• No 5 16.5.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi norm. 12,36 € 0,12 €/tbl TOUKOKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Devisol 20 mikrog 100tabl D-vitamiinivalmiste 9 00 Ta rj ou s vo im as sa 31 .5 . as ti. 0,10 €/tbl Virtavesimiehet Mikael ja Peltsi eivät patoja kumartele. Kalojen pitää saada liikkua vapaasti. Mätäjoen pato puretaan – tilalle tekokoski PIRKKOLAN JÄÄHALLIT TÄYSREMONTTIIN Kaarelan uuden hallin käyttöasteeksi heti 100% Kannelmäen eläinlääkäriasema 25 vuotta Uuras tuo Malminkartanoon pellon takaisin Tiina Eronen ja Beatrice Cleve kutsuvat juhlimaan.
• 2 16.5.2018 EDELLISESSÄ Tanotorvessa (4/2018) lehden päätoimittaja Jauri Varvikko ja alueellamme työskentelevä yhteisötaiteilija Nella Keskisarja kritisoivat Helsingin kaupungin toimintaa erityisesti asukasosallisuuden näkökulmasta. Molemmilta tuli kritiikkiä Malminkartanon junatunnelin taiteelliseen linjaukseen ja tätä edeltäneeseen prosessiin. Keskustelimme aiheesta alueemme nuorisopalveluiden toiminnanjohtajan Lauri Hiltusen kanssa. Sekä Keskisarjan että Varvikon kritiikit osuivat Malminkartanon tunnelin osalta paljolti toimintakulttuuriin ja kysymykseen: miksi kaupunkilaisia ei otettu päätöksentekoon mukaan? Tähän palautteeseen Hiltunen haluaa antaa vastineensa: Helsingin kaupungin nuorisopalveluilla on yhtenä tärkeimpänä periaatteena alueellisessa työssään se, että toimitaan julkisesti ja asukkaiden kanssa yhdessä. Tätä periaatetta pidettiin myös Malminkartanon tunnelin maalaamistyössä keskiössä. Ennen kuin maalaustyöt pistettiin käyntiin, järjestettiin taitelijahaku, jonka kautta pyrittiin löytämään taitavia, monen eri tyylilajin edustajia mukaan kokonaisuuden toteuttamiseen. Tämä taiteilijahaku oli avoin ja tiedotustyötä tehtiin näyttävästi mm. alueemme someverkostoissa. Taiteilijavalinnoissa painotettiin taiteellisten arvojen lisäksi paikallisuutta eli kutsussa pyydettiin erityisesti paikallisia taiteilijoita tulemaan mukaan. Avoimen haun jälkeen teokset ja tekijät valikoituivat mukaan valitsijaraadin päätöksen kautta. Tätä raatia lähdettiin rakentamaan siten, että kaupungin työntekijöiden lisäksi mukaan toivottiin paikallisnäkemystä. Tämä toive ei valitettavasti toteutunut täysin suunnitellusti, sillä erääseen paikallistoimijaan otetusta useasta yhteydenotosta huolimatta raatiin ei saatu mukaan heidän puoleltaan asukasedustajaa. Malminkartanon tunneli ja sen ulkonäkö maalaustöiden jälkeen varmasti jakaa mielipiteitä. Asema on 200 metriä pitkä ja tunneliin maalasi teoksiaan lähes 50 taiteilijaa. Graffititaiteelle tyypillisesti jokaisella tekijällä on oma kädenjälkensä ja ymmärrän tämän estetiikan jakavan mielipiteitä. Itse näen tunnelin ulkonäössä myös taiteellisia arvoja. Arvostusta lisää se, kun muistelen, millainen aseman oli ennen maalauksia: ankea, harmaankalpeaseinäinen putki. On hyvä, että keskustelu päätöksenteon rakenteista on käynnistetty. Helsingissä vuosi sitten toteutettu laaja organisaatiomuutoksen ytimessä on ollut ajatus kaupunkilaisten osallisuuden parempi mahdollistaminen sekä mahdollisuus tulla paremmin kuulluiksi. Tämä organisaatiouudistus antaa mahdollisuuden – ja toisaalta myös velvollisuuden – kaupungin toimijoita tarkastelemaan palvelukokonaisuuksiaan laajemmin ja ottamaan asukkaat yhä vahvemmin mukaan toimintaan. Helsingissä myös päätäntätasolla ymmärretään, että kaupunkilaiset ovat osaavia ja kykeneviä edistämään omien alueidensa toimintaa ja tätä osaamista pitäisi päätöksenteossa pystyä hyödyntämään paremmin. Miten jatkossa pystymme eri kaupungin toimijat hyödyntämään kuntalaisten osaamista ja sitoutumista asuinalueisiinsa paremmin? Helsingissä on toukokuun alussa aloittanut kaupungin työntekijöinä seitsemän Stadiluotsia, joiden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten osallisuusmahdollisuuksia. Stadiluotsit myös osaltaan ovat käynnistämässä Helsingissä syksyllä käynnistyvää osallistuvan budjetoinnin toimintoja, jossa kaupunkilaiset pääsevät vuosittain päättämään 4,4 miljoonan euron käyttökohteet. Osallistuvaa budjetointia käsitellään myös Potkua osallisuuteen -seminaarissa 31.5.2018 Kaupungintalolla. Tilaisuus on erinomainen aloitus päästä mukaan vaikuttamaan ja tapaamaan kaupungin työntekijöiden lisäksi helsinkiläisiä asukasaktiiveja. Tilaisuuden ohjelman ja ilmoittamislinkin löydät hakusanalla: Potkua osallisuuteen – Helsingin osallisuusmallin kick off. Ehkäpä tapaamme toukokuun lopussa Kaupungintalolla ja voimme jatkaa keskustelua. Ollaan yhteyksissä! Ia Pellinen 0401686270, ia.pellinen@hel.fi ja Lauri Hiltunen p. 0406462499, lauri.hiltunen@hel.fi Kanneltalo kutsuu Kanneltalon johtaja Ia Pellinen pitää pysyvää palstaa Tanotorvessa. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Ma lm ink art an on tie Nyt avattu myös Konalaan! Avajaistarjous +mahdolliset päästömittaukset 29 ,Hankasuontie 5, 00390 Helsinki | P. 050 2158 katsastuskonala.fi | Avoinna ma-pe 8-17 Kahviakin on tarjolla, tervetuloa! Laulun lumoissa to 24.5. klo 19 Vapaa pääsy Rakastetuimpia oopperaaarioita ja musikaalisävelmiä. Poliisisoittokunta & Sibelius-Akatemia: Sonja Lumme ti 12.6. klo 12-16 Vapaa pääsy Ja paljon muuta ohjelmaa! Lue lisää: kanneltalo.fi Helsinki-päivänä Kanneltalossa mm. kanneltalo.fi
• 16.5.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 13.6.2018. Aineisto toimitukseen 1.6. mennessä. VAPAA-AIKA tarkoittaa ansiotyön tai päätoimen ulkopuolista, rentoutumiseen ja virkistäytymiseen käytettävää aikaa. Se on aikaa jolloin harrastamme, lomailemme ja seurustelemme. Joillekin se on löhöämistä, syömistä, lukemista, nukkumista ja fyysisten voimien keräämistä, toisille urheilemista, kalastusta, luonnossa liikkumista ja aivojen narikkaan heittämistä tai vastavuoroisesti syvällistä mietiskelyä. Vapaa-aikaa ei käsitetä samoin kaikissa maissa, sillä olemme tottuneet eripituisiin lomiin. Englanniksi vapaa-aikaa kuvataankin sanalla ’leisure’ hyväksytty joutenolo. Suomessa lomat ovat pitkiä ja niiden aikana ehtii tehdä yhtä ja toista. Sana ’loma’ tarkoittaa ’väliä’, ’rakoa’. Aiemmin vapaa-aika on aina liittynyt töistä pois oloon ja se on ollut harvinaista, sillä ihmiset ovat läpi lähihistorian tehneet töitä kaikkina viikonpäivinä. Maatalous ei ole mahdollistanut vapaiden tai ainakaan lomien pitoa. Myös teollisuudessa työviikon pituus oli aiemmin kuusi päivää. Seitsemäntenä ei yleensä levätty, vaan silloin tehtiin kotitöitä. Hyväksytty joutenolo on hyvin nuorta perua. Se oli ennen pelkästään yläluokan oikeus ja siihen tarvittiin rahan lisäksi asema. Lomalle, etenkin ulkomaille, pystyivät matkustamaan vain aateliset. Nykyään vapaa-aika ei välttämättä ole omaehtoista, vaan työn puutteesta johtuvaa. Siinä ei ole sinänsä mitään uutta, sillä kivikautisissa keräilijäyhteisöissä vapaa-aikaa on ollut ilmeisen paljon. Työ on liittynyt pääosin ruoanhankintaan ja majoituksen paranteluun. Jos kumpikin asia oli reilassa, levättiin. Miksi hallituksemme sitten ajaa aktiivimallia? En voi olla ajattelematta uskonnollista puritanismia, jota pääministerimme edustaa. Aktiivimalli haisee kontrollille, moraaliselle vaatimukselle olla valmiudessa tai ainakin näytellä yhteiskunnan uskollista soturia. Se heijastelee kilpailua, kasvua, rahaa ja ruoskaa. Niitä asioita, mitä kasvuyhteiskunnat vaativat. Mutta olemmeko enää kasvava yhteiskunta? Tarvitseeko ilmastonmuutoksen uhkaama maailma kasvua ja kilpailua? Runsas vapaa-aika on historiallisesti kuvastanut yhteiskunnan huipentumaa. Kun yhteiskunta saavuttaa yltäkylläisyyden tilan, ei sen kaikkia jäseniä tarvita työntekoon, vaan osa voi kuluttaa aikansa haluamiensa askareiden parissa: maalaten, mietiskellen, kirjoitellen, urheillen, keskustellen, mielipiteitä ja näkemyksiä vaihdellen. Koko länsimainen filosofia on rakentunut ja syntynyt vapaa-ajan kautta. Ellei kreikkalaisilla filosofeilla ja taiteilijoilla olisi ollut aikaa käytettävissä, ei meilllä myöskään olisi elämää suurempia ajatusmalleja, korkeakulttuuria ja nykyisenlaista yhteiskuntaa. Tältä pohjalta Sipilä tuntuu täydeltä nuijalta. Miksi raataa tai istua valmiudessa, jos voi tuottaa jotain elämää suurempaa? Suuret yhteiskunnalliset saavutukset syntyvät henkisen kasvun kautta ja niiden taustalla ei ole vaatimuksia, vaan vapaa tahto ja mielekäs elämä. Vapaa ei tarkoita sitä, että ei tehdä mitään tai että tuhlataan kaikki raha ryyppäämiseen ja mässäilyyn. Se tarkoittaa kohtalaisia mielen, ruumiin ja liikunnan nautintoja, joiden seurauksena aivot lepäävät aktivoituakseen tuottamaan jotain uutta. Mikä on Suomen kansalaisen tärkein tehtävä? Tuottaa veroja julkisen sektorin alijäämän paikkaamiseksi? Ei, vaan tehdä auringonlaskun maastamme miellyttävä paikka elää. Suomea ei saada nousuun hampaat irvessä. Olemme huipulla ja edessä on lasku. Toivottavasti pitkä ja leppoisa. Se tarkoittaa entistä enemmän vapaa-aikaa, joka pitää pyrkiä käyttämään järkevästi ja mielekkäästi, tulevaa suunnitellen ja rakentaen. Huonona puolena on tietysti se, että vähenevillä ansiotuloilla ja työpaikoilla emme voi vaatia itsellemme nykyisenkaltaista julkista ylläpitoa. Voimme kuitenkin tehdä monta asiaa oman ja läheisiemme hyvinvoinnin parantamiseksi ja turvaamiseksi. Individualistinen yhteiskunta tarkoittaa sitä, että kannamme myös yksilöllisen vastuun itsestämme, aina ruoantuotantoa myöten. Jos yhteiskunta haluaa yksilöiden lojaliteettia, pitää sen vastavuoroisesti maksaa tuesta erinäisin maksuttomin palveluin. Ja jos yhteiskunta ei kykene heikoista huolta kantamaan, pitää meidän kaikkien kantaa heistä huolta, yhteisesti. Ehkäpä vapaa-ajasta on tulossa meidän uusi vastikkeeton työmme...? Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Lisää vapaata mitä se sitten onkaan... Pirkkolan liikuntapuiston jäähallit 1 ja 2 (Plotinrinne 8) suljettiin rakennusten huonon kunnon takia huhtikuun lopussa, eikä niitä avata käyttöön syksyllä 2018. Hallit poistettiin käytöstä suunniteltua aikaisemmin, sillä hallien peruskorjauksen oli tarkoitus alkaa vuonna 2019. Tavoitteena on, että hallit palaavat käyttöön vuoden 2020 lopussa. MOLEMMISSA HALLEISSA ja niiden välisessä nivelosassa on tutkimusten mukaan mikrobivaurioita. Nivelosan sekä hallin 1 yhteydessä olevan huoltotilan alapohjarakenteissa on kosteutta. Halli 1:n päädyissä on sisäpuolen seinärakenteissa asbestipitoisia materiaaleja, minkä vuoksi hallissa tutkittiin sisäilman asbestipitoisuutta. Ilmanäytteiden perusteella sisäilmassa ei ole asbestia. Myöskään pinnoilta otetuissa pyyhintänäytteissä ei löytynyt asbestikuituja. Pirkkolan jäähalleja on tutkittu osana perusparannushankkeen suunnittelua ja kustannusarviointia. Tehdyssä rakennusteknisessä kuntotutkimuksessa selvitettiin rakenteiden kuntoa, sisäilman laatua ja haittaaineiden esiintymistä. Jäähallien peruskorjaus on suunniteltu alkavaksi vuonna 2019. Nyt saatujen uusien tutkimustulosten valossa peruskorjauksen toteutus joudutaan arvioimaan uudelleen. Korvaavia halleja tilalle Hallit ovat Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan käytössä. Halleissa harrastetaan viikoittain jääkiekkoa, luistelua, kaukalopalloa, ringetteä ja käydään luistelemassa yleisillä luisteluvuoroilla. Suurimmat käyttäjäseurat ovat Karhu-kissat ry, Helsingin Jokerit, Helsingfors skridskoklubb rf, Helsingin taitoluisteluklubi ry ja Helsingin luistelijat ry. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala pyrkii löytämään hallien käyttäjille korvaavia vuoroja Helsingin muista jäähalleista mahdollisuuksien mukaan. Ratkaisuja etsitään yhdessä käyttäjien ja seurojen kanssa. Otamme kaupungilla puutteet tilojemme kunnossa hyvin vakavasti, ja olemme todella pahoillamme Pirkkolan jäähallien nyt paljastuneesta tilanteesta. Asiakasturvallisuuden varmistaminen on aina ensisijaista, eikä muuta ratkaisua ole kuin sulkea hallit toistaiseksi ja arvioida korjaustarve uudelleen. Teemme yhdessä hallin asiakaskunnan kanssa kaikkemme, että jääurheilun harrastajille ja seuroille löytyy korvaavia vuoroja muista kaupungin jäähalleista, toteaa Helsingin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen . Hallien käyttäjille järjestettiin jäähallien tilanteesta tiedotustilaisuus ma 7.5. Pirkkolan urheilupuistossa. Helsingin kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre kertoi Tanotorvelle, että tilanne on haasteellinen, sillä 10% jääkapasiteetista on syksyllä pois käytöstä. Pyrimme seurojen ja Jääkenttäsäätiön kanssa yhteistyössä löytämään tilaa muista halleista, Huurre sanoo. Kaarelan jäähalli avataan Maununnevalle valmistuva Kaarelan jäähalli suunniteltiin Konalan jäähallin korvaajaksi. Nyt painetta tulee lisää ja elokuussa syyskauden alkuun avautuvan Kaarelan hallin käyttöaste tulee olemaan täydet 100%. Kaarelan hallia hallinnoivalla Jääkenttäsäätiöllä on pääkaupunkiseudulla yhteensä kahdeksan hallia. Säätiön toimitusjohtaja Tom Kivimäki sanoo, että kaupungin omistamien Pirkkolan hallien yllätyksenä tullut kunto siirtää paineen säätiön kaikkiin halleihin ja se pyritään jakamaan tasaisesti koko alueelle. Kaarelan hallin jääajat tulevat olemaan tapissa, paine on kova, Kivimäki kertoo. Se tarkoittaa, ettei sinne ole odotettavissa yleisöluisteluaikoja. Yleisöluisteluvuorot keskittyvät Paloheinän ja Malmin halleihin. Kaarelassa aikaa jaetaan koululiikunnan käyttöön, pääosin aamuvuoroja. Konalan hallin käyttöikä on tullut tiensä päähän ja se oli tarkoitus sulkea seuraavan kauden jälkeen vuonna 2019. Nyt näyttää, ettei olemassaoleva kapasiteetti riitä korvaamaan Pirkkolan hallien aukkoa, mikä saattaa pakottaa jatkamaan Konalan hallin toimintaa vielä vuodella. Selvitämme vaihtoehtoja, Kivimäki toteaa. Ilkivalta vaivana Ohikulkijat ovat saattaneet huomata, että Kaarelan jäähallin rakennukselle on tehty ilkivaltaa, esim. Hämeenlinnantien puoleisia seiniin on maalattu isoja tägejä, nimimerkkejä. Rakennus on joutunut huomattavan ilkivallan kohteeksi, mikä on hyvin ikävää, Kivimäki kertoo. Hallin katto on mm. viilletty puukoilla auki, mikä on aiheuttanut turhia lisäkustannuksia. Jäähallin avajaiset pidetään elokuussa, ennen uuden kauden alkua. Silloin kaiken pitäisi olla valmista. Toivottavasti myös ilkivallan tekijät jättävät hallin rauhaan, jotta alueen asukkaat voivat olla siitä ylpeitä. Teksti ja kuva Jauri Varvikko sekä Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Pirkkolan jäähallit pois käytöstä rakenteissa olevien kosteusvaurioiden seurauksena Kaarelan uuden jäähallin käyttöaste heti avattaessa 100% Suomi kahmi mitaleja cheerleadingin MM-kisoissa Hakuninmaalle pronssia TANOTORVI KERTOI viime vuonna kesäkuun numerossaan Hakuninmaalla asuvista, cheerleadingia harrastavista Aaro ja Kaapo Sevónista . Vuoden 2017 MM-kisoissa Orlandossa junioreiden sekajoukkue sai hopeaa, mutta nyt ei jääty pekkaa pahemmaksi, sillä neljännen kauden päätteeksi plakkariin tuli MMpronssimitali. 14-vuotiaiden poikien äiti, Susanna Sevón , joka tunnetaan myös Kannelmäen Voimistelijoiden puheenjohtajana, toimii Funky Team Blackbakcz joukkueen joukkueenjohtajana. Susanna oli mukana Floridassa luotsaamassa joukkuetta voittoon, joten saavutuksesta voidaan onnitella koko perhettä! Joukkueen on hyvä jatkaa tästä kohti Suomen isännöimiä EM-kilpailuja (30.6.-1.7. Helsingin jäähalli). Cheerleadingin MM-kilpailut järjestettiin Yhdysvalloissa, Floridan Orlandossa 25.-27.4.2018. Suomea kilpailussa edusti yhteensä kuusi joukkuetta. Mitaleille ylsivät junioreista sekajoukkue (pronssi) ja tyttöjen joukkue (hopea). Naisten maajoukkue saavutti historiallisesti kultaa; ensimmäistä kertaa naisten sarjan voiton vei muu kuin isäntämaa USA. MM-pronssimitalistit Kaapo ja Aaro Sevón. Suomen juniorien sekajoukkue Funky Team Blackbakcz yhteiskuvassa. Kaarelan jäähalli avataan elokuussa.
• 4 16.5.2018 M ielenkiintoiseksi menee. Sisäpolitiikkamme on ollut kauan kuin haaleaa, sameaa seisovaa sammakonkutuvettä. Vaan rupesipa tapahtumaan. Hjallis Harkimo kyllästyi hiljaiseloon ja teki johtopäätöksensä. Hyvä niin. Hän sai tarpeekseen kaksinaamaisesta kieroilusta eikä halunnut olla enää siinä mukana. Olettaa voi, että hänelle oli luvattu jotain parempaa kuin rivikansanedustajan työ. Luonteeltaan suorana ja rehellisenä hänelle ei kuitenkaan annettu vaikkapa urheiluministerin tehtävää, johon hän olisi ollut pätevä. Varmaankin hän kyllästyi myös käytävään sote-pelleilyyn. Miksi pitäisi korjata jotakin sellaista joka jo toimii? Yleensä lopputulos on aina huonompi. Nyt oltaisiin valmiita upottamaan miljardikaupalla hyvää veronmaksajien rahaa suurten toimijoiden pohjattomiin taskuihin. Tulee mieleen, että onkohan tuo Orpo oi oikeasti ihminen? Onko hän mahdollisesti humanoidi? Perustelen epäilystäni sillä, ettei hän räpyttele silmiään puhuessaan. Perin outoa. Ymmärrän Hjalliksen tunteet. Tunnen tai paremminkin tiedän miehen runsaan kolmen vuosikymmenen takaa kun työnantajani VW sponsoroi hänen Belmont-maailmanympäripurjehdustaan. Hän oli suorasukainen ja sanansa mittainen mies. Hän piti sen minkä lupasi ja edellytti samaa vastapuoleltaan. Homma toimi. Se, että hän on onnistunut suurissa hankkeissaan johtuu uskoakseni juuri hänen toimintatavastaan. Jopa veli venäläinen arvostaa häntä. Nyt näyttää siltä, että hän saa liikkeeseensä mukaan muitakin suoraselkäisiä älyköitä kuten Mikael Jungnerin. Häntäkään eivät demarit täysin ymmärtäneet. No ei sielläkään niitä päteviä älyköitä ole Erkki Tuomiojan lisäksi. Puolueet pilaavat itse mahdollisuuksiaan. No kuinkas tässä tulee käymään? Hjallis tulee tekemään macronit eli hän muuttaa Sipoosta Mäntyniemeen kuuden vuoden kuluttua. Loikkaukset tai pakenemiset Sinisistä jatkuvat. Kukin pelastautuu sinne minne pääsee. Soinin Lontoon virka perutaan ja hän jää eläkkeelle. Terho jää selvittämään Sinisten konkurssipesää ja työllistyy, koska hän on sivistynyt ihminen. Jussi Niinistö selviää samasta syystä. Jari Lindström palaa Voikkaan paperikoneelle työnjohtajaksi. Paperiteollisuus on uudessa nousussa ja se työllistää väkeä. Väyrysestä ei tule vielä presidenttiä. Odottakaapa muutama vuosikymmen niin tilanne voi muuttua. Petteri Orpo paljastuu humanoidiksi. Maan turvallisuuden vuoksi hän siirtyy Köyliön elinkeinoasiamieheksi, jollainen pakastevirka hänellä on. Jan Vapaavuoresta tulee Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri ja tasavallan presidentti Hjalliksen jälkeen. Hallitus tulee kaatumaan. Sipilä on rehti ja jämäkkä ukko. Hän viimeistelee keskeneräiset kulkuneuvoprojektinsa ja keksii uusia. Hänellä on pätäkkää riittävästi tämän elämän ajaksi. Donald Trump saa Vladimir Putinin kanssa Nobelin rauhanpalkinnon koska kaverukset poistivat sodat maailmasta ikuisiksi ajoiksi. Profetiani pohjautuvat puhtaasti omiin havaintoihini. En edelleenkään väitä, että mikään olisi totta. Edes tunnetut filosofitkaan eivät ole pystyneet selvittämään sitä, mikä on täyttä faktaa. Sipilä ja Harkimo ovat saaneet oppia kantapään kautta mitä tarkoittaa työskentely ns broilereiden kanssa. Broilerit ovat eri hengen lapsia, he pelaavat eri korteilla ja säännöillä. Kaikki on ostettavissa, kaikki on myytävissä. Broileri nukkuu yönsä hyvin, koska häntä ei paina samat murheet kuin liikemiestä. Broileriksi synnytään, sellaiseksi ei voi ruveta noin vain. Broilerilla tulee olla elastinen ideologia. Mainilassa ammuttiin tykillä, jos näin sanotaan. Elämme mielenkiintoisia aikoja... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Raakaa peliä drag spel Kaarelan kotieläimet saaneet hyvää hoitoa jo 25 vuotta Vinkit lemmikkisi hyvinvointiin 1. Vuosittainen terveystarkastus ja rokotus on tehokkainta hoitoa ja huolenpitoa. 2. Lemmikillesi sopiva ruokavalio pitää sen aktiivisena pidempään. 3. Yksilöllisesti suunniteltu sisäja ulkoloishäätö turvaa lemmikin ja muun perheen. 4. Terve suu, hyvinvoiva lemmikki. 5. Ongelmatilanteessa tule tapaamaan eläinlääkäriämme. Saatte avun heti ja kaverisi toipuu nopeammin. STADIN JUHLAORKESTERI rokkaa taas! Orkesteri tarjoaa monipuolisen kattauksen niin perinteisiä iskelmiä, stadilaisia lauluja kuin kansainvälisempiäkin rytmejä. Sopivaa materiaalia löytyy lastentapahtumista edustusillallisiin. Tänä vuonna orkesterin riveistä löytyy rautaista alan kokemusta, eksoottisempia sävyjä Boliviasta Irlantiin ja stadilaisen mielenmaailman asiantuntemusta. Hyppää mukaan ja osallistu Mätisfestareille 27.5. klo 11-18.! Jäsenet Maija Kosonen, laulu ja kitara Benjamin Oroza, laulu ja kitara Phil Carr, laulu ja kitara Pekka Hedkrok, koskettimet ja laulu Matti Pekonen, basso ja laulu Jan Noponen, rummut (kapellimestari) Varaukset ja tiedustelut: Miia Kivilä, tuotantoassistentti, Helsingin kaupunki. miia.kivila@hel.fi, p. 040 649 5462 Sovitut keikat: Jan Noponen, orkesterin kapellimestari. jan.noponen@gmail. com, p. 044-512 6156 Stadin Juhlaorkesteri Mätiksellä ELÄINLÄÄKÄRI Beatrice Cléve ja pieneläinhoitaja Tiina Eronen ovat tuttuja kasvoja kaarelalaisille. He ovat hoitaneet kotieläimiämme jo vuosia, vain firman nimi on vaihtunut. Kannelmäen eläinlääkärit Oy aloitti samoissa tiloissa vuonna 1993. Beatrice oli mukana alusta, vuodesta 1994 yrittäjän ominaisuudessa. Tiina aloitti vuonna 2003. Kannelmäen eläinlääkärit Oy myytiin tämän vuosikymmen alussa Animagi Oy:lle, joka vuorostaan sulautettiin Evidensia Eläinlääkäripalveluiksi kaksi vuotta sitten. Evidensia Eläinlääkäripalvelut on osa pohjoismaalaista Evidensia Djursjukvård-yhtiötä. Keväällä 2017 Evidensia Eläinlääkäripalvelut liittyi osaksi eurooppalaista IVC-konsernia. Tänään IVC-konserni on Euroopan suurin eläinlääkäripalveluita tarjoava yritys, joka panostaa eläinten hoidon ja asiakaspalvelun korkeaan laatuun. Verkostoon kuuluu yli 550 eläinsairaalaa ja eläinlääkäriasemaa kahdeksassa maassa. Suomessa Evidensialla on 50 lääkäriasemaa ja eläinsairaalaa. Evidensia Kannelmäki on niistä keskikokoinen. Kannelmäen toimipisteessä työskentelee päätoimisesti kolme neljä lääkäriä sekä kuusi hoitajaa. Vilkasta menoa Beatrice on yrityksessä yhä eläinlääkärinä mukana ja Tiina toimii klinikkamanagerina. Kannelmäessä on laaja vakioasiakaskunta ja palveluihin kuuluvat peruseläinklinikkahoitojen lisäksi hammashoidot, -kirurgia ja röntgenpalvelut. Pyrimme antamaan parasta mahdollista hoitoa, Beatrice sanoo. Suurin muutos vanhaan on hoitajien koulutus ja laitteiden taso. Iso ketju pystyy investoimaan eri tavoin. Nyt satsataan koulutukseen. Lääkärien taso on ollut aina hyvä, mutta panostukset ovat olleet toiset. Potilaita on tarvittaessa helppo lähettää Evidensian sisällä erikoisosaajaalle. Evidensia Kannelmäki hoitaa lemmikit koko elämänkaaren ajan, alkaen penturokotuksesta. Klinikalla tehdään perusleikkauksia, kuten kastrointeja ja sterilointeja. Käytössä on myös hoitolaser, joka sopii mm. erilaisiin kipuihin ja tulehduksiin. Elämänkaaren lopussa lemmikki saa nukkua pois rauhallisesti klinikalla. Potilaat ovat pääsääntöisesti peruslemmikkejä, kuten kissoja, koiria, kaneja ja jyrsijöitä, mutta myös kilpikonnia tuodaan välillä hoidettaviksi. Eläinlääkärit hoitavat niin ihokuin sisätautejakin. Yhteinen potilastietojärjestelmä mahdollistaa eläinten hoidon yrityksen eri toimipisteissä ja eläimet on tarvittaessa helppo lähettää omaan sairaalaan Tammistoon jatkotutkimuksiin, Tiina kertoo. Evidensia Kannelmäen potilasmäärä on lähes 8000 eläintä vuodessa, mikä on aikamoinen luku! Nyt juhlitaan! 25-vuotisjuhlien kunniaksi on järjestetty erilaista ohjelmaa ja tarjouksia. 19.5. pidetään klo 13-16 avoimet ovet kaikille! Tarjolla on kahvia, arpajaiset ja ilmaista suuntarkastusta. Esittelemme myös laserhoitoa, Beatrice lupaa. Asiakkaat, niin karvaiset kuin karvattomat, ovat tervetulleita ruokamaistiaisiin, Tiina nauraa. Evidensia Kannelmäki tarjoaa juhlan kunniaksi koko toukokuun ajan terapialaserhoidot 25% alennuksella ja kynnenleikkuut tasan kympillä! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Tiina ja Beatrice kutsuvat niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat tutustumaan aseman palveluihin. Avoimet ovet järjestetään 19.5. klo 13-16.
• 5 16.5.2018 Kaarelan lähi-isännöitsijä Erinomaista palvelua Maununnevalta Hoidamme laadulla myös pienyhtiöt 0500-673419 / Ahti Antikainen www.dominusisannointi.fi TERVETULOA seuraamaan taiteilija Yasushi Koyaman puuveistoksen luomisprosessia. Koyama työskentelee Kanneltalon alla Sitratorin kupeessa olevassa studio-tilassa kesäheinäkuussa 2018. Teoksen valmistumista voi seurata arkisin klo 1116. Helsinki päivänä 12.6.2018 klo 12-14 on kaikille avoin mahdollisuus tulla juttelemaan taiteilijalle ja kuulla lisää hänen taiteellisesta työstään. Lähirohtola on taiteilija Mari KeskiKorsun ideoima yhteisötaideteos, jonka taustalla on ajatus kasveista ihmisten kumppaneina, auttajina ja terveyden tukijoina. Ympärillämme, kaupunkiympäristössä, kasvaa kasveja, joilla on meihin parantava vaikutus. Katsomalla tarkemmin lähelle, voimme oppia näistä joskus ihan tutuistakin kasveista uusia ominaisuuksia, miten niitä säilötään ja jakaa kasveja sekä tietoa niistä myös naapuruston kesken. Samalla voimme myös ryhtyä arvostamaan kasveja ja erilaisia ekosysteemejä elävinä olentoima, joiden kanssa elämme yhteistyössä. Lähirohtola tulee olemaan naapuruston kasvien jakelupiste, taideinstallaatio, josta näistä kasveista saa tietoa. Lähirohtolan kasvit kerätään yhteistyössä kasvilähettiläiden, naapuruston sekä taiteilija Mari Keski-Korsun kanssa kesän 2018 aikana ja installaatio tulee aluksi kanneltaloon joulukuussa 2018 osana Taidekehä-hanketta. Lähirohtolan keräyskävelyt 27.6.2018 klo 12.00-13.30 lähtö Malminkartanonaukiolta 21.7.2018 klo 12.00-13.30 lähtö Sitratorilta 18.8.2018 klo 12.00-13.30 lähtö Sitratorilta Lähirohtolan kasvikävelyllä kerätään yhdessä yhtä tuttua, lähialueella kasvavaa kasvia ja tutustutaan sen rohtokäyttöön. Kävelyn kesto on noin 1,5 tuntia. Keräämiään kasveja voi halutessaan lahjoittaa myös kaikkien käyttöön naapurustoon tulevaan Lähirohtola -installaatioon. Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen mkk@katastro.fi Sateen sattuessa lähetetään sähköpostiisi uuden kierroksen ajankohta ja tapaamispaikka. Jos et käytä sähköpostia, voit myös soittaa numeroon 040 506 5871 Lisäinformaatiota Taidekehä -hankkeen projekteista osoitteessa facebook. com/taidekeha Kuva Mari Keski-Korsu LÄNSILINTU-RYHMÄ osallistui kolmannen kerran Tornien taisto -tapahtumaan lauantaina 5.5. Kartanonhaan lintu-/monitoimilavalla. Tavoitteena BirdLife Suomen vuosittain järjestämässä tapahtumassa on tunnistaa mahdollisimman monta lintulajia klo 5-13 välisenä aikana. Leikkimielistä lintukisailua käytiin samaan aikaan koko Suomessa noin 340 lintutornissa. Lokeille lähtöpassit Heti alkuun jouduimme häätämään pois lintulavan vallanneet parisataa kalalokkia, jotta pääsimme asettautumaan ”taisteluasemiin” kaukoputkiemme kanssa. Lokit kostivat häädön meille kaklattamalla pari ensimmäistä tuntia niin kovaäänisesti, että meillä oli vaikeuksia kuulla hennompia linnunääniä ympäriltämme. Fasaanikukon kovaääninen töräyttely toki läpäisi helposti lokkien äänimuurin. Aamu oli pilvinen ja pohjoisen puoleinen tuuli teki ilmasta kolean sekä hyydytti lintujen muuton. Heti aamusta saimme ”pinnalistallemme” paikalliset vesilinnut sinisorsan, haapanan, nokikanan ja telkän. Ihmettelimme tukkasotkien tämänvuotista vähyyttä emmekä onnistuneet näkemään tänään ainuttakaan, vaikka yksi pari olikin edellisenä päivänä ollut paikalla. Myöskään liejukana ei päivän aikana näyttäytynyt meille. Tuskallisen hitaasti saimme lajeja listallemme ja 50 lajin raja rikkoutui vasta vähän kahdeksan jälkeen, kun vastaava määrä oli viime vuonna kasassa jo seitsemän korvilla. Mukavimpia aamuhavaintoja muuttavista linnuista olivat 17 kuikkaa, yksi kaakkuri, Mätäjoen suuntaisesti lentävät viisi kalatiiraa, kaksi pikkulokkia ja pienet metsäkirvisparvet. Paikallisista aamulajeista meitä ilahduttivat erityisesti nokkavarpunen, korea leppälintukoiras ja pensastasku, joka tavoistaan poiketen istuskeli korkeimpien puiden latvoissa. Ohilentävä korppi aiheutti lokkihälytyksen, samoin kuin paikallinen kanahaukka, joka tosin jo roikotti saalista jaloissaan. Radiopuhelimet apuna Kokeilimme ensimmäistä kertaa käyttää radiopuhelimia lintujen etsimisessä. Välillä joku havainnoitsijoista lähti kävelylle lähimaastoon ja tunnistettuaan uuden lintulajin ohjasi puhelimen välityksellä lintulavalla päivystävät havaitsemaan kyseisen linnun. Kisan sääntöjen mukaan linnut on tunnistettava ”tukikohdasta” käsin, vähintään kahden henkilön toimesta. Radiopuhelimilla pelaaminen toi meille muutamia lisälajeja. Päivän lämmetessä alkoivat petolinnut liikehtiä. Havaitsimme kanahaukan lisäksi 6 muuta haukkalajia: sinisuo-, ruskosuo-, hiiri-, varpus-, tuulija nuolihaukan sekä merikotkan. Yhtä haukkaa saimme tihrustaa tarkkaan, ennen kuin lintulaji selvisi. Haukassa oli paljon piekanan piirteitä, mutta lopulta lintu tunnistettiin kuitenkin hiirihaukaksi. Petolintujen esiinmarssin kruunasi Malminkartanon yllä lennellyt suopöllö. Myös hyönteissyöjät aktivoituivat auringon lämmittäessä. Pääsimme kuulemaan Suomen yleisimmän linnun, pajulinnun, mollivoittoista laulua, samoin kuin mustapääkertun vaihtelevaa, huiluääniin päättyvää laulua. Kivitasku pomppi läheisillä puutarhapalstoilla ja ruokokerttunen kähmyili lammen ruovikossa. Neljä tervapääskyä, viitisentoista haarapääskyä ja viitisen räystäspääskyä suhahti ylitsemme. Kahlaajat vähissä Kahlaajat olivat tänä vuonna vähissä. Yksi taivaanvuohi nähtiin lennossa ja kaksi töyhtöhyyppää lensi ylitsemme. Taivaalta havaittiin myös neljän harmaahaikaran parvi ja yksinäinen kurki. Kesämökkien rannoilta tuttu korkea hihitys sai meidät hetkeksi kesätunnelmiin, kun kaksi rantasipiä käväisi lammen rannassa. Vesilinnuista näimme lennossa muutamia isokoskeloita, neljä merimetsoa, kaksi metsähanhea ja useita parvia valkoposkihanhia. Nurmikolle laskeutui kaksi jykevää kanadanhanhea. Päivän aikana kanssamme kävi jutustelemassa 22 vierasta. Lintulavan kalastajapoika sai pienen hauen, jonka hän päästi takaisin lampeen kasvamaan. Heti kello 13 jälkeen jäimme hetkeksi ihmettelemään, mikä olisi ensimmäinen tunnistamamme laji taiston loppumisen jälkeen. Kauan ei tarvinnutkaan odotella, kun kuulimme lähistöltä hernekertun säksättävää laulua. Ja heti seuraavan sillan takaa löytyi kaksi liejukanaa. Tänä vuonna pääsimme taistossa 66 lajiin jääden viime vuoden tuloksesta niukasti kolmen lajin verran. Ensi vuoden kisassa tavoitteenamme on rikkoa 70 lajin raja. Kaiken kaikkiaan Kartanonhaan lintulavalta on havaittu nyt kolmen peräkkäisen Tornien taiston aikana 91 lintulajia. Länsilintu-ryhmän puolesta ylös kirjaili Ari Rosenberg lansilintu@gmail.com Tornien taisto 2018 14 95 Palvelemme klo 23 asti joka päivä Laadukas lähikauppasi KANNELMÄKI K-Market Kannelmäki Klaneettitie 7, Helsinki Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com www.facebook.fi/kmarketkannelmaki Hyvät asiakkaat, Suuri kiitos kuluneista vuosista. On ollut ilo palvella teitä K-market Kannelmäessä. Siirrymme kauppiaiksi Nurmijärvelle. Jani ja Nina ark 6.30-23 la 8-23 su 10-23 • Määräaikaishuollot • Vuosihuollot • Katsastustarkastukset • Korjaukset* • Rengastyöt • OBD-testaukset • Vikakoodien luku * Emme tee ohjauskulmien säätöjä emmekä hitsaustöitä Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh. 09 563 0670 / 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@rmphuolto.fi Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Ankaraa tiirailua eri suuntiin Kartanonhaan lintulavalla. Taidekehä-hankkeen kesätapahtumia 2018 NÄYTTELYN TEEMANA on ”Taiteilijaelämää Lummelammen rannalla”, jossa Mikael Vesper on työskennellyt jo 33 vuotta Lopen Sajaniemessä. Näyttelyn 23 teosta kertovat luontohavainnoista. Jos kävijä kiinnostuu akvarellista, Vesper pyytää ottamaan yhteyttä ja sopimaan taulun luovutuksesta. Samalla taiteilija tuo uuden teoksen tilalle ja näin näyttely uudistuu samalla uudella teoksella. Näyttelyssä on mukana myös suurkokoinen juliste Ateljee Villa Vesperistä, joka on pääosin taiteilijan omin voimin rakentama. Juliste kertoo missä ateljee sijaitsee ja mukana on kuva punaisesta lumpeesta näyttelyn teemaan liittyen. Mikael Vesper on entinen pitkäaikainen Haagan asukas ja Haagan Taideseuran jäsen. Haagan ajoilta mm. oma kirkkonäyttely Huopalahden kirkossa kun kikon laajennus oli valmstunut. Teoksia oli esillä yläkerran ja kahdessa ja alakerran srk-salissa sekä lasitetulla kuistilla, maalauksia, veistoksia ja muotokuvia. Maalaus Pyhä ehttoollinen Huopalahden kirkossa on edelleen nähtävänä yläkerran srk-salissa muistona näyttelystä. KANNELTALON kulttuurikeskus, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki, Näyttelyaika 3.5.2018 12.6. 2018 P. 09 440 407 / www.lesgalopins.com Mikael Vesperin akvarellinäyttely Kanneltalon kulttuurikeskuksessa
• 6 16.5.2018 Patojen purkajat Juontaja-toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola ja arkeologi Mikael A. Manninen kantavat saman huolen virtavesien tilasta ja vaelluskalojen kohtalosta. Vaellusesteet, kuten padot, ovat merkittävä syy vaelluskalakantojen heikkoon tilaan, sillä ne katkaisevat kalojen kulkureitit. VIRTAVESIEN kunnostuksilla parannetaan kalakantojen tilaa. Vuodesta 2013 on Mätäjoen ympäristöä paranneltu talkoovoimin. Jokeen on rakennettu soraikkoja ja poikaskivikkoja. Virtavesien hoitoyhdistys on istuttanut mätiä ja poikasia alueelle jo vuosia. Yläjuoksulla ei kuitenkaan voi vielä nähdä merkkejä mereltä kudulle palaavista taimenista vaikka paikalliset kalat jo täällä kutevatkin. Alueen latvapurojen luvaton ojittaminen ja hulevesiviemäreihin lasketut päästöt aiheuttavat tuhoa, Mikael sanoo. Uhanalainen taimen käy talvella syömässä meressä, mutta nousee takaisin ylös kutemaan, kuvaa Peltsi kalan tavanomaista vaellusreittiä. Strömbergin putous ja Mätäjoen pato estävät kalan paluun yläjuoksulle. Maununnevalaisen Peltsin ja kannelmäkeläisen Mikaelin lapset ovat saman ikäisiä ja heidän tiensä ovat kohdanneet mm. lasten tanssitunneilla. Nyttemmin huoli virtavesistä yhdistää miehiä. Molemmat ovat tehneet talkootyötä Mätäjoen taimenkannan puolesta. Virtavesiasioista kiinnostuneet kyllä löytävät toisensa, sanoo Peltsi. Jasper Pääkkönen on ollut pioneerina näissä Itämeren kala-asioissa, mutta nyt myös muut ovat lähteneet mukaan, mikä on hieno asia. Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Kaarela on ainoa helsinkiläinen kaupunginosa, joka sijoittuu kahden vesistön varrelle: Mätäjoen ja Vantaanjoen, Manninen muistuttaa. Mikael ja Peltsi kantavat huolta myös Laajalahden verkottamisesta. Harva ehtii ajatella sitä, miten Lehtisaaren salmiin vedetyt verkot vaikuttavat Mätäjoen tapahtumiin. Kun jokeen palaamassa oleva taimen jää kiinni verkkoon, tietää se väistämätöntä kuolemaa, miehet kertovat. Padon purkaminen ja tekokoski Mikael, joka on Mätäjoen varren padon purkamisen idean isä, kertoo, että betoniesteen purulle ja kohdan uudelleenmaisemoinnille on saatu WWF:n Patokato-hankkeen budjetista rahoitus. Suunnitelmissa on, että vanha pato poistetaan ja tilalle tulee tekokoski, joka ajaa saman asian kuin nykyinen este, eli pitää joenpinnan korkeuden Kartanonhaan kohdalla nykyisellään. Tekokoski mahdollistaa sen, että kalat ja muut virtavesilajit pääsevät kulkemaan esteettä. Vanha pato myös vuotaa. Siitä johtuen veden pinta ei pysy halutulla korkeudella, joten rannat kuivuvat ja haisevat. Pienellä vaivalla mahdollistettaan kalojen kulku, sanoo Manninen, jonka sydäntä lähellä virtavesien kohtalo on ollut jo 90-luvulta lähtien. Padot heikentävät veden laatua ja eliöstön elinolosuhteita. Minulle on kunnia-asia, jos pato lähtee, sillä padot saavat minut surulliseksi, Peltsi toteaa. Vaelluskaloilla menee huonosti tällä hetkellä. Moni ei tajua kuinka huonossa tilassa kalakannat ovat Helsingin alueella. Humaanina ihmisenä sitä haluaa olla heikompien puolella. Peltsi ottaa kantaa Suomen patoihin myös uusimmassa Retki-lehden kolumnissaan. WWF järjestää 18.5. klo 9.30 patohankkeeseen liittyen tilaisuuden, johon kaikki asukkaat ovat tervetulleita kertomaan oman kantansa, sanoo Manninen, joka ylläpitää myös Kaarelanjoki-hanke sivustoa. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko PELTSI ON asunut koko ikänsä Kaarelassa. Minulle ei ole tullut tarvetta lähteä täältä. Nuorena se johtui varmaan saamattomuudesta, Peltsi naurahtaa. Nyt hän ei enää mistään hinnasta muuttaisi keskustaan. Keskuspuiston läheisyydessä on hienoa asua, sillä se mahdollistaa intohimoisen liikkujan elämäntavan. Työmatkat Yleisradiolle hän joko pyöräilee tai juoksee. Liikunnalle löytyy aina tilaa. Kun juontokeikoilla aika kävi liian pitkäksi, aloitin juoksemisen, sillä pyörää ei voi joka paikkaan kuljettaa mukanaan. Peltsi kertoo liikkuvansa 3-6 kertaa viikossa. Lepopäiviä tulee automaattisesti työmäärän ja perheen kiireiden vuoksi. Kuitenkin jonkinlaista liikuntaa tulee harrastettua päivittäin. Tällä hetkellä on meneillään Peltsin kova vuosi -ohjelmakokonaisuus. Kuusiosaisessa kokonaisuudessa on seurattu Peltsin rankkoja urheilusuorituksia luonnossa. Peltsi on melonut Helsingistä Hankoon, juossut 130 km pitkän Karhunpolun Pohjois-Karjalassa, hiihtänyt Ivalosta Nuorgamiin ja pyöräillyt Helsingistä metsäpolkuja pitkin Vierumäelle asti. Juhannuksen tienoilla on haasteena soutu ja uinti. Viimeiset kaksi vuotta Peltsi on treenannut valmentajan johdolla, joten on todennäköistä, että tulemme kuulemaan vielä tästä miehestä ja hänen projekteistaan. Kalastusharrastuksesta Luonnossa liikkuessa kalastus kulkee jollain tavalla aina mukana. Ensi kesän suunnitelmissa on lähteä kahdeksi viikoksi Lappiin kalastelemaan. Ensimmäisen viikon 6ja 8vuotiaat lapseni ovat mukana. Toisen viikon vietän siellä yksin. Meillä on sellainen ohjesääntö, että jätämme puolet niistä vaatteista pois, jotka äiti on laittanut mukaan, Peltsi sanoo hymyillen. Peltsi ei näe ristiriita luonnonsuojelun ja metsästys-/kalastusharrastuksen välillä. Hänen mielestään Suomessa metsästys on hyvin säännelty ja riistanhoito on hyvällä tasolla. Suosin kasvisruokaa, mutta kyllähän se on niin, että niin kauan kuin ihminen syö kalaa ja riistaa, niin luonnonantimista pitää saada nauttia. Itse kalastettu tai metsästetty tuote on eettisempi kuin kaupasta ostettu. Kaikissa vuodenajoissa hyvät puolensa Onneksi on neljä vuodenaikaa, joten ei tarvitse valita lajien välillä. Intohimoisena hiihtäjänä olen vilpittömän iloinen talvesta ja odotan myös syksyä, jolloin pääsen hauenkalastukseen. Kaarelan leikkipuistoista Peltsillä on vain hyvää sanottavaa. Lapsille on niin paljon valmiiksi rakennettua, jonne on helppo mennä, mutta... Leikkipuiston sijaan voi olla hyvinkin palkitsevaa mennä koko perheen voimin metsäretkelle, vaikka ihan keskuspuistoon ja ottaa eväät mukaan. MIKAEL pitää keväästä ja kesästä, koska silloin luonnossa on niin paljon kaikkea liikkeellä. Onhan talvikin hieno, mutta paljon yksipuolisempi. Neljännen polven helsinkiläinen arkeologi Mikael Manninen on asunut Kannelmäessä 12 vuotta. Hän on syntynyt Helsingissä. Tosin lapsuusja nuoruusvuodet vierähtivät Espoon puolella. Sittemmin hän asui PuuVallilassa, josta tie vei kaksilapsiselle perheelle suotuisat puitteet tarjoavaan Kannelmäkeen. Lasten kanssa täällä on parempi olla ja elää. Pidän tästä luonnosta, sanoo Manninen. Mikael on ollut viime vuodet aktiivisesti parantamassa Mätäjoen ympäristöä ja veden laatua. Hän vetää Kaarelanjoki-hanketta, joka on osa Virtavesien hoitoyhdistys ry:n suojeluja kunnostusprojektia. . Työ Mätäjoen hyväksi jatkuu. Vastaiskuista huolimatta en anna periksi, vaan uskon, että jonain päivänä näemme myös Mätäjoen yläjuoksun soraikoilla merestä kutemaan palanneita Mätäjoen omia taimenia, Manninen vakuuttaa. Virtavesien miehet MIKKO ’PELTSI’ PELTOLA MIKAEL A. MANNINEN S. 16.3.1974 • toimittaja, juontaja • luontoihminen, eränkävijä • kalastusopas ja kansallispuistokummi • intohimoinen liikkuja. Harrastaa kalastusta, maastopyöräilyä, hiihtoa, juoksua ym. • tehnyt ulkoiluun ja luontoon liittyviä ohjelmia, mm. Erätulilla ja Peltsin Lappi • julkaissut kolme kirjaa: Peltsin kala-apajat, Peltsin matkassa ja Peltsin Lapissa • asuu Maununnevalla vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa S. 19.9.1975 • arkeologi, FT • tutkija, Oslon yliopisto • luontoja kulttuuri-ihminen, virtavesija ympäristöaktiivi • Kaarelanjoki -hankkeen vetäjä Virtavesien hoitoyhdistyksessä • intohimoinen vesiluonnon puolestapuhuja • harrastaa valokuvausta, luonnossa liikkumista ja virtavesihistoriaa • asuu Kannelmäessä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Mikael pitää luonnon hiljaisesta tarkkailusta ja havainnoinnista. Peltsi kokee luonnon voimakkaimmillaan liikkuessaan. Mikael A. Manninen ja Mikko ’Peltsi’ Peltola vastustavat patoja, sillä ne estävät virtavesikaloja nousemasta. Väistyvä Mätäjoen pato saa hymyn miesten huulille.
• 7 16.5.2018 Joko tunnet uhanalaisen naapurisi? Oletko kuullut, että Vantaan Mätäojanlaaksossa on luonnonsuojelualue? Siellä viihtyviä halavasepikkäkuoriaisia ei tavata tiettävästi missään muualla maailmassa. Nyt kovakuoriainen on myös nykytaidefestivaalin tähti. KYMMENETTÄ KERTAA järjestettävän IHME-nykytaidefestivaalin päätähtenä on tänä vuonna alle sentin mittainen kovakuoriainen. Toukoja kesäkuun vaihteessa festivaalitapahtumia on kantakaupungin lisäksi myös läntisen Helsingin ja Vantaan kaupunkirajan alueella, harvinaisen halavasepikän kotiseudulla. Valokeilassa Vantaanjoen entisen uoman kuoriaisharvinaisuus Miten pikkuruinen kuoriainen sitten päätyi taidefestivaalin valokeilaan? Tänä vuonna IHME-festivaali rakentuu ruotsalaistaiteilija Henrik Håkanssonin THE BEETLE -taideprojektin ympärille. Se on kokoillan elokuva halavasepikästä, jonka taiteilija löysi elokuvaansa hyönteisprofessori Jyrki Muonan ansiosta. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendenttinä Muona vastasi museon kuoriaiskokoelmista. Vuonna 2004 hän oli mukana, kun uusi kuoriaislaji löytyi Vantaalla Mätäojana ja Helsingissä Mätäjokena tunnetun kaupunkipuron alueelta. Harvinaisia kuoriaisia on arviolta noin 10 000 yksilöä, mikä on hyönteislajista puhuttaessa hälyttävän vähän. Vantaanjoen entisessä uomassa tämä kovakuoriainen on selviytynyt siksi, että alueelle ohjataan kaupunkialueen sadevedet. Kosteikko tarjoaa kasvualustan monille pajulajeille, joista halava ja mustuvapaju ovat kuoriaisen koko elämänkaaren näyttämö: puusta voi tulla sepikän koti, jos siihen on esimerkiksi yhdenkin oksan katkettua päässyt asettumaan tietty lahottava sieni. Ihmisen raivausinto onkin johtanut kuoriaisen elinympäristön vaarantumiseen. ”Laajemmin tarkasteltuna hyönteislajien massakatoaminen on ongelma koko maapallon mittakaavassa. Hyönteisillä on tärkeä rooli monien lajien ravintoketjussa ja kasvien pölyttäjinä – eli myös ihmisen tulevaisuus on niistä kiinni”, toteaa IHME-festivaalin toiminnanjohtaja Paula Toppila . IHME Louhela Jamin vieraana: koko perheen ohjelmaa lähiluonnossa Festivaalille valmistuvaa THE BEETLE -elokuvaa kuvattiin Mätäojan luonnonsuojelualueella kesällä 2017. ”Halavasepikän aktiivinen aika on periaatteessa kesäkuun alkupuolella. Viime kesän viileydessä kuoriaiset tosin pysyttelivät koloissaan. Tänä kesänä halusimme kutsua myös ihmislajin edustajat kesäiseen parveiluun uhanalaisen kuoriaisen asuinseudulle”, Toppila kertoo. IHME esittää THE BEETLE -elokuvan perjantaina 1.6. Myyrmäkitalon Kino Myyrissä. Samana viikonloppuna IHME on myös Louhela Jamin vieraana Jokiuomanpuistossa Vantaalla. Sunnuntaina järjestettävässä tapahtumassa elokuvan voi nähdä IHMEen teltalla ulkoilmaesityksenä. Samalla voi tavata halavasepikkäekspertti Jyrki Muonan, tehdä oman hyönteisnaamion taidetyöpajassa ja tietysti nauttia Louhela Jamin muusta musiikkija ohjelmatarjonnasta. Lavalle nousee myös lasten bändi Zepikät. Vielä seuraavan viikon ajan IHME-oppaat kiertävät luonnonsuojelualueella kertomassa halavasepikästä, alueen luonnosta ja THE BEETLE -taideprojektista. ”Halavasepikänkierroksella voi nähdä myös Håkanssonin elokuvasta tutut, mainostauluille suurennetut lähikuvat halavasepikästä”, IHMEen tuottaja Päivi Matala vinkkaa. IHME Mätisfestareilla: kaarnalaivue Mätäjokeen Toukokuun viimeisenä sunnuntaina IHME vierailee myös Kaarelan alueen asukastoimijoiden jo 22. kertaa järjestämillä Mätisfestareilla Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä Kartanonhaan puistoalueella. Kannelmäen nuorisotalolla taiteilija Antti Laitisen IHME-pajoissa valmistuneet sadat kaarnaveneet, Mätäojan armada, lasketaan tapahtumassa Mätäjokeen. Laitinen tunnetaan kuvataitelijana kansainvälisesti muun muassa Venetsian biennaaliin pilkkomastaan ja uudelleen kokoamastaan koivumetsästä. Hän on muissa projekteissaan myös rakentanut itselleen oman saaren, jäävuoren ja tekijänsä painon kantavan kaarnaveneen, jolla hän purjehti Suomesta Viron rannikolle. IHME-pajaprojekti on ensimmäinen Laitisen teos, jonka hän toteuttaa yhdessä yhteisön kanssa. Työpajojen tuottaja Julia Jämiä toivottaa kaikki kannelmäkeläiset tervetulleiksi veistelemään veneitä: ”Kaikille avoimeen työpajaan voi osallistua vielä torstaina 17.5. klo 18–20 Kannelmäen nutalla ja tietenkin myös Mätisfestareilla.” IHME-paja on IHME-nykytaidefestivaalin ja Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden vuonna 2012 alkaneen yhteistyön tulos. Pajan tavoitteena on tarjota helsinkiläisille nuorille matalalla kynnyksellä kokemuksia nykytaiteesta, sekä tuoda sen kautta nuorten ääniä kuuluviin. IHME-nykytaidefestivaalin päätähtenä Mätäojan uhanalainen asukki IHME-festivaalin tapahtumia: IHME Mätisfestareilla su 27.5. klo 11–18 (Kartanonhaan puistoalue, Kartanonkaari, Helsinki), vapaa pääsy: Taiteilija Antti Laitisen Mätäjoen armada -kaarnalaivapaja ja laivaston vesillelasku (Mätäjoen laiturin kohdalta, klo 14.45) THE BEETLE -elokuva pe 1.6. klo 19 Kino Myyrissä (Myyrmäkitalo, Kinorinne 6, Vantaa), vapaa pääsy IHME Louhela Jamin vieraana su 3.6. klo 12–20 (Jokiuoman puisto, Ruskokuja 2, Vantaa), vapaa pääsy: IHME-teltassa THE BEETLE -elokuvanäytöksiä, hyönteisnaamiotyöpaja klo 12-16, luontokierroksia tasatunnein mm. professori Jyrki Muonalta klo 13 ja klo 15 IHME-oppaat Mätäojan luonnonsuojelualueella pe–la 1.–2.6. ja ma–pe 4.–8.6. klo 17–20 ja la– su 9.–10.6. klo 15–18 Ilmainen, opastettu kierros Myyrmäen asemalta la 9.6. klo 15 ja hyönteisprofessori Jyrki Muonan ilmainen luontokierros su 10.6. klo 15 Hyönteisnäkökulmaa pe–la 25.–26.5. myös Korjaamolta Helsingin Töölöstä (Töölönkatu 51, Helsinki): taiteen ja tieteen asiantuntijoiden keskusteluja ja puheenvuoroja, elokuvanäytöksiä, festivaaliklubeja sekä koko perheen taidetyöpajoja IHME-festivaalin koko ohjelma: ihmefestival.fi Mikä ihmeen IHME? VUOSITTAINEN IHME-festivaali tuo kansainvälisen nykytaiteen julkiseen tilaan. IHME-taiteilijan tilausteos yllättää arkisilla reiteillä, sielläkin missä taidetta ei ole totuttu näkemään. IHME-teosta jatkaa maksuton tapahtuma, joka tarjoaa näkökulmia teoksen käsittelemiin teemoihin. Yleisötyön kokonaisuus IHME-koulu toteutuu kouluissa, nuorisotaloilla ja siellä, missä IHME-teoskin. Kannelmäen voimistelijoiden kesäkausi uudistui! Puistojumppien lisäksi sisätunteja aikuisille ja kursseja lapsille! Lisätietoja: www.kannelmaenvoimistelijat.fi info@kannelmaenvoimistelijat.fi Puh: 050 505 1578 Kaarelantie 12 A, 00430 Helsinki kesä malminkartanonaukion Keskiviikko 6.6.2018 12.00–14.00 a ukiojumppaa 12.30 Trampoliinijumppa 13.30 Kahvakuulatreeni Ole.Fit –Malminkartano tarjoaa jumpat (n.30min) trampalle mielellään sisätossut jalkaan) 12.00–14.00 Maistiaisia Sitratorin Hope Spring Eternal-kylpylästä / Brick Box –taiteilija kollektiivi (Iso-Britannia) Keskiviikko 13.6.2018 12.00–14.00 Soppaa ja seurustelua Kannelmäen Seurakunta Keskiviikko 20.6.2018 12.00–14.00 Kahvi ja pulla tarjoilu Kannelmäen Seurakunta 12.00–14.00 Mölkkyturnaus kielikahvila Kuntoutussäätiö Keskiviikko 27.6.2018 12.00–14.00 Savityöpaja, taiteilija Enni Kömmistön johtamana 12.00–13.30 Lähirohtolan kasvinkeruukierros alueen luonnossa taiteilija Mari Keski-Korsun johtamana. Kokoontuminen klo 12.00 Malminkartanonaukiolla. Yhteistyössä: Malminkartanon asukasyhdistys, Ole.Fit –Malminkartano, Kannelmäen seurakunta, Kuntoutussäätiö, Baltic Circle, Helsingin kaupunki, Helsingin Taiteilijaseuran Taidekehä-hanke ja Sosiaalija terveysvirasto. lisätietoja: facebook.com/taidekeha Facebook tapahtuma: malminkartanonaukion kesä k aikki tapahtumat ovat ilmaisia ! Hylochares cruentatus halavasepikkäkuoriainen. Pysäytyskuva Henrik-Håkansson elokuvasta THE BEETLE. Reaktorin IHME-pajassa Messukeskuksessa rakennettiin talviloman aikana kaarnalaivoja.
• 8 16.5.2018 Trenditietoista palvelua MONET KAAREN SOKOKSESSA käyneet ovat jo tutustuneetkin sen uusimpaan palveluntarjoajaan, parturi-kampaamo Salon Klipsiin. Salon Klipsi sijaitsee Sokoksen ensimmäisen kerroksen perällä rauhallisessa ympäristössä. Liike avattiin tammikuussa ja se on ketjun 18. toimipiste. Yrityksen taustalla on lohjalainen Maarit Salo ja hänen tyttärensä Hanna-Riikka Salo . Salon Klipsi kuuluu S-ryhmän partnereihin, joten toimipisteet maksavat asiakkailleen myös S-Bonusta. Yrityksen palveluksessa toimii noin 80 parturi-kampaajaa. Kannelmäen toimipistettä hoitaa parturi-kampaaja Reetta Ylisaari työparinaan hiusmuotoilija Lauri Härmä . Kummatkin ovat muuttaneet Oulusta, mutta asuneet jo tovin pääkaupunkiseudulla. Reetta on ehtinyt työskennellä aiemmin Salon Klipsin Lohjan toimipisteessä. Salon Klipsin voima on taitavat kampaajat, Reetta kertoo. Kaikki työntekijät osallistuvat ympäri vuoden koulutuksiin, joissa käydään läpi uusia trendejä. Tv:stä tuttu Salon Klipsi on monelle myös tv:stä tuttu. Yritys on hoitanut vuosien varrella useiden tv-projektien ja ohjelmien hiusmuotoiluja. Salon Klipsi on ollut vuosia myös Miss Suomi -kilpailuja kiertuekumppani. Tarjoamme erilaisia leikkauspaketteja ja räätälöityjä värjäyksiä. Kaaren toimipiste ei tarjoa kauneushoitolapalveluja, mutta ne ovat saatavilla Sokokselta. Teemme kuitenkin juhlakampausten yhteydessä myös meikkauksia, viisi vuotta alalla ollut Reetta sanoo. Lauri kehuu Salon Klipsin palveluiden laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Olemme Riikan kanssa tällaisia supliikkeja pohjoisen kavereita, Lauri nauraa. Lauri kertoo tulleensa alalle värien ja muotoilun kautta. Kaipa se alkoi ensin omien hiusten muotoilusta, sillä olen ollut taiteellinen lapsesta pitäen. Aallonharjalla Reetta kertoo Salon Klipsin pyrkivän olemaan trendejä edellä, kulkemaan aallonharjalla. Mikä on sitten in? Nyt ollaan menossa kylmästä lämpimään. Kesäksi otetaan hiekkaisia, vaaleita ja kupariin taittuvia sävyjä. Haetaan valoa olemukseen, Lauri summaa. Myös kirkkaat ja pastellisävyiset unicorn-värit ovat yhä suosittuja, Reetta lisää. Kumpikin kehuu Sokoksen atmosfääriä. Täällä on ihan älyttömän hyvä palvelu, mikä tekee niin asiakkaan kuin työntekijän päivästä miellyttävän. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kauppakeskus Kaaren Salon Klipsi on avoinna ma-ke klo 10-18, to-pe 10-20 ja la 9-17. P. 040 755 2580 www.salonklipsi.fi Salon Klipsin tilat ovat jännät ja kahdessa kerroksessa. Lauri ja Reetta ovat supliikkeja pohjoisen kavereita, mikä saa asiakkaat viihtymään. Kantsun Olkkari kutsuu viihtymään Olkkariin on saatu lahjoitusten myötä laadukasta mummolan tuntua. Niin radio kuin lamppu ovat 50-luvulta ja toimivat yhä. Kolminkertainen Suomen mestari, 12 vuotias suomenhevostamma Uuras näyttää mallia. Projektin tuottaja Terhi Pursiainen esittelee Malminkartanon ala-asteen oppilaiden istuttamia taimenalkuja. Entisestä talonmiehen asunnon tiloista on tehty koulun viljelyhuone ja sen eteen kasvihuone. Malminkartanon koulujen pihalle oppilaspuutarha KANTSUN OLOHUONE muutti maaliskuussa uusiin tiloihin osoitteeseen Vanhaistentie 3. Entisen pesulan tilat on saatu hienosti remontoitua. Tämän eteen on tehty paljon töitä vapaaehtoisvoimin, kertoo Briitta Koskilehto, Kannelmäki-liikkeen aktiivi. Kaikki seinät pestiin ja maalattiin. Lattiat jynssättiin. Muutossa oli iso työ. Olohuone on kaikkien kannelmäkeläisten yhteinen asukas-, tapahtumaja kokoontumistila. Olohuonetta ylläpitää Kannelmäki-liikkeen vapaaehtoiset ja siellä voi järjestää veloituksetta erilaisia avoimia ja yleishyödyllisiä tapahtumia. Yksityistilaisuuksista peritään 20 euron käyttömaksu. Briitta haluaa kiittää kaikkia apua ja lahjoituksia antaneita. Ilmapiiri on saatu nyt hyvin kodikkaaksi. Monien mielestä täällä tuntuu samalta kuin lapsuuden mummolassa, Briitta nauraa. Olkkarissa on kahvinkeittomahdollisuudet, jääkaappipakastin, mikro sekä pikku-uuni pienten lämpimäisten paistamista varten. Tiloihin mahtuu hyvin 10 henkeä ja niihin pääsee myös rollaattorilla ja pyörätuolilla sisään Olohuoneen tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta googlettamalla: kantsunolohuone@gmail.com Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Tiedustelut ja avaimet: Briitta Koskilehto, 040 504 8984, briitta.koskilehto@koskilehto.fi ja Elisa Niemi, 050 532 3781. MALMINKARTANON ala-aste ja Apollon Yhteiskoulu ovat mukana Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun ja Zodiak Uuden tanssin keskuksen käynnistämässä kolmivuotisessa Urbaaniluonto Plugin -hankkeessa. Toimintaympäristönä toimivat kaksi alueelle perustettua hyötykasviviljelmää, joissa oppilaat tutkivat puutarhan ilmiöitä ja ilmaisevat niitä tanssija kuvataiteen keinoin. Malminkartanon koulurakennusten välissä sijaitsevaan paritaloon on rakennettu viljelyhuone sekä sen eteen kasvihuone. Koulujen oppilaat ovat osallistuneet kevään aikana niin omenapuiden leikkuuseen kuin kasvihuoneen rakentamiseen ja taimien istutukseen. Projektissa on mukana myös puutarhuri, kuvanveistäjä, tanssitaiteilija, ympäristötaiteilija ja media-alan asiantuntija. Hevoset kyntöpuuhissa Maanantaina 7.5. työt aloitettiin Uuras-hevosen ja hänen oppipoikansa Tuohivirsun kyntöpuuhilla. Ala-asteen ja yhteiskoulun yhteiselle pihalle kynnettiin pelto, jonne kasvihuoneessa kasvatetut taimet istutetaan oppilasvoimin lähiaikoina. Kasvivalikoimasta löytyy mm. yrttejä, chilejä, tomaatteja, paprikaa, kurkkuja, kaaleja ja maustekasveja. Niin oppilaat kuin asukkaatkin voivat seurata viljelyksien nousemista ja kasvua kesän aikana. Koulupuutarhan tarkoituksena on toteuttaa monialaisia ja ilmiöpohjaisia oppimiskokonaisuuksia. Koulupuutarhoissa tehdään oppilaiden kanssa viljelyja puutarhanhoitotöitä sekä tutustutaan kaupunkiluontoon, vuodenkiertoon ja kasvuprosessiin eri oppiaineiden puitteissa. Syksyyn 2019 asti jatkuvassa projektissa on mukana myös Kannelmäen peruskoulu. Kannelmäen puutarha sijaitsee kauppakeskus Kaaren pohjoispuolella sijaitsevalla Antinniityllä. Pitkäaikaisena tavoitteena on käynnistää Kaarelan alueelle pysyvää taiteen perusopetusta. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko
• 9 16.5.2018 www.uuttahelsinkia.fi Kuninkaantammi on saanut ylvään nimensä tammesta, jonka tarinan mukaan istutti kuningas Kustaa III 1700-luvun lopulla. Tervetuloa nimipäiville eli Kustaanpäivän kahveille keskiviikkona 6. kesäkuuta kello 17–19 Morningdeliin (Kuninkaantammenkierto 3), tapaamaan Kuninkaantammen suunnittelijoita ja rakentajia sekä tutustumaan asuntotarjontaan. Helene Schjerfbeckin puistossa istutamme yhdessä puita ja kesäkukkia. Tilaisuuden järjestää Helsingin kaupunki. Rauhan ja rahan geopolitiikka KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Aamuehtoollinen ke 16.5. klo 9.15 kirkossa ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen (1,50 €) seurakuntasalissa. • Iltaehtoollinen ke 23.5. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Lauletaan yhdessä to 17.5. klo 10. Avoin yhteislaulutilaisuus seurakuntasalissa. Laulu onnesta Musiikkia ja runoja kesäillassa su 10.6. klo 18. Záborszky Sisters; Anna, sello, Mária, sopraano, Katariina, viulu ja Tatu Eskelinen, piano. Ohjelmassa Chopin, Bach, Bartók, Sibelius, Merikanto... Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. MÄTISMESSU Suvivirren sunnuntaina 27.5. klo 11. Mätisfestareiden juhlakentällä, Kartanonhaassa Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella. Tervetuloa mukaan kahdeksatta kertaa vietettävään Mätismessuun. Mukana ovat Konsta Korhonen, Nina Rajamäki, Sakari Enrold, Tiia Saari ja monet muut. Kolehti kerätään nepalilaisten lasten ja nuorten koulutuksen hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Annetaan Suvivirren soida! (huom. kirkossa ei ole messua 27.5.) TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ , Beckerintie 9 (käynti Luutnantinpolun puolelta). Jennyn Olohuone avoin kohtaamispaikka kaikille maanantaisin ja torstaisin klo 12–15. Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 €. SEURAKUNTAVAALIT 2018 – Ehdokasasettelu käynnissä 17.9. asti. Marraskuussa valitaan seurakuntaan uudet luottamushenkilöt. Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja useita aloja edustavia luottamushenkilöitä, jotka antavat kokemuksensa ja näkemyksensä seurakunnan käyttöön. Asettuisitko sinä ehdolle? Lisätietoa vaaleista ja ehdokkaaksi asettumisesta saat osoitteista seurakuntavaalit.fi ja helsinginseurakunnat.fi/ vaalit Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta P itkän poliittisen uran kansanedustajana ja EU-edustajana tehnyt entinen radion talouspoliittinen toimittaja Esko Seppänen on julkaissut jo 35 kirjaa. Hänen uusin kirjansa Rauhan ja rahan geopolitiikka. Onko maallamme valttia vaurastua? Into 2018, on päivitys Seppäsen pitkään harrastukseen maamme raharikkaiden sukulistan täydentämisessä. Yrjö Enteen aikoinaan lanseeraaman 20 perheen listan teki kuuluisaksi Kristiina Halkosen 1960-luvulla laulama ”Laulu 20 perheestä” Iltalehden erikoisnumerossa Mahtisuvut toimittaja Jyrki Vesikansa toteaa, että alkuperäisistä 20 perheestä on nykyisten mahtisukujen joukossa enää 5, mutta entisellään on enää enintään Ehrnroothien asema. Seppänen esittelee konsulttitoimisto Knight Frankin laskelmat Suomen rikkaimmista, joita on monimiljonäärejä 1 080 (omaisuus yli 10 miljoonaa), supermiljonäärejä 460 (omaisuus yli 30 miljoonaa), satamiljonäärejä 64 (omaisuus yli 100 miljoonaa) ja viisi miljardööriä. Forbesin listalle maailman 2000 rikkaimman joukkoon oli päässyt 7 suomalaista miljardööriä kärjessä Koneen suuromistaja Antti Herlin 3,5 miljardiksi dollariksi arvioidulla varallisuudellaan Forbesin listan sijalla 544. Antin ohella listalla oli Herlinien sisaruksista myös Ilkka 1,4 miljardia ja sija 1 468, Niklas samat luvut ja Ilona Herlin 1,2 miljardia, sija 1 678. Muut kolme Forbesin listan suomalaismiljardööriä ovat Planmecan suuromistaja Heikki Kyöstilä 2,1 mrd ja sija 973, Wihuri-yhtiöiden pääomistaja Antti Aarnio-Wihuri 1,9 mrd ja sija 1 098 ja St1 bensiinikauppias Mika Anttonen 1,9 mrd ja sija 1 098. Markkinavoimien vallankaappaus Seppänen selvittää markkinavoimien luonnetta ylikansallisena virtuaalikansana, jolla ei ole yhteistä johtoa, ei pysyvää kotitai sijaintipaikkaa, ei omaa organisaatiota, ei jäsentai kansalaisrekisteriä eikä omaa passia, henkilöllisyystodistusta tai ajokorttia. Markkinavoimilla on oma ylikansallinen markkinaparlamentinsa, joka ei kuitenkaan ole oikeasti lainsäädäntöelin. Siinä ei ole vaaleilla valittuja jäseniä, vaan se koostuu suuren rahan markkinamiehistä ja –naisista. ”Jokainen tietää, että setelit ovat paperinpalasia, joilla ei ole mitään omaa arvoa. Paperiraha on sen liikkeellelaskijan vakuudetonta velkaa paperilappusten haltijalle”. ”Bittirahoitus on sama asia kuin vanhan ajan setelirahoitus. Bitit ovat pelkkiä sähköisiä merkkejä keskuspankkien ja muiden pankkien tietokoneiden kovalevyillä. Suurin osa maailman rahoista on bittirahaa, jonka arvo perustuu samalla tavalla ei-mihinkään kuin paperirahankin arvo. Rahan vakaus on pelkästään uskon ja toivon asia”. ”Kryptovaluutat ovat katteetonta rahaa, luotu tyhjästä”. Bitcoin on digitaalinen kryptovaluutta. Se on nörttien ja hakkereiden mobiilipeli, joka huonoimmillaan on kiusallinen rahamarkkinavirus kryptovaluuttana noin kahdentuhannen muun yksityisen rahantuotantosysteemin suuressa joukossa. ”On täysin käsittämätöntä, miten sellainen rahahuijaus ja huijausraha kuin bitcoin on levinnyt lintuinfluensan nopeudella maapallon jokaiseen kolkkaan”. Seppänen muistuttaa Kekkosen pamfletin Onko maallamme malttia vaurastua merkityksestä. Siinä 52 vuotias pääministeri hahmotteli ajatuksensa maamme talouden nostamisesta hyödyntämällä silloin jo tiedettyjen maaperässämme piileviä malmivaroja ja Pohjois-Suomen teollistamista ja kehittämistä valtiovallan toimin. Kekkonen muistutti myös, että Suomi oli ikiaikoja hyötynyt Venäjän läheisyydestä ja sen tarjoamasta kannattavasta kaupankäynnistä. Kekkosen malttia vaatimus oli tähdätty palkansaajille, joilta odotettiin palkkamalttia ja säästäväisyyttä, jotta saataisiin kokoon teollistamiseen tarvittavat pääomat. Rahapääoma koottiin turvautumalla Suomen Pankin setelinanto-oikeuteen, eli tietoisesti inflaation avulla. Valtiovallan tuella luotiin elinkelpoisia, hyvin hoidettuja valtion omistamia teollisuusyhtiöitä. Ne maksoivat osinkoja valtiolle ja käyttivät pääosan voitoistaan tulorahoitukseen omiin investointeihinsa. Siten ne lisäsivät yhteistä kansallisvarallisuuttamme. Kekkonen oli valtionyhtiöiden perustamisen kannalla. Kekkosen mielestä kyse ei ollut sosialisoimisesta, vaan valtion omistaman tuotannollisen toiminnan laajentamisesta sellaisille tuotannon aloille, joilla yksityinen yritteliäisyys ei kykene tyydyttämään maan talouselämän kannalta välttämättömiä tarpeita. Suomen maapohjan sisus, joka pullistelee uusiutumattomia mineraaleja, on vapaasti kenen tahansa vallattavissa. Ulkomaiset yritykset ovatkin käyttäneet tämän mahdollisuuden täysimääräisesti hyväkseen. Suomalainen kaivostoiminta on lähes täydellisesti ulkomaisessa omistuksessa. Ihmetyttääkin, mikä tekee ulkomaiselle omistajille kannattavaksi Suomessa sellaisen taloudellisen toiminnan, mutta ei kannata kotimaisille sijoittajille? ”Kekkonen ei ehtinyt nähdä sitä surullista kehitystä, joka alkoi 1980-luvun lopussa Holkerin hallituksen aikaan, jatkui 1990-luvun alussa Ahon hallituksen aikana ja täydellistyi lähes koko valtion yritystoiminnan yksityistämiseksi Lipposen kahdessa hallituksessa”. Nyt tätä yksityistämisbuumia johtaa kokoomuslaista politiikkaa toteuttava Sipilän hallitus sosiaalija terveyspalvelujen (sote) alalla. Palvelujen alalla kolme ruotsalais-ulkomaalaisomisteista suurta yhtiötä (Terveystalo, Mehiläinen ja Attendo) ja suomalainen Pihlajalinna hallitsevat yksityisten terveyspalvelujen markkinoita ja tulevaisuudessa myös hoivan markkinoita. Loppuyhteenvetona Seppänen esittää kymmenen pahinta demokratian loukkausta. 1. Yksi ihminen teki vuonna 1918 Suomesta Saksan protektoraatin Saksalaisten vihjeestä Suomen lähettiläänä Berliinissä ollut Edvard Hjelt pyysi Saksaa lähettämään joukkoja ja sotamateriaalia (valkoiselle) Suomelle. Hjelt teki ilman valtuuksia valtiosopimuksia koko Suomen nimissä, hyväksyi Saksan ehdotuksesta Saksan ja Suomen välisen rauhansopimuksen, vaikka maat eivät olleet sodassa keskenään, hyväksyi kauppaja merenkulkusopimuksen, jolla Suomi antoi luonnonvaransa Saksan ensisijaiseen käyttöön ja Saksa sai monopolin Suomen ulkomaankauppaan. 2. Kenraalit veivät Suomen II maailmansotaan Suomen osuuden Saksan Barbarossa suunnitelman valmistelivat suomalaiset kenraalit salassa. Hävityn sodan jälkeen sotaan syylliset piti kuitenkin nimetä ja sellaisiksi nimettiin sodanaikainen poliittinen valtiojohto, joka sai vankilatuomiot. Kenraaleita ei tuomittu. 3. Pääomamarkkinoiden liberalisointi Suomessa pääomamarkkinoiden vapauttaminen Suomen Pankin harjoittamasta ulkomaisen velan maahantuonnin luvanvaraisesta sääntelystä toteutettiin kolmessa erässä vuosina 1980, 1987, ja 1988. Päätöksen teki pankin johtokunta kesälomien aikana ilman julkisuutta. Ulkomaisen rahan vapaa maahantuonti velaksi sotki Suomen lainarahan markkinat perusteellisesti. 4. Kolmen kopla jakoi pankkituen ilman asianmukaista valvontaa Yksityispankkien pelastusoperaatio maksoi valtiolle 7 miljardia euroa. Rahanjaon suoritti käytännössä ns. ”kolmen kopla” Jorma Aranko (pankkitarkastusvirasto), Pekka Laajanen (valtiovarainministeriö) ja Esko Ollila (Suomen Pankki) diktaattorin valtuuksin, sen toimintaa ei voitu valvoa, kun päätösten perusteet ja asiakirjat olivat salaisia myös rahanjaon ainoan valvojan eli hallintoneuvoston jäsenille. 5. Naton ”rauhankumppanuusohjelmaan” mukaan ohi eduskunnan Reaalisosialismin ja Varsovan liiton romahduksen jälkeen Natolle piti keksiä nopeasti uusi tarkoitus ja olemassa olon oikeutus. Tavoitteeksi otettiin Naton laajentuminen ja uusien jäsenien ottaminen reaalisosialismista vapautuneista maista. Luotiin rauhankumppanuusohjelma (PfP), johon kutsuttiin mukaan ETYJ:in puolueettomat maat Suomi, Ruotsi, Itävalta, ja Irlanti. Presidentti Martti Ahtisaari hyväksyi rauhankumppanuusohjelman jäsenyyden ohi Suomen eduskunnan päätöksenteon. 6. Puolueettomuuspolitiikasta luopuminen YYA-sopimuksen johdantoon kirjoitettiin Suomen toivomuksesta puolueettomuuspolitiikamme sisältö: ”Ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella…” Vaikka Neuvostoliiton kanssa tehtyihin asiakirjoihin ei saatu mainintaa puolueettomuudesta, niin maatamme ruvettiin yleisesti pitämään puolueettomana. Sitten EY jäsenyysneuvotteluissa vaati Suomea luopumaan tästä parhaasta turvallisuusbrändistään. Ensin puolueettomuussana ei ollut kelvannut Neuvostoliitolle ja sitten se ei kelvannut EU:lle! 7. EU:n kaikki lait ovat ensisijaisia ja ylempiä kuin kansalliset lait Tämä asiantila perustuu yksinomaan EU-tuomioistuimen tulkintaan. Siitä ei ole koskaan päätetty missään EU:n lainsäädäntöprosessissa eikä sitä ole koskaan kysytty jäsenmailta. 8. Jotain jäi puuttumaan: kansanäänestys ja laki Emuun menosta Lipposen I hallitus hoiteli Suomen liittämisen EU:n rahaunioniin (EMU) hyväksyttämällä eduskunnassa hallituksen asiaa koskevan tiedonannon yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jolloin ei tarvittu muutoin asian edellyttämää lakivalmistelua. 9. EU: perustuslaki vuotaa laittomia päätöksiä Virallisesti EU:lla ei ole perustuslakia, koska siitä ei päästy yksimielisyyteen johtuen EU: sisäisestä valtataistelusta, jossa osapuolina ovat demokraatit vastaan federalistit, valtioliittolaiset vastaan liittovaltiolaiset ja kansanvalta vastaan rahavalta. 9. Isäntämaasopimus Nato laajenee uusien jäsenmaidensa myötä ja myös Suomen kohdalla entistä lähemmäksi Venäjän rajoja. Niin sanottu isäntämaasopimus eli tarkemmin yhteisymmärryspöytäkirja liittyy tähän. Siinä määritellään, millä tavalla Suomi valmistautuu kohtelemaan Naton ja sen jäsenmaiden sotilaita näiden tullessa harjoittelemaan sotaa Suomen maalla, merellä ja ilmassa tai niiden käyttäessä Suomea läpikulkumaana tai hyökkäysalustana Venäjän suuntaan. Tällainen pöytäkirja, todellisuudessa sopimus, olisi pitänyt käsitellä eduskunnassa kaikkine siitä aiheutuvine lainmuutoksineen. Sipilän hallitus ei antanut sitä kuitenkaan edes tiedoksi koko eduskunnalle. Herääkin kysymys onko Suomi enää kansanvaltainen valtio? Oiva Björkbacka
• 10 16.5.2018 OLEN EDELLÄKÄVIJÄ . Olen jo vuosikausia latonut kaupassa ruokaostokseni kassiin. Vaatekaupassa en huoli muovipussia – en ilmaista enkä maksullista. Taion laukustani apukassin, joka mahtuu pieneen tilaan ja johon mahtuu isommatkin ostokset. Vuosikymmeniä sitten hymyilin hyväntahtoisesti kun äitini kaivoi käsilaukustaan varakassin ja laittoi ostoksensa sinne. Nyt minä teen samaa ja kohta on kaikkien tehtävä niin. Vaikka me mummut emme ole tienneet taistelusta muoviroskaa vastaan mitään, olemme tietämättämme toimineet niin kuin kaikkien on kohta toimittava. Ostoskassien mukana pitämisen opin Kiinassa yli kymmenen vuotta sitten. Siellä ei käytetty muovipusseja lainkaan, vaan ruokakaupasta ostettiin kestävät kassit, jotka piti aina muistaa ottaa mukaan kun lähti ruokaostoksille. Enkä ole liioin uusavuton. Tein testin, joka lupasi kertoa olenko uusavuton. Harmitti kun en voinut kertoa, että osaan korjata puhjenneen pyöränkumin. Liioin en rohjennut väittää, että osaisin propata taulukoukun seinään. Onneksi melkein oikea vastaus oli, että googlaan tai pyydän apua. Eipä kysytty osaanko kasvattaa tomaatteja tai perunoita. Lapsuudessani tehtiin selkeä ero miesten ja naisten, tyttöjen ja poikien töille. Ei minun tarvinnut pilkkoa puita, ei paikata pyöränrenkaita, ei rakentaa korkeushyppytelineitä, ei vaihtaa sähkölamppuja. Sen sijaan hyvin pienenä jo osasin lakaista ja pestä lattioita, tiskata, pestä pikkupyykkiä, silittää, ommella napit, parsia, kutoa ja virkata. Ompelukoneella ompelu alkoi sujua jo aika pienenä. Marjojen poimiminen ja kasvimaan kitkeminen olivat itsestään selviä asioita. Leipomaan ja ruokaa laittamaan opin nopeasti kotitaloustunneilla – sitä oppivat tänä päivänäkin koululaiset. Käytännön taidot oppii matkimalla. Usein me vanhemmat ihmiset ihastelemme miten hyvin pienetkin lapset osaavat kätevästi käyttää kaikkia teknisiä laitteita. Puhelimista ja Ipadeista ja tableteista on tullut oivallisia ”lastenvahteja”. Mutta liika on liikaa silläkin saralla. En liioin ihan myötämielellä suhtaudu lastenvaunuja työntäviin äiteihin, jotka puhuvat puhelimelle eivätkä lapselleen. Kumpikahan mahtaa olla uusavuttomuuden oikea määritelmä: sekö ettei osaa entisajan käsityötaitoja vai ettei osaa kännykän ja tietokoneen käyttöä kunnolla. Me, joilla on taitavia lastenlapsia, olemme edelläkävijä-ikäihmisiä. Nuorilla on oltava ”lehmän hermot”, jotta he jaksavat toistaa samoja asioita moneen kertaan. Vanhakin oppii, mutta hitaammin kuin joskus kauan sitten. Pakostakin paikallisjunassa tai bussissa tuntee kuuluvansa joukkoon, kun räplää puhelintaan tai lukee kirjaa lukulaitteestaan. Eikä lenkillekään tohdi mennä kuin napit korvissa. Kotona luen oikeita kirjoja ja lehtiä, kuuntelen radiota. Tv-ohjelmia en enää vanhanaikaisesti katsoa suorina, vaan taltioina silloin kun itse haluan. Ei kaikessa tarvitse olla vanhanaikainen. Leena-Maija Tuominen Ei uusavuton, vaan edelläkävijä • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Bök i Kårböle ÅRSTIDERNAS SKIFTNING träder bäst fram på landsbygden. Kårböle var i tiden också rena rama landsbygden och före det vildmark precis såsom Arvid Mörne beskriver i sin dikt Kårböle. Att jag själv som småbrukardotter har fått uppleva Kårböle som en by på landet och nu som en by i ständig förändring med än den ena åkerplätten och skogsdungen efter den andra skövlad och ombyggd till oigenkännerlighet har ibland prövat humöret. De sådda åkrarna, som på våren började skimra i skir grönska, sädesaxen som vajade för vinden på sommaren och småningom gulnade mot skördetiderna är på de flesta ställen i Kårböle ett minne blott. Åkrarna skulle ge mat för både människor och djur. Ett heligt skimmer låg över åkrarna. Minns speciellt väl en åkerteg som pappa röjde från stubbar och stenar och den glädje och beundran hans fina långa råg på den tegen väckte.Samma åker invid Tavastehusleden växer nu stora granar, som inget vet om en eventuell kommande ny väg. Bearbetningen av åkrarna hade föregått sådden och en blandning av tacksamhet och oro kunde anas när vårsådden var avklarad. Skulle allt gro och hurudant skulle vädret bli ? Erkänner min oro nu också över hur världens folk skall mättas i framtiden. Ibland ville grannens flicka gina över åkern till oss. Trots hennes små fötter , fick hon en grundlig uppläxning av min pappa. Man trampar inte ner havrebrodden. Så får man bara inte göra. Livet på ett småbruk, som skulle ge familjen levebrödet, krävde hårt arbete och förberedelse. Min mamma, som enbart hade fyra år av skola i Kårböle folkskola från 1910-talet i bagaget, hade gärna studerat till trädgårdsmästare. Den drömmen kunde hon inte förverkliga. Ändå kunde hon mycket om odling. Tidningen Trädgårdsnytt läste hon med stort intresse. I början av året studerade hon Siemen Oy:s frökatalog. Fröna inhandlades i fröaffären i Helsingfors och var packade i bruna papperspåsar . Hon sådde bl.a. aster-och kålfröna i lådor som skymde utsikten i köket. Bord var staplade på varandra och alla bord var täckta med plantlådor. Ännu fler blev de när de små plantorna varsamt skulle omskolas för att få större växtutrymme. De flesta grönsakerna sådde hon på friland. Åtminstone morötter,ärter , rödbetor, dill, persilja, gurka och bönor hörde till. Hon hade en såningsmaskin med en fyrkantig fröreservoar och ett stag som märkte ut var följande rad skulle ligga. Hon vandrade sakta fram och tillbaka på åkerplätten. Pappa hade spridit ut gödseldalens välbrunna svingödsel på åkerns snö redan i april ( alla grannar gillade ej doften). Men mamma gladde sig över kraften i svingödseln. Den tillförde allt som behövdes för att grönsakerna skulle växa bra. Vi förundrades över syrenernas blad som växte sig stora som näckrosblad. Syrenerna var ett viktigt tillägg under midsommarveckans torgförsäljning. Stadsbornas midsommar var på den tiden inget utan syrendoften. När jag var riktigt liten på 1950-talet skötte mamma två stora växthus med tomater. Hur hon rodde i land med det är svårt att förstå. Växthusen värmdes upp med en vedpanna, som värmde vattnet, som cirkulerade i gjutjärnsrör i växthusen. Tomaterna planterades, tjuvades och plockades mogna. Om hon hade sått tomaterna från frö kan jag ej minnas, men doften och tomatsmaken minns jag desto bättre. Underbart gott och ekologiskt var det ju också, fastän ingen kände till ordet. Viktigast var ändå potatisen. I den sandblandade åkermyllan trivdes potatisen. Pappas Porsche-traktor årsmodell 1959 fungerade bäst för potatissättningsarbetet. Två personer satt vid sättmaskinen och plockade potatis i två rör som gick ner i potatisfåret. De tre bakre billarna stängde fåren. Mamma höll reda på potatissorterna. Utsädet hade sorterats i källaren och bars upp i lådor som sedan hälldes i potatissättningsmaskinen. Än idag har vi samma traktor i bruk som väntar på att bli förspänd sättmaskinen. Morsdagens bästa gåva är att få vara med och sätta potatis med familjen. Det finns alltså ännu sådant i Kårböle som inte har förändrats. Minnena lever också kvar. Kårböle ungdomsförening som har återuppväckts från sin 40-åriga Törnrosasömn påvisar också att det viktigaste är ändå människorna. Vi möts vid de plattformer som erbjuds och gör allt just så trevligt som vi bara kan. I maj kan vi minnas vårt Kårböle vid en promenadguidning. Den startar vid Kårböle FBK, Brandvägen 5, Vanda, lördagen den 19 maj kl. 12. Varmt välkomna med både gamla och nya kårbölebor. Astrid Nurmivaara Byn i våren TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M Tervetuloa hyville rengaskaupoille! Nokia, Goodyear, Yokohama, Nordexx, Continental Asennukset ja tasapainoitukset nopeasti KONALAN RENGAS Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18 TÄYSI-IKÄISTYNYT Roska päivässä-liike kutsuu kaikki kynnelle kykenevät mukaan keräämään ja ennaltaehkäisemään roskia! Kun aloitimme Roska päivässäliikkeen, meitä oli kolme pohjoishaagalaista, äiti ja kaksi koululaistytärtä. Nykyisin Roskaliikkeellä on kaikenikäisiä jäseniä kaikkialla Suomessa ja kaikilla mantereilla. Nykyisin myös ennaltaehkäisemme roskaamista kauneuden ja luovuuden avulla. Yhä useammat ihmiset ovat heränneet haluamaan roskatonta ympäristöä. Facebookryhmäämme on tullut satoja uusia jäseniä, ja jäsenvirta jatkuu edelleen. Esitämme kaikille kynnelle kykeneville kutsun kerätä ainakin yksi tai kaksi roskaa ”Vähintään 11 miljoonaa roskaa pois Suomesta!”tapahtumassa. Lukija voi myös tulostaa kutsun suomen tai ruotsinkielisenä kotisivultamme www.roskapaivassa.net. Presidentti Niinistö on lähettänyt Roskaliikkeelle kaksi kannustavaa tervehdystä. Lukuisat tunnetut vaikuttajat ovat mukana. Roskaaminen on ympäristön ja kanssaihmisten aliarviointia. Lopetetaan se yhteistoimin! innostaa Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie . -Jokaisen velvollisuus on tehdä pieniäkin tekoja ympäristön ja sitä kautta tulevien sukupolvien eteen. Tämä haaste on sekä helppo että hauska ja olen mielelläni mukana, sanoo Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Gadambi . -Roskattomuus on elämän laatua, kuin näkymätön käsi, joka synnyttää yhteenkuuluvuutta ja toivon energiaa, toteaa filosofi Esa Saarinen . Miniroskis ennaltaehkäisee maailman yleisimmän ja myrkyllisen roskan Pidän Miniroskis-työpajan Kantsun Olohuoneessa eli Kannelmäen asukastalossa keskiviikkona 23.5 kello 17-18, osoitteessa Vanhaistentie 3. Työpajassa voi tuunata ilmaiseksi itselle ja myös lahjaksi helpon tekniikan avulla kauniin miniroskiksen, minne voi panna tumpit palavina, purukumit, makeispaperit ym. Ilmatiiviistä kierrätyspurkista tuunattava miniroskis kestää käytössä vuosikausia. Fiksu keksintö! Onpa kätevä, sanovat käyttäjät. Miniroskis kulkee mukana pienessäkin taskussa. Oman suun roskat tyhjennetään roskikseen tai kotiroskikseen, ja voi olla terveesti ylpeä itsestään, kun ei roskaa yhteistä ympäristöä. www.roskapaivassa.net Tuula-Maria Ahonen HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE, kirjaamo Lähettäjä: Kaarela -Seura ry Asia: Bussipysäkille katoksen saaminen os. Klaneettitie 5, 00420 Helsinki Useiden asukkaiden taholta tulleiden toivomusten johdosta esitämme, että bussipysäkille os. Klaneettitie 5, 00420 Helsinki, rakennettaisiin suojakatos matkustajia varten. Kadun vastakkaisella puolella katos on, muttei jostain syystä esittämällämme pysäkillä. Kuitenkin pysäkki on Kanneltalon ja Kannelmäen rautatieaseman lähipysäkki , jota käyttävät bussilinjojen 43, 56, ja lähiliikennebussin matkustajat, eli suuri joukko ihmisiä. Ei liene kohtuutonta, että kadun molemmilla puolilla pysäkit ovat katettuja. Yhteistyöstä jo etukäteen kiittäen. Helsingissä, huhtikuun 16. päivänä v. 2018 kunnioittaen Kaarela -Seura ry . Erik Bärlund puheenjohtaja Kaikki roskia keräämään! Kaarela-seura toimii Tanskalainen Jesper esittelee miniroskista.
• 11 16.5.2018 Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Trumpin ja Putinin diilit Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a PRESIDENTTIEN Donald Trumpin ja Vladimir Putinin toiminnasta alkaa hahmottua kuvio. Jos joku asia toistuu riittävän monta kertaa, kysymys ei ole enää sattumasta. Seuraavassa muutamia kuvioita, aluksi Trumpista: Psykopatia Käyttäytymistieteilijä Thomas Erikson pitää selvänä, että Trump on psykopaatti. Tosin Hillary Clintonilla on psykopaatin piirteitä yhtä paljon, hiukan erilaisessa pakkauksessa. Yleensäkin yhdysvaltalaisissa on psykopaattisia piirteitä hiukan enemmän kuin eurooppalaisissa. Ilmiö saattaa johtua siitä, että matkalle uudelle mantereelle on jo alunperin valikoitunut tietynlaista väkeä, kotikissat eivät ole uskaltaneet tai vaivautuneet lähtemään. Toisekseen, yhdysvaltalaisessa elinkeinoja yhteiskuntaelämässä saattaa olla piirteitä, jotka palkitsevat psykopaattista käyttäytymistä. Yksi Trumpin psykopatian piirteistä, impulsiivisuus on ainakin tullut selväksi. Luotetut toimijat Valkoisen talon pyöröovissa on käynyt melkoinen vilske. Vain Trumppia kannattavat saavat jäädä, lojaalisuus kansakunnalle on toissijaisempaa kuin lojaalisuus hallitsijalle. Tosin tässä voi käydä pitkän päälle Trumpille huonosti. Loppupeleissä USA ei ole mikään diktatuuri, vaikka Yhdysvaltain presidentillä onkin yhtä vahva valta-asema kuin Kekkosella aikoinaan. Suhteet FBIhin On ennenkuulumatonta, että FBIn johtaja erotetaan, vieläpä aiheetta. FBIn johtaja James Comey oli moitteeton ja suoraselkäinen. Erottaminen ei kuitenkaan pysäytä tutkimuksia, ja voi tapahtua niinkin, että vaikka mies lähtee, niin asia pysyy. Ja se asia on Trumpin erityinen suhde Putiniin. FBI rakastaa väkivaltaisia kotitarkastuksia, joissa kaikki paikat rouvasväen ruumiinonkaloita myöten tarkastetaan. Tällainen pehmittää helposti kenen tahansa Trumpin apulaisen mielen ja kuulusteluissa saattaa alkaa tippua mielenkiintoista faktaa tehdyistä diileistä. Varsinkin jos palkintona on syytesuoja. Ennustan vakavia aikoja niille, jotka ovat touhunneet varsinkin Venäjän ja Trumpin avustajien rajapinnassa. Robert Mueller jatkaa tutkimuksia, ja ennenpitkää tuloksia saattaa alkaa tulla. Kompromat Bolshevikit keksivät lyhenteet ja venäläiset rakastavat niitä vieläkin. Kompromat tarkoittaa kompromettoivia materiaaleja. Näitä on esitetty Venäjän televisiota myöten, missä ”yleisen syyttäjän näköinen mies” pelehtii prostitutkien kanssa. Ns. Steelen kansio, 35-sivuinen tutkielma Trumpin ja Venäjän suhteista arvelee, että Venäjällä saattaa olla Trumpista kiusallista aineistoa joko jo Inturistin ajalta (Inturist oli KGB:n sivukonttori) tai myöhemmin, kun Trump oleili Moskovan Ritz-Carlton-hotellissa. Sitkeähenkinen huhu kertoo Trumpin ainakin katselleen kahden prostituutin esityksiä vuoteessa, missä Obama oli yöpynyt. Suhteet oligarkkeihin Oligarkkien on pakko toimia läheisessä yhteisymmärryksessä Venäjän johdon kanssa. Ja Trumpilla on hyvät välit moniin oligarkkeihin ja varsinkin Agalorovin perheeseen. Trump-towerista on useampikin oligarkki ostanut huoneistoja ja etsitty vor, rikollispomo Ivanov löytyi piileskelemästä Trumptowerista pitkän etsiskelyn jälkeen. Kysymyksiä on herättänyt, miksi Trump sai 50 miljoonan dollarin voiton myytyään Palm Beachin kiinteistönsä Dmitri Rybolovleville kun Rybolovlev tuskin kävi koko paikassa ja purattikin sen kaupan jälkeen. Deutsche Bankin tapaus Deutsche Bank on joutunut silmätikuksi rahanpesussaan. 540 miljoonan dollarin korvaukset on määrätty Deutschelle erityisesti venäläisten rikollisrahan, oligarkkien ja valtiollisten toimijoiden rahojen pesusta. Deutsche Bank on luotottanut Trumpia ja antanut aina lisääkin luottoa, vaikka vanhojenkin takaisinmaksussa on ollut puutteita. Normaalioloissa maksuhäiriöistä asiakasta ei mielellään lisäluototettaisi. Trump on myös yrittänyt pyristellä henkilökohtaisesta takauksestaan irti sillä perusteella, että Deutsche Bank olisi itse aiheuttanut vuoden 2008 pankkikriisin. Riitelevät asiakkaat eivät yleensä ole korkeassa kurssissa pankkien listoilla. Mieleen tulee mahdollisuus että jotain salaisia venäläisiä tukitalletuksia saattaisi olla Trumpin tukena, kun asiakkuus kuitenkin jatkuu niin linjakkaasti. Tapaukset Flynn, Page ja Manafort Michael Flynn sai palkkioita Venäjän hallitukselta mutta ei ilmoittanut niitä. Kampanjapäällikkö oli mm. Janukovitshin kampanjapäällikkö myös ja omaa läheiset suhteet venäläisiin. Carter Pagen on todettu luovuttaneen asiakirjoja Putinin vakoojille. Nämä Trumpin luottomiehet ovat olleet erikoisen läheisissä väleissä venäläisiin tahoihin ja nimenomaan FSB-tahoihin. Näistä yhteyksistä ei ole muistettu tehdä asianmukaisia ilmoituksia. Ja lista ei lopu tähn, erotettu Rex Tillerson on mies, jolla on erityisiä Venäjä-suhteita ja ystävyys Putinin kanssa. Luotettu Wilbur Ross , joka investoi Venäjälle, Trumpin lakimies Michael Cohen , jolla on sähköpostiyhteys Putinin lehdistösihteeriin. Liikekumppanina Felix Sater , venäläismafiapomon poika. Vaikka Putin olisi itse käsin valinnut Trumpin luotetut, se ei voisi olla venäläismielisempi joukkio. Joukon koostumuksella alkaa olla merkitystä, jos todistetaan, että vieras valtio on sekaantunut Yhdysvaltain vaaleihin, ja silloin kyseeseen tulee ankarat rikossyytteet. Putinin toimet Putin voi todeta, että kaikki viimeaikaiset ulkomaiset toiminnot ovat onnistuneet loistavasti. Mutta vain taktisessa mielessä. Strategiselta kannalta Putin on ajautunut täydelliseen haaksirikkoon. Krimin valtaus ja Itä-Ukrainassa jatkuva sisällissota on päätynyt jäätyneeseen konfliktiin, jolle ei loppua näy. Viimeaikaisten tapahtumien valossa ei ole luultavaa, että pakotteista päästäisiin irti, päinvastoin niitä on tulossa lisää. Englannissa on näytetty, miten pettureille käy. Lista alkaa olla jo komea, mikäli muutama vanhakin epäselvä kuolema päätyy vielä luetteloon. Esimerkiksi Berezovskin kuolema on aina herättänyt epäilyjä, miten voi hirttäytyä suihkuverhotankoon jos se kaiken lisäksi irtoaa rytäkässä. Litvinenkon oli määrä todistaa siitä, että Putinin hallinto on toiminut yhteistoiminnassa venäläisen mafian kanssa huumausaineiden tuomisessa Länsi-Euroopan markkinoille, ja se saa vain lisäpainoa Litvinenkon murhan takia. Litvinenkon ja Skripalin murhat/ murhayritys osoittavat, että venäläiset ovat täysin välinpitämättömiä myös englantilaissiviilien turvallisuudesta. Samalla kun on osoitettu havainnollisesti, että edistyneet yleisvaaralliset murha-aineet voivat olla peräisin vain valtiollisista lähteistä ja se antaa todistuksen siitä, että maan johto on ollut murhaajien kanssa läheisessä yhteistyössä. Ja jos Putin on saanutkin hyvän puristusotteen Trumpin palleista, ei se demokraattisessa maassa lopulta merkitse paljoakaan. Trumppia tarkkaillaan, ja hän ei voi edistää juurikaan Putinin etuja ilman että siihen kiinnitettäisiin heti huomiota. Lähteet: Luke Hardingin kirjat: Salajuoni, Kuinka Venäjä auttoi Trumpin Valkoiseen taloon ja Vaiennettu: agentti Litvinenkon murha ja Venäjän sota lännen kanssa. Netissä: www.litvinenkoinquiry. org brittihallituksen virallinen saitti Litvinenkon murhasta. Esko Karinen Kannelmäen Kampaamo -Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki 09 538 834 www.tanotorvi.fi VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN!!! Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista.
• 12 16.5.2018 Mätisfestarit Sunnuntaina 27.5. klo 11.00-18.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella HUIPPUOHJELMA 22 kerta! • Kymmeniä markkinapaikkoja • Kirpputori • Arpajaiset • Pomppulinna • Hevosajelua • Big Bools • Trampoliini • Kaarelan VPK • Kaarnavesiarmada • Makkaraa • Virvokkeita Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. • Mätismessu – Kannelmäen srk • Avaus apulaispormestari Nasima Razmyar • Sävelorkesteri, Taisto Saaresaho, Raija Koso, Pekka Lumme • Frim Fram -duo, Sirpa Suomalainen ja Juki Välipakka • Swing Memories • Taikuri Lumous • Hovinarri -yhtye • Klovnit Pietro ja Ola • Stadin juhlaorkesteri • Jussi Raittinen ja Tapio Kojo • Imitaattori Tuomo Heikkilä KONALA TERVETULOA! • MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA • ILMAINEN ASUKASKIRPPIS markkina-alueen ulkopuolella, ota oma pöytä, rekki tai viltti mukaan! Alle 3x3 metrin myyntialue veloituksetta, sitä suuremmat alk. 20,-/paikka. Ei autoja. Tiedustelut: Jauri Varvikko, puh. 040-512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi