No 2 12.2.2020 • 56. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi K A N T S U N Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel LEIKEVIIKOT 10.2.-8.3. Avataan 14.2 Maununnevantie 2, 00430 Helsinki www.jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi p. 0413181716 Kauneutta ja hyvinvointia Kaarelan alueen liikennesuunnittelun suurin yksittäinen kohde on Hämeenlinnanväylän ja Kunikaantammen eritasoliittymän rakentaminen. Linjaus kulkee kuvassa näkyvän kallion takaa, voimalinjan kohdalla. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuoteen 2030 mennessä. Hämeenlinnanväylän ja Kuninkaantammen eritasoliittymän valmistelu aloitettu Kaarelan alueen julkiset sähkölatauspisteet Konalan Hesburgerin parkkipaikalla sijaitseva latauspiste. Käyttö on ilmaista Hesburgerin asiakkaille, mutta vaatii rekisteröitymisen ja mobiiliapplikaatiolla tapahtuvan tunnistautumisen.
2 12.2.2020 www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut TALVITARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 11.3. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti PITSKUN YMPÄRISTÖSSÄ on paljon pikkuteitä suojateineen. Valot eivät teillä ole aina parhaat mahdolliset. Tänä talvena asfaltti on ollut tavallistakin mustempaa. Näkyvyyttä on hyvin usein haitannut iso tai pieni sade. Hämmentävän usein suojatietä on ylittämässä mustiin vaatteisiin kääriytynyt kulkija joko ilman polkupyörää tai sen kanssa. Useimpien luottamus autoilijan huomiokykyyn on vankkumaton. Siitä vain nopeasti tien yli ennen kuin auto on kohdalla. Olen vierastanut koirien vaatettamista ja ihmetellyt miksi niillä – siis heillä – pitää olla heijastinliivejä ja heijastimia. Enää en ihmettele. Sen parempaa huomion vangitsijaa ei pimeässä liikenteessä ole kuin koira heijastimineen. Koira kulkee useimmiten taluttajansa edellä, joskus montakin metriä edellä. Melkein kuulen autoni sisään koiran heijastimien kilinän: minä olen tulossa ja isäntäni ja emäntänikin tulevat perässä. Kaikki eivät halua hankkia koiraa pimeän ajan turvakseen. Päätin lisätä näkyvyyttäni hankkimalla valkoisen talvitakin. Tekisi mieli haastaa niin miehet kuin naiset, nuoret ja vanhat hankkimaan vaaleita vaatteita. Ne lisäisivät heijastimien ohella kummasti näkyvyyttä talvi-iltojen pimeydessä ja piristäisivät mieltäkin. Kevään teatterikausi alkoi komeasti. Helsingin Kaupunginteatterin Humisevalla harjulla tuulee, sataa ja myrskyää. Siellä synnytään, rakastetaan, vihataan, potkitaan, raavitaan, raivotaan, itketään, huudetaan, kuollaan. Siellä eletään kolkkoa elämää. Näytelmä perustuu Emily Brönten romaanin rajuun ja kaikkea uhmaavaan rakkaustarinaan. Ohjaaja Lauri Maijala on rakentanut apuvoimineen isolle näyttämölle puitteet, joissa hurja elämänmeno saa samalla kertaa maagiset ja hyvin realistiset puitteet. Skeittirataa ylös ja alas! Talon lapset saavat velipuolen, kun isä tuo kotiin löytölapsen. Perheen poika inhoaa tulokasta ja tytär viihtyy hänen seurassaan. Kun lapset kasvavat muuttuu heidän kiintymyksensä rakkaudeksi, jota ympäristö on hyväksy ollenkaan. Catherine avioituu säätynsä mukaan ja päätyy toisella tavalla sairaaseen taloon, mitä hänen kotinsa on ollut. Humisevassa harjussa vain kosto on se mikä kannattelee miehiä. Naiset rakastavat, mutta ympäristön käsityksen mukaan aina väärää miestä. Rajut tunteet ja teot vierivät lavalta katsomoon – katsomon keskelle rakennettu ylöspäin kohoava ramppi ja sillä ”keikkuvat” näyttelijät lisäävät tunnetta – olen kaiken keskellä, yhtenä heistä. Esitys on myös näyttelijöiden juhlaa. Oona Airola, Markus Järvenpää, Markku Haussila, Leena Rapola, Matti Olavi Ranin ja kaikki muutkin loistivat ja loihtivat. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolemassa – kantaesitys 1949 pureudutaan asioihin ja ongelmiin, jotka eivät ole juuri muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Willy Lomaneita, hänen poikiaan ja vaimojaan on kaikkialla. Willy Loman (loistava Hannu-Pekka Björkman ) on tehnyt myyntimiehen hommia yli 30 vuotta. Ikä painaa eikä kauppa käy niin kuin menneinä vuosina. Pojista ei ole apua. Mutta isänsä lailla he uskovat kykyihinsä – etenkin Biff (nasevasti näyttelevä Aku Hirviniemi ). Toinen pojista Happy (Samuli Niittymäki ) ei ole aivan yhtä paljon riippuvainen isän kiitoksista ja kehuista. Äiti (hillitty ja hallittu Kristiina Halttu ) uskoo miehensä puheita, kannustaa tätä, tukee poikiaan ja yrittää toimia välittäjänä isän ja poikien erimielisyyksissä. HannuPekka Björkman on järkelämäinen Willy Loman, epärealistinen, tosiasiat kieltävä, muita syyttävä, itsekäs ja rakkaudeton. Uhon ja valheiden määrä on mittaamaton. Leena-Maija Tuominen Vaaleilla takeilla näkyvyyttä KAIPAAVATKO FARKUT paikkaamista, lahkeet lyhentämistä tai verhot päärmäämistä? Tervetuloa ompelemaan Kannelmäen kirjastoon! Uuden vuoden alkajaisiksi Kannelmäen kirjasto on saanut lainavalikoimiinsa sekä kannettavan asiakastietokoneen että ompelukoneen. Monilla ei enää ole ompelukonetta kotona ja sillä on näppärä korjata vaatteita, toteaa kirjastonjohtaja Sanna Sivonen. Molemmat koneet saa lainattua kirjaston asiakaspalvelusta ja niitä voi käyttää kirjastotilassa. Ompelu onnistuu työhuone Klarinetissa, joka on kirjaston uusi työtila. Päätimme muuttaa toisen tietokonehuoneemme aikaisempaa monikäyttöisemmäksi työhuoneeksi, sillä olemme saaneet paljon toiveita tilasta, jota voisi käyttää pieniin tapaamisiin, parityöskentelyyn tai esimerkiksi opiskeluun. Mikäli haluat käyttää ompelukonetta, varaa ensin työhuone Klarinetti käyttöösi ja tule sitten lainaamaan ompelukone asiakaspalvelusta, Sivonen vinkkaa. – Ja jos tarvitset apua ompelukoneen käyttöön, voit varata opastusajan asiakaspalvelusta. Työhuone Klarinetti on varattavissa Varaamossa, osoitteessa varaamo.hel.fi. Lisätiedot: Kannelmäen kirjasto 09 310 85 042, kirjastonjohtaja Sanna Sivonen 040 3349626 Ompelemaan kirjastoon Kannelmäen kirjaston työhuone Klarinetissa voit käyttää kirjaston kannettavaa asiakastietokonetta tai vaikka ommella. Kuva: Mika Myöhänen KANSALLISTEATTERIN Kaarella –aluehankkeen toisena vuonna haluamme tutkia ohikulkupaikkoja ja antaa arvon myös elämään kuuluville välitiloille. Tahdommekin kutsua Sinut iltakävelyille kanssamme. Iltakävelyllä –taidetyöpajoissa opetellaan heittäytymistä, kuuntelua ja kirjoittamista ja liikutaan sisällä sekä ulkona yhdessä rennossa hengessä. Otamme oman lähiympäristömme haltuun positiivisella tavalla ja näemme välitilat uudessa valossa. Aiempaa kokemusta kävelemisestä tai esittävästä taiteesta ei tarvita. Työpajojen löydöksistä luomme halukkaiden osallistujien kanssa esityksellisen iltakävelyn toukokuussa 2020. Voit aluksi tulla tutustumaan Iltakävelyllä – työpajoihin tai jäädä koko kevääksi. Työpajaan saat osallistua juuri omasta kunnostasi ja lähtökohdistasi käsin. Työpajat ovat kaikille ilmaisia. Mikäli leppoisa iltakävely ja oman arjen rikastaminen taiteen keinoin sykähdyttää, tule mukaan! Työpajat alkavat torstaina 27. helmikuuta klo 18-20 Malminkartanossa Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9). Tapaamiset viikoittain samaan aikaan aina toukokuun loppuun saakka. Ilmoittauduthan ennakkoon: wilhelmina.sederholm@kansallisteatteri.fi tai 050 305 425. Tule mukaan Iltakävelyille Kaikille ilmaiset ja avoimet Iltakävelyllä –taidetyöpajat alkaen 27.2.2020. Seuraa Kansallisteatterin Kaarella-hanketta: https://kansallisteatteri.fi/ytyayleisotyo/kaarella/ https://www.facebook.com/ytyakansallisteatteri/
12.2.2020 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 11.3.2020 Aineisto toimitukseen 28.2. mennessä. ASUINALUEILLA TAPAHTUVAT MUUTOKSET herättävät asukkaissa usein syviä tunteita. Uudisrakentamiseen ja liikennemuutoksiin suhtaudutaan hyvinkin kriittisesti, varsinkin jos ne koskevat hyviksi kokemiamme käytäntöjä. Tanotorvi saa paljon lukijapalautetta liittyen erilaisiin infrastruktuurija liikennejärjestelyhankkeisiin tai niiden puuttumiseen. Viime vuosina on käyty paljon keskustelua mm. Kannelmäen vanhan ostoskeskuksen purusta ja sen tilalle kaavoitettujen asuintalojen ja parkkipaikkojen rakentamisen aikataulusta sekä Kaarelan jäähallista ja sen aiheuttamista käänteistä. Alueemme koulut, niiden sijainnit ja liikennejärjestelyt ovat olleet jatkuvan polemiikin aihe. Lehdessämme on viime kuukausina käsitelty niin Suomalais-venäläisen koulun kuin Malminkartanon yläasteen ja lukion tulevia muutoksia. Pelimannintielle siirtyneen Suomalais-venäläisen koulun oppilaiden jättöliikenne on saanut jotkut hermostumaan. Kevään numeroissa tulemme käsittelemään myös Kannelmäen peruskoulun Kaarelanraitin vanhan puukoulun purkamista ja siihen liittyviä aikatauluja. Ennen vuodenvaihdetta nousi iso haloo alueemme bussilinjoihin suunnitelluista muutoksista. Asukasyhdistykset ja asukkaat pääsivät sanomaan sanansa ja reittisuunnitelmia muutettiin niin, että ne vastaavat nyt asukkaiden enemmistön toiveita. Esim. Kaarela-seuran vaatimuksesta bussilinjat 42 ja 43 (52) tulevat kulkemaan jatkossakin vanhan ostoskeskuksen kautta. Kaarelan jäähallin pysäköintijärjestelyt ovat herättäneet ihmisissä suuttumusta. Pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi ja ottelupäivinä vieraat pysäköivät autojaan minne sattuu: viereisen puukoulun kentälle ja pihalle sekä Kaarelantien ja Kaarelanraitin kulmassa sijaitsevalle entiselle kaupungin huoltoajoneuvojen hiekanottopaikalle. Asukkaiden tekemien valitusten takia autoja on ruvettu sakottamaan, mikä taas on pahoittanut muualta tulleiden mieltä. Todettakoon, että Helsingissä ei saa pysäköidä kuin siihen merkityille alueille. Yksityisalueelle pysäköinti on kielletty. On kuitenkin selvää, että paikkoja tarvitaan lisää. Asia hieman selkenee, kun jäähallin edustan työt saadaan valmiiksi, eli sen eteen rakennetaan jalkakäytävä ja suojatie. Kaarelanraitin tietyöt tehdään valmiiksi tämän vuoden kesällä. Tämä lisää myös alueen turvallisuutta, sillä lapset ovat monin paikoin pomppineet tien yli sieltä täältä. Seuraavalla sivulla summaamme alueemme liikenneyhteyksien suunnitteluja rakennuskohteita. Kuninkaantammen rakentaminen ja Kehä 2:n tiesuunnitelmat ovat aiheuttaneet niin surua kuin iloa. Tällä vuosikymmenellä tapahtuva Hämeenlinnnantien muutostyö ja eritasoliittymän rakentaminen tuovat Kuninkaantammen asukkaille kulkuväylän asuinalueelleen sekä Hakuninmaan asukkaille jo vuosikymmeniä odotetun meluvallin. Surullista asiassa on se, että Kaarelan vanha kylä alkaa sen myötä olla yhtä tienristeystä. Monia Kuninkaantammen asukkaita on harmittanut, ettei alueelta ole Perhekunnantielle autoyhteyttä. Nyt Hakuninmaata ja Kuninkaantammea yhdistää joukkoliikennekatu, jota pitkin kulkee bussi 43. Jotkut autoilijat kuitenkin rikkovat lakia ja ajavat liikennekadun kautta. Perhekunnantien asukkaat ovat olleet tästä näreissään. Uusi yhteys tuo tähän helpotusta, mutta sitä joudutaan odottamaan vielä useita vuosia. Yritetään odotella hermostumatta. Kaikki muutokset vievät aikansa. Kun minä olin lapsi, niin Kaarelantien ja Nurmijärventien (nyk. Hämeenlinnantie) risteykseen vaadittiin ylikulkusiltaa ja liikennevaloja. Kehä I:n kohdalla kulki Muurimestarintie. Hakuninmaan ja Maununnevan ihmiset hermoilivat jo tuolloin nykyisen Perhekunnantien linjauksesta ja vaativat rakennuskieltoja. Sen jälkeen on Mätäjoessa virrannut paljon vettä. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Liikennejärjestelyt herättävät tunteita HELEN TOIMITTAA 33 uutta sähköauton latauspistettä 8 kohteeseen Helsingin jäähallien ja Urheiluhallit Oy:n toimipisteiden yhteyteen. Myös Helenin syksyn aikana asentamat 58 uutta sähköauton latauspistettä 20 kohteessa Helsingin kantakaupungissa on otettu käyttöön. Näin julkisten latauspisteiden määrä Helsingissä kasvaa jo yli 150:een. Helsingin julkinen latausverkosto on Suomen laajin. Jääkenttäsäätiö sekä Urheiluhallit Oy ja Helen Oy ovat sopineet yhteistyöstä sähköautojen uusien julkisten latausasemien toteuttamiseksi Helsingissä. Ensimmäiset liikuntapaikkojen latauspisteet on jo asennettu, ja loput asennetaan maaliskuuhun 2020 mennessä. Kaikki asennettavat latauspisteet ovat keskinopeita. Helen haluaa kasvaa sähköisessä liikenteessä ja laajentaa voimakkaasti sähköautojen julkista latausverkostoa. Liikuntapaikat sopivat erinomaisesti julkiseen lataukseen, koska niissä vietetään keskimäärin noin kaksi tuntia kerrallaan. Sinä aikana pystyy lataamaan sähköautoon merkittävän määrän ajokilometrejä, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Jere Jokinen Helenistä. Latauspisteitä asennetaan viiden eri jäähallin edustalle. Esimerkiksi Kaarelan jäähallille tulee 4 latauspistettä. Olemme mukana Ekokompassi-ympäristöjärjestelmässä, jossa meillä on tavoitteena kehittyä ekologisemmaksi. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta käyttäjiltä siitä, että latauspisteitä tulee halleillemme. Pidämme erittäin merkittävänä asiana sitä, että voimme palvella sähköautoilijoita latauspisteillämme, sanoo kiinteistöhuoltopäällikkö Marko Tarkiainen Jääkenttäsäätiöstä. Uusien latauspisteiden sijainnit: Helsingin jäähalli (10 latauspistettä) Hernesaaren jäähalli (1 latauspiste) Kaarelan jäähalli (4 latauspistettä) Malmin jäähalli (4 latauspistettä) Paloheinän jäähalli (4 latauspistettä) Urheiluhallit Mäkelänrinne (4 latauspistettä) Urheiluhallit Pasila (2 latauspistettä) Missä voit ladata sähköautosi? Kaarelan alueen julkiset latauspisteet Uusia sähköautojen latauspisteitä Helsingin liikuntapaikoille Kaarelaan neljä latauspistettä. Sähköautojen odotetaan yleistyvän lähivuosina. Hallituksen tavoitteena on lisätä sähköautojen määrää vuoteen 2030 mennessä 250 000 kappaleeseen ja julkisten latauspisteiden määrää vähintään 25 tuhanteen. VIIME VUODEN lopussa Suomessa oli 4661 täyssähköautoa ja 24 704 ladattavaa hybridiautoa. Muutos on ollut suhteellisen nopea, sillä vielä vuonna 2014 maassa oli 360 täyssähköautoa ja 566 hybridia. Lataushybridien kysynnän kasvu ja mallivalikoiman monipuolistuminen on vähentänyt dieselien kysyntää. Tällä hetkellä latauspisteitä on noin tuhat kappaletta. Lähes puolet Suomen sähköautokannasta ja ladattavista hybrideistä sekä niiden latauspisteistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Koko autokantaa ajatellen kyse ei ole vielä suuresta muutoksesta, sillä Suomessa oli viime vuonna 2 720 307 henkilöautoa. Autokannan koLATAUSPISTEET (plugit ja lataustavat) Kannelmäki Kauppakeskus Kaari Kannelmäki, (25 kpl. tyyppi 2) Konala Autokeskus Konala, Ristipellontie 7 (CHAdeMO) Lidl Konala, Ristipellontie 6, (tyyppi 2, CCS/SAE, CHAdeMO) Hesburger Konala, Ristipellontie 11 (tyyppi 2, CCS/SAE, CHAdeMO) KOY Konalaterra, Konalantie 47 (4 kpl. tyyppi 2) Varusteleka, Hankasuontie 11 A (2 kpl. tyyppi 2) Malminkartano Luutnantinaukio, Malminkartano, (2kpl. tyyppi 2) Pitäjänmäki Amiedu, Valimotie 8 (J-1772) ABB Pitäjänmäki, Hiomotie 13 (tyyppi 2, CHAdeMO, CCS Combo) RUSH trampoliinipuisto, Valimotie 27 (tyyppi 2) Kaivoksela Lidl Kaivoksela, Vanha Kaarelantie 33 (tyyppi 2, CCS/SAE, CHAdeMO) Silvola Tesla Store Helsinki-Vantaa, Vetokuja 1 (tyyppi 2) Lähde: www.traficom.fi konaiskasvu oli vuodessa suurempi kuin sähköautojen määrän kehitys, joten kirittävää riittää. Sähköä, kaasua, etanolia Myös metaanija etanolikäyttöisten autojen määrässä on ollut kasvua. Lähin kaasuasema sijaitsee Ruskeasuolla. Etanolipohjaista Eko E85 polttoainetta saa tankkiin niin kauppakeskus Kaaren kuin Konalan ABC-asemilta. Konalan Neste Express asemalla voi tankata teollisuuden jätteistä ja tähteistä valmistettua uusiutuvaa Neste MY dieseliä. Tanotorven jakelualueella on latauspisteitä harvassa, mutta kauppakeskus Kaaren kapasiteetti on ylivoimainen. Parkkihallissa on yhteensä 25 latauspistettä. Myös Helen on tuomassa alueellemme lisää latauspisteitä. Latauspisteet toimivat palveluntarjoajan mukaan. Monet julkiset pisteet toimivat 24 tuntia vuorokaudessa, liikkeiden tarjoamat liittymät niiden aukioloaikojen mukaan. Myös hinnat vaihtelevat. Kauppojen latauspisteet ovat usein asiakkaille ilmaisia ja toimivat sisäänvetotuotteena. Virran käyttö vaatii yleensä rekisteröitymisen esim. osoitteessa virta.fi tai plugitcloud.com ja/tai tunnistautumisen joko mobiiliapplikaatiolla, latauskortilla, avaimenperällä tai tekstiviestillä. Lidlin latauspisteet eivät vaadi tunnistautumista, vaan asiakkaat voivat käyttää pikalatauspisteitä vapaasti asioilla käydessään. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Lähde: Traficom Bensiini Diesel Sähkö Ladattava Metaani Bensiini Muu Yhteensä hybridi (CNG, CBG) /Etanoli 2014 1 939 980 650 304 360 566 1 252 3 307 94 2 595 863 2015 1 927 444 678 786 614 1 017 1 503 3 461 93 2 612 918 2016 1 914 808 705 849 844 2 437 1 822 3 583 85 2 629 428 2017 1 922 859 731 893 1 449 5 719 3 155 3 762 87 2 668 924 2018 1 920 510 750 603 2 404 13 095 5 599 4 037 80 2 696 328 2019 1 916 849 760 330 4 661 24 704 9 378 4 302 83 2 720 307 Henkilöautojen määrä Suomessa käyttövoimittain Kaarelan jäähallin edustan tyhjä tontti toimii välillä kävijöiden laittomana parkkipaikkana. Tämä on suututtanut niin asukkaita kuin sakkoja saaneita hallivieraita.
4 12.2.2020 SOTA-AJAN KAKARANA olen tottunut säästämään kaikessa. Milloin enemmän, milloin vähemmän. Olen yrittänyt miettiä, miten voisin vielä supistaa kulutustani. Ajatellen asiat selviävät. Muotivillityksiin en hairahdu, koska olen huomannut ne falskeiksi. Välillä pitäisi tehdä sitä, välillä taas tätä. Mennäänpä ensiksi ruokailuun. Aikaisemmin söin sumeilematta ja hyvällä halulla HK:n sinistä lenkkimakkaraa kylmänä ja suoraan paketista. Maitoa join niin ikään suoraan purkista. Hyvää oli. Voin vakuuttaa, että ruokailuni ei täyttänyt gastronomian tai kulinarismin perusvaatimuksia, tapahtuma oli koruton. Olikohan ateriointini noin ravinto-opillisesti liioin täysipainoinen? Epäilen, ettei ollut. Kuidut puuttuivat. Päätin korjata puutteen ja tein radikaalin parannuksen ruokailutapoihini. Nyt olen jo parin vuoden ajan syönyt pelkästään Saarioisten liha-makaronilaatikkoa ketsupin kanssa. Se on kohta uskoakseni täysin kotimainen tuote, koska ilmaston lämmitessä pystymme kohta itse kasvattamaan makaronia Suomessa. Ei tarvitse enää Italiasta tuoda. Jauhelihan voi käsittääkseni korvata myös vaikkapa heinäsirkoilla tai paahdetuilla jauhomadoilla. Voivat tuolloin ituhipit nukkua yönsä rauhassa. Lehmät voisivat näin tuottaa maitoa ja hoitaa maisemaa. Maidosta en luovu, koska olen sitä kakarasta alkaen juonut. Mikäli perunoita vielä syön, niin keitän ne ehdottomasti alumiinikattilassa. Tähänkin on joillakin viisastelijoilla ollut jotain sanottavaa. Sanokoot, jos siitä rauhan sielulleen saavat. Joku saattaisi kysyä, että eikö saman satsin syöminen päivästä toiseen ala jo kyllästyttää. Ei ala, koska nälkä uusii päivittäin. Mennäänpä sitten niihin pukupuolikysymyksiin. Vaatteiden kanssa voimme säästää pitkän pennin. Tulin hankkineeksi ennen vanhaan ns. ”hyvinä aikoina” melkoisesti kaikenmoisia kamppeita Minulla on useampi takkipuku henkarissa roikkumassa. En ole niitä käyttänyt kymmeniin vuosiin. Onneksi muoti kulkee ns. sykleissä, eli nyt vanhentunut on taas muodikas muutaman vuosikymmenien jälkeen. Älkää heittäkö mitään hyväkuntoista vaatekappaletta pois. Yksi hyvä niksi vaatteiden pidossa on se, että käyttäkää yöllä eri vaatteita kuin päivällä. Housuja ei tarvitse välttämättä silittää. Ne voidaan viikata patjan alle yöksi siliämään, mikäli nukutte rauhallisesti. Ratkaisin kenkien korkolappujen epätasaisen kulumisen mielestäni nerokkaasti. Aloin käyttää kenkiä siten, että pidin välillä oikean jalan kenkää vasemmassa jalassani ja päinvastoin. Vinoutuma poistui kuin itsestään. Suutaria en enää tarvitse. Hampaiden paikkaus on monelle ongelma. Niin oli minullekin, kunnes keksin, että ongelma on itse hoidettavissa. Pohjatyö vaatii tarkkuutta. Reikä puhdistetaan punahehkuisella kolvilla. Puhdistettu reikä paikataan Plastic paddingilla. Taas säästyi pitkä penni. No ei tietenkään elämä voi pelkkää säästämistä olla. Sielukin vaatii osansa. Olen ottanut tavakseni käydä aika ajoin kadun toisella puolella olevassa ravintola Unelmassa tapaamassa ystäviäni ja laajentamassa tajuntaani. Käyn siellä melko harvoin. Olen pyrkinyt kuitenkin ottamaan ajan mittaan säästämäni juomat kerralla, kuten Suomessa yleensäkin tehdään. Nautin ainoastaan kossua ja karpalomehua. Kummatkin ovat kotimaisia tuotteita ja näin ollen kyseessä on isänmaallinen teko. Taksikuluissa säästän tosi paljon, koska kotioveltani Unelmaan on 30 askelta, takaisin 60. Olen ilmoittautunut joogalento -kursseille. Se voisikin olla hyvä tapa reissailla etenkin nyt, kun kaikki vouhottavat jonninjoutavista hiilijanajäljistä. Joogalentäen ei jälkiä jää. Eikös se joogalentäminen ole sitä, että pysyy itsekseen ilmassa ja kämmenien kulmaa muuttamalla voi säätää korkeutta, näin se ainakin unissa on. Energiaa ei liioin kulu, ei ainakaan kerosiinia. Pahus, kun meinasi unohtua eräs hyvin tärkeä säästöniksi. Nähdäkseni WC-paperi on täysin turha hyödyke. Ottakaamme oppia esi-isiltämme. He käyttivät ns. ryykipuikkoa… Ryykipuikko on toiselta laidalta teräväksi vuoltu puinen lastu, joka toimii eräänlaisena kaapimena. Paperia säästyy ja puhdasta tulee. Ryykipuikko on ekologinen, hieno keksintö. Käytössä se on myös ikuinen. Kukin talouden asukas voi vuolla itselleen oman puikon, myös vieraille on huomaavaista valmistaa omansa. Kuten huomaatte, että säästäminen on omasta kekseliäisyydestä kiinni. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Säästäen Suomi nousuun ASIAKKAIDEN TOIVEESTA Kanneltalon monipuolisesta teatteritaiteesta pääsee tänä keväänä nauttimaan entistä aikaisemmin, sillä iltaesitykset alkavat jo klo 18. Kannelmäen junaaseman kupeessa sijaitsevan Kanneltalon lavalla nähdään niin six pack -komiikkaa, suomalaisen pakolaisperheen tarina kuin anarkistinen, tanssiva lintu. Armoitettu komedienne Ulla Tapaninen tykittää six pack -komiikkaansa Lava-ammuntaa VI -esityksessä 14.–19.3. Niskavuoren Heta tarjoaa 2.4. Hella Wuolijoen klassikkonäytelmästä päivitetyn tulkinnan, jonka rooleissa taituroivat Ella Mettänen ja Eero Ojala . Kanneltalossa ensi-iltansa 4.3. saava Lintu nimeltä Agata tarjoaa koko perheelle nykytanssia ja barokkimusiikkia yhdistävän tarinan anarkistisesta linnusta, joka on kaikkien epätäydellisten puolella. Maaliskuun puolivälissä järjestettävä kansainvälinen lasten ja nuorten Bravo!-festivaali tuo 21.3. vauvoille ja taaperoille visuaalisen Blisko-tanssiteoksen. Kanneltalossa 13.3. nähdään Zambezi, jossa suomalaisperhe Helsingin Katajanokalta saapuu pakolaisena Afrikkaan. Näyttämöllä mm. Eija Ahvo ja Wali Hasi . Maaliskuun loppupuolella Kanneltaloon saapuu suomalais-venäläisenä yhteistyönä valmistunut Dostojevskin klassikkonäytelmä Pelurit. Lisätiedot: www.kanneltalo.fi Kanneltalon teatteriesitykset alkavat iltaisin jo kuudelta Vuonna 2020 tärkeimmät liikenneyhteyksien suunnittelun ja rakentamisen kohteet sijaitsevat kaupunkien rajan tuntumassa Honkasuolla ja Kuninkaantammessa. Honkasuolta on suunniteltu uusi katu Myyrmäen suuntaan. Honkasuolla ja Kuninkaantammessa on käynnissä suunnittelua ja rakentamista useilla kaduilla. HÄMEENLINNANVÄYLÄN parantamisen ja uuden Kuninkaantammen eritasoliittymän suunnittelu päästiin käynnistämään loppuvuodesta 2019. Suunnittelua tehdään yhdessä ELY-keskuksen ja Vantaan kaupungin kanssa. Helsingissä ja Vantaalla on odotettavissa lähivuosikymmeninä paljon asuinja toimitilakortteleiden rakentamista, mikä otetaan huomioon liikenneyhteyksissä. Luontotiedot ovat lisääntyneet edellisen suunnitteluvaiheen jälkeen, joten liikenneväylien estevaikutuksen vähentämiseksi on laadittu uusia vaihtoehtoja. Joukkoliikenteen järjestelyitä, meluesteitä, kävelyn ja pyöräilyn reittejä tutkitaan vielä monessa kohdassa. Kolmas kaista, meluesteet ja eritasoliittymä Perusratkaisut kuitenkin säilyvät samoina: Hämeenlinnanväylää parannetaan rakentamalla kolmannet kaistat molempiin suuntiin, molemmille puolille rakennetaan meluesteet, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan, myös Kannelmäen ja Kaivokselan eritasoliittymiä parannetaan. Kuninkaantammen uusi eritasoliittymä välittää Kuninkaantammen, Malminkartanon, Silvolan ja eteläisen Myyrmäen liikennettä Helsingin suuntaan. Vielä ei ole tarkkaan tiedossa kuinka paljon Vanhaa Kaarelantietä on syytä parantaa kaupunkien rajan tuntumassa. Parantamisen tarvetta on, sillä liikenteen ennakoidaan lisääntyvät ja alueelle on jo tullut paljon uusia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Uusi kävelyja pyörätie Maununnevan ja Kannelmäen välille suunnitellaan uutta väylää jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Suomalais-venäläisen koulun ja uuden liikuntahallin väliin rakennetaan uusi väylä, joka on myös pyöräilyn pääreitti. Uudelle väylälle ja Hämeenlinnanväylän itäpuolella sijaitsevalle nykyiselle pyöräilyn pääreitille rakennetaan uusi liittymä alikulkukäytävän lähelle. Molemmat väylät ovat tärkeitä myös jalankulkijoille ja joukkoliikenteen käyttäjille. Helsingin katujen suunnittelusta ja rakentamisesta saa lisätietoa uudistuneessa karttapalvelussa osoitteessa https://kartta.hel.fi/ . Aineistojen etsiminen ja rajaaminen ovat nyt entistä helpompia. Katuja puistohankkeiden alta löytyvät käynnissä olevat suunnittelukohteet sekä kahden vuoden ohjelmoidut rakentamiskohteet. Teksti Jukka Tarkkala liikenneja katusuunnittelu, Helsingin kaupunki Kuvat Jauri Varvikko Kaarelan alueen liikennesuunnitelmat etenevät Tulevien vuosien liikennerakentaminen keskittyy Hämeenlinnantien Kannelmäen ja Kaivokselan väliselle tieosuudelle ja sen ympäristöön. Kuninkaantammen ja Hakuninmaan yhdistää vain linjaliikenteelle tarkoitettu joukkoliikennetie. Honkasuolta Myyrmäen suuntaan rakennettava yhteys on sen sijaan kaikkien ajoneuvojen kuljettavissa.
5 12.2.2020 Pakila entinen Pakinkylä 100 vuotta sitten MONIKO NYKYINEN pakilalainen, kaarelalainen tai Oulunkylässä asuva tietää, että sata vuotta sitten nämä seudut olivat Helsingin maalaiskuntaan kuuluvia kyliä. Pakilan, entisen Pakinkylän historian myrskyisiä vaiheita vuosina 1917-18 on filosofian tohtori Maija Hakanen selvittänyt ansiokkaasti kirjassaan Pakinkylän punainen kaarti. (TA –Tieto Oy) Punainen kaarti nimi tuo ensimmäisenä mieleen sotaisat yhteenotot vallasta taistelevien työväen punaisten kaartien ja valkoisten suojeluskuntien välillä. Mutta vähemmän on tutkittu punaisen ja valkoisen vallankäytön sisältöä paikallisella tasolla. Suurta mielenkiintoa herätti tietokirjapalkinnon saanut Seppo Aallon laaja tutkimus Kapina tehtaalla – Kuusankoski 1918. Valtion tasolla tiedämme, että eduskunta hajosi kohta Suomen itsenäisyyden saatua ensimmäisen virallisen ulkomaisen tunnustuksen Venäjän vallankumoukselliselta bolshevikkien johtamalta neuvostohallitukselta. Sosialidemokraattien johdolla Helsingissä vallan otti Kansanvaltuuskunta. Porvarilliset kansanedustajat pakenivat Vaasaan, missä tynkäeduskunta julistautui Suomen viralliseksi vallan haltijaksi. Alkoi aseellinen taistelu vallasta. Punaisten hallitsemilla alueille muodostettiin paikalliset hallintoelimet eduskunnan jo syksyllä hyväksymää kunnallislakia soveltaen. Näin myös Helsingin maalaiskunnassa, jossa vanha porvarillinen kunnanhallinto kumottiin ja kunnan hallinnon otti 3. helmikuuta vasemmiston sisäisessä jäsenäänestyksessä valittu punainen valtuusto, joka julkaistun tiedotteen mukaan ”…julistaa pitäjämme järjestäytynyt työväki Sos.dem. Kunnallisjärjestön nimessä ottaneensa huostaansa tästä päivästä alkaen kunnan asian hoidon, kieltäen porvarillista kunnan hallintoa ja heidän viranomaisiaan puuttumasta enää pitäjämme asioiden hoitoon, vaan tulee tästä päivästä alkaen valtuustolle kuuluvat tehtävät suorittamaan Helsingin pitäjän Työv. järjestöjen Kunnallisneuvosto”. Vanhan valtuuston 30 jäsentä olivat maanomistajia, liikemiehiä ja virkamiehiä. Punaisen valtuuston 36 jäsenestä puolet oli rakennustyöläisiä, kolmannes silloisen yhteiskunnan keskikerroksiin kuuluvia, punaiseen valtuustoon valittiin myös omaa liikettä pitäneet suutarija räätälimestarit, voimistelunopettaja ja pari rautatieläistä. Kunnallisneuvosto asetti myös kunnallislautakunnan (kunnanhallituksen) 7 varsinaista ja 3 varajäsentä. Punainen valta Helsingin pitäjässä jatkoi eduskunnassa toukokuussa 1917 kiireellisenä hyväksytyn elintarvelain mukaisia tarkastuksia ja –takavarikkoja. Vaikka laki oli hyväksytty jo porvarienemmistöisen eduskunnan toimesta, niin sisällissodan jälkeisessä valkoisten suorittamissa kuulusteluissa ja tutkinnoissa punaisen vallan toimeenpanemat elintarvikkeiden pakko-otot tulkittiin ”ryöstöiksi”, josta seurasi ankarat rangaistukset. Käytännössä punainen kaarti hankki osan tarvikkeistaan normaaleilla ostoilla. Toiseksi se turvautui elintarvikelain mukaiseen elintarvikelautakunnan määräämään takavarikkomenettelyyn. Sitä valvottiin ohjeilla mitä ja mistä piti ottaa, takavarikoista laadittiin tarkat luettelot, josta toinen kappale tai kuitti jäi luovuttajalle. Tarkoitus oli, että kaartin tarpeisiin otetut tavarat myös maksettaisiin pöytäkirjojen mukaisesti. Näin tapahtuikin aivan yleisesti. Pakinkylän punakaarti takavarikoi saamiensa ohjeiden mukaisesti elintarvikkeiden, hevosten ja rattaiden ohella myös toiminta-alueellaan aseet. Nämä takavarikoinnit sisältyivät nimismiehen laatimaan yksityiskohtaiseen listaan, jota käytettiin todisteena myöhemmin valtiorikosoikeudessa tuomioiden julistamiseen. Kansanvaltuuskunnan päätöksen mukaisesti paikallisten punaisten kaartien alaisuuteen perustettiin helmikuussa muonituskomiteat, joissa työskenteli tuhansia vanhempia miehiä ja nuoria naisia ja tyttöjä. Pakinkylän muonituskomitean palkkalistoilla oli 23 miestä ja 24 naista, yhteensä 47 henkeä. Palkka oli miehille 15 ja naisille 10 mk päivässä. Järjestyksen pidosta vastasi jo syksyllä 1917 perustettu järjestystoimikunta. Punaisen vallan aikana nimismiespiirin tehtävät siirrettiin järjestystoimikunnan alaisille miliiseille. Nimismies ja poliisit erotettiin. Pakinkylän punakaartiin muodostettiin myös Pakinkylän komppania, joka oli Helsingin pitäjän I rykmentin I pataljoonan III komppania. Komppania oli jaettu neljään plutoonaan. Komppania oli demokraattisesti hallittu, valitsi itse päällikkönsä, nämä puolestaan esittivät pataljoonien ja rykmenttien päälliköt, jotka miehistö lopullisesti hyväksyi. Tätä käytäntöä on myöhemmin arvosteltu tehottomaksi. Pakinkylän komppania osallistui myöhemmin kevättalvella sotatoimiin useilla paikkakunnilla. Sillä oli merkittävä tehtävä myös aseiden hankkijana Suomen punakaartille. Aseita saatiin venäläisen varuskunnan asevarastoista, joita oli Oulunkylän, Pakinkylän, Pukinmäen, Pitäjämäen, Kauniaisten ym. ympäristössä olevissa maailmansodan aikana rakennetun suojalinnoituksen tunneleissa. Pakinkylän komppanian tehtäväksi tuli järjestää näiden asevarastojen vartiointi. Lentävän osaston tehtävänä oli avustaa miliisilaitosta ja elintarvelautakuntia näiden suorittaessa määräystensä mukaisia aseiden ja elintarvikkeiden tarkastuksia ja takavarikointeja. Alkuaikanaan lentävät osastot tai ”hyökkäysosastot” syyllistyivät usein laittomuuksiin, jopa murhiin. Kansanvaltuuskunta antoi 2. helmikuuta lain kuolemanrangaistuksen poistamisesta. Murhat ja väkivaltaisuudet loppuivat Pakinkylässäkin. Samaan aikaan Valkoisen armeijan ylipäällikön päiväkäskyssä 8. helmikuuta ja sitä täydentävässä kuulutuksessa ”ammutaan paikalla” 25 helmikuuta ohjeistettiin ampumaan itse teossa taistelun aikana kiinni saadut murhaajat, tuhopolttajat ja vakoojat. Käytäntö jatkui, vaikka myöhemmin ylipäällikkö peruuttikin ”ammutaan paikalla” ohjeen. Maija Hakala on koonnut teokseensa yksityiskohtaiset 284 henkilötiedot Pakinkylän punakaartiin kuuluneiden kohtaloista. Ensimmäiset sisällissodan jälkeiset kunnallisvaalit pidettiin 31. tammikuuta 1919. Vaikka Pakinkylän äänestysikäisistä asukkaista 82 eli 16% oli valtiorikosoikeuden tuomion perusteella ilman kansalaisluottamusta ja siten ilman oikeutta olla ehdokkaana tai äänestää, sosialidemokraatit saivat kuitenkin yhteensä 13 valtuutettua, porvareiden saadessa 29 valtuutettua. Oiva Björkbacka HELSINGIN SUUNNISTAJAT järjestää entiseen malliin kaupunkisuunnistustapahtuman torstaina 19.3.2020 alkaen klo 18.00. Keskuspaikka on Malminkartanon alaasteen piha-alue. Suunnistus on kaikille avoin ja kaikille löytyy sopivia ratoja. Tapahtuma onkin erinomainen tilaisuus tutustua hyvän kartan avulla Malminkartanon kujiin ja kortteleihin. Tervetuloa. Lisää tietoa Tanotorven seuraavassa numerossa. Kari Sane Helsingin Suunnistajat Tänä keväänä kaupunkisuunnistetaan Malminkartanossa Mahtaakohan hänestä olla enää rastivahdiksi Malminkartanon kaupunkisuunnistustapahtumassa 19.3. Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Kannelmäen Eläkkeensaajat ry. juhli 40 -vuotispäiviään hotelli Haaga Central Parkissa 27.1.2020 salintäyteisen osallistujajoukon voimin. Tilaisuus alkoi yhteisellä lounaalla, minkä jälkeen siirryttiin varsinaisen juhlaohjelman pariin. Avattuaan tilaisuuden yhdistyksen puheenjohtaja Esa Luomala kertoi seuran historiasta. Vieraiden tervehdykset esittivät EKL:n edustaja Marja Raito-Harju , Helsingin piirin puheenjohtaja Raija Hukkamäki ja Maunulan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kaskenaho . Kaarela Seura ry:n puheenjohtaja Erik Bärlund luovutti yhdistyksen viirin, ja korosti puheessaan tällaisten yhdistysten merkitystä eläkeläismäärän jatkuvasti kasvaessa kauKannelmäen eläkkeensaajat 40-vuotta Matti Laiholle, Ulla Rainiolle ja Terttu Kajosalolle jaettiin yhdistyksessä tehdystä ansiokkaasta työstä Eläkkeensaajien hopeiset kunniamerkit. Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA punginosassamme, kiittäen samalla Kannelmäen Eläkkeensaajia merkittävästä työstä alueemme asukkaiden hyväksi. Hopeiset kunniamerkit jaettiin ansiokkaasta työstä yhdistyksessä Terttu Kajosalolle , Ulla Rainiolle ja Matti Laiholle . Musiikkia esittivät haitarein Sorjo Dahl ja Viljo Kangas . Lisäksi esitettiin yhdistyksen omaa ohjelmaa runojen, kuorolaulun ja runojen sekä oienoisnäytelmän muodossa. Ohjelmassa oli myös kitaraduon esittämiä ikivihreitä iskelmiä. Kaikenkaikkiaan tilaisuus oli mukava ja yhteisöllinen osoitus eläkeläistoiminnan vahvuudesta alueellamme. Hyvää jatkoa tulevaisuudessa yhdistyksen toiminnalle! Kaarela -Seura ry. Puheenjohtaja Esa Luomala kertoi päivän ohjelmasta ja kertasi kerhon historiaa.
6 12.2.2020 MESSUJA KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messussa 1.3. musiikkina 1782–1856 eläneen noormarkkulaisen talonemännän Kaisa Juhontyttären kirjoittamia virsiä: Sinikka Kontio, Kaisa Kautto, Sirkka Kosonen, Eva Väljaots, Sirkku Rintamäki. • Aamuehtoollinen ke 26.2. ja 11.3. klo 9.15 ja sen jälkeen aamiainen hintaan 1,50 €. • Iltaehtoollinen ke 19.2., 4.3. ja 11.3. klo 19. Kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. • Luottamuksen tuhkamessu ke 26.2. klo 19. Hiljaista mietiskelyä ja rukouslauluja. Voit saada tuhkalla piirretyn ristin otsaasi katumuksen merkiksi. Paaston aika alkaa. MALMINKARTANON KAPPELISSA • Messu ja iltatee su 16.2. ja 1.3. klo 18. • Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 21.3. klo 9.30–15.30. Tule rauhoittumaan hälinän keskeltä ja liittymään pitkään kristilliseen mietiskelyperinteeseen. Aikaisempaa kokemusta retriiteistä ei tarvita. Päivä aloitetaan lyhyellä hartaudella ja päätetään ehtoolliseen. Mahdollisuus keskittyneeseen mietiskelyyn, rukoukseen, ulkoiluun. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä ohjaajalle konsta.korhonen@evl.fi MUSIIKKIA KIRKOSSA Lauletaan yhdessä to 13.2., 27.2. ja 12.3. klo 10.15. Avoin yhteislaulutilaisuus. Enkelivirsien taivaallinen kauneus valaisee ja parantaa Virrestä voimaa su 16.2. klo 18. Enkelit ovat näkymättömiä ystäviämme. He kantavat meitä syvemmälle Jumalan syliin. Taivaallisten voimien kosketus parantaa ihmistä ja valaisee tietä. Monet virret avaavat ikkunoita enkelimaailmojen salaisuuksiin. Laulamme niitä ihmetellen, sillä enkelit laulavat kanssamme. TT Kari Kuula, kanttori Anne Myllylä, virsilauluryhmä. LASKIAISTIISTAIN ULKOILUTAPAHTUMA ti 25.2. klo 17.30–19 Jätemäen juurella, os. Naapuripellontie 10, Malminkartanonkenttä. Tervetuloa kaikenikäiset lapset ja aikuiset! Tiedustelut Jenna Mäkipelto, p. 09 2340 1991. KOLME ILTAA YKSINHUOLTAJILLE Tervetuloa koko perhe Klanuun, Klaneetitie 6–8 A, 4. krs torstaisin 5.3., 16.4. ja 7.5. klo 17.30–19 tutustumaan muihin yhden huoltajan perheisiin, jakamaan kokemuksia ja vertaistukea. Ohjelman suunnittelemme yhdessä ensimmäisellä kerralla. Avoimet ovet. Pientä iltapalaa. Mukana pappi Milla Mäkitalo ja perhetyöntekijä Janette Lintelä. Lisätietoja Janetelta, p. 050 380 4231. HILJAISUUDEN JOOGAA Paastonajan hiljentymistä to 19.3., 26.3., 2.4. klo 18–19.30 Klanussa, Klaneettitie 6–8 A. Ilmoittautuminen 5.3. mennessä ryhmän ohjaajalle milla.makitalo@evl.fi. Lempeitä liikkeitä ja kehollisia rukouksia, joiden sanat nousevat kristillisestä traditiostamme. Hiljaisuuden jooga sopii kaikille. Mukaan tarvitset alustan ja mahdollisesti pienen peiton ja/tai villasukat. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Pohdintaa Suomen heimoista Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a TIETYSSÄ IÄSSÄ monet kiinnostuvat perimästään. Minäkin, hiukan pitkin hampain teetin DNAtutkimuksen. Halpismallisessa tutkimuksessa ei suuria linjoja löytynyt, ainakaan se ei selvittänyt suoria yhteyksiä suuriin kuningassukuihin (pettymys). Olen ihan vaan arkisesti suomalainen, joskin 1,5% inuiitti-twistillä. Tuo 1,5 % inuiittia on sekin virheellinen tieto, paremminkin voisi sanoa, että inuiiteissa on 1,5% suomalaisuutta. Tai että sattuu vaan olemaan samantyyppistä perimää ilman yhteyttä. Mutta ei kai muutaman kympin testiltä voi suuria odottaakaan. Sukulaisia on kyllä ilmaantunut enemmän kuin olisi väliksikään, satoja, aina viidensiin serkkuihin saakka. Kaikki ihan tavallisia ihmisiä (toinen pettymys). Pieni valopilkku on, että jotkut viidennet serkut ovat päässeet Amerikkaan tai Australiaan asti. Voidaan mennä ovelle kysymään yösijaa sukulaisuuteen vedoten jos siellä päin tulee liikuttua. Vaimon isoäiti, jonka sukuhaaralle on tehty yliopistotasoinen DNA-tutkimus, on sen sijaan, yllätys, Ranskasta 900 vuotta sitten tullutta merovingi-porukkaa. Merovingit ovat vahvan ranskalaisen kuningasvallan aikaisia maahanmuuttajia, joita on erityisen paljon Kokemäenjoen varsilla. Voisin jopa arvata, että oudonkuuloinen Tyrvää-niminen paikkakunta on ranskalaisesta nimestä Turvin (se lausuttaisiin tyrvään). Kuninkaat Kainuun kuninkaista ei tiedetä paljoa. Kainuulla on ennenvanhaan ymmärretty Pohjanmaata. Pohjanmaalla on ollut merkittäviä kuninkaita norjalaisten saagojen mukaan. Nämä ovat saagojen mukaan olleet kookkaita ja kuuluja suurista voimistaan. Kuninkaiden viehättävistä tyttäristä on tullut kuningattaria useampaankin maahan. Saagoja pidetään totena siltä osin kuin kertovat norjalaisista ja ruotsalaisista kuninkaista, suomalaisista kuninkaista ei niinkään. Trondheimiläistyyppistä riimukirjoitusta esiintyy jonkin verran Suomenkin puolella, joten yhteyksiä lienee ollut. Historioitsija Ylikankaan mukaan Pohjanmaa on tyhjentynyt viikinkien ryöstöretkien aikana asukkaista (ja kuninkaistaan), joten jos ja kun kuningassukuisia on elossa, ne ovat sekoittuneet muuhun väestöön. Pohjanmaa Pohjanmaa on varsin omaleimainen maakunta, ja sille ajatellaan olevan leimaa-antavaa yritteliäisyys ja usko omaan itseen, jopa suoranainen uhoaminen. Tätä ominaisuutta selittää ehkä se, että maanomistus säilyi talonpojilla paremmin, kun Etelä-Suomessa jouduttiin taipumaan kartanoiden alustalaisiksi ja hyvässä lykyssä lampuodeiksi. Kun ruotsinkielistä Pohjanmaata leimaa nykyään maan vähäisin väkivaltaisuus, niin sillä ei ole pitkää taustaa, sillä ennen vanhaan häjyily vaivasi ruotsinkielistä Pohjanmaata aivan yhtä lailla kuin suomenkielistäkin. Häjyjen rikollinen elämäntapa jättää toiseksi jopa Sisilian mafian. Nyt Pohjanmaalla asuvat ovat rantaruotsalaisten lisäksi muunmuassa Savosta muuttaneita, sekä maakunnalle ominaiset tummaveriset ihmiset ovat enimmäkseen Ruotsista muuttaneita romaneja, jotka ovat sulautuneet muuhun väestöön. Eräässä vaiheessa Ruotsin puolella annettiin määräys, että mustalainen eli tattari pitäisi tappaa, mikäli sellainen tulee vastaan. Mainittu määräys sai aikaan muuttoliikkeen Pohjanlahden tälle puolelle. Italialaisilla lasinpuhaltajilla voi olla oma osuus tummuuteen. Pohjanmaalla on ollut aikoinaan melko lailla lasihyttejä ja tyypillisesti lasiammattilaiset tulivat Italiasta. Pohjanmaalle muuttaneet ovat omaksuneet pohjalaisen luonteenlaadun, huolimatta siitä mistä ovat peräisin. Savolaiset On erilaisia arvailuja, mistä savolaiset ovat peräisin, idästä, lännestä vai etelästä. Yksi selitys, sama kuin lappalaisten käyttämä, on se että he ovat aina asuneet täällä. Törmäsin Martti Haavion Bjarmia-kirjoitusten yhteydessä nimitykseen za volotsheista, taipaleentakaisista. Tämä voisi sopia savolaisiin, sillä idästä katsoen he todella ovat olleet taipaleentakaisia. Muinaisaikana kauppayhteyksiä on ollut Suomesta Bjarmian kautta ja muitakin reittejä pitkin Lähi-itään saakka. Karjalaiset Ylikankaan mukaan ennenvanhaan karjalaisia pidettiiin juroina ja sisäänpäinkääntyneinä. Voisi kuvitella, että sillä on yhteys maaorjuuteen, josta itäinen maakunta on kärsinyt ollessaan erotettuna muusta Suomesta. Vuonna 1809 Karjala, ns. Vanha Suomi liitettiin takaisin Suomen suuriruhtinaskunnan yhteyteen ja maaorjuus lakkasi pienen nikottelun jälkeen. Kartanonomistajat olivat venäläisiä ja heille ei oikein tahtonut mennä heti jakeluun että alustalaiset eivät enää olleet heidän omistamiaan sieluja. Kenties karjalaisten tunnettu iloisuus johtuukin siitä, että pääsivät eroon maaorjuudesta? Irvailu hämäläisistä ja lappalaisista pitänee jättää toiseen kertaan. Helsinkiläiset Kun Helsingistä tulee kenties piankin maakunta, jolla on oma kielikin, niin mikäpä sen mukavampaa. Sen mukaan hesalaisuus eli alkukielellä stadilaisuus ansaitsee tulla mainituksi yhtenä heimona. Heimoaate oli ehkä eniten voimissaan 60-luvulle saakka. Nyttemmin nuori polvi ei enää jaksa pilkata maalaisia samalla innolla kuin aikoinaan, vaikka usko omaan paremmuuteen voi olla muuten vahvaa. Aiemmat stadilaiset (ajanjaksosta riippuen siis lappalaiset tai ruotsinkieliset) voivat vain muistella, miten aikanaan porot laidunsivat eduskuntatalon paikalla tai miten suomen sanaa ei ymmärretty ei kaupoissa ja ei ainakaan ratikoissa. Stadin slangi ja yleiskieli jäänee lyhyeksi rupeamaksi, sillä pian´ikään yleiskieleksi tullee englanti. Kun asukkaat eivät enää ymmärrä kotimaisia ja eihän kolmetai neljäkielisiä kehotuksia kertakaikkiaan mahdu joka kylttiin. Esko Karinen Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA KÄYTÄN JOUKKOLIIKENNETTÄ lähes päivittäin. Reittiopasta tulee selattua puhelimesta usein, ja katsottua, mikä on nopein ja näppärin tapa päästä toiselle puolelle kaupunkia tai peräti Espooseen asti. Eniten tykkään liikkua lähijunalla. Ja Kehäradan kiertäminen on joskus lapsiperheen parasta viihdettä. Junamatka keskustaan on lyhyt, ja sen aikana voi vaikka lukea. Bussissa tulee helposti paha olo, joten minimoin riskit katselemalla ikkunasta ulos. Se on omanlaistaan lähiömutsin luksusta, kun voi matkustaa puoli tuntia bussilla ja ajatella ihan omiaan. Ajatuksia, jotka kuuluvat vain minulle eivätkä liity esimerkiksi perheenjäsenten hammaslääkäriaikojen siirtotoimenpiteisiin, mitkä jäivät tekemättä. Ei, bussissa voin miettiä esimerkiksi sitä, mitä musiikkia ja erityisesti mitkä albumikokonaisuudet pakkaisin mukaan autiolle saarelle. Tai kenen kirjailijan kanssa voisin viettää iltapäivän rupatellen. Tai minne matkustaisin nyt, jos ottaisin äkkilähdön. Eräänä pimeänä ja erittäin sateisena aamuna rämmin tietokonereppuineni bussipysäkille odottamaan silmälasit huurussa pelastajaa. Se saapuikin, ja hetken päästä lösähdin vettyneenä bussin penkille. Olin matkalla kokoukseen. Viestittelin työkaverille, josko kuitenkin kokouksen sijasta teleportattaisiin itsemme Kanarian saarille. Tunsin syvää sielunkumppanuutta työkaveria kohtaan, kun hän viestitti asian sopivan, ja oli jo pakkaamassa bikinejä laukkuunsa. No, leikit sikseen, aikuisiahan tässä ollaan, velvollisuudentunnosta suuntasimme reaalimaailmassa kokoukseen, sittenkin. Huriseva, lämmin bussi on kaltaiselleni unikeolle todellinen sudenkuoppa. Sateinen ilma, ikkunasta heikko näkyvyys, taustalla unettava hurina. Avot, se on siinä, saatan herätä kuola poskella päätepysäkiltä ihan muissa maailmoissa. Itse asiassa se on se hurina, mistä kaikki alkaa. Raitiovaunut, sellaiset vanhat ja väsyneet, hurisevat myös äänekkäästi, kuin kutsuen unta luokseni. Mitenkään erityisen voimallinen kutsun ei tarvitse olla, sillä minulla on muutenkin hyvät unenlahjat, ja nukkuminen ihan harrastuksena kiinnostelee! Ehkä se johtuu siitä, että matkustin jo vauvana merimatkoja isohkossa moottoriveneessä, ja totuin nukkumaan kunnon unet matkoilla, moottorin hyrrätessä taustalla. Siksi myös istuskelu sunnuntaiaamuna keittiön pöydän ääressä, hurisevan jääkaapin vieressä, saattaa aiheuttaa ylimääräiset väliunet. Huolimatta joukkoliikenteen näppäryydestä kaipaan joskus nopeampaa ja suoraviivaisempaa tapaa päästä eri paikkoihin. Auton ratissa en viihdy enkä kehtaa usein taksillakaan ajella. Niinpä olen miettinyt lentävän maton hankkimista. Olisi mahtavaa lennellä taivaalla sellaisella sinivalkoraidallisella räsymatolla, Avainlippu-merkki peräsimenä. Käydä vähän kruisailemassa Kaivopuistossa, parkkeerata matto pehmeästi, kiiltävän Audin viereen ja antaa Audi-miehen tuijottaa, kun nousen muina lähiömutseina matolta, vihellän kutsuvasti ja matto pystyviikkaantuu itsekseen parkkiruudun perimmäiseen nurkkaan siististi, hieman sushirullan näköiseksi mytyksi. Käytyäni kahvilassa virkistäytymässä, vihellän matolle ja seuraavaksi kurvaammekin Kauppakeskus Kaaren Prismaan, suoraan kauppaan sisälle. Lennän matalalla, ja tehokkaan sulavasti kaartelen käytävillä ja poimin kyytiini tarvittavat asiat. Suihkaus vain ja olen kassan vieressä, myyjä ojentaa viivakoodilukijan, äkkiä siitä ostokset kuitataan ja matka jatkuu. Haen vekarat kouluistaan ja sitten ampaistaan kotiin. Ostokset laitetaan kaappiin ja matto lepäämään kaiteelle. Jonkinlainen suojakatos pitäisi lentävään mattoon kehitellä. Ehkä joku sellainen Harry Potterista tuttu näkymättömyysviitta tai vastaava, joka toimisi sekä sadesuojana että suojana pahiksilta. Mistäs sitä tietää, millaisesta ilmojen kuningattaren tittelistä sitä joutuisikaan taistelemaan tuolla yläilmoissa. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Valitsenko junan, bussin vai räsymaton?
7 12.2.2020 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Bök i Kårböle HEJ, JAG HETER BUSTER och brukar gästa min Gammelhusse och Gammelmatte på Näverlursvägen. Då Husse renoverade familjens nya hem i Staffansby, bodde vi en tid på Näverlursvägen och då fick jag ofta gå ut och motionera Gammelhusse. Han behöver mycket motion för att hållas i skick. Därför fortsätter jag att göra det ibland även nu. Jag brukar sova ganska snällt på morgonen, men när jag hör att Gammelmatte rör på sig i sängen tar jag min leksaksgris och går för att väcka henne. Ibland försöker hon låtsas att hon sover, men jag genomskådar henne och sätter nosen på hennes näsa, då måste hon vakna på riktigt. Sen skuffar hon till Gammelhusse och säger att han måste gå ut med mig. Om det inte regnar mycket kan jag få ta honom på en ordenlig morgonpromenad. Det går en bra skogsväg väster om Näverlursvägen mot Kantelevägen. Där hittar jag fina luktspår av mina vänner. Ibland har någon flicka lämnat en speciell hälsning till mig, men tyvärr har hon oftast hunnit vidare, så jag får bara svara på hälsningen. Ibland träffar vi på någon trevlig hund som jag får snusa på närmare. Pojkar brukar jag inte vara så intresserad av, ibland brukar jag visa åt dem vem som är störst och modigast. Flickorna är trevligare och ibland ganska intresserade av mig. En gång lade sig en flicka på rygg, men då sade hennes matte att hon skulle bete sig, varför det? Ibland vill Gammelhusse bli och diskutera med den andra hundens matte. Han låtsas vara intresserad av hundar men jag tror inte på det! Då det är varmt väder brukar jag föra Gammelhusse upp på kullarna mot Rutiån. Om Gammelhusse är medgörlig kan jag föra honom runt hela ängen förbi häststallen. En gång träffade jag en vacker labradorbrud, Iris. Vi stod och talade länge, men sen drog Gammelhusse mig vidare. Jag brukar ofta spana efter Iris, men vi ser henne så sällan. Jag borde be att få hennes nummer! Jag stannar ofta vid Ronnis gräsmatta för honom känner Gammelhusse. Där är Gammelhusse speciellt noga med att plocka upp mina hälsningar i plastpåsen. Det samma gäller vid Aksus gräsmatta på Pilslättsvägen. Där finns en granne som har en liten lurvig vit hund som alltid skäller på mig häftigt. Hans ägare brukar nästan strypa honom för att få honom tyst. Jag har aldrig gjort honom illa, men kanske någon annan stor vit hund har gjort det. När jag hämtar Gammelhusse hem brukar han få kaffe. Jag brukar få ett tuggben. De bästa dagarna kan jag föra ut Gammelhusse tre gånger. Vi har tre olika rutter och totalt kan vi gå över fem kilometer, det är nyttigt för Gammelhusse, som annars skulle bli alltför slö. Nu ha min Husse och Matte skaffat en ny liten valp, han heter Köpi och är ganska besvärlig. Han biter mig i öronen och läpparna och vill hela tiden leka med mig. Det är tur att jag ibland kan få gå till Gammelhusse och Gammelmatte och vila mig. Fast jag är en hund i mina bästa år kanske Husse och Matte tänker på att jag en dag får flytta till hundhimlen. Jag hoppas på att få träffa alla mina goda vänner, kanske också Iris kommer dit? Buster Så rastar jag min Gammelhusse Lomalla 17.2-20.2. Kiinnostaako sinua kouluttautua liikunnan vertaisohjaajaksi? Tule mukaan iäkkäiden VertaisVeturi -koulutukseen! Kenelle koulutus on tarkoitettu? ? Vapaaehtoiset ja vertaisohjaajat ? Iäkkäiden omaiset ja läheiset ? Muut henkilöt, jotka haluavat tukea iäkkäiden liikkumista Mitä koulutus antaa? ? Perustietoa iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelusta ? Valmiuksia ohjata iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelua valmiiden ohjeiden avulla Koulutus on maksuton, eikä koulutuksen käyminen edellytä sitoutumista ohjaustoimintaan. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta liikunnan ohjaamisesta. Koulutusaikataulu: ? Päivä 1. perjantai 6.3.2020 klo 10.30 – 14.30 ? Päivä 2. perjantai 13.3.2020 klo 10.30 – 14.30 ? Päivä 3. perjantai 20.3.2020 klo 10.30 – 14.30 ? Päivä 4. perjantai 27.3.2020 klo 10.30 – 14.30 Koulutuspaikka: Kannelmäen palvelukeskus Urkupillintie 4 00420 Helsinki Ilmoittautumiset viimeistään 25.2.2020: Fysioterapeutti Sanna Miettinen sanna.r.miettinen@hel.fi p. 09 310 69907 Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Nyt erä kehystettyjä julisteita -50% Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi | kehys@aforte.fi Avoinna Ke-Pe 10-17, La 10-14 • Tinatie 5 (sisäpiha), 00440 Helsinki • Varaukset p. 045 220 9888 | www.haaganhieronta.com HAAGAN HIERONTA 3V. SYNTTÄRITARJOUS HIERONTA 3 x 60 min. 155 ,(norm. 171,-) UUDET PALVELUT: OSTEOPATIA ja jalkaterapeutin JALKAHOIDOT. SARJAKORTIT 3 x 60 min hoitoihin 180,(norm. 201,-) Nyt myös ELÄKELÄISALENNUKSIA hoidoissa ! Facebook/hierontahaaga tulossa lahjakorttiarvontoja, käy tykkäämässä sivustamme ja osallistut arvontoihin! Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n AVOIMET OVET Pe 14.2. klo 12 – 15 • esitellään kerhon toimintaa • arpajaiset • kahvia ja purtavaa TERVETULOA !! Purpuripolku 3-5 A-rapun päätytila, Helsinki 42
Loistavia uutisia pääkaupunkiseudulle: uusi ja nopea ABC Carwash -pesukatu on nyt avattu. Palvelemme nopeasti, tehokkaasti ja ympäristö ystävällisesti hyvien yhteyksien äärellä kauppakeskus Kaaren vieressä. Tervetuloa! AVASIMME PESUKADUN, JOKA PESEE KAIKKI MENNEN TULLEN YMPÄRI VUOROKAUDEN ABC Carwash Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki TEMPUR 7 cm -sijauspatjat esim. 80x200 cm (835€) nyt alk. 668€ TEMPUR North Continental -parivuode 160x200 cm alk. 4996€ (norm. alk. 6296 €). ETUSI 1300€. Hintaan sis. runko, jalat, TEMPUR-sijauspatja 7-9 cm. Pääty ja muut lisäosat normaalihintaisia. Tempur Brand Store Kaari Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puhelin 041 317 1335 AVOINNA ark. 10-21, la 10-19, su 11-18 Tempur Brand Store on saapunut Kaareen. Tervetuloa! · Paras laatu • Paras selälle • Parhaimmat yleisarvosanat • Eniten suositeltu • Paras viestintä • Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa *lähde Taloustutkimus 2019 Best In Test TYYNYTARJOUS! TEMPUR EasyClean-tyyny (189€) 149€ Like no other Unija Selkäliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria eikä halpajäljitelmiä. –20% Laadukkainta palvelua, liittyen nukkumisen tuotteiden valintaan, saat Tempur Brand Store Kaaren koulutetuilta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjiltä – tervetuloa!