Mätäjokifestarit 29.5. No 4 13.4.2022 • 58. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Kodin tekstiilit pesuun Nopea, edullinen, helppo, vaivaton. Ilmaiset kuljetukset PK-seudulla! Tilaa heti -soita 050 4848 222 tai tilaa netistä Pesemme mm matot, takit, peitot, päiväpeitteet, pyyhkeet, lakanat, kilopyykki, miesten puvut, nyt myös emulsiopesut. Myyrmanni Myyrmanni Iskoskuja 3, Vantaa 01600 | P. 050 551 7500 www.PESUMESTA.FI ja www.PESULAT.com www.facebook.com/pesumesta.fi Ark. 10-18, la 10-14 Malminkartanon jalkaterapeutti Vilja palvelee sinua osoitteessa Luutnantinpolku 11 • Perus jalkojenhoito 60€ ( lakkaus +9€, lakka mukaan ) • Vaativampi jalkojenhoito 70€ • Varpaankynsien hoito 50€ • Alaraajahieronta 60min/50€ • Alaraaja-analyysi 80€ • Diabeetikon jalkojenhoito tuntotutkimuksella 80€ Esteetön kulku, katutasossa. Valviran hyväksymä Puh 0443191191 Tervetuloa! Jalkaterapeutti Vilja Mansukoski Tomi Saari kokkaa yhteisiä aterioita kannelmäkeläisille JUNK`Y VEGAN GOES KANTSU! Junk´y Vegan -ravintoloiden suosituimmat annokset ovat saatavilla Kantsun Sävelessä 19.4. 29.5. Tervetuloa herkuttelemaan! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel SANOMATALO KALLIO Missä on lähin väestönsuoja? Vallilan puiston yleinen väestönsuoja sijaitsee syvällä maan alla Stadin ammattiopiston Hattulantien toimipisteen alapuolella. Kuva Jauri Varvikko.
2 13.4.2022 K ukapa ei haluaisi suojella elämänsä kehtoa? Kuinka paljon käytämme aikaamme yksin ja yhteisöllisesti vointimme varjeluun ja kärsimyksen karttamiseen? Yrityksistämme huolimatta kuitenkin kaikessa karmeudessaan pahuuden kasvot paljastuvat meille aika ajoin. Silloin, kun mahdottomat vastoinkäymiset musertavat yksilön tai kokonaisen kansan, tulevaisuus joutuu uhan alle. Suurin ahdistus liittyy pelkoon maailmamme tuhoutumisesta: Milloin kuolema koskettaa meitä? Normaaliaikoina on uskallettava todeta mahdolliset uhkaavat tekijät. Kristikunnassa pahuuden ja kuoleman läsnäolo kohdataan toivoon takertuen. Vuosittain pääsiäisen alla vietämme syvän paaston aikaa. Hiljaisen, pyhän, suuren piinaviikon aikana käsittelemme, miten mielivalta päätti ottaa uhrikseen viattoman. Ruumis ja veri. Kiirastorstaina muistamme, mitä Jeesus teki kärsimyksensä edellä. Hän aterioi ystäviensä kanssa. Siunasi leivän ja viinin. Jeesus käski omiaan viettämään ehtoollista tulevina päivinä hänen muistokseen. Tiedämme, minkälaisen uhrin Jeesus antoi. Hänelle kärsimys tuli tutuksi ja siksi hän ymmärtää meidän pelkomme ja tuskamme. Siksi ehtoollinen on niin herkkä juhla joka kerta. Tervetuloa katumuksen, kiitollisuuden, uskontunnustuksen ja palvelun muistoaterialle kohtamaan Kristus. Kun pappi sanoo ”Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu – Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu”, hän toistaa Jeesuksen rakkauden täyttämän lupauksen. Miksi Jeesuksen lupaus on niin vahva? Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi. Eipä ole tähän kukaan muu pystynyt. Siksi ehtoollisen vietto vie meidät suoraan syvään päätyyn rajallisuutemme kohtaamisessa. Jumala ikävöi rakkaita lapsiaan. Hän syntyi keskellemme, ettei kenenkään tarvitse hukkua pahuuteen ja epätoivoon. Kristuksen tähden kristityillä on kanttia uskoa, ettei pahuus voita. Tätä taivaallista ylösnousemuksen iloa meillä on lupa ja velvollisuus jakaa eteenpäin. Ei vaivuta epätoivoon. Tässä maailmassa meillä on paljon tehtävää. Toivon lisäksi tarvitsemme oikeaa tietoa ja tilannekuvaa. Epätietoisuus ja valhe ruokkivat kestämätöntä kehitystä. Tiedämme, että kulutamme liikaa. Maailman ylikulutuspäivä on se hetki vuodesta, kun ylitämme maapallomme biokapasiteetin. Suomalaiset kuluttavat uusiutuvia ja uusiutumattomia varantoja keskimääräisesti muita kansoja enemmän. Vuonna 2021 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 10. huhtikuuta. Koko maailman ylikulutuspäivä on koittanut viime vuosina heinä–elokuussa. Vajaassa vuodessa koko vuoden luonnonvarat on käytetty. Valitettavasti koemme ympärillämme huonojen ratkaisujen ja tekemättömien hyvien tekojen tulokset. Liikenteessä sekä energianja ruoantuotannossa on otettava järki käteen. Ja rukoiltava, että tekisimme kaikkemme välttääksemme katovuodet. Maapallomme ja vastuumme tulevaisuudesta on yhteinen. Muutos parempaan ei ole uhka vaan mahdollisuus. Ryöväri ristillä kuiskasi Jeesukselle: ”Muistathan minua valtakunnassasi, Herra”. Meitä on jo muistettu. Iankaikkisuuden suunta valitaan jo tässä ajassa. Siunattua pääsiäisenaikaa sinulle ja läheisillesi. Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra Ruumis ja veri Yhteisellä tiellä KANNELMÄEN kaupunkisuunnistustapahtuma 23.3. houkutteli paikalle 220 kaikenikäistä suunnistuksen ystävää. Osanottajamäärä oli talvikauden suurin, mikä kertoo siitä, että Kannelmäki on mielenkiintoisen sprinttisuunnistusympäristön maineessa. Eivätkä osanottajat tälläkään kertaan pettyneet. Suunnistusradan huippuhetkiä koettiin Kannelniityn pienipiirteisessä, suunnistajan näkökulmasta lähes keskieurooppalaista kyläympäristöä muistuttavassa ”labyrintissä”. Nuoren suunnistajan lausahdus maalissa olikin hyvin kuvaava: ”Menin ihan sekaisin ja kohta en tiennyt, olinko edes oikeassa pihassa...” Myös viereisen Kannelkylän talot ja niiden väliset kujat veivät huolimattomasti karttaa lukeneen suunnistajan helposti väärälle rastille. Radan hienoin osuus oli kuitenkin rastiväli päiväkoti Kannelmäen pihalta Kanneltie 4 ja Kanneltie 6 taloyhtiöiden avarien pihojen läpi Kannelpolun yläpäähän. Molemmat taloyhtiöt halusivat ystävällisesti tarjota suunnistajille unohtumattoman elämyksen ja kun vielä PekeTeamin porukka hoiti porttien avauksen mallikkaasti, niin eihän suunnistaja voinut enempää edes uneksia. Illan aikana monet asukkaat olivat seuranneet ikkunoistaan mielenkiinnolla suunnistajia. Eräskin vanhempi naishenkilö kertoi innostuneena, että ”niitä juoksi ihan joka suuntaan ja yksikin pysähtyi pitkäksi aikaa tutkimaan karttaa, taisi olla ihan eksyksissä”. Haluan kiittää lämpimästi Kannelmäen taloyhtiöitä ja muita kiinteistöjä, jotka taas kerran antoivat mahdollisuuden tapahtuman järjestämiseen. Olihan tämä paitsi liikunnan edistämistä, myös kotiseututyötä ja Kannelmäen tunnetuksi tekemistä. Kari Sane Helsingin Suunnistajat Kannelmäki on mielenkiintoista ympäristöä Bök i Kårböle OFTA HAR JAG TÄNKT på att vad det är som gör att vi finlandssvenskar har ett starkare socialt kapital och forskning har visat att det är just det sociala kapitalet som ger välmående och hälsa. Att utgöra en minoritet i en större kultur är utmanande och det tvingar oss att tillsammans fundera på lösningar som främjar vårt språk och våra egna seder och bruk. Inom finlandssvenskheten finns också många subkulturer, som inte nödvändigtvis delar alla kännetecken för den övergripande kulturen. Landsbygdens finlandssvenskar från områden i Österbotten och Nylands kransområden har ett annat förhållningssätt än de som vuxit upp i Helsingfors. Här i Kårböle samsas dessa subkulturer på ett inspirerande sätt. Många är inflyttade från Svenskfinlands olika områden och vi lär oss mera om varandra och hittar det som är viktigt här och nu. Människan blomstrar bäst när hon har ett stark gemenskap omkring sig och när hon känner sig trygg i sitt språk och sin kultur. Det borde vara en självklarhet att olika grupper av människor skulle kunna leva i fredlig samexistens med varandra, med öppenhet och intresse för andra, och med en stark känsla av egen identitet och positiv kraft. Att med makt och förtryck försöka härska över andra ter sig för oss i ett demokratiskt land som ett gammalt och förlegat sätt att existera i denna värld. Finland har haft tillräckligt med egna erfarenheter av detta gamla sätt. Plötsligt hände det bara. Förtrycket och maktövertagandet visade sig i full kraft med stöd av ett krigsmaskineri, som skapar skräck, död och förtvivlan. Vårt kollektiva krigstrauma i Finland och hela Europa aktiverades på en gång. Detta innbeär en möjlighet för förändring och läkande ifall vi klarar av att hålla situationen för varandra och uttrycka de känslor som väcks i oss. Känslor som trycks ned skapar bara lidande, medan känslor som uttrycks hjälper oss att hålla oss funktionsdugliga och välmående. Traumarespons kan ta sig uttryck på många sätt, man kan blir helt paralyserad och känna sig hjälplös eller så blir man överagiterad, arg och ångestfylld. Man kan vilja gå till attack och försöka demonisera den andra. Inget av dessa tillstånd ger oss kloka sätt att relatera och lösa situationen. Nu är det viktigt att sköta om sitt eget välmående, det hjälper ingen att dras med i rädslans djupvatten och börja se världen som ett hopplöst ställe och låta rädslan ta över. Nu gäller det att fokusera på det goda, hitta sätt att hjälpa andra och sätt att lugna det egna nervsystemet. Det kan vi hjälpa varandra med i våra sociala gemenskaper. Genom att komma samman, prata och dela känslor kan vi kollektivt reglera vårt känslotillstånd. Känslor smittar till andra, så ifall vi kan stärka hoppet och känslan av att det goda är starkare och kärleken och ljuset vinner över mörkret, så skapar vi en större resiliens också kollektivt. Det kan vi skapa i vår egen stadsdel i våra egna sociala gemenskaper trots att det händer fruktansvärda saker i andra länder. Att hitta saker att vara tacksam över hjälper också att stärka den positiva livskraften. I Kårböle Gille är vi speciellt glada och tacksamma över vår renoverade skolbyggnad på Sorolavägen. Den är byggd för ca. 100 år sedan och efter konstaterande av fuktskador, så valde staden att satsa på att återställa den på ett mycket lyckat och vackert sätt. Ibland är det klokare att behålla det gamla än att riva och bygga nytt. Vi utmanas nu via de stora frågorna som vi tillsammans måste lösa att hitta en känsla av en större gemenskap på den planet vid delar. Nu är det Europas tur att hitta kraften tillsammans på ett nytt sätt och hittills ser det lovande ut. Det som händer i världen påverkar oss alla i och med stigande priser och förändrade villkor. När vi har en känsla av stark gemenskap i den kultur vi lever i så är det lättare att ta emot också motbjudande förändringar och hitta på nya kreativa lösningar. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Tillsammans är vi starka Suunnistuslähdössä on aina tunnelmaa Mätisfestarit Su 29.5. klo 10.00-17.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA Tiedustelut: Jauri Varvikko, puh. 040-512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Mätisfestarit ovat kahden vuoden koronatauon jälkeen täällä taas! 24 kerta! • Mätismessu • Markkinatori • Arpajaiset • Kaarelan VPK • Kirpputori • Makkaraa, pyttipannua ym. ruokia ja virvokkeita • Musiikkia • Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry.
13.4.2022 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 18.5.2022 Aineisto toimitukseen 6.5. mennessä. KOSKA TULEE KESÄ? , kysyi yksi tuttuni. Toinen vastasi, että kesällä. Tämä kevät on ollut raskas kaikin tavoin; ja edes se ei ole vielä tullut. Yöpakkaset saattavat kuitenkin kohta hellittää, ainakin Helsingissä, joten toivoa vielä on. Yöpakkaset oli Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa ilmennyt kriisi vuonna 1958 liittyen Suomen uuteen hallituskokoonpanoon. Nimen antoi Donetskista kotoisin ollut Nikita Hrushtsev, sanoessaan maiden välisten suhteiden ajautuneen ’yöpakkasiin’. Nuo yöpakkaset päättyivät Kekkosen Leningradin matkaan, jossa kriisi taputeltiin pois päiväjärjestyksestä. On hyvin todennäköistä, että edessä on uudet ’yöpakkaset’, sillä Suomi näyttää liikkuvan vahvasti kohti Nato-leiriä. Ei ole epäilystäkään, etteikö Venäjä vastaa tähän viimeistään siinä vaiheessa, jos ja kun Suomi jättää hakemuksena liittyäkseen puolustusliittoon. Emme tiedä, miten Venäjä vastaa ja miten kylmä tuo vastaus on, mutta varmaa on, että vastaus tulee. Nykyisessä maailmantilanteessa suhteet tuskin voivat enää paljon kylmemmiksi mennä. Vuonna 1958 Neuvostoliitto veti Suomesta pois lähettiläänsä. Nyt näyttää siltä, että länsimaat karkottavat puolestaan venäläisiä diplomaatteja. Niinistö tuskin matkustaa itärajan toiselle puolen suhteita korjaamaan. Kesästä voi tulla kaikin puolin hyvin kolea, vaikka Ukrainassa onkin vastaavasti kovin kuumat paikat. Suomessa kansainvälinen kriisi tulee näkymään ensisijaisesti hintojen nousuna ja laukkaavana inflaationa, ehkä myös ukrainalaispakolaisten näkyvämpinä määrinä ympäri Suomen. Tänä vuonna marjanpoimijoista ei todennäköisesti ole pulaa. Talouden kehityksen suunta selviää meille vasta viiveellä, sillä sähkönkulutus vähenee kesän myötä ja helpottaa kuluttajan budjettia. Automatkailu saattaa tosin kärsiä nousevien polttoainehintojen takia. Tänä keväänä mökkeily on varmasti yhtä suosittu juttu kuin aiempinakin kahtena vuotena. Polttopuiden teko ja erilaiset korjausprojektit auttavat keskittämään mietteet oleellisimpiin asioihin. Monet varmaan pyörittelevät jo mielessään mitä sitä tänä vuonna istuttaisi maahan... Tiedä vaikka ruoan hinta karkaisi, jos ei nyt taivaisiin, niin ainakin sen verran korkeaksi, että kannattaa yhtä sun toista tuotetta kasvattaa. Ja vaikka kyse ei olisikaan rahasta, niin puutarhanhoito on tunnetusti mieltä kohentavaa ja saa myös omat ajatukset oikeisiin mittasuhteisiin. En usko Ukrainan tilanteen ratkeamiseen, vaan ennemminkin pahenemiseen. Uutiset tulevat olemaan täynnä entistä tuskaisempia ja järkyttävämpiä tapahtumia ja niiden kuvia. Oman hyvinvoinnin vuoksi omaa aikaa kannattaa käyttää mieluummin tulevan kesän suunnitteluun kuin jatkuvaan uutisten seurantaan. Lisääntyvä auringonpaiste nostaa varmasti mielialaa. Kaarela-Seura järjestää tänä keväänä, kahden vuoden koronatauon jälkeen, jälleen Mätäjoki-festivaalin. Festarit pidetään vanhassa paikassa Kartanonhaassa toukokuun viimeisenä sunnuntaina 29.5. Kaupunki on pienentänyt rahallista tukeaan, mikä jarruttaa tällä hetkellä ohjelman kasaamista, mutta uskon juhlien joka tapauksessa toteutuvan. Uutena asiana tänä vuonna tulee olemaan Kannelmäen kyläjuhlat, jotka järjestetään elokuun 20. päivä. Odotukset sen suhteen ovat myös korkealla. Kesänkin ennustetaan olevan säänsä puolesta tavallista kylmempi, mutta elämä jatkuu koleudesta huolimatta. Ennen kesän juhlia on aika ottaa ensin pääsiäinen vastaan ja sitten on jo vappu. Nautitaan näistä perinteisistä juhlista. Aina ei voi voittaa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun vappua on vietetty ylioppilaslakin sijaan pipo päässä ja hanskat käsissä. Kyllä se kesäkin sieltä sitten tulee. Hyvää pääsiäistä kaikille! Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Kesää kohti Kannelmäen seurakunnan oma kokki Tomi Saari on tottunut liikkumaan usean työpisteen välillä. Välillä keitetään aamupuuroa Kannelmäessä, toisena päivänä Malminkartanon kappelilla tarjoillaan soppaa ja juttuseuraa siinä samalla. Toisinaan Saari liikkuu keittiön kanssa sinne missä ihmiset ovat: soppatykki tai grilli kuumenee eri puolilla Kaarelan aluetta. RUOKAILUT TUOVAT ihmisiä yhteen. Kyse ei ole vain ruumiin ravinnosta vaan myös kohtaamisista. Ruokailut ovat yhteisöllisiä tapahtumia, joiden toteuttamisessa iso rooli on myös seurakunnan diakoniatyöntekijöillä ja suntioilla. Yhteisissä ruokailuhetkissä alueen asukkailla on mahdollisuus tavata muita, jutella niitä näitä tai saada kontakti kirkon työntekijään. Monelle säännöllisesti järjestettävät yhteiset ruokailut tuovat rytmiä viikkoon ja helpotusta arkeen. Tomi Saari kokkaa alueen asukkaille erilaisissa seurakunnan järjestämissä kokoontumisissa ja tapahtumissa. Työympäristö on Saarelle mieleen. – Olen viihtynyt kirkon töissä. Jokainen ihminen täällä on ottanut hyvin vastaan ja yhteistyö toimii. Samaa sanovat Tomi Saaren kanssa työskennelleet: seurakunnan oma kokki on paitsi keittotaidon rautainen ammattilainen, osaava myös ihmisten kanssa. Asiakkaissa Kaarelan koko kirjo Tomi Saari on toiminut pitkään eri ravintoloissa kokkina, keittiömestarina ja keittiöpäällikkönä. Myös oman ravintolan pyörittämisestä Saarella on yli kymmenen vuoden kokemus. Seurakuntatyöhön Saari tuli mukaan muutama vuosi sitten kun Länsi-Helsingin alueelle tarvittiin kokki yhteiseen hävikkiruokaprojektiin. Liikuin silloin joka päivä eri seurakuntien alueilla. Ateriat suunniteltiin aina sen mukaan mitä hävikkiin menossa olevaa mutta silti syömäkelpoista ruokaa oli milloinkin tarjolla. Pääpaino ei Saaren nykyisessä työssä ole enää hävikin hyödyntämisessä, mutta johtoajatus seurakuntalaisten yhteisistä ruokailuista pysyy edelleen. Tässä työssä näkee Kaarelan koko kirjon, Tomi Saari sanoo. Seurakunnassa järjestetään aamupuuroja eläkeläisille, iltaruokaa rippikouluisosille ja nuorten aikuisten iltaa varten kokataan ruokaa opiskelijaikäisille. Malminkartanon maanantaisella soppalounaalla ikähaarukka yltää laidasta laitaan. Osa seurakunnan järjestämistä ruokailuista on suunnattu rajatummille ryhmille kuten leireille ja osa on avoimia kaikille. Esimerkiksi juuri Malminkartanon kappelin maanantain soppalounaalle on tervetullut jokainen – rahasta ei lounastaminen jää kiinni sillä ruokamaksu on vapaaehtoinen. Samoin hernekeitolle on ihan jokainen tervetullut silloin kun soppatykkitapahtumia järjestetään. Joskus soppatykin sijaan liikkuvana keittiönä toimii grilli: toisinaan Tomi Saari ja joukko muita seurakunnan työntekijöitä liikkuu alueella Kannelmäen seurakunnan omalla Dösällä ja kokoaa grillin makkaranpaistoa varten. Marianne Junkkarinen Haagan, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakuntien alueviestijä Lisätietoa Kannelmäen seurakunnan järjestämistä ruokailuista löydät Kannelmäen seurakunnan nettisivuilta: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Tomi Saari kokkaa yhteisiä aterioita kannelmäkeläisille Kantsun keskiviikkoklubi Mikki on auki! Kolmena kevään keskiviikkona Kanneltalon kahvilan stagen valtaa paikallisten ääni. Onko sinulla takataskussasi runo, laulu tai tarina, jonka haluaisit jakaa yleisön edessä? KANTSUN KESKIVIIKKOKLUBIT ovat matalan kynnyksen open mic -iltoja, joissa lava on avoin Kaarelan alueen asukkaiden moninaiselle osaamiselle. Iltaan voi osallistua joko esiintyjänä tai pelkästään yleisönä. Tervetuloa tutustumaan lähialueesi ihmisiin ja inspiroitumaan esityksistä! Illan ohjelmaan otetaan ennakkoilmoittautumisia vastaan. Lähetä lyhyt kuvaus ja arvio esityksen kestosta Kanneltalon tuottajalle milka. raisanen@hel.fi . Jos aika riittää, lopussa on mahdollisuus myös tarttua mikkiin spontaanisti. Klubilla voi esittää esimerkiksi runon, laulun, tietoiskun, itse kirjoittaman tekstin tai tarinan. Esityksiä varten stagella on piano, laulumikrofoni ja äänentoistolaite (JBL EON ONE PRO). Laitteeseen voi kytkeä plugipiuhalla myös instrumentin ja taustat saa sisään RCA-johdolla tai bluetooth-yhteydellä. Kesto: 2 t Huhtikuun klubi 20.4. klo 18
4 13.4.2022 Mihin mennä hätätilanteessa? • Kaikille helsinkiläisille on suojapaikka • Taloyhtiön pelastussuunnitelmasta selviää, onko talossa oma väestönsuoja vai hakeudutaanko tarvittaessa yleiseen väestönsuojaan. • Kellaritilatkin antavat sirpalesuojaa. • Julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi kouluissa, ja isoilla työpaikoilla on omat väestönsuojansa. Myös monissa kauppakeskuksissa on väestönsuoja. • Kriisitilanteessa viranomaiset voivat myös päättää siirtää ihmiset turvallisempaan paikkaan sellaiselta alueelta, missä väestönsuojia ei ole. HALUATKO SAADA KANTASI KUULUVILLE LEHDESSÄ? Kirjoita napakka mielipidekirjoitus asiasta, joka koskettaa sekä itseäsi että muita lukijoitamme ja liittyy Luoteis-Helsinkiin. Jutun pituus m aksimissaan noin 2000 merkkiä. Lähetä mielipiteesi osoitteella: tanotorvi@eepinen.fi. Mielipidekirjoitus voi olla myös kuva varustettuna kuvatekstillä! MIKSI NÄMÄ viimeaikaiset tapahtumat tuntuvat niin tutuilta? Onko tällaista tapahtunut aikaisemmin? Tiedotusupseeri-lehtimies Erkki Palolampi sai loppuvuodesta 1939 tehtäväkseen tutustua huhuihin, joissa Suomi saattaisi joutua sodan myllerrykseen, vaikka ei sinänsä ollut syypää tai osapuoli mihinkään. Asiaa pidettiin virallisella taholla mahdottomana kiihkoiluna. Hallitus suhtautui nihkeästi ehdotettuihin asehankintoihin koska sen mielestä kukaan ei meitä uhkaa. Kaikkien yllätykseksi saimme lukea ja kuulla, että Suomen tykistö on hyökännyt rauhallisen venäläisen Mainilan kylän kimppuun aiheuttaen kuolonuhreja. Tästä naapuri sai mielestään oikeutuksen hyökätä Suomeen. Näin Palolampi sai ”pyytämättä ja yllättäen” tilaisuuden tutustua sodankäyntiin. Hän joutui keskelle pahimpia taisteluita koko 105 päivää kestäneen sodan ajaksi. Maailman ihmetykseksi kestimme varsin hyvin monikymmenkertaista hyökkääjää vastaan. Talvisodasta tuli käsite koko läntisessä maailmassa. Apua emme juurikaan saaneet1 myötätuntoa kumminkin. Taisteluhenkemme oli äärettömän hyvä. Kaikki yhteiskuntapiirit ymmärsivät, minkä takia taistelimme. Taistelimme henkemme puolesta. Emme uskoneet naapurimme propagandaan, joka osoittautui täydelliseksi valheeksi. Kummallinen oli myös se väite, että muodostimme muka uhkan itäiselle naapurillemme. Miksi rauhallista Suomea vastaan hyökättiin? Mitä olimme tehneet? No emme tietenkään mitään. Saimme näytteen suurvaltapolitiikasta. Ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop olivat sopineet maittensa puolesta seuraavanlaisesta jaosta: Suomi ja Baltian maat kuuluvat Neuvostoliitolle, Puola kahtia. Kuinka voidaan jakaa jotain sellaista, mitä ei omisteta? Suurvaltapolitiikassa voidaan. Mille tahansa konnantyölle tehdään historiallinen oikeutus. Karmeaa mutta totta. Mennäänpä sitten niihin Talvisodan tapahtumiin. Kollaa oli ja on pieni pohjoinen paikkakunta keskellä ei mitään. Kollaalla tapeltiin rankasti koko sodan ajan. Lepohetkiä ei ollut. Soturien henkinen ja fyysinen kestokyky ajettiin äärimmilleen. Kollaalla taisteli legendaarinen Muukalaislegioonassa vuosia taistellut todella kova Aarne Juutilainen, Marokon kauhu. Hän oli ihailtu esimies, joka ei pelännyt mitään. Hänestä tuli kansallinen soturiihanne siinä kuten jatkosodan romaanipersoona Antti Rokasta. Pysyvään muistiin jäi myös rautjärveläinen, 160-senttiä pitkä maanviljelijä Simo Häyhä. Hän oli poikkeuksellisen hiljainen ja vaatimaton ihminen ja kertoi vaan tekevänsä sen, mikä hänen hommansa oli. Hän ei vihannut ketään. Häyhä haavoittui pahasti sodan lopulla, eli kuitenkin 96-vuotiaaksi kotimökissään Rautjärvellä maata viljellen. Harvoinpa on ketään toimittajaa paremmin perehdytettyä työhönsä kuin Palolampea. Heti sodan päätyttyä keväällä 1940 ilmestyi hänen jättiläismenestyksen saanut sotamuistelmateoksensa Kollaa kestää. Lause tuli Aarne Juutilaisen suusta, kun hänen esimiehensä kysyi: Kestääkö Kollaa? Kyllä kesti. Talvisota oli uskomaton sotatapahtuma, joka selvitti Stalinille, keitä tässä yritettiin pelastaa ja vapauttaa. Stalin ei voinut olla kuulematta Raatteen tiestä. Tämä lyhyt kainuulainen tienpätkä jäi sotahistoriaan nerokkaana taisteluna. Tienpätkälle tuhottiin yli 20.000 vastustajaa lähes ilman omia tappioita. Varmaankin myös Hitler seurasi kiinnostuneena ja teki omat hyökkäyspäätöksensä olettaen, että Neuvostoliitto oli ”savijaloilla seisova jättiläinen”. Mielenkiintoista kyllä, Neuvostoliitto ei koskaan myöntänyt mitään Talvisotaa olleen. He puhuivat Leningradin sotilaspiirin talviharjoituksesta. Kaatuneiden määrää ei tarkalleen tiedetä. Arvio on noin 150.000. Suomalaisia kuoli noin 26.000. Selvisimme, kiitos siitä. Tulee vaan mieleen, että kuinka tämä toinen pelastustoimi, jossa Ukrainan kansaa pelastetaan natseilta, fasisteilta ja narkomaaneilta, paljonko tämä tulee maksamaan. Loppusumma tulee olemaan hirvittävä, mitä se sitten onkin. Sekin tulee mieleen, että kaksi kautta on presidentille riittävä aika olla johdossa. Lopuksi pyydän Teitä etsimään netin Youtubesta kappaleen Pienet kukkivat kummut. Se on vuodelta 1940. Esittäjänä Georg Malmsten ja Dallape. Aivan liian harvoin soitettu mestariteos. Siinä kiteytyy mielestäni koko Talvisodan henki ja tapahtumat, edelleen... kuunnelkaa... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Pienet kukkivat kummut Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monet kaarelalaiset miettimään, mitä tehdä kriisitilanteessa. Lähimmät yleiset väestönsuojat sijaitsevat Maunulassa, Niemenmäessä ja Vantaan Rajatorpassa. Kiinteistökohtaiset suojat ovat kuitenkin ensisijaisia, jos sellainen on. VENÄJÄN HYÖKÄTTYÄ Ukrainaan alkoi keskustelu väestönsuojista, niiden riittävyydestä ja kunnosta. Kaarelalaiset ovat havahtuneet siihen, ettei alueelta löydy yhtään yleistä väestönsuojaa. Väestönsuoja on tila tai rakennus, joka suojaa ihmisiä räjähdysja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä terveydelle vaarallisilta aineilta ja ionisoivalta säteilyltä. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä tunnuksella, joka on sininen kolmio oranssilla taustalla. Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, joissa on noin 900 000 suojapaikkaa. Väestönsuojien ja suojapaikkojen määrä kaupungissa on riittävä kattamaan paitsi vakituisten asukkaiden myös kaupungissa vierailevien suojautumistarpeen. Oma talo suojana Kiinteistökohtaiset väestönsuojat eli talosuojat ovat Helsingissä suojautumisen perusta. Helsinkiin on myös rakennettu useille alueille yhteiskäyttöön tarkoitettuja kalliosuojia. Tietoa talosuojista ja yhteiskäytössä olevista suojista löytyy taloyhtiön tai kiinteistön pelastussuunnitelmasta. Yleiset väestönsuojat ovat Helsingin kaupungin rakennuttamia ja tarkoitettu kaupungissa asuvia, työskenteleviä tai oleskelevia sekä ulkona liikkuvia henkilöitä varten. Myös keskustan metroasemat on varustettu väestönsuojiksi. Kaupungin omistamia väestönsuojia on noin 50 ja niissä on yli 200 000 suojapaikkaa. Mikä tilanne Kaarelassa? Väestönsuojelu perustuu ensisijaisesti taloyhtiötai kiinteistökohtaisiin väestönsuojiin. Nykyään ne ovat lakisääteisiä, jos samalle tontille rakennetuissa taloissa on yhteensä yli 1 200 kerrosneliötä. Kriteerit ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella, joten talon rakennusvuosi ratkaisee. – Esimerkiksi vuoden 1939 lain mukaan väestönsuoja piti tehdä yli kaksikerroksisiin kivitaloihin, joissa oli vähintään 2 500 kuutiometriä, kun taas vuoden 1958 laissa vaatimus koski vain yli 3 000 kuution rakennuksia, kertoo varautumisen opettaja Tomi Rask Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksiköstä. Pienemmissä rakennuksissa väestönsuojia ei ole. Ei myöskään puutaloissa. – Esimerkiksi Hakuninmaalla ja Maununnevalla ei ole väestönsuojia, mutta rakennuksissa on maanalaisia tiloja, jotka antavat kyllä riittävän sirpalesuojan, kunhan pelastuslain mukaiset velvoitteet on muuten hoidettu, eli lähettyvillä ei ole palovaarallisia aineita. Sen lisäksi normaalista kotivarasta pitäisi huolehtia siten, että kukin voi pärjätä omillaan kahdesta kolmeen vuorokautta, Rask muistuttaa. Hän huomauttaa, että myös rauhan aikana on riskejä, joihin tulisi varautua. – Esimerkiksi sähköt tai vesi voivat katketa päiviksi. Silloinkin pitää olla jotain syömistä ja vettä juotavaksi, ja pitää pystyä tulemaan toimeen kotonaan. Myös vaikkapa säteilylaskeumatilanteessa turvallisinta on sulkea ilmastointi, tarvittaessa tiivistää ikkunoiden ja ovien saumat ja pysyä kotona. Väestönsuojiin hakeudutaan ainoastaan viranomaisten niin ohjeistaessa. Väestönsuojat tulee pitää kunnossa Ennen vuotta 1963 rakennetuissa taloissa ilmansuodatus perustuu pääsääntöisesti hiekkasuodattimiin, uudemmissa on aktiivihiilisuodatus. – Vanhakin järjestelmä on sinänsä toimiva, kunhan se on pidetty kunnossa, Tomi Rask sanoo. Kiinteistönhaltijan vastuulla on pitää huolta järjestelmien kunnossapidosta, ja kiinteistön perusparannuksen yhteydessä voimaan astuu remontoimisvelvoite. – Silloin väestönsuoja täytyy päivittää ajankohtaisten säädösten mukaiseksi. Normaalioloissa väestönsuojat ovat useimmiten jossain muussa käytössä, esimerkiksi irtaimistotai pyörävarastoina. Ne pitää pystyä saamaan käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisilmoituksesta. Taloyhtiössä olisi hyvä olla nimetty suojeluvastaava, jonka vastuulla on organisoida väestönsuojan käyttöönotto, vaikkei laki sitä enää vaadikaan. Viranomaiset ohjeistavat tilanteen vaatiessa myös niitä, joille ei ole osoitettu ennalta väestönsuojapaikkaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi omakotiasujat. Hätätilanteessa voi mennä lähimpään väestönsuojaan. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko Kellarikin auttaa, jos väestönsuojaa ei ole Kiinteistökohtaiset väestönsuojat eli talosuojat ovat Helsingissä suojautumisen perusta. Seija Kuoksa toimii Purpurikuja 4:n väestönsuojanhoitajana. Jos taloyhtiössä on väestönsuoja, on sillä hyvä olla myös kurssin käynyt suojanhoitaja. Hoitajan tehtävänä on huolehtia, että suoja varusteineen säilyy jatkuvasti hyvässä kunnossa. Huoltotoimista vastaa kiinteistön huoltoyhtiö. Entisen Kannel Gymin vetäjän Eero Castrenin kaksi kuntosalia, Vallilan Holvi ja Punttis Töölö, sijaitsevat väestönsuojissa. Vallilan puistossa sijaitsevan väestönsuojan koko on 600m2. Kriisitilanteessa suojat pitää tyhjentää 72 tunnissa. Ei tuota ongelmia, sillä kaikki on suunniteltu pelastuslaitoksen kanssa etukäteen valmiiksi, Eero sanoo. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä tunnuksella, joka on sininen kolmio oranssilla taustalla.
5 13.4.2022 Korona, sote, Nato, sota TÄTÄ KIRJOITTAESSANI hallitus aloittaa budjettiriihensä, jossa hahmotellaan viimeisen vaalikauden vuoden budjetin raamit. Samalla hahmotellaan talouden pohjaa myös eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Tässä keskeisimmät taloutta koskevat linjanvedot liittyvät otsikossa oleviin sanoihin. Koronakriisi Nuorehko Sanna Marinin hallitus sai heti työnsä alkaessa kisällinäytteenä hoidettavakseen yllättäen puhjenneen korona pandemian. Hallitus tarttuikin tehtävään tarmolla. Huoli ja vaara oli yhteinen ja aluksi yhteistyö sujui eduskunnassakin opposition myötäillessä hallituksen linjauksia. Mutta kun koronavirus ei talttunutkaan vuosittaisten influenssakausien tavoin siedettäväksi vaivaksi vaan virus osoittikin harvinaista sitkeyttä ja uudet virusmuunnokset aiheuttivat yhä uusia tartunta-aaltojen, alkoi oppositio hermostua. Välikysymyksiä ruvettiin tehtailemaan paremman puutteessa arvostelemalla hallitusta liiasta tiukkuudesta rajoituksia määrätessään, tai hidastelusta uusien toimenpiteiden päätösten teossa. Tätä jatkui kunnes hallitus sai valmiiksi lakipaketin soteuudistuksesta. Soteuudistus Soteuudistusta oli jauhettu hallituksissa ja eduskunnassa vuositolkulla. Varsinainen uudistuksen jarruttaja oli kokoomus. Sen tavoitteena oli perustuslain määräyksistä piittaamaton pyrkimys rakentaa terveydenhoidon, sosiaaliturvan sekä lasten ja vanhusten hoidon järjestelmä siten, että siinä olisi riittävä tila yksityiselle voitontavoitteluun tähtäävälle yritystoiminnalle, jota tuettaisiin valtion verorahoilla. Tämä merkitsi samalla, että yhteiskunnalliset hoivajärjestelmät ja laitokset jäisivät pienemmän valtion tuen varaan. Perustuslain 19§ oikeus sosiaaliturvaan määrittelee: ”Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava… jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.” Tässä korostetaan, että vastuu on nimenomaan julkiselle vallalla. Yksityisille hoivalaitoksille ei tällaista vastuuta ole mahdollista määrätä. Kun eduskunta lopulta hyväksyi hallituksen valmisteleman soteuudistusta koskevan lakipaketin ja sen toimeenpanosta vastaavien uusien aluevaltuustojen vaalitkin ehdittiin pitää, nousee esiin riittävien määrärahojen varaamisesta koko perusterveydenhoitojärjestelmämme uudistamiseen. Hoivahenkilökunnan puute nousi jo koronaviruksen riehuessa keskeisesti esiin. Vaadittiin lisää henkilökuntaa, työaikojen lyhentämistä työuupumuksen helpottamiseksi. Nyt nämä kysymykset ovat johtaneet hoivahenkilökunnan lakkoon palkkojensa parantamiseksi. Eduskunnassa kaikkien puolueiden edustajat vakuuttivat, että työntekijät ovat palkkansa ansainneet, mutta yksituumaisesti sanovat, että palkkakysymykset ratkaistaan työnantajien ja työntekijäin välisissä neuvotteluissa. TV:ssa näytettiin kuitenkin vain ammattiliittojen edustajat, jotka ilmoittivat, että työnantaja ei ole esittänyt mitään omaa tarjousta vaan esitys oli sovittelijan esitys. Ammattiliitojen edustajat ilmoittivat, ettei se tyydytä työntekijöitä. Julkisen alan työntekijäpula on ollut kauan myös hallituksen tiedossa. Vaikka hallitus ei määrittelekään työpalkkoja sen vastuulla on kuitenkin turvata alan rahoitustarpeet. Tämä on hallituksen ratkaistava budjettiriihessään. Nato Presidentin aloitteesta hallitus valmistelee esitystä Suomen Natojäsenyydestä eduskunnan käsittelyä ja päätöksen tekoa varten. Natosuhteemme ovat olleet keskustelun kohteena jo kauan. Erityisesti kokoomus on puoluekokouspäätöksellään vaatinut Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Nyt tätä Natovaatimusta on väellä ja voimalla ryhdytty ajamaan viittaamalla Ukrainan sotakriisiin. Presidentti lupasi, että asiaa harkittaessa punnitaan Natoon liittymisen haitat ja edut maamme turvallisuuden ja talouden kannalta. Tällaista rehellistä ja monipuolista harkintaa ei asiassa ole ollut kuitenkaan esillä valtamedian palstoilla eikä poliitikkojen puheissa. Historiamme kokemukset viime sotien jälkeen noudatetusti sotilaallisten liittoumien ulkopuolella olon ja suurvaltojen ristiriidoista pidättäytymisen eduista maamme turvallisuuden ja talouden kannalta näytetään täysin unohdetun. Natoon liittyminen merkitsee maamme avointa alistamista sotilasliiton määräysvaltaan. Sitähän Suomi jo nytkin noudattaa noudattamalla kiltisti kaikkia USA:n sotateollisuuden intressien mukaisia pakotteita maamme oman talouden ja kauppavaihdon vahingoksi. Tämä linja vetää maamme väistämättä mukaan suurvaltojen keskinäiseen kilpailuun maailmanherruudesta. Sen tien päässä on hahmotettavissa myös ydinsodan vaara. Maamme historiallinen kokemus ja puolueettomien maiden Sveitsin ja Ruotsin esimerkki osoittaa, että tässä suurvaltojen ristiriitojen hallitsemassa maailmassa on yhä paikka myös todella rauhaa ja kaikille edullista taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä haluaville maille. Ensi vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa on siten kysymys: mikä on tärkeintä kansamme hyvinvointi ja siihen tähtäävän soteuudistuksen varmistaminen vaiko valinta Natoon liittymisen ja asemäärärahojen jatkuva korottaminen hyvinvointimme ja turvallisuutemme kustannuksella. Meillä on vielä äänioikeutemme jäljellä toisin kuin esim. Ukrainassa, jossa 11 oppositiopuoluetta kiellettiin. Oiva Björkbacka Pesumesta noutaa matot ja muut pyykit ja toimittaa ne puhtaina kotiin ilman kuljetusmaksua. KEVÄÄLLÄ LISÄÄNTYNYT valo paljastaa armottomasti sen, minkä talven hämärä on peittänyt. Ei riitä, että villakoirat saavat kyytiä, vaan myös kodin tekstiilit kaipaavat pesua. Moni haluaa lisäksi vaihtaa keväällä keveämpiin verhoihin ja vaaleampiin mattoihin, jolloin on hyvä aika pesettää talviset tekstiilit ennen varastointia. Talven hiljaisten kuukausien jälkeen kevät merkitseekin pesulayrittäjälle tervetullutta sesongin alkua: – Tuntuu, että ihmiset heräävät eloon keväällä, kun aurinko alkaa paistaa, sanoo Tiina Metsä , yksi pesulapalveluita tarjoavan Pesumestan omistajista. Perheyritys osti Itäkeskuksessa sijaitsevan Pesumestan reilut viisi vuotta sitten, mutta pesulatoimintaa heillä oli ennestäänkin. Yrittäjäkokemusta on yhteensä eri aloilta jo 20 vuotta. Nyt Pesumestalla on kolme toimipistettä pääkaupunkiseudulla: myymälät Myyrmäessä ja Itäkeskuksessa sekä itse pesula Espoossa. – Pesemme kaikki pyykit itse Espoossa, eli emme käytä kolmannen osapuolen palveluja, hän kertoo. Räsymatot pestään pääsääntöisesti rumpupesukoneessa, ja niitä on mahdollista tulla pesemään koneessa myös itsepalveluna. Lähes kaikki muut matot, esimerkiksi karvalankamatot, hoituvat koneellisesti laakavesipesuna. Käsinsolmitut itämaiset matot pestään käsin. – Nettisivuiltamme löytyy neliöhinnat, joiden perusteella saa saman tien selville, kuinka paljon oman maton pesu maksaisi. Kuljetus sisältyy aina hintaan. Mattojen lisäksi Pesumestassa voi pesettää kaikki muutkin vesipestävät tekstiilit, ja asiakkaina on sekä yrityksiä että kotitalouksia. – Meillä on asiakkaita, joille hoidamme esimerkiksi lakanapyykin säännöllisesti: sovittuna päivänä viikosta haemme pyykit pestäviksi ja tuomme samalla puhtaat lakanat mankeloituina tilalle. Myös peitot, päiväpeitot ja muut suurikokoiset tekstiilit, jotka eivät mahdu kotikoneeseen, ovat tyypillisiä. Pesumestassa käytetään ainoastaan hajusteettomia ja allergiatestattuja pesuaineita, ja tekstiilit pestään ja kuivataan aina erillään muiden asiakkaiden tekstiileistä. – Meiltä saa myös tehokkaat, kotimaiset pesuaineet kotiin, Metsä kertoo. Ammattilaispesu on varma valinta Vaivattomuus on hyvä syy käyttää pesulapalveluita, mutta se on myös paras tapa pitää matoista hyvää huolta. – Koskaan ei voi olla varma, leviävätkö esimerkiksi moniväristen tai mustavalkoisten mattojen värit, jos niitä pestään kotikonstein. Usein näin käy kuivatusvaiheessa, jos mattoa ei ole mahdollista lingota, Tiina Metsä sanoo. Kuivatus voi olla muutenkin pulmallista. – Mattoja voi olla vaikea saada kuivaksi riittävän nopeasti – joskus on käynyt niinkin, että kotona vasta pesty matto on alkanut kellertää ja haista, ja tulee siksi meille uudestaan pestäväksi. Matot kannattaisi pesettää noin vuoden välein, jotta ne pysyisivät kunnossa mahdollisimman pitkään. – Meillä on kyllä huippupesijä, joka pystyy taikomaan hyvinkin likaisen maton puhtaaksi, mutta paljon riippuu myös materiaalista ja liasta. Tekokuitumatto on yleensä helpompi saada puhtaaksi kuin pinttynyt villamatto. Joskus esimerkiksi lemmikkien vahingot ovat voineet vahingoittaa lankoja peruuttamattomasti. Vaaleat matot kannattaisikin suojata kyllästeaineella, joka tekee likaa hylkivän pinnan, Metsä vinkkaa. Teksti: Katariina Krabbe Kuva: Unsplash Puhdasta vaivattomasti Ammattilaisten käsissä värikkäätkin matot saa puhtaaksi värien leviämättä. Helsingin kaupunginhalllitukselle, Helsingin kaupunginvaltuustolle Asia: Kannelmäen terveysasemapalveluissa ilmenneet puutteet VIITATEN yhdistyksemme 9.8.2020 Kaupunginhallitukselle ja Kaupunginvaltuustolle jättämään lausuntoon terveysasemapalvelujen toteuttamisesta Kannelmäessä Kaarelan kaupunginosassa, sekä vaatimuksiin palvelujen laatua ja saatavuutta koskien, on kaupunginosayhdistyksen nykytilanteessa välttämätöntä informoida päättäjiä palveluntarjoajan epäonnistumisesta tehtävässään. Niin paljon on tullut asukkaiden taholta valituksia tästä seikasta, mikä on outoa, kun kuitenkin on ollut yli puolitoista vuotta aikaa saada palvelu toimimaan kunnolla. Valitukset ovat koskeneet aikaisemman terveysaseman antamaan palvelun laatuun nähden selvänä huononnuksena, lääkäriaikojen saannin vaikeutumisena, lääkärien vaihtuvuutena niin, ettei puhettakaan omalääkärimahdollisuudesta, monen kymmenen kaupunginosamme asukkaan siirtymisestä kokonaan toisten kaupunginosien terveysasemien käyttäjiksi ja ainakin yhdistyksen osalta tiedotuksen saatavuuden onnettomasta tilasta sen ollessa käytännössä nolla. Ei liene tarkoitus, että kaupunginosamme veronmaksajat eivät voi käyttää tarpeittensa mukaisia palveluita oman terveysaseman antamana, vaan joutuvat matkustamaan Haagaan, Pakilaan, Myyrmäkeen, keskustaan tai muualle syystä, että Kannelmäen terveysasema toimii heikosti. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Oman lukunsa muodostaa se, että moni asukkaamme on saanut varsin tylyä kohtelua ja joutunut pompotelluksi ja hyppyytetyksi edes takaisin asiakkaalle lain mukaan kuuluvien palvelujen saamisessa. Yli puolessatoista vuodessa pitäisi järjestelmäasioidenkin olla jo kunnossa ja annettujen lupausten toteutettavissa kaikissa olosuhteissa. Vai eikö olekaan kiinnostusta pitää annetuista lupauksista kiinni? Kaupungin veronmaksajathan joka tapauksessa maksavat laskun, menivät potilaamme sitten minne tahansa hakemaan terveyspalvelua tarpeisiinsa. Näinolle kaupunginosayhdistys vaatii kaupungin päättäjiä ryhtymään toimenpiteisiin Kannelmäen terveysaseman toiminnan saattamiseksi siihen kuntoon, mistä jo elokuussa 2020 on päätetty ja sovittu. Kannelmäessa, huhtikuun 4. päivänä v. 2022 KAARELA -SEURA RY. Erik Bärlund, puheenjohtaja Leena Timoskainen, sihteeri Kaarela-Seura ry:n kannanotto Kannelmäen terveysemapalveluja koskien KOMMENTTI KIRJOITIN vanhemman rouvashenkilön puolesta vuoden ensimmäisessä numerossa ja kirjoitus on saanutkin hyvin palautetta. Olimme silloin eniten murheissamme esteettömyydestä, joka ei ainakaan vielä helmikuun alkaessa ollut mihinkään kadonnut eli osa ovista ei avaudu sähköisesti, sisääntuloissa on kynnyksiä, ovenavausnappien sijainti on edelleen epäselvä, viitoitus ulkona epäselvää jne. Tammi-helmikuussa olemme jälleen tavanneet kaksi eri lääkäriä (kuulemma veljekset) mukavia molemmat mutta eri hoito-ohjeet ja suunnitelmissa paikan vaihto. Toinen näistä unohti kirjoittaa reseptin sekä lähetteen, ja mitätöidä toisen reseptin sekä allekirjoittaa C-todistuksen. Jokaisen unohduksen jälkeen asiakas joutuu menemään paikalle uudelleen. Yhden käynnin aikana aula oli täynnä asiakkaita mutta infotiskillä ei ketään ainakaan 20 minuuttiin. Tiskillä lappu ”odota hetki”. Olipa pitkä hetki. Takaisinsoitto toimii hyvin, mutta kun helmikuun toisella viikolla halusin tilata aikaa maaliskuulle, sanottiin, etteivät ajat ole vielä jaossa ja luvattiin soittaa, kun tulevat jakoon. Soittoa ei kuulunut, joten soitin 22.02. itse ja sainkin ajan mutta vasta 12.3. Minnehän asti olisi mennyt, jos olisin odottanut luvattua soittoa? Helsingin sanomista saimme lukea, että jonot ovat esimerkillisen lyhyet ko. asemalla. Mutta millä keinoilla jonot on saatu lyhentymään niin ei ihan vakuuta Haluan edelleen silti uskoa tulevaan ja jään mielenkiinnolla odottamaan keväälle luvattua asiakasraatia. Marjut Klinga Kannelmäen likan retket lääkäriin Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi
6 13.4.2022 OLI KESÄ 2019. Nuorin lapsenlapseni oli päässyt viidennelle luokalle. Luimme Raide-Jokerin mainoksista, että työmaa on valmis 2024. Tyttö mietti ääneen millähän luokalla hän silloin olisi. Laskimme ja päädyimme että lukion ekalla tai tokalla. Eli kamalan pitkän ajan päästä. Olemme eläneet Raide-Jokerin rakennustyömaiden kanssa vuosia. Jokeri matkaa 25 kilometriä Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen. Rakennustyö on haitannut ja haittaa liikkumista paljon. Voisi melkein väittää, että ilman koronan tuomia rajoituksia liikennöinti olisi ollut vielä hankalampaa kuin nyt. Raide-Jokerin pysäkille on kolme kertaa niin pitkä matka kuin 550:n kotipysäkille ja matka-aika Viikkiin pitenee. Pitäjänmäen runkoviemäriverkosto on päätetty uusia juuria nyt. On suljettu katuja, keksitty erikoisia kieroteitä. Kun Pitäjänmäentietä ei saa ajaa Pitskusta Haagan liikenneympyrälle, on kiertotienä Kaupintie. Nyt sekin on remontin alla ja tilapäisenä liikennejärjestelynä seistä kökötetään jonossa ja odotetaan, miten liikenne yhdellä kaistalla sujuu. Tietysti viemäriverkoston pitää olla ajan tasalla, mutta onko pakko tehdä kaikki kerralla. Rakennetaan, mutta mitään ei tehdä Pitäjänmäen-Konalan senioriliikunnan eteen. Harmittaa kun Helsingin kaupunki hehkuttaa panostavansa senioriliikuntaan. Koronan jälkeen väki olisi saatava liikkumaan. Mutta miksi ei voida organisoida liikuntaa tasapuolisesti eri puolilla kaupunkia. Kaupunki tukee merkittävällä rahakasalla ikääntyneiden liikkumista sekä taideja kulttuuritoiminnan edistämistä. Siihenkään rahanjakoon meitä ei kelpuutettu mukaan. Toisinaan on enemmän kuin paljon hamlet-mainen olo. Ollako vai ei. Vahvistusta tunteelle voi hakea Kansallisteatterin Hamletista. Näytelmän käsiohjelman kannessa ja mainoksissa on kolmen päähenkilön kuvan päällä osittain nähtävissä teksti ”Maailma on sijoiltaan”. Lavalla ei ole pääkalloon tuijottava onneton sankara. Vaikka näytelmän nimiroolissa on kovan luokan rock-muusikko, näyttelijäkoulutuksen saanut Olavi Uusivirta , ei esitys ole pelkkää rokkia. Hamletin ystävä Horatio on Uusivirran bändin huikea kitaristi Timo Kämäräinen , jonka käsialaa on valtaosa esityksen biiseistä. Esityksen on ohjannut Samuli Reunanen , joka on tehnyt sovituksen yhdessä Aina Bergrothin kanssa. Mitään olennaista ei ole tiputettu pois, kaikki vain kerrotaan ja esitetään railakkaasti ja ravistelevasti. Uusivirran uskomattoman Hamletin rinnalla kukoistivat esityksessä myös Ofeliana Fanni Noroila ja Laerteksen roolissa Aleksi Holkko . Heidän ohellaan lavalla ravistelivat loputkin tomut Hamletin ja muiden harteilta veljensurmaan syyllistyneenä Claudiuksena Timo Tuominen ja kuningatar Getrudena Paul Siimes . Haamuna oli Matti Uusivirta , Olavi Uusivirran isä. Moni on lukenut Robert James Wallerin ihanan rakkausromaanin ja nähnyt sykähdyttävän Clint Estwoodin elokuvan Hiljaiset sillat. Ohjaaja Liisa Mustonen on yhdessä Ari-Pekka Lahden kanssa dramatisoinut romaanin pohjalta pakahduttavan ja kauniin näytelmän. Valokuvaaja Robert Kincaid (Kari Heiskanen) saa saapuu rämisevällä avolava-autollaan maatalon pihalle ja kertoo eksyneensä etsiessään Rosemanin katettua siltaa. Robertin on määrä kuvata silta National Geographiciin. Maatalon isäntä ja lapset ovat lähteneet maatalousnäyttelyyn, ja perheen äiti on jäänyt neljäksi päiväksi yksin kotiin. Ja nämä neljä yksinäisiksi tarkoitettua päivää muuttavat Francesca Johnsonin (Merja Larivaara) elämän täysin. Äitinsä kuoleman jälkeen Caro (Elina Hietala) ja Miki (Mikko Virtanen) palaavat kotitilalle selvittämään asioita. He löytävät äitinsä päiväkirjat, joissa äiti kertoo elämänsä neljän tärkeimmästä päivästä ja kokemastaan rakkaudesta. Italialainen Francesca on nuorena rakastunut yhdysvaltalaiseen sotilaaseen ja päätynyt maatilalle, missä hänen kirjallisuuden opinnoillaan ja opettajan ammattitaidolla ei ole käyttöä. Robertista hän saa keskustelukumppanin, joka on samoista asioista kiinnostunut kuin hän itse. Mutta Francesca ei lähde Robertin matkaan. Ja tässä lienee Hiljaisten siltojen suosion salaisuus. Olisi pitänyt ottaa käsineet mukaan Kansallisteatteriin, kun olin katsomassa näytelmää Aleksis Kivi. Tavan takaa oli tarvetta taputtaa Timo Ruuskaselle ja Tuukka Vasamalle , harmonikka-taiteilija Niko Kumpuvaaralle tai Avanti!-jousikvartetin soittajille. Red Nose Companyn kaksi klovnia Mike (Tuukka Vasama) ja Zin (Timo Ruuskanen) kertoivat kahdessa ja puolessa tunnissa kaiken Aleksis Kiven tuotannosta ja elämästä. Käsikirjoituksesta vastaavat esittäjien lisäksi Eva Buchwald ja Linda Wallgen , joka on myös ohjannut esityksen taiteilijoiden kanssa. Olipa Aleksis Kivi teoksineen tai elämänvaiheineen tuttu tai tuntematon, hän on esityksessä läsnä uudenlaisena ja monipuolisena ihmisenä. Enää kirjailijaa ei haluta esittää luuserina, joka ei saanut koskaan elämäänsä järjestykseen, mutta jollain ihmeellisillä luonnonlahjoilla kirjoitti toinen toistaan huikeimpia näytelmiä, kertomuksia tai runoja. Leena-Maija Tuominen Kaikki kerralla MAAILMAN monimutkaisuus tulee päivä päivältä selvemmäksi. Päivittäin on tehtävä erilaisia päätöksiä jatkuvasti. Pieniä ja isoja. Päätöksiä pienten ihmisten puolesta. Päätöksiä aikuisten asioista. Päätöksiä pienen pienistä asioista, turhamaisistakin. Joskus päätöksiä on tehtävä niin paljon, että ei vaan jaksa. Tekee vaan jotain, että pääsee eteenpäin elämässään. Eräänä päivänä hoidin asioitani urakalla Helsingin keskustassa. Oli vielä hieman aikaa ennen seuraavaa työtapaamista, joten päätin äkkiä hakea tavaratalosta ripsivärin ja kasvovoiteen. Ei ollut sittenkään mikään pikavisiitti kauppaan. Ai mikähän näistä tämän merkin tuotteista sopisi parhaiten minulle? Ostaisinko tuuheuttavaa? Ripsiä pidentävää? Katsetta tehostavaa? Viimeistelyharjalla varustetun pakkauksen? Kello kävi, joten otin vesiliukoisen, mustan ja tuuheuttavan. Siirryin rasvaosastolle. Katselin purkkeja ja avulias myyjä porhalsi paikalle. Kosteuttavaa voidetta siis? Myyjä kertoi, että hyllyn vasemmassa laidassa olivat sp-voiteet, keskellä sekaiho ja oikealla hyvin kosteuttava couperosa-ihon tuote. Olin jo pyörryksissä ripsivärien valinnasta enkä tiennyt mikä on SPvoide. Otin hyvin kosteuttavan voiteen ja lähdin kassalle. Huh, miten uuvuttava kauppareissu. Sain myöhemmin selville, että sp tarkoittaa aurinkosuojaa. Tuttava kertoi, että hänen mennessään taannoin ostamaan ripsiväriä oli myyjä kysynyt, että mihin tarkoitukseen tuote tulisi. Että näin. Ilmeisesti myyjä ei ajatellut niin kuin vaikka minä, että ripsiväri on hammastahnan kaltainen yleistuote, jota käytän arjessani. Kaikki on hyvin, jos en saa allergista reaktiota aineesta, muuten ei ole niin väliä. Seuraavan kerran kun on ripsiväriä ostettava, muistan tuskin, että tämä nyt valitsemani tuuheuttava ei ollut ihan kymppi, mutta on ihan ok ja käytettävä. Onko se nyt ihme, ettei päätöksenteko isoista asioista meinaa sujua, kun arjen pienet päätökset vievät kapasiteetin? Tilanne eskaloituu niin, että jäätelökioskilla valitsee vaniljatötterön aidolla vohvelilla, koska ei vain pysty päättämään kaikista vaihtoehdoista. Kotona väsyneenä etsii illan ratoksi suoratoistopalvelusta katsottavaksi jotain tv-sarjaa tai elokuvaa, millä nollata pään. Ei pysty, vaihtoehtoja on paljon. Liikaa. Ei pysty tekemään valintoja, koska ei oikein pysty keskittymään ja rauhoittumaan asian ääreen. Ei mistään ohjelmasta yleensä sekunnissa selvene, onko se hyvä vai ei. Jos menee liian monimutkaiseksi, on vain helpompi pistää koko niin sanottu lennonjohtotorni kiinni ja tarttua lähimpään kirjaan. Ehkä jo kerran luettuun dekkariin, jonka juoni ei kokonaan muistu mieleen. No mutta, äkkiähän se on taas kauppareissu. Juustohyllyllä iskee taas tenkkapoo. Mitä juustoa ostan? Vaihtoehtoja on liikaa. Nälkäkin jo on, pitäisi päästä evästelemään aika pian, joten mitä turhaan kupata juustohyllyn edessä. Onneksi tässä tilanteessa on hakukriteerit, jotka kaventavat mahdollisia vaihtoehtoja hallittavampaan määrään. Pitäisi olla laktoositon, ei voi olla homejuusto, ei liian isoja reikiä juustossa, ei sitä yhtä mitä kerran syötiin ja siinä oli kauhea sivumaku. Mieluiten sellainen juusto, jota kaikki perheessä syövät. OK, päädyn varmaan valintaan. Ja kun sitten on kauppa koluttu ja valittu kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden välillä, luomun ja eiluomun välillä, vastuullisesti kalastetun kalan tai jonkun muun välillä. On päästy kassalle ja huomattu kauppakassin unohtuneen kotiin. Otetaanko siis paperikassi, muovikassi vai kestokassi? Kun vihdoin ollaan kotona, niin tuntuu aika vaikealta alkaa kilpailuttaa sähkösopimuksia paremman hinnan tai ekologisemman elämän vuoksi. Pidetään vaan tämä firma mikä ennenkin. Jaa mitenkäs se keittiöremontti, tehdäänkö jotain? Ei. Mitään isoa ei tee mieli päättää, kun pienissäkin on hankaluuksia. Ihan jo sekin, että mitä laittaisi huomenna päälle? Onko puhtaita vaatteita? Sukkapareja? Ymmärrän Anssi Kelaa hänen vaatevalinnoissaan. Jos kaikki vaatteet ovat mustia, ei yllätyksiä satu. Ei tarvitse päätöksissä horjua. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Pidä huolta niistä, jotka päätöksissään horjuu TILAISUUDESSA Helsingin kaupungin työntekijät kertoivat lyhyiden esitysten avulla Länsi-Helsingin tulevaisuuden suunnitelmista ja rakentamishankkeista. Tilaisuuden aiheita olivat asuminen, liikenne, puistot ja viheralueet. Kuulimme myös tulevaisuuden sosiaali— ja terveyspalveluista Länsi-Helsingissä. Illan samanaikaisten osallistujien määrä oli maksimitilanteessa noin 280 osallistujaa. Chattiin tuli tilaisuuden aikana noin 240 kysymystä tai kommenttia. Kysymyksiin oli vastaamassa iso joukko kaupunkiympäristön asiantuntijoita. Voit tutustua tilaisuuden tallenteeseen ja chattiin Youtubessa hakusanalla: Uutta Länsi-Helsinkiä 30.3.2022 Tallenne on katsottavissa kolmen kuukauden ajan. Tallenne tekstitetään. Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 info@automuovikem.fi I www automuovi.fi • UUSIEN RENKAIDEN MYYNTI • RENGASTYÖT JA TASAPAINOTUS! • RENGASHOTELLI Soita 020 712 0500 KESÄPYÖRIEN VAIHDOT Arkisin klo 8.30-16.30. Suosittelemme ajanvarausta, näin vältyt jonottamiselta. Nopeasti ja Nopeasti ja ammattitaidolla! ammattitaidolla! 25€ 25€ Henkilöja pakettiautot Palaute Tanotorvi 01/22 numerossa olleeseen lukijan mielipiteeseen KIITOS PALAUTTEESTANNE Tanotorvi lehdessä liittyen Kannelmäen terveysasemaan, jossa palvelut tuottaa Terveystalo. Kannelmäen terveysasema siirtyi Terveystalon ylläpitämäksi kilpailutuksen kautta alkaen 1.10.21. Toiminta käynnistyi nopealla vauhdilla uusissa liiketiloissa ja heti alusta lähtien palautetta onkin tullut mm. odotustiloihin, kulkuihin, esteettömyyteen ja viitoituksiin liittyen. Terveystalo on parantanut viitoitusta sekä vastaanottotilan ilmettä ja parannustyöt jatkuvat edelleen saatujen palautteiden perusteella. Palautteet ovat ensiarvoisen tärkeitä toiminnan kehittämiseksi ja toivommekin erittäin aktiivisesti palautetta. Helsingin kaupungilla ja Terveystalolla on yhteinen ohjausryhmä, joka seuraa hyvin tiiviisti aseman toimintaa uuden palvelutuottajan hoitamana. Hankkeesta on tarkoitus saada puolin ja toisin mahdollisimman toimivia ratkaisuja niin, että helsinkiläisille voitaisiin tarjota mahdollisimman laadukkaita ja nykyaikaisia terveyspalveluita. Seuranta ja ohjaus onnistuu parhaiten asiakaspalautteen kautta ja Terveystalo on myös kevään aikana järjestämässä asiakasraatia, jossa voi tuoda esiin niin risuja kuin ruusuja toimintaan liittyen. Yhteistyöterveisin Timo Carpén Johtava ylilääkäri LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Helsingin kaupunki Sosiaalija terveystoimiala Lännen terveysasema PALAUTE Uutta Länsi-Helsinkiä -verkkotilaisuus 30.3. Varkaita Kaarelantien kerhohuoneella Kaarelantien 86 kerhohuoneella oli käynyt 15.-16.3. varkaita. Mukaan oli tarttunut kaksi kappaletta kuvanmukaisia kovaäänisiä. Jos satut törmäämään näihin, niin ota yhteyttä Kaarelan eläkeläiset ry:n p. 0400 950 833
7 13.4.2022 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Hölmö, hullu tiede: Ravitsemustiede Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a ONKO PÖLJÄ tieteen teoria edes mahdollinen? Tieteenhän pitäisi korjata itsensä ja väärän tai heikon teorian pitäisi hävitä historian hämärään vikkelästi. Toisin näyttää käyvän. Mitä heikoimmat tieteen teoriat ovat elinvoimaisia. Hulluimpana niistä ilmastonmuutosoppi josta on vaikea löytää mitään paikkaansapitävää tai todellista. Ilmastonmuutosoppi on perusteiltaan kestämätön ja muutosta torjuvat toimet toinen toistaan naurettavampia. Tästä olen paljon kirjoittanutkin. Mutta mennäänpä tällä kertaa toiseen, ravitsemustieteeseen. Ravitsemustiede Nythän on niin, että ihmiskunta on kohdannut merkittävän terveysongelman. Ihmiset ovat yhä lihavampia ja lihavampia. Asiaa on tutkittu todella paljon ja päädytty tieteessä toinen toistaan hullunkurisempiin johtopäätöksiin. Johtopäätökset ovat enimmäkseen pahentaneet ongelmaa. Tieteen mielestä johtopäätökset ovat oikeita, mutta ihmiset eivät noudata neuvoja. Noudatetaan siis vanhaa lääkärin ohjetta: syytä potilasta. Merkittävä ja edelleen voimassa oleva ohjeistus kehottaa välttämään rasvaa (eli suosimaan hiilihydraatteja). Toinen merkittävä ohje on syödä yhtäjaksoisesti, ruoka-aikojen välillä jatkuvasti pientä välipalaa. Hedelmät ovat terveellisiä ja niitä pitää popsia välipaloina, mikäli ei kerkiä kauppaan ostamaan snackseja, erilaisia suklaakuorrutettuja terveyspatukoita. Tieteen neuvot: Tiede ehdottaa lihavuuden hoitoon: • Syö kuusi kertaa päivässä • Syö proteiineja • Syö enemmän vihanneksia • Syö enemmän omega3:a • Syö enemmän kuituja • Syö enemmän vitamiineja • Syö enemmän välipaloja • Syö vähärasvaista ruokaa • Muista syödä aamiainen • Syö enemmän kalsiumia • Syö enemmän täysjyvää • Syö enemmän kalaa Kuulostaako luettelo siltä että näitä noudattamalla laihtuu? Voisiko kysymys olla siitä että ravitsemustiedettä hallitsee sen rahoittajat jotka ovat elintarviketeollisuudesta? Vaikkapa Nestle rahoittaa ravitsemustutkimusta suurilla summilla ja kuinka ollakaan, tulokset ovat niitä teollisuuden haluamia, eli syö lisää. Lihavuuuden syyt Lihavuus on kuin ruoste, hitaasti etenevää. Tiede keskittyy lyhyen ajanjakson havaintoihin. Elimistö on homeostaattinen, eli pyrkii säilyttämään tavoitepainonsa. Lihavalla ihmisellä tavoitepaino on asettunut korkealle. Onnistuneenkin laihiksen jälkeen paino palautuu jossakin vaiheessa ennalleen jatkaakseen siitä edelleen kasvuaan. Hyvinkin lihava ihminen kärsii kiljuvasta nälästä, mikäli ei saa annostaan. Tämä on koomista, mutta henkilö jolla on vara-energiaa vaikka pienelle kaupungille, menee energiansäästötilaan jollei saa annostaan. Paleltaa, väsyttää, on haluton, ei jaksa mitään ja ennenkaikkea ajatuksia hallitsee se miten saisi ruokaa. Kyseessä on hormonitoiminnan häiriö. Miten se korjataan, siitä seuraavalla kerralla lisää. Esko Karinen • Kehystys • Kehysten korjaus • Taidegrafiikkaa Kehystämö Malminkartanon aseman vieressä Kehystämö Galleria Aforte, Kehruutie 1 Malmikartanon aseman vieressä pohjoispuolella Avoinna: Ti 12–17, Ke–Pe 10–17 ja La 10–14 tai sopimuksen mukaan puh 041 5375019, www.aforte.fi, kehys@aforte.fi Erä kehystettyjä julisteita. Nyt ALE 50% Tervetuloa tutustumaan. Kaarelan Omakotiyhdistys ry. Kevätkokous 25.4. klo 18 Kaarelantie 86 kerhohuone Sääntömääräiset asiat Asemakaavoituksen nykytilasta keskustelua Yleisalueiden siivoustalkoot 7.5. klo 10-14 Pihtien ja roskapussien jako Mörssärinaukiolla sekä osallistuvien kerhojen sopimissa paikoissa. WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Sisusta koti kevääseen! LAAJA VALIKOIMA MATTOJA ETEISTILOIHIN OMALLA MITALLA SISAL-MATOT ALKAEN 69 €/m + maton viimeistely • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M SUURMARKKINAT SUOMALAISET www.markkina.net/espoo LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT Leppävaaranraitti ja läkkitori Leppävaaranraitti ja läkkitori LA 7.5. klo 9-17 LA 7.5. klo 9-17 kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071
8 13.4.2022 Lämpöpumput, vesi, viemäröinti Lämpöpumput, vesi, viemäröinti Aquafors Aquafors Oy Oy 050 310 4076 • info@lviaquafors 050 310 4076 • info@lviaquafors Pyydä hinta-arvio lvi-työstä puhelimitse tai Pyydä hinta-arvio lvi-työstä puhelimitse tai sähköpostilla. Arvio ei maksa Sinulle mitään. sähköpostilla. Arvio ei maksa Sinulle mitään. Hinnoittelumme on edullista ja palvelumme reilua! Hinnoittelumme on edullista ja palvelumme reilua! Kiirastorstain ehtoollinen to 14.4. klo 18. Illan aikana opetuslasten kynttilät sammutetaan yksitellen. Urut vaikenevat. Alttari riisutaan liturgisista esineistä ja vaatteista ja puetaan mustaan. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Seuraamme Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Kristus nousi kuolleista! Vietämme kristikunnan suurinta juhlaa. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 18.4. klo 10. Muistamme ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille. Pääsiäisikkunat kirkolla. Tervetuloa katsomaan ja kuuntelemaan tarinoita ja lauluja QR-koodien avulla! EASTER GET-TOGETHER The Easter event for the whole family in English at Kannelmäki Church at 2 pm, on April 18. Songs, scripture, search for Easter eggs. Welcome to the joy of Easter! MUSIIKKIA KIRKOSSA La 16.4. klo 14. Divoti Affetti G. A. Ristorin kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa. Tiia Maria Saari, sopraano, Teppo Lampela, altto, Mikko Ikäheimo, teorbi, Petri Arvo, barokkifagotti. Italialaista barokkimusiikkia. Vapaa pääsy. Su 24.4. klo 18 Messiaen ja Villivirret Värien ja tekstien taikaa. Olivier Messiaenin pianoteos Préludes. Sirkku Rintamäen säveltämiä Villivirsiä. Runoja ja otteita Raamatusta. Livemaalausta. Eveliina Sumelius-Lindblom, piano, Sirkku Rintamäki, laulu, tekstien luku ja piano, Mirja Ilkka, kuvataide. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Konsertin jälkeen mahdollisuus osallistua luovan maalauksen työpajaan, jonka ohjaa Mirja Ilkka. LATURI-ILTA 20–35-VUOTIAILLE – Tervetuloa Klanun sohville to 21.4. klo 17–19 Tule hengähtämään, tapaamaan muita, jakamaan fiiliksiä ja laulamaan. Tarjolla kasvisruokaa. Kysy lisää pappi Katri Jussila, p. 050 345 8584, tai diakoni Heini Sinkko, p. 050 3801 367. Tulisitko Yhteisvastuun lipaskerääjäksi Kaareen viikolla 19? Tiedustelut Ulla-Maija Tuura, p 09 2340 3843. NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki. KIRKKO Vanhaistentie 6 VIRASTO ja KLANU , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi SEURAA SOMESSA FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Pääsiäisen aika Kannelmäen kirkossa ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT HOITOKODISSA Om a huo ne, om a hoit aja Ääne nava us hoiva muu sikon kans sa Kalamieh elle lohikeitt oa lounaaks i Voima treenit ohjaaja n kanssa Voitin Heikin Monopoli-matsissa Kun kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuoro kauden. Lisäksi tarjoamme laajan valikoiman palveluita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa että yhdessä muiden seurassa. Lue lisää pääkaupunkiseudun hoitokodeistamme: paivakumpuhoiva.fi SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 18. Jukka Vanne, Maika Vuori, Haka Kekäläinen, Kylli Ahola. Alttari puetaan mustiin. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Maika Vuori, Kylli Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Haka Kekäläinen, Krista Pellikka. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Maika Vuori, Kylli Ahola, Jyrki Myllylä, saksofoni. Toisen pääsiäispäivän messu ja kukkienistutuspaja ma 18.4. klo 10. Maika Vuori, Sanna Yli-Koski-Mustonen, Pilvi Listo-Tervaportti. MUUTA Valonpilkahduksia nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18-20 Pitäjänmäen kirkolla. Ilmaista kasvisruokaa, seuraa, iltarukous. Ei ainakaan mitään lisäpaineita elämään! Välillä saatamme tehdä yhdessä retkiä kirkon seinien ulkopuolelle. Lastenvaatteiden ja kodin pientarvikkeiden vaihtotapahtuma ti 26.4. klo 15-18 Pitäjänmäen kirkolla. Vaihtoon voi tuoda lasten puhtaita, ehjiä ja käyttökelpoisia vaatteita, asusteita, jalkineita ja leluja sekä kodin pientarvikkeita kuten astioita ja tekstiilejä. 2-4-vuotiaalle päiväkerhopaikka syksyksi? Kerho kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 9.00-11.30 viihtyisissä tiloissa Pitäjänmäen kirkolla. Ilmoittautumiset perjantaihin 29.4. mennessä kotisivujemme kautta. Tapahtumat Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4 Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Puh. 09 2340 5600, ti, pe klo 12-15, ke klo 13-16 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta 14 10.4.2019 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 OLEN KYLLÄSTYNYT kaikenmaailman poliitikkoihin ja toimittajiin, kun he jankuttamalla jankuttaa, että me suomalaiset olemme syyllisiä lämpötilan nousuun. No emme varmaan lämmitä, että se näkyisi maailman ilmastossa. Ensiksi maapallon populaation kasvu pitää saada heti aisoihin. Toiseksi sodat ja kriisit pitää ratkaista ja siihen ei YK pysty eli nekin rahat suoraan ehkäisyn tukemiseen ja koulutukseen. Öljyn ja kaasun pumppaamisessa ja kuljettamisessa sekä jalostamisessa haihtuu ilmaan miljoonia tonneja haitallisia kaasuja, jotka ovat enemmän kuin 20 kertaa pahempia kuin hiilidioksidi. Siis järjestelmät ja putkistot kuntoon. Kivihiilen polttamisen täydellinen korvaaminen biotuotteilla on hölmöläisen toimintaa. Jo puubiomassojen kuljetukseen eli logistiikkaan tärväytyy energiaa, joka tuottaa hiilidioksiidia enemmän kuin kivihiilenpolttamisen haitat ovat. Lisätuhkamäärän (kuusinkertainen hiileen verrattuna) käsittely ja kuljettaminen maksaa extraa. Tuhka pitäisi levittää metsiin lannoitteeksi. Toimivien laitosten purkaminen aiheuttaa lisäkuluja esim. Hanasaaren voimalaitoksen purkaminen ja korvaaminen yms. maksaa 460 miljoonaa euroa helsinkiläisille veronmaksajille. Kukahan ne verot oikeasti maksaa (siis keskiluokka)? Pariisin ilmastosopimuksen rahalliset velvoitteet tulevat voimaan vuonna 2020. Mekin joudumme maksamaan YK:n asettamasta vuosittaisesta 100 miljardin dollarin maksuista useita kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Mihin se kuluerä valtion budjetissa piilotetaan? Keneltä ne rahat ovat pois vai asetetaanko uusi vero? Kyllä ilmastonmuutos tullee meille tosi kalliiksi vaikka jättäisimme lihansyönnin ja lentomatkat että autoilun minimiin. Yt seniori Olli PALAUTE HELSINKI ON LISÄNNYT vuoden 2018 aikana päiväkotipaikkoja runsaasti. Näistä iso osa kaupungin omissa päiväkodeissa. Kuluvalle vuodelle päiväkotipaikkoja lisätään. Silti jonot ovat olemassa ja hakemuksia ei käsitellä tarpeeksi nopeasti. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi saa päiväkotipaikan kodin läheltä. Tämä tavoite pitää myös toteuttaa. Helsingin kaupunki uutisoi joulukuussa 2018, että tehdyn selvityksen mukaan ”julkisella liikenteellä matka-aika kodista päiväkotiin on keskimäärin vajaa 11 minuuttia ja 90 prosentilla lapsista matka-aika on korkeintaan 20 minuuttia.” Huoleni kohdistuu kuitenkin lapsiin ja perheisiin, joilla tuo 20 minuuttia ylittyy reilusti. Saimme tiedon asiaamme käsittelevältä päiväkodin johtajalta, että yhdeksän kuukauden ikäisen lapsemme päiväkotipaikka on reilusti yli tunnin etäisyydellä kodistamme, vaikka lähialueellamme on useita päiväkoteja. Ruuhkassa tuo matka-aika julkisella todennäköisesti pitenee entisestään. Ongelma on, että lähipäiväkodit ovat täynnä. Vaihtoehdoksi suositeltiin yksityistä päiväkotia. Pienituloisille perheille suuremmat hoitomaksut voivat olla mahdottomuus. Kotona olemme keskustelleet vakavasti siitä, että jääkö pienituloisempi vanhempi kotiin hoitamaan lasta ja jättää työpaikkansa. Taloudellisesti tämä olisi vielä huonompi vaihtoehto, vaikka monelle varmasti se ainut. Helsingin kaupungin on pystyttävä huolehtimaan lasten oikeudesta saada päiväkotipalveluja lähellä kotia, edistämään molempien vanhempien työssäkäyntiä sekä täyttämään varhaiskasvatuslain mukaiset velvoitteensa. Miikkael Azaize Tervetuloa Kisakallion urheiluopiston opiskelijoiden järjestämään ilmaiseen Liikuntaja hyvinvointitapahtumaan kauppakeskus Kaaren Easy Fittiin tiistaina 16.4.2019 klo 12.00. Tapahtuma on suunattu ikäihmisille. Ohjelmassa kevyttä liikuntaa, tietoiskuja ravinnosta, liikunnasta, ja unesta. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa! Pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 11-13, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia. Buffetissa kahvia, teetä, mehua, suolaista ja makeaa lähetyksen hyväksi. Mukana Työtupa ja lähetyspiiri, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Kannelmäen Martat ja Kuurojen Raamattupiiri. Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 10. Lotta Petäjäniemi, Nina Rajamäki, Kari Härkönen, Nuorten aikuisten lauluryhmä. Kiirastorstain koulujen ehtoolliskirkko to 18.4. klo 13 kirkossa. Lotta Petäjäniemi, Virpi Koskinen, Anne Myllylä. Kiirastorstain ehtoollinen to 18.4. klo 19 kirkossa. Milla Mäkitalo, Virpi Koskinen, Sakari Enrold, Anne Myllylä, Anna Záborszky-Teppo, sello. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10 kirkossa. Nina Rajamäki, Anne Myllylä, virsilauluryhmä. Heinrich Schütz: Matteus-passio pitkäperjantaina 19.4. klo 18 kirkossa. Martti Anttila; evankelista, Mikko Kuivalainen; Jeesus, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Teemu Tommola. Liput 12/8 €. Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10 kirkossa. Kristus nousi kuolleista! Konsta Korhonen, Milla Mäkitalo, Tiia Saari. Toisen pääsiäispäivän perhekirkko ma 22.4. klo 12 Malminkartanon kappelissa. Lotta Petäjäniemi, Tiia Saari. Musiikkia Kannelmäen kirkossa: Virrestä voimaa Virsiä helvetistä ja sen lähistöltä su 28.4. klo 18. Teologian tohtori Kari Kuula avaa viimeisen tuomion ja kadotuksen teemoja virsikirjassamme. Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy. Tähdet ylläni -konsertti to 2.5. klo 19. Opera Telluksen solistit esittävät kauneimpia ooppera-aarioita ja musikaalien helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Tulkinnanvaraista -konsertti su 5.5. klo 18. Ohjelmassa John Cage: Ryoanji (1985). Ryoan-ji on zenbuddhalainen temppeli Kiotossa. Sen kivipuutarhan tarkoitus on auttaa mietiskelyssä ja johdattaa kohti valaistumista. John Cagen tulkinnassa puhallinsoittimet piirtävät esiin puutarhan kivien muotoja ja lyömäsoitinten rytmit muistuttavat pihan sorasta. Darren Acosta, pasuuna, Kaisa Kortelainen, huilu, Juho Laitinen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € ovelta. Iäisen lemmen ääni Oskar Merikannon duetot ja yksinlauluja su 12.5. klo 19. Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Miikka Lehtoaho, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Mihin katosi keskustelu päivähoidon tilasta Helsingissä? Maapallo lämpenee Kannelmäen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria Kannelmäessä Klaneettitiellä yli 30 vuotta sijainnut tuttu pizzeria on vaihtanut kuukausi sitten nimeään. Entinen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria. MONET ALUEEMME asukkaista ovat nauttineet tämän paikallisruokapaikkamme antimista lähes imeväisiästä saakka. Pizzerian vetäjät Mehmet ja Meno jatkavat toimintaa entiseen malliin. Vain nimi on muuttunut, kaikki muu on entisellään: sama porukka, samat hyvät pizzat. Panostamme entistä enemmän hyvään palveluun, kotimaisuuteen ja lähija tuoretuotteisiin, Mehmet sanoo. Mehmet ja Meno ovat tulleetkin tutuiksi isolle osalle kannelmäkeläisistä. Mehmet on ollut liikkeessä töissä 18 vuotta ja Menokin jo 10 vuotta. www.taksimpizzeria.fi Pizzojen teko käy Taksimin kavereilta rutiinilla.Tässä liikkeessä on vuosien varrella tehty valehtelematta satoja tuhansia pizzoja. 14 10.4.2019 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 OLEN KYLLÄSTYNYT kaikenmaailman poliitikkoihin ja toimittajiin, kun he jankuttamalla jankuttaa, että me suomalaiset olemme syyllisiä lämpötilan nousuun. No emme varmaan lämmitä, että se näkyisi maailman ilmastossa. Ensiksi maapallon populaation kasvu pitää saada heti aisoihin. Toiseksi sodat ja kriisit pitää ratkaista ja siihen ei YK pysty eli nekin rahat suoraan ehkäisyn tukemiseen ja koulutukseen. Öljyn ja kaasun pumppaamisessa ja kuljettamisessa sekä jalostamisessa haihtuu ilmaan miljoonia tonneja haitallisia kaasuja, jotka ovat enemmän kuin 20 kertaa pahempia kuin hiilidioksidi. Siis järjestelmät ja putkistot kuntoon. Kivihiilen polttamisen täydellinen korvaaminen biotuotteilla on hölmöläisen toimintaa. Jo puubiomassojen kuljetukseen eli logistiikkaan tärväytyy energiaa, joka tuottaa hiilidioksiidia enemmän kuin kivihiilenpolttamisen haitat ovat. Lisätuhkamäärän (kuusinkertainen hiileen verrattuna) käsittely ja kuljettaminen maksaa extraa. Tuhka pitäisi levittää metsiin lannoitteeksi. Toimivien laitosten purkaminen aiheuttaa lisäkuluja esim. Hanasaaren voimalaitoksen purkaminen ja korvaaminen yms. maksaa 460 miljoonaa euroa helsinkiläisille veronmaksajille. Kukahan ne verot oikeasti maksaa (siis keskiluokka)? Pariisin ilmastosopimuksen rahalliset velvoitteet tulevat voimaan vuonna 2020. Mekin joudumme maksamaan YK:n asettamasta vuosittaisesta 100 miljardin dollarin maksuista useita kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Mihin se kuluerä valtion budjetissa piilotetaan? Keneltä ne rahat ovat pois vai asetetaanko uusi vero? Kyllä ilmastonmuutos tullee meille tosi kalliiksi vaikka jättäisimme lihansyönnin ja lentomatkat että autoilun minimiin. Yt seniori Olli PALAUTE HELSINKI ON LISÄNNYT vuoden 2018 aikana päiväkotipaikkoja runsaasti. Näistä iso osa kaupungin omissa päiväkodeissa. Kuluvalle vuodelle päiväkotipaikkoja lisätään. Silti jonot ovat olemassa ja hakemuksia ei käsitellä tarpeeksi nopeasti. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi saa päiväkotipaikan kodin läheltä. Tämä tavoite pitää myös toteuttaa. Helsingin kaupunki uutisoi joulukuussa 2018, että tehdyn selvityksen mukaan ”julkisella liikenteellä matka-aika kodista päiväkotiin on keskimäärin vajaa 11 minuuttia ja 90 prosentilla lapsista matka-aika on korkeintaan 20 minuuttia.” Huoleni kohdistuu kuitenkin lapsiin ja perheisiin, joilla tuo 20 minuuttia ylittyy reilusti. Saimme tiedon asiaamme käsittelevältä päiväkodin johtajalta, että yhdeksän kuukauden ikäisen lapsemme päiväkotipaikka on reilusti yli tunnin etäisyydellä kodistamme, vaikka lähialueellamme on useita päiväkoteja. Ruuhkassa tuo matka-aika julkisella todennäköisesti pitenee entisestään. Ongelma on, että lähipäiväkodit ovat täynnä. Vaihtoehdoksi suositeltiin yksityistä päiväkotia. Pienituloisille perheille suuremmat hoitomaksut voivat olla mahdottomuus. Kotona olemme keskustelleet vakavasti siitä, että jääkö pienituloisempi vanhempi kotiin hoitamaan lasta ja jättää työpaikkansa. Taloudellisesti tämä olisi vielä huonompi vaihtoehto, vaikka monelle varmasti se ainut. Helsingin kaupungin on pystyttävä huolehtimaan lasten oikeudesta saada päiväkotipalveluja lähellä kotia, edistämään molempien vanhempien työssäkäyntiä sekä täyttämään varhaiskasvatuslain mukaiset velvoitteensa. Miikkael Azaize Tervetuloa Kisakallion urheiluopiston opiskelijoiden järjestämään ilmaiseen Liikuntaja hyvinvointitapahtumaan kauppakeskus Kaaren Easy Fittiin tiistaina 16.4.2019 klo 12.00. Tapahtuma on suunattu ikäihmisille. Ohjelmassa kevyttä liikuntaa, tietoiskuja ravinnosta, liikunnasta, ja unesta. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa! Pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 11-13, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia. Buffetissa kahvia, teetä, mehua, suolaista ja makeaa lähetyksen hyväksi. Mukana Työtupa ja lähetyspiiri, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Kannelmäen Martat ja Kuurojen Raamattupiiri. Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 10. Lotta Petäjäniemi, Nina Rajamäki, Kari Härkönen, Nuorten aikuisten lauluryhmä. Kiirastorstain koulujen ehtoolliskirkko to 18.4. klo 13 kirkossa. Lotta Petäjäniemi, Virpi Koskinen, Anne Myllylä. Kiirastorstain ehtoollinen to 18.4. klo 19 kirkossa. Milla Mäkitalo, Virpi Koskinen, Sakari Enrold, Anne Myllylä, Anna Záborszky-Teppo, sello. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10 kirkossa. Nina Rajamäki, Anne Myllylä, virsilauluryhmä. Heinrich Schütz: Matteus-passio pitkäperjantaina 19.4. klo 18 kirkossa. Martti Anttila; evankelista, Mikko Kuivalainen; Jeesus, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Teemu Tommola. Liput 12/8 €. Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10 kirkossa. Kristus nousi kuolleista! Konsta Korhonen, Milla Mäkitalo, Tiia Saari. Toisen pääsiäispäivän perhekirkko ma 22.4. klo 12 Malminkartanon kappelissa. Lotta Petäjäniemi, Tiia Saari. Musiikkia Kannelmäen kirkossa: Virrestä voimaa Virsiä helvetistä ja sen lähistöltä su 28.4. klo 18. Teologian tohtori Kari Kuula avaa viimeisen tuomion ja kadotuksen teemoja virsikirjassamme. Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy. Tähdet ylläni -konsertti to 2.5. klo 19. Opera Telluksen solistit esittävät kauneimpia ooppera-aarioita ja musikaalien helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Tulkinnanvaraista -konsertti su 5.5. klo 18. Ohjelmassa John Cage: Ryoanji (1985). Ryoan-ji on zenbuddhalainen temppeli Kiotossa. Sen kivipuutarhan tarkoitus on auttaa mietiskelyssä ja johdattaa kohti valaistumista. John Cagen tulkinnassa puhallinsoittimet piirtävät esiin puutarhan kivien muotoja ja lyömäsoitinten rytmit muistuttavat pihan sorasta. Darren Acosta, pasuuna, Kaisa Kortelainen, huilu, Juho Laitinen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € ovelta. Iäisen lemmen ääni Oskar Merikannon duetot ja yksinlauluja su 12.5. klo 19. Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Miikka Lehtoaho, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Mihin katosi keskustelu päivähoidon tilasta Helsingissä? Maapallo lämpenee Kannelmäen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria Kannelmäessä Klaneettitiellä yli 30 vuotta sijainnut tuttu pizzeria on vaihtanut kuukausi sitten nimeään. Entinen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria. MONET ALUEEMME asukkaista ovat nauttineet tämän paikallisruokapaikkamme antimista lähes imeväisiästä saakka. Pizzerian vetäjät Mehmet ja Meno jatkavat toimintaa entiseen malliin. Vain nimi on muuttunut, kaikki muu on entisellään: sama porukka, samat hyvät pizzat. Panostamme entistä enemmän hyvään palveluun, kotimaisuuteen ja lähija tuoretuotteisiin, Mehmet sanoo. Mehmet ja Meno ovat tulleetkin tutuiksi isolle osalle kannelmäkeläisistä. Mehmet on ollut liikkeessä töissä 18 vuotta ja Menokin jo 10 vuotta. www.taksimpizzeria.fi Pizzojen teko käy Taksimin kavereilta rutiinilla.Tässä liikkeessä on vuosien varrella tehty valehtelematta satoja tuhansia pizzoja.