No 5 18.5.2022 • 58. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI TERASSI ON AUKI TERVETULOA! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Mätisfestarit Mätisfestarit Sunnuntaina 29.5. klo 11.00-17.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella Yllättäviä kohtaamisia Mätäjokifestareilla Heikki, 80 ja Seija, 81, sanoivat Kannelmäen kirkossa toisilleen tahdon Sitratorilla siivottiin Rokotus on osa lemmikin perusoikeuksia. -verkosto – kahdeksan 24/7 eläinsairaalaa ja 30 eläinlääkäriasemaa ympäri maan. Soittajantie 1, Kannelmäki ma–pe 8–19.30 RO KOTUSKÄYN TI KO IRA N TAI KISS AN 39 € ALKAEN Puhelun hinta kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 0201 750 020 evidensia.fi
2 18.5.2022 Mätisfestarit Mätisfestarit Sunnuntaina 29.5. klo 11.00-17.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella HUIPPUOHJELMA 24. kerta! • Kymmeniä markkinapaikkoja • Kirpputori • Arpajaiset • Kymmeniä markkinapaikkoja • Kirpputori • Arpajaiset • Trampoliini • Kaarelan VPK • Käsitöitä • Trampoliini • Kaarelan VPK • Käsitöitä • Makkaraa • Virvokkeita ym. • Makkaraa • Virvokkeita ym. Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. • Mätismessu – Kannelmäen srk • Avaus Eero Heinäluoma • Raija Koso & Sunrise-orkesteri • Frim Fram -duo • Hovinarri -yhtye • The Rattlesnake Shakers • The OHO TERVETULOA! • MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA • ILMAINEN ASUKASKIRPPIS markkina-alueen ulkopuolella, ota oma pöytä, rekki tai viltti mukaan! Alle 3x3 metrin kirppispaikat veloituksetta, sitä suuremmat alk. 20,-/paikka. Ei autoja. Tiedustelut: Jauri Varvikko, p. 040-512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi
18.5.2022 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 15.6.2022 Aineisto toimitukseen 3.6. mennessä. SUOMI ON SIIRTYMÄSSÄ uuteen todellisuuteen. Viime päivinä on tehty suuria linjanmuutoksia. Nato on realiteetti, vaikka sopimusta ei olekaan vielä ratifioitu. Tämä tarkoittaa aivan uutta aikakautta Suomen historiassa. Romanssi lännen kanssa syvenee ja vahvistuu pysyvästi, mikä muuttaa kansainvälisen ja geopoliittisen tilanteemme uudenlaiseksi. Konkreettisesti se tarkoittaa turvaa ja takuita turvasta. Mitä tekee mustasukkainen ex-partnerimme Venäjä? Luultavasti on odotettavissa erinäisiä kiusanja vahingontekoja, jotka selviävät sitten ajan kanssa. En kuitenkaan ole kovin huolissani, sillä Venäjällä on kädet täynnä ongelmia toisen ex-morsmaikkunsa Ukrainan kanssa. Pakkeja tulee suunnalta ja toiselta, sillä kukapa näin väkivaltaista ja narsistista kumppania haluaisi katsella tai sellaisen kanssa yhteistä tulevaisuutta suunnitella. Olen varma, että Venäjä otti huomioon Suomen mahdollisen liukumisen läntiseen puolustusliittoon hyökätessään Ukrainaan. On sitten toinen kysymys, aikooko se tehdä asian suhteen jotain. Suomen ja Venäjän raja ei kuitenkaan katoa minnekään, joten olisi Suomen edun mukaista, että kansainvälinen tilanne rauhoittuisi ja sota Ukrainassa loppuisi, mutta tämä lienee toiveajattelua. * * * Kerromme tässä numerossa myös toisesta romanssista. Kannelmäkeläiset Heikki Mäkynen, 80, ja Seija Ahlroth, 81, menivät vappuaattona naimisiin. Upeaa, että vanhakin pari jaksaa uskoa rakkauteen, toisiinsa ja tulevaisuuteen. Romanssi ei tosin ollut enää nuori, vaan on kestänyt jo viitisen vuotta. Nyt tämä liitto sai viimein myös virallisen siunauksen. Miksi joku haluaa sitoutua uuteen liittoon kahdeksankymppisenä? Reservin yliluutnantti Mäkysen sanoin: Mikäs sen estää? Rakkaus ei katso ikää. * * * Vaikka korona yhä jyllääkin taustalla, on Suomi avautumassa kesään. Se tarkoittaa perinteisiä Mätäjokifestivaaleja. Kaikista ulkopuolisista peloista huolimatta on aika juhlia ja ottaa kesä vastaan. Toivotaan, että festareilla on jälleen hyvä tunnelma ja reilusti porukkaa. Kesä tarkoittaa myös uudelleennäkemisiä ja kohtaamisia eri tapahtumien, kuten juhlien ja valmistujaisten merkeissä, joissa tapaamme jälleen ihmisten kanssa, joiden viime näkemisestä on saattanut kulua reilustikin aikaa. Lehtemme toinen pääjuttu onkin tällainen vanhojen frendien uudelleenkohtaaminen. * * * Ihmisen on hyvä sitoutua. Ei vain toisiinsa, vaan myös asuinpaikkoihinsa. Viime aikoina on ollut paljon puhetta asuinalueemme viihtyisyydestä ja sen kunnosta. On olennaista, ettemme vain valita alueemme nykytilanteesta ja siisteydestä, vaan sitoudumme henkilökohtaisella tasolla tuon viihtyisyyden parantamiseen. Jokainen voi osallistua ja kantaa kortensa kekoon. Ehkä nämä vaikeat ja hieman pelottavatkin ajat nostavat yhteisöllisyyden aivan uudelle tasolle. Asuinalueellamme on meneillään useita erilaisia yhteisöprojekteja ja yksittäisiä tapahtumia, joiden avulla alueet saadaan taas kukoistamaan ja näyttämään parhaat puolensa. Sitratorin siivoustalkoot ovat tästä oiva esimerkki. Pidetään tori siistinä, niin kaupungilla on hyvät lähtökohdat aloittaa kesäksi suunniteltu perusparannus. Pidetään myös toisistamme huolta. Jokainen tarvitsee rakkautta, läheisyyttä, turvaa, pysyvyyttä, hoivaa ja huolenpitoa. Ehkäpä myös uusia romansseja... Mätiksellä nähdään! Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Kohtaamisia ja romansseja Siivoustalkoot Sitratorilla Sitratorin epäsiisteys ja roskaisuus on herättänyt ihmisissä harmistusta jo pitkään. Tori jakautuu sen kiinteistöjen, yritysten ja kaupungin eri instanssien suhteen niin, että monille on epäselvää, mikä alue kuuluu kenenkin siivousalueeseen. Nyt torille järjestettiin talkoot, joiden puuhanaisena toimi kannelmäkeläinen Arja Korhonen. ASENNE RATKAISEE , sanoo talkooidean äiti Arja Korhonen . Häntä on pitkään harmittanut, ettei kukaan tee Sitratorin siisteyden eteen mitään. Nyt oli aika toimia. Kun katsoo Sitratoria, tilanne on surullinen. Tasainen roskamatto jatkuvasti, vaikka kaupunki välillä siivoaakin. Jotenkin tätä asennetta pitäisi saada muutettua, Arja sanoo. Arja painottaa asennetta asuinseudun viihtyisyyttä kohtaan. Meille asukkaille olisi mukavampaa kulkea junalle, kirjastoon, nuorisotiloihin ja lähikauppoihin, jos alue olisi siisti. Nyt torille ei halua yksin lasta lähettää, sen verran ikävä ympäristö on. Sanoista tekoihin. Torilla tavataan Turhautunut Arja päätti ehdottaa Kannelmäki-liikkeen facebook-sivuilla talkoiden järjestämistä ja loi talkoille tapahtuman netiin. Viesti oli seuraava: Kevät on ihana! Viihtyisää asuinaluetta tehdään vaikka tumppi kerrallaan. Eli siivotaan ja yritetään vaikuttaa roskaajiin, ettei tätä enää tarvittaisi. Tuu siivoamaan Sitratoria ja juna-aseman puolta. Ota roskapihdit mukaan tai hanskat, tai lainaa (mulla on hanskoja ja roskapusseja jaossa). Pidetään kiva yhteinen hetki ja tehdään oma alue sellaiseksi, että siellä uskaltaa ja haluaa liikkua. Helsingin kaupunki osallistuu, jos lakolta ehtii. Mutta jos ei, hoidetaan omin voimin ja pihdein. Nähdään! Ehdotus sai kannatusta ja 11.5. Sitratorille tuli reilu kymmenen henkeä siivoamaan. Paikka saatiin nopeasti puhtaaksi. Soisin, ettei tämä jäisi vain kertarysäykseksi, vaan saataisiin kaikille ajatus siisteydestä takaraivoon pitämällä asiaa esillä. Etenkin tupakantumpit on pahin ongelma. Me välitämme Monet eivät tunnu välittävän Sitratorin tilasta. Sen läpi kuljetaan kuitenkin päivittäin, mennään töihin, käytetään palveluita. Nyt paikalle tullut siivousporukka välittää. Jokainen tumppi on sinun, sanoo Kimmo Rönkä , joka halusi aktivoitua mukaan talkoisiin. Tätä ei tapahdu vain Sitratorilla. Kävelin tänne kilometrin matkan ja sain koko ajan kumartua keräämään roskia, Kimmo sanoo. Ihmiset kyllä keräävät hiljaisuudessa roskia, mutta he eivät pääse esiin tai heitä ei nosteta esiin. Meillä on puistokummeja, jotka huolehtivat esim. Mätäjoen siisteydestä. Olisi kuitenkin tärkeää, että jokainen meistä huomioisi roskat ja epäsiisteyden. Ei ole iso homma nostaa kulkiessaan roskia maasta. Lähialueet siistiksi, vaikka roska kerrallaan! Kaikki mukaan siivoamaan Yksi puistokummeista on 32 vuotta Kanneltiellä asunut Kaija Lindfors , joka on tullut mukaan siivoamaan Sitratoria. Monet valittavat, että miksi Sitratorin eteen ei tehdä mitään, valitetaan vain. Jokainen meistä voi tehdä jotain joka päivä. Pieni roskapussi mukaan ja roskat sinne, Kaija sanoo. Pitää olla positiivinen ja osallistua, Kimmo lisää. Arja, Kimmo ja Kaija peräänkuuluttavat myös roskaajien perään. Roskaamisen pitää loppua. Myös kaupunki voisi olla tässä enemmän tukena. Siistiä tuli! Kaupunki oli tuonut torille pihdit ja roskapusseja. Yksi roska, yksi tumppi ja yksi jäätelöpaperi kerrallaan tori siistiytyi. Lopuksi juotiin K-Marketin tarjoamat ja Kannel-Krouvin keittämät talkookahvit. Tarjolla oli myös mehua ja keksejä. Arja Korhonen kiitti jälkeenpäin kaikkia Kannelmäki-liikkeen sivuilla: Kiitos kaikille hengessä ja etenkin paikalla olleille, olipa kivaa! Olin kuulemma kiltti työnjohtaja. Joten seuraavankin kerran uskaltaa tulla. Erityisesti iloitsin nuorista ja vielä nuoremmista osallistujista, meitä tätejähän riittää joka lähtöön. Onneksi oli myös setiä. Kiitos K-Market, Alepa, Kannelmäen seurakunta, Helsingin kaupunkiympäristö, Kannelmäen nuorisotalo ja etenkin Kannel-Krouvi. Moni kysyi, milloin uudestaan, mutta ei kai nyt enää tarvii, kun kaikki jo tietää, että stumpit ei maadu, eikä heitä niitä tai muuta roskaa meidän pihaan. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Arja Korhosen tyytymättömyys Sitratorin epäsiisteyteen kasvoi käytännön toiminnaksi. Kaija Lindfors toimii myös puistokummina. Talkooporukka kahvittelemassa töiden jälkeen. Kuva Kimmo Rönkä.
4 18.5.2022 HALUATKO SAADA KANTASI KUULUVILLE LEHDESSÄ? Kirjoita napakka mielipidekirjoitus asiasta, joka koskettaa sekä itseäsi että muita lukijoitamme ja liittyy Luoteis-Helsinkiin. Jutun pituus m aksimissaan noin 2000 merkkiä. Lähetä mielipiteesi osoitteella: tanotorvi@eepinen.fi. Mielipidekirjoitus voi olla myös kuva varustettuna kuvatekstillä! NIIN, MIES KUN TULEE tiettyyn ikään kuten minäkin tässä taannoin tulin, joutuu miettimään monta asiaa uusiksi. Turha kiirehtiminen ja joutavien asioiden märehtiminen ei hyödytä ketään. Murehtimisen olen lopettanut jo vuosia sitten. Nyt on sitten turhan kiirehtimisen vuoro. Olen alkanut harjoitella niin kutsuttua Joe Biden -kävelyä. Se tapahtuu jotenkin seuraavasti: Kävelijän ryhti on suora, tosin hieman eteenpäin kallistunut, siis jotenkin siten kuin mäkihyppääjällä. Askeleita otetaan harvakseen. Kulku on nykivää Jalat eivät juurikaan nouse maasta. Syntyy vaikutelma, kuin kyseessä olisi suuri vieterillä käyvä lelu. Jalka ei liioin nouse korkealle maasta. Tämä taas tue mieleen huonosti voidelluilla suksilla hiihtävän ihmisen. Joe Biden -kävelijä ei liioin ilmehdi turhia. Silmät ovat sirrissä kuten ruumenia väistelevällä puimamiehellä. Suu on vastaavasti ainakin puoliksi auki. Kaiken kaikkiaan, Joe Biden-kävelijän habitus on kuin hän olisi karannut Visulahden vahakabinetista. Ennen sotia tämän oloisia ihmisiä näkyi katukuvassa varsin runsaasti. Katsojalle tuli mielikuva, että siinäpä menee joko eläkkeellä oleva upseeri tai muu korkea virkamies. Ilmiön aiheutti kuitenkin kuppa, lues 2 recens. Tauti jäykisti selkärangan ja jähmetti aivot. Penisilliinin keksimisen (Alexander Fleming 1928) jälkeen niin kuppa kuin vanhat ryhdikkäät miehet katosivat katukuvasta. Perimätiedon mukaan Helsingin Töölöstä tulikin kaupunkiemme ensimmäinen kuppavapaa kaupunginosa. Nyt olen siinä elämänvaiheessa, jossa aletaan käyttää pitkiä kalsareita ympärivuotisesti. Muistan nuorempana naureskelleeni näiden papparaisten touhuja. Luulin, että kyseessä oli turha, vapaaehtoinen pudottautuminen elämästä ja sen iloista. Nyt tiedän, että kyse oli enemmänkin lämmöstä ja hyvästä olosta. Alentunut verenkierto aiheuttaa ikäihmisillä palelun tunteen. Kalsareita ei tarvitse hävetä. Kaupasta saa nykyisin muodikkaita, hyvin istuvia kaliisseja. Enää ei tarvitse kulkea lököttävissä, pierunpolttamissa tekeleissä, joiden persauskin on usein kuin haulikolla ammuttu. Turha on sellaisissa kamppeissa lähteä tekemään mitään järisyttävää ensivaikutelmaa vastakkaiseen sukupuoleen. Toki tällaisiin kamppeisiin pukeutumalla aikaansaatu pakokauhu voikin olla viesti siitä, että haluaa olla rauhassa. Ikääntyvän miehen tulee kuitenkin ensisijaisesti ajatella kalsareiden tuomaa mukavuutta ja lämpöä. Olen huomannut, että vanhempien herrojen siisteydessä ja henkilökohtaisessa hygieniassa on useinkin toivomisen varaa. Ehkäpä nämä ”kärpästen herrat” ajattelevat myös sitä, etteivät he kaipaakaan seuraa. Meistä on niin moneksi... Palataanpa vielä niihin poikkeuksellisen ryhdikkäisiin kadulla käveleviin miehiin, jotka eivät ole siis entisiä upseereita tai valtion korkeita virkamiehiä. Heitä vaivaa hoitamaton neurosyfilis eli kodikkaammin aivokuppa. Potilaalta puuttuu sairauden tunne, joten he eivät välttämättä kärsi siitä. Potilaiden lähipiiri on tietenkin asian havainnut, mutta tahdikkuussyistä ei ole uskaltanut asiaan puuttua. Ilmiöstä täytyy kuitenkin voida keskustella kuten kaikesta muustakin… Jos lähipiirissänne on henkilöitä, joiden luonne on ikääntymisen myötä muuttunut, ottakaa asia reippaasti esille ja pyytäkää heitä menemään ”kuppasyyniin”. Saattavathan he aluksi suuttua, kun eivät itse tilaansa tajua. On tietysti niinkin, että ikääntyvien luonnemuutokset saattavat johtua aivan jostakin muusta. Tämä on kuitenkin mielestäni se tärkein syy hyvään ryhtiin ja persoonallisuuden muutokseen. Kerrataanpa vielä ne oireet: Jäykistynyt niska, oiennut selkäranka, köpittävä kävelytyyli, epäluuloisuus ja vainoharhaisuus, yleinen epäystävällisyys ja pahantuulisuus Selvin tuntomerkki on vahamainen kasvojen pöhötys. Sairastunut välttelee korkeita paikkoja kuvittelemansa putoamisriskin vuoksi. Hän hakeutuu joko kellareihin tai bunkkereihin suojaan… miten tämä alkoikin tuntua niin tutulta... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Mies kun tulee tiettyyn ikään Yllättäviä kohtaamisia Mätisfestareilla Mätisfestarien tämän vuoden pääartisteina nähdään kaksi mielenkiintoista bändiä, The Rattlesnake Shakers ja The OHO. Kummankin bändin solistit ovat Kannelmäen kasvatteja, vanhoja frendejä, joiden tiet kulkivat ajan virrassa eri suuntiin, mutta nyt ne yllättäen jälleen kohtaavat. MÄTIKSELLÄ NÄHDÄÄN sunnuntaina, 29.5., muun ohjelman lisäksi kaksi bändiä, The Rattlesnake Shakers ja The OHO. Näiden bändien solisteja, Samuel ’Samu’ Lemistä ja Lauri ’Lappe’ Holopaista, yhdistää pitkä ja mielenkiintoinen yhteinen alkutaival. Molemmat ovat syntyneet vuonna 1979, Lappe Kantsussa, Samu Tölikassa. Kaverit tutustuivat toisiinsa Kannelmäen seurakunnnan rippileirillä vuonna 1994. Samu oli jo kova tekijä skeban soitossa jo tuolloin. Me muut vasta harjoiteltiin, The OHOn Lappe sanoo. Perustin ekan bändini (The New Experience) 11-vuotiaana, soiteltiin Creamia ja Jimi Hendrixiä, The Rattlesnake Shakersin Samu sanoo. Kaverukset kävivät eri kouluja, Lappe EKY:ä ja Samu Haagan Kakkos Norssia, mutta musiikki, mm. The Rolling Stones, yhdisti nopeasti. Rääkättiin Enroldin Saken skittaa riparilla ja siitä se lähti, Lappe nauraa. Eka yhteinen bändi Soiteltuaan hetken aikaa kimpassa (mm. alaikäisinä keskustan Blues Cafessa), he päättivät perustaa yhteisen bändin, jolle annettiin nimeksi The Roots. Bändi pysyi kasassa pari vuotta. Meidän eka keikka oli Norssissa, Lappe kertoo. Niin ja heitettiinhän me keikkaa jossain Maxi-marketin edustalla rekkalavalla ja Kanneltalolla, josOn hienoa päästä samalle keikalle, Lappe ja Samu sanovat. Kumpikin odottaa jälleennäkemiseltä paljon. VAIKKA OSA hankkeista onkin vielä suunnittelupöydillä, lähiaikoina on käynnistymässä erityisesti pienimmille kaupunkilaisille tärkeitä rakennusprojekteja. Rakennamme kestävämpää tulevaisuutta päiväkotija koulu kerrallaan Kannelmäen alueelle on tehty viime aikoina useita päiväkoteja ja kouluja koskevia hankepäätöksiä. Päiväkoti Pelimannin ja Tiu'un uudisrakennuksen työt on määrä alkaa keväällä 2022. Uusi päiväkoti rakennetaan Kannelmäen Pelimannintien ympäristöön osoitteeseen Purpuripolku 1. Tilat on suunniteltu noin 210 lapselle ja rakennuksen on määrä valmistua elokuussa 2023. Huhtikuussa 2022 aloittiin päiväkoti Vanhaisen, Helsingin ensimmäisen Joutsenmerkityn päiväkodin rakennusurakka Soittajatie 10:ssä. Vanha päiväkoti purettiin ja tilalle rakennetaan uusi, reilulle 220 lapselle suunniteltu päiväkoti Vanhainen. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota elinkaariajatteluun, energiatehokkuuteen, hyvään sisäilmaan sekä terveellisiin ja turvallisiin rakennusmateriaaleihin. Kolmas alkava projekti on Kannelmäen peruskoulun julkisivun ja vesikaton korjaus. Projektin on määrä alkaa kesäkuussa 2022. Koulu on ollut huonossa kunnossa, ja tarvitsee kipeästi remonttia. Samalla koulun katolle asennetaan aurinkosähköjärjestelmä tuottamaan vihreää sähköä koulun tarpeisiin. Korjaustyön on arvioitu kestävän joulukuuhun 2023 asti. Vuoden 2022 aikana on luvassa myös parannuksia aseman seudulle. Kunnostuksen aikana Kannelmäen Kohti vihreämpää ja viihtyisämpää Kannelmäkeä Kannelmäki on yksi Helsingin kaupungin kaudelle 2021–2025 valikoiduista kaupunkiuudistuksen pilottikohteista. Valinta perustuu rakennuskannan ikään ja hyviin liikenneyhteyksiin. Tämä kauden aikana Kannelmäkeen on siis odotettavissa uusia asuinalueen viihtyisyyttä parantavia ja houkuttelevuutta lisääviä hankkeita! Lisäksi kaupunkiuudistuspilotti sisältää alueen täydennysrakentamista.
5 18.5.2022 Hinnat ja korot nousevat – miksi? VIIME VUOSIEN aikana olemme tottuneet, että hinnat ovat pysyneet varsin vakaina. Samoin lainakorot eivät ole hirvittäneet velanottajia. Valtiot ovat saaneet lainoja nolla tai jopa miinus korolla. Se on helpottanut investointien suunnittelua. Mutta nyt tilanne on äkkiä muuttumassa. Auton omistajat ovat huomanneet, että bensatankin täyttäminen maksaakin selvästi enemmän kuin aiemmin ja diesel on nykyään jopa kalliimpaa kuin bensa. Viikon ruokaostoksetkin ovat tuntuvasti aiempaa enemmän kaventaneet pankkitilimme saldoa. Ensimmäisenä hintojen nousuun reagoivat autoilijat. Polttoaineen hintojen korotusten syynä pidettiin Ukrainan sotaa ja länsimaiden vastapakotteita Venäjän öljyja kaasutoimituksille. Haluttiin irtaantua riippuvuudesta Venäjän energiasta. Jo aiemmin puhuttiin, että tämä riippuvuus voi aiheuttaa tilanteen, jolloin Venäjä voisi käyttää energiaa aseena läntä vastaan. Venäjä on kuitenkin täyttänyt täsmällisesti energian toimitussitoumuksensa. Sen sijaan länsi aiheutti pakotteillaan öljyn ja kaasun hintojen kohoamisen. Puhuttiin Putinin hinnoista, vaikka hintojen nousu johtui länsimaiden määräämistä pakotteista ja sopimusten irtisanomisista. Kaikki tämä alkoi jo kauan ennen Ukrainan sotaa. USA pyrki syrjäyttämään venäläisen kaasun Euroopan markkinoilla ja myydä sen asemasta amerikkalaista nesteytettyä kaasua, joka on hinnaltaan huomattavasti kalliimpaa ja ekologisesti ilmastoa vahingoittavaa. Pyrkimys energian osalta omavaraiseksi on sinänsä kannatettava ajatus. Juuri siksi oli nurinkurista, että energian siirto annettiin ulkomaiselle yritykselle, joka nosti siirtohintoja ja nyt maksamme energian siirrosta enemmän kuin itse energiasta. Ukrainan sotatilanne vaikuttanee jatkossa tuntuvasti myös Euroopan ruokatilanteeseen. Maatalous on suurelta osin riippuvainen Venäjän ja Ukrainan lannoitteiden ja viljantuonnista. Talouspakotteiden ja tavaravaihdon supistumisen seurauksena Euroopassa maataloustuotteiden tarjonta supistuu ja hinnat nousevat. Yleistä inflaation nousua seuraa myös pankkikorkojen kohoaminen. USA:ssa inflaation lasketaan nousevan 5-7 prosenttiin. Inflaation hillitsemiseksi USA:n keskuspankki korottaa korkotasoaan aiemmasta miinuskorosta noin 0,5 prosenttiin. Aika näyttää riittääkö sekään inflaation hillitsemiseen. Nykyinen tilanne on seurausta ennen muuta suurvaltojen keskinäisestä kilpailutilanteesta. Sen alkuna oli vuonna 1949 Neuvostoliiton suorittama oman ydinpommin koeräjäytys omalla maaperällään. Kaikkien muistissa pitäisi olla, että USA räjäytti ensimmäisenä maailmassa kaksi ydinpommiaan elokuussa 1945 tuhoten kaksi Japanin kaupunkia Hiroshiman ja Nagasakin. Sota Euroopassa oli jo päättynyt ja Japani oli käytännössä valmis antautumaan. USA:lle atomipommien näytösluontoinen käyttö sodan loppuvaiheessa oli tärkeää häivyttääkseen maailman tunteman ihailun ja kiitollisuuden Neuvostoliiton puna-armeijan osuudesta Hitler-Saksan natsiarmeijan lyömisessä. USA koki ilmeisenä nöyryytyksenä, että puna-armeija ehti ensimmäisenä Berliiniin, kun USA oli viivytellyt liian kauan sovitun toisen rintaman avaamisessa lännessä. Ydinasepelote synnytti erityisesti Kuuban ohjuskriisin 1962 seurauksena kaksinapaisen maailman mallin. USA ja Neuvostoliitto sopivat, etteivät käytä ydinasettaan toisiaan vastaan. Kuuba joutui omalta osaltaan kahden suurvallan välien selvittelyn uhrilampaana olemaan jo yli 60 vuotta USA:n taloussaarron kohteena. Se on rasittanut Kuuban taloutta tuntuvasti. Neuvostoliiton sisäinen hajoaminen 1991 tarjosi USA:lle uuden mahdollisuuden hyötyä tilanteesta ja päästä osalliseksi Neuvostoliitosta irtaantuvien maiden luonnonrikkauksien öljyn, kaasun ja mineraalien hallintaan. Tästä alkoivat ns. värivallankumousten kausi Georgiassa, Ukrainassa ja muualla entisen Neuvostoliiton reuna-alueiden liittovaltioissa. Nykyistä maailmantilannetta ja suurvaltojen keskinäisen valtataistelun laajuutta ja merkitystä ei voi ymmärtää näkemättä Kiinan, Intian, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maiden osuutta ja merkitystä. Silti meillä tuijotetaan vain Venäjä vastaan Länsi-Eurooppa ja USA akselia. Tässä kuviossa USA on Naton johtavana maana Euroopan länsimaille edelleen maailman napa. Ja USA kamppailee säilyttääkseen tämän asemansa. ”America first” ajattelu ei ole vain Donald Trumpin johtoajatus. Sen jakavat yhtä lailla myös demokraattien Bidenin kannattajat. Läntisen lehdistön toistama väittämä ”Maailma on yhdistynyt Venäjää vastaan” pyrkii esittämään maailman nykytilanteen yksinkertaistettuna tosiasiana ja selityksenä Ukrainan sotaan ja Venäjän eristämisen välttämättömyyteen muusta maailmasta. Amerikkalaisen New York Times lehden artikkelissa todetaan ”Elämme kuplassa täällä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jossa uskomme, että se, mistä on kyse, on moraalisesti ja geopoliittisesti yleismaailmallinen asia”. Lehti siteeraa yhdysvaltalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin varapuheenjohtaja Barry Pavelin toteamusta: ”Itse asiassa suurin osa maailmanhallituksista ei ole meidän puolellamme. Suurin osa maailman 195 maasta ei toimittaisi aseita Ukrainalle eikä liittyisi pakotteisiin”. Niiden väestö muodostaa reilusti yli puolet maailman väestöstä. Heidän muistissaan on siirtomaavaltojen politiikka ja rikokset alistamissaan maissa. Tämä osa maailman maista kannattaa Venäjän, Kiinan ja muiden BRIKS maiden tavoitetta moninapaisesta maailman mallista. Hintojen nousupaineessa on ihme kyllä jäänyt vähemmälle huomiolle meitä suomalaisia erityisesti koskettava kysymys kahvin hinnasta. Tilastojen mukaan kahvi on kallistunut ja kallistumassa jopa 50 prosenttia. Maksamme kahvipaketista aiemman 4 euron sijasta 6 euroa. Me olemme maailmantilastoissa selvästi ykkösmaa kahvinkuluttajina – noin 10 kiloa henkeä kohden vuodessa. Muut tulevat useita kiloja vähemmällä perässä. Suomessa kahvinjuonti yleistyi 1900-luvun alussa, kun kalliista ylellisyysjuomasta tuli osa arkea. Silloin kahvin kulutus nousi 2 kiloon henkeä kohden vuodessa. Ennen talvisodan alkamista kahvin kulutus oli noussut jo 7 kiloon henkeä kohti. Sotien aikana kahvin tuonti loppui. Viimeinen kahvilaiva tuli 1940-luvun alussa. Sotien jälkeenkin kahvin säännöstelyä jatkettiin vuoteen 1954 saakka. Sotien aikana juotiin korviketta, jossa aluksi oli vielä osa kahvia, mutta lopulta kahvi korvattiin kokonaan korvikkeina käytetyillä voikukanja sikurinjuurilla sekä lanttua, ruista, ohraa ja mitähän nyt itse kukin keksi korvikkeena kahvinjanonsa tyydyttämiseksi käyttää. Nyt kahvin hinnan nousu ei johdu kuitenkaan sodasta ja kuljetusongelmista. Syynä on ilmastonmuutos. Paras kahvilaatu arabica on erityisen herkkä ilmaston muutoksille. Ilmastonmuutokseen on viime aikoina vaikuttanut erityisesti USA:n lisääntynyt nesteytetyn kaasun tuottamisessa käytetty menetelmä. Lämpötilan kohoaminen yli 20 asteen ja kosteuden vaihtelut ovat alentaneet tuotantoa jopa 20 prosenttia maailman suurimmassa kahvintuottajamaassa Brasiliassa. Parhaillaan etsitään uusia parempia kasvupaikkoja ja kahvilajikkeita, jotka voisivat korvata arabicapensaat. Uusimpana yrityksenä on kehittää kahvipuun lehden soluista bioreaktorissa valmistettua solukahvia. Aika näyttää millaista, missä tuotettua ja minkä hintaista kahvia meille suomalaisille jatkossa riittää. Oiva Björkbacka sa sijaitsi myös meidän eka treenis. Kerrankin äitienpäivänä ihan “sprigit” päällä, ns. “old school” hengessä, Samu hymyilee. Kanneltalon keikasta tehtiin juttukin Tanotorveen. Vuosi oli 1994. Kaverit treenasivat ahkerasti ja osallistuivat eri musaskaboihin. Vaikka muusikon ura ei vielä tuossa vaiheessa ottanut täysillä tuulta alleen, niin siemen tulevia projekteja varten oli kylvetty. Samaan aikaan he olivat useilla ripareilla isosina, joissa sai soittaa duona kaikenlaista musiikkia aina punaisen kirjan veisuista rock-klassikoihin. -Kantsun seurakunta tarjosi hyvät puitteet jalostaa omaa musiikkiharrastusta. Järkkäsin kertaalleen mm. Jimi Hendrixsekä John Lennonmessut “kartsa-kirkossa”, muistelee Samu. Baarimuusikon uraa luomassa vuonna 1997 The Roots oli hajonnut ja miehisyyden kynnyksellä olevat kaverukset päättivät lähteä Kyprokselle baarimuusikoiksi. Lappe oli silloin 17ja Samu 18-vuotias. Lappe oli tutustunut Kyproksen musameininkeihin lomalla vuonna 96 ja huomasi, että saarella oli kysyntää esiintyville muusikoille. Norjalainen heppu, joka pyöritti hotellin ravintolaa tuli heittämään käyntikortin, kun skulailtiin frendien kanssa skittoja allasalueella. Helmikuussa heitin sitten puhelun kyseiselle hepulle ja sovimme, että näemme kesäkuussa mitään sen virallisempaa sopparia ei tehty, Lappe nauraa. Se oli lopulta mahtava reissu ja kova koulu. Meillä ei ollut kuin lentoliput. Hotellin puolesta tuli safkat, juomat ja kämppä, Lappe jatkaa. Me heitettiin vajaan viiden viikon aikana lähes joka ilta kolme settiä, yhteensä noin 30 keikkaa plus päälle matkatoimiston rantabileet ilman äänentoistoa, Samu kertoo. Pojista kehittyi tuolla reissulla kovia soittajia. Urat erkanevat Tuon kesän jälkeen tiet alkoivat erkaantua. Samu muutti pois Kannelmäestä vuonna 1997, asuttuaan siellä neljävuotiaasta. Palasin Kantsuun vielä vuonna 1999, kun tulin suorittamaan Kannelmäen kirkolle siviilipalvelusta, Samu sanoo. Lappe oli myös tuolloin mukana Kantsun kirkon nuorisotyössä. Sitten kummankin omat bändikuviot veivät toisaalle. Kummastakin kaverista tuli muusikkoja ja musiikki on vienyt heitä yli 30 vuotta ja molemmat ovat saaneet soittaa erinäisissä bändeissä aina ulkomaita myöten. Mä oon ollu aina mieletön Jimi Hendrix-fani. Se on määrittänyt elämän suuntaa ja värejä aika paljon ihan skidistä asti, Samu sanoo. Lappe perusti parin muun kantsulaisen kanssa ensin Jerkem-nimisen bändin, josta tuli sittemmin maailmallakin mainetta niittänyt Carmen Gray. Samu taas löysi polkunsa blues-juuriltaan progen pariin (Osiris, Wasami, Inner Light Orchestra), soitteli undergroundia, punkkia, folkia, rockia sekä reggaeta ja oli myöskin sittemmin perustamassa Cherry & The Vipersia, joka kiersi keikoilla aina Mexicoa myöten Vaikka kumpikin heitti keikkaa omalla suunnallaan, emme ole soittaneet koko tänä aikana yhdessä. Pari kertaa ollaan törmätty jossain keikkapaikalla, kuten esim. kerran Levillä, Hullu Poro Areenalla, Lappe sanoo. Mätikselle! Nyt Kaarelan asukkailla on mahdollisuus nähdä kaverukset jälleen yhdessä, mutta omilla bändeillään. The Rattlesnake Shakers on psykedeelinen blues trio, perustettu vuonna 2002. Bändi on soittanut yhdessä jo yli 20 vuotta ja ehtinyt heittää muiden sekkailujensa muassa keikkaa mm. Caribian kuumilla rannoilla. Samu Leminen vastaa laulusta ja kitarasta. Rummuissa on Mikko Savolainen ja bassossa Timo Ylönen . Meidän trio soittaa pääsääntöisesti perinteistä sähköistä bluesia vanhoja mestareita tulkiten sekä kunnioittaen aina toki oman pienen mystisen mausteemme lisäten ikiaikaiseen juurisoppaan, tuumailee Samu. Odotettavissa lienee siis vanhaa kunnon Jimi Hendrixiä, tuttuja blues-standardeja, ehkäpä jopa Greenin aikaista Fleetwood Macia. Jääköön siis nähtäväksi että kuultavaksi… The OHO on monille kantsulaiselle jo ennestään tuttu. Bändi on perustettu vuonna 2014. Lappe vastaa laulusta ja kitarasta. Jo The Rootsista ja Carmen Graysta tuttu Pete Sirkiä on basssossa, sekä niin ikään Carmen Gray:ssa soittanut Juho pääkkönen koskettimisssa. Lisäksi kokoonpanossa on Lauri Tikkanen rummuissa ja Jere Mäntykangas toisessa kitarassa. Niin Samulle kuin Lapellekaan tämä ei ole eka kerta Mätiksellä. Kumpikin on esiintynyt siellä vuosia takaperin, mutta eri aikoina. Samu Stadin juhlaorkesterin kanssa ja Lappe Jerkemin. Me odotetaan tältä jälleennäkemistä todella paljon. On hienoa päästä samalle keikalle, miehet sanovat. Tiedä vielä, mitä siellä saattaa tapahtua... kaverit hymyilevät pilke silmäkulmassa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko The Rootsin Samu ja Lappe vuonna 1994. aseman kaupunkikalusteita puhdistetaan ja korjataan, uusia roska-astioita ja penkkejä asennetaan, istutusalueita uusitaan sekä alueille rakennetaan myös uusia tapahtumasähköpisteitä. Yksi suurin Kannelmäen lähiseutua koskevista kysymyksistä on Malmikartanon aseman yllä sijaitsevan Kartanonmetsän kohtalo. Kartanonmetsän alueelle on tällä hetkellä suunnitteilla uusia asuintaloja. Käynnissä olleella suunnittelukilpailulla pyrittiin sovittamaan uusi rakentaminen ja olemassa oleva Kartanonmetsän viheralue. Metsän säilyminen eheänä kokonaisuutena on tärkeää sen luontoarvojen ja lähialueiden asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. On tärkeää varmistaa historiallisen metsän tulevaisuus myös jatkossa. Riina Bhatia riina.bhatia@gmail.com Kirjoittaja on kannelmäkeläinen vara-valtuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston jäsen. Päiväkoti Vanhainen. Rudanko Kankkunen arkkitehdit (rudanko-kankkunen.com)
6 18.5.2022 Bök i Kårböle JAG BESÖKTE LENINGRAD första gången 1962 tillsammans med en ungdomsgrupp från församlingen. Det var en sotig och skrämmande stad med några stora historiska byggnader (Vinterpalatset) och mörka kyrkor. Speciellt minns jag zoologiska museet, där det fanns en förhistorisk mammut. Sovjetunionens ledning hörde till samma ålderskategori. Följande gång besökte jag staden S:t Petersburg år 2015 tillsammans med en grupp glada seniorgymnaster. Då hade jag bekantat mig med stadens intressanta historia och dessutom med min egen släkthistoria. Farmor Marias familj Bryggare var hemma från Säminge (Nyslott) och hade flyttat till S:t Petersburg i mitten av 1800-talet. Maria Lovisa själv arbetade som sömmerska hos en tysk prins vid tsarens hov. Farfar Karl Oskar, född i Pojo, blev vid 13 års ålder skickad till sin faster Ulrika Askolin i S:t Petersburg. Där fick han yrkesutbildning vid Askolins pianofabrik. Efter 13 års praktik var han färdig att flytta hem till Finland, där han grundade en pianofabrik, Hellas, i Helsingfors. Före det hade han träffat Maria och blivit förtjust i henne. Eftersom Karl Oskar talade svenska och ryska, och Maria talade finska, ryska och tyska, talade de nyförälskade uppenbarligen ryska med varandra. Vid mina senare besök i S:t Petersburg kunde jag besöka farfars konfirmationskyrka, den svenska S:ta Katarina, guidad av den svenskspråkige församlingsordföranden Valerij Volodin. Där hade i tiden Mannerheim gift sig. Farmor Maria hörde till den finska församlingen S:ta Maria, där hon döptes, konfirmerades och till slut, 1906 gifte sig med Karl Oskar. Den besökte vi med mina syskon och kusiner och blev väl mottagna av församlingssekreteraren, som presenterade kyrkans omtumlande historia. I dag är Maria kyrka populär, för den är nyligen renoverad och lockar därför till sig folk som vill tillhöra en evangelisk luthersk kyrka. Gudstjänster hålls även på ryska där. Jag lyckades inte ta reda på var familjerna Bryggare och Askolin hade bott. Var kunde Maria och Karl Oskar ha mötts? Många frågor kvarstår, som jag gärna skulle reda ut. Men nu blir det inte flera resor till S:t Petersburg, som jag gärna ännu skulle vilja visa åt våra barn och barnbarn. På våra senare resor till staden har jag funnit flera fina ställen att besöka: Eremitaget, PeterPaul fästningen med tsarernas gravkapell, den trevliga restaurangen Gogol, Fabergés fantastiska museum, den ståtliga Isak katedralen och mycket mer. Guiden visade över floden Nevan var Putins KGB-kontor var beläget, det ville vi nog inte besöka. Putins krig för med sig mycket lidande, så min sorg för Peterburg är en petitess, men också den är helt onödig. En resa gjorde vi år 2016 med vänner från Kårböle Gille. Då fick vi bl.a. en fin presentation av professor Peter Sorokin, av den gamla svenska befästningen Nyenskans vid Ochta-flodens strand. Egentligen såg vi bara de gamla svenska kanonerna, för gasjätten Gazprom hade inhägnat området, där de tänkte bygga sin nya kontorsskyskrapa (den hamnade på ett annat ställe). Det är fascinerande att lära sig att detta har varit en svenska stad, Nyen, grundlagd på kung Gustav II Adolfs order år 1638. Före det hade en svensk kyrka byggts här 1632: Dess efterföljare är S:ta Katarina kyrkan. 1703 grundade Peter den store en stad här, egentligen på svensk mark, som fick namnet S:t Petersburg. Det känns ju fint att ha en stad med sitt eget namn! Jag fortsätter att beundra staden, men inte presidenten som är hemma därifrån. Peter Rehnström Kårböle Gille Mitt förlorade S:t Petersburg Kanonerna vid Nyenskans, riktade mot Smolny katedralen på andra sidan av Neva. Seija ja Heikki sanoivat toisilleen tahdon Kannelmäen kirkossa nähtiin lauantaina 30.5. ihmeitä, kun samana päivänä 80-täyttävä Heikki Mäkynen vei 81-vuotiaan Seija Ahlrothin vihille. 161-vuotishäät olivat ennennäkemätön tapaus. KANNELMÄEN KIRKKOON oli vappuaattona kokoontunut suuri määrä parin läheisiä ystäviä ja sukulaisia. Jopa valtakunnallinen media oli paikalla, sillä tilanne oli poikkeuksellinen. Suomessa ei tunneta yhtään tapausta, että kaksi 80-vuoden merkkipaalun ylittänyttä henkilö sanoisivat toisilleen tahdon. 161-vuotishäätilaisuus jäi näin historialliseksi. Rakkaus ei katso ikää Parin vihki Kannelmäen seurakunnan tuttu pappi Konsta Korhonen . Kirkossa oli paikalla noin 70 henkeä. Rakkaus ei katso ikää, vaan kahden ihmisen ihanaa tunnetta rakastaen ja toisiaan hoivaten elää yhdessä, Heikki Mäkynen ja Seija Ahlroth sanovat. Ja pappi piti hienon puheen, Heikki lisää. Vihkitilaisuuden jälkeen pari hääseurueineen siirtyi jatkoille LänsiVantaan Reserviupseerien majalle, jossa oli vieraita kuutisenkymmentä. Häätilaisuuden ohjelmaan kuului perinteiseen tapaan vastaanottomaljat, lipunnosto, puheita, ruokailua, musiikkia, tanssia ja yleistä hauskanpitoa. Sattuman kautta yhteen Heikki Mäkynen on asunut Kannelmäessä 23 vuotta. Tuosta ajasta suurin osa on kulunut aktiivisena eläkeläisenä. Etsin Espanjasta itselleni pitkäaikaista vuokra-asuntoa talveksi. Törmäsin Seijan jättämään vuokrailmoitukseen ja otin häneen puhelimella yhteyttä, Heikki kertoo. Puolen vuoden vuokra-aika ei sopinut Seijalle, mutta hänen herttainen äänensä teki Heikkiin suuren vaikutuksen. Kun vielä selvisi, että Seijakin asuu Kannelmäessä, vain 400 metrin päästä Heikin asunnosta, rohkaistui Heikki pyytämään Seijaa kauppakeskus Kaareen kahville. Ilmoitin, että tänään ei käy..., mutta huomenna sopii! Seija nauraa. Seija on asunut Kannelmäessä lähes 40 vuotta, mutta he eivät olleet törmänneet Heikin kanssa aiemmin toisiinsa, ainakaan tiedostetusti. Ensimmäinen kahvittelutapaaminen sujui hienosti. Tiesin parin minuutin keskustelun jälkeen, että tämä on minun nainen, Heikki sanoo pilke silmäkulmassa. Entä Seija? Ensituntuma oli, että tässähän on mukavan tuntuinen mies, Seija sanoo hymyssä suin. Vuosi oli 2018. Ei päätepysäkkiä Ensimmäistä tapaamista seurasi uusia tapaamisia. Pari huomasi nopeasti nauttivansa toisistaan ja suhde muuttui seurusteluksi. Ei kulunut aikaakaan, vain muutamia kuukausia, kun he päättivät muuttaa yhteen. Meillä oli suurin piirtein samankokoiset asunnot. Valitsimme Seijan asunnon Soittajanpolulla, Heikki kertoo. Päätös yhteen muutosta syntyi 2019. Alkuun tuli pieniä karikoita, mutta kaikki selvitettiin. Nyt on oltu yhdessä lähes viisi vuotta. Minun mottoni on, että jos jotain sanomista syntyy, niin kaikki pitää ratkaista ennen nukkumaan menoa, Heikki sanoo. Vanhuus ei ole rakkauden päätepysäkki, Heikki ja Seija summaavat. Elettyä elämää Heikin edellinen vaimo kuoli syöpään 23 vuotta sitten. Pariskunnalla oli neljä lasta, jotka kaikki jo tuolloin aikuisia. Lastenlapsia on kertynyt 12. Heikki on kotoisin Ylistarosta. Nuorena hän teki sähkömiehen hommia Ahlströmillä, suoritti varusmiespalveluksen ilmavoimissa ja on ollut siitä lähtien aktiivinen reserviupseeri. Sotilasarvoltaan hän on yliluutnantti. Tie vei sitten myyntija markkinointipuolelle Liesitehtaalle, sitten Strömbergille ja myyntiedustajaksi kahdeksi vuodeksi Irakiin. Lopulta Heikki perusti oman kaukoidänkauppaan keskittyvän vientija tuontiyrityksen, jonka toimitusjohtajana hän toimi. Vuonna 1999 Heikki muutti Helsinkiin ja Kannelmäkeen eläkeneuvokseksi, sillä kaikki lapset olivat muuttaneet pääkaupunkiin. Kun ensimmäisen kerran kävelin Kannelmäessä ja ihastelin puiden reunaamia kävelyteitä, päätin, etten koskaan muuta pois. Viimeinkin naimisiin Seija on kotoisin Joensuun alueelta. Keskikoulun jälkeen hän aloitti laskuttajan työt Keskon Joensuun pisteessä. Tie vei sieltä ensin Kuopioon ja sitten Helsinkiin. Ennen eläkkeelle siirtymistään Seija toimi Helsingissä luotonvalvojana. Seijalla on yksi poika ja hänellä jo kaksi aikuista tytärtä. Seija ei kuitenkaan koskaan mennyt naimisiin. Kyllä minä mietin, että olisi se kiva olla joskus vaimo... Nyt se viimeinkin toteutui! Kosinta tapahtui Heikin tyttären kesämökillä, jonne he olivat kokoontuneet sukulaisten kanssa iltaa viettämään. Tapahtuma tuli Seijalle yllätyksenä. Olimme syömässä ja Heikki kilisti yhtäkkiä lasia, nousi ylös ja alkoi kosia. Koko perhe oli kuin puulla päällä päähän lyöty, Seija nauraa. Yhdessä eteenpäin Miten tästä eteenpäin? Ei kukaan ole mennyt tämän ikäisenä naimisiin, mutta kukas sen estäisi, Heikki kuittaa. Rakkaus ei todellakaan katso ikää ja sen huomaa pariskunnasta. Kyse on yhteisestä tunteesta, halusta puhaltaa yhteen hiileen ja pitää toisistaan huolta. Tanotorvi onnittelee vastavihittyä paria avioliiton satamaan saapumisesta sekä Heikkiä tämän 80-vuotispäivän johdosta. Olkoon aika heille suosiollinen ja toivokaamme useita yhteisiä ja onnellisia vuosia tästä eteenpäin. Häämatkan pari aikoo viettää etelän lämmössä. Teksti ja kuva Jauri Varvikko Rakkaus ei katso ikää, sanovat Seija Ahlroth ja Heikki Mäkynen. Pari vihittiin Kannelmäen kirkossa. Vihkimisen suoritti pastori Konsta Korhonen. Kuva Erik Bärlund. Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Avoimet ovet ti 12-18. Muuten sop.muk.
7 18.5.2022 Malminkartanon keskiosan suunnittelukilpailun voittajaksi on valittu ehdotus ”Latvus”, jonka tekijöiksi paljastuivat Arco Architecture Company ja Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Tuomaristo oli voittajasta yksimielinen. Lisäksi tuomaristo päätti jakaa kunniamaininnan nimimerkille ”Kylämäki”, jonka tekijä oli Verstas Arkkitehdit Oy. Malminkartanon keskiosan suunnittelu jatkuu seuraavaksi selvitysten laatimisella, jotka pohjustavat tulevaa asemakaavoitusta. MALMINKARTANON keskiosassa sijaitsevat Kartanonmetsän alue, junaasema ja alueen keskeiset aukiot palveluineen. Syksyllä 2021 yhteistyössä maanomistaja Spondan kanssa kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa laatimaan ehdotukset alueen kehittämiseksi ja nyt voittajaksi on valittu kilpailutyö ”Latvus”. ”Latvus” on varmaotteinen kokonaisuus. Suunnitelma liittyy luontevasti ympäristöönsä, myös kilpailualueen luoteispuolen uudempaan kaupunkirakenteeseen. Rakentaminen sijoittuu melko tiiviille vyöhykkeelle kilpailualueen reunoille ja alueen keskellä säilyy itä-länsi suuntainen puustoinen yhteys. Ehdotuksessa on myös paneuduttu hakemaan rakentamiselle sopivaa henkeä. Kilpailuehdotukset tarjosivat selkeästi toisistaan poikkeavia ratkaisumalleja Malminkartanon keskiosan kehittämiseksi. Voittajatyö ”Latvus” täytti parhaiten kilpailun tavoitteet, ja siinä alueen tuleva kehittäminen on pyritty tasapainottamaan luontoarvojen kanssa, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja Christian Airas , asuntokehityksen johtaja,Sponda Oy. Kunniamaininnan tuomaristo päätti antaa työlle ”Kylämäki”, jonka erityisiä ansioita ovat metsäistä aluetta laajasti säilyttävä ratkaisu sekä vahva näkemys alueen länsipään käsittelyssä. Kerrokantasi-kyselyssä (https:// kerrokantasi.hel.fi/malminkartanon-keskiosa ) ja hankkeen keskustelutilaisuudessa saadut kommentit ehdotuksista auttoivat tuomariston arviointityötä. Malminkartanon keskiosan suunnittelun eteneminen ja alueen kehittäminen Malminkartanon keskiosan ehdotus tulee toimimaan pohjana tulevalle asemakaavoitukselle, joka mahdollistaa uusia asuinkortteleita. Asumisen lisäksi alueelle on tulossa päiväkoti ja liiketilaa. Alueella liikkuminen helpottuu, kun jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan samalla Malminkartanon juna-asemalle. Seuraavaksi Malminkartanon keskiosalle laaditaan asemakaava. Voittajatyö ”Latvus” toimii suunnittelun pohjana, jossa huomioidaan alueen kehitysehdotukset. Lisäksi tarvittavia lisäselvityksiä tehdään. Asukkaat ja osalliset voivat osallistua kaavoitustyöhön, kun tulevia suunnitelmia laaditaan. Tavoitteena on tuoda asemakaavaehdotus kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn arviolta vuonna 2025. Lopullisesti asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto. Malminkartanoon laaditaan parhaillaan suunnitteluperiaatteita, jotka ohjaavat koko alueen toimintojen sijoittumista, kuten liikenneyhteystarpeita ja viherja virkistyspalveluverkostoa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat myös uusia asemakaavoja. Suunnitteluperiaatteet valmistuvat vuoden 2022 aikana. Malminkartano on yksi Helsingin kaupungin kaupunkiuudistuskohteista, ja kaupunki on sitoutunut alueen kehittämiseen. Kaupunkiuudistuksen tarkoitus on kohentaa asuinalueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa laadukas täydennysrakentaminen ja ympäristö. Malminkartanon keskiosan suunnittelukilpailun voittaja valitiin Suunnittelukilpailun voittajatyö ”Latvus”, näkymä Malminkartanon juna-aseman kupeesta kohti Malminkartanon keskiosaa. Kuva: Arco Architecture Company ja Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Saision mahtava Passio KIRJAILIJA Pirkko Saision uusin teos ” Passio” oli Finlandiapalkintoehdokkaana 2021. Eikä syyttä, teos on aivan omalaatuisen upea, laaja katsaus Euroopan historiaan kerrottuna värikkään mielenkiintoisesti. Ehkäpä Saision laajan kirjailijauran laadukkain teos. Saision kirja on sivumäärältään muhkea (s.732), erittäin monipuolinen ja rönsyilevä kuvaus täynnä maantieteellisesti aivan erilaisia tarinoita ihmiskohtaloista eri puolilta Eurooppaa yli viidensadan vuoden ajalta. Kirjan ensimmäiset tarinat lähtevät Italian Firenzestä 1400-luvulta, viimeisimmät tuovat ihmiskohtalot 1950-luvun Helsinkiin. Tarinoita ja ihmisiä liittää löyhästi yhteen erikoinen kultakoru, jonka siirtyminen ihmisiltä ja paikkakunnilta toiselle valaisee samalla kunkin paikkakunnan ja ihmisten maailmaa. Kirja tuo monipuolisesti esille eri uskontojen ja uskomusten maailman. Maailman, joka on eri aikoina eri puolilla Eurooppaa säädellyt ihmisten ja kansojen kohtaloita. Kirjassa tulee vahvasti esille Saision perehtyneisyys kansojen tapoihin ja historiallisiin vaiheisiin. Saision kirja kuvaa yksityiskohtaisesti yksityisen ihmisen kautta erilaisia merkittäviä kansojen kohtaloita, sotia, uskonnollisia myllerryksiä, hallitsijoita ja alamaisia, kaupankäyntiä, ostamista ja myymistä. Paitsi tavaroiden, myös ihmisten. Saisio pääsee kirjassaan äärimmäisen lähelle ihmisen sielunelämää ja elämän sisältöä. Ilot, surut, pettymykset, toiveet, kaipuu onneen edes pieneenkin. Värikkäitä paikkoja Italian Firenzen elämästä 1400-luvun lopulla Saisio siirtyy sujuvasti toiseen Italian kaupunkiin Venetsiaan, sieltä tarina jatkuu Wienissä edetäkseen Puolan Krakovaan ja sitten merkilliseen paikkaan Golobije Seloon Venäjälle, josta kuvaus on aivan huikaiseva, ajoittain kuin jännitysromaanissa. Viron eteläinen Haapsalu saa omalaatuisen taiteilijakuvauksen, kunnes kirjassa päädytään Helsinkiin, sivutaan kansalaissotaa 1918, josta päädytään vahvaan kuvaukseen Karjalaan Solovetskin vankileirille. Kirjan lopputarina tuo nuoruuden rakastavaiset vuosikymmenten jälkeen takaisin Helsinkiin. Yhteistä onnea ei enää ole. Saision kirjan lukeminen on vaativa, mutta erittäin palkitseva ponnistus. Sisältö on kielellisesti erittäin antoisaa. Tekstiä leimaa paitsi Saision laaja asioiden ja asiakokonaisuuksien tietämys, myös humaani, ymmärtäväinen ote ihmisiin eurooppalaisen maailman myllerryksissä. Ihmiskohtalot tulevat lähelle lukijaansa, henkilöt elävät kuin Saision näytelmissä. Todella vahva, vaikuttava teos! Teksti: Pekka Hurme KANNELMÄEN komea kirkko ja seurakuntakeskus sen yhteydessä on aina koettu tärkeimpänä seurakunnan keskeisenä toimijana. Valitettavasti seurakuntakeskus on jo vuosien ajan ollut poissa käytöstä vakavien sisäilmaja putkisto-ongelmien vuoksi. Toiminnat on jouduttu siirtämään väistötiloihin vuokratiloihin toisaalle. Tilanne on ollut yhtymän tiedossa vuosikaudet, mutta välttämättömän uuden seurakuntakeskuksen saaminen on vain pitkittynyt. Tämä on aiheuttanut sen, että kirkkomme ympäristö on tuskastuttavasti vaikuttanut kuolleelta , kun keskuksen ikkunat ovat olleet pimeänä eikä toiminnanmerkkejä ole näkynyt seurakunnalle luonnollisimmalla ja tärkeimmällä paikalla. Toiminnot ovat kärsineet huolimatta seurakunnan työntekijöiden ponnisteluista eri väistötiloista. Yleisön taholta on jatkuvasti ihmetelty sitä mitä seurakunnassa oikein tapahtuu, kun pääpaikan ympäristö vaikuttaa kuolleelta. Tällainen tilanne kuihduttaa selvästi toimintaedellytyksiä, kun totuttu pääpaikka, jonka pitäisi olla toiminnallisesti elävä ja näkyvä seurakunnallinen keskus, vaikuttaa elävän pysähtyneisyyden aikaa. Seurakuntakeskus on kiireesti saatava takaisin eläväksi asukkaitamme innostavaksi ja palvelevaksi toimijaksi perustehtävässään. Lisäksi työntekijät tarvitsevat kunnon työtilat tehtäviensä hoitamiseksi. Kaiken lisäksi jo nyt on tullut huomattava määrä lisäkustannuksia siitä, että vuosikaudet väistötiloista maksettavien vuokrien lisäksi myös vanhan seurakuntakeskuksen paikallaanseisottaminenkin on koko ajan maksanut paljon. Ja maksaja on, seurakuntayhtymän ollessa kirkollisten rakennusten omistaja, kirkollisverojen maksaja. Kannelmäen seurakunta itsessään on aina hoitanut talousasioitaan esimerkillisesti, eikä ole nykytilanteen aiheuttaja. Elävä kirkonympäristö on koko kaupunginosamme asujaimiston yhteinen etu. Seurakuntakeskuksen uudisrakennus on saatava aikaiseksi mahdollisimman nopeasti, jotta seurakunta pääsee palaamaan siellä aiempina vuosina tehtyyn ansiokkaaseen ja monipuoliseen työhön asukkaittemme hyväksi perustehtävänsä edellyttämällä tavalla. Kannelmäessä 09.05.2022 Erik Bärlund puheenjohtaja Kaarela -Seura ry Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Seurakuntakeskus toimivaksi! PUHEENJOHTAJAN PALSTA VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme sähköpostitse infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä.
8 18.5.2022 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M TANORISTIKKO Tässä tulee hyvä lehti! ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi KANTSUN KYLÄJUHLAT Sitratorilla ja vanhaistenpuistossa LA 20.8.2022 klo 10 20 • Mikkels Sons • Guirikan foli • Päistikka lastenorkesteri • Ladies First Big Band • Terika • Aleks ja Kimmo • Nutan bändejä • Koljonen supergroup • Ikivirhe • The Southern pilots • Topias Haikala • Matka vapauteen -esitys lapsille • Taloyhtiöteatteri • Musiikkia • Grilli kuumana • Puistokirppis • MLL kahvio • Mätäjoen varrelta -näyttely • Poniratsastusta • Kavon temppurata • Puistojooga • Partiolaiset • Kaarelan VPK • Graffitipaja • Dj Tapahtumassa mukana: Kanneltalo, MLL Kannelmäki, Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen voimistelijat, D-asema, Tanotorvi-lehti, Kaarela-Seura, Kannel-Krouvi OHJELMASSA mm.: Muutokset mahdollisia
9 18.5.2022 MELKEIN KYMMENEN vuotta sitten tv-ohjelmassa nimitettiin 73-vuotiasta vanhaksi. Ystäväni oli 70-vuotias ja suuttui väitteestä. Asiantuntijoiden mukaan vanha oli silloin 80-vuotias ja tänä päivänä 85-vuotias. Mitä vanhempi henkilö on, sitä korkeammalle ja ehdottomasti omaa ikäänsä korkeammalle hän asettaa vanhuuden rajan. Kun 60-vuotiailta ja 90-vuotiailta kysyttiin ”haluatteko elää 100 vuotiaaksi?”, 60-vuotiaista joka neljäs halusi ja 90-vuotiaista joka toinen. Vuoden 2021 lopussa yli 100-vuotiaita oli Suomessa 1038, heistä naisia 886 ja miehiä 132. Nuoremmat eläkeläiset ovat nykyään parempikuntoisia kuin ennen. Mutta yli 85-vuotiaiden keskimääräinen terveydentila ja toimintakyky ovat 15 viime vuotta pysyneet samalla tasolla. Geriatri, lääkintöneuvos Pirkko Jäntti tietää, että iäkkäinä miehet ovat parempikuntoisia kuin naiset. 70-vuotiaalla naisella on edessään keskimäärin 18 ja miehellä 15 elinvuotta. Haurastuminen ja raihnaistuminen alkaa 7580 -vuotiaana. Suomessa on monilla hyvät mahdollisuudet elää hyvässä fyysisessä, psyykkisessä ja henkisessä kunnossa eläkeikäisenä. Mitä parempikuntoisia me nykyhetken eläkeläiset olemme, sitä hanakammin yleistä eläkeikää ollaan nostamassa. Eläkevuosia kertyy yhä useammalle yhä kauemmin ja eläkejärjestelmämme ei kestä sitä. Ei tunnu yhtään hauskalta keskustella eläkkeistä omien lasten kanssa. Syyttävä sormi osoittaa meitä, joiden eläketaso on kohtuullinen tai hyvä. Mutta eivät eläkkeet ole nytkään kaikilla niin suuria, että niiden turvin tulisi etenkään pääkaupunkiseudulla edes kohtuullisesti toimeen. Katselin valokuvia isotädistäni. Hän näyttää 60-vuotiaana ja 85-vuotiaana samannäköiseltä. Leskellä kuului vielä 1960-luvulla olla musta leninki, paksut sukat, matalakantaiset kengät ja nuttura. ”Rumat ne vaatteilla koreilee”, eikä leski ainakaan. Mutta millä kotiäitinä ollut leski tuli toimeen? Vuonna 1956 uusittiin kansaneläkejärjestelmä. Kansaneläkkeestä tuli kaikille samansuuruinen peruseläke. Vuoden 1960 kansaneläke vastasi vuoden 2021 tasossa noin kahta sataa euroa. Silloin 65-vuotiaiden suhteellinen tuloköyhyys oli huomattavan yleistä. Tänä päivänä Eläketurvakeskuksen erikoistutkijan Ilari Ilmakunnaksen mukaan tuloköyhyyden yleisyys 65-vuotiailla on hyvin lähellä koko väestön tasoa. Täysimääräinen kansaneläke on tänä päivänä yksin asuvalle 665,29 euroa/kk ja takuueläkkeen täysimäärä 837,59 euroa/kk. Eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa/kk vuonna 2021, noin 55 prosenttia suhteessa keskipalkkaan. Miesten eläke oli 1983 ja naisten 1579 euroa kuukaudessa. Korona, liukkaat ja lumiset kadut ja tiet, Ukrainan sota, Nato, työtaistelut. Uhka ja haitta toisensa perään ja päällekkäin. Onko aihetta tehdä muuta kuin keskittyä näihin. On! Pakko on saada ajatuksensa pois uutisista ja mennä katsomaan jalkapalloa, tanssikoulun kevätnäytöstä, elokuvaa tai mennä konserttiin tai teatteriin. Ylipäätään etenkin meidän ikäihmisten on syytä mennä ihmisten ilmoille. Ei teatterikaan aina päästä katsojaansa helpolla. Kom-teatterin Runar ja Kyllikki (käsikirjoitus Jussi Kylätasku ja ohjaus Lauri Maijala ) pakotti ottamaan kantaa siihen kuka murhasi Kyllikin – entä kuka Kyllikki Saaren . Maijala on saanut lisää tehoa näytelmäänsä kääntämällä sukupuoliroolit ylösalaisin. Naiset näyttelevät miehiä ja miehet naisia. Erityisesti naiset miesten rooleissa ovat oman aikansa ja vielä tämänkin ajan armottomia tosikoita, roolinsa vankeja. Humalapäissä voi tehdä ihan mitä vaan, niin kuin tekee näytelmässä Kyllikin isä – loistava Satu Silvo , jonka jokainen ele ja ilme on tarkoin harkittu. Runarina Ella Mettänen on herkkä ja hauras nuorukainen, jota kukaan ei ymmärrä. Ymmärrystä ei saa kyllä osakseen Kyllikkikään. Paavo Kinnunen on Kyllikkinä viaton, rakkautta kaipaava ja kansdsaihmisiinsä luottava tyttö. Hyvin paljon kasaantuu Kyllikin väärästä kohtelusta kirkkoherra Kapeelahden – huikean roolin esittävän Kati Outisen – harteille. Voiko ihminen ylipäätään olla noin iljettavä – kyllä voi. Näytelmä on ravisteleva puheenvuoro tasa-arvosta ja nuoren ihmisen elämisen vaikeudesta. Faust ei ole taruolento. Se selviää Vallilan Kansallisteatterin Faustnäytelmän käsiohjelmasta. Mutta sillä ei ole väliä, kun keskellä huikeaa teatteriesitystä yrittää pysyä ”kärryillä” mitä tässä juuri on tapahtumassa. Ohjaaja Anne Rautiainen joukkoineen on rakentanut Vallilan entisen konepajan näyttämölle erityislaatuisen maailman omanlaisine ihmisineen ja olentoineen. Näytelmä on täynnä nerokkaita yksityiskohtia. Näytelmä perustuu Johann Wolfgang von Goethen kahteen näytelmään, vanhin vudelta 1808 ja toinen vuodelta 1932. Faustin liitto Mefistofelespaholaisen kanssa sai uudelleen siivet alleen Goethen näytelmistä. Faust (Marc Gassot ) ja pääpaholainen Mefistofeles (Juha Varis ) tekevät sopimuksen ja Faust kuvittelee saavansa kaiken mitä haluaa. Mefistofeles on monikasvoinen huijari. Niin vikkelä ja häikäilemätön että on helppo uskoa, että hän pyörittää koko maailmaa. Kaikkeen puuttuu ylväästi harsomaisessa valkoisessa asussaan Jumala (viehkeä Annika Poijärvi ). Paholaisen ja Jumalan välien selvittely ei oikein käänny kummankaan tappioksi tai voitoksi. Toisessa näytöksessä väliajan jälkeen Faust tapaa Gretan (raikas Aksa Korttila ). Ei siinäkään kaikki mene niin kuin Faust toivoisi. Hurja ja hieno esitys. Leena-Maija Tuominen Kuka on vanha YKSI TÄRKEISTÄ asioista elämässäni on musiikki. Kuuntelen monenlaista musiikkia, käyn keikoilla ja lueskelen rokkarien elämäkertoja. Erityisen paljon pidän laulamisesta. Olen laulanut aina. Kotona, istuessani autossa tai veneessä. Tämä voi selittää sen, miksi reitit eivät niin hyvin painu mieleen, kun mielessä on juuri tiettyyn venematkaan täydellisesti sopiva matkalaulu, jossa voi laulaa stemmoja moottorin tahtiin. Kaikkein mieluiten laulan kotonani, yksin. Ja kun laulan en todellakaan pidä kynttilää vakan alla! Perheeni on saanut nauttia monenmoisista kylpyhuoneen oven takaa kaikuvista suihkukonserteista vaihtuvin teemoin. Olen ymmärtänyt, ettei se heille ole niin erityinen nautinto, mutta en tästä piittaa. Jokaisella perheenjäsenellä on oikeus omiin juttuihinsa. Myöskään naapureilta en ole asiasta kysellyt. Postilaatikolla moikkaillaan kyllä tavalliseen tapaan, joten tuskin harrastukseni häiritsee pientalossa. ”Ain’ laulain työtäs tee”, sanoivat jo seitsemän kääpiötä Lumikille aikanaan. Ja kyllä, mikä onkaan hauskempaa tiskatessa kuin laulaminen. Äkkiä on tiskit hoidettu, kun on samalla vetäisty sekalainen konsertti ääniähuulia säästelemättä. Siivous ylipäänsä on helpompi kestää, kun sen höystää mukavalla pikku lauluputkella! Pölynimurin kauhea ääni peittyy hyvin Pelle Miljoonan klassikoiden alle. Laulaminen on minusta sekä hauskaa että rauhoittavaa. Laulaa luikauttaessani kymmenen kappaletta putkeen keskityn vain laulun sanoihin ja pipodiscossani soivaan melodiaan ja annan mennä. Kotikonsertin jälkeen olo on rauhallinen ja rento, mieli kirkas ja kotityöt on tulleet tehdyiksi. Itsellenikin on yllätys, mitä lauluja milloinkin tulee mieleen, ja miten muistan laulujen sanat. Aika monia muistan ja aika hyvin. Koska laulaminen puhdistaa mieleni niin hyvin, en ole jaksanut kokeilla tiskaamista Mindfullness-harjoituksena, sellaisena tietoisena tiskaamisena. Ymmärrän, että tietoisuustaidot ovat hyvät ja tärkeät. Mutta kukaan ei koskaan puhu siitä, mitä tehdä päähän kasautuville lauluille ja melodioille, jotka vaativat ylospääsyä suustani! On laulaminen myös toisten kanssa hauskaa. Erityisesti lasten kanssa. Kokemukseni perusteella voin kertoa, että monet vauvat pitävät Iron Maidenin Run To The Hillsin kertosäkeestä. Tai näin olen päätellyt, kun olen kyläreissulla lurittanut pätkiä sylitellessäni uusia maailman toivoja. Voihan tietysti olla, että pikkuisten silmät pyöristyvät kauhusta ja he mykistyvät silkasta pelosta. En kyllä usko. Omien lasteni ollessa vauvoja en ollut vielä keksinyt tätä näppärää Iron Maiden -kikkaa. Mutta kaikkea muuta olenkin heille laulanut, jo ennen syntymää ja varsinkin sen jälkeen. Lapseni ovat puheliaita, eikä puheen tuottamisessa ole ollut ongelmaa. Uskon sen johtuvan hillittömästä lauluhimostani ja jatkuvasta laulamisesta. Kun esikoinen vielä opetteli puhumaan, ystäväni yritti opettaa häntä. ”Sano, että äitini on jukeboxi.” Ei tarttunut tämä lause nappulan mieleen kylläkään. Vein lapseni MLL Kannelmäen muskariin heti kun se oli mahdollista. Ensin yhden ja sitten myöhemmin toisenkin. En tiedä, kuka siitä muskarista eniten nautti, minä vai lapset. Osaan kuitenkin nekin laulut vielä ihan hyvin! Pikku Kakkosesta katsoimme Satu Sopasen ohjelmia, ja niistä inspiroituneena leikimme Laulupuuleikkiä. ”Kukahan vois, kukahan vois, laulun pussista vetää pois!” Piirsin paperille puun ja kiinnitin sen seinään. Puun oksiksi tulivat paperilappuset, joita vuorotellen nostimme pussista. Paperilapuissa oli yksi vihjesana laulua varten. Siitä sitten vain aloimme laulamaan! Tosin aluksi lapsista oli hauskempaa nostella pussista yllätyslappusia. Minulle jäi lauluhommat ja ”laulun” kiinnitys puuhun. Harmi kun kukaan ei kotona enää tästä leikistä innostu. Minä olisin kyllä valmis! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Vanha jukeboxi muistelee WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Tervetuloa kesä! myös omalla mitalla alk. 49 €/m +päiden solminta RIEMU-PUUVILLAMATTO alk. 80x150 cm 72 € Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 info@automuovikem.fi I www automuovi.fi KESÄHUOLTO 420€ 420€ BG AUTOMAATTIVAIHTEISTON HUOLTO AUTON TEKNINEN TARKASTUS JA VIKAKOODIEN LUKU 50€ 50€ TURVAA TULEVAT KESÄREISSUT 185€ 185€ Sisältää 100% öljynvaihdon. Huoltokohteiden sisältö työn vastaanottajalta. PUUTARHAMULTAA Luonnon kivija kalliomurskeet. Kaivuutyöt 30 vuoden kokemuksella. Maanrakennus Sillanpää Runonlaulajantie 69 P. 0400 451 599, 0400 432 145 SUURMARKKINAT SUOMALAISET www.markkina.net/espoo LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT Leppävaaranraitti ja läkkitori Leppävaaranraitti ja läkkitori LA 4.6. klo 9-17 LA 4.6. klo 9-17
10 18.5.2022 JUMALANPALVELUKSET KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. (Huom. kirkossa ei ole messua su 29.5.) • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Taizélauluin 18.5. ja hiljaisuudessa 25.5. MÄTISMESSU Suvivirsi soikoon! Su 29.5. klo 11 tervetuloa ulkoilmamessuun Mätisfestareiden juhlakentälle Kartanonhakaan, Malminkartanon ja Kannelmäen väliselle jokialueelle. MUSIIKKIA KIRKOSSA • Ke 1.6. klo 18.30 Kevätkonsertti. Senja Salon pianoja klarinettioppilaat esittävät keväistä musiikkia. Vapaa pääsy. • Su 5.6. klo 18 Menneitten perhoset -liedkonsertti. Tuuli Lindeberg, sopraano ja Minttu Siitonen, piano vievät musiikilliselle aikamatkalle muistoihin, hiljaa ohikiitäviin hetkiin ja sielun salaperäisiin unimaisemiin. Säveltäjänimiä Debussy, Fauré, Saariaho, Zinovjev, Berg. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. SUVIVIRSIPYÖRÄILY su 29.5. – laulua ja liikuntaa Länsi-Helsingissä Länsi-Helsingin seurakuntien kanttorit kutsuvat alueemme kirkkoihin laulamaan Suvivirttä ja tuttuja kesäisiä lauluja. Liity mukaan pyöräillen tai muulla kulkuneuvolla. Kierrä koko reitti tai pistäydy lähikirkossa laulamassa. Pientä matkaevästä on kirkoissa tarjolla. Suvivirsipyöräilyn reitti ja aikataulu: klo 13 Munkkivuoren kirkko (Raumantie 3), Klo 14 Huopalahden kirkko (Vespertie 12), klo 15.15 Pitäjänmäen kirkko, (Turkismiehenkuja 4) ja klo 16.30 Kannelmäen kirkko. Toivotetaan yhdessä kesä tervetulleeksi! SOPPAA JA JUTTUSEURAA MALMINKARTANON KAPPELILLA Kevätkauden viimeiset keittolounaat maanantaisin 23.5. ja 30.5. klo 12–13.30. GRILLATAAN! • Ma 13.6. Malminkartanon kappelin pihalla klo 12–13.30 • Ke 15.6. Jättärin juurella Malminkartanossa klo 12–14 Seurakuntavaalit 2022 – Asetu ehdolle sellaisena kuin olet Kiinnostaako sinua vaikuttaminen Kaarelan alueella? Haluatko olla mukana rakentamassa kotiseurakuntaasi ja kirkkoa? Marraskuussa järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan jälleen uudet luottamushenkilöt päättämään isoista ja pienemmistäkin asioista seurakunnissa. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Asetu rohkeasti ehdolle sellaisena kuin olet. Tulevaisuuden kirkkoa tehdään nyt. Lue lisää osoitteessa seurakuntavaalit.fi NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki. KIRKKO Vanhaistentie 6 VIRASTO ja KLANU , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi SEURAA SOMESSA FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT HOITOKODISSA Om a huo ne, om a hoit aja Ääne nava us hoiva muu sikon kans sa Kalamieh elle lohikeitt oa lounaaks i Voima treenit ohjaaja n kanssa Voitin Heikin Monopoli-matsissa Kun kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuoro kauden. Lisäksi tarjoamme laajan valikoiman palveluita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa että yhdessä muiden seurassa. Lue lisää pääkaupunkiseudun hoitokodeistamme: paivakumpuhoiva.fi SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA K ukapa ei haluaisi suojella elämänsä kehtoa? Kuinka paljon käytämme aikaamme yksin ja yhteisöllisesti vointimme varjeluun ja kärsimyksen karttamiseen? Yrityksistämme huolimatta kuitenkin kaikessa karmeudessaan pahuuden kasvot paljastuvat meille aika ajoin. Silloin, kun mahdottomat vastoinkäymiset musertavat yksilön tai kokonaisen kansan, tulevaisuus joutuu uhan alle. Suurin ahdistus liittyy pelkoon maailmamme tuhoutumisesta: Milloin kuolema koskettaa meitä? Normaaliaikoina on uskallettava todeta mahdolliset uhkaavat tekijät. Mitä kerrot itsestäsi, kun joku kysyy sinulta kuulumisia? ”Mitä kuuluu” on kevyt kysymys työpaikalla, kaupan kassajonossa tai illanistujaisissa. Samalla se kätkee sisäänsä painavia arvoja ja normeja. Jostain syystä omasta palkkatyöstä ja kiireestä kertominen on yleisesti hyväksytty ja melkein jo odotettu vastaus kuulumiskysymykseen. Ehkä työstä puhuminen on monelle turvallisinta. Voi keskittyä tekemistensä luetteluun sen sijaan että kertoisi, miltä elämä juuri nyt maistuu. Kuulumiskysymykseen vastaaminen mutkistuu, jos ihminen onkin työtön, uupunut tai sairastunut. Mitkä puheenaiheet ovat silloin turvallisia, kun palkkatyön tuoma sosiaalinen suojamuuri poistuu? Ajattelen, että ihmisen arvostaminen riippumatta hänen työtilanteestaan olisi yksi askel kohti inhimillisempää ja tasa-arvoisempaa maailmaa. Vastuu on etenkin niillä, jotka ovat sosiaalisesti vahvoilla. Ehkä jo yhden ihmisen avoimuus synnyttää lisää avoimuutta maailmaan. Ne, joilla olisi mahdollisuus kertoa työstään, voisivatkin kertoa vaikkapa huonekasveistaan tai lukemistaan kirjoista. Tai siitä, miltä elämä maistuu. Teen itse ihmistyötä ja koitan tasapainotella sen kanssa, että joinain päivinä on kiire, mutta se ei saisi välittyä kiireestä syyttömille ihmisille. Tunne on tuttu myös perhe-elämästä. Eräs entinen työkaverini huomautti viisaasti, että työntekijän puhe omasta kiireestään voi ajaa kohtaamista kaipaavat ihmiset pois. Onko päivissä liikaa jotakin, jos ei ole aikaa huomata ihmisiä ympärillään? On tarpeen muistaa, että tässä kaupungissa on monta ihmistä, joilla ei ole kiire. Kuka on olemassa päämäärättömiä kulkijoita, toipilaita, tylsistyneitä ja oman paikkansa etsijöitä varten? Toivon, että kirkko ja sen lisäksi vielä muutkin ihmiset ja yhteisöt tässä kaupungissa. Ei ole helppoa työssäkävijöilläkään. Vaikka me olemme vahvoilla sen suhteen, että meillä on työ josta puhua, välillä omaa itseä joutuu kaivelemaan työminän alta. Mitä kaikkea muuta minä olinkaan kuin tekemäni työ? Onneksi kesä antaa monelle tilaisuuden rikkoa rutiineja ja tutkia vapauden olemusta. Riippumatta siitä onko lomaa vai ei, kesällä luonto tarjoaa erityisiä kutsuja vapauteen. Niin kuin Suvivirressä (virsi 571) lauletaan: ”Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.” Sinäkin olet osa luontoa, sinutkin kutsutaan kesällä eloon! Ulkona liikkuminen ja lojuminen ovat mahdollisia työpäivän jälkeenkin – toisin kuin pimeän ja loskan aikaan. Kaupungissa ja kotimaassa on kaikenlaisia tapahtumia, joihin mennä ihmettelemään ihmisvilinää. Kirjastot, kirkot ja museot tarjoavat mahdollisuuksia syvempien merkitysten etsinnälle. Uskallatko lähteä etsimään? Tiia Orpana nuorisotyönohjaaja Pitäjänmäen seurakunta Mitä sinulle kuuluu? Yhteisellä tiellä Siivouspäivä Mörssäriaukiolla 28.5. klo 10-15 Kaarelan omakotiyhdistys ja alueen aktiivit toivottavat kaikki tervetulleeksi myymään, ostamaan ja seurustelemaan uudelle Mörssärinaukiolle lauantaina 28.5. Lämpimästi tervetuloa kaikki kaarelalaiset! PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 Untuvapeitot -10 %
11 18.5.2022 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kiitämme potilaitamme pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Olemme lopettaneet vastaanottotoimintamme. HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Hormonit lihavuuden selittäjänä Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a KESKEISIN lihavuuden selittäjä on insuliini. Joka on siis hormoni. Insuliiniin pätee sama kuin huumausaineisiin. Jatkuva yliannostus johtaa vähäisempään vaikutukseen, jota pitää paikata isommalla annostuksella. Joka puolestaan houkuttelee isompiin ruoka-annoksiin. Lihavuus liittyy läheisesti insulinemiaan, veren korkeaan insuliinipitoisuuteen. Mitään raja-arvoja tässä ei ole, ei ole mitään selvää rajaa jossa voitaisiin sanoa että tässä mentiin epänormaalin puolelle. Veren korkean insuliinipitoisuuden kääntöpuoli on insuliniresistenssi. Vaikka insuliinia on paljon veressä, se ei tehoa. Tähän tilaan ratkaisuna on annoskoon kasvattamisen sijasta hyvä pyrkiä insuliinin tehon kasvattamiseen. Ilmeinen keino siihen on paastota, jolloin insuliinipitoisuus laskee ja sen teho paranee. Vuorokauden aikainen paasto Ennen vanhaan, kun ei ollut vielä lihavuusepidemiaa, noudatettiin ruoka-aikoja. Kolme ruokailua päivässä, ja niiden välit oltiin ilman ruokaa. Näiden paastoaikojen välillä insuliinipitoisuus ehtii alentua ja insuliinin teho pysyy korkeana. Jos tuntee, ettei tarvitse aamiaista, ei aamiaista kannattaisi syödä. Silloin yönaikainen paasto pitenee, mikä on edullista insuliinin tehon kannalta. Viikkopaasto Nuorison keskuudessa leviää muoti olla parina päivänä viikossa syömättä. Mikäpä siinä, joskin paaston aloittaminen on aina hiukan koettelevaa ja voisi olla helpompaa paastota pidempiä aikoja yhteen syssyyn. Pitkä paasto Päin vastoin kuin luullaan, lihakset eivät tuhoudu paaston aikana. Jopa yli vuoden pituinen paasto on mahdollinen, mielellään tosin lääkärin valvonnassa. Pitkän paaston aikana on pidettävä huoli nesteytyksestä ja suolojen saannista. Toinen hormoni Myös stressihormonilla on yhteyttä lihomiseen. Vähemmän stressiä merkitsee pienempää taipumusta lihomiseen. Muita laihdutuskeinoja Mikä tahansa laihdutuskeino on tepsivä, ainakin tilapäisesti, kun aletaan kiinnittää kulutukseen huomiota. Kalorien laskenta Kalorien laskennassa on se ikävä puute laihdutuskeinona että elimistö menee helposti säästöliekille. Elimistö kykenee säilyttämään painonsa vaikka kalorilaskennan mukaan pitäisi laihtua. Atkins-tyyppiset dieetit Vähähiilihydraattiset dieetit auttavat painonhallinnassa. Nyt on vain niin että myös proteiinipitoinen ruoka nostaa insuliinipitoisuutta veressä, joten tämä ei ole ihmekeino. Muutenkin, Atkins-tyyppinen ruokavalio on melko omituinen ja sitä on vaikea ylläpitää pitkiä aikoja. Kevyttuotteet Myös keinotekoisesti makeutettu limonadi nostaa insuliinipitoisuutta veressä. Aspartaami ja stevia erityisen tehokkaasti. Sen tähden kevytlimsoja juomalla on vaikea laihtua. Kevyttuotteissa rasva on korvattu hiilihydraateilla ja mennään ojasta allikkoon. Vaikka kalorimäärä pienenee, insuliinipitoisuus veressä kasvaa ja syödään helposti enemmän. Vaikka rasvapitoisissa ruoissa on paljon kaloreja, pidän vaarallisena tai haitallisena välttää ravinnosta saatavia rasvoja. Kovien rasvojen pelko on liioiteltua. Kovien rasvojen pelko ei perustu koviin faktoihin, vaan on uskomus, ideologia. Välimeren ruokavalio Mielestäni Välimeren ruokavalio sellaisena kuin se ravitsemustieteessä esitetään, on väärennös. Ei Välimerellä ole milloinkaan syöty täysjyvätuotteita. Muutenkin, koko ruokavaliossa on keksimisen makua. Esim. ranskalaiset käyttävät paljon voita ruoanlaitossa, eikä ranskalaista ruokajärjestystä voi pitää epäterveellisenä tai lihomista aiheuttavana. Ja se liittyy kyllä välimerelliseen ruokavalioon samoin kuin italialaiset ja ranskalaiset rasvaiset juustot. Eikä tarvitse puhua edes mortadellan silavapalleroista. Yksi keskeinen ominaisuus Välimerellä on. On harrastettu paljon paastoamista, Kreikassa on ollut jopa 200 paastopäivää vuodessa uskonnon takia. Lautasmalli Lautasmallin suurin puute on, että hiilihydraatteja pidetään samanarvoisina keskenään. Tosiasiassa valkoinen sokeri on vaarallisempaa kuin vaikkapa riisi. Sokerissa on puolet fruktoosia jota vain maksa voi pilkkoa. Runsas sokerin käyttö voi johtaa rasvamaksaan, koska käyttämätön fruktoosi kerääntyy maksaan rasvana. Johtopäätös Kaiken kaikkiaan, hormonit ohjaavat elimistöä ja ihmisen käytöstä. Ihmisen on vaikeaa olla noudattamatta hormonien kutsua. Senpä tähden tehokasta olisi keskittyä pitämään lihavuutta aiheuttavan hormonitason pitoisuutta matalana. Esko Karinen Kirjoitus perustuu Dr. Jason Fungin kirjaan The Obesity Code. • Kehystys • Kehysten korjaus • Taidegrafiikkaa Kehystämö Malminkartanon aseman vieressä Kehystämö Galleria Aforte, Kehruutie 1 Malmikartanon aseman vieressä pohjoispuolella Avoinna: Ti 12–17, Ke–Pe 10–17 ja La 10–14 tai sopimuksen mukaan puh 041 5375019, www.aforte.fi, kehys@aforte.fi Erä kehystettyjä julisteita. Nyt ALE 50% Tervetuloa tutustumaan. kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Malminkartanon jalkaterapeutti Vilja palvelee sinua osoitteessa Luutnantinpolku 11 Puh 0443191191 Tervetuloa! Jalkaterapeutti Vilja Mansukoski PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi • OSTEOPATIA • HIERONTA • Rentouttavimmat lahjakortit kevään juhliin • Osteopatialahjakortit nyt 55,-! Tarjous voimassa 5.6. asti. KEHO KAARI www.kehokaari.fi Kaustisenpolku 5 050 5675649