Lounasbuffet Arkisin klo 10-15 runsas buffet-pöytä. A´La Carte A´La Carte menu sisältää laajan italialaisen ruokalistan alkuruuista jälkiruokiin. Kattava viinija juomavalikoima. Avoinna Ma-to 10-20, Pe 10-21, La 11-21, Su 12-20.30 Pöytävaraukset ja tiedustelut: 050 537 3177 | laventeliravintola@gmail.com Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1 KOTIRUOKABUFFET Arkisin klo 10.30-15.00 13,50€ (Eläkeläiset 12,50€) Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel No 5 17.5.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Klaneettitie 7, 00420 Helsinki P. 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kotiinkuljetukset ti-to www.k-ruoka.fi tai puhelimella ed.päivänä klo 13-14. Tee ostoksesi verkossa tai p. 045 7872 5491 SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 Valmistamme käsityönä Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija EHT hammasproteesien asiantuntija Kehystämö Galleria Aforte, Kehruutie 1, Malmikartanon aseman vieressä pohjoispuolella Avoinna: Ke-To-Pe10–17 puh. 041 5375019 www.aforte.fi, kehys@aforte.fi Kehystetyt julisteet loppuunmyynti Ale 50 – 70 % Mätisfestarit Mätisfestarit Sunnuntaina 28.5. klo 12.00-18.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella Savuherkut Prisman ruokatorilta Mätis-extra Katso ohjelma Malminkartanon suunnitteluperiaatteet ja Kartanonmetsän tuleva kohtalo esillä
2 17.5.2023 YLLÄTTÄEN se kolkuttelee ja on jo läsnä. Suvivirren sanoin ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon”. Ihan joka paikassa luonto ja ympäristö eivät ole vielä parhaimmillaan. Luomakunta tekee parhaansa ja tarvitsee avukseen asukkaitaan. Keväällä luovat vastuunkantajat ovat ojentautuneet monenlaisiin yhteisiin siivoustalkoisiin. Ympäristön parantamistyöt jatkuvat. Talven aikana kertynyttä kuonaa työstetään pois ja ympäröivää viihtyvyyttä lisätään. Välillä keskeneräisyys harmittaa. Ehkä juuri silloin kannattaa hengähtää ja pysähtyä luomakunnan ajanmerkkien äärelle. Heräämisen ihme luonnossa puhuttelee. Kulunut aika on lahjaa, jota emme saa takaisin. Voin tyynesti todeta, että kaikella, joka asialla, on määräaikansa taivaan alla. Katoavien hetkien keskellä lainaan Saarnaajan kirjasta ”Minä oivalsin, että kaikki, minkä Jumala tekee, pysyy ikuisesti. Siihen ei ole lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin. Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin, ja mitä vastedes on, sitä on ollut ennen. Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt”. Ympäristössä tapahtuva muutos houkuttelee pohtimaan oman elämänajan merkkipaaluja ja elinvoimaetuja. Miten olen muuttunut ja miksi? Olisiko nyt oivallinen hetki fyysiselle, henkiselle ja hengelliselle heräämiselle tai eheytymiselle? Miten paljon käytän aikaa mieleni ja sieluni puhdistamiseen, stressin ja kiireen poistamiseen? Mitä vaalin perheessäni, lähipiirissäni ja sosiaalisissa verkostoissani tällä hetkellä? Kehitänkö itseäni harrastuksissani, työssäni ja olemisissani? Joskus pienetkin muutokset vaikuttavat suuresti hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Kun löytää Ilon ja merkityksen tekemisiin, sisäinen vakaus kasvaa. Rauhallinen mieli ei horju hetkellisissä kiireissä vaan latautuu arjen keskellä. Aikalisällekin löytyy hulinan keskellä tarkoituksensa. Lomakauden aikana erilaiset kokoontumiset jäävät tauolle myös seurakunnassa. Kirkkojen messuelämä jatkuu pyhästä toiseen katkeamattomana. Seurakunnan kokoontumiset ovat kesälläkin yhteisiä latauspisteitä. Sanan ja sakramentin hellinnän ohessa tarvitsemme hoivaavia kohtaamisia ja kuulumisten vaihtamisia kasvokkain toistemme kanssa. Seurakunnan toimipisteistä löydät kesäesitteestä hyviä tapaamisvinkkejä. Kannelmäen kirkolla kirkkovieraat voivat bongata taas suvena muiden tuttujen lisäksi kesäpappimme Pekan ja Katrin. Odotan sitä, että pääsen pian laulukuoroon veisaamaan suvivirttä. Nähdäänkö kirkolla tai Mätisfestareilla? Laitetaan lauluksi. Otan Mätisfestareille mukaani seurakuntamme kesäesitteitä kera muutaman kannustavan veisun. Omalle kesälomallani jään vasta kesäkauden lopussa melko avoimin mielin. Kaiken jo olemassa olevan hyvän lisäksi lomasuunnitelmiini kuuluvat lukemattomat kirjat, jotka odottavat lukijaansa. Uteliaana pohdin, mitä kaikkea kesä tuo tullessaan. Siunattua suvea kohti. Virpi Koskinen kirkkoherra Kannelmäen seurakunta. Kuinkas tässä kävikään Yhteisellä tiellä Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parilliset viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–16.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Lomakausi lähestyy ja myös punkit ovat liikkeellä taas. Meiltä nopeasti ja edullisesti punkkija hepatiitti Aja B-rokotukset. Tule hakemaan rokotteet nyt ja nauti huoletta kesästä! Varaa rokotusaika p. 09-4245 4590 Sitratori 3, 2. krs 00420 Helsinki www.heelaterveys.fi HAE NYT KESÄN ROKOTUKSET HEELAN LÄÄKÄRIASEMALTA KANNELMÄESTÄ Punkkirokotus 52 € Hepatiitti Aja B-rokotukset alkaen 62 € lue lisää > www.heelaterveys.fi Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Helatorstain sanajumalanpalvelus to 18.5. klo 10. • Ehtoollishetki ke 24.5. klo 18. Lauletaan Taizé-lauluja. Suvivirren sunnuntai 28.5. • Ulkoilmamessu Kannelmäen kirkolla klo 10. Vietämme messun ulkosalla. Lemmikit ovat tervetulleita mukaan ulkoilmamessuun. Sateen sattuessa messu sisällä kirkossa. • Suvihartaus Mätisfestareilla klo 12. Mätisfestarit Kartanonhaassa, Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella starttaavat suvihartaudella kirkkoherra Virpin johdolla. Tarkistathan tapahtuman aikataulun. Tule mukaan ja liity yhteislauluun! • Suvivirsipyöräily klo 13–17.30. Vetäjinä Huopalahden rovastikunnan kanttorit. Klo 13 aloitus Munkkivuoren kirkolta, klo 14 Huopalahden kirkko, klo 15.15 Pitäjänmäen kirkko ja klo 16.30 Kannelmäen kirkko. Kirkossa lauluhetki, jossa noin 5–6 laulua ja Suvivirsi. Kirkoilla tarjolla matkaevästä. Tervetuloa pyöräillen, potkulautaillen, autoillen, bussilla… Pistäydy lähikirkossa tai kierrä koko kierros. Kamarimusiikkia Argentiinasta la 20.5. klo 16 kirkossa. Janne Lehtinen kitara, Janina Lehto huilu, Erkki Palola 1. viulu, Inka Eerola 2. viulu, Clara Petrozzi, alttoviulu ja Tuure Paalanen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Soppatykki kirkon pihalla ti 23.5. klo 12–13.30. Tarjolla kasvishernekeittoa. Palstakahvit to 25.5. klo 13–14.30. Piipahda kurkistamaan kevään ja kasvun ihmettä seurakunnan palstalle, os. Kartanonhaan palsta-alueen palsta nro 49. Eläkeläisten päivähetki ke 31.5. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla 30.5. saakka. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM Aku Kähärä ja pääsuntio Juha Lepistö. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli , Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka
17.5.2023 3 Pääkirjoitus Ne ovat täällä taas, Mätisfestarit! Mätisfestareita vietetään nyt 25:n kerran. Se on kokonainen neljännesvuosisata. Olen itse ollut järjestämässä juhlia lähes joka kerta. Alkuaan statistina ja apumiehenä, sitten roudarina ja makkaranmyyjänä. Mätisfestarien juuret löytyvät Kannelmäki-päivästä. Ensimmäistä Kannelmäki-päivää vietettiin vuonna 1965. Kyseessä oli silloin kotiseutujuhla, johon liittyi piha-aluekilpailuja, taidenäyttelyitä, Kannelmäen ympärijuoksua, ’missikilpailuja’, jopa Mister Kannelmäki-kisa. 1960-luvun lopulla keräännyttiin Aurinkokalliolle laulamaan. Ensimmäiset Kannelmäki-päivät olivat kaksipäiväinen juhla ja niihin liittyi kulttuurikilpailuja, joita järjestettiin alueen kouluissa ja nuoret saivat osoittaa taitojaan eri soitinlajeissa, laulussa ja runonlausunnassa. Tämän kunniaksi meillä on Mätiksellä tänä vuonna Open Mic -runonlausuntamahdollisuus. Kannelmäki-päivä on kestänyt parhaimmillaan jopa viikon, ja järjestelyihin ovat osallistuneet kaikki alueemme yhdistykset ja seurat. Vuonna 1967 järjestäjiä kerrotaan olleen mukana 200 henkeä. On ollut ajotaitokilpailuja, lasten juhlia, ulkoilua, perhekirkkoa, kilpailuja, ympärijuoksua, iltajuhlia, tansseja jne. 1980-luvulla Kannelmäki-päivä laajeni Kaarela-päiväksi. Tavanomaisin pitopaikka oli Kannelmäen vanha ostari, mutta juhlia pidettiin niin Vanhaistenpuistossa kuin alakentälläkin. Kanneltalon valmistumisen jälkeen juhlia järjestettiin myös Sitratorilla. Juhliin tuli niin paljon ihmisiä, että he eivät mahtuneet enää perinteisiin pitopaikkoihin, joten Kaarela-Seuran varapuheenjohtaja ja Tanotorven päätoimittaja, isäni Kari Varvikko päätti vuonna 1997 siirtää juhlat Mätikselle. Näin Kannelmäki-päivästä tuli Mätäjoki-festivaali. Mätisfestarit toivat mukanaan paljon positiivista energiaa. Helsingin kaupunki kunnosti Mätäjoen rannat, Mätäjokeen lisättiin virtaamaa Silvolan tekoaltaasta, jokeen istutettiin kaloja, jokea levennettiin nykyisen pitopaikan Kartanonhaan kohdalta, sinne rakennettiin laituri, nurmikentät laitettiin kuntoon. Vuonna 2000 Mätisfestareista puhuttiin Helsingin Sanomissa jo ’Stadin kansanjuhlana’. Juhlissa oli tuhansia ihmisiä, Mätäjokeen laskettiin satoja lohia kalastettavaksi. Juhlissa nähtiin pääministeri perheineen viettämässä iloista iltapäivää. Seuraavina vuosina Mätikselle osallistui joka kerta noin 4000-5000 ihmistä. Tapahtumaa ei heitetä lonkalta, vaan se vaatii noin puolen vuoden suunnittelun, taloudellisten riskien arvioinnin, erilaisia tukimuotoja, yhteistyökumppanien ja esiintyjien hankinnan, ohjelman rakentamisen ja lupien hakemisen. Kaikki tehdään kotiseuturakkaudesta ja vapaaehtoisvoimin. Ohjelma on välillä jäänyt junnaamaan, eikä vapaaehtoisilla ole riittänyt voimia sen uudistamiseen. Valmistelutyö on raskasta ja sitovaa, taloudelliset riskit jatkuvasti läsnä. Sää ei ole aina suosinut ja koronakin teki loven juhlajatkumoon. Osallistujamäärä on siksi ollut viime vuodet laskusuunnassa. Nyt festarien vetovastuu Kaarela-Seurassa on siirtynyt minulle. Olemme tehneet festarien ohjelman suhteen uudistuksia ja toivomme, että Mätiksellä nähtäisiin sama määrä ihmisiä kuin huippuvuosinakin. Tehdään Mätisfestareista jälleen koko Stadin kansanjuhla. Tulkaa siis Mätikselle 28.5. klo 12 ja nautitaan kesäpäivästä kaikki yhdessä! Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Tule Mätikselle Seuraava numero ilmestyy 14.6.2023 Aineisto toimitukseen 2.6. mennessä. Malminkartanon suunnitteluperiaatteet herättävät vastustusta MALMINKARTANON suunnitteluperiaatteet tulivat vireille vuonna 2020 kaupungin aloitteesta. Malminkartanon alueelle suunnitellaan jopa kolmanneksen lisää asutusta. Osallistumisja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2021 alussa, jolloin asian tiimoilta pidettiin myös asukastilaisuus ja asukkaille oli mahdollisuus esittää mielipiteitä. Kaupunkiympäristölautakunta palautti suunnitteluperiaatteet uuteen valmisteluun vuosi sitten. Kaupunki käsitteli periaatteita jälleen viime viikolla. Tällä kertaa kaupunkiympäristölautakunta jätti asian ns. pöydälle, eli asiassa ei tehty päätöstä. Seuraavaksi asia siirtyy kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Etenkin Kartanonmetsään liittyvät suunnitelmat herättävät asukkaisssa huolta. Metsään liittyvä arkkitehtuurikilpailu ratkesi vuosi sitten. Sen perusteella metsän reunoille rakennettaisiin jopa 100 000 kerrosalaneliötä uusia taloja. Malminkartanon asukayhdistys pitää Kartanonmetsän alueen luontoarvoja merkittävinä, sillä se toimii myös viherkäytävänä Mätäjokilaaksoon. Rakentaminen kaventaa viheraluetta oleellisesti. Kaupungin tekemän selvityksen mukaan alueella ei olisi merkittävää suojeluntarvetta tarvitsevia kohteita. Kaupunki järjesti Malminkartanon suunnitteluperiaatteista infotilaisuuden viime marraskuussa. Asukasyhdistys ymmärtää uusien asuntojen rakentamisen tarpeen, mutta vastustaa niiden sijoittamista Kartanonmetsän alueelle ja metsän ominaisuuksien menettämistä. Metsän halutaan palvelevan jatkossakin kaikkia alueen asukkaita. Asukkaille tehdyn kyselyn perusteella suurin osa asukkaista pitää Kartanonmetsää tärkeänä, he vastustavat sen rakentamista ja toivovat, että asukkaiden palaute huomioidaan suunnitelmassa, kun asuinalaueita uudistetaan. Teksti Jauri Varvikko Kuva Helsingin kaupunki Kartta 1: Maankäyttö ja kaupunkirakenne Kartta 2: Liikkuminen MALMINKARTANON ASUKASYHDISTYS on koettanut vuodesta 2015 saakka saada Helsingin päättäjät tajuamaan, kuinka tärkeä hyvin vanha Kartanonmetsä on, mutta se tahdotaan nähdä vain potentiaalisena rakennusalueena. Koko tiivistyvälle kaupungille 14 hehtaarin virkistysmetsä antaa tilaa hengittää. Tarpeellisia luontoyhteyksiä on jäljellä, vaikka toki ne ovat jo kaventuneet. Voiko enää puhua vihreästä kaupungista? Metsien mikrobit ehkäisevät myös sairauksia. Sen tajunneet tallasivat Kartanonmetsässä koronan aikaan niin tiuhaan, että se kului siinä kuin kansallispuistot. Faunatica Oy:n maanomistaja Spondalle tekemä luontokartoitus tulkitsee asiaa niin, että metsään voi huoletta rakentaa. Ei sillä muutenkaan nähdä erityistä arvoa: ei lentele lepakoita eikä liito-oravia, ehkä siksi kun metsän alaa on jo aiemmin kavennettu. Komeita keloja kartoittaja ei pannut merkille. Lahopuun määrä arvioitiin vähäiseksi. Kun kaupungilla on nyt vuosi mietitty Malminkartanon suunnitteluperiaatteita, metsän luoteisnurkkaa on piirretty hiukan uusiksi asukaspalautteen takia, ja rakennusalaa pienennetty kaksi hehtaaria. Korkeimmillaan 71 metrin kallion yli risteävien polkujen reittejä on muuteltu. Rakentamisen jalo tarkoitus on ehkäistä eriytymistä. Alkujaankin tuettua vuokra-asuntotuotantoa on Malminkartanossa enemmän kuin muissa kaupunginosissa. Omistusasuntoja halajavat saattavat Malminkartanoa jopa kaihtaa. Silti vaikka ”Malminkartanon keskiosa” rakennettaisiin täyteen sinänsä ihan viehättäviä ja viherkattoisia asuntoja ja parkkihalleja, on vaikea uskoa, että juuri metsän rehevimpään reunaan rakentaminen muuttaisi Malminkartanontien vehreäksi kauppakaduksi pikku puoteineen ja kahviloineen. Vahvistuisiko Malminkartanonaukion ostovoima? Nousisiko vetovoima? Näitä kysymyksiä pohdittiin pienellä ryhmällä apulaispormestari Anni Sinnemäen kanssa kaupungintalolla viime torstaina 11. toukokuuta. Asiasta on mielipiteitä myös virtavesien suojelijoilla, raskas rakentaminen kun voisi pilata Mätäjokea juuri kun sen taimenkanta on saatu elpymään. Sen sijaan jos vaikkapa Luutnantinaukion ympärille saataisiin tilaa uusille malminkartanolaisille, se voisi jo jotain merkitä. Samalla toteutuisi kaupunkiuudistuksen lähtökohta edistää omistusasumista hyvien raideyhteyksien varrella. Mitään lupauksia Sinnemäki ei antanut. Asemakaavan muutoshakemuksia on jo vireillä ja remontteja suunnitteilla (Kojamolla), pohjoispuolella AEL:n alue lähtee rakentumaan. Ehkä Apollon koulun tilaongelma saadaan ratkaistua, se jo nostaisi kummasti alueen houkuttelevuutta siinä kuin kunnollinen liikuntatila, ehkä jopa joskus luvattu uimahalli. Taloyhtiöiden yhteisiä remontteja kaupunkiuudistusalueilla edistetään enemmän tai vähemmän innokkaasti. Nykyään kun tietoa luontokadosta ja sen arvaamattomista seurauksista koko ajan kertyy lisää, voisi uskoa että päättäjät kaupunkiympäristölautakunnassa pystyisivät muuttamaan ajatteluaan ja jättämään Kartanonmetsän rauhaan. Suunnitteluperiaatteet on tarkoitus lähettää kaupunginhallitukselle toukokuun aikana. Kaupunkiuudistusta tehdään myös Kannelmäessä, Malmilla ja Mellunkylässä. Teksti Arja Andersson Kaupungin päättäjät eivät halua ymmärtää Kartanonmetsän arvoa Malminkartanon suunnitteluperiaatteet: hel.fi/static/hel2/ksv/liitteet/2022_kaava/4001_3_Selostus_18_saavutettava_A.pdf
4 17.5.2023 IHMINEN MUUTTUU aikojen saatossa todella vähän. Olemme noin 99 prosenttisesti samoja kuin olimme pari tuhatta vuotta sitten, Lukumääräisesti meitä on kuitenkin tänä päivänä aivan liikaa. Tästä syystä tapella nahistellaan kaikkialla. Jaettavaa ei kerta kaikkiaan ole riittävästi. Niilläkin, joilla paljon on, ovat tyytymättömiä. Vanha sanontakin sen kertoo: Olipa ihmisellä sekä rahaa että tavaraa kuinka paljon tahansa, aina puolet puuttuu. Ahneimpia ovat tunnetusti juuri varakkaat. Vaikka kaikki tasattaisiin kaikkien kesken, ei tilanne sillä paranisi pitkäksikään aikaa. Kohta jo omaisuus olisi siirtynyt takaisin viisaampiin taskuihin. Voidaan ajatella, että Valtiolla, olisi mahdollisuus ottaa rahat takaisin näiltä ahnehtijoilta. Se ei käy, koska rahat on siirretty ties mihin jo hyvissä ajoin. Sveitsi on aina ollut jollakin yhteisellä sopimuksella yhteinen luotettava turvasatama huijatuille rahoille. Siellä ne myös pysyvät, vaikka rahat huijannut diktaattori sattuisi poistumaan lopullisesti kuvioista. Siksi Sveitsi onkin rikastunut aivan tolkuttomasti tekemättä itse juuri mitään rikastumisen eteen. Siellä lepäävät Afrikalta pimitetyt hirmuhallitsijoiden varat, siellä ovat natsien ryöstämät aarteet. Sveitsiläiset, nuo viisaat pankkiirit voivat kaikessa rauhassa jodlata, soittaa alppitorvea ja rakentaa oivallisia käkikelloja. Mainiota Toblerone-suklaata he myös tekivät. Jostakin luin, että suklaan teko on ulkoistettu johonkin toiseen maahan. Saatan olla väärässä, kuten yleensä olen. Nämä totuudet tulivat mieleeni, kun tulin lukeneeksi Lasse Lehtisen mainion satiiriromaanin Valkoinen ihmissyöjä. Kirja julkaistiin jo vuonna 1985, kauan sitten. Kirja käy edelleenki oppikirjaksi kun haluaa tutustua Afrikan historiaan. Koska kirjan tyylilaji on satiiri, niin se on paitsi informatiivinen niin myös hauska ja helppolukuinen. Näinkin asioista voi kirjoittaa. Leikillisyydestä johtuen monet ns. edistykselliset piirit närkästyivät kuten varmasti siten edelleenkin tekevät. Se on heidän häpeänsä. No, teoksessa kuitenkin kerrotaan eräästä kehitysapuprojektista Itä-Afrikassa. Pohjoismaat olivat päättäneet rahoittaa ja pystyttää juuri itsenäistyneeseen Itä-Afrikan Demokraattiseen Tasavaltaan rakennettavan sellutehtaan. Projektin johtoon valittiin suomalainen kokenut rakentaja, dipl. ins. Mauno Immo. Immo oli isokokoinen, römeä-ääninen rohkea miehenköriläs, joka ei pelännyt mitään. No, tehdas kyllä valmistui, mutta tuskin siellä on koskaan sellua keitetty. Syyt ovat moninaiset ja johtuvat etupäässä kulttuurien eroavaisuudesta. Avajaisia varten Suomesta tuotiin kaksi kontillista valmista sellua, joka keitettiin uudestaan avajaisia varten. Tämän uuden valtion päämies, presidentti oli suurikokoinen kersantista kenraaliksi noussut, sotapäällikkö Taata Musa, joka oli ns. hallitsijanimi, joka tarkoitti Isä Moosesta. Ministereinä oli Taata Musan sotilaskavereita, joten hommat luistivat. Taata Musa muistutti kovasti olemukseltaan ja käytökseltään entistä Ugandan hirmuhallitsijaa Idi Aminia. Kirjan nimi Valkoinen ihmissyöjä oli vitsikkäästi valittu. Työntekijät nimittäin uskoivat, että Immo olisi syönyt erään väärinkäytöksiin syyllistyneen ministerin. Näinhän ei tietenkään ollut käynyt, vaan ko ministeri oli loikannut tulevaa vallankumousta suunnittelevaan porukkaan. Kuitenkin Immoa sekä pelättiin että kunnioitettiin paikallisen perinteen mukaisesti. Kirja oli tietysti eräänlainen parodia, mutta hyvä sellainen. Näin olisi voinut tapahtua. Kirja antoi myös mielenkiintoisen selvityksen pohjoismaisesta yhteistyöstä ja sen ongelmista. Kampitusta ilmeni asiassa kuin asiassa. Poliitikkona ja journalistina Lasse Lehtinen on perillä tämänkaltaisista asioista. Hän myös avoimesti ihmettelee, kuinka kehnosti asiat voidaan hoitaa huolimatta siitä, että kyseessä on lähes maanpäällinen paratiisi. Maa on viljavaa, satoja voidaan korjata kolmasti vuodessa. Maaperä kätkee mielettömät rikkaudet. Miksi englantilaiset pärjäsivät. Antaa Lehtisen kertoa koska hän on asioista perillä. Palaan alkuun. Asiat nyt vaan ovat näin. Ihminen ei miksikään muutu. Virheet toistetaan takuuvarmasti. Tämä ei nyt tarkoita vaan Afrikkaa, jossa intialaiset ja venäläiset kyllä pärjäävät. Siis: Auttaa pitää avun tarpeessa olevia. Auttaa ei pidä sellaisia, jotka eivät apua tarvitse tai halua. Väärä auttaminen passivoi. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Taata Musa rulettaa Savuherkkuja ruokatorilta KAAREN PRISMAN RUOKATORI on oikea herkuttelijan aarreaitta. Uudistettu ja laajennettu ruokatori avattiin Prisman remontin yhteydessä noin puolitoista vuotta sitten. Palveluvalikoima on vain parantunut. Lähisavustamo ruokatorin sydän Ruokatorin sydän ei ole asiakkaiden nähtävillä. Se sijaitsee palvelutiskin seinien takana... Pääsimme katsastamaan, miten Kaaren Prismassa valmistetaan lähiruokaa suomalaiseen makuun. Uudistettu lähisavustamo aloitti toimintansa Prisman remontin yhteydessä vuonna 2021. Aiemmin marketissa oli vain yksi savustusuuni, mutta nyt niitä hankittiin kolme lisää. Savustusvalikoima on kasvanut kalasta lihaan ja juustoihin. Savustamme joka päivä, yötä päivää. Jos ennen savustimme pääasiassa lohta, niin nyt savustamme lähes kaikkea kotimaista kalaa: siikaa, ahventa, nieriää, muikkua..., sanoo savustusvastaava, ruokamestari Aki Leppänen . Savukala tehdään aina tuoreesta kalasta. Pakastettua kalaa ei käytetä, minkä maistaa tuotteissa. Kierto on nopea, sillä asiakkaat suosivat juuri savustettua kalaa. Lohta tehdään niin kylmäsavuna kuin lämminsavuna. Lohesta valmistetaan myös savulohiherkkua, katkarapuherkkua ja kylmäsavuherkkua. Tahnoja, jotka sopivat niin alkupalaksi, lisukkeeksi kuin leivänkin päälle. Savulihaa, savujuustoa... Kala on saanut rinnalleen erilaisia savulihoja ja -juustoa. Savustamon lihatuotteet myydään ruokatorin leikkelepuodista erikokoisina paloina ja siivuina. Naudasta valmistetaan savulihaa ja paahtopaistia sekä pastramia, suolaliemessä marinoitua ulkofilettä. Marinoimme filettä ennen savustusta kuusi vuorokautta mausteliemessä. Emme käytä missään tuotteissamme lisäaineita. Vain suolaa ja mausteita, Aki Leppänen kertoo. Aki tietää, mistä puhuu, sillä hän on ollut Kaaren Prisman palvelutiskillä jo yli 10 vuotta. Porsaasta valmistetaan erilaisia tuttuja savutuotteita: savupotkaa, kylkisiivuja, kassleria, palvikinkkua, ribsejä... jopa joulukinkkua! Viimeisin tuote on savujuusto, joka valmistetaan kermajuustosta. Sitä saa itsepalvelutiskistä erikokoisina paloina käyttötarkoituksen mukaan. Huomioimme myös sesongit. Menekki on tosin niin kovaa, että savustuskapasiteetti ei vieläkään ole kovimpien sesonkien osalta riittävä, Aki sanoo. HELSINGIN kaupunkiympäristölautakunta palautti Malminkartanon suunnitteluperiaatteet yksimielisesti uuteen valmisteluun noin vuosi sitten. Asia oli uudelleen esillä 9. toukokuuta. Toiveet uudesta ajattelusta eivät näyttäneet toteutuvan, mutta Tanotorven mennessä painoon ei vielä ollut selvillä, jäikö asia pöydälle odottamaan seuraavaa kokousta. (toim. edit. asia jäi pöydälle ja siirretään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi) Asukkaiden ja ympäristöjärjestöjen huolia on kuunneltu ja mielipiteitä kirjattu runsaasti, ajanmukainen luontokartoitus ja arkeologinen selvitys tehty, mutta alueet joille voi sijoittaa rakentamista ovat samat kuin edellisissä suunnitelmissa. Arkkitehti Gerd Strahlendorffin ehdotuksia täydennysja tiivistysurakointiin sopivista, jo asuinkäytössä tai väljinä parkkipaikkoina olevista tonteista ei ole noteerattu, vaikka kaupunkiuudistusalueilla remonteille olisi luvassa erityisiä helpotuksia. Niistä ei ole laajasti tiedotettu, ei myöskään kaupungin mahdollisuuksista edistää Hekan remontteja. Asukasyhdistys otti jo 2015 kantaa yleiskaavaan, joka sallisi rakentaa asuntoja ja liiketiloja Kartanonmetsään. Aiemmin nimellä Kartanonkukkula tunnettu, nykyisellään noin 14:n hehtaarin alue on geohistoriallisesti merkittävä, sillä se on niitä harvoja paikkoja Helsingissä, jotka jo edellisen jääkauden väistyessä pilkistivät esille merestä. Metsän läpi kulkee myös moderni pyhiinvaellusreitti Espoon Vanhasta kirkosta Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon (ns. Kivikirkkojen vaellus). Nykyään Kartanonmetsä toimii tärkeänä ja keskeisenä osana Malminkartanon profiilia. Kartanonmetsä sekä Malminkartanon 1700-luvulta peräisin oleva päärakennus (Luutnantin puustelli) kartanomiljöineen muodostavat kokonaisuuden, joka asukkaiden näkemyksen mukaan on merkittävä osa alueen brändiä kaupunkiympäristön toimialan esityksessä esiin nostettujen täyttömäen (Malminkartonhuippu) ja Mätäjoen ohella. Paradoksaalisesti joen herkkää ekologista tasapainoa uhkaavat sitäkin viheralueiden väheneminen rakentamisen myötä. Vettä läpäisemättömien pintojen lisääntymiMalminkartanon asukasyhdistys: Helsinki toimii vastoin omaa metsästrategiaansa Kalat graavataan/kylmäsavustetaan ja siivutetaan itse käsityönä.
5 17.5.2023 VÄITETÄÄN , että ainoa mikä on pysyvää, on muutos. Ateneumin taidemuseossa on tehty remonttia. Sisäänkäyntitilat on uudistettu, on avaruutta ja valoa. Nyt löytää helpommin vaatesäiliön ja säilytyslokerot. Kaikkein eniten ovat muuttuneet wc-tilat. Ensimmäisen kerran näin wc:n, joka on tarkoitettu rollaattorin käyttäjille. Hieno oivallus. Hissitkin löytyivät sujuvammin kuin ennen. Avajaisnäyttelyn nimenä on Ajan kysymys. Vanhimmat teokset ovat peräisin 1700-luvulta. 1800-luvun puolivälissä maalatuista teoksista korostuu kuva luontoa ja maisemia ihailevasta kansasta, joka välittää lapsistaan, ahertaa oppivaisena ja uskoo kristittyjen Jumalaan. Asioilla on määrätty arvojärjestys. Miehillä on miesten ja naisilla naisten työt. Näin esiteltiin teosten taustaa näyttelytaulussa. Ei kovin paljon poikkea tästä päivästä. Pariisissa suomalaiset taiteilijat ovat käyneet aina. Sieltä he ovat ammentaneet töihinsä kansainvälisiä virtauksia. Pariisi on läsnä Ateneumissa tänä vuonna vahvasti. Albert Edelfeltin näyttely ilahduttaa hänen taiteensa ystäviä koko kesän ja lokakuusta helmikuuhun on tarjolla Väriä& valoa impressiomisminäyttely. Pääsemme ihailemaan Claude Monet`n, Edgar Desgas´n, Camille Pissarron ja Augeste Renoirin töitä. Keväällä on mahdollisuus monissa paikoissa tutustua harrastajataitelijoiden talven aikaansaannoksiin. Kanneltalolla on Työväenyhdistyksen kevätnäyttely: MetamorphosisMuodonmuutoksia. Tanssija Tiia Bhandarin maalauksia on esillä Kanneltalon kahvilan vitriineissä. Näyttely koostuu eri tanssitaiteen lajeja kuvaavista akryylimaalauksista. Tanssiin liittyvät usein liikkeen lisäksi näyttävät esiintymisasut. Maunula-talolla voi käydä ihailemassa Maunulan yhteiskoulun 9. luokan kuvataidepainotuksen ja valinnaisen kuvataiteen lopputyönäyttelyä Mayk Art 23. Olen kulkenut Ruotsissa Ystadissa Kurt Wallanderin, Henning Mankelin dekkareiden päähenkilön jalanjäljillä. Komisario Sakari Koskisen elämän tärkeät paikat ovat tuttuja entiselle tamperelaiselle ja Turussa on koluttu yksityisetsivä Jussi Vareksen, Reijo Mäen luomuksen jalanjäljissä. Enni Mustosen ruokarouvan täyshoitolan maisemia olen käynyt ihailemassa Espoon Ruukinrannassa. Nyt odotan, että joku järjestää tulevana kesänä tutustumiskierroksen Enni Mustosen uuden romaanisarjan ”Rouvankartanon tarinoita” ensimmäisen romaanin ”Kasvattitytär” kartanoihin tai ainakin paikkoihin missä kartanot ovat aikoinaan olleet. Romaanissa liikutaan sujuvasti kartanosta toiseen. Välillä ollaan Tuusulan Ruotsinkylässä, Mäntsälän Nummisissa, Mäntsälän kirkonkylässä, Sipoon Skräddarbyssä, Sipoonlahden itärannalla ja Pornaisten Laukkoskella. Innokkaimmat ja varakkaimmat kulttuurin ystävät tilaavat matkan Islantiin. On päästävä katsomaan millaista on oikeasti Satu Rämön Hildurin sekä Rósa ja Björkin kotimaisemissa. Rämö on saanut esikoisromaanillaan lukijoita enemmän kuin moni kirjailija koko tuotannollaan. Islanti on meille hieman vieras, mutta omalla tavallaan eksoottinen paikka. Satu Rämö kirjoitta soljuvasti ja mukaansa tempaavasti niin rikoksia selvittävästä Hildur-poliisista kuin islantilaisista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Leena-Maija Tuominen Ei meidän tarvitse muuttua Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Kaaren Prismassa on viisi ruokamestaria ja heistä jokainen vastaa omasta alueestaan. Tuorekalatiskistä vastaa kalaruokamestari Laura Vilonen, vas. Ruokamestari Aki Leppänen on savuvastaaava. Satu Köntti on koko ruokatorin vastaava mestari. nen aiheuttaa muutoksia vesitasapainossa ja aiheuttaa sadevesien kulun nopeutumista, virtaamien äärevöitymistä sekä tulvimisen kasvamista erityisesti Mätäjoen alaosan tulvariskialueilla (ks. HKR 2014:3, Mätäjoen valuma-alueen hulevesiselvitys ja suunnitelma). Virtaamien äärevöitymisen aiheuttamalla eroosiolla on haitallisia vaikutuksia Mätäjoen taimenkannan lisääntymisalueisiin. Yleisesti jo tunnustetaan luontoja metsäkadon vaarat ja tarve säilyttää viimeiset luontaiset metsäalueet. Metsien terveysvaikutuksista saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Lähimetsien tärkeydestä kertoo myös niiden korona-aikana kasvanut kuluminen. Sekä Helsingin oma että EU:n luontostrategia ovat muuttuneet lain voiman vuonna 2018 saaneen Helsingin uusimman yleiskaavan jälkeen. Kaavaa ei siksi tulisi tulkita velvoittavana vaan mahdollistavana. Kaupunkimetsiin rakentaminen ei ole tätä päivää. Kartanonmetsän kaavoittamista lähdettiin toteuttamaan maanomistaja Spondan aloitteesta 2021 arkkitehtuurikilpailulla, jonka voittajaksi valitun ehdotuksen perusteella sitä jatketaan. Aiemmin valtiolle kuulunut alue on joutunut omistajastrategian muutoksissa osaksi kansainvälistä kiinteistömarkkinaa, minkä soisi herättävän päättäjissä huolta. Sponda-Blackstonelle voi syntyä mahdollisuus vaatia korvauksia, jos hanke etenee asemakaavaan asti, eikä sitä kuitenkaan syystä tai toisesta rakenneta. Vastoin virkamiesten kantaa Helsingin kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt tavoitteen perustaa Helsinkiin Kansallinen kaupunkipuisto, jollainen on jo kymmenessä muussa Suomen kaupungissa. Malminkartano on osa kaupunkipuiston läntistä vihersormea ja tällaisena kartalla myös kaupunkiympäristön toimialan itse laatimassa esitteessä 2018:1: Vihreä ja merellinen Helsinki. Kartanonmetsän päälle ei tuolloin merkitty tulevaa rakennusaluetta tarkoittavia vinoviivoja vaikka esimerkiksi Malmin lentokentän päällä viivoja on. Päätös Kartanonmetsään rakentamisesta ei siis ole kaupungin oman strategisen kaupunkisuunnittelun toteuttamista vaan sijoitusyhtiön aloitteesta nopealla aikataululla syntynyt kaupunkistrategian vastainen hanke. Toivomme päättäjiltä viisautta ottaa kaupunkilaisten huolet vakavasti, jotta vältyttäisiin valituskierrosten aiheuttamalta turhalta ajan, työn ja varojen haaskaamiselta. Kartanonmetsä on tärkeä paitsi paikallisesti, myös laajemmin terveysvaikutusten, kaupungin viheryhteyksien ja biodiversiteetin kannalta. Helsingissä toukokuussa 2023 Malminkartanon asukasyhdistys Sanna-Mari Oranen, puheenjohtaja Arja Andersson, kaavoitusja Kartanonmetsäryhmän koollekutsuja Asian voi ymmärtää, sillä yksi kylmäsavulohisatsi joutuu olemaan uunissa 24 tuntia. Useita alueita Kaaren Prismassa on viisi ruokamestaria ja heistä jokainen vastaa omasta alueestaan. Ruokatorilla on useita palvelualueita, joissa on tarjolla niin lihaa, kalaa kuin valmisruokaa, leikkelepiste ja juustopuoti. Ruokatorivastaavana toimii Satu Köntti , joka on tullut Kaareen vajaa neljä vuotta sitten, mutta on toiminut ennen sitä Prisman muissa toimipisteissä. Ruokatori on uudistunut siten, että nyt meillä on uutena leikkelepuoti, jossa tarjoilemme teollisesti tuotettujen tuotteiden rinnalla omia savuvalmisteitamme. Omassa savustusvalikoimassa on noin kymmentä eri leikkelettä, Satu Köntti sanoo. Toinen uutuus on oma leikattu ja pakattu liha, joka löytyy itsepalvelutiskistä. Itsepalvelutiskistä asiakas voi valita samoja tuoreita tuotteita kuin palvelutiskistäkin. Tarjolla on itse pakkaamaamme lihaa, pihviä, jauhelihaa ja eri sesonkien mukaisia tuotteita. Palvelutiskillä on lisäksi lämminruokapiste, josta asiakkaat voivat valita haluamiaan valmisruokia, vaikkapa lounaaksi. Yhteistyössä eri osastojen kanssa Ruokatorin kaikki alueet puhaltavat yhteen hiileen ja jakavat itse valmistettuja myytäviä tuotteita. Tuorekalatiskistä vastaa kalaruokamestari Laura Vilonen . Kalatiskistä saa tuoretta kalaa sekä raakana että savukalana. Myymme kalaa niin kokonaisena, fileerattuna, graavattuna kuin savustettuna. Kalat graavataan/kylmäsavustetaan ja siivutetaan itse käsityönä, Laura kertoo. Kalatiskissä on päivittäin noin kymmentä eri kalalajia. Kalajalosteista suurin osa valmistetaan itse ruokatorilla ja raaka-aineet pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin esim. kylmäsavulohen siivutuksesta jäävät maukkaat pyrstöpalat ovat yhtenä raaka-aineena Kaaren kalapihveissä. Savustamo ja kalatiski toimivat käsi kädessä. Pyrimme mahdollisimman pieneen ruokahävikkiin, ruokatorivastaava Satu Köntti sanoo. Ruokamestarit suosittelevat Kaikki omat tuotteet valmistetaan korkeatasoisista raaka-aineista hygienia huomioiden. Pakkaamattomat valmisteet vaativat jokainen oman hygieniatasonsa, mistä johtuen tuotantoalueet desinfioidaan päivittäin. Pääsin maistamaan eri tuotteita. Pastramia, savulohiherkkua, savujuustoa... Mitähän tässä on, mitenhän tämäkin on valmistettu...? Kerromme tuotteista ja niiden valmistuksesta mielellämme, Aki, Satu ja Laura sanovat. Tulkaa tutustumaan ja kyselemään! Voi myös toivoa tuotteita ja me osaltamme mietimme soveltuisiko se tuotantoomme. Uusin tuote, savujuusto löytyy muuten juustopisteestä. Todella herkullista, suosittelen! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kylmäsavulohta, savujuustoa, savulihaa... Kaaren Prismassa on neljä savustusuunia. Pastramia, savulohiherkkua, savujuustoa...
6 17.5.2023 Mies voi lähteä Kaarelasta, mutta Kaarela ei miehestä Otsikko voi kuulostaa kliseiseltä, mutta se on fakta. Pekka Vaittinen on syntyperäinen kaarelalainen, joka on ehtinyt asua siellä sun täällä, mutta Kaarela ei hänestä lähde tekemälläkään. MUUSIKKO PEKKA VAITTINEN (s. 1962) näki päivänvalon 60 vuotta sitten. Syntymäkoti oli Kaarelantie 28:ssa, Hämeenlinnantien ja Kaarelantien kulmassa, jossa sijaitsi hänen vanhempiensa rakentama rintamamiestalo. Pekka syntyi kuusipäisen sisarusparven nuorimmaiseksi. Kastetilaisuus pidettiin Vanhaistentie 4:n seurakuntatilassa, sillä Kannelmäen kirkko valmistui vasta vuosia myöhemmin. Isävainaa rakensi talon 50-luvulla. Hämeenlinnanväylää ei vielä tuolloin ollut, pelkkä linjaus. Minun aikanani tuli sitten Esson huoltoasema ja Kaarelantien yli rakennettiin puusilta, Pekka kertoo. Pekka kävi ensimmäiset neljä kouluvuottaan Maununnevan vanhassa puukoulussa. Asuin liian lähellä Vanhista, myöhästyin joka päivä... Mutta opettajat pitivät minusta. Olin kova poika laulamaan. Kaarelan alueella oli paljon metsää ja luonto rikasta. Pekan lapsuuden mielenkiintoihin kuului pesästä pudonneiden munien ja lintujen keräily ja kasvattaminen. Niitä lintuja sitten kasvateltiin ja päästettiin vapaaksi. Vietimme paljon aikaa Pitkäkoskella ja metsissä. Kiipeilimme puihin. Tanotorvea jakamassa Puukoulun jälkeen Pekka siirtyi tiilikouluun Kanneltielle, jonka rehtorina toimi Rauni A. Aaltonen . Aaltonen sattui olemaan myös paikallislehtemme Tanotorven päätoimittaja. Aaltonen toimitti lehteä vuodesta 1975 aina vuoteen 1988. Rauni otti meidät jakamaan Tanotorvea. Olin kova poika jakamaan. Pari vuotta kuskattiin lehtiä. Vain kerran heitin lehdet roskiin... Sattui olemaan niin paljon lunta, etten päässyt pyörälläni sohjossa eteenpäin. Totesin, että tällä kerralla tästä ei nyt vain tule mitään, Pekka nauraa. Pekka piti lukemisesta ja oli ahkera Kannelmäen kirjaston käyttäjä. Kirjasto sijaitsi silloin tiilikoulun päädyssä. Osallistuin 15-vuotiaana Kirjavuoden novelli -kirjoituskilpailuun ja minut palkittiin WSOY:n juhlissa. Tilaisuudessa piti ottaa kengät pois jalasta, mutta minulle ei ollut sukkia, joten olin paljain jaloin. Pääsin kuitenkin Ylen haastateltavaksi, Pekka kertoo ylpeänä. Bänditoimintaan mukaan Varsinaisen musiikkiherätyksen Pekka sai rippikoululeirillä. Soitimme leirillä paljon. Jatkoin sitten isosena Kannelmäen seurakunnassa, jolloin pääsin mukaan seurakunnan bänditoimintaan. Treenasimme seurakunnan tiloissa, vedimme gospelia, tein Pekka Vaittisen muusikkoura alkoi Kannelmäen seurakunnan riparilta ja jatkui seurakunnan bänditoiminnassa, kuten monen muunkin kaarelalaisen muusikon. Mätäjoella hieno kattaus Lasten ja koko perheen bändi Hovinarri ei ole ensimmäistä kertaa Mätäjoella, mutta on ollut aina yhtä suosittu. Mätisfestarit ovat täällä taas, nyt 25:n kerran. Ohjelmaa on uudistettu viime vuosista, mutta jotain on jätettykin, asukkaiden toiveesta. Tällä kertaa suositaan omia, Kaarelasta lähtöisin olevia muusikoita. MÄTISFESTARIT pidetään entisessä paikassa Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella 28.5. klo 12-18. Festariohjelma starttaa Kannelmäen seurakunnan suvihartaudella. Aiemmasta poiketen nyt ei pidetä messua, vaan messu on Kannelmäen kirkolla klo 10. Mätiksen suvihartaus alkaa klo 12 kirkkoherra Virpi Koskisen johdolla. Tule mukaan ja liity yhteislauluun! Tilaisuuden virallinen avaus on klo 12. Festarit avaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki . Huippuohjelma Heti avajaisten jälkeen lauteille nousee Kaarelan oma poika Pekka Vaittinen. Pekka on luvannut vetää niin omia kappaleitaan kuin kaikille tuttuja hittejä, jolloin festariyleisö pääsee mukaan laulamaan. Vaittisen jälkeen saamme kuulla malminkartanolaisen alttoviulisti Laura Kajanderin otteita klassisen musiikin helmistä. Laura on tullut kuuluisaksi Kaarelassa ne. aluealtistina. Hänet on voinut aiempina vuosina bongata soittamassa siellä sun täällä alueellamme. Noin klo 13 yleisö pääsee tutustumaan Tanssiteatteri Tsuumin Improvisoituihin iltamiin. Improvisoidut iltamat -esityskokonaisuus yhdistää improvisoidun tanssin ja musiikin suomalaiseen iltamaperinteeseen. Esityksen aikana lyhyistä improvisoiduista kohtauksista muodostuu kokonainen esitys. Esityksen kuluessa katsojat voivat katsomisen lisäksi osallistua yhteiseen tanssihetkeen elävän musiikin säestyksellä. Kello 14 alkaa lapsille suunnattu ohjelma, kun lavalle astuu Hovinarri -yhtye. Hovinarri on tuttu kaarelalaisille aiemmilta Mätäjoki-festivaaleilta. Hovinarri on rokkaava, viilee, siisti, ja cool koko perheen musiikkia soittava bändi. Hovinarri kannustaa Jenni Peikon ja Roope Koiran johdolla lapset laulamaan, tanssimaan ja hassuttelemaan. Rock’n’Roll Iltapäivällä siirrytään sitten päivän loppukattaukseen. Kello 15 lavalle nousee Kannelmäestä kotoisin olevan Petteri Kokljuschkinin Take it EASY trio . Bändissä soittavat mukana Easy-bändistä tuttu Roni Kamras ja Kannelmäen oma poika Lappe Holopainen. Tiedossa on svengaavaa, mukaansa tempaavaa Eagles-musaa, joka sopii kaikenikäisille. Kello 16 lavan ottaa haltuunsa The Rattlesnake Shakers. Kannelmäen kasvatti Samu Lemisen luotsaama bändi soittaa ehtaa sähköistä bluesia, vanhoja mestareita tulkiten sekä kunnioittaen. Kaikki Jimi Hendrixin ystävät, tätä ei saa jättää välistä. Illan päättää kaarelalainen Koljonen Supergroup. Tästä ei kaarelalaisemmaksi voi enää mennä. Koko ryhmärämä omaa juurensa syvällä Mätiksessä. Keski-ikäistynyt bändi palaa nuoruuden tunnelmiin aidon rock’n’rollin tahdissa. Keep on rockin’! Oheisohjelmaa Mätiksellä saadaan nauttia jälleen kattavasta markkinatorista. Tarjolla on niin vaatteita, käsitöitä, tavaraa, erilaisia herkkuja, ruokia ja juomia; letuista hampurilaisiin ja grillimakkaraan. Perinteitä kunnioittaen Kartanonhaassa nähdään myös Kaarelan VPK ja Pikomalan retkeilijät. Kaarela-Seura ry myy makkaraa ja arpoja. Arpajaispalkinnot ovat taas parhaasta päästä, joten varatkaa kolikoita mukaan! Mobiilimaksaminen onnistuu myös. Lavarunoutta Uutuutena Mätiksellä on tänä vuonna Kannelmäen kirjaston järjestämä Open Mic -tapahtuma. Asukkaat voivat halutessaan esittää omia tai rakastamiaan runoja, vitsejä tai juttujaan. Esiintyminen tapahtuu lavalla pääesitysten välissä. Kirjasto on luvannut järjestää paikalle myös koko perheen pelejä, kuten mölkkyä ja krokettia. Pelaaminen tapahtuu lavan takan olevalla nurmikentällä. Taidetta ja peikkoja Lapset pääsevät toteuttamaan Mätiksellä luovia taitojaan. Ohjelmassa on niin kaarnaveneiden tekoa kuin maalausta. Veneet lasketaan teon jälkeen vesille ja maalaukset ripustetaan kaikkien nähtävillä ihasteltavaksi. Myös Mätäjoen peikot ovat luvanneet tulla juhlan kunniaksi esille. Peikkojen pitämästä ’sekatavarakaupasta’, putiikista, voi ostaa peikkojen itse leiLappe Holopainen ja Samu Leminen nähdään Mätiksellä tänäkin vuonna. Lemisen The Rattlesnake Shakers on asukastoive. Holopainen on tällä kertaa liikkeellä Take it EASY -trion matkassa.
7 17.5.2023 IMPROVISOIDUT ILTAMAT on tanssitaidetta, iltamaperinnettä & elävää musiikkia yhdistävä kokonaisuus, jossa tanssijat & muusikot heittäytyvät hetken vietäviksi kokonaisvaltaisesti ja sydämellä. Improvisoidut iltamat -esityskokonaisuus yhdistää improvisoidun tanssin ja musiikin suomalaiseen iltamaperinteeseen. Esityksen aikana luodaan useista kohtauksista muodostuva koko illan esitys. Esityksen päätteeksi myös katsojat voivat halutessaan osallistua mukaan tanssiin. Esityksessä improvisoitu tanssi ja musiikki yllättävät ja tempaavat mukaansa niin esiintyjät kuin yleisönkin. Kaikki mitä näet ja kuulet, syntyy hetkessä. Esiintymässä Tanssiteatteri Tsuumin kahdeksanhenkinentanssijoista ja muusikoista koostuva ensemble. Tanssijat: Sampo Kerola, Salla Korja, Leena Nordberg, Samuli Nordberg, Satu Rekola. Muusikot Roope Aarnio, Hannu Oskala, Jarno Tastula Traileri: https://vimeo.com/645102483 Bök i Kårböle I HUFVUDSTADSBLADET fredagen den 28.4.2023 fanns en kort artikel om hur ungdomarna upplever att staden reagerar på deras ungdomsinitiativ. Vilken 13-17 åring som helst kan skicka in ett ungdomsinitiativ till Helsingfors stad. Det kan gå ut på vad som helst, som att bygga flera ställen att samlas på. Hittills har inte initiativen lett till något konkret eftersom staden inte haft ett system för att bevilja pengar till att initiativen kan förverkligas. Nu skedde i fullmäktige en förändring och det skall utredas hur detta kunde ske i praktiken. Ungdomarna har känt sig förtvivlade över att det saknas anslag till initiativen. Detta är helt förståeligt och för en ung att ta sig tid och bemöda sig om att vara en aktiv medborgare genom att skicka in ett initiativ borde tas emot med allvar och vilja att åtgärda saken. I dagens läge är initiativen få och vissa områden som Gamlas och Malmgård känner sig förbisedda. I artikeln sades det att stadsutvecklingen ligger lite efter i våra områden. Det behövs ställen där ungdomarna kan samlas och de får inte vara av dålig kvalitet, som de nu ofta är. Ungdomars behov beaktas inte i stadsplaneringen utan de tvingas umgås på platser som är tänkta för barn. Ungdomars behov är inte krävande utan det kan vara frågan om bänkar under ett tak för att kunna umgås i grupp. Med tanke på hur ungdomars psykiska hälsa hela tiden försämrats så borde vi ta deras behov på större allvar än vad vi gör. Vad kan vi göra inom stadsdelsföreningarna i Kårböle? Kan vi tillsammans på finskt och svenskt håll göra något? Hur kan vi ta med ungdomarna i planeringen? Människans grundläggande behov är att samlas med andra och växa och utvecklas i relationer och grupper. Hur skulle stadsplaneringen se ut ifall detta fakta tas med i all planering? I vårt område skulle det också vara trevligt med cafeér där man kan samlas. Ofta har företagare försökt starta caféverksamhet, men det verkar inte finnas tillräckligt med kunder för att det skall löna sig. Det skulle behövas attraktiva fysiska ställen för gemenskap att uppstå. Ungdomsföreningarna förr i tiden hade tillgång till egna föreningshus. Det fanns ett fint föreningshus i Kårböle ungdomsförenings regi. Hur kan vi möjliggöra något liknande i modern tid? Är det helt enkelt för dyrt eller prioriteras inte samlingsställen för bara att träffas? Det byggs fina idrottshallar för målinriktad hobbyverksamhet, vilket är bra för de som kan och vill utöva prestationsinriktad hobbyverksamhet. Jag hävdar att det skulle behövas tid och möjlighet till prestationsfria träffar också, speciellt för ungdomar. Vår kultur är så starkt fokuserad på prestation, vilket bidrar till ökad stress och ångest för våra ungdomar. Stressen behöver hållas på en rimlig nivå och till det behövs annorlunda former att umgås på. Ungdomstiden är en viktig tid för människans utveckling och speciellt för den mentala hälsan och utvecklingen av det egna kritiska tänkandet. Ifall vi hela tiden presterar så finns det ingen plats för reflektion och eget tänkande. Det finns nu belägg för att vi människor fördummas mer och mer i och med kraven på specialisering och effektivitet samt p.g.a användandet av våra smarta enheter. Vilken paradox vi lever i. De negativa följderna för vårt upplevda välmående kan bli långtgående. Är det dags att vakna upp? Hälsningar från Harriet Fagerholm Kårböle Gille rf. Platser för gemenskap Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi • AUTOHUOLLOT • VARAOSAT ONKO TARVETTA AUTON HUOLLOLLE? Ei hätää. Palvelemme koko kesän. Nopeasti ja ammattitaidolla. Heti vapaita aikoja. Soita 020 712 0500 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi omia sävellyksiä. Se jäi jotenkin veriin. Vaittinen joutui Korialle pioneeripataljoonaan armeijaan. Siellä hän perusti muiden kanssa varusmiesbändin. Pääsimme soittamaan upseerikerholle, joten meistä tuli lähes ’kantahenkilökuntaa’. Se oli tosi hieno steppi elämässäni. Bänditoiminta jatkui intin jälkeen ja oli vilkkaimmillaan 80-luvun puolivälissä. Soittelimme ja heitimme keikkaa kerran viikossa. Elämä vei Kaarelantie 28 talon piha oli sen verran suuri, että Pekka opetteli ajamaan autoakin kotipihassa. Opiskelu ei tuolloin nuorta miestä kiinnostanut, joten työt rakennuksilla kutsuivat. Siivet veivät kuitenkin pois Kaarelasta ja musahommatkin jäivät tauolle. Pekka meni avioon. Hänellä on kaksi aikuista tytärtä ja vähän nuorempi poika. Kaarelasta muuton jälkeen on ehditty asua niin Haagassa, Lassilassa, Ruskeasuolla, Vantaalla, Espoossa... Rakentamisesta ja tekniikasta kiinnostunut Pekka päätti perustaa oman firman. Nyt hän luotsaa menestyvää Suomen Talokatsastus Oy:tä, jolla on useita toimipaikkoja ympäri Suomen. Yrittäjyys ja rakennuksien kuntoon liittyvät tutkimustyöt ovat vieneet 30 vuotta miehen elämästä. Muutosten tuulia Vuosi sitten Pekka päätti muuttaa Suonenjoelle. Yhteiseloa vietetään nykyisen puolison kanssa. Tänä keväänä ostimme rintamamiestalon, jota pääasiassa entisöidään ja tavoitteena on viettää siellä tulevia eläkepäiviä. Alan ammattilaisena Pekka tiesi mihin rahansa sijoittaa. Hän käy yhä töissä pääkaupunkiseudulla puolet viikosta ja kiertää yrityksensä muissa toimipisteissä. Junalla pääsee kolmessa tunnissa Stadiin. Kerkeän junamatkan aikana tehdä hyvin kaikki paperihommat. Pekka sanoo pitävänsä vaihtelusta, uusista kulmista ja uusista ideoista. Siksi Suonenjoki. Joku vain vetää miestä aina Kaarelaan ja Kannelmäkeen. Isosisko asuu yhä Vanhaistentie 4:ssä. Kun on Kaarelassa juuret, ei sitä jätä taakseen. Se on jäänyt vereen, Pekka toteaa. Musiikki palasi elämään Muutama vuosi sitten musiikki palasi jälleen aktiivisena Pekan elämään. Olen aina kuunnellut paljon musaa, mutta sitten kuuntelin joitain vanhoja omia nauhoituksia ja vanha basistikaverini sattui soittamaan... Päätökseen meni kolme sekuntia. Kahden viikon päästä pidimme ekat treenit. Homma lähti mukavasti liikkeelle, kappaleet kulki ja hetken päästä olimmekin studiolla, Pekka summaa. Vaittinen pitää bänditoimintaa rikkautena. Nyt mukana on myös iän tuomaa viisautta. Vanhemmiten sitä rutinoituu. Ei enää jännitä. Musiikki on terapiamuotona yksi parhaimmista. Viime aikoina Pekka on esiintynyt niin soolona kuin yhtyeensä kanssa harvakseltaan, mutta aktiivisesti. Uusia biisejäkin on syntynyt. Viime vuonna Pekkaa kuultiin Kannelmäen kyläjuhlilla. Tänä vuonna Pekkaa ja hänen kitaraansa kuullaan Mätisfestareilla. Käy kuuntelemassa Pekan 110 lasissa: https://soundcloud.com/pekkavaittinen Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Vaittisten rintamamiestalo sijaitsi Kaarelantien ja Hämeenlinnanväylän kulmassa. Taloa ei enää ole. Ilmakuva vuodelta 1964. Kuva Helsingin kaupungin geotekninen osasto. Koljonen Supergroup. Kohta nelikymppisten kaarelalaistaustaisten keski-ikäisten kova kaipuu nuoruuden tunnelmiin rock’n’rollin avulla. pomia Puuma-kakkuja. Peikkoja ei tarvitse pelätä, he ovat kilttejä. Asukaskirppis Mätiksellä pidetään samaan aikaan ilmainen asukaskirppis. Ota oma pöytä, rekki tai viltti mukaan ja tuo tavarasi nurmikolle myytäväksi! Alle 3 x 3 metrin kirppispaikat ovat maksuttomia. Jos myyt uutta tavaraa tai tarvitset isomman tilan, niin siitä veloitetaan paikkamaksu (alk. 20,-/paikka). Ammattimyyjille on varattu erikseen maksullinen tila markkinatorilta. Jos tuot tavaroita autolla, niin sen pitää tapahtua hyvissä ajoin ennen ohjelman alkua, sillä autoja ei alueelle saa jättää. HUOM! Aiemmista vuosista poiketen Mätiksellä ei ole tänä vuonna penkkejä. Jos olet liikuntaesteinen, niin ota vaikka oma retkituoli mukaan. Improvisoidut iltamat
8 17.5.2023 • MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA • ILMAINEN ASUKASKIRPPIS Ota oma pöytä, rekki tai viltti mukaan! Alle 3 x 3 metrin kirppispaikat veloituksetta, sitä suuremmat alk. 20,-/paikka. Ei autoja. Tiedustelut: Jauri Varvikko, puh. 040-512 5105 kaarelaseura@gmail.com • Open Mic kerro runo tai vitsi • Markkinatori • Käsitöitä • Taidepaja • Arpajaiset • Joukkuepelejä • Kirpputori • Kaarelan VPK • Pikomalan retkeilijät • Peikkokylä • Erilaisia ruokia ja virvokkeita Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. Aikataulu: www.facebook.com/matajokifestivaali MÄTIS FESTARIT 28.5. 25 kerta! Su 28.5. klo 12.00-18.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella HUIPPUOHJELMA! Mätisfestarit ovat täällä taas! • Mätishartaus – Kannelmäen srk • Yhteislaulua • Mätishartaus – Kannelmäen srk • Yhteislaulua • Avaus apulaispormestari Anni Sinnemäki • Avaus apulaispormestari Anni Sinnemäki • Pekka Vaittinen Mies ja kitara • Pekka Vaittinen Mies ja kitara • Aluealtisti Laura Kajander • Aluealtisti Laura Kajander • Tanssiteatteri Tsuumi • Tanssiteatteri Tsuumi • Lasten bändi Hovinarri • Lasten bändi Hovinarri • Take it Easy Trio plays Eagles • Take it Easy Trio plays Eagles • The Rattlesnake Shakers • Koljonen Supergroup • The Rattlesnake Shakers • Koljonen Supergroup
Suunnittelemme uusia kerrostalokoteja Kolsarintien ja Kolsarinkujan risteyksessä sijaitsevalle loistavalle tontille Konalaan. 7-kerroksiseen Asunto Oy Helsingin Aamuaurinkoon tulee yhteensä 35 kotia kompakteista yksiöistä suurempiin neljän ja viiden huoneen perheasuntoihin. Kotien koot vaihtelevat 27,5 m 2 – ja 93 m 2 välillä. Helsingin Aamuaurinko on omalle tontille rakentuva RS-kohde, jossa on B2018 energialuokka. Konala tarjoaa paljon aktiviteetteja liikunnan ja ulkoilun ystävälle ja aivan taloyhtiön vierestä löytyykin Konalan liikuntapuisto. Alueella on koulu ja päiväkoteja. Kauppakeskus Ristikosta löydät kattavat ja monipuoliset palvelut. Lähin bussipysäkki sijaitsee tontin vieressä. Helsingin Aamuauringon ennakkomarkkinointi alkaa pian. Jättämällä yhteystietosi meille nettisivujemme kautta tai ottamalla yhteyttä asuntomyyjiimme, saat ensimmäisten joukossa lisätietoa tulevien kotien ennakkomarkkinoinnin alkamisesta. Tulossa uusia kerrostalokoteja Konalaan Lue lisää osoitteessa lapti.? /helsinginaamuaurinko Asunto Oy Helsingin Aamuaurinko | Kolsarinkuja 2a, 00390 Helsinki Viitteellinen kuva kohteesta. Kysy lisätietoja: Rakennusliike Lapti Oy, Äyritie 8 B, Vantaa Katso lisätietoja Lapti-kodeista lapti.? /etelasuomi. MINNA TUOHIMAA-TIRI Asuntomyyjä puh. 050 477 2121 minna.tuohimaa-tiri@lapti.? JARI AHTIAINEN Asuntomyyjä, LKV, YKV puh. 0400 455 393 jari.ahtiainen@lapti.? TOMI KOSUNEN Myyntipäällikkö, LKV puh. 040 668 6192 tomi.kosunen@lapti.? TANORISTIKKO
10 17.5.2023 Tässä tulee hyvä lehti! Miksi Kannelmäki ei kiinnosta asunnon ostajia? Olen seuraillut asuntojen myyntihintatietoja ja ostajien kiinnostusta Helsingin ja lähiympäristön asunnoista. Ihmeekseni olen pannut merkille, että vaikka Kannelmäen keskustaan on noussut viime vuosina runsaasti uusia asuntotaloja, niin olen lehtitietojen perusteella saannut sellaisen kuvan, ettei Kannelmäki ole erityisemmin asunnon ostajien kiinnostuksen kohteena. Vai olenko erehtynyt? Olen asunut täällä melkein 60 vuotta ja nähnyt alueen muuttuvan. Hiljainen Kannelmäki on kasvanut. Vanha ostoskeskus on purettu ja tilalle on tullut tiivis kerrostalojen rykelmä. Uusi Kaaren tavaratalo on monipuolinen ostoskeskus, jossa S-ryhmään kuuluva Prisma palvelee asiakkaita ympäri vuorokauden pyhät ja arjet. Kanneltalo tarjoaa monipuolista kulttuuriohjelmaa kirjastosta alkaen. Erilaisia harrastuksia varten on hyviä tiloja. Läheinen keskuspuisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnon ihailuun ja tutkimiseen. Lapsuuteni ja nuoruusvuoteni ja kouluaikani maaseudulla asuneena olen hämmästyneenä todennut, että täällä keskuspuiston vieressä asuessani olen nähnyt suoraan jopa kotipihaltani enemmän villieläimiä kuin ennen maaseudulla lähimetsissäkään retkeillessäni. Aluksi pihallemme kävi fasaaneja kuopimassa kukkapenkkiä. Sitten tulivat jänikset ja kaniinit nakertamaan nuoria omenapuun runkoja paljaaksi. Hirviä kävi myös syksyisin syömässä omenia suoraan puista. Nyt hirvien tilalle ovat tulleet metsäkauriit. Aluksi metsäkauriit tulivat vierailemaan vasta lumen tultua. Totuin jo kaipaamaan niitä jouluun mennessä odotellessani samalla valkoista joulua. Sitten oli useita vuosia, että lunta juuri nähtykään talvisin. Kauriit oppivat tulemaan kesäisin herkutteleman omenoilla. Ketun ja supikoirankin olen täällä nähnyt muutaman kerran. Kannelmäen vieressä Hämeenlinnantien toisella puolella Etelä-Kaarelan, Maununnevan entinen rintamamiestonttien pientaloalue, jossa osa vanhoista rintamiestaloista on purettu ja tilalle rakennettu näyttäviä, uusia perheasuntoja. Talonsa aikanaan rakentaneet rintamamiehet ovat jo ajat sitten menneet manan majoille ja perillisetkin siirtyneet muualle. Väestörakenteen muutos näkyy myös vaalitilastoissa. Aiemmin vahvasti vasemmistopainotteiset vaalitulokset ovat muuttuneet oikeistovoittoisiksi. Täältä on hyvät liikenneyhteydet kaupungin keskustaan. Kehä ykkönen ja rakenteilla oleva raitiotieyhteys Itä-Helsingistä länteen Espooseen liittävät kaupungin laidoilla olevat asunnot ja työpaikat. Olen usein ihmetellyt tätä aamuja iltaruuhka-aikojen täyttämää liikennettä, jolloin molempiin suuntiin on kaksi ja osin kolmekin kaistaa täynnä kilometrien pituisia henkilöautojonoja. Toiset menossa töihin, toiset palaamassa asunnolleen. Me täällä Kannelmäessä asuvat olemme kuin puolivälissä tätä liikennesirkusta, jota vielä lisää alueemme halki etelästä pohjoiseen kulkeva Hämeenlinnan väylä. Se on samoin aamuja iltaruuhkan aikaan vilkkaasti liikennöity. Onneksi liikenneväylien varrella asuvien ihmisten aktiivisen painostuksen tuloksena liikennemelu on saatu torjuttu varsin tehokkaasti äänivallien ja suoja-aitojen avulla. Olen edellä olevalla halunnut vain kertoa, miten maalaispoika on kotiutunut tänne ja kaupungistunut tämän entisen maaseudun muuttuessa yhä kaupunkimaisemmaksi. Toivotan niin keskikaupungin hälyyn ja meteliin kyllästyneet stadilaiset kuin maaseudulta kaupunkiin opiskelemaan ja työn hakuun tulevat entiset jyväjemmarit ja maaseudun asukit tervetulleiksi tänne miellyttävän asuinympäristön tarjoavaan Kannelmäkeen. Oiva Björkbacka LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Tilaa kotimaanmatkailun uutiskirje osoitteessa parastasuomessa.fi Osallistut samalla kylpyläloman arvontaan! Kurkut leikataan homoseksuaaleilta, kuului uhkaus. Vihreää siirtymää? Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a GÖTEBORGIN HAMMARKULLENISSA 14-vuotias poika, joka kuulemma on ”tunnettua sukua” jolla suvulla on merkittävä asema huumausainekaupassa, uhkasi leikata kurkut poikki kaikilta homoseksuaaleilta. Uhkaus ei ole ihan tyhjä uhkaus, sillä suvulla on merkittävää väkivaltakapitaalia. Pikkujannulla oli lisäksi takanaan laaja nuorisojoukko samataustaisia. Ruotsissa rikollisten suorittava taso koostuu nykyään usein alaikäisistä, sillä rangaistuksia ei tipu tai ne ovat hyvin lieviä alaikäisille. Joukko ärsyyntyi kirjaston sateenkaarilipusta. Kirjaston henkilökunta ei uskaltanut ilmoittaa poliisille asiasta. Juurikin tämän väkivaltakapitaalin ansiosta. Kirjaston palkatuista vartijoista ei ole nuorisojoukon vastustajaksi. Voidaan kysyä, kukahan sitä väkivaltamonopolia Ruotsissa hallussa nykyään oikein pitääkään. Ruotsissa taitaa olla jo kahdet lait ja vain toiset niistä on kirjoitettu lakikirjaan. Vihreä siirtymä Vihreiden tai pitäisikö sanoa punavihreiden hellimä ajatus on, että tarvitsemme lisää geenipoolia Suomeen ja että maahanmuutolla on kulttuuria rikastava vaikutus ja emme suorastaan pärjää jollemme saa maahanmuuttajia runsain joukoin. Ideologiaa lyö korvalle, jos tulijat eivät sitten olekaan niin vapaamielisiä kuin ajateltiin. Ehkeivät ne setämiehet niin taantumuksellisia olekaan verrattuna joihinkin tulijoihin. Vihreää siirtymää käytetään pääasiassa taloudellisena terminä, jossa hypätään reunalta kohti tuntematonta. Suuri harppaus hiilettömään tulevaisuuteen (Maon Suuren harppauksen tapaan). Takaisin hyvinvointiyhteiskuntaan kipuaminen voikin olla sitten kovempi homma. Mutta voi kai sitä termiä käyttää tämän toisenkin vihreän siirtymän kanssa. Yhteiskuntaa ei niin vaan rauhoitetakaan jos eri tavalla ajattelijoita on riittävästi ja väkivallan virkamiehiltä pääsee ote kirpoamaan. Sattumalta islaminkin tunnusväri on vihreä ja islam on tullut tunnetuksi uskontona jonka monilla harjoittajilla on nurjamielinen suhtautuminen sateenkaariasioihin. Linkki uutiseen ja sen jatkouutinen: https://www.dn.se/sverige/prideflagga-triggade-ungdomar-att-hota-att-doda-homosexuellapolisanmaldes-inte/ https://www.dn.se/sverige/desperata-larmenom-ungdomsgangen-kanner-oss-utlamnade/ Sama uutinen eri lähteestä, vapaasti luettavissa: https://www.qx.se/samhalle/sverige/246269/ungdomsgang-hotade-skara-halsenav-homosexuella/ Esko Karinen LEIRI 1 on täynnä, mutta otamme vastaan ilmoittautumisia jonoon. Leireillä 2 ja 3 on yhä paikkoja vapaana. Kesätaideleirien teemana ovat metsät ja puut. Mitä kaikkea ne meille merkitsevät, mitä tiedämme metsän ihmeistä? Seikkailemme tarinoiden ja satujen puiden maailmaan ja tutustumme metsien asukkaisiin, sekä kuviteltuihin että oikeisiin. Metsissä usein todellisuus on tarua ihmeellisempää. Taideleireillä työskennellään luovan ilmaisun keinoin ja omaa ympäristöä havainnoiden. Samalla pohditaan, miten oma tekeminen liittyy ja vaikuttaa kaikkeen muuhun ympärillä olevaan. Tutustumme erilaisiin piirtämisen ja maalaamisen perustekniikoihin, ja luonnosta saataviin materiaaleihin. Piirrämme lähimetsässä ja toteutamme katoavat ympäristöinstallaatiot. Leiriviikolla tehdään kokopäiväretki Seurasaareen. Opettajana TaM, kuvataiteilija Sade Hiidenkari . Taideleirit järjestetään yhteistyössä Helsingin Taitelijaseuran kanssa. Leiri 1: ma–pe 5.–9.6. klo 10–14 Leiri 2: ma–pe 12.–16.6. klo 10–14 Leiri 3: ma–pe 31.7.–4.8. klo 10– 14 Taideleirit ovat maksuttomia, mutta edellyttävät sitoutumista koko viikon työskentelyyn. Kullekin taideleirille otetaan 10 oppilasta. Omat eväät mukaan! Ilmoittautumiset: liisa.paatsalo @hel.fi, 040 7522 290 Ikäsuositus: 7–10-vuotiaat Opetuspaikka: Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki Opetuskieli: suomi Metsän taikaa ja ihmeellisiä taidepuita Kantsussa Lasten ympäristöaiheiset kesätaideleirit
11 17.5.2023 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Lomalla 3.-11.6. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 20 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. ELÄMÄNTAPAOPPAIDEN vakiofraasi ”Tee sitä mitä rakastat” on ristiriitainen. Se ärsyttää silloin, kun kädet ovat täynnä hoidettavia asioita ja mietit, miten ihmeessä voit olla kolmessa paikassa yhtä aikaa. Miten silloin voisi edes valita mieluisinta askaretta? Sen kuin suoritetaan tehtäviä yksi kerrallaan, että päästään eteenpäin. Tai tarkoittaako se, että kaikkien on jahdattava unelmien työpaikkaa ja vasta sitten voi olla tyytyväinen? Minusta elämäntapaoppaiden oppien paras puoli on se, että niistä voi napata ajatuksen ja toteuttaa sen siten, miten se omaan arkeen sopii. Mainittu vakiofraasi toimii minulle muistutuksena siitä, miten tärkeää on tarjota itselleen sellaisia tekemisen hetkiä, joista tulee hyvä mieli. Olen urakkaluontoinen ihminen. Sanotaan nyt näin, etten ollut eturivissä, kun kärsivällisyyden siemeniä jaettiin. Ei tullut kauhallista, tuli ehkä puoli teelusikallista. Elämänmittainen läksyni on se, että asioita voi tehdä myös vähän kerrallaan, pienin askelin, ja saada silti asian valmiiksi. Kärsivällisyyshän siinä kasvaa väistämättä. Toiset viihtyvät palapelien parissa, ja saavat niiden tekemisestä mielihyvää ja onnistumisen tunteita. Minä teen niitä harvoin. Ja silloinkin toivon, että vieressäni olisi vasara, jolla paukutella epäsopivat palat kokonaisuuteen sopiviksi. Sen sijaan kirjoittaminen ja kaikenlainen sanoilla kikkailu ovat lempipuuhiani. Kirjoitan niin sanottuja nyrjähtäneitä runoja, jotka ovat eräänlaisia ajankuvia tasavuosia täyttävästä syntymäpäiväsankarista. Ei siis mitään vuosikausia kypsyteltyjä viisauksia elämänkulusta vaan aika arkisia tarinoita erilaisista henkilöistä. Runot ovat nopeatekoisia. Listaan usein ranskalaisin viivoin muutaman asian runon henkilöstä, ja niiden avulla pääsen liikkeelle. Sitten laitan ajastimen päälle, ja annan itselleni 25 minuuttia kirjoittamisaikaa. Sen ajan aikana en saa tehdä muuta kuin kirjoittaa, en saa muokata tekstiä enkä korjailla kirjoitusvirheitä. Kirjoitan kaiken mitä mieleen juolahtaa ja jätän kaikki aihiot näkyviin. Ajastimen hälyttäessä katson, mitä olen saanut aikaiseksi ja alan muokata jotakin sopivaa aihiota synttärirunoksi. Sitten unohdan ajastimen ja vaan hinkkaan tekstiä niin kauan, että runo on mielestäni hyvä. Nyrjähtäneiden runojen kirjoittamisessa hauskinta on katsoa, mihin riimi vie. Löytyykö sanalle sointuva riimipari ja jatkuuko henkilön tarina runossa ja miten? Kun saan runon valmiiksi, minut valtaa myhäilevä onnen tunne. Tiedättehän, sellainen tyytyväinen olo, joka näkyy kasvoilla pienenä hymynä ja tuntuu sisuskaluissa lämpönä ja rauhana. Suustani pääsisi kehräys, jos olisin kissa. Myhäilevä onni ei ole niin suurieleistä kuin vaikkapa urheilukisan voittaneella, joka huutaa JES ja tuulettaa voittajan elkein isosti. Myhäilevä onni on arkisempaa onnentunnetta, joka joskus yllättää, kun se sattuu kohdalle ihan tavallisen ihmisen ihan tavallisessa arjessa. Elämään kuuluvat kaikenlaiset ja kaikenkokoiset tunteet. Negatiivisiin tunteisiin ei pitäisi jäädä kiinni, ne kuuluisi vain havaita ja todeta ja antaa sitten mennä menojaan. Myhäilevän onnen tunne on siitä hyvä, että sen voi antaa kulkea matkassa pitkääkin. Helposti se siivittää päiviäni pari kolme päivää eteenpäin, tuo hieman onnen kultapölyä ihan tavallisiin päiviin sekä sietokykyä hankaliinkin tilanteisiin. Kunnes se unohtuu ja mieleen tulee muuta. Kirjoitan nyrjähtäneitä runojani usein lahjaksi synttärisankareille. Hassu juttu on se, että vaikka joskus kirjoittajana iskee valkoisen paperin kammo eikä mitään tule paperille vaikka pitäisi, niin nyrjähdysten kanssa ei käy niin. Niiden syntymistä ei tarvitse jännittää, että tuleeko vaiko ei, osaanko vaiko en, kehtaanko näyttää kirjoitustani sankarille vai en. Pidän hartiat tietoisesti alhaalla, mieleni rauhallisena ja hoitelen muita päivän juttuja. Ei tarvitse hermoilla, sillä tiedän, että runo tulee kyllä. En tiedä, millainen siitä tulee, mutta sittenhän se nähdään. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Tunnetko koskaan myhäilevää onnea? kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 SENIORIOHJELMAA Parittomat torstait klo 13-15 ohjelmaa senioreille Pohjois-Haagassa, Kehon ja mielen voiman Hyvinvointitilassa. Kuparitie 14-16. Lisätiedot www.kehon-ja-mielen-voima.com tai p. 040 161 4554 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 KUNINGASHUONEEN LAPSET syntyvät ”kultalusikka” suussa. Rahaa, valtaa, omaisuutta on, ei huolen häivää! Onko todella näin? Kuningashuoneen elämää Englannissa, kaikkien kuninkaallisten ”paratiisissa” kuvaa erinomaisella tavalla, rehellisesti, Englannin kuningashuoneen kasvatti Prinssi Harry , Sussexin herttua omaelämäkerrallisessa kirjassa ”Varamies” (Otava, 591 s). Englannin kuningashuonehan on vanha. perinteinen instituutio, jota säätelevät aivan omat ikiaikaiset säädökset ja tavat. Auta armias, jos niitä pyrit edes ihan pikkuisenkaan muuttamaan tai kyseenalaistamaan. Se ei sovi,ei käy. Joudut ulos koko kuningashuoneesta, jos käyttäydyt poikkeavasti. Joudut myös brittien laajan roskalehdistön silmätikuksi, sinua seurataan, vahditaan yötä päivää. Näin käsi Harrylle Britanniassa, Prinsessa Dianan nuoremmalle pojalle isoveli Williamin päästessä kruununperijänä helpommalla julkisuuden ryöpytyksessä. Harry ja William menettivät äitinsä Dianan jo nuorina, Harry oli Dianan traagisesti kuollessa 12-vuotias poika. Kirja kertoo myös pojan surusta ja siitä, miten kuningashuone ajoi Dianan kohti tuhoa. Diana yritti vähän elää omaakin elämäänsä mutta se ei ollut kuningashuoneen mieleen, ei mahdollista. Harryn elämässä toistui monien vaiheiden jälkeen Dianan kohtelu, Harry ratkaisi asian irtaantumalla koko kuningashuoneesta muuttamalla Amerikkaan vaimonsa Meghanin ja lastensa kera. Kirja ”Varamies” on traaginen, koskettava, avartava kertomus kuninkaallisesta elämästä. Kuninkaallisella nuorella pojalla on koko ajan, yötä päivää vartijoita, turvamiehiä ja myös kymmeniä seuraajia, valokuvaajia, paparazzeja. Mihinkään ei Harry voi mennä, mitään hän ei voi tehdä omin päin, koko elämä tapahtuu ”kuninkaallisessa vankilassa ”. Lukijalle tulee väkisinkin vastenmielinen tunne kuninkaallisen elämän laadusta. Lisäannos on joka päivä hovin erilaiset juonittelut, kehenkään hovissa ei voi luottaa, Harry, nuori poika, olisi useasti tarvinnut isänsä ja veljensäkin apua kasvuvaiheessa, pyysikin sitä, mutta turhaan. Suhde isään, Charlesiin oli koko ajan eteinen, siitä perheestä puuttui ihmislämpö. Isoäiti Elizabeth oli korkeasta iästään huolimatta tai ehkä siksi ymmärtäväisin nuorta Harrya kohtaan, mutta hovin edustajat estivät Harryn kiinteämmän lähestymisen isoäitiinsä. Harryn elämänlaatua kuvastaa hyvin kirjan turhankin pitkät kuvaukset Harryn armeijaajasta, sotilasurasta. Armeijassa Harry ei ollut kuninkaallinen vaan yksi joukossa, tavallinen sotilas. Vaihe oli merkityksellinen Harryn elämässä, vaikka hän ei innostunut sotasankarinimityksestään. Onko hän sotasankari, jos hän lentokoneesta 10 000 metrin korkeudesta pommeilla tappaa Afganistanissa naisia ja lapsia tuhoten jonkun pikku kylän? Kuningashuone ja roskalehdistö ei pitänyt Harryn kommenteista. Avioliitto on kuningashuoneelle ja sitä palvoville englantilaisille ja muillekin kruunun ystäville erittäin tärkeä instituutio. Tarvitaanko kuninkaalliseen avioliittoon sellaista asiaa kuin rakkaus. Ei se ole välttämätöntä, tärkeintä on muu yhteensopivuus hovin kannalta. Diana ei ollut sopiva eikä myöskään Harryn suuri rakkaus Meghan. Amerikkalaisesta Meghanista tuli lehdistön saalistuksen kohde: solvaukset, rasismit, valheet seurasivat Harryn ja Meghanin yhdessäoloa alusta lähtien. Kirja kuvaa hyvin miten hovi suhtautui asiaan: vaikenemalla. Hiljainen hyväksyntä Meghanin solvaamiselle. Isä Charles ja isoveli William vähän paheksuivat brittilehdistöä, mutta hyvin miedosti ja kehottivat vain tyytymään lehdistön valheisiin. Lopulta Harry ja vaimo Meghan saivat tarpeekseen, muuttivat pois Englannista, löysivät onnensa Kalifornian Santa Barbarasta. Vihdoin! Kirja ”Varamies” on erittäin sujuvaa luettavaa, kaameatakin, Harrya käy sääliksikin. Kultalusikka ei paljon lohduta, kun elämä on yhtä kärsimystä, onnen hetket harvinaisia, omaa elämää ei lainkaan! Suomeenkin oli tulossa kuningashuone 1918. Miten olisi Suomi tänä päivänä, jos meille olisi tullut saksalainen kuningashuone? Sen tulo oli aika lähellä! Pekka Hurme Kultalusikka suussa ikuisena varamiehenä! WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi