No 5 14.5.2016 • 52. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Porrassiivoukset edullisesti ja ammattitaidolla! Takuuvarmasti hyvä palvelu yli 35 vuoden kokemuksella! HESA PORRASSIIVOUS OY P. 050 505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.? Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Markku Hakala kiinteistönvälittäjä LKV, KTM 040 486 1986 markku.hakala@kotijoukkue.? Asunnollesi paras näkyvyys = Asunnollesi paras hinta Kohtaamisia ostarilla Hortaa sen olla pitää Helsingin uimarit 100 vuotta K uv a: Ja rm o R an in en Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.? Erja Väyrysellä, Nella Keskisarjalla ja Roope Latvalalla on painavaa sanottavaa ostarista. Marja Åhlberg esitteli hortakasveja Olkkarisssa.
2 14.5.2016 Mätisfestarit Su 29.5. klo 11.00-18.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA Tiedustelut: Kari Varvikko, puh. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Festareita tukevat mm.: Helsingin kulttuurikeskus, Nuorisoasiainkeskus, Liikuntavirasto, Konalan K-Supermarket Ristikko, Stara, Eepinen Oy, Tanotorvi-lehti JUHLAOHJELMA Klo (muutokset mahdollisia) Stadin liikuntavirasto laskee jokeen juhlan kunniaksi TUPLAMÄÄRÄN LOHIA! 20 vuotta! • Kymmeniä markkinapaikkoja • Arpajaiset • Pomppulinna • Futista • Kaarelan VPK • Makkaraa • Virvokkeita • Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. 11.00 Mätismessu – Kannelmäen seurakunta 12.00 Sävelorkesteri; solisteina Taisto Saaresaho, Raija Koso ja Pekka Lumme 12.05 Juontaja Emma Jäntti (Vuoden juontaja 2015) 12.10 Tilaisuuden avaus, Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula 12.20 Sävelorkesteri 13.00 Presidentti Tarja Halosen tervehdys 13.15 Stadin Slangikuoro 13.30 Promoottori Kari Varvikko: Katsaus festarien historiaan 13.40 Taikuri Lumous 13.50 Jussi Raittinen 14.20 Imitaattori Tuomo Heikkilä 14.30 Eino Grön 14.55 FrimFram – Sirpa Suomalainen ja Juki Välipakka 15.15 Stadin juhlaorkesteri; solisteina Elena Mindru-Turunen, Cinta Hermo ja Emilia Hiekkala. 16.15 Klovnit Pietro ja Ola 16.30 Swing Memories Rytmiorkesteri Päivän aikana Kannelmäen Soitannollinen Seura esiintyy puistoalueella
14.5.2016 3 HU:n satavuotisjuhlissa lapset pääsivät telmimään wibit-radalle. Kuva: HU Pääkirjoitus KESÄ SAAPUI VIIMEIN KAARELAAN. Monet meistä olivatkin jo kuukausikaupalla kerenneet itkeä lunta ja räntää, kevään hidasta etenemistä, pelätä takatalvea jne. Nyt pääsemmekin sitten valittamaan joko liiallista kuumuutta tai liian koleita ja kosteita kesäpäiviä. Niin tai näin, päivät pitenevät ja aurinko paistaa aina vain aikaisemmin ja pidempään ikkunasta. Silloin on aika siirtyä ulos. Kesä on ulkoilun, puuhailun, liikunnan ja urheilun aikaa. Useat liikkuvat vuodenajasta riippumatta, mutta hyvä ilma melkein pakottaa ulkoilemaan. Pitkät kävelylenkit iltaisella, aamuiset juoksupyrähdykset, pyöräily töihin ja takaisin ja luonnosta nauttiminen nostavat mielialaa. Malminkartanon jätemäen portaat ovat iltaisin niin tukossa, että ihmiset kulkevat lähes katkeamattomassa jonossa rappusia ylös-alas. Joudun myöntämään, että ruuhka aiheuttaa ainakin itselleni jo pientä stressiä. On tosin hienoa, että mäestä on tullut kovin suosittu liikuntakohde asukkaiden keskuudessa. Taitaa porukkaa tulla kauempaakin. Ulkona voi puuhastella yhtä sun toista. Olen itse vaelluksen suuri ystävä. Vapun vietin vaimoni kanssa metsässä. Vaelsimme Repoveden kansallispuiston reittejä rinkat selässä ja nukuimme kaksi yötä teltassa. Yleensä käyn heittämässä viikon mittaisen vaelluksen näin keväällä, mutta nyt aikataulut eivät antaneet myöten. Harjoitusta kuitenkin tarvitaan, sillä edessä häämöttää kahden viikon vaellus Glacier Peakin erämaahan Kaskadien vuoristoon heinäkuussa. Alkukesä on myös hortoilun aikaa. Luonto työntää erilaisia syötäviä kasveja maaperästä. Ei tarvitse odottaa syksyn satoja, vaan ruokaa voi mennä ammentamaan luonnosta jo näin keväästä. Tämä onnistuu Kaarelassakin. Varsinkin vuohenputkea työntyy joka paikasta, mikä on hyvin makoisa syötävä sellaisenaan tai vaikkapa salaatin lisukkeena. Myös nokkosta ja voikukkaa ei tarvitse kaukaa hakea. Monet syötävät hortat löytyvät omasta kasvipenkistämme, älkää kitkekö syötävää ruokaa pois rikkaruohoina! Hortaa löytyy runsaasti myös Mätäjoen reuna-alueilta. Ei kuitenkaan kannata kerätä ihan pyörätien vierestä, sillä koirat ovat saattaneet antaa kasveille lisämaustetta... Lisää hortasta tämän lehden sisäsivuilla. Kaupungin toimet Mätäjoella ja sen sivuojilla ovat kummastuttaneet monia asukkaita. Esimerkiksi Hakuninmaanojaa lähdettiin ruoppaamaan ja läjittämään ilman sen ihmeempiä ympäristöselvityksiä. Vastaavasti Helen on hakkauttanut voimalinjojen alta pajukkoja runsain mitoin. Mätäjokea on kunnostettu vapaaehtoisvoimin jo vuosia ja vedenlaatu on saatu kohtalaisen hyväksi juoksutuksilla ja sorakkoja rakentamalla. Lohikaloille on luotu edellytykset kutea Mätäjoessa. Satakielet ovat saaneet sirkuttaa pajukoissa. Mutta mitä tekevät kaupungin virastot? Kaupungin tekemän Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelman mukaan alueen kasvija vesiekosysteemejä on pidetty suojelunarvoisina. Nyt erilliset virastot kuitenkin tekevät omia raivausja kaivuutoimenpiteitä asukkaita tiedottamatta ja kokonaisuutta selvittämättä. Näin ei saa toimia, sillä joki ja sen ekosysteemit kärsivät. Oikean käden pitää tietää mitä vasen tekee, samoin asukkaiden. Mätäjoen luontoarvo on asukkaille korvaamaton, joten hankkeiden vaikutukset on aina selvitettävä etukäteen. Jauri Varvikko päätoimittaja Kesä on taas täällä! Seuraava numero ilmestyy 11.6.2016. Aineisto toimitukseen 27.5. mennessä. Helsingin Uimarien palkintokokoelma on saatu esille Pirkkolan uimahalliin. Useat uimahallikävijät ovat jo varmaan ihmetelleetkin uimahallin käytävälle talven aikana ilmestyneitä rakennelmia. ”KYSEESSÄ OVAT Suomen Urheilumuseosta remontin alta pelastetut vitriinit, jotka saimme käyttöömme. Helsingin Uimarien palkintojen lisäksi esille on laitettu myös vanhojen mestareiden kuvia ja heidän saavutuksistaan kertovia tekstejä”, kertoo seuran puheenjohtaja Jenni Aaltonen. Palkintokokoelma juhlistaa keväällä sata vuotta täyttäneen seuran juhlavuotta. Lisäksi kokoelma kertoo Helsingin Uimarien historiasta yhtenä Suomen kaikkein aikojen menestyksekkäimmistä uimaseuroista voittaen mm. Kalevan maljan 28 kertaa peräkkäin. Vitriinien lisäksi uimahallin puolelle on ripustettu HU:n vesipallon kunniataulu. ”Se puolestaan kertoo Uimarien hienoista saavutuksista vesipallon saralla”, Aaltonen lisää. Yhteistyö sujuu hyvin ”Oli luontevaa, että saimme näyttelyn koottua juuri Pirkkolan uimahalliin”, kertoo Aaltonen. Helsingin Uimareilla on toimintaa Pirkkolassa useana päivänä viikossa ja kaiken kokoisissa altaissa: lapsille on vesipeuhua, uimakoulua ja vesirallia, vähän vanhemmille kilpaja taitouintia. Näiden lisäksi Pirkkolassa kokoontuu erilaisia uinnin harrasteryhmiä. Myös katsomotilat ovat ahkerassa käytössä, sillä ylätasannetta käytetään usein harjoitusten aikana myös kuivaharjoitteluun. Lenkkimaastot sekä muut ulkoliikuntapaikat ovat Pirkkolassa erinomaiset oheisharjoitteluun. Lisäksi Pirkkolan neuvotteluhuoneissa järjestetään seuran kokoukset ja usein myös vanhempainillat ja koulutukset. ”Yhteistyö Pirkkolan uimahallin kanssa sujuu erittäin hyvin, mukaan lukien kahvilapalvelut”, HU:n Aaltonen kertoo. Pirkkolan uimahalli oli myös luonnollisesti näyttämönä Helsingin Uimarien varsinaisissa satavuotisjuhlissa maaliskuussa, jolloin Koko perheen uintijuhlaan kokoontui nelisensataa uimaria perheineen. Merkkivuotta juhlittiin myös useissa muissa tapahtumissa huipentuen uinnin SM-kilpailuihin pääsiäisenä Mäkelänrinteessä, jossa Helsingin Uimarit toimi yhtenä järjestäjänä. ”Pirkkolaa voisi tituleerata kotihalliksemme, vaikka meillä on toimintaa myös muualla, esim. lähistöllä Haagassa SYK:n hallissa ja Valkeassa Talossa”, puheenjohtaja Aaltonen jatkaa. Helsingin Uimarit on laadukas Sinettiseura Helsingin Uimareissa on tällä hetkellä seitsemän uinnin valmennusryhmää, taitouinnin puolella ryhmiä on viisi. Seuran laajaan kurssitoimintaan osallistuu uimareita vauvasta vaariin. HU:ssa on myös menestyvä Mastersuintijoukkue sekä säännöllisesti kokoontuva Entisten Uimareiden Kerho. Aktiivisten jäsenten määrä lähentelee HU:ssa seitsemääsataa. Uinnin valmennustoimintaa Helsingin Uimareissa koordinoi nuorisopäällikkö Riikka Nordström, joka on itse entinen huippu-uimari ja edustanut Suomea mm. Barcelonan olympialaisissa. Päävalmentajana toimii seuran oma kasvatti Ilari Aalto. Taitouintia luotsaa Laura Kurki ja kurssitoimintaa Laura Ukkola-Anttila. ”Painopisteemme on lapsissa ja nuorissa, joille tarjoamme kurssitoiminnan jälkeen mahdollisuuden jatkaa uinnin ja taitouinnin parissa joko kilpavalmennuksessa tai harrasteryhmissä. Mukaan on liittynyt viime vuosina myös merkittävä määrä aikuisharrastajia, joista osa on tullut mukaan lapsensa harrastuksen innostamana”, Aaltonen kertoo. Tunnustuksena laadukkaasta työstä lasten ja nuorten uinnin parissa Helsingin Uimareille myönnettiin vuonna 2014 Sinettiseuran arvo. Sinettiseurat ovat lasten ja nuorten urheilun kärkiseuroja, lajiensa ja paikkakuntiensa parhaita. Sinettikriteerien mukaisesti myös Helsingin Uimareille on tärkeää, että lapset ja nuoret kokevat iloa, innostusta, oppimista ja kehittymistä sekä solmivat kaverisuhteita. ”Sinettiseuratoiminnan mukaisesti olemme määritelleet seuralle yhteiset toimintatavat ja periaatteet, joilla laadukasta lasten ja nuorten toimintaa voidaan toteuttaa”, Jenni Aaltonen summaa. Tällä hetkellä Helsingin Uimareissa ollaan varsin tyytyväisiä tilanteeseen kurssitoiminnan ja valmennusryhmien suhteen. ”Mutta nuorten uimariemme kasvaessa kohti aikuisuutta, olemme luonnollisesti uusien haasteiden edessä. Toivomuksenamme on, että voimme tarjota uimareillemme parhaat mahdolliset valmennusolosuhteet aina aikuistasolle saakka”, puheenjohtaja Jenni Aaltonen kertoo. Tulevia kilpailuja ja tapahtumia – Pirkkolassa tietenkin Ensi syksynä Pirkkolan hallissa järjestetään jälleen Helsingin Uimarien vuosittaiset kansalliset kilpailut – Toivo Virtasen muistokilpailut. Toivo Virtanen oli Helsingin Uimarien legendaarisimpia hahmoja, pitkäaikainen uimari, valmentaja ja järjestöaktiivi. Lisäksi useamman kerran vuodessa Helsingin Uimarit järjestää seuran omat kilpailut, uinticupit. Näissäkin paikkana toimii vaihtelevasti joko Pirkkolan tai SYK:n uimahalli. Ensi syksynä Helsingin Uimarit järjestää myös 24h uintitapahtuman Pirkkolan uimahallissa, jossa seuran uimarit aikovat uida viestinä vuorokauden ajan. Satavuotisjuhlallisuuksien yhteydessä julkaistiin myös Helsingin Uimarien historiasta kertova, yli neljäsataasivuinen teos. Kirjan on kirjoittanut Sulevi Pellinen. Kirjaan on saatu Urheiluarkistosta ja HU:n omasta kuva-arkistosta lukuisia ennen julkaisemattomia valokuvia ja piirroksia, jotka tuovat historian lukijan lähelle ja elävöittävät tarinan mielenkiintoisella tavalla. Teksti: Miia Vihola Lisätietoa: www.helsinginuimarit.? ja www.facebook.com/helsinginuimarit/ Satavuotiaan Helsingin Uimarien pokaalit esillä Pirkkolassa Helsingin Uimarien puheenjohtaja Jenni Aaltonen ja seuran toiminnassa jo 50 vuoden ajan vaikuttanut Paul ”Naskali” Kainulainen asettelevat palkintoja esille. Kuva: HU
4 14.5.2016 MIKA WALTARI TOTESI joskus viisaasti, että kyllä ihminen voi dekkarin kirjoittaa, vaikka hän ei olisi itse ketään murhannut. Lausahdus tuli mieleeni siitä palautteesta, jota olen saanut viime Tanotorven leskimiesreppanaa käsittelevästä jutusta. Siispä, en kirjoittanut itsestäni, en ainakaan kaikkea. En ole ikinä syönyt maksalaatikkoa, koska inhoan sitä. En tiedä, onko se hyvää vaiko pahaa kun en ole maistanut. Kaikkea ei tarvitse itse tehdä, riittää kunhan tietää. Ukkoparan siistien pito oli myös järkyttänyt lukijaa. Itse en pode ukon ongelmaa siisteysasioissa. Minut kasvatettiin kakarasta alkaen perfektionistiksi hyvässä arjalaisessa hengessä. Vaatteiden ja tavaroiden tuli olla järjestyksessä, jopa nalletkin lelukopassa katselivat samaan suuntaan, vaatteet olivat siisteissä pinkoissa, kengät oli plankattu Kas-Kas vahalla. Niin ne ovat edelleenkin, vahamerkki on tosin vaihtunut ja nallet ovat vaihtuneet Leninin pienoispatsaisiin, jotka katselevat minua ikkunalaudalta, kynien kärjet osoittavat samaan suuntaan, ylimääräistä pyykkiä tai pesemättömiä astioita ei ole. Vaikka Noutaja tänään mukaansa nappaisi, tyttäreni löytää kaikki tarvittavat asiakirjat mapeista omalta kohdaltaan. Kirjat ovat aihejärjestyksessä, valokuvat albumeissa kuvatekstein varustettuina. Vinyylilevyt, kasetit, postimerkit ja vanhat Tanotorven kirjoitukset löytyvät aikajärjestyksessä taltioituna. Voin vakuuttaa, että asevelvollisuusaikani oli onnellinen. Siellä Uudenmaan Rakuunoissa vallitsi vuonna 1960, Keinosen aikaan, kuri ja järjestys. Siitä minä pidin. Punkka oli tiiliskiven suora ja pinkat olivat ojennuksessa. Kivääri oli moitteettoman puhdas, santsikolot oli putsattu terävällä puutikulla. Prässirauta oli hallinnassa, samoin neula ja lanka. Olen aina rakastanut näpertelyä ja nypertelyä. Tiedän, että joku suurempien linjojen ihminen saattaa pitää näpräystäni turhana. Pitäköön, minä tykkään tästä. Järjestys se olla pitää. Voisin kuvitella, että minusta oli tullut mainio julkisen sektorin virkamies. Julma kohtalo päätti toisin, liike-elämän puolelta sitä joutui leipänsä repimään. Käsittelin jutussani myös äijäparan yksinäisyyttä. Ukolla ei ollut muuta mahdollisuutta koska hän oli masentunut, toivoton ja täysin aloitekyvytän, paikalleen halvautunut surkimus. Oma vetäytymiseni on vapaaehtoista, harkittua surutyötä. Haluan tehdä surutyöni itsekseni muita kiusaamatta. Koville tämä tietysti ottaa ja kestää aikansa, varmaankin vuosikausia. Kävimme Tepan kanssa usein leikkimielisiä keskusteluja siitä, mitä mahdollisesti leskeksi jäävä osapuoli tekisi yksin joutuessaan. Pidin itsestäänselvyytenä sitä, että minä se ensin lusikan nurkkaan heitän. Kävimme naurussa suin läpi listaa Tepan tulevista sulhaskandidaateista. Minä en moista listaa tarvinnut, koska oma valintani oli ollut kristallinkirkas vuodesta 1988. Kata Kärkkäinen oli unelmieni nainen. Hänen kanssaan alkaisin hellustella, jos sellainen aika koittaisi. Voitte kuvitella järkytykseni, kun luin, että hän on nyt Katariina Souriksi muututtuaan hypännyt myös ns ”haloslaisiin”. Haluan uskoa, että tämä kaunis, älykäs, luova ja kaikin puolin taiteellisestikin lahjakas ihminen kokeilee rajojaan. Eiköhän kyseessä ole kokeilu, joka kestää aikansa. Minulla on aikaa odottaa. Tulen auttamaan Kataa paranemisessa. Toinen unelmieni leidi on Lenita Airisto, hänkin superälykäs sanavalmis nainen. Saattaa olla, että en oikein pärjäisi hänelle, koska hän on vähän kuin se Kalastajan laulun morsian, josta Georg Ots lauleli että hän on kaunis mutta kovin kärkevä... Tällaisia me Tepan kanssa juttelimme leikkimielellä. Nyt leikistä on tullut totta, saapahan tässä nähdä.. En halua rajata mahdollista hellustelukumppaniani pelkästään suomalaisiin, ulkomaalaisillakin on mahdollisuus. Mieleeni tulee muutama potentiaalinen kohde yli muiden: Jane Seymour ja Jane Fonda tulisivat mainiosti kysymykseen. Eurooppalaisista hyvä vaihtoehto saattaisi olla ranskalainen Carla Bruni. Uskon, että hänkin voittaisi kaupassa, pääsisi eroon siitä kuivasta, ikävästä äijänkääkästä... Kuten itse voitte havaita, ei tässä olla jouten oltu. Lukeminen sujuu entiseen malliin, Hesarin perjantairistikko täyttyy, ruoka ja juoma maistuu, karaokekin alkaa kiinnostaa; eiköhän tässä henkiin jäädä. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Pilkunviilaajan arkipäivää Kauppakeskusten palvelut erikoistuvat Kauppakeskusten rooli alueiden palvelukeskuksina korostuu. KAUPPAKESKUSTEN kokonaismyynti ylsi vuonna 2015 yhteensä noin 5,9 miljardiin euroon. Kävijämäärät kasvoivat 374 miljoonan vuosittaiseen kävijään. Vuokrattava liikeala kasvoi. Suomessa on nyt yhteensä 97 kauppakeskusta. Kauppakeskuksissa palvelut löytyvät saman katon alta ja ovat helposti saavutettavissa. Kaarelassa ja sen lähiympäristössä on useita kauppakeskuksia. Asukkaiden kulutustottumuksista on kilpailemassa mm. kolme Suomen suurimpiin kuuluvaa kauppakeskusta: Leppävaaran Sello, Kannelmäen Kaari ja Myyrmäen Myyrmanni. Niissä kävi viime vuonna 35 miljoonaa ihmistä. Konalan maamerkki Jotta pienemmät kauppakeskukset eivät jäisi isojen jalkoihin, vaatii se erikoistumista ja uusia ideoita. Vihdintien vieressä, Ajomiehentiellä sijaitseva kauppakeskus Ristikko on nyt uudistunut ja laajentunut. Avajaisia vietettiin lokakuussa 2015. Sen palvelukokonaisuus keskittyy aktiiviseen vapaa-ajanviettoon, lapsiperheisiin ja heidän harrastuksiinsa. Ristikosta löytyvät myös kaikki jokapäiväiset palvelut lähiseudun asukkaille sekä erilaisia ravintolapalveluja. Tämä on tietoinen uusi konsepti. Vapaa-ajan, ulkoilun ja lapsien lisäksi keskitymme kotiin, sisustamiseen, kauneuteen ja hyvinvointiin, kertoo kauppakeskuspäällikkö Tanja Teeriaho. Entinen pullovarasto Ristikko on entinen Hartwallin pullovarasto. Kauppakeskukseksi se muutettiin vuonna 2008, jolloin avattiin ensimmäinen kerros. Ylemmät kerrokset otettiin käyttöön vuonna 2015, jolloin tiloihin muutti myös koko perheen reippailuhalli Huimala. Kauppakeskuksessa on liiketilaa noin 13 500 neliötä ja 27 liikettä. Keskuksen ankkurina toimivat Huimalan lisäksi mm. K-supermarket, Luhta outlet ja Reima outlet. Viime vuonna Ristikossa kävi 1,2 miljoonaa ihmistä. Kauppakeskuksen omistavat Rakennusyhtiö Hartela ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Etera puoliksi. Kokonaisuus muuttuu Kauppakeskusten kokonaisuus muuttuu jatkuvasti asiakastarpeen mukaan. Ristikon uusin vetonaula on edullinen ja monipuolinen Saiturinpörssi, joka avasi Ristikossa maaliskuun puolessa välissä. Ristikon Suuri Seikkailu -tapahtumassa riitti vilskettä. Päivän aikana kauppakeskuksessa kävi 6300 asiakasta. Kuva Kauppakeskus Ristikko. Toivomme, että ihmiset tulisivat tutustumaan ja käymään. Haluamme, että tästä tulisi aktiivisen perheen ajanviettopaikka, Tanja kertoo iloisesti. Paljon tapahtumia Ristikossa pidettiin huhtikuussa Suuri Seikkailu -tapahtuma, jolloin kauppakeskus teki kaikkien aikojen kävijäennätyksensä. Päivän aikana keskuksessa kävi 6300 asiakasta. Ohjelmassa oli mm. Suuri Ristikkosuunnistus, jossa lapset etsivät rasteja ja vastauksia liikkeistä. Suunnistukseen osallistui noin 100 lasta, jotka kaikki palkittiin paidoilla. Lisäksi paikalla oli tähtiesiintyjiä, karaokea, tikkakisaa, bingoa, sumopainia, karuselli, pomppulinna, laser-ammuntaa ym. kaikki veloituksetta. Tapahtuman ohjelman järjesti Ristikon ravintola Pallogrilli yhteistyökumppaneidensa kanssa. Perheiden on helppo olla täällä lasten kanssa. Meillä on useita koko perheen toimintaan liittyviä liikkeitä, viehättävä lastenhuone ja mukavia kahviloita ja ravintoloita, Tanja sanoo. Vappuna järjestettiin tapahtuma yhteistyössä Konalan Lions Clubin kanssa. Syksyllä on vuorostaan tulossa iso kaupallinen tapahtuma Ristikon Ropinat. Käykääpä tutustumassa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kauppakeskuspäällikkö Tanja Teeriaho on tyytyväinen kauppakeskuksen viimeaikaiseen kehitykseen ja uuteen konseptiin. Uusia perheellisiä asiakkaita tulee keskukseen kauempaakin. Tapaamme Kannelmäessä Mätäjoen laiturilla, aloitamme pienillä hortamaistiaisilla. Sen jälkeen lähdemme kävellen tutustumaan läheisillä pelloilla kasvaviin terveellisiin villivihanneksiin, opimme tunnistamaan ne, niiden ominaisuudet ja mahdolliset terveysvaikutukset. Voit osallistua kurssille maksamalla 39 euron kurssimaksun etukäteen Marja Åhlbergin tilille FI71 5086 0920 0044 27. Kun olet maksanut, lähetä sähköpostia luonto.ahlberg@gmail.com, lähetämme tarkempaa tietoa. Säävaraus: jos tuntisääennuste lupaa klo 18 kahden pisaran sadetta Hki Kaisaniemi, niin kurssi siirtyy pidettäväksi ma 6.6.2016 klo 18. Mikäli silloinkin sataa paljon, saat hyvitykseksi Hulluna Hortaan kirjan. Kysy lisää puh. 040 8237790 . Tmi Luonto Åhlberg Marja ja Mauri Åhlberg HORTOILUN ALKEISKURSSI MA 30.5.2016 KLO 18 ALKAEN N. 2 TUNTIA
5 14.5.2016 Bök i Kårböle DÅ JAG JOBBADE på Silja Line på 1980-talet, infördes ett system på företagets fartyg som förpliktade alla resenärer att överlämna sina inköpta spritfl askor till förvaring under resans gång. De förhatliga men lukrativa vätskorna låstes in i ett förråd över natten och kvitterades ut på morgonen. Syft et med denna manöver var att förhindra alla törstiga turister att bälga i sig sprit i lönndom med oanade konsekvenser. Förmynderiet och den fi nska alkoholpolitiken fi rade triumfer. Mina kolleger i tax freesnabbköpet berättade att de fi nländska resenärerna alltid fann sig i de nya direktiven medan så gott som alla rikssvenska kunder protesterade vilt och manade på konsumentombudsmannen, fartygets kapten och allehanda tillsynsmän. En kollega kom på det fi nurliga, men lömska påståendet att nattförvaringen av spriten var polisens påfund. Den vita lögnen bet på alla fi nländska kunder, men inte på de rikssvenska turisterna. Samma kulturella klyft a går igen i medborgarsamhället i respektive länder. Då jag jobbade på Greenpeace, beställde vi en enkät som undersökte nordbornas tillit till statliga miljömyndigheter och oberoende miljöorganisationer. Den nordiska enkäten utvisade att tilltron till de statliga miljömyndigheternas ofelbarhet var högst i Finland medan förtroendet sviktade i Sverige och Danmark. Det existerar alltså ingen vidare grogrund för gräsrotsrörelser som kan utmana miljöetablissemanget i Finland. I de fi nska tv-nyheterna uttrycks oft a en vördsam undfallenhet och tandlöshet gentemot politiska beslutsfattare. De kritiska följdfrågorna uteblir oft a i tron att reportern då riskerar att kliva över hövlighetens gräns. Ämbetet ingjuter respekt. Inte att undra över att utrikesminister Timo Soini utnyttjar detta utgångsläge genom att bojkotta journalister och massmedier som inte faller honom på läppen. Likaså lyckas ministrar som ljuger sina väljare rakt upp i ansiktet, klamra sig fast vid makten som om ingenting hade hänt. I Sverige utmäts politikernas förtroendekapital varje dag. Grogrunden för den fi nländska auktoritetstilltron läggs i vårt skolväsende där det gäller att ligga lågt och hålla klaff en i klassrummet för att inte bli stämplad som stursk och näsvis. Den innovativa och lekfulla debattglädjen får vika för lydnad, disciplin och inrutade schabloner som förkväver kreativiteten och tänkandet utanför lådan. Vi klarar oss fi nt i PISA-undersökningarna men lär inte våra barn att argumentera eller ifrågasätta vedertagna sanningar. Det går inte att fuska bort naturvetenskapliga fakta, allmänbildning eller multiplikationstabeller med övningar i retorik eller argumentationsteknik. Men visst är det konstigt att Sverige, trots sitt famösa skolsystem, lyckas mangla fram förmågor som lotsar landet ur ekonomiska kriser eller erövrar världen med svenska produkter. Att förvandla dåliga odds till möjligheter förutsätter att man har tillit till sig själv. I auktoritära kulturer förtvinar den tilliten. Mikael Sjövall Auktoritetstilltro Kannelmäki-liike Kantsun Olohuone Kannelmäki au aa Kannelmäki kierrä ää www.facebook.com tutustu ja tule mukaan jäseneksi mukavaan ja hyödylliseen toimintaan! kaupunginosat.net/kannelmaki/ Kannelmäen ja Kaarelan kaupunginosasivut katso paikalliset tapahtumat & uu set UUTTA: selkeä tapahtumakalenteri palveluhakemisto yri äjille/palveluntuo ajille Sinä olet Kannelmäki-liike! Turvallinen ja viihtyisä asuinalue meille kaikille Sinä ja minä voimme tehdä sen! Mikael Sjövall är styrelsemedlem i Kårböle Gille. TO 26.5. klo 19 kuullaan Kannelmäen kirkossa harvinaislaatuinen konsertti: urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi soittaa "J.S. Bach ja muita mestareita" -otsikolla nimetyssä konsertissa, jossa on samalla näytteillä oululaisen Kirsi-Maria Perkkiön uniikkeja maalauksia, joita voi myös ostaa mukaansa. Kansainvälisten arvioiden mukaan Kiviniemi kuuluu aikamme merkittävimpiin muusikoihin. Hän on konsertoinut Euroopan lisäksi mm. USA:ssa, Kanadassa, Japanissa, Australiassa ja Venäjällä ja julkaissut yli 160 levyä, joiden määrä kasvaa tämän vuoden aikana peräti kuudella levyllä. Kiviniemelle on myönnetty useita tunnustuksia ja levypalkintoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomessa hän on mm. v. 2009 vastaanottanut Säveltaiteen valtionpalkinnon, merkittävimmän musiikkipalkinnon maassamme. Kuvataiteilija Kirsi-Maria Perkkiön kanssa Kalevi Kiviniemi on tehnyt yhteistyötä muutaman vuoden ajan pitäen yhteisiä konsertteja/taidenäyttelyitä. Lisäksi Perkkiön taiteella on kuvitettu Kiviniemen urkusooloja videolla. Perkkiön taide yhtyykin uskomattoman saumattomalla tavalla musiikkiin ja myös kristillisyyteen. Perkkiön maalaukset ovat uniikkeja öljyväritöitä. Taiteilija itse kertoo: "Maalaukseni eivät ole itselleni pelkästään maalauksia. Minulle maalaaminen ja värit ovat omaa soittamatonta musiikkiani. Värejä, muotojen kieltä, rytmiä ja kokonaisuutta hion niin kauan, että maalaus soi itselleni niin, että tunnen koko orkesterini soittavan kompositiossa." Perkkiötä on innoittanut taiteessaan mm. juuri J.S. Bachin musiikki sekä Rooman Pietarinkirkon rikas kivien ja marmorien värimaailma. Kalevi Kiviniemi soittaa konsertissa mm. Bachin mestarillisen koraalin Kyrie, Gott heiliger Geist sekä säveltäjän ranskalaisvaikutteiset Fantasiat ja maailman kuuluisimman urkusävellyksen Toccata ja Fuuga d-molli. Näiden lisäksi Kiviniemen ohjelmassa on mm. Mozartia, Stravinskyä sekä äskettäin edesmenneen urkuri-säveltäjä Aimo Känkäsen Preludi. Känkänen oli suomalaisen musiikkielämän ja urkutaiteen edistäjänä poikkeuksellisen laaja-alainen. Hän toimi vuosikymmenten ajan aktiivisesti konsertoivana urkutaiteilijana ja perusti Lahden kansainvälisen urkuviikon, yhden Suomen tunnetuimmista kulttuurifestivaaleista. Kiviniemelle Känkänen oli hänen edeltäjänsä sekä Lahden Ristinkirkon urkurin virassa että urkuviikon johtajana että läheinen ystävä. Kiviniemi on juuri levyttänyt levyn Mémoire Känkäsen muistolle. Urkukonsertti "J.S. Bach ja muita mestareita". Kalevi Kiviniemi, urut. Maalauksia: Kirsi-Maria Perkkiö taidemyyntinäyttely. To 26.5. klo 19 Kannelmäen kirkossa. Liput 15,/ eläkeläiset 10,Kalevi Kiviniemen urkuja Kirsi-Maria Perkkiön maalaustaide yhdistyvät Kannelmäen kirkon konsertissa Kauppiaat Mari ja Tommi palvelemme ma-LA 8-21, SU 12-18 Lämpimästi tervetuloa! T. kauppiaat Mari ja Tommi henkilökuntineen Vanhaistentie 3, Helsinki Puh. 09-477 8740 tommi.kaipainen@k-market.com www.facebook.com/kantsunisokappa ISO-KAPPA ISO-KAPPA ISOIN LÄHIKAUPPASI ISO-KAPPA vanhalla ostarilla Varpion ISOT RUUKKUYRTIT Tarjoukset voimassa 31.5.2016 saakka ELLEI TOISIN MAINITA ISO-KAPPA ON PIENPANIMOJA ERIKOISOLUIDEN YSTÄVÄ valikoimassa lähes 150 erilaista tuotetta (oluet,lonkerot,siiderit), joista noin puolet kylmässä. 2 69 TAI 5 ,/ 2 kpl -kotimainen -laadukas LAADUKASTA VALMISTA KOTIRUOKAA perunamuussi kaalikääryleet kalamurekepihvit lihapullat SEKÄ MUITA VAIHTUVIA HERKKUJA naudan sisäja ulko? leestä (Suomi/Brasilia) kg 19 95 Lihamestarimme TAKUUMUREA FILEEVARRAS maanantaisin 99 kpl 1 29 kpl 5 95 kg i i 99 kpl Munkkibaarista Fazer OMARJA BERLIININMUNKKI KOKONAINEN GRILLATTU BROILERI Palvelutiskistä ja grill istä (avoinna arkisin) BROILERIN GRILLIKOIPI Omasta paistopistee stä VALKOSIPULI-JA JUUSTOPATONKI torstaisin PUISTOJUMPAT 16.5 10.8.2016 maanantaisin klo 18.30 19.30 ja keskiviikkoisin klo 18:00 19:00*). Puistojumpat ovat perusjumppia ja sopivat kaikille aiemmasta liikuntataustasta riippumatta. KAHVAKUULA 16.5. 10.8.2016 maanantaisin klo 19.30 20.30 ja keskiviikkoisin klo 19:00 20:00 *). Kahvakuulailu kehittää kehon hallintaa ja vaatii monien eri lihasten työskentelyä samanaikaisesti. Tunnilla ei ole vaikeita askelsarjoja tai koreogra? oita. Tunti sopii erinomaisesti myös miehille! Tunnille tarvitset oman kahvakuulan. Käytännön ohjeita tunneille: • Jumppaan tai kahvakuulatunnille voi tulla joko kertamaksulla 5 €/tunti tai ostamalla toimistolta kymmenen kerran sarjalippupaketin 45 €/lippupaketti. Puistojumpan voi maksaa joko käteisellä, Sporttipassilla tai Virike/Smartumin liikuntaseteleillä. • Ota tunnille mukaan juomapullo, jumppa-alusta ja tarvittaessa lippis auringonsuojaksi. Jumpat pidetään Mätiksen viereisellä Kartanonhaan puistoalueella säävarauksella. Sadeilmalla tunnit siirretään sisään KaVo-saliin (os. Kaarelantie 12 A). Siirtämisestä ilmoitetaan seuran verkkosivuilla viimeistään kahta tuntia ennen ensimmäisen tunnin alkua. *) 4. 31.7. puistojumpat ja kahvakuulailu järjestetään vain maanantaisin www.kannelmaenvoimistelijat.?
6 14.5.2016 Keskustelua ostarin tulevaisuudesta Helatorstain aattona kerääntyi muutama kannelmäkeläinen Kantsun olkkariin keskustelemaan Kannelmäen ostoskeskuksen ja asuinympäristön tulevaisuudesta. Näillä näkymin ostarin purkamisen ensimmäinen vaihe alkaa marraskuussa. Ostarin asfalttiin on jo maalattu merkit purkualueesta. Mitä mietteitä nousi esiin? Mikä harmittaa? Nella Keskisarja: Olemme perustaneet Helsingin taiteilijaseurassa kolmevuotisen ”Ostari tarinoi” -projektin, jossa seurataan ostarin purkamista, kerätään talteen tarinoita ja valokuvia ja myös ristiriitaisia tuntemuksia ja nostetaan esille ostarin käyttäjiä, nykyisiä ja entisiä. Erja Väyrynen: Rakentamisympäristön taidejuttuja pitää edistää. Mitä keinoja meillä on, mitä voimme siirtää vanhasta ostarista uuteen ostariin, jotta se ei olisi tyhjiö, jotta ymmärrettäisiin, mihin kaikki perustuu? Roope Latvala: Olen asunut 15 vuotta Tanotorventiellä. Kaari ei kiinnosta mua pätkääkään. Mä haluan käydä lähikaupassa ostoksilla. Oon kiertäny maailmaa viime vuosikymmenet. Musta on kiva tulla Kantsuun, nähdä ihmisiä ostarilla ja käydä terassilla. Mä haluun aktiivisen ostarin, jossa tapaa ihmisiä ja jossa terassit aukeavat. Ostari puretaan Erja: On suuri sääli, että ostari puretaan. Olisi ollut kiva, jos se olisi voitu säilyttää, mutta ymmärrän, että jos kauppa ei kannata, niin muutakaan ei voida tehdä. Jos vaihtoehtona olisi ostarin ränsistyminen ja liikkeiden poismuuttaminen, niin silloin mieluummin puretaan. Mutta minne ihmiset nyt menevät? Nella: Näen prosessin ongelmallisena ja kiihottavana. Suunnittelu on aloitettu jo vuosia aikaisemmin. Käytännössä purkamista ei voi estää. Purkaminen herättää varmasti kielteisiä tuntemuksia ja ne ovat oikeutettuja. Kaupunkikuvassa pitäisi olla useita kerrostumia. Ihmisen ja ympäristön välille ei voi rakentaa palomuuria, ne vaikuttavat toisiinsa. Ostarilla toimii lukuisia pieniä yrityksiä ja ne ovat ja ovat olleet tärkeitä tekijöitä, työpaikkoja. Nykyisin uusia työpaikkoja syntyy eniten luoville aloille ja pieniin yrityksiin. Yksi taiteilija tuo mukanaan ainakin kolme uutta työpaikkaa. Tarjoaako uusien talojen ns. kivijalkatilat mahdollisuuksia vai menevätkö ne suurille ketjuille? Onneksi Harry Kivijärven teos Kivet säilyy edelleen, se on ollut asukkaiden toivomus. Roope: Heh, onko kivet joku big deal? Mä vastustan ostarin purkua. En ymmärrä miten tämä on mahdollista. Tässä on motiivina ahneus. Ei Kantsussa kysytty keltään mitään. Kohta tää alue on ghetto, jossa ei ole paikkaa minne mennä. Samanlaisia persoonattomia komplekseja on koko Helsinki täynnä. Vanha ostari on henkireikä. Uusi Britta ei ole sama asia kuin ostarin nykyiset baarit. Jengi vastustaa purkua. Iso pyörä pyörähtänyt, pitäisikö rakentamispäätöstä pyrkiä hidastamaan? Nella: Minun mielestäni uusi ostari rakennetaan liian tiheään. Erja: Mielestäni taloista tulee liian korkeita. Ville Juvonen (tulee kahvinkeitosta mukaan keskusteluun): Hidastetaan. En halua autoja ostarille, valoisuus katoaa ja väleistä tulee ahtaita. Erja: Rakennusyhtiö on ollut alusta lähtien kiinnostunut tekemään yhteistyöstä. Mun mielestä tämä on hyvä projekti. Nella: Joo, he ovat pyrkineet kommunikoimaan. Ehkä kaupungin vaatimuksesta? Mielestäni on tärkeää, että tämän projektin jutut jäävät elämään. Roope: Ei kiinnosta, jos elää ite. Me asutaan täällä. Onko tää joku muistokirjoitus, pidetään hautajaisia, vaikka ei ole vielä edes haudattu? Erja: Onko tässä mitään hyvää? Roope: Ei mitään. Nella: Vanhan ostarin elämä jatkuu ympäristötaideteoksina. Vanha ostari voisi näkyä uudessa ostarissa valokuvina, mikä kuvastaisi tietä eteenpäin. Olisi myös hienoa, jos isoja puita voitaisiin säilyttää tai puista veistettäisiin vaikka taideteoksia. Roope: Jos kohtaamispaikka katoaa, ihmiset eivät enää kohtaa. Erja: Oleellisempaa on, että Mätikselle ei rakenneta. Roope: Sinne juuri pitäisi rakentaa. Erja: Jos joku paikka pitää uhrata, niin ostari, sillä se slummiutuu, jos ei uusiudu. Kannelmäkeen tarvitaan koululaisia ja asuntoja Asukastiloja? Helsinkiin 250 000 uutta asukasta 30-luvun loppuun mennessä Nella: Kuten Sitratori osoittaa, Helsinkiä pitää rakentaa, se on realiteetti, mutta viheralueita pitää jäädä väliin. Periaatteessa uuteen ostariin on luvattu asukastiloja, joissa voidaan tuoda myös kulttuuria esiin. Ville: Tässä on pelko, että pienetkin aukiot muuttuvat autioiksi, jonka jälkeen elävä keskusta puuttuu. Tämä näkyy Malminkartanon aukioilla, kun kauppoja ei enää ole. Alue slummiutuu. Nella: Pienillä liikkeillä on merkitystä, ne tuovat elävyyttä. Erja: Uusien talojen katutasot pitää huomioida, jotta tilat voidaan tarvittaessa kaupallistaa. Roope: Kulttuuri ei toimi väkisin. Ville: Toivottavasti julkinen asukastila saadaan. Tässä on tietysti kynnys, kiinnostaako uusia asukkaita ja kuka tilojen vuokran maksaa. Nella: Mätäjoen säilyminen on kuitenkin tärkeää, jopa ilmastonmuutoksen kannalta. Erja: Minne voidaan rakentaa? Ville: Pitäisikö Pelimannintie purkaa ja rakentaa uusiksi? Nella: Uskon, että uuden ostarin ilmeeseen voidaan vielä vaikuttaa. Rakentaja haluaa osallistaa ihmisiä. Roope: Me ollaan asukkaita, ei asiakkaita. Me ollaan ihmisiä, ei yksiköitä. Isot fi rmat eivät tätä tajua. Nella: Taloihin tarvitaan uusia ratkaisuja. Siksi haluan kerätä vanhoja valokuvia, muistoja ja päiväNELLA KESKISARJA • kuvataiteilija, taideaktivisti • toiminut ympäristöja yhteisötaiteen parissa, mm. Helsingin taiteilijasäätiön edustajana • muutti Kannelmäkeen 70-luvun alussa ERJA VÄYRYNEN • kulttuurialan yrittäjä • Kannelmäki-liikkeen aktiivi • toiminut mm. Ympäristötaiteen säätiön edustajana • asunut Kannelmäessa vuodesta 2007 ROOPE LATVALA • muusikko • Children of Bodomin entinen kitaristi • asukasaktiivi • asunut Kannelmäessa 15 vuotta HUHTIKUUN LOPPUPUOLELLA järjestetty villivihannesinfo keräsi kymmenkunta aiheesta kiinnostunutta kuulijaa Kantsun olohuoneeseen. Villivihannekset ovat todellista ”superruokaa”, tähdentää biologian ja kestävän kehityksen didaktiikan professori Mauri Åhlberg. Hän esitteli yhdessä vaimonsa Marja Åhlbergin kanssa kuulijoille hortoilun saloja. Horta on kreikankielinen sana ja tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää. Jotkut näistä villivihanneksista voi moni tunnistaa rikkaruohoksi, jonka haluaa vain kitkeä pois omalta ruohomatoltaan. Nurmikko on paholaisen keksintö, toteaa Mauri naurahtaen. Näitä vitamiinipommeja ei pitäisi siis ainakaan juurineen kitkeä pois. Asialle vihkiytynyt pariskunta on kouluttautumassa hortaohjaajiksi. Heitä kun kuuntelee, niin ymmärtää, ettei todellakaan tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan esim. Kannelmäki ympäristöineen pursuaa paikallisia luonnonaarteita kunhan vaan niitä oppii tunnistamaan. Syötävien hyötykasvien tunnistaminen on tärkeää, sillä joukossa on myös myrkyllisiä kasveja. Olennainen pointti on, että kannattaa aloittaa vähän varovaisemmin ja käyttää kasveja esim. lisukkeena, sillä vatsa voi reagoida liian isoon määrään. Ei siis kannata heti ryhtyä ns. hortamättöön, Mauri varoittelee. Hortoilun sesonkiaika meneillään Tämän vuoden hortasesonki on hyvässä vauhdissa. Esillä on Maurin juuri ennen tilaisuutta keräämä saalis lähiluonnosta. Osallistujat saivat maistella voikukan lehtiä, vuohenputkea, nokkosen versoja ja poimulehtiä. Villivihannekset ovat varastoineet itseensä mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja. Niitä voi käyttää niin ulkoisesti kuin sisäisestikin lievittämään erilaisia kehon Kaikki hortoilemaan! vaivoja ja tukemaan yleistä hyvinvointia. Villivihannesten keräyspaikan on hyvä sijaita 200 metrin päässä maantiestä ja 5 metrin etäisyydessä koirien ulkoiluttamisreiteiltä. Voikukasta vuohenputkeen Voikukka kelpaa syötäväksi sellaisenaan esimerkiksi leivän päällä tai salaateissa. Sen kukinnoista voi valmistaa vaikka viiniä, hilloa tai marmeladia. Voikukka poistaa turvotusta, hellii maksaa ja auttaa kehoa puhdistautumisessa, opastaa Marja. Sen sanotaan auttavan krapulaankin, Marja naurahtaa. Voikukan arvo tiedetään muualla Euroopassa kuten Ranskassa tai Kreikassa, joissa sitä viljellään myytäväksi asti. Suomessa yleinen, Tilaisuudessa oli tarjolla erilaisia kevään hortaherkkuja. Horta on parhaimmillaan nuorena, juuri puhjenneena. Ylhäällä poimulehtiä, voikukkaa, maitohorsmaa, nokkosta ja vuohenputkea.
7 14.5.2016 kirjamerkintöjä ja seurata projektin etenemistä. Roope: ”Ennen ja jälkeen..”? Yhteisöllisyys katoaa ostarin purkamisen myötä. Nella: Varmaan osa yhteisöllisyydestä katoaa ja osa muuttuu. Uusien talojen ei tarvitse vähätellä sitä elämää mitä ostarilla on ollut. Mielestäni siihen suostuminen olisi antautumista Yhteisötaide on tärkeää. Asukkaat tarvitsevat teoksia. Olisi hienoa, jos ostarin rakennustyömaan aita maalattaisiin eri ryhmien kanssa. Siihen voisi osallistua eri-ikäisiä ihmisiä, niin lapsia kuin yli 50-vuotiaita. Työstettäisiin koko taiteen kehityskaari. Seurantaprojekti voitaisiin lopettaa vaikka ilotulitukseen tai 100 metriä pitkään pitopöytään. Erja: Helsinki-malli on tässä olennainen asia. Tuotetaan taidetta asukkaista nousevien asioiden lähtökohdista. Kannelmäki-liikkellä on merkittävä asema. Taiteen ei pidä olla laastari. Nella: Taiteen rahoitus on tietysti ongelmallista. Usein julkisella taiteella peitetään köyhien haju. Taiteen pitäisi tulla ensin. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Tarinat yhteen Nella Keskisarja kerää ostarin ja alueen historiaa taiteen keinoin näyttelyiksi eri puolille Kannelmäkeä, mm. Kanneltalon Galleriaan. Helsingin taiteilijaseuran kolmevuotinen ”Ostari tarinoi” -projektissa seurataan ostarin purkamista, kerätään talteen tarinoita ja valokuvia ja nostetaan esille ostarin käyttäjiä, nykyisiä ja entisiä. Jos tiedät sanontaparsia, omaat vanhoja valokuvia, videoita tai haluat kertoa tarinasi, ota yhteyttä Nellaan: p. 041 517 7526, nella.keskisarja@gmail.com VILLE JUVONEN • Kannelmäki-liikkeen aktiivi • muusikko • syntyperäinen kannelmäkeläinen POHJOLA RAKENNUS Oy Uusimaa järjestää kaikille avoimen ideakilpailun nimistä, jotka sopisivat hyvin purettavan ostarin paikalle rakennettaville uusille taloille ja kaduille. Nimeä etsitään 12 asuinkerrostalolle, kortteleille, aukiolle ja kujanteille. Ehdotusten toivotaan liittyvän jotenkin Kannelmäen ja asukkaiden historiaan. Näin halutaan kunnioittaa alueeseen kohdistuvia muistoja ja muistumia. Nimeen liittyvä tarina kannattaa liittää lyhyesti ehdotukseen. Ideoita voi jättää 10.6. mennessä verkko-osoitteessa www.uusikannelmaki.fi . Kaikkien ideoita lähettäneiden kesken arvotaan palkintoja, joista voittajat voivat valita joko museokortin tai leff alippuja. Käyttöön otettavat nimet palkitaan erikseen aikanaan. Mikä näille nimeksi? Pohjola Rakennus Oy Uusimaa järjestää ideakilpailun siitä, miten purettavan ostarin paikalle rakennettavat talot ja kadut tulisi nimetä. Mitä nimiä ”Uuteen Kantsuun”? POIMULEHTI • naisia hoitava kasvi (kuukautisoireet, vaihdevuodet, tasapainottaa hormonitoimintaa) • parasta pienenä ja suppuisena • voidaan käyttää sellaisenaan tai kypsytettynä, sopii salaatteihin, hortamarinaadeihin, leivän päälle ym. Voi korvata ruuanvalmistuksessa esim. pinaatin • sisältää paljon C-vitamiinia neljä kertaa enemmän kuin appelsiinissa • kuivatusta poimulehdestä saa hyvää teeainesta ja viherjauhetta, nuoria nuppuisia lehtiä voi myös pakastaa • sisältää pieniä määriä salisyynihappoa, jolla on tulehduksia poistava ominaisuus, kasvin eteerinen öljy supistaa limakalvoja ja edistää ruuan sulatusta • tee sopii kasvisliemenä käytettäväksi • saa virkistävän jalkakylvyn 5 I kuumaa vettä, 2 kourallista isoja poimulehtiä, ruokalusikallinen puhdistamatonta merisuolaa VOIKUKKA • kerää sileäreunaisia lehtiä ne ovat miedon makuisia, pienet vihreät parhaita. Voikukka on kokonaan syötävä, myös kukka ja juuret • sopii sellaisenaan leivän päälle, salaattiin, munakkaisiin, kasvisgratiineihin, keittoihin, suolaisiin piiraisiin • kukat koristavat salaatin ja sopivat mm. voikukkasiman tai hillon valmistukseen. Nuput voi säilöä kapriksen tapaan oliiviöljyyn tai etikkaliemeen • jos pakastat, tee kuumakäsittely, voi kuivata esim. viherjauheeksi • voikukan lehdet sisältävät betakaroteenia, B-, C-, K1-ja D-vitamiinia, rautaa, kaliumia, fosforia, magnesiumia, luteenia ja inuliinia • maksan hellijä ja kehon puhdistaja, puhdistaa verta, maksaa ja munuaisia, virtsaneritystä lisäävä, turvotusta poistava, edistää ruuan sulatusta • maatiaisnestettä käytetään syylien poistoon MAITOHORSMA • sisältää runsaasti C-vitamiinia ja sitä käytetäänkin ruuaksi monin tavoin. • lehdissä on runsaasti ravintokuitua, fosforia, ribo? aviinia, valkuaisaineita, Cja A vitamiinia ja karoteenia • nuoret lehdet sopivat käytettäväksi viherjauhoon ja leipäja sämpylätaikinaan. • Alaskassa maitohorsmasta tehdään karamelleja, siirappia ja hyytelöä • maitohorsman medestä voi valmistaa hunajaa • kukat ja pitkät juuret sisältävät myös steroleja. • lisää vastustuskykyä, edistää nesteen poistumista elimistössä, torjuu tulehduksia niin suussa kuin myös ruoansulatuskanavassa. Aikoinaan maitohorsman lehdillä ja kukilla ja myös juurikeitteellä on hoidettu vatsatauteja ja mahahaavaa. • kaikkia osia voi syödä, tosin juuret eivät ole kovin maukkaita eivätkä helppokäyttöisiä • jauhoja voi lisätä taikinoihin, kuten leipäja sämpylätaikinaan, puuroihin, muhennoksiin ja voi jauhoa käyttää myös kahvin korvikkeenakin. • nuoria versoja voidaan käyttää parsan tavoin keitettynä. Versot sopivat myös salaatteihin, wokkeihin, kiusauksiin ja teehen. • sopii kuivattuna makeisiin jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Kokeile sitä etenkin mansikkajälkiruokiin. NOKKONEN • parhaita ovat keväällä kerätyt pienet nokkosen versot. Kesällä kerättäväksi käy n. 7 cm latvasta sekä irralliset heleän vihreät latvuslehdet. • sopii keittoihin, ohukaisiin, sämpylätaikinoihin, kastikkeisiin, munakkaisiin, lasagneen, smoothieen ym. eli vain mielikuvitus on rajana. • Sopii kuivattavaksi. Kuivaa, murenna se rouheeksi ja laita purkkiin ja käytä ruokiin ym. Nokkosesta voi valmistaa myös teetä • voi korvata pinaatin. Ravintoarvoltaan se on kolme kertaa pinaattia parempaa. Nokkonen sisältää runsaasti C-, B-ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiastetta karotiinia, kivennäisaineita kuten rautaa, kaliumia, kalkkia ja magnesiumia. • vahvistaa verta, alentaa verensokeria ja tasapainottaa verenpainetta. Sanotaan myös poistavan nivelkipuja, ehkäisee eturauhasen liikakasvua. VUOHENPUTKI • sarjakukkainen kasvi. Pitää siis tuntea, jotta ei sotke myrkyllisiin kasveihin. Kasvin lehdet ovat kolmeen osaan jakautuneet. Lehdykät ovat epäsymmetriset. Lehtiruodissa on kouru. • herkullista erityisesti nuorena • porkkana ja sellerimäinen tuoksu • salaatit, pestot, munakkaat, ohukaiset, pannukakut, leivän tai vuohenjuuston päälle • täysikasvuiset lehdet ei enää niin maukkaita mutta niitä voi käyttää hauduttamalla lehdistä yrttijuomaa • sopii hyvin kuivatettavaksi tai pakastettavaksi (tee kuumakäsittely) • lehdet sisältävät mm. rautaa, magnesiumia ja C-vitamiinia • sopii basilikan kanssa • auttaa kihtivaihoihin (voi tehdä myös kääreen varpaan ympärille murskatusta vuohenputkesta), lisää virtsaneritystä ja auttaa virtsavaivoihin, eturauhasvaivoihin • sanotaan helpottavan myös iskiasja nivelkipuja • kokeile hyttysen pistoon tuoretta vuohenputkea helpottaa kutinaa Vaikka Erja Väyrynen, Nella Keskisarja ja Roope Latvala eivät olleetkaan täysin samanmielisiä ostarin tulevaisuudesta ja merkityksestä, kaikkia kolmea yhdistää rakkaus vanhaa ostaria kohtaan. Yleisimpiä ruoaksi kelpaavia hortakasveja runsaasti C-vitamiinia sisältävä poimulehti auttaa kuukautisvaivoihin, vaihdevuosiin ja tasapainottaa hormonitoimintaa. Poimulehti on naisen paras ystävä, Marja sanoo. Miesten kasviksi voi vastaavasti kutsua vuohenputkea, sillä se auttaa eturauhasvaivoihin, lisää virtsaneritystä ja lieventää kihtivaivoja. Samanlaisia vaikutuksia on myös nokkosella. Sen on todettu pitävän mieskuntoa yllä. Tulevaa toimintaa Mauri ja Marja Åhlberg järjestävät 30.5.2016 kurssin hortoilusta, jos vaan kiinnostuneita ilmaantuu riittävästi. Åhlbergien opastuksella pääsee tutustumaan lähiluonnossa kasvaviin villivihanneksiin ja -yrtteihin. He myös ohjeistavat näiden raaka-aineiden käyttöön arjessa aina tunnistamisesta säilöntään asti. Kuulijat olivat varsin tyytyväisiä infotilaisuuteen, joten ilmeisesti pian hortoillaan Kannelmäen lähiympäristössä. Alkeiskurssi on kahden tunnin mittainen luento ja retki puutarhaan ja lähiluontoon. Myös aiheesta jo tietävät ovat tervetulleita vahvistamaan osaamaansa ja oppimaan lisää. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Marja Åhlbergiin joko puhelimitse (0408237790) tai sähköpostitse (luonto.ahlberg@gmail.com). Åhlbergeillä on myös omat Facebooksivut: Luonto Åhlberg. Lisää aiheesta www.hortoilu.fi Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Marja ja Mauri Åhlberg vetämässä hortainfoa kannelmäkeläisille Kantsun Olkkarissa
8 14.5.2016 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! OLIN VESIJUOKSEMASSA espoolaisen ystäväni uintiystävänä. Hänellä oli seniorikortti, joka oikeutti hänelle ilmaisen sisäänpääsyn espoolaiseen uimahalliin. Sama etu koskee myös mukana olevaa seuralaista. Lapsia ei etu koske. Samalla kortilla Espoossa pääsee ilmaiseksi kuntosalille, jumppiin ja monenmoiseen muuhunkin järjestettyyn liikuntaan. Ikärajana on 68 vuotta. Vantaalla pitää olla 70-vuotias. Helsingissä on tehty lukuisia aloitteita vastaavista liikuntaeduista. Vastaus ehdotuksiin on vuosikaudet ollut ehdoton ei. Kaupungissa on muka jo nyt tarjolla niin paljon liikuntaa eläkeikäisille edullisilla kaupungin hinnoilla. On missä on! Ei Pitäjänmäeltä, Konalasta tai Kannelmäestä niin vain tule lähdetty liikuntarientoihin Liikuntamyllyyn Mellunmäkeen tai uimahallille Pirkkolaan. Totta kai noihin liikuntapakkoihin ja moniin muihinkin pääsee HSL:n kulkuvälineillä, mutta kotinurkilla harrastaminen on helpompaa kuin jokin tapahtuma tai aktiviteetti työlään matkan takana. Niinpä moni yhdistys on organisoinut liikuntaa ikäihmisille. Mutta kaupunki kiristää eli vähentää tukeaan puuhalle ja samaa tekevät myös eri sivistysjärjestöt, jotka ovat pystyneet tukemaan ikäihmisten liikuntaa ja kuntoilua. Joka kevät ja syksy yhdistyksissä joudutaan jännäämään tuleeko kaupungilta vuokra-avustusta tai saadaanko tukea ohjaajan palkkioihin sivistysjärjestöltä tai joltain muulta taholta. On aika vaikea etukäteen tietää miten paljon kuntosaliharjoittelusta, tasapainokoulusta, joogasta, vesijumpasta tai senioritanssista pitää periä osanottomaksua. Ymmärrän hyvin, että kaupunki joutuu tarkentamaan ohjeitaan ja määräyksiään, mutta miksi muuttaa ohjeita joka vuosi. Monesti ohjekirjeet ovat niin vaikeaselkoisia ettei niistä oikein selviä mitä on tekeillä. Totta kai ilmainen uintilippu on vähemmän tärkeä etu kuin ilmainen käynti terveysasemalle. Mutta terveysaseman käyntejä tarvitaan vähemmän kun on liikuttu ja kuntoiltu. Asiasta on runsaasti tutkittua tietoa. Jopa yli 80-vuotiaiden lihaskunto kohenee kummasti, jos harjoittelee kuntosalilla muutaman kerran viikossa. Ikäihmisten liikuntamahdollisuuksien lisääminen ei missään tapauksessa saa vähentää lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia. Mutta tosiasia on että tekonurmikenttä, kuplahalli ja jäähalli tarvitsevat huomattavasti enemmän ylläpitorahaa, mitä mummujen ja vaarien uimahallit ja kuntosalit. Me kaikki mahdumme liikuntapaikkoihin ja me kaikki hyödymme toimintamme kohtuullisesta tukemisesta. Leena-Maija Tuominen Mikä siinä on niin vaikeaa Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi sites.google.com/site/jalkojenhoitohelmiorvokki/ Luontaisterveyskeskus ProHyvinvoinnissa, Kannelmäessä työskentelee koulutettu hieroja, hyväntuulinen Hannu Määttä. Hän on työskennellyt hierojan ammatissa jo 13 vuotta. Aluksi Myyrmäessä ja nyt kolmatta vuotta Kannelmäessä sekä Runeberginkadulla Glory for You:ssa. Aikaisemmalta ammatiltaan Hannu on kalastusmestari. Ammatinvaihtoon Hannu päätyi kalaviljelyalan yrityksen joutuessa myyntiin ja vaihtaessa omistajaa. Myös päiväkodissa harjoittelusta Hannulla on kertynyt kokemusta miettiessään mille alalle suuntautuu. Mestarihermoratahierojaksi Hannu valmistuu maaliskuussa 2017. Luontaisterveyskeskus ProHyvinvoinnin viihtyisät työtilat Hannu löysi lehti-ilmoituksen avulla ja näin tutustui paikan omistajaan, Kokonaisvaltaisen Hyvinvoinnin ohjaajaan Homeopaatti-Psykokinesiologi Kristiina Benjaminssoniin. Yhteistyö on jatkunut vuodesta 2013. Esikuvakseen Hannu mainitsee vyöhyketerapeuttina toimineen äitinsä, suvussa siis kulkeutuu halu auttaa ihmisiä ja ajatella asiakasta kokonaisuutena. Hannun mielestä palveluammatti, ihmisten auttaminen sekä terveydenhoitoala tuntuu omalta. Hän sanookin keskittyvänsä kokonaisvaltaisesti asiakkaan vaivojen ratkaisemiseen, menee syvemmälle syyn löytämiseksi kuin perushieronnassa ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan jatkohoitoihin. Haasteita siis riittää päivien ollessa hyvinkin erilaisia, asiakaskeskeisiä ja vaihtelevia. Hannu saakin hyvän fi iliksen, kun asiakas saa tuloksia ja hyötyä hoidoista. Asiakkaat kuvaavat Hannua sanoilla: hyvä, tehokas, luotettava ja turvallinen. Asiakkaat pitävät Hannun kiireisenä vuoden ympäri. Ihmiset ovat stressaantuneempia ja hakeutuvat erilaisiin hoitoihin. Kustannukset Hyvästit kireille lihaksille! ovat nousseet vuosien varrella ja hoitoalan välineistö kehittyy jatkuvasti. Työn ollessa fyysisesti rankkaa Hannu hoitaa itseään säännöllisesti käymällä osteopaatilla, kiinnittämällä huomiota ruokavalioon ja vitamiinien saantiin sekä liikkumalla. Lomalla hän mökkeile ja myös matkustelee ulkomailla perheensä kanssa. ”Hyvästi kireille lihaksille” huikkaa tuleva Mestarihermoratahieroja haastattelun lopuksi ja toivottaa uudet asiakkaat varaamaan ajan terveydenhuollon ammattilaiselta. Hannu Määtän tavoittaa numerosta 041 5275 838/Tmi Hieronta HyväHetki, Runeberginkatu 4b, Helsinki, www.hierontahyvähetki.fi tai 044 9889 090/Luontaisterveyskeskus ProHyvinvointi, Laulukuja 4, Helsinki, www.luontaisterveyskeskus.fi Liisa Ahlstedt Koko perheen hiushuoltamo Avoinna MA-PE 916.30, LA sop. mukaan Puh. 563 2114 Vanhaistentie 1 Jalkahoidot Terveydenhoitoklinikka Kaustisenpolku 5 (B), Kannelmäki Ajanvaraus 040-964 2171 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki www.healthy.fi LISÄÄ VAHVISTUSTA VASTUSTUSKYVYLLE -10 -10 % % L M S 1 L M L 1 Kesän juhliin sävyä, raitaa, väriä tai kenties kiharat. Kysy lauantain aikoja. Tiina ja Mallu Hannu Määttä ja Kristiina Benjaminsson.
9 14.5.2016 KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19 (25.5. asti) Messu su 5.6. klo 10 • Aili Raitavuo, Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki. • Kirkkokahveilla johtava diakoniatyöntekijä Tuula Kojo-Gregoriadiksen eläkkeellelähtöjuhla. MALMINKARTANON KAPPELISSA , Vellikellonpolku 8 • Messu ja iltatee su 22.5. klo 18 • Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 (ajalla 1.6.–10.8.) MÄTISMESSU su 29.5. klo 11 Mätisfestareiden juhlakentällä, Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. Mätismessu on kolmen vartin mittainen kaikenikäisille sopiva kesäinen kenttähartaus. Mukana ovat papit Virpi Koskinen, Aili Raitavuo, Sakari Enrold ja kanttori Sirkku Rintamäki. Tervetuloa yksin tai porukalla laulamaan Suvivirttä! JENNYN MUMMOLA la 14.5. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9 Tervetuloa Jennyn Mummolaan, lapset ja perheet! Ohjelmassa on laulua, leikkiä, askartelua. Välipalaa. Maksuton. Ei tarvitse ilmoittautua. Kevätkauden päätös. Tied. Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. J.S. BACH JA MUITA MESTAREITA Urkukonsertti to 26.5. klo 19 Kannelmäen kirkossa Kalevi Kiviniemi, urut. Näytteillä on taiteilija Kirsi-Maria Perkkiön uniikkeja maalauksia, joita voi myös ostaa mukaansa. Liput 15 €, eläkeläiset 10 € tuntia ennen ovelta. VIHILLE 1.6.16 – Pop up -häät Kaaressa Helposti naimisiin! Toimitilamme Paikka Kaaressa muuntuu 1.6.16 vihkikappeliksi, jossa vihille pääsee klo 12–22 ilman ajanvarausta tai ilmoittautumista. Jos haaveenne on helpot häät, rippikoulu käyty, kirkon jäsenyys voimassa ja kuulutukset hoidossa, niin pop up -häät Kaaressa on teitä varten. Tiedustelut kirkkoherra Sakari Enrold, p. 09 2340 3810. Lue lisää www.vihille1616.net PANHUILUN JA URKUJEN JUHLAA! Konsertti su 12.6. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Stefan Stanciu, panhuilu ja Ilpo Laspas, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Vanhaistenpuiston kunnostus alkaa Kannelmäessä VANHAISTENPUISTO on Kannelmäen vanhan osan merkittävin rakennettu puistoalue. Puistossa sijaitsee nykyisin leikkipuisto Kannelmäki. Kunnostuksen yhteydessä leikkipuisto Kannelmäen toiminta-alue ja pelikenttä kunnostetaan. Leikkipuistoa halkovat puistokäytävät linjataan uudelleen niin, että ne kiertävät keskeisen toiminta-alueen. LeikToisin kuin edellisessä Tanotorvessa kerrottiin, leikkipuiston kahluuallasta ei käytetä elinkaarensa loppuun, vaan sen paikalle sijoitetaan tekonurmipintainen peliareena. Allasta ei enää tänä kesänä laiteta käyttöön ollenkaan, koska leikkipuistossa ei ole valvottua toimintaa. Jatkossa allas korvataan uudella vesileikkiaiheella. Myös Wallholla-leikkikeskus jää pois lopullisesta toteutuksesta. Rakennustyöt suorittaa STARA Läntinen kaupunkitekniikka. Rakennustöiden on arvioitu valmistuvan 11/2016. Helsingin kaupungin rakennusvirasto aloittaa Kaarelassa sijaitsevan Vanhaistenpuiston kunnostustyöt kesäkuun aikana. kipuistosta rakennetaan yhtenäinen ja osittain aidattu asfalttipintainen alue ja uusien leikkivälineiden turva-alustaksi rakennetaan pyöreät, betonikivireunuksilla rajatut turvasoratai joustokumialustat. Leikkipuistoon asennetaan uudet penkit ja pöydät. Pelikentän varusteet, päätyaidat sekä pinnoite uusitaan ja kentän pitkälle sivulle sijoitetaan graffi tiseinä. Nykyisen altaan paikalle rakennetaan pelialue. Valaistus uusitaan kokonaisuudessaan. Keväällä kunnostustyöt aloitettiin kaatamalla alueella puita puistosuunnitelman mukaisesti. Leikkipuiston toiminta on tauolla 6.6.–10.8.2016. Lisätiedot: projektipäällikkö Petra Rantalainen, rakennusvirasto, puh. 09 310 39795 Oikaisu
10 14.5.2016 PUUTARHAMULTAA Luonnon kivija kalliomurskeet. Kaivuutyöt 30 vuoden kokemuksella. Maanrakennus Sillanpää Runonlaulajantie 69 P. 0400 451 599, 0400 432 145 Mäntsälän lähileipomo • Täytekakut • Voileipäkakut • Tilaa kakkusi kevään juhliin ajoissa! HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu PITKÄN PÄIVÄTYÖN ay-liikkeen toimitsijana ja viimeiset 14 vuotta Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtajana ja SAK:n hallituksen jäsenenä toiminut Ritva Savtschenko jatkoi eläkepäivinään ay-liikkeen tilan pohdintoja. Tuloksena oli kunnioitusta herättävä tohtorin väitöskirja. Ritva Savtschenkon tutkimuksen kohteena SAK:n toimintakulttuuri ja siihen vaikuttaneet tekijät korporatismin näkökulmasta. Mitä korporatismi on, se onkin vaikeammin määriteltävissä. Ritvan määritelmä kuuluu: ”Korporatismi on historiallisesti monikerroksinen käsite. Pohjoismaisesta näkökulmasta korporatismin edellytyksiksi määritellään korkea järjestäytymisaste, työmarkkinasuhteiden institutionalisointi, reformistinen ay-liike, keynesiläinen talouspolitiikka, kehittynyt konfl iktien sääntely, keskitetyt työmarkkinaneuvottelut, sosiaaliset sopimukset ja vaihdanta sekä metodina neuvottelut, kompromissit ja konsensus. Sosialidemokratian ja korporatismin on katsottu olleen yhteydessä toisiinsa”. Suomalainen talouspoliittinen korporatismi näyttäytyi aina 1960-luvulle saakka kaksinapaisena pääoman ja valtiomahdin välisenä liittona. Poliittisten voimasuhteiden muutos muutti myös tätä voimasuhdeasetelmaa sitten, että kolmanneksi osapuoleksi nousi ammattiyhdistysliike. Syntyi ns. kolmikanta yhteistyö. Ay-liike oli alusta alkaen vaatinut oikeutta sopia työja palkkaehdoista. Työnantajat eivät suostuneet liittotason sopimuksiin. Vasta talvisodan oloissa tammikuussa 1940 työnantajat hyväksyivät SAK:n sopimusosapuoleksi. Silti tätä ”tammikuun kihlaukseksi” kutsuttua sopimusta ei noudatettu sodan jälkeen. Taistelu ay-liikkeen neuvotteluasemien vahvistamisesta jatkui samalla, kun ayliikkeen sisällä käytiin poliittista taistelua johtopaikoista sosialidemokraattien ja kansandemokraattien kesken sekä kummankin työväenpuolueen sisäisen jakautumisen seuraukseni eri siipien välillä. Tämä tietenkin heikensi ay-liikkeen voimaa. Tulopolitiikka Vasta 1968 hyväksyttiin ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa I). Tulopolitiikasta käytiin laajaa kansainvälistä keskustelua ja teoretisointia. Tulopolitiikkaa sekä ylistettiin että kritisoitiin monesti eri näkökulmasta. Suhtautuminen tulopolitiikkaan jakoi eri rintamalinjoihin niin sosialidemokraatteja kuin kansandemokraattejakin. Erityisesti SKP:n vähemmistöryhmä vastusti jyrkästi koko tulopolitiikkakäsitettäkin. Mutta myös työnantajapuolella esiintyi erilaisia arvioita. Yhtäältä STK ja työnantajaliitot katsoivat, että tulopoliittiset ratkaisut palvelivat työnantajien etuja. Työnantajajärjestöissä pelättiin Neuvostoliittoa ja kotimaisia kommunisteja. Tulopolitiikan avulla pyrittiin ostamaan maltillista palkkapolitiikkaa, työrauhaa ja yhteiskuntajärjestyksen turvaa. Tulopoliittisten sopimusten oli määrä taata työrauha sopimuskaudeksi.. Miksi korporatistinen järjestelmä, jonka keskeisenä työvälineenä oli tulopolitiikka, ei kuitenkaan taannut työrauhaa 1970-luvulla? Tämä liittyy vasemmiston voiman ja vaikutuksen kasvuun. Se oli kansainvälinen ilmiö, joka pyyhkäisi myös Suomen yli. Eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö 1958-1962 ja jälleen 1966-1970. Tähän liittyi myös laaja nuorisoliikkeen, erityisesti opiskelijoiden radikalisoituminen. Elinkeinoelämän johtomiehet pelästyivät tällaista kehitystä ja sitä hillitsemään perustettiin elinkeinoelämän valtuuskunta EVA vuonna 1974. Sen yhteiskunnallisena tavoitteena oli markkinatalouden vahvistaminen sekä sosialismin ja kommunismin vastustaminen. EVA:n tavoitteleman kansallisen konsensuksen kannalta oli ratkaisevaa SDP:n kehitys. Jakobsonin johdolla EVA ryhtyi tavoittelemaan kansallista konsensusta yhteiskuntasopimuksen avulla. Yhteiskuntasopimuksesta muovautui sittemmin vaatimattomampi kansantalouden runkoohjelma ”karu”, koska alkuperäisen termin ”yhteiskuntasopimus” oletettiin tähdänneen liian pitkälle. Kolmikantaneuvottelut laajenevat nelikantaisiksi, kun hallituksen pohjan laajentamisen yhteydessä piti sopia myös kepun vaatima maataloustuloratkaisu. Sorsan II hallitus nimitettiin 15.5.1977. Hallituksen elvytysohjelman keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin yritysten kilpailukyvyn parantaminen, tuotantokustannuksia ja työnantajien sotuja tel-maksuja alentamalla. Korpilammen henki Sorsan hallitusohjelman markkinoimiseksi kutsuttiin koolle syyskuussa 1977 talouselämän ja työmarkkinajärjestöjen keskeiset johtohenkilöt Korpilammen hotelliin kahden päivän seminaariin. Kokous paalutti SDP:n suunnanmuutoksen sosialismiin tähtäävästä puolueesta valtionhoitajapuolueeksi. Lehdistössä alettiin puhua ”Korpilammen hengestä”, jota jotkut vertasivat ”talvisodan henkeen”, joka oli mahdollistanut tammikuun kihlauksen. Korpilammen hengen ansiosta saatiin hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen linjauksien taakse minimienemmistöä laajempi kannatus. Historian ironiaa on, että nykytilanne Juha Sipilän SSS-hallituksen kohdalta on kuin farssi Sorsan hallituksen alkuvaiheesta. Nytkin hallituksen kovalla propagandatohinalle esiinnostama yhteiskuntasopimustavoite kaventui kilpailukykysopimuksen hiertämiseksi, mikä sekin on olennaisilta osiltaan vielä avoinna. Korpilammella hallitus sai talouspolitiikalleen hyväksynnän, vaikka konsensusta ei saavutettukaan, konfl iktit eivät väistyneet ja kolmikannassa jouduttiin tekemään lukuisia kompromissejä. Hallituksen lupauksista huolimatta työttömyys kasvoi, palkansaajien bruttoreaaliansiot laskivat, teollisuustuotanto ja investoinnit supistuivat. Ne yhdessä kotimaisen kysynnän laskiessa hillitsivät jossain määrin velkaantumista. Tilanne vaikuttaa tutuntuntuiselta. Nyt hallituksen käytettävänä ei ole devalvaatiota, vaan sen on pyrittävä sisäisen devalvaation eli menoleikkausten ja palkkojen alentamisen kautta saavuttamaan talouden tasapaino. Siirtyminen kilpailukykykorporatismiin alkoi vuoden 1977 elvytyksestä ja Korpilammen kokouksesta. Vuosikymmenen loppu on nähtävä lähtökohtana SAK:n sopeutumiselle globalisoituvaan fi nanssikapitalismin hallitsemaan yhteiskuntajärjestykseen. Ritva Savtschenko päättää tutkimuksensa kysymykseen : ”onko ay-liike edelleen osa korporatiivista valtarakennetta, pystyykö ay-liike edistämään jäsentensä hyvinvointia korporatistista rakennetta hyväksikäyttäen, vai onko se enää ylipäätään mahdollista”. Ikään kuin vastauksena tähän kysymykseen kamppailuun kokoomuksen puheenjohtajuudesta valmistautuva nykyinen puheenjohtaja ja valtionvarainministeri Alexander Stubb vakuuttaa, että nykyinen kolmen porvaripuolueen Juha Sipilän hallitus toteuttaa maamme historian kokoomuslaisinta politiikkaa! Oiva Björkbacka Kompuroiden korporatismissa Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Kannelmäen Kahvila Tilaa tarjoilut kevään juhliin ke 1.6. mennessä! Vanhaistentie 1, 00420 Kannelmäki Puh. 040 214 3730 • Avoinna ark. 8-16 Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Aino on uudistunut. Nyt meiltä myös huonekaluja. Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 www.ainokirpputori.net KÄVIN ÄSKETTÄIN lomalla New Yorkissa. Ennen kuin olin päässyt edes hotellille, saati sitten muihin aktiviteetteihin, niin taksimatkasta jäi yksi ”matkamuisto”. Kuski oli pienikokoinen, viisikymppinen pakistanilainen mies, joka ajoi yellow cabiä. Siinä 1,5 tunnin aikana JFK:ltä Manhattanille tuli juteltua hänen kanssaan. Kaikista mieleenpainuvin juttu oli se, kun hän kertoi omasta työstään. Hän oli asunut New Yorkissa jo 25 vuotta. Taksia hän ajoi joka päivä 12 tuntia, mikä suomalaiseen korvaan kuulosti paljolta, mutta ei tavattomalta kuitenkaan. Mutta kun hän kertoi tekevänsä työtään viikon jokaisena päivänä, niin se pisti härmäläisen ihmettelemään. Eikä tässä vielä kaikki... Kun mies kertoi ajavansa puoli vuotta putkeen tällä 12/7 tavalla, niin se oli jotain käsittämätöntä. Meillä on vuosi jumpattu yhteiskuntasopimusta, tai mitä nimeä se nyt milloinkin kantaa, ja se polku on ollut kivinen. Siitä sen enempää, mutta taksimies näytti kerralla, millä tavalla suuressa maailmassa paiskitaan hommia. Eihän tuo terveelliseltä kuulosta, mutta näin se vaan hänen kohdallaan on. Duunikin on stressaavaa. Kiesin pyörittely Big Applen hektisessä liikenteessä, joka vaatii herkeämätöntä keskittymistä, ei varmasti ole helppoa. Ja veikkaan, että se voi niillä kulmilla olla toisinaan myös vaarallista. Hattu päästä tälle pienelle suurelle miehelle Pakistanista, jonka nimeä en huomannut kysyä. Toivon, että yksi puolivuotisjakso on pian päätöksessään, ja pääset pitkällä lennolla kolmeksi kuukaudeksi kotiin, perheesi luokse. Tapio Issakainen 12 tuntia Muraali Soittajantie 6:n päätyseinään? Ehdotan seinämaalauksen eli muraalin maalaamista 42:n päätepysäkillä sijaitsevan Pasuunatien ja Soittajantien kulmatalon seinään. Tekijä(t) voisi olla esim. kannelmäkeläinen graffi titaitelija ja maalaus voitaisiin maalata sen verran korkealle, että se näkyy ohiajavien paikallisjunien matkustajille. Ville Juvonen LUKIJALTA Tähänkö muraali?
11 14.5.2016 PUOSUVAARIN TARINAT merenneidoista ja hirmumyrskyistä jäävät toiseksi, kun vihreät alarmistit pääsevät kertomaan merijuttujaan. Tässä muutamia mehevimmistä: Muovipussit lauttoina Hawaijin ja Kalifornian välillä sekä muutamassa muussa paikassa seilaa järkyttävän kokoinen lautta tai patja muovijätettä, kertoo meritarina. Mutta vaikka kuinka katsoisi Google Earthin avulla, lauttaa ei ole. Tosiasiassa alueella on laihaa minestronekeittoa muistuttava muovijätteen galaksi, jossa muoviputeli etsii toistaan, kuten tähdet linnunradalla. Mitään lauttaa ei ole, Andrew Blackwellin kirjan, Aurinkoloma Tshernobylissä ja muita seikkailuja maailman saastuneimmissa paikoissa, mukaan. Siltä osin kun jätettä on meriin kertynyt, se on peräisin maista, joissa ei ole organisoitua jätteidenkeräystä eli maista, joissa ei välitetä ympäristöstä eikä paljoa muustakaan. Nämä maat ovat kehittyviä maita (lue: kehittymättömiä maita). Totuus ei estä toimenpiteitä, suomalaisten on luovuttava muovipussien käytöstä, vaikka on vain tähtitieteellisen pieni mahdollisuus, että suomalainen muovipussi voisi päätyä mereen, saati valtamereen ja ettei se lopulta hajoaisi siellä otsonin ja uv-valon vaikutuksesta. Kestäviä muovilaatuja, kuten vinyylejä tai petpulloja, Suomesta pääsee mereen minimaalisen vähän. Ja en siis paheksu pyrkimystä välttää tuhlailevaa kulutusta ja roskaamista, vaan sitä, että EU:n parlamentti näpertelee muovipussien kanssa, ja sälyttää velvollisuuksia meille suomalaisille, vaikka toimintamme on esimerkillistä jätteiden kanssa jo nyt. Eteläisen EU:n toimintaa toki on varaa parantaa, ja varsinkin kehittymättömien maiden toimintaa. Rantaravintolan jätehuollon ei pidä olla sellaista, että säkki viskataan mereen pimeällä sillä jäte ei katoa, vaikka säkkiä ei aamulla enää näkyisikään missään. Nanopartikkelit muovia meressä Muovijäte ei hajoa (vaikka se on energiaa ja siten hyödyllistä esimerkiksi bakteereille) tarinan mukaan. Sen sijaan se muuttuu hyvin pieneksi eli nanokokoiseksi jätteeksi, joka kerää ympäristömyrkkyjä ja kertyy merieläinten pikku masuihin (nyyh). Tosiasiassa, jos muovi keräisikin ympäristömyrkkyjä ympäröivästä merestä, itse keitoksen myrkyllisyys ei tietenkään lisäänny, olisihan meri vastaavasti puhtaampaa. Ja jos muovi kerran on hajoamatonta, ei se häiritse eliön ruoansulatusta enempää kuin satunnainen hiekanjyvänen. Tämä ei poista tietenkään roskaamisen paheksuttavuutta, kyse on siitä, missä kulkevat liioittelun rajat. Periaatteessa ilmiö on tietenkin epätoivottava ja haitallinen. Korallien kuolema Monet korallit alkavat voida huonosti ja kuolla meren lämpötilan noustessa yli 25 asteen. Tämä on alarmistien mukaan ihmisen aikaansaamaa. Tässä on kuitenkin pieni mutta, sillä merien lämpötilaan ei voi ihminen vaikuttaa, sillä aurinko lämmittää meren ja olennaisesti vesihöyry hidastaa lämpöä haihtumasta merestä. Tässä yhtälössä mitätön määrä (noin sata miljoonasosaa) ihmisen tuottamaa verraten tehotonta kasvihuonekaasua ei vaikuta höykäsen pölähtävää. Ikävää, mikäli korallit kuolevat tietyltä alueelta, mutta jos näin käy, toisaalta niiden kasvualue laajenee toisaalla. Korallilajit jotka viihtyvät lämpimämmässä, hyötyvät myös. Ennenkaikkea, ihmisen aikaansaamaksi tätä tapahtumaketjua on vaikea sälyttää. Hirmumyrskyjen lisääntyminen Veden lämmetessä trooppisia myrskyjä on enemmän. Mutta onpa auringonpilkkujakin nyt enemmän kuin yleensä. Jopa niin, että revontulia näkyy etelässäkin. Keskiajan lämpöjakson aikaan, aikana, jolloin viikingit harjoittivat karjanhoitoa viheriöivässä Grönlannissa, oli myös epätavallisen paljon auringonpilkkuja (Max Planck-instituutin ikijäästä suorittamien beryllium 10-mittausten mukaan). Väite siitä, ovatko myrskyt todellisuudessa lisääntyneet, on kiistanalainen, eikä ole osoitettavissa tilastojen keinoin. Merten happamoituminen Kyse ei ole merien muuttumisesta happamiksi, vaan meriveden emäksisyyden pienenemisestä. On totta, että hiilidioksidia siirtyy meriveteen ilmasta, mikäli ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Elizabeth Kolbertin (Kuudes sukupuutto) mukaan kolmasosa ihmisen polttamalla tuottamasta hiilidioksidista on jo meressä. Kuulostaa paljolta, mutta on merien kokoon ja biokarbonaattien määrään nähden mitätöntä. Mahdollisesti joskus sadan vuoden kuluttua meret saattaisivat ph-arvoltaan lähentyä neutraalia, mikäli ihminen jatkaisi fossiilisten polttoaineíden käytön lisäämistä. Tosin tätä vastaan puhuu se, että kalkkikiveä on kaikkialla, kalkkikivikallioissa, sedimenteissä, korallihiekassa ja vapaina ioneina meressä ja hiilidioksidi sitoutuu näihin, vapaata hiilidioksidia jää yhtälössä vain 1% meriin tulevasta hiilidioksidista (Tri J. F. Anthoni). Kalkki pienentää happamoitumista, voipa kääntää koko asian päinvastaiseksikin. Ainakaan asia ei etene suoraviivaisesti. Jätevedet happamoittavat meriä joka tapauksessa enemmän. Kaikkiaan uhka on hyvin hypoteettinen, kyse on yhdestä mahdollisuudesta monien joukossa. Kolbertin maalailema kuva ionien vähentymisestä ei ole kemian kannalta järkevä. Emäksisyyden pieneneminen saattaisi vaikeuttaa kalsifi oitumista, erityisesti pienikokoisten levien muodostumista, näin Kolbertin mukaan. Isompien eläimien kalkkikuorta suojaa kitiinikalvo, joten niitä tämä ongelma ei koske, edes elävien korallien kalkkirungon ei ole mahdollista liueta mereen. Lukemani perusteella Kolbertin välittämä uhkakuva ei ole realistinen (esim. oceanfriends.org.nz/ocean acidifi cation) vaikka alarmistit markkinoivat sitä todistettuna ja tieteellisenä. Noin muutoin kokemukseni mukaan merivesi on varsin vahva liuos, ei Itämeren vesi, mutta oikea valtameren vesi ruostuttaa vaikka rautanaulan muutamassa viikossa. Ruostumaton teräs ruostuu kuukausissa, silloin kun siihen ei pääse muodostumaan suojaavaa oksidikerrostumaa. Vasta haponkestävä teräs kestää valtamerillä, ja sekin menettää kiiltonsa ja saa ruostepilkkuja viimeistään tropiikissa. Hiio-hoi, mutta mikäpä vetäisi vertoja kunnon vihreille merijutuille. Turha kertoakaan jättiläiskalmareista jotka nielevät purjealuksia tai kaskeloteista, jotka puskevat laivoja upoksiin. Esko Karinen Alarmistien meritarinat Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE KONALAN RENGAS OY TALVIJA KESÄRENKAAT! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-17.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi
12 14.5.2016 RISTIKOSSA OTAT RENNOMMIN Uudistunut Ristikko on juuri sopivankokoinen kauppakeskus Helsingin Konalassa. Meiltä saat kaiken tarvittavan ja meille on helppo tulla – sijaitsemme aivan Vihdintien kupeessa. Tervetuloa! Löydät meidät Konalasta osoitteesta: Ajomiehentie 1 00930 Helsinki arvo 329€ Vih din tie Ris tip ello nti e K o n ala n tie Ajomiehentie Ky tt äl än ti e arvo 159€ Osallistu arvontaan Ristikon nettisivuilla – voit voittaa Muurikan kesäkeittiön tai sähkösavustimen! SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Muutamme kesällä 2016 uusiin tiloihin Laulukuja 4 Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri