No 3 9.4.2025 • 61. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Ilmainen nouto & palautus! Pesemme matot, takit, peitot, päiväpeitteet, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet, lakanat. Kilopyykki. HELPOTA HELPOTA ARKEASI & NAUTI ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! PUHTAUDESTA! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com HAMMASPROTEESITYÖT SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 H aaga | K auppalantie 4 Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija Tero Roine WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Karhu-Kissat ennen, nyt ja tulevaisuudessa Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel VAPPUBRUNSSI! 1.5.2025 Katso menu kotisivuiltamme! tervetuloa! Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kannelmäen peruskoulu: Pidetään huolta nuorista Marko Meijanen on kädenväännön Euroopan mestari, kummallakin kädellä Petteri Petteri Auvinen Auvinen 835 835 KAIKEN VOI TEHDÄ REILUMMIN! #luottamusmiesauvinen #kantsunkundi www.petteriauvinen.fi | Helsinki nainen aikuinen Hilkka Ahde Maksaja: Hilkka Ahteen tukiryhmä 827 Kannelmäen peruskoulun virka-apulaisrehtori Tiina Sumelles ja rehtori Kirsi Juuti kuuluttavat alueen eri toimijoiden yhteistyön sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin perään.
2 9.4.2025 SUOMEN evankelis-luterilainen kirkko jakautuu yhdeksään hallinnolliseen alueeseen, joita kutsutaan hiippakunniksi. Piispa Teemu Laajasalo johtaa Helsingin hiippakuntaa, johon kuuluvat seurakunnat myös Vantaalta ja itäiseltä Uudeltamaalta – yhteensä 28 seurakuntaa. Naapuriseurakunnat muodostavat Helsingin hiippakunnassa kuusi rovastikuntaa, joita johtaa lääninrovasti. Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Maika Vuori toimii lääninrovastina neljästä seurakunnasta (Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki ja Pitäjänmäki) koostuvassa Huopalahden rovastikunnassa. Jokaisessa seurakunnassa toiminta päätetään paikallisesti ja useat seurakuntien palvelut ovat kaikille avoimia. Naapuriseurakunnat tekevät käytännöllistä yhteistyötä resurssiensa mukaisesti. Tammikuussa Lauttasaaren kirkolla vietettiin Hiippakuntafoorumia, joka kokosi yhteen Helsingin hiippakunnan seurakuntien nykyisiä päättäjiä ja tulevaisuuden vaikuttajia. Foorumiin osallistui johtajien ja luottamushenkilöiden lisäksi noin 50 seurakuntien nuorta vaikuttajaa. Tapahtumassa verkostoiduttiin ja jaettiin omien seurakuntien hyviä käytänteitä. Kannelmäen seurakunnan luottamushenkilöt ja nuoret olivat aktiivisesti mukana foorumin kanavatyöskentelyissä ja keskusteluissa. Päivän kohokohtiin kuuluivat nuorten paneelikeskustelu, ehtoollisen vietto ja piispan yhteenveto käsitellyistä aiheista. Kannelmäkeä edustaneille nuorille aikuisille Hiippakuntafoorumista jäi mieleen yhteisöllisyyden voima ja vuorovaikutuksen tärkeys eri ikäisten kesken. Nuoret toivovat vanhemmilta sukupolvilta tukea, mutta myös kasvurauhaa kehitykselleen ja mahdollisuutta omaankin toimintaan. Nuorilla on halua osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Keskusteluiden myötä vahvistui ajatus siitä, että ennakkoluuloja voidaan hälventää ja tukiverkostoja rakentaa aidon kohtaamisen kautta. ”Tämä ei ole kilpailu, vaan yhteinen taival, jossa kokeneempien tulisi olla opastamassa – vähän kuin suojelusenkeleinä”, kuului nuorten viesti kypsemmälle väelle. Seurakunnan, partion ja muiden yhteisöllisten toimintamuotojen kautta jokainen kiinnostunut voi löytää uusia tuttavuuksia. Kohtaaminen ja yhteisöön kuuluminen tukevat yksilöiden kasvua ja hyvinvointia kaiken ikäisinä. ”Kaksi on parempi kuin yksi, sillä yhdessä he saavat vaivannäöstään paremman palkan. Jos he kaatuvat, toinen nostaa kumppaninsa ylös. Mutta voi sitä, joka kaatuu yksin, eikä kukaan ole auttamassa häntä ylös!” (Saarn. 4:9–10). Seurakuntamme nuorten vaikuttajaryhmä on ollut monille oppimispaikka vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Nuoret kehittävät itse teemailtojaan ja kokoontumisiaan, ja toiminta antaa arvokasta kokemusta myös tulevaisuutta varten. Kannelmäen seurakunnassa toimii eri-ikäisten vapaaehtoisten vetämiä kerhoja ja piirejä. Näistä kokoontumisista saa lisätietoa seurakuntamme nettisivuilta, työntekijöiltä – ja tietenkin aktiivisilta seurakuntalaisiltamme. Kevään aikana suunnitellaan jo syksyn ohjelmaa. Seurakunnan tilaresurssit mahdollistavat vain rajatun määrän viikoittaisia kokoontumisia. Siksi onkin ollut erityisen ilahduttavaa todistaa, kuinka ystävystyneet seurakuntalaiset jalkautuvat tapaamisiin myös kodeissaan ja kotitalojensa kerhotiloissa. Tämä kertoo alueellisen yhteisöllisyyden merkityksestä – yhdessä kuljettu matka on aina rikkaampi kuin yksin taivallettu polku. Uskoa, toivoa ja rakkautta kevään kohtaamisiin. Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Tämä ei ole kilpailu, vaan yhteinen taival Yhteisellä tiellä Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki alkaen keskiviikkoisin klo 18. • Palmusunnuntain messu su 13.4. klo 10. • Kiirastorstain ehtoollinen to 17.4. klo 18. • Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 18.4. klo 10. • Pääsiäispäivän messu su 20.4. klo 10. Kristus nousi kuolleista! Messussa kuullaan muun muassa Pääsiäisylistys Pekka Kostiaisen teoksesta Triduum Paschale. • Service on Easter Monday April 21st at 10. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 21.4. klo 10 toimitetaan englanniksi. Pääsisäismyyjäiset la 12.4. klo 11–13 Klanulla Myynnissä käsitöitä ja buffetissa keittoa seurakunnan lähetystyön hyväksi. Maksu käteisellä. Järjestää seurakunnan Lähetys ja Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot. Virpomaan! Hei lapsiperheet! Tervetuloa palmusunnuntaina 13.4. messun jälkeen n. klo 11.30–13 virpomaan Kannelmäen kirkkoon. Sisäänkäynti kirkon pääovesta. Kastepäivä su 20.4. Kastepäivä on mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus. Olet sydämellisesti tervetullut, jos haluat kastaa lapsesi tai toivot kastetta itsellesi! • Malminkartanon kappelilla klo 10–18. Seurakunta tarjoaa juhlakahvit, musiikkia ja kauniit puitteet. Kasteaikoja on varattavissa tunnin välein klo 10 alkaen. • Kannelmäen kirkossa klo 14–18. Kasteaikoja on varattavissa tunnin välein klo 14 alkaen. Samassa tilaisuudessa voidaan kastaa useampikin henkilö. Kirkolla tarjoilua ei ole. • Tiedustelut ja ilmoittautuminen: ma 14.4. mennessä virastoon. Musiikkia Kannelmäen kirkossa • Palmusunnuntain musiikki-ilta, Aus Liebe su 13.4. klo 18. J.S. Bach, Salmenhaara, Pergolesi (Stabat Mater).Pauliina Kallio sopraano, Elisabet Petsalo altto, Anne-Mari Vainio huilu, Piia Maunula oboe, Anne Myllylä urut, Felis-jousikvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Varjosta valoon Hiljaisen viikon iltamusiikki ti 15.4. klo 19. Pianotaiteilija, MuT Eveliina Sumelius-Lindblom. Neljän mystikon musiikkia, säveltäjänimiä Alfred Schnittke, Peteris Vasks, Olivier Messiaen, Erkki Melartin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Iltaehtoollinen Malminkartanon kappellilla su 4.5. klo 18. Toteutuksesta vastaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Christa Pessi PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA 911 911 Maksaja: Christa Pessin vaalitukijoukko. Niina Muurikka MALMINKARTANOSTA HELSINGIN VALTUUSTOON Hallintoassistentti, tradenomi (AMK) -opiskelija Turvallisuutta, Toimivuutta ja Taloudellisesti järkeviä päätöksiä! 408 FB ja IG: niinamuurikkaps www.niinansivut.fi Maksaja: Maksaja: Niina Muurikka Niina Muurikka Su 25.5. klo 11.00-17.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA Tiedustelut: Jauri Varvikko, puh. 040-512 5105, kaarelaseura@gmail.com • Musiikkia • Markkinatori • Arpajaiset • Kisailuja • Kirpputori • Erilaisia ruokia ja virvokkeita • Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. Seuraa ohjelmapäivitystä: www.facebook.com/matajokifestivaali tai www.kaarela.fi MÄTIS FESTARIT 25.5. Mätisfestarit ovat täällä taas! Uudistunut ohjelma! 26 kerta!
9.4.2025 3 Pääkirjoitus KUNTAVAALIT ovat paraikaa meneillään. Sunnuntaina on varsinainen äänestyspäivä. Jos et ole vielä äänestänyt ennakkoon, niin kannattaa miettiä tarkkaan ketä äänestää. Kunnallisvaaleissa ei ole kyse vain oman puolueen tai omia näkemyksiä edustavan ehdokkaan äänestämisestä, vaan myös oman alueen ehdokkaan äänestämisestä. Kaupunginosat eivät ole veljiä keskenään, vaan ne eroavat monin tavoin. Niin koulutuspohjaltaan, palkkatuloiltaan, viihtyvyydeltään, monikulttuurisuudeltaan kuin luontoarvoiltaankin. Eri kaupunginosilla on niin omat ongelmansa kuin omat hyvätkin puolensa. Jotta asukkaat saisivat äänensä kuuluviin ja vietyä viestiä Helsingin valtuustoon, pitää sinne saada oman alueen edustajia. On selvää, että jokainen kuntapoliitikko pyrkii edistämään oman asuinalueensa etua. Tämä näkyy hyvin niin kantakaupungissa kuin Keskija PohjoisHelsingissä. Kaarelasta ei ole pitkään aikaan ollut kristillisdemokraattien Mika Ebelingiä lukuun ottamatta yhtään kaupunginvaltuutettua, vain pari varavaltuutettua. Jos Kaarelassa on joku ongelmakohta, johon pitäisi puuttua, niin meillä pitää olla valtuustossa päättäviä henkilöitä, joihin voisi ottaa yhteyttä asioiden eteenpäinviemiseksi. On siis äärimmäisen tärkeää, että äänestäessänne äänestätte oman alueenne ihmistä. Sitä, joka sanoo, että hei, tämä juttu pitää korjata, koska asun itsekin täällä. Jos annatte äänen jollekin toisen kaupunginosan vaalikuninkaalle, niin hyvä, mutta hän pääsee joka tapauksessa läpi ja hänelle meidän kaupunginosamme on valitettavasti toissijainen. Törmäsin toisessa asuinkunnassani Karkkilassa erilaiseen kuntavaaliongelmaan. Siellä ei ole riittävästi ehdokkaita. Kahdella puolueella, perussuomalaisilla ja SDP:llä on vähemmän kuntavaaliehdokkaita kuin paikkoja valtuustossa. SDP:llä paikkoja on nyt kuusi ja ehdokkaita neljä, perussuomalaisilla taas kolme paikkaa ja yksi ehdokas. Molempien paikkamäärät kaupunginvaltuustossa siis laskevat huhtikuussa riippumatta vaalimenestyksestä. Koko Karkkilassa ehdokkaita on kevään vaaleissa 61, kun viime vaaleissa neljä vuotta sitten ehdokkaita oli yli sata. Vajaan 8 500 asukkaan kaupungissa on yhteensä 31 valtuustopaikkaa. Syy on kaupungin heikko taloustilanne. Tuleva valtuusto joutuu tekemään vaikeita säästöpäätöksiä. Valtuustoon ei tästä syystä ole tunkua, sillä kuka haluaisi leikata itseltään? Ylen mukaan ehdokaskato näkyy ympäri Suomea: kaikkiaan ehdokkaita kevään kuntavaaleissa on 29 950. Määrä laski viime kuntavaaleista vajaalla 5 700 ehdokkaalla. Kannelmäessä asuu yli 13 000 ihmistä. Koko Kaarelan väkiluku on yli 30 000. Tuolla määrällä on äänestysvoimaa. Alueemme ehdokasmäärä taas on suhteellisen pieni. Puhutaan vain kourallisesta ihmisiä. Helsingillä on rahaa ja vaikuttamaan pääsee myös positiivisesti. Ei ole siis mikään ongelma keskittää äänet omalle alueelle, jos halutaan. Menkää äänestämään ja äänestäkää oman alueenne ihmistä. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa kotiin päin. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Äänestämisellä on merkitystä Seuraava numero ilmestyy 7.5.2025. Aineisto toimitukseen 25.4. mennessä. Silta vapaa-aikaan Koulu osana yhteistyöverkostoa Kannelmäen peruskoulu ei vain opeta lapsia ja nuoria. Se myös huolehtii heistä, vaikka se ei välttämättä näykään jokapäiväisessä arjessa. KANNELMÄEN PERUSKOULUN Runonlaulajantien toimipiste, koulun vuosiluokat 5-9, muutti Pelimannintien väistötiloihin viime elokuussa, kun vanha EKY:n koulurakennus purettiin. Suomalais-venäläinen koulu toimi aiemmin samoissa tiloissa, ennen kuin SVK:n uusi koulu valmistui Hämeenlinnantien varteen. Runonlaulajantien uusi 750 oppilaan koulurakennus vuosiluokille 5-9 valmistuu vanhan paikalle syksyllä 2027. Siihen asti koulu toimii Pelimannintiellä. Mitä Pelimanniin kuuluu rehtori Kirsi Juuti ja virka-apulaisrehtori Tiina Sumelles? Kouluun kuuluu hyvää. Tilat ovat toimivat ja olemme tyytyväisiä. Pyrimme nyt kehittämään yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa, Kirsi ja Tiina sanovat. Aktiivinen lasten ja nuorten pienalueverkosto Kannelmäen alueella toimii aktiivinen lasten ja nuorten pienalueverkosto, jonka tarkoituksena on miettiä, miten alueelle saataisiin lisää hyvää, positiivisia juttuja ja kasvatettua alueen yhteisöllisyyttä. Mistä on siis kysymys? Vanhemmat ovat olleet huolissaan lasten vapaa-ajanvietosta ja sosiaalisessa mediassakin on käyty keskustelua koulun vastuusta. Haluamme välttää vastakkainasettelua ja viedä lasten ja nuorten asioita eteenpäin, vararehtori Tiina Sumelles sanoo. Kokoonnumme verkostossa pari kolme kertaa syksyn ja kevään aikana pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja lasten arjen parantamiseksi, rehtori Kirsi Juuti kertoo. Koululaiset saattavat viettää viikonloppuisin aikaa siellä sun täällä, myös koululla, joten pienalueverkosto pyrkii rakentamaan yhteistyötä, jotta kritiikki ei kohdistuisi yksittäisiin toimijoihin, kuten vaikka itse kouluinstituutioon, vaan luotaisiin siltoja eri toimijoiden välille. Rehtori Kirsi Juuti on pienalueverkoston puheenjohtaja. Verkostoon kuuluvat alueen toimijat, jotka tekevät työtä lasten ja nuorten sekä perheiden parissa, mm. Kanneltalo ml. kirjasto ja nuorisopalvelut, D-asema, Kannelmäen seurakunta, lastensuojelu ja soten yhdyskuntatyöntekijä sekä järjestöt, jotka tekevät jalkautuvaa työtä. Koulussa aloitti työnsä tammikuun alussa oma koulunuorisotyöntekijä. Haluamme, että viesti kulkee ja verkoston työhön osallistuu kaikki alueen toimijat ja teemme yhdessä ennaltaehkäisevää työtä, Kirsi sanoo. Tärkeää tietää mitä tapahtuu Verkosto auttaa ymmärtämään ja tietämään, mitä nuoret tekevät koulupäivän ulkopuolella. Osallistaminen ja media auttavat viemään viestiä myös vanhemmille. Kun eri toimijat kokoontuvat vaihtamaan tietoa ja tekemään yhteistyötä, niin saadaan selkeämpi kuva, mitä kodin, kadun ja koulun välillä tapahtuu, Tiina kertoo. Vaikka Kaarelan tilanne onkin pääasiassa hyvä, niin verkostotoiminnalla saadaan parempi kokonaiskuva, jolloin ongelmiin on helpompi tarttua. Nykypäivän heikko taloudellinen kehitys tuo alueelle omat rasitteensa ja nuorten kotitilanteetkin saattavat muuttua. Ennaltaehkäisevää toimintaa Myös Kannelmäen peruskoulussa tehdään ennaltaehkäisevää työtä, jossa oppilashuollolla, kuraattorilla ja koulupsykologilla on oma tehtävänsä ja merkityksensä. Kouluvalmentajat ja koulunuorisotyöntekijät ovat ongelmien ennaltaehkäisyssä oiva apua. Koulussa on myös koulupoliisitoimintaa, jossa poliisit käyvät vierailemassa koulussa ja keskustelemassa nuorten kanssa. Vanhemmille on järjestetty huoltajailta päihdeteemasta, jotta he kykenisivät havaitsemaan paremmin mahdolliset ongelmat. Nuorten kannalta on hyvin tärkeää, että eri viranomaiset ja kaupungin työntekijät näyttäytyvät, tukevat ja ovat olemassa. Haluamme, että myös huoltajat näkevät, että taustalla tehdään koko ajan, Tiina Sumelles sanoo. Ennaltaehkäisyssä pyritään laajaan yhteistyöhön, niin kaduille jakautuvan Nuorisotoimen kuin paikallisten urheiluseurojen ja niiden valmentajien kanssa. Tavoitteena on mm. jengiytymisen ehkäisy. On hyvin tärkeätä, että nuorilla on mielekästä tekemistä ja erilaista iltapäivätoimintaa. Tässä esim. kirjastolla ja Kanneltalolla on merkittävä tehtävä. Haluamme koulun edustajina rakentaa sillan koulun, vapaa-ajan ja kodin välille, Kirsi Juuti sanoo. Suurimmalla osalla asiat kunnossa Kannelmäen peruskoulussa ei ole tällä hetkellä akuutteja ongelmia ja asiat halutaankin pitää sellaisina. On tärkeää, että oppilailla on koulun jälkeen harrastuksia, tuttuja ja turvallisia paikkoja minne mennä, Sumelles sanoo. Suurimmalla osalla oppilaista on asiat kunnossa, mutta ei voi sanoa, että kaikilla. Mitä verkostoitumisen lisäksi voidaan tehdä? Puuttuuko resursseja? Koululla on perusrahoitus kunnossa. Rahat riittävät opettajien palkkoihin ja materiaaleihin, mutta erilaisiin tukimuotoihin tarvitaan lisää resursseja, Kirsi Juuti sanoo. Kouluista on tullut hyvin monikulttuurisia ja erikielisiä on paljon, jolloin mm. kieliharjoittelua tarvitaan enemmän. On oleellista, että myös lapset ja nuoret osallistetaan toimintaan. Tarvitaan dialogia huoltajien kanssa, jotta voidaan varmistaa turvallinen vapaa-aika ja turvallisuuden tunne, Tiina sanoo. Koulu antaa niin nuorille kuin vanhemmille mahdollisuuden tuoda äänensä esiin. Koulussa järjestetään erilaisia työpajoja, mm. nyt huhtikuussa kolmen tapahtuman dialogisarja nimeltä Suomen tie. Ensimmäinen paja järjestetään nuorille, toinen vanhemmille ja kolmannessa tuodaan kaikki yhteen. Koulussa pidetään huhtikuun alussa myös Irti huumeista ry:n tilaisuus. Koulu haluaa osoittaa välittävänsä Eri alueiden asiantuntijat ja toimijat jakavat pienverkostossa ’keissejä’, jotta tiedetään, kuka mitäkin tekee ja missä mitäkin tapahtuu. On myös hyvä, että kodeissa tiedetään mitä koulussa tapahtuu ja miten koulu tänä päivänä toimii. Vastuuta ja informaatiota jaetaan, ja jos nähdään ongelmakohtia, niin niihin myös puututaan. Haluamme huoltajien tietävän, että välitämme oppilaistamme ja että haluamme pitää heistä yhdessä huolta, ketään ei jätetä yksin, Kirsi Juuti sanoo. Teksti ja kuva Jauri Varvikko Alueen yhteisöllisyys on merkittävä tekijä. Haluamme viedä lasten ja nuorten asioita eteenpäin yhdessä. Verkostot ja eri toimijoiden yhteistyö on tässä avainasemassa, Kannelmäen peruskoulun rehtori Kirsi Juuti ja virka-apulaisrehtori Tiina Sumelles sanovat.
4 9.4.2025 Kädet täyttä rautaa Kannelmäkeläisen Marko Meijasen (47 v.) harrastus on kilpakädenvääntö. Saavutuksia on aina maailmanmestaruustasolta lähtien. MARKO MEIJANEN on asunut Kannelmäessä Soittajantiellä kolmen vuoden verran. Alkujaan hän on Jyväskylästä kotoisin, mutta edustaa kädenväännössä tamperelaista TKT-Nääsvääntö-seuraa, joka on juuri muuttanut nimensä Sisu Armwrestling Club:ksi. Aloitin kädenväännön vuonna 2011. Asuin tuolloin Tampereella. Työkaverillani oli seuran paita päällä, joten kiinnostuin lajista ja lähdin käymään treenipaikalla. Jäin heti koukkuun, Marko nauraa. Marko on harrastanut kilpakädenvääntöä nyt noin 15 vuoden ajan niin suomessa kuin maajoukkueen matkassa ympäri maailmaa. Ja tuloksia on tullut. Hänellä on 22 SM-mitalia, joista neljä kultaa. Viime vuonna Marko voitti molemmilla käsillä suomenmestaruudet ja Euroopan mestaruudet sekä MM-kisoissa tuli oikealla kädellä pronssia. Vuonna 2022 Ranskassa tuli MM-kisoissa vasemmalla kädellä hopeaa ja oikealla pronssia. Suomen kädenvääntöliitto valitsi hänet ’Vuoden Master-vääntäjäksi’ vuonna 2024 sekä oma seura lisäsi hänet Hall Of Fame jäseneksi. Tänä vuonna tuli SM-kisoissa oikealla kädellä kultaa, mikä olikin kolmas peräkkäinen suomenmestaruus. Vasemmalla kädellä tuli hopeaa. Kaikki ovat varmaan vääntäneet elämässään kättä, joten se on tuttu juttu, mutta kilpaileminen onkin sitten useimmille vieras laji. Suomessa suht pitkä kädenvääntöperinne Meijasen kasvattajaseura TKT-Nääsvääntö on toiminut yli 30 vuotta. Se on Suomen suurin ja menestynein kädenvääntöseura ja sillä on noin 100 jäsentä. Seuralla on alajaostot myös Turussa ja Jyväskylässä. TKT on voittanut Suomen seuramestaruuden useita vuosi peräjälkeen. Suomessa on useita kädenvääntöseuroja, noin 20 ja niissä on yhteensä noin tuhat harrastajaa. Kilpakädenvääntäjiä on arviolta noin 300. Kattojärjestönä toimii Suomen kädenvääntöliitto. Seurat ovat sitoutuneet antidoping-toimintaan ja urheilijoita testataan. Maailmalla kattojärjestönä toimii IFA, International Federation of Armwrestling, joka järjestää myös EMja MM-kisat. Suomen kädenvääntöliiton toiminta on tosi tasokasta. Meitä oli viimeisimmissä SM-kisoissa eri sarjoissa yhteensä noin 160 kilpailijaa. Mielestäni se on ihan hyvä määrä, Meijanen sanoo. Kädenväännössä ei liiku paljon sponsorirahaa, joten kilpaharrastus on pääasiassa omakustanteista. Päätyö Markolla on SpKodissa, jossa hän toimii asuntovälittäjänä, myy ja välittää asuntoja. Ei katso ikää Marko aloitti kädenväännön suhteellisen myöhään, 32-vuotiaana. Ikä ei kuitenkaan ole lajissa kynnyskysymys. Moni kädenvääntäjistä on yli 40-vuotiaita. Mukana on tietysti myös nuoria, mutta lajia voi jatkaa aika pitkään ja silti pärjätä. Meillä on yli 60-vuotiaitakin kilpavääntäjiä. Kädenväännössä kilpaillaan kuudessa eri sarjassa: juniorit (13-18 v.) nuoret (alle 21v.), yleinen pro-sarja, masterit (yli 40 vuotiaat), grand masterit (yli 50-vuotiaat) ja senior grand masterit (yli 60-vuotiaat). Kilpailijat lajitellaan vielä eri painoluokkiin. Marko ottelee alle 78-kiloisissa. Vanhemmat voivat halutessaan kilpailla myös yleisessä pro-sarjassa, jossa ei ole ikärajaa. SM-kisoissa sain yleisessä sarjassa viime vuonna oikealla kädellä pronssia ja tänä vuonna tuli hopeaa, Marko kertoo. Kilpailuissa väännetään siis kummallakin kädellä erikseen. Kummallakin kädellä ei ole pakko vääntää, vaan voi valita, vääntääkö vain yhdellä vai kummallakin. Poliitikon ja kansalaisen kieli NYT VAALIEN lähestyessä jälleen tulee miettineeksi, miksi meillä julkisuudessa esiintyy kuin kaksi eri kieltä puhuvaa ryhmää. Yhtäältä päättäjillä/poliitikoilla tuntuu olevan oma tapansa puhua ja ilmaista poliittiset tavoitteensa. Usein tavalliselle kansalaiselle jää vaikutelma, että poliitikot puhuvat kuin oman yksityisen firman johtajat. Tämä koskee pääsääntöisesti ennen muuta valtion päättävissä elimissä toimivia. Mutta ei sen tapainen ilmaisutyyli ole vierasta kunnallisissa elimissäkään päättävässä asemassa olevien kohdalla. Nykyisen Orpon/Purran hallituksen alkuvaiheissa valtiovarainministeri Riikka Purra nousi yleisön tietoisuuteen ja mielikuviin suuria saksia heiluttelevana valtion kassan vartijana. Saksien tarkoitus oli muistuttaa, että ministeri valvoo tarkasti, että liiat rönsyt valtion budjettivaroista leikataan jo heti kättelyssä ja näin taataan valtion maksukyky huolehtia hallituksen tärkeimpinä pitämistä menoeristä, jotka koskettavat luonnollisesti asianomaisten puolueiden kannattajakunnan elintärkeitä etuja. Tämä saksien heiluttelu tulkittiin puolestaan oppositioryhmien keskuudessa hallituksen pyrkimykseksi leikata nimenomaan opposition tärkeinä pitämien kansalaisryhmien vanhusten, lasten, terveydenhoitoa tarvitsevien, sekä koululaisten ja kulttuurialojen edustajien kannalta tärkeinä pitämien menoerien kohdalla. Poliittinen kamppailu hallituksen ja opposition välillä kiihtyi avoimeksi. Eduskunnassa välikysymykset seurasivat toinen toistaan. Hallitus selvisi niistä eduskunnassa määräenemmistönsä voimin. Mutta vastaavat riidat etenivät nopeasti myös kuntatasolla. Ne koskivat erityisesti jo edellisen keskustavasemmistohallituksen aikaansaamaa soteuudistusta, jossa lopulta monia vuosia kestäneen kamppailun jälkeen eduskunta hyväksyi erityisesti vasemmiston ajaman kunnallisen terveyskeskuslain. Lain toimeenpano jäi kuitenkin lopulta oikeistolaisen kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksen vastuulle. Nyt oikeisto alkoi syytellä edellistä hallitusta, että se oli jättänyt koko uudistuksen rahoitusvastuun seuraajalleen. Lisäksi erityisesti kokoomus nosti esiin vanhan teemansa mukaisesti ”valinnan vapaus” vaatimuksen, jolla tarkoitettiin, että kansalaisilla pitää olla vapaus valita, haluavatko he saada lääkäripalvelut itse valitsemaltaan lääkäriasemalta yksityiseltä vai kuntien hallitsemista terveyskeskuksista. Tämä riita ja erimielisyys on häirinnyt koko ajan nykyisten sotelakien täytäntöön panoa. Lisäksi tähän on nostettu uutena kysymyksenä vaatimus ”omalääkäri” palveluista. Nykyinen hallitus ei halua tunnustaa, että ”omalääkäri” -mallia oli toteutettu jo menestyksellisesti useissa kuntien hallitsemissa terveyskeskuksissa. Hallituksen taholta on nostettu vaatimus säästää valtion menoja nimenomaan terveydenhoidon, sosiaaliturvan, vanhusten ja lasten hoivakustannusten sekä koulutuksen määrärahoista. Huomaa, että nyt puhutaan nimenomaan ”säästöistä” eikä ”leikkauksista” näiltä budjetin osa-alueilta. Tavallinen kansalainen tajuaa kuitenkin nopeasti, että valtio ei ole mikään ”säästöpankki”, joka kokoaa kansalaisilta varoja säästöön ja kasvattamaan korkotulojaan. Nämä ”säästökohteet” on valittu aiempien ”leikkaussuunnitelmien” mukaisesti käytettäväksi muihin hallituksen tärkeämpinä pitävien kohteiden rahoittamiseen. Tällä hetkellä etusijalla ovat maan ”turvallisuuden vahvistamiseen ” tarkoitetut kohteet, jopa niinkin kauas kuin Ukrainan sotaa tukeviin hankkeisiin, samalla kuin myös oman armeijan puolustuskyvyn lisäämistä tarkoittaviin hankkeisiin. Käytännössä tavallinen kansalainen tajuaa, että kyseessä on oman armeijan vahvistaminen oletettua ulkoista vihollista vastaan, jolla tarkoitetaan suurvaltanaapuriamme Venäjää. Samalla kansan muistista halutaan poistaa, että Suomi aloitti itse ensimmäisenä Venäjää vastaan kohdistetut talouspakotteet ja kaiken kaupallisten, kulttuurija muiden normaalien naapurusten välisten suhteiden katkaisemisen, jonka näkyvimmäksi merkiksi muodostui Itärajamme sulkeminen. Samalla näin katkaistiin 80 vuotta jatkunut maallemme edullinen kanssakäyminen suurimman naapurimaamme Venäjän kanssa. Oiva Björkbacka Marko Meijanen on kädenvääntöpöydässä kova luu. Kuva Marko Meijanen. Marko lähtee toukokuussa puolustamaan Euroopan mestaruuttaan Viroon, Pärnuun. Syksyllä on jälleen vuorossa MM-kisat. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko
5 9.4.2025 Bök i Kårböle VANMAKT OCH UTANFÖRSKAP är det sista vi behöver. Med en känsla av vanmakt och utanförskap mår man inte bra. Det kan kräva lite mod att gå med, men du har inte heller någon anledning att stå utanför. Du är ingen avvikelse i konsten att vara människa. Professorn i pedagogisk psykologi, forskaren Niina Junttila konstaterar i Hbl 14.2 att umgänge med andra människor stärker förtroendet och bidrar till en bättre förståelse för andra människor. Människan upplever andra människors sällskap som betydelsefullt och bekräftande. Min goda mors livsfilosofi var att man skall läsa böcker och att man skall vara med. Kanske hon var påverkad av devisen som hängde på väggen i ungdomsföreningshuset Håkansberg i Kårböle där det stod: Vi vilja hafva den högre bildning som vet och tänker, men trivs vid plogen. Hur kan man då vara med? I mitt tycke förutsätter det att man träffar människor på riktigt kring en hobby, på en kurs eller kanske i en förening. Chattgemenskap i all ära, men den kan aldrig ersätta träffar öga mot öga då man kan avläsa ansiktsuttryck, höra röstläget och uppleva växelverkan. Utbudet av aktiviteter är stort, speciellt här i huvudstadsregionen. Varför inte pröva på något som du aldrig tidigare gjort, något som intresserar dig eller återuppta en gammal kär hobby som fallit i glömska. Ibland behöver en god vän ge ett tips eller en puff. Exempelvis kurserna på Arbis ger både lärdom och nya vänner. Finland är föreningarnas lovade land. Vår lokala ungdomsförening Kårböle ungdsomsförening grundades under en tid då ofredsåren rådde och man inte fick grunda nya föreningar. I åtta år 1901-1909 fungerade föreningen under Malax ungdomsförening i Österbotten, som i sina stadgar hade möjligheten att hålla sig med filialer. Stadgarna är grunden för en förenings verksamhet. I stadgarna framkommer syftet med föreningen och hur administrationen, ekonomin och medlemskap skall skötas. Föreningen leds av en styrelse och ordförande som väljs på årsmötet. Kårböle ungdomsförenings syfte är att vara en förbindelselänk mellan människor som önskar bevara, vidarebefordra och utveckla föreningen enligt den rika traditionen från 1901. Alltså sådan verksamhet som medlemmarna initierar och som samtida samhälleliga och gemenskapsskapande behov förutsätter. På det senaste årsmötet 11.3 framkom många goda förslag till verksamhet som styrelsen kan utgå ifrån för år 2025. Medlemsavgiften på 10 euro ger redan via e-posten uppgifter om vad som är på kommande. Marie bebådelsedagen har traditionellt varit Marthornas kyrksöndag i Helsinge och nu i Vanda. Söndagen har sedan många år tillbaka utvecklats till Föreningarnas söndag. Vanda svenska församling bjuder in representanter från svenska föreningar till högmässa i Helsinge kyrka och en bit mat i Prostgården. I år innehöll föreningsträffen dessutom en diskussion med Finlands Lucia 2024 Daniela Owusu och kyrkoherden Kristian Willis om luciatidens erfarenheter för en mörkhyad Lucia. Daniela var helt oförberedd på de påhopp som hon utsattes för då hon blev Lucia. Hon sade att hon inte skulle ha ställt upp om hon vetat hur illa hon skulle bli behandlad. Fint att hon ändå gjorde det och att hon valdes till Lucia av en allmänhet som var redo för något nytt och också annorlunda. Luciainsamlingen slog alla tiders rekord vilket tyder på ett stort stöd för Daniela. Modiga och sargade Daniela har trampat upp en stig för andra. Tillsammans kan vi alla arbeta för en bättre värld och stiga över den egna bekvämlighetszonen.. Vid föreningsträffarna stärks man också i känslan av att vi är många och att vi kan stöda varandra och samarbeta. Idéerna växer i samverkan och genom möten och diskussioner. Alltid är det inte så tjohejsan, men vem har sagt att det borde vara så. Huvudsaken är att man är med och bidrar med sitt strå till stacken och oftast får man också något gott i gengäld. Många föreningar tar emot medlemmar med öppna armar. Traditionen att höra till en förening torde ha minskat då de yngre generationerna, 19-56-åringar, anger sig ha ett mindre antal vänner än de äldre. I siffror två vänner mindre. Kanske just precis de två som man kan få via delaktighet i föreningsverksamhet. Text och foto: Astrid Nurmivaara Kårböle uf, astrid.nurmivaara@gmail.com Man ska nog vara med Lucia 2024 Daniela Owusu i samtal med kyrkoherden Kristian Willis. Lisää kisoja edessä Tänä vuonna EM-kisat pidetään toukokuussa Pärnussa, Virossa, jonne Marko menee puolustamaan EM-mestaruuttaan. Suomen joukkuetta Marko pitää kovana. Sillä taitaa olla Master-tasolla eniten mitaleja. Suomessa on todella laadukas taso kädenväännössä ja se on kehittynyt koko ajan hyvin. Lokakuussa pidetään MM-kisat Azerbaidzhanissa. Marko arvioi, että MM-kisakoneessa on noin 20 suomalaista kilpailijaa. Kuten arvata saattaa, MMtasolla taso on kova. MM-kisoissa on noin 20-30 maata edustettuna, Marko arvioi. Kädenvääntö on etenkin Itä-Euroopassa suosittu laji. Kovimpia maita ovat Georgia, Azerbaidzhan, Puola, Moldova ja Kazakhstan, mutta kovia vääntäjiä löytyy myös Kanadasta, USA:sta ja Ruotsista. Tekniikkavai voimalaji? Marko ei ole kropaltaan mikään mörssäri, joten toimittaja oli hieman yllättynyt, kun hoikka mies asteli toimitukseen sisään. Kroppa kuitenkin selvästi uhkui voimaa ja treenattuja lihaksia. Pärjääkö lajissa pelkällä voimalla, vai onko tekniikka tärkeämpää? Entä syntyperäiset lahjat? Sanotaanko niin, että tarvitaan sekä lahjoja että harjoittelua. Kädenvääntö on ehkä noin 40% voimaa ja 60% tekniikkaa, eli kyse on tekniikkavoimasta... Ehkä tekniikka on jopa tärkeämpi... Markon mielestä pelkkä punttisaliharjoittelu ei riitä. Raa’alla voimalla ei kisoissa pärjää, laji vaatii omanlaisen treenaamisen ja tiettyjen liikkeiden harjoittelua. Jos olet nostanut paljon punttia, niin on selvä, että on myös paremmat mahdollisuudet pärjätä kädenväännössäkin, mutta yksistään se ei riitä. Tykkään sanoa että “tekniikkaa tarvitsee pärjätäkseen ja voimaa menestyäkseen”. Treeniä, treeniä, mutta ei liikaa Salilla pitää joka tapauksessa käydä, että koko kroppa on timmissä kunnossa. Kädenvääntäjälle ei riitä, että pelkät kädet ovat kunnossa. Vääntöön tarvitaan myös jalkoja, koko kehoa ja hyvää yleiskuntoa, joten treenin pitää olla kokonaisvaltaista. Treenaan melkein päivittäin kuminauhalla käsiä ja sitten käyn 3-4 kertaa viikossa kuntosalilla. Pöydällä vääntämistä harjoittelen vain kerran viikossa, jos vaan kerkeän, Marko sanoo. Idean juoni on siinä, että jos tekniikka ja fysiikka ovat kunnossa ja harrastat säännöllisesti, ei pidä treenata liikaa. Kädenväännössä malttitreenaus on avainsana, sillä muuten voi tulla hermosärkyjä ja loukkaantumisia, Marko sanoo. Markolla ei loukkaantumisia tai nivelvaurioita ole onneksi tapahtunut. Laji tuo tiettyä kestävyyttä. Olen koulutukseltani myös hieroja ja personal trainer, joten tiedän, miten kroppaa pitää kohdella. Pitää myös muistaa aina lämmitellä. Ennen kisoja kovaa treenaamista vältetään, jotta lihakset ovat varmasti palautuneet ja mahdollisimman iskukykyiset. Missä voi treenata ja minkä ikäisenä on hyvä aloittaa? Harrastuksen voi aloittaa jo hyvin nuorellakin iällä. Kilpavääntämiseen voi lähteä mukaan 13-vuotiaasta, vaikka SM-kisat onkin suunnattu lähinnä täysi ikäisille. Kilpailemiseen tarvitaan kilpailulisenssi, harrastamiseen riittää harrastajalisenssi. Lisäksi tarvitaan vakuutus. Lajia pääsee myös kokeilemaan ilman lisenssiä. Harrastus ei katso myöskään sukupuolta. Kilpailuissa on naisille omat sarjat. Laji sopii tosi monelle, koska siinä on painorajat. Ikä ei myöskään ole este. Monissa maissa harrastus aloitetaan jo junnuna, vaikka tämä ei olekaan välttämättä kovin yleistä Suomessa. Kyllä meilläkin on jo useita nuoria vääntäjiä, jotka pärjäävät hyvin kisoissa. Marko käy itse treenaamassa Järvenpään kädenvääntäjissä, sillä ei ole mieltä lähteä Tampereelle oman seuran tiloihin harjoittelemaan. Meillä on eri seurojen välillä tosi hyvä henki. Ei ole periaatteessa väliä, mihin seuraan liittyy. Kaikissa autetaan, neuvotaan ja opetetaan. Ja voin sanoa, että neuvonta on laadukasta. Yhteisöllisyydellä on tässä lajissa iso merkitys, Marko summaa. Marko vinkkaa kaikkia lajista kiinnostuneita ottamaan rohkeasti yhteyttä lähimpään seuraan ja tutustumaan lajiin esimerkiksi seuran harjoituksissa. Pääkaupunkiseudulla kädenvääntöä harrastetaan ainakin Tapanilan Erässä, jolla on oma kädenvääntöosastonsa. Toinen hyvä paikka on juurikin Järvenpään kädenvääntäjät. Lisätietoa kädenväännöstä saa Suomen kädenvääntöliitosta: www.skvl.net Haluaisitko lähteä vääntämään kättä tämän miehen kanssa?
6 9.4.2025 HERÄÄMINEN ON AINA HIENO ASIA. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta niinhän ne suuret asiat useimmiten ovatkin. Matti Nykänen oli paitsi maailman paras mäkihyppääjä, niin myös suuri ajattelija kertoessaan, että elämä on ihmisen parasta aikaa. Tämän selkeämmin ei asiaa voi ilmaista. ”Biber, erwache”, siis ’Majava herää’ saksan kielellä, tämän pyyntöön heräsin joskus 1970-luvun lopulla. Näin tai jotakin sinne päin minulle sanottiin Vaakunan kymppikerroksen yökerhossa. Olin nukahtanut yökerhon miellyttävään nojatuoliin. Sellaista sattuu, kun on miellyttävän hämärää ja takana soi rauhallinen, pehmeä musiikki. Heräsin siihen, että erittäin kaunis kissannaamainen lady pudisteli minua olkapäästä. Aluksi en tajunnut, että missä olen. Olenko Hampurissa, miksi minulle puhutaan saksaa. Sumu hälveni tajunnastani. Näin edessäni 1970-luvun lopun missikisojen perintöprinsessan, Marianne Åströmin naaman. Hän oli mielestäni ehkä kaunein missi kautta aikojen. Hänen naamansa näkyi tuolloin lehdissä, TV:ssä, mainoksissa, kaikkialla. Miksi hän minua katsoo?? Asiat selvisivät. Hänet oli palkattu Vaakunan yökerhon emännäksi. Mikä loistava valinta. Se saksan kielikin selvisi. leikkimieliset kaverini olivat kertoneet tälle emännälle minun olevan saksalainen kauppamies nimeltään Biber. Mikä mainio pila. Kiitos vielä jälkikäteen kavereille. Olen vanhan liiton mies, siksi pidän, arvostan ja kunnioitan naisia. Tällainen oli muotia ainakin ennen vanhaan. Tuolloin aikoinaan ihailtiin iskelmätähtiä, näyttelijättäriä ja eritoten missejä. Näille henkilöille lähetettiin postia, ihailijakirjeitä ja valokuvapyyntöjä. Voi sitä iloa, jos näiltä idoleilta sai sitten postia. Näin sitä toimittiin ennen nettiä. Oli suuri ylpeyden aihe, mikäli oli nähnyt jonkin kuuluisuuden. Muistan elävästi, kuinka minäkin jonottelin joskus 1950-luvun alussa junaan, jossa Armi Kuusela ja Gil Hilario istuivat. Kyseessä oli ympäri Suomen liikkuva kiertue. Siellä sitä pällisteltiin oikeaa kauneuskuningatarta ja tietysti kateellisena Giliä. Valokuvakin tuli otettua, mihin lie kadonnut. Sitä kauneuttakin oli vähintään kahta lajia. Oli enkelimäistä kauneutta ja ”syntistä” kauneutta. Armi Kuusela edusti varmaankin kaikkia lajityyppejä, niin nätti hän oli. Karkea jako kulki kuitenkin tuolloin vaaleuden ja tummuuden välillä. Kuten vanhassa Leskiäidin tyttäretlaulussa tumma sisar edusti tätä maallista eli syntistä vaihtoehtoa, vaalea taasen kilttiä. Liekö tämä käsitys sitten mihinkään perustunut. Uskoakseni Marilyn Monroe kuitenkin kumosi tämän mielipiteen. Itse pohdiskelin asiaa vertuutellessani Marilyniä ja Jane Russelia. Itse pidin tuolloin Janea vetävämmän näköisenä. Kyllä Suomessakin asiaa mietittiin, kun muistaa vaikkapa Anneli Saulin tai Liana Kaarinan leffoja. Oma naisihanteeni kyllä kallistuu sinne ”syntisen” puolelle. Ihanneyksilölläni on aavistuksen verran vinot silmät ja korkeat poskipäät. Hiukset ovat tummat tai rusehtavat. Ulkonäöltään tällainen leidi muistuttaa hieman kissaa. Suomessa tämäntyyppiset ihmiset ovat harvinaisuuksia. Itä-Suomessa heitä löytyy ehkä enemmän kuin Länsi-Suomessa. Lapissa taasen korkeat poskipäät ja tummuus ovat hallitsevia ominaisuuksia. Runsas muuttoliike tulee sekoittamaan aikojen myötä nämäkin asiat. Kaukoidässä matkailleet tietävät hyvin, että siellä kaikki ovat kissan näköisiä. Se on hieno juttu. Palailen alkuun siihen tyrmäävän kauniin Marianne-missin juttuun ja saksan kieleen. Mikähän mahtaisi jäädä nyt mieleen yhtä hyvin? No kuvitellaan kuitenkin, kuvittelen nukahtaneeni vaikkapa Britannian sohvalle. Äkkiä joku ravistaisi minua olkapäästä ja sanoisi, Haiki, Haiki, Ich komme ... Tämä herättelijä osoittautuisi sitten Erika Vikmaniksi ... Riittäisipä siinä mietittävää kerrakseen, missä minä olen, kuka kuka... Luonnollisesti tämä on täysin kuvitteellista. Nyt kun olen jo vankasti setämies, niin olen keskittynyt pelkästään konsultointiin. Annan mielelläni nuoremmille ohjeita siitä, miten ei pidä toimia… Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kissan näköinen nainen Karhu-Kissat, nyt ja aina Karhu-Kissoja voi pitää Kaarelan omana lätkäseurana, vaikka se tarjoaakin mielekkään harrastuksen yli kaupunginosarajojen. Kissat on toiminut alueemme kasvattajaseurana jo vuosikymmenet. Lähes jokainen kantsulainen nuori on seurassa pelannut; kuka lyhyemmän uran, kuka pidemmän. KARHU-KISSAT on perustettu vuonna 1938 ja se on Helsingin vanhin jääkiekkoon keskittynyt seura. Se täytti toissa vuonna 85 vuotta. Seuraan kuuluu yli 500 6 21 vuotiasta lisenssipelaajaa ja se tarjoaa pelikokemuksia kaikissa ikäluokissa. Kävimme tapaamassa seuran johtoa Maununnevalla sijaitsevalla Kaarelan jäähallilla ja kyselemässä kuulumisia. Meidät otti vastaan seuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Waittinen ja toiminnanjohtaja Matti Pirnes. Onko Karhu-Kissoissa tapahtunut jotain muutoksia? Kissat toimii niin kuin ennenkin. Olemme Stadin vanhin juniorijääkiekon kasvattajaseura. Seurassa pelaa nuoria kaikista ikäluokista. Meillä on 26 eritasoista peliryhmää, aina kiekkokoulusta miehiin ja nuorten Mestiksessä, eli Nuorten SM-liigassa pelaavaan U20-joukkueeseen, Hanna-Kaisa kertoo. Matti Pirnes on luotsannut Karhu-Kissoja eri tehtävissä jo vuodesta 1996. He vastaavat junioripäällikkö ja valmennusvastaava Jukka Kallion kanssa, että homma toimii, niin kuin pitää. Kissat ovat olleet Matin päätoimisena työtehtävänä jo 15 vuotta. Panostamme erityisesti valmennukseen. Meillä on sitoutunutta henkilöstöä ja riittävä määrä innostuneita vanhempia mukana, Matti sanoo. Historian havinaa Suomessa alettiin pelata jääkiekkoa joskus 1900-luvun alussa. Ensimmäinen jääkiekon SM-mestaruus pelattiin vuonna 1928. Karhu-Kissat perustettiin vuonna 1938. Seuran perustivat HJK:n junioreissa pelannut joukko nuoria, jotka eivät olleet mahtuneet HJK:n ykkösjoukkueeseen. Niinpä he irtautuivat Klubista ja perustivat oman joukkueen. Nimi otettiin kanadalaiselta The Bear Cats -seuralta, joka oli voittanut Kanadalle kolme maailmanmestaruutta. Myös viininpunaiset värit otettiin Bear Catseilta. Näin Stadin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura oli perustettu. Karhu-Kissat pääsivät heti pelaamaan ns. ’Valtakunnansarjaa’, jonka Helsingin lohkon se voitti. Nousua pääsarjaan ei vielä tuolloin nähty, mutta seuran 19-vuotias maalivahti Lasse Blom otettiin Suomen ensimmäiseen MM-kisajoukkueeseen Baseliin, Sveitsiin. Blomin paikan Karhu-Kissojen maalilla otti yksi seuran perustajista, legendaksi noussut maalivahti Unto Wiitala, joka pelasi Kissoissa 11 kautta, aina vuoteen 1957. Wiitalan aikana Karhu-Kissat nousi SMsarjaan ja saavutti aina SM-hopeaa ja SMpronssia. Vuonna 1954 Unto Wiitala valmensi Kissojen A-juniorit Suomen mestareiksi. 1950-luvun menestystä 1950-luku oli Karhu-Kissojen menestyksekkäintä aikaa. Kotikentäksi vakiintui Hesperian kenttä. Kauden 1950 päätteeksi Kissat voitti Suomensarjan häviämättä otteluakaan. Tämän jälkeen Karhu-Kissat pelasi Mestaruussarjaa seitsemän kautta peräkkäin. Vuonna 1954 saavutettu SM-hopea oli Karhu-Kissojen edustusjoukkueen historian paras saavutus. Keväällä 1957 Kissat putosi Suomen sarjaan, eikä toipunut. Seuraava nousu Mestaruussarjaan tapahtui vuonna 1971, jolloin Kissoja vahvistettiin maajoukkuepelaajilla: Lauri Monosella, Seppo Revolla ja Hannu Kapasella. Pääkaupunkiseudun kilpailu oli kuitenkin kovaa, sillä vastassa olivat HIFK, HJK ja Jokerit. Kissat putosi Mestiksestä. Taloudelliset ongelmat pakottivat Kissat yhteistyöhön HJK:n kanssa. Seurauksena Kissojen joukkue pelasi Mestistä HJK:n nimellä, mutta Kissojen paidassa. Omalla nimellä pelattiin Suomen sarjaa. Koska tuloksia ei juuri perustetussa Idivisioonassa syntynyt ja talous oli kuralla, siirtyi Kissat kaudelle 1975-1976 maakuntasarjaan. Sen jälkeen pelattiin vaihtelevalla menestyksellä niin I divisioonassa kuin II-divisioonassa. Keväällä 1995 seura jäi II-divisioonaan, eikä miesten edustusjoukkue siitä enää noussut. Junioreissa on voimaa! Jos Karhu-Kissojen edustusjoukkue ei kyennyt enää niittämään kunniaa, pelastivat juniorit seuran. Karhu-Kissojen kotikentäksi oli tullut Pirkkola, joten kaikki Kaarelan nuoret halusivat pelata Karhu-Kissoissa ja seuraan saatiinkin useita taitavia ja lupaavia kiekkoilijoita. Vuonna 1987 Karhu-Kissojen B-juniorit voittivat Suomen B-junioreiden Suomen mestaruuden. Valmentaja Raimo Myyryläisen johdolla Kissat kukisti Pirkkolassa Jokerit. Karhu-Kissojen A-juniorit olivat nousseet keväällä 1985 SM-sarjaan, mikä siivitti junioreiden nälkää. Kun junioreita siirrettiin I divisioonajoukkueeseen, myös Kissojen edustusjoukkue saatiin nousuun. Tavoitteet nuorissa Tänä päivänäkin Karhu-Kissojen tavoitteet ovat nuorissa. Seura vaalii Kissojen henkeä ja perinteitä. Tavoitteenamme on sytyttää elinikäinen kipinä liikuntaan ja urheiluun sekä tarKAUTTA AIKAIN seuran pelaajia on noussut kansalliselle pääsarjatasolle, eri ikäkausimaajoukkueisiin ja jopa aina MM-kisakoneeseen asti. Lasse Blom jääkiekkomaalivahti. Aloitti uransa Karhu-Kissoissa ja pelasi Suomen jääkiekkomaajoukkueessa, joka osallistui ensimäisen kerran MM-kisoihin Sveitsissä keväällä 1939. Pelasi pääsarjaa kaksi kautta, kunnes kaatui sodassa vuonna 1944. Unto Wiitala tunnettu jääkiekkomaalivahti ja erotuomari. Aloitti uransa Karhu-Kissoissa vuonna 1946. Valittiin pelaajaurallaan kolme kertaa Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi. Saavutti kaksi SM-mitalia. Wiitala edusti Suomea viisi kertaa MMkisoissa ja kerran olympialaisissa. Maaotteluita Wiitalalle kertyi yhteensä 81. Lauri Mononen jääkiekkohyökkääjä. Ensimmäisiä suomalaisia jääkiekkoammattilaisia Pohjois-Amerikassa. Pelasi Jokereissa ja Karhu-Kissoissa neljä vuotta. Yhden Suomen mestaruuden voittanut Mononen teki SM-sarjassa ja -liigassa 248 ottelussa 157 maalia ja antoi 95 maalisyöttöä. Mononen pelasi maajoukkueessa 145 A-maaottelua. MM-kisoissa hän edusti Suomea kuudesti ja olympialaisissa kerran. Seppo Repo jääkiekkohyökkääjä. Ensimmäisiä suomalaisia Pohjois-Amerikan ammattilaisliigoissa. Pelasi yhden kauden Jokereissa, Karhu-Kissoissa ja HJK:ssa. Repo voitti yhden Suomen mestaruuden ja yhteensä neljä mitalia. Pelasi SM-sarjassa ja -liigassa 353 ottelua. Repo edusti Suomea kahdeksan kertaa MMja kerran olympiatasolla. Hannu Kapanen jääkiekkohyökkääjä ja valmentaja. Pelasi Karhu-Kissoissa kahdella eri kaudella 58 SM-sarjaottelua, joissa hän teki 22 maalia. Maajoukkueessa Kapanen pelasi 47 ottelua, joissa hän teki kymmenen maalia. Edusti Suomea kerran olympialaisissa ja kerran maailmanmestaruuskilpailuissa, molemmissa vuonna 1976 Mikael Kotkaniemi jääkiekkoilija ja valmentaja. Aloitti uransa vuonna 1987 KarKaarelan jäähalli on Karhu-Kissojen kotihalli. Karhu-Kissojen vuosijulkaisu Kissankäpälä on ilmestynyt jo 50 vuotta. Kuuluisia kissoja
7 9.4.2025 LIIKUNTA ON HYÖDYLLISTÄ olitpa minkä ikäinen tahansa. Erityisen tärkeää liikkuminen ja liikkeelle lähtö on iäkkäille. Tämä talvi on ollut liikkujalle helppo. Liukkaita kelejä on ollut vain muutamina päivinä. Emme voi olla varmoja siitä että lumettomat talvet ovat pysyviä. Helsingin kaupunki on taannut erityisolosuhteet 140 kilometrin mittaiselle reitistölle pitkin kaupunki. Noilla kilometreillä tiet on harjasuolattu ja aurattu tehostetusti jo pienenkin lumisateen yllättäessä. Huolenpidon kohteena ovat pyörätiet. En vastusta pyöräilijöiden ”hyysäämistä”, mutta voisiko joku poliitikko tai puolue ryhtyä ajamaan meidän ikäihmisten reittien tehohoitoa. Aikoinaan kun harjoittelimme mieheni kanssa maratoneja varten löysimme kaksi talvijuoksuväylää. Toinen oli Konalantie ja toinen oli Malminkartanosta Myymäkeen menevä kävelytie. Molemmissa paikoissa taisivat kaukolämpöputket olla niin lähellä maanpintaa, että lumi ja jää pakeni väyliltä. Nyt on ylellistähän kävellä radanvarsitietä Mäkkylästä Huopalahteen ja pidemmällekin. Tien reunassa on Mäkkylässä ja vähän muuallakin lappuja, joissa kerrotaan että väylä on harjasuolattu. Saa rauhassa askeltaa ja nauttia talvisesta säästä. Tie on huollettu pyöräilijöille, muitta minäkin mahdun sekaan. Mutta vielä enemmän nauttisin ja moni muukin, jos siellä täällä olisi penkki, mille voisi tarvittaessa istahtaa. Olen tiedustellut ja kysellyt penkkien perään, mutta olen kuullut, että penkkejä ei voi laittaa kun ne rikotaan. Konalassa olen törmännyt pariin penkkiin, jotka ovat vuodesta toiseen pysyneet paikoillaan. Ne ovat niin vankannäköisiä ja -mallisia ettei niiden kimppuun kannata käydä. Pitäjänmäelle kelpaisivat samanlaiset penkit. Vaalien jälkeen poliitikoilla on tarvetta ajaa asioita, joista olisi hyötyä poliittisen uran rakentamisessa. Penkeillä saisi hankittua varmasti monta ääntä. Autan mielelläni aloitteen tekemisessä. Voin auttaa myös rakkaan harrastukseni teatterin tukemisen tarpeellisuuden todistajana. Suomen Kansallisteatterin ja Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistyönä syntynyt Pasi Lampelan Laura on räiskyvä ja riipaiseva esitys. Elämä tuntuu viidentoista avioliittovuoden jälkeen Harrista (Esa-Matti Long) laimealta. Ei siinä auta edes menestyvä yritys. Harri päättää antaa elämässään tilaa uudelle. Mutta olisiko elämä nuoruuden rakkauden kohteen Lauran (Maria Kuusiluoma) kanssa sitä minkä perään mies haikailee. Kun Harri vihdoin uskaltaa kertoa Reetalle (Piia Mannisenmäki) , mitä hän aikoo tehdä, ei mikään mene niin kuin mies on kuvitellut. Vaimon on vaikea käsittää, että hän on elänyt vuosikaudet valheen kanssa. Mies on vakuuttanut rakastavansa häntä. Eikä Laurankaan kanta uuteen elämään ole itsestään selvä. Pasi Lampela on taiturimainen tunnistamaan keski-ikäisten kolhut ja toiveet. Kun esitys kaiken lisäksi esitetään hyvin pelkistetyissä ja miltei karuissa lavasteissa (Markus Tsokkinen) on uuden tavoitteleminen työlästä ja ehkä tarpeetontakin. Näytelmän äänimaailma (Juuso Voltti) ansaitsee kiitokset, samoin videosuunnittelu (Ville Virtanen). Teatteri Avoimien Ovien Saa rumiakin tanssittaa on ainutlaatuisen hieno kunnianosoitus näyttelijä Siiri Angerkoskelle. Se on myös näytelmän käsikirjoittaja-esittäjä Pinja Hahtolan ja ohjaaja Olka Horilan ammattitaidon juhlaa. Siiri Angerkoski (21.8.1902-28.3.1971) ehti näytellä yli sadassa elokuvaroolissa. Hän on Suomen kaikkien aikojen työllistetyin elokuvanäyttelijä. Elokuvien lisäksi hän näytteli myös teattereissa eri puolella Suomea. Me muistamme hänet ennen muuta rouva Puupäänä Pekka ja Pätkä -elokuvissa ja Suomisen perheen kotiapulaisena Hildana. Elokuvissa hän näytteli vanhojapiikoja, vuokraemäntiä, seurapiirirouvia, kotirouvia kipakasti ja hauskasti. Välillä vuorosanoja oli niukasti, ennätys oli yhden elokuvan ”God morgon”. Vuonna 1938 Suomen Filmiteollisuus palkkasi Siiri Angerkosken ja hänen miehensä Kaarlo Angerkosken kuukausipalkkaisiksi näyttelijöiksi. Siiri irtisanottiin tehtävästään vuonna1964. Hahtolan Siirin suuri suru oli vuodesta toiseen se, ettei hän koskaan saanut pääroolia, sitä suurta roolia, josta hän haaveili ja jonka hän olisi ansainnut. Siiri sai roolinsa sitten kun sairaus oli jo melkein musertanut hänet. Tv-elokuva Alissan pääroolista Angerkoski sai ylistävät arvostelut. Pinja Hahtola Siirinä oli rempseä ja hauska, välillä elämän nurjapuolen murjoma. Lavastus oli Olka Horilan ja työryhmän aikaan saamaa. Siihen riitti näyttelijän pukukopin iso peli ja meikkilaukku. Äänisuunnittelu (Kari Paukola) ja valosuunnittelu (Jere Kolehmainen) täydensivät esitystä upeasti. Ihailut ja kiitokset esityksen ainoalle näyttelijölle Pinja Hahtolalle hienosta esityksestä. Hän piti katsojat hyppysissään kaksi tuntia vaivattomasti ja valloittavasti. Siiri tuli tutuksi. Leena-Maija Tuominen Unelma penkistä jota mahdollisuus turvalliseen kasvuympäristöön ja henkilökohtaiseen kasvuun, puheenjohtaja Hanna-Kaisa Waittinen sanoo. Jääkiekkoa voi lähteä pelaaman lähes heti, kun pysytään luistimilla pystyssä. Harrastus voidaan aloittaa esim. luistelukoulusta ja jatkaa siitä sitten luistelukouluun. Tärkeintä, että liikkuu, on hauskaa ja mukavaa, toiminnanjohtaja Matti Pirnes sanoo. Hanna-Kaisaa ja Mattia yhdistää se, että kumpikin on tullut seuratoimintaan mukaan lapsiensa pelaamisen kautta. HannaKaisa on ollut mukana toiminnassa yhdeksän vuotta, joista kolme seuran hallituksessa. Niin Matin kuin Hanna-Kaisan lapset ovat Kissoissa mukana, joko pelaavat tai toimivat toimihenkilöinä. Matin vanhin poika on Kissoissa valmentajana. Meillä on paljon vanhempia, jotka ovat itse pelanneet joskus Kissoissa ja tulleet nyt uudestaan toimintaan mukaan omien lastensa harrastuksen kautta, Matti sanoo. Kaarelan jäähalli kotina Kun Maununnevalle rakennettiin uusi jäähalli, tuli siitä luonnollisesti Karhu-Kissojen päämaja. Sitä myös tarvittiin, sillä Pirkkolan jäähallit joutuivat remonttiin ja jää oli muutenkin kortilla. Enää ei ole ulkojäitä, Lassilan ja Pukinmäen tekojäitä lukuun ottamatta, joten harjoitusvuorot ovat vain hallissa, Matti kertoo. Karhu-Kissat treenaavat myös Paloheinän jäähallissa ja U20-nuoret Pirkkolassa. Kaarelan hallissa on kuitenkin kaikki, mitä seura tarvitsee. Hallissa on todella hyvät olosuhteet. Meillä on omat kuivaustilat, jonne pelaajat voivat jättää varusteensa. Kamoja ei tarvitse kannella mukana, Hanna-Kaisa kertoo. Harjoittelumahdollisuudet ovat erinomaiset. Meillä on oma punttisali, jumppasali ja valmentajille omat tilat suunnitella kuvioita, Matti täydentää. Kaarelan jäähalli valmistui vuonna 2018 pitkän taistelun päätteeksi. Lähialueen asukkaat vastustivat alkuun hallia, mutta nyt se on jo ottanut oman paikkansa Hämeenlinnantien kupeessa. Kaikki pelaamaan Luisteluja kiekkokoulun voi aloittaa jo kolmevuotiaana, mutta mukaan pääsee aina ekaja tokaluokkalaisetkin. Stadin hauskin ja suosituin kiekkokoulu järjestetään Kaarelan jäähallissa. Ideana on opettaa ryhmässä toimimista, tarjota positiivisia liikuntakokemuksia, opettaa luistelun ja jääkiekon alkeita leikkien ja pelien kautta. Hanna-Kaisa ja Matti painottavat niin lasten kuin vanhempien mahdollisuutta lajikokeiluihin. Heidän mielestään on tärkeää, että kaikki pääsevät pelaamaan, myös huoltajat ja vanhemmatkin. Useita harrastuksia saa olla. Se ei ole pois keneltäkään, Matti sanoo. Jos lapsi liikkuu monipuolisesti, niin se on vain hyvä. Kissoissa keskitytään tietysti myös kilpailemaan, mutta kasvatukselliset arvot ovat nykyisin keskiössä. Helsinki muuttuu kovaa vauhtia. Ikäluokkien pienentyessä pelaajamäärät vähenevät ja monet maahanmuuttajataustaiset eivät suuntaudu välttämättä jääkiekon pariin, mutta strategianamme on tarjota myös jääkiekkoa kaikille sitä haluaville, Matti kertoo. Monipuolista harjoittelua ja valmennusta Pelaamisen lisäksi Karhu-Kissoissa on mahdollisuus myös vapaaehtoiseen harjoitteluun. Pelaajille ja harrastajille on tarjolla harjoitusaikoja joukkuejäiden ulkopuolella, joissa voi kehittää omia henkilökohtaisia taitoja. Meillä on aamuja maalivahtijäät erikseen. Yksilötaitoja voi harjoitella erikoisjäällä. Esim. koululaiset käyvät pelaamassa aamujäällä, Matti kertoo. Kaarelan jäähallissa on kaksi kaukaloa. Viikonloppuisin kumpikin kaukalo on joukkuekäytössä aamusta iltaan. Viikolla on väljempää. Myös valmentajiin ja huoltajiin panostetaan. Toiminta perustuu pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen valmennukseen sekä kasvatukseen. Pyrimme tarjoamaan mahdollisimman monipuolista ja laadukasta palvelua myös toimihenkilöille ja mukana oleville vanhemmille. Kaikki valmentajamme koulutetaan, riippumatta siitä ovatko he vanhempia tai ei, Hanna-Kaisa sanoo. Entä ne muut tavoitteet? Kyllä paino on nuorissa, mutta en voi sanoa, ettemmekö me myös Mestikseen pyrkisi, Matti nauraa. Karhu-Kissoilla on useita kovia joukkueita, joilta odotetaan paljon. Pelaamme U14-11 ikäluokissa kolmella eri tasoryhmällä. He ovat valtakunnallisestikin äärettömän hyviä, Matti hehkuttaa. Kasvattajaseuralla on tosin kasvattajaseuran ongelmat, sillä myös pelaajilla on nälkä. Parhaimmat U-15 luokan pelaajat tuppaavat jo karkaamaan isompiin seuroihin harjoittelemaan. Visionamme on olla toimintansa laadusta tunnettu jääkiekkoseura ja yhteisö, jonne on helppo tulla, mutta vaikea lähteä. Emme me kuitenkaan ketään pakolla pidä. Kunnianhimoisia pelaajiamme kannustamme tähtäämään kiekkoilijana korkealle kohti omia tavoitteita. Tässä työssä olemme paras pienistä seuroista, HannaKaisa ja Matti summaavat. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kannattaa tulla kokeilemaan. Jääkiekko on hieno ja turvallinen harrastus. Hyvän startin saa luistelukoulusta, josta voi sitten jatkaa kiekkokouluun. Meillä on eri tasoryhmiä, joten kiekkoa pääsee harrastamaan omista lähtökohdista, KarhuKissojen toiminnanjohtaja Matti Pirnes ja puheenjohtaja Hanna-Kaisa Waittinen sanovat. hu-Kissojen joukkueessa II divisioonassa. Pelasi seurassa aina vuoteen 1993 saakka. Karhu-Kissoissa Kotkaniemi muodosti kuuluisan ”Petolintuketjun” yhdessä Petri Variksen ja Jari Korpisalon kanssa. Petri Varis jääkiekkoilija ja olympiamitalisti. Siirtyi HJK:n kautta Karhu-Kissoihin, missä hän voitti B-nuorten SM-kultaa vuonna 1987. Ensimmäiset pelinsä silloisessa I-divisioonassa Varis pelasi Karhu-Kissoissa. Varis voitti kolme Suomen-mestaruutta (1994, 1996, 1997) ja kolme SM-hopeaa (1995, 2000, 2005, 2007). Voitti Euroopan mestaruuden kahdesti. Varis oli mukana voittamassa olympiapronssia Lillehammerin talvikisoissa 1994. MM-joukkueessa hän oli mukana 1997. Jari ”Korppi” Korpisalo jääkiekkoilija. Toimi myös Karhu-Kissojen junioreiden valmennuspäällikkönä. Pelasi KarhuKissoissa I divisioonassa 1986-87 ja 19881990. Pelasi SM-liigaa Porin Ässissä. Pelannut niin nuorten kuin miesten MM-kisoissa. Voittanut Saksan mestaruuden. Kimmo Kuhta jääkiekkohyökkääjä. Pelasi Karhu-Kissoissa A-nuoriin saakka. Pelasi mittavan uran SM-liigaa Helsingin IFK:ssa. Välissä hän pelasi yhden kauden Sveitsissä ja puolikkaan kauden Saksassa. SM-kultaa. Iikka Kangasniemi jääkiekkoilija, valmentaja. Siirtyi 13-vuotiaana Karhu-Kissoihin. Kaudella 2010–2011 hän oli C-nuorten SM-karsinnoissa joukkueensa paras maalintekijä ja Kangasniemi jakoi KarhuKissojen sisäisen pistepörssin voiton Niklas Anderssonin kanssa. Kaudella 2011– 2012 hän oli B-nuorten I-divisioonan karsinnoissa joukkueensa paras pistemies ja maalintekijä. A-nuorten Suomenmestaruus. Kangasniemi on pelannut neljä nuorten maaottelua. Joonas Korpisalo jääkiekkomaalivahti, joka pelaa NHL-joukkue Boston Bruinsissa. Karhu-Kissojen kasvatti. Siirtyi Jokereihin C-juniori-ikäisenä, jossa voitti Suomen mestaruuden, A-junioreiden hopeaa. Korpisalo pelasi 17 poikien maaottelua. Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa vuoden 2012 maailmanmestaruuskilpailuissa. Nuorten maajoukkueessa alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa. Edusti Suomea jääkiekon MM-kilpailuissa vuonna 2017. Jari Korpisalon poika.
8 9.4.2025 KULTATUKKU.FI Ole kultu . Kierrätä korut . HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Easton (Hansasillan varrella), Kauppakartanonkatu 3, avoinna ma-pe 10-18 Vanhat korut ovat hienoja ja kullan louhinta tekee luonnolle huonoa. Siksipä ostamme ja myymme kultaa, hopeaa ja vintage-koruja. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Kevään myötä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen keräysautot lähtevät jälleen liikkeelle. Maaliskuun lopussa alkaneen kierroksen aikana autot pysähtyvät eri puolilla pääkaupunkiseutua. Asukkaat voivat tuoda autoille maksutta kotiin kertynyttä vaarallista jätettä sekä metalli-, sähköja elektroniikkaromua. HSY:N SORTTI-KERÄYSAUTOT vastaanottavat jälleen tänä keväänä maksutta kotitalouksien vaarallista jätettä sekä metalli-, sähkölaiteja elektroniikkaromua. Kymmenen viikkoa kestävän kierroksen aikana autot pysähtyvät yhteensä 292 pysähdyspaikalla ympäri pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea. Kierros alkoi maaliskuun lopussa Helsingistä ja Espoosta. Helsingissä keräysautot kiertävät 31.3.–26.5. ja Espoossa 31.3.–5.5. Tarkat pysähdysajat ja –paikat sekä pysäkkikartta ovat nähtävissä HSY:n verkkosivuilla. – Sortti-keräysautokierros tarjoaa asukkaille maksuttoman ja ympäristöystävällisen tavan tuoda kotiin kertyneitä jätteitä keräykseen. Keräyskierros kattaa jälleen laajasti koko alueen, jotta palvelu tavoittaisi myös autottomat asukkaat, kertoo HSY:n toimintovastaava Joonas Enqvist. Jokaiselle jätelajille on omat keräysautonsa Sortti-keräysautoille saa tuoda ainoastaan kodin vaarallista jätettä sekä metalli-, sähkölaiteja elektroniikkaromua. Jokaiselle jätelajille on omat keräysautonsa, ja keräystilanteen sujuvoittamiseksi jätteet kannattaakin lajitella erikseen jo kotona. Kodin vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi maalit, lakat, laastit, moottoriöljy, bensiini, liuottimet, syövyttävät kemikaalit sekä torjunta-aineet ja akut. Arkisista kosmetiikkatuotteista jätteinä vaarallisia ovat esimerkiksi hiusja kynsilakat sekä hajuvesi. Kodin metalliromua ovat puolestaan muun muassa paistinpannut, pyykkitelineet ja metalliset huonekalut. Sähköja elektroniikkalaitteisiin kuuluvat esimerkiksi pesukoneet, televisiot, kahvinkeittimet, sähkökäyttöiset kiukaat ja sähköhammasharjat sekä puhelimet ja tietokoneet. Älylaitteiden kohdalla on hyvä kuitenkin huomioida, että keräyskierroksella ei pystytä takaamaan laitteiden tietoturvaa. Esimerkiksi Seiffi.fi-tietoturvapalvelun avulla voi tarvittaessa hävittää laitteet tietoturvallisesti. – Sortti-keräysautokierros on suunnattu harvemmin kotitalouksissa syntyville jätteille, joille ei ole keräysastiaa kiinteistöllä tai Rinki-ekopisteissä. Myös olemassa oleviin astioihin liian suuret jätteet voi tuoda keräysautoille. Lajitteluapua saa HSY:n Jäteoppaasta, minkä lisäksi kierroksella on paikan päällä ympäristöneuvojia opastamassa lajittelussa. Ympäristöneuvojat tunnistaa keltaisesta HSY:n huomioliivistä, Enqvist kertoo. Keräysautot pysähtyvät jokaisella pysähdyspaikalla 30–40 minuuttia Keräysautoille tullessa on hyvä pitää mielessä, että vaaralliset jätteet tulee toimittaa keräysautoille niiden alkuperäispakkauksissa tai muussa ehjässä ja suljetussa astiassa, johon on merkitty, mitä se sisältää. Muut kartonkija muovipakkaukset, kuten kuljettamiseen käytetyt muovipussit, lajitellaan kodin tai Rinki-ekopisteen keräysastioihin, sillä autoissa ei ole niille paikkaa. – Omalla autolla saapuvien on suositeltavaa pysäköidä sivummalle, jotta keräysautot mahtuvat pysähdyspaikalle. Jätteet tulee tuoda suoraan keräysautoon, eikä niitä saa jättää pysähdyspaikalle etukäteen. Jos kyseisiä jätejakeita on suurempi määrä, esimerkiksi peräkärryllinen, ne tulee toimittaa suoraan Sortti-asemalle, jossa niiden vastaanotto on henkilöasiakkaille maksutonta, Enqvist opastaa. Mitä keräykseen tuoduille jätteille tapahtuu? HSY huolehtii, että kaikki mahdolliset keräysautoille tuodut jätteet saadaan kiertoon. Esimerkiksi metalliromut sekä sähköja elektroniikkalaitteet hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineina. Myös osa vaarallisista jätteistä voidaan kierrättää. Loput vaaralliset jätteet tehdään käsittelyssä vaarattomiksi, jotta ne eivät aiheuta haittaa ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Vaarallista jätettä ei saa koskaan laittaa sekajätteeseen, viemäriin tai jättää ympäristöön. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen keräysautot liikkuvat myös keväällä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestää samanaikaisesti oman keräyskierroksensa, jossa vastaanotetaan siistiä, ehjää ja puhdasta uudelleenkäyttöön soveltuvaa kodin pientavaraa ja tekstiilejä sekä kaiken kuntoista pienelektroniikkaa ja polkupyöriä. Lisätietoja ja aikataulut löytyvät Kierrätyskeskuksen verkkosivuilta https:// kierratyskeskus.fi www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/ HSY:n Sortti-keräysautot kiertävät Kaarelan alueella toukokuussa Asukkaat voivat tuoda Sortti-keräysautoille kodin vaarallista jätettä sekä metalli-, elektroniikkaja sähkölaiteromua. Kuva: HSY. TORSTAI 8.5. 17.00–17.40 Sitratie/Soittajantie, pysäköintialue 18.00–18.40 Laulukuja 1, ostoskeskuksen pysäköintialue 19.20–20.00 Vakkatie/Kalannintie, bussin kääntöpaikka 20.20–21.00 Kaarelankuja 2 B, koulu MAANANTAI 12.5. 20.20–21.00 Hankasuontie 2, kaupan pysäköintialue 19.20–20.00 Ristipellonkuja 1, pysäköintialue TIISTAI 13.5. 17.00–17.40 Luutnantinaukio, aseman itäpuoli 18.00–18.40 -Pelimannintie 16, Kannelmäen peruskoulu 20.20–21.00 Laurinniitynpolku/ Niittykulmantie, urheilukentän pysäköintialue SORTTI-KERÄYSAUTOJEN AIKATAULU Mielenosoitus Sitratorilla liikuntaesteisten vapauttamiseksi joukkoliikennemaksuista KANNELMÄEN vauhtimuori Raili Lajunen järjesti 29.3. Sitratorilla mielenilmaisun liikuntaesteisten vapauttamiseksi joukkoliikennemaksuista. Se on niin, että me monivaivaiset ja vanhukset emme pääse kauppaan kuin julkisilla liikennevälineillä, koska palvelut ovat huonontuneet. Esimerkiksi Kaareen on matkustettava bussilla ja rollaattori on otettava mukaan. Jo pelkkään bussiin pääseminen on iso ponnistus. Olisi oikeus ja kohtuus, että meidän vapautettaisiin lippumaksuista, Lajunen sanoo. Lajusen mielestä HSL:n alennus ei riitä, sillä monilla on niin pienet eläkkeet ja tulot, että kausilippua ei ole varaa ostaa ja kertalipusta taas ei saa alennusta. Hänen mielestään lastenvaunut ja rollaattorit pitäisi asettaa samalle viivalle. Jos kuljettaa 0-6-vuotiasta lastenvaunuissa tai rattaissa, voi matkustaa ilman lippua. Kyse on myös tasa-arvosta. Jos rattaiden kanssa pääsee ilmaiseksi, niin miksi ei sitten rollaattorin kanssa? Ei näitä rollaattoreita hankita huvikseen. Niitä saadaan sen vuoksi, ettei pysytä enää kunnolla pystyssä ja vain lääkärin lausunnon perusteella, Lajunen pamauttaa. Raili Lajunen on osoittanut mieltään ennenkin. Hänen toimestaan pelastettiin aikanaan Pelimannintien/Klaneettitien bussipysäkki, joka meinattiin poistaa. Mielenosoitukseen kerääntyi toistakymmentä liikuntaesteistä keppien ja rollaattorien kanssa. Haapsalu Fra Mare kylpyläpaketti 31.8.-6.9. Lähde ryhmämatkalle Kaarelan eläkeläisten kanssa Haapsalun Fra Maren kylpylään. Matkan hinta 520 € henkilö kahden hengen huoneessa täysihoidolla. Su 31.8. Hel-Tal 10.30-13.00 Viking XPRS La 6.9. Tal-Hel 17.00-19.30 Viking XPRS Hintaan sisältyy laivamatkat, tilausbussi Tallinnasta Haapsaluun m/p 6 yötä kahden hengen standard huoneessa, kylpytakit huoneessa. Lisämaksusta: yhden hengen huone 125 € palvelut laivalla kuten ruokailut ja hytit Tiedustelut Heikki Hietanen 0400 950 833. Ilm. 15.7. mennessä. Kaarelan Eläkeläiset ry
9 9.4.2025 Ennakkoäänestys Suomessa 2.-8.4.2025 Vaalipäivä 13.4.2025 Tutustu SDP:n ehdokkaisiin: www.sdp.fi/ ehdokkaat-2025 Helsinki 827 HILKKA AHDE omaishoitaja Oulunkylä 832 PENTTI ARAJÄRVI sosiaalioikeuden professori Kallio 833 EVA-MARIA ASUKAS sairaanhoitaja, fysioterapeutti Pukinmäki 834 NITA AUSTERO sosiaalityöntekijä Kontula Vesala 839 DEMBO DAFFEH lähihoitaja, sosionomi Itäkeskus Marjaniemi 840 ARTO DAHLMAN turvallisuusasiantuntija Tapaninvainio 841 RIIKKA DAHLMAN sairaanhoitaja AMK, järjestöasiantuntija Tapaninvainio 845 MIRKA VAINIKKA toiminnanjohtaja sosionomi, lähihoitaja Malmi 847 TUULA HAATAINEN sairaanhoitaja, kansanedustaja 848 LEEA HALMETOJA psykologi, psykoterapeutti Länsi-Helsinki 852 FARDOOS HELAL sosiaalialan työntekijä, lähihoitaja Itä-Pasila 857 JENNI HJELT sairaanhoitaja AMK, järjestöasiantuntija Mellunkylä, Kivikko 864 JONNE JUNTURA lääkäri Kallio 867 EKHLAS KADOUR sosiaalija terveysalan opiskelija Hakaniemi 879 MIO KORTELAINEN sosionomi Maunula 881 LAURI KUJALA sairaanhoitajaopiskelija Munkkivuori 885 ANTTI KÄÄRIÄLÄ valtiotieteiden tohtori Viikki 895 VILLE MERINEN terapeutti 901 PÄIVI NIEMI-LAINE yhteiskuntasuhdejohtaja Arabianranta 906 SANNA-MARI ORANEN lähihoitaja, sosionomi Malminkartano Kaarela 922 ADEL RIZVI sairaanhoitaja, lähihoitaja Malmi 935 ILKKA TAIPALE lääkäri Oulunkylä 936 MARIANNE TAIPALE opettaja, yrittäjä Viikki-Latokartano 938 PEPPI TERVO-HILTULA toiminnanjohtaja Pakila 947 PETRA VANHALA sairaanhoitaja AMK Malminkartano Kaarela 953 MAYA WAITARA lastenkodin ohjaaja Oulunkylä
10 9.4.2025 Toisinajattelija To isi naj att eli ja Työn iso muutos VAIKKAPA KANARIALLA työn iso kuva on muuttunut näin: Alun perin Kanarialla viljeltiin etupäässä banaaneja. Banaaniviljelys tarjosi työpaikkoja, ansiot tosin eivät olleet kovin kaksisia. Sitten alkoi turismi. Se vaurastutti lähes kaikkia. Perheet perustivat pikku hotelleja, palkkasivat ensin perheenjäseniään ja sitten naapureitaan. Ansiot olivat tuntuvasti paremmat kuin banaaninviljelyksestä saatavat. Mutta nykyään, hotellit ovat kansainvälisten ketjujen omistuksessa ja palkat ovat niin pieniä, ettei nillä pysty kustantamaan asumista asiallisesssa ausunnossa. Tie köyhyydestä on tehnyt kierroksensa ja alkuperäisväestö palaa takaisin köyhyyteen, siis melko suuri osa siitä. Samanlaisuutta Suomen tilanteeseen voi nähdä siinä miten meilläkin maatalousvaltaisesta valtiosta kehittyi toisilleen paitoja pesevä yhteiskunta ja nyt ei enää paitojenkaan peseminen ole enää kannattavaa köyhälistölle. Yhdysvalloissa Pitkään vallitsi tilanne missä yksi palkkaa saava henkilö saattoi elättää koko perheen. Isä kävi töissä ja perheen äiti oli kotona. Ja sellainen elämäntyyli oli mahdollista ihan duunareillekin. No ei ole enää. Nykyään hankkiakseen edes itselleen siedettävän elintason (vaimosta ja lapsista puhumattakaan), olisi alimmissa tuloluokissa työskenneltävä 62 viikkoa vuodessa. 52 viikkoa ei enää riitä. Tyypillinen ratkaisu nykyään on tehdä kahta työtä. Pahimmin muutos on koskettanut mustia. Ennen mustat tekivät suorittavaa työtä ja pienelläkin koulutuksella pääsi leivän syrjään kiinni ja pystyi kustantamaan itselleen ja perheelleen hyvän elintason. Niin ei ole enää. Nyt palkat ovat surkeita ja enimmäkseen työtä ei edes ole tarjolla. Fentanyyli, edullinen kiinalainen huume, sen käyttö ja hankkiminen täyttää ajan muiden huumeiden ohella. Rikollisuus, näköalattomuus ja promiskuiteetti ovat pääasialliset näkymät. Globalisaation ansiosta työt on viety Kiinaan. Tämä on alentanut yritysten kustannuksia ja osakekurssit ovatkin noussee 1200 prosenttia kun samassa ajassa keskiluokan palkat ovat nousseet 6% ja vähän ammattitaitoa vaativissa ammateissa palkkakehitys on ollut negatiivinen. Suomessa Suomessa on ihmeellinen tilanne. Tarvitsemme lisää työväkeä ulkomailta, maahanmuuttoa samaan aikaan kun työväestä iso osa on toimettomana. Ammattiyhdistyksemme ansiosta meillä joustaa vain työttömyys. Pidämme onnena, että saamme asukkaita ulkomailta samaan aikaan kun nuorten perheiden lastensaannin ongelmien ratkaisut ovat monella tapaa huonosti hoidettuja. Ihmetystä herättää, että työvoimaa tarvitaan boomereiden hoitoon, vaikka realismin kylmät kasvot paljastavat, että boomereita kupsahtelee nykyään ennen näkemättömiä määriä. 40-luvulla syntyneet ovat nyt vuorossa, suurimmat babyboomin tuotokset, seuraavaksi hautausmaita alkaa kansoittaa buumin haalea jälkikasvu, 50-luvulla syntyneet. Ettäpä mihin niitä hoitajia sitten oikein tarvitaan? Nyt maahantuotetun hoitajan työura alkaa vasta koulutuksen ja sopeutuksen jälkeen ja silloin voidaan huhuilla jo tyhjentyneissä makuusaleissa. Elvikset ja Donnat ovat jo lähteneet rakennuksesta siinä vaiheessa. Ratkaisumme tänään Nyt ostetaan kertakäyttöinen tavara Kiinasta. Ahkerat kädet valmistavat tavaran, ilman päästömaksujen aiheuttamia kustannusten lisäyksiä. Pakkotyölaitoksissa, kuten vankiloissa ja vankileireillä tuotetaan sysihalpaa tuotetta. Normaalissakaan hikipajassa ei ole ihan nuukaa työaikojen ja -ehtojen kanssa. Rahtilentokoneiden ansiosta tuotettu rihkama saavuttaa uuden omistajansa viivytyksettä. On halpamaista ihmetellä miksi yrityksemme eivät pysty vastaamaan sellaiseen kilpailuun. Kivijalkakaupoille nykytilanne on katastrofi. Olisiko syytä katsoa peiliin Me olemme hyväksyneet tämän pelleilyn joka tuhoaa läntiset yhteiskunnat. Suurin vahinko tapahtui, kun Kiina hyväksyttiin WTO:n, vapaakaupan piiriin. Tai siis USA hyväksyi. Se tapahtui kuin huomaamatta WTC-turmien herättämässä sekaannuksessa, ilman kansalaiskeskustelua. Joku voisi jopa ajatella, että se hyväksyttiin tarkoituksella juuri silloin, kun kansalaisilla oli muutakin ajateltavaa. WTC-turmat, 9-11-2001-tapahtumat muuttivat maailmaa isosti. Mutta vielä isommin on muuttanut maailmaa Kiinan nousu johtavaksi tuotteiden valmistajaksi maailmassa. Sitä seurannut länsimaistenkin pörssiyhtiöiden menestys ei ole merkinnyt länsimaisten kansakuntien menestystä. Päinvastoin, paljon on menetetty demokratioiden dekadenssissa. Korkeakoulutettu eliitti on nähnyt maahanmuuton ja Kiinan tuonnin olevan hyödyllistä ja nostavan pörssikursseja, mutta itse kansakunnat länsimaissa ovat vastaavasti rappioituneet. Kansalainen on nähty vain kuluttajana kun kansalaisen ihmisarvoisen elämän pitäisi merkitä myös tuottajuuttakin. Vastaliike on kuitenkin käynnistynyt. Sitä vastaan, että eliitti ja demokraatit USA:ssa ovat pitäneet Kiinan nousua edistyksenä ja demokratian leviämisenä maapallolla. Globalisaatio on muka ollut hyvästä. Mutta nyt ovat silmät alkaneet aueta. Kiina on edelleenkin rautahansikkaalla johdettu sodanja vallanhaluinen maa, jolla on nyt paljon enemmän aseita ja laivastoa kuin aiemmin ja kyky iskeä lujaa. Republikaanien parissakin nousevien pörssikurssien varjossa on huomattu kansalaisyhteiskunnan rapautuminen. Kolmanneksi vaihtoehdoksi on noussut tätä kehitystä vastustavat piirit. Ja näihin lukeutuu sekä Bernie Sanders, äärivasemmalla oleva poliitikko, yhtä hyvin kuin Trumpia kannattavat. Trumpin toimet eivät ehkä ole toteuttaneet odotuksia, mutta voi sanoa että Trump kuitenkin yrittää kääntää valtiolaivaa tältä osin järkevämpään suuntaan. Se on sitten eri asia, jos kääntäminen ei onnistu hänen valitsemillaan keinoilla. Ihmeelliset toilailut Ukrainan suhteen sekä kummalliset toimet tullien kanssa eivät silti poista lähtötilannetta korjaavien toimien tarpeellisuutta. Ei ole mitään syytä luulla, etteikö valtiolaivojen suuntaa olisi korkea aika kääntää kohti paremmin kansalaisia hyödyttävää politiikkaa. Kansantaloustiede on edelleenkin vain yhteen valtioon kohdistuvaa ja Adam Smithin Kansojen varallisuuskin antaa ymmärtää, ettei markkinoiden näkymätön käsi voi ohjata taloutta mikäli globaalit voimat estävät talouden lainalaisuuksien toiminnan. Esko Karinen Lähteitä Kirjoituksessa on vaikutteita Marco Rubion kirjasta Decades of Decadence, 2023. Kanarian tilannetta on avattu YLEn ohjelmassa Kanaria väsyy turismiin. EMERITUSPROFESSORI Erkki Aurejärvi on kamppailut vuosikymmeniä oikeusteitse tupakkaa vastaan. Onko tupakka vaarallista ihmiselle? Kansainvälinen tupakkateollisuus ja sen suomalaiset juoksupojat ja -tytöt kiistivät vuosikymmeniä tupakan vaarallisuuden, syy-yhteydet eri sairauksiin. Erkki Aurejärvi (s.1941) ei ole koskaan hellittänyt tätä kamppailuaan. Suomessa on saatu pitkälti Aurejärven ansiosta tupakanpolttoa rajoittavia säädöksiä, mutta edelleen tupakka tappaa Suomessa noin 6000 ihmistä vuodessa! Aurejärvi on kamppaillut tupakkayhtiöitä, ei yksittäisiä tupakoitsijoita, vastaan eri oikeusasteissa jo vuosikymmeniä. Aurejärven oikeuskamppailuja on kuvattu hänen kirjoissaan Erään murhan anatomia, Kovaa peliä, Kovempaa peliä ja nyt uusin erinomainen yhteenveto Kovinta peliä (Into 2025, 326 s). ”Tyhmiä juristeja” ”Olin vuosikymmenien aikana Suomen oikeuslaitoksessa. Täynnä vastenmielisiä tyyppejä, joille vääryyden tekeminen oli itse tarkoitus”, toteaa Erkki Aurejärvi. Aurejärvi ei jätä kirjassaan mitään arvailujen varaan. Hän nimeää eri oikeusasteiden tuomarit, syyttää heitä virkarikoksista, avunannosta murhayrityksiin ja murhiin, nimeltä mainiten. Juristit eri oikeusasteissa Suomessa ovat ”laiskoja, itsekkäitä, kyvyttömiä, rahanahneita, lahjottuja”. Skaala on ”komea” raastuvanoikeuksista korkeimpiin oikeusasteisiin Eduskuntaan saakka. Kaikki ”roistot” nimeltä mainiten perusteluineen. Mielenkiintoisen herkullista luettavaa. Tyylinäyte käräjätuomari Elina Haapasalosta. ”Puheenvuorot olivat suorasukaisia: Se nainen ei ole pelkästään tyhmä vaan täyshullu”. Oikeuslaitoksen pohjasakkaa Aurejärvi, joka itse toimi Helsingin Yliopiston siviilioikeuden professorina yli kolme vuosikymmentä, innokas jalkapallomies, määrittelee kirjassaan ”mitä kummallisimpia olioita, jotka edustavat todellista ihmiskunnan pohjasakkaa”. Kirjan lopussa on ”Hall of Fame” näistä pohjasakan oikeusoppineista, mutta esimakua antaa Aurejärven luettelo jo kirjan alussa: korkeimman oikeuden presidentti, yhdeksän korkeimman oikeuden oikeusneuvosta, kaksi oikeuskansleria, kaksi apulaisoikeuskansleria ja monia muita. Aurejärvi ei varsinaisesti syytä tupakkatehtaita, hehän vain valmistavat tupakkaa tietäen sen haitat ja nykyään jopa tunnustavatkin haittoja. Saavat tupakasta rahaa, ympäri maailmaa. Erityishuomion saavat Suomessa Aurejärveltä tupakan suomalaiset markkinoijat, erityisesti ”kuolemankauppiaat” Jukka Ant-Wuorinen, Lasse Lehtinen ja Satu Kaarenoja. Aurejärvi nostaa heidät Suomen historian merkkihenkilöiksi! Erkki Aurejärven vuosikymmenten kamppailu tupakan vaarallisuuden osoittamiseksi on ollut samalla surullista, epätoivoista kamppailua Suomen oikeuslaitoksen mädännäisyyttä vastaan. Turpaan on Aurejärvi saanut, mutta ei ole hellittänyt. Stadin kundi on tsempannut! ”Kovinta peliä”, kannattaa lukea! Pekka Hurme Aurejärvi kovana: Maailman historian suurin rikos! Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa asukastaloon! Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa!
11 9.4.2025 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 10 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin ja julkisiin tiloihin. Pyydä ilmoitustilatarjous: Seija Kuoksa 010 3206 663 tai 045 1323 828, seija.kuoksa@eepinen.fi Tässä tulee hyvä lehti! WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Hyvää Pääsiäistä! MINULLE ERILAISET kulttuuritapahtumat ovat kuin bensaa, joilla käyn. Saan teatteriesityksistä ja musiikkikonserteista sellaista voimaa ja jaksamista, jota on vaikea selittää. Tapahtumissa saan voimakkaita tunnereaktioita ja uusia ajatuksia. Ja se on ihanaa! Korona-aikana, jolloin kaikki tapahtumat olivat peruttu eikä minnekään päässyt, olin uuden edessä. Ensimmäistä kertaa elämässäni olin tilanteessa, jossa menohaluja olisi ollut, mutta se ei ollut mahdollista. Minnekään ei päässyt. Huomasin pitkänä koronajaksona konkreettisesti, miten valtava merkitys kulttuurikokemuksilla mielelleni on. Kun maailma sitten hieman aukeni, lähdin jännityksen sekaisissa tunnelmissa maski naamalla teatteriin ja keikoille. SF-Bluesin keikka oli todella voimakas kokemus pitkän kotiin eristäytymisen jälkeen. Musiikki tuntui porautuvan sieluni sopukoiden syvimpiin kolosiin ja vapauttavan tunteita, joita en muistanut tunteneeni aikoihin. Pitelemätön riehakkuus, joka sisältäni vapautui ja kasvoi vain illan edetessä, oli kuin kauan kadoksissa olleen ystävän tapaaminen. Aloin käydä taas muillakin keikoilla. Jossain kohtaa maskia ei tarvinnut enää käyttää. En enää muista, miltä se keikalla tuntui. Nyt poikkeusoloista on jo niin pitkä aika, että keikoille ja teatterissa käyminen tuntuvat jälleen tavallisilta asioilta. Paitsi lippujen hintojen osalta. Lippujen hinnat ovat tämän vuoden alusta nousseet todella paljon. Niin sanotun kulttuuriluuhauksen tuntee lompakossaan äkkiä. Mutta en näe vaihtoehtoa. Elämän eliksiirin pariin on päästävä, maksoi mitä maksoi. Olen käynyt teatterissa ensimmäistä kertaa noin kolmevuotiaana. Se oli Nalle Puh -teatteriesitys. En muista esityksestä mitään, mutta muistan teatterin katsomon ja pehmustetut istuimet. Ja sen, että minulla oli jotkut juhlavaatteet päällä. Oman perheeni kanssa olemme käyneet paljon erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Pienten lasten kanssa kävimme katsomassa musiikkija teatteriesityksiä. Meidän onneksemme asumme lähellä niin sanottua olohuonetta eli Kanneltaloa. Sen salissa hipi hiljaa istumista on ollut helppo lasten kanssa harjoitella, koska tenkkapoon tullessa on päässyt äkkiä pois. Kanneltalo on paikka, jossa on voinut käydä testimielessä katsomassa jotain uutta ja vierastakin, koska matkustamiseen ei mene kaikki paukut. Vaikka teini-ikäiset lapseni eivät muista paljoakaan elämyksistä, joihin heitä olen raahannut heidän ollessaan pieniä taaperoita, uskon niiden silti vaikuttavan heihin. Ainakin he ovat tottuneet käymään teatterissa. Taannoin vein koko perheen Kansallisteatteriin katsomaan Red Nose Companyn Aleksis Kivi -esitystä. Perheemme nuorin ja skeptisin lähti koitokseen hartiat lysyssä ja kertoi vastaan tulleelle tuttavalle, että ”äiti taas pakottaa meidät teatteriin.” No niinpä teinkin. Mutta hetkellinen epämiellyttävyys kannatti sietää, sillä esitys oli koko perheen mieleen. Jos ei lapsena totu käymään kulttuuritapahtumissa, niin löytääkö niiden pariin aikuisenakaan? Se, että ei niissä käy, voi olla pelkoa vieraita asioita kohtaan. Tai sitä, ettei näe kulttuurin arvoa. Tai se voi olla puhtaasti rahakysymys. Koko perheen liput lähes mihin tahansa esitykseen maksavat paljon. Nämä ajatukset mielessäni ilahduin, kun luin Helsingin kaupunginvaltuuston tekemästä päätöksestä. 150-vuotisjuhlavuottaan viettävä valtuusto päätti tukea nuorien liikuntaja kulttuurikokeiluja ja tarjoaa maksuttoman pääsyn helmikuusta 2025 alkaen 7–19-vuotiaille helsinkiläisille lapsille ja nuorille Uimastadionille ja Kumpulan maauimalaan. Lisäksi kulttuurikeskusten Caisan, Kanneltalon, Malmitalon, Vuotalon ja Stoan konserteista osa on heille myös maksuttomia. Edun saan käyttöönsä hankkimalla maksuttoman kaupungin nuorisopalveluiden jäsenkortin eli jässärin. Tämä yhdenvertaisuusteko on voimassa vuoden 2025 loppuun. Toivon, että tämä etu innostaa lapsia ja nuoria kulttuurielämysten pariin nyt ja tulevaisuudessa. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Kulttuuri kuuluu kaikille Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi TILAA NOUTO: p. 09 2418 770 PESULA Räsymatot alk. 50 €/m 2 TÖÖLÖNTULLIN T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla Vesipestävät tyynyt info@ttpesula.fi • www.ttpesula.fi ILMAINEN NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) tilauksen ollessa yli 100 € Muuten kuljetus vain 10 € sis. nouto & palautus Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS 14.4. klo 18 Kaarelantie 86C kerhohuoneella Sääntömääräiset asiat Kaarelan Eläkeläiset ry TERVETULOA Ps. Kiitämme kaikkia 70-vuotisjuhlaan osallistuneita TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M OSTAMME AUTOJA Kaikenmerkkiset & -kuntoiset kelpaavat, myös asuntoautot/-vaunut. Tarjoa rohkeasti, soittamalla tai laittamalla (WhatsApp viestiä) numeroon 045 806 9805 tai 045 801 2290 MOOTTORIAJONEUVOT PALM • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230
TANORISTIKKO 717 Maununneva Pitäjänmäki ARKI RATKAISEE Kuntavaalit 13.4.2025 Ilmoituksen maksaja: ehdokkaat ja Länsi-Helsingin Vihreät KIMMO RÖNKÄ Kannelmäki ROBERT ELLMÉN Tapulikaupunki JUHA KARHU Malminkartano HANNU TUOMINEN Malminkartano SIMO KAUPPILA ANNA LAINE Länsi-Helsingin vihreät tekijät 791 736 817 738 751