Tanotorvi-lehti 03/2020 - Lehtiluukku.fi

No 3 11.3.2020 • 56. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel joka keskiviikko klo 17, 11.3. alkaen Kaikki paitsi SÄVELEN BINGO on turhaa Kannelmäen kierrätyspiste on hyvällä asialla Jonnan hoitola tarjoaa hetken rauhoittumiselle Pelkkä oireiden lievitys ei riitä, siksi me Fysio Sakurassa panostamme tarkkaan tutkimukseen ja todellisiin ongelmiin oireiden takana. Japanilaista klassista budo, Bujinkan Budo Taijutsua maanantaisin ja keskiviikkoisin klo. 18.00-20.00 yli 15 v. Ilmoittautuminen: info@fysiosakura.fi • FYSIOTERAPIAA • KUNTOUTUSTA • HIERONTAA Internet ajanvaraus: www.fysiosakura.fi Avoinna: ma 8-16, ti 8-16, ke 9-17, to 10-18 pe 8-13 Sitratori 3, 00420 Helsinki Kannelmäen kierrätyspisteen aktiivit Kaarina Kuosmanen, Tuula Jyrä, Christian Gonzalez Torres ja Hassan Oudh Kantelettarenkuja 2:n jakelupisteen edustalla.
2 11.3.2020 TEMPUR North Continental -parivuode 160x200 cm alk. 4996€ (norm. alk. 6296 €). ETUSI 1300€. Hintaan sis. runko, jalat, TEMPUR-sijauspatja 7-9 cm. Pääty ja muut lisäosat normaalihintaisia. Tempur Brand Store Kaari Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puhelin 041 317 1335 AVOINNA ark. 10-21, la 10-19, su 11-18 Tempur Brand Store on saapunut Kaareen. Tervetuloa! · Paras laatu • Paras selälle • Parhaimmat yleisarvosanat • Eniten suositeltu • Paras viestintä • Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa *lähde Taloustutkimus 2019 Best In Test TYYNYTARJOUS! TEMPUR EasyClean-tyyny (189€) 149€ Like no other Unija Selkäliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria eikä halpajäljitelmiä. Laadukkainta palvelua, liittyen nukkumisen tuotteiden valintaan, saat Tempur Brand Store Kaaren koulutetuilta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjiltä – tervetuloa! TEMPUR-päivät pe 13.3.– su 15.3. Koulutettu Nukkumisergonomian asiantuntija auttaa oikean TEMPUR-tyynyn ja -patjan valinnassa. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Tempur Brand Storessa hieromme niskahartiat ilmaiseksi! Esittelemme kotimaisen pallukka hierontavälineen, jolla voi helposti ja nopeasti rentouttaa lihaksia. Kaikille TEMPUR-tyynyn ostajalle Pallukka-hierontaväline kaupan päälle, arvo 47€. Petteri Auvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies, Kaarelan demarien puheenjohtaja, HSL:n tarkastuslautakunnan jäsen. Ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja. Mukana STTK:n Pato aluetoiminnassa ja 3+1 ryhmässä. Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen. • Myös pienillä ostoksilla pitäisi kuukaudessa saada etuja. Kaikille ainakin paketti kahvia! • Tuotekohtaisia etuja ja tarjouksia kuukausittain jokaiselle asiakasomistajalle • HOK-Elannosta Suomen paras työpaikka! • Ruoan kotimaisuusaste nousuun erilaisilla bonuskannustimilla #luottamusmiesauvinen #kantsunkundi 9 Kaarelasta kajahtaa! Parempien jäsenetujen puolesta 26.3.-6.4.2020 ÄÄNESTÄ HOK-ELANNON VAALEISSA www.petteriauvinen.fi
11.3.2020 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 8.4.2020 Aineisto toimitukseen 27.3. mennessä. ASUMISEN HINNASSA ei tunnu olevan enää mitään järkeä. Osa suomalaisista on menettämässä koko elämänsä säästöt asuntojen hintojen laskiessa suuressa osassa Suomea, ja osassa maata ei asuntoon ole enää varaa, vaikka tulot olisivat kuinka suuret hyvänsä. Otetaan esimerkki. Pakilassa kohta valmistuva pienkerrostalo, 2h+kt+vh, 51,5 m 2 . Velaton hinta + tonttiosuus 334 500 + autohallipaikka 32 500, yhteensä 367 000 euroa. Lisäksi maksetaan reilun parin sadan euron hoitovastike kuukausittain. Neliöhinnaksi ilman autopaikkaa tulee pyöreät 6 500 euroa. Rivitalokaksio mökkikunnassani Joutsassa, 200 kilometriä Helsingistä, 2h+k+s+vh+uv, 56m 2 , valmistumisvuosi 1982, palvelut vieressä, 28 000 euroa. Neliöhinta 500 euroa. Saisin Pakilan asunnon hinnalla maakunnista 13 käytettyä rivitalokaksiota. Voidaan kysyä, kumpi sijoitus on järkevä? Vai ovatko kummatkin eri maailmoista? Riippuu tietysti lähtökohtaisesti siitä, minkälaisella panoksella ollaan liikkeellä ja onko työpaikka määräävä tekijä. Helsingissä on työpaikkoja ja tänne on tulijoita. Kuka haluaa muuttaa paikkakunnalle, jossa ei ole töitä eikä kaikkia palveluja? Helsingissä asuntojen arvo pysyy, maakunnassa voi putkiremonttilainan saaminen olla kiven alla. Niin tai näin, maalaisjärki sanoisi, että Pakilan asunnon hinta ei ole terveellä pohjalla. Jos maakuntaostos osoittautuisikin virheeksi, ei menetys kirvelisi kuin hetken, sillä kokonaishinta on niin alhainen. Entä lähes 400 000 euron sijoitus? Oletetaan, että omaosuus on noin 10%, 40 000 euroa. Loppuosuus otetaan 30 vuoden velkana, jolloin kokonaishinnaksi korkoineen tulee 440 000. Kuukausierä 1 100 euroa + vastike, yhteensä reilut 1 300 kuukaudessa. Täysin mahdollinen erä esim. lapsettomalle pariskunnalle. Saako asunnosta varmasti omansa takaisin, kun sen myy? Ei välttämättä, mutta lähes. Hyvästä käytetystä kerrostaloasunnosta vaikkapa Konalassa saa pulittaa 4000 5000 euroa neliöltä. Asunto ei siis ole automaattisesti enää voittoa tuottava sijoitus, mutta voidaan olettaa, että pääkaupunkiseudulla arvo kuitenkin pysyy. Kokonaan toinen asia sitten on, että mitä järkeä on sijoittaa suurin osa elämän aikana tehtävästä työtulosta pieneen kaksioon, josta ei koskaan saa omiaan pois? Pitää myös miettiä mahdollisia muuttuvia tilanteita, pystyykö esim. lyhentämään lainaa yksin, tuleeko perheeseen jälkikasvua, entä jos kumpikin joutuu työttömäksi? Mitä korkeammaksi asunnon hinta kapuaa, sitä suuremmiksi myös riskit muodostuvat. Nykyisissä asuntohinnoissa ollaan helposti tilanteessa, että pankki ei myönnä pyydettäviä lainamääriä. Siksi asuntojen lainoja jaetaan eri toimijoiden kesken. Otetaan kauppahintaa varten oma laina, taloyhtiölle toinen ja tontin saattaa omistaa kolmas osapuoli. Pienissä, muutaman perheen, taloyhtiöissä riskit realisoituvat, kun joku tai jotkut osakkaista eivät kykene hoitamaan velvoitteitaan. Siksi pääkaupunkiseudulla on aivan viisas ratkaisu asua vuokralla. Sekään ei ole ongelmatonta, sillä vuokrien hinnat ovat jatkuvassa nousussa. Yksiöistä saa Helsingissä maksaa jopa 30 euroa neliöltä kuukaudessa. Kaksioissa päästään jo optimaalisempiin hintoihin. Kannelmäessä ja Malminkartanossa neliövuokra on noin 17 euroa neliöltä ja 55 neliön kaksiosta saa esim. Hanuripolulla pulittaa 950 euron kuukausivuokraa. Suuremmissa asunnoissa vuokrahinta tasaantuu siedettäväksi, jos maksajia on useampia. Palkat ovat Helsingissä selvästi muuta maata suurempia. Alueelliset erot kaupungin sisällä ovat kuitenkin huomattavat. Kannelmäessä mediaanitulot olivat vuonna 2018 19 100 euroa per henki. Se tarkoittaa köyhtymistä ja tulojen putoamista. Vuonna 2015 mediaanitulot olivat yli 20 000 euroa. Jos ajatellaan, että asuntojen myyntija vuokrahinnat ovat tuona aikana kasvaneet 10%, on selvää, että jotain on vialla. Pidemmällä aikavälillä tämä kertoo kurjistumisesta. Ihmisten kyky ostaa tai vuokrata asuntoja vapailta markkinoilta heikkenee. Hintojen pitäisi silloin laskea myös pääkaupunkiseudulla. Vuokrissa tämä ei kuitenkaan näy, sillä asumistukia maksettiin eläkeläisten tuet mukaan lukien viime vuonna yli kaksi miljardia euroa. Helsingissä asumistukea saa lähes 100 000 henkeä. Määrä alkaa olla kestämätön. Asumistukea saavat eniten nuoret, yksinhuoltajat, nuoret lapsiperheet ja eläkeläiset. Maksettu raha on lähes kokonaan vuokratukea. Myös maahanmuuton kasvu aiheuttaa painetta asumistukiin, sillä suurin osa maahanmuuttajista on pienituloisia ja jää asumaan pääkaupunkiseudulle, jossa vuokrat ovat muuta maata korkeampia. Tämä näkyy yleisen asumistuen menojen kasvuna. Tilanne kertoo epätasa-arvon kasvusta asuntomarkkinoilla. Asunnonhakijoita on huomattavasti enemmän kuin tarjolla olevia asuntoja. Uudisrakentaminen ei pysy kysynnän perässä, joten hinnat jatkavat kipuamistaan, vaikka koko Suomea ajatellen asuntoihin sijoitettu varallisuus on katoamassa taivaan tuuliin. Suomi on köyhtymässä. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Asumisen hintalappu KANNELMÄEN PERUSKOULUN 120 oppilaalle ja Vuorilinnan päiväkodin 35 esikoululaiselle rakennetaan tilapäiset väistötilat (Kaarelan raitti 3) nykyisen koulurakennuksen rakennusprojektin ajaksi. Koulun Runonlaulajantien toimipisteen (Runonlaulajantie 40) pihalle nousee uusi lisätila koulun käyttöön. Työmaiden valmistelevat työt aloitetaan rakennuspaikoilla mahdollisimman pian, Kaarelan raitilla jo lähipäivinä. Varsinaiset rakennustyöt on tarkoitus aloittaa helmikuussa. Kaarelankentälle jää hyvin tilaa leikkimiseen ja liikuntaan. Ajoneuvoliikenne ohjataan Kaarelankentän väistötilalle Kaarelan raitin suunnasta. Kaarelankentän kohde on kiireellisempi ja tiloihin pyritään pääsemään jo maalis-huhtikuussa 2020. Runonlaulajatien lisätiloissa toiminta on tarkoitus alkaa syyslukukaudella. Aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Työmaaliikenne on vilkkainta hankkeen alkuvaiheessa, kun työmaalla raivataan kasvillisuutta ja tehdään maaperän kunnostusja pohjarakennustöitä. Puita kaadetaan mahdollisimman vähän. Myös elementtien kuljetus tuo paikalle raskaita ajoneuvoja. Kannelmäen peruskoulun Kaarelan raitin nykyinen pysyvä toimipiste (Kaarelan raitti 1) puretaan sen jälkeen, kun oppilaat ovat muuttaneet väistötiloihin. Sen paikalle rakennetaan koululle uudisrakennus. Runonlaulajantien pysyvälle koulurakennukselle on alustavasti ohjelmoitu laajennushanke vuosille 2023?2024. Aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Lisätietoja väistötilojen rakentamisesta: Projektinjohtaja Jari Miettinen Helsingin kaupunki kaupunkiympäristön toimiala p. 09 310 36973, jari.miettinen@hel.fi Valokuva Jauri Varvikko Kaarelankentän reunaan ja Runonlaulajantien toimipisteen pihalle rakennetaan Kannelmäen peruskoululle ja esikoululle väliaikaiset tilat. Puukoulu puretaan väistötilat Kaarelankentälle ja Runonlaulajantielle KOIRA-AITAUS ON valitettavasti pois käytössä, kun aitoja ja portteja uusitaan. Työt alkoivat tiistaina 3.3.2020 ja aitaus on alustavasti pois käytössä noin kahden viikon ajan. Aitaus sijaitsee Malminkartanontien ja Kartanonkaaren risteyksessä (Malminkartanontie 3). Lähin käytössä oleva koira-aitaus sijaitsee Kartanohaan viljelypalstojen eteläpuolella osoitteessa Ruosilankuja 10. Malminkartanon koira-aitaus on poissa käytöstä aidan uusimisen takia Koira-aitauksen portit, tolpat ja verkkoaita uusitaan. Kuva Jauri Varvikko Kaarelankentän rakennussuunnitelma. Kentälle rakennetaan uusi kaksikerroksinen tilapäinen koulupaviljonki. Oik. Runonlaulajantien pihalle nousevan uuden lisätilan sijainti. Alh. Kaarelankentän väistötilan rakentamistyöt ovat jo alkaneet. Tarkoitus on, että tiloihin päästäisiin muuttamaan jo maalis-huhtikuussa. Aikataulut tarkentuvat myöhemmin.
4 11.3.2020 OLEN TAVANNUT tai pitäisikö sanoa nähnyt Jörn Donnerin ainoastaan yhden kerran elämässäni. Se tapahtui joskus 1980-luvulla Espoon Dipolissa. Olin siellä Markkinoinnin Ideapäivillä ja halusin kuulla arvostamani Donnerin esityksen. Ennen luentoa kävin Dipolin miesten huoneessa vastaamassa luonnon kutsuun. Ollessani juuri rännillä ovesta tuli sisään joku mieshahmo samoissa merkeissä. Vilkaisin sivusilmällä sisään tulijaa ja huomasin, että siinähän se itse Jörkka oli. Tämän tapahtuman olen muistanut elämäni läpi. Uskoisin, ettei Jörkka ole koko tapahtumaa sen kummemmin mieleensä painanut. En ainakaan ole saanut kutsua mihinkään hänen elokuvaansa. Nämä rännitapaamiset saattavat olla monellekin julkisuuden ihmiselle perin kiusallisia. Tauno Palo kertoi muistelmissaan joutuneensa pesettämään housunsa monta kertaa vessakäynnin jälkeen. Syy oli se, että hänen vierellään asioiva kaveri äkkäsi, kuka hänen vierellään lorotteli ja kääntyi vaistomaisesti todeten hämmästyneenä, että jumalauta, itse Tanehan se siinä. Ja taas kastuivat Tauno Suuren lahkeet… Tyytyväisenä omien hermojeni hallintaan toteankin, että Jörkan lahkeet säilyivät kuivina. Olen seurannut suurella kiinnostuksella Donnerin uraa. Hän on ollut eräs aikamme jättiläisistä. Televisiossa esiintyessään hän on ollut uskomattoman terävä ja nopeaälyinen. Jos joku oli hänen mielestään dille tai mulkvisti, niin hän sen myös koko kansalle kertoi. Ehkä juuri tämä oli se syy, miksi Jörkkaa niin suuresti arvostin. Röyhkeys ja rehellisyys, ne ovat lahjoja, joita ainoastaan taloudellisesti riippumaton ihminen voi viljellä ja esittää. Useimmilla meistä jää kommentointi tekemättä. Se jää asteelle ”meinasin sanoa”. Varmasti hyvä niin Hienotunteisiahan meidän tulee olla. Jörkan tuotannosta en juuri paljoakaan ymmärrä. Elokuvat ovat mielestäni puisevia ja töksähtäviä. Naiskauneutta niissä tietysti kohtuullisessa määrässä esitettiin. Kaikki muistavat, kuinka Halkola veti herneet nenään Mustaa valkoisella-filmistä. Jörkan kirjat olivat kaksijakoisia. Raportit ja matkakuvaukset olivat mestarillisia. Sukuhistorialliset romaanit olivat aika pitkäveteisiä. Kirjoitusmaanikkona hän kirjoitti jatkuvasti. Myös silloin, kun ei oikein sanottavaa ollut. Karsinta olisi parantanut yleistasoa. Donnerin Mestarillista tuotantoa edustavat kertomukset hänen asevelvollisuusja eduskunta-ajaltaan. Kummankin instituution hän lyttäsi täysin. Donnerin yksityiselämä oli sekä tylsää että värikästä. Suurimman osan ajastaan hän oli erakko. Liikkeelle lähtiessään alkoi otsikoita syntyä. Käsittääkseni hän liioitteli suuresti tekemisiään, jotka liittyivät alkoholin käyttöön tai naisten parissa seikkailuun. Se on aika normaalia hänen taustansa omaaville ihmisille. Hän halusi mielellään olla rahvaanomainen ja ronski, siis jonkinlainen herraspojan syndrooma. Eihän se kuitenkaan onnistu kuin oikeasti rahvaanomaisilta tyypeiltä. Ehkäpä joku Pentti Saarikoski poti samaa tautia. Donner oli uskomattoman karismaattinen henkilö. Myös Ruotsissa hän oli yhtä kuuluisa kuin Suomessa. Hän oli myös ainoa suomalainen, joka on saanut Oscarin. Sen hän sai yhdessä Ingmar Bergmanin kanssa tuottamasta elokuvasta Fanny ja Alexander. Politiikka itsessään kiinnosti Donneria, eivät kuitenkaan poliitikot, joita hän piti sivistymättöminä ja typerinä. Ei hän varmaankaan ihan väärässä ollut. Poliittista vakaumusta hänellä ei ollut. Siksi hän vaihtoi puoluetta aina silloin tällöin. Käskyjä tai neuvoja hän ei ottanut. Puolueet kuitenkin pyysivät jatkuvasti häntä mukaan, koska hän toi takuuvarmasti ääniä missä sitten olikin. Liikemieskokeiluissaan hän useimmiten epäonnistui. Olipa hän lähellä menettää koko omaisuutensa Kustavin lomakylähankkeiden kanssa. Donner harrasti liikuntaa. Kuitenkin hän oli samalla piintynyt tupakoitsija. Se koitui hänen kohtalokseen. Keuhkosyöpä nujersi miehen. Pää säilyi kirkkaana elämän loppuun asti. Uskonasioihin hän suhtautui asiallisesti, tunsi pappeja ja piispoja. Liekö ollut Donnerin huumoria, kun hän toivoi hautajaisistaan iloista tilaisuutta ilman pappien kehumisia. Sen hän toivoi, että hautajaisissa otettaisiin reippaasti alkoholia ja puhuttaisiin mukavia. Donner poistui ja jäi suurmiesten lailla elämään persoonallisuutensa ja tuotantonsa kautta. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Ihmisiä rännillä Kannelmäki kierrättää jo kahdeksatta vuotta Kannelmäen kierrätyspisteen vapaaehtoistyöntekijät ovat esimerkki nykyaikaisesta välittämisestä. HELSINGIN KAUPUNGIN asunnot Oy:n Heka Kannelmäen asukastoimikuntien aktiiveista koostuva ryhmä on kierrättänyt erilaista tavaraa jo lähes kahdeksan vuoden ajan. Ideana on vähentää jätteisiin menevien tuotteiden määrää ja saada käyttökelpoiselle tavaralle uusi elämä. Kantelettarenkuja 1 kierrätyspiste ottaa vastaan kaikkea puhdasta ja ehjää tavaraa astioista, kirjoihin ja muuhun kulutustavaraa. Elintarvikkeita kierrätyspiste vastaanottaa yrityksiltä. Suuria huonekaluja ja vaatteita ei oteta tilanpuutteen takia vastaan, mutta niitä voi halutessaan kierrättää kierrätyspisteen facebook-sivuilla ilman välikäsiä. Aktiivinen ryhmä, kaksi jakopistettä Kantelettarenkujalla on kaksi jakopistettä. Ensimmäinen Kantelettarenkuja 1:ssä, joka toimii erilaisten yleistavaroiden kierrätyspaikkana sekä toinen, Kantelettarenkuja 2:n asukastila, joka toimii elintarvikkeiden jakelupisteenä. Kierrätyspiste on avoinna lauantaisin klo 16 -18. Yritämme kierrättää kaiken, sanoo kierrätyspisteen isä, asukasaktiivi Christian Gonzalez Torres . Annamme kaiken pois ilmaiseksi. Asukkaat tuovat ja vievät tavaraa jatkuvalla syötöllä. Christian on ollut mukana toiminnassa alusta lähtien. Hän organisoi toimintaa, verkostoituu ja ylläpitää yhteyksiä, esim. Facebookissa, joka on toiminnan kannalta tärkeä kanava. Tällä hetkellä kierrätyspisteellä on netissä yli 1000 jäsentä. Olen tällainen toiminnallinen ihminen, ryhmän ylläpitäjä, Christian nauraa, ja toteaa samaan hengenvetoon, että kierrätysrinki koostuu noin 20 aktiivisesta vapaaehtoisesta, joita ilman toimintaa ei voitaisi harjoittaa. Christianin oikeana kätenä toimii Tuula Jyrä , joka on Heka Kannelmäen vuokralaistoimikunnan puheenjohtaja ja edustaa 18 eri asukastoimikuntaa. Tuula vastaa ruokapuolen jakelusta. Apunaan heillä on vuokralaistoimikunta-aktiivi, autoileva Kaarina Kuosmanen , joka hoitelee kuljetuksia ja noutoja sekä asukasaktiivi Hassan Oudh , joka toimii kierrätyspisteen monitoimi henkilönä ruokapuolella. Laaja kierrätysvalikoima Christian ja muutama muu entinen jäsen ideoivat aikoinaan vuokralaistoimikunnalle alueelle kierrätyspisteen perustamista. Alkuihmetyksen jälkeen lupa saatiin ja siitä lähtien Heka on ollut kiinteänä yhteistyökumppanina toiminnassa. Kierrätyspisteet ovat käytännössä asukastiloja. Ensimmäinen piste oli lähes käyttämätön, joten sen käyttöön saaminen ei tuottanut ongelmia. Toista pistettä käytetään vain lauantaijakeluun. Yhteiskäyttö asukkaiden muihin tilaisuuksiin ei ole tuottanut ongelmia. Tiloista ei makseta vuokraa. Meille tulee tavaraa miten sattuu pitkin viikkoa, Tuula kertoo. Yleensä ihmiset ottavat Christianiin yhteyttä ja sitten sovimme, noudetaanko tavara vai tuovatko asiakkaat sen itse jaettavaksi. Toiminta on hakenut vuosien aikana muotoaan. Olemme kokeilleet erilaisia yhdistelmiä ja nyt tuntuu, että homma on loksahtanut kohdilleen, Christian toteaa. Erilaisten käyttötavaroiden lisäksi Kantelettarenkuja 1:n pisteessä on hävikkikaappi, suuri lahjoituksena saatu kylmäkaappi, jonne säilötään kaikki lahjoitettava tuoretavara. Kylmäketju ei saa katketa missään vaiheessa. Tiloista voi löytää myös ohjeellinen viimeinen käyttöpäivä -kuivatuotteita, kuten vaikkapa kahvia. 500 korillista ruokaa Varsinainen hävikkiruoka kootaan ja jaetaan Kantelettarenkuja 2:n asukastilassa. Jaossa on yleensä kuivatuotteita, vihanneksia, hedelmiä ja leipää. Kierrätyspisteellä on useita eri elintarviketoimittajia, mm. alueen Alepat, Kannelmäen Fazer Amica Huhmare, Kaaren Prisman Fazerleipurit sekä K-Supermarket PohjoisHaaga. Lisäksi kierrätyspiste saa kirkolta viikoittaisen ruokalähetyksen. Kierrätyspisteessä ei jaeta valmiita kasseja. Ruokajakelu tapahtuu Prisman vihreillä koreilla, jotka on saatu Prismasta lahjoituksena. Jokainen ruokaa noutava voi kerätä oman korinsa täyteen. Mitään ruokatarviketta ei rajoiteta, ellei sitä satu olemaan tarjolla rajoitetusti. Korin sisältö pakaKannelmäen kierrätyspisteen aktiivit Hassan Oudh, Kaarina Kuosmanen, Christian Gonzalez Torres ja Tuula Jyrä ovat harvinaisen vahvasti sitoutuneita pisteen toimintaan. Kierrätyspisteessä on tavaraa kuin kirpputorilla sillä erotuksella, että kaikki on ilmaista.
5 11.3.2020 KANNELMÄEN KIERRÄTYSPISTE etsii paikallisia yrityksiä mukaan toimintaan. Kaupat voivat ottaa suoraan yhteyttä Christianiin. Pyrimme toimimaan vuorovaikutuksessa ja mainostamaan avustavia yrityksiä, eli tuomaan heille näkyvyyttä, Christian sanoo. Kierrätyspiste etsii myös uusia aktiiveja, jotka ovat valmiita sitoutumaan toimintaan vapaaehtoispohjalta. Meillä on joka lauantai jako, joka vie noin viisi tuntia ja tarvitsemme auttavia käsiä. Kierrätyspiste sijaitsee osoitteessa Kantelettarenkuja 1 (Pizzeria Lunan vieressä) ja on avoinna lauantaisin kello 16-18. P. 040 25 33 861 www.facebook.com/groups/kiertsi/ taan lopuksi omiin kasseihin. Hävikkiruokaa jaetaan noin 40 100 laatikkoa viikossa! Hävikkileipää menee noin 15 säkillistä. Kuukaudessa se tekee 500 korillista ruokaa! Kierrätyspisteen asiakkaat edustavat kaikkia alueen asukkaita ja heitä käy myös Kaarelan ulkopuolelta. Toiset tuovat, toiset vievät ja toiset sekä tuovat että vievät. Pisteissä käy paljon eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä ja vähävaraisia, joille etenkin ruokahävikkikoreista on suurta iloa ja hyötyä. Kierrätyspisteessä ei ole unohdettu eläimiäkään, sillä esim. Mustin ja Mirrin Kaaren myymälä on lahjoittanut koirille ja kissoille asiakaspalautuksina tullutta hävikkiruokaa. Joskus elintarvikkeissa, kuten omenoissa tai porkkanoissa, on ollut tuotevikoja, jolloin niitä on jaettu suuremmillekin kotieläimille kuten vaikkapa poneille. Paljon työtä Vaikka piste on auki vain lauantaisin ja vain kahden tunnin ajan, tehdään ruokajaon eteen työtä läpi viikon. Pitää selvittää, kuka tulee paikalle, haetaanko jotain jo viikolla, milloin kuljetukset saapuvat, milloin seurakunnan auto tulee jne., Christian summaa. Täällä alkaa kova härdelli jo ennen avaamista. Kummassakin pisteessä on oma jononsa. Ruokaa ei yleensä jää yhtään jäljelle, Kaarina kertoo. Joka lauantai paikalla pitää olla vähintään viisi henkeä hommissa. Christian on kartoittanut viikon aikana haettavan ja lauantaina jaettavan tavaran. Kaarina hoitaa noudot, pääsääntöisesti perjantaisin. Tavarat tarkastetaan ja huonot tuotteet kerätään pois. Tuula järjestelee jaettavat ruokatavarat pöydille järjestykseen ja organisoi muutenkin ruokapuolen toimivuutta. Hassan auttaa järjestelyissä, jakaa koreja asiakkaille ja laskee kävijöiden määrän. Vanhukset ja lapsiperheet otetaan ensin sisään. Joka lauantai täällä on väkeä sadan molemmin puolin. Jouluna kävi 180 henkeä, Kaarina ja Tuula summaavat. Tule mukaan kierrättämään Jos yrityksesi on kiinnostunut osallistumaan toimintaan tai antamaan jotain jaettavaksi, voi asiasta ottaa suoraan yhteyttä Christianiin. Ruokatuotteissa pitää huomioida parasta ennen päiväys. Viimeinen käyttöpäivä -päiväyksen jälkeen tuotteita ei saa enää jakaa edes ilmaiseksi. Kylmäsäilytystä tarvitsevissa elintarviketuotteissa pitää huomioida, ettei kylmäketju pääse katkeamaan. Yritämme kierrättää kaiken minkä voimme. Emme halua heittää mitään roskiin tai jätteisiin, Christian sanoo. Haluamme viedä kierrätyksen ideologiaa eteenpäin. Olisi hienoa, jos kierrätys yleistyisi joka paikassa, Tuula ja Kaarina toteavat. Christian ja Tuula ovat muuttaneet Kaarelaan joskus 1980-luvulla, Kaarina taas on asunut Kaarelassa jo vuodesta 1959. Kaikilla kolmella on vahva asukastoimikuntatausta, jokainen on oman talotoimikuntansa puheenjohtaja. Hassan on tuorein tapaus ja muuttanut Kannelmäkeen neljä vuotta sitten. Ringissä todettiin kielivajausta ja Hassan sopi tuohon tehtävään mainiosti. Kierrätyspisteen aktiivit ovat myös asukasaktiiveja, lähitalojen asukkaita, Tuula sanoo. Tempauksia ja yllätyksiä Joskus aktiivit järjestävät myös tempauksia. Esim. jouluna ihmisille jaettiin ruoan lisäksi itse koottuja joulupusseja. Lisäksi tarjolla oli riisipuuroa ja kuusikin koristeltiin mieltä lämmittämään. Jopa joulupukki oli päässyt paikalle monien lasten iloksi. Joskus kierrätystavaran sekaan on eksynyt myös arvokkaita esineitä, kuten hopeinen kynttelikkö, mikä on ilostuttanut sen löytänyttä. Täältä voi löytyä mitä vain, Christian nauraa. Kaikkea mahdollista. Välillä aktiivit ovat tehneet esim. eläkeläisille koreja valmiiksi. Kun eläkeläiskerho on kokoontunut asukastilaan, on heitä odottaneet valmiit hedelmäkorit. Joskus kierrätyspiste saa cateringistä ns. valmista hävikkiruokaa, joka jaetaan heti take away -rasioissa mm. vanhuksille syötäväksi. Christian, Tuula, Kaarina ja Hassan ovat esimerkillisiä asukkaita. Heidän kaltaisiaan ja tekemäänsä työtä tarvittaisiin paljon enemmän. Vapaaehtoinen huolenpito on nykyisin harvinaista herkkua. Tulkaa mukaan toimintaan ja auttamaan, laitetaan hyvä kiertämään! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kantelettarenkuja 1:n kierrätyspisteessä on lahjoituksena saatu kylmäkaappi, jonne säilötään kaikki lahjoitettava tuoretavara. Kylmäketju ei saa katketa missään vaiheessa. Tyhjä kaappi on merkki siitä, että mitään ei ole jäänyt happanemaan, vaan kaikki on jaettu pois ennen uuden erän saapumista. Kaarina ja Tuula esittelevät kierrätyspistettä. Pisteeseen ei oteta tilanpuutteen vuoksi vaatteita, mutta sieltä voi lainata vaikkapa juhlapuvun vanhojen tansseihin. Lauantaisin Kantelettarenkuja 2:n asukastilan pöydät notkuvat hävikkiruoasta, jota jaetaan kerralla jopa sadoille ihmisille.
6 11.3.2020 EN MINÄ TARVITSE länsimetroa. Näin julistin kun metroa rakennettiin. Mutta minäpä tarvitsen sitä. Metrolla on kätevä tulla monesta paikasta Aalto yliopistolle ja sieltä sitten 550:lla kotiin tai päinvastoin. Nyt ihmettelen mihin tarvitsen Raide-Jokeria. Pakko sitä on ryhtyä käyttämään vuonna 2014 eli reilun neljän vuoden kuluttua, koska 550 ei silloin enää liikennöi. Eli tarvitsen Raide-Jokeria. Nyt on tavattoman vaikea olla Raide-Jokerin ystävä. Työmaita riittää 27 kilometrin matkalle. Enää ei oikein tiedä mistä bussit kulkevat, missä on pysäkit, mistä saa ajaa omalla autolla ja mistä ei, missä olisi parhaimmat kiertotiet. Kun samaan aikaan pohtii missä Pitäjänmäentiellä saa ja voi lähivuosina liikkua, tulee uutinen, että tyttärentyttären koulussa on koronavirustartuntaa. Koetteille joutuu usko viranomaisiin. Karenteeriin joutuu koululainen, mutta eivät hänen vanhempansa ja sisaruksensa. Nyt jos koska kokee olevansa alamainen, jonka on toteltava ylhäältä tulevia käskyjä. Ja ennen kaikkea luotettava viranomaisiin – ja lääkäreihin. Onneksi ostin wc-paperia ison käärön. Hongkongissa loppuivat kasvomaskit ja wc-paperi kaupoista ensimmäisinä. Hongkongilaiset eivät ole ehkä tottuneet säilyttämään wc-paperia nurkissaan suurempia määriä kerralla! Tämän kevään teatteri-esityksissä ei olla alamaisia, pikemminkin päinvastoin. Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön lattialla on poron taljoja, suonsilmäke, vaatepuu, vain muutama huonekalu. Näyttämöllä kaksi tuntia yksi näyttelijä HEIDI HERALA näytelmässä Everstinna. Näytelmä perustuu Roka Liksomin kirjailija Annikki Kariniemen elämästä kirjoittamaan romaaniin. Susanna Airaksinen on ohjannut hienon esityksen, jossa Heidi Herala loistaa. Mikä energia, tilanteiden hallinta, innostus, murteen taitaminen, rakkaus esittämiseen ja roolihenkilöön! Näyttelijä on 59-vuotiaana uransa huipulla! Everstinna on rakastajatar, kaltoinkohdeltu aviovaimo, opettaja, itseään paljon nuoremman miehen vaimo, rohkea ja omapäinen nainen. Heidi Herala kertoo kaiken kiihkolla ja voimalla. Kom-teatterin Poika -näytelmän kaksi tärkeintä virkettä: ”Minulla on paha olo! Kyllä kaikki järjestyy!” Ranskalaisen Florian Zellerin näytelmä on 17-vuotiaan pojan hätähuuto. On vanhempien avioero, isän uusi vaimo, pieni velipuoli, ahdistunut ja katkera äiti, isä jolle ei riitä mikään. Poika lintsaa koulusta. Paavo Kinnunen poikana on niin haavoittuvainen ja sairas että hänen pahaolonsa ravisuttaa katsojan mieltä uskomattoman voimaperäiesti. Isä (kopea Erkki Saarela) ymmärtää vain itseään ja oman firmansa etua. Pojan äiti (Vilma Melasniemi) ei selviydy oikein mistään, enintään kukkien kasvattamisesta, jos siitäkään. Näytelmä on tärkeä puheenvuoro nuorten mielenterveyden puolesta. Samalla se on myös kärkevä kannanotto aikuisten kyvyttömyyteen kantaa omaa vastuutaan. Kaikkien näyttelijöiden roolisuoritukset ovat huippuluokkaa. Tinkimätöntä ja rehellistä työtä! Teatteri Avoimien Ovien Sontiainen – balladi koti-ikävästä on samalla kertaa viihdyttävä ja traaginen kertomus 1800-luvun lopun siirtolaisuudesta PohjoisAmerikkaan. Vain Suomesta Amerikkaan muuttanut mies on niin jääräpäinen, että alkaa rakentaa yksinään laivaa, jolla hänen on määrä palata takaisin kotimaahan! Kaiken lisäksi laiva – Sontiainen on tarkoitus kuljettaa osina sisämaasta jokia pitkin meren rantaan, missä osat kootaan yhteen ja matka voisi alkaa. Tom Sukasen tarina on saanut hienon tulkinnan Avoimissa Ovissa Hanna Kirjavaisen ohjauksessa. Mukana on viisi näyttelijää: Aarni Kivinen, Johanna Koivu, Pekka Lehti, Juha Pulli ja Anna-Riikka Rajanen ja joukko erilaisia soittimia. Laulut ovat saaneet innoituksensa J. Karjalaisen tuotannosta. Leena-Maija Tuominen Luottamus koetteilla HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut TALVITARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 8.4. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti Vuonna 1959 Mun faija oli tullu stadii sodan jälkeen. Sillon nuoret muutti pääkaupunkii duunin perässä, niin ku ne tekee nykyäänki. Joku saattaa vielä muistaa Lepolantiellä, Pakilassa, olevan punasen Elannon tiilitalon. Faija tuli sinne lihatiskille myyjäks. Se oli sliipattu kundi, vaikka se oli sekatyömies. Kyl te muistatte tän stailin: Musta kapee sprigi ja puvun mustat byysat, valkone nailonpaita, musta solmio ja tietenki mustat spittarit. Mutsi taas tuli puolestaan skolee, Tölikän yhteiskouluun, Arkadiankadulle. Se asu, Lyyli-tädin luona, Hämeentiellä. Mä kans muistan vielä jotenki tän tädin. Sillä ei ollu koskaa likapyykkiä, koska se pesi ne sitä mukaa ku sitä synty. Sängyn päiväpeiton päällä oli kanssa peitto, ihan vaa siks ettei päiväpeitto pölyyntyis. Siisti täti. Mun mutsin siisteys on varmaa näitä peruja ja ehkä myös munki. Musta on hyvä, et paikat on järjestyksessä, mistä seikasta mun vaimo ei oo ollu koskaan pahoillaan. Joka tapauksessa, siihen aikaan nuoret kävi tanssimassa ja tapaamassa toisiaan Alppilavalla. Siellä mun vanhemmat kohtas toisensa ja sieltä mun oma stoori alko. Mä oon syntyny Naistenklinikalla ja sieltä mä siirryin Pakilaan, Niittyluhdankujalla, pieneen saunamökkiin. Nimeni mä sain tietysti Hyvän Paimenen kirkossa. Näin jälkeenpäin ajatellen musta on mukava yhteensattuma, et siellä mun vaimoki sai nimensä. Se oli vissii vuonna 59, tai jotai niillä nurkilla ku me muutettii Kannelmäkee, Kantelettarentielle. Esikaupunkialue Sillon 60-luvulla pääkaupungissa oli työpaikkoja. Landelta tänne työn perää muuttaneille nuorille piti rakentaa asuntoja. Stadi kasvo. Joku fiksu vois kait kutsuu sitä kaupunkilaistumisen ajaks. Tässä suhteessa Kannelmäki on varmaaki aika tyypillinen esikaupunkialue, joita siihen aikaa rakennettii. Se kuuluu samaan sarjaan ku Munkkivuori ja Pohjois-Haaga, joiden uudisrakentaminen aloitettii kylläki jo vähän aikaisemmin 50-luvulla. Vuosaari, Myllika, Kontula, Jakis, Pitsku ja Pajamäki edustaa, mun käsittääkseni, hyvin myös tätä silloista rakentamisen politiikkaa: Vähän reunalla, oma ostari, leikkikoulu, kansakoulu, kirjasto ja busalla pääsee keskustaa, jos on tarvis. Maanviljelijä Österbergillä oli maatila nykyisen Kantelettarentie ysin kohdalla. Össikan lehmät kulki tien varren reunustalla pitkin lehmipolkua. Tie päättyi nykyisen nelosen kohdalle. Sitten alko metsä ja tykkitiet Kannelmäen ja PohjoisHaagan välillä. Össikan renki, siis sen broidi, korjas pellon satoja hevosella, jonka kyydissä me naskalit oltiin. Ne on mun varhaisimpia muistoja Kantelettarentieltä. Sillon ei ollu Eka-markettia eikä asuintaloja, oli vaan peltoo. Näin jälkeenpäin ajatellen, vanha Kannelmäki on loistavasti suunniteltu kaupunginosa. Keskellä on edelleeki puisto, jota asuintalot ympäröi. On Valion-talot, joita Valion duunarit asusti aikoinaan, ruotsalaisten talot, aravatalot, stadin kämpät, sotainvalidien talo, veteraanitalot ja tietysti kovaa rahaa. Siel puiston ympärillä oli kans kauppoja: Varuboden, Maitokeskus ja Elanto. Me puhuttii kakskasin-lenkistä, koska silloinen busa numero 28 kiersi tän puiston. Meil oli pikkupoika-aikaisia juoksukilpailuja siitä, et kuka jaksaa juosta ja kuinka monta kertaa tän lenkin. Talot on pääsääntöisesti kolmetai neljäkerroksisia. Ostarii vastapäätä sijaitsee tornarit. Niis on vissii jotai kahdeksan kerrosta. Ne on vähän niin ku Kannelmäen maamerkkejä. Ostari on siinä reunalla, mäen päällä. Puisto on kuitenki kaiken keskus. Siel puiston urheilukentällä mä opin skrinnaa ja ehkä kans futaa. Sillon, pikkuskidinä, Kannelmäes vaikutti HJK:n Toulouse-niminen junnujoukkue. Mun mielee on jääny lähtemättömästi seuran ekat, tai siis ainaki mun ekat fudistreenit, jossa valittiin tähän jengii pelaajia. Mulla oli jaloissa lantsarit. Mutsi ei nimittäin hirveesti arvostanu urheiluu, tai sit sil ei ollu fyrkkaa ostaa mulle fudiskenkii. No, selväähä se oli, ettei mua valittu jengiin. Ei kait olis ehkä muutenkaa valittu, koska mä olin snadi, ikäryhmän pienin ja viel tulitikun laiha, koska safka ei Muisteloita Kannelmäestä Jonna Dhawan toteuttaa unelmaansa lapsuutensa maisemissa Ystävänpäivänä 14.2. avattiin JD Beauty kauneushoitola Maununnevalla. Yritystä vetää Jonna Dhawan (42), joka on syntyperäinen kannelmäkeläinen ja nykyinen maununnevalainen. JONNA ON Kannelkylästä lähtöisin ja käynyt Kannelmäessä myös koulunsa. Työ on vienyt häntä eri puolille Suomea, sillä kauneusalan ammattilaisena hän on toiminut mm. kouluttajana ja maahantuonnin edustajana. Olen ollut 20 vuotta alalla, työskennellyt niin pienissä kuin suurissa yrityksissä. Nyt tuntui, että oli aika saada oma hoitola ja mieluusti läheltä omaa kotia. Jonna asuu miehensä kanssa Maununnevalla. Hänellä on kolme poikaa, joista nuorin on Kalinkan päiväkodissa ja kaksi muuta Suomalaisvenäläisessä koulussa. Oli itsestään selvää, että oman hoitolan paikkaa aletaan katsoa läheltä. Tunsin naapurissa toimivan Parturi-Kampaamo Hiuspaakarien tytöt, joten ajattelin, että tästä voisi syntyä enemmänkin synergiaa, Jonna kertoo. Kummatkin liikkeet sijaitsevat Mörssärinaukion viereisessä talossa, jossa sijaitsi aikanaan Parviaisen leipomo. Tilat muutettiin asumisja liikekäyttöön jo useampi vuosikymmen sitten. Hiuspaakarit tarjoavat perinteisten parturija kampaamopalveluiden lisäksi kestolakkauksia, hiustenpidennyksiä, hiusten hoitokäsittelyjä ja ripsien ja kulmien kestovärjäyksiä. Laaja palveluvalikoima Jonnan JD Beauty tarjoaa lähes kaikkia kosmetologisia palveluja. Hoitovalikoimaan kuuluvat mm. erilaiset kasvo-, käsija jalkahoidot, sokeroinnit/karvojen poistot, ripsien ja kulmien värjäykset, ripsien taivutukset ja kulmakarvojen laminoinnit sekä pigmentoinnit. Erityisesti hän on keskittynyt ikääntyvän ihon sekä ongelmaihon hoitoihin ja valinnut hoitotuotteensa tarkkaan. Tarjolla on laadukkaita ja tutkittuja tuotesarjoja, mm. suomalainen BTB13, Yhdysvalloista olen ottanut Exuviance-tuoteperheen ja Islannista Bioeffectin. Meikkisarja Mineralissima tulee Hollannista, mutta on suomalaisen naisen kehittämä. JD Beautyssa tehdään hydrafacial laitehoitoja, jossa yhdistyy ihon puhdistus, kuorinta, ihohuokosten tyhjennys epäpuhtauksista sekä ihoa kosteuttavien tehoaineiden imeytys. Lisäksi tarjolla ovat myös tehokkaat BTB13 Micro Meso Therapy hoidot, joilla asiakkaan ihon omaa kollageenia saadaan aktivoitua ja ihon pintaa täyteläistettyä. Jonna pitää erityisesti aseptiikkaa tärkeänä. Jonna pitää erityisesti aseptiikkaa tärkeänä. Huolehdimme tarkasti välineiden ja tilojemme hygieniasta. Jokainen asiakas on meille tärkeä, joten haluamme tarjota heille yksityistä ja rauhallista hoitoa. Alan ammattilaisia Jonna on kouluttautunut kosmetologi ja Suomen kosmetologiyhdistyksen jäsen. Apunaan hänellä on kosmetologi Jaana , joka vastaanottaa
7 11.3.2020 Muisteloita Kannelmäestä ollu mun juttu. Saattaa tosin olla, et tolla perimälläki oli jotai tekoo tän laihuusasian kanssa. Mä en tajunnu syömisestä sillo mitää, mulla ei ollu nälkä, tai sit mä en vaa skidin kiireiltäni kerinny ajattelee koko asiaa. Nyt mä ymmärrän kait sentää jotai hyvänmakuisesta ruoasta. Mut palataanpa asiaan. Faija osti mulle vitosella käytetyt hokkarit, joilla mä rundasin, talvella, ympäri puiston kenttää. Must olis varmaan tullu lätkän pelaaja, jos mä olisin ollut isompi. Mut niin ei vaa käynyt. Lätkästä mä olin kuiteski innostunu. Me käytii jätkien kans kattoo kaikki IFK:n pelit. Ekat pelit jo Pirkkolassa, ulkona avojäällää, ennen Nordista. Myöhemmin, joskus 60-luvun loppupuolella, sinne puistoon rakennettiin tsyrkka. Siel mä pääsin ripille. Kirjasto Kaikkein tärkein mulle oli kuteski kansiksen ja puiston kupeessa silloin ollut kirjasto. Mä asuin siellä. Se oli mun toinen koti. Melkee kyyneleet tulee silmiin, ku mä rupeen muistelee kaikkii niitä poika-aikaisia luettuja kirjoja. Tässä muutama: Robin Hood, Aarresaari, Haukansilmä, Ruohoaavikko, Viimeinen mohikaani, Ivanhoe, Quo vadis, Tulella ja miekalla, Robinson Crusoe, Sherlock Holmesin stoorit, Tarzanit, Kurjat, Monte Criston kreivi, Kolme muskettisoturii ja sit myöhemmin kreikkalaiset jumaltarut, antiikin tarinat, puhumattakaan Välskärin keromuksista, Tuntemattomasta tai Pohjantähdestä. Sinuhesta tuli tietenkin mun raamattu. Mä en edes tiedä kuinka monta kertaa se on luettu. Kirjat on vaa mun juttu. Mä jaksan niitä edelleenki. Jollai kahden viikon lomareissulla, yleensä Kreikassa, viis luettuu kirjaa ei oo mitenkää mahdoton suoritus. On joteski outoo, miten pikkujätkä ajattelee asioista. Vaikka voi myös olla, et mä en ajatellu sillon asioita ollenkaa. Ehkä mä en ollu vielä heränny henkii. Mä en ehkä ymmärtäny, et sellane ihmine kuin mä, vois olla edes olemassa. Mä en myöskää tajunnu kuinka köyhii me oltii. Mulla ei tainnu ollu vertailukohtii, tai sit mä en vaa huomannu välittää niistä. Muistan kuitenki eräät kansakouluaikaiset kevätjuhlat, jossa muilla koululaisilla oli hienot pyhävaatteet päällä ja mulla oli reilusti polvista paikatut teryleenibyysat jalassa. Siinä kohtaa mä ehkä kuitenki aavistin jonkinlaisen eron. Mä istuin juhlissa, kumarassa, molemmat händyt tiukasti polvien yli, niin et kukaan ei ois huomannu mun housuja. Meil kaikil on ristimme, ehkä tää muistikuva on yks mun sellane. Toinen on ne Lampisen limalaudat, retkisukset ja Voitto-nimiset siteet. Se oli paha rasti, ku monilla kavereilla oli skimboina Karhut ja siteinä Rotanloukut. Muitaki on, vaikka en viitsi täs kohtaa ruveta rehentelee niillä, koska mulla on niin paljon enemmän hyvää muisteltavaa. Niin ku esimerkiks Aurinkokallio, eli Auris, missä me käytii skimbaamassa ja laskemassa mäkee, tai skramlis, missä ajettii fillareilla krossii. Sillon kansikses, useissa juhlissa, esiinty Eveliina Pokela ja Rauno Lehtisen poika, jonka etunimee en enää muista. Kiva on kans muistella mun omia luokkakavereita: Yhdestä tuli elokuvaohjaaja, toisesta lekuri, kolmannesta näyttelijä ja neljännestä aivan pistämätön englanninkielen osaaja, kääntäjä telkkaariin ja ties minne. Musta itsestä ei tullu oikee mitää, paitsi tavallinen duunari: Myyntimies ja isännöitsijä. Mut se Kanttelettarentie 8:n asunto. Se oli vissii jotai 28 neliöö. Jääkaappii ei tietenkää ollut, oli vaa kylmäskope eikä tietenkää puhelinta. Sit joskus paljon myöhemmin tuli telkkari, josta katsottii mustavalkosta ruutuu. Mut hyvin me vaa jotenki sinne mahduttii. Lisätilaa mä hain kirjastosta, mistäpä muualtakaa. Kirjojen pölyn tuoksut oli mun riittejä ja kirjasto oli kait mulle jonkinlainen temppeli, jossa tarinoiden Jumala puhutteli mua. Ja jottei kaikki tärkee pääsis unohtuu, niin mun on pakko kertoo, et mutsi roudas mua myös kaikkii mahdollisii taidenäyttelyihin. Ne oli pelkkää tuskaa. Mä en tajunnu niistä mitää. Sit se keksi viedä mua kattoo leffoja. Se oliki, kirjojen lisäks, ehkä parasta mitä mä oon himasta saannu. Musta tuli leffafriikki. Eka muistikuva mulla on Bensowin talon nurkalla sjainneesta Kitkat-teatterista. Siellä esitettii non-stoppina piirrettyjä. Sitten Kino-Palatsista, leffateatterista, joka sijaitsi nykyisen Akateemisen Kirjakaupan kohdalla, Espan ja Keskuskadun kulmassa. Teatterissa meni Serengeti ei saa kuolla niminen luontodokkari. Tietysti mä olin aivan haltioissani. Seuraavaks mä muistan komedian, jota käytii kattoo Rexissä. Sen nimi oli Mieletön, mieletön maailma. Siinä riitti vauhtii, menoo ja meinkii. Mä varmaan ajattelin sillo, et se on paras ja hauskin koskaan tehty leffa. Heureka Mä oon ollu lätkässä aina johonki tyttöö. Nimet, kasvot ja silmien värit ovat vaa vaihtunu tän mun oman matkan varrella. Ensimmäisii varsinaisii gimmakokemuksii mä lähdin etsii Lintsiltä, Rondosta. Sieltä tän puolen stoori alko. No, parhaiten näitä mun silloisia kokemuksia vois kait kuitenki luonnehtii Hectorin biisillä: ”Jos saisit kuulla, mitä tein mä kanssa tyttöjen illoin. Sä yllättyisit varmaankin. Ei pidä luulla, että vein mä niiltä kunnian silloin. Kun tuskin uskalsin mä koskee…” jne. Sitten tuli Talo, tai Bygga, joksi paikkaa kanssa kutsuttii. Seki oli limudisko. Tosin me saatettii jätkien tempasta Bulebulet, tai Nudikaa ostarin takana, ennen Talolle lähtöö. Sitten vaan jännitettii, et päästääks sisää. Jossai kohtaa, eräs tuttu kaveri rupes tehtailee erään isohkon puolueen jäsenkorteilla väärii henkareita. Ne meni täydestä. Sitten päästiin jo ravintoloihin. Olut maistu sillon ja kyl se maistuu tietysti vieläki. Kesäsin me ruvettii käymää Tivolissa, tai Tiflassa, millä nimellä sitä kans kutsuttii. Talvisin me käytii Tavastialla, kunnes Kannelmäkee perustettii, 1973, ensimmäinen englantilaistyyppinen pubi Suomeen. Näitä aikoja ja paikkoja on kans kiva muistella. Mutta sitten, sillon junnuna, eräänä kevättalven päivänä me mentii Heurekaan. Se sijaitsi Kannelmäessä, Ekamarketin yhteydessä, siis ennen ku se muutti nimensä Maxiks, ennen nykyistä Kaari-kauppakeskusta. Se oli sitä Abban Dancing Queen-aikaa. Siel mä näin tosi kivan näköisen tytön. Se oli kavereidensa kanssa juhlimassa lukion päättymistä. No, niinhän siinä sitten kävi, et kimpassa ollaa edelleeki. Ollaa oltu yli 43-vuotta ja nyt jo aikuiset lapset käy edelleenki mielellää tervehtimässä meitä. Tai nii mä ainaki luulen, koska ne tekee sitä niin usein. Niil on omat perheet eikä ne asu enää himassa. Tosin joitaki vuosii sitte, mä sain joululahjaks, mun vaimolta matkalaukun. Mä ajattelin sillon, et tähänks tää avioliitto nyt sit tyssäs? Myöhemmin kävi kuitenki ilmi, et se oli lähdössä Kreikkaan ystävättärensä kanssa. Mä toivotin vaimolle ja sen ystävättärelle ja tietysti mun uudelle matkalaukulle hyvää matkaa. Nii et se siitä joululahjasta. Nykyää me asutaa Paloheinässä. Alue sijaitsee Länsi-Pakilan pohjoispuolella. Sodan jälkeen, pakilalaiset kutsu paloheinäläisiä ”mettäläisiks”. Niitä me kait sit ollaa, mutta mitä tähän tarinaa tulee, niin se on jo kokonaa toinen juttu. Ossi 1955 Jonna Dhawan toteuttaa unelmaansa lapsuutensa maisemissa Lapsia hiekkalaatikolla Kannelmäen lastentarhan pihalla, Vanhaistentie 2:ssa vuonna 1965. Kuva Volker von Bonin. asiakkaita erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. JD Beauty tarjoaa myös monipuolista hierontaa. Hieroja Mimosa antaa omassa tilassaan hierontaa, joka sisältää klassistaja urheiluhierontaa, sekä nivellikkuvuuden parantamista. Hoitolan tilat on suunniteltu hyvällä maulla ammattilaisen kanssa, mikä miellyttää silmää. Jonna toivottaa kaikki alueen asukkaat lämpimästi tervetulleiksi. Meille on helppo tulla. Tämä on irtiotto hektisestä arjesta, vain asiakkaalle varattua ikiomaa hoitoaikaa! Teksti ja kuva: Jauri Varvikko JD Beauty Maununnevantie 2, lt 3, 00430 Helsinki p. 041 3181 716 www.jdbeauty.fi OLEN LÄHIÖSTÄ LÄHTENYT , kaupungin urbaanissa sykkeessä asunut, ja lähiöön onnellisesti asettunut keski-ikäinen perheenäiti. Kun kuljen Pasilassa ruuhka-aikaan, askelten kireä rytmi ja kopina vetää hartiatkin kireiksi, muista tunnelmista puhumattakaan. Tekee mieli väljemmille vesille eikä oikein jaksaisi mitään. Junassa toivon, että kukaan ei istuisi viereen. Turha toivo, ruuhka-aikana. Suupielet kääntyvät ylöspäin, kun junan kuulutuksen ”Kannelmäki, Gamlas” jälkeen kuuluu kirkas, pienen tytön ääni: ”Kannelmäki! Lammas! Jään pois lammaspysäkillä, ja kävelen omiin ajatuksiini vaipuneena kotiin. Kävelymatka on juuri sopiva siirtymäaika työympäristöstä kohti kotioloja. Käsite ”nukkumalähiö” tuo mieleen ihmiset, jotka kävelevät unissaan niin kuin Mauri Kunnaksen Herra Hakkarainen ikään. Pyjama päällä, unihattu silmillä ja sitten tapahtuu hassuja. Ja sitten ei oikeastaan muuta tapahdukaan, ihme unisekoilua ja muuten on hiljaista. Kannelmäkeä en tästä kuvauksesta tunnista. Enkä kyllä lööpeistäkään. Todellisuus on niin paljon monimuotoisempi kuin puukotus-, ampumisja huumausainelööpit. Ennen se oli sääntö, nykyään poikkeus. Että poistun kotoani lauantai-iltana yksin, ja suuntaan kulkuni kohti Helsingin keskustaa. Mutta joskus käy niinkin. Kun seisoskelen lähiössä bussipysäkillä ja katselen, miten auringon laskiessa lähitalojen katot värjäytyvät punaisiksi ja puiden siluetit hohtavat punaista taustaa vasten, mietin, että asun kyllä aika landella. On tämä omanlaisensa lintukoto. Siinä kun odottelen bussia saapuvaksi, katselen talojen ikkunoihin, joista loistaa valot. Mitähän noissakin kodeissa tapahtuu? Ehkä joku kirjoittaa parhaillaan mielipidekirjoitusta sanomalehteen tai sosiaaliseen mediaan, ja kommentoi Helsingin seudun liikenteen kaavailemia muutoksia bussilinjoihin. Toisessa asunnossa kenties joku valmistelee yhdistyksen hallituksen kokousta ja kerää tarvittavia asiakirjoja kasaan. Kolmannessa taloudessa joku etsii kumisaappaita ja sadehousuja, voidakseen osallistua seuraavana päivänä taimenen suojelutalkoisiin lähistön puroalueilla. Neljäs asunto on täynnä lennokkaita ideoita ja suunnitelmia yhteisöpalstan tulevista istutuksista. Viidennessä asunnossa vaihdetaan sähkökitaraan kieliä ja tarkistetaan, että keikkasetissä on riittävästi tilaa pitkille kitarasooloille. Kuudennessa asunnossa joku yrittää ommella suoritusmerkkejä jäykähköön partiopaitaan ilman haavereita. Seitsemännessä asunnossa ollaan jo pesemässä hampaita, sillä jos ei sisäinen kello, niin herätyskello on soimassa viideltä karjalanpiirakan paisto-operaation vuoksi. Kahdeksannessa asunnossa ollaan jo unten mailla. Kylpyhuoneen ovea vasten nojaa vastamaalatut mielenosoituskyltit, joita seuraavana päivänä käytetään mielenilmauksessa. Paitsi, että täällä tapahtuu kaikenlaista, on luonto lähellä eikä postikortissa. Pääsen kotiovelta ihaniin maisemiin. Eläimiä on, puita on, tilaa hengittää on. Pidän puista. Tunnen myötätuntoa Asterix-sarjakuvista tuttua Idefix-koiraa kohtaan. Idefx ulisee sydäntäsärkevästi kun puu kaatuu. Minäkin kuljen mielelläni puiden keskellä. Enkä puhu nyt mistään ikimetsästä, tuuheista hongista, joiden keskellä samoilisin kuin metsätonttu konsanaan. Ei, tarkoitan ihan perinteikästä lähiömaisemaa, hieman puita ja hiekkapolkuja, joita dallailla turvallisesti kodin lähistöllä, ilman eksymisvaraa. Näinä outoina, myrskyisinä öinä, olen mielessäni hiljaa ulissut kuin Idefix konsanaan ja pelännyt, jos puu kaatuu kotini liepeillä, niin mitä sitten. Kop kop, vielä ei ole kaatunut. Nyt puhuu kokemus! Sitä ei nuorena arvannut, että meluisan perheelämän vastapainona voi näin iäkkäämpänä kokea yhdenlaista luksusta kävellessään pellon laitaa kaatosateessa ja tuulen puhkuessa naamaan, kuin avomerellä konsanaan Karolina Lamroth Mutsi ja lähiön lumo Jään tässä lammaspysäkillä Jonnan tilat on pieteetillä suunniteltu. Sielu ja ruumis tuntuvat lepäävän jo ennen hoidon aloitusta. Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS Ma 20.4. klo 18 Kaarelantie 86 C kerhohuoneisto Tervetuloa! Kaarelan Eläkeläiset ry:n KEVÄTKOKOUS Ke 25.3. klo 13 Kaarelantie 86 C kerhohuoneisto Tervetuloa!
8 11.3.2020 TANORISTIKKO OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1, 2. krs 00420 Helsinki Puh. 050 470 2330 Ark. 10-20, la 10-19, su 11-18 Kauppakeskus Liila Martinsillantie 10 02270 Espoo Puh. 050 548 7610 Ark. 10-20, la 10-17 Kauppakeskus Viisari Martinkyläntie 47, 2. krs 01720 Vantaa Puh. 050 336 2990 Ark. 11-20, la 10-17, su 12-17 Piristä kotiasi uudella matolla Piristä kotiasi uudella matolla www.mattokymppi.fi Kuvassa Halla alk. 140x200 169€. Kuvatapio vuoden yritys HELSINGIN YRITTÄJÄT LänsiHelsinki ry valitsi Kauppakeskus Kaaren toisessa kerroksessa sijaitsevan Kuvatapion (Mikenova Oy) vuoden 2019 länsihelsinkiläiseksi yritykseksi. Diplomi luovutettiin yrityksen perustajalle Tapio Rinteelle 5.2.2020. Kuvatapio on toiminut Kaarelassa vuodesta 1983 ja niistä viimeiset vuodet kauppakeskus Kaaressa. Yritys on perustettu vuonna 1967. Kaaren lisäksi Kuvatapiolla on liikkeet Munkkivuoren ostoskeskuksessa ja Kauniaisissa. Kaaren pisteen toiminnasta vastaavat Elisa Jones ja Lassi Salohalla . Omistaja Tapio Rinnekään ei ole vielä vetäytynyt eläkkeelle, vaan hoitaa Munkkivuoren toimipistettä. Tanotorvi onnittelee niin omistajia kuin yrityksen työntekijöitä menestyksestä. Myymälävastaava Lassi Salohalla ja myyjä Lilja Kronqvist toivottavat kaikki asiakkaat tervetulleiksi. Ja älkää unohtako teettää niistä puhelimen kuvista paperisia, Lassi muistuttaa. Valokuvaliike Kuvatapio on valittu Länsi-Helsingin vuoden 2019 yritykseksi.
9 11.3.2020 Helsingin Suunnistajat järjestää torstaina 19.3.2020 Malminkartanossa kaikille avoimen kaupunkisuunnistustapahtuman. Sen keskuspaikka on Malminkartanon ala-asteen koulun piha-alue osoitteessa Puustellintie 6. NYT JÄRJESTETTÄVÄ tapahtuma on jo kolmas Kaarelan alueella. Kaksi aiempaa suunnistettiin Kannelmäessä. Molemmissa sääolot olivat hyvin talviset. Tällä kertaa on toivoa, että saisimme suunnistaa keväisemmissä olosuhteissa. Tapahtumassa on kolme erilaista rataa A, B ja C. Niistä C-rata sopii mainiosti vasta-alkajille. Sen pituus on 2.5 km, joten siitä selviää kävellenkin alle tunnissa. Karttamaksu on 10 euroa (alle 18-vuotiailta 5 euroa). Voit myös parilla eurolla lainata sähköisen leimasimen, jolla sinulle otetaan aika. Ilman ajanottoakin voit mainiosti suunnistaa. Suunnistamaan pääsee klo 18 19 välisenä aikana. Taskulamppu helpottaa kartanlukua iltahämärässä, jolloin ei tarvitse olla pelkkien katuvalojen varassa. Opastusta saat toimitsijoilta lähdössä ja maalissa. Kuvassa on esimerkki siitä, miten voit suunnistaa C-radan ykkösrastille. Tule kokeilemaan kaupunkisuunnistusta ja nauti reippaasta ulkoilmaliikunnasta. Voit mainiosti kävellä koko matkan, jolloin pysyt varmasti kartalla eli tiedät koko ajan, missä olet. Kaupunkisuunnistuksessa onkin tärkeintä edetä sujuvasti rastilta toiselle. Silloin rastit tulevat mukavasti vastaan ja koet sitä löytämisen riemua, jonka vain suunnistus voi tarjota. Lisää tietoa tapahtumasta osoitteessa http://helsinginsuunnistajat. fi/sprintticup2020malminkartano Kari Sane Helsingin Suunnistajat Kaupunkisuunnistamaan Malminkartanoon Näin pääset C-radan ykkösrastille. Helpoin reitti on tummansininen A, joka aluksi kulkee kävelytietä myöten, ohittaa kääntöympyrän ja jatkaa talon päädyn sivuitse rastille. Vihreä B-reitti on lyhyempi. Se kulkee ensin polkua myöten, kääntyy sitten vasemmalle ja etenee pysäköintialueen portaiden kautta kohti rastia. Polun ja portaiden takia se ei ole välttämättä nopeampi. Huomaa vihreä pensasaita ja oliivinvihreä yksityispiha. Ne ovat suunnistajilta kiellettyjä alueita. Historia, tulkinnat ja mielikuvat AJANKOHTAINEN virallinen historia on voittajan sanelema tulkinta. Vasta myöhempi objektiivisuutta tavoitteleva historian kirjoitus etsii tapahtumien monimutkaisista kiemuroista todellisia vaikuttimia ja ratkaisujen syitä. Lähihistoriaa tarkastellaan viime sotien jälkeisten suurten ikäluokkien ja heidän lastensa ja lastenlastensa sukupolvien muistinvaraisten mielikuvien pohjalta. Näiden sukupolvien edustajien mielikuva maamme poliittisesta lähihistoriasta jakautuu Kekkosen valtakauteen ja sen jälkeiseen parlamentaarisen demokratian kauteen. Tällainen kuva on kuitenkin vääristynyt. Se ei kerro koko totuutta aikakaudesta. Erityisesti Urho Kaleva Kekkosen vaikuttimia ja poliittista toimintaa tutkinut historiantutkija Juhani Suomi viimeisimmässä Kekkoskirjassaan Kolmasti kuopattu. Urho Kekkosen poliittiset taisteluvuodet 1944-1956 (Vastapaino 2020) on korjannut kuvaa Kekkosesta lähes yksivaltiaana poliittisena johtajana. Suomi muistuttaa, että aikalaiset ja Kekkosen vastustajat katsoivat Kekkosen poliittisen uran loppuvan ja muuttuvan poliittiseksi ruumiiksi kolmasti. Tätä kuvastaa kirjan nimi kolmasti kuopattu. Jopa Kekkosen omassa puolueessakin, silloisessa maalaisliitossa, oli voimakkaita oikeistohenkisiä vastustajia. Kekkonen joutui syrjään yritettyään oikeusministerinä v.1938 lapualaishenkisen Isänmaallisen kansanliike (IKL) puolueen lakkauttamista. Talvija jatkosodan aikaisiin hallituksiin hänellä ei enää ollut asiaa. Stalingradin taistelujen jälkeen hän aavisteli natsi-Saksan häviävän sodan, joka samalla merkitsi myös Suomelle tappiota. Hän liittyi rauhanoppositioon vaatien Suomea irrottautumaan sodasta. Mikä tapahtuikin, mutta vasta syksyllä 1944. Välirauhan jälkeen tuli välttämättömäksi uuden hallituksen muodostaminen, jonka keskeisin tehtävä oli Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden parantaminen. Rytin jälkeen presidentiksi nimitetty Mannerheim vetäytyi syrjään hallituksen ohjailusta. Hallitusvastuu ja välirauhan ehtojen toimeenpano jäi sotien aikana samoin syrjässä olleen J.K.Paasikiven vastuulle. Paasikiven vaatimuksesta vastahakoinen maalaisliiton johto suostui Kekkosen nimittämiseen hallitukseen oikeusministeriksi. UKK:n vaikeaksi ja epäkiitollisimmaksi tehtäväksi muodostui välirauhansopimuksen ehtojen toimeenpano (13. artikla) ns. sotasyyllisten oikeudenkäynnissä. Se lisäsi kekkosvihaa hänen aiempien vastustajiensa keskuudessa. Yhdessä Paasikiven kanssa Kekkonen piti välttämättömänä, että uuteen hallitukseen tulee myös kommunistien edustaja. Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa SKDL sai huomattavan vaalivoiton, joka johti uuden kolmen suurimman eduskuntapuolueen yhteishallitukseen. SDP, maalaisliitto ja SKDL saivat kukin neljä ministeriä ja lisäksi Paasikiven vaatimuksesta Mauno Pekkala ja Reinhold Svento. Kekkonen jatkoi Paasikiven toivomuksesta oikeusministerinä. Ajankohdalle kuvaavaa oli, että sekä SDP:ssä että maalaisliitossa oli hallitusratkaisuun tyytymättömiä vastustajia. Mannerheimin lopulta erottua presidentintehtävistä, hänen tilalleen presidenttikauden loppuajaksi valittiin eduskunnan äänestyksessä ylivoimaisella ääntenenemmistöllä (159) Paasikivi, joka oli asiallisesti hoitanut jo siihenkin saakka sekä pääministerin että presidentin tehtäviä Mannerheimin sairastellessa. Pääministeriksi tuli Mauno Pekkala (SKDL). Kekkonen jäi syrjään hallituksesta, vaikka Paasikivi oli toivonut hänestä seuraajaansa pääministerinä. Kekkosen vanhoille vastustajille Kekkosen syrjäytyminen oli jälleen mannaa. Kekkosen poliittisen syrjäytymisen nähtiin tapahtuvan Suomen pankin johtokuntaan siirtymisen yhteydessä. Uusi tilaisuus Kekkoselle tuli vuonna 1948 helmikuussa, kun Stalin kirjeessään Paasikivelle ehdotti neuvotteluja Suomen ja Neuvostoliiton kesken ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Saksan mahdollisen hyökkäyksen varalta. Paasikivi kutsui eduskunnan puhemiehen tehtävää hoitaneen kansanedustaja Kekkosen puheilleen ja pyysi tätä myöhemmin laatimaan luonnoksen vastauskirjeeksi Stalinille. Paasikiven määräyksestä pääministeri Mauno Pekkalan johtamaan neuvotteluvaltuuskuntaan nimitettiin myös Kekkonen vastoin maalaisliiton johdon tahtoa. Näin Kekkosesta tuli varsinaisesti presidentin silmä ja korva. Paasikivi vielä erikseen pyysi Kekkosta ja J.O. Söderhjelmiä ”nuoria miehiä olemaan valveille”. Hän ei täysin luottanut Pekkalan ja valtuuskunnan varapuheenjohtajaan, ulkoministeri Enckellin kykyihin pitää pintansa neuvotteluissa. Kekkosen asemat vahvistuivat. Vuoden 1948 vaalien jälkeen hän nousikin pääministeriksi. Vuoden 1950 varsinaisissa presidentinvaaleissa hän oli jo maalaisliiton presidenttiehdokkaana ja jatkoi pääministerinä sen jälkeen vielä neljässä hallituksessa. Kekkosen kaatamiseen pyrittiin seuraavissa presidentinvaaleissa 1956, mutta hän saikin niukan kahden äänen enemmistön (151). Vuoden 1962 vaaleissa koko oikeisto ryhmittyi Kekkosen kaatamiseksi Hongan vaaliliittoon. Se yritys tyrehtyi Neuvostoliiton noottiin, jossa ehdotettiin neuvotteluja kansainvälisen tilanteen kärjistyttyä Berliinin kriisin vuoksi. Kekkosta tarvittiin taas pelastamaan Suomen puolueettomuus. Vuonna 1973 eduskunta sääti poikkeuslain, jolla hänen toimikauttaan jatkettiin ilman vaaleja vuosiksi 1974-1978. Kekkosen aseman sekä idässä että lännessä kruunasi vuonna pidetty ETYK ja EEC-vapaakauppasopimus. Nämä vaiheet menevät jo ohi Juhani Suomen kirjan aikaperspektiivin. Mutta kirja luo hyvän pohjan UKK:n monimutkaisen ja vaikeankin kuningastien valtakunnan johtoon – ymmärtämiselle. ”Kekkos-kuva ei valmis”, Matti Ahdetta siteeraten, toteaa keskustan pitkäaikainen kansanedustaja, puoluesihteeri, puolustusministeri ja UKK-seuran puheenjohtaja Seppo Kääriäinen kirjassaan Aidan toiselta puolen. (Teos, 2019) Se sisältää muistelmia ja arviointeja vuosilta 1970 – 2019. Tietyssä mielessä se on ikään kuin jatkoa Juhani Suomen kirjaan UKK:n presidenttikauden osalta ja sen jälkeiseen aikaan. Kekkos-kuvaa ovat täydentäneet myös Matti Ahde, entinen TUL:n puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja, ministeri ja UKKseuran varapuheenjohtaja. Kekkonen toimi aktiivisesti Suomen urheilujärjestöjen yhteistoiminnan edistämiseksi. Hän vaikutti myös kirkon henkilövalintoihin, kulttuurija taidepiireihin ja hänellä oli luonnollisesti läheiset suhteet talousja liike-elämän johtajiin erityisesti idän kaupan edistämisessä. Tilanteen muutosta ja Kekkosen ylivertaisuutta osoitti, kun SDP ennätti ensimmäisenä jo 1975 pyytää Kekkosta presidenttiehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin. Tämän pohjalle syntyi kuuden puolueen muodostama Kekkosen vaaliliitto. Keskustapuolueessa alkoi sisäinen kamppailu kenestä tulee Kekkosen seuraaja seuraaviin presidentinvaaleihin. Vastakkain olivat Virolainen ja Karjalainen sekä heidän takanaan Kekkosen ulkoministeriksi nimittämä Paavo Väyrynen. SDP oli jo varmistamassa Mauno Koivistolle vahvaa ennakkosuosikin paikkaa pääministerinä. Näin kävikin. Kekkosen sairastuttua ja erottua virastaan, Koivisto jatkoi vt. presidenttinä ja tuli valituksi seuraavissa vaaleissa ylivoimaisesti Paasikiven-Kekkosen linjaksi sanotun ulkopolitiikan jatkajana. Koivisto käytti presidentin laajoja valtaoikeuksia kuten Kekkonenkin, mutta hänen aikanaan niitä alettiin tuntuvasti supistaa uudessa perustuslaissa varsinkin sisäpolitiikan osalta. Sisäja hallituspolitiikka jatkui punamultahengessä. Uusi tilanne muodostui, kun Väyrynen, kokoomuksen Ilkka Suominen ja RKP:n Christoffer Taxel yhdessä teollisuuden muutaman nokkamiehen kanssa neuvottelivat mahdollisen porvarillisen enemmistön vaalivoiton pohjalta muodostettavasti porvarihallituksesta Paavo Väyrysen johdolla. Vaaleissa porvarienemmistö muodostuikin. Tieto tästä ns. kassakaappisopimuksesta oli kantautunut Koivistolle, joka vihelsi pelin poikki nimittäen Suomen pankista johtaja Harri Holkerin uuden sinipunahallituksen muodostajaksi ja näin kokoomus pelattiin ulos kassakaappisopimuksen toteuttamisesta. Keskusta jätettiin oppositioon ja Väyrynen suunnitelmineen sivuun. Seppo Kääriäinen toteaa, että vuoden hallitusratkaisulla oli pitkäaikainen vaikutus maamme sisäpolitiikkaan. Siitä alkoi mm. kokoomuksen vähittäinen nousu Suomen vaikutusvaltaisimmaksi puolueeksi seuraavien 32 vuoden aikana vuosina 1987-2019. ”Kokoomus oli tänä aikana hallituksessa 28 vuotta. SDP 20 vuotta ja keskusta 16 vuotta”. Keskustalla on tänä aikana ollut 16 vuotta pääministerin posti, mutta valtiovarainministerin salkkua ei päivääkään. Kokoomuksella on ollut pääministeri 8 vuotta ja valtiovarainministeri 20 vuotta sekä ulkoministerikin 4 vuotta. Demari presidenttinä: Koivisto 12 vuotta, Ahtisaari 6 vuotta ja Halonen 12, yhteensä 30. Kekkonen oli 26 vuotta. Kokoomuksen Sauli Niinistö jatkaa nyt toista ja viimeistä kauttaan. Kuka on seuraava presidentti? Suomen kansa ratkaiskoon kansanvaltaisesti! Oiva Björkbacka KAAREN SESONKIPUOTI TÄYTTÄÄ 1 VUOTTA 1.4.2020! kaikista ruokatuotteista puodilta Tarjous voimassa vain tällä kupongilla 30.4. asti. 10 % 1 € pieni kahvi kahvilasta Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Pohjois-Haagassa ammattitaidolla palveleva perinteikäs kultasepänliike josta saat: • Kultaja kellosepäntyöt • Tilaustyöt • Kaiverrukset • Helmien punoukset • Korvien reijitykset Aino ackténtie 8, 00400 Helsinki | P. 09 588 5595 Avoinna ark. 9-17, la 9-14 | www.kultakaraatti.fi
10 11.3.2020 MESSUJA KANNELMÄEN KIRKOSSA • Iltaehtoollinen ke 18.3. ja 25.3. klo 19. Kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. • Aamuehtoollinen ke 25.3. klo 9.15 ja sen jälkeen aamiainen hintaan 1,50 €. • Luottamuksen messu ke 1.4. klo 19. Hiljaista mietiskelyä ja rukouslauluja. • Palmusunnuntain messu 5.4. klo 10. Hiljainen viikko alkaa. Muistelemme Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita. MALMINKARTANON KAPPELISSA • Messu ja iltatee su 15.3. ja 29.3. klo 18. • Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 21.3. klo 9.30–15.30. Tule rauhoittumaan hälinän keskeltä. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä konsta.korhonen@evl.fi • 19.4. alkaen messu sunnuntaisin klo 11. MUSIIKKIA KIRKOSSA Lauletaan yhdessä to 12.3. ja 26.3. klo 10.15. Avoin yhteislaulutilaisuus. Immi Hellénin runoja kuullaan ja lauletaan 26.3. Runoja tulkitsevat Kari Kanto, Ritva Kärki ja Tuula Suonio. Yhdessä lauletaan kauniita, tuttuja lauluja Immi Hellénin laajasta runotuotannosta. Ole tervehditty täällä, oi Maria Marianpäivän musiikkia su 22.3. klo 18 Sanna Vuolteenaho, laulu ja Eero Palviainen, luuttu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Stabat Mater su 5.4. klo 18. Suomalainen Kamarikuoro, joht. Eric-Olof Söderström. Stabat Mater -teoksia (J. Rheinberger, F. Schubert, J. Mäntyjärvi) sekä C. Gesualdon ja Mäntyjärven muuta musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. JENNYN MUMMOLA Toimintakeskus Jennyssä. Beckerintie 9, la 14.3. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua, lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. PÄÄSIÄISMYYJÄISET Klanulla, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs, la 4.4. klo 11–13. Mukana mm. Lähetyspiiri ja Työtupa. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Buffetissa suolaista ja makeaa. Tervetuloa! ALAKOULUIKÄISTEN KESÄOHJELMAA • Puuhakurssit 7–12-vuotiaille 1.–5.6. klo 10–14 ja 8.–12.6. klo 10–14. Kurssit ovat samansisältöisiä. Hinta 35 €, sisältää lounaan. Toimintakeskus Jennyssä. • Retki Fazerin suklaatehtaalle to 4.6. klo 14.15–16.45. Huom! Alaikäraja 10 vuotta. Hinta 12 € alle 18-vuotiailta ja 15 € yli 18-vuotiailta. • Ilmoittautuminen puuhakursseille ja Fazerin-retkelle alkaa 1.4. klo 9 nettisivuillamme helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki. Ilmoittautua voi 15.5. asti. Kirkko ja seurakuntakeskus on suljettu 14.4. alkaen ilmastointiremontin vuoksi. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Vandaalaiset Roomaa hajottamassa Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a VANDAALIT , johtajansa Geiserikin kanssa valloittivat Rooman vuonna 455. Päinvastoin kuin luullaan, vandaalit käyttäytyivät varsin siivosti. He tekivät paavi Leo I:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan paikkoja ei rikottaisi, eikä oltaisi väkivaltaisia, otettaisiin vaan saaliina mitä löydetään ja jaksetaan kantaa. Ostiaan, Rooman satamaan kerättiin ryöstötavaraa sen mukaan kuin saatiin kerättyä. Valitettavasti visigootit olivat jo hajottaneet paikat ja vieneet parhaat päältä jokunen vuosikymmen aikaisemmin, joten saalis ei ollut enää kovin kummoista. Parhaammaksi saaliiksi ja ainoaksi varsinaisesti vandaaliseksi teoksi jäi pakanatemppelin katon purku, katto oli tehty kullatuista pronssilevyistä. Katto kierrätettiin sitten Karthagosssa koruiksi ja aseiksi. Rooman ryöstöä ennen vandaalit olivat ylittäneet Reinin vuonna 406 ja siirtyneet sieltä etelään. Espanjan eteläisimmän maakunnan nimeksi on saattanut tuolloin tulla tulokkaiden nimen perusteella Vandalusia, jonka arabit ovat myöhemmin muuttaneet muotoon AlAndalus. Vandaalien silloinen valtakunta levisi nopeaan Afrikan pohjoisrannikkoa pitkin aina nykyisessä Tunisiassa sijaitsevaan Karthagoon saakka, josta ryöstöretki Roomaan tehtiin. Liittymä suomalaisiin Voisi ajatella, että Rooman ryöstö ei liity suomalaisiin mitenkään. Mutta, Ruotsin kuninkaan titteli kuului aina vuoteen 1973 siten, että todettuaan ensin itsensä Ruotsin kuninkaaksi, peräkaneettina oli ”..ja Vendien kuningas”. Latinaksi sama ”..Rex Vandalorum”. Ihan varmaa ei ole, mitä tuolla on tarkoitettu, kun maininta on ollut kuninkaanvakuutuksessa satoja vuosia. Yksi vaihtoehto on, että kyse on toiveajattelusta, että vendit olisivat olleet baltteja, Liivin, Latvian ja Liettuan alueelta ja puolalaisia, ja kuningas olisi halunnut olla näiden hallitsija. Toinen vaihtoehto on, että Suomen etelärannikolla on asunut sen verran vendejä, että on voitu katsoa asialliseksi käyttää nimitystä heidän takiaan. Kaksi haaraa Vendien/vandaalien liikehdintä on osa suuria kansainvaelluksia. Muuttohaluihin on saattanut olla vaikutusta muuttuneella ilmastollakin. Roomalainen lämpökausi oli päättynyt ja keskiajan lämpökausi ei ollut vielä alkanut. Jos ilmasto oli viilentynyt, on tietysti ollut luontevaa suunnata etelään. Varsinkin talvisin Vandalusia ja Pohjois-Afrikan rannikko on ilmastoltaan miellyttävä. Lisäksi on mahdollista, että osa vendeistä onkin ottanut kurssin pohjoiseen. On selvää, että Varsinais-Suomessa on vahvaa balttivaikutusta, senhän kuulee jo turun murteesta. Erityisen hanakkaa muuttoliike on saattanut olla Vantaan joen suuntaan. Tuolloin, samaten kuin monta sataa vuotta sen jälkeenkin, Vantaa on ollut aivan mahtava lohijoki. Vedenpinta on ollut reilut viisi metriä nykyistä korkeammalla, joten veneillä on päästy aika lailla Malminkartanon pelloille saakka. Vantaan lasku-uomahan on ollut tuolloin läntisempi. Paikannimillä, joita on erityisen paljon Suomessa tutkittu, on suuri pysyvyys. Paikannimet eivät hevin vaihdu. Turun saariston nimet noudattavat hyvin 1000 vuotta vanhaa rantalinjaa. Lahdeksi nimitetään paikkaa, joka on ollut peltoa jo useita satoja vuosia. Pidän mahdollisena että Vantaa on saanut nimensä vendeistä. Myöhemmin Suomen etelärannikko tyhjeni asukkaista, kun ohikulkijoilla oli tapana kerätä orjia mukaansa myyntitarkoituksessa. Oli viisasta muuttaa hiukan sisämaahan päin. Rannikko jäi ulkoniityiksi, jonne olojen rauhoituttua, n. 500 vuotta myöhemmin oli ruotsalaismuuttajien helppo sijoittua. Vendien muuttoliike on jatkunut mahdollisesti Vanajavedelle saakka, ja hyvällä mielikuvituksella voi tämänkin nimen ajatella pohjautuvan vendeihin/vandaaleihin. Kuten jo aikaisemmin olen todennut, on harmillista, että esihistorian tutkimus on Suomessa aivan olematonta. Pelätäänkö että suomalaisten upea menneisyys paljastuisi? Esko Karinen Lähteenä mm. Koski-Rissanen-Tahvanainen: Hävityksen historiaa, Atena 2007. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! Kaarela-Seura ry:n sääntöjen määräämä KEVÄTKOKOUS torstaina 26.3. klo 18 Kannelmäen Kahvila, ostoskeskus, Kanneltien ja Kantelettarentien kulma. Tervetuloa!
11 11.3.2020 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Parturi-Kampaamo Seneffiina Varaa aika ja tule laittamaan hiuksesi kevätkuntoon ! Avoinna sopimuksen mukaan. Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 040 594 2620 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Bök i Kårböle NATURLIGTVIS VAR DET en gammal skogsväg som ledde över vår backe och fortsatte framför fasters hus och därifrån in i Malmgårdsskogen. Minns ännu skogsvårdaren på Malmgård vid namn Koho som gick samma väg för att stämpla träden som skulle fällas i skogen. Vägen har kanske funnits där i hundratals år. Otaliga var gångerna då jag skidade längs vägen in i skogen efter skoldagen på 1960-talet för att åtminstone en gång hinna skida den upplysta femkilometersbanan. Jag skidade alltid förbi fasters hus och vinkade om någon syntes till. Huset byggdes för hennes familj på hennes del av Storkens hemman i Kårböle. Platsen var välvald, skyddad av berget och skogen på den norra sidan och i öst låg den stora Malmgårdsskogen där Kungsekens höghus nu tornar upp. Min faster och hennes man brukade plocka ämbarvis med blåbär i skogen alldeles i närheten av huset. Huset hade två bostadsvåningar med en vacker mönsterrappning på utsidan. Vardagsrummet låg mot väst med erkerfönster som fick rummet att bada i solsken på eftermiddagen och kvällen. Mot söderfönstret var matsalsmöblemanget i bondrokoko placerat. Ingången låg mitt i huset och omgavs av vildvin. Det var en upplevelse att ringa på dörrklockan omgiven av grönskan och det milda ljuset. Ovanför ingången låg balkongen. Från den rymliga tamburen ledde trappan upp till övre våningen. Trappan gjorde en sväng och då kom man upp till aulan och de tre barnens rum. Faster hade sin mangel i aulan. Hon brukade sitta framför mangeln och styra lakan och borddukar i rätt läge in mellan mangelns rullande hjul. På balkongen vädrade hon kläder, filtar och sängkläder. Från tamburen högerut, i sydost låg köket med två fönsteröppningar för morgonsolens strålar och med utsikt mot infarten. Faster tyckte om sitt runda bord som gav plats för många personer. Faster skötte ibland om barnens yngre kusin, en snäll pojke som alltid tackade för maten, bockade och smällde ihop hälarna. Han gjorde ett oförglömligt intryck, så söt som han dessutom var. På köksväggen tickade den moderna Junghansklockan utrustad med en äggklocka under själva urtavlan. Efter måltiden diskade faster omedelbart kärlen och sopade golvet. Bakom köket i nordost låg sovrummet. Kort väg till morgonkaffet. Strax invid dörren hade faster sitt spegelbord, likaså i bondrokoko, såsom även den breda dubbelsängen. Framför den böjbara tredelade spegeln kammade faster sitt långa hår. Hon förvarade sina borstar och kammar och sin puderdosa på spegelbordet. Hon stack först några spännen i sitt fuktiga hår mitt på huvudet för att få vackra vågor i håret. Till slut rullade hon håret till en knut i nacken som hölls fast av hårnålarna. Hon var alltid lika prydlig, använde förkläde när hon bakade och tillredde mat i köket. Gården var jämn och fin, gräset klippt mellan björkstammarna som växte upp ur runt formade sluttande kanter. Björkar som låg på lämpligt asvstånd från varandra fungerade som målstolpar. Kanske de bidrog till att sonen i huset avancerade till målvakt i Finlands landslag i fotboll. Gångarna från sandvägen och bakgården var belagda med cementplattor. Det vita sommarmöblemanget stod på cementplattorna vid ingången. På bakgården fanns den mörkbruna fina stockbastun. De höga blommande ljusröda stockrosorna gjorde sig väl mot den mörka bastuväggen. Längs inkörsvägen prunkade floxen som var fasters stolthet och som hon vårdade ömt. Astrid Nurmivaara Min fasters hus (1957-2017) Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Nyt erä kehystettyjä julisteita -50% Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi | kehys@aforte.fi Avoinna Ke-Pe 10-17, La 10-14 Metsien ja vuorten villieläimiä Eila Karhun maalauksia 3. – 21. 3. 2020 Kannelmäen kirjaston lehtisali Klaneettitie 5, Helsinki avoinna ma-to klo 8-20, pe 8-18, la 10-16 Avattu kauneushoitola Maununnevantie 2, 00430 Helsinki jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi 0413181716 Kauneutta ja hyvinvointia Kasvo-, käsija jalkahoidot Meikit Hierontaa • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA Tässä tulee hyvä lehti!
12 11.3.2020 KAUPPAKESKUSKAARI.FI Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki YLI 80 LIIKETTÄ INSPIROIVIA IDEOITA Kurvaa Kaaren kautta kaunistamaan kotia ja päivittämään vaatekaappia. Täältä ihan naapurista löydät kaikkea raikkaimmista kattausuutuuksista kauden kauneimpiin asukokonaisuuksiin näppärästi yhdellä reissulla. Viivähdä ihmeessä hetki myös ravintolamaailmassamme Kaaren Kulmassa – maailman maut odottavat herkuttelijaa. Nähdään pian Kaaressa!