• No 3 21.3.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi norm. 10,87 € MAALISKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Perusvoide Aqualan Duo 200g 7 50 Ta rj ou s vo im as sa 31 .3 . as ti. Kokonainen Subi ® puolikkaan hinnalla. Ta rj ou s vo im as sa 31 .1 2 .2 18 sa ak ka S ub w ay ® K aa re ss a. Ta rj ou st a ei vo i yh d is tä ä m ui hi n ta rj ou ks iin . M ak su lli se t lis ät äy tt ee t ei vä t si sä lly hi nt aa n . Y ks i ta rj ou s p er ku p on ki . S U B W A Y ® is a R eg is te re d Tr ad em ar k of S ub w ay IP In c. Subway ® Kaari, Kantelettarentie 1 Ändi Pohjoisesta Kantsuun Vanhat huonekalut kunniaan Minne lounaalle?
• 2 21.3.2018 VALO JA KEVÄT! Ah, miten hyvältä tämä tuntuukaan pitkän pimeän jatkon jälkeen. Kevät on tullut ja tämä riemastuttaa minua juuri nyt varsin paljon. Tässä valon lisääntymisessä ja sen fiilistelyssä on kyllä jotain kovin suomalaista. Joka kevät sitä tervehtii valoa kuin hetkeksi kadonnutta ystävää yhtä innoissaan! Olen saanut kiitettävästi yhteydenottoja asukkailta aloitettuani Tanotorvessa palstani. Tämäkin ilahduttaa minua. Eräs yhteydenotto koski Kanneltalon kevään ohjelmatarjontaa. Palautteenantaja koki, että Kanneltalon kevään ohjelmasta puuttui kiinnostavat esitykset. Aiempina kausina henkilö oli ohjelmastamme sopivaa ohjelmaa löytänyt. Suuria ohjelmamuutoksia emme tehneet esimerkiksi verrattuna viime syksyyn, joten uskon, että tapahtumatietojen löytymisessä on ollut palautteenantajalle suurin haaste. Tämä kevät oli ensimmäinen kausi aikoihin, jolloin Kanneltalolta ei ilmestynyt omaa kausiesitettä vaan tilalla julkaistiin kaupungin kulttuuripalveluiden yhteinen ohjelmakoonti. Palautetta uudistuksesta on tullut suuntaan ja toiseen. Uutta esitettä on kehuttu siitä, että siinä on koottuna mm. kaikki alueellisten kulttuurikeskusten ohjelma. Enää ei tarvitse selata jokaisen kulttuuritalon omaa esitettä vaan tiedot löytyvät koottuna yhdestä kirjasesta. Toisaalta yksittäisten toimijoiden ohjelmaa ei yhteisesitteessä pysty kattavasti esittelemään. Ja tämä voi osaltaan luoda tunteen, että ohjelmatarjonta on reilusti muuttunut aiemmasta. Kanneltaloon on tulossa vielä kevään aikana varsin kiinnostavia esityksiä ja tapahtumia. Esittelen näistä muutaman: The Artist on nykysirkusesitys, jossa Thom Moncktonin esittämä hahmo pöljäilee hullunkurisen taiteilijaroolissa 22.–24.3. Olen aiemmin nähnyt Cirko – Uuden sirkuksen keskuksessa Moncktonin esiintyvän ja hänen osaamisensa vakuutti. Tätä tulen katsomaan alakouluikäisten lasteni kanssa, ehdottomasti. Näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurmeen omakokemuksiin perustuva Hullu on pyörinyt Tampereella Teatteri Telakassa täysille katsomoille. Esitys tulee 4.-6.4. vierailemaan myös Kanneltalossa. Pe 6.4. Hurme on itse paikalla klo 18.15 kertomassa Hullu-esityksen taustoista. Hurme on Aamulehdenhaastattelussa 7.12.2016 koskettavasti todennut: ”Kaikilla on lähipiirissä joku mielenterveyspotilas. Kaikilla. On joku tuttu tai omakohtainen kokemus. Siksi kannattaa puhua. Tehdä näytelmä. Se auttaa ihmisiä.” Jaksan aina olla ylpeä siitä, kuinka meillä on mahdollisuus tukea ammattitaiteilijoiden ensi-iltoja. Kanneltalossa Gruppen fyra -ryhmän Goodwill-tanssiteoksen ensi-iltajakso on 12.–14.4. Teos juhlistaa tanssiryhmä Gruppen Fyran 20-vuotista taivalta tanssin kentällä. Kahvilan stagella jatkaa varsin suositut maksuttomat ohjelmat, kuten Mari Kätkän luotsaamat yhteislaulut sekä Juurillaja Silmänkääntäjät -klubit. Ammattijärjestelijä Laura Holmström luennoi kahvilan stagella kevään aikana vielä kerran lauantaina 7.4. klo 12. Lauran luennoilla on tosi kiinnostavasti käsitelty lähes jokaiselle tuttua ongelmaa: tavarapaljoutta ja tavaroista luopumisen vaikeutta. Laura on luennoillaan antanut käytännön vinkkejä siitä, miten tavaramäärää pystyy kohtuullistamaan ja näin luopumaan tavarapaljouden aiheuttamasta painolastista ja morkkiksesta. Samaisena lauantaina aulassamme on klo 10–14 Tavaranvaihtotori, johon voi tuoda itselleen tarpeetonta pientavaraa kiertoon ja samalla napata mukaansa jonkun muun tuomia aarteita. Suosittu Zodiakin tuottama kylvötalkoo-tapahtuma potkaistaan käyntiin ma 26.3. klo 17–20 ja tällöin pääsee istuttamaan erilaisia hyötykasveja Kanneltalon aulassa. Hyötykasvit viljellään Antinniityn yhteisöpuutarhaan ja Sitratorin kylvölaatikoihin. Kylvötalkoot jatkuvat maanantaisin klo 17–20 aina 4.6. asti. Ja lopuksi vielä: loistava Kjell Westö vierailee kahvilan stagellamme ke 14.3 klo 19 kertomassa uudesta kirjastaan Rikinkeltainen taivas. Lisää tapahtumia ja lisätietoja ylläolevista: www.kanneltalo.fi. Tervetuloa meille! Ia Pellinen ia.pellinen@hel.fi, 0401686270 Kanneltalo kutsuu Kanneltalon johtaja Ia Pellinen pitää pysyvää palstaa Tanotorvessa. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute www.tanotorvi.fi Klaneettitie 12, 00420 Hki Av. Su-Ma 10-22 Pe-La 10-23 Puh. 044 307 1468 09-4289 2210 Noudettuna tai kuljetettuna EI UUTUUSPIZZAT 25,00 33,00 18,00 19,50 49,00 31,00 7 x norm. annos JUHLA -ATERIA + 2 x 1,5 L limu 2 x LEIKE + 1,5 L limu 2 x PERHEPIZZA + 1,5 L limu 2 x norm. koon PIZZA tai KEBAB tai CALZONE tai KANAFILE tai FALAFEL + 1,5 L JUOMA 3 x norm. koon PIZZA tai KEBAB tai CALZONE tai FALAFEL + 1,5 L JUOMA 4 x norm. koon PIZZA tai KEBAB tai CALZONE tai FALAFEL + 1,5 L JUOMA 1 x PERHEPIZZA + 1,5 L limu 19,00 NOUTOTARJOUS tai paikan päällä Norm. koon PIZZA 3 täytettä 6,PEHEPIZZA 3 täytettä 12,Ma lm ink art an on tie Nyt avattu myös Konalaan! Avajaistarjous +mahdolliset päästömittaukset 29 ,Hankasuontie 5, 00390 Helsinki P. 050 2158 | katsastuskonala.fi Avoinna ma-pe 8-17 Kahviakin on tarjolla, tervetuloa! Vih din tie Ma lm ink art an on tie Hankasuontie 5
• 21.3.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 18.4.2018. Aineisto toimitukseen 6.4. mennessä. ETELÄJA KESKI-EUROOPASSA panostetaan illalliseen. Ravintolat täyttyvät päivän hämärtyessä illastavista perheistä, pareista ja seurueista. Kukaan ei mene syömään vielä kello kuudelta, viikonloppuisin kahdeksankin on liian aikaista. Entä kylmässä Suomessa? Keskustan ravintoloissa riittää väkeä, mutta entä Kaarelassa? Onkohan täällä edes paikkaa minne mennä? Mitä useammin käyn nykyisin ulkona syömässä, tapahtuu se päiväsaikaan, lounaalla. En ennen edes syönyt lounasta, vaan skippasin sen suoraan, siirtyäkseni myöhäisestä aamiaisesta päivälliseen. Vielä muutama vuosi takaperin tapasin käydä usein iltasella ulkona syömässä. Erityisesti Kaivokselan Carizza oli lempipaikkojani, kuten myös Kannelmäen Britannia kuului kalustoon. Viikonloppuisin kävin alkuillasta tai päiväsaikaan lasteni kanssa Myyrmäen Chicosissa. Minne veisin vaimoni syömään arkena? Lounaalle, ehdottomasti. Hinta-laatusuhde on lounaissa todella kohdallaan. Seisovasta pöydästä saa illallisravintoloissa pulittaa käsittämättömiä hintoja, mutta lounaalla buffet-pöytä jälkiruokineen irtoaa kahdeksalla yhdeksällä eurolla. Kaarelassa buffet-lounaspaikkoja on heikosti, mutta Lassilasta ja Konalasta, Vihdintien kupeesta niitä löytyy useampia ja kaikissa on loistava lounaspöytä: useita eri pääruokia, monissa pizza-buffet, raikkaat ja tuoreet salaattipöydät. Alkukeitto, tuore leipä ja juomat kuuluvat hintaan. En kiellä, etteikö illastaminenkin olisi välillä mukavaa. Miksi hyviä paikkoja ei ole? Iltaravintolat tuntuvat panostavan mieluummin kaljamyyntiin kuin ruokatarjoiluun. Kivijalkaravintoloiden kadotessa jäljelle jäävät ruokapaikat keskittyvät kauppakeskuksiin ja niiden aukioloaikojen piiriin. Ruoka, kebab tai pizzalätty, tilataan kotiintuotuna, kun on ensin käyty kumoamassa oluet tai vasta sunnuntaina krapulaa parantamaan. Suomalaisessa ravintolakulttuurissa selvästi mättää jokin. Onko vika järjestelmässä tai kulttuurissa? Suomessa ei kannata istuttaa ihmisiä ravintolassa turhaan notkumassa. Kate syntyy alkoholin kautta. Voitollinen ruoanmyynti vaatii paljon myytyjä annoksia ja kuka suomalainen yrittäjä haluaa istua iltaisin tai viikonloppuisin keittiössä tai maksaa tarjoilijalle kallista palkkaa lisineen asiakkaiden odottelusta? Viime aikoina manattujen kokin palkkojen pienuuteen on syynsä. Ruokaravintolan pitäminen auki iltaisin kannattaa vain parhaissa paikoissa, keskustassa tai sitten annokset on myytävä ulos tai nopeasti paikan päällä syötynä. Olen välillä katsellut surullisena lähiöiden kiinalaisia ravintoloita, joissa istuu lauantai-iltana kaksi ihmistä syömässä. Joskus aiemmin niiden paikalla on ollut pihvejä tarjoilevia lähiöravintoloita, joissa suomalaisperheet vetivät wieninleikettä, nakkeja ja ranskalaisia, paistettua kalaa ja oopperaleipää. Mitä tapahtui? En usko, että ihmiset söivät ennen useammin ravintolassa tai että nykyisin ulkona syömiseen olisi vähemmän rahaa käytettävissä. Epäilen, että ruokailuajat ja siihen liittyvät traditiot ovat muuttuneet. Perheet eivät enää ruokaile keskenään. Jos ennen syötiin yhdessä niin kotona kuin ravintolassa, niin nykyisin syödään miten sattuu. Yhdessä ravintolassa käynti oli erityinen tapahtuma, josta nautittiin ja johon panostettiin. Se oli juhlatapahtuma. Tutkimusten mukaan suomalainen käyttää ruokailuun enemmän aikaa kuin ennen, mutta se ei tapahdu yhdessä. Nykyään aikaa kuluu kahvitteluun ja välipalojen syöntiin. Erityisesti nuoret syövät ulkona. Parikymppiset ruokaloissa ja pikaruokapaikoissa ja sitä vanhemmat ravintoloissa. Työpaikkaruokailu on vähentynyt, mikä näkyy lounaspaikkojen suosiossa. Erityisesti viikonloppuruokailu on muuttunut. Ravintoloihin kulutettu aika on selvästi vähentynyt. Jos ravintolaan mennään esimerkiksi ystäviä tapaamaan, on silloin selvää, että paikaksi valitaan jokin keskeinen keskustan sijainti, jonne kaikkien on helppo tulla. Jos taas mennään syömään yksin tai kaksin, shoppailun lomassa, suositaan pikaruokapaikkoja. Iltaisin auki olevalle lähiöravintolalle ei jää paljon vaihtoehtoja; joko keskittyä alkoholitarjoiluun tai sitten odottaa, että suomalaiset löytävät perheilleen jälleen yhteistä laatuaikaa. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Lounas on in illlallinen out Maksuttomat pysäkkikävelyt järjestetään maanantaisin 5.3. 23.4. (ei 2.4.) klo 10 ja ne sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille. Kävelyt ohjaa liikunnanohjaaja. KÄVELYIDEN LOMASSA pysähdellään ja tehdään lihaskunto-, tasapainoja liikkuvuusharjoitteita. Tule kävelemään koko matka tai tule mukaan reitin varrelta. Reitin pituus on 2,5 km ja kesto noin 50 min. Kannelmäen palvelutalolta on mahdollista lainata kävelysauvoja. Tervetuloa mukaan liikkumaan yhdessä! Reitti 1. klo 10.00 Kannelmäen palvelutalo (Urkupillintie 4) 2. klo 10.10 Päiväkoti Kannel (Kannelpolun ja Rumpupolun risteys) 3. klo 10.20 Kannelmäen kirkko (Vanhaistentie 6) 4. klo 10.30 Helsingin seniorisäätiön vanhainkodit (Vanhaistentie 15) Yhteyshenkilö Jenna Harainen jenna.harainen@hel.fi, puh. 09 310 49010 Helsingin kaupunki laatii Kaarelan kaupunginosassa sijaitsevan Vennynpuiston puistosuunnitelmaa. SUUNNITELMALUONNOKSEEN voi tutustua 14.3.–27.3.2018 välisenä aikana Helsingin kaupungin infoja näyttelytila Laiturissa (Narinkka 2 Kamppi) ma–to kello 10–16, pe-la kello 12–16, sekä verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Puiston idealuonnoksia esiteltiin asukkaille 6.6.2017 pidetyillä Kuninkaantammen rakentamista ja suunnittelua esittelevillä Kustaan päivän kahveilla. Saatujen palautteiden perusteella on työstetty nyt esillä oleva puistosuunnitelmaluonnos. Puiston suunnittelu perustuu voimassa olevaan asemakaavaan. Vennynpuisto on Kuninkaantammessa sijaitseva uudisrakennuskohde. Puisto sijoittuu v. 2017 valmistuneiden asuinkerrostalojen sekä suunnitteilla olevien asuinkerrostalokortteleiden väliin. Puistoon on suunniteltu monimuotoinen leikkija lähiliikuntapaikka sekä erilaisia oleskelupaikkoja. Puiston rakennussuunnitelmat valmistuvat kesällä 2018 ja puiston rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan esirakentamisja maastonmuotoilutöillä vuonna 2018. ”Uuden Kantsun” rakentamien on pitkä projekti suunnitelmien mukaan edetään Vanhan ostarin alueen muuttaminen viihtyisäksi ja moderniksi asuinkortteliksi on monen vuoden projekti, mutta hyvässä vauhdissa ollaan. UUDEN KANTSUN ”kylä kaupungissa” -kortteli sai asukkaille järjestetyn nimikilpailun myötä nimekseen Sävelkortteli ja samaa musiikillista linjaa edustavat myös tulevien asuinkerrostalojen nimet. Ensimmäisenä on rakenteilla As Oy Helsingin Nuotti, jonka rungon betonielementtien asennukset ovat edenneet jo neljänteen kerrokseen. Samaa tahtia nousee Kojamon Asunto Oy Helsingin Kantelettarentie 15. Kannelmäen Liikekeskuksen sekä Sävelkorttelin Parkkihallin elementtirungot on asuinkerrostalojen alapuolelta ja sisäpihan kannen osalta saatu jo pääosin valmiiksi, ja tiloja jakavia väliseiniä muurataan parhaillaan. Torninosturi poistuu katukuvasta toukokuussa, kun rakennuksiin saadaan vesikatto päälle. Sen jälkeen tehdään sisä-, julkisivuja pihatöitä. Näiden myötä ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu kokonaisuudessaan helmikuussa 2019. Seuraava vaihe jo aloitettu Uuden Kantsun seuraavan vaiheen edellyttämät purkutyöt aloitettiin maaliskuussa. Runkojen purkaminen aloitetaan maalishuhtikuun vaihteessa. Purkutyöt käsittävät kaikki ostarin harmaajulkisivuiset vanhat rakennukset tontin eteläreunalta kioskirakennuksille ja entiselle Filmtownille asti. Kioskien pohjoispuolelle jäävät liikerakennukset säilyvät kuitenkin normaalisti toiminnassa toistaiseksi. Purkutyöt tehdään alueen sisällä vaiheittain, ja ne valmistuvat kokonaisuudessaan toukokuussa. Uutta odotetaan – Koko Kannelmäen hanke on vasta alussa ja jatkuu vielä viisi tai kuusi vuotta. Hanke etenee kerrostalo tai mahdollisesti kaksi kerrallaan, kertoo projektipäällikkö Johanna Saarela Pohjola Rakennus Oy Uusimaasta. Seuraavaksi aloitetaan Asunto Oy Helsingin Tahdin rakentaminen Kantelettarentien varteen. Sen ennakkomarkkinointi ja rakentaminen aloitettaneen ensi syksynä. Uusia asuntoja tulee noin 70, 30 neliön yksiöistä 60 neliön kolmioihin. – Uuden Kantsun asunnot ovat kiinnostaneet ostajia. Helsingin Nuotista on melkein kaikki asunnot myyty ja tulevien kohteiden asuntojakin on jo tiedusteltu, toteaa myyntipäällikkö Sari Lähde Pohjola Rakennus Oy Uusimaasta. Seuraavan vaiheen asuntojen myynnistä vastaa Huom! Kiinteistövälitys Oy. Tietoa tarjolla Uuden Kantsun projektin vaiheista tiedotetaan säännöllisesti. Työmaan viikkotiedote julkaistaan aina perjantaisin sekä työmaaaidan ilmoitustaululla että verkossa osoitteessa www.uusikannelmaki.fi. Verkkosivuilla kerrotaan myös muista ajankohtaisista asioista kuten asuntojen markkinoinnista. Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa Uuden Kantsun rakentaminen etenee hyvää vauhtia seuraavaan vaiheeseen. Ensimmäiset talot Asunto Oy Helsingin Nuotti ja Asunto Oy Kantelettarentie valmistuvat suunnitelmien mukaan vuoden vaihteessa ja Asunto Oy Helsingin Tahdin ennakkomarkkinointi alkaa ensi syksynä. Vennynpuiston suunnitelmaluonnos esillä Pysäkkikävelyt Kannelmäessä maalis-huhtikuussa
• 4 21.3.2018 P ainajaismainen takauma 1950-luvulta: olen saanut ehdot algebrasta, koska en ole ymmärtänyt aineesta yhtään mitään. Olen ottamassa yksityistunteja nuorelta, finninaamaiselta insinööriopiskelijalta. Hän polttaa norttia ketjussa ja huokailee syvään kyllästyneen näköisenä. Hän tuskailee, että voiko kukaan olla noin hölmö. Vastaukseni on, että kyllä voi. Opetuksesta huolimatta en edelleenkään ymmärrä yhtään mitään. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että ihan hyvin on elämäni mennyt tästä huolimatta, koska en ole missään vaiheessa algebraa tarvinnut. Tuskinpa kukaan muukaan. Turhaa tietoa. Vaan ei se hölmöksi leimautumiseni vielä tähän jäänyt. Joskus 1980luvun lopussa iski uusi, entistä pahempi painajainen, tietotekniikka. Alusta alkaen ymmärsin, että nyt kyseessä on vakava, elämää tuhoava voima. No jaa, jos nyt ei suorastaan tuhoava niin ainakin vaikeuttava, epämiellyttävä asia. Pystyin väistelemään laitteita melko kauan, koska korvaavia palveluita löytyi. Oli pankkeja, joiden tiskeillä pystyi asiansa hoitamaan. Oli vakuutusyhtiöitä, joiden puoleen pystyi kääntymään ongelmissaan. Oli matkatoimistoja, joista pystyi maksamalla matkan ostamaan. Saipa sieltä vielä paperisen lentolipunkin. Lentoasemalla henkilökunta huolehti asiakkaan koneeseen saakka. Perillä bussi vei matkustajan hotellille. Matkaopas kertoi eri vaihtoehdoista vaikkapa retkien osalta. Hommat pelasivat. Nykyisen digitalisaation aikana ei mikään toimi. Siksi olen lopettanut matkustelun kuten puolitoista miljoonaa kohtalotoveriani. Mitä muuta olen joutunut lopettamaan? No ainakin keskustassa pysäköinnin. En osaa käyttää digitaalisia parkkimittareita, joten saan 80 euron sakon osaamattomuudestani. Eräs tyytymättömyyteni kestoaihe on pankkipalvelu. Olen seurannut naapurustoni tätejä, jotka itkua kitistäen joutuvat ajamaan taksilla Kannelmäestä Malmille hoitamaan pankkiasioitaan. Itse joudun ajamaan Herttoniemeen, kunhan muistan varata ensin ajan itselleni, muuten ei homma suju. Tätäkö on toivottu? No ei ole toivottu, vaikka näin törkeästi asiasta valehdellaan. Tähän on painostettu poistamalla palvelu. Kilpailua ei enää ole. Miksi yhteiskunta ei puutu tähän suureen epäkohtaan? Kun Suomeen saapuu pyytämättä ja yllättäen joku hottentotti, niin hänelle löytyy välittömästi useampikin edunvalvoja. Jos hän ei saa riittävästi rahaa, syömäkelpoista ruokaa tai majoitusta suurelle suvulleen, niin hänellä on apunaan joku punavihreä juristi, joka silmät kiiluen korjaa epäkohdan. Mistä löytyisi jonkinlainen seniorivaltuutettu? Ei taida olla oikein muodikas juttu. Ymmärrän, että nuorempaa väkeä huvittaa vanhemman väestönosan tuskailu tietotekniikan kanssa. Heillehän asiat ovat selviä. Kokemuksesta voin kertoa, että minulle on äärimmäisen noloa ja hävettävää pyytää apua digiongelmiini. Hölmöytensä osoittaminen ei ole hauskaa. Läheisten ihmisten häiritseminen on turhauttavaa. Olen valmis maksamaan opetuksesta, jos vaan sellaista olisi mahdollista saada. Painettua käyttöopasta en ole löytänyt. Kerrankin vein iPadini päivitettäväksi, tosi tympääntyneen oloinen nuori leidi räpläsi laitetta hetken, antoi sen takaisin ja sanoi että nyt sen pitäisi toimia. Niin pitäisi. Oikeasti laite oli täysin jumissa ja jouduin viemään sen henkilölle, joka oli hiukan kiinnostuneempi päivittämisestä. Surullisen huvittuneena olen seurannut keskustelua julkisen terveydenhoidon tilasta. Kalasatamaan on rakennettu jättiläiskokoinen terveysasema, johon potilaiden tulisi jatkossa mennä. Vaikkapa rollaattoria käyttävä mummo ei pääse, koska hänellä pitäisi olla lähes akrobaatin suorituskyky kiipeillessän pitkin puolivalmiita telineitä. Kaupunki luonnollisesti kiistää tämän, koska näin on määrätty. Kyllähän tämä suunnitelmallisuus stinkkaa kaikkialta. Julkinen maksuton sairaanhoito ajetaan alas, jotta voidaan alkaa todellinen rahastus. Olen itse päättänyt lopettaa sairastelun niin, että en enää tarvitsisi näitä hiipuvia palveluita. Minulla ei ole sairasvakuutusta enkä liioin kuulu enää työpaikkasairaanhoidon piiriin. Tilanteeni on näin ollen aika karmea kuten suurimmalla osalla eläkeläisväestöä on. Olen useassa yhteydessä ehdottanut, että Kela jakaisi kaikille 65 vuotta täyttäneille ilmaisen ns. Göringin pillerin (syanidikapseli), niin ongelmat ratkeaisivat... Pilleriä odotellessa vielä yksi juttu tuli mieleeni: Luin että paperille painetut asuntojen osakekirjat poistuvat ja muuttuvat sähköisiksi. Tässä saattaakin olla se puhalluksien puhallus. Kuka potin korjaa? Aivan äskettäin vakuutusyhtiöiden paperiset osakekirjat sähköistettiin. Paperiset menettivät arvonsa, jos ei digitilisointia oltu määräaikaan mennessä suoritettu. Kuka korjasi potin? Yksinkertaista, tietysti vakuutusyhtiöt. Sinne meni kymmeniä miljoonia yksityisten omistajien rahaa. Tietääkseni kukaan ei ole linnaan lähdössä. No, nyt saatetaan jakaa uudelleen Suomen asunto-omaisuus. Kuka potin korjaa? Kuka edes tietää, mitä joku Miina Möttönen on joskus omistanut? Oletko mahdollisesti itse menettämässä elämäsi aikana säästämäsi omaisuuden ketaleille? Onko huoleni aiheeton? Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Oikein hölmö ukko Mikäli haluat paikan missä tavata muita kantsulaisia ja syödä ravitsevaa ruokaa edullisesti aivan Kannelmäen ytimessä, ota suunnaksesi Klaneettitie 11 ja tutustu D-aseman monipuoliseen tarjontaan. Kaikille avointa toimintaa Helsingin Diakonissalaitoksen kansalaistoiminta ja Vailla Vakituista Asuntoa ry yhdessä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa laittoivat Kannelmäessä tuulemaan oikein kunnolla muutama vuosi sitten ja tuloksena oli Klaneettitielle ilmestynyt D-asema. Vuoden 2017 alussa Kannelmäen D-asemalla alkoi yhteisöhanke, jonka rahoitus on taattu aina vuoden 2019 loppuun asti. Toimivat tilat, mukava henkilökunta ja euron lounas tavoittivatkin pian Kannelmäen asukkaat ja kävijöitä onkin riittänyt runsaasti. Meillä on päivässä 30-50 kävijää vauvasta vaariin ja lisää mahtuu mukaan iloiseen joukkoomme, kertoo D-asemista vastaava Helsingin Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan tuottaja Annina Laaksonen . Laaksosen mukaan toiminnan tavoitteena on tarjota paikka, jossa kansalaistoiminta ja erilaiset palvelut kohtaavat. Kävijät voivat halutessaan toimia vaikkapa kokkeina tai ohjata ryhmiä vapaaehtoispohjalta. D-asemalla on myös pienempi tila, johon Helsingin kaupunki jalkauttaa muun muassa aikuissosiaalityötä ja päihdeja mielenterveystyötä ja vieraileepa D-asemalla säännöllisesti myös Kannelmäen seurakunnan diakoni ja pastori. Hyvinvointi on kokonaisvaltainen juttu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat Pia Suokas ja Viivi Talliniemi viettivät syksyllä 2017 aikaa D-asemalla tutustuen kävijöihin ja heidän elämäntilanteeseensa. Opiskelijat tutkivat opinnäytetyönään kävijöiden kokemuksia heidän omakohtaisesta hyvinvoinnista ja Daseman merkityksestä kävijöiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Yleinen mielipide oli, että D-asema tarjoaa miellyttävän ja turvallisen paikan, missä on mukava kokoontua. Opiskelijoiden tutkimuksessa viitataan sosiologi Erik Allardtin hyvinvointimalliin, joka on peräisin jo 70-luvulta. Allardtin mukaan ihmisen hyvinvointi koostuu kolmesta kategoriasta: omistamisesta (having), rakastamisesta (loving) ja olemisesta (being). Tekeminen (doing) lisättiin myöhemmin neljänneksi kategoriaksi. Hyvinvointimalli osoittaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkityksen D-asema Kannelmäen valopilkku Ändi Kantsulaistunut oululainen räppää lähiöstä Katu-uskottava rapartisti Ändi tunnustaa ihailevansa Juha Tapiota ja laulavansa karaokessa iskelmää. ISKELMÄ KARAOKEN SMkisat vuonna 2013 voittanut Antti ”Ändi” Niskala tulkitsee nykyisin lähiön asukkaiden tuntoja räppäämällä. Sanoituksissa liikutaan arjen hermoilla ja ne puhuvat totuutta asukkaiden iloista ja murheista. Antin tekemä musiikki on iskelmän ja räpin sotkemaa. Olen kantsulaistunut oululainen, sanoo lähes 11 vuotta Kannelmäessä asunut Antti hymyssä suin. Miehen puheesta ei välity selkeää oululaisaksenttia, mutta käsivarteen on tatuoitu Oulun kärppä. Synnyinseudulla tulee käytyä pari kertaa vuodessa. Antin vanhemmat sekä veli ja sisko asuvat Oulussa. Kannelmäki tuli Antin elämään sattumalta ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Lähdin aikanaan Oulusta vähän niin kuin vaihtelun vuoksi. Ja nautin kovasti, sillä olihan kaikki uutta ja hienoa. Ostin Kannelmäestä asunnon ja tänne jäin. Täällä on värikästä väkeä ja luontokin on lähellä, sanoo 21-vuotiaana pääkaupunkiin päätynyt Antti. Vakituinen työpaikka löytyi viikossa ja nykyinen avovaimo on ollut jo pitkään rinnalla. Ja hyvä nainen onkin, Antti kehuu vaimoaan, joka on erityisen paljon kannustanut häntä musiikin tekemiseen. Avovaimon lisäksi perheeseen kuuluu 7,5-vuotias koira. Sisu on rodultaan akita. Sisun kanssa tulee liikuttua paljon lähiympäristössä. Karaokesta syttynyt kipinä Kun Antti osallistui Iskelmä Karaoken SM-kisoihin, tuli voitto miesten sarjassa kotiin kertaheitolla. Antti kertoo ottaneensa laulutunteja puoli vuotta, mutta karaokekisaan osallistuminen oli hetkenmielijohde. Sen kummempaa musiikillista opintotaustaa ei artistilla ole. Vanhempani ovat kyllä karaokehulluja, Antti paljastaa. Lapsuudenkodissa kuunneltiin paljon musiikkia ja sieltä on myös tarttunut innostus suomalaiseen is
• 5 21.3.2018 D-asema Kannelmäen valopilkku kelmämusiikkiin. Suomalaisista artisteista Juha Tapio on Antin mielestä ehdoton ykkönen. Hänessä on särmää ja tekstitykset ovat hienoja. Musiikki on kulkenut mukana Antin elämässä parikymppisestä lähtien. Tosin väliin mahtuu suunnilleen kymmenen vuoden tauko, jolloin omia sanoituksia ei lainkaan syntynyt. Silloin ei ollut oikein mitään sanottavaa, toteaa mies rehellisesti. Ihmiselon äänitorvena Vaikka Antti laulaa karaokea mielellään, niin onhan tietysti hienompaa tehdä omia sanoituksia ja musiikkia. Takataskuun on kertynyt runsain mitoin materiaalia ja tarinaa riittää kerrottavaksi. Sanoitukset rakentuvat täysin fiiliksen pohjalta. Joskus tekstit syntyvät illassa ja joskus ne vaativat pidempää työstämistä. Tekstit kumpuavat erilaisista lähtökohdista. Myös Kannelmäki ja kannelmäkeläisyys kuvastuvat sanoituksista. Täällä on oppinut ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja ihmiskohtaloita, Antti sanoo. Räppärin sanoituksista välittyy jonkin verran omia näkemyksiä ja tuntemuksia elämästä, mutta niissä myös heittäydytään toisen ihmisen rooliin. Musiikki antaa mahdollisuuden toimia eräänlaisena äänitorvena. Sen kautta voi tuoda esiin esimerkiksi epäkohtia, jolloin toisten tuska välittyy myös kuulijoille. Totuus on minulle tärkeää. Sanoituksista täytyy löytyä joku totuus. Musiikin pitää olla totuudenmukaista ja katu-uskottavaa. Biiseissäni on usein ironiaa, mutta toivo on taustalla. Ja kyllähän minä haluaisin tehdä maailmasta paremman paikan. Antti tekee musiikkia vain suomeksi eikä haaveile kansainvälisestä urasta. Suomen kieli on hauska, siitä löytyy paljon samaa tarkoittavia sanoja, Antti pohtii. Kyllähän sitä tulee riimiteltyä biisien sanoja lähes koko ajan, räppäri kertoo. Puhelimen muistiin on tallentunut sanoituksia roppakaupalla. Musiikintekeminen on unelma Antilla on Malminkartanossa oma studio, jossa lähiviikkoina purkitetaan uusia biisejä. Studio on hankittu yhdessä Teemu ”Tembe” Keräsen kanssa, joka on myös Oulusta kotoisin. Teemun Antti on tuntenut parisen kymmentä vuotta. ”Tembe” tekee taustat ja Antti riimittelee niihin sopivat sanat. Teemun kautta tutustuin myös räppiin, Antti paljastaa 15 vuotta sitten tapahtunutta. Antti on työskennellyt alakattoasentajana siitä lähtien kun hän muutti Helsinkiin. Musiikki on kuitenkin unelma ja haaveissa onkin tehdä musiikkia päätoimisesti. Antti odottaa lavalle pääsyä. Kevääksi on buukattu jo muutamia keikkoja. Pari viikkoa sitten oltiin keikalla Oulussa. Paikalla oli viitisensataa kuulijaa hurraamassa. Olihan se hienoa, kuvaa Ändi fiiliksiä. Karaokea lähipubissa Antti on urheillut aina paljon. Hän on pelannut jääpalloa, lumilautaillut ja skeitannut. Salibandy kuuluu edelleen miehen harrastuksiin. Heillä on tiivis kaveriporukka, jonka kanssa käydään pelaamassa. Minulla on lämpimät suhteet Kannel Pubiin. Meillä on siellä hyvä henki, kertoo Antti lämpimästi hymyillen. B-luokan lähiöjulkkikseksi itseään kuvaavan laulajatähden voi tavata laulamassa karaokea Kannelmäen legendaarisessa Kannel Pubissa. Huhut kertovat, että Ändi on todellisuudessa A-luokan äänialan omistava laulaja ja karaokeillan odotettu esiintyjä. Kannelmäessä ja lähiöbaarissa on jotain mystistä, joka vetää puoleensa. Ändi ei ole vielä saanut biiseilleen radiosoittoa, mutta toivoo läpimurron tapahtuvan lähiaikoina. Vuonna 2015 julkaistiin Kantsussa ja KannelPubissa kuvattu, ajan hermolla oleva video Me tullaan jostain. Viime vuoden kesällä julkaistiin ensimmäinen omakustanne, EP-levy Soittajantie, jolla on neljä biisiä. Toinen EP on tuloillaan tänä keväänä. Video löytyy YouTubesta ja biisit Spotifysta. Käykää tsekkaamassa! Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko ihmisen hyvinvoinnille. Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin ryhmään tai yhteisöön sekä olla aktiivinen. Opinnäytetyötä varten haastateltiin D-aseman kävijöitä kokemustiedon keräämiseksi. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Keskeisinä teemoina esiin nousivat yksinäisyys, köyhyys ja henkilökohtainen hyvinvointi mukaan lukien terveyden tärkeys. Kävijöiden kanssa joulukuussa tehdyt haastattelut osoittivat D-asemalla olevan merkitystä. Kävijät kokivat D-asemalla käymisen vaikuttaneen heidän elämäänsä positiivisesti. Erityisesti yhteisöllisyys, osallisuus ja voimaantuminen nousivat esiin tärkeinä tekijöinä. Ilmaisen aamupalan ja euron lounaan merkitys oli suuri kävijöiden hyvinvointiin ja myös perjantain ilmainen leipätarjonta toi väkeä ovelle asti. Sosiaalija terveysministeriöllä on toimenpideohjelmia syrjäytymisen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä osallisuuden lisäämiseksi. Opiskelijat kokivat aiheen olevan erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Tule mukaan D-asema on auki arkisin klo 9-17.30 lukuun ottamatta torstaita, jolloin paikka on auki klo 9-14. Päivä alkaa herkullisella aamupalalla, minkä äärellä on mukava vaihtaa kuulumisia muiden kävijöiden kanssa tai vaikkapa lukea päivän lehden rauhassa tuoreen kahvin kera. D-asemalla kävijöillä on mahdollisuus osallistua mm. erilaiseen toimintaan pelien ja eri aktiviteettien muodossa sekä kävijöillä on mahdollisuus tietokoneiden käyttöön. Työntekijät ja vapaaehtoiset puuhaavat kaikenlaista päivän aikana, jotta kävijäkokemukset olisivat positiivisia ja antavat neuvoja arkisiin askareihin ja vaikkapa CV:n tekoon. Omien aukiolojen jälkeen eli iltaisin ja viikonloppuisin D-aseman tiloja voi käyttää erilaiseen kansalaistoimintaan kuten harrasteryhmiin tai vastaavaan, ei – kaupalliseen toimintaan. Ota rohkeasti yhteyttä Daseman henkilökuntaan jos haluat tiedustella tilankäyttöä tai vaikkapa toimia vapaaehtoisena! Pia Suokas ja Viivi Talliniemi Artikkelissa haastateltu Helsingin Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan tuottajaa Annina Laaksosta Pia Suokas ja Viivi Talliniemi. Kysy pitopalvelutarjous juhliisi! Lounasbuffet 8 ,ark. 10.30-14.00 Ruosilantie 10, Konala • Tervetuloa! KA NN E L -P UB Tervetuloa! Terassi aukeaa 1.4. Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 Kirpputori Spinny UUTUUS-Kokonaispalvelu Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki Avoinna ark 10-19, La 10-16, Su 11-15 www.kirpputorispinny.com www.facebook.com/kirpputorispinny/ Otamme myös vastaan lahjoituksia – laita hyvä kiertämään! Tulossa huhtikuussa POLKUPYÖRÄMARKKINAT! Nyt tavaran myynti on vasta helppoa – Tuo tavarat meille ja me hoidamme loput! Lue lisää www-sivuiltamme. Aloitusmaksu 20 eur + 50% provisio Huom! Ei ennakkomaksuja! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Antti pitää Sitratorin elävästä ja kaupunkimaisesta ympäristöstä. Kannel Pub on hänen vakiomestansa. Alkoholiin Ändi suhtautuu tietyllä vakavuudella. Sitä ei sotketa työneikä musiikintekoon.
• 6 21.3.2018 Minne lounaalle? Keräsimme jakelualueeltamme muutamia perinteisiä lounasravintoloita. Hotel Haaga Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki p. 09 5807 877 www.hotelhaaga.fi Keittolounas 11,40 Lounasbuffet 13,40 ark. 11.00-13.30 Amica-ravintola Huhmare Laulukuja 6, 00420 Helsinki, p. 020 729 6370, www.amica.fi/huhmare Aamiainen ark. 7.45-9.30 Lounas ark. 10.30-13.30 Ravintola Ilo Konalankuja 1-3, 00390 Helsinki p. 044 700 2999 www.ravintolailo.fi Lounas ark. 10.30 13.30 Ravintola Kastetaimi Ruosilantie 1, 00390 Helsinki p. 040 1281918 Av. ark. 8 14 Lounasbuffet 9,50 Kokkipojat Nuijamiestentie 5 A, 00400 Helsinki p. 09 588 3843 www.kokkipojat.com Av. ark. klo 8.00-13.30 Lounas klo 10.30-13.00 Ravintola Kuparipata Hankasuontie 8, 00390 Helsinki P. 040 467 9854 www.kuparipata.fi Av. ark. klo 10.00 22.00 Lounasbuffet ark. 10.30-14 8,50 Ravintola Kuutio Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki p. 050 465 3771 www.ravintolakuutio.fi ark. 8-15, lounas 10.30-13.30. Lounasbuffet 10,Keittotai salaattilounas 9,Ravintola Lounastamo Sentnerikuja 2, Helsinki p. 010 349 1940 www.lounastamo.fi Av. ark. 7 14 Lounasbuffet ark 10 13.30 9,70 Salaattilounas 8,50 Ravintola Misteli Ruosilantie 10, 00390 HELSINKI p. 044 9863626 www.ravintolamisteli.fi Lounasbuffet ark. 10.30-14.00 8,00 Ravintola Moksha Intialainen ravintola Kaupintie 18, 00440 Helsinki P. 040 931 2376 www.moksha.fi Av. ark. 10-21, La-Su 12 21.30 Ravintola Onni Nuijamiestentie 3 C, 00400 Helsinki P. 045 186 1811 http://onniravintola.fi Lounasbuffet ark. 10.30-14.00 9,70 Keittoja salaattilounas 8,70 Ravintola Pallogrilli Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki (Kauppakeskus Ristikko, Konala) p. 045-276 5888 www.ravintolapallogrilli.fi Aamiainen ark. 8.00–9.30 Lounas ark. klo 10.00-15.00 Ravintola Rumpu Kannelmäki, Klaneettitie 10, 00420 Helsinki Rumpupolun palvelutalon p. 050 4433141 Haaga, Ilkantie 19, 00400 Helsinki p. 045 292 2223 www.ravintolarumpu.fi Aamiainen ark. 8.00-10.00 4,Lounasbuffet ark. 10.30-14.00. 9,70 Ravintola Vaahtera Kyttäläntie 3, 00390 Helsinki p. 040 2163428, 045 2706814 http://konalanvaahtera.fi Lounasbuffet ark. 10.30-14.30 9,00 Ravintola Vaudeville Ruosilantie 12, 00390 Helsinki P. 050 621 00 www.vaudeville.one Lounasbuffet 9,30 Keittotai salaattilounas 8,40 Ravintola Willihanhi Puustellinpolku 8, 00410 Helsinki p. 09-507 2415 www.willihanhi.fi Lounasbuffet ark. klo 11.00-15.00 Kauppakeskus Kaaresta löytyy useita lounaspaikkoja: www.kauppakeskuskaari.fi/liikkeet/ ravintolat-ja-kahvilat Kylä-ravintolat • La Famiglia Italialais-amerikkalainen kotiruoka, lounas ark. 10.3014.00, eri vaihtoehtoja • Spaghetteria, lounas 10,40 klo. 10.30-14.00, • Café Velo, päivän keitto ma-la 11.00-15.00 8,40. Salaatti kolmella valinnaisella täytteellä 10,40. • Prisman Deli-kahvilasta keittolounas hintaan 7,90 klo 10.00 18.00 Lähes kaikissa alueen pizzerioissa on lounastarjouksia, joihin tavallisesti kuulu pizza, kebab tai salaatti sekä pieni juoma ja kahvi. Ruoan voi syödä joko paikan päällä tai ottaa mukaan. Myös huoltamoiden kahviloissa, etnisissä ravintoloissa ja pikaruokapaikoissa on lounastarjouksia. Kierros alueen lounaspaikoissa ei tuottanut pettymystä. Suurimmassa osassa tarjolla on perusnoutopöytä, joissa jokaisessa pari pääruokaa ja erilaisia lisukkeita tarjolla, joissain paikoissa myös pizzaa. Lähes kaikkissa paikoissa hintaan sisältyy salaattivalikoima, erilaisia kasviksia, leipä+levite, mehu, kotikalja, kahvi/tee, pieni makea. Hinnat vaihtelevat 8-12 euron välillä. Konalalaisen ravintola Mistelin lounas on sekä edullisin, että yksi laadukkaimmista. Monista saa lounasaikana myös tilauksesta erillisiä annoksia. Milloin suomalainen syö ulkona? os vertaa ravintoloiden määrää, aukioloaikoja ja etnisyyttä, niin suomalainen syö ulkona päivällä. Tanotorven jakelualue on täynnä lounasravintoloita ja pikaruokaloita, ruokaa tarjoilevia iltaravintoloita ei nykyisin tahdo enää löytää. Alueemme lounasravintolat ovat keskittyneet hyvin pitkälle Vihdintien varteen Konalaan, jonka liiketaloista löytyy todella kattava ja laadukas lounasruokavalikoima. Lounasruokapaikkoja löytyy myös Pitäjänmäestä, Lassilasta ja alueen kauppakeskuksista. Perinteiset lähiöravintolat ovat kadonneet vanhojen ostoskeskusten mukana. Asuinlähiöiden entisiä liikehuoneistoja asuttavat nyt pizzeriat ja kebab-paikat. Perinteistä kotiruokaa Kävimme kysymässä lounasravintolaa ja pitopalvelua pyörittävältä yrittäjä ja kokki Jouko Eroselta , mistä suomalaiset pitävät. Suomalaiset syövät sekä perinteisesti, että etnisesti. Etniset ravintolat osaavat oman maustamisensa, joten keskityn itse suomalaiseen keittiöön, vaikkakin monet etniset ruoat, kuten kanacurry, ovat jo kotiutuneet suomalaiseen ruokapöytään ja makumaailmaan pysyvästi, Jouko kertoo. Ravintola Mistelin lounaspöytä on näyttävä ja herkullinen. Joka arkipäivä tarjotaan kaksi pääruokaa sekä lisukkeena paria muuta extraruokaa. Tänään on tarjolla pinaattikeittoa, makkara-sipulipannua ja tandoorikanaa, alkupalana maksamousse kolmioleivät. Meillä käy paljon vakkariporukkaa, erityisesti miehiä, joten raskaat ruoat ovat in. Kevyitäkin on kokeiltu, mutta niiden menekki ei ole sama, Eronen hymyilee. Raskaampaa työtä tekevät pitävät liharuoasta. Makkara, schnitzelit, lihapullat ja ribsit ovat suurimpia suosikkeja. Monipuolinen menu Erilaisten liharuokien lisäksi tarjolla on yleensä kanatai kalavaihtoehto, erilaisia lisukkeita, alkupaloja ja iso raikas salaattipöytä. Kaikki tehdään itse alusta loppuun. Ilokseni voin kertoa, että varsinkin eläkeläiset ovat alkaneet nykyisin käydä lounaalla. Misteli on toiminut nyt kolme vuotta ja on yksi alueen suosituimmista lounaspaikoista. Päivittäin lounasannoksia menee huima määrä. Mitä juhlissa tarjotaan? Misteli on esillä messuilla ja järjestää erilaisia juhlaruokailuja joka viikonloppu. Parhaimmillaan kestityksiä tehdään useampi samana päivänä, mikä vaatii suunniteltua valmistusprosessia ja ruokailujen tarkkaa koordinoimista. Viime syyskuussa järjestimme neljät häät samana päivänä, Jouko sanoo ylpeänä. Mistelin pitopalvelulla on vankka yhteistyöverkosto, vakituiset tarjoilijat sekä kumppaneiden tutut juhlatilat. Mitä juhlissa syödään? Karjalanpaistia? Ei, karjalanpaisti on ehkä yllättäen nykyisin muistotilaisuusruoka. Sitä tarjotaan hautajaisissa lähes pääsääntöisesti, Jouko kertoo. Häihin tilataan yleensä joku liharuoka ja/tai lohiruoka, toisinaan kanaruoka, riippuen täysin häiden budjetista. Härän ulkofileellä ja kanalla saattaa olla jopa 10 euron ero annoksen hinnassa, jolloin se muuttuu oleelliseksi ruokalistaa suunniteltaessa. Pääruoan lisäksi vieraille tarjoillaan yleensä erilaisia salaatteja ja koktailpaloja. Maut muuttuvat Jouko sanoo, että peruselintarvikkeet pysyvät pääosin samoina, vain mausteet vaihtuvat. Pyrin itse hakemaan ruoilla selkeyttä, jotta ne näyttävät siltä mitä ovat, Jouko summaa. Perinteinen menu, maalaisjuhlaruoka höystettynä erilaisilla lisukkeilla on aina varma ja onnistunut valinta. Lehtien sivuilta tai internetistä voi löytää uusia reseptejä ja vivahteita. Jos otetaan vaikka pääsiäisen vakioruoka lammas, niin sen valmistus pysyy pääosin samanlaisena, mutta reseptien uudistuessa kastikkeet vaihtuvat, mikä tuo uusia ja erilaisia vivahteita. Jouko on tyytyväinen lounasravintolansa suosioon. Useimmat vakioasiakkaat tulevat joka päivä samalla kellonlyömällä. Tiedän esimerkiksi, että aha, kello on viisi yli 12, nyt tulee sen ja sen firman porukka, Eronen nauraa. Ei muuta kuin hyvää pääsiäistä kaikille asiakkaille ja tervetuloa! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Hyvän lounaan pohjana on kunnollinen salaattipöytä. Tällä viikolla tarjolla myös erilaisia alkupaloja, kuten kolmioleipiä. Keltainen Pääsiäiskeitto Porkkanaa Lanttua Bataattia Palsternakkaa Perunaa Valkosipulia oman maun mukaan Suolaa 250 g viherpippurituorejuustoa 2 dl kermaa ja n. 2 litraa vettä Valkopippuria ja yrttisekoitusta Kuori ja paloittele juurekset. Keitä niitä vähässä vedessä n. puoli tuntia. Lisää juusto ja soseuta juurekset. Lisää loput ainekset ja kiehauta. Koristele annokset ruohosipulilla. Mistelin Jogurttilammas Parin kilon lampaanpaisti Valkosipulin kynsiä Marinadi: 0,5 l luonnonjogurttia 1 sitruunan mehu 2 rkl soijakastiketta 2 rkl hunajaa rouhittua mustapippuria kanelia Poista kalvot ja rasvamöykyt. Tee viiltoja pintaan. Täytä viillot valkosipulin kynsillä. Sekoita marinadin ainekset keskenään. Pyörittele paistia marinadissa ja jätä maustumaan yön yli. Paista n. 2 tuntia 150-asteisessa uunissa. Paistamisen jälkeen kääri paisti folioon puoleksi tunniksi. Koristele silputulla mintulla. Timjamiperunat Perunoita Öljyä Valkosipulia Timjamia Suolaa Valkopippuria Kuori ja keitä perunat melkein kypsiksi. Sekoita öljyyn valkosipuli, timjami, suola ja valkopippuri. Kaada perunoiden keitinvesi pois ja anna perunoiden kuivahtaa hetki. Laita perunat uunivuokaan ja kaada mausteinen öljy niiden päälle. Pyörittele perunoita öljyssä. Paista perunoita uunissa noin 20 minuuttia 175 asteessa. Kääntele perunoita välillä paiston aikana. Helppo ja Nopea Pääsiäis-Pasha 250 g rahkaa 50 g sokeria 2 dl kermaa 2 tl vaniljasokeri 0,5 dl mantelirouhetta 1 rkl hienoksi raastettua sitruunankuorta 2 rkl sitruunamehua 0,5 dl rusinoita Valuta rahkasta hera. Vispaa kerma ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaahtoon valutettu rahka ja muut aineet. Jaa annoskulhoihin. Koristele rusinoilla, saksanpähkinärouheella ja sitruunamelissanlehdellä. Herkullista Pääsiäistä! Mistelin pääsiäismenuehdotus lukijoillemme: J
• 7 21.3.2018 Onko esitystaide sinulle vielä uusi asia, jonka haluaisit kokea? Vai onko se jo kenties täysin tuttua puuhaa? Olit sitten vanha konkari tai vasta tutustumassa tähän taidemuotoon, sinulla on nyt oiva mahdollisuus kokea maanläheinen esitystaide-elämys Oblivian johdattelemana. Tämän Suomen esitystaiteen pioneerien uusi teos Nature Theatre of Oblivia kutsuu kaikki meditatiiviselle metsäkävelylle Kanneltaloon huhtikuussa. HELSINGIN KANNELTALOSSA nähdään huhtikuun 18.–20. päivä kansainvälisesti tunnetun suomalaisryhmä Oblivian Nature Theatre of Oblivia -esitys. Nature Theatre of Obliviassa ryhmä luo näyttämölle omintakeisella esityskielellään suomalaisen metsän, sen eläimet ja kasvit. Teoksen lähtökohtia ovat kokemukset ja mielikuvat metsästä, metsän tuttuus ja vieraus, sekä metsä niin paikkana kuin mielentilana. Nature Theatre of Oblivia on meditatiivinen mutta samalla erityislaatuisia koomisia elementtejä sisältävä teos, jossa ei ole kieltä tai puhetta. Katsoja kuulee ainoastaan metsän äänet. Teoksessa yleisö on mukana rentouttavalla luontoretkellä, jossa voi bongata erilaisia metsän asukkeja ja elää niiden mukana aamuhämärästä auringonlaskuun. ”Olemme aina mukana katsojien kanssa esityksissämme. Nature Theatressa emme ole tavanomaisia esiintyjiä, vaan kommunikoimme yleisön kanssa puiden, pahkan tai eläinten muodossa. Tämä tekee teoksen esittämisestä myös meille esiintyjinä hyvin erilaisen mutta ennen kaikkea rentouttavan kokemuksen”, Oblivia-ryhmän yksi perustajajäsenistä, Annika Tudeer kertoo esityksestä. Oblivia on vuonna 2000 perustettu esitystaideryhmä, jonka kollektiivisesti toteutetuilla teoksilla on oma tunnistettava tyyli, jossa yhdistyvät konseptuaalisuus, minimalismi ja komiikka. Esitys on toteutettu osana Theater Rampen ja Künstlerhaus Stuttgartin TECHNE-projektia, joka tutkii luontoa ja teknologiaa. Nature Theatre of Oblivian toinen osa on puhelimeen ladattava taskuesitys, jossa ryhmä tuo Arilyn-mobiilisovelluksen kautta esityksen eri hahmot teatteritilan ulkopuolelle katsojan mukaan. Esityksen maailman ensi-ilta oli Stuttgartissa kesäkuussa 2017 ja Suomen ensi-ilta Mad House Helsingissä helmikuussa 2018. Nature Theatre of Oblivia esitetään Kanneltalossa 18.20.4. klo 19.00. Esityksen työryhmään kuuluvat Mikko Bredenberg, Alice Ferl (D), Timo Fredriksson, Anna–Maija Terävä, Annika Tudeer, Meri Ekola ja Tua Helve. Esityksen liput saatavilla Lippu.fi:stä tai Kanneltalon omasta lipunmyynnistä hintaan 15/12 euroa. Oblivia tekee esitystaidetta suurella sydämellä Dottila-nimeä kantavassa verhoiluliikkeessä saavat kunnostamista kaipaavat nojatuolit ja sohvat uuden ilmeen ja kenties värin! Liikkeessä ommellaan myös erilaisia irtopäällisiä kuten sohvien tai vaikkapa veneiden. Ja käytössä ovat niin perinteiset kuin teolliset työtavat. OLEN TYYTYVÄINEN tähän löytöön, kertoo omassa verhoomoyrityksessä työskentelevä Sanna Holmberg ja viittaa lauseella omaan yritykseensä ja sen paikkaan. Viime vuoden kesäkuussa avatussa liikkeessä kalusteita ammatikseen verhoileva ja kunnostava Sanna palvelee asiakkaita ja myös työskentelee samassa tilassa. Pasuunatiellä sijaitsevan liikkeen ohi kävellessä voi hyvin nähdä verhoilijan työn parissa. Sanna kertoo, että hänet on otettu hyvin vastaan. Töitä on riittänyt ja lähialueen asukkaatkin ovat löytäneet tiensä liikkeeseen. Tulkaapa käymään ja tuokaa nojatuolit huollettavaksi, kehottaa hyväntuulinen yrittäjä. Arvio kuvan perusteella Sanna pystyy arvioimaan työn tarpeen kuvan perusteella. Kuva kannattaa siis ottaa mukaan, jos tulee käymään liikkeessä. Sannalta saa opastusta oikean verhoilumateriaalin valinnassa. Hinta määräytyy tapauskohtaisesti kunnostustarpeen ja kalusteen kunnon mukaan. Juuri nyt hänellä on työn alla antiikkinen nojatuoli, johon hän on uudistamassa pehmustuksia. Sen kunnostamisessa Sanna arvioi menevän viikon verran. Tarvittaessa teen myös kotikäyntejä, Sanna sanoo. Häneen voi olla yhteydessä myös soittamalla tai sähköpostitse. Dottila löytyy netistä ja Facebookistakin. Unelmien työ Muutamia vuosia sitten Sanna kävi Työväenopiston verhoilukurssin. Sanna innostui verhoilusta niin, että jäi vakituisesta työstään opintovapaalle ja aloitti kaksi vuotta kestäneet verhoilualan opinnot Vallilassa. Verhoilu on korkeaa ammattitaitoa vaativaa käsityötä ja koulutus sisältää mm. ompelua, pehmustusta ja verhoilua. Sannan kanssa samalla kurssilla oli 20 muuta opiskelijaa. Sannaa kiehtoo tässä ammatissa se, että opittavaa löytyy koko ajan ja ammattitaito vahvistuu työtä tekemällä. Olen nyt unelma-ammatissani ja tästä ajattelin jäädä eläkkeelle, sanoo 39-vuotias Sanna tyytyväisyyttä säteillen. Liikkeen nimeen liittynee nostalgiaa ja lämpimiä muistoja, sillä Sanna paljastaa, että Dottila on muodostettu hänen lapsuudenaikaisesta lempinimestään Dotti. Sanna leikki ystävänsä kanssa pehmoleluilla, joiden nimet olivat Dotty ja Fluffy. Helsinki-Espoo akselilla kasvanut Sanna asuu nykyisin Espoossa aviomiehensä ja 7-vuotiaan tyttärensä kanssa. Dottila on Sannan löytö Pinkkiä rakastava Sanna nauttii työstään, josta riittää ammennettavaa. Jokainen työ niin opettaa kuin antaa. VERHOILU on käsityön erikoisala, jonka osaaja on verhoilija. Verhoilu jaotellaan kolmeen eri osa-alueeseen. Niitä ovat perinteinen verhoilu, teollinen verhoilu ja ajoneuvoverhoilu. Perinteinen verhoilu keskittyy entisöintiin ja perinteisten tekniikoiden sekä materiaalien käyttöön. Perinteisiä verhoilumateriaaleja ovat esimerkiksi kierrejoustimet ja meriheinä-pehmusteet. Teollinen verhoilu käsittää puolestaan teollisesti valmistettujen tuotteiden verhoilemisen sekä teollisuudessa tapahtuvan uustuotannon. Teollisessa verhoilussa käytetään nykyaikaisia materiaaleja ja työkaluja, kuten vaahtomuovia ja vaahtomuovisahaa. Ajoneuvoverhoilu keskittyy nimensä mukaan ajoneuvojen erilaisiin verhoilutöihin. Ajoneuvoverhoiluun kuuluu ajoneuvojen entisöiminen. Verhoilija voi toimia esimerkiksi yrittäjänä tai työllistyä huonekaluteollisuuteen. Muita alan ammatteja ovat esimerkiksi koneompelija, leikkaaja, päällystäjä ja tyylihuonekalujen entisöintiverhoilija. Verhoilijoilla on oma liittonsa, Suomen Verhoilijaliitto ry, johon myös Sanna kuuluu. Sanna on tyytyväinen Pasuunatiellä olevan yrityksensä sijaintiin ja puitteisiin. Katutasolla sijaitsevaan verhoomoon on helppo kantaa kalusteita huollettavaksi. Vanhempien ja paksumpien päällisten ompeluun käytetään yhä perinteisiä ompelukoneita. Sanna uskoo, että vielä löytyy kunnostettavaa, joten katselkaapa kaarelalaiset, mitä sieltä nurkista löytyy! Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko
• 8 21.3.2018 Bök i Kårböle JAG HAR LYCKATS undvika att få influensa under många år nu, men i år var det kört. Först föll mannen, jag tänkte jag kunde vara motståndskraftig, men icke, viruset var för nära och det var bara att ge sig. Jag bestämde mig för att ge mig all den tid jag behöver att bli frisk, utan stress! Det får ta den tid det tar, jag värdesätter min hälsa så högt, så jag tänker inte ta onödiga risker. Influensa är inget att leka med, insåg jag snart. Den utmanar verkligen. Jag fick en bra följeslagare under tiden, en bok som heter When the body says no av Gabor Maté, en kanadensisk läkare. Han beskriver hur kroppen och sinnet hänger ihop och hur vi alltid borde titta på helheten, när vi har en sjukdom. Vad är det som pågår i våra liv och framför allt i våra relationer? Han för fram en intressant aspekt som vanligen inte beaktas i frånvaro av hälsa och det är relationerna. Goda relationer ger bättre hälsa. Den viktigaste relationen när det gäller hälsa är relationen till oss själva. Hur sköter vi om oss själva? Hur förhåller vi oss till sjukdom? När kroppen börjar signalera rött och kräva att vi stannar upp, så gäller det att lyssna. Ifall vi har attityden att vi snabbt måste komma på fötter för att prestera för fullt i arbetslivet, så riskerar vi vår hälsobalans och vi kan bli ännu sjukare. Sinnet och tankarna börjar få allt större plats i hälsotänket och –medvetenheten. Neurovetenskapen ger nya forskningsrön, som bekräftar att vi med våra tankar kan påverka våra fysiska kroppar. F.d Snowboard-åkaren Pekka Hyysalo är ett exempel på sinnet kraft när det gäller att rehabilitera sig. I en intervju berättar Pekka om sitt beslut: ”Pekka Hyysalo har bara suddiga minnen från de första månaderna på sjukhuset. – Jag insåg egentligen inte vad som hade hänt förrän till hösten. Och då blev jag väldigt deprimerad. Men efter att ha gråtit varje natt i en vecka stod jag vid ett vägskäl: Att fortsätta gråta över det som hänt, eller ge allt för att kämpa tillbaka. Då bestämde jag mig för att göra det, ”Fight Back”. ”Mitt liv är underbart” När olyckan inträffade var Pekka Hyysalo på väg att etablera sig som internationell toppåkare i slopestyle och big air. Han hade nyligen tagit studenten från skidgymnasiet och bestämt sig för att satsa heltid på skidåkningen. I dag ser hans tillvaro helt annorlunda ut. Varje dag ägnar Pekka Hyysalo flera timmar åt rehabilitering. Han har utvecklat sin löpteknik, börjat med crossfit och lärt sig simma igen. Allt för att öka rörligheten och bygga upp muskulaturen. – Det finns definitivt saker jag inte kan göra längre. Tidigare var jag en professionell friåkare, vilket jag inte kan vara längre. Men jag skulle beskriva mitt liv i dag som underbart. Jag tror att allting händer av en anledning så jag gör mitt bästa för att vara positiv. 26 år gammal har Pekka Hyysalo lärt sig att leva med sin hjärnskada. – Jag har självklart dåliga dagar som alla andra, men jag går in med inställningen att jag ska ta mig igenom vad som än händer, eller åtminstone ge allt jag har för att ta mig igenom det. Och det har jag inte ångrat en enda gång.” Expressen 27.3.2017 Tack Pekka för det exempel du ger oss. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Influensans insikter KANNELMÄEN KIRKOSSA Pääsiäismyyjäiset la 24.3. klo 11–13. Mukana mm. Kannelmäen lähetyspiiri ja työtupa, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot sekä Kannelmäen Martat. Palmusunnuntain messu su 25.3. klo 10. Heikki Hämäläinen, Virpi Koskinen, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. Virrestä voimaa Ristintien tekstejä ja virsiä ke 28.3. klo 19. Kuulemme Raamatun tekstejä ja laulamme kärsimysvirsiä. Lukijana Niina Karhu, kanttorina Anne Myllylä. Mukana Virsilauluryhmä ja Ulla-Maria Pöyhtäri, huilu. Koululaisten kiirastorstain ehtoolliskirkko to 29.3. klo 13. Konsta Korhonen, Lotta Petäjäniemi, Kari Härkönen. Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 19. Virpi Koskinen, Nina Rajamäki, Sakari Enrold, Timo Sahi, Anne Myllylä. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Konsta Korhonen, Tiia Saari. Pitkäperjantain musiikki-ilta pe 30.3. klo 18. Pergolesi: Stabat Mater. Tiia Saari, sopraano, Laura Mäkitalo, mezzosopraano. Vanhan musiikin yhtye Sentience. Vapaa pääsy. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10. Kristus nousi kuolleista! Nina Rajamäki, Lotta Petäjäniemi, Anne Myllylä, Neue Quartet -jousikvartetti, Tuomas Lehtinen, baritoni. Kirkkokahvit. Pääsiäisgospel-konsertti ma 2.4. klo 18. Amerikkalaista ja kotimaista gospelia riemullisessa pääsiäisen hengessä. Hanna Hartikainen, Riika Joutlahti, Kaarina Ruusuvirta ja Markus Bäckman, laulu. Bändi: Kari Härkönen, Kimmo Kajos ja Markus Bäckman. Vapaa pääsy. MALMINKARTANON KAPPELISSA Perheiden pääsiäiskirkko ma 2.4. klo 12. Tervetuloa porukalla juhlimaan pääsiäistä! Lapsille on yllätysohjelmaa. Virpi Koskinen, Kari Härkönen. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Su 25.3. klo 10 PALMUSUNNUNTAIN MESSU Ke 28.3. klo 14-17 OLKKARIN PÄÄSIÄINEN Pitäjänmäen kirkon srk-salissa. Askartelua, pääsiäislauluja, pääsiäispolku. Klo 17 ruokailu. Ke 28.3. klo 18 MARKUKSEN MATKASSA -NÄYTELMÄ Vapaa pääsy. To 29.3. klo 12 KIIRASTORSTAIN EHTOOLLINEN Pajamäen srk-kodilla, Pajamäent. 14 To 29.3. klo 18 KIIRASTORSTAIN MESSU Pe 30.3. klo 10 PITKÄPERJANTAIN SANAJUMALANPALVELUS La 31.3. klo 23.30 PÄÄSIÄISYÖN MESSU Su 1.4. klo 10 PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU Ma 2.4. klo 10 TOISEN PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU Ke 16.5. RETKI KEMIÖNSAAREEN Lähtö Pitäjänmäen kirkolta klo 8, paluu n. klo 20. Hinta 50 € sis. bussikuljetukset, pääsyliput, opastukset, ruokailun ja kahvit. Sitovat ilm. srk-toimistoon viimeistään 6.5. La 26.5. klo 18 EI KOSKAAN ENÄÄ -näytelmä ja keskustelutilaisuus Suomen sisällissodasta. Näytelmän toteuttavat seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset. Haluatko esiintyjäksi? Ilmoittaudu Haka Kekäläiselle, p. 09 2340 5606, haka.kekalainen@evl.fi. Tapahtumat Pitäjänmäen kirkossa, ellei toisin mainita. Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Puh. 09 2340 5600, ti, to, pe klo 12-15, ke klo 14-18 pitajanmaki.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta KANNELMÄEN KAHVILASSA kokoontuvaa ystäväporukkaa kohtasi pari viikkoa sitten suruviesti: Pentti ”Pena” Anttila , kultaseppä, sotaveteraani ja Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritari, oli hieman yllättäen siirtynyt joukostamme ajasta ikuisuuteen. Viimeisellä käynnillään kahvilassa oli Pena vielä kertonut päässeensä veteraanien pariviikkoiseen kuntoutukseen, mutta matkasta tulikin hieman pitempi ja pysyvämpi. Pena oli hyvin pidetty, ystävällinen, huumorintajuinen ja ikäisekseen terävä-älyinen kaveri, joka ei vaivojaan valitellut eikä puhunut pahaa kenestäkään. Kun hän ”ajoi” punaisella ”Ferrarillaan” (= rollaattorillaan) kahvilan ovelle, aina löytyi ovien avaaja sekä paras mahdollinen pöytäpaikka. Hänen poislähtönsä jätti ison loven kahvilaryhmäämme. Penan koruton ja kaunis siunaustilaisuus pidettiin perjantaina 9.3.2018 Hietaniemen kauniissa vanhassa kappelissa seurakuntamme pastori Konsta Korhosen johdolla. Meitä kahvilaryhmäläisiä olivat allekirjoittaneet ryhmää edustamassa. Oli upea asia, että Pena ehti viime itsenäisyyspäivänä saada tasavallan presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ensimmäisen luokan ansiomitalin kultaisin ristein. Näin hän pääsi vielä kokemaan valtionkin arvostavan pitkää ja ansiokasta elämäntyötään. Me kahvilan ystäväryhmäläiset emme unohda Penaa, hänen muistonsa elää pysyvästi mielissämme. Kiitos kaveruudesta ja hyvää matkaa, Pena! Erik Bärlund Heikki Mäkynen Pentti Anttila in Memoriam Kaksi Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritaria, Kaarela-seuran puheenjohtaja Erik Bärlund ja sotaveteraani Pentti Anttila tapasivat kokoontua Kannelmäen kahvilassa.
• 9 21.3.2018 K ansainvälisenä naisten päivänä 8. maaliskuuta Työväen kirjastossa julkistettiin mielenkiintoinen ja laaja tutkimus Uuden ajan nainen Hilja Pärssisen elämä. Kirjoittajaryhmä: Marjaliisa Hentilä, Matti Kalliokoski, Armi Viita . Kustantaja Siltala. Internationalen Kööpenhaminan kokouksessa 1910 päätettiin ryhtyä viettämään kansainvälistä naisten päivää Clara Zetkinin aloitteesta, mutta idea oli itse asiassa Hilja Pärssisen , joka oli jo 1902 järjestämiään Viipurin valistuskursseja nimittänyt naistenpäiväksi. Suomessa työläisnaiset viettivät ”naistenpäivää” 1905 erityisesti naisten äänioikeuden puolesta. Kirjan julkistamispäiväksi kansainvälinen naistenpäivä oli itse asiassa varsin paikallaan ja nimenomaan Hilja Pärssisen elämäntyötä kunnioittava. Halsualaisen papin tytär Hilja Pärssinen, entinen Liinamaa , alkuaan Lindgren liittyi työväenliikkeeseen aatteellisen pohdinnan ja ympäristöstään tekemiensä havaintojen perusteella. Hän tulkitsi sosialistista aatetta omasta kristillisestä lähtökohdastaan ja omalla tavallaan. Hänen utopistinen sosialisminsa oli ihanne ja tavoite, jossa marxilainen teoria, alkukristillinen evankeliumin sana ja lähimmäisenrakkaus muuttuisivat todeksi. Hänen suuria kiinnostuksen ja käytännön toiminnan kohteina olivat nuoriso-, raittiusja naisasian edistäminen. Niistä hän kirjoitti jatkuvasti eri lehtiin, puhui ja luennoi lukuisissa tilaisuuksissa eri puolilla maata työläisnaisliiton agitaattorina. Hilja koulutti myös monia työläisnaisia toimimaan agitaattoreina. Kansankoulun opettajaksi valmistuttuaan Hilja Pärssinen toimi opettajana Viipurissa Tiiliruukissa ja Talikkalassa. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa hänet valittiin Viipurin läntisestä vaalipiiristä kansanedustajaksi. Sosialidemokraattien 80 kansanedustajasta 9 oli naisia. Heidän joukossaan Hilja Pärssinen oli kielitaitoisin ja koulutetuin, erinomainen puhuja ja kirjoittaja. Niinpä hänen joutuikin huolehtimaan edustajatovereittensa lakialoitteiden kieliasun korjailusta ja kirjoitti useita lakialoitteita itsekin. Hänen valmistelemia lakialoitteita esitettiin myös muiden naiskansanedustajien nimissä. Hilja Pärssisen edustajatyössään korostamia painopistealueita heijastavat hänen vuosien 19071917 aikana valmistelemat lakialoitteet, jotka koskivat äitiysvakuutusta, kotien perustamista turvattomille lapsille ja heidän äideilleen, kansakoulua kaikkien pohjakouluksi, aistiviallisten hoidon ja kasvatuksen järjestämistä, rautatiellä toimivien työläisnaisten aseman parantamista, lakia kauppa-, konttorija liikeapulaisten suojeluksesta, kätilötoimen järjestämistä, lapsenmurhaa koskevien rangaistusten lieventämistä, lasten ja nuorten oikeutta harjoittaa kauppa ja elinkeinoa kadulla, jumalanpilkan poistamista rikoslaista. Nämä asiat olivat keskeisiä epäkohtia työläisnaisten elämässä ja huolenpidossa lasten turvallisuudesta ja koulutuksesta. Kymmenestä lakialoitteesta toteutui viisi, kolme Venäjän vallan aikana ja kaksi itsenäisyyden aikana. Opettajana hän vaati uskonnon opetuksen poistamista kansakoulusta ja tilalle tieteeseen perustuvaa kehitysoppia. Samoin hän kannatti maksutonta koulutusta ja kouluruokailun järjestämistä. Periaatteessa hän vastusti myös yksityisiä oppikouluja, joita hän piti porvarillisen ajatusmaailman tuputtamisena oppilaille. Tosin olosuhteiden pakosta hän joutui yhdessä miehensä Jaakko Pärssisen kanssa perustamaan oman yksityisen oppikoulun Viipuriin sisällissodan jälkeen. On kuvaavaa, että vielä nykyaikanakin nämä koulutukseen, naisten tasaarvoon ja vähempiosaisten toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia poliittisen väittelyn kohteita. Hilja Pärssinen kuului sosialidemokraattisen puolueen vasemmistoon, mutta varsinkin raittiusasioiden ja naisten aseman parantamista koskevissa kysymyksissä hän oli valmis yhteistyöhön myös porvarillisten puolueiden naiskansanedustajien kanssa. Vuoden 1918 sisällissota jakoi sosialidemokraattisen liikkeen kahtia Hilja oli vallankumouksen kannalla, mutta vastusti aseellista toimintaa. Huolimatta kielteisestä suhtautumisestaan väkivaltaan hän kuitenkin suostui pyydettäessä punakapinaa johtavan kansanvaltuuskunnan sosiaaliasioiden valtuutetuksi. Vaikka toimi ei kestänytkään kuin pari kuukautta, Hilja Pärssistä on historiallisessa mielessä nimitetty Suomen ensimmäiseksi naisministeriksi. Tämä ratkaisu muutti Hilja Pärssisen elämän. Valkoisten voitto sisällissodassa pakotti kapinallisten johtotehtävissä olevat ja tuhannet punakaartilaiset pakenemaan Neuvosto-Venäjälle. Näin myös Pärssisen pariskunnan pakomatka jatkui epämääräisissä oloissa Venäjällä, kunnes Viron kautta pääsivät lopulta Helsinkiin ja poliisin kuulusteluihin. Syyte valtiopetoksesta ja yllytyksestä siihen seurasi elinkautinen kuristushuonetuomio. Jaakko Pärssinen selvisi lievemmän syytteen perusteella avunannosta valtiopetokseen kuuden vuoden kuristushuonetuomiolla. Hilja Pärssisen pidätys alkoi joulukuussa 1919. Vietettyään neljä vuotta Hämeenlinnan naisvankilassa hän vapautui presidentti Ståhlbergin armahtamana 13. Tammikuuta 1923. Jaakko Pärssinen oli vapautunut jo aikaisemmin. Edessä oli sopeutuminen valkoisen Suomen elämään, työnhaku vailla kansalaisluottamusta ei sekään ollut helppoa. Vuoden 1929 eduskuntavaaleihin hän saattoi jo osallistua ja tuli valituksi suurella äänimäärällä entisestä Viipurin läntisestä vaalipiiristään. Hän oli ainoa kansanvaltuutuskuntaan osallistunut entinen kansanedustaja, joka valittiin uuteen itsenäisen Suomen eduskuntaan. Eduskunnassa hän jatkoi samojen tärkeinä pitämiensä asioiden esilläpitoa tehden niitä koskevia aloitteita ja pitäen puheita. Venäjä seikkailunsa jälkeen hän teki pesäeron kommunisteihin ja SKP:n jäseneksi hän ei koskaan liittynytkään. Lapuanliikkeen ja fasismin Hilja Pärssinen tuomitsi. Hän puolusti laillisuutta ja oikeusvaltiota. Hän näki niitä uhkaavan vaaran sekä oikealta että vasemmalta. Kommunismia ja lapuanliikettä hän piti henkisinä sukulaisina, harvainvaltaisina ja pakkovaltaisina. Hilja Pärssisen voimat alkoivat ehtyä 1935 alussa syöpäsairauden uusiutuessa. Hän yritti silti jatkaa sairauslomien keskeyttämänä eduskuntatyötään. Viimeisessä eduskuntapuheessaan hän huhtikuussa 1935 hän käsitteli sairaanhoitajien työolojen kohentamista, ja viimeinen kirjallinen lakialoitekin 6. syyskuuta koski lisämäärärahaa vuoden 1936 valtion budjettiin sairaanhoitajien ja muun henkilöstön palkkaamiseen valtion sairaaloihin. Hilja Pärssinen kuoli 23. syyskuuta 1935. Elämäkerran kirjoittajaryhmää on syytä kiittää, että Hilja Pärssinen on saanut lopulta ansaitun arvostuksen elämäntyöstään maamme työläisnaisliikkeen, äitien ja lasten aseman parantamiseksi, koulutusjärjestelmämme kehittämiseksi ja kansamme raittiuskasvatuksen esilläpidosta. Kansainvälisten verkostojensa kautta ”Suomen Clara Zetkiniksi” nimitettynä hän teki maamme demokraattista parlamentaarista kehitystä tunnetuksi kansainväliselle yleisölle ja toisaalta välitti tietoja muualla tapahtuneesta edistyksellisestä kehityksestä. ”Työläisnaisliike järjestönä kunnioitti Hilja Pärssistä runoilijana ja kansainvälisenä toimijana – mutta hänen käytännön työnsä johtajana, kenttätyön puurtajana ja eduskuntatyön vetäjänä unohdettiin” , kuten elämäkerran kirjoittajat toteavat. Kunnian Hilja Pärssisen monista aloitteista ovat saaneet hänen naistoverinsa mm. Miina Sillanpää , jota muistellaan palvelijattaresta ensimmäiseksi naisministeriksi nousseena. Miina itse tosin arvosti suuresti Hilja Pärssisen toimintaa naisliikkeen ideoijana ja organisaattorina. Oiva Björkbacka Uuden ajan nainen HELMIKUUN 1. PÄIVÄ lumimyräkkä verhosi Stadin lumella ja pisti liikenteen sekaisin. Lunta tuli kerralla parikymmentä senttiä. Henk.koht. sillä lumentulolla ei olisi ollut niin väliä, se kun haittaa duunimatkan taittamista fillarilla. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Seuraavana viikonloppuna Helsingin kaupungin miehet tai naiset olivat latukoneella liikkeellä Kantsun ja Maltsun välisillä peltoja nurmialueilla. Kiitettävän paljon latua sinne ilmestyikin. Tuplaladut kiemurtelivat pitkin valkoisia hankia. Siinä saa helposti 4-4,5 km lenkin, riippuen vähän missä hiihtää. Sen kun heittää pari kertaa, niin kroppa ja mieli kiittää. Oma hiihtoharrastus kasvoi aika jyrkässä nousukulmassa. Toki helppoa se olikin, kun edellisenä talvena lunta ei juurikaan ollut, tai ainakaan niin paljon, että latuja olisi tänne tehty. Edellinen kerta oli 2016 ja silloinkin hiihdin kaksi kertaa. Jossain vaiheessa laitoin kiittävää palautetta kaupungin suuntaan latujen kunnossapidosta. Kun pakkaset vaan jatkuivat eikä loppua näkynyt, niin innostuin viemään sukseni perushuoltoon. Eipä niille ollut tehty aikoihin mitään, kun talvet lumen suhteen olivat olleet niin ja näin. Muistan että 2013 oli reippaasti lunta, jopa niin paljon, että hiihdin vielä huhtikuun alussa silloin. Mutta esimerkiksi vuosina 2014-5 ja 2017 sukset keräsivät pölyä varastossa. Eipä siitä perushuollosta kuitenkaan tullut mitään, kun vanhat Rossignolit olivat jo niin kuluneet, ettei niitä voinut ajaa koneen läpi ennen varsinaista voitelua jne. No, eipä siinä mitään, ne olivat palvelleet pitkään ja oli aika ostaa uudet. Sattui sopivasti, että suurensuurta nimeä kantava urheilukauppa tarjosi samaan aikaan uudella tekniikalla olevia Fischereitä siteineen edulliseen hintaan. Niinpä sitten olin 1.3. ladulla testaamassa uusia suksia ja hyvinhän niillä eteni. Maaliskuun neljän ensimmäisen päivän aikana ulkoilutin suksia kolme kertaa. Paljon julkisuudessa puheena ollutta laturaivoa en ole todistanut, Latua! kun olen tänä talvena ollut hiihtämässä toistakymmentä kertaa. Pari kuusikymppistä pariskuntaa olen nähnyt kävelyllä latujen välissä, vaikka ihan lähellä olisi myös tallattua polkua tai aurattua kävelytietä. Vaikea sanoa mikä vimma sinne latu-uralle vetää ilman suksia, kun tässä tapauksessa on kävelyyn hyvin soveltuvaa alustaa muutenkin tarjolla. Hiihtohan on siitä hauska laji, että siinä näkyy erittäin laaja ikähaitari. Jos ei ihan vauvasta vaariin, niin muksusta mummoon ainakin. Nuorimmat ovat olleet selkeästi alle kouluikäisiä ja ovat haparoiden, mutta päättäväisesti hiihdelleet muiden mukana. Heidän ponnisteluitaan on aina ilo seurata ja joskus huikkaan pikkuisille kannustavia kommentteja. Vanhimmat hiihtäjät ovat jo ylittäneet kunnioitettavan 80 vuoden rajapyykin. Hieno homma. Ja mikäs siinä, onhan siellä todella mukava hiihtää, kun ladut ovat kunnossa, aurinko paistaa ja hanki kimaltelee tuhansine pikkutähtineen. Tapio Issakainen DOMINUS ISÄNNÖINTI Oy on yrittäjävetoinen täyden palvelun isännöintitoimisto Maununnevalla. Yrityksen osakkailla Ahti Antikaisella ja Markku Korhosella on molemmilla noin 15 vuoden kokemus taloyhtiöjohtamisesta joko sivutoimisena isännöitsijänä tai hallituksen puheenjohtajana. Muuta työkokemusta on karttunut monipuolisesti yritysten vaativissa johtotehtävissä, joten kaksikolla on tarjota vahva kokemus ja näkemys taloyhtiöiden johtamiseen yhdessä hallitusten kanssa. Dominus isännöinti päätettiin rekisteröidä pari vuotta sitten ja toiminta on nyt laajentumassa hyvää vauhtia. Toimialueena yrityksellä on etenkin Kaarelan alue, jossa Ahti Antikainen on asunut viimeiset 17 vuotta. Dominus isännöinnin periaatteita ovat hyvä henkilökohtainen palvelu, aktiivinen taloyhtiön johtaminen ja korkea työmoraali ensisijalla asiakkaiden etu, Ahti kertoo. Itsenäisenä ja riippumattomana toimijana yritys pystyy aina valitsemaan vapaasti parhaat asiantuntijat ja sopivimmat urakoitsijat tai alihankkijat taloyhtiöille. Digitalisaatiosta puhutaan paljon myös kiinteistöalalla. Meillä se tarkoittaa että käytämme kyllä moderneja työohjelmistoja ja mm. skannaamme kaikki taloyhtiön tärkeät dokumentit jaettavaksi hallituksen kanssa. Mutta mikään järjestelmä ei korvaa henkilökohtaista palvelua, jossa isännöinnin todellinen laatu vasta mitataan, Antikainen sanoo. Me haluamme olla läsnä taloyhtiön johtamisessa ja käymme kohteissa säännöllisesti.Siksi pyrimme rajoittamaan toimintaamme etenkin Kaarelan alueelle ja siitä kohti Helsingin keskustaa olevalle kaistaleelle, jotta asiakaskäynnit sujuvat vaivatta. Lisätietoja Ahti Antikainen 0500-673419 ahti.antikainen@dominusisannointi.fi www.dominusisannointi.fi Dominus Isännöinti asettui Kaarelaan Dominus Isännöinnin vetäjät Ahti Antikainen ja Markku Korhonen.
• 10 21.3.2018 Tanotorvi Facebookissa! Osallistu ja vaikuta! www.facebook.com/Tanotorvi KELASTA, PÄIVÄÄ. Soitan siitä teidän tekemästänne valituksesta. Pelästyn, kun viranomaisen soitto tietää ilman muuta hankaluuksia. Mutta puhelimessa onkin iloinen ja ystävällinen virkailija. Hän haluaa tarkennusta antamiini tietoihin. Juttelee melkein kuin joku ystävä. Lopetamme puhelun täydessä yhteisymmärryksessä. Aamu on alkanut apealla mielellä. En osaa oikein tarttua mihinkään. Vilkaisen puhelinta. Siellä on viesti tuntemattomasta numerosta ja merkintä että mukana on valokuva. Läheiseni on hoitokodissa ja sieltä on lähetetty minulle kaksi hauskaa kuvaa, hoitajasta ja läheisestäni. Mieliala vaihtuu heti positiiviseksi. Monien aika yksinkertaiselta tuntuvien asioiden hoitaminen on välillä vaikeaa. Ei auta että varaa aikaa netistä, jos aikoja vaikkapa verikokeisiin aamutuimaan ei ole lähitienoilla jaossa. Painan väärää nappia, kun yritän oikeista virheellisisä laskuja, en tiedä että kyseessä on erityislasku. Potilas menettää hoitopaikkansa sairaalan osastolla 48 tunnissa, kun hänet viedään operaatioon toiseen sairaalaan. Leikkauksen jälkeen kukaan ei tiedä mihin hänet siirretään, kun siirron aika tulee. Käskyt asioiden hoitamiseen tulevat ns. ylhäältä. Tekijöiltä ei kukaan kysy mitään. Me hämmästelemme vuoden 1918 tapahtumien tiimoilta punaisten huonoa sodan johtoa. Eli sata vuotta olemme monella taholla odottaneet, että johtoporras johtaisi mielekkäällä tavalla. Onneksi monessa teatterissa on tänä keväänä johdettu ja ohjattu niin että katsottavana on monta hyvää näytelmää. Tampere oli keskeinen paikka vuoden 1918 sisällissodassa. Eeva-Elina Lyytikäinen on historiantutkija Tuomas Hopun kanssa kirjoittanut koskettavan näytelmän 1918 Teatteri Taistelussa Tampereen Teatteriin. Näyttämöllä haaveiltiin, rakastettiin, kuoltiin, haavoituttiin, pelättiin, petyttiin ja riemuittiin. Uljas, kunnianhimoinen ja onnistunut esitys. Tampereen Työväen Teatterissa uskotaan musikaalin voimaan. Anneli Kannon Veriruusut romaanista on Työväen Teatteriin tehty musikaali Tytöt 1918. Sirkku Peltolan ohjaama esitys oli soljuva, iskevä ja tarinansa hyvin kertova. Mutta kaiken nykyaikaistamisen jalkoihin jäi se aatteen palo, joka selkeästi valtasi monen nuoren mielen. Kom-teatterissa Veriruusuissa eletään keskellä todellista luokkataistelua Valkeakoskella ohjaaja Lauri Maijalan johdolla. Nuoret tytöt eivät halua jäädä sivusta katsomaan kun työväenyhdistyksen väki ryhtyy ajamaan työväen asiaa. Näytelmän tunnelma on huikea. Paperitehtaan koneet jauhavat, taistelulaulut kaikuvat, nuoret rakastuvat, vanhempi väki epäilee ja pelkää jo etukäteen pahinta. Ohjaaja Lauri Maijalan sanoin: ” Meidän on heidät muistettava… Ei punaisina, ei valkoisina vaan ihmisinä”. Se onnistuu näytelmässä hienosti. Helsingin Kaupunginteatterissa Mikko Reitalan ja Heikki Kujanpään – myös näytelmän ohjaaja Suomen hauskin mies kertoo mitä vankileireillä Mjölön saarella Helsingin edustalla tapahtui kesällä 1918. Mjölöön (nyk. Isosaari) oli koottu näyttelijäseurue, jonka jäsenistä osa oli hyvin katkeria johtajalleen näyttelijä Toivo Parikalle (Martti Suosalo ). Tämä oli vetänyt heidät mukaan sisällissodan melskeisiin. Saarella on myös omahyväinen vankileirin komentaja (Rauno Ahonen ) opettaja-vaimoineen (Vappu Nalbantoglu ). Helsingin Sanomat on arvostelussaan julistanut Parikan Suomen hauskimmaksi mieheksi. Saarelle on tulossa vierailulle P.E. Svinhufvud. Näyttelijäseurueelle luvataan lisää elinaikaa, kun he valmistavat vieraalle hauskan esityksen. Mielivaltaiset tuomiot ja elämän rajallisuus ovat läsnä kaiken aikaa. Ei voi kuin jäädä miettimään mikä elämännälkä ihmisellä on mahdottomissakin olosuhteissa. Valkoisten mielivallalla ei ollut sodan juuri päätyttyä mitään rajoja. Hieno ja hallittu esitys. Aino Kallaksen Suden morsian (vuodelta 1928) on monikerroksinen pienoisromaani. Se on ylistyslaulu Hiidenmaan luonnolle, rakkaustarina, kannanotto naisen vapautumisesta, tarina sudeksi muuttuvasta naisesta. sudenmorsian nähdään Teatteri Avoimissa Ovissa. Näytelmän dramatisoinut ja ohjannut Heini Tola on tavoittanut esityksessä upeasti Aino Kallaksen kirjan hengen. Teatterin pienehkö näyttämö ja teatteritila värisee, ulisee ja hapisee Suvi Isotalon musiikista. Musiikki vie katsojan keskelle väkevää tarinaa. Maija Andersson on rohkea ja kuitenkin hyvin haavoittuva Aalo. Priidik (Sauli Suonpää ) on roolissaan hyvin uskottava. Hän on rakastunut aviomies, mutta hän on myös yhteisönsä uskollinen jäsen. Espoon Kaupunginteatterin Syysonaatti on samalla kertaa koskettava ja vähän ahdistavakin kuin esikuvansa Ingmar Bergmanin elokuva. Menestynyt konserttipianisti (uhkea Satu Silvo ) tulee tapaamaan tytärtään. Äiti ja tytär eivät ole tavanneet seitsemään vuoteen. Välittömästi alkaa välien selvittely. Tytär Eva (loistava Leena Pöysti ) ei ole etukäteen ymmärtänyt minkä tunteiden vyöryn äidin tapaaminen aiheuttaa. Leena-Maija Tuominen Viranomainenkin voi olla ystävä SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi SU 25.3. ON LUVASSA jotain mieliinpainuvaa, uutta ja tavallisuudesta poikkeavaa Kannelmäen kirkon konsertissa kun instrumenttiensa huiput Marzi Nyman , sähkökitara ja Kalevi Kiviniemi , urut esiintyvät improvisatorisessa konsertissaan. Kitaristi Marzi Nymanin raja-aitoja kaatava muusikkous on tuonut suomalaiseen rytmimusiikkiin uudenlaista elinvoimaa. Marzi on toiminut kitaristina mm. Nylon Beatissa, UMO:ssa ja Lenni-Kalle Taipaleen yhtyeessä, tehnyt paljon töitä myös televisioon ja elokuSähkökitara ja urut hengessä ja tulessa Kannelmäen kirkossa! Punalippujen Helsinki Kirjailija, valtiotieteen maisteri, Torsten Ekman kertoo Helsingin tapahtumista vuosina 1883-1917 Pitäjänmäen työväenyhdistyksen tilassa Konalantie 10 torstaina 22.3.2018 alkaen klo 18.00. Tämän jälkeen pidetään yhdistyksen kevätkokous. Tervetuloa! Kaarelan Omakotiyhdistyksen kevätkokous 26.3.2018 Kaarelantie 86 C kerhohuoneisto klo 18-20. Johtokunta. Kaarelan eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2018 klo 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitajoilu. Tervetuloa. Johtokunta. Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Timo Lyytisen taidenäyttely VALOA ja VÄREJÄ 3.4.-4.5.2018 Retrospektiivi Galleria Aforte Kehruutie 1 Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi Avoinna Ti-Pe 11-18 La 11-15 Kaarelan lähi-isännöitsijä Erinomaista palvelua Maununnevalta Hoidamme laadulla myös pienyhtiöt 0500-673419 / Ahti Antikainen www.dominusisannointi.fi Myyjäiset Lauantaina 24.3.2018 klo 10-13 Kaarelantie 86 C kerhohuoneisto. Järj. Kaarelan Eläkeläiset ry. Taidenäyttely 3.4 4.5 ”Valoa ja värejä”. Timo Lyytisen öljymaalauksia. Avoinna Ti Pe 1218 La 11 15. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä. Kehystyspalvelu www.aforte.fi . viin sekä säveltänyt teoksia orkestereille. Vuonna 2012 Marzi valittiin Espoo Big Bandin vakituiseksi kapellimestariksi. Pelkästään tällä vuosituhannella “musiikin kameleontiksi” kutsuttu monitaituri on ehtinyt soittaa jo lähemmäs neljälläkymmenellä levyllä. Marzi on rovasti ja kirjailija Hannu Nymanin poika ja soittaa myös urkuja. Näin Kannelmäenkin konsertissa. "Urkujen Paganini" Kalevi Kiviniemi tunnetaan myös laaja-alaisena instrumenttinsa edustajana. Viime aikoina hän on ollut erittäin kysytty taiteilija ympäri maailman, viime vuonna hän konsertoi mm. Pariisin Notre Damessa, Leipzigin Gewandhausissa, Moskovan Tsaikovski-salissa, Korean Soulin Sejong Art Centerissä sekä Trondheimin konserttitalossa ja Tukholman kaupungintalossa. Marzi Nymanin kanssa hän on esiintynyt mm. Marzin säveltämässä "Moottoripyöräkonsertossa" Lahden kansainvälisellä urkuviikolla sekä Tarja Turusen kiertueilla usean vuoden ajan. MENOT
• 11 21.3.2018 Ilmastotieteen heikkous Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 Hierovat Hyppyset • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi Kampaamo Maria Azizi Hair Design Pitäjänmäentie 17 050 46 88 212 Ma-pe 10-18 La 10-16 Parturi-Kampaamo Seneffiina Piristystä kevääseen. Varaa aika ja tule laittamaan hiuksesi kuntoon! Avoinna sopimuksen mukaan. Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 040 594 2620 JOPA ILMASTOTIETEILIJÄT ovat väittäneet julkisuudessa, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi tieteellisesti todistettu. On puhuttu myös, että ihmisen vaikutus hiilidioksidin lisäämiseen on todistettu hiilen isotooppeihin perustuen ja että asia on selvä siltäkin osin. Ilmastonmuutoksen uusin arviointi löytyy osoitteessa science2017. globalchange.gov. Siinä ei väitetä että ihmisen vaikutus olisi tieteellisesti todistettu. Itse asiassa ollaan yhtä kaukana sen todistamisesta kuin ennenkin. Jo kymmenen vuotta sitten IPCC totesi, että ovat hyvin varmoja (mutta ei kuitenkaan ihan varmoja). Arvioinnista paljastuu lisäksi ongelmia, jotka tuskin ovat tahattomia. Muutos prosentteina Arvioinnissa näytetään graafi, jossa hiilidioksidipitoisuuden nousu prosentteina on suurta, auringon säteilyn muutoksien ollessa pieniä. Auringon säteilyn vaihtelu näkyy vain pienenä epätasaisuutena hiilidioksidin muutoksen ollessa valtava. Tämä ei ole sopusoinnussa muutosten merkityksen kanssa. Hiilidioksi on toissijainen kaasu, joka hidastaa lämmön haihtumista avaruuteen. Auringon energia on ensiluokan pakote, jonka teho on valtava, aivan eri luokassa kuin kasvihuonekaasun vaikutus. Esitystapa johtaa virheajatteluun. Kaikki muutokset eivät ole samanarvoisia. Hiilidioksidi on lisääntynyt sillä tavoin, että nykyisin joka 2500. molekyyli ilmassa on hiilidioksidia (400 ppm, miljoonasosaa). Esiteollisena aikana joka 3300. Muutos prosentteina on suuri. Mutta pienitehoisen ja pitoisuudeltaan vähäisen kaasun iso prosenttinousu tuskin voi olla vaikuttavampaa kuin auringon säteilyn vaihtelu, jossa on kyse valtavista tehoista mutta prosenttimielessä pienistä muutoksista. Auringon säteilyn prosenttimuutokset ovat promilleluokkaa. Kuitenkin yhdenkin promillen muutos merkitsee energiapakotetta, joka on yli kymmenkertainen ihmiskunnan vuosittain käyttämään fossiilienergian tehoon nähden. Mallinnuksen puutteita Mallinnus on tieteen keinoista heikoin. Hiilidioksidipitoisuuden vaikutus lämpenemiseen osoitetaan mallinnuksella, mikä ei ole tehokas keino osoittaa näiden välillä oleva yhteys. Mallinnuksen arvoa entisestään laskee se, että mallinnuksesta puuttuu tekijöitä, kuten geotermisen lämpövuon muutokset sekä tieto siitä, mitä vaikutuksia auringon suurilla aallonpituuksien vaihteluilla voi olla lämpenemiseen. Myös otsonin, pienhiukkasten ja aerosolien vaikutus ilmastoon on osittain tutkimatta. Ilmastomalleja on tehty tähän mennessä noin 200. Yksikään malli ei ole toteutunut tähän mennessä, lämpeneminen on aina ennustettu toteutunutta suuremmaksi. Syynä olisi Prof. Jyrki Kauppisen mukaan se, että hiilidioksidin tehoa on liioiteltu noin 14-kertaiseksi todelliseen verrattuna. Professori Kauppinen jopa väittää että hänen esittämänsä malli osoittaisi paremmin miten ilmasto on kehittynyt ja miten se tulee todennäköisesti kehittymään. Mutta kun Kauppinen on ilmastotieteen ulkopuolelta, tällä ei ole mitään merkitystä, harvalla on kiinnostusta kuunnella hänen näkemyksiään. Ongelmia aikasarjoissa Raportin mukaan vuosina 20142015 hiilidioksidin pitoisuus pieneni, ja ilmasto viileni. Tämä olisi johtunut ihmiskunnan hiilidioksidin tuotannon pienentymisestä. Mutta oliko ihmiskunnan hiilidioksidin tuotanto näinä vuosina pienempi kuin edeltävinä tai seuraavina vuosina? Raportti sivuuttaa kokonaan sen mahdollisuuden, että viilenemisen takia hiilidioksidin pitoisuus aleni (viileneminen hidastaa lahoamista ja sitä kautta hiilidioksidin emittoitumista, kun taas lämpeneminen nopeuttaa sitä). Kun väitetään, että hiilidioksidi poistuu hitaasti ilmasta, ei tällainen pitoisuuden ja lämpötilan hypähtely ole sopusoinnussa keskeisten väitteiden kanssa. Yhteys ihmisen toiminnan ja muutoksen alkamisen välillä on heikko, kun väitetään, että ihmiskunnan vähäinen fossiilienergian käyttö 1800-luvulla olisi sysännyt muutoksen liikkeelle. Ilmasto on alkanut lämmetä jo silloin kun ihmisiä on ollut vähän ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on ollut vähäistä. Väitetään, että ilmasto on ollut hyvin vakaa ennen ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä. Kuitenkin keskiajalla Grönlannissa on viljelty vehnää ja hoidettu karjaa, vaikka se nyt ei ole mahdollista. Keskiajan lämpökautta ilmastotieteessä pidetään paikallisena, tai korkeintaan mantereen kokoisena. Luotettavasti on voitu kuitenkin todeta, että Atlantin lisäksi myös sen molemmilla rannoilla on ollut vastaava lämpökausi, Euroopassa koko maanosan kokoinen. Myös koto-Suomessa on vallinnut keskiajalla nykyistä miellyttävämpi ilmasto satojen vuosien ajan. Tämä on voitu todeta puunlustotutkimuksen avulla. Mutta kun voidaan luotettavasti todeta, että Australiassakin on ollut huomattavasti nykyistä lämpimämpää vuosina 800 1400 jKr. (Spannagelin luolamittaukset), niin väitteeltä paikallisesta lämpökaudesta putoaa pohja pois. Keskiajan lämpökauden kieltäminen on kuitenkin tarpeen jotta hiilidioksidin merkityksen voi asettaa syyksi nykyiseen vaatimattomaan lämpenemiseen. Perustelu: ”emme tiedä muuta” Jos ei etsi, ei voi löytääkään. Nykyilmastotieteen ongelma on mielestäni todellinen osoittamatta vaihtoehtoista syytä. Heittona voin kuitenkin tuoda esiin pari ”muuta syytä”: Tarkastelusta puuttuu kokonaan arviointi siitä, mikä merkitys voi olla sillä, kun magneettinen pohjoisnapa on siirtynyt kuivalta maalta merelle. Magneettisen pohjoisnavan kohdalta planeettaan suuntautuu säteilyä, jossa on tehoa. Se välittyy johtumisen kautta planeetan meriin, kun taas kuiva maa on toiminut eristeenä. Tulivuoritoiminnan osalta raportissa ei mainita että tulivuoritoiminnasta tapahtuu arviolta 95% merenpinnan alla, ja sen muutoksia ei tiedetä. On mahdollista, että tietämättämme esim. 1970-luvun paikkeilla olisi ollut keskimääräistä isompia purkauksia, joilla on ollut merta ja sen kautta ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Merenalainen geoterminen lämpövuo on yksiselitteisesti ilmastoa lämmittävää ja sen arvon vaihtelu on mallinnuksissa oletettu nollaksi. Mannerlaattojen liikkeet vaikuttavat jopa hiilidioksidin pitoisuuden vaihteluun maapallolla (hiilivarantoja palaa ja kaasuja purkautuu tuliperäisen toiminnan kautta). Selvittämättä on myös auringon säteilyn aallonpituuksien, aerosolien, pienhiukkasten ja otsonin määrien vaihteluiden merkitys ilmastoon. Isotooppimittaukset Väitteeseen, että isotoopit todistavat ihmisen suuren vaikutuksen ilmastoon on todettava seuraavaa: Mittaukset on tehty Alpeilla, keskellä Eurooppaa. Siis on valittu tiheimmin asuttu maanosa. Paikalliset päästöt voimalaitoksista, tehtaista ja liikenteestä näkyvät n. 10 ppm:n suuruisina piikkeinä. Keskimäärin ihmisen osuus näkyy noin 10 ppm:n osuutena 400:sta. Tämä siis keskellä Eurooppaa. Jos mitattaisiin jostakin muualta, joka paremmin vastaisi globaalia keskiarvoa, arvelisin pitoisuuden tästä vielä alenevan. Tai tehtäisiin mittaus jonain muuna ajankohtana kuin tammikuussa, jolloin Keski-Euroopassakin tarvitaan fossiilienergiaa lämmitykseen. Osa fossiilipolttoaineiden isotoopeista on kaiken lisäksi uskoakseni peräisin Italian tulivuorista, joten ei edes tämä ihmisen vaikutus ole kokonaan ihmisestä aiheutuvaa. Vaikka tämä ihmisen osuus on jotenkuten mitattu tällä tutkimuksella ja saatu verraten vaatimattomia lukuja, siitä huolimatta annetaan edelleen ymmärtää, että ihmisen osuus olisi koko tuo 100 ppm:ää, minkä hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt esiteollisista ajoista alkaen. Juustokupuajattelu Pienelläkin ihmisen vaikutuksella hiilidioksidin määrään olisi merkitystä suljetussa järjestelmässä, juustokuvun alla, mutta kun ilmasto ei ole suljettu. Ilmastotiede vetoaa edelleen Arrheniuksen kasvihuoneteoriaan, vaikka se kuuluu 1800-luvun tieteeseen, siihen aikaan jolloin uskottiin vielä flogistonin aiheuttavan palamista ja avaruuden olevan täynnä eetteriä. Ilmastolla ei ole ainoatakaan fysiikan mukaista yhteistä ominaisuutta kasvihuoneen kanssa. Liikalämpö purkautuu öisin, napojen kautta ja talvisin. Lisämausteena hirmumyrskyt, joissa meriveden lämpö purkautuu suoraan avaruuteen. Meri vs. ilmasto Ilmaston kuvallisissa esityksissä aina esitetään maasta heijastuva säteily, jota hiilidioksidi blokkaa. Mutta suurin osa pallon pinnasta on merta. Lämpimillä leveysasteilla 95% mereen tulevasta säteilystä uppoaa mereen ja hiilidioksidille ei jää juuri mitään blokattavaa. Lämmennyt meri tuottaa itse oman vesihöyrynsä, jota on jopa satakertaisesti hiilidioksidia enemmän (sekä tehon että määrän suhteen). Feedback-prosessi Ilmastotieteen keskeinen nykyväite on, että hiilidioksidi aiheuttaa vesihöyryn lisääntymistä joka siten lisää hiilidioksidin vaatimatonta tehoa. Kun ainoa yhteys on lämpenemisen kautta, ei feedbackilläkään voi olla suurta merkitystä jos hiilidioksidi ei ole itsessään tehokasta. Lopuksi Omissa silmissäni hiilidioksidi on ilmastonmuutoksen aiheuttajana kevyesti perusteltu. Näyttää siltä, että tiedemaailmalle on palkitsevaa tuottaa uhkakuvia ainakin julkiseen keskusteluun, ja asioihin kevyemmin perehtyneet liioittelevat näkemyksiä lisää. Helsingin sanomia huolimattomasti lukemalla voisi luulla, että jopa Afrikan teiniraskaudet johtuvat ilmastonmuutoksesta. Ongelmia syntyy, kun IPCC:n toimenkuva nojaa yksiselitteisesti siihen, että ihmisen osuus on selvitettävä. Tutkimusrahoitus ohjautuu ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tukeviin tutkimuksiin. Vähäinen ei ole myöskään ryhmäpaine, tutkijat jotka yrittävät vähätellä ihmisen osuutta, ohjataan ilmastotieteen ulkopuolelle. Vähintä mitä voisi tehdä, olisi edes puhua varovaisuusperiaatteesta kun varoja ilmastonmuutoksen estämiseen käytetään, eikä väittää, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi todistettu tai että sitä koskaan voitaisiin todistaakaan. Esko Karinen Isotooppitukimuksesta: Continuous isotopic composition measurements of troposheric CO2 at Jungfrauhoch, Switzerland. Keskiajasta: J. P. Lunkka: Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneilmiöstä: Gerlich, Tscheuschner, Falsification of The Atmospheric CO2 Greenhouse Effects Within the Frame of Physics. Ilmastomalleista: Prof. Jyrki Kauppinen, youtube.
• 12 21.3.2018 Circo Aereo & Thom Monckton The Artist to 22.3. klo 19 15/12 € pe 23.3. klo 19 15/12 € la 24.3. klo 16 6 € Hulvaton klovneriaa ja fyysistä teatteria yhdistelevä koko perheen esitys taiteilijan rankasta työrupeamasta. Teatteri Telakka & Juha Hurme Hullu ke 4.4. klo 19 to 5.4. klo 19 pe 6.4. klo 19 liput 15/12 € Juha Hurmeen samannimiseen romaaniin perustuva Hullu on tarina siitä, kun järki lähtee kävelylle ja palaa kuukauden kuluttua takaisin. Oblivia Nature Theatre of Oblivia ke 18.4. klo 19 to 19.4. klo 19 pe 20.4. klo 19 liput 15/12 € Oblivia luo näyttämölle metsän – sen eläimet, kasvit, valon ja äänimaiseman. Gruppen Fyra & Maija Nurmio Goodwill to 12.4. klo 19 ensi-ilta pe 13.4. klo 19 la 14.4. klo 16 su 15.4. klo 16 liput 15/12 € Miksi hyvillä uutisilla ei ole samanlaista media-arvoa kuin huonoilla? Goodwill-tanssiteos on ruumiillinen tutkielma hyvyyden luonteesta ja sen häilyvyydestä mielihyvätekijöiden aallokossa. Hyvät, hurjat ja hullut Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 www.huoneistokeskus.fi / Huoneistokeskus KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, ma-pe klo 10-16.30. Palvelemme myös Munkkiniemen Nordeassa, ma-pe klo 13-16.00. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630. Oranssi on enemmän. Soita tai tule käymään! VARMISTA PARAS HINTA ASUNNOLLESI – LAITA ASUNTOSI MYYNTIIN AMMATTILAISELLE. Herkullinen Buffet-lounas arkisin klo 10.30-14 8,50 € sis. kolme erilaista lämmintä liharuokaa, kasviksia, riisiä, perunaa, pizza-buffet, monipuolinen raikas salaattipöytä, leivän, juoman, kahvin ja jälkiruoan. KUPARIPATA Pizzeria&Ravintola HANKASUONTIE 8, 00390 HELSINKI www.kuparipata.fi Kantsun Olohuone muuttaa ja asukastalotoiminta jatkuu siten Kannelmäen ostarilla osoitteessa Vanhaistentie 3. Pohjola Rakennus Uusimaa Oy on luovuttanut entiset EWS-pesulapalvelun tilat Kantsun Olohuoneen käyttöön pesulan muutettua Pukinmäkeen. Kerhoja asukastalotoiminta pääsee jatkumaan, kun tilat on saatu remontoitua. Avaamme varauskalenterin ja tiedotamme asiasta tuolloin lisää. Tarjoukset voimassa maaliskuun ajan. Laadukas lähikauppasi KANNELMÄKI K-Market Kannelmäki Klaneettitie 7, Helsinki Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com www.facebook.fi/kmarketkannelmaki Alueen paras K-Market 2017 Palvelemme klo 23 asti joka päivä ark 6.30-23 la 8-23 su 10-23 ATRIAN TAKUUMUREA Naudan ulkofilee n. 800 gr. /pkt Suomi 14 95 KG HK ERÄ NAUDAN 10% Paistijauhelihaa MUKAVAN HALPAAN HINTAAN Suomi 3 49 400 gr. pkt