No 3 16.3.2022 • 58. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Kannelmäen kyläjuhlien logokilpailun voittaja valittiin Nopea, edullinen, helppo, vaivaton. Ilmaiset kuljetukset PK-seudulla! Tilaa heti -soita 050 4848 222 tai tilaa netistä Pesemme mm matot, takit, peitot, päiväpeitteet, pyyhkeet, lakanat, kilopyykki, miesten puvut, nyt myös emulsiopesut. Myyrmanni Myyrmanni Iskoskuja 3, Vantaa 01600 | P. 050 551 7500 www.PESUMESTA.FI ja www.PESULAT.com www.facebook.com/pesumesta.fi Ark. 10-18, la 10-14 Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Olemme mukana SYÖ! -viikoilla 11.-24.3.2022 Katso tarjoukset kotisivuiltamme! Heikki Majava 80 vuotta Haagan hierontaklinikka on nyt Tutustumistarjous uusille asiakkaille 60 min klassinentai urheiluhieronta 50,(norm. 59,-) www.sensa.fi 045 221 1588 Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Malminkartanon jalkaterapeutti Vilja palvelee sinua osoitteessa Luutnantinpolku 11 • Perus jalkojenhoito 60€ ( lakkaus +9€, lakka mukaan ) • Vaativampi jalkojenhoito 70€ • Varpaankynsien hoito 50€ • Alaraajahieronta 60min/50€ • Alaraaja-analyysi 80€ • Diabeetikon jalkojenhoito tuntotutkimuksella 80€ Esteetön kulku, katutasossa. Valviran hyväksymä Puh 0443191191 Tervetuloa! Jalkaterapeutti Vilja Mansukoski Onko nyt oikea aika myydä perintökullat ja -hopeat?
2 16.3.2022 Hok Prisma Kaari Ruokakeidas, PVL Avoinna: ma–su 24 h PRISMA KAARI Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki. Puh. 010 76 68000 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) Hinnat voimassa 16.-20.3. 24 24 90 90 kg Oma savustamo Savulohipala Aurajuusto tai Sweet Chili 44 00 00 yht. 22 22 90 90 kg Kaffepuoti Kahvi+Vaniljaviineri Juustopuoti Kaltbach Le Gruyére Erityislaatuisen herkullinen Prisma Kaari. BONUS TUPLANA 28.2.-20.3. Prisma Kaaressa 39 39 90 90 kg Oma savustamo Naudan Pastrami 33 99 99 Mehustamo Mehustamo Mehustamo Tuorepuristettu appelsiinimehu 950 ml (4,20/l) Hinta sis. pantti 0,20 € Juu Juusstopuot topuotii 99 90 90 Papa Giovanni Pizzakit Sisältää valmiiksi kohotetun pizzapohjan, tomaattikastiketta ja mozzarellaa. Leivo täydellinen Napolipizza kotona!
16.3.2022 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 13.4.2022 Aineisto toimitukseen 1.4. mennessä. UKRAINAN SOTA on tullut kaikkien kotiin. Se on järkyttänyt, suututtanut ja saattanut ihmisiä pois tolaltaan. Monet ovat ahdistuneet niin, etteivät pysty koko kriisiä seuraamaan. Useilla on jopa itku herkässä. Toiset taas ovat nousseet omissa kodeissaan vastarintaan ja lähteneet sosiaaliseen mediaan sotimaan. Yksikään aiempi Suomen ulkopuolella käytävät sota ei ole herättänyt näin paljon tunteita. Ukrainaa kohtaa tunnetaan ymmärrettävästi sympatiaa, sen koetaan taistelevan meidän puolestamme pahaa Putinin Venäjää vastaan. Sosiaalisen median kautta tulvii erilaisia järkyttäviä uutisia ja kuvia, joiden katselu järisyttää nykyistä maailmankuvaamme. Venäjän hyökkäyksen katsotaan olevan äärimmäisen väärä ja vastenmielinen, ja aivan perustellusti. Sodat tulvivat ennen kotikatsomoihin television ja lehtien kautta. Informaatio oli jossain määrin valikoitua ja suodatettua. Nykyiselle informaatiolle ei ole pidäkkeitä, vaan se postataan sellaisenaan sosiaalisen median viestimiin. Niin Facebook, Twitter, Instagram kuin Telegram tulvivat erilaista informaatiota ja erilaisia keskusteluketjuja sodan tapahtumista ja sen kulusta. On hyvä, että tieto leviää nopeasti, jotta tapahtumiin voidaan reagoida heti. Ongelmaksi muodostuu informaation totuudenperäisyys. Venäjä on tunnetusti suoltanut omaa propagandaansa jo vuosia. Venäjältä tuleva informaatio suljetaan tänä päivänä pois automaattisesti, sitä ei noteerata, koska siihen ei voi luottaa. Ukrainalainen informaatio sen sijaan otetaan vastaan pidäkkeettä, vaikka silläkin on omat tarkoitusperänsä. Somessa oleva informaatiotulva on niin suurta, ettei tavallinen ihminen pysty tekemään sen totuudenpohjaisuudesta minkäänlaisia johtopäätöksiä. Pää yksinkertaisesti jumittuu, emme kykene loogiseen ajatteluun. Primitiiviset tunteet määräävät. Oikea ja väärä muuttuvat mustavalkoisiksi. Kyse on meistä tai heistä. Tämä taas aiheuttaa sen, että kuplaannumme. Syntyy rikkinäinen puhelin -efekti. Joku sanoo jotain ja asia lähtee kiertämään, vaikka sanoma ei välttämättä pidä paikkaansa. Virheellisen informaation pohjalta tehdään uusia viestiketjuja ja uusia johtopäätöksiä, vaikka totuus on jossain siellä rintamalla, todellisessa elämässä, ei somessa. Venäläisillä on omat kuplansa ja keskusteluketjut vastaavia. Informaatio ei vaihdu näiden kuplien välillä, koska niihin suhtaudutaan vihamielisesti. Ihmiset kokevat vahvasti, että heidän on toimittava jotenkin, mikä on aivan normaali reaktio tällaisessa karmaisevassa tragediassa. Keinot ovat kuitenkin vähäiset. En osaa arvioida, mikä somen lopullinen vaikutus on, mutta se kykenee ainakin luomaan taloudellista painetta Venäjän suuntaan. On sitten toinen kysymys, johtaako se toivottuun päämäärään, eli Venäjän kaatumiseen, sillä myös venäläisten rivit yksipuolistuvat. Negatiivisena vaikutuksena on todettava, että jokaisen kotiin taukoamatta tuleva informaatio aiheuttaa helposti vääriä kuvitelmia tilanteesta. Tunnemme itsekin olevamme sodassa, vaikka näin ei ole. Somessa syntyy vihamielistä sananvaihtoa, koska harmaita alueita, näkemysten välimuotoja, ei enää ole. On vain oma ja vieras näkemys. Se aiheuttaa turhia ristiriitoja ystävyyssuhteisiin, pahimmillan katkaisee ne. Sovintoon ei ole edellytyksiä, koska koetun vääryyden tunne on niin suuri ja tämä vääryys halutaan oikaista. Olen itse asunut aikanani niin Kiovassa kuin Moskovassa. Minulla on ystäviä kummassakin maassa. Mustavalkoisessa sotatilassa sosiaaliset kontaktit katkeavat, niin perheiden kuin sukulaisten kesken. Jokin yksittäinenkin tapahtuma saattaa johtaa siihen, että jokaisen on valittava puolensa ja sen jälkeen tällä tapahtumalla siunataan kaikki muutkin tapahtumat ja valinnat, vaikka ne eivät olisikaan toisiinsa sidottuja tai yhteydessä. Ketju johtaa sosiaalisten kontaktien korruptioon. Ensin riitaantuivat ukrainalaiset ja venäläiset, sitten suomalaiset ja venäläiset, sitten venäläiset keskenään ja nyt myös monet suomalaisetkin keskenään. Vaihtoehtoisia näkemyksiä ei yksinkertaisesti sallita. Se kuuluu primitiiviseen sodankäyntiin. Joukkojen rivit suoristetaan vaikka väkisin, ei väliä, ollaanko etuvai kotirintamalla. Tämän sodan vastenmielisyydestä ja vastarinnan oikeutuksesta huolimatta toivon, että myös rauhanponnisteluihin panostettaisiin. Pitkään jatkuva sotatila militarisoi myös meidän yhteiskuntaamme, vie nuoriltamme toivoa ja aiheuttaa psyykkisiä ongelmia. Ahdistus kasvaa ja tuo kansalaisyhteiskuntaan monia muita negatiivisia seurauksia. Se ei ole kenenkään etu. Toisen maailmansodan jälkeinen aikakausi on tullut nyt päätökseensä. Tulevasta emme tiedä. En usko kenenkään haluavan katsoa tulevaan pelko rinnassa. Sota on saatava loppumaan. Sotimalla se ei välttämättä onnistu. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Ensimmäinen some-sota Uutta Länsi-Helsinkiä verkkotilaisuus pidetään 30.3. klo 17 19.30. Tilaisuudessa Helsingin kaupungin työntekijät kertovat lyhyiden esitysten avulla Länsi-Helsingin tulevaisuuden suunnitelmista ja rakentamishankkeista. Tilaisuuden aiheita ovat asuminen, liikenne, puistot ja viheralueet. LÄNSI-HELSINKIIN kuuluvat kaupunginosat Keskuspuistosta länteen. Voit olla mukana koko illan tai valita ohjelmasta sinua kiinnostavat aiheet. Tilaisuudessa voit kommentoida ja esittää kysymyksiä chatin kautta illan aiheisiin liittyen. Kysymyksiin on vastaamassa iso joukko kaupunkiympäristön asiantuntijoita, jotka pyrkivät vastaamaan mahdollisimman moniin kysymyksiin. Tilaisuuden liittymislinkki päivitetään tälle sivulle pari päivää ennen tilaisuutta. OHJELMA Ohjelma päivittyy. Ajat ovat ohjeellisia, noin 5 minuutin tarkkuudella. 16.45 Voit liittyä tilaisuuteen 17.00 Illan ohjelma alkaa. Tervetuloa ja illan kulku 17.05 Läntinen bulevardikaupunki, kokonaiskatsaus ja suunnittelutilanne 17.25 Länsi-Helsingin uudistuvat sosiaalija terveyspalvelut 17.35 Läntisen alueen muita ajankohtaisia asemakaavahankkeita 17.45 Munkkivuoren Talinrannan suunnitteluperiaatteiden laatiminen alkaa 17.50 Vastauksia kysymyksiin TAUKO 18.15 Tervetuloa ja tiiviit ohjeet loppuiltaan Raide-Jokerin tilannekatsaus OmaStadi -osallistuvan budjetoinnin hankkeet Länsi-Helsingissä • Äänestyksessä toteutukseen edenneet OmaStadi -hankkeet Länsi-Helsingissä • Koululaisten kävelyreittitutkimuksen tulokset Konalan, Munkkivuoren ja Strömbergin kouluissa, OmaStadi -hanke Konalan liikenneturvallisuusselvitys tekeillä. 18.35 Malminkartano Malminkartanon suunnitteluperiaatteet Fiksu kaupunki -kokeilut Malminkartanossa 18.45 Ajankohtaista taloyhtiöille Tontin täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja kannusteet taloyhtiöille Kaupungin energianeuvonta taloyhtiöiden käytettävissä 18.55 Ajankohtaista Kuninkaantammen suunnittelussa ja rakentumisessa 19.00 Vastauksia kysymyksiin 19.25 Miten seuraat ja osallistut kaupunkympäristön asioihin 19.30 Ilta päättyy Tilaisuutta ennen Tilaisuuden sisältöön voi vaikuttaa esittämällä kysymyksiä ja aihetoiveita Kerrokantasi -palvelussa. Palveluun kirjoitetut viestit otetaan huomioon illan esityksien valmistelussa ja illan vastauksia kysymyksiin -osioissa. Kommentointi on auki 1.15.3. osoitteessa kerrokantasi.hel.fi . Voit myös katsoa ennen tilaisuutta selkeän videon, jossa kerrotaan mitä asioita kaupunkiympäristön suunnitteluun liittyy ja miten niihin voi vaikuttaa. Linkki videoon löytyy tapahtuman nettisivulta. Tilaisuuden jälkeen Tilaisudesta voi antaa palautetta palautelomakkeella. Linkki lomakkeeseen jaetaan tilaisuudessa ja tällä sivulla. Palautetta voi antaa tilaisuuden alkamisen jälkeen loppuviikon ajan. Tilaisuudesta jaetaan tallenne katsottavaksi https://www.uuttahelsinkia.fi/ fi sivulle. Tallenne tekstitetään saavutettavaksi. Se on katsottavissa kolmen kuukauden ajan tilaisuuden jälkeen. Chat vastauksineen jaetaan myös samalla sivulla pdf -muodossa reilu viikko tilaisuuden jälkeen. Siitä poistetaan nimet. Ohje osallistujalle Tilaisuus etenee ohjelman mukaan. Voit lähettää chattiin kysymyksiä illan aiheisiin liittyen. Tilaisuudessa käydään läpi sekä ennakkokysymyksiä että chattiin tulleita kysymyksiä aihepiireittäin. Osallistua voit halutessasi myös vain kuunnellen. Tilaisuuden alussa annetaan ohjeet kysymyksien kirjoittamiseen chattiin. Tilaisuudessa puhutaan suomea, mutta voit kirjoittaa kysymyksiä myös ruotsiksi tai englanniksi. Osallistuminen on helpointa käyttämällä tietokonetta. Mobiililaitteella kuten älypuhelimella chatin käyttö on hankalampaa. Tilaisuuden aikana saatetaan toteuttaa myös kevyitä verkkokyselyitä, joihin vastaamista helpottaa erillinen älypuhelin. Osallistuaksesi sinun ei tarvitse ladata laitteeseesi uusia sovelluksia, sillä tilaisuuteen osallistutaan verkkoselaimen välityksellä. Tarvitset myös vakaan verkkoyhteyden. Liity mukaan klikkaamalla liittymislinkkiä. Voit olla mukana koko illan tai osan iltaa. Tarkemmat ohjeet tilaisuuteen osallistumiseen löydät Näin osallistut Teams-verkkotilaisuuteen -ohjesivulta. HELSINGIN SUUNNISTAJAT järjestää keskiviikkona 23.3.2022 kaikille avoimen kaupunkisuunnistustapahtuman. Tällä kertaa suunnistetaan Kannelmäen pohjoisosassa Kanneltien ympäristössä. Lähtö ja maali ovat Kannelmäen liikuntapuistossa (Urkupillintie 5). Suunnistamaan pääsee klo 17.30 19 välisenä aikana. Kun varaat mukaasi taskulampun, niin kartanluku iltahämärässä helpottuu eikä tarvitse olla katuvalojen varassa. Valittavissa on kolme rataa A, B ja C. Vastaalkajille sopivin on C-rata. Sen pituus on noin 2.5 km, joten siitä selviää kävellenkin alle tunnissa. Karttamaksu on 10 euroa (alle 18-vuotiailta 5 euroa). Parilla eurolla voit halutessasi lainata sähköisen leimasimen, jolloin Sinulle otetaan myös aika. Tule kokeilemaan kaupunkisuunnistusta ja nauti reippaasta ulkoliikunnasta. Kun rauhallisesti etenet, niin pysyt hyvin kartalla eli tiedät koko ajan missä kuljet. Kaupunkisuunnistuksessa onkin tärkeintä edetä sujuvasti rastilta toiselle. Silloin rastit tulevat mukavasti vastaan ja koet sitä löytämisen riemua, jonka vain suunnistus voi tarjota. Lisää tietoa tapahtumasta osoitteessa https://sprintticup.iltarastit.fi/2022kannelmaki Kari Sane Helsingin suunnistajat Uutta Länsi-Helsinkiä -verkkotilaisuus Kaupunkisuunnistamaan Kannelmäkeen ”Mistä tulla rastille ja miten jatkaa seuraavalle” sitä suunnistaja joutuu pohtimaan tämänkin karttapalan alueella. Tunnistatko kartasta ainakin pikkulapsiperheille tutun paikan? www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/tilaisuudet/uutta-lansihelsinkia
4 16.3.2022 HALUATKO SAADA KANTASI KUULUVILLE LEHDESSÄ? Kirjoita napakka mielipidekirjoitus asiasta, joka koskettaa sekä itseäsi että muita lukijoitamme ja liittyy Luoteis-Helsinkiin. Jutun pituus m aksimissaan noin 2000 merkkiä. Lähetä mielipiteesi osoitteella: tanotorvi@eepinen.fi. Mielipidekirjoitus voi olla myös kuva varustettuna kuvatekstillä! ”KUINKA TULLA suuresta rock-tähdestä ja jokaisen äidin ihannevävystä kansainväliseksi hylkiöksi.” Olen ollut väärässä. Olen erehtynyt raskaasti ainakin kahdesti. Ensin erehdyin Donald Trumpin suhteen. Pidin häntä harmittomana pellenä, jonkinlaisena esiintymisestä nauttivana sketsihahmona. Capitol -kukkulan tapahtumat viimeistään paljastivat, ettei hän nyt niin kauhean hauska ollutkaan. Arvostelukyky petti täysin. Sisällissotaako tällä haettiin? Erehdyin vähintään yhtä raskaasti Vladimir Putinin suhteen. Pidin häntä oikeasti jonkinlaisena länsimaiden pelastajana pakolaisvyöryä vastaan. Nyt hän on kuitenkin tehnyt jotakin aivan muuta. Eniten pahaa hän on tehnyt kuitenkin omilleen, venäläisille. Samaa tapahtui Saksassa aikoinaan. Saksalaiset saavat vieläkin kärsiä menneistä hirmuteoista. Yksi tärähtänyt kansanjohtaja voi saada tosi paljon tuhoa aikaan. Mitä Putinille on tapahtunut? Hän ei enää vaikuta ulkonäöltään eikä ajatteluitaan entiseltä Putinilta. Psykiatri olisi varmaankin oikea henkilö vastaamaan kysymykseen. Ainahan on tiedetty, että hän on erittäin älykäs, mutta samalla tunnekylmä ihminen. Näitähän löytyy parisen prosenttia jokaisesta populaatiosta. Yleensä kanssaihmiset pistävät heidät kuriin. Putinin kaltaiset tuntevat olevansa oikeassa kaikessa, mitä he tekevät tai ajattelevat. Hävetä he eivät osaa. Nurkkaan ahdistettu psykopaatti hyökkää ja on valmis tuhoamaan kaikki, vaikka itsekin tietäisivät tuhoutuvansa. On luultavaa, että Putin haluaa tehdä itsestään historiassa muistettavan ihmisen. Perinteisesti he ovat olleet kaikki pahantekijöitä ainakin loppuvaiheessa. Hyvää tekemällä on huomattavasti vaikeampaa nousta merkkihenkilöksi. Putinilla on käytettävissään ydinaseet. Niitä ei kuitenkaan ole mahdollista laukaista yksin, vaaditaan joku toinenkin kahju avuksi. Kirjoitan tätä neljäntenä päivänä Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen, joten en voi tietää lopputuloksesta mitään. Riittävän paljon pahaa on saatu aikaan jo nyt. Miksi tämä aihe minua kiinnostaa aivan erityisesti? Siksi, että olen 2vuotiaana itse istunut pommisuojassa talvella 1944. Taloamme Huopalahdentie 8:ssa pommitettiin tuolloin. Olen matkustanut Ruotsiin sotalapsena lappu kaulassa sen jälkeen. Olen elänyt historiallisesti mielenkiintoisia aikoja. Nyt näen televisiossa samanlaisia pakolaisia kuin silloinkin. Naisia ja lapsia. He eivät totisesti olleet mitään röyhkeitä geelitukkaisia nuoria miehiä vaatimuksineen. Saimme aivan väärän kuvan pakolaisuudesta jokunen vuosi sitten. Voin kuvitella presidentti Niinistön pettymyksen, kun hän totesi, että naamiot on riisuttu ja näkyviin ovat tulleet sodan kelmeät kasvot. Vaikka suurvaltapolitiikka on raakaa, luotetaan silti diplomatiaan ja tehtyihin sopimuksiin. Niinistö on hoitanut tehtävänsä esimerkillisesti. Hän tietää ja tajuaa mitä tarkoittaa, kun vastapuoleen ei enää voi luottaa. Herrasmies-sopimukset pätevät ainoastaan herrasmiesten kesken. Mutapainiin ei pidä ryhtyä sikojen kanssa koska ne tykkäävät siitä. Olemme aina uskoneet, että ei meitä mikään uhkaa, kun emme itse ala pullistella. Se on uskoakseni täysin totta. Maantieteelle emme mitään voi, tässä olemme. Asioilla on taipumus hoitua, kuten asiat ovat lopuksi aina hoituneet. Ihmiskunta on useimmiten uudistunut kriisien jälkeen. Ihmisen muisti on valitettavan lyhyt. Siksi kai näitä muistin virkistämisiä aika ajoin tarvitaan. Lopuksi hyviä neuvoja kriisiaikoja varten: Kaikki, mikä toimii sähköllä lakkaa toimimasta. Hankkikaa taskulamppuja, pattereita, patterikäyttöinen radio, näkkileipää, säilykkeitä, huopia lämpimiä vaatteita, hyviä jalkineita, kuukauden lääkkeet, vettä ainakin 20 litraa, miettikää itse lisää mitä sattuisitte kaipaamaan. Kirjoja, lehtiä, seurapelejä, kuten esimerkiksi Afrikan tähti. Paperille painetut kirjat ja lehdet ovat tärkeitä. Lista on peräisin jo vuodelta 1960, kun toimin varusmiesaikanani Lappeenrannassa Uudenmaan rakuunoiden lääkintämiehenä. Minulla ei ole aihetta epäillä listaa koska nälkä uusii ja tuntuu ihan samalta kuin nykyisinkin. Erityisesti painotan, että pataljoonamme komentaja, everstiluutnantti Yrjö A Keinonen oli Mannerheim-ristin ritari ja muutenkin kova sälli… Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Pettäjän tie Kulta käteiseksi? Kullan hinta on ollut viime aikoina voimakkaassa nousussa. Tällä hetkellä se on historiallisen korkealla tasolla. Unssista kultaa maksetaan markkinoilla yli 2000 dollaria, mikä on noin 60 euroa grammalta. Olisiko aika vaihtaa pölyttyneet perintökullat rahaksi? KULTAKAUPPA on aivan tavanomaista kaupankäyntiä, siihen ei liity mitään sen salamyhkäisempää tai jännittävämpää, sanoo Nettikullan toimitusjohtaja Marko Pitkänen . NettiKulta pitää toimipaikkaa ja ostopistettä keskustassa, Lapinlahdenkadulla. Yritys on toiminut 10 vuotta ja se on erikoistunut kullan ja hopean ostoon kuluttajilta. Aloitimme nettikaupalla, eli ostimme kultaa postitse, mutta monet asiakkaat haluavat tehdä kaupat kasvotusten. Meillä on myös kiertävä ostopiste, ostoauto, joka kiertää maakunnissa tekemässä kauppaa, Pitkänen kertoo. Turvallinen postitoimitus Jos et halua lähteä käymään keskustassa, niin helpointa on mennä NettiKullan nettisivuille ja tilata lomakkeella maksuton turvapaketti, joka sisältää kaiken tarvitsemasi myyntiä varten, eikä se sido asiakasta mitenkään. Turvapaketti toimitetaan asiakkaalle parissa päivässä, jonka jälkeen asiakas laittaa kultaesineet pakettiin ja antaa sen postitoimipaikan hoidettavaksi. NettiKulta maksaa lähetyksen puolestasi ja se on vakuutettu. Lähetyskuitin avulla asiakas voi seurata paketin kulkua. Kun paketti on saapunut NettiKultaan, sen sisältö arvioidaan ja kullasta maksetaan hintatakuun mukainen päivän ostohinta, joka Kannelmäen kyläjuhlien logokilpailu ratkesi vastaa kullan vaihtuvaa maailmanmarkkinahintaa. Asiakkaan hyväksyttyä NettiKullan ostotarjous siirretään raha asiakkaalle saman päivän aikana. Perheyrityksenä pidämme yrityksen kiinteät kulut minimissään, jotta voimme tarjota asiakkaillemme parhaan hinnan. Maksamme asiakkaalle aina vähintään saman hinnan kuin joku muu kullanostaja, joten asiakas voi vapaasti vertailla eri yritysten hintoja, Marko Pitkänen sanoo. Jos asiakas ei ole tyytyväinen arvioon, voi hän perua kaupan, jolloin tuotteet palautetaan asiakkaalle. Ennen hinta-arvion antamista jokaisen tuotteen kultatai hopeapitoisuus tarkistetaan leimoista ja ne punnitaan CE-merkityllä vaa’alla. Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää. Asiakkaille voi tulla yllätyksenä, että etelän lomamatkalla ostettu “kultasormus” osoittautuukin olevan messinkiä.. Kuvan sormukset ovat juuri tällaisia. Kannelmäessä järjestetään elokuussa 20.8. Kyläjuhlat Sitratorilla. Kylätyöryhmä haastoi tammikuussa alueemme asukkaat suunnittelemaan tapahtumalle logon. Aikaa oli helmikuun loppuun asti. Ehdotuksia tuli kahdeksan kappaletta, joista kolme valittiin lopulliseen äänestykseen. Voiton vei Julia Jokelan ehdotus. Toiseksi tuli Hanna-Maria Penttisen malli ja kolmannelle tilalle tuli Petri Taskisen logo. Onnea voittajalle! Kyläjuhlien logokilpailun voittajan Julia Jokelan näkemys. 1.
5 16.3.2022 NETTIKULTA TAKAA • Paras kullan ja hopean hinta. • Maksu kullasta 8 tunnin sisällä. • Turvapaketin tilausja lähetyskulut 0€. • Vakuutettu palautuslähetys. • 100% asiakastyytyväisyystakuu. Kannelmäen kyläjuhlien logokilpailu ratkesi Kaikki ei ole kultaa tai hopeaa, mikä kiiltää Kultaa on monenlaista, ja erilaisina sekoitteina. NettiKulta ostaa kullan lisäksi myös muita arvometalleja, kuten hopeaa, platinaa ja palladiumia. Meille tulee kaikenlaisia kultaja arvoesineitä: koruja, aterinsettejä, kolikoita, harkkoja, hammaskultaa. Kultaesineissä on yleensä leima, joka kertoo sen kultapitoisuuden, karaattimäärän. 8 karaattia on matalin kultapitoisuus ja 24 karaattia korkein. Jos korussa on esimerkiksi leima 585, tarkoittaa se 14 karaatin kultaa, eli kultapitoisuus on 58,5%. Leima ei ole oleellinen arviota tehdessä, sillä metalliseosten eri pitoisuudet arvioidaan ns. XRF-analysaattorilla, joka kertoo mitä materiaalia missäkin metallissa on. Arvio saadaan prosentteina. Tämän jälkeen tuote punnitaan, jolloin syntyy lopullinen hinta. Meille tulee paljon esineitä, joiden luullaan olevan kultaa, mutta sitten ne osoittautuvat aivan joksikin muuksi. Lomamatkalla ostettu paksu kultasormus saattaakin olla messinkiä tai kuparia. Jos asiakas ei ole tyytyväinen arvioomme, palautamme tuotteen. Arvo voi tulla yllätyksenä Hyvin usein asiakkailla on jokin tunneside esineeseen. Se saattaa liittyä ostotapahtumaan tai sukulaisuussuhteeseen. He arvioivat esineen arvoa sen iän, muodon tai designin mukaan. NettiKullassa arvo lasketaan vain painon ja arvometallin määrän perusteella. Koruja ei jälleenmyydä, vaan ne toimitetaan kultatukkureille sulatettavaksi ja eroteltavaksi, jonka jälkeen raaka-aineet uudelleenkäytetään. Jos korun tai esineen valmistaja ja suunnittelija on tunnettu, saattaa niillä olla muutakin jälleenmyyntiarvoa, Pitkänen kertoo. Koruissa on pääsääntöisesti jo ostettaessa niin suuret katteet, että hinnat eivät vastaa esineiden sisältämän jalometallimäärän todellista arvoa. Esimerkiksi sormusta arvioitaessa lasketaan vain raaka-aineiden todellinen arvo. Hyvin monelle tulee yllätyksenä, ettei korun teollisesti valmistetuilla timanteilla ole suurtakaan jälleenmyyntiarvoa, sillä niitä tuotetaan maailmalla tänä päivänä niin suuria määriä. Toisaalta asiakkaat eivät taas aina huomioi korun painoa. Joissain tapauksissa he aliarvioivat kullan määrän ja ovat sitten positiivisesti yllättyneitä, kun romukullaksi arvioimastaan vioittuneesta tuotteesta saakin useita satoja euroja, Pitkänen toteaa. Huijataanko minua? Pitkänen hymyilee sille, että monilla ihmisillä on arvometallikaupasta sellainen kuva, että siihen liittyisi jotain hämäräperäistä. Monia myyntitapahtuma jännittää. Kun ihmiset tulevat ensi kertaa tekemään kultakauppoja, he ovat hyvin varautuneita. Sitten kun käymme ostotapahtuman asiakkaan kanssa läpi, punnitsemme tuotteet CE-merkityllä vaa’alla, teemme teknisen testin ja annamme hinta-arvion ilman minkäänlaista tuputusta tai tinkaamista, huomaa asiakas tilanteen itse asiassa miellyttäväksi ja helpottavaksi, Pitkänen nauraa. Tämän jälkeen asiakas tulee meille mielellään uudestaan. Kuka myy, mitä myy NettiKullan asiakkaat ovat aivan tavallisia kuluttajia ja syyt myyntiin myös tavanomaisia. Asiakas on yleensä iäkkäämpi henkilö, joka haluaa luopua turhista kaapeissa lojuvista koruista ja esineistä. Jotkut taas tarvitsevat rahaa tai esimerkiksi kuolinpesä haluaa realisoida perintöesineensä. Joihinkin esineisiin liittyy sellaisia muistoja, joista halutaan päästä eroon. Tällaisia ovat mm. kihlaja vihkisormukset. Hyvin moni ihminen säästelee kaapeissaan mm. perintöhopeita, joita ei koskaan käytetä ja joille perilliset eivät anna arvoa. Tätä kannattaa miettiä käytännöllisyyden kautta. Jos esineelle ei ole käyttöä, siitä kannattaa luopua, Pitkänen sanoo. NettiKullassa ymmärretään myös se, että joillain esineillä saattaa olla henkilökohtaista tunnearvoa. On meillä ollut asiakkaita, jotka ovat tulleet katumapäälle. Tämä ei meitä haittaa, puramme halutessa kaupat ja asiakas saa tuotteensa myyntihintaan takaisin, jos sitä ei ole ehditty toimittaa eteenpäin. On myös tiettyjä vuodenaikoja, jolloin asiakkaat ovat liikkeellä ja ne liittyvät yleensä ajankohtiin, jolloin tarvitaan rahaa. Esim. kihlat tuppaavat purkautumaan syksyisin. Huijareita, onko heitä? Onko asiakkaissa hämärämiehiä? Tuleeko varastettua tavaraa? Onko asiakkaissa hämärämiehiä? Tuleeko varastettua tavaraa? Kultaa ostetaan kuten mitä tahansa muutakin tavaraa. Olemme palvelleet jo yli 20 000 asiakasta, joten ajan myötä on syntynyt kyky arvioida asiakkaita, Marko Pitkänen sanoo. Välillä joku yrittää tarjota tuotteita, joissa on kultaa vain nimeksi. Asiakkaille voi tulla yllätyksenä, että etelän lomamatkalla ostettu “kultasormus” osoittautuikin olevan messinkiä. Tarkistamme aina jokaisen tuotteen kultapitoisuuden leimoista ja tarvittaessa varmistamme arvioin XRF-analysaattorilla jotta asiakas saa varmasti oikean tiedon tuotteen arvosta. Milloin kannattaa myydä? Monet miettivät kullan myyntiajankohtaa. Entä jos hinta nousee tai laskee ensi kuussa? Saanko tästä vuoden päästä tuhat vai kaksi tuhatta? Jos puhumme vaikkapa 50 grammaa painavasta 14 karaatin kultaesineestä, jonka keskihinta olisi 1 400 euroa, niin arvonmuutos kuukauden sisällä voi olla muutamia kymppejä suuntaan tai toiseen. Myydä kannattaa aina, ei ole järkeä odotella. Hinta on aina hyvä. Markkinahinta tietysti muuttuu, mutta kullan arvo pysyy ja kehittyy hyvin tasaisesti. Siksi se on sijoittajalle vakaa kohde, Pitkänen toteaa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko NettiKulta Lapinlahdenkatu 19 A 00180 HELSINKI P. 044 9877 049 www.nettikulta.fi Metalliseosten eri pitoisuudet arvioidaan ns. XRF-analysaattorilla, joka kertoo mitä materiaalia missäkin metallissa on. Esine laitetaan analysaattoriin ja tarkka arvio saadaan prosentteina. Tässä tapauksessa sormus osoittautuu kupariseksi. Äänestyksen toinen sija tuli Anna-Maria Penttiselle. Petri Taskisen ehdotus sai kolmanneksi eniten ääniä. 2. 3. Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n KEVÄTMYYJÄISET! su 10.04.2017 klo 12:00 16:00 Purpuripolku 4:n kerhohuoneella • Kahvipuffet • Arpajaiset • Pääsiäisasetelmia • Tauluja • Hyönteishotelleja • Käsitöitä yms. Tervetuloa!
6 16.3.2022 Heikki Majava 80 vuotta Pitkän tien kulkija Tanotorven kolumnisti Heikki Majava täytti helmikuun lopussa pyöreitä. Useimmat lukijamme ovat tutustuneet Heikkiin hänen kolumniensa kautta. Ne ovat herättäneet niin riemua kuin närääkin. Kuka on tämä Heikki Majava? HEIKKI MAJAVA syntyi Jatkosodan aikana 28.2.1942 naistenklinikalla Helsingissä Erkki ja Brita (os. Spaak) Majavan toisena lapsena. Isä Erkki oli ollut jo ennen sotaa Suomi-Filmillä elokuvaajana ja tehnyt neljä pitkää elokuvaa, mm. Yli Rajan ja Ryhmyn ja Romppaisen Jees ja just. Jatkosodan aikana isä Erkki toimi Suomen tiedotuskeskuksen TKkuvaajana rintamalla. Isä haavoittui samana vuonna rintamalla lievästi ja joutui sairaalaan, jossa sairastui polioon, mikä johti hänen kuolemaansa vuonna 1943. Heikki ja hänen isosiskonsa lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin, eri perheisiin. Lapset pääsivät palaamaan kotiin vasta sodan jälkeen vuonna 1946. Paluu oli järkyttävä. Olimme kiintyneet ruotsalaisvanhempiimme. Äiti oli mennyt tänä aikana uusiin naimisiin, eikä uusi isä halunnut meitä. Muutimme asumaan isämme vanhempien luokse Lahteen, jotka adoptoivat meidät. Emme koskaan nähneet enää ruotsalaisia ottovanhempiamme, Heikki kertoo. Imatralle Heikin isovanhemmat olivat alkujaan Helsingistä, mutta olivat muuttaneet ennen sotia Viipuriin, jossa toimivat tekstiilikauppiaina. Kun sotatilanne rauhoittui, muuttivat isovanhemmat lasten kanssa Lahdesta Imatralle. Isovanhempani olivat syntyneet vuonna 1898, viisikymppisiä, joten nykymittapuun mukaan he olisivat olleet aivan tavallisen ikäisiä lapsia kasvattamaan. Heikki meni suoraan kansakoulun toiselle luokalle. Olin niin helvetin viisas, että pystyin jättämään ekaluokan väliin, Hessu nauraa. Heikki kävi Imatralla Tainionkosken yhteiskoulussa koko keskikoulun. Hän jatkoi lukioon, mutta totesi nopeasti, ettei se oikein maistunut. Tie vei siis töihin. Raakaa duunia ja uusia tuulia Heikki siirtyi 16-vuotiaana Simpeleelle ja aloitti työt Yhtyneiden paperitehtaalla painokoneen prässipoikana. Sieltä työ vei Jämsänkoskelle, jossa hän oli Yhtyneiden paperitehtaiden korjauspajalla viilarin apulaisena, praktikanttina. En kuitenkaan pitänyt raakaa duunia mielekkäänä. ”Joka haalariin tarttuu, se haalariin hukkuu”, joten ilmoittauduin vapaaehtoisena armeijaan 17-vuotiaana. Palveluspaikka oli Uudenmaan rakuunapataljoona Lappeenrannassa, jossa Heikki toimi lääkintämiehenä. Armeijan jälkeen pakkasin kamani ja lähdin merille. Ei haalareita, ei fyysistä työtä, Hessu hymyilee. Heikistä tuli kansipoika, jungmanni Nesteen Jurmo -alukselle. Alus ajoi linjalla Naantali-Novorossiisk, joka sijaitsee Krimin itäpuolella Krasnodarissa. Eipä näkynyt palmuja, eikä kaislahameisia tyttöjä, joten totesin, ettei tämäkään ole minua varten. Itse asiassa duunikin oli aika rankkaa. Hessu irtisanoutui ja 19-vuotias nuori mies suuntasi syntymäkaupunkiinsa Helsinkiin, jossa samana vuonna avioitui. Avioliittoa kesti 25 vuotta. Ura lähtee lentoon Näin huhtikuussa vuonna 1961 lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin varaosamyyjää VW:lle. Sain paikan ja tuosta alkoi urani Wihuri-yhtiön palveluksessa. Oltuaan vuoden varaosamyyjänä, 20-vuotias Heikki pääsi vuonna 1962 automyyjäksi VW:n päämyymälään Ruoholahdenkadulle, joka siirtyi sitten Esplanadille. Uusia autoja Esplanadilla! Mikä voisi olla hienompaa? Viiden vuoden jälkeen tuli kutsu Wihuri -konsernin Kulosaaren linnaan. Hessusta tehtiin Wihurin VW-autojen Interrent-vuokrausja liisauspalvelun myyntipäällikkö. Päämies oli Saksassa. Interrentin nykyinen nimi on Europcar. Wihurilla aikaa kului yhteensä 30 vuotta. Ne olivat iloisia aikoja. Näitä ’iloisia’ reissuja niin kotimaassa kuin ulkomailla kertyi paljon, olinhan motivoitunut ja hyvässä kunnossa, Hessu sanoo pilke silmäkulmassa. Grande Finale Vuonna 1990 Heikille soitettiin Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitosta TVK:sta ja kysyttin, lähtisinkö sen sijoitusyhtiö Venditon matkatoimiston toimitusjohtajaksi... No mikä ettei. Olin koko elämäni saanut töitä kutsujen kautta. Suoritin vuonna 1972 kauppateknikon tutkinnon ja vuonna 1974 MKT-markkinointitutkinnon. Kaikki oli mennyt täydellisesti putkeen. Neljä vuotta opiskelua työn ohella. Sitten alkoi rytistä... Suomi ajautui lamaan ja yrityksiä alkoi kaatua. TVK oli haalinut erilaisia omistuksia ja yrityksiä, joita oli hallittu ns. löysällä kädellä. Lensimme Lappiin ’riisipalaveriin’ yksityiskoneella, jossa todettiin tarun olevan loppu. Sijoitusyhtiö Vendito ajautui selvitystilaan vuonna 1992. TVK oli taannut sen lainoja 60 miljoonan markan edestä, mikä johti myös TVK:n konkurssiin samana vuonna. Uusi elämä Kannelmäessä Heikki oli ostanut vaimonsa ja tyttärensä kanssa asunnon Kannelmäestä, Vanhaistentieltä jo vuonna 1974, jonne he olivat muuttaneet Haagasta. Avioliitto ajautui kuitenkin kriisiin ja Heikki muutti viideksi vuodeksi Mechelininkadulle. Vanhaistentielle Hessu muutti takaisin vuonna 1990. Kaikki lähti samassa rytäkässä; työ, ihmissuhteet... Päätin jäädä väliaikaisesti Vanhaistentielle... Nyt väliaikaisuutta on kulunut 32 vuotta. Tanotorven kolumnistiksi Vuonna 1993 kävelin Kannelmäen katuja ja Tanotorven silloinen päätoimittaja Kari Varvikko, joka asui samassa talossa, tuli vastaan. Minulta oli mennyt virka ja värkit ja Uudenmaan rakuunapataljoon lääkintämies. Huopalahdentiellä 1942. Erkki-isä etulinjassa. Heikin äiti Brita valittiin Miss Kannakseksi vuonna 1939.
7 16.3.2022 Bök i Kårböle TYVÄRR hänvisar inte rubriken till fred i det krig som pågår i Ukraina.Rubriken syftar på freden den 13 mars 1940, då det 105 dagar långa vinterkriget upphörde i ett bittert fredsslut och hårda av Sovjetunionen uppställda fredsvillkor. Karelska näset med Viborg förlorades och andra områden kring Ladoga, i Salla och Kuusamo. Hangö udd måste utarrenderas åt Sovjet i 30 år och över 400.000 människor måste lämna sina hem som flyktingar från de förlorade områdena och bosättas i Finland. Men självständigheten bevarades. Kårböle ungdomsförening förlorade i vinterkriget en av sina medlemmar Odin Edvin Lönnberg i en ålder av 21 år. Odin stupade den 7 mars enligt dödsannonsen, bara en vecka innan vinterkriget tog slut. Stentavlan som hängdes på väggen på ungdomsföreningslokalen Håkansberg i Kårböle har datumet 6.3.1940. I sorgen vid jordfästningen omgavs föräldrar och systrar av representanter för Helsinge skyddskår, Vanda skyddskår, Vanda Lotta Svärd, Frontkamrater, Kårböle ungdomsförening och Kårböle idrottssektions kamrater. Kyrkoherden i Helsinge församling Otto Weckström höll griftetalet i Helsinge kyrka och skyddskåristerna bar ut kistan som sänktes i hjältegraven invid Helsinge kyrka. Odin omges i hjältegraven av nästan 170 stupade i vinteroch fortsättningskriget från Helsinge. I vinterkriget blossade hårda strider upp på Karelska näset och Viborgska viken. Odin stupade i Vilajoki. Vilajoki är en å som har sina källor västerom Villmanstrand och rinner ut i Viborgska viken. Också många andra Kårbölepojkar deltog i striderna i bl.a. Summa, Miehikkälä och Vilajoki. Anhöriga som vill få veta var farfar eller morfar har deltagit i kriget kan få uppgifterna via Riksarkivet. I uppgifterna framkommer bl.a. militärgrad och vilka strider soldaten deltagit i. De som sårades i kriget har också uppgifter om vården inskrivna i det sk stamkortet. Totalt stupade ca 23.000 soldater i vinterkriget och många sårades, men Finland bevarade sin självständighet. Likheterna och omständigheterna med situationen i Ukraina är slående. Ett självständigt land blir utsatt för en aggressiv militärattack med målet att invadera och ansluta landet till stormakten. Finland vädjade om hjälp av den civiliserade världen, precis som Ukraina gör idag. Den stora östmakten planerade en snabb invasion, men det gick inte så under vinterkriget. Den stränga kölden kom Finland till gagn och den finska arméns mottitaktik var effektiv. Ukraina kämpar intensivt för sin självständighet, men fienden har trängt in och omringat många ukrainska städer. I skrivande stund vet man inte hur läget kommer att förändras. Den barbariska fienden har enat Europeiska unionens länder och människornas vilja att hjälpa och ta emot flyktingar är trösterikt. Känslan av hjälplöshet kan åtgärdas genom donationer åt t.ex. Röda korset eller Kyrkans utlandshjälp. Freden är säkert efterlängtad i Ukraina, precis som då år 1940 i Finland. Många offrade sitt unga liv för självständigheten och de sörjande har funnit tröst i orden som stod i Odins dödsannons: Jag föll för det jag älskat mest på jorden. Min Gud har kallat mig och jag är fri. Varje år den 13 mars hedras minnet av de stupade vid hjältegraven invid Helsinge kyrka av Vanda krigsveteraner. Astrid Nurmivaara, ordförande Vanda krigsveteraner rf Fred den 13 mars ihmissuhdeasiat olivat perseellään... Kari sanoi, että mitä siinä murehdit, mennään ottamaan bisset. Loppu onkin sitten historiaa... Heikki ei ollut kirjoittanut aiemmin kolumneja, mutta omasi tiettyjä humoristisia lahjoja, joten juttu alkoi kulkea... Seuraavat vuodet olivatkin vilkasta ja hurjaa aikaa. Sain niin Karilta kuin muiltakin henkistä tukea. Kapakat tuli kierrettyä kunnolla. Huumori nosti surkeudesta. Majava on ollut Tanotorven kolumnistina nyt 29 vuotta. Kolumneja on kertynyt yhteensä 406 kappaletta. Vuonna 2002 julkaistiin Hessun 60-vuotispäivän kunniaksi kolumnikokoelma, jossa oli siihen asti kertyneistä 50 parasta. Olen ollut nyt 30 vuotta päätoiminen kolumnisti. Mieluummin niin kuin ikääntynyt pitkäaikaistyötön, Hessu nauraa. Hessu pääsi virallisesti eläkkeelle vuonna 2002. Suosittelen. Ei yhtään huonoa hommaa, jos asettaa kulut vastaamaan tuloja. Minulla ei ole velkaa, olen täysin tyytyväinen elämääni. Tilanteet muuttuvat Vuonna 1995 Hessu tapasi Tanotorven toimituksessa työskennelleen kannelmäkeläisen Terttu ”Tepa” Miikkulaisen . Kummallakin oli linkki menetettyyn Karjalaan, isät olivat valokuvaajia, molempien pitkät työurat olivat loppuneet samankaltaisesti. Suhteesta kehittyi rakkaustarina. Meillä oli 19 vuotta todella upeaa elämää. Tepa oli reipas, kipinöivä, räiskyvä ihminen. Meillä meni helvetin hyvin, Hessu huokaa. Pariskunta matkusteli ulkomailla, nautti ja joi elämää. Monet kannelmäkeläiset muistavat parin elävästi. Vuonna 2014 Tepa sai aivoverenvuodon, juuri ennen yhdessä jo ostettua Italian-matkaa. Hessu kävi sairaalassa kolme kuukautta kaksi kertaa päivässä. Odotukset kuntoutuksesta päättyivät lopulliseen aivoinfarktiin ja menehtymiseen. Elämän neuvoja Pitkä ikä tarjoaa kaikenlaista, hauskaa ja ikävää. Niiden kanssa pitää vain elää. Tepan kuolemasta yli pääseminen vei pitkään. Ikinä en pääse täysin kokemani yli. Yksin en lähde matkustamaan, enkä halua palata yhteisiin lomakohteisiin. Niiden iloa ei saa enää takaisin. Pitkä elämänkokemus myös opettaa. Elämä jatkuu, tilanteet ovat vain uusia. Pää korjaa kyllä itsensä, sille pitää vain antaa aikaa. Oleellista on hakeutua ihmisten pariin ja puhua.., Heikki sanoo vakavasti, mutta lisää nauraen.. ja kirjoittaa kolumneja Tantorveen. Hyvän kunnon salaisuus Nyt 80-vuotias hessu on liikkunut koko ikänsä harrastustasolla. Hänet voi bongata Kannelmäessä päivittäin kävelemässä. Hessu olettaa pitkän iän salaisuuden olevan kuitenkin geeneissä ja painonhallinnassa. Koen olevani helvetin hyvässä kunnossa. Illuusio ainakin pitää säilyttää. Pyrin kuolemaan ilman lääkärin apua ei tunnu hirveältä, Hessu toteaa ja hörähtää nauruun. Pävittäinen kävely ja sopivasti kuntoliikunta ilman juoksua. Sokerin voi jättää pois, kaikkea muuta kohtuudella, mikä hyvältä tuntuu, siinä Hessun ohjeet. Nappailen suurella ilolla ja antaumuksella kavereiden kanssa, mutta en kotona. Alkoholin nauttiminen on minulle 100% sosiaalinen tapahtuma. On sääli, että ostari lähti, nyt ei ole enää kapakoita entiseen tapaan. Leikkimieltä ja huumoria pitää myös olla, keventää kummasti! Voitko ottaa mitään vakavasti? En voi... (nauraa) Summa summarum... Hessu ehti olla naimisissa 25 vuotta. Ex-vaimo on yhä hengissä. Heidän yhteinen tytär Anne on työelämsässä. Hessulla on kolme lastenlasta. Hänellä on myös hyvät välit Tepan lapsiin, joita tapaa säännöllisesti. Miksi tuijottaa ikkunasta ulos sadetta, kun voi mennä laulamaan karaokea! Ei tarvitse osata laulaa. Hessu iloitsee elämän paluusta koronan jälkeen. Hän on ollut musikaalinen koko ikänsä. Trumpetinsoiton hän aloitti 12-vuotiaana. Luulin, että minusta tulee trumpettisolisti. Se kiinnosti hieman liikaakin... josko sillä oli vaikutusta koulumenestykseeni... Hessu diggaa vanhaa jazzia ja vanhan kaartin pehmeä-äänisiä laulajia, kuten Nat King Colea, Frank Sinatraa ja Elvistä. Uusi musiikki ei kiinnosta. Hän on myös hyvä laulaja. Laulua en harrastanut, se tuli vähän kuin vahingossa, itsestään, kuten kaikki muukin. Elämä jatkuu Kolumnit ovat minulle mieluinen harrastus. Teen niitä niin pitkään kuin mahdollista. Pitää olla virikkeitä. On kuukauden kohokohta, kun rupean kirjoittamaan. Hessu pitää kolumnien kirjoittamista taitolajina, jossa ei voi aina onnistua kaikkien mieliksi. Joitain asioita ei saa tänä päivänä sanoa suoraan. Täytyy ymmärtää, että kaikki eivät tykkää. Mutta onneksi itseironia on sallittua! Hessu ei käytä nykyajan tekniikkaa kirjoittaessaan. Homma hoituu vanhalla kirjoituskoneella. Minulla on kolme kirjoituskonetta. Sain juuri lahjaksi 10 rullaa nauhoja... Ote on huomattavasti parempi, kun kirjoitat asiat kirjoituskoneella tai kynällä paperille. Häntä harmittaa, että monet ovat jättäneet lukemisen sikseen. Hessu itse lukee paljon. Hän vei juuri 400 kirjaa kellariin, kun alkoi tulla ahdasta. En voi luopua kirjoista. Ihmiset eivät näe enää vaivaa tiedon hankkimiseen, kaikki otetaan netistä. Kun asiaan ei paneuduta, tietämys jää vajaaksi. Tanotorvi onnittelee Heikki Majavaa. Teksti ja yläkuva Jauri Varvikko Muut kuvat Heikki Majavan arkisto Hessulla on ollut yhteensä neljä Vespaa ja yksi Zündapp. Ensimmäisen skootterin hän osti vuonna 1958 ja luopui viimeisestään vuonna 1991. Koen olevani helvetin hyvässä kunnossa. Illuusio ainakin pitää säilyttää. KUTSU KaarelaSeura Ry:n kevätkokous pidetään torstaina 31.3.2022 kello 18.00 asukastalo Purpurissa os. Purpuripolku 6, 00420 Helsinki. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! P.S. Samalla on mahdollisuus tutustua asukastaloon muutenkin.
8 16.3.2022 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Tervetuloa kevät! Sisusta koti väreillä kauteen. SURI VILLAMATTO ALKAEN 165 € Makramee-rahi ovh. 99 € KANNELMÄEN PERUSKOULUN Kanneltien -toimipisteen koulurakennukseen (os. Kanneltie 1) suunnitellaan laajaa kunnostustyötä. Hankkeen suunnitelma on hyväksytty 10.2., ja sille tarvitaan vielä kasvatusja koulutuslautakunnan puolto. Suunnitelma on käytännössä päätös hankkeen toteuttamisesta ja sen laajuudesta. Hankkeessa uusitaan rakennuksen kaikki julkisivut ja vesikatot. Rakennustöiden aikana on tarkoitus poistaa vaurioituneet ulkoseinäja yläpohjarakenteet. Lisäksi kunnostetaan ikkunat sekä uudistetaan ja korjataan salaojia. Katolle asetetaan aurinkopaneeleja sähkön keräämiseksi. Suunnittelussa on huomioitu rakennuksen arkkitehtuuriin liittyvät arvot. Hankesuunnitelma koskee rakennuksessa tehtävää teknistä korjausta, jonka tarkoituksena on parantaa kohteen sisäilman laatua. Korjausta tarvitaan, koska rakennus on vanha, eikä julkisivuja ole aiemmin remontoitu laajasti. Julkisivun ja katon vaurioista on tiedotettu koululle aiemmin. Hankesuunnitelma sisältää tarkemman kuvauksen rakennushankkeen sisällöstä. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto hyväksyi suunnitelman 10.2. Sille haetaan vielä puoltoa kasvatusja koulutuslautakunnalta. Rakennustyöt alkavat tämänhetkisen arvion mukaan kesällä 2022. Perusparannus valmistuu arviolta vuoden 2023 lopussa. Aikataulu tarkentuu, kun hankkeelle on valittu toteuttaja. Toiminta siirretään väistötilaan perusparannuksen ajaksi Koulun toiminta siirtyy remontin ajaksi väistötiloihin. Väistötiloiksi on suunniteltu osoitteessa Pelimannintie 16 sijaitsevia paviljonkirakennuksia. Lisätietoa hankkeesta Hankesuunnitelma on luettavissa kaupungin verkkosivuilla (hel.fi/kaupunkiymparisto) jaoston päätösasiakirjat-sivulla. Aiemmat tiedotteet ja esitysaineisto ovat verkossa: www.hel.fi/talotiedot (>>Peruskoulut >>Kannelmäen peruskoulu). Kannelmäen peruskoulun Kanneltien -toimipisteen kunnostamisen hanke etenee LUKIJAN KUVA Kantelettarentie 8:n pihalta kaadettiin viime viikolla suuri pallopääkuusi. Perusteena ilmeisesti oli, että se olisi ollut laho. Monia taloyhtiön asukkaita asia harmittaa, sillä upea kuusi ehti olla asukkaiden ilona vuosikymmenet, eikä sitä olleet tyrskyt kaataneet. Kuvat Jane Kankare
9 16.3.2022 JUMALANPALVELUKSET KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Kirkko on avoinna hiljentymistä varten klo 17–18. Taizé-lauluin ke 16.3. raamatuntekstejä ja rukouslauluja. Hiljaisuudessa ke 23.3. Päivän teksti ja noin 20 minuutin rukoushiljaisuus. Veisuin ke 30.3. Nuorten punaisen veisukirjan lauluja. Virsin ke 6.4. MUSIIKKIA KIRKOSSA • Lauletaan yhdessä to 24.3. ja 7.4. klo 10.15. Avoin yhteislaulutilaisuus kanttori Anne Myllylän kanssa. • Hyväntekeväisyyskonsertti Ukrainalle to 17.3. klo 18. Länsi Helsingin musiikkiopiston opettajat ja oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €, tuotto hyväntekeväisyyteen Ukrainaan. • Ole tervehditty täällä, oi Maria su 27.3. klo 16. Marianpäivän musiikkia esittävät Sanna Vuolteenaho, mezzosopraano ja Eero Palviainen, luuttu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Palmusunnuntain musiikki-ilta Agnus Dei Jumalan Karitsa su 10.4. klo 19. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, Pauliina Kallio ja Tiia-Maria Saari, sopraano, Neue Quartet-jousikvartetti, Eilakaija Sippo, tekstit. Ohjelmassa mm. Händelin kauneimpia Messias-aarioita, Lloyd Webberin Pie Jesu, Leevi Madetojan kuoroteos Marian murhe. Kärsimysajan Raamatun tekstejä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. NUORTEN AIKUISTEN TAPAAMINEN KLANULLA Hei, sinä noin 20–35-vuotias nuori aikuinen ja/ tai opiskelija! Tervetuloa hengähtämään, tapaamaan muita, jakamaan fiiliksiä ja rukoilemaan. Tarjolla kasvisruokaa. Ilmoita tulostasi ja mahdollisista ruoka-ainerajoituksista tiistaihin 22.3. mennessä. Soita tai laita viestiä Whatsappilla pappi Katri Jussila, p. 050 345 8584, tai diakoni Heini Sinkko, p. 050 3801 367. RAAMATUN NAISIA – KUVATAITEESSA JA RAAMATUN KERTOMUKSINA La 26.3. klo 18 kirkossa. Eira Pekari johdattaa sanoin ja kuvin Raamatun naisten ja taiteen maailmaan. Siiri Tuomi-Turtiainen lukee tekstejä. Musiikista vastaa Sirkku Rintamäki. Tilaisuudessa on mahdollisuus ostaa Siiri Tuomi-Turtiaisen kirjoittama kirjanen Raamatun naiset, 10 € (käteinen). Vapaa pääsy. LÄHETYKSEN MYYJÄISET la 9.4. klo 11–13 Klanulla. Myynnissä käsitöitä ja pientä syötävää seurakunnan lähetystyön hyväksi. HILJAISUUDEN PÄIVÄ -MINIRETRIITTI la 9.4 Malminkartanon kappelilla klo 9.30–15. Tule tutustumaan kristilliseen mystiikkaan ja mietiskelyperinteeseen sekä hiljaisuuden spiritualiteettiin matalalla kynnyksellä. Päivä on maksuton, vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset ja tiedustelut pe 1.4 mennessä pastori Konsta Korhonen konsta.korhonen@evl.fi NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. KIRKKO Vanhaistentie 6 VIRASTO ja KLANU , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi SEURAA SOMESSA FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT HOITOKODISSA Om a huo ne, om a hoit aja Ääne nava us hoiva muu sikon kans sa Kalamieh elle lohikeitt oa lounaaks i Voima treenit ohjaaja n kanssa Voitin Heikin Monopoli-matsissa Kun kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuoro kauden. Lisäksi tarjoamme laajan valikoiman palveluita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa että yhdessä muiden seurassa. Lue lisää pääkaupunkiseudun hoitokodeistamme: paivakumpuhoiva.fi SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA M inkälaisen muiston jätän itsestäni maailmaan? Tätä olen pohtinut Ukrainan tilannetta seuratessani. Kolme vuotta sitten matkailin Helsingin ystävyyskaupungissa Kiovassa. Puolisoni kanssa liikuimme kummallakin puolella Dnepriä. Tutustuimme historiallisiin kohteisiin. Kiovassa on ollut asutusta jo 400-luvulta lähtien. Vierailimme muun muassa Pyhän Mikaelin kallioluostarissa ja Pyhän Sofian katedraalissa. Nämä 1000-luvulla rakennetut pyhät paikat ovat todistaneet monenlaista menoa. Uutta kaupunkiympäristön aikaa Kiovassa edusti FK Dynamo Kiovan hulppea urheilustadion. Näimme reissullamme tavallisia asuinalueita kerrostaloineen. Ihmiset elivät matkamme aikana Kiovassa normaalia arkeaan. Kaupunkikuvassa liikkui jo silloin vakavakasvoisia nuoria miehiä. Poikkeavaa näkymässä oli, että joiltakin nuorukaisilta oli amputoitu raajoja. Kaupunkilaisten katkeruutta kuvasi se, mitä meille turisteille kaupattiin torilla matkamuistoksi: vessapapereita, joihin oli painettu itäisen diktaattorin kasvokuva. Pala kurkussa kasvoi välillä liian suureksi. Kun näin Pyhän Mikaelin katedraalin muurissa 3000 valokuvaa vuonna 2014 kaatuneista ukrainalaisesta, kyyneleet ottivat vallan. Menetettyjen isien, poikien ja veljien katseen edessä avuttomuus oli totaalista. Historiallisesta Kiovan kaupungista ihmisineen jäi minulle puhutteleva muisto. Uutiskuvat savuavista rakennuksista ja louhitusta maastosta saavat voimaan pahoin. Edelleen kuiskaan, Luojamme, armahda meitä. Siunaa ja suojele. Kiovassa oli paljon vehmautta. En muista nähneeni muualla niin monia hevoskastanjapuita. Kiovalaiset ovat sanoneet, että heidän kaupunkinsa läpi voi kävellä kokonaan puiden varjossa. Voi, kunpa nämä puut antaisivat kärsiville vielä suojelusta ja lohtua. Mietin meidän elämäämme Suomessa ja lähellä Kaarelassa. Miten pitkä on oma historiallinen juuremme? Meillä on paljon vaalittavaa. Keskuspuiston lisäksi metsäja puistoalueet toimivat merkittävinä henkireikinä. Mätäjoki halkoo maastoa, jonka varrella ensimmäiset helsinkiläiset ovat saaneet asustaa ja metsästää. Arvokasta vihreyttä ei pidä ahneudella ja hätäillen tuhlata. Kaupunki muuttuu uusien asuinalueiden ja rakentamisen myötä. Vuodesta 1968 Kannelmäen kirkko on palvellut meitä tukikohtana ja maamerkkinä ja palvelee edelleen. Tällä hetkellä toimimme myös väistötiloissa ja odotamme seurakuntakeskuksen uudisrakennusta. Kymmenen vuoden päästä Maununnevalla ja Hakuninmaalla asukkaiden määrä ennusteiden mukaan vähenee, kun taas Kannelmäessä, Malminkartanossa, Honkasuolla ja Kuninkaantammessa kasvaa. Onko Kaarelassa pian yli 35 000 asukasta nykyisen 31 000 sijaan, jää nähtäväksi. Miten olen muokkaamassa asuinympäristön viihtyvyyttä tulevien sukupolvien parhaaksi? Kannustan jokaista arvioimaan omalta osaltaan tätä. Minkälaiselle kehitykselle annan puoltoäänen? Miten varjelen hyvää? Nyt me kylvämme yhdessä mahdollisia puitteita huomisen elolle, rauhalle ja rakkaudelle. Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra Tulevaisuuden kylvö Yhteisellä tiellä Luminen talvi saatiin tännekin MONET OVATKIN varmaan kaivanneet tänne etelän maisemiin lumista talvea. Nyt saatiin. Ei ole tarvittu lumitykkejä tekemään hiihtolatuja keskuspuiston maisemiin. Hiihtoputkiinkaan ei liene tunkosta. Minä en tosin ole enää ladulle kaivannut, kun monta talvea perä perään meni ilman hiihtokelejä ennätin jo polttaa puusukseni takan pesässä saunaillan viihdykkeenä. Uusia ei tullut hankittua. Myöhemmin en enää tarvinnutkaan, kun kuntokin rupesi pettämään. Aiemmin hiihdeltiin sunnuntaisin koko perheen voimalla Pitkäkosken majalle ja takaisin. Kesäisin sama lenkki kävellen. Nykyisin viikon kävelylenkiksi on muodostunut yksin suoritettu kiertely Prisman hehtaarihallissa, jossa remontin aikaisten tavarahyllyjen siirtelyn vuoksi joutui etsimään tarvitsemiaan tuotteita piankin lähes kilometrin lenkin. Ostoskärry toimi kätevänä apuna rollaattorin tavoin. Keskuspuiston vieressä asuen olen seuraillut hiihtäjiä. Jostain syystä heitä on näkynyt selvästi vähemmän kuin menneinä vuosina. Liekö osaltaan syynä Pekingin olympialaiset ja muut suuret talviurheilutapahtumat Holmenkollen ja Suomessa Lahden, Kontiolahden ja muut suuret kisatapahtumat. Koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ovat vähentäneet katsojien määrää paikan päällä, joten monien aika on vierähtänyt kotisohvalla töllöttimen ääressä. Hiihtäjien asemesta katselen mielelläni metsäkaurisperhettä, joka yleensä talvisin lumen tultua vierailee pihallani etsien naposteltavaa näykkien marjapensaiden oksia ja muuta suuhun kelpaavaa. Aiemmin aivan kotini viereisestä puistosta keräsin kesäisin litrakaupalla mustikoita. Nyt moneen vuoteen niitä ei enää ole ollut kerättäväksi asti. Metsäkauriit kaivavat mustikan varpuja lumen alta syödäkseen. En ole raskinut niitä hätistellä kauemmaksi. Saanhan minä marjoja halutessani vaivattomasti kaupastakin tai torilta. Lumenpaljous on työllistänyt monia, jotka ovat huolehtineet kiitettävällä tavalla katujen puhdistuksesta. Liikenne sujuu. En ole kuullut myöskään, että liukastumisen aiheuttamia tapaturmia olisi huomattavan paljon. Kiitos siitä niille, jotka ovat pitäneet tästä huolta yöuniensakin kustannuksella. Lumenkaatopaikat ovat täyttyneet ennätysvauhtia. Lisäpaikkojen etsimisen ohella on keksitty uusia menetelmiä liikalumen sulattamiseksi mereen ja samalla on huolehdittu, ettei mereen pääse ylimääräistä roskaa mm. muovijätettä. Kiitos nuoremmille naapureilleni minun ei ole enää tarvinnut varhain aamulla rehkiä pihalla lumitöissä, jotta pääsisi kotipihalta autolla töihin. Eläkeläisenä voin lekotella rauhassa ja nousta aamukahvin keittoon, kun se tuntuu mukavalta. Viime päivien tapahtumat maailmalla ja erityisesti sotatila Ukrainassa ovat luonnollisesti häirinneet kaikkien mielenrauhaa. Minun ikäpolveni mieleen nämä tapahtumat nostavat omakohtaiset muistot talvisodan vuosilta. Kukaan meistä ei varmasti toivo näiden kokemusten toistumista meitä nuoremmille. Siksi toivon hartaasti, että järki ja toistemme kunnioitus säilyisi ja rauha palaisi pikaisesti. Mutta ennen muuta toivon, että me suomalaiset omalta osaltamme huolehdimme, että oma kotimaamme pysyttelee erossa suurvaltojen keskinäisistä kiistoista. Olimme jo saavuttaneet kansainvälisestikin tunnustetun aseman puolueettomana maana, jonka aseman kruunasi Helsingissä vuonna 1975 järjestetty Euroopan turvallisuusja yhteistyökokous ETYK, johon osallistuivat kaikki Euroopan maat sekä USA ja Kanada. Sen päätösasiakirjan allekirjoittivat eräät muut maat myöhemmin. Älkäämme pilatko sen 50-vuotis muistoa vuoden 2025 lähestyessä. Oiva Björkbacka
10 16.3.2022 OLIN MENOSSA Leppävaaran uimahalliin vesijuoksemaan. Ulkoovesta tuli kaksi naista – maskit kasvoilla. Toinen katsoi minua ja tervehti iloisena. ”Kiva nähdä sinut terveenä, emme ole nähneet pitkään aikaan!” Emme olleetkaan. Välillä halli oli kiinni, välillä en uskaltanut käydä ja nyt olen muuttanut käyntipäivää. Oli liikkeellä ”vanhana” päivänä. Tervehtijät olivat uimahallin pukuhuoneessa tutuksi tulleita. Tuntui hyvältä, että minusta ja minun hyvinvoinnistani välitetään. Yksi korona-ajan mukanaan tuomista hyvistä asioista on uusi sallittu tapa tervehtiä tuntemattomia vastaantulijoita ja jopa aloittaa keskustelu tuntemattoman kanssa. Koiran ulkoiluttajilta saa ilman muuta kysyä, kuinka vanha lemmikki on. Siinä samalla voi vaihtaa muutaman sanan ilmasta tai nyt kelistä eli hoitamattomista kaduista ja ajoteistä. Emme ole yksin, emme etenkään nyt. Ensin tuli korona, sitten pääkallokelit ja sitten Ukrainan sota. Ystävättäreni, nyt 93-vuotta huokaili ensimmäisenä korona-syksynä miksi minun piti elää näin kauan että tämänkin koin. Muistin tämän 24.2.2022. Pitikö minun elää näin kauan, että koen sodan Euroopassa. Ja kaiken lisäksi juuri nyt kun elämä oli vähitellen palautumassa ”normaaliksi”. Olin muutaman kuukauden ikäinen talvella 1944. Ihastelin aina valokuvaa, jossa tyylikäs ja kaunis äitini pitää minua sylissään talvisessa maisemassa. Olimme äidin kanssa sotaa paossa ystävien luona Hämeenkyrössä, 13 kilometrin päässä Tampereen kodista. Maalla ei tarvinnut sännätä keskellä yötä vauvan kanssa pommisuojaan, kuten Tampereen keskustassa. Viimeinen niitti saattoi olla tätini kotitalon pihalle pudonnut palopommi. Ikkunat menivät rikki – onneksi ei muuta. Nyt ei ukrainalaisille riitä muutaman kymmenenkään kilometrin etäisyys isoista paikkakunnista. Vaara vaanii kaikkialla. Viranomaiset rauhoittelevat meitä. Mutta on saatava puhua peloistaan, ahdistuksistaan. On mentävä mielenosoitukseen, kirkon rukoushetkeen, ystävän kanssa kahville tai vaihtaa ajatuksia maailman tilanteesta naapurin kanssa. Onneksi olen päässyt rakkaan harrastukseni pariin eli teatteriin. Katsomoon pääsyä odotellessa olen ihastuneena lukenut Kari Häggmanin kirjoittamaa juhlateosta Päänäyttämöllä. Suomen Kansallisteatteri 150 vuotta (Tammi 2022, 486 s.). Kirjassa on lukemattomia hauskoja tarinoita, upeita valokuvia, on riitoja ja juonitteluja, on huikeita onnistumisia, epäonnistumisiakin. Kansallisteatterin valopilkku ja hyvää mieltä tuova näytelmä on Miika Nousiaisen romaaniin pohjautuva Pintaremontti. Minna Leino on dramatisoinut ja Irene Aho on ohjannut siitä hellyttävän ja kirpeän näytelmän. Nousiaisen oivallukset ja sutkaukset osuvat useimmiten täysin kohdalleen niin kirjassa kuin näytelmässä. Pintaremontin väki haaveilee ja havittelee elämältään ihan muuta mitä se tarjoaa. Kolmen lapsen yksinhuoltaja isä (Pyry Nikkilä) kaipaa sairastunutta vaimoaan ja lasten äitiä, nelikymppinen nainen (Annika Poijärvi) kaipaa lasta, hänen hiljattain leskeksi jäänyt äitinsä (Tiina Weckström) isoäitiyttä ja veli (Juha Varis) tulevien lastensa äitiä, eronneita huonokuntoisia vanhempiaan hoitava mies (Heikki Pitkänen) omaa elämää ja hyvinvointibloggari (Katja Küttner)) sitä hyvää elämää mistä hän bloggaa. Toiveet eivät ole mahdottomia, kun näkee hieman vaivaa ja kohtalon käänteetkin auttavat niin lopussa kaikki on hyvin ja kaikki saavat toisena. Ja katsojalla on hyvä mieli. Hyvän mielen esitys on myös Lilla Teaternin hurmaava Once -musikaali, nyt suomeksi esitettynä. Mikä meno, mikä meininki! oli pakko huudahtaa. Näyttämöllä on 12 muusikkoa, jotka vaihtavat alinomaa instrumentteja ja irlantilaismusiikin soittamisen ohessa ja lomassa tanssivat ja laulavat. Musikaalien tavanomainen rakkaustarinakin on mukana, mutta se saavatko päähenkilöt tsekkiläinen maahanmuuttaja (Emma Klingenberg) ja irlantilainen katusoittaja (Tuukka Leppänen) toisensa on saman tekevää, yhteen hitsattu esitys kaikkine tekijöineen on pääasia. Musikaali perustuu John Carneyn ohjaamaan elokuvaan vuodelta 2007. Tarina tapahtuu musiikkikaupassa ja äänitysstudiossa. Niinpä instrumentit ja niiden taitavat käyttäjät ovat esityksessä keskeisiä tekijöitä. Jokaisella muusikolla on myös omat roolinsa, useimmilla montakin roolia. Tuukka Leppänen on huikean hieno esiintyjä. Hänen vastaparinaan on lahjakas pianisti ja herkkäkasvoinen Emma Klingenberg . He ovat musikaalin täydellinen pääpari. Yleisö pääsi vajaata puolta tuntia ennen varsinaisen esityksen alkua seuraamaan muusikoiden lämmittelyä. Musikaalin orkesteri ei todellakaan ollut omassa montussaan vaan meidän kaikkien silmien edessä. Erilainen mukaansa tempaava esitys. Nyt ei pidä käpertyä sohvan nurkkaan ja miettiä mitä seuraavaksi tapahtuu. Ylös, ulos ja lenkille! Leena-Maija Tuominen Kun joku välittää ILMASTONMUUTOKSESTA on puhuttu ja kirjoitettu jo vuosia. Yhä enemmän, yhä laajemmin, usein vaikeasti, moniselkoisesti, asioita kauhistellen tai vähätellen. Mikä on oikeasti totta? Onko syytä olla huolissaan? Mitä jää lapsillemme ja lastenlapsille? Onko maapallollamme tulevaisuutta vai tuhoaako ihminen kiihtyvällä vauhdilla kaiken? Vaikeita kysymyksiä vastattavaksi. Erinomaista opastusta tähän monimuotoiseen laajaan asiakokonaisuuteen antaa yrittäjä, ravintoloitsija, tietokirjailija Saku Tuominen uudessa kirjassaan ”Kuinka puut kasvavat ja miksi antilooppi ravistaa” (317 s, Otava 2021). Koronapandemia on saanut aikaan paljon pahaa, mutta ehkä jotain hyvääkin. Ihmisillä on ollut aikaa pysähtyä, aikaa ajatella. Omaa elämää ja koko maailmaa. Kulttuurin monialatyöläiselle Saku Tuomiselle kävi pandemian aikana juuri näin. Hän pysähtyi miettimään suhdettaan luontoon. Ilmastonmuutos, merten happamoituminen, lajien joukkosukupuutto ovat Tuomiselle kuten monille muillekin olleet aiheita, joista on ymmärtänyt, tiennyt liian vähän eikä ole kauheasti välittänytkään tietää. Koronapandemia sai Tuomisen ryhdistäytymään, ottamaan asioista selvää. Onneksi, sillä tästä tiedonjanosta, tiedon keräämisestä syntyi ”Kuinka puut kasvavat” -kirja. Ankeriaasta muuttolintuihin Saku Tuomisen kirja on erinomaisen luettavaa tekstiä monimutkaisesta asiasta, koko maailmanjärjestyksestä sillä Tuominen tuo esille hyvin konkreettisilla esimerkeillä, miten ihmisen eri toiminnot ovat vaikuttaneet luontoon, eläimiin, kasveihin. Miten maapallollamme voivat ankeriaat, alligaattorit, mehiläiset, mustekalat, muuttolinnut? Tuominen tuo myös esille meidän eläininhokkien susien ja kyykäärmeiden hyödyllisyyden luonnolle ja meille ihmisillekin. Kirjan viesti on selvästi se, että luonnossa kaikelle tapahtuvalle on selvät perusteet, luonnonmukaiset järkisyyt ellei ”luomakunnan kruunu” ihminen toiminnallaan niitä sotke. Kuten tapahtuu. Susien hyödyllisyydestä Tuominen kirjoittaa: ”ne suojelevat taimikoita rajoittamalla hirvieläinkantoja ja sen lisäksi pitävät pienpetojen määrän kurissa – muuten ne söisivät monia riistalajeja...” Toinen inhokki kyy. ”Kyystä on ihmiselle paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Kyykäärme syö monia pienjyrsijöitä (kuten myyriä) ja poistaa reviiriltään pari sataa punkkia kesässä, mikä hidastaa esimerkiksi puutiaisaivokuumeen leviämistä”. Mitä syömme? ”Kuinka puut kasvavat ” kirja tulee jopa kiusallisen lähelle lukijaa kertoessaan maailman ruokatuotannosta, jonka osana me päivittäin ruokakaupassa teemme valintoja. Onko meillä mitään tietoa, miten ostamamme ruoka on tuotettu? Kiinnostaako se meitä ollenkaan? Tuominen kertoo hyvin havainnollisesti, miten maailman ruoka tuotetaan. Teollisesti valtavissa tuotannoissa, kananugetteja 20 miljardia vuodessa! Pohdintaa! Saku Tuomisen kirja pistää lukijan miettimään, pohtimaan asioita vähän laajemmin. Sehän ei ole ajattelevalle ihmiselle koskaan pahaksi. Kirja tekee sen sujuvasti, kevyestikin, syyllistämättä sinänsä ketään. Muuta kuin ihmiskuntaa yleisesti. Ja Tuominen esittää pari kysymystä: Mihin kaikkeen meillä on oikeus? Mistä kaikesta meillä on vastuu? ”Kuinka puut kasvavat ” -kirjan takakannessa sanotaan ”Jos luet yhden kirjan ilmastonmuutoksesta, lue tämä”. Juuri niin. Pekka Hurme Ilmastonmuutos – mitä se on? TYKKÄÄN SARJAKUVISTA. Erityisen paljon tykkään Asterix-albumeista, joita olen lukenut lapsesta asti. Sarjakuvassa on monta hyvää hahmoa. Mielestäni yksi sympaattisimmista hahmoista on pikkuinen idefix-koira, joka ulvahtaa sydäntäsärkevästi, kun puita kaadetaan. En ole itse luontoekspertti tai puunhalailija vaikka pidän kyllä puista. Lähiössä asuessa on se hyvä puoli, että puita riittää ihailtavaksi. Etätöissä kotona voi pitää mikrotaukoja katsomalla ulos ikkunasta ja katsomalla yhtä kotipihan lempipuuta. Siinä se seisoo uljaana. Syksyn pimeydessä karun riisuttuna, maamerkkinä hämärän hyssyssä. Talvella lumikuorrutuksen alta pilkottaen, taikatalven tuntua luomassa. Kevättalvella oksiaan valokeilassa paistatellen, kuin oksiaan valoa kohden ojennellen. Ihan niin kuin ihmiset talossa. Tulisi jo kesä, edes kevät. Loppuisi tämä lämpötilan sahaus plussan ja miinuksen välillä. Lähtisi jäät teiltä ja kulkuväyliltä sulamaan ihan kunnolla. Tulisi kevät ja puihin pienet silmut ja saisi seurata kasvun ihmettä ja valon lisääntymistä. Ja tuleehan se aina sieltä, se kevät. Kunnes väistyy huumaavan kesän tieltä. Kesällä puu seisoo lehtevänä, suojaisana varjona kuumia kesäpäiviä viilentämässä. Tänä talvena on saatu Helsingissäkin kokea oikea taikatalvi. Puut pysyivät lumisina monta päivää, oli ihan epätodellinen olo. Erityisen lumisena hetkenä, pakkasen nipistäessä poskia, oli kävelymatka Kannelmäen halki juna-asemalle mieleenpainuva. Hiljainen ja uinuva ja rauhoittava. Lumikasojen yli harppoessani katselin raskaan lumen painamia puita. Katuvalojen loistetta lumisen maiseman yllä. Vähän kuin olisi satukirjan sivuilla kävellyt. Ties mitä örkkejä tulisi vielä vastaan. Illuusio satukirjasta kaikkosi juna-asemalla, ja perusarki vyöryi päälle maskeineen, ihmisineen, lähijunineen ja äänineen. Olen asunut monenlaisissa paikoissa. Aina niissä ei ole ollut puita edes näköpiirissä. En ole siitä kärsinyt enkä suonut ajatustakaan puille. Kunnes asia on tullut jollain lailla tapetille. Kuten vaikka juhlissa, jossa eräs kertoi asuneensa Uudessa-Seelannissa, mutta lähteneensä sieltä takaisin Suomeen, koska ikävöi niin paljon puista suomalaista maisemaa. Ymmärsin hyvin. Tai junassa, kun matkustin pääsykokeisiin Itä-Suomeen. Jännitys kokeista unohtui, kun katselin junan ikkunasta silmät ymmyrkäisinä sitä päättymätöntä puurivistöä, jonka ohitimme. Osallistuin kerran erääseen seminaariin Puolassa. Meitä oli sellainen pieni suomalainen ryhmä edustamassa erilaisissa työpajoissa. Helteinen Lodsin kaupunki antoi opiskelijoille parastaan, ja viihdyimme kyllä. Mutta oikein sellainen yhteinen, suomalainen hetki koettiin, kun näköpiiriin ilmestyi suuri puistoalue puineen! Ryhmästä kuului kollektiivinen, onnellinen huokaus. Etenimme yhtä jalkaa puiden varjoon nauttimaan varjosta ja puiden tuomasta rauhasta. Seminaari loppui aikanaan, ja palasin kotiin väsyneenä ja onnellisena. Koti-ikkunasta näkyvä puu oli paikallaan ja kaikki oli ihan mallillaan Kannelmäessäkin. Tuntui kivalta. Pari viime vuotta on elämänpiirini ollut tavallista pienempi. Se on välillä harmittanut, mutta tuonut myös hyvää. Katse on kiinnittynyt lähelle, lähiluontoon. On ollut aikaa ja tahtoa uppoutua katselemaan pieniä yksityiskohtia sekä ikkunan takaa että ihan omin jaloin kuljeskellen pitkin polkuja ja penkereitä. Samalla on katse kääntynyt sisäänpäin, syke on laskenut ja on voinut rauhassa katsella ja vain olla. Maailman hälinässä minulla on välillä liian kiire tehdä, kokea ja säntäillä sinne ja tänne. Jos ei muuta, niin hiljaiselo on opettanut, että maailman pauhatessa voi rauhoittaa oman mielensä pysähtymällä. Voin pysähtyä paikalleni ja ihan vain katsoa ikkunasta ulos. Tai kenties jopa laittaa lenkkarit jalkaan ja lähteä ulos ovesta. Siellä se on, kotipihan puu ja sen kaverit. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Oman elämäni Idefix Päiväkoti Vanhainen purettiin PÄIVÄKOTI VANHAINEN Soittajantie 10:ssä avattiin vuonna 1970. Se oli Helsingin 100.s päiväkoti. Paikalle rakennetaan suurempi päiväkoti, jonka tontti laajenee liikuntapuistoon. Rakennuksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2023 lopulla. Kuva Jauri Varvikko
11 16.3.2022 ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Karmeimmat rakennusmokat: Muumitalo Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a VÄITETÄÄN, että Muumitalon henkisenä esikuvana olisi toiminut kesähuvila Blidössä, Ruotsissa. Ehkä henkisellä tasolla, mutta todellisuudessa itse rakennuksella on aito esikuva ja se sijaitsi hyvin lähellä perheen Jansson kesäpaikkaa. Muumitalon esikuva on Glosholmin tunnusmajakka Pellingin saaristossa. Perinteinen kauniin kesäpäivän retkikohde aikanaan. Ainutlaatuisen omituinen pyöreä rakennus omituisine kattoineen ei olekaan puhtaan mielikuvituksen tuotetta, vaan malli on otettu ihan vaan naapurisaaresta. Majakka päätetään rakentaa Suomen rannikolla ei ollut kuin Utön ja Porkkalan majakat kun tuntui että ei näillä pärjätä. Kolmas ja neljäs päätettiin rakentaa yhtä aikaa ja Glosholm, Pellingin ulkoreunalla oli toinen näistä. Rakennuspaikka valittiin sen perusteella että saaresta sai hiukan lisäkorkeutta ja ulkomeren äärellähän se oli. Majakkavahtien mukavuuden kannalta ihan kelpo, sillä Pellingin pääsaaret olivat heti selän takana. Se, mikä unohtui, oli se että majakan edessä avautui etelään ja länteen varsinainen kivipelto, aava täynnä matalikkoja ja kareja. Hieno majakka Glosholmin majakassa oli heilurin ohjaama kellopeli joka pyöritti koneistoa. Yksi mies pystyi kahdeksan tunnin välein vetämään koneiston uuteen vetoon kun vastaavissa majakoissa tarvittiin kaksi miestä kerran tunnissa vetämään heiluriton koneisto. Edellisissä majakoissa käytettiin vielä skitariöljyä, pienkalaöljyä. Glosholmissa käytettiin alusta lähtien hamppuöljyä ja sittemmin paloöljyä. Majakka näkyi 12 meripeninkulman päähän merelle, noin 20 km:n päähän. Väärä paikka Jo alusta alkaen kävi ilmi että paikka oli onneton. Noin kolmen vuoden välein tapahtui isoja haaksirikkoja. Ja sitäkin useammin pienempiä. Useat alukset harhautuvat pitämään Glosholmin majakkaa Suursaaren pohjoispään majakkana. Kuvaa hyvin sitä suunnistamisen tarkkuutta mihin alukset huonolla säällä kykenivät. 30:n meripeninkulman heitto on aika iso, mutta ei ollenkaan mahdoton, kun sijainti perustuu merkintälaskuun ja sää on vaikea eikä alusta kyetä ohjaamaan tarkkaan suuntaan, saati arvioimaan luotettavasti virran vaikutusta tai sortoa, aluksen liukumaa sivusuunnassa. Kun iso appelsiinilastissa ollut italialaisalus haaksirikkoutui, väitti sen kapteeni majakan olevan Gettatore, paha silmä, joka johtaa alukset harhaan. Tämä väite oli jo pakko ottaa tosissaan, ja päätettiin sammuttaa majakka. Uusi majakka päätettiin rakentaa Söderskärille, lännemmäs Pellingistä. Muumitalo rakentuu Glosholmin majakasta revittiin yksi kerros (tiilet käytettiin tulisijojen rakentamiseen Näsen kartanolla, Porvoossa). Majakka muutettiin tunnusmajakaksi, pookiksi. Sille rakennettiin muumitalolle ominainen katto. Muumitalo räjäytetään Talvisodan lopulla päätettiin räjäyttää muumitalo. Se olisi auttanut vihollispommikoneita suunnistuksessa. Välirauhan ensimmäisenä päivänä räjäytys toteutettiin. Glosholmin saaressa on muumitalon kivijalka edelleen näkyvissä. Asian voi todeta googlaamalla glosholm. Esko Karinen Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Kaarelan Eläkeläiset ry. Kevätkokous 30.3. klo 11 Myyjäiset 9.4. klo 10-13 Kaarelantie 86 kerhohuone Asukastalo Purpurissa Kalevi Suurosen Marmorointiteosnäyttely ark. klo 9-17 maaliskuun loppuun Osoite Purpuripolku 6, 00420 Hki