Tanotorvi-lehti 03/2016 - Lehtiluukku.fi

No 3 16.3.2016 • 52. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Porrassiivoukset edullisesti ja ammattitaidolla! Takuuvarmasti hyvä palvelu yli 35 vuoden kokemuksella! HESA PORRASSIIVOUS OY P. 050 505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.? Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Markku Hakala kiinteistönvälittäjä LKV, KTM 040 486 1986 markku.hakala@kotijoukkue.? Asunnollesi paras näkyvyys = Asunnollesi paras hinta la 19.3.2016 klo 15 Kanneltalo Klaneettitie 5, Helsinki LIPUT alk. 27, 50 €/25, 50 € Musiikkikomediaa tähdittää Juha Veijonen Pirkkolan 150 lahjaa Heikki ja Seija Pirhonen asuttavat yhtä niistä Kaarelan kouluverkko muutoksessa Asukkailla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Kaksi naista Paloheinän niityllä Maailman tilanne heijastuu Sinikka Lintukankareen töissä. Bosnian sodan tuhon vaikutukset kuvastuvat maalauksen kasvottomissa lapsissa.
2 16.3.2016 Bök i Kårböle DET KÄNNS SOM om mycket i samhället knakar i fogarna just nu. Flera fall av av oärliga tillvägagångssätt har uppdagats. Nu hjälper det inte att peka ? nger till Volkswagen mer och känna oss bättre än dem, vi som är så ärliga i Finland, utan det är bara att ta skeden i vacker hand. Våra bildäck från Nokian Renkaat har också varit manipulerade för att öka marknadsandelarna och skapa en image av en testledare. Vi som konsumenter blir manipulerade på så många sätt idag. Politikerna försöker få oss att samlas kring ett samhällsfördrag, som för fokuset på besparingar, nedskärningar och styrning uppifrån. Allt det som är demotiverande, oinspirerande och begränsande. Det som får mänsklig kreativitet att krympa ihop och torka in. När skall vi förstå att ta tillvara på den kunskap och visdom som ? nns bland människorna både som konsumenter och medborgare? Vi är allt högre utbildade, men blir ännu behandlade som passiva mottagare. Den tiden är ohjälpligt förbi. I gillet får vi post från Helsingfors stad som inbjuder till diskussioner och engagemang, bra så. Leder det till att vår röst verkligen blir hörd? Tror vi på att tjänstemän lyssnar på oss? Eller gör man det för att ge en bild av medbestämmande och in? ytande. Efter åren som aktiv i stadsdelsföreningen har jag märkt att man alltid lyssnar mera på en grupp än enskilda individer. En grupp har mera in? ytande! Det tror jag på i fortsättningen också. Gruppernas form och innehåll håller på att förändras radikalt via sociala medier och nya innovationer uppstår i snabb fart. Konsumenter och producenter förs ihop i allehanda områden: taxioch bilresor, övernattningar, ekologiska livsmedel mm. Detta ställer krav på transparens och etiska principer. I denna värld går det inte att manipulera lika lätt, du blir bortklickad genast. Människor samlas kring värderingar och vi kan få förnyelse från gräsrötterna genom innovativa sätt att arbeta tillsammans. Denna form får mer och mer makt och affärsvärlden och politiker måste börja beakta medskapandet som en reell sak. Det är så vi vill ha det i framtiden och teknologin möjliggör kreativa sätt att på en global marknad nå ut till så många ? er människor. Vi lever idag i en global värld och vi skall vara aktiva deltagare och bjuda på vår kunskap och kreativitet. Nordiska värderingar uppskattas i andra länder, vår nära kontakt till naturen och det naturliga efterfrågas i andra kulturer. Förra våren var en delegation här från Italien med en känd konstnär som ledare. Ni kan lära oss återknyta kontakten till naturen, sa han. Vi behöver er. Hur mycket orörd natur har vi kvar i Finland? Mera än i andra länder och detta borde vi ta bättre vara på. Naturen är vår kraftkälla, vår plats att känna oss hemma i livet. Nu måste vi skydda den orörda natur vi ännu har, detta är viktigt för allas vårt välmående. I Gamlas ? nns det ? na ställen som erbjuder möjligheter att uppleva naturen. Fiskebryggan i Rutiån är ett konkret exempel på hur vi kan förbättra upplevelsen av naturen med enkla medel. Den nya ? lmen Järven tarina är ett mästerverk om den ? nska naturen. Filmen ger närbilder som känns som en spruta av livselixir, den följer naturens gång under ett år och den visar ekosystemets känslighet och intelligens. Naturen luras inte och manipulerar inte, den är sann. Sådan är vår sanna natur som människa också och vi behöver rensa upp i kulturen så att det rena vattnet och kreativiteten kan ? öda fritt. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Den sanna naturen SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kannelmäki-liike Kantsun Olohuone Kannelmäki au aa Kannelmäki kierrä ää www.facebook.com tutustu ja tule mukaan jäseneksi mukavaan ja hyödylliseen toimintaan! kaupunginosat.net/kannelmaki/ Kannelmäen ja Kaarelan kaupunginosasivut katso paikalliset tapahtumat & uu set UUTTA: selkeä tapahtumakalenteri palveluhakemisto yri äjille/palveluntuo ajille Sinä olet Kannelmäki-liike! Turvallinen ja viihtyisä asuinalue meille kaikille Sinä ja minä voimme tehdä sen! Kevätmyyjäiset la 19.3. klo 11–13 Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia, buffetissa keittoa, kahvia ja pullaa. Palmusunnuntain perhemessu su 20.3. klo 10. Lotta Petäjäniemi, Sakari Enrold, Taru Hämäläinen ja lapsikuoro Kannelkellot. Kirkkomehut ja -kahvit. Pääsiäisesitys kaikenikäisille ma 21.3. klo 18. Tien me sinne tiedämme, tien me sinne käymme. Tule mukaan! Esityksessä mm. Virpi, Lotta, Kari ja Juha. Vapaa pääsy. Kiirastorstain koulujen ehtoolliskirkko to 24.3. klo 12 Virpi Koskinen, Konsta Korhonen, Kari Härkönen Kiirastorstain ehtoollinen to 24.3. klo 19. Virpi Koskinen, Lotta Petäjäniemi, Sakari Enrold, Anne Myllylä Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 25.3. klo 10 Sakari Enrold, Anne Myllylä, virsilauluryhmä Pitkäperjantain musiikkia pe 25.3. klo 18 Aus Liebe Rakkaudesta. Helmiaarioita ja koraaleja J.S.Bachin Matteuspassiosta. Johanna Isokoski, sopraano, Henri Tikkanen, baritoni, Petros Paukkunen, urut, Jousikvartetti Neue Quartet, Luigi Basso, huilu ja Lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Pääsiäispäivän messut su 27.3. klo 10 kirkossa. Aili Raitavuo, Konsta Korhonen, Taru Hämäläinen, Mari Karjalainen, sopraano. Kirkkokahvit. klo 18 Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8. Lotta Petäjäniemi, Kari Härkönen. Iltatee. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 28.3. klo 10 Konsta Korhonen, Taru Hämäläinen Tulossa: Hiljaisuuden päivä la 9.4. klo 10–16 Malminkartanon kappelissa. Lepoa, rukousta, läsnäoloa ja ehtoollinen. Ohjaajina Maritta Laiho, Konsta Korhonen ja Sirkku Rintamäki. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautuminen ma 4.4. mennessä virastoon, p. 09 2340 3800. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta HILJAINEN VIIKKO JA PÄÄSIÄINEN KANNELMÄEN KIRKOSSA Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • K -MARKET KANNELMÄEN OSTARI • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KAHVILA HERKKU, OSTOSKESKUS • KANNELMÄEN KAHVILA, OSTOSKESKUS • KANNELMÄEN OSTARIN OLOHUONE • KANNELMÄEN SRK -KESKUS • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, MAUNUNNEVA • KANNEL PUB • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • MALMINKARTANON TERVEYSASEMA • PAIKKA, KAUPPAKESKUS KAARI • PALVELUTALO LEEVI • PURPURIN KERHOTILA • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA, VANH.TIE 8 • PARTURI-KAMP. PROHIUS, KLANEETTITIE 4 • S -MARKET KAIVOKSELA • S -MARKET KONALA • SUSHIBAARI, KANNELMÄEN OSTOSKESKUS KAARELA -SEURA RY:N KEVÄTKOKOUS TORSTAINA 17.3.2016 Klo 18.00 Kannelmäen Kahvilassa, Ostoskeskus, Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Sääntöjen määräämät asiat. KAHVITARJOILU! TERVETULOA! HALLITUS Etkö saa Tanotorvea? Lukeeko ovessasi Ei mainoksia? TANOTORVi löytyy ainakin seuraavista paikoista: Kevätkokouksia Kaarelan eläkeläiset ry Keskiviikkona 30.3.2016 klo 13.00 Kaarelantie 86 kerhohuoneisto Sääntöjen määräämät asiat. Kaarelan omakotiyhdistys ry Maanantaina 18.4.2016 klo 18.00 Kaarelantie 86 kerhohuoneisto Sääntöjen määräämät asiat.
16.3.2016 3 Pääkirjoitus KANNELMÄEN PERUSKOULU ja Pelimannin ala-asteen koulu yhdistetään yhtenäiseksi peruskouluksi kesän jälkeen. Pelimannin koulu puretaan ja sen oppilaat ovat jo siirtyneet Kaarelan muihin kouluihin kosteusvaurioista johtuen. Asukkaita on huolestuttanut niin toimipaikkojen tilojen koko kuin Runonlaulajantien (entinen EKY) kosteusvaurioiden korjausten riittävyys. Näillä näkymin tilat ovat riittävät ainakin seuraavien parin vuoden ajaksi. Tiloja muutetaan uuteen käyttöön ja uusia tiloja on järjestetty. Niin Kaarelan raitin kuin Runonlaulajantien toimipisteisiin on rakennettu paviljongit korvaamaan Pelimannintien tiloja. Väestöennusteen mukaan kouluikäisten määrä alueella kasvaa uudisrakentamisesta johtuen. Vanhan ostarin paikalle on tulossa 600 uutta asukasta ja Kuninkaantammeen useita tuhansia. Oppilasmäärän kasvu keskittyy rakentamisen edetessä pääosin 2020-luvulle. Paperilla asiat näyttäisivät olevan suurin piirtein hallinnassa, mutta käytäntö voi tuoda uusia haasteita. Ensimmäinen ongelma syntynee siitä, että kaupungin tietokeskus perustaa laskelmansa oletukseen, että noin 30-35% lapsista siirtyy muuhun kuin lähikouluunsa, kuten Suomalais-venäläiseen kouluun Maununnevalle. Kaupungin edustajilla ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, että valtion ylläpitämä SVK tullaan luultavasti purkamaan heti, kun koululle on saatu väistötilat. Koulu on siis homeessa. Näillä näkymin tiloja ei saada lähiseudulta. Täysin avoin kysymys on myös se, onko valtiolla varaa rakennuttaa uusi koulu saman tien ja onko koulua enää järkevä rakentaa samaan paikkaan Kehä I:n ja Hämeenlinnantien liikenteen aiheuttamista hiukkaspäästöistä johtuen. Näin ollen kaupungin ennuste oppilaaksiottojaottelusta saattaa mennä mönkään. Alueemme asukkaat tuskin lähettävät pieniä lapsiaan toiselle puolelle kaupunkia opiskelemaan. Toinen haasteellinen tekijä on varhaiskasvatuksen tilat. Lähes kaikki alueen päiväkodit on rakennettu 1970-80-luvulla ja uutta ei ole rakennettu, koska lapsikannan on oletettu putoavan. Lähes kaikissa päiväkodeissa on jonkinasteisia vaurioita. Nyt on edessä peruskorjauksen paikka isolle osalle päiväkodeista ja osa saatetaan purkaa. Tilalle tarvitaan korvaavia ratkaisuja, mikä tarkoittaa jälleen kerran evakkoa ja isompia ryhmiä. Koulut ovatkin jo ehtineet ottaa ”joustavuuden” teemakseen. Entä se home, onko sitä? Kosteusvaurio ei tarkoita samaa kuin homeongelma. Oppilaiden vanhemmat myös hermostuvat helposti tietämättä faktoja. Pelot ohjaavat ajatuksia. Alueen tilanne on kuitenkin se, että suurin osa päiväkodeista, kouluista ja julkisista rakennuksista on rakennettu aikana, jolloin riskejä ei tunnettu, ilmanvaihto järjestettiin puuttellisesti tai rakennettiin huolimattomasti halvalla. Tilojen korjaaminen on kallista, eikä kaupungilla ole varoja kaiken korjaamiseen. Ollaan puun ja kuoren välissä. Vaihtoehtotiloja ei ole tarjolla, koska kaikki rakennukset edustavat samaa uudisrakentamista. Kyse on siis loppupelissä poliittisista päätöksistä, mihin sijoitetaan ja mihin ei. Typeryydestä sakotetaan. Miten on mahdollista, että 30 vuotta vanhat rakennukset ovat elinkaarensa päässä? Kaarelan parhaimmassa kunnossa oleva koulu on Kanneltien tiilikoulu. Se on rakennettu 1959. Suomalais-venäläinen koulu rakennettiin suolle, samoin Pelimannintien koulu, ja ne ovat mätiä. Myös Runonlaulajantien koulu on rakennettu kostealle maaperälle vanhan Gammelbyn pellolle. Maapohja on vajottavaa entistä merenpohjaa, rantaviivaa, Mätäjoen ja hulevesiojien tulva-aluetta. Ei kuitenkaan aivan niin typerästi rakennettu kuin edellämainitut koulut. Aika näyttää onko entisestä EKYstä enää kouluksi, vai joudutaanko sekin purkamaan. Käydäänkö nyt viivytystaistelua, kun muutakaan ei voida? Hyvää on kuitenkin se, että kaupunki pyrkii saamaan alueen asukkaat mukaan yhteistyöhön alueen kehittämiseksi. Jauri Varvikko päätoimittaja Ps. Kesämökkini on rakennettu 1700-luvulta olevista hirsistä. En tiedä mikä mökkini elinkaari on, mutta uskoisin sen olevan pystyssä ja asumiskelpoinen vielä sadankin vuoden päästä. Kannelmäen koulujen toimitilat puhuttavat jälleen Seuraava numero ilmestyy 13.4.2016. Aineisto toimitukseen 31.3. mennessä. Keskustelutilaisuus asukkaille Runonlaulajantien koululla KANNELMÄEN PERUSKOULUN Runonlaulajantien toimipisteeseen oli tiistaina 8.3. kerääntynyt suuri määrä kouluikäisten lasten vanhempia ja toimijoita kuuntelemaan Helsingin kaupungin edustajia. Keskustelutilaisuus järjestettiin kaupungin toimesta. Kaupunginhallitus päätti 11.1., että Kannelmäen peruskoulu ja Pelimannin ala-asteen koulu yhdistetään yhtenäiseksi peruskouluksi, mutta ehtona on: ”Khs toteaa, että jos valtuusto hyväksyy koulujen yhdistämisen, khs täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa opetus-, varhaiskasvatusja kaupunkisuunnitteluvirastoja sekä tilakeskusta huolehtimaan ratkaisuista alueen lasten palveluiden akuutteihin tilantarpeisiin (päivähoito, esikoulu, ip-kerhot, koululaiset) mahdollisimman pian sekä valmistelemaan varhaiskasvatuksen uusia, pysyvämpiä tilahankkeita alueelle. Toimenpiteet esitellään kaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.” Tilakeskus on valmistellut vaihtoehtoisia ratkaisuja palvelutilojen järjestämiseksi alueella yhdessä hallintokuntien kanssa. Kannelmäen peruskoululla on tällä hetkellä kolme toimipistettä (Kaarelan raitin puukoulu, Kanneltien tiilikoulu ja Runonlaulajantien koulu) ja neljä liikuntatilaa. Tilojen määrä ja kunto huolettavat Kaikille avoin tilaisuus järjestettiin opetusviraston, varhaiskasvatusviraston ja kiinteistöviraston tilakesAlueen koulut yhdistetään 1.8.2016 alkaen yhtenäiseksi peruskouluksi. kuksen toimesta ja siinä keskusteltiin Kannelmäen-Kaarelan alueen kouluja päivähoitopalveluista sekä toimitilojen käytöstä. Paikalla oli lähes 20 edustajaa: koulujen rehtoreita, aluepäälliköitä ja suunnittelijoita. Asukkaat saivat esittää myöhemmin käsiteltäviä kysymyksiä. Ensimmäisinä nousivat esiin kysymykset tilojen riittävyydestä, koska Pelimannin ala-aste puretaan kosteusvaurioiden vuoksi ja koululaiset on siirretty alueen muihin toimipisteisiin. Peruskoulun rehtorien Sirkka Kovasen ja Kirsi Juutin näkemyksen mukaan koulujen vähimmäiskapasiteetti tulee olemaan riittävä seuraavien vuosien aikana. Niin Kaarelan raitille kuin Runonlaulajantielle on rakennettu tätä varten paviljonkiparakit, joissa tapahtuu jo opetusta. Toinen oleellinen kysymys koski Runonlaulajantien toimipisteen kosteusvaurioita ja niiden korjaamista. Pelko homeesta herätti kiivastakin väittelyä ja vaatimuksia oirekartoituksen tekemiseksi, sillä aiemmin on ollut tietoa, että jotkin opettajat ovat sairastelleet. Kiinteistöviraston tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén lupasi, että opettajia koskeva oirekartoitus voidaan tarpeen vaatiessa tehdä. Opetusviraston edustaja kertoi, että opettajien terveydestä tullaan huolehtimaan. Runonlaulajantiellä on jo tehty korjauksia, mm. ilmanvaihto on uusittu ja järjestelmä putsattu. Liikuntasalin lattia tullaan uusimaan kesällä. Samoin salaojitus korjataan. Korjausten kustannukset ovat 1,5 miljoonaa euroa. Myös iso osa päiväkodeista on peruskorjausten tarpeessa ja niiden suhteen tarvitaan korvaavia ratkaisuja, joista vanhemmille kerrotaan myöhemmin tarkemmin. Väestöennuste Helsingin kaupungin tietokeskus laatii joka vuosi ikäluokittaisen väestöennusteen kaikille Helsingin alueille 10 vuodeksi, viimeksi se on laadittu vuosiksi 1.1.2016-2025, ja julkaistiin kesällä 2015. Ennustetta käytetään apuna hallintokunnissa palvelujen suunnittelutyössä. Koska Kaarelan alueella rakennetaan varsin paljon asuntoja 2020-luvulla, on sitä varten laadittu arvio lasten määrän kehityksestä myös varsinaisen ennustekauden jälkeen, vuoteen 2030 saakka. Kouluikäisten määrä kasvaa alueella vielä vuoden 2025 jälkeen, koska Kannelmäen ostoskeskuksen paikalle tulevien asuntojen sekä Kuninkaantammen asuinalueen rakentaminen painottuu vahvasti 2020-luvulle. Ennuste toimii yhtenä lähtötietona Opetusviraston oppilaaksiottoalueiden väestöpohjan ennustamisessa. Koska alueen kaikki lapset eivät mene lähikouluunsa, oppilaaksiottoalueiden ennusteet ovat kokoRYHMÄKESKUSTELUSSA mietittiin asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa yhdessä mikä alueella on nyt hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Jokainen ryhmä sai esittää kummastakin aiheesta vähintään kolme asiaa, jotka kirjattiin lapulle kuvitteellisen tilanteen mukaisesti: ’Kymmenen vuoden kuluttua alueen koulut ja päiväkodit palvelevat asukkaita hyvin. Mitä on tapahtunut kymmenen vuoden aikana?’ Ensin esiteltiin olemassa olevat hyvät asiat ja kehitettävät asiat. Laput kiinnitettiin seinälle, jonka jälkeen keskusteltiin ja äänestettiin lapuille esitetyistä huomioista. Äänestyksen pohjalta valittiin yhdessä tärkeimmät hyvät asiat (+) ja tärkeimmät kehitettävät (-) asiat. + Kanneltien koulu toimii hyvin lähikouluna alueen lapsille + kouluissa ja päivähoidossa ammattitaitoinen henkilökunta + luonnonläheisyys ja sen käyttö + Maununnevan kyläkeskus on säilytetty ja sitä kehitetään + Pelimannin sosioekonominen epätasapaino on purettu + iltapäiväkerhojen tarjonta on hyvä nyt tulevaisuus? + koulut ja päiväkodit lähellä + OPVIn ja VAKAn yhteistyö Kanneltien koululla Kannelmäki-Maununeva-Hakuninmaa-Kuninkaantammi Väestö 1.1.2005-2015, ennuste 1.1.2016-2025 sekä arvio 1.1.2026-2030 Muut kuin ruotsinkieliset Kouluikäisten määrä kasvaa vielä vuoden 2025 jälkeen, koska rakentaminen painottuu vahvasti 2020-luvulle Alueen koululaisista 3035% menee muihin kuin lähikouluun naisväestön ennustetta pienempiä. Oletuksena on, että Kaarelan alueella noin 30-35 % lapsista menee muuhun kuin lähikouluunsa, erityisesti ruotsinja venäjänkielisiin kouluihin. Kannelmäen kouluikäisistä lapsista seitsemän prosenttia on venäjänkielisiä. Miksi tilaisuus? Kaupunginvaltuuston 20.1. tehdyllä päätöksellä koulut yhdistetään 1.8.2016 alkaen. Niin alueen asukkaat kuin vanhempainyhdistys ovat olleet asiassa aktiivisia ja antaneet lausuntoja opetuslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Virastot kehittävät nyt uusia tapoja tehdä yhteistyötä keskenään ja pyrkivät osallistamaan alueen asukkaita. Tältä pohjalta virastot esittivät kehittämänsä ratkaisun alueen palveluverkoksi, jossa kerätään tietoa asukkailta ja huoltajilta jatkotyön pohjaksi. Tilaisuudessa pidettiin ryhmäkeskustelu, jossa kaikille annettiin mahdollisuus tulla kuulluksi ryhmätyön avulla. Ryhmätyön tarkoituksena oli kartoittaa tietoja lopullisten vaihtoehtojen rakentamisen pohjaksi. Työn pohjalta tehdyt vaihtoehdot esitellään ennen uutta yleisötilaisuutta 26.4. ja arvioidaan siellä. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko, asukastilaisuuden aineisto Keskustelutilaisuudessa oli paljon väkeä. Ryhmäkeskustelun antia + koulujen hallinnollinen yhdistäminen + kirjasto + puukoulun säilyminen + puukoulun paviljonki + tilaisuus järjestetty miten säilytetään koulujen vetovoima? siirtyminen usein toiseen toimipisteeseen päiväkotipaikat ovat olleet vähissä jo vuosia Kuninkaantammen koulu ei ole ratkaisu tämän hetken haasteisiin ruokailutilat ahtaat ja suokailuaikaa liian vähän, liikaa oppilaita tiloihin nähden tila-asioista tiedottaminen ollut huonoa, tuntunut pimittämiseltä sisäilmaongelmat rakennusten kunto Vastaavasti esiteltiin tulevan kymmenen vuoden aikana tarvittavat hyvät asiat ja niistä äänestettiin samalla tavalla. Tältä pohjalta syntyi seuraavia tavoitteita alueen kehittämiselle (T): T vetovoimainen lähikoulu T Sitratori ihanaksi T turvallinen ja terveellinen koulu riittävän lähellä kotia T yksi uusi koulukeskus Kannelmäkeen T useampi pienempi toiminnallinen yksikkö T lukio T iltapäiväkerho 2-luokkalaisille
4 16.3.2016 U seimmat ihmiset vaikuttavat mukavilta, kunnes; heidät oppii tuntemaan paremmin. Näin meille kertoo vanhasuomalainen kansanviisaus. Päinvastoinkin tapahtuu, koska joskus ihminen, jota olemme pitäneet täydellisenä mulkvistina osoittautuukin mitä reiluimmaksi tyypiksi. Poliitikkojen suhteen tällaisia virhetulkintoja saattaa sattua helposti, koska jostakin ihmeen syystä heiltä odotetaan asiallista, tympeää käytöstä. Luullaan, ettei naurava poliitikko ota asiaansa vakavasti. Sääli, koska mielumminhan sitä kuuntelisi rehellistä selkokieltä puhuvaa henkilöä. Käytännön esimerkkejä totisesti löytyy. Itse pidin kauan sitten Paavo Väyrystä sietämättömänä, ylimielisenä kukkopoikana. Vasta viime vuosina hänestä on kehittynyt lupsakka, maanmainio velikulta jota oikein ilokseen kuuntelee, mitähän meidän Paavolla on nyt mielessä. Tulemme kuulemaan hänestä vielä pitkään. Paavon isä Juho Eemeli Väyrynen eli 101 vuotiaaksi joten geenit ovat kunnossa. Viitisen prosenttia kansastamme eli pohjoisen väki tulee häntä äänestämään aina, koska hän edustaa heille eräänlaista Messiasta. Suivaantuessaan nykykepuun hän pystyy estämään Kepun nousun hallitukseen ainakin seuravaksi 30 vuodeksi. Olisi ollut syytä tehdä hänestä ulkoministeri, se olisi ollut pienimmän harmin tie. Uskonpa, että Paavolla on hauskaa, kun hän seuraa Sipilän hallituksen jatkuvaa kompastelua. Jokunen vuosi sitten Stubbia pidettiin melkeinpä yli-ihmisenä. Hänen loistavaa nokkeluuttaan ja kielitaitoaan ihastelivat sekä Hillary Clinton että Angela Merkel. Olihan totuttu, että suomalaiset poliitikot olivat sinänsä hyväntahtoista ja rehellistä lökäpöksyporukkaa, joille naureskeltiin jonkinlaisina kummajaisina. Heidän englanninkielen mongerruksensa oli taattua Mikkelin lyseon tuotetta. Kuunnelkaapas vaikka Olli Rehniä, mies on ollut kauan ulkomailla vaan ei ole aksentti hävinnyt mihinkään... tuu tii tu tööti tuu kuten Karjalainenkin aikoinaan teetä tilasi... Stubb lasketteli sujuvaa englantia monilla murteilla ja heitteli väliin kepeitä sukkeluuksia, mainio mies kerrassaan. Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Hän ajoi itsensä miinaan liialla lennokkuudellaan Peruskokoomukselainen on tuollainen ylipainoinen, kankeasti itseään ilmaiseva miehenjötkylä. Ei hän pelleile sel? eiden kanssa eikä harrasta triathlonia. Antaas kattoo, valitaanko häntä enää puheenjohtajaksi, ei, ei, äkkiä Brysseliin... Sipilä tulee luopumaan politiikasta jahka hän riittävästi suivaantuu nykymeininkiin. Varmasti varakas mies on onnellisempi Kempeleessä häkäpönttöjen parissa nyt kun ei tarvitse edes mitään hottentotteja häätää nurkista. Se on hänen maailmansa. Soinillekin tekisi hyvää tulla pois sieltä reissuhommista. Se on rankkaa ja käy terveyden päälle. Vaan on noissa nykyministereissä myös melkoinen kummajainen. Voinko olla näin väärässä, kun en ymmärrä laisinkaan sisäministeri Orpon erinomaisuutta. Olen pitänyt häntä hieman heikkolahjaisena epävarmana tyyppinä, joka on aikoinaan tuupattu virkaansa. Hesari suitsuttaa häntä joka mutkassa jonkinlaisena ihmemiehenä. Onko kyseessä jonkinlainen pila? Voinhan minä tietenkin väärässä olla, olenkohan kiinnittänyt liikaa huomiota miehen turunmurteeseen? Sen puhuminenhan antaa ihmisestä aika dillen vaikutelman. Muutoin olen tässä kovinkin luottavaisin mielin. Maailmantilanne ei ole niin huono kuin halutaan synkistellä. Suomen on syytä purkaa talouspakoitteensa välittömästi ja noudattaa omaa etuaan. Putin on ainoa henkilö meidän pallonpuoliskollamme joka pystyy pysäyttämään islami-saation päättäväisesti, hänellä on siihen rohkeutta. Tässä ei sinisilmäisyys ja jeesustelu auta. Toisen pallonpuoliskon tulee hoitelemaan Donald Trump, kun hänet valitaan Amerikan pressaksi. Ei ole Hillary Clintonkaan mikään huono valinta, saattaa olla ehkä vähän liian sivistynyt henkilö koviin otteisiin. Kovat ajat vaativat kovia päättäjiä. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Hyvin menee, ojassa ollaan Taidetta niityllä, torilla ja ostarilla Helsingin malli tuo keskustan taidelaitokset Kannelmäkeen Helsingin kulttuurikeskuksen käynnistämä Helsingin malli on uudenlainen, alueellisen ja osallistavan kulttuurityön toimintamalli, joka tuo keskustassa toimivat kulttuurilaitokset lähiöihin – myös Kannelmäen ja Kaarelan alueelle. ALUEEN yhteistyökumppaneiksi kolmivuotiseen projektiin on valittu Zodiak – Uuden tanssin keskuksen Minun nimeni on -taideprojekti (MNO), Helsingin taiteilijaseura sekä Baltic Circle -teatterifestivaali. Jokaisella on omat painopisteensä, mutta toimijat ovat nopeasti löytäneet yhteisen sävelen ja myös yhdessä tuotettuja projekteja on luvassa jo tänä keväänä. Yhteistä näiden toimijoiden projekteille ovat myös avoimuus ja matala kynnys. Tapahtumat ja työpajat ovat avoimia kaikille, aiempaa kokemusta taiteen tekemisestä ei tarvita eikä osallistumismaksuja peritä. Sormet multaan Maaliskuussa starttaa MNO:n ja Helsingin Taiteilijaseuran Urbaaniluonto-projekti, jossa yhdistyvät kaupunkiviljely, tanssi ja kuvataide. Projekti koostuu viljelytyöpajoista, tanssija kuvataidetyöpajoista sekä yhteisöpuutarhojen perustamisesta Sitratorille ja Antin niitylle ja huipentuu elo-syyskuussa järjestettäviin Sadonkorjuu-iltamiin. Työpajojen vetäjinä toimivat koreogra? Jenni Koistinen, puutarha-pedagogi Janne Länsipuro sekä kuvaja performanssitaiteilija Jenny Suhonen. Suhosen luotsaamassa O-ma-lo-vi -työpajassa havainnoidaan Kannelmäkeä eri tavoin, etsitään yhteisiä voimauttavia paikkoja, siivotaan ja dokumentoidaan ympäristöä roskien kautta. Urbaaniluonto-projekti lanseerataan keskiviikkona 30.3. Kanneltalon aulassa. Kylvötapahtumassa kuka tahansa saa liittyä mukaan siemenien kylvämiseen. Kasvin saa viedä kotiin kasvamaan ja tuoda osaksi yhteisöpuutarhaa myöhemmin kesällä. Kaikille avoimet työpajat järjestetään keskiviikkoisin 6.4. – 22.6. klo 18–20 Kanneltalon aulassa. Mukaan voi tulla vaikka joka kerta, tai vain kerran tai kaksi. Minun nimeni on -hankkeen puitteissa on toukokuussa luvassa myös Jenni Koistisen Luontotanssityöpaja, jossa havainnoidaan kehollisesti ja liikkeen keinoin luontoa ja luonnonpaikkoja lähiöympäristössä. Työpajassa herkistytään paikkojen erityislaatuisuudelle, yksityiskohdille ja yllätyksille sekä etsitään tanssin villiä luontoa. Mukana työpajoissa on live-muusikko ja työpajat toimivat samalla instant-esityksinä. Työpajoissa luodaan myös liikekäsikirjoitus, joka esitetään myöhemmin syksyllä osana Sadonkorjuu-iltamia. Työpaja järjestetään neljän kerran sarjana maanantaisin 2. – 23.5. klo 18–20. ja toisen kerran elokuussa. Siihen voi osallistua osana Urbaaniluonto-projektia tai itsenäisenä työpajana. Kesällä starttaa myös Minun nimeni on -hankkeen Flash Mob -projekti, jossa liikutaan taiteen ja kansalaisaktivismin rajapinnoilla. Projekti tarjoaa Kaarelan alueen asukkaille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa erilaisia julkisissa tiloissa toteutettavia tempauksia. Mentoreina toimivat tanssitaiteilijat Sari Palmgren ja Jukka Tarvainen. Projekti alkaa 2.6. ja jatkuu tiivistyöskentelyn puitteissa 6.-10.6. sekä 8.11.8. Projektiin voi ilmoittautua mukaan kuka tahansa yksityinen ihminen tai ryhmä, esim. yhdistys tai organisaatio. Taidetta torilla ja ostarilla Helsingin taitelijaseura pyrkii kolmivuotiskauden aikana toteuttamaan Kaarelan alueelle mahdollisimman paljon yhteisöllisiä kuvataideprojekteja, jossa kuvataiteilijat luovat jotain uutta yhdessä asukkaiden kanssa. Zodiakin kanssa yhteistyössä toteutettavan Urbaaniluontoprojektin lisäksi luvassa on mm. kuvataiteilija Nella Keskisarjan Muistoprojekti Kannelmäen vanhalla ostarilla. Projektissa kerätään asukkaiden muistomateriaalia ostarista, kootaan niistä näyttely ja seurataan taiteen avulla ostoskeskuksen purkuvaiheita. Pauliina Jokelan, Elina Rantasuon ja Laura Ukkosen Tutustu piirtäen on kaikille avoin muotokuvatyöpaja, jossa kesäkuussa viiden päivän ajan piirretään Kanneltalon galleriassa ja sään salliessa Sitratorilla. Piirustuksista kootaan yksi suuri teos, muotokuva kaupunginosan ihmisistä ja heidän erilaisista identiteeteistään. Jokaisella on muotokuvassa oma äänensä, oma yksilöllinen viivansa. Työpaja ei vaadi aikaisempaa osaamista piirtämisestä. Enni Kömmistön ohjaamassa yhteisöllisessä patsashankkeessa puolestaan etsitään yhdessä sopivaa alueellista sankaria: henkilöä, ryhmää tai asiaa, jolle kesällä 2016 tehdään sankarihevospatsas puusta ja keräilymuovista. Lisäksi suunnitellaan jo nyt ensi vuodelle Eija Hakkolan vetämää seinämaalausprojektia, ja taiteilija pitää jo tämän vuoden kesäkuussa seinämaalaustyöpajan. Taidepaku kurvaa Kaarelaan Kaupunkiympäristö ja -yhteisöt ovat keskiössä myös Baltic Circlen toiminnassa. Ryhmä pyrkii herättämään kysymyksiä siitä, miten taide osallistuu kaupungissa tapahtuviin muutoksiin. Toiminnan sisällöt ja muodot rakennetaan yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Selkärangan koko projektille antaa ns. pakukonsepti, jota testataan kuluvan kevään ja kesän aikana. Projektille hankitaan pakettiauto, jolle luodaan oma visuaalinen ilme ja identiteetti. Läpi kolmivuotisen projektin se toimii paitsi kulkuvälineenä, myös yllättävänä mutta helposti lähestyttävänä esityspaikkana: pakusta voi ilmestyä, kuulua ja näkyä mitä tahansa ja sen ympärille luodaan sosiaalisia tiloja ja tilanteita, jotka kokoavat kaupunkilaisia erilaisten kohtaamisten ja tapahtumien ympärille. Kaarelalaisia kehotetaan pitämään silmät auki, sillä taidepaku voi ilmestyä yllättäviin paikkoihin ja tilanteisiin. Pakutestailun lisäksi Baltic Circle järjestää kuluvana vuonna mm. Walkapolis-kaupunkikävelyjä kesäkuussa. Projektin taiteilijana toimii helsinkiläinen Maija Hirvanen, joka työskentelee yhdessä tuottaja Janne Masalinin kanssa. Toimijat esittäytyvät ja kertovat tulevista tapahtumista asukasillassa Kanneltalon kahvilassa keskiviikkona 6.4. klo 17.30 alkaen. Tervetuloa! Ilmoittautumiset projekteihin ja lisätiedot: Helsingin taiteilijaseuran tuottaja Magdalena Åberg (magdalena@aberg.fi), Zodiakin tuottajaTerhi Pursiainen (terhi.pursiainen@ zodiak.? ). Lisätietoja myös Kanneltalon nettisivuilta ja facebook-sivulta, MNO:n blogista (www.minunnimeni.blogspot. ? ) ja facebook-sivulta (www.facebook. ? /mnozodiak) sekä Helsingin taiteilijaseuran TAIDEKEHÄ -facebook-sivulta. ”Helsingin malli tuo taidetta lähiöiden toreille ja puistoihin.” Kuva: Uupi Tirronen KOTIMAISTEN ELOKUVIEN kovimpaan näyttelijäkaartiin kuuluvan ja viimeksi Vares-elokuvien nimiosaa näytelleen Juha Veijosen kevät kuluu kotimaisen komedian parissa. Lähes sadassa näyttämöroolissa uransa aikana esiintynyt Veijonen esittää Eeva-Kaarina Kolsin komediassa Jättipotti automyyjä Leo ”Leksa” Mutikaista, joka lomailee vaimonsa Raakel ”Raksu” Mutikaisen (Eeva Eloranta) kanssa Rivieralla. Eloranta puolestaan on hänkin tuttu sekä valkokankaalta että tv-sarjasta Blondi tuli taloon, ja tekee paluutaan näyttämölle oltuaan vuosia tuottajana ja ohjaajana mm. Pieksämäen Poleenissa. Menossa mukana velmuilee myös Olli-Matti ”Opa” McLees, aiemmin Mikkelissä ja Varkauden Teatterissa näytellyt ja nyttemmin free lanceriksi jättäytynyt näyttelijä ja trubaduuri. Jättipotti tarjoaa runsain mitoin kosketuspintaa monille kypsässä keski-iässä oleville, onhan komedian pariskunnalla takanaan 25 avioliittovuotta ja sen myötä kyllästymistä rutiinien puuduttamaan yhteiseloonsa. Mutikaisten Rantaloma Rivieralla saa kuitenkin äkkikäänteen, kun koto-Suomessa ennen matkaa täytetty lottorivi paljastuu täysosumaksi. Kumpikin salaa toiseltaan tietävänsä jättipotista, kunnes totuus paljastuu. Parikymmenvuotinen liitto alkaa rakoilla, kun miljoonat saavat kummankin haaveilemaan uudesta kumppanista ja makeasta elämästä. Soppaa hämmentää vielä entisestään Alberto, rantakahvilan valkohampainen gigolo, joka uskoo löytäneensä Raksusta elämänsä naisen. Leksa puolestaan päättää näyttää, Rantalomakomediaa tähdittää Juha Veijonen JÄTTIPOTTI että rahalla saa ja hevosella pääsee. Jättipotti sai ensi-iltansa Kangasniemi-salissa 2.10.15 ja sen jälkeen musiikkikomediaa on esitetty menestyksellä eri puolilla Suomea. Väliaplodit ja naurumyrsky ovat kaikkialla ilmaisseet Jättipotin olevan suuren yleisön makuun ja saavan katsojat viihtymään. Sanoipa eräskin rouva Vantaan Lumosalin esityksen jälkeen, että ”Jättipotti on paras esitys, minkä olen ikinä nähnyt”. Jättipotti –musiikkikomedia la 19.3.2016 klo 15 Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki LIPUT peruslippu 27,-/ eläkeläiset, opisk., varusmiehet, työttömät, lapset 25,-/ ryhmälippu 23,-. LIPUNMYYNTI Kanneltalon lipunmyynti ma-pe klo 1213.30 ja 14-18 sekä 1h ennen esitystä, puh. 09 31012000 (ma-pe klo 12-18). Nettimyynti lippupalvelu.? . Muutokset mahdollisia. Tuottaja www.proevents.org
5 16.3.2016 palvelemme ma-LA 8-21, SU 12-18 ISOIN LÄHIKAUPPASI ISO-KAPPA vanhalla ostarilla Tarjoukset voimassa 3.4.2016 saakka ellei toisin mainita Huom! Uudet aukiolojat MA-LA 8-21, SU 12-18 Lämpimästi tervetuloa! t. kauppiaat Mari ja Tommi henkilökuntineen Kauppiaat Mari ja Tommi Vanhaistentie 3, Helsinki Puh. 09-477 8740 tommi.kaipainen@k-market.com www.facebook.com/kantsunisokappa ISO-KAPPA Meiltä löytyy Postin pakettiautomaatti! Peliautomaatit Paristojen palautus Veikkauksen pelit Runsaasti parkkitilaa kaupan vierestä (asiakkaillemme 2 t. ilmainen) 19 95 kg MAALAISBRIE 9 95 kg 10 95 kg 14 90 kg 16 95 kg 3 49 rs Chef Wotkin’s LAMPAAN PATALIHA Etuselkä/lapa, pakaste Chef Wotkin’s NAUDAN OSSO BUCCO pakaste Chef Wotkin’s KEBAB LASTU Chef Wotkin’s VASIKAN KOTLETTI Chef Wotkin’s SÖRKAN NAKKI Meiltä kaikki Chef Wotkin´s tuotteet • Nyt voit tilata ennakkoon mitä tahansa laadustaan tunnettuja Chef Wotkin´s tuotteita. Erilaisia tuotteita löytyy satoja ja lähes kaikki ovat gluteenittomia. • Lihamestarimme Jan Stockus tuntee valikoiman erittäin hyvin ja antaa mielellään myös ohjeita ja valmistusvinkkejä. Kotiruokatuotteita, luomujalosteita, täyslihavalmisteita, leikkeleitä, täyslihamakkaroita, pateet/maksatuotteet, raakamakkarat, kylmäsavutuotteet, kestomakkarat, muut lihavalmisteet… Lisätietoja valikoimasta löytyy www.chef-wotkins.com ISO-KAPAN OMASTA UUNISTA: GRILLISTÄ: 4 99 kpl (9,98-20,79/l) Ben&Jerry’s JÄÄTELÖT 500 ml ja MINI MIXIT 4x100 ml myös UUTUUS Son of a Wich 8x30 ml 59 kpl ISO VOICROISSANT 4 50 2 kpl (11,25-11,84/kg) Fazer MAKUja TUMMASUKLAALEVYT 190-200 g, ei Sininen ja Winter edition 99 kpl MAANANTAISIN: Grillatut BROILERIN KOIVET 39 kpl RIISIPIIRAKKA 1 89 pl sis. pantin 0,40 (0,99/l) PEPSI, PEPSI MAX, PEPSI NEXT, 7UP ja 7UP FREE 1,5 l, raj. 5 pl/tal. 5 95 kg TORSTAISIN: Grillattu KOKONAINEN BROILERI ISO-KAPPA Jauhamme itse joka päivä ! Tuore 100% paistijauheliha 9 95 kg Chef Wotkin’s laadukas kotimainen PAISTIJAUHELIHA KULMAPAISTISTA Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,55-6,75 /kpl (13,50-27,29/l) Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 2,60 /kpl (13,00-13,68/kg) Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,09-2,39 /pl sis. pantin 0,40 (1,39-1,59/l) -23-26% -13 % -28-37% 2 kpl Valokuvaliikkeiden palvelut uudistuvat Kannelmäen Kaaressa sijaitsevassa Kuvatapiossa on satsattu kuvien tulostamisen helppouteen ja nopeuteen KOKO AJAN TAPAHTUU. Pitää olla muutoksessa mukana, jos haluaa pitää homman hanskassa, sanoo Kuvatapion perustaja ja omistaja, valokuvaaja Tapio Rinne. Rinne on ollut pitkään alalla. Kohta vietetään Kuvatapion 50-vuotisbileitä, sillä ensimmäinen liike perustettiin vuonna 1967 Vartiokylään, josta muutettiin Munkkiniemeen vuonna 1968. Kannelmäkeen Rinne muuti vuonna 1983, huomatakseen, että Kaarelasta puuttui valokuvausliike. Ja sellainenhan pistettiin heti pystyyn. Nykyisin Kuvatapiolla on kolme liikettä: Munkkivuoressa, Kannelmäessä ja Kauniaisissa. Kuvakioskit tulleet jäädäkseen Uusinta uutta ovat itsepalveluna tai henkilökunnan avustuksella toimivat kuvakioskit. Tänä päivänä valokuvia tilaavista asiakkaista kahdeksan kymmenestä tulee liikkeeseemme puhelimen, tabletin tai muistikortin kanssa, Tapio kertoo. Liikkeeseen onkin siitä syystä hankittu neljä kuvakioskia, jolloin asiakkaat saavat kuvat heti mukaan. Kuvat on mahdollista siirtää tulostimelle joko johdolla suoraan puhelimesta, kortilta, usb-tikulta, DVD:ltä, omista internetin kuva-albumeista tai vaikkapa langattomasti wi? lla tai bluetoothilla. Kuvat on mahdollista lähettää liikkeeseen ennakkoon myös sähköpostilla. Asiakas voi halutessaan muokata kuvia paikan päällä. Käyttö on helppoa. Valokuvatulostimista saa erikokoisia kuvia, esim. 10 x 15 cm kuvista 20 x 30 cm kuviin. Tehtyään tilauksensa asiakas saa koneesta kuitin, jonka kanssa hän menee kassalle ja maksaa ostoksensa. Maksun jälkeen asiakas saa kuvansa. Kuvakirjat ovat nyt in! Tänä päivänä kuvataan enemmän kuin koskaan ja kuvat tallennetaan sähköiseen muotoon. Nyt asiakas voi siirtää vaikka kokonaisia nettikansioita tulostettavaksi. Mitä suurempi tulostusmäärä, sitä pienempi kappalehinta, Rinne sanoo. Kuvat voikin halutessaan tulostaa kuvakirjoina, joita saa erikokoisina. Hinta on automatiikan vuoksi saatu hyvin edulliseksi. Kirjan voi suunnitella vaikkapa kotona www. kioskgifts.com ja viedä sen jälkeen liikkeeseen tulostettavaksi. Kuvatapiossa 10 sivuinen taskukoon kuvakirjan, johon mahtuu 8-15 kuvaa, hinta on alle kymmenen euroa. 30 sivuisen kirjan saa jo alle 20 eurolla. Pienen kirjan saa mukaansa odottaessa, isommat tulostetaan alle tunnissa, jolloin voi välissä käydä ostoksilla vaikka Prismassa. Perinteiset työt yhä tärkeitä Kuvatapio tekee yhä perinteisiä valokuvaustöitä, kuten passija studio-kuvausta. Yrityshenkilökuvat ovat nykyisin suosittuja. Passikuvat siirtyvät sähköisenä suoraan passitoimistoon, eikä asiakkaan tarvitse niistä huolehtia. Entä missä ovat kamerat ja ? lmi? Monet eivät miellä puhelimella kuvaamista valokuvaamiseksi. Perinteinen valokuvaaminen onkin tullut taas muotiin, kun lapset perivät isiensä vanhoja rulla? lmillä toimivia järjestelmäkameroita. Vanhaa ? lmiä tulee nykyään yllättävän paljon. Ihmisiä kiinnostaa valokuvaustekniikka; miten otiikka ja valotus toimivat. Nyt myydään paljon minijärkkäreitä ja kiinnitettäviä actionkameroita, Tapio summaa kehitystä. Vielä jaksaa Tapio on jo reilusti eläkeiässä, mutta hän ei suostu pysähtymään. Miksi pitäisi, kun on niin kivaa? Tapio ja hänen liikkeensä on palkittu useasti. Vuonna 2012 hänet valittiin Suomen Fotokaupan liiton Vuoden Fotokauppiaaksi ja viime vuonna Kuvamestarit-ketjun Vuoden Kuvamestarikauppiaaksi. Yrityksen taustalta löytyy tietysti vankkaa osaamista. Meidän myyjämme ovat pääsääntöisesti ammatiltaan valokuvaajia, mikä kertoo palvelun laadusta. Tapio toivottaa kaikki asiakkaat tervetulleiksi. Kaari on mitä sopivin kauppakeskus Kuvatapion palveluille. Niin vanhat kuin uudet asiakkaat ovat löytäneet meidät hyvin. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kuvatapion ammattikuvaajat takaavat, että taso säilyy myös kameran takana. Vasemmalla Kaaren toimipisteen myymälävastaava Elisa Jones ja omistaja Tapio Rinne. Kuvakioskit valmiina palvelukseen! Valokuvaaja ja myyjä Timo Toikkanen opastaa asiakkaita kuvakioskin ja sen valikkojen käytössä.
6 16.3.2016 Pirhoset ja Pirkkola -O lin vuoden vanha, kun muutimme tänne Pirkkolaan, kertoo Pirkkolan alkuperäinen asukas Heikki Pirhonen vuoden 1941 tapahtumasta, joka viitoitti hänen elämänsä kulkua ratkaisevasti. Pirkkolassa hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Pirhosten kotitalo valmistui ensimmäisten 10 talon joukossa. Heikin tuleva vaimo Seija muutti Pirkkolaan vuonna 1950. Molempien juuret ovat Karjalassa. Tonttimme olivat kulmakkain ja ystävystyimme jo 10-vuotiaina. Seijalla on vieläkin tallessa rakkauskirjeitä, joita kirjoitin hänelle salakielellä. Molemmat kävivät Maunulan eli Maukkulan kansakoulua. Myöhemmin tunteet syvenivät ja naimisiin he menivät 1960. Pirhosen nuoripari asui noin vuoden ajan Heikin kodin alakerrassa, mutta muuttivat 1961 Tapiolaan omaan asuntoon. Pirkkolassa käytiin kuitenkin jatkuvasti. Vanhempani asuivat kotonaan loppuun asti. Isän kuoltua 89-vuotiaana äitini jäi hoitamaan taloa yksin, Heikki kertoo. Vuonna 2000 Heikki ja Seija palasivat Pirkkolaan 40 vuoden tauon jälkeen. Sodanjälkeinen elämä Elämä oli kaikilla niukkaa ja selviytyäkseen tuli olla omavarainen. Omalla pihalla ryhdyttiin kasvattamaan porkkanoita ja perunoita. Istutettiin omenapuita ja marjapensaita. Jotkut pitivät myös kotieläimia. Meillä oli kaneja, kanoja, porsaita ja kilejä. Naapurillamme oli myös lehmä, kertoo Heikki. Talviaikaan eläimiä pidettiin kellarin tiloissa. Kesäisin eläimet vietiin syömään ruohoa läheiselle laitumelle. Nykyisin alueella sijaitsevat Pirkkolan urheilupuiston parkkipaikka ja Maunulan uurnalehto. Kotieläinten pito kiellettiin vuonna 1949 ruokapulan helpotuttua. Bussiliikennettä ei alkuun ollut, vaan piti kävellä joko Pohjolankadun päähän ratikkapysäkille tai Käpylän juna-asemalle, jos halusi päästä keskustaan. 50-luvulla saatiin ensimmäinen bussilinja. Nuorten poikien mukavaa huvia oli huristella monot jalassa bussin perästä kiinni pitäen, mainitsee Heikki. Vuoden 1952 olympiakisavieraiden majoitustiloista oli huutava pula ja siksi kaupunki antoi luvan rakentaa lisähuoneen verannan paikalle talon kulmaan. Ihmisiä kehoitettiin kunnostamaan talojaan ja pihojaan. Meillä majoittui kaksi ruotsalaista urheilijaa. Heidän tuomansa lahjat ovat vieläkin tallella, muistelee Heikki. Pirkkolan omakotitaloalue on täynnä elävää historiaa Pirkkolan idylliä Kaskitiellä. Pirhosten talo on samaa sarjaa muiden 150 ruotsalaistalon kanssa. Etualan veranta on muutettu lisähuoneeksi, kuten useimmilla. Kerrospinta-alaltaan piene omakotitalo on yllättävän kompakti ja toimiva. Sisätilat on uusittu kokonaan, kellarin varastotilat ja eläinsuojat on muutettu asuinkäyttöön ja saunaja pesutilat uusittu nykystandardeja vastaaviksi.
7 16.3.2016 Talojen synty Pirkkolan omakotitaloalue rakentuu Helsingin kaupungin 1938 laatimalle rakennussuunnitelmalle. Vuosina 1940-41 kaupungin omistamalle vuokratontille pystytettiin 150 puuelementtitaloa. Nämä ns. ruotsalaistalot ovat Ruotsin valtion lahjoittamia ja asukkaat haettiin lehtiilmoituksella. Valtaosa talonostajista tai -vuokraajista oli sodan vuoksi kodittomiksi jääneitä karjalaisia. Vuosina 194547 alueelle rakennettiin vielä ns. rintamamiestaloja. Lahjatalot olivat pieniä 52-58 neliömetrin kokoisia. Suurin osa taloista on yksi-tai puolitoistakerroksisia ja niissä on kaikissa ruotsalaiseen tapaan betonikellari, joissa on tilat saunalle, pesutuvalle ja varastotilalle. Sittemmin kaupunki on sallinnut talojen laajentamisen ja useimmat talonomistajat ovat laajentaneet kotejaan. Vuosikymmenten saatossa taloja on maalattu, korjattu ja uudistettu, mutta asemakaavan avulla alueen omaleimainen ilme on pystytty säilyttämään. Orapihlaja-aitojen rajaamat keitaat Nämä aistikkaat puutalot ja pihapiirit on rakennettu sovittua suunnitelmaa noudattaen. Asuinalue on yhtenäinen ja sen talot samannäköisiä vehreine puutarhoineen, orapihlaja-aitoineen ja rautaportteineen. Ehkä tässä piilee pitkälti myös niiden viehättävyys. Pirkkolan omakotitaloalue nousi metsikkö -ja peltoalueelle. Nykyiset, kauniisti hoidetut pihat eivät ole syntyneet itsestään, vaan ne ovat entisten ja nykyisten asukkaiden vuosikymmenten kätten työn tulosta. Pihat ovat Helsingin kaupungin puutarha-arkkitehti Elisabeth Kochin ohjeiden mukaan muodostettuja. Kochin suunnitelmien pohjalta syntyivät viehättävät pihat eri osa-alueineen. Kadulta näkyvät etupuutarhat ja suojaisat oleskelupihat antavat alueelle ainutlaatuisen, puutarhamaisen leimansa. Täällä ollaan siihen asti, kun kunto ja terveys sallivat. Toivottavasti pitkään. Varasuunnitelma on tosin jo olemassa, Heikki ja Seija toteavat. Nykyinen vuokrasopimuskin umpeutuu sopivasti vuonna 2040, hymyää Heikki pilke silmäkulmassa. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Nuori Heikki Pirhonen laskeutui Silvolan kaivoksiin vuonna 1954. SYVÄLLE teinipojan mieleen on jäänyt retki metsän halki nykyiselle Kaivokselan alueelle. Olimme noin 13-14-vuotiaita poikia, kun kuulimme kerrottavan kaivoksista. Kiinnostuksemme heräsi ja päätimme ottaa niistä selvää. Suuntasimme vanhempiemme puolukkaja sienimetsien läpi kohti tuntematonta. Perillä laskeuduin pikkuhiljaa jyrkähköä pohjoisrinnettä alas syvään kuiluun. Pohjalle saavuttuani tunsin jään jalkojeni alla. Etenin hetkisen verran luolaa pitkin. Ympärillä oli kuitenkin säkkipimeää, joten en oikein enää uskaltanut jatkaa. Jälkikäteen olen miettinyt, että oli hiivatin hyvä tuuri, että jää kesti. Jään alla oli varmaan 15 metriä vettä, kertoo Heikki uhkarohkeasta liikkeestään. Sillbölen kaivos (myös Silvolan Ennenkokematon seikkailu tuntemattomaan Heikki Pirhonen 36 metriä syvän Vuorimestarin jäällä vuonna 1954. Paaluin aidattu kuilu tänään. Reunoille on kasvanut pusikkoa. kaivokset tai Kaivokselan kaivokset) on Kaivokselassa sijaitseva historiallinen rautamalmikaivos, joka oli toiminnassa vuosina 1744–1866. Rautamalmiesiintymän löysi Sillbölen ratsutilan mailta vuonna 1744 vuorimestari Magnus Linder. Suomalaiset ruukit toivat tuohon aikaan malminsa enimmäkseen Ruotsista, joten esiintymä herätti toiveikkuutta. Malmin laadun takia louhinta kävi kuitenkin kannattamattomaksi ja se lopetettiin 1770. Seuraava vuonna 1785 alkanut louhintakausi taas keskeytyi sotaan kolme vuotta myöhemmin. Kaivostoiminta alkoi jälleen 1820, jolloin löydettiin huomattavan puhdasta malmia, jopa 60 %:n pitoisuuksia. Avolouhoksia kaivettiin aina 50 metrin syvyyteen. Sillbölen kaivos oli 1830–1840-luvuilla Suomen suurimpia rautakaivoksia. Toiminta lakkasi lopullisesti vuonna 1866. Kaivos sijaitsee Kaivokselan alaasteen ja urheilukentän länsipuolella. Useimmat kuiluista on nykyisin aidattu paaluaidoilla. Pirhosten viihtyisässä pihassa on vuonna 1960 valmistunut uimaallas, joka on yhä käytössä. Laajennetussa oleskeluhuoneessa sijaitseva matala perintönojatuoli on Seijalle mieleinen istuskelupaikka. Heikki teki pitkän työuran poliisina. Nyt eläkkeellä työt liittyvät pihanhoitoon. Vapaa-aikaa taas vietetään eläkeläiskerhon aktiviteettien parissa
8 16.3.2016 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Yksilöllisesti valmistetut tukipohjalliset JALAT MAASSA www.jalatmaassa.? Klaneettitie 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki Kristiina Nurminen Apuvälineteknikko, kuntohoitaja Ajanvaraus 0400 512 447 Hierovat Hierovat Hyppyset Hyppyset • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi Kesän valoa Haagan Helander-kodin kokoelma esittäytyy 19.-24.3.2016 HAAGAN HELANDER-KODIN taidekokoelmaa esitellään ensimmäistä kertaa yleisölle maaliskuussa, kun kokoelmanäyttely Kesän valoa avaa viikoksi ovensa vieraille. Esillä on teoksia usealta eri taiteilijalta, kuten Ali Munsterhjelmiltä (1873–1944) ja Felix Frangilta (1862-1932). Ilmari Helanderin Vanhusten säätiön palvelukodeissa taide on jo pitkään luonut hyvinvointia asukkailleen. Nyt esillä olevassa näyttelyssä nousevat esiin etenkin kesäiset aiheet, joiden kautta katsoja voi matkustaa ajatuksissaan kävelemään merenrannalle tai katselemaan satamasta lähteviä höyrylaivoja. Näyttelyn avajaispäivänä lauantaina 19.3. ovet avautuvat klo 11. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua näyttelyopastukselle klo 12 ja klo 12.30 henkilökunta esittelee vieraille talon tiloja ja kertoo talon toiminnasta. Ali Munsterhjelm, Jaala laiturissa, öljy. Kuva: Tuomas Ravea / Ilmari Helanderin Vanhusten säätiö Kesän valoa näyttely kestää torstaihin 24.3. asti, jolloin ovet sulkeutuvat klo 14. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja sen on kuratoinut Tuomas Ravea. Kesän valoa Haagan Helander-kodin kokoelma esittäytyy 19.-24.3. Haagan Helander-koti Mäkipellontie 22 D, 00320 Helsinki La-to klo 11-14. Vapaa pääsy SITÄ MUKAA KUN ASUNTOJA on valmistunut Länsi-Helsinkiin ja naapuriin Espooseen on liikenne kotini lähikaduilla ja -teillä lisääntynyt. Helsingissä vannotaan kovasti joukkoliikenteen nimeen. Omalla autolla töihin meno on pahasta. Kauppareissut pitäisi tehdä jalan. Harrastuksiin pitää pyöräillä, kävellä tai hölkätä. Ihan hyviä tavoitteita, mutta minkä tähden uudet asunnot rakennetaan paikkoihin, mihin ei juuri tule palveluja ja joista on kohtuuttoman pitkä matka kauppaan jalkapelillä. Onneksi on Kannelmäen kaltaisia asuinalueita, joissa palvelut ovat kohtuullisen matkan päässä. Eikä kenelläkään ole kovin pitkää matkaa Kanneltaloonkaan. Mutta toisenlaista on jo elämä Pitskussa. Palvelut ovat hajallaan. Yllättäen uudet kaupat ovat tulleet Konalaan. Ei sinne pitkä matka ole. Mutta me kuluttajat olemme varsin konservatiivisia ja tapoihimme kangistuneita. Ainakin me vanhempi väki. Jos on vuosikaudet tottunut käymään Myyrmäessä ostoksilla ei sitä horjuta Sellot ei Kaaret ei Ristikot. Kaikki heikkoudet ja huonoudet hoidetaan ilmeisesti kuntoon kun kaupunkiin johtavista teistä tehdään kaupunkibulevardeja. Kummallisia ovat tämän päivän suunnitelmat. Ei kaikkien tarvitse asua täällä, ei nykypäivän työ vaadi kaiken keskittämistä yhteen ja samaan paikkaan. Moneen kertaan olen ihastellut Espoon tapaa rakentaa. Kun aikanaan kuulin että Paioniittyyn rakennetaan taloja, ihmettelin miten tänne pelloille ja ryteikköihin. Mutta olin väärässä. Ensin alueelle rakennettiin tiet, jopa kevyen liikenteen tiet, puistikot ja muut. Nyt alue on viihtyisän tuntuinen, mutta kaukana palveluista. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa voi nähdä miten käy kun kaupunki ryhtyy valmistelemaan uuden asuinalueen rakentamista suopohjaiselle maalle. Mikään ammattitaito ei riitä luonnonvoimia vastaan. Mika Ripatin kirjoittama ja Pentti Kotkaniemen ohjaaja Vakavuusongelma on hyvä näytelmä tämän päivän ongelmista ja asioista. Ensin rakentamisen yksikkö saa tehtävän tehdä suosta asuntomaata ja samaan aikaan pohditaan miten kaikki voidaan yksityistää. Toiminta pitää saada virtaviivaiseksi ja kannattavaksi. Jari Pehkonen on näytelmässä työn sankari. Pertti Koivula vastaavana mestarina on mestari! Heidi Herala, Rauno Aaltonen ja Eppu Salminen takaavan sen että esitys on korkeatasoinen ja kiinnostava. Teatteri Hevosenkenkä ilahduttaa pieniä ja vanhempiakin katsojia mukaansa tempaavalla ja ihastuttavalla Eemelillä. Vaikka Astrid Lindgrenin tarina on tuttu, on siitä aina löydettävissä uusia ja hieman erilaisiakin näkökulmia. Mikko Kivinen on pitänyt huolen ohjaajana siitä, että esitys on huolella tehtyä lastenteatteria. Kannattaa lähteä Espoon Juhannusmäkeen. Kyllä sinne pääsee bussillakin. Lapsista vaikkakaan ei lapsille kerrotaan myös Kom-teatterissa Veikko Nuutisen Pasi was here -näytelmässä. Lauri Maijala on tavoittanut esitykseen hienosti Pasin elämänkaaren pienestä päiväkotipojasta, kiusaavaan ja kiusattavaankin yläkoululaiseen ja aikuiseen mieheen. Näytelmässä tavoitetaan 1980-luvun lasten ja nuorten elämä huippuhienosti. Robert Enckell, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff taipuvat esityksessä moneksi. Ihan samalla tavalla kuin Vakavuusongelmassakin moni asia kerrotaan hyvin hauskasti, mutta kaiken takana kulkee kuitenkin murheen ja elämän rajallisuuden pohjavire. Teatteri Avoimien Ovien Majakanvartija on kirjailija Anna Krogeruksen, ohjaaja Sakari Kirjavaisen ja kolmen naisnäyttelijän Anu Koskisen, Eeva Putron ja Eila Pyhällön tarina ja näkemys Tove Janssonista. Episodimainen ja monella aikajanalla ja -tasolla liikkuva esitys vaatii katsojalta paljon. Muutakin kuin Tove Janssonin elämänvaiheiden tuntemusta. Hienoa oli oivaltaa, miten monella tavalla suuri taiteilija on vaikuttanut niin monen elämään. Meidän eitaiteilijoidenkin. Leena-Maija Tuominen Kaikkiko meidän teillemme Maaliskuussa värin varanneille kulmien käsittely ilmaiseksi! Avoinna MA-TO 916.30, PE 9-16.00 Puh. 563 2114 Vanhaistentie 1 PROHIUS PROHIUS Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 Varaamalla ajan Teijalta väri/ permanenttipakettiin saat lahjaksi kampaamotuotteen veloituksetta Arvo 20 € parturi-kampaamo Pia Lassila tarjoaa klassistaja urheiluhierontaa nyt kampaamon tiloissa. Avajaistarjous 30 min hieronta 25 € (norm. 35 €). Varaukset puh. 0400 628 957 tai s-postilla: pia@masopa.fi Tarjoukset uusille asiakkaille voimassa huhtikuun loppuun! Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi sites.google.com/site/jalkojenhoitohelmiorvokki/
9 16.3.2016 Seija Haagan taideseuran tilassa, Hatarassa, pidettiin helmikuussa Seija Alangon muistonäyttely. Seija nukkui pois viime vuonna, mutta ystävyysside on yhä aistittavissa. Sinikka & Kaksi taiteilijaa Paloheinän niityllä Haagan Taideseura yhdisti kaksi taiteilijaa HAAGAN TAIDESEURAN jäsen Sinikka Lintukankare on ollut vuodesta 1976 lähtien. Taideseurasta hän on saanut paljon hyviä ystäviä. Nämä ystävät ovat minulle hyvin tärkeitä. Erityisen lämpimästi Sinikka puhuu vuosi sitten menehtyneestä taitelijaystävästään Seija Alangosta (1929 – 2015), joka tuli taideseuran jäseneksi vuotta myöhemmin. Haagan Taideseurasta alkaneen ystävyyssiteen voima on yhä aistittavissa. Seija oli minulle henkisesti läheinen, herkkä ja ja harvinainen luonne. Enemmän taiteilija. Jotkut saattoivat pitää häntä omalaatuisena, mutta oikeasti Seija oli erittäin hienotunteinen. Kahden taiteilijan ystävyys syventyi Paloheinän jätemäellä yhdessä vietettyjen maalaushetkien myötä. Istuimme usein jätemäellä maalaamassa. Meidän ei tarvinnut aina edes puhua. Välillä joimme kahvia. ”Seija oli minulle henkisesti läheinen, herkkä ja harvinainen luonne.” ”Seija oli niin täysiverinen taitelija. Monen nuoren tytön tapaan Seija oli kiinnostunut vaatteista. Hän haki muotisuunnittelulinjalle ja pääsi, mutta kyllä hän oli enemmän taiteilija. Huomaahan sen, kuka on taiteilija. Kun Seija piirsi, niin valmista saattoi tulla muutamalla viivalla. Hän maalasi juuri kuten halusi. Hänellä oli luontainen ote taiteeseen. Silti hän ei koskaan tuonut itseään esiin.” SINIKKA Sinikka Lintukankare läheisyyden kaipuu Sinikka kertoo arvostavasti ja kunnioittavasti muiden taitelijoiden töistä, joita hänen kotonaan löytyy runsaasti. Oli opettavainen kokemus kaupunkilaistytölle päätyä Savon maaseutuun, kertoo Viipurissa 1931 syntynyt Sinikka Lintukankare sodan aikaansaamasta muutoksesta. Kaupunkiympäristö vaihtui maalaismaisemaan ja luonto tuli lähelle. Vaikka ympärillä oli perhettä, niin Sinikka tunsi olonsa ajoittain yksinäiseksi. Olin nelivuotias äitini kuollessa. Sinikka mainitsee ohimennen, mutta on selvää, että sillä on ollut merkitys Sinikan kasvuun. Nuoressa tytössä kyteneeseen läheisyyden kaipuuseen tuli vastaus rakkauden muodossa. Aviomiehensä Veikon Sinikka löysi jo kouluaikana ja he pysyivät yhdessä läpi elämän. Mieheni tuki taiteen tekemistäni, vaikkei hän sitä ihan ymmärtänytkään. Sinikka opiskeli toimittajaksi Yhteiskunnallisen korkeakoulun sanomalehtilinjalla 1953-1955. Toimittajan työ sai kuitenkin jäädä, kun Sinikka jäi kotiin lasten syntymän jälkeen ja ryhtyi sen myötä kokopäiväiseksi taiteilijaksi. ”Äitini on Ateneumista valmistunut taiteilija. Meidän lasten ollessa koulusssa äidillä oli aikaa taiteelle. Äidin taiteilijaystävät tulivat tutuiksi Haagan Taideseuran kevätnäyttelyiden myötä, joita me lapset kävimme aina katsomassa. Koti oli täynnä äidin ja Haagan Taideseuran jäsenten maalauksia.” SEIJAN POIKA JYRKI ALANKO Eletty elämä kuvastuu töissäni Kun mieheni kuoli, niin minulla oli valtava tarve maalata ja purkaa suruani. Erityisen raskas oli Veikon keväisen poismenon jälkeinen marraskuu seitsemän vuotta sitten, Sinikka sanoo. Piirtäminen ja maalaaminen on aina ollut Sinikalle tapa työstää niin kauniita kuin synkkiäkin elämänkokemuksia. Sota-ajan harmauden jälkeen oli tarve voimakkaiden värien käyttöön. kuvailee taiteilija.Tarve maalata on jotakin vaikeasti selitettävää. Se on sellainen tapahtuma, ettei sitä tiedosta. Syntyy pakonomainen tunne maalaamiseen. Myös maailman tilanne heijastuu töissäni. Eläydyin voimakkaasti Bosnian tapahtumiin ja erityisesti lasten kohtalot koskettivat. Maalasin aiheesta taulun. Sodan tuhon vaikutukset kuvastuvat maalauksen kasvottomissa lapsissa. Havahduin huomatessani, että olin maalannut teokseen myös itseni ja omat lapsuuden sotatuntemukseni ja suruni. ”Muutimme Etelä-Kaarelaan juuri valmistuneeseen omakotitaloon joulukuussa 1962. Alue oli mukavaa seutua kasvaa. Ekonomi-isämme kävi töissä ja Seija oli kotiäiti. Hän oli oikeudenmukainen ja ahkera. Hänen kanssaan oli aina kiva keskustella maailman menosta. Hergén Tintti-sarjakuvista äiti oli aina kiinnostunut.” JYRKI Taiteen tekemisestä Haluaisin tehdä hyvin abstraktia taidetta. Oikein satuttava abstrakti teos on harvinaisuus, Sinikka sanoo. Kuuntelen usein klassista musiikkia maalatessani. Musiikki näkyy Sinikan teoksissa. Jotkut hänen tauluistaan on musiikin mukaan maalattuja. Tempera-tekniikka on Sinikalle mieleinen tapa maalata. Haluan, että pensselin jälki jää maalaukseen. Temperamaalausta voi myös korjata. Aina ei tule sellaista jälkeä kuin haluaa. Maalaan ja hion välillä pois. Minulla täytyy olla vahva alusta, kuvaa taiteilija työskentelyään. Metsälässä jo kolmekymmentä vuotta asunut Sinikka maalaa yhä. Maalaan lähes päivittäin. Se on mitä mukavinta ajanvietettä. Ulkoilen paljon. Teen usein pitkiä kävelylenkkejä, paljastaa upeannäköinen Sinikka hyvän kuntonsa salaisuuden. ”Äidin taiteellisuus ei ole periytynyt lapsille. Sen sijaan viiden lapsenlapsen joukossa on ’taiteilijoita’. Äidin maalaamat upeat taulut ovat pysyvä muisto hänestä. Niitä on meillä kaikilla lapsilla ja isällä kotona esillä.” JYRKI HAAGAN TAIDESEURA järjestää näyttelyitä säännöllisesti. Näyttelyitä on pidetty niin Sanomatalon Mediatorilla, Kaapelitehtaalla kuin Kanneltalollakin. Puolassa ja Moskovassa on pidetty yhteisnäyttelyitä. Kannelmäkipäivien näyttelyitä on pidetty kahdeksan kertaa ajalla 1979-1989. Haagan Taideseuran jäseneksi pyritään. Jäseneksi haluavan tulee esitellä viisi työtä, joiden perusteella tehdään valinta. Haagan Taideseuran taiteilijoiden työn jälkeen voi tutustua syyskuussa Kaapelitehtaalla pidettävässä seuran 50-vuotisjuhlanäyttelyssä. Seija Alangon muistonäyttely pidettiin Haagan Taideseuran omissa tiloissa Hatarassa 1.29.2.2016 . Haagan taideseura on yksi Helsingin aktiivisimmista taideseuroista. Siihen kuuluu runsas sata kuvataiteilijaa – taidetta harrastuksena tai ammattimaisesti tekeviä taidemaalareita, graa? koita, kuvanveistäjiä ja valokuvaajia. ”Harvoin tapaa nykyajassa sellaisia ihmisiä kuin Seija. Hän oli löytänyt oman persoonallisen tavan maalata. Hän ei jäljentänyt, vaan oli uskollinen tyylilleen. Värit olivat puhtaat. Seijan työt tulivat muiden joukosta selvästi esiin.” SINIKKA Eero Luukkosen ”Läheisyys”. ”Kun mieheni kuoli, niin minulla oli valtava tarve maalata ja purkaa suruani.” Teksti Nina Eriksson Valokuvat Jauri Varvikko Seija Alangon ”Alaston”. Seija Alangon ”Omenapuu”. Sinikka Lintukankareen ”Haapoja peltosaarekkeessa”. Sinikka Lintukankare (s. 1931) Seija Alanko (s. 1929 k. 2015).
10 16.3.2016 HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE YLE JULKISTI ensimmäisenä uutisen amerikkalaisten hävittäjälentokoneiden sotaharjoituksista Suomessa ja jatkona vielä tarkennus, että keväällä tänne tulee lisäksi panssariajoneuvoja ja sotalaivastoa sekä tietenkin riittävä määrä miehistöä harjoittelemaan mm. Hankoniemellä maihinnousua. Uutinen tuli yllätyksenä jopa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenille. Useat kansanedustajat tuohtuivat kyselemään missä tällaisesta on päätetty ja kuka oli kutsunut amerikkalaiset sotilasjoukot tänne. Puolustusja ulkoministerikin sekoilivat vastauksissaan, kunnes lopulta selvitettiin, että amerikkalaiset olivat itse aloitteentekijöitä. Presidentti Niinistökin hermostui ja kutsui puolueiden puheenjohtajat puhutteluunsa. YLE:n uutistekstin mukaan: “Nyt puheena olevat harjoitukset ovat teknisiä ja sotataidollisia harjoituksia. Niissä ei luoda turvallisuuspoliittista linjaa, presidentti Niinistö kertoo tiedotustilaisuudessa toimittajille puoluejohtajien tapaamisen jälkeen. Presidentti Niinistön mukaan viimeisten viidentoista vuoden aikana Suomi on ollut ainakin viidesti mukana harjoituksissa, joilla on ollut turvallisuuspoliittinen rooli. Näihin niin sanottuihin karttaharjoituksiin on jouduttu ulkoministeriössä tekemään aina puolustuspoliittisen linjan mukainen osallistumispäätös. Karttaharjoituksissa tavallaan soditaan virtuaalisesti ja toteutetaan operaatioita eri tilanteissa. Niinistön mukaan karttaharjoitukset eivät juuri näy ulospäin, ne pikemminkin tuntuvat ja vaikuttavat osallistuvien maiden politiikkaan. Niinistö korostaa, että nyt kyseessä olevat harjoitukset eivät ole turvallisuuspoliitisesti tärkeitä. Niistä voidaan päättää puolustusministeriössä, koska kyse on teknisistä ja sotataidollisista harjoituksista. Niillä ylläpidetään puolustusvoimien valmiuksia ja kykyä maanpuolustukseen.“ Eduskunnan kyselytunnilla monet kansanedustajat kiittelivät presidenttiä selkiyttävästä puheenvuorosta ja erikseen vielä pääministeriä ja hallitusta siitä, että luvattiin parantaa tiedotusta. Koko asia haluttiin haudata vain hallituksen ja eduskunnan välisen tiedotuskatkoksen ja hidastelun aiheuttamaksi. Itse asia, että kyse on keskeisestä Suomen ulkoja turvallisuuspoliittista linjaa koskevasta kysymyksestä. Niinistön selitys, että nyt on kyse vain sotilasteknisistä harjoituksesta, jolla ei ole ulkopoliittista luonnetta ja että siksi nämä kuuluvat puolustusministeriön alaisiin. Niinistön mukaan ns. Karttaharjoituksia on pidetty ainakin viidet viimeisten 15 vuoden aikana. Ne kuuluvat ulkoministeriön toimialaan, koska niillä on turvallisuuspoliittinen rooli. Niinistö mukaan ns. karttaharjoirtukset harjoitukset eivät juuri näy ulospäin, mutta tuntuvat ja vaikuttavat osallistuvien maiden politiikkaan. Minua eivät nämä selitykset saaneet vakuuttuneeksi. Isäntämaasopimus oli yksi tällainen turvallisuuspoliittinen sopimus, jonka pohjalta ilmeisesti nämä nyt puheena olevat sotaharjoitukset voitiin jossakin muualla päättää järjestää tällä kertaa Suomessa. Asian piti olla selvä pelkkänä ilmoitusasiana eduskunnalle, mutta sekin jostain syystä unohtui vastuussa olevilta ministereiltä. Toisaalta kaikkinaiset sotaharjoitukset toisen maan alueella ovat ilman muuta asianomaisen maan ulkoja turvallisuuspolitiikkaa olennaisesti koskeva asia, eikä vain vähämerkityksellinen tekninen harjoitustai koulutustapahtuma. Presidentti ja pääministeri vakuuttivat, ettei nämä harjoitukset muuta maamme ulkoja turvallisuuspoliittista linjaa eivätkä merkitse lähentymistä sotilasliittoutumaan. Kuitenkin useat ministerit ovat julkisesti ilmaisseet tavoitteenaan olevan nimenomaan Suomen jäsenyys Natoon. Harjoituksia Nato-kumppanuussopimukjsen nojalla perustellaan erityisesti Venäjän uhkan kasvulla Itämeren alueella sekä viitauksella Ukrainan tilanteeseen ja Syyrian sotaan. Näissäkin kysymyksissä tilannetta tarkastellaan kovin yksisilmäisesti. Tällä hetkellä Venäjällä on vain yksi sotilastukikohta maansa rajojen ulkopuolella Syyrian laillisen hallitukssen kutsumana venäläiset ilmavoimat osallistuvat Isisin terrostijoukkojen vastaiseen taisteluun. On syytä muistaa, että amerikkalaiset ovat olleet sotimassa ja kaatamssa lähi-idän maiden hallituksia ja usean vuoden ajan. Sen seuraukset tuntuvat meilläkin lisääntyneenä pakolaisvirtana. Amerikkailaisten asiantuntijoiden julkistamien tietojen mukaan USA:lla on noin 800 sotilastukikohtaa ja sotilaita 136 maassa. Lisäksi 11 lentotukialusta seilaa maailman merillä valmmina siirtymään nopeasti kriisialueille. Pentagonin tukikohdat muodostavat 95 % kaikista eri maiden ulkomailla sijaitsevista sotilastukikohdista. Näiden tukikohtien ylläpito on kallista amerikkalaisille veronmaksajille. USA:n sotilasbudjetti onkin moninkertainen verrattuna muiden maiden vastaaviin budjetteihin. Mutta on syytä muistaa, että osan kustannuksista joutuvat maksamaan tukikohtamaiden veronmaksajat. Tokkopa nämä keväiset amerikkalaisten näytösluontoiset sotakaluston Suomen vierailut ovat meilläkään mikään turistiluokan bisnestapahtuma. Puhumattakaan siitä vahingosta, mitä maamme maineelle puolueettomana ja sotilasliittoihin kuulumattomana maana tämän tapaiset “vierailut “ aiheuttavat. Nyt yritetään Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan peruslinjaa muuttaa tavalla. joka ei vastaa kansamme turvallisuuden perusetuja. Toki Niinistökin mainitsi, että Suomen ulkopolitiikan kannalta yksi neljästä peruspilarista on hyvät suhteet Venäjään. Uskooko joku, että sitä edistetään viestittämällä sinne suuntaan, että täällä ollaan hereillä ja valmistaudutaan Naton suojeluksessa Venäjän uhkaa vastaan, vaikkei kukaan osaa määritellä, missä se Venäjän uhka piileskelee? Lopuksi uutisvuoto: Presidentti Sauli Niinistö matkustaa tämänkuun lopulla Moskovaan tapaamaan virkaveljeään Vladimir Putinia. Edessä on mielenkiintoinen keskustelu naapureitten välillä ystävällisessä hengessä. Suomen Itärajan turvallisuudesta huolestunut Niinistö: Voisitko hoitaa, ettei itärajallemme tule noita afgaaneja, intialaisia ja syyrialaisia pakolaisia, joilla ei ole meidän myöntämää maahantuloviisumia. Rauhantahtoinen ja Suomeen ystävällisesti suhtautuva Putin: Tottakai, olemme jo ryhtyneet toimeen. Mutta voisitko vastavuoroisesti huolehtia myös maanne länsirajasta, ettei viisumittomia amerikkalaisjoukkoja tulisi sotakoneineen meidän rajallamme esittelemään taitojaan. Me tunnemme ne muutenkin. Sitäpaitsi se antaisi aiheen meidän kenraaleillemme järjestää omat taitolentoesityksemme meidän omalla puolellamme. Mehän emme tietenkään halua tulla teille kutsumattomina vieraina. Niinistö anteeksipyytäen: Joo anteeksi, meillä sattui pieni väärinkäsitys ja tietokatkos sen amerikalaisten sotilaiden viihdytyskiertueen ohjelman suhteen. Ettei synny väärinkäsitystä meidän kumppannuuslinjastamme, niin kutsuisin vastavuoroisesti teidän puna-armeijan kuoronne vierailemaan. Meillä on erittäin hyvät muistot aikaisemmista kuoronne vierailuista. Viimeksi Helsingin Senaatintori oli täynnä ihastuneita kuulijoita, kun kuoronne yhdessä meidän Leningrads cowboys yhtyeen kanssa esiintyi. Oiva Björkbacka ”Kahden kerroksen harjoitukset” ja Suomen ulkopoliittinen linja Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Pallogrilli -10 % • Etelä-Kaarelan apteekki Vapaan kaupan tuotteista -10 % (ei lääkkeistä) • Kahvila Herkku, Kannelmäen ostari Kahvi ja pulla hintaan 2,50 • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% • Kannelmäen kahvila, Kannelmäen ostari 10 % Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit Vanhaistenpuiston rakennustyöt aloitetaan puiden poistamisella TANOTORVEN levikkialueella toimiva Helsingin Suunnistajat järjestää tänä keväänä neljä nuorten suunnistuskurssia eri puolilla pääkaupunkiseutua ja vielä elokuussa yhden Pirkkolassa. Harjoitukset ovat pääosin Helsingin Keskuspuistossa eli pyörämatkan päässä Kannelmäestä. Kurssit ovat tarkoitetut lähinnä 5 12-vuotiaille pojille ja tytöille. Sitä vanhemmille räätälöidään oma koulutuksensa. Kurssit alkavat 5.4. Lue lisää netistä etusivun uutisesta www.helsinginsuunnistajat.? ja lisää kohdasta Nuoret/Suunnistuskoulu. HS on mukana myös Kannelmäen koulun Ystävällisesti yhdessä-kylätapahtumassa 23.4., jolloin myös voi tulla mukaan. KEHÄ I:N KEHITTÄMISTYÖT Espoon rajalta Hämeenlinnanväylälle ovat käynnistyneet puunpoistolla Espoon rajalta itään. Huhtikuusta alkaen työmaa vaikuttaa merkittävästi Kehän, Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien liikenteeseen, samoin kuin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitteihin. Myös muutoksia bussipysäkkien paikkoihin on tulossa. Töiden on määrä valmistua loppuvuodesta 2017. Kehältä Hämeenlinnanväylän pohjoissuuntaan johtavat rampit ja ikääntyneet sillat uusitaan. Bussipysäkkejä parannetaan ja bussien liittymistä muuhun liikenteeseen sujuvoitetaan. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden reittejä korjataan ja meluntorjuntaa tehostetaan. Työmaa-aikana ruuhkia on odotettavissa: Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien siltaja pengertöiden aikana Kehän liikenne joudutaan ohjaamaan yhden sillan kautta. Kiertoreittejä ei juuri ole, joten kulkemisaikoja ja -tapoja kannattaa miettiä. Joustava tilan antaminen liikennejonoissa on myös kaikkien etu. Verkkosivulla www.liikennevirasto.? /keha1 on mm. suunnitelmapiirrokset ja sinne päivitetään säännöllisesti ajantasaista tietoa. Kuva Liikennevirasto Kehä I:n perusparannusurakka KANNELMÄEN Vanhaistenpuistossa poistetaan puustoa maaliskuun aikana. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi puistosuunnitelman 6. lokakuuta 2015. Vanhaistenpuistossa oleva leikkipuisto toimii kaatotöiden aikana normaalisti. Ulkoilijoita pyydetään noudattamaan varovaisuutta liikkuessaan puistoalueilla kaatotöiden aikana. Puiston rakennustyöt aloitetaan vuoden 2016 aikana. Puut kaadetaan maaliskuun aikana ennen lintujen pesimäajan alkamista. Lisätietoja: projektipäällikkö Petra Rantalainen, rakennusvirasto, puh. 09 310 39795, etunimi.sukunimi@hel.? Lapset suunnistusoppiin KANNELMÄKI Klaneettitie 7, 00420 HELSINKI Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-22, la 8-22, su 10-22 www.facebook.? /kmarketkannelmaki TERVETULOA! K-MARKET KANNELMÄKI ON KALAKAUPPA! Meiltä saat tuoretta omapakattua kalaa joka päivä sekä ? leenä että kokonaisena. Myös kalajalosteet esim. savusilakat, paistetut silakkapihvit ja friteeratut muikut.
11 16.3.2016 DET FINNS TRE SAKER som irriterar mig med Mikael Sjövalls kolumn vid Tanotorvis senaste nummer. Nämligen, svenskpråkighet är ingalunda en genetisk fråga utan otaliga ? nnar har tagit sin arbetsgivarens språk och blivit svenskspråkiga och otaliga svensk? nländare har ? yttat till inre Finland o blivit för? nskade. Men okej, kanske man kan ta språket som kultur. som kan inte växlas mera. När man vill hålla dessa två språkgrupper isär, kan inte t.ex. Mikael o hans vän Jukka gå tillsammans till skolan. Tvåspråkiga skolor helt enkelt ? nns inte. Så blir dessa två vänner separerade från varann, och båda skall ha sina separata kompisar i sina skolor. Det kan man kallla ? nsk segregation. Vad gäller tvångsspråk, så vitt sämst går det med matematikens språk. Alla som vill ha högre utbildning, skulle kunna matematik klart bättre än nuförtiden. Minst lång kurs o hellre med extra som statistiklära, spelteorier osv. Och om man tänker språk av praktisk synvinkel, så är det så, att alla unga i Norden kan lysande engelska. Men så är det inte med våra kunder i Tyskland, Frankrike, Spanien och Italien. Att kunna dessa språk skulle vara värdefullt. Svenska kan bara ca. 10 miljoner i hela världen och ofta tävlar de om samma kunder som vi. Inte skulle man glömma språk som ryska, kinesiska, portugisiska, även japanska heller. Jag skulle vilja föreslå, att varje elev kunde plocka de språk, som hon/han tycker vore värdefulla för just henne/honom. Bara matematik är sådant som kunde inte undvikas. I alla fall, om man tänker att det skulle finnas tvåspråkiga skolor i Finland, skulle det ? nnas många ? nnar som skulle kunna svenska, även klart bättre än vad man kan vänta nufortiden. Esko Karinen Tvångs? nska Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-17.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa KANNELMÄKI, Klaneettitie 7, 00420 Hki Puh. (09) 563 3900, (09) 563 3901 PALVELEMME: • ma-to 10-22 • pe 10-23 • la 11-23 • su 11-22 pizzataxi.? Kupongit voimassa toistaiseksi. Mainitse ateriasta tilatessasi. Ei voi yhdistää toiseen tarjoukseen. Ateria 1. 19,60 Ateria 2. 14,30 Ateria 3. 35,40 2 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 4 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 2 x Perhepizza Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 6. 31,60 3 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 4. 17,10 Ateria 5. 27,50 1 x Perhepizza + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 1 x Taxzone ® + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Maalaukset, gra?ikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.? Varaa ilmoitustilasi! Seija Kuoksa 010 320 6663 Tunne lähistösi ja sen palvelut! www.kanneltieto.? Uusi hakemisto ilmestyy kohta! Jätä tai päivitä tietosi aineisto@eepinen.? Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n KEVÄTMYYJÄISET! Palmusunnuntaina 20.3.2016 klo 12:00 16:00 Purpuripolku 4:n kerhohuoneella onnitteluja pääsiäiskortteja mosaiikkitöitä paperiaskartelutöitä tauluja, kransseja, asetelmia yms. kahvibuffet arpajaiset Tervetuloa! TARJOUKSET norm. pizzaa (ei omavalinta), kebabia tai kanaa, sis.1,5 juoman kuljetettuna tai noudettuna, vain tällä kupongilla PALVELEMME: MA-PE 10-24 LA-SU 11-24 SOITA JA TILAA 044-307 1468 KANNELMÄKI Klaneettitie 12 A KULJETUSMAKSU 3,00 euroa, yli 15,00 euron tilauksissa kuljetus on ilmainen (kuljetus 10 km:n säteellä). Tilaukset myös netistä: https://pizza-online.? /ravintolat/helsinki/halilpizzeria 2 annosta 18,00 3 annosta 24,00 4 annosta 31,00 UUDISTETTU PIZZERIA! Edelleen hyvä palvelu ja ruoka LUKUTAITOA PIDETÄÄN meillä itsestäänselvyytenä. Kaikkihan nyt lukea osaavat! Se on vähän niin kuin kävely, perusjuttu. Lukemaan vaan opitaan myöhemmin, eikä se ole fyysisesti yhtä kivuliasta. Kävelemään opettelu kun tapahtuu monen kolhun ja muksahduksen kautta. Minulla on yhä tallessa ensimmäinen aapinen. Sen kun avaa, niin mieleen tulvahtaa muistoja. Tavaamisella silloin aloitettiin, miten lie nykyään laita. Mutta yhtä kaikki, suomalaiset osaavat lukea. Siitä on kiittäminen Suomen hyvää peruskoulutusta. Tosin ns. toiminnallista lukutaidottomuutta meillä esiintyy. Kirjaimet, sanat ja lauseet eivät ole ongelma, vaan luetun tekstin merkityksen ymmärtäminen. Työsarkaa siis yhä riittää. Lukemiseen liittyy oleellisesti kirjasto. Toki ilmankin pärjää, jos ostaa kaikki kirjansa, mutta omalla kohdalla kirjasto on ollut tuttu paikka pikkukundista asti. Tuli eräitäkin lasten ja nuorten kirjasarjoja luettua läpi. Kaverin kanssa oli skaba, kumpi saa ensimmäisenä uusimman ”Kolme etsivää” luettavaksi. Siihen aikaan ei ollut näin hienoa systeemiä, että kirjastokorttia vaan vilautettiin kortinlukijalle ja lainaajan sekä lainattavien teosten tiedot tallentuivat järjestelmään. Ei, vaan silloin skrivattiin oman kortin numero kirjan takana olevaan lainauskorttiin. Vieläkin muistan ensimmäisen kirjastokorttini numeron. Se oli 9966. Helppo kuin mikä, ja toimii myös ylösalaisin käännettynä. Kirjastossa kaikki on selkeää. Jokaisella kirjalla on paikkansa hyllyköissä, kirjailijan mukaan aakkosittain järjestettynä. Ja jos palvelua tarvitsee, esim. varauksen kanssa, niin palvelu on moitteetonta. Olipa kyseessä esimerkiksi Kanneltalon, Etelä-Haagan tai Pitäjänmäen kirjasto, niin homma toimii aina. Stadissa kirjasto on ollut 1800-luvun loppupuolelta, ja vuodesta 1910 se on ollut nimeltään Helsingin kaupunginkirjasto. Puhutaan myös nimestä HelMet. Nimi ei viittaa kirjallisiin helmiin, vaan on lyhenne sanoista Helsinki Metropolitan Area Libraries. Siinä ovat Helsingin lisäksi Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot. Mahtavaa yhteistyötä yli kuntarajojen. Todellista metropoliajattelua, eikä taistelua naapurin kanssa. Kävin esimerkiksi eräänä lauantaina hakemassa varaamani kirjan, joka oli tullut Kauniaisista. Kiitti vaan Grani! Siinä lähtöä tehdessä oli paikalle tullut äiti kahden pienen lapsensa kanssa. Äidin saadessa opastusta, osoitti perheen pienin, ehkä 2-vuotias taapero, minua koko lyhyen käsivartensa mitalla ja sanoi ”isi!”. Tilanne oli huvittava, eikä sitä kukaan muu tainnut edes huomata. Teknisesti ottaenkaan isyyden tunnustaminen keskellä kirjastoa ei tullut kyseeseen, sillä en tiettävästi ollut tavannut pikkuihmisen äitiä koskaan aikaisemmin. Liukenin kuitenkin liukkaasti paikalta, eikä draamaa syntynyt, vaan kirjasto jäi rauhalliseen aamupäivän raukeuteen, niin kuin sen kuuluukin. Tapio Issakainen Tapahtui kirjastossa
pe 1.4. klo 19, alk. 13/9 € Kaksi sähäkkää kuningatarta hurmaavat yleisön vauhdikkailla numeroillaan ja lavakarismallaan. Daamien myötä illasta ei puutu särmää, säärtä eikä hersyviä hahmoja! Esitys sopii kaikille ja kaikenikäisille. Kluden bingo kahvilan stagella klo 18, vapaa pääsy. Luvassa messevät palkinnot! pe 15.4. klo 19, alk. 13/9 € Näyttämöllä Suomen burleskiskenen kuumimmat nimet. Show’n kutoo yhteen Raija, tuiki tavallinen toimistonhoitaja, joka vaan joutuu erilaisiin tilanteisiin. Alkulöylyt kahvilan stagella klo 18.15, vapaa pääsy. ke 30.3. klo 19, alk. 13/9 € Karnevalistinen teos kulutusyhteiskunnan, ihmisen käyttäytymisen ja ympäristönmuutoksen yhtymäkohdista. Miten arjen valintamme syntyvät? Miten voimme niitä muuttaa? Ekologinen Punktanssimusikaali 19, l alkk. 113/ 3/99 € Pu P k Liput 09 310 12000 ja Ticketmaster Suomi Klaneettitie 5 | kanneltalo.? | Kanneltalo SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Hammasimplanttihoito Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Ristikossa on nyt avattu Saiturinpörssi Täynnä lempipaikkoja –tule löytämään omasi! Kauppakeskus Ristikko Konalassa K O N A L A Kiinan Ruusu Kiinan Ruusu Täynnä lempipaikkoja – tule löytämään omasi! KAUPPAKESKUS RISTIKKO KONALASSA Konala Ajomiehentie 1 00390 Helsinki kauppakeskusristikko.f i – edullinen ja monipuolinen pienoistavaratalo.