu käyttöön. Lisäksi jäähalli Hämeenlinnantien ja Kaarelanraitin välissä valmistuu hyvää vauhtia, ja on käytössä jo syksyllä. Edelleen Kanneltien jalkapallokenttä saa tänä vuonna tekonurmipäällysteen, mikä nostaa kentän käyttöastetta merkittävästi. Kentällä on jo valmiina hyvä pukusuojarakennus ja erinomaiset valot pimeäaikoja varten. Ja on muistettava Kannelmäen Voimistelijoiden rohkea teko hankkia Maununnevalla käyttöönsä itse kunnostettu jumppasali. Niin että varsin hyvältä näyttää näinä hankalien säänvaihteluiden aikoina, vaikka vielä toki parannusehdotuksiakin olisi. Esimerkiksi Maununnevan hiekkakentällä, jossa jalkapallojuniorit paljon harjoittelevat, ei ole kunnon pukusuojia. Koulujen voimistelusalit olisi myös saatava tehokkaampaan käyttöön ilman pelkoa sisäilmaongelmista, varsinkin kun kouluremontit vievät pois osan käytöstä. Mutta kaiken kaikkiaan hyvään suuntaan ollaan liikuntapaikkojen osalta menossa. Palvelujen karkaaminen, so. pankit, postit ja pienliikkeet, on ollut valitettava tosiasia kaupunginosassamme. Suuret marketit ovat tehneet pienyrittäjien toimeentulon entistä vaikeammaksi. Ilman autoa kulkevien on tullut hankalaksi hoitaa asioitaan lähiliikkeiden ja -konttorien puutteessa. Tosin julkiset liikenneyhteydet ovat kyllä täällä varsin hyvät suurimman osan asujaimistoa kannalta, mutta monille reissaaminen monen kilometrin päähän ilman omaa autoa kantamusten kanssa on hankalaa. Täällä asuu paljon eläkeläisiä ja liikuntarajoitteisia. Eikä jalkakäytävien kunnossapito lumentulon aikaan sekään kovin hyvää arvosanaa ansaitse. Meillä on valmistumassa monta suurta asuntoaluetta tuhansille uusille asukkaille. Monissa Kuninkaantammen, Honkasuon ja Malminkartanon radanvarren uudistaloissa asutaankin jo nyt. Kannelmäen vanhan ostoskeskuksen asuintalojen rakennustyö on ensimmäisessä vaiheessa, mutta tietojen mukaan suuri osa asunnoista on jo varattu. Hyvä niin. Liikenneturvallisuusasiat tulevat entistä ajankohtaisemmiksi jatkossa, sillä autokanta tulee uusien asukkaiden myötä lisääntymään alueellamme. Esimerkiksi Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle rakennettaviin taloihin tulee 600 asukasta, joista iso osa on lapsia. Lastentarha, alakoulu ja leikkipuisto sijaitsevat lähellä, mutta kadun toisella puolella. Tämä katuosuus on varsin liikennöity, koska alueella asumattomatkin usein käyttävät sitä läpikulkutienään kauppakeskuksesta ja kehätieltä päin tultaessa, sekä toisinpäin. Miten rakentaja on suunnitellut turvallisen kadun ylityksen tarhaan menijöille, koululaisille ja leikkipuistoon kulkijoille? Mikä on kaupungin vastuu tässä asiassa? Ja tämä on vain yksi hankala paikka liikenneturvallisuuden kannalta alueellamme. Mätäjokialue kulkee läpi kaupunginosamme, ja se on meille rikkaus. Se on ainutlaatuinen luontopuisto keskuudessamme. Sen kunnossapidon tulisi olla kaikkien asukkaiden, mutta erityisesti kaupungin päättäjien ja virkamiesten, tarkassa valvonnassa ja hoidossa. Alueella on järjestetty keväisin lintubongausretkiä, jokea on hyödynnetty tapahtumissa ja se on mitä mainioin ulkoilualue asukkaille. Joen siistinä pitämiseen on useasti toivottu saatavan parannusta. Kaarela -Seuran kotisivut on uusittu, käykää tutustumassa www.kaarela. fi. Sieltä löytyvät yhteystietomme, tulevat tapahtumamme ja muuta yleistä asiaa. Lähiajat yhdistystä työllistää Mätisfestarit, jotka järjestetään sunnuntaina 27.5. Myöhemmin tänä vuonna pidetään perinteiset itsenäisyyspäiväjuhlat ja joulujuhlat Kanneltalossa. Muistakaa, että yhdistys on asukkaita varten. Ottakaa siis yhteyttä, jos teillä on asia, jonka haluatte välittää tietoomme. Toimimme sitten resurssiemme mukaan, mikäli meidän kantaamme tarvitaan. Näin Yhteisvastuukeräyksen jo ollessa käynnissä tuli mieleen, että Kannelmäen kirkkorakennus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlat pidetään saamieni tietojen mukaan ensi syksynä. Tuota komeaa , suojeltua kirkkoa kannattaakin juhlia. Hyvää vuodenjatkoa! Erik Bärlund Kaarela-Seura ry PUHEENJOHTAJAN PALSTA Verhoomo Dottila Huonekalujen verhoilua Kannelmäessä 050 355 5634 sanna@verhoomodottila.fi Soittajantie 4 B, 00420 Helsinki www.verhoomodottila.fi Klaneettitie 12, 00420 Hki Av. Su-Ma 10-22 Pe-La 10-23 Puh. 044 307 1468 09-4289 2210 Noudettuna tai kuljetettuna EI UUTUUSPIZZAT 25,00 33,00 18,00 19,50 49,00 31,00 7 x norm. annos JUHLA -ATERIA + 2 x 1,5 L limu 2 x LEIKE + 1,5 L limu 2 x PERHEPIZZA + 1,5 L limu 2 x norm. koon PIZZA tai KEBAB tai CALZONE tai KANAFILE tai FALAFEL + 1,5 L JUOMA 3 x norm. koon PIZZA tai KEBAB tai CALZONE tai FALAFEL + 1,5 L JUOMA 4 x norm. koon PIZZA tai KEBAB tai CALZONE tai FALAFEL + 1,5 L JUOMA 1 x PERHEPIZZA + 1,5 L limu 19,00 NOUTOTARJOUS tai paikan päällä Norm. koon PIZZA 3 täytettä 6,PEHEPIZZA 3 täytettä 12,Kantsun Kirppis Kantsun Olohuoneella la-su 24.-25.2. klo 11-18. Olohuoneen minikirppiksen lisäksi paikalla kantsulaisia myyjiä. Pop-Up -kahvilasta herkkuja hetkeen ;) Maksuton pysäköinti takapihan parkkipaikalla kiekolla 4 tuntia. Järjestelytiimi on paikalla Kantsun Olohuoneella klo 10 alkaen
7 14.2.2018 KA N NE L P UB STALININ maailmanvalloitusyrityksen on ottanut esille kirjailija Viktor Suvorov , oikealta nimeltään Vladimir Rjezun . Suvorov/Rjezun on toiminut GRU:ssa, Neuvostoliiton sotilastiedustelussa. Kirjassaan Akvaario hän kuvailee työtään mielenkiintoisella tavalla. Vuonna 1994 julkaistu kirja on jäänyt vähälle huomiolle, turhaan, sillä se hyvin kuvastaa Neuvostoliiton eliitin toimintaa ja ajattelutapoja. Kaikki eivät suinkaan olleet pystyynkuolleita työn tekemistä teeskenteleviä hahmoja, vaan siinäkin järjestelmässä oli nousevia ja kunnianhimoisia kykyjä. Putinilla ja Suvorovilla on samankaltaisuuksia, KGB on nimittäin osittain päällekkäinen ja kilpaileva organisaatio GRU:n kanssa. Sekä KGB:n että GRU:n henkilökunta ihailee Stalinia ja halveksuu Hrutshevia, Stalinin maineen mustaajaa. Viktor Suvorov on uinut syvällä neuvostojärjestelmässä ja näkee sen eri kulmasta kuin mistä sitä yleisimmin katsotaan. GRU, samaten kuin KGB ovat olleet aikaansaavia ja tehokkaita toimijoita. Venäjällä Suvorov on tunnettu ja arvostettu kirjoittaja, turhan vähän tunnettu lännessä. Kirjassaan Puhdistus Suvorov kuvailee, miten onnistunutta Stalinin toiminta oli sodanjohdon uudistamisessa. Pois joutuivat vanhat sisällissodan aikaiset hirviöt ja kurkunleikkaajat, joiden komentoon miehet eivät olisi halunneet. Uusia nuoria kykyjä nousi esiin ja organisaatio kehittyi ohueksi ja tehokkaaksi. Hitler taas ei onnistunut organisaation uudistamisessa ja vastuuhenkilöiden valinnassa. Saksan päämajassa oli 54 000 henkeä. Päätökset valuivat silti Hitlerille, mutta päätöksiä ei toteltu. Näin ei olisi voinut tapahtua Stalinin järjestelmässä. Kenraalikunta teki aktiivisesti päätöksiä henkilökohtaisella vastuullaan ja Stalinin käskyt toteutettiin mukisematta. On surkuteltu kenraali Tuhatshevskin teloitusta. Suvorov osoittaa tämän olleen haihattelijan, jolle suuruusluokat eivät merkinneet mitään. Tuhatshevski varoitti kyllä Saksan hyökkäyksestä, mutta ei Neuvostoliittoa, vaan Ranskaa. Tätä Stalin ei katsonut hyvällä, julkinen spekulointi ei kuulu kenraalin tehtäviin, eikä varsinkaan vihollisen vihollisen varoittaminen. Omana mielipiteenä sanoisin, että Stalinin leikkaukset vaikuttivat kyllä haitallisesti Neuvostoliiton toimintakykyyn vielä talvisodassa. Miehillä oli epäilyksiä, mahtaako heidänkin upseerinsa olla ulkomaiden laskuun toimiva vakoilija. Päätösvaltaa siirtyi poliittisille upseereille, politrukeille, joilla ei ollut käsitystä sodankäynnistä. Uudenaikaisen sodankäynnin liikkuvuutta ei hallittu, kun oli menetetty kyvyttömien ja kelvottomien ohella pätevääkin upseerikuntaa. Maailmanvalloitushanke Stalinin ei diktaattorina tarvinnut perustella päätöksiään. Määräykset toteutettiin silloin kun ne annettiin. Suvorov väittää, että Stalinin salainen tarkoitus oli valloittaa maailma, tarkemmin sanoen Eurooppa ja Aasia, ja nimenomaan sodan aikana. Yhdysvallat olisi jäänyt ainoana valtana Stalinin valtapiirin ulkopuolelle, mutta olisi ollut tuolloin SuurNeuvostoliittoa heikompi toimija. Mikään yllätyshän tämän tavoitteen ei pitäisi olla, onhan tuo tavoite kirjattu jo Kominternin toimintaohjelmaan. Pitkän tähtäimen ohjelma on alkanut jo silloin kun Neuvostoliitto on ottanut ykkösasiakseen raskaan terästeollisuuden. Hyökkäysvaunut kun nimenomaan ovat raskasta terästeollisuutta. Vuonna 1939 Stalinilla oli hyökkäysvaunuja enemmän kuin koko muulla maailmalla yhteensä. Talvisota oli tilapäinen takaisku, joka hidasti tavoitetta. Välirauhan aikana Suomi pakotettiin rakentamaan uusi junanrata hyökkäyssuunnassa Kiirunan suuntaan. Sitä hyväksikäyttämällä olisi katkennut saksalaisten rautamalmin saanti Ruotsista. Samaan aikaan rakennettiin hyökkäävien joukkojen huoltoa varten uusia rautatielinjoja itä-länsisuunnassa läntiseen Neuvostoliittoon. Hyökkäysvoimat, lentokoneet ja tankit ja joukot kerättiin aivan rajan pintaan. Stalinia varoitettiin tulevasta Saksan yleishyökkäyksestä. Stalin vastasi karkein äänenpainoin, että älkää puhuko paskaa. Saksa ei voi hyökätä, jos sillä on kolmen kuukauden sotasuunnitelma, mutta polttoainetta vain 2,5 kuukaudeksi. Salamasotaa ei voi käydä, jos on 3000 tankkia, mutta 500 000 hevosta, kuten saksalaisilla. Saksalaisten rintama ei voi edetä kuin 25 km päivässä, ja Vladivostokiin on 10 000 kilometriä. Stalin piti siis täysin järjettömänä ajatuksena sitä että Saksa hyökkäisi. Juuri sen tähden Saksan yllätyshyökkäys oli niin tuhoisa, kun Neuvostoliiton sotavoimat eivät olleet ollenkaan varautuneet puolustamaan, vaan olivat hyökkäysryhmityksessä, tuotuna rajan pintaan. Jos tarkoitus olisi ollut ryhmittyä puolustukseen, olisi käytetty hyväksi rintaman syvyyttä, jota Neuvostoliitossa riittää. Lentokoneet olisi sijoitettu taakse, josta olisi käyty tuhoamassa hyökkääjiä. Nyt lentokoneet menivät yhdessä rysäyksessä, yhdessä tankkien ja joukkojen kanssa. Joukot tuhoutuivat suhteessa 1:10, kymmenen neuvostosotilasta yhtä kaatunutta saksalaissotilasta kohtaan. On väitetty, että Stalin olisi ollut niin järkyttynyt yllätyshyökkäyksestä, että olisi menettänyt toimintakykynsä. Suvorovin mukaan tämä ei pitänyt paikkaansa. Stalin yritti paikata mitä kykeni, asialliset hommat hoidettiin, ja Stalin teki täydet päivät. Vasta kun kaikki tehtävissä oleva oli tehty, Stalin alkoi ottaa kuppia. Suvorovin mukaan ei menetysten vuoksi, vaan sen vuoksi, että Stalinin suuri suunnitelma oli iäksi mennyt. Rauhan oloissa Stalin ei milloinkaan enää kykenisi alistamaan maailmaa valtansa alle, mutta sodan oloissa, hyökkäämällä saksalaisten selkään, olisi kyennyt. Suvorov kertoo, miten syvästi Churchill ihaili Stalinia, tätä historian pahinta murhamiestä. Kannat kopsahtivat Churchillilla itsestään yhteen Stalinin astuessa huoneeseen. Niin suuri oli Churchillin kunnioitus tätä kansanmurhaajaa kohtaan. Mitä taas tulee Suomen tilanteeseen, niin on syytä tässä huomauttaa, että Englanti ei myöntänyt suomalaisille kauppalaivoille välirauhan aikaan navigaatiosertifikaatteja Atlantille, ja näin estämällä Suomen ruokahuoltoa Englanti työnsi Suomen Saksan liittolaiseksi. Englannin toiminta oli suuri pettymys Rytille ja Mannerheimille, jotka molemmat olivat länsimielisiä. Suomessa, niinkuin muuallakaan, ei ole aina oikein ymmärretty, että Churchill toimi tässäkin Stalinin apupoikana. Englannin petollisuudesta huolimatta Suomi, vaikka olikin varautunut yhteistyöhön Saksan kanssa, jättäytyi erilleen Saksan yllätyshyökkäyksestä Neuvostoliittoon. Suomi aloitti erillissodan Neuvostoliittoa vastaan vasta kun Neuvostoliiton pommikoneet olivat tehneet tuhoavan iskun kaupunkeihimme Viron lentokentiltä. Jostakin syystä vasemmistomme on syvästi rakastunut väitteeseen, että olisimme aloittaneet jatkosodan. Esko Karinen Lähteet mm. Viktor Suvorov: Puhdistus, Akvaario. Chris Bellamy: Total War. Stalinin maailmanvalloitus Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Hierovat Hyppyset LAHJAKORTIT PUKINKONTTIIN • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tervetuloa! MARI LOMALLA VIIKON 8, PIRJO PAIKALLA. HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! Käynti Kaupintien puolelta. Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 PROHIUS Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 Tervetuloa! parturi-kampaamo Pian valmistuvan parturi-kampaajan oppilastyöt -20% toukokuun loppuun VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi • Pohjola Rakennus • Specsavers Kannelmäki Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Ravintola Pallogrilli -10 % • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% • Kannelmäen kahvila, Kannelmäen ostari 10 % • Specsavers Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari
HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut TALVITARJOUS: Valkaisu vastaanotolla 295€ Zoom-valkaisu 390€ (voimassa 21.3. asti) Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta KANNELMÄEN KIRKOSSA Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • 11.3. Lähetyspyhän messu. Kirkkokahveilla nimikkolähettimme Päivi Anttila kertoo päättyneestä työkaudestaan Etiopiassa. Tuhkakeskiviikon luottamuksen messu ke 14.2. klo 19. Messun aikana voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin katumuksen merkiksi. Paaston aika alkaa. Aamuehtoollinen ke 21.2., 7.3. ja 21.3. klo 9.15 kirkossa ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen (1,50 €) seurakuntasalissa. Iltaehtoollinen ke 28.2. ja 14.3. klo 19. Konsertteja kirkossa • HENGESSÄ JA TULESSA su 25.2. klo 18. Marzi Nyman, sähkökitara ja urut, Kalevi Kiviniemi, urut. Liput 20 €/15 € klo 17 alkaen ovelta. Levymyynti ennen ja jälkeen konsertin. Kaikki maksut käteisellä. • KANNELKELLOJEN KEVÄTKONSERTTI ke 28.2. klo 18. Vapaa pääsy. • IF BACH KNEW SAX Jos Bachilla olisi ollut saksofoni su 18.3. klo 18. Saksofonikvartetti The Saxtronauts. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ , Beckerintie 9. • Mummola la 10.3. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille yhdessäoloa, leikkiä ja lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Välipalaa. Ilmoittautumista ei tarvita. • Jennyn olohuone avoin kohtaamispaikka kaikille maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä. Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 €. • Keskiviikkoillan kahvit keskiviikkoisin klo 17.30–19. Kahvittelun lomassa puhetta ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä. MALMINKARTANON KAPPELISSA • Messu ja iltatee su 18.2., 4.3. ja 18.3. (joka toinen sunnuntai) klo 18. • PÄIVÄRETRIITTI la 3.3. klo 9.30–16. Ohjaajina Maritta Laiho ja Konsta Korhonen. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilm. virastoon 23.2. mennessä tai konsta.korhonen@ evl.fi KAUPPAKESKUS KAARESSA TilkkutäkkiPaikka. Tule Paikkaan (-1. krs) la 24.2. ja 17.3. klo 13–15 virkkaamaan isoäidinneliöitä. Neliöt kootaan tilkkupeitoiksi vanhuksille. Riikka Myllys ohjaa. Voit virkata Paikassa tai ottaa lankaa mukaan ja virkata kotona. YHTEISVASTUU 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Voit lahjoittaa keräykseen esim. nettisivuillamme: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Matchbox Company: Prinssi Rei ke 28.2. klo 18 (ensi-ilta) la 3.3. klo 13 liput 6 € Mukaansatempaava kokoperheen satu vedensiementä etsivästä prinssistä yhdistelee Peking-oopperaa, teatteria, musiikkia ja akrobatiaa. FiBO Players: Ach so! ke 7.3. klo 19 liput 15/12 € Myöhäisbarokkimusiikin runsaudella herkuttelevassa konsertissa kuullaan Bachin, Telemannin ja Händelin teoksia. Kamari21: Voces intimae to 15.3. klo 19 liput 15/12 € Brucknerin, Sibeliuksen ja Mozartin teoksia alttoviulisti Teemu Kupiaisen johdolla. Circo Aereo & Thom Monckton: The Artist to 22.3. klo 19 15/12 € pe 23.3. klo 19 15/12 € la 24.3. klo 16 6 € Hulvaton klovneriaa ja fyysistä teatteria yhdistelevä esitys taiteilijan rankasta työrupeamasta, jonka aikana päädytään akrobaattisiin suorituksiin työn viimeistelemiseksi. Kanneltalo | Klaneettitie 5 Liput: lippu.fi Kanneltalo.fi Kiinnostaako sinua kouluttautua Vertaisohjaajaksi? Tervetuloa iäkkäiden liikunnanohjauksen VertaisVeturi – koulutukseen! Kenelle koulutus on tarkoitettu? ? Vapaaehtoiset ? Vertaisohjaajat ? Iäkkäiden omaiset ja läheiset ? Muut henkilöt, jotka haluavat tukea iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelua ? Koulutus ei vaadi aiempaa kokemusta ohjaamisesta Mitä koulutus antaa? ? Perustietoa iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelusta sekä sen vaikutuksesta liikkumiskykyyn ? Valmiuksia ohjata iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelua valmiiden ohjeiden avulla ? Mahdollisuuden tukea iäkkäiden liikuntatoimintaa Koulutus on maksuton ja sisältää tarvittavat materiaalit. Koulutuskokonaisuus sisältää neljä koulutuspäivää. Koulutuksen käyminen ei sitouta mihinkään toimintaan. Koulutusaikataulu: Päivä 1. Keskiviikko 7.3.2018 klo 10.00 – 14.00 Päivä 2. Keskiviikko 14.3.2018 klo 10.00 – 14.00 Päivä 3. Keskiviikko 21.3.2018 klo 10.00 – 14.00 Päivä 4. Keskiviikko 4.4.2018 klo 10.00 – 14.00 Koulutuspaikka: Kannelmäen palvelutalo Urkupillintie 4 00420 Helsinki Ilmoittautumiset viimeistään 23.2.2018: Palvelukeskuksen ohjaaja Sanna Lind sanna.lind@hel.fi p. 09 310 43892 ? Kehittää tasapainoa ? Vahvistaa lihasvoimaa ? Säilyttää kävelykyvyn pidempään ? Parantaa unenlaatua ? Tukee muistin säilymistä ? Pitää yllä sosiaalisia suhteita ? Virkistää mieltä ? On mielekästä sekä vertaisohjaajalle että ohjattavalle VOIMAJA TASAPAINOHARJOITTELU