No 3 15.3.2017 • 53. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi 0,02€/ml norm. 5,63€ 0,03€/ml MAALISKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä tarjous voimassa 31.3.2017 asti Sebamed pesuneste 200ml 3 00 Mallisto vaihtuu varastollamme 15 18.3 kaikki -40% ja jopa -60% Lautasliinoja, karkkeja, tyynyjä, tauluja Kahvitarjoilu, TERVETULOA! Maahantuojan Outlet Puoti Espan Enkelit Oy Kaarelantie 12 TO – PE 12 18, LA 11-14 www.EspanEnkelit.fi Iso pala ostaria katosi Samalla katosi Pertti Kivisen lapsuudenkoti
2 15.3.2017 Bök i Kårböle JAG BÖRJADE MIN DAG som sjukledig (jag är en av dessa hundratals stackare som föll så illa på isen den ödesdigra måndagen ett par veckor sedan då snön täckt den superhala isen) med att läsa lite om vishet. En intressant (eller sorglig?) artikel för ett tag sedan i HS väckte min uppmärksamhet. En forskare sade rakt ut, att man inte ser mycket vishet i vårt samhälle idag. Hups. Hur skall vi förhållas oss till ett sådant påstående? Jaha, vems fel är det då? Vem skall vi skylla på? Finns det någon instans som har som ansvarsområde att förmedla vishet? Hur uppstår vishet? Idag vågade jag mig första dagen ut med hunden igen med armen i mitellan, och vad är det första jag ser på marken strax vid vår postlåda om inte en brosch med en uggla på (om någon saknar den fås den av mig). Ugglan, som symboliserar kunskap och vishet. Hmm, hur skall jag tolka detta? Jag är på rätt spår i mina funderingar tydligen. En annan händelse vid min postlåda denna vinter gläder mig. Jag kom just ut ifrån vår gård, då en finskspråkig kvinna gick förbi och spontant tackade mig för mina kolumner i Tanotorvi!!! Det hade jag nog inte trott att jag skulle få uppleva, men det gladde mig mycket. Det har inte varit förgäves att skriva dem då. Att bli uppskattad för något man gjort behöver varje människa, barn och vuxen. Att jag kunde bli så barnsligt glad och nöjd. Nu har jag ju mera motivation att skriva igen, så enkelt fungerar människan tydligen. Kanske jag kunde uttrycka det som att det var vishet ”in action”. Så klokt att visa uppskattning för varandra, för goda saker som händer, för det enkla och uppbyggande i vardagen i vår närmiljö. Det opretentiösa. Det lilla, som man trodde inte hade någon betydelse. Jag träffade denna vecka en ny aktör inom vårt närområde, en man som erbjuder mångsidiga kurser i självförsvar, cirkusgrupper för barn, parkour, yoga mm. i Spiritkeskus bredvid Kårböle FBK. Han berättade om sina investeringar, och utmaningarna att hitta kundgrupperna här ute i periferin. Jag håller tummarna för honom och lovade sprida information så gott jag kan. Eftersom jag är en företagare själv, så vet jag vad det kräver att starta en verksamhet och all uppmuntran och stöd är välkommet och önskvärt. Att hjälpa varandra är väl vishet? Vad hittade jag då i mina texter om vishet, som jag kunde dela med mig till er som är mottagliga? ”Ett saktmodigt hjärta är kroppens liv, men bittert sinne är röta i benen.” Jajamän, det vet jag stämmer. Bitterhet i sinnet för aldrig något gott med sig. Det kunde kanske behövas en vårstädning i sinnet också. Nu är det ju så inne med att städa ut onödiga och oönskade saker. Ut med bitterheten. In med vaddå? Förnöjsamhet kanske. ”Den som är vis lyssnar till råd, den oförnuftige tycker sin egen väg vara den rätta”. Oj, oj den tog i. Hur bra är jag att lyssna på råd och fråga råd? Ut med stoltheten och arrogansen, in med öppenhet att lyssna och ta emot nya infallsvinklar. Sinnets vårstädning fortsätter… Harriet Fagerholm Kårböle Gille rf. Ugglan i snön Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 ELINA ENNE Myyntisihteeri, KiAT puh. 020 780 3620 gsm 040 710 4016 KAIKKI KASVAVAT KUIN ITSESTÄÄN. PAITSI NELIÖMETRIT. Etsitään juuri teille sopiva koti tai ostaja vanhaan. Ota yhteyttä! www.huoneistokeskus.fi / Huoneistokeskus KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, ma-pe klo 10-16.30. Palvelemme myös Munkkiniemen Nordeassa, ma-pe klo 13-16.00. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630. KANNELMÄEN KIRKOLLA , Vanhaistentie 6 Jumalanpalvelukset • Messu ja kirkkokahvit sunnuntaisin klo 10 • Luottamuksen messu ke 15.3. klo 19. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä. • Aamuehtoollinen ke 22.03. ja 05.04., (joka toinen ke) klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa ja sen jälkeen aamiainen 1,50 € salissa. • Iltaehtoollinen ke 29.03. (joka toinen ke) klo 19 Magnificat Marian kiitosvirsi. Konsertti su 26.3. klo 18. Helena Tenhunen, sopraano, Annikka Konttori-Gustafsson, piano ja Kaj-Erik Gustafsson, urut. Säveltäjänimiä Bach, Messiaen, Gustafsson. Ohjelma 10 €. Avoimia piirejä aikuisille • Raamattupiirit maanantaisin klo 10–11.30 ja tiistaisin klo 18.30–20 • Työtupa ti 21.3. ja 4.4. klo 15–19. Käsityöja askarteluhuone, kello viiden tee. • Lähetyspiiri ti 28.3. klo 18–19.30. Mirja Saksa kertoo Raamatunkäännöstyöstä Etiopiassa kambaatanja hadijankielelle. • Lauletaan yhdessä to 16.3. ja 30.3. klo 10. Anne Myllylä laulattaa. • Aamurukoushetki perjantaisin klo 9.30– 10.30 • Virsilauluryhmä kokoontuu kanttori Anne Myllylän johdolla Kannelmäen kirkkoon harjoituksiin su 19.3. klo 9.15 ja laulaa klo 10 alkavassa messussa. • Viittomakielinen raamattupiiri ti 4.4. klo 15. Lapsille ja perheille Nurkassa • Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30– 11.30. Leikitään, hiljennytään, juodaan kahvit ja mehut, lauletaan ja askarrellaan. Avoimet ovet, ilmoittautumista ei tarvita. Tervetuloa kaikenikäiset lapset ja aikuiset! • Esikoisvauvakerho torstaisin klo 10.30– 12. Avoin kohtaamispaikka kaikille alle 1 v. esikoisvauvojen perheille, ilmoittautumista ei tarvita. Ohjelmasta sovitaan osallistujien kesken. Kahvitarjoilu. MALMINKARTANON KAPPELISSA, Vellikellonpolku 8 • Messu ja iltatee su 19.3. ja 12.4. (joka toinen su) klo 18 • Hiljaisuuden päivä la 8.4. klo 09.30– 16. Tule valmistautumaan pääsiäisen riemuun yksinkertaistamalla elämää paastonajan hiljaisuuden päivässä. Ohjaajina Konsta Korhonen, Maritta Laiho ja Sirkku Rintamäki. Päivä on maksuton, vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset virastoon ma 3.4. mennessä, p. 09 2340 3800 (mape klo 9-14). Ilmoittauduthan ajoissa, hiljaisuuden päivät Malminkartanon kappelissa ovat olleet suosittuja. TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ , Beckerintie 9 • Jennyn Olohuone torstaisin klo 12–15. Avoin kohtaamispaikka. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. • Torstai-illan kahvit to klo 17.30–19. Kahvittelua ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Virasto, Klaneettitie 6–8 A Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta MIKSI PITÄÄ KULKEA kerrostalojen pihamailla pilkkopimeässä? Miksi väki kävelee bussipysäkille, juna-asemalle tai kauppareissulle oikopolkuja pitkin? Miksi kyläilemään tulevat eivät tiedä mihin he voisivat parkkeerata autonsa? Miksi eri-ikäisten lasten leikkipaikat eivät ole siellä missä eri-ikäisiä lapsia asuu? Miksi ns. puistot ovat pusikoita? Miksi lapsen tai vanhuksen täytyy joutua auton töytäisemäksi ennen kuin vilkkaaseen risteykseen rakennetaan liikennevalot? Jos olisin kaupunkisuunnittelija, ottaisin selvää missä väki liikkuu, mitä harrastaa, mistä pitää ja mistä ei. Ottaisin yhteyttä kerrostalojen omistajiin ja kehottaisin heitä valaisemaan pihamaansa kunnolla. Tämän vuoden olen pilkkopimeässä yrittänyt löytää osoitteen mukaan oikeata ovea etenkin Henrikintien ja Pitäjänmäentien kerrostalojen pihamaalla Reimarlassa. Ei tunnu talojen omistajaa – lienee eläkevakuutusyhtiö Elo – paljon kiinnostavan miten asukkaat pääsevät perille pimeällä pihamaalla. Samanlaisia pimeyden valtakuntia löytyy monen muunkin taloyhtiön ympäriltä. Pienellä asialla saataisiin paljon aikaan, jos olisi tahtoa. Jostain pitäisi löytyä tahtotilaa asukastalotilan saamiseen Pitäjänmäelle. Olen ollut vaatimassa tiloja yli kymmenen vuotta. Melkein se jo saatiin kirjastolle. Pari vuotta sitten levisi tietoa että Pajusella on ylimääräistä rahaa jolla tila voitaisiin korjata. Eipä ollut. Mutta kirjasto onneksi korvaa paljolti asukastalon puuttumista. Ja Pitäjänmäen seurakunta on myös ojentanut auttavan käden ja antanut tiloja asukkaiden käyttöön. Ilmeisesti Pitäjänmäellä asuu liian kilttiä väkeä. Jos kaupunginosassa on ongelmia, sinne pannaan helposti pystyy erikoisprojekti, tulee tilaa, välineitä ja työväkeä. Houkutellaan asukkaat mukaan ja saadaan aikaan vaikka näytelmä. Toistaiseksi tyydyn ihastelemaan muiden aikaansaannoksia. Kevään ilahduttajia ovat olleet musikaalit Kirka, Tenorit liemessä ja Äidinmaa. Etukäteen mietin miksi esitetään musikaali kymmenen vuotta sitten kuolleesta Kirkasta. Kun poistuin Helsingin Kaupunginteatterin Peacock näyttämöltä Kirkan ensi-illan jälkeen, en enää miettinyt. Kirkan – Surun pyyhit silmistäni tekstin on kirjoittanut Matti Laine ja ohjannut Kari Rentola. Musikaali kertoo tarkasti Kirkan elämänvaiheet ja siinä ohessa myös Babitzinin perheen muidenkin laulavien perheenjäsenten tarinan. Näin Kirkana ihanan Heikki Rannan. Ihastuttava ja mukaansa tempaava esitys. Helsingin Kaupunginteatterin Areena näyttämöllä ovat Tenorit liemessä. Liemessä ovat Taneli Mäkelä, Santeri Kinnunen, Iikka Forss ja Eero Saarinen. Jaakko Saariluoma on ohjannut uuden amerikkalaisen Ken Ludvigin farssin huolella ja hartaasti. Näytelmä tapahtuu 1936 pariisilaisessa hotellissa. Maailmankuulu tenori on tulossa konsertoimaan. Matkaan tulee monta, monta mutkaa. Eero Saarinen kaksoisroolissa maailmankuuluna diivamaisena tenorina ja hotellin piccolona, on loistava. Viihdyttävä, huipputason farssi. Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa esitetään uutta suomalaista musikaalia Äidinmaa. Musikaali on monen ammattilaisen työn hieno tulos. Musiikki Esa Nieminen ja Niklas Rosström, teksti Annina Enckell, laulujen tekstit myös Sinikka Svärd, ohjaus Maria Sid ja alkuperäisen tarinan takana Niemisen ja Rosströmin lisäksi Aarni Kuorikoski. Saman suvun naiset neljässä sukupolvessa. Äidinmaa tapahtuu vuosina 1939 – 1940 ja 1989. Naisten kohtalot ja elämäntarinat ovat riipaisevia ja uskomattoman rankkoja, mutta he selviytyvät. Ihastuttava kokonaisuus, jossa kaikki näyttelijät tekevät hienoa työtä. Suosikkejani olivat Laura Voutilainen, Maija Rissanen ja Puntti Valtonen. Teattereissa on menossa parisuhteiden setvimiskevät. Parasta on kun lavalle saa ihan oikean avioparin esittämään avioparia tai muunkinlaista pariskuntaa. Kansallisteatterin Willensaunassa ollaan hotellihuoneessa Granadassa. Pasi Lampela on kirjoittanut ja ohjannut Granada -näytelmän, jossa oikea pariskunta Sari Puumalainen (sinkku-toimittaja) ja Risto Kaskilahti (eronnut poliisi). Toimittaja matkaa Granadaan etsimään Espanjan sisällissotaan osallistuneen isoisänsä jalanjälkiä. Mukaan lyöttäytyy mies, jonka rakkaus ei ole laantunut, vaikka avioliiton ulkopuolinen suhde aikanaan lopetettiin. Granada on PK Keräsen säveltämän ja esittämän musiikin siivittämänä huikaisevan raikas ja elävä esitys. Kerrankin parisuhde-tarina, jossa mikään ei ole ennen nähtyä ja kuultua. Leena-Maija Tuominen Valoa ja polkuja kansalle
15.3.2017 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 5.4.2017. Aineisto toimitukseen 24.3. mennessä. HOK, K-KAUPPA, KEMIKALIO, HOP, KAMPAAMO, NAKKIKIOSKI, RKioski, kukkakauppa, SYP, pesula, Helsingin sanomat, KOP, Elanto, RAKE/Britannia, kirjakauppa, HM-konditoria, parturi, kauneushoitola, kenkäkauppa, autojen huoltoja varaosaliike, pakoputkihuolto, HETA, apteekki, HM-maitobaari, posti, lasitusliike ja Alko. Siinä Kannelmäen ostoskeskuksen liikkeet vasemmalta oikealle 70-luvulla. Kaikki mitä ihminen tuolloin tarvitsi. Nyt ostaria puretaan pikkuhiljaa. Ensimmäinen purkuvaihe on lähes päättynyt ja osa nykyisistä yrityksistä on sulkenut ovensa. Muistan liikkeet hyvin, sillä asuin ostoskeskusta vastapäätä, Vanhaistentie 4:n kerrostalossa, lähes koko lapsuuteni vuodesta 1971 vuoteen 1990. Ostari oli koko Kaarelan aktiivinen kohtauspaikka. Siellä pidettiin erilaisia tapahtumia vuodesta toiseen. Oli urheilutapahtumia, jouluriehoja, Kannelmäki-päiviä etc. Tapahtumat järjestettiin laajalla asukasrintamalla; mukana olivat niin liikkeet, pankinjohtajat, järjestöt kuin duunaritkin. Kaikki toimivat ja puhalsivat yhteen hiileen. Kannelmäen Leijonat, seurakunta ja Kannelmäki-Seura olivat aktiivisempia kuin koskaan. Ostari oli meille lapsille jännä paikka. Siellä tapahtui. Vanhemmat kielsivät meitä juoksentelemasta Vanhaistentien yli, mutta mepä emme välittäneet kielloista. Kävimme pirtelöllä konditoriassa, söimme baarissa nakkeja ja ranskalaisia, snagarilta sai porilaisia ja hodareita. Juttelimme ostarin välissä sijainneella ’Itkumuurilla’ puliukkojen kanssa ja välillä vaklasimme heitä ostarin pikkumetsikössä. Väkä soitti viulua. Katselimme pankkien ikkunoista erilaisia säästöpossuja. Silloin pankit välittivät lapsiasiakkaista. Säästäminen oli hyve ja asiakassuhteet läpi elämän kestäviä. Markan seteli oli iso raha. Kengät käytiin ostamassa Tampereen jalkineesta ja tukka leikkauttamassa vastapäätä. Kirjakaupasta löytyi jänniä leluja, postimerkkejä ja sarjakuvia. Elannossa oli maailman parhaat lihapiirakat sekä marenkeja. Jäädytin kieleni R-Kioskin ulkotiskiin kiinni yhtenä talvena; SYPistä tuotiin lämmintä vettä sen irrottamiseksi. Leikimme ostarin isoilla lumikinoksilla kukkulan kuningasta, välillä tuli verta nenästä. Kävimme Brittassa pummaamassa päiväkaljoilla olleilta faijoilta taskurahaa. Joku uskaltautui pöllimään kaupasta karkkia. Känniset ajoivat kuorma-autolla Alkon ikkunan läpi. Toni Halme kaatoi nakkikioskin. Karakallion jengi tuli ostarille tappelemaan, mutta sai kyytiä. Puhkoimme niiden renkaat linkkuveitsillä. Yhtenä vuonna paloi Britannia, 10 vuotta myöhemmin joku poltti vähän isommankin palan ostaria. Ostari oli kaiken keskus niin hyvässä kuin pahassa. Päivisin täynnä äitejä ja lastenrattaita, talonmies luudan kanssa, leppoisia vuorotyöläisiä ostoksilla, iltaisin taas meno oli välillä levotontakin ja mustamaija jokailtainen vieras suihkulähdettä kiertämässä. Brittassa istuivat niin faijat kuin kunditkin. Kaikki tunsivat toisensa. Kannelmäki oli kylä ja Britta kylän olkkari. Välillä ostarin tolpalta lähdettiin taksilla pidemmällekin, stadiin tai vain Eka-Marketin Heurekaan. Kun oltiin köyhiä ja kipeitä, ajeltiin sitten 42:lla. Moni uudempi kannelmäkeläinen on tullut kysymään minulta, miksi en puolusta ostaria. Miksi en vastusta purkamista ja lähde barrikadeille sen puolesta? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Ostarin aika meni jo. Se oli 70ja 80-luvuilla. Yhteisöllisyyden aika kuoli 90-luvulla. Ostari tyhjeni, ränsistyi, kapakoita tuli luvattoman paljon. Minun ostarini on muistoissani. Konkreettisesti näen vain saattohoidossa olevan vanhuksen, joka herättää haikeutta. Toisaalta mietin, miksi mitään ei jätetä ennalleen, mutta toisaalta ymmärrän, että kaikki tulee tiensä päähän tavalla tai toisella. Vanha ostari toimii yhä. Käyttäkää siis sen jäljellä olevia palveluita. Toivokaamme, että tilalle tulee yhtä ylväs kokonaisuus kuin ennenkin ja että se kykenisi luomaan samankaltaista yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin vanhakin ostari. Jauri Varvikko päätoimittaja Henkiset jäähyväiset PÄIVÄKOTI KANNELMÄKI ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaa tekevät yhteistyötä ”hartiavoimin”: päiväkodin viereinen ostoskeskus puretaan ja tilalle rakennetaan uutta Sävelkortteli-asuinaluetta. Ensimmäiset uudet asukkaat pääsevät muuttamaan Sävelkortteliin jo muutaman vuoden sisällä, kun Asunto Oy Helsingin Nuotti valmistuu. Tänä talvena perustettu purkuja rakennustyömaa-alue aivan päiväkotimme läheisyydessä on saanut pienet päiväkotilaiset ihmetyksen ja ihastelun valtaan. Lapset ovat kyselleet paljon työmaasta ja leikkivät niin sisällä kuin ulkonakin ”remonttihommia”. Legoista ja Duploista rakennetaan taloja ja niitä puretaan, legopalikoita kuljetetaan kuorma-autoilla ja nukenrattailla kaatopaikoille. Pohjolan rakennusmiehet vierailivat päiväkodissamme ennen joulua. Saimme heiltä mukavan joululahjan: turvaliivit päiväkodin lasten retkille sekä turvaliivit aikuisille iltapäiväulkoiluun. Näin meillä kaikilla on turvallista liikkua, vaikka liikennejärjestelyt muuttuvatkin työmaan edistyessä. Kiitos! Tammikuussa kutsuimme ”ihan oikeet remonttisedät”, Antonin ja Ollin meille kylään ja he kertoivat lapsille, ettei tarvitse pelätä tulevia räjäytystöitä: Ensin kuuluu piip-ääniä ja sitten jysähtää, mutta he pitävät huolta, että se on ihan turvallista. Siitä kuuluu vain kova ääni. Lapset saivat myös kysellä kysymyksiä ja he kuulivat myös lisää rakennustyömaan toiminnasta. Miehet lupasivat, että pääsemme maalaamaan suoja-aitaan keväällä päiväkodin lasten ”taidetta”. Sitä odotellessa seuraamme päivittäin työmaan etenemistä ”nenut kiinni aidassa”. Lasten kysymykset olivat mahtavia: miksi te ette kutsuneet Duudsoneita räjäyttämään sitä ostarii? onko teillä semmoinen iso pallo tai kuula, mikä roikkuu ketjun päässä, kun te rikotte niitä seiniä? rikotteko te muitakin taloja ku vaan ton ostarin? tuleeko niistä uusista taloista meille uusia kavereita? Päiväkoti Kannelmäki Helsingin kaupungin rakennusvirasto aloittaa Kaarelassa sijaitsevan Vanhaistenpuiston koira-aitauksen kunnostustyöt maaliskuun aikana. VANHAISTENPUISTON itäosassa sijaitsevan koira-aitauksen pintaalaa kasvatetaan hieman ja sen aidat, portit ja kalusteet uusitaan. Aitauksen kuivatusta parannetaan johtamalla rinteestä valuvat sadevedet aitauksen ulkopuolelle. Koira-aitaus pinnoitetaan soralla ja rajataan Vanhaistentien puoleiselta sivulta pensasistutuksilla. Valaistusta uusitaan. Koira-aitauksen kunnostus aloitetaan saneeraamalla HSY:n viemärilinja, joka kulkee koira-aitauksen alueella. Kunnostuksen aikana Vanhaistenpuiston koira-aitaus on suljettu käytöltä. Lähimmät käytössä olevat koira-aitaukset ovat Kartanonhaan koira-aitaus, osoitteessa Yrityspiha 7 sekä Heinämäentien koira-aitaus, osoitteessa Heinämäentie 28. Lisätiedot: projektipäällikkö Petra Rantalainen, rakennusvirasto, puh. 09 310 39795 Vanhaistenpuiston koira-aitauksen kunnostus alkaa Uutta Kannelmäkeä rakennetaan lasten ja Pohjolan voimin Olkkarin avajaisissa riitti väkeä KANNELMÄEN VANHALLA ostarilla vietettiin lauantaina 18. helmikuuta Olkkarin avoimia ovia ja virallisia avajaisia. Päivän aikaan paikalla kävi paljon eri-ikäistä väkeä seuraamassa vaihtuvaa ohjelmaa ja muuten vain istuskelemassa, nauttimassa kahvia ja tutustumassa kodikkaasti sisustettuun Olkkariin. Päivä alkoi Kahvila Herkun järjestämällä brunssilla ja jatkui tietokilpailulla ja arpajaisilla. Lapsille oli järjestetty kasvomaalausta ja vohvelibaari. Arpajaisten runsaat voitot oli kerätty paikallisilta yrittäjiltä ja yhdistyksiltä. Kannelmäki-liikkeen aktiivit haluavatkin kiittää kaikkia lahjoittajia. Tyytyväisiä järjestäjiä neulomassa ja myymässä arpoja.
4 15.3.2017 M eitä tylsistyneitä yli 65-vuotiaita on maassamme toista miljoonaa. Heistä tai paremminkin meistä yli 90 % pystyy hoitamaan päivittäiset asiansa itsenäisesti ilman apua. Nyt on pakko korjata tämäkin tieto. Sähköisiin ”palveluihin” siirtyminen ilman vaihtoehtoa tekee elämästämme maanpäällisen helvetin. Tiedän mistä puhun, koska normaali asiointi pankkien, vakuutusyhtiöiden ja valtion ja kunnan laitosten kanssa on käynyt lähes mahdottomaksi. Pankit lienevät pahin esimerkki palvelujen poistosta. Konttorit on käytännössä lakkautettu. No, pankit ovat liikelaitoksia ja menettelevät kuten haluavat. Minua riepoo kuitenkin suuresti se tyyli, jolla he asian ilmaisevat. He kertovat aivan pokkana, että konttorit on suljettu asiakkaiden vaatimuksesta. Asiakkaat haluavat toimia netissä. No kyllä tietysti, kun ei muuta vaihtoehtoa jätetä. Kyselkääpä näiltä rahojaan nollakorolla tilillä pitäviltä Miina Möttösiltä, mitä mieltä he asiasta ovat. Tapaan päivittäin lukuisia seniorikansalaisia, pankkien asiakkaita, jotka itkua kitistäen kiroavat pankkien toimintaa. Jättäkää nyt jokin pieni tiskinpätkä meitä varten, ottakaa kunnon palkkio vaivoistanne. Nyt asiakkaanne joutuvat ajamaan taksilla toiselle puolelle kaupunkia voidakseen maksaa laskunsa. Nämä toista miljoonaa kalkkipöllöä elävät vielä monia vuosia. Heidän muodostamansa ongelma katoaa kyllä ajan myötä ns. luonnollisen poistuman kautta. Miksi ei tunnusteta rehellisesti, että emme halua osaa väestöstä asiakkaiksi tuomaan hiekkaa pankkisalien lattioille? Miksi päästellään järeää pötköä päin silmiä? Nämä kaiken tietävät janipetterit väittävät, että kyllä kaikki oppivat laitteita käyttämään. Eivät opi, eikä se ole halusta kiinni. Kyllähän yhdeksänkymppinen Aira Samulin heittää voltin ja tekee spagaatin, kaikki hänen ikätoverinsa eivät kuitenkaan samaan pysty. Ilmeisesti mitään toivoa olevista pankeista ei ole. Rehtinä ja kunnollisena pitämäni savolaisen perusjuntin oloinen pääjohtajakin päästeli aamu-TVssä perin omituista sanomaa. Kun haastattelija kysyi palveluista, hän kaivoi autuas ilme kasvoillaan taskustaan komea älykapulan ja kertoi, että tässä se on etevä peli, tässä on koko maailma. Täällä mekin olemme. Palveluiden katoamisesta ei puhuttu mitään koska nehän ovat siellä kännykässä. Omistan 10 vuotta vanhan Nokian peruskännykän, ei ainakaan sieltä sitä maailmaa löydy. Sillä voi ainoastaan puhua ja lähettää tekstiviestejä, joita tosin en itse osaa lähettää. Perustakaa hyvät pankkilaiset jonkinlainen Eläkeläisten pankki, saatte asiakkaiksenne yli miljoona vähään tyytyvää ihmistä. Toisen järkytyksen koin jokunen aika sitten, kun ajattelin vihdoin viimein tilata etelänmatkan Aurinkomatkoista, josta olen jo puolen vuosisadan ajan matkani tilannut, olen myös ollut erittäin tyytyväinen heidän palveluunsa. No, kävellessäni räntäsateessa heidän katutoimistoonsa Mikonkadulle, jouduin lukemaan oveen liimatusta lapusta tekstin: ”Toimistomme on lopetettu marraskuussa, ottakaa netillä yhteys meihin, niin palvelemme...” Maailma musteni silmissäni, ei perkele, eikö mikä mikään ole enää toiminnassa. En osaa varata matkaa netissä eikä kovin moni muukaan ikätoverini. Apua jouduin kyllä pyytämään. Samalla minulle selvisi, että joudun maksamaan lennon ateriat erikseen, joudun maksamaan istumapaikat erikseen, joudun maksamaan kenttäkuljetukset erikseen... löytyyköhän perillä opasta tai palvelutoimistoa... entäpä hotellia... ei, ei, jokin tässä mättää ja aivan hemmetisti. Olen aiemmin arvioinut puotinne arvosanalla kymmenen, tähänastisen perusteella numero on korkeintaan viisi. Miksi menitte romahduttamaan toimintanne tason? Ehkäpä siksi, kun muutkin niin tekevät... Miettikääpä, että arviolta 30-35 % asiakkaistanne on näitä palvelua toivovia kalkkipöllöjä ja lisää heitä vaan tulee, eikö kannattaisi pitää myöskin joku tiskinpätkä näitä varten? Olen varma, että eläkeläiset maksaisivat mielellään vaikkapa 100 euron lisämaksun palvelusta. Olette tehneet matkan oston erittäin tuskalliseksi senioreille, kaikilla ei ole välttämättä jotain tyttärenpoikaa joka hoitaisi asian. Tutkikaa ainakin asiaa. PS. Kyllä minulla Applen iPad tabletti on ja osaan sitä joten kuten käyttää tietojen hakuun. Hyvä peli on. Mitään asioita en osaa kuitenkaan sillä hoitaa, koska en pääse mihinkään. Käyttö-ohjetta en saanut sitä ostaessani. Laitteen myynyt janipetteri totesikin ohjetta kysyessäni että kaikkihan osaavat sitä käyttää. Mieleni teki pyytää janipetteriä kurkistamaan hevosen hännän alle häntää nostaen .. sieltä saattaa tulla mielipiteeni nykymeiningistä... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kalkkipöllöjä ja janipettereitä Talojen pihat tarvitsevat asianmukaista hoitoa Talojen huoltoyhtiöiden kilpailutus on johtanut siihen, että niillä ei ole riittävän ammattitaitoisia työntekijöitä huolehtimassa pihaistutuksista ja niiden hoidosta. FORESTUM OY on kannelmäkeläinen pihapalveluiden ja kasvinsuojelun ammattilainen. Se on sijainnut Raitamaantiellä vuodesta 1995. Alkuun toiminta tapahtui omistaja Pertti Rajalan kotitoimiston kautta, mutta nyt yrityksellä on omat tilat kerrostalon alakerrassa. Tiloissa toimii myös Kasvinsuojeluseura ry, jonka toiminnanjohtaja Pertti on ollut jo 17 vuotta. Yrityksellä on lisäksi pieni taimipuoti Viikin kartanon navettarakennuksessa. Puoti toimii huhtikuun puolivälistä syksyyn ja sieltä voi ostaa suomalaisia puiden taimia koristamaan omaa pihaa tai metsää. Taimia voi halutessa tilata myös netistä ja vaikka noutaa Kannelmäen toimistolta. Kausityötä Pertin talvet kuluvat suunnittelun merkeissä. Kun aurinko alkaa paistaa ja lumi sulaa, rupeaa myös puhelin soimaan. Ihmiset heräävät kevääseen ja niin Pertin yrityskin. Forestum työllistää keskimäärin 6-7 ihmistä ja kesäkuukausina kausityöntekijöiden määrä kipuaa kymmeniseen henkeen. Kaksi työnjohtajaa suunnittelevat työnjakoa ja projekteja. Taimipuoti työllistää pari opiskelijaa. Helsingin ja Espoon kaupungit ovat Forestumin suurimpia asiakkaita. Ne ostavat pihojen ja puutarhojen hoitoa ostopalveluna. Forestum hoitaa mm. siirtolapuutarhojen ja Korkeasaaren istutuksia, puita ja nurmikoita. Toiseksi suurin asiakasryhmä on yksityiset omakotitalot, joille tehdään pihapalveluja ja kasvienhoitoa, leikataan esim. omenapuita ja suojellaan kasveja tuholaisilta. Meiltä voi pyytää tarjouksia ja neuvoa kaikkeen kasvienhoitoon, istuttamiseen, pihojen suunnitteluun ja metsänsuojeluun liittyvissä asioissa, Pertti Rajala kertoo. – Riippuu täysin työn määrästä, mutta pihasuunnitelman voi saada vaikkapa 400-500 eurolla. Annan myös ilmaisia neuvoja Kasvinsuojeluyhdistyksen puitteissa. Huoltoyhtiöiden kilpailutus harmittaa Perttiä hieman harmittaa huoltoyhtiöiden kova kilpailutus. Taloyhtiöiden säästöt pihatöissä voivat tulla kalliiksi. Huoltoyhtiöt kilpailevat itsensä kuralle. Tästä johtuen niissä ei ole enää puutarha-alan ja pihasuunnittelun ammattilaisia ja voi sattua virheitä. Virheet ovat yleensä hoidollisia. Kasveja tai puita ei tunneta ja niitä katkotaan väärillä välineillä tai väärään aikaan. Lajitieto on myös vähäistä. Seurauksena pihan viherkasvit ja puusto voivat tuhoutua, jolloin uusiminen tulee hoitoa kalliimmaksi. Yhdenkin taloyhtiön pihasta oli huoltomies vetänyt istutetut puskat moottorisahalla alas. Kaikki jouduttiin uusimaan, mikä tietysti maksaa, Pertti kertoo. Forestum tarjoaakin apuaan niin yksityisille, taloyhtiöille kuin metsänhoitoyhdistyksille, joilla ei normaalisti ole ammattipuutarhureja käytössään. Tauteja vastaan Kasvinsuojelu on nykyisin merkittävä asia. Sen piiriin kuuluvat niin kasvitautien, tuhoeläinten kuin rikkakasvienkin torjunta. Ilmastonmuutos, tulokastuholaiset ja erilaiset kemikaalit huolettavat ihmisiä. Ennen käytettiin paljon kemikaaleja. Keskustelu esim. rikkakasvien torjunta-aine Roundupin ympärillä on kuitenkin politisoitunutta. Siinä käytetty aine on glyfosaattisuola, mikä on myös muiden rikkakasvien torjunta-aineiden pääaine, Pertti sanoo. – Kemikaalit on tarkoitettu tappamaan, eikä niitä käytetä sen takia turhaan. On selvää, että niiden aineet ovat suurissa määrin myös ihmiselle haitallisia. Nykyisin kasviensuojelua ja tuholaistorjuntaa tehdäänkin pääasiassa orgaanisilla hapoilla, luonnonmukaisesti. Niiden osuus on jo 80-90%. Yleisimpiä orgaanisia happoja ovat mm. pelargonija etikkahappo. Keväisin lehtipuutja pensaat voidaan ruiskuttaa rapsija parafiiniruiskutukset. Teho ei ole kuitenkaan yhtä hyvä kuin myrkyllisillä kemikaaleilla Yksi lisääntyvä keino on myös kuumavesikäsittely. Kuuma vesi tappaa rikkakasvit hyvin tehokkaasti. Erilaiset pehmeän teknologian tuotteet ovat lisääntyneet markkinoilla. Myymme mm. feromoneja – luonnollisia hajuaineita harhauttamaan tuholaisia. Rajalan luotsaaman Kasvinsuojeluseuran tehtävänä onkin olla mukana kehittämässä kasvintuotantoa ekologisesti kestävämpään toimintaympäristöön. Pertti on koulutukseltaan agronomi, maaja metsätaloustieteen maisteri. Lähiruoka yleistyy Ihmiset haluavat nykyisin kestävästi kasvatettua lähiruokaa. Voiko lähiruokaa kasvattaa kaupungissa ja voiko voikukkia tai nokkosia poimia ruoaksi vaikkapa Kaarelan polkujen varsilta? Yleisistä puistoista en kehota keräämään. Tässä on kaksi ongelmaa. Yleinen pintakasvien varoalue on 100 metriä tiestä, eli teiden varsilta ei kannata kerätä mitään, sillä autojen päästöistä tulee mm. raskasmetalleja ja muita myrkkyjä kasveihin. Toinen ongelmakohta on lemmikkien ja ihmisten jätökset. Eli kannattaa hieman katsoa, mistä villivihanneksia kerää. Esimerkiksi hepatiitti voi tarttua ulosteiden kautta. Kaikki kerätyt kasvit olisikin hyvä pestä kunnolla ja tarpeen vaatiessa kypsentää. Muuten Rajala pitää kaupunkiviljelyä ja villivihannesten käyttöä positiivisena asiana. Omalta pihalta voi huoletta kerätä vaikkapa nokkosta ja vuohenputkea ruoaksi. Käykää tutustumassa Toimisto sijaitsee Raitamaantie 8 A pohjakerroksessa ja on avoinna ark. klo 8-16. Tulkaa piipahtamaan. Autan mielelläni ihan pienissäkin asioissa, annan neuvoja mm. puiden ja kasvien istutukseen ja leikkaamiseen, rikkaruohojen ja tuholaisten torjuntaan. Pertille voi myös soittaa tai lähettää sähköpostia. Käykää tutustumassa taimipuodin valikoimiin, Forestumin ja Kasvinsuojeluyhdistyksen toimintaan ja palveluihin. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko pertti.rajala@forestum.fi puh. 010 439 4770 ja 050 5618 686 www.taimipuoti.fi www.forestum.fi www.kasvinsuojeluseura.fi Pertti Rajala on pyörittänyt yritystään Raitamaantiellä aina vuodesta 1995. Saman oven takaa löytyvat niin Forestum Oy kuin Kasvinsuojeluseura ry.
5 15.3.2017 Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous Keskiviikkona 22.3.2017 klo 13 Kaarelantie 86 kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat Myyjäiset La 25.3. klo 10-13 Kaarelantie 86 kerhohuone Kaarelan asukkaita MINÄ OLEN Hulivili ja täytän kesäkuussa 13, mutta olen edelleen kuin nuori poika. Se joka väittää, että kissasta tulee seniori 8 vuoden jälkeen, puhuu puppua. Olen elämäni aikana ollut sisäsekä ulkokissana ja vähän siltä väliltä. Sopeudun todella hyvin muutoksiin ja tärkeintä on, että seuraan emännän mukana, kun aika paljon olemme muuttaneet. Nyt asumme jälleen Kannelmäessä, mutta olen asunut myös Malminkartanossa, Kirkkonummella, Kauklahdessa ja putkiremontin alta paossa myös Iivisniemessä. Reissannutkin olen paljon eri mökeillä ja useita kesiä olen viettänyt telttaillen sekä irrallaan että juoksunarussa. On vähän riippunut muista telttailijoista, miten minun on pitänyt olla. Nykyään käyn lähinnä Savossa mökkeilemässä. Ai niin, olinhan minä viime vuoden lopulla terapiakissana Askolassa, joten kyllä minulle sattuu ja tapahtuu. Vähän kyllä lihoin sillä matkalla, mutta taas olen sutjakassa kunnossa. Siitä kyllä emäntä pitää huolen. Emäntä pesee minut kaksi kertaa vuodessa ja kynnet leikataan kuukausittain. Rakastan vettä, ainoastaan shampoo ärsyttää. Joka päivä pyydän emäntää laskemaan suihkusta vettä selkään, koska se on niin mukavaa. Huomaan kyllä, että välillä emäntää ärsyttää, kun 10:n kerran sitä pyydän. Valjaissa en tykkää kulkea, mutta jos olen juoksunarussa, se kyllä onnistuu. Automatkoilla minulla on hirveästi asiaa, kun yritän kertoa mitä näen, vaikka se kyllä häkistä on hieman hankalaa, kun olen istuimen päällä niin matalalla, mutta ainahan sitä jotain näkee. Muuten, minä tulen toimeen niin kissojen kuin koirienkin kanssa ja joskus olenkin ollut hoidossa paikassa, missä on kaksi kissaa. Iineksen kanssa sitten leikitään, mutta Unski vain katselee, kun on vähän laiska, eikä taida minusta hirveästi tykätä. Taitaa olla Iineksestä mustasukkainen. Tykkään myös leikkiä laservalolla ja perinteisimmilläkin leluilla. Elämäni suurin suru oli, kun äitipuoleni Amadee menehtyi syöpään viime vuona. Emäntä oli aivan murheen murtama ja minulta alkoi kauhea karvanlähtö, kun asia niin vaivasi. Onneksi sain hyvää ruokaa ja yhtäkkiä tajusin, että minustahan tulee se ykköskissa, kun olin aina vähän se kakkonen ollut. Eli täytyy sanoa, että olen nyt vähän niin kuin kuningas meidän perheessä. :) Ja kyllä se emäntä minua palveleekin, mutta sehän se on emännän tehtävä. Mukavaa kevään odotusta kaikille karvaisille ystäville! Tällä palstalla esittellään alueemme asukkaiden kotieläimiä. Jos haluat, että lemmikkisi pääsee mukaan, niin laita lyhyt esittely ja kuva sähköpostitse: tanotorvi@eepinen.fi Tässä minä lepäilen yhdellä lempipaikoistani. Amadeen kanssa telttaretkellä vuonna 2007. Tarjoukset voimassa maaliskuun ajan. Kaikki hyvä on lähellä KANNELMÄKI Nyt meiltä myös UPS:n paketit Klaneettitie 7, Helsinki Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com www.facebook.fi/kmarketkannelmaki KANNELMÄKI MEILLÄ JAUHETTU TUORE NAUDAN Jauheliha Rasvaa alle 4 % Suomi 10 95 KG Palvelemme klo 23 asti joka päivä OMAPAKATTU TUORE Grillipihvi possun ulkofileestä Suomi 9 95 KG ark 7-22 la 8-22 su 10-22 APOLLON YHTEISKOULUN lukiossa vietettiin 17.2.2017 perinteistä Wanhojen päivää. Päivä on tarkoitettu kaikille lukion toisen vuoden opiskelijoille. Abiturienttien lähdettyä lukulomalle kakkosista tulee lukion vanhimpia. Juuri tätä halutaan juhlistaa ”Wanhojen päivänä”. Perinteisesti Wanhojen päivään kuuluvat tietysti Wanhojen tanssit, jotka ovat päivän kohokohta. Tansseissa aikoinaan perinteisenä ajatuksena oli pukeutua vanhempien tai isovanhempien vanhoihin vaatteisiin, mutta nykyään tytöillä on yllään kauniita tyllimekkoja ja pojilla frakkeja. Meillä Apollossa tanssittiin tänä vuonna kaikki esitykset samana päivänä. Ensimmäinen esitys oli päiväkodeille ja alakouluille. Osa tanssijoista lähti esiintymään myös vanhainkoteihin, Kannelkotiin ja Kaarelaan hoivakoti Atzaleaan. Toinen esitys oli oman koulun yläkoululaisille ja lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Viimeinen esitys oli iltapäivällä klo 16 vanhemmille, sukulaisille ja kutsuvieraille. Päivä oli kaikin puolin erittäin onnistunut ja tanssit sujuivat muitta mutkitta, kiitos kärsivällisten ja taitavien liikunnanopettajiemme ja monen kuukauden harjoittelun. Pienen lukion myötä myös tanssiryhmästä tuli pieni 19 parin porukka. Viimeistään harjoituksissa huomasi pienen lukion hyvät puolet, kuten yhteisöllisyyden, joka kehittyi vielä huomattavasti matkan varrella. Opimme tuntemaan toisiamme paremmin ja olimme yhteistyössä jokaisen kanssa. Joten tanssitaitojen paranemisen lisäksi pääsimme myös rakentamaan parempia sosiaalisia suhteita ikätovereihimme ja matkalla syntyi varmasti uusia ystävyyssuhteita. Nelli Lehto ja Emma Vanne Wanhojen päivä Apollossa Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki +358 20 7191975 www.britannia.fi Avoinna su-to 11-24 ja pe-la 11-02 Vanhat kävivät myös Kannelkodissa tanssimassa asukkaiden iloksi. Tekstin kirjoittajat mukana kuvassa. Kaarelan eläkeläisten lauluryhmä Laululintuset kävi ystävänpäivänä laulamassa Kannelmäen olkkarissa. Laululintuset käyvät myös joka toinen viikko ilahduttamassa laululla Kannelmäen palvelutalon vanhuksia. Lounasravintola ONNI • Lounas buffetpöydästä 10,sis. salaatit, lämpimät ateriat sekä kahvi/tee + päivän jälkiruoka • Keitto + salaattilounas 9,sis. myös kahvi/tee + päivän jälkiruoka • Eläkeläistarjous: lounas/ateria 9,• Opiskelijatarjous: lounas/ateria 9,(näytä opiskelijakortti) www.onniravintola.fi Nuijamiestentie 3 C, 00400 Helsinki (Pohjois-Haaga)
6 15.3.2017 Pertti Kivisen lapsuudenkoti katosi historian hämärään Kannelmäen ostari vuonna 1965. Kuva Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo. KYLLÄ SE TIETYSTI vähän kirpasi, kun ostarin purkutyöt oikeasti aloitettiin. Vaikka olihan se pitkään ollut kaikkien tiedossa, että ostari menee nurin, sanoo Kantsun kasvatti Pertti ”Pera” Kivinen (54-v.). Hän katsoo kiviröykkiötä hiljaa, ei toivottomana, mutta tietty haikeus kuvastuu kasvoilta. Kantsun ostarilla sijaitsi Peran koti yli 10 vuoden ajan. Nyt kodista ei ole jäljellä enää kuin paljon hyviä muistoja. Kantsun ostarin pidetty talonmies Elettiin 60-luvun loppua, kun Peran isä Erkki Kivinen aloitti työt Kantsun ostarin talonmiehenä. Näin ostarilla, Vanhaistentien ja Kantelettarentien kulmassa, sijaitsevasta isosta kaksiosta tuli nelihenkisen perheen koti vuosien ajaksi. Erkki tunnetaan Kannelmäen ostarin pitkäaikaisena talonmiehenä. 70-ja 80-luvuilla talonmies oli tärkeä vaikuttaja asuinalueella. Työ oli monipuolista ja homma ympärivuorokautista. Oli oltava aina valmiina selvittämään asioita. Talonmiehen tunsivat kaikki. Munkkiniemestä lähtöisin oleva isäni oli vilkas ja puhelias. Faija tuli kaikkien kanssa toimeen ja uskallan sanoa, että hän oli myös pidetty. Siihen aikaan ei asemalla ollut merkitystä, oli kyseessä sitten pankinjohtaja tai duunari. Sitä oltiin frendejä kaikkien kanssa. Erkki tiesi mitä Kantsussa tapahtui. Hän oli yhtä aikaa silminnäkijä ja vastuunkantaja. En sitä tietenkään silloin tajunnut, mutta kyllä faija tunsi kaikki, kertoo Pera muutama vuosi sitten kuolleesta isästään. Peran ollessa 17-vuotias, ostarin talonmiehen hommat ulkoistettiin ja perhe muutti Espooseen. Vaikka muutimme pois, niin pyörin Kantsussa edelleen, Pera virnistää. Luulen, että myös isä kaipasi takaisin. Isä oli onnellinen täällä. Erkki Kivinen vietti viimeiset vuotensa Snappertunan kunnassa sijaitsevassa mökkisaaressa veneillen ja kalastaen. Ostari tapahtumien keskipisteenä Aikanaan täällä oli turvallinen ja hyvä henki. Kaikki ikäluokat tunsivat toisensa. Kannelmäen ostari oli keskiö, jonne kokoonnuttiin. Ostarilla järjestettiin paljon tapahtumia. Oli Kannelmäen ympärijuoksua, koiranäyttelyjä, pussijuoksua. Ja kaikki yritykset olivat aktiivisesti toiminnassa mukana. Vappuna ostarilla oli myyntipöytiä ja yhteistuumin järjestettiin karnevaalihumua. Vuosien aikana ostarilla on ollut monenmoista liiketilaa. Siellä sijaitsivat alueen kaikki palvelut. Oli postia, pankkia, kirjakauppaa ja apteekkia. Niin ja Alko oli meidän seinänaapurina, kun muutimme ostariin, hymyilee Pera. Eikä pidä tietenkään unohtaa Helsingin vanhinta brittipubia, Britanniaa, joka oli aikanaan ostarin ainoa ravintola. Oli aika, jolloin Britanniaan jonotettiin, Pera muistaa. Kantsun kasvatti Aloin pelata jalkapalloa 6-vuotiaana ja lopetin 45-vuotiaana, kertoo Pera, jonka lapsuusja nuoruusvuodet kuluivat pitkälti urheilun ja liikunnan parissa. Hän pelasi jalkapalloa aluksi Kannelmäen HJK:ssa ja sitten vuonna 1969 perustetussa Zyklonissa. Ulkona oltiin paljon. Me juostiin ympäri taloja, pelattiin tossulätkää ja nelistä. Monen kantsulaisen tapaan Pera on EKY:n kasvatti. Lukioon olisin päässyt, mutta kapinoin ja päädyin Haagan ammattikouluun, josta jatkoin Tekuun. Autoteknikoksi valmistunut Pera on työskennellyt 24-vuotta samassa yrityksessä, jossa hän nykyisin toimii varaosapäällikkönä. Takaisin Kannelmäkeen Pera muutti 2000-luvun alussa. Maaliskuussa 54 vuotta täyttävällä miehellä on kaksi tytärtä ja 5-vuotias tyttärentytär. Myös Peran äiti on muuttanut takaisin Kannelmäkeen. Kantsun henki Kantsun henkeä kuvaa erityisen hyvin se, että tuolloin solmitut ystävyyssuhteet ovat kantaneet aina tähän päivään asti. Me pidetään edelleen yhtä ja osa kavereista asuu yhä täällä. Perusarvot tulevat täältä ja tietysti kotoa vanhempien mukana. Kantsun hengessä on jotakin, mitä olisi syytä säilyttää. Tietty rediys ja tietynlaiset periaatteet ovat katoamassa. Onhan täällä vielä hyvää henkeä, mutta ei voi myöskään kieltää, että turvattomuus on lisääntynyt. En suosittelisi kenellekään liikkumista ostarilla yksin iltaisin. Jotakin uutta, jotakin entistä Kylmä totuus on, että elämä jatkuu. Vanhaa ostaria ei voi enää pelastaa ja uudesta toivotaan parempaa, Pera toteaa. Huhut ostarin muutostarpeesta olivat olleet jo useita vuosia liikkeellä. Liiketilojen ilmastoinnissa oli aina ollut jotain vialla. Ostari oli monin paikoin mätä ja se olisi vaatinut vähintään mittavan ja kalliin peruskorjauksen. Kyllähän se entisaikojen Kantsun ostari ja sen henki oli jo menetetty. On aivan selvää, että jotain muuta oli saatava tilalle. Jos vanhan ostarin saisi takaisin, niin silloin asia olisi ihan toinen, Pera naurahtaa. Ja ehkä sama henki, joka meillä aikanaan oli, on edelleen löydettävissä. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Kantsun ostarilla on parhaillaan meneillään raju myllerrys. Kaivinkoneet ovat riehuneet ostarilla tuhoten kivijalkaliiketiloja ja se on täyttynyt murskatuista kivenlohkareista. On tullut aika sanoa hyvästit menneelle. Talonmies Erkki Kivinen töissä Kantelettarentillä, ostarin edustalla vuonna 1978. Pertin sisko Kati pyöräilee taustalla Sirkka-äidin lakaistessa katua. Kuva Sirkka Kivisen kotiarkisto. Pertti Kivisen lapsuudenkoti sijaitsi puretun ostarin vasemmassa kulmassa Alkon naapurissa. Tilavaan kaksioon mahtui hyvin neljä henkeä. Asunnossa oli myös oma, muurilla ympäröity piha nurmikoineen. Alkon tiloihin tuli myöhemmin postin jakelukeskus, asunto muutettiin yrityskäyttöön ja pihan tilalle rakennettiin lastauslaituri ja parkkipaikkoja. Vanhaa ostaria ei voi enää pelastaa ja uudesta toivotaan parempaa, Pera toteaa.
7 15.3.2017 Suomalaisella sisulla Stadin puolesta! TIMO VUORI KOKOOMUS Helsinki Lue lisää: http://www.timovuori.fi/ Rakkaudesta kotikaupunkiin O m ak us ta nt ei ne n 36-vuotias teologian tohtori kulttuurija kirjastolautakunnan varapuheenjohtaja kaupunginosa-aktiivi, Pohjois-Haaga Seuran vpj. Tavoitteena: liikuntaja kulttuuripalvelut yhteiseksi voimavaraksi kaiken ikäisille viheralueet palvelemaan monipuolisesti joustavat ja toimivat liikennemuodot Ehdokkaana kunnallisvaaleissa? Pyydä Seija Kuoksalta Tanotorven vaalitarjous 010 320 6663 tai seija.kuoksa@eepinen.fi Tanotorvi nro 4 ilmestyy 5.4. Aineistopäivä 24.3. PAAVO LIIKKEELLÄ POHJOIS-HAAGAN asema to 23.3. klo 8-9 MALMINKARTANON asema ti 28.3. klo 8-9 KANNELMÄEN asema to 30.3. klo 8-9 paavoarhinmaki.fi Kannelmäen vanhan ostoskeskuksen R-kioskin ovet sulkeutuivat Kannelmäen ostoskeskuksessa ehti olla Rkioski lähes tauotta 50 vuotta. Nyt lauantaina 11.3. R-kioski sulki lopullisesti ovensa. R-KIOSKI ON ehtinyt vaihtaa ostarilla paikkaa useasti. Alkuun se oli Kannelmäen grillikioskin paikalla. Kun tilat kävivät ahtaaksi, muutti kioski entisen kosmetiikkamyymälän paikalle Vanhaistentie 3:een. Myynti tapahtui 80-luvun alussa vielä luukun kautta, kuten aiemminkin, mutta videofilmien vuokrauksen ja keskioluen myynnin myötä R-kioski muuttui avoimeksi sisämyymäläksi. Kun Vanhaistentie 3 paloi 2000-luvun vaihteessa, siirtyi Rkioski nykyiselle paikalle Britannian viereen, entisen kirjakaupan tiloihin, jossa se on ollut siitä lähtien. Ostoskeskus tyhjenee Kioskimyynnin loppuminen aiheuttanee vanhan Kannelmäen asukkaille ongelmia mm. bussilippujen lataamisen ja Veikkauksen pelien suhteen. Lähimmät R-kioskit löytyvät Sitratorilta ja kauppakeskus Kaaresta. Ostoskeskus tyhjenee pikku hiljaa sitä mukaa, kun sen purku ja uudisrakentaminen etenevät. Vuodenvaihteessa muuttivat pois Help-Lasi, Turvavyö ja Tiittasen pakoputkikorjaamo. Ravintola Tartan, Kannelhius, Kannel-Cafe ja Ompelimo3 lopettivat toimintansa sulkemisen myötä, kun taas Kannelmäen apteekki ja Olkkari siirtyivät ostarille väliaikaistiloihin. Ravintola Britannia ja Alepa jatkavat vielä nykyisissä tiloissa siirtyäkseen parin vuoden sisään ostarille rakennettuihin upouusiin liiketiloihin. Jää nähtäväksi, saadaanko niihin myös uusi R-kioski. Teksti ja kuva Jauri Varvikko Kirpputori Aino siirtyi sähköiseen varausjärjestelmään Sitratorilla sijaitseva Aino kirpputori on siirtynyt sähköiseen varausjärjestelmään. Nyt asiakkaat voivat tehdä ja hallita rekkivarauksiaan netissä. KANNELMÄEN vanhassa asemarakennuksessa sijaitseva Aino itsepalvelukirpputori on suosittu ostosja myyntipaikka. Ainossa vaihtui omistaja viime vuonna. Nyt on uusien tuulien aika. Olemme laajentaneet aukioloaikoja. Olemme avoinna myös maanantaisin, kertoo Ainon toimitusjohtaja Kalevi Heikkonen . Aino goes online Kalevilla on kirpparitoiminnasta jo aiempaa kokemusta Espoosta, joten hän ei ole uusi kaveri alalla. Uusi johtaja on tyytyväinen Ainon toimintaan, mutta haluaa uudenaikaistaa sitä. Siirrämme Ainon nyt sähköiseen varausjärjestelmään. Asiakkaat voivat varata paikkansa ja hoitaa varauksiaan nyt netin kautta. Järjestelmä perustuu Suomen tunnetuimpaan KirppariKalle online-varausjärjestelmään, joka on suunniteltu nimenomaan itsepalvelukirpputoreille. Asiakkaat voivat näin seurata tuotteidensa myyntiä ja sopia rekkien jatkovuokrauksesta. Jos olet Ainon itsepalveluasiakas ja sinulla ei ole vielä tunnusta, niin voit luoda tilin osoitteessa www.ainokirpputori.fi Laaja valikoima Ainossa on laaja valikoima erilaista kirppistavaraa. Erityisesti jokapäiväistä käyttötavaraa. Myymme käytettyä tavaraa laidasta laitaan, Kalevi toteaa. Täällä kannattaa piipahtaa varsinkin alkuviikosta, jolloin voi löytää juuri myyntiin tulleita varsinaisia helmiä. Ainossa on Kalevin lisäksi kaksi muutakin työntekijää. Aino tunnetaan kirpparipiireissä hyvin, joten se on kannelmäkeläisille hyvä Kirpputorilla on yksityisten myymän kirppistavaran lisäksi myös alennustuotteita, elintarvikkeita, elektroniikkaa sekä kukkia. Kalevi Heikkonen on tyytyväinen Ainon suosioon alueella. Sähköisen järjestelmän hän toivoo tuovan niin lisää myyjiä kuin asiakkaitakin. keino päästä tarpeettomasta tavarasta eroon. Kalevi uskoo valikoiman lisääntyvän entisestään, kun Pelimannintien putkiremontit pakottavat ihmiset muuttamaan ja inventoimaan tavaramääriään. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja VILLE JALOVAARA EHDOLLA 9.4 KUNTAVAALEISSA Kuntavaalit 2017 on koulutusvaalit! Valitse opetuksen ammattilainen jatkamaan työtä valtuustossa! Ville Jalovaara historiantutkija, dosentti, Helsingin opetuslautakunnan aktiivinen jäsen www.villejalovaara.net M ak sa ja: Tu kir yh m ä 400
8 15.3.2017 ASUNTORAKENTAMINEN Viime vuosien aikana on mainio kaupunginosamme ollut varsinaisessa rakentamisen myllerryksessä, ja niin tulee lähivuosinakin olemaan. Suurimpana kohteena on Kuninkaantammen asumalähiö, jossa ensimmäiset asukkaat jo ovat saaneet uuden kodin, ja johon tulee kaikkiaan noin 5000 asukasta. Toiseksi kookkain asuma-alue, Honkasuo pohjoisessa Malminkartanossa, on myös hyvää vauhtia kasvamassa noin 1500:n asukkaan lähiöksi. Radanvarteen Malminkartanon puolelle on jo noussut useita kerrostaloja, asukkaita tullee lopulta 600 -700 henkeä. Viimeisin aloitettu rakennuskohde on Kannelmäen ostoskeskuksen alue, joka rakennetaan kolmessa vaiheessa noin 650:lle asukkaalle. Se valmistunee noin viiden vuoden kuluessa lopulliseen muotoonsa. Ja lisäksi suunnitteilla on myös Halsuantien alueen asuntorakentaminen suurin piirtein samaan kokoon kuin ostarikin tulee olemaan. Näinollen kaupunginosamme väkiluku tulee vääjäämättä nousemaan runsaasti yli 30.000:n, koska nykyisellään jo ollaan liki 27.000:ssa asukkaassa. PALVELUISTA Alueemme palvelutarjonta lisääntyi melkoisesti suuren kauppakeskus Kaaren valmistuttua Kannelmäkeen. Keskus on selvästi ottanut palvelutehtävän vakavasti, jopa luistelurata on saatu aikaiseksi ylätasanteelle. Kaaren johto on myös ollut positiivinen alueen toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan. Palveluja tulee parantamaan myös kaksiratainen harjoitusjäähalli Hämeenlinnantien ja Kaarelanraitin väliseen metsikköön. Eihän koko kaupunginosassa ole tähän mennessä ollut yhtään kunnollista talviliikuntalaitosta. Kun tiedetään nykyiset sääolot täällä talvisaikaan, on halli aivan välttämätön. Kirkkopuistoon on remontoitu kaupungin toimesta oiken hieno lasten liikunta-alue telineineen. Saanevat niitä aikuisetkin käyttää. Samoin Kanneltien kentän yhteyteen on rakennettu lasten ja nuorten suuresti suosima nykyaikainen sporttinurkkaus, kiitos siitäkin kaupungille. Edelleeen tarvitaan kuitenkin vielä kunnollinen, tekonurmella varustettu säänkestävä jalkapallokenttä. Hyvä paikka olisi esim. nykyisen Kanneltien kentän hiekka-alue, sillä kentällä on erinomaisen hyvät valot syyspimeitä ajatellen, ja hyvä pukusuoja/huoltorakennus jo valmiina. Miksei saman tien voitaisi paikalle tehdä Kallion kentän tapaista hiekkatekonurmitekojäärata yhdistelmäkenttää. Kyllä näin iso kaupunginosa sellaisen tarvitsee. Oman lukunsa palveluyksikkönä ansaitsee Kanneltalo kirjastoineen, työväenopistoineen, nuorisotaloineen, konserttija luentosaleineen sekä näyttelytiloineen ja kahviloineen. Kanneltalossa ei ole vuosittain kovinkaan monta päivää ilman mitään toimintaa, aina jotain tapahtuu. Yhdistyksemme on erittäin tyytyväinen jo vuosikausia jatkuneeseen yhteistoimintaan Kanneltalon kanssa. Kannelmäen yhteisöhanke ja D-Asema on saanut rahoituksen vuosille 2017-2019 toimintansa kehittämiseksi, mikä ilolla todettakoon. D-Aseman toiminnan vetäminen on Diakonissalaitoksen ja VVA:n ( Vailla Vakinaista Asuntoa ry.) vastuulla kaupunginkanslian tukemana. Asema pyrkii parantamaan sekä kohderyhmänsä että muiden asukkaiden sosiaalista hyvinvointia ja yhteistoimintaa. Hankkeen puitteissa pidettiin 9.2.2017 aseman tiloissa suunnittelukokous, johon osallistui aseman henkilökunnan lisäksi 12:n viraston, järjestön ja muun toimintaryhmän edustajia asiakkaiden lisäksi. Tähän asiaan palataan jutun muodossa tarkemmin sen jälkeen, kun suunnittelussa on päästy varsinaiselle toteuttamisen tasolle. Kannelmäen Voimistelijat ansaitsee erityiskiitokset rohkeasta toimeliaisuudesta, kun se hankki ja remontoi itselleen Maununnevasta oman salitilan urheilijoittensa käyttöön. Koulujen tilat eivät enää kerta kaikkiaan riittäneet, ja vieläkin tekee tiukkaa 1400 -päisen jäsenkunnan liikuttamisen järjestäminen. ONGELMISTA JA HUOLENAIHEISTA Viime aikojen eräs ikävimmistä asioista on sisätilailmaongelma monissa kouluissa ja muissa julkislaitoksissa. Pelimannin koulu otettiin pois käytöstä, Suomalais-Venäläinen koulu tullaan rakentamaan uusiksi lähivuosina ja Runonlaulajantien koulussakin on vakavia sisäilmaongelmia. Jopa Kannelmäen seurakunnan seurakuntakeskuskin on enää vain lyhytaikaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Kirkkoherranvirasto on siirtynyt osoitteeseen Klaneettitie 6-8 A ja muitakin toimintoja on hajautettu. Ihmetyttää, että mihinkä katosi suomalainen talonrakennustaito 1960-luvulta lähtien? Liikenteen turvallisuuskysymykset ovat jo nyt ajankohtaisia, mitä ne sitten ovatkaan, kun kaikki rakennuskohteet tuhansine uusine asukkaineen ja autoineen ovat keskuudessamme. Jo tällä hetkellä on selkeästi havaittavissa esim. Kannelmäen ostoskeskuksen alueella ja ympäristössä vaarallisia paikkoja etenkin lapsille ja liikuntarajoitteisille. Suunnittelijoiden ja rakentajien on syytä olla huolellisia, sillä liikenneturvallisuuden toteuttamiseen on todella syytä paneutua kunnolla Kaarelassa. Pankkipalveluiden heikkeneminen on aiheuttanut monille huolta ja ylimääräistä vaivaa. Koko kaupunginosassa ei ole yhtään vanhaan tapaan toimivaa pankkia! Loppuvatko seteliautomaatitkin? Pitääkö setelitkin kohta tilata netin kautta? POSITIIVISEKSI LOPUKSI Alueellamme on useita aktiivisesti toimivia yhdistyksiä, liikuntaseuroja, järjestöjä sekä vapaaehtoistoimijoita. Ei siis tarvitse valittaa mahdollisuuksien puutetta. Kaupunginosamme on hyvin monimuotoinen ja monipuolinen upeine jokialueineen, puistoineen, erityyppisine asuma-alueineen ja palvelutarjontoineen. Täältä on hyvät liikenneyhteydet keskustaan. Mitä Kaarela-Seuraan tulee, järjestämme perinteiset Mätäjoki -festarit sunnuntaina 28.5.2017 kello 11.0018.00 Kartanonhaassa joen levennyksen kohdalla. Itsenäisyyspäivän juhlan järjestämme Kanneltalossa kello 14.00. Joulujuhla, samoin Kanneltalossa, pidetään lauantaina 16.12.2017 kello 15.00. Muista asioista kerrotaan tässä lehdessä ja kotisivuillamme. Mainittakoon vielä, että Kannelmäen Nuta järjestää ns. Rubufest-tapahtuman nuorille keskiviikkona 10.5.2017 kello 10-15 Kanneltalossa ja sen ympäristössä. Kaarela ( Kantsu, Maltsu, Maununneva, Hakuninmaa, Kuninkaantammi ja Honkasuo ) on monipuolinen ja ihan hyvä kotikaupunginosa. Muistakaa käydä äänestämässä kuntavaaleissa, tarvitsemme oman alueemme asioita ajavia edustajia kaupunginvaltuustoon ja eri lautakuntiin sekä niiden jaostoihin. Hyvää vuodenjatkoa! Erik Bärlund puheenjohtaja Kaarela-Seura ry. Kaarela kehittyvä kaupunginosa Nukketeatteria Nurkassa MALMINKARTANOSSA, Renginpolku 8:ssa, sijaitseva Nurkan toimitila pursuaa nukketeatteriesityksissä käytettyä rekvisiittaa, lavasteita, marionetti-, sormi-, keppija käsinukkeja. Kerrostalon alakerrassa toimiva kerhotila houkuttelee kävijää erilaisilla eläinhahmoilla ja tekstiilikäsitöillä. Leikkivä Lapsi ry tekee tiivistä yhteistyötä alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Teatteri kumpuaa elämänkokemuksesta On ollut onni ja autuus saada työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä, kertoo Venäjällä ja Australiassa useita vuosia asunut Eija. 2000-luvun alkupuolella hän työskenteli Moskovassa lastentarhanjohtajana. Eija on koulutukseltaan teologi. Hän on opiskellut myös ekspressiivistä taideterapiaa ja NLPterapiaa. Venäjällä nukketeatteri on aina ollut suuressa arvossa. Siellä kulttuuri ylipäätään kulkee arjessa mukana. Yhdysvalloissa ja Australiassa taide-ja nukketeatteriterapiaa käytetään paljon ennaltaehkäisevänä hoitomuotona, Eija kertoo. Nukketeatteri-ilmaisu ei ole siis vain taiteen muoto, vaan sitä voidaan käyttää terapeuttisena menetelmänä vaikeaa elämäntilannetta tai traumaattisia kokemuksia työstettäessä. Suomessa nukketeatterin terapeuttinen käyttö on vielä vähäistä. Nukke tunnetilojen tulkitsijana Nukke voi puhua tunnetta, muotoilee Eija. Varsinkin jos ei ole yhteistä kieltä, on nuken avulla mahdollista luoda sanaton yhteys. Se on oiva menetelmä suomen kieltä osaamattomien maahanmuuttajalasten opetuksessa. Liike, kuva, ääni ja kosketus herättävät tunteet ja aistit. Katsoja voi jäsentää elämänkokemuksia ja käydä läpi tunteita nuken välityksellä. Sadun maailma tarjoaa turvallisen tilan käsitellä tunteita, myös vaikeita aiheita kuten koulukiusaamista tai hylätyksi tulemisen tunteita. Tunteet kiinnittyvät nuken liikuttajaan. Tavallaan nuken liikuttaja lakkaa olemasta ja nukke alkaa elää. Katsojan huomio kiinnittyy nukkeen ja siitä tulee elävä. Liikkuvaan hahmoon on myös helppo samaistua. Nukke elää paikassa ja ajassa. Sen avulla on mahdollista saada tunteesta kiinni ja elävöittää mielikuvia. Nukkea voi koskettaa, helliä ja pitää sylissä. Elämästä selviytymisen koulu Lapsille pitää opettaa elämästä selviytymisen taitoja, Eija sanoo. Usein kuulee sanottavan, ettei esimerkiksi koulukiusaamiselle voi tehdä mitään. Olen eri mieltä. Nukketeatteri avaa turvallisen keinon käsitellä tunteita, jotka arjen ongelmatilanteet synnyttävät. Tarinan keinoin voidaan opastaa ongelmasta ratkaisuun. Leikin ja tarinan kautta lapsen on helpompi oppia käsittelemään mieltä askarruttavia asioita. Tarina ruokkii osallistujan mieNukketeatteri on meidän intohimo, sanoo Eija Hyvärinen-Hellberg. Eija on yksi Leikkivä Lapsi ry:n perustajista ja nykyisin sen ainoa kokopäiväinen työntekijä. Eija on kotoisin Helsingistä. Nykyisin hän asuu miehensä kanssa Karkkilassa ja liikkuu paljon luonnossa. Perheen kuusi lasta ovat jo aikuisia ja lastenlapsia on kaksi.
9 15.3.2017 SUURMIESHISTORIA on ollut jo pitkään huonossa huudossa historian ammattilaisten keskuudessa toteaa Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjassaan Stalin ja Suomen kohtalo. Otava. 2016. 240 sivua. Rentola pohtii oliko Stalin silti merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa? Tämä historiaan liittyvä kysymys on tietyllä tavalla ajankohtainen, kun vertaa sitä nykypäivän median keskeisiin uutisaiheisiin – arvaamaton Vladimir Putin ja nyt vähintään yhtä arvaamattomana pidetty Donald Trump. Tuntuu, että uutisotsikkojen pääkonnan Stalinin tilalle ovat vaihtuneet Putin ja Trump. Rentola: ”Stalin päätti aloittaa talvisodan ja lopettaa sen, hän päätti jatkosodan rauhasta 1944, ja kun alkuvuodesta 1948 oli aika ratkaista, tuleeko Suomesta kansandemokratia vai ei hän painoi ensin kaasua ja sitten jarrua… Stalin teki isoja päätöksiä, mutta se ei tarkoita sitä, että hän olisi pystynyt päättämään, mihin ne johtavat. Aina tulee vastaan arvaamattomia voimia, tapahtuu yllätyksiä. Historia on täynnä tarkoittamattomia seurauksia, kerran toisensa jälkeen asiat ovat kulkeneet toisin kuin on aiottu ja päätetty. Usein päädytään lopputuloksiin, joita kukaan mukana ollut ei tavoitellut eikä halunnut, toisinaan ei osannut kuvitellakaan”. Rentolan käytettävänä on ollut melkoisen paljon aiemmin salaista tiedustelutietoa, joihin nojaten Stalinin sotilasjohto teki päätöksensä. Pääkysymys oli itse asiassa hyvin samanlainen kuin nykyäänkin: millaiseksi Venäjän johto arvioi läntisen rajansa turvallisuuden. Ennen muuta Leningradin turvallisuuden takeeksi Neuvostoliitto vaati rajan siirtoa Kannaksella 30-40 kilometriä ja joitakin Suomenlahden saaria. Paasikivi ja Mannerheimkin sotilaana ymmärsi vaatimusten perusteet ja pitivät niihin suostumista järkevänä. Rentola mainitsee, että Teheranin neuvotteluissa 1943 Churchill oli toistanut jo talvisodan alla lausumansa, että Venäjällä pitää olla merenja nyt myös ilmanherruus Itämerellä. Mielenkiintoinen toteamus nykytilanteen kannalta! Rentola ei varsinaisesti esitä kysymystä olisiko talvisota voitu välttää tai ainakin siirtää myöhemmäksi toisenlaisella asennoitumisella puolin ja toisin. Jostain syystä hän ei kiinnitä huomiota lähdeluettelossaan mainitsemaansa Viktor Vladimirovin postuumiin kirjaan Kohti talvisotaa. Vanhemman polven suomalaisten poliitikkojen ja liikemiesten hyvin tuntema KGB:n kenraali Viktor Vladimirov päättyi omissa pohdinnoissaan ja tutkimuksissaan arvioon, että Stalin uskoi pitkälle syksyä 1939, että Suomen osalta päästäisiin neuvotteluratkaisuun ilman aseellista painostusta ja yhteenottoa. Neuvotteluja käytiinkin, mutta molemmin puolin virheellisiin arvioihin perustuvat asenteet vievät umpikujaan. Vladimirov arvelee, että Stalinin kärsivällisyys loppui hänen kokemaansa henkilökohtaiseen loukkaukseen. Hän osallistui henkilökohtaisesti seitsemään kahdeksasta neuvottelutapaamisesta ja osoitti siten pyrkivänsä todelliseen neuvotteluratkaisuun. Suomalainen valtuuskunta oli kokoonpanoltaan toisen luokan tasoa ja ilman todellisia neuvotteluvaltuuksia. Suomen silloinen ulkoministeri Erkko erityisesti ei uskonut, että Neuvostoliitto aloittaisi sotatoimet talvea vastaan ja ilman suoraa uhkavaatimusta ja sodan julistusta. Kun neuvottelujen katkettua Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Karjalan Kannaksella, niin Suomi ilmoittikin neuvotteluhalukkuutensa sodan jo alettua. Kun Moskovassa kahdeksi viikoksi arvioitu riemumarssi Helsinkiin ei toteutunutkaan, piti arvioida uudelleen sotatilanne. Talvisodan päättämiseen maaliskuussa 1940 vaikutti Stalinin arviot länsimaiden erityisesti Englannin ja Ranskan mahdollisesta sotilaallisesta avusta Suomelle. Stalinhan toivoi edelleen liittoa länsimaiden kanssa Hitler-Saksaa vastaan MolotovRibbentrop sopimuksesta huolimatta. Hitler-Saksa hylkäsi hyökkäämättömyyssopimuksensa Neuvostoliiton kanssa ja aloitti kesäkuussa 1941 hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan. Suomi lähti nyt revanshihengessä mukaan Saksan aseveljinä, ei ajopuuna eikä erillissotaansa käyvänä osapuolena. Jo kesällä 1940 Suomi salli saksalaisten joukkojen tulon Lappiin ja asettumisen Neuvostoliiton rajalle. Suomen hallitus selitti, että kyseessä on vain joukkojen kauttakulku pohjoiseen Norjaan. Saksan Barbarossasuunnitelman tavoitteena oli alistaa Neuvostoliitto nopealla salamasotahyökkäyksellä. Leningradin ja Moskovan valtaamisyritysten epäonnistuttua painopiste siirrettiin etelään tavoitteena Kaukasuksen öljylähteet. Stalingradissa Saksan armeijan kärsimä murskatappio muutti sodan luonteen ja suunnan. Liittoutuneiden kolme suurta Stalin, Roosevelt ja Churchill neuvottelivat Teheranissa joulukuussa 1943 jo miten Euroopan asiat järjestetään Hitler-Saksan tappion jälkeen. Siellä alettiin jo suunnitella toimia Suomen irrottamiseksi sodasta. Keväällä 1944 Moskova valmisteli Suomea varten antautumisja välirauhan ehtoja, joihin myös USA ja Britannia esittivät omia huomautuksiaan. Suomi ei kuitenkaan ollut valmis hyväksymään näitä ehtoja vielä kesälläkään. Mannerheimin myötävaikutuksella Ryti allekirjoitti Saksan ulkoministeri Ribbentropin kanssa sopimuksen, jossa Ryti henkilökohtaisesti vakuutti, ettei Suomi irtoa sodasta ilman Saksan suostumusta. Tämä oli ehtona, että Saksa jatkoi aseavun antamista Suomelle. Neuvostoarmeijan suurhyökkäys pakotti Suomen harkitsemaan uudestaan rauhanehtoihin suostumista. Ehtoihin kuului mm. saksalaisten joukkojen poistaminen Suomesta. Stalin ymmärsi, ettei se ollut mahdollista ilman Mannerheimin osanottoa. Mannerheim valittiin Rytin erottua presidentiksi. Stalin puolestaan antoi vakuutuksen, ettei Mannerheimia vastaan tulla esittämään minkäänlaisia syytöksiä. Näillä eväillä välirauhansopimus allekirjoitettiin lopulta syyskuun 19. päivänä Moskovassa Suomen eduskunnan hyväksyttyä sen saman päivän aamuistunnossaan. Pariisin rauhansopimuksen hyväksyminen merkitsi liittoutuneiden valvontakomission poislähtöä keväällä 1948. Samaan aikaan USA aloitti oman offensiivinsa Länsi-Euroopan maiden poliittisen suunnan varmistamiseksi USA:lle myönteiseksi. Siihen liittyi myös Marshall avun nimissä annettu taloudellinen tukipaketti. Suomi kieltäytyi tästä poliittisista syistä säilyttääkseen neuvostosuhteet edelleen toimivina. Stalin ryhtyi puolestaan painostamaan Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvia maita lähempiin sopimussuhteisiin myös sotilaallisella alalla. Suomen osalta tilanne oli monimutkaisempi. Täällä ei ollut kommunistista hallitusta kuten Neuvostoliiton miehittämissä ns. kansandemokratian maissa. Stalin katsoi paremmaksi saada aikaan sopimus presidentti Paasikiven myötävaikutuksella. Näin saatiinkin aikaan 6. huhtikuuta 1948 allekirjoitettu YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta). Stalin hyväksyi Paasikiven muotoilut, josta jopa vitsailtiin : mikä sopimus sehän oli Paasikiven diktaatti. Samaan aikaan Moskova painosti SKP:tä erottamaan Yrjö Leino sisäministerin paikalta. Ja seuraavassa vaiheessa Moskova oli valmis edistämään Paasikiven syrjäyttämistä vuoden 1950 presidentin vaaleissa Kekkosen hyväksi. Vuosien 1950-51 heiluriliikkeitä Rentola tarkastelee otsikoiden Korea ja Kekkonen, Kolmas maailmansota ja Suomen kolmas tie alla. Suomen kohtalot liittyvät aina tavalla tai toisella laajempiin kansainvälisiin ympyröihin. Rentolan tiivistyksen mukaan: ”Neuvostoliiton perustavoitteet Suomessa pysyivät koko Stalinin loppukauden (1939-1953) olennaisesti samoina: (1) varmistaa naapurimaa omaan poliittiseen vaikutuspiiriin ja pitää se siinä, ns. ystävällismielisen hallituksen alaisena; estää neuvostovastaisten voimien pääsy valtaan: (2) rajoittaa lännen (ja vuoteen 1944 myös Saksan) vaikutusta Suomessa ja varmistaa, etteivät Neuvostoliiton viholliset voisi käyttää lähellä sijaitsevaa luoteista naapuria sotilaallisissa ja muissa hankkeissaan”. Mielenkiintoinen on Rentolan arvio, että yhtäällä suuri ja mahtava Kiina ja toisaalta talvisodan kokenut omapäinen, pieni Suomi ovat erityistapauksia, jotka eivät sovellu ongelmitta mihinkään yleiseen ulkopoliittiseen kaavioon. Oiva Björkbacka Stalin ja Suomen kohtalo likuvitusta. Parhaimmillaan nukketeatteri-ilmaisu kehittää sosiaalisia taitoja ja kasvattaa empatiakykyä. Myötäelämisenkyky on meille kaikille tärkeä taito ja sitä voidaan aktivoida. Tarve on muovannut tekemistä Leikkivä Lapsi ry aloitti toimintansa vuonna 1997. Vuosien varrella on toteutettu useita hankkeita ja projekteja. Toiminnan puitteissa on järjestetty nukketeatteriesityksiä, pidetty draamapajoja ja perhekahvilaa. Töitä on tehty niin lasten, nuorten, senioreiden kuin maahanmuuttajien hyväksi. Helsingin kaupunki sekä Rahaautomaattiyhdistys ovat rahoittaneet sen toimintaa. Nykyisin toimintaa ylläpidetään pitkälti vapaaehtoistoimijoiden voimin. Olemme sekalainen seurakunta, sanoo Eija hymyillen. Eijan kollegat Vuokko Korvola ja Eva-Lisa Kännö ovat jo eläkkeellä, mutta tekevät edelleen vapaaehtoistyötä. Tapasimme Vuokon kanssa aikanaan yliopiston järjestämässä koulutuksessa. Aloitimme toimintamme maahanmuuttoviraston tiloissa ja työskentelimme inkeriläisten paluumuuttajien kanssa. Tarve on muovannut tekemistämme. Kokeilimme nukketeatteria ensin iltapäiväkerhoissa, joista se laajeni kouluihin. Vuosien varrella on kehitelty erilaisia toimintamalleja ja nukketeatterivälineistöä helpottamaan opettajien ja ryhmänohjaajien työtä. Nykyisin osallistumme pitkälti päiväkodin ja koulun kautta, sanoo Eija. Tarjoamme heille omaa osaamistamme. Me ohjaamme, suunnittelemme ja toteutamme erilaisia projekteja. Märkähuovutusprosessi johtaa leikin tilaan, jossa roolihahmot keskustelevat. Sosiaaliset roolit jäävät tilan ulkopuolelle, Eija Hyvärinen-Hellberg kertoo. Märkähuovutustekniikalla tehtyä mustekalaa käytetään mm. koulukiusaamisesta ja rasisminvastaisuudesta puhuttaessa. Huovutustekniikalla tehty pieni hiiri on eniten rakastettu. Kaikki haluavat kosketella ja helliä sitä. Toimintaa ylläpidetään pitkälti ruohonjuuritasolla Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta ilman rahoitusta on vaikea toimia, on Eijan selkeä viesti päättäjille. – Asiat osataan ja on surullista, että resursseja ei osoiteta riittävästi. Rahoituksen puutteen vuoksi henkilökuntaa ei voida palkata. Toimintaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Ruohonjuuritasolla tehdään paljon työtä, joka ei näy päätöksentekijöille. Tämänkaltainen toiminta vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä ja sen tuloksia voidaan arvioida vain pitkässä juoksussa. Lähialueen asukkaat ja kerholaisten vanhemmat ovat lahjoittaneet meille materiaalia, Eija kiittelee. Kaikenlainen käsitöihin soveltuva kierrätysmateriaali on edelleen tarpeen ja tervetullutta, sillä materiaalit kustannetaan itse. Olisihan se hienoa, että saisimme esityksiä varten isomman teatteritilan, johon mahtuisi kolmisenkymmentä ihmistä. Nurkka voisi toimia myös kaikille avoimena tilana, jonne voisi tulla opettelemaan tunnetaitoja. Yhteisön tulee kannatella nuorten luovuutta. Olisi hyvä, jos vaikka paikalliset yritykset tukisivat sitä ja toimintaa. Tarinallinen perintö on Suomesta kovaa vauhtia katoamassa, Eija kertoo. Yhteiskunta joka menettää arvonsa ja traditionsa ei voi pysyä pystyssä. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Leikkivä Lapsi Ry Renginpolku 8, 00410 Helsinki Puh.: 050 5216970 leikkivalapsi@gmail.com SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS!
10 15.3.2017 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri •Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. •KOTIKÄYNNIT •Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.fi Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Ravintola Pallogrilli -10 % • Kahvila Herkku, Kannelmäen ostari Kahvi ja pulla hintaan 2,50 • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% • Kannelmäen kahvila, Kannelmäen ostari 10 % Kuntosali Kannel Gym www.kannelgym.fi Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Jalkahoitaja Anne p. 040 -8510 171 Tmi Riikka Laisi Käsillä töitä Puuseppä/Puutarhuri puh. 045-1391872 • Asennus-, remontointija maalauspalvelut • Viheralueiden hoitoja rakennuspalvelut • Konsultointi riikka@riikkalaisi.fi www.riikkalaisi.fi fb: Tmi Riikka Laisi Kanneltie7, Helsinki / / / INFO@PILATESPOWERHOUSE.FI / / / WWW.PILATESPOWERHOUSE.FI MATTOPILATES ALKEET SEKÄ JATKOTASON TUNNIT, LAITEPILATESHARJOITTELU, BODYPILATES, POWERPILATES, HERRAPILATES, ÄITI+ VAUVA /TAAPERO PILATES, FLOW-, YINJA HATHAJOOGA, TERVESELKÄ-TUNNIT, SYVÄVENYTTELY YKSITYIS-JA PIENRYHMÄTUNNIT PILATES POWER HOUSE HELSINKI Nyt on hyvä hetki aloittaa / / / SIJAINTI Lepolantie 16A 00660 Helsinki UUSILLE ASIAKKAILLE 3x 3x tutustumistunnit mattotunnit 40 e ja laitetunnit 75 e. TERVETULOA IHANAN PILATEKSEN MAAILMAAN On ok, mutta tekstissä mattopilatesalkeet yhdessä -> pitää muuttaa mattopilates alkeet sekä jatkotason tunnit. Studion sijainti on hassu( sijaitsee) , pitää muuttaa Sijainti lepolantie .. VUODEN ENSIMMÄISESSÄ Tanotorvessa julkaistiin valtuutettu Ville Jalovaaran aloite meluvallin saamiseksi Hämeenlinnanväylälle. Kaarelan Omakotiyhdistys ry on pitänyt asiassa yhteyttä kaupungin virkamiehiin aktiivisesti jo vuosia ja julkaisemme yhdistyksen pyynnöstä Uudenmaan Elinkeinoja Ympäristökeskuksen viimevuotisen vastauksen Kaarelan omakotiyhdistys ry:n Pekka Toivoselle: Kirjeenne 23.12.2015 Olette kirjeessänne tuoneet esille Hämeenlinnanväylän aiheuttamat melu haitat Kaarelan alueella sekä kiirehtineet melunsuojauksen toteuttamista sekä vaatineet nopeusrajoituksen alentamista ja väliaikaisia melukaiteita. Melusuojauksen toteuttamisen osalta olette aivan oikein maininneet vuonna 2007 hyväksytyn tiesuunnitelman vt 3 Kannelmäki-Kaivoksela hy väksymispäätöksen vanhenneen, joten suunnitelma ei siis enää ole toteu tettavissa. Melusuojauksen tai joukkoliikennekaistojen toteuttamien vaatii siis uuden maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimista ja uutta hallin nollista käsittelyä. Hämeenlinnanväylän nopeusrajoitus on Kivihaan/Etelä-Haagan kohdalta Kehä III:lle asti 80 km/h. Nopeusrajoitus perustuu väylän toiminnalliseen merkitykseen (valtatie), väylän standardiin (kaksiajoratainen, liittymät erita sossa, ei kevyttä liikennettä) sekä hyvään geometriaan. Liikenteen keski nopeus Kaarelan kohdalla on rajoituksen mukaisesti noin 80 km/h. Liiken teen sujuvuus ja turvallisuus eivät toistaiseksi ole edellyttäneet nopeusra joituksen laskemista, etenkin kun tieympäristö ei mitenkään tue autoliiken teen näkökulmasta alempaa nopeusrajoitusta. Puuttuva melusuojaus Kaa relan kohdalla ei em. seikat huomioiden ole riittävä peruste nopeusrajoituksen laskemiseksi. Alueen melutilannetta yleisellä tasolla selvitetään Liikenneviraston ja pää kaupunkiseudun kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisessa melu selvityksessä, joka valmistuu vuonna 2017. Ympäristömeludirektiivin mu kaiset meluntorjunnan toimintasuunnitelmat laaditaan vuoteen 2018 men nessä. Valitettavasti valtion tienpitoviranomaisille ei ole osoitettu viime vuo sina määrärahoja meluntorjuntahankkeisiin, joten meluesteiden jatkosuun nittelun aikataulusta ei voida tällä hetkellä antaa arviota. Uudenmaan Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus 20.4.2016 Meluntorjunta Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki-Kaivoksela Haagan Hierontaklinikka KOULUTETUT HIEROJAT Tinatie 5 • www.haaganhierontaklinikka.com Nadia Haddouti p. 045 221 1588 Anette Mäki p. 045 220 9888 3 x 45 min hieronta 96 € Tarjous voimassa 30.4. asti. ? KAARELAN ALUEELLA toimivan Minun nimeni on –hankeen ja Taidekehä-hankkeen yhteistyöprojekti, kaupunkiviljelyä ja taidetta yhdistävä Urbaaniluonto-projekti laukaistaan käyntiin kaikille avoimella kylvötapahtumalla Kanneltalon aulassa. Tule poikkeamaan pop up -kylvöasemalle kylvämään valitsemiesi hyötykasvien tai kukkien siemeniä, vie kasvi kotiin kasvamaan ja ilahdu ikkunalautaviljelystä! Ota mukaan oma ruukku ja siemeniä tai hyödynnä paikan päältä löytyviä tarvikkeita. Kotona kasvaneen kasvin voit halutessasi tuoda myöhemmin keväällä osaksi kauppakeskus Kaaren viereiselle Antinniitylle perustettua yhteiLähtölaukaus kasvukauteen Toivota kevät tervetulleeksi ja aloita kevään kylvöt ikkunalaudallasi! söllistä puutarhaa. Puutarhuri Janne Länsipuro on paikalla koko päivän opastamassa siementen kylvämisessä, taimien kasvatuksessa ja puutarhan hoidossa sekä antamassa vinkkejä alkavaa kasvukautta varten. Ti 28.3. klo 12-18 Paikka: Kanneltalon aula (Klaneettitie 5, 00420 Hki) Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton – tervetuloa aloittamaan kasvukausi! Kaikille avoimet viljelytalkoot alkavat tapahtuman jälkeen 4.4. klo 17-20 ja jatkuvat viikoittain tiistai-iltaisin koko kasvukauden ajan. Voit osallistua puutarhan toimintaan myös facebookissa Antinniityn yhteisöpuutarha –ryhmässä. Yhteistyössä: Kanneltalo, Helsingin kulttuurikeskus, Pirilän Kukkatalo, Kannelmäen peruskoulu, Hyötykasviyhdistys, HSY:n Metsäpirtin multa, Fiskars, Pavunvarsi, Prisma Kaari sekä kauppakeskus Kaari. Lisätietoja: Terhi Pursiainen, terhi.pursiainen@zodiak.fi www.facebook.com/mnozodiak www.minunnimeni.blogspot.fi/
11 15.3.2017 KA N NE L P UB ANTTI HIETALAHDEN Talvisodan salainen strategia mollattiin julkisuudessa jo kättelyssä. Ei ole nikkelillä ollut sellaista merkitystä kuin kirjassa väitetään, sanottiin arvosteluissa. Näiden arvioiden tähden olin aikeissa jättää kirjan lukematta. Onneksi kuitenkin luin, sillä kirja haastaa hyödyllisellä tavalla ajattelutapoja. Lisäksi se on pikkutarkka kuvaus siitä, miten Petsamon nikkeliä alettiin hyödyntää. Nikkelillä ei ole ollut kenties suurta merkitystä Suomen päätöksentekoon, mutta kirja osoittaa, että Hitlerin päätöksentekoon se on nähtävästi ollut määräävä tekijä. Nikkeli ja sodankäynti Nikkeli on keskeinen metalli sodankäynnille. Muutoinkin on liiaksi keskitty sotahistoriassa taisteluihin ja liian vähän kiinnitetty huomiota sotatalouden merkitykseen sodankäynnissä. Tätä puutetta kirja täyttää. Nikkelistä Saksalla oli kova tarve. Niin kauan kuin Saksa saa nikkelinsä Kanadasta, ongelmaa ei ole. Mutta silloin kun sota Englantia vastaan alkaa, nikkelin saanti loppuu. arastoja on 13 kuukauden ajaksi. On löydyttävä korvaava toimittaja. Pieniä määriä on mahdollista saada Balkanilta, mutta tosiasia on että Petsamossa on Euroopan suurin nikkelilöydös. Löydöksen merkittävyyttä kuvaa, että Petsamon kaivoksen sulaton piippu on Euroopan korkein savupiippu. Nikkeli on annettu länsimaille Suomen johto, Ryti etunenässä, on anglofiilinen, länsimaihin suuntautunut. Ajattelutavan mukaan se, että nikkeli annetaan länsimaiden hyödynnettäväksi, antaa turvatakuita Suomelle ja lähentää Suomea länsimaihin, Englantiin ja USA:an. Suomi saa osuuden tuotosta, mikä oli tapana siihen aikaan. Saksa olisi myös kiinnostunut nikkelin jalostamisesta, mutta talousmies Ryti pitää ennen talvisotaa natseja aivan pelleinä, talousasioissa toivottomasti hakoteillä olevina, ja hankaloittaa saksalaisten kilpailua löydöksen hyödyntämisestä. IG Farbenille lähetetään nikkeliköyhiä näytteitä, vähätellään löydöksen kokoa jne. Kun löydöksen antamisesta länsimaille on periaatepäätös, on paljon pikku keinoja estää saksalaisten kilpailua kaivosluvasta. Ei edes kalastuksesta ole apua natseille Sotaa edeltävänä aikana saksalaisilla on toinenkin keino pitää nikkeliä silmällä, vuokrata kalastustukikohta Petsamossa. Suomalaiset saksalaismieliset tahot, heimosoturit, Nordström ja Rantakari etunenässä, yrittävät saada saksalaisille kiinnityksen Liinahamarin satamaan, hyvin puolinaisella menestyksellä. Suomi saksalaisten raakaainehankkijana Ennen talvisotaa Hitler varaa Suomelle samanlaisen roolin kuin Ruotsille, toimittaa Saksan sotataloudelle raaka-aineita. Ruotsi jäi sodan ulkopuolelle, koska nöyrästi toimitti Saksalle sen tarvitsemat metallit, malmit ja kuulalaakerit. Suomi sen sijaan tukeutui länsimaihin ja sai maksaa tästä. Hitler oli päättänyt saada nikkeliä so oder so, tavalla tai toisella. Molotov-Ribbentropsopimus tarkemmin katsottuna Yleisesti on pidetty riidattomana, että Suomi annettiin Neuvostoliiton etupiiriin Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa. Baltian maat kyllä annettiinkin, mutta tarkasti ottaen Suomea ei annettu, vaan siitä on erityispykäliä. Saksalaiset, silloin neuvostoliittolaisten ystävinä, olisivat suostuneet venäläisten ottavan alueita Suomelta Kannaksella, saarilla ja Suomenlahden suulla, Hankoniemellä. Hitlerin tarkoitus kirjan mukaan oli, että samaan aikaan Tynkä-Suomi olisi voinut toimittaa raaka-aineita Saksalle. Suomi menetteli toisin Kuten usein elävässä elämässä ja varsinkin monimutkaisessa sotapelissä, yllätyksiä ei voi välttää. Suomi ei menetellyt diktaattorien käsikirjoituksen mukaan, vaan kieltäytyi alueluovutuksista. Hitlerille oli kiusallista, että Stalin hyökätessään Pohjois-Suomessa onnistuessaan olisi voinut uhata Hitlerin malmin saantia Pohjois-Ruotsista. Yllätys Stalinille oli se julkisuustappio, mikä syntyi maahamme hyökkäämisestä, ja maineen menetys myös armeijan sotilaskunnon osalta. Pahin kehityskulku tapahtui kuitenkin Suomelle. Raskas talvisota olisi kenties voitu välttää sitoutumalla saksalaisten vaatimuksiin raaka-ainetoimittajina Ruotsin tapaan. Tässä asiassa kommunistit ja natsit löytävät toisensa. Toisaalta, Hitler tuskin olisi voinut estää Stalinin kuristusotetta Suomesta ja tätä alkamasta muuttaa Suomea Neuvosto-Suomeksi, samalla tapaa kuin Virossa. Kun Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon, olisi neuvostoliittolaiset poistettu Hankoniemeltä jossain vaiheessa. Jos Saksa olisi ne poistanut, olisi se johtanut sotatoimiin maahamme kuuluvalla vuokra-alueella. Se olisi johtanut puolueettomuutemme menettämiseen melko varmasti, ja sama asia, jos olisimme ne itse poistaneet. Tuskinpa lopulta olisimme pystyneet pysymään suursodan ulkopuolella samaan tapaan kuin Ruotsi tai Espanja. Kenties lopputuloksen kannalta anglofiilisyys kannatti, läntisissä voittajavaltioissa kun tunnettiin jonkinlaista sympatiaa Suomea kohtaan. Kritiikkiä kirjaan Kirjassa keskitytään nikkeliin. Tämä käy, kun kaikki muut raaka-aineet periaatteessa menevät samanlaisten lainalaisuuksien mukaan. Kirjassa mainitaan kupari ja volframi, molemmat myös natseille tärkeitä Suomen toimittamia metalleja. Mainitaan myös puutavara, jota natsit tarvitsivat suuria määriä. Sen sijaan ei mainita selluloosaa, jota tarvitaan sotatavarana ja jonka tuotannossa Suomi oli jo tuolloin johtavia tavarantoimittajia. Hieman outoa kirjailijalta on puhua Suomesta maataloustuotteiden toimittajana Saksaan, kun Suomi ei ollut tuolloin maatalouden osalta omavarainen itsekään. Ruoan puute oli jopa ratkaisevaa valitessamme Saksan kaveruuden. Tärkein virhe on mielestäni se, että viitataan toistuvasti Suomen heimoaatteisiin, ja heimoveljiin ja suomalaisiin natseihin, vaikka kirja itse todistaa, ettei näillä heimoihmisillä ja Suur-Suomen ihannoijilla ollut mitään valtaa Suomen päätöksiin ennen talvisotaa. Pahin virhe on kuitenkin kirjan alaotsikko: ”Nikkelillä Saksan rinnalle”, kun pitäisi olla, ”Nikkelin takia jouduimme Saksan rinnalle”, jos kirjan johtopäätökset tehdään oikein. Esko Karinen Hitler, nikkeli ja Suomi Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Supertarjous joka päivä klo 10-22, noudettuna tai paikan päällä Kannelmäen juna-asema Sitratori 3 Puh. 09-458 7433, 09-4289 1120 6,Kaikki pizzat ja kebabit • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni. tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Tervetuloa hyville rengaskaupoille! Nokia, Goodyear, Yokohama, Nordexx, Continental Asennukset ja tasapainoitukset nopeasti KONALAN RENGAS Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18 Kannelmäen terveysaseman vieressä Kaustisenpolku 3 (C-rapun viereinen toimisto) Avoinna: ti pe klo 12-18 ja muihin aikoihin sop.muk. puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Kaarela Seura ry:n kevätkokous Torstaina 16.3.2017 kello 18.30 Kannelmäen kahvilassa, Vanhaistentie 1.
itsepalvelukirppis Varaukset myös netin kautta GOES ONLINE AINO-KIRPPUTORI • SITRATORI 3, 00420 HELSINKI • P. 09-454 8560 • INFO@AINOKIRPPUTORI.FI WWW.AINOKIRPPUTORI.FI Voit varata paikkasi nyt netin kautta. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, niin luo uusi tili osoitteessa www.ainokirpputori.fi Hyvät asiakkaat Aino myös maanantaisin avoinna klo 10-18 Uudet aukioloajat: Ma-Pe klo 10-18 La-Su 10-15 MARKO KORHONEN Kantsun kundi Kaarelan puolesta 283 456 Tomi SEVANDER LAINVALVOJA VALTUUSTOON Tukiryhmä VEROJESI VARTIJA VASTUULLISESTI VIISAASTI WWW.TOMISEVANDER.FI poliisi, vanhempi rikoskonstaapeli, kaupunginvaltuutettu WANTE D