Ilmainen nouto & palautus! Pesemme matot, takit, peitot, päiväpeitteet, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet, lakanat. Kilopyykki. Pesulat löydät Itiksestä sekä Juvanmalmilta! HELPOTA HELPOTA ARKEASI & NAUTI ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! PUHTAUDESTA! Pesumesta Itäkeskus / Asiakkaankatu 5 (katutaso) / Puh 09 323 9001 Pesumesta Espoo / Rajamaankaari 15 / Puh 050 4848 222 www.pesulat.com www.pesulat.com No 2 6.3.2024 • 60. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 www.fysiosakura.fi Listahinnoista -30% ensimmäisestä käynnistä fysioterapiassa tai hieronnassa FT Pauli Harvilahdella Kannelmäen Fysio Sakura:ssa. Tarjous voimassa 31.3.2024 asti! Sitratori 3, 00420 Helsinki Puhelin 045 354 7474 Fysioterapia Hieronta Manipulaatio ”Minulle on erittäin tärkeää, että asiakkaani kokevat tulleensa kuulluksi ja saavat oikeanlaista hoitoa vaivaansa” FT Pauli Harvilahti BURGERviikot tervetuloa tutustumaan hampurilaisvalikoimaamme valitse suosikkisi tarjoushintaan! tarjoukset voimassa 4.-.31.3. Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kannelmäen kirkon seurakuntarakennus puretaan Asemakaavamuutos vireille OmaStadi käynnistyi On aika äänestää Kannelmäen Keskusapteekki on muuttanut Palvelemme teitä Kaaren Uudessa Apteekissa Kauppakeskus Kaaressa 2.krs, Olemme avoinna ma-pe 9-20, la 10-19 ja su 12-18 Malminkartanon apteekki avataan remontin jälkeen samassa tilassa uudelleen 11.3. Kaarelassa on asuttu tuhansia vuosia Ihmisiä on saapunut eri aikoina eri ilmansuunnista
2 6.3.2024 SANA-LEHTI KYSYI dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainiolta, miksi kirkko on olemassa. Vastaus kiteytyi ajatukseen: siksi, että täällä tehdään syntiä. Kaikkialla ollaan itsekkyyden ja pahuuden kanssa napit vastakkain. Tässä ympäristössä kirkon vaikea tehtävä on julistaa toivoa. Sana armosta on vahva. Syntien tunnustaminen ja anteeksiantaminen katkaisevat väärän vallan kierteen. Vuoden alussa julkaistiin Helsingin seurakuntien sekä niiden yhteisten palveluiden strategia nelivuotiskaudelle 2024–2027. Strategiaa jumpattiin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa perusteellisesti. Nykytilannetta analysoitiin parannuksen hengessä. Strategiaa lainaten: ”Kirkko Helsingissä -strategia sijoittuu väkimäärältään kasvavaan kaupunkiympäristöön, jossa arvojen ja maailmankatsomusten moninaisuus on arkipäivää. Ihmisten hengellisyys ja kuuluminen uskonnollisiin yhteisöihin on murroksessa. Ilmastonmuutos, kriisit ja konfliktit Suomessa ja maailmalla haastavat ihmisten käsityksiä tulevaisuudesta samalla kun kirkolta odotetaan yksiselitteisen vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan sovinnon rakentamista sekä vuoropuhelua etiikasta ja arvoista.” Kirkko Helsingissä kutsuu ihmisiä edelleen Jumalan yhteyteen, rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Ilosanoman julistus avaa portit osallisuuteen, yhteisvastuuseen, heikoimpien puolesta puhumiseen, sielunhoitoon ja tasa-arvoon. Kohtaamme toisiamme monin kielin hengellisenä yhteisönä. Ihmisarvosta huolehtiminen ja luomakunnan eheyden vaaliminen kuuluvat yhteen. Helsinkiläinen kirkko tahtoo olla kasvava kristillinen yhteisö olla, tulla ja toimia. Toivon teoilla rakennetaan parempaa huomista niin seurakunnissa kuin muissa hyvän tekemisen verkostoissa. Kaikenikäiset rakentavat yhdessä sitä, mitä me olemme. Kannelmäen seurakunta elää jo tulevaisuutta toimien monikielisenä hengellisenä yhteisönä. Seurakunnassa on käynnissä monikulttuurityönprojekti. Tuemme maahanmuuttajien kotoutumista ja kutsumme eri kielisiä osallisuuteen seurakunnan arjessa. We support the integration of immigrants by organizing peer support groups, based on their needs and interests and by providing digital support to make everyday life easier. We invite people of different languages to participate in the daily life of the congregation by holding services and activities in different languages. To address the needs of people with an immigrant background, we have a collection of Bibles in 26 different languages and organize Bible Study circles in a language shared by participants. We also cooperate with schools in our area and provide different kinds of support for students and their parents with an immigrant background. Monin kielin keskeltämme nousee kiitos Kristuksen. Yhteen Herraan uskallamme, määränpää on yhteinen. Luokoon keskellemme hän ykseyden näkyvän. (Virsi 449:1) Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Ali Kazemi Multicultural project, project manager Monin kielin Yhteisellä tiellä Bök i Kårböle NÄSTA ALLA VI SOM SKRIVER i den här tidningen gör det på distans, dvs från sitt eget hem. Det finns ingen god orsak för mig att ta migmed buss 400 till centrum av Helsingfors, för att sitta i ett dyrt kontor i centrum, skriva min text och sedan åka hem. För att ta mig till och från ett kontor i centrum måste jag använda minst en timme per dag. Förutom min egen tid använder jag åtminstone teoretiskt sett en mängd energi för att göra resan. Det kan alltså anses vara mera ekologiskt att arbeta på distans. Varför gör inte alla på det sättet? Man uppskattar att 40 % av de anställda i Finland kan göra distansarbete åtminstone tidvis. Men det är klart att det finns många jobb som kräver att de utförs på ett visst ställe. Busschaufförer, sjuksköterskor, butikskassor, poliser, brandmän och industriarbetare är alla tvungna att utföra sitt arbete på en viss plats och oftast enligt en bunden tidtabell. Distansarbetet är vanligast bland kunskapsarbetare som skriver, räknar och planerar. En vanlig arbetsform är också digitala möten, Teams, Meet och andra tillämpningar har blivit mycket vanliga. En del av dem kan också användas inom undervisning. Distansarbetet innebär inte bara positiva saker. Ett problem är att de anställda inte kommer att träffas fysiskt och då blir det inte lika lätt bekanta med varandra. Speciellt för en ny anställd innebär det ett problem att inte lära sig känna sina arbetskamrater och deras arbetssätt. För företaget kan det vara svårare att skapa en god arbetsgemenskap med folk som träffas sällan. Ett problem som kan uppstå är också att ett eventuellt alkohol-eller drogmissbruk kan vara svårare att upptäcka hos en distansarbetare. Då du arbetar på det vanliga kontoret täcks du av en olycksfallsförsäkring. Den gäller inte i ditt hem utan speciell överenskommelse med försäkringsbolaget. Det betyder att du själv får stå för kostnaderna om du slinter i trappan hemma och skadar benet. Men det är nog klart att distansarbete i någon utsträckning hör framtiden till. Då man dessutom kombinerar det med flexibel arbetstid uppnår man många fördelar för arbetstagaren. Speciellt under sommaren är det lockande att förlägga en del av distansdagarna till sommarstugan. Jag märkte på sommaren, då jag gick till bastun för min morgontvätt, att en familjemedlem hade öppnat sitt bankkontor på distans i bastuns omklädningsrum. Därifrån är nämligen vacker utsikt över Finska viken. Vi kunde underhandla om att bankkontoret stängdes för den stund jag skötte morgontvätten, sen kunde banken bevilja lån igen! Den vanligaste varianten av distansarbete kan kallas en hybridmodell, dvs att man arbetar en del dagar hemma och resten på kontoret. Det är att minnas att arbetsgivaren har rätten att bestämma i vilken utsträckning distansarbetet kan utnyttjas. Men det verkar som många arbetstagare i dag har egna förväntningar på hur distansarbete skall användas. Det blir alltså en förhandlingsfråga då man gör sitt arbetsavtal. Jag önskar er alla en god arbetsdagen både för er som utför den på den reguljära arbetsplatsen och er som utför den på distans. Peter Rehnström Kårböle Gille Kommer alla att kunna arbeta hemifrån? Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki ke 6.3., 13.3., 20.3., 10.4. klo 18. Hiljaisen viikon ja pääsiäisen jumalanpalvelukset • Palmusunnuntain messu su 24.3. klo 10. Striimataan Facebookiin. • Kiirastorstaina to 28.3 Koulujen ehtoolliskirkko klo 13 ja • Kiirastorstain ehtoollinen klo 18 • Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 29.3. klo 10 • Pääsiäissunnuntain messu su 31.3. klo 10 • Mon 1.4. at 10 Service on Easter Monday. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 1.4. klo 10 vietetään englanniksi. Iltaehtoollinen Malminkartanon kappelilla su 7.4. klo 18. Toteutuksesta vastaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Klanun mummola la 9.3., klo 10–13. Vapaaehtoiset mummot toivottavat lapset aikuisineen tervetulleiksi viettämään aikaa yhdessä. Tarjolla välipalaa. Musiikia Kannelmäen kirkossa Marian virsi su 17.3. klo 18. Marian ilmestyspäivänä Vantaan Kamarikuoro esittää Marian virren. Teos on kuorolle ja solisteille sävelletty laaja kansanrunoelma, joka kertoo Kristuksen vaiheet sikiämisestä ylösnousemukseen asti. Sanat ovat Kalevalasta, teoksen on säveltänyt ja johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Via Dolorosa 24.3. klo 18. Palmusunnuntain musiikki-ilta. Veikko Vallinoja, baritoni Pauliina Kallio, sopraano, Elisabet Petsalo, altto, Felis-kvartetti, Anne Myllylä, urut. Jerker Leijon Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä, G.B. Pergolesi Stabat Mater, Cecilia Damström Via Crucis. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti ke 3.4. klo 19. Kaupunkim-me oma orkesteri saapuu jälleen Kannelmäkeen! Ohjelmassa Stravinskyn Pulcinella-sarja ja Sibeliuksen 6. sinfonia. Vapaa pääsy. Pääsiäsimyyjäiset la 23.3. klo 11– 13 Klanulla Myynnissä käsitöitä ja buffetissa keittoa seurakunnan lähetystyön hyväksi. Maksu käteisellä. Järjestää seurakunnan Lähetys ja Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot. Hiljaisuuuden päivä la 23.3. klo 9.30–15 Malminkartanon kappelilla. Virittäydymme hiljaiseen viikkoon ja pääsiäiseen kappelin rauhassa keskellä kaupunkia. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ma 18.3. mennessä konsta.korhonen@evl.fi. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Kaarela-Seuran kevätkokous torstaina 21.3. klo 18 Asukastalo Purpurissa, Purpuripolku 6. Sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kaarela-Seura ry Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi • UUSIEN RENKAIDEN MYYNTI • RENGASTYÖT JA TASAPAINOTUS! • RENGASHOTELLI 85€ KESÄPYÖRIEN VAIHDOT Nopeasti ja Nopeasti ja ammattitaidolla ammattitaidolla Soita 020 712 0500 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi Henkilöja pakettiautot Arkisin klo 8.00-16.30. Suosittelemme ajanvarausta, näin vältyt jonottamiselta 30€ 30€ Vapaata tilaa. Sis. yhden pyörien vaihdon,pesun, kuntotarkastuksen • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227
6.3.2024 3 Pääkirjoitus EI, NYT EI PUHUTA TURKULAISISTA. Kävin hiihtolomalla Floridassa, toisella puolella Atlantin valtamerta. Reissu osavaltioon oli elämäni ensimmäinen. Kiertelimme vuokra-autolla siellä täällä, Miamissa, Key Westissä, Evergladesin kansallispuistossa, mutta kävimme myös suomalaisten suosikkialueella Lake Worthissa ja Lantanassa. Suomalaismaahanmuuttajien suuresta määrästä huolimatta suomalaisuus ei pahemmin katukuvassa näkynyt, Lantanan keskustassa sijaitsevaa Suomi-taloa ja Finlandia-bulevardia ehkä lukuun ottamatta. Pidän matkailusta. On mielenkiintoista tutustua uusiin kulttuureihin, alueiden asutushistoriaan ja aiempiin tapahtumiin. Kun menee ajassa riittävästi taaksepäin, huomaa, että useimmilla alueilla on ollut useita asutuskerroksia. Väestö on vaihtunut ja sekoittunut vuosituhansien aikana useaankin otteeseen. USA:n sanotaan olevan kansojen sulatusuuni. Monien yllätykseksi myös Suomen väestö on vaihtunut useaan kertaan. Me nykyiset ’suomalaiset’: hämäläiset, varsinaissuomalaiset, savolaiset ja karjalaiset olemme tulleet maahan vasta noin 2 500 vuotta sitten. Hieman ennen heitä tulivat saamelaiset. Mutta Suomea on asutettu useita tuhansia vuosia, useissa aalloissa, aina jääkauden jälkeiseltä ajalta asti. Väestöä meille on tullut niin lännestä, idästä kuin etelästä. Ihmiset ovat eronneet toisistaan niin kulttuurisesti, kielellisesti kuin geneettisesti. Eri aikakausina meille on tullut sekä tummaihoisia että vaaleaihoisia, tummasilmäisiä ja sinisilmäisiä, tummahiuksisia ja vaaleahiuksisia. Toiset geneettiset yhdistelmät ovat olleet vahvempia kuin toiset, syrjäyttäen heikommat tai vähälukuisemmat. Tämä koskee myös Kaarelan aluetta. Mätäjoen laakso on entistä merenpohjaa ja sen rantoja alettiin asuttaa jo kivikaudella, lähes 10 000 vuotta sitten. Ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle todennäköisesti nykyisen Viron ja Venäjän suunnilta. Helsingin ja Vantaan vanhimmat asuinpaikat löytyvät juurikin Mätäjoen varsilta, joka oli ennen Vantaanjoen pääuoma. Ensimmäiset asuinsijat löytyvät Pohjois-Kaarelan alueelta. Kaarelaakin on asutettu useassa eri aallossa. Kaarela-Seura on päättänyt järjestää yhdessä Asukastalo Purpurin kanssa seminaarisarjan alueen historiasta. Viiden eri seminaarin puitteissa tutustutaan niin Kaarelan muinaishistoriaan, keskiajalla alkaneeseen ruotsinkieliseen asuttamiseen, Venäjän aikaisiin linnoitustöihin, Kaarelan jakoon toisen maailmansodan jälkeen sekä uusien asuinalueiden nousuun ja rakentamiseen 1970–1980 -luvuilla. Sarja alkaa 19.3. Kaarelan alueen muinaishistorian esittelyllä ja siitä tulee kertomaan Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto. Koivisto sai vuoden vaihteessa aikaan pienen somekohun esittäessään ensimmäisten kaarelalaisten olleen hipiältään tummaihoisia. Nyt on mahdollista saada asiasta lisätietoa ja esittää kysymyksiä. Seminaarisarjan muut ajankohdat tarkentuvat kevään kuluessa ja niistä kerrotaan niin Tanotorvessa kuin Asukastalo Purpurin sivuilla. Lähihistoriasta kertovissa seminaareissa asukkaat voivat kertoa kokemuksiaan alueen asuttamisesta ja tuoda vaikka kuvia näytille. Tervetuloa tutustumaan alueemme historiaan. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Tois pual jokke... Seuraava numero ilmestyy 10.4.2024. Aineisto toimitukseen 28.3. mennessä. Kaarelan muinaishistoria avautuu Helsingin Suunnistajat järjestää keskiviikkona 6.3. kaupunkisuunnistustapahtuman. Se on kaikille avoin kuntosuunnistus ja samalla myös osa helsinkiläisten suunnistusseurojen Stadin Sprintticup -tapahtumasarjaa. TÄLLÄ KERTAA suunnistetaan Kannelmäen aseman ja liikuntapuiston välisellä alueella. Lähtö ja maali sekä kartanmyynti ovat Kannelmäen liikuntapuiston pukusuojarakennuksen tuntumassa (Soittajantie 12). Suunnistamaan pääsee klo 17.30 19 välisenä aikana ja maali sulkeutuu klo 20.00. Kun varaat mukaasi taskulampun, niin kartanluku iltahämärässä helpottuu eikä tarvitse olla pelkkien katuvalojen varassa. Valittavissa on kolme rataa A, B ja C. Vasta-alkajille sopivin on C-rata. Sen pituus on noin 2.5 km, joten siitä selviää kävellenkin alle tunnissa. Karttamaksu on 10 euroa (alle 19-vuotiailta 5 euroa). Parilla eurolla voit halutessasi lainata sähköisen leimasimen, jolloin Sinulle otetaan aika, mutta yhtä hyvin suunnistus käy ilman ajanottoakin. Alueen kaikki taloyhtiöt ovat jälleen myöntäneet meille luvan suunnistaa alueillaan. Niinpä radoista on tullut mielenkiintoisia monella tavalla suunnistajille ne ovat sopivan vaikeita ja asukkaille jopa yllättäviä tulee kerrankin kuljettua kotiympäristössään sellaisia reittejä, joissa ei koskaan muuten tule käytyä. Ja samalla myös huomaa, kuinka hienoa ympäristöä Kannelmäki on. Tule kokeilemaan kaupunkisuunnistusta ja nauti reippaasta ulkoliikunnasta. Ja kun rauhallisesti etenet, niin pysyt hyvin kartalla eli tiedät koko ajan missä menet. Silloin rastit tulevat mukavasti vastaan ja koet sitä löytämisen riemua, jonka vain suunnistus voi tarjota. Kari Sane Helsingin Suunnistajat Kaupunkisuunnistusta Kannelmäessä KAARELASSA ON asuttu vuosituhansia. Ensimmäinen asutus levisi tänne todistettavasti jo mesoliittisella kivikaudella, yli 6000 vuotta sitten, mutta alueella on käyskennellyt ihmisiä jo lähes 10 000 vuotta sitten. Silloin Kaarela oli merenrantaa ja nykyinen Mätäjoki ’Kaarelanlahti’, johon Vantaanjoki laski. Merenpinta oli noin 25 metriä nykyistä korkeammalla, sillä maa ei ollut vielä ehtinyt kohota. Asukkaat tulivat alueelle kalastamaan ja metsästämään. Pääelinkeino lienee ollut kalastus ja hylkeenpyynti. Kaarelan kylä sijaitsi keskiajalla nykyisen Vaskipellon ja Kaarenmäen kohdalla, mutta käsitti niin nykyisen Kaarelan kuin Myyrmäen, Kaivokselan ja Silvolan alueet. Näillä paikoin on tehty myös merkittävimmät arkeologiset muinaislöydöt. Jönsaksen asuinpaikka Alueella tehtiin 1960–1990 luvuilla useita arkeologisia kaivauksia, kun kaupungistuminen levisi. Alueet piti kartoittaa tulevan rakentamisen alta pois. Merkittävin kivikautinen asutuspaikka on löytynyt Jönsaksen alueelta, nykyisen Myyrmäen juna-aseman kohdalta, joka oli alkujaan saari. Jönsaksen arkeologisissa kaivauksissa löytyi mm. 23 mesoliittisen ajan punamultahautaa käsittävä kalmisto. Luut olivat valitettavasti näistä haudoista ehtineet jo kadota, joten emme tiedä näiden ihmisten geneettisestä perimästä mitään. Kaivausten löytöluettelossa on noin 15 000 nimikettä, mm. purupihkaa, tuon ajan purukumia. Jönsaksesta on löydetty 70 kivikautista tulisijan pohjaa ja jopa mesoliittisen ajan kodan pohja. Asutusyksikön koko on tuohon aikaan todennäköisesti ollut noin 20-30 ihmistä, mikä on taannut luonnon antimien riittävyyden. Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto on esittänyt, että alueen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti tummaihoisia, mustatukkaisia ja sinisilmäisiä, ja tulleet nykyisen Venäjän suunnalta sekä meren yli nykyisestä Virosta. Kaarelassa useita asuttajia Jönsasta on asutettu useaan otteeseen. Paikalla on asuttu satojen tai jopa tuhansien vuosien ajan. Asutus ei ole välttämättä ollut yhtäjaksoista, mutta alue on asutettu aina uudestaan. Tyypillisiä alueelta löytyneitä kiviesineitä ovat erilaiset taltat ja kvartsinkappaleet, joita on käytetty terinä. Kivikauden jälkeen Kaarela asutettiin vakituisesti kampaja nuorakeraamisella ajalla noin 4000 vuotta sitten. Merellinen maisema oli siinä vaiheessa ehtinyt muuttua rauhallisemmaksi jokija järvimaisemaksi. Mätäjoen suisto on tuolloin ollut jo suojaisa ja ilmeisen otollinen asuinpaikka ja asukkaat levittäytyneet rantoja pitkin etelään, lähemmäs vetäytyvää merta. Asuinsijoja on löytynyt pitkin joen vartta niin Helsingin kuin Vantaan puolelta. Asutus on sijoittunut juurikin lähelle rantaa. Tältä kaudelta on eri puolilta Mätäjoenlaaksoa löydetty keramiikkaa, saviruukkujen palasia. Maanviljelys ei ollut vielä saapunut tuon ajan Kaarelaan. Tänäkin päivänä voi nähdä muinaisen rannan, joka on ulottunut lännessä Rukkilasta Malminkartanon tulevien peltojen reunamia juna-asemalle, idässä ohi Kannelmäen peruskoulun, Kanneltien ja Soittajantien suuntaisesti, kulkien Aurinkokallion ohi. Aurinkokallion hiekkarannalla on todennäköisesti katseltu laskevaa aurinkoa... Nuorakeraamista vasarakirveskulttuuria edustavat Jönsaksen nuoremmat löydöt sekä Silvolan löydöt. Mätäjoenlaakso kuivui pikkuhiljaa ja vanhaa merenpohjaa on alettu viljellä. Rantaniityille on ilmestynyt kotieläimiä laiduntamaan. Vantaanjoen uoman kääntyminen itään maankohoamisen vuoksi noin 4000 vuotta sitten johti Mätäjoen kuivumiseen, mikä on ilmeisesti vähentänyt jälleen asutusta pronssija rautakaudella. Meri on vetäytynyt yhä kauemmas, kalastus vaikeutunut. Tuolta ajalta on Rukkilanmäen pronssikautinen hautaröykkiö, mutta muuten löydökset ovat vähäisempiä. Rautakausi toi myös vieraita sotaisia kansoja Suomenlahdelle, mistä johtuen koko Uudenmaan rannikon asutus väheni. Jauri Varvikko Luento: Kaarelan muinaishistoria Jönsaksen esihistoriallisen asuinpaikan arkeologiset kaivaukset Myyrmäessä 1970-luvulla. Kuva Lauri Leppänen/ Vantaan kaupunginmuseo Kaarela-Seura järjestää luentosarjan Kaarelan historiasta. Viiden luennon sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan Kaarelan varhaiseen historiaan, kivikauteen, alueemme arkeologisiin löytöihin ja maantieteellisiin muutoksiin. Aika: Tiistai 19.3. klo 18-20 Paikka: Asukastalo Purpuri, Purpuripolku 6 Luennoitsijat: arkeologit Andreas Koivisto ja Mikael A. Manninen Ilmoittautuminen: Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittautumiset otetaan vastaan tulojärjestyksessä asukastalopurpuri@gmail.com Lisätietoja: Asukastalo Purpuri 050 324 4329 Tulevien luentojen ajankohdista ilmoitetaan erikseen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kaarela-Seura ry/Asukastalo Purpuri
4 6.3.2024 KAMPAAJA, JALKAHOITAJA, manikyristi, bussikuski, ratikan kuljettaja, kouluavustaja, huoltomies, rakennusmies, siivooja, päiväkodin opettaja, liikeapulainen, lähihoitaja, hoitoapulainen, manikyristi. Ilman heitä en tulisi toimeen. Eikä moni muukaan. Heistä moni on maahanmuuttaja, ei Suomessa syntynyt. Moni heistä on muuttanut kotinurkilleni kaukaa, opetellut suomen kielen ja asettunut tänne vakituisesti. Eikä elämä välttämättä ole heille kovin helppoa. Suomen Kansallisteatterin ison näyttämön näytelmä ”Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin” on hyvin merkittävä. Elina Hirvonen on yhdessä Ujuni Ahmedin kanssa muokannut Ujunin elämästä kirjan. Ohjaaja Satu Linnapuomi on dramatisoinut tekstin ja ohjannut siitä koskettavan näytelmän. Näytelmä on ravisteleva kertomus naisesta, joka on muuttanut Somaliasta Mogadishusta kolmevuotiaana Suomeen. Tie ihmisoikeusvaikuttajaksi on ollut monipolvinen. Ujuni Ahmed on organisoinut kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin selkeämpää lakia tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi. Hän on saanut PENin (kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö) sananvapauspalkinnon. Somaliasta kotoisin oleva tytöt elävät rankkaa kaksoiselämää. Perhepiirissä pitäisi elää niin kuin Somaliassa on eletty ja mieli palaa kuitenkin samanlaiseen elämään mitä koulutoverit ja muut ympärillä olevat nuoret elävät. Tyttöjä vahditaan ja heiltä vaaditaan Somali-yhteisöissä paljon enemmän kuin pojilta. Eikä kukaan selitä heille miksi. Näytelmä avaa katsojan silmät ymmärtämään miten yliolkaisesti suhtaudumme huivipäisiin tyttöihin ja nuoriin naisiin. Emme tiedä heidän elämästään mitään. Meillä ei ole aavistustakaan siitä millaisessa ristipaineessa he elävät. Näytelmä antaa eväitä uudenlaiselle suhtautumiselle, kannustaa muuttamaan ajatusmaailmaa. Kuvittelen – olen aina kuvitellut – olevani vapaamielinen ja suvaitsevainen. Liki kolmekymmentä vuotta sitten äitini joutui sairaalaan. Sisar soitti ja kertoi mitä oli tapahtunut. Seuraavana päivänä selvisi, että äiti on kolmen hengen huoneessa, kaksi potilaista miehiä ja osastolla useampi mieshoitaja. Mielessäni hieman jopa kauhistelin, onpa omituista. Miten äiti oikein pärjää? Äiti pärjäsi hyvin. Toinen potilaista oli kotoisin Nokialta, niin kuin äitikin. Ja mieshoitajat olivat päteviä ja ystävällisiä. uudet käytännöt olivatkin hyviä. Lakkasin hämmästelemästä miten miehiä ja naisia voidaan hoitaa samassa huoneessa. Lopullisesti opin arvostamaan osaavia maahanmuuttajia hoitokodissa, missä vierailin muutaman vuoden ajan hyvin usein. Tuntui että omaisena sain heiltä runsaasti tukea ja ystävällisyyttä. Ja sitä saivat myös hoitokodin asukkaat. Eivät he välittäneet vaikka hoitaja ei hallinnutkaan kaikkia suomen kielen sijamuotoja täydellisesti. Tärkeintä oli että he juttelivat. Ehkä kaiken selittää se että vanhoja ihmisiä kunnioitetaan monessa kulttuurissa paljon enemmän kuin meillä. Kliseemäinen selitys, mutta totta. Leena-Maija Tuominen Minä ja maahanmuuttajat www.tanotorvi.fi Helsinkiläinen, äänestä OmaStadin lähes 700 ehdotuksesta suosikkisi OmaStadin kolmannen kierroksen äänestys järjestetään 28.2.–17.3. Äänestettäviin ehdotuksiin voi nyt tutustua OmaStadi-sivustolla. Kukin asukas voi valita viisi mieluisinta 698 ehdotuksesta, joita kaupunkilaiset ovat esittäneet. Kaupunki toteuttaa suosituimmat ehdotukset. Osallistuva budjetointi on vakiintunut toimintatapa Helsingissä. Se innostaa kaupunkilaisia osallistumaan ja vaikuttamaan. OMASTADISSA äänestäjän on oltava vähintään 13-vuotias helsinkiläinen. Äänestää voi OmaStadin verkkosivuilla ja tietyissä Helsingin kaupungin toimipisteissä. – On mahtavaa huomata, miten kekseliäitä helsinkiläiset ovat. Syksyllä OmaStadissa saatiin ennätysmäärä ehdotuksia eri puolille Helsinkiä. Olen vakuuttunut, että toteutukseen etenevät ehdotukset tulevat ilahduttamaan laajasti. Helsinkiläiset ovat selvästi sitoutuneita kotikaupunkinsa kehittämiseen. Pian pääsemme äänestämään siitä, mitkä ehdotuksista toteutuvat, pormestari Juhana Vartiainen sanoo. Äänestämällä voi vaikuttaa omaan lähiympäristöön konkreettisesti Kaupunki teki päätöksen siitä, mitkä OmaStadin 1 626 ehdotuksesta etenivät äänestykseen. Kaikki ehdotukset on arvioitu OmaStadin reunaehtojen mukaisesti. Kaikkien hylättyjen ehdotusten yhteydessä on perustelut siitä, miksi ehdotus ei ole OmaStadin reunaehtojen mukainen. – Äänestettäviä ehdotuksia on paljon, joten jokainen löytää varmasti omalta alueeltaan itselleen viisi mieleisintä, joille voi antaa äänensä. Vaikuttamaan pääsee vielä äänestämisen jälkeenkin, sillä äänestettyjä ehdotuksia kehitetään toteuttamiskelpoisiksi yhdessä kaupunkilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa, kertoo OmaStadista vastaava kehittämispäällikkö Kirsi Verkka kaupunginkansliasta. Aikaisempien vuosien 2018–2019 ja 2020–2021 kierrosten aikana kaupunkilaiset ovat äänestäneet 119 ehdotusta toteutukseen. Ehdotuksista iso osa on jo toteutettu tai toteutumassa. Osa ehdotuksista on voitu toteuttaa nopeasti, osa vaatii mittavia suunnitteluja tai rakennustöitä. OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa tehdä osallistuvaa budjetointia yhdessä asukkaiden kanssa. Helsinki käyttää OmaStadin meneillään olevalla kolmannella kierroksella 8,8 miljoonaa euroa asukkaiden ehdotusten toteuttamiseen. Läntinen suurpiiri Läntisellä suurpiirillä ehdotusten toteuttamiseen käytetään 1 534 011€. Mene osoitteeseen omastadi.hel.fi, valitse parhaat ehdotukset ja äänestä. Sinulla on käytössäsi viisi ääntä. Tarvitset äänestystä varten verkkopankkitunnukset. Kaipaatko tukea äänestyksessä? Eikö sinulla ole verkkopankkitunnuksia? Saat digitukea tai voit äänestää näyttämällä henkilöllisyystodistusta Kaarelassa. Kannelmäen D-asemalla tiistaina 6.3. klo 11-13. Kahvitarjoilu. Klaneettitie 11. Puh: 050 446 6164 Kannelmäen palvelukeskuksessa torstaina 7.3. klo 10-12. Kahvitarjoilu. Urkupillintie 4. Puh: 09 310 44006 Yhteisötalo Lassilassa ma-pe klo 10-17 28.2.-15.3. välisenä aikana. Kaupintie 16. Puh: 09 310 73013. HELSINGIN kulttuurikeskuksissa Kanneltalossa, Malmitalossa, Stoassa ja Vuotalossa on alkanut vuoteen 2030 tähtäävä visiotyö, jossa suunnitellaan talojen tulevaisuuden palveluita. Visiotyö käynnistyi viime syksynä kulttuurikeskus Stoasta, ja Kanneltalossa työ alkoi kaupunkilaisia osallistavalla tapahtumalla 15. helmikuuta 2024. Visiotyön tavoitteena on kirkastaa neljän kulttuurikeskuksen rooli alueiden asukkaita monipuolisesti palvelevina ja alueiden kehitykseen myönteisesti vaikuttavina paikkoina. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat kulttuurikeskukset ovat vuosikymmenten aikana lunastaneet paikkansa tarjoamalla alueen asukkaille edullisia tai jopa maksuttomia taideja kulttuuripalveluita. Kaikissa kulttuurikeskuksissa saman katon alta löytyvät kulttuuripalvelut, kirjasto, työväenopisto, kahvila tai ravintola, ja useimmissa toimii myös nuorisolle suunnattuja tiloja ja palveluja. Visiotyö on osa kaupungin pitkän aikavälin strategiatyötä ja siihen liittyy myös talojen fyysisten tilojen uudistuksia: Kulttuurikeskus Stoan laajennus ja perusparannus alkaa näillä näkymin vuonna 2028, Kanneltalossa ja Malmitalossa 2030-luvun alussa. Vuotalossa on otettu uusia tiloja käyttöön jo tänä keväänä. Haluamme ymmärtää paremmin, mitä kulttuurikeskuksilta toivotaan tulevaisuudessa. Tavoitteemme on uudistaa palveluita niin, että asiakaskokemus paranee ja alueiden vetovoima vahvistuu. Kulttuurikeskuksilla voi olla tulevaisuudessa vieläkin vahvempi rooli eriytymiskehityksen Kaupunkilaiset päättävät kulttuurikeskusten tulevaisuudesta Kanneltalon 2030-lukua ideoitiin Kantsun kahveilla Elina Pentikäinen on Kaarelan oma Stadiluotsi STADILUOTSI Elina Pentikäinen on toiminut Kaarelan alueen koordinoijana marraskuun alusta. Stadiluotsina hän on toiminut kohta vuoden päivät. Kaupungilla hän on ollut töissä 15 vuotta. Aiemmin hän toimi Oulunkylässä kaupungin ylläpitämän asukastalon osallisuutta edistävänä koordinaattorina. Lisäksi hän on tehnyt alueellista yhteisötyötä ja yhdyskuntatyötä. Suoritin sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, mikä mahdollisti siirtymisen haastavampiin tehtäviin, Elina kertoo. Puistolasta kotoisin olevalle Elinalle Kaarelan alue on tuttu, sillä hän on ehtinyt olla töissä myös Helsingin kaupungin sosiaaliviraston aluetyön yksikössä Pohjois-Haagassa. Elina oli lisäksi perustamassa Kannelmäki-liikettä, joten monet kannelmäkeläiset ovat hänelle ennestään tuttuja. Pidän nykyisestä työstäni tosi paljon! Ihmisten yhteisöllisyys, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat lähellä sydäntä, Elina sanoo. Luotsina pääsen nyt näkemään osallisuutta kaupunginosatasolla. Aihepiiri on sama kuin ennenkin, mutta näkökulma eri. OmaStadi tärkeä Elina koordinoi Kaarelan alueen OmaStadia ja avustaa sen toteutuksessa ja äänestämisessä. Asukkaiden kannattaa osallistua OmaStadissa. Tämä on konkreettinen tapa vaikuttaa lähiympäristöön ja oman alueen hyvinvoinnin lisäämiseen. Joten äänestäkää! Stadiluotsit opastavat ja auttavat asukkaita myös monissa muissa kaupunkiin liittyvissä kysymyksissä; tukevat keskinäistä vuoropuhelua ja yhdessä toimimista. Auttavat osallistumaan, verkostoitumaan ja tuomaan ihmiset yhteen. Stadiluotsien tarkoitus on lisätä kaupunkilaisten osallisuutta, tasavertaista kohtaamista ja kykyä nähdä kaupunki muiden silmin. Stadiluotsit edistävät kaupunkilaisten osallisuuden moniäänisyyttä ja ovat toimialojen tukena asukkaiden osallisuuteen liittyvissä asioissa. Ottakaa yhteyttä. Elinan tavoittaa parhaiten sähköpostilla: elina.pentikainen@hel. fi tai puhelimitse 040 334 3297. Teksti Jauri Varvikko
5 6.3.2024 … JA MIHIN SUUNTAAN? Tätä kysyi aikoinaan Georg Ots laulussaan. Kyllä ihminen muuttuu. Vanhat ukot muuttuvat peikon näköisiksi. Nenä suurenee ja korvat pidentyvät. Usein nenänreijistä ja korvista tursuaa ajelemattomia karvoja. Ei siis mitään kaunista katseltavaa. Minulle kerrottiin, että olin parivuotiaana kysellyt isoäitini isältä hänen mahdollista peikkouttaan. Lienenkö satukirjasta nähnyt jotain vastaavaa. Kyllä tätejä nauratti. Jos olisin kysynyt tädeiltä jotakin yhtä hauskaa, olisikohan enää naurettu? Herrasmiehenä en voi sanoa, miten naiset muuttuvat. Annan muutaman apusanan: Kyöpelinvuori, luudalla lentämisen, kahvipannun, mustan kissan ja pääsiäisen. Oikea vastaus muutoksiin on ihon oheneminen ja gravitaatio, maan vetovoima. Vanhojen miehien vaivahan on tunnetusti se, että gravitaatio voittaa levitaation. Tässä asiassa ei ole mitään hauskaa. Olen sitä onnellista ikäpolvea, jolloin sai sanoa lähes mitä tahansa ilman että kukaan närkästyi tai pöyristyi. Nykyisin lähes kaikki on paheksuttavaa tai jopa kiellettyä. Ehkäpä ainoa ihmisryhmä, jota saa vielä melko vapaasti arvostella tai jopa laskea hyväntahtoista leikkiä on ja ovat poliitikot. Luonnollisesti tämä koskee ainoastaan Suomea. Kokemuksesta tiedän, ettei se poliitikkojenkaan arviointi aina helppoa ole. Kiitosta ei satele ainakaan kehumisesta. Kehuin ja ihastelin aikoinaan Sanna Marinia. Siitäpä alkoikin loka lentää. Hämmästyksekseni varsinkin naiset pillastuivat kehuista. Miksiköhän? Tunnen edelleenkin tarvetta kehua joitakin poliitikkoja. Nykyinen suosioni ja ihailuni kohde on liikenneministerimme Lulu Ranne. Korostan, että ihailuni on puhtaasti platonista. Siis sellaista, jota tunnemme vaikka filmitähtiä kohtaan. Lulu Ranteessa on jotakin sellaista, joka ilahduttaa varsinkin tällaista ikääntyvää hetero-setää. Älkää nyt hyvät tytöt alkako tästä syystä Lulua inhota. Ja vielä kerraten, Sanna Marin oli ja on maamme ehdoton ykkönen, samaa tasoa kuin Armi Kuusela. Armi Kuuselaan ihastuin jo olympiakesänä 1952. Ilolla ja ylpeydellä on todettava, että Orpo on vihdoin päässyt maapallomme suurmiesten sakkiin. Napoleon, tuo kaikkien kompleksien isä, hän oli 168 sentin mittainen. Orpo pesi hänet komeasti 168,8 cm pituudellaan. Stalin oli 165 cm mittainen kuten Leninkin. Putin kertoo pituudekseen 170 cm. Tosin uskallan epäillä, että mittauksessa on hieman vedetty kotiin päin. Suuri valtio, suuret toleranssit. Vääjäämättä tulee mieleen oma jo edesmennyt Ilkka Kanervamme. Hän mainitsi CV:ssään olevansa 400 metrin juoksun ennätysmies. Huima aika oli juostu Lokalahden urheilukentällä. Kun joku epäili asiaa, Lokalahdella järjestettiin uudelleenmittaus. Kentän rata todettiin 300 metrin mittaiseksi. Toinen ilon ja ylpeyden aihe, Orpoa ajatellen, olen ollut täysin väärässä. Kuvittelin, ettei hän hymyile lainkaan. Televisio kuitenkin näytti, että kyllä se hymykin oikeassa porukassa irtoaa. Lähetys tuli jostakin Euroopan isojen patukoiden kokouksesta. Meidän Petterimme hymyili naama kiiltävänä ja suu jakoavaimena korvasta korvaan ulottuvaa kestohymyä. Oikeassa seurassa seura tekee kaltaisekseen. Toivonkin, että hän säilyttää iloisen ilmeensä myös eduskunnassa. Silloin sinne jäisi yksi ainoa kestomököttäjä AnnaMaja Henriksson. Hänkin aikoo lähteä Brysseliin. Ties vielä hänkin siellä maailmalla hymyilemään oppisi. Politiikassa ei naureskelu juuri arvostusta saa. Antaapa katsoa, kuinka näissä kevään lakkoneuvotteluissa käy, kuka voittaa, kuka korjaa potin. Järjestöihmiset ovat leikittömiä kovanaamoja. Tulee muistaa, mikä on järjestöjohtajien tärkeysjärjestys neuvotteluissa: 1. oma etu, 2. liiton etu, 3. puolueen etu, 4. isänmaan etu, 5. maapallon etu, 6. jäsenistön etu, mikäli rahaa jää... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Muuttuuko ihminen? Kannelmäen kirkon seurakuntakeskus puretaan Asemakaavamuutosta valmistellaan KANNELMÄEN KIRKON TONTILLE , osoitteeseen Vanhaistentie 6, suunnitellaan kaavamuutosta. Suunnitelmassa kirkkoon liittyvä suorakulmainen siipirakennus (seurakuntarakennus) puretaan ja tilalle rakennetaan olemassa olevan rakennuksen kokoinen ja sitä arkkitehtuuriltaan jäljittelevä uudisrakennus. Uudisrakennukseen on suunniteltu sijoitettavan seurakuntatilojen lisäksi asuntoja. Asuntojen pihatilat on suunnitelmassa sijoitettu seurakuntarakennuksen lounaispäätyyn. Suunnittelun tavoitteet ja alue Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Vanhaistentie 6:n tonttia nro 33127/4. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan huonokuntoisen seurakuntarakennuksen purkaminen ja korvaaminen nykyistä rakennusta muistuttavalla uudisrakennuksella. Tavoitteena on, että kirkkolailla suojellun Kannelmäen kirkon rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot eivät heikenny muutoksessa. Kirkkosali ja kirkkopiha säilyvät nykyisellään. Kannelmäen kirkon seurakuntarakennus on rakennusteknisesti elinkaarensa päässä. Osa rakennuksen tiloista on jouduttu poistamaan käytöstä vuonna 2015, mm. sisäilmaongelmien takia. Tehtyjen korjaustoimenpiteiden ja selvitysten mukaan rakennuksen korjaaminen olisi erittäin haastavaa. Seurakunnallisessa käytössä olevien tilojen tarve on pysyvästi vähentynyt ja siksi toimitilojen korjaaminen alkuperäiseen laajuuteen ja käyttötarkoitukseen ei ole tarkoituksenmukaista. Uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohtana on nykyisen seurakuntarakennuksen kaltainen eleetön, suorakaiteen muotoinen rakennus, joka toimii neutraalina jalustana kirkolle. Uudisrakennuksen julkisivukäsittelyssä pyritään rauhalliseen vaikutelmaan. Seurakuntarakennuksen räystäskorkeus säilyy lähes ennallaan ja rakennukseen suunnitellaan viherkattoa. Seurakuntarakennuksen ja kirkkosalin nivelosaan tehdään esteetön ja arvokas kulkureitti. Suunnitelmissa uudisrakennus on sijoitettu purettavan rakennuksen paikalle. Seurakuntatilat sijaitsevat koillispäädyssä lähempänä Vanhaistentietä ja asuintilat uudisrakennuksen lounaispäädyssä, jonka läheisyyteen osoitetaan myös asunnoille pihatiloja. Osallistuminen ja aineistot Suunnitelmien ja kaavamuutoksen lähtökohtien esittelyvideo on katsottavissa kolmen kuukauden ajan Helsingin kaupunkiympäristön Youtube-kanavalta osoitteessa https://bit.ly/kymp-youtube. Osallistumisja arviointisuunnitelmaan ja viitesuunnitelma-aineistoon voi tutustua 8.3. asti verkkosivuilla https://www.hel. fi/suunnitelmat sekä Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki. Avoinna ma-to klo 8–20, pe klo 8–18 ja la klo 10–16. Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu palvelee puhelimitse numerossa 09 310 22111 ja verkossa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/yhteystiedot. Myös suunnittelijaan voi olla yhteydessä. Yhteystiedot löytyvät suunnitelmasta. Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun https://kartta.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta pyydetään esittämään viimeistään 8.3.2024. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja laaditaan kaavaehdotus. Kaavoituksen etenemisen vaiheet ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu suunnitelman viimeisellä sivulla. Vaikutusten arviointi Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja liikenteeseen ja laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kaupungin asiantuntijat sekä tarvittaessa muut viranomaiset ja osalliset. Suunnittelun taustatietoa Korttelialue on yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta. Voimassa olevassa asemakaavassa (1966) alue on merkitty kirkon ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A3 ja A2. Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY, Kannelmäen kirkko) ja suojeltu kirkkolain nojalla vuonna 2004. Kannelmäen kirkon seurakuntarakennuksen korjaustarpeiden selvitys tehtiin vuonna 2016 ja rakennushistoriaselvitys vuonna 2018. Vuonna 2019 Museovirasto antoi lausunnon seurakuntarakennuksen purkamisesta ja uuden rakentamisesta, jonka pohjalta Kirkkovaltuusto päätti vuonna 2020 seurakuntarakennuksen suojelun purkamisesta ja uuden rakennuksen rakentamisesta. Tontilla sijaitseva Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema neliömäinen, 30 metrin korkeuteen kohoava kartion muotoinen Kannelmäen kirkko edustaa 1960-luvun arkkitehtonisesti korkeatasoista ja teknisiltä ratkaisuiltaan ennakkoluulotonta kirkkorakentamista. ehkäisemisessä, sanoo kulttuurin ja vapaaajan toimialajohtaja Juha Ahonen. Jokaisella kaupunginosalla on oma identiteettinsä, jonka vahvuuksia haluamme tukea ja hyödyntää kulttuurikeskusten palveluiden sekä niiden sisäja ulkotilojen kehittämisessä. Siksi korostamme visiotyössä paikallisten asukkaiden, yhteisöjen, yritysten ja henkilöstön näkemyksiä. Tässä projektissa suunnittelemme tulevaisuutta poikkeuksellisen laajasti yhdessä, mikä on erityisen innostavaa, kulttuurijohtaja Mari Männistö jatkaa. Visiotyö käynnistyi Itä saa mitä tilaa -teemalla syksyllä 2023 Stoassa. Siellä järjestettiin mm. Tulevaisuuslaboratorio-tapahtumakokonaisuus, jossa alueen asukkaat kutsuttiin mukaan visioimaan tulevaisuuden Stoaa. Kerätyn tiedon perusteella kaupunkilaiset pitävät jatkossakin tärkeänä sitä, että monipuolista vapaa-ajan toimintaa löytyy läheltä kotia. Tehdään Kantsusta fantsumpi – kaupunkilaiset kutsuttiin ideoimaan Kanneltalon tulevaisuuden suunnittelu starttasi Kantsun kahveilla torstaina 15. helmikuuta, kun ääneen pääsivät kaikki Kanneltalon toiminnasta kiinnostuneet kaupunkilaiset. Tapahtumassa osallistujille tarjottiin iltapalaa, ja he pääsivät kierrokselle talon salaisimpiinkin sopukoihin. Kannelmäkeläiset pääsivät ideoimaan, millainen Kanneltalo palvelisi alueen asukkaita parhaiten 2030-luvulla. Henkilökuntamme oli paikalla keskustelemassa asukkaiden toiveista ja odotuksista, ja osallistujien oli mahdollista täyttää myös verkkokysely, josta kerättävän tiedon perusteella Kanneltalon tulevaisuuden visiota lähdetään hahmottelemaan, Mari Männistö kertoo. Verkkokysely on avoinna maaliskuun loppuun asti Kanneltalon verkkosivuilla. Kevään 2024 aikana myös alueen toimijoita ja kumppaneita kutsutaan osallistumaan alueellisten kulttuurikeskusten visiotyön suunnitteluun. Tämän jälkeen kerättyä tietoa kootaan yhteen, ja sen pohjalta luodaan alustava malli kulttuurikeskusten uudeksi palvelukonseptiksi. Syksyllä 2024 järjestetään vielä muun muassa visiotyöpajoja, joissa palveluja ja tiloja työstetään ja kehitetään. Tavoitteena on, että kulttuurikeskusten yhteinen visio on saatu kiteytetyksi kevääseen 2025 mennessä, jonka jälkeen sen toteuttaminen kulttuurikeskuksissa alkaa. Kaupungin kumppanina palvelumuotoilua tekemässä on suunnittelutoimisto Pentagon Design. Teksti ja kuva: Helsingin kaupunki Vanhan seurakuntarakennuksen tilalle rakennetaan nykyisen rakennuksen kokoinen ja sitä arkkitehtuuriltaan jäljittelevä uudisrakennus.
6 6.3.2024 Suomi suurvaltojen ristiaallokossa Juhani Suomi, Kuin lastu laineilla itsenäisen Suomn turvallisuuspolitiikan alkutaival 1918-1925. Vastapaino 2023 PITKÄN PÄIVÄTYÖN virkamiehenä ulkoministeriön palveluksessa tehnyt ja sittemmin Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan historiantutkijana ansioitunut Juhani Suomi kertoo saaneensa idean kirjan kirjoittamiseen kuultuaan, että ”isojen poikien piirissä oli tehty vankka päätös: Suomi viedään Natoon vaikka mikä olisi. Kaikkia keinoja oli tarkoitus käyttää estoitta.” Taustalla oli alleviivattu ajatus jatkuvasta idän uhkasta, vaikka tosiasiassa Suomen suuriruhtinaskunta oli elänyt pitkän rauhan kauden Venäjän suojassa ja noussut /nostettu kansankunnaksi kansakuntien joukkoon. Tämä herätti Juhani Suomessa ajatuksen tutkia miten Suomi oli aiemmin menetellyt, kun se on uskonut tarvitsevansa ulkopuolisten valtioiden antamaa turvaa. Toisaalta se herätti myös miettimään millainen uhka todellisuudessa oli. Neuvosto-Venäjää kuvattiin savijaloilla seisovana jättiläisenä, jota pidettiin niin heikkona, että vasta itsenäistynyt ja sisällissodassa voimavaransa kuluttanut Suomi kuvitteli valtaavansa Itä-Karjalan. Kenraali Carl Gustaf Mannerheim oli jopa valmis kukistamaan Pietarin ja palauttamaan Venäjälle keisarivallan. Sotilaallista turvaa etsiessään Suomi ajautui ensin Saksan siirtomaaksi, mistä asemasta sen pelasti vain maailmansodan lopputulos ja Saksan keisarikunnan kukistuminen. Jatkossa tukea haettiin Saksan entisiltä vihollisilta Englannilta ja Ranskalta. Tämäkin yritys meni pieleen, kun Lontoo ja Pariisi käänsivät kelkkansa ja pitivät tärkeämpänä kauppasuhteiden avaamista Moskovan kanssa. Seuraavaksi liittolaisia etsittiin Ranskan tukemista reunavaltiosta, joista Puola oli sotilaallisesti vahvin ja erityisen kärkäs ja arvaamaton poliittisissa otteissaan. Suomen eduskunta lopulta hylkäsi ns. Varsovan sopimuksen keväällä 1922 ja samalla kaatoi sitä ajaneen hallituksen. Vaihtoehdot kävivät vähiin. Katseet kääntyivät Ruotsin puoleen, vaikka suhteita rasittikin kiista Ahvenanmaasta. Ruotsin ulkoministeri menetti jopa paikkansa, kun esitti harkittavaksi Ruotsin ja Suomen puolustuksellisen yhteistyön mahdollisuutta. Suomessa reunavaltiopolitiikan kannattajat havittelivat yhä paluuta entiseen. Saksan uskolliset ystävät hoitivat yhteyksiä Berliiniin upseerien kouluttamista varten. Kansainliiton suojaan turvautuminenkin osoittautui pettymykseksi. Länsivalloilta ei ollut saatavissa tukea myöskään aseelliseen varustautumiseen. Moskovaan suhteiden rakentamisen esteenä oli yhä elävät haaveet Karjalan liittämisestä Suomeen. Juhani Suomi toteaakin, että lähes seitsemän vuoden aikana itsenäinen Suomi oli turvallisuuspolitiikkansa rakentamisessa kuin lastu laineilla, jota suurvaltojen omien etulaskelmien puhurit heittelivät miten sattui. Lisäksi koko yhteiskunta oli sekaisin. Puolueet jakautuneita. Armeijaa ja suojeluskuntia repivät sekä sisäiset että kieliriidat. Yhtenäisen kannan muodostaminen turvallisuuspoliittisesta linjasta osoittautui mahdottomaksi. Kirjansa saatesanoissa Juhani Suomi mainitsee, että tarkoituksena on jatkaa aiheen tutkimusta ulottaen sen pitkälle 1930-luvulla. Ikuisena pessimistinä hän ei usko vaikuttavansa teoksellaan NATO:sta käytävään keskusteluun, päätöksistä puhumattakaan. ”Tähän ikään olen toki oppinut, ettei suomalainen päättäjä juuri lue muuta kuin korkeintaan päivän ”totuuden torven”. Parin asian hän toivoo kuitenkin jäävän lukijan mieleen. ”Ensinnäkin sen, että turvallisuuspolitiikka ei ole moralisoivaa tunteilua, ei lapsenuskoista toiveajattelua eikä härkäpäisyyttä”. Toiseksi hän mainitsee J.K.Paasikiven poliittisena oppi-isänään pitäneen vanhasuomalaisten poliittisen johtajan, valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmarin korostaneen, ”että kansa, joka kytkee kohtalonsa toisen kansan taisteluihin, luopuu samalla oikeudestaan viettää itsenäistä elämää.” Nämä kaksi Juhani Suomen painottamaa ajatusta eivät ole todellakaan uponneet nykypäättäjien mieleen ulkoja turvallisuuspoliittisia päätöksiä pohtiessaan ja päättäessään. Toistetaan samat virheet, joita edelliset päättäjät olivat tehneet luottaessaan sokeasti ulkopuoliseen apuun ja turvaan ja pysähtymättä edes rehellisesti analysoimaan mikä tai kuka meiiä uhkaa, vaikka sotilasasiantuntijatkin toteavat, ettei meitä välittömästi mikään uhkaa, niin silti viholliskuvana syötetään Venäjää ”perivihollisena”. Samalla vaietaan miten kohta itsenäisyytemme tunnustamisen jälkeen Akateeminen karjala-Seura alkoi kerätä vapaaehtoisjoukkoja Itä-Karjalasn liittämiseksi Suomeen ja siten toteuttamaan”SuurSuomi haavetta”, jota perusteltiin vetoamalla heimosukulaisuuteen ja turvallisen rajan luomisella Laatokan-Äänisen-Pohjanlahden linjalla. Itse toivoisin, että nimenomaan kansamme kohtaloista päättävät poliitikot lukisivat ajatuksen kanssa Juhani Suomen teoksen ja pohtisivat ja vertailisivat nykytilanteen esiin nostamia kysymyksiä ja niiden johdosta tehtävien päätösten merkitystä kansamme elämään ja kohtaloon. Valtamedia näyttää päättäneen vaieta Juhani Suomen kirjasta. Ilmeisesti pitäen sen liian kipeästi muistuttavan edellisten sukupolvien päättäjien virhearvioinneista ja päätöksistä, kun nyt ollaan tekemässä samoja virhearviointeja ja päätöksiä uudelleen. Oiva Björkbacka TUPAKKA ON meille ihmisille maailmanlaajuisesti tuttu aine. Sitä myydään miljoonittain ympäri maailmaa joka päivä. Sen sanotaan olevan vaarallista, epäterveellistä, myrkyllistäkin. Kuin huume, jonka myynti on kuitenkin sallittua. Miksi? Tupakkateollisuus on maailman suurimpia teollisuuden aloja. Valtava liiketoiminta kaikkialla maailmassa. Levittää myrkkyä, sairastuttaa tuhansia ihmisiä, myös Suomessa. Miten se on mahdollista, sallittua? Tupakkateollisuuden asemaa, vaikutusta erityisesti Suomessa on jo 35 vuoden ajan tutkinut, selvittänyt Helsingin Yliopiston professori Erkki Aurejärvi, itsekin aikoinaan tupakoitsija. Aurejärvi on kirjoittanut lukuisia kirjoja, artikkeleita, käynyt oikeudenkäyntejä tupakkaasiasta, ennen kaikkea tupakkateollisuuden tupakan haittoja kieltäviä, väheksyviä kannanottoja vastaan. Erkki Aurejärven uusi, erittäin mielenkiintoinen kannanotto tupakka-asiaan on tuore romaani ”Pimeyden Sydän” (Condictio Oy), 305 s. Romaanin mielenkiintoisen luettavaan asuun on sisällytetty maailmanlaajuinen tupakkateollisuuden historia kansainvälisten keskustelujen, suunnitelmien kautta unohtamatta Suomen tupakkateollisuuden osuutta. Keskusteluissa niin USA:ssa kuin Suomessakin ollaan huolestuneita tupakan vastaisista, lisääntyvistä mielipiteistä. Suomeenkin puuhataan erityistä tupakkalakia! Aurejärvi osoittaa ”hauskasti” miten Suomessa löytyi lääkäreitä ja oikeusoppineita eri tuomioistuimissa, jotka lahjusten vuoksi tai tyhmyyttään kielsivät tupakan haitalliset vaikutukset. Oikeusoppineet olivat ”laiskoja, tyhmiä, pölkkypäitä” luonnehtii kollegoitaan professori Erkki Aurejärvi. Aurejärven kirja ”Pimeyden Sydän” on herkullista luettavaa. Pekka Hurme Tappaako tupakka? Poliiseja ja murhia • ALEPA Malminkartanon aukio • ALEPA Sitratori • ASUKASTALO PURPURI • D-ASEMA KANNELMÄKI • K -MARKET Maununneva • K -MARKET Sitratori • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, Maununneva • KANNELTALON KAHVILA • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Kannelmäki, Malminkartano, P-Haaga, Pitäjänmäki) • LEEVI KANNELMÄKI • LÄÄKÄRIASEMA HEELA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • RAVINTOLA BRITANNIA • S -MARKET KAIVOKSELA TANOTORVEN jakelupisteet: KALE PUONTI on kirjoittanut jo aiemmin viisi rikosromaania, nyt ilmestynyt Joni (”Joni”, Bazar, 301 s) on kuudes ja aihepiiriltään jatkoa edellisille. Kirjoittaja Kale Puonti on eläkkeellä oleva poliisi Helsingin poliisilaitokselta. Kaikki kirjat käsittelevät tavalla tai toisella kirjoittajalle tuttua aihepiiriä ja ympäristöjä. Kale Puonnin ”Joni” palkittiin Vuoden Johtolankatunnustuspalkinnolla. Joni tuo esille Helsingin jengirikollisuutta, ulkomaalaissyntyisten elämää ja monenlaista elämän kirjoa. Sujuvasti kirjoitettu teos kuvaa osuvasti poliisilaitoksen ja poliisien sisäisiä suhteita. Poliisien sisäiset keskustelut, asenteet maahanmuuttajiin, puhdas rasismi tulee kahvipöytäkeskusteluissa henkilöistä riippuen suoraan tai peitetysti esille. 300-sivuisen kirjan sisällöstä paras osa ovat kuvaukset poliisien keskinäisistä väleistä, laitoksen sisäisistä valtasuhteista, hierarkiasta, pomotuksista. Tapahtumiltaan Joni on tavanomainen jännityskirja. Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä löydetään ammuttuina. Onko jengien välinen sota alkamassa? Poliisien tutkintaan tulee kuitenkin aivan uusia tutkintalinjoja. Ökyrikas purjeveneilijä on pitänyt veneellään Helsingin satamalaiturissa omia hauskoja kesäisiä pirskeitä, joissa ovat iloa tuoneet niin naiset kuin huumeetkin. Ylimielinen herraspoika kytkeytyy laajempaan huumerikollisuuteen. Veneellä vieraita ilahduttanut nainen taas siivoaa päätyökseen Pasilan poliisilaitosta. Tämä sivujuonne on kirjan epäuskottavin. Se on myös lukijalle aika helppo ratkaisu, johon liittyy voimakkaan rasistisen poliisin ase. Syyllisten selvittämisessä poliisilla on välillä hommat pahasti hukassa, eri tutkintalinjoja on riittämiin kuten myös asioiden ratkaisijoiden mielipiteitä. Poliisien keskustelut työpaikalla Pasilassa ovat herkullisen kuvaavia. Loppuratkaisu on epäuskottava tai sitten poliisien tyhmyyttä korostava. Poliisi vahtii, mutta pääepäilty karkaa! Helsinkiläiselle lukijalle Joni tarjoaa monipuolisen kattauksen Helsingin eri kaupunginosiin, vähän Helsingin maalaiskunnassa, Vantaallakin poiketen. Sujuvaa luettavaa: Joni. Pekka Hurme Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. Tässä tulee hyvä lehti!
7 6.3.2024 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 15 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin ja julkisiin tiloihin. kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Toisinajattelija To isi naj att eli ja Juhlakansalaiset, ”jubiladot”, keitä he ovat? ESPANJASSA MUKAVASTI NIMITETÄÄN eläkeläisiä jubiladoiksi, juhlituiksi. Ja onhan se juhlimisen aihe että on päässyt korkeaan ikään, kaikki eivät pääse. Koska vanhat ovat luoneet sen hyvinvoinnin josta nyt nautitaan ja koska heillä on perspektiiviä maailman muutokseen enemmän kuin nuorilla. Suomessa vanhojen asia on toisin. Vanhuksia ei kunnioiteta pätkääkään. Tiellä ovat mokomat ja rasitteena. Vanhuksia on liikaa, mutta onneksi pian niistä eroon pääsee. Kun suuret ikäluokat ovat poistuneet, on poistunut ongelmakin. Tosin tulee toisiakin mutta vähemmän. Jos mietitään sitä mikä erottaa meidät kansoista jotka kunnioittavat vanhempia ihmisiä, yksi asia on aivan ratkaiseva. Ja se on kulttuurimarksismi. Sen vaikutus on ollut vahvempi meillä kuin muualla. Kulttuurimarksismiin kuuluu vanhojen arvojen lokaan veto. Ja vanhempien kunnioittaminen oli yksi keskeisistä arvoista. Miksi menitte sotaan, taistelitte ystävällistä neuvostovaltaa vastaan? Oma vikanne jos kehossa on nyt sirpaleita ja jäseniä puuttuu. 50 vuotta sitten Keskeinen muutos tapahtui 50 vuotta sitten. Siihen asti lastenlippu ei oikeuttanut istumapaikkaan Helsingin busseissa. Lastenlipulla sai toki istua mutta paikka piti luovuttaa aikuiselle jos bussi alkoi tulla täyteen. Mutta sitten viisaat edistykselliset voimat keksivät että voi lapsillakin olla väsy. Keksittiin ettei paikkaa tarvitsekaan luovuttaa. Näin saavat naiset seistä nakkimakkaran paksuisten suonikohjujensa kanssa. Jos kohtu on laskeutunut toistuvien raskauksien tähden, niin välikö hällä. Jos mies on puolustanut maata maaten kylmässä sohjossa ja palelluttanut kalleimpansa niin välikö silläkään. Vaikka sotasankarilla olisi tekojalka tai sirpale aivoissa aiheuttamassa jatkuvaa päänsärkyä niin hyvin joutavat seisomaan koska lapsella voi olla väsy koulun jälkeen. Aikuisilla voi olla katkokävelyoire diabeteksen takia tai selkävika taakkojen nostelun seurauksena mutta mitäs väliä, voi lapsellakin olla väsy. Sanotaan että onhan invalideille ja vanhuksille pari paikkaa. Nyt on vaan niin että niitä paikkoja ei ole montaa ja tunnen ihmisiä jotka eivät halua myöntää olevansa vanhuksia tai invalideja, saati että haluaisivat todistella sitä koko bussin kuullen. Joskus ennen vanhaan saattoi vielä kuulla paikkaa vaadittavan. Mutta ne äänet vaikenivat pian kun vastalauseita, kuten vaikka ”painu akka honkanummelle”, alkoi kuulua. Nykyisin ei jenginuorilta moni uskalla enää paikkaa tivata. Näin on kasvatettu mulkerot Pikkumulkeroiden kasvatukseen ei riitäkään yksi sukupolvi vaan tarvitaan kaksi sukupolvea. Se ensimmäinen joka pitää aikuisia tyhmempinä ja vähäarvoisempina kuin omaa ikäluokkaa ja sitten omat perilliset, joita pitää puolustaa opettajien mielivaltaa vastaan. Meidän Herkko saa tehdä mitä haluaa, kertovat vanhemmat. Ja Herkko vahvistaa taustalta, ”koska minä haluan”. Ja joka lause onkin puhuttelevasti valittu tärkeäksi mainoslauseeksi. ”Älä kysy muilta mitä sinulta vaaditaan, vaan kysy itseltäsi mitä SINÄ haluat”, on nykyajan iskulause, Kennedyn ajoilta mutta hiukan muunneltuna. Suomen jubiladoja ovat maahanmuuttajat joiden hyvinvointiin pitää resurssit kohdistaa ja toisekseen keskenkasvuiset jotka saavat itseohjautuvasti kasvaa niin kieroon kuin vain haluavat. Esko Karinen TEHDÄÄN SE NYT SELVÄKSI: en ole minimalisti. Millään elämän osa-alueella. Tämä ei yllätä lähipiiriäni tai ketään, joka on käynyt luonani kylässä. Sisustuslehdistä tuttu, tavaroista riisuttu, hillityllä beigellä sisustettu koti ei ole minun kotini. Pidän kirkkaista väreistä. Tykkään värikkäistä tekstiileistä ja kodin täytyy näyttää kodikkaalta. Kirjoja ostan säännöllisesti ja kirjahyllyssä on ahdasta. En ole minimalisti myöskään sisäisesti, sillä mottoni on ”mieluummin överit kuin vajarit”. Yin-jooga on minulle aika haastava harrastus siinä mielessä, että siinä pitää osata säädellä voimiaan ja venytellä vain juuri oikea määrä, ei liikaa. Aikuiselämäni keskeinen tavoite on ollut löytää keskitie ja tehdä asioita sopivasti. Ei aina täysillä, ei liian hiljaakaan vaan sopivasti. Todella vaikeaa! Olen herkästi innostuvaa sorttia eikä pitkäjänteisyys ole ydinosaamisalueitani. Olen huomannut, että elämäni on sellaista hidasta valssia minun ja ihanneminäni kanssa. Ihanneminä on se, joka hommaa harvinaisen käsityöinnostuksen saatuaan ompelutarvikkeita vähän isommallekin porukalle. Olisihan hirveää, jos virkkuulanka loppuisi kesken. Ihanneminäni on innokas ja intohimoinen kokki, jolla on paljon keittokirjoja ja Instagramista tallennettuja ruokaohjeita, uusia ruokia alati kokeileva huippukokki. No, totuushan on, että minä olen enemmänkin kova syömään kuin kokkailemaan. Ja toisaalta, puoliso on hyvä kokki, joten mitäpä sitä omia käsiä likaamaan. Ihanneminäni on ihminen, joka ei väsy vaan toimii hyödyllisesti kaiken valveillaoloaikansa. Onnistuu kaikessa tekemisessään, osaa ehostaa itsensä kauniisti vähällä vaivalla, pukee itsensä ja perheensä valkeisiin pellavavaatteisiin ja on intohimoinen oikealla tavalla. Ihanneminä ei siis purskahtele niin kuin minä. Minä olen ihminen, joka tekee kausittain erilaisia asioita eri volyymeilla. Olen idearikas ohjelmatoimisto, joka on joskus on menossa koko ajan ja tuiskahtaa perheenjäsenille, jotka kohteliaasti ilmoittavat passaavansa menot ja haluavansa olla kotona ihan rauhassa. Toisaalta olen ihminen, joka voi lukea kolme päivää yhtä soittoa hyvää kirjaa, elleivät arjen velvollisuudet keskeyttäisi. Muistan kärsineeni suoranaisesta tylsyydestä viimeksi ollessani 12-vuotias. Minulla on ollut vuosia jo salainen haave, jota ajattelen silloin kuin tuntuu että maailma painaa päälle enkä kykene vastaamaan kaikkiin ilmoille heitettyihin vaatimuksiin. Haaveilen nimittäin mittatilaustyönä teetetystä, harmaansävyisestä liituraitaisesta asukokonaisuudesta. Siihen kuuluu kynähame, suorat housut, liivi ja jakku. Näen mielessäni itseni pukeutuneena liituraitahousuihin, valkoiseen kauluspaitaan, liiviin ja henkseleihin. Paukuttelisin niitä henkseleitä sellaisen vanhan ajan patruunan tyyliin. En tiedä, mistä viehätykseni tähän liituraitaiseen unelmaan tulee. Se on aika kaukana perusolemuksestani farkkujen ja villatakkien maailmasta. Ehkä se on kaipuuta rauhallisen jämäkkään päätöksentekoon. Tyylillä. Olen tunnistanut ihanneminän monen vahvuuden olevan sukuni naisten vahvuuksia. Sellaisia, joita minulla ei ole. Eikä oikein ole kärsivällisyyttäkään ollut opetella niitä. Moni ihailemani ihanneminän ominaisuus on suoraan sosiaalisen median influensserien ja mainosten kuvastoista. Asioita, jotka eivät tiedostaen kuulu arvojeni kärkipäähän, mutta joita näemmä tiedostamattani haluaisin. Ihanneminä on saavuttamaton ihanne, jota kohden en vakavissani pyri. Olen onnellinen omissa nahoissani, ja oppinut jo aika hyvin ymmärtämään omia mielenliikkeitäni ja toimintatapojani. Purskahteleva ja pursuileva minä on totisinta totta. Osaan olla joistakin omista vahvuuksistani kiitollinen. Ikä on tehnyt tehtävänsä: on helpompaa olla oma itsensä kuin esittää jotain muuta kuin on. Tai mistä sitä tietää, ehkä tulen sinua vastaan joku päivä liituraitapuvussani Sitratorilla. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Ihanneminä tarvitsi sen tavaran, en minä Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Varaa ilmoitustilasi Tanotorveen! Seija Kuoksa P. 010 320 6663, 045-132 3828 seija.kuoksa@eepinen.fi Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS 27.3.2024 klo 13 alk. Kaarelantie 86 kerhohuoneella. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Johtokunta Hannamari Sisustus • Ompelupalvelut • Tekstiilisuunnittelut Tutustumistarjous kaupan päälle! www.hannamarisisustus.fi P. 0405838206 Taidemaalarinkatu 7 C 1, 00430 Helsinki
TILAA NOUTO: p. 09 2418 770 PESULA Räsymatot alk. 50 €/m 2 TÖÖLÖNTULLIN T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla Vesipestävät untuvatakit info@ttpesula.fi • www.ttpesula.fi ILMAINEN NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) tilauksen ollessa yli 100 € Muuten kuljetus vain 10 € sis. nouto & palautus Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa asukastaloon! Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Kaarela-Seura ry:n jäsenilta torstaina 4.4. klo 17-19 Asukastalo Purpurissa KAARELA-SEURA RY JÄRJESTÄÄ Kaarelan asukkaille torstaina 4.4. klo 17-19 jäsenillan Asukastalo Purpurissa, Purpuripolku 6. Ohjelmassa musiikkia, keskustelua, kahvittelua, pientä purtavaa ja tutustumista asukastalon tiloihin ja toimintaan. Tule keskustelemaan aluettamme koskevista asioista ja vaikuta. Tilaisuus on kaikille avoin. Voit liittyä tapahtuman yhteydessä seuran jäseneksi, jos haluat. Jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa. Tervetuloa!