• No 5 12.6.2024 • 60. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Tanotorvi 60 vuotta Julkaisemme vuoden aikana uutisia ja historiallisia tapahtumia menneiltä vuosilta. Klaneettitie 7, 00420 Hki 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kantsun Sävelen KESÄMENU tarjolla nyt! Kurkkaa menu kotisivuiltamme www.kantsunsavel.fi Hyvästit EKY:lle Kuva Jyri Alanko Kannelmäen uusi terveysasema avattiin tutussa paikassa Kannelmäen terveysasema on palannut juurilleen. Terveysasematoiminta alkoi Kaustisenpolulla ensimmäisen kerran vuonna 1979. Talo on valmistunut vuonna 1975 ja siinä oli alkujaan farkkutehdas. Kaupunki vuokrasi tuolloin tilat talon rakennuttaneelta vakuutusyhtiöltä. Rakennus aiottiin purkaa vuonna 2006, mutta se päädyttiin kuitenkin remontoimaan. Kaarela-Seura on vaatinut kaupunkia rakentamaan alueelle oman terveysaseman aina 1970-luvun puolivälistä lähtien. Sellaista ei kuitenkaan koskaan saatu, sillä terveyspalvelut tullaan siirtämään Haagaan 2030-luvun vaihteessa, kun sopimus nykyisissä tiloissa tulee tiensä päähän. Kehystämö Galleria Aforte, Kehruutie 1, Malmikartanon aseman vieressä pohjoispuolella Avoinna: Ke-To-Pe10–17 puh. 041 5375019 www.aforte.fi, kehys@aforte.fi Kehystetyt julisteet loppuunmyynti Ale 50 – 70 % KESÄKUUN AJAN www.fysiosakura.fi Listahinnoista -50% ensimmäisestä käynnistä fysioterapiassa tai hieronnassa FT Pauli Harvilahdella Kannelmäen Fysio Sakura:ssa. Tarjous voimassa vuoden loppuun asti! Sitratori 3, 00420 Helsinki Puhelin 045 354 7474 Fysioterapia Hieronta Manipulaatio ”Minulle on erittäin tärkeää, että asiakkaani kokevat tulleensa kuulluksi ja saavat oikeanlaista hoitoa vaivaansa” FT Pauli Harvilahti Kannelmäen leikkipuisto 60 vuotta Lapset saivat juhlapäivän kunniaksi vieraakseen Sirkus Race Horse Companyn, joka esiintyi päivän aikana kahdesti.
• 2 12.6.2024 Seuraava numero ilmestyy 21.8.2024. Aineisto toimitukseen 9.8. mennessä. Bök i Kårböle SKOMAKAREN FICK ingen ledighet i år. Det sägs att han håller semester mellan häggens och syrenens blomning och i år skedde det på samma gång. Våren liksom aldrig riktigt hann komma förrän sommarvärmen tog över. Blommorna vissnar hastigt och igen kanske det känns som om man inte riktigt hinner med. Hur hinner jag stanna upp inför vårens skönhet? Kårböle Gilles bokcirkel deltagare njöt av sin avslutningspicknick i Malmgårds äppelträdgård i slutet av maj. Det är en magisk plats som ger många glädje. Att läsa är speciellt för många kvinnor en kär fritidssysselsättning. Att diskutera böckerna och berättelserna är otroligt inspirerande. De öppnar nya världar och ger oss verktyg att hantera verkligheten bättre. Det är beklämmande att läsa om hur lite de unga läser litteratur nuförtiden. Det tunnar ut den mänskliga förståelsen av erfarenheter i livet. Korta videosnuttar ersätter långsamt läsande och begrundande. Det bådar inte gott för vår kulturs bildning. Det håller på att ske ett fördummande i kulturen som det kan vara svårt att korrigera. Bildningsnivån bygger på tidigare generationers bidrag. Det behövs en aktiv insats av både föräldrar och oss moroch farföräldrar för att få de yngre att läsa. Allt kan inte överföras till skolans ansvar. Jag har fått tillbringa några lördagar i Ode biblioteket där vi haft ett grupputrymme till vårt förfogande för planering av ett evenemang till hösten. Ode är en magisk plats. Eftersom det finns glasväggar så kan alla se vad som händer i utrymmena. Det ger inspiration och grupper av olika människor, både turister och lokala bara går omkring och tittar på vad som händer i de olika rummen. I ett rum övas det dans, i ett annat kockas det och i ett tredje spelar man in musik. Jag känner en stolthet över att Finland lyckats skapa denna fantastiska plats som ger alla en möjlighet att utöva fritidsverksamhet utan kostnader. Det är verkligen ett ställe att bara uppleva och få inspiration av andras verksamhet. Ibland kanske det känns som om man kört fast i sina gamla mönster och behöver få nya tankar kring sin egen fritidsverksamhet. I Gamlasgården fanns i maj en utställning av Medborgarinstitutets elevers målningar. De var högklassiga och roliga att titta på. Alla former av kreativt uttryck är välgörande för människan. Dans som uttryck har visat sig ha mycket god inverkan på välmåendet enligt ny forskning. Mental hälsa stärks av fri dans och annan rörelse.Speciellt välgörande är det att våga göra något helt utan prestationskrav. Bara för att det är roligt. Bara för att prova på något nytt. Kanske borde man kolla in Medborgarinstitutets utbud till hösten. Fritidsverksamhet borde väl handla om att göra något roligt och meningsfullt för sin egen skull. Begreppet fritid uppstod i samband med industrialiseringen. I jordbrukarsamhället fanns ingen fritid. Fritid är den tid som en person förfogar över själv enligt eget tycke och smak. Fritid är den tid som finns kvar efter arbete, måltider, hushållsarbete, sömn och fysiskt förflyttande mellan aktiviteter. Hur många timmar fritid har jag i veckan? Vad gör jag med den? Känns den tillfredsställande? Ger min fritid mig extra energi och glädje? Sommaren erbjuder mera fri tid och möjligheter till rekreation än under andra årstider. Förväntningar på att den skall vara på ett visst sätt kan skapa mer stress än avkoppling. För många människor fortsätter inre osynliga kamper mot olika utmaningar i livet trots sommarens skönhet. Livets alla skiftningar finns med oberoende av årstid. Jag önskar dig en skön sommar. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Mellan hägg och syren Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki 21.8. alkaen keskiviikkoisin klo 18. • Kouluun siunaaminen ke 7.8. klo 18. Uudet ekaluokkalaiset siunataan koulutielle. Kesäillan musiikkia Kannelmäen kirkossa • Keskellä kesää su 14.7. klo 18. Kirsti Apajalahti, viulu, Piia Maunula, oboe, Juho Myllylä, nokkahuilut, Pieta Mattila, barokkisello, Laura Ollberg, cembalo, Anne Myllylä, urut. Kuusisto, Fasch, Telemann, Salmenhaara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. • Lauluja elämän ihmeistä su 18.8. klo 18. Jussi Vänttinen, baritoni, Saara Rauvala, sopraano ja Tatu Eskelinen, piano. Lauluja luonnon, luomisen ja elämän ihmeistä muun muassa säveltäjiltä Sibelius, Pulkkinen, Merikanto ja Haydn. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Aamupäiväkahvit kirkon pihalla ke 12.6. klo 10–12. Tervetuloa Kannelmäen kirkon pihalle nauttimaan aamupäiväkahveista. Tarjolla myös pientä syötävää. Paikalla diakonit Heidi ja Heini sekä perhetyöntekijä Janette. Säävarauksen vuoksi mahdollisista muutoksista ilmoitamme Facebookissa ja nettisivuillamme. Juhannusviikon grillaus ma 17.6. klo 12–14 Malminkartanon kappelilla ja pihalla. Grillausta, kahvittelua ja ulkopelejä. Mukana diakoni Heidi, perhetyöntekijä Janette, kokki Tomi ja pääsuntio Juha. Monikulttuurinen kesäilta Malmikartanon kappelilla keskiviikkoisin 26.6.–7.8. klo 17–19, ei 31.7. Teetä, pientä purtavaa ja juttuseuraa. Tule yksin, kaksin tai koko perheen voimin – kaikenikäiset ovat tervetulleita. Multicultural summer evening at Malminkartano chapel, Wednesdays 26.6.–7.8. from 17 to 19, not on 31.7. Tea and snacks are on offer. Come and meet new people. You can come by yourself, with a friend or family. All ages are welcome. Palstakahvit to 18.7. ja to 22.8. klo 13–15. Tervetuloa seurakunnan viljelypalstalle nauttimaan iltapäiväkahvit. Paikalla on myös diakoniatyöntekijä. Os. Kartanohaan palsta-alueen palsta nro 49. Raamattupiiri Klanulla keskiviikkoisin 12.6., 17.7. ja 14.8. klo 10. Avoin piiri. Vetäjinä ovat vapaaehtoiset vastuunkantajat. Luetaan muun muassa edellisen pyhän psalmeja. Apua ja tukea Diakoniatyöntekijät tavoitettavissa: • ilman ajanvarausta Paikassa tiistaisin 4.6.–27.8. klo 12–15 • ajanvaraus puhelimitse tai sähköpostitse: Heini Sinkko, p. 09 2340 3841 ajalla 3.6.–14.6. ja 15.7.–30.8. ja Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842 ajalla 3.6.–12.7. ja 12.8.–30.8. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa asukastaloon! Asukastalo Purpuri on heinäkuun kiinni. Samoin juhannusaattona. Hyvää kesää kaikille! Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Eila Puhakka 8.4.1941 – 29.4.2024 RAKAS ÄITIMME Eila Puhakka perheineen muutti Kannelmäkeen Kannelkylään vuonna 1974. Perheeseemme kuuluivat äitini lisäksi isämme Erkki Puhakka, Markku ja Päivi. Vuonna 1977 äitimme jäi leskeksi isämme kuoltua yllättäin liikenneonnettomuudessa Kanneltiellä. Suuresta surusta ja järkytyksestä huolimatta Eila Puhakka jatkoi uutterasti elämää. Hän kävi töissä ja kasvatti meidät lapset aikuisiksi. Eila Puhakka jäi eläkkeelle 60 vuotiaana vuonna 2001 Auroran sairaalan erikoislaboratorion virasta. Eläkkeelle jäätyään hän jatkoi aktiivista elämää vaikuttamalla yhteiskunnallisesti monella taholla. Hän oli osallisena mm. Kaarela-seurassa, Kannelkylän kuorossa, Kaarelan eläkeläisissä sekä Malminkartanon leijonissa. Viimeiseksi aktiviteetiksi jäi Kannelkylän oma eläkeläiskerho, jonka Eila perusti. Eila oli myös innokas kortinpelaaja ja kuului ystäviensä kanssa ”korttikerhoon”, jossa pelattiin Rommi-peliä. Tätä peliä pelasimme myös Eilan kesämökillä Pielisellä. Siellä Eilan intohimona oli kalastaminen. Saimmekin usein nauttia hänen pyydystämiään ja paistamiaan kuhafileitä. Eila Puhakka eli hyvää ja aktiivista elämää 80 vuotiaaksi, jonka jälkeen hän sairastui. Kannelkylästä Eila muutti vuonna 2023 Pakilakotiin , jossa hän nukkui pois 29.4.2024 pitkän sairauden uuvuttamana. Jäämme kiitollisena kaipaamaan äitiämme mukavien muistojen kera, Päivi Kalliomaa ja Markku Puhakka Eila Puhakka in Memoriam Eila Puhakka oli Kaarelassa hyvin tunnettu asukasaktiivi. Hän oli pitkään mm. Kannelmäkija Kaarela-Seuran hallituksessa sekä yhdistyksen toiminnantarkastajana.
• 12.6.2024 3 Pääkirjoitus TANOTORVI JATKAA juhlavuotensa kunniaksi Kaarelan historiaan liittyviä juttujaan. Yksi tämän vuoden kulmakivistä on Kaarelan peruskoulun, entisen Etelä-Kaarelan yhteiskoulun, purkaminen. Toiminta rakennuksessa on jo loppunut, purkutyöt alkavat tässä kuussa ja tilalle rakennetaan uusi 750 oppilaan moderni koulu. EKY:n rakentaminen alkoi samana vuonna, kun Tanotorvi perustettiin, eli vuonna 1964 ja sekin olisi täyttänyt kohta 60-vuotta. EKY ehti vuosikymmenien saatossa tuottaa lukemattoman määrän oppilaita ja kaikilla heistä on yhtä lukematon määrä erilaisia muistoja koulusta, niin hyviä kuin huonoja. Luokkakokouksissa muistellaan legendaarisia opettajia ja rehtoreita sekä muita kouluun liittyviä muistijälkiä. Koulun nykyiset oppilaat aloittavat syksystä opiskelun Pelimannintien paviljonkikoulun väistötiloissa. Uuden koulun odotetaan valmistuvan vuonna 2027. En itse käynyt koskaan EKY:ä, sillä kävin Maununnevalla sijaitsevan Suomalais-venäläisen koulun. Sekin purettiin muutama vuosi sitten ja oppilaat siirtyivät Pelimanniin väistötiloihin. Myös vanhan SVK:n tilalla on nyt uusi koulu. EKY oli minulle kuitenkin tuttu paikka, sillä lähes kaikki ystäväni ja myös veljeni kävivät koulun läpi, jotkut jopa muutamat luokat kerraten... Monet olivat ne iltapäivät, kun odotin EKY:n kulmalla frendieni pääsemistä tunneilta. EKY:n disko taas oli kaikkien kohtauspaikka. Muistelen yhä lämmöllä loppuillan hitaita, hikisiä nuoria painautuneena kiinni toisiinsa. Diskon jälkeiset tappelut olivat taas oma episodinsa... Minulla on myös toinen yhteys kouluun. Koulun suunnitteli arkkitehtipariskunta Mirja ja Jukka Similä . He asuivat yläkerrassamme Vanhaistentie 4:ssä ja olivat perheystäviämme. Kävin pienenä heillä usein kylässä, myös ilman vanhempiani. Asunto oli prikulleen samanlainen kuin meillä, mutta täynnä arkkitehdeille kuuluvaa tavaraa. Sain piirrellä isoihin piirustuskaavioihin mitä mielikuvituksellisempia rakennuksia, luolaverkostoja ja kokonaisia kyliä. Harvalla oli A1-koon paperiarkkeja piirustuskäytössä. Minulla on vieläkin joitain säästössä. Heillä oli kolme muutaman vuoden minua vanhempaa lasta; Timppa, Masa ja Marketta. Masalla oli jättimäinen sarjisalbumikokoelma ja Marketalla aina karkkia piilossa. Kävin Marketan karkkipiilolla usein ja salaa, kun hän ei ollut kotona. Kaapissa oli esim. kokonainen laatikko merkkareita, ’merirosvorahoja’. Ahneella on paskainen loppu... Jäin kiinni, merkkareista oli pikkuhiljaa hävinnyt puolet. Marketta sai älyttömät raivarit ja minä taas lemput... Kesti viikkoja, ennen kuin Marketta hyväksyi vierailuni uudestaan. Kannoin huonoa omaatuntoa ja toin mukanani isovanhemmilta saamiani nameja. Marketta leppyi... * * * Kannelmäen sydämessä sijaitseva leikkipuisto Kannelmäki täyttää myös 60 tänä vuonna. Vietin lapsuuteni tiukasti puistossa ja sen kupeessa. Koska asuin naapurissa, niin leikkipuisto oli se paikka minne aina suunnattiin. Pulikoitiin kesäisin altaassa, pelattiin ja kisailtiin, syötiin yhteisruokailussa ja laulettiin ”Aku Aku Ankkaa, veitikka vankkaa”. Talvisin laskettiin mäkeä ja luisteltiin. Olen itse asiassa oppinut luistelemaan tuossa puistossa. Onnea leikkipuisto Kannelmäelle! Toivottavasti olette siinä aina. Hyvää kesää kaikille lukijoille! Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi EKY painuu historian hämäriin EKY valmistui vuonna 1966 Etelä-Kaarelan yhteiskoulu valmistui vuonna 1966 ja se rakennettiin entisen Gammelbyn tilan paikalle. EKY:N nykyisen koulutontin länsipuolinen osa on suojelualuetta ja liittyy alueemme historiallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen. Tälle alueelle rakennettiin keskiajalla Gammelbyn kylä. Paikalla on sijainnut tuolloin neljä tai kuusi taloa, joista vuonna 1695 oli jäljellä vain kaksi, Gamlas ja Tolfmans. Tilusten omistusoikeus vakiinnutettiin isossa jaossa vuonna 1781. Tanotorvi kirjoitti näistä lehden edellisessä numerossa. 1910-luvun loppupuolella Helsingin kaupunki osti Gamlasin ja Tolfmansin tilat. Alueet haluttiin rakentaa asuinrakennusten ja julkisten rakennusten paikaksi. Tolfmansin tilan kaupunki nimesi aluksi Kårbölen kartanoksi sekä vuokrasi tilan. Vuonna 1928 vuokrasopimus siirrettiin Kaarlo Holmbergille, jolloin otettiin käyttöön suomenkielinen nimi Kaarela. Perhe asui kaksikerroksisessa päärakennuksessa. Etelä-Kaarelan yläasteen paikalla oli väenrakennus, jossa asuivat tavallisesti karjakko ja tallimies. Muissa rakennuksissa asui työväkeä. Kartanossa viljeltiin ohraa sopimusviljelynä. Kaarlo Holmbergin poika Urpo Holmberg jatkoi tilan viljelemistä vuoteen 1952 vuokrasopimuksen loppuun. Vuonna 1953 Kaarelan kartanon rakennukset ja alueet vuokrattiin Maatalouskoneiden tutkimussäätiölle. Aluetta alettiin kaavoittaa asuintonteiksi. Vanha päärakennus purettiin vuonna 1976. Kartanon pihassa kasvanut tammi on muistuttamassa menneistä ajoista. Vanhoja rakennuksia ei nykyisin ole ja kylän pellot ja tonttimaa ovat jääneet uuden rakentamisen alle. Koulun pohjoispuolelle rakennettiin 1950-luvulla, ennen koulua, Länsi-Hakuninmaan pientaloalue, joka tuhosi ison osan Tolfmansin ja Gamlaksen muista rakennuksista. Uusi oppikoulu tarpeen Kannelmäen kasvaessa tuli tarve rakentaa uusia kouluja, joita myös laki velvoitti. Kaarelassa toimi jo suomenja ruotsinkieliset kansakoulut, mutta 1960-luvun alussa alueella ei ollut vielä oppikoulua ja oppilaat joutuivat kulkemaan muihin kaupunginosiin kouluun, mm. Haagaan ja Ruskeasuolle. Vastaperustettu Kannelmäki-Seura vaati alueelle uutta oppikoulua. Asiaa eteenpäin viemään perustettiin väliaikainen oppitoimikunta. Kouluhallitus suositti oppitoimikunnalle alueen asukkaidenomatoimisuuteen perustuvan yksityisen oppikoulun perustamista Etelä-Kaarelaan. Paikkakunnalta löytyi yli sata henkilöä, jotka olivat valmiita tukemaan yksityisen oppikoulun perustamista myös taloudellisesti. Yleisessä kokouksessa 25.11.1962 hyväksyttiin ehdotus yksityisen oppikoulun perustamisesta ja muodostettiin oppikouluyhdistys ylläpitämään koulua. Yhdistyksen puheenjohtajana pankinjohtaja Martti Wegelius. Valtioneuvosto myönsi luvan 8-luokkaisen oppikoulun perustamiseen. Vuoden 1963 syksyllä toimintansa aloitti uusi yksityinen oppikoulu, Etelä-Kaarelan yhteiskoulu, Kannelmäen kansakoulun tiloissa Kanneltiellä. Koulun rehtoriksi valittiin filosofian maisteri Mikko Mikkeli. Koulun menoista puolet kattoi valtionapu; puolet menoista katettiin paikkakuntalaisten vapaaehtoisuuteen perustavalla varainkeräyksellä. Koulun rakentaminen Koulutyön käynnistämisen jälkeen oppikouluyhdistyksen keskeinen tehtävä oli koulun rakentaminen. Oppikoululle ryhdyttiin suunnittelemaan omaa rakennusta, ja Helsingin kaupunki luovutti koululle tontin entisestä Kaarelan kartanon pihapiiristä. Koulun kokoa määritettäessä tavoitteena oli, että se palvelisi keskikouluja lukioasteella siten, että kullakin luokalla on yksi rinnakkaisluokka. Tämä tarkoitti 1316 luokkaa ja 500-540 oppilasta. Tämän kokoluokan rakennussuunnitelma sai kouluhallituksen hyväksynnän. Oppikouluyhdistyksen hallitus valitsi rakennustyötä suunnittelemaan ja valvomaan erityisen rakennustoimikunnan oppilaiden vanhemmista ja koulun ystävistä. Toimikunnan ehdotuksesta hallitus antoi koulurakennuksen suunnittelun arkkitehtien Mirja ja Jukka Similän tehtäväksi, minkä myötä Jukka Similä luopui yhdistyksen hallituksen ja rakennustoimikunnan tehtävistään. Etelä-Kaarelan yhteiskoulun rakentaminen alkoi vuonna 1964 ja se toteutettiin kahdessa vaiheessa. Rakennuksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1966 ja toinen vaihe vuonna 1968. Yhteiskoulun toiminta ja uuden koulun rakentaminen rahoitettiin pääosin yksityisin lainoin ja lahjoituksin. Koulun rehtori Mikko Mikkeli kuvasi oppikoulun perustamista: ”Kaikki meni kuitenkin hyvin, johtokunta hankki lainoja puheenjohtaja Martti Wegeliuksen taidoilla, rakennustoimikunta valmisti talon dipl. ins. Aarne Ahtiaisen johdolla ja rakensi myös. Arkkitehdit Jukka ja Mirja Similä suunnittelivat erinomaisen käytännöllisen koulurakennuksen. Olivat siinä mukavia, että huolellisesti kuuntelivat käyttäjien toivomuksia.” Vuonna 1977 Helsingissä siirryttiin peruskoulujärjestelmään ja sen myötä Etelä-Kaarelan yhteiskoulusta tuli kaupungin omistama koulu saaden nimen Etelä-Kaarelan yläaste ja lukio. Etelä-Kaarelan lukio toimi Runonlaulajantien rakennuksessa vuoteen 2003 asti. Vuonna 2006 Kannelmäen ala-aste ja Etelä-Kaarelan yläaste yhdistyivät yhtenäiseksi peruskouluksi, jonka yläkoulun tilat sekä osa alakoulun tiloista sijoittuvat Runonlaulajantien koulurakennukseen. Purku edessä, uusi tilalle Vuonna 1966 valmistunut vanha koulurakennus ja sen vuosina 2015, 2018 ja 2020 valmistuneet paviljonkirakennukset ovat nyt tulleet tiensä päähän. Korjauskustannukset olisivat tulleet liian suuriksi, eikä rakennus palvellut enää kasvavaa oppilasmäärää. Rakennuksissa toimi tähän kevääseen asti noin 500 oppilasta. Uuden koulun odotetaan valmistuvan vuonna 2027 ja se tulee tarjoamaan oppitilat 750 oppilaalle. Rakentamisen on arvioitu kestävän noin 2,5 vuotta. Vanhan koulun ja sen paviljonkien purkamiseen on budjetoitu kolmisen miljoonaa ja uuden koulurakennuksen rakentamiseen reilut 40 miljoonaa. Historiallisista kerrostumista johtuen osa uuden koulun rakentamisesta tullaan tekemään arkeologin valvonnassa. Tavoitteena on, että uuden koulutontin kokoa pienennetään ja koulun länsipuolinen muinaisjäännösalue liitetään osaksi Mätäjoen puistoaluetta. Teksti: Jauri Varvikko Lähteet: Helsingin kaupunki ja Mirja Huuhka Runonlaulajantien koulu joskus silloin. Havainnekuva uudesta koulusta. Kannelmäen peruskoulun uusi rakennus Runonlaulajantiellä tulee olemaan 2–3 kerroksinen. Koulusta tulee nykyistä suurempi, koska alueen oppilasmäärän ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuva Verstas Akkitehdit Oy.
• 4 12.6.2024 SUOMEN KUVALEHTI JULKAISEE muutaman vuoden välein mielenkiintoisen tilaston ”500 arvostetuinta ammattia”. Kärkipaikkoja pitävät vuodesta toiseen samat ammatit ja toimenkuvat. Ne ovatkin yleisesti hyväksyttyjä ja arvostettuja. Siellä ovat lääkärit ja muut terveydenhoidon ammattilaiset. Pelastusalan ammattilaiset, kuten palomiehet, ovat jatkuvasti kärkisijoilla. Poliisit ovat myös vuodesta toiseen kärjessä. Lentäjät ja maanpuolustuksen eri ammattilaiset niin ikään. Sitten alkaakin melkoinen rodeo. Ammattinimikkeet paimen ja ovelta ovelle myyjä ovat pysyviä häntäpään edustajia. En laita vastaan. Missäs ovat sitten ministerit, suurlähettiläät, piispat? Siellä he ovat jossakin kolmensadan kieppeillä. Vaatenaulakon hoitajat ajavat kirkkaasti ohi. Eipä auta ottaa kantaa, kun ei oikein tiedä perusteita. Myönnän, että on tärkeää saada oma takkinsa konsertin jälkeen. Häntäpäässä keikkuvat myös kovinkin korkeasti palkatut henkilöt kuten viihdetaiteilijat. Bloggarit, feissarit ja mannekiinit ovat myös kovin vähän arvostettuja. Myöntää täytyy, etten oikein tiedä, millaisista taitajista aina mahtaa olla kysymys. Väkisinkin tulee ajatus, että lista on laadittu hieman niin kuin kieli poskessa. Pääasia lienee, että ihminen itse arvostaa omia tekemisiään. Samanlainen tärkeyden ja kunnioituksen määrittely on vaikeaa, millainen oppiarvo on tärkeämpi kuin joku toinen? Tästä tulee vääjäämättä mieleen vanha juttu siitä, kuinka eräänkin hääseurueen jäsen oli mennyt hortoilemaan laiturille ja putosi kännipäissään veteen. Ei päässyt ukkoparka ylös omin avuin. Kaverin järkyttynyt äiti juoksi sisään ja alkoi huutaa hysteerisellä äänellä että, auttakaa, auttakaa, poikani, joka on valtiotieteitten maisteri, on pudonnut veteen ja hukkuu, tulkaa auttamaan... Sittenpä niitä koiran hommia. Ennen vanhaan maatamme kierteli melkoinen joukko eri firmojen myyntiedustajia, kaupparatsuja. Käytettiinpä heistä varsin vitsikkäitäkin nimityksiä, joita en tässä kehtaa sanoa. Löytyneekö näinä päivinä enää näitä ammatteja, nettiin kun on kaikki mennyt. Varttuneempi väki muistaa vielä Junnu Vainion hulvattoman renkutuksen Matkarakastaja. Laulu kertoi liiviedustaja, merkonomi Huikkasesta, joka oli todellinen ”toimen mies ”. Joo, olihan kappale tietysti hieman alaa leimaava, mutta sellaistahan se saattoi joskus kyllä ollakin. Muistaakseni. Googlatkaa itse kappale netistä, siellä se on. Seuraavassa tosijutussa kerron Huikkasen ammattiveljestä, joka oli jo Huikkasta iäkkäämpi ja harrastuksetkin olivat keskittyneet enemmän sinne päihteiden puolelle. Kaveri oli myös liiviedustaja nimeltään Miettinen. Tapahtumapaikka oli hotelli Savonsarvi, Miettisen Kuopion kantahotelli. Kerrossiivooja tuli aamulla Miettisen huoneeseen ja koki melkoisen järkytyksen. Huone oli kuin pommituksen jäljiltä. Tyhjiä pulloja, puolityhjiä laseja, tupakantumppeja ja kaatuneita tuoleja ja pöytiä, sukkia, kravatteja yltympäri huonetta. Eikä siinä vielä kaikki. Itse miettinen löytyi istumassa vessan pytyllä... vainajana... Kauhistunut kerrosemäntä juoksi alas respaan ja kertoi vastaavalle kauhu-uutisen. Ilmeenkään rävähtämättä resepsuunipäällikkö otti luurin käteensä ja soitti Helsinkiin Liivi Oy:n johtajalle asiantilan… Joo, täällä se teidän Miettinen istuu kuolleena vessan pytyllä, mitä tehdään? Vastaus tuli saman tien… Lähettäkää huonelasku ja Miettisen tilauskirja meille, hoidamme homman. Niin joo, koska se Miettinen siellä pytyllä jo istuu, niin vetäkää... Sic transit gloria mundi, näin lähti tämäkin kundi. Katoavaista, kovin katoavaista kaikki on... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Tärkeitä tehtäviä ja koiran hommia ETELÄ-KAARELAN YHTEISKOULUN 80 oppilaasta asuu 71 tässä kaupungin osassa, mikä osoittaa paikallisen oppikoulun olevan välttämätön. On hän täältä keskempänä kaupunkia oleviin kouluihin suhteellisen pitkä matka ja linja-automatkojen tunne tut hankaluudet, ahtaus sekä myö hästymisen vaara ovat nuorisolle yhtä harmittavia kuin vanhemmille kin. Koulunkäynti omassa kaupun ginosassa tuottaa myös lapsille koko lailla ajan ja rahankin säästöä: sama aika kuluisi muuten busseissa tai kaupungilla maleksimiseen. Kevään pääsytutkinnossa otetaan kouluun jälleen kaksi ensimmäistä luokkaa, joiden oppilaat arvattavasti tulevat myös olemaan etupäässä omasta kaupunginosasta. Ensi vuoden koulu toimii Kannel mäen kansakoulun suojissa, mutta seuraavana syksynä aloitetaan omas sa koulutalossa Runonlaulajantien ja Arhipantien kulmassa. Silloin voi daan lisätä luokkien lukumäärää. Tässä vaiheessa koulun ylläpitäjä, Etelä-Kaarelan oppikouluyhdistys, toivoo että vielä lukuisammat kau punginosamme asukkaat liittyisivät yhdistyksen jäseniksi ja siten tuki sivat yhdistystä sen suuressa tehtä vässä, koulurakennushankkeen toteuttamisessa. Yksityisen oppikoulun toiminta on suuressa määrin tälle asialle myötämielisten henkilöiden kannatuksen varassa. Jäseneksi liit tyminen käy suorittamalla jäsen maksu (5 mk vuosijäseneltä) yhdis tyksen tilille paikallisiin pankkilai toksiin. Ensi syyslukukauden alussa astu vat toimeen Etelä-Kaarelan yhteis koulun ensimmäiset päätoimiset opettajat. Koulun johtokunta on valinnut koulun rehtoriksi tähänastisen vt. rehtorin, Karjalan Yhteis koulussa opettajana toimivan lehto rin, filosofianmaisterin Mikko Mikkelin. Englannin kielen opettajan toimeen on valittu fil. maist. Leena Vaara, joka toimii vastaavassa tehtävässä Keravan Yhteiskoulussa. Tanotorvi nro 2 1964 Tanotorvi nro 1 1966 Oppilaat omasta kaupunginosasta Yhteiskoulu omassa talossaan Tanotorvi 60 vuotta Julkaisemme vuoden aikana uutisia ja historiallisia tapahtumia menneiltä vuosilta. VAPAAEHTOISET Etelä-Kaarelan yhteiskoulun oppilaat olivat joululoman viimeisenä arkipäivänä muuttamassa koulunsa irtaimistoa uuteen koulu rakennukseen Runonlaulajantien var relle ja saivat samalla tutustua tule vaan opinahjoonsa. Lukukausi aloi tettiin sitten uudessa talossa, jossa erityisesti herätti ihastusta aulan valoisuus ja avara tuntu sekä yhden seinän kirpeä keltainen väri. Koulu laiset ihailivat uusia pulpetteja ja luokkien hyvää valaistusta. Uutta oli myös aineluokkajärjestelmä: oppilaat joutuvat vaihtamaan luokasta toiseen sen mukaan, mikä tunti kulloinkin on kysymyksessä. Työtä helpottamaan ja unohtavien avuksi on ala-aulaan järjestetty kioski, josta saa ostaa koulutarvikkeita. Oppikouluyhdistyksen naistoimi kunta lahjoitti työn alkajaistilaisuu dessa koulun käyttöön pianon ja on ryhtynyt toimenpiteisiin ikkunaver hojen pikaiseksi hankkimiseksi hi:ok kiin sekä opettajanhuoneeseen. Koulutalon, jonka tilavuus on 12 800 m3, ovat suunnitelleet Kannel mäen omat arkkitehdit Mirja ja Jukka Similä. Koulurakennus, joka on, kuten kai kaikki lukijat ovat havainneet, osittain kaksi-, osittain yksikerroksi nen, sijoittuu onnistuneesti rinteeseen Kannelmäen pohjoispuolella olevan peltoaukean laitaan. Rakennuksen ulkonäköön olennaisesti vaikuttava toinen rakennusvaihe on luokkahuo neita sisältävä siipi, joka tulee sijait semaan sillä paikalla, missä rakennusvaiheen aikana oli työmaaparak ki. Toinen rakennusvaihe aloitetaan syksyllä 1967, sikäli kuin rahoitus saadaan kuntoon. Nyt valmistuneessa osassa on 7 erikoisopetustilaa, 4 tavallista luok kahuonetta, voimistelusali, keittiö ja ruokalatilat sekä kaksi asuntoa. Toinen asunnoista on vuokrattu Kan nelmäen seurakunnan kansliahuoneis toksi. Voimistelusali voidaan jakaa verholla kahteen osaan. Nykyisissä tiloissa voi toimia 10-12 luokkaa. Koulun johtokunnan päätöksen mu kaan voidaan koulutalosta vuokrata huonetilaa erilaisien tilaisuuksien järjestämistä varten. Lähempiä tie toja antaa rehtori, puh. 482 902, var mimmin klo 14.30-15. EKY:n riemuylioppilaita koolla Etelä-Kaarelan yhteiskoulusta 50 vuotta sitten valmistuneita ylioppilaita oli koolla 24. toukokuuta. Koulusta sai vuonna 1974 valkolakin 60 ylioppilasta, joista paikalla oli 22. Ohjelmassa oli aluksi kokoontuminen koululla, jossa kuultiin rehtori Kirsi Juutin tervehdys ja koulun oppilaiden musiikkiesitys. Koululta siirryttiin Kannelmäkeen Britannia-ravintolaan viettämään iltaa. Kyseessä oli viimeinen mahdollisuus käydä 1966 valmistuneessa Jukka ja Mirja Similän suunnittelemassa rakennuksessa, sillä koulua alettiin purkaa kesäkuussa. Tilalle valmistuu uusi isompi rakennus vuonna 2027. Vuonna 1974 valkolakin saanut ikäluokka oli ensimmäinen, joka kävi alusta lähtien opintonsa uudessa koulutalossa. Alkuvuodet koulua oli myös lauantaisin. Viisipäiväiseen viikkoon siirryttiin 1971. Helsingin siirtyessä peruskoulujärjestelmään 1977 Etelä-Kaarelan oppikouluyhdistys ry luovutti koulun varoineen ja velkoineen Helsingin kaupungin omistukseen. Etelä-Kaarelan yhteiskoulusta vuonna 1974 valmistuneita ylioppilaita koolla vanhan koulunsa edustalla. Koulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1971.
• 5 12.6.2024 TANOTORVI KÄVI tutustumassa Kannelmäen terveysaseman uusiin tiloihin Kaustisenpolulla ja keskustelemassa Kannelmäen ja Helsingin terveysasemapalveluista toukokuussa. Paikalla oli Helsingin kaupungilta terveysja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen ja terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sekä Mehiläisestä liiketoimintajohtaja Joonas Turunen ja johtava lääkäri Henri Ärölä. Kaikki on reilassa, jonotusautomaatti toimii, tilat ja henkilökunta ovat valmiina ottamaan asiakkaita vastaan, Kannelmäen terveysaseman vastaava lääkäri Henri Ärölä sanoo. Paluu vanhalle terveysasemalle Kyseessä ovat samat tilat, joissa Kannelmäen terveyskeskus sijaitsi ennen palvelujen ulkoistamista Terveystalolle. Nyt vetovastuu on siirtynyt Mehiläiselle. Vanha terveyskeskus on remontoitu palvelemaan paremmin asiakkaita. Kaupunki vastaa itse rakennuksen kunnossapidosta ja Mehiläinen sisätiloista. Kaupunki on tehnyt rakennuksen ulkovaippaan korjauksia, kun taas Mehiläinen on laittanut sisätilat uuteen uskoon. Vastaanottohuoneet on sijoitettu niin, että asiakkaat otetaan vastaan sairaanhoitajan luona. Lääkärin huone on sairaanhoitajien huoneiden välissä, jolloin hän pystyy käymään arvioimassa potilaan hoitotarpeen tuhlaamatta aikaa muihin asioihin. Koska rakennus on aikanaan muutettu terveyspalveluja silmällä pitäen, on se jo valmiiksi esteetön ja pohjasuunnitelma toimiva. Remontin myötä sisätilat ovat siistit ja miellyttävät. Perinteisestä odotusaulasta on luovuttu. Ihmiset pyritään saamaan nyt hoitoon ilman jonottamista. Samat terveyspalvelut kuin aiemmin Kannelmäen terveysasema tarjoaa uudessa osoitteessa samat terveyspalvelut kuin aiemmin. Palvelut tuottaa jatkossa Mehiläinen ja terveysasemalla palvelee Mehiläisen henkilökunta. Asiakkaat pysyvät edelleen Helsingin terveysasemien asiakkaina. Terveysaseman puhelinnumero ei muutu. Haluamme taata Kannelmäen terveysaseman asiakkaille terveyspalvelut katkeamattomasti ja häiriöttä, vaikka palveluntuottaja vaihtuukin, toteaa terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. Asiakaspalvelua tiimityömallilla Asiakaspalvelu hoidetaan tiimityömallilla. Ensikontaktin toivotaan tapahtuvan puhelimitse, jolloin pyritään ratkaisemaan, minkälaista hoitoa potilas tarvitsee; onko tarvetta tulla paikan päälle vai voidaanko asia hoitaa etänä. Puhelinpalvelun tiimihuone toimii samoissa tiloissa kuin terveysasemakin ja konsultoi tarvittaessa lääkärien kanssa. Näin maksimoidaan kaikkien hyöty, kun ei pääse syntymään ruuhkia. Asiakkaiden ei tarvitse muutoksen vuoksi ottaa yhteyttä Kannelmäen terveysasemalle. Kun asiakkaalla seuraavan kerran syntyy tarvetta palveluille, hän voi ottaa yhteyttä aiempaan tapaan. Mikäli ilmenee tarvetta asioida toimipisteessä, täytyy vain muistaa, että paikka poikkeaa aiemmasta, Lukkarinen täydentää. Osa Terveystalon pisteen työntekijöistä on siirtynyt vanhoina työntekijöinä uudelle asemalle, joten alueen asukkaat tulevat näkemään tuttujakin kasvoja. Lääkäreitä on täydennetty uudella rekrytoinnilla, etenkin erikoislääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä. Jatkamme edelleen aktiivisesti Helsingin terveysasemien kehittämistä. Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa antaa meille mahdollisuuksia oppia uutta ja parantaa omaa toimintaa, kertoo Helsingin terveysja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Toiminta lähtenyt hyvin käyntiin Kannelmäen uusi terveysasema avasi ovensa 24.5. Asukkaiden ensireaktio on ollut myönteinen. Hoitoon on päässyt nopeasti. Uskon, että yhteistyö Mehiläisen kanssa lähtee myös Kannelmäessä hyvin käyntiin. Teemme yhteistyötä jo Ruoholahden terveysasemalla, Turpeinen jatkaa. Turpeinen painottaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Mehiläisen Ruoholahden asemalta on saatu paljon oppia. Etenkin takaisinsoittosysteemi toimii hyvin. Kaupungin ja Mehiläisen sopimus on samanlainen kuin Ruoholahdessa. Alkuun lääkärien lukumäärä tullaan pitämään suurempana, jotta pystytään kartoittamaan hoidon tarve, eikä pääse syntymään jonoja. Myös fysioterapeuttien määrää tullaan nostamaan. Kannelmäen terveysasema saa saman verran määrärahaa kuin Helsingin kaupungin omat terveysasemat. Olemme aloittaneet rekrytoinnin ajoissa ja meillä on hyvin sitoutuvaa henkilökuntaa, Mehiläisen liiketoimintajohtaja Joonas Turunen kertoo. Palvelun tasoa seurataan Yksi Mehiläisen keskeisistä tehtävistä on kehittää sote-palveluja laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen suuntaan. Pyrimme kaikin keinoin vastaamaan Kannelmäen asukkaiden terveydenhuollon tarpeisiin, lääkäri Henri Ärölä toteaa. Kannelmäen asukkaiden palaute otetaan vakavasti. Asiakastyytyväisyyttä seurataan päiväkohtaisesti ja palaute kerätään talteen. Asiakaspalautetta kerätään aulatiloista löytyvän kosketusnäytöllisen palautelaitteen avulla. Vastaavat NPS-mittaukset ovat käytössä niin yksityisellä puolella kuin julkisissa terveyspalveluissa. Arvostamme suuresti Mehiläiseen osoitettua luottamusta ja odotamme innolla, että saamme tehdä yhteistyötä Helsingin kaupungin ja alueen väestön kanssa tulevina vuosina. Yhdessä voimme rakentaa terveempää tulevaisuutta kaikille, sanoo Mehiläisen perusterveydenhuollosta vastaava liiketoimintajohtaja Joonas Turunen. Sopimuskausi Kannelmäen terveysasemalla Mehiläisen kanssa päättyy 23.5.2028. Helsinki voi halutessaan jatkaa sopimusta yhden tai kahden vuoden optiokaudella ilman tarjouskilpailua. Helsingin kaupunki joutui purkamaan sopimuksen edellisen palveluntuottajan kanssa sopimusteknisistä syistä toukokuussa 2023. Uusi kilpailutus käynnistettiin viime syksynä. Uusi palveluntuottaja valittiin vuoden vaihteen jälkeen tänä keväänä. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko Kannelmäen terveysasema palvelee uudessa osoitteessa Kannelmäen terveysasema palvelee nyt Kannelmäen aseman vieressä osoitteessa Kaustisenpolku 6A. Kyseessä on sama rakennus, missä terveysasema sijaitsi ennen palvelujen ulkoistamista. KANNELMÄEN TERVEYSASEMA palvelee nyt Kannelmäen aseman vieressä osoitteessa Kaustisenpolku 6 A. Palvelut tuottaa jatkossa Mehiläinen ja terveysasemalla palvelee Mehiläisen henkilökunta. Terveysasema tarjoaa uudessa osoitteessa samat terveyspalvelut kuin aiemmin. Rakennus on esteetön. Kannelmäen terveysaseman puhelinnumero on edelleen 09 310 47355. Soita mieluummin ensin, sillä moni asia saadaan hoidettua myös puhelimitse. Voit asioida sähköisesti chatissa (Sotebotti Hester osoitteessa hel.fi/terveysasemat), Omaolo-palvelussa (omaolo.fi) tai Maisa-palvelussa (maisa.fi) Kannelmäen terveysasema on jatkossa auki ma-ke klo 7-20, to klo 7-18 ja pe klo 7-16. Terveysasema on kesällä 15.6.–14.8. auki ma, ti, to, pe klo 8-16 ja ke klo 8-18. Sinun ei tarvitse muutoksen vuoksi ottaa yhteyttä Kannelmäen terveysasemalle. Varatut ajat hoidetaan sovitusti. Terveystietosi ovat jatkossakin Kannelmäen terveysaseman käytössä. Kun seuraavan kerran asioit Kannelmäen terveysasemalla, ota yhteyttä normaaliin tapaan soittamalla, asioimalla sähköisesti tai tulemalla paikan päälle. Palveluntuottajan vaihto ei vaikuta asiakasmaksuihin. Terveyskeskusmaksua ei asiakkailta peritä. www.hel.fi/kannelmaenterveysasema Kannelmäen terveysasema on nyt Kaustisenpolulla Uskomme, että yhteistyö Helsingin kaupungin ja Mehiläisen kanssa lähtee Kannelmäessä hyvin käyntiin. Teemme yhteistyötä jo Ruoholahden terveysasemalla, Helsingin kaupungin terveyspalvelujen johtaja Leena Turpeinen ja Mehiläisen liiketoimintajohtaja Joonas Turunen sanovat. Kannelmäen terveysaseman johtava hoitaja Talvikki Nyström ja johtava lääkäri Henri Ärölä toivottavat asukkaat tervetulleiksi asemalle. Pyrimme kaikin keinoin vastaamaan Kannelmäen asukkaiden terveydenhuollon tarpeisiin! Jonotusautomaatti valmiina ottamaan asiakkaat vastaan. Terveyskeskus on remontoitu kivasti. Pastellisävyt ovat pehmeät ja rauhalliset
• 6 12.6.2024 Leikkipuisto Kannelmäki 60 vuotta Leikkipuisto Kannelmäki, aiemmin Vanhaisten leikkikenttä, juhli viime kuussa 60 vuotispäivää. OLIN MUUTAMAN PÄIVÄN syntymäkaupungissani Tampereella. Ohjelmassa oli ylioppilasjuhlat, museokäyntejä, vähän shoppailua, hautausmailla käyntejä ja sukulaisten tapaamisia. Normaalia eläkeläisikäisen ohjelmaa kotiseudulla. Päivien aikana ehdin myös tutustua moneen erilaiseen ruokapaikkaan. Mentiin ulos syömään. Ei oikein huvittanut laittaa ruokaa itse helteisellä ilmalla. Ruokapaikkoja, joissa on eläkeläisalennus, löytyy tätä nykyä varmasti koko maasta. Jollain ravintoloilla on aikarajat siihen milloin eläkeläinen saa pienellä – useimmiten kymmenen prosentin alennuksella ruokailla. Kun työikäiset ovat nauttineet lounaansa, voimme me kiireettömimmin elävät syödä lounaamme. Kahviloitakin on alkanut ilmestyä – paitsi ei kotikulmilleni Pitäjänmäelle. Harmittaa kun aika usein haluaisi tavata ystäviään ja mennä yhdessä kahvilaan. Nykyisin kun aika harvoin tapaamme toistemme kotona. Mennään syömään yhdessä tai mennään kahville. Totta kai ”vanhat ihmiset” huokailevat miten menneinä aikoina mentiin yllättäen kylään. Äitini kanssa saatoimme arki-iltana lähteä kylään Tammelasta Nekalaan. Pääsimme perille äidin enon lesken luokse kahdella rollikalla. Jos Hilma ei sattunut olemaan kotona, kävelimme puoli kilometriä ja kokeilimme olisiko äidin sisar miehineen kotosalla. Vieraille keitettiin kahvit ja yleensä oli tarjolla pullaa tai kuivaa kakkua eli sitä mitä itsekin syötiin kahvin kanssa. Vain hienot ihmiset, samalla he olivat ainakin lukiolaisen mielestä myös rikkaita, kävivät ravintolassa syömässä. Kahviloissa käytiin lukiolaisina silloin kun oli rahaa. Lauantai-iltaisin oli ylellistä mennä Tikankoloon juomaan kuumaa kaakaota. Nyt tuttuja ja melkein aina auki olevia ruokaja kahvipaikkoja ovat huoltoasemien ruokapaikat. Niitä hieman nyreksytään, mutta usein niistä saa hyvää ruokaa – muutakin kuin hampurilaisia. Kesällä kuuluu grillata, mennä piknikille tai eväsretkelle metsään. Ja kuuluupa kesällä mennä Suomenlinnan kesäteatteriin ja syödä väliajalla grillimakkara. Oli iso pettymys, kun taannoin grilli ei toiminut ja kesämakkara jäi saamatta. Tänä kesänä aion kokeilla saisinko makkaraa Suomenlinnassa Don Quijoten väliajalla. Hyvän omantunnon linnakkeen sisällä ritari Don Quijote (Robin Svartström) seikkailee aseenkantajansa Sancho Panzan (Santtu Karvonen). Ainakin pullakahvit toivon saavani Järvenpään kesäteatterissa Markku Pölosen Onnenmaan väliajalla. Esityksen on ohjannut Reetta Ristimäki. Samaa voin kokeilla myös Valkeakoskella, missä nähdään Heikki Paavilaisen kirjoittama ja ohjaama musikaali Juicesta. Nuori Juice on esityksessä Lauri Mikola ja vanha Mikko Huoviala. Leena-Maija Tuominen Mennään ulos syömään LEIKKIPUISTO KANNELMÄKI täytti tänä vuonna 60 vuotta. Sen kunniaksi Vanhaistenpuistossa järjestettiin 60-vuotisjuhlat. Pihamaalla ja kentällä oli tarjolla erilaista ohjelmaa. Sirkus Race Horse Company esiintyi päivän aikana kahdesti. Kaikenikäisille oli tarjolla liikuntapisteitä, joissa sai kokeilla scootteja, parkouria ja pomppia patjalla. Liike ry tarjosi innokkaille osallistujille mahdollisuuden ohjattuihin lajikokeiluihin. Iltapäivällä oli nähtävillä koululaisten omia esityksiä. Suosittu leikkipuisto Kannelmäen leikkipuistossa käy noin 100 lasta päivittäin. Se on mieluinen ulkoilukohde päiväkodeille. Puistossa käy myös koululaisia, perhepäivähoidossa olevia ja noin 40 lapsiperhettä viikoittain. Puisto on turvallinen ajanviettopaikka, jossa järjestetään monipuolista toimintaa vauvaja lapsiperheille sekä koululaisille. Leikkipuistossa on mahdollisuus tutustua muihin lapsiperheisiin ja lapset saavat leikkiseuraa. Aikuiset ja lapset voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä ohjaajien kanssa. Leikkipuistossa on mahdollisuus omien ruokien lämmittämiseen ja kahvin/ teen keittoon. Toiminta on maksutonta ja perustuu Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Olemme kesällä avoinna arkisin klo 9-16. Kesäruokailut alkoivat koulun päättymisen jälkeen ja jatkuvat aina 2.8. asti, kertoo leikkipuisto Kannelmäen ohjaaja Leena Kauppila. Leikkipuistotoimiala 110 vuotta Helsingin leikkipuistot täyttävät tänä vuonna 110 vuotta! Eli leikkipuistotoimintaa on järjestetty Helsingissä jo hyvin pitkään. Leikkikentät ja ohjattu leikki vakiintuivat Helsingissä 1920-30-luvulla. Sen kunniaksi leikkipuistoihin on päätetty kehittää ihan oma leikki, jonka toteutukseen voivat kaikki leikkimieliset osallistua, iästä riippumatta. Leikkikenttien asema vakiintui hallinnollisesti 1951, jolloin ne kunnallistettiin. Leikkipuistoihin alkoi ilmestyä rakennuksia ja katoksia. Kannelmäen leikkipuisto avattiin vuonna 1964. Ensin puistoon rakennettiin pieni hiekkakenttä ja sitten samana vuonna vanhemmille kävijöille tuttu kahluuallas. Ruoanjakelu alkoi Helsingin kentillä jo sota-aikana, perinne jatkuu yhä. Kesäruokailu on suosittu tapahtuma Kannelmäenkin leikkipuistossa, vaikka sen yhteydessä olleesta yhteislauluperinteestä onkin luovuttu. Meillä käy asiakkaita monessa polvessa syömässä, jopa kolmannessa polvessa, Leena Kauppila sanoo. Kannelmäen leikkipuisto ja sen rakenteet peruskorjattiin ja uusittiin vuonna 2016. Vanha, vuonna 1972 valmistunut leikkipuistorakennus purettiin vuonna 2019 ja tilalle valmistui samana vuonna täysin uusi rakennus. Tapahtumaa oli oman väen lisäksi järjestämässä Kannelmäen seurakunta, kaupungin liikuntakoordinaattori, MLL Kannelmäki, Liike ry ja Kanneltalo, joka sponsoroi sirkusesityksen. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko Leikkipuisto Kannelmäki Kanneltie 1a, 00420 Helsinki Sähköposti:lp.kannelmaki@hel.fi Puh: +358 9 310 41613 Aukioloajat: ma-pe 9.00-16.00 Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Leikkipuisto Kannelmäen ja Helsingin kaupungin työntekijöitä juhlimassa. Vas. vastaava leikkipuisto-ohjaaja Outi Halme, ohjaajat Iman Weili, Veijo Putkonen, Leena Kauppila, Niina Mikonranta, vastaava leikkipuisto-ohjaaja Laura Autio ja ohjaaja Sari Haatanen. Sirkus Race Horse Company hauskutti lapsia höpsöillä tempuillaan. Sirkus esiintyi päivän aikana kahdesti. Sirkuksen oli tuottanut lasten iloksi Kanneltalo. Kannelmäen leikkipuiston nykyinen rakennus valmistui vuonna 2019. Se on suurin piirtein vanhan, vuonna 1972 valmistuneen rakennuksen kokoinen, mutta hieman eri paikassa
• 7 12.6.2024 O N N E A 60-V U O T I A A L L E! PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Kaustisenp.3, Kannelmäki puh. 0400 605 692 Kesällä avoinna ajanvaruksella Kaarelantie 84, 00420 Helsinki • Puh. 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@rmphuolto.fi Avaamme ke su klo 15 Tervetuloa tutustumaan laajaan olutvalikoimaamme! Naapurinkuja 2, Vantaanlaakso www.olutravintolajano.fi Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN www.hmtm.fi • Lattiapäällysteet • Sisä ja ulkomaalit Ruosilantie 10, Konala P. 044 986 3626 www.ravintolamisteli.fi Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi ONKO TARVETTA AUTON HUOLLOLLE? Ei hätää. Palvelemme koko kesän. Nopeasti ja ammattitaidolla. Heti vapaita aikoja. Soita 020 712 0500 Aino ackténtie 8, 00400 Helsinki | P. 09 588 5595 Avoinna ark. 9-17 | www.kultakaraatti.fi Puustellintie 1, 00410 Hki 050 574 3070 Avoinna ma-pe 9–19, la 10–19, su 10–16 Kaarelantie 14, Helsinki Puh. 050 436 5484 maununneva@k-market.com facebook.fi/kmarketmaununneva MAUNUNNEVA Palvelu pelaa: ark. 6.30-22, la 8-22, su 9-22 Laadukas lähikauppasi PRISMA KAARI KANNELMÄKI Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Avoinna 24 h Kauppakeskus Kaari 2.krs. Palvelee ma-pe 9-20, la 10-19 ja su 12-18 Tinatie 5, 00440 Hki P. 045 220 9888 Pronssitie 4 (10.7. alk.) P. 040 161 4554 SUUTARI Kaikki suutarija avainpalvelut Kaaren parkkitasossa. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Puh. 09-773 2376 14 10.4.2019 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 OLEN KYLLÄSTYNYT kaikenmaailman poliitikkoihin ja toimittajiin, kun he jankuttamalla jankuttaa, että me suomalaiset olemme syyllisiä lämpötilan nousuun. No emme varmaan lämmitä, että se näkyisi maailman ilmastossa. Ensiksi maapallon populaation kasvu pitää saada heti aisoihin. Toiseksi sodat ja kriisit pitää ratkaista ja siihen ei YK pysty eli nekin rahat suoraan ehkäisyn tukemiseen ja koulutukseen. Öljyn ja kaasun pumppaamisessa ja kuljettamisessa sekä jalostamisessa haihtuu ilmaan miljoonia tonneja haitallisia kaasuja, jotka ovat enemmän kuin 20 kertaa pahempia kuin hiilidioksidi. Siis järjestelmät ja putkistot kuntoon. Kivihiilen polttamisen täydellinen korvaaminen biotuotteilla on hölmöläisen toimintaa. Jo puubiomassojen kuljetukseen eli logistiikkaan tärväytyy energiaa, joka tuottaa hiilidioksiidia enemmän kuin kivihiilenpolttamisen haitat ovat. Lisätuhkamäärän (kuusinkertainen hiileen verrattuna) käsittely ja kuljettaminen maksaa extraa. Tuhka pitäisi levittää metsiin lannoitteeksi. Toimivien laitosten purkaminen aiheuttaa lisäkuluja esim. Hanasaaren voimalaitoksen purkaminen ja korvaaminen yms. maksaa 460 miljoonaa euroa helsinkiläisille veronmaksajille. Kukahan ne verot oikeasti maksaa (siis keskiluokka)? Pariisin ilmastosopimuksen rahalliset velvoitteet tulevat voimaan vuonna 2020. Mekin joudumme maksamaan YK:n asettamasta vuosittaisesta 100 miljardin dollarin maksuista useita kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Mihin se kuluerä valtion budjetissa piilotetaan? Keneltä ne rahat ovat pois vai asetetaanko uusi vero? Kyllä ilmastonmuutos tullee meille tosi kalliiksi vaikka jättäisimme lihansyönnin ja lentomatkat että autoilun minimiin. Yt seniori Olli PALAUTE HELSINKI ON LISÄNNYT vuoden 2018 aikana päiväkotipaikkoja runsaasti. Näistä iso osa kaupungin omissa päiväkodeissa. Kuluvalle vuodelle päiväkotipaikkoja lisätään. Silti jonot ovat olemassa ja hakemuksia ei käsitellä tarpeeksi nopeasti. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi saa päiväkotipaikan kodin läheltä. Tämä tavoite pitää myös toteuttaa. Helsingin kaupunki uutisoi joulukuussa 2018, että tehdyn selvityksen mukaan ”julkisella liikenteellä matka-aika kodista päiväkotiin on keskimäärin vajaa 11 minuuttia ja 90 prosentilla lapsista matka-aika on korkeintaan 20 minuuttia.” Huoleni kohdistuu kuitenkin lapsiin ja perheisiin, joilla tuo 20 minuuttia ylittyy reilusti. Saimme tiedon asiaamme käsittelevältä päiväkodin johtajalta, että yhdeksän kuukauden ikäisen lapsemme päiväkotipaikka on reilusti yli tunnin etäisyydellä kodistamme, vaikka lähialueellamme on useita päiväkoteja. Ruuhkassa tuo matka-aika julkisella todennäköisesti pitenee entisestään. Ongelma on, että lähipäiväkodit ovat täynnä. Vaihtoehdoksi suositeltiin yksityistä päiväkotia. Pienituloisille perheille suuremmat hoitomaksut voivat olla mahdottomuus. Kotona olemme keskustelleet vakavasti siitä, että jääkö pienituloisempi vanhempi kotiin hoitamaan lasta ja jättää työpaikkansa. Taloudellisesti tämä olisi vielä huonompi vaihtoehto, vaikka monelle varmasti se ainut. Helsingin kaupungin on pystyttävä huolehtimaan lasten oikeudesta saada päiväkotipalveluja lähellä kotia, edistämään molempien vanhempien työssäkäyntiä sekä täyttämään varhaiskasvatuslain mukaiset velvoitteensa. Miikkael Azaize Tervetuloa Kisakallion urheiluopiston opiskelijoiden järjestämään ilmaiseen Liikuntaja hyvinvointitapahtumaan kauppakeskus Kaaren Easy Fittiin tiistaina 16.4.2019 klo 12.00. Tapahtuma on suunattu ikäihmisille. Ohjelmassa kevyttä liikuntaa, tietoiskuja ravinnosta, liikunnasta, ja unesta. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa! Pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 11-13, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia. Buffetissa kahvia, teetä, mehua, suolaista ja makeaa lähetyksen hyväksi. Mukana Työtupa ja lähetyspiiri, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Kannelmäen Martat ja Kuurojen Raamattupiiri. Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 10. Lotta Petäjäniemi, Nina Rajamäki, Kari Härkönen, Nuorten aikuisten lauluryhmä. Kiirastorstain koulujen ehtoolliskirkko to 18.4. klo 13 kirkossa. Lotta Petäjäniemi, Virpi Koskinen, Anne Myllylä. Kiirastorstain ehtoollinen to 18.4. klo 19 kirkossa. Milla Mäkitalo, Virpi Koskinen, Sakari Enrold, Anne Myllylä, Anna Záborszky-Teppo, sello. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10 kirkossa. Nina Rajamäki, Anne Myllylä, virsilauluryhmä. Heinrich Schütz: Matteus-passio pitkäperjantaina 19.4. klo 18 kirkossa. Martti Anttila; evankelista, Mikko Kuivalainen; Jeesus, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Teemu Tommola. Liput 12/8 €. Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10 kirkossa. Kristus nousi kuolleista! Konsta Korhonen, Milla Mäkitalo, Tiia Saari. Toisen pääsiäispäivän perhekirkko ma 22.4. klo 12 Malminkartanon kappelissa. Lotta Petäjäniemi, Tiia Saari. Musiikkia Kannelmäen kirkossa: Virrestä voimaa Virsiä helvetistä ja sen lähistöltä su 28.4. klo 18. Teologian tohtori Kari Kuula avaa viimeisen tuomion ja kadotuksen teemoja virsikirjassamme. Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy. Tähdet ylläni -konsertti to 2.5. klo 19. Opera Telluksen solistit esittävät kauneimpia ooppera-aarioita ja musikaalien helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Tulkinnanvaraista -konsertti su 5.5. klo 18. Ohjelmassa John Cage: Ryoanji (1985). Ryoan-ji on zenbuddhalainen temppeli Kiotossa. Sen kivipuutarhan tarkoitus on auttaa mietiskelyssä ja johdattaa kohti valaistumista. John Cagen tulkinnassa puhallinsoittimet piirtävät esiin puutarhan kivien muotoja ja lyömäsoitinten rytmit muistuttavat pihan sorasta. Darren Acosta, pasuuna, Kaisa Kortelainen, huilu, Juho Laitinen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € ovelta. Iäisen lemmen ääni Oskar Merikannon duetot ja yksinlauluja su 12.5. klo 19. Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Miikka Lehtoaho, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Mihin katosi keskustelu päivähoidon tilasta Helsingissä? Maapallo lämpenee Kannelmäen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria Kannelmäessä Klaneettitiellä yli 30 vuotta sijainnut tuttu pizzeria on vaihtanut kuukausi sitten nimeään. Entinen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria. MONET ALUEEMME asukkaista ovat nauttineet tämän paikallisruokapaikkamme antimista lähes imeväisiästä saakka. Pizzerian vetäjät Mehmet ja Meno jatkavat toimintaa entiseen malliin. Vain nimi on muuttunut, kaikki muu on entisellään: sama porukka, samat hyvät pizzat. Panostamme entistä enemmän hyvään palveluun, kotimaisuuteen ja lähija tuoretuotteisiin, Mehmet sanoo. Mehmet ja Meno ovat tulleetkin tutuiksi isolle osalle kannelmäkeläisistä. Mehmet on ollut liikkeessä töissä 18 vuotta ja Menokin jo 10 vuotta. www.taksimpizzeria.fi Pizzojen teko käy Taksimin kavereilta rutiinilla.Tässä liikkeessä on vuosien varrella tehty valehtelematta satoja tuhansia pizzoja.
• 8 12.6.2024 POHDIN asuinympäristö-teemaa muutaman alueellamme asuvan kanssa. Tämä pohdintajoukko koostui neljästä henkilöstä, jotka olivat asuneet kukin eri pituisen jakson alueellamme. Vanhin jo ikänsäkin puolesta oli 80-vuotias, ja hän oli asunut alueella vuodesta 1973 ja nuorin oli 24-vuotias syntyperäinen kantsulainen. Kaksi muuta pohdiskelijaa olivat alle viiden vuoden ikäisiä asukkaita alueeltamme. Meidän asuinympäristömme on laajalle levinnyt ja ilmeisesti vielä saadaan uusiakin asuntoja rakenteille. Oletko käynyt kaikilla asuinalueillamme? Nyt tarkoitan niitä alueita, jotka kuuluvat samalla Kannelmäen seurakunnan rajojen sisälle eli Honkasuo, Malminkartano, Hakuninmaa, Maununneva, Kuninkaantammi ja Kannelmäki. Nämä alueet yhdessä muodostavat liki 30 000 asukkaan asuinympäristön. Meillä on melkein yhtä paljon asukkaita kuin Savonlinnassa ja hieman enemmän kuin Vihdissä. Mieti, asuinympäristömme kokoa ja sen mahdollisuuksia! Mahdollisuuksista tulikin mieleeni, että voisimme tulevana kesänä tehdä yhdessä tutustumiskäyntejä oman alueemme kohteisiin kävellen tai pyörillä. Reppuun pakkaisimme vesipullot ja seikkailumieltä; loppumatkasta väsymyksen iskiessä voisimme syödä eväitä seurakunnan viljelypalstalla tai aluettamme halkovan Mätiksen joenvarsipenkeillä. Nythän innostuin unelmoimaan alueistamme ja yhdessäolosta. Enkä ole ainoa, joka on unelmoinut tänä keväänä. Oma Stadi -äänestyksessä sai antaa äänensä ja nyt onkin edessä jo kolmas kierros eli menemme kohti konkretiaa. Helsinki käyttää hankkeiden toteuttamiseen 8,8 miljoonaa euroa! Edellisen Oma Stadi -äänestyksen myönteisin tulos oli se, että kaupunkilaiset halusivat kehittää yhteisöllisyyttä tiloissa, joissa on mahdollisuus spontaaneille kohtaamisille ja vapaalle puuhastelulle. Missä sen mukavampi olisi yhdessä puuhastella kuin puistoissa tai viheralueiden piknik-pöydillä ja grillauspaikoilla. Keskeisellä paikalla oleva kirkkommekin viheralueineen tarjoaa tänäkin kesänä yhdessäoloa lapsiperheille ja vanhemmallekin väelle. Kesäesitteestä löydät tietoa ”Tavataan kirkon nurtseilla!” Kaikkea yhteisöllistä kivaa tosin ei voida tehdä ulkona. Siitä syystä, kun asuinympäristömme on näillä leveysasteilla, niin erilaiset kokoontumispaikat nousevat arvoon arvaamattomaan. Mitä meillä jo on? Meillä on Asukastaloja (Purpuri ja Renki), Kantsun Kierrätyspiste, Dasema, Kanneltalo, Kauppakeskus Kaari, Kannelmäen palvelukeskus, kirjastoja, palvelutaloja, nuorisotaloja, Malminkartanon kappeli, Kannelmäen kirkko ja näiden palveluntarjoajien henkilökunta. Voit ehkä miettiä palvelutarjonnan jakautumista alueillemme. Toisilla lue: vanhemmilla liki 70 vuotta vanhoilla alueilla palvelut ovat jo vakiintuneet ja monipuolistuneet. Uusilla alueillamme haikaillaan edelleen palveluiden perään. Kahdet kasvot paljastuvat myös keskusteltaessa asema-aukioistamme. Niin sujuvaa kuin onkin päästä junalla reilussa 10 minuutissa keskustaan, niin toisaalta juuri asemien häiriköinti harmittaa ja pelottaakin monia. Jos et asu asemien läheisyydessä, niin saat ehkä asua rauhallisemmin. Toisaalta asuessasi kauempana, et ole palveluiden äärellä. Nämä ovat niitä valintoja, joihin saat ehkä itse päättää tai koet asunnon tulleen päätöksien jälkeen. Sinä, joka olet asunut alueellamme alle viisi vuotta, et ehkä huomaa tehtyjä muutoksia. Meidän asuinympäristömme hyväksi on alettu toden teolla panostaa. Olemme: Malminkartano ja Kannelmäki mukana kaupunkiuudistusalueissa (Malmin lisäksi) tämä on hyvä asia ja tämän kaupunkiuudistushankkeen avulla tullaan keskittymään täydennysrakentamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Jippii, muistutetaan päättäjiä meidän uusista alueistamme. Kaupunkiuudistuksen katse kiinnittyy myös asuinympäristömme esteettiseen kohentamiseen mm. aseman seuduilla ja julkisilla paikoilla (viherseinät, istutukset ja maalaukset). Tosiaan paljon ovat tehneet taustalla töitään aluetyöverkostot ihmisineen ja ideoineen. Näiden tuhansien tuntien jälkeen on alueillemme saatu paljon mieleenpainuvaa ja elämyksellistä ohjelmatarjontaa. Oletko ajatellut, missä syntyvät Mätisfestarit, Kyläjuhlat ja Elojuhlat? Entä Tonttupolut, Laskiaistapahtumat, Kauneimmat joululaulut turuilla ja toreilla? Nämä kaikki tehdään yhdessä yhteisvoimin yhteisöissä alueellamme. Arvaat varmasti, että kaikki riippuu kysymyksestä ja vastaajasta. Meillä, niin kuin muillakin alueilla on kahdet kasvot, ehkä kolmetkin…hyviä ja huonoja puolia. Meidän asuinympäristöllämme on se hieno piirre, että epäkohtien tullessa esille, meillä on tahtotila ratkaista epäkohdat. Tämä ei ole vain hieno korulause, vaan tosiasia lähimenneisyydestä Sitratorilla: ”Onnistuneet kohtaamiset vaativat aikaa, tilaa ja halua ymmärtää.” Rauhan paikka -dialogi avasi asukkaiden ja alueella työskentelevien sekä alueella hengailevien sydämiä näkemään erinäköinen ja eri taustoista tuleva ihminen. Me ihmiset tosiaan tarvitsemme aikaa pysyvän ymmärryksen syntymiselle. Me ihmiset tarvitsemme tiloja olla yhdessä. Ja ennen kaikkea me tarvitsemme halua toinen toistemme ymmärtämiselle. Onko se tila seurakunnan, kauppakeskuksen, asukastalon, D-aseman, kirjaston, palvelutalon tai taloyhtiön asukastila, niin katsellaan sitä ensi kerralla vähän tyytyväisemmin. Pieniä ilonaiheita löytyy yllättävistä paikoista asuinalueeltamme. Ja viimeiseksi en malta olla sinua toivottamatta tervetulleeksi Paikkaan, sinne seurakunnan tilaan Kaareen. Voit aloittaa sieltä, kun suuntaat uusille alueille. Ps. tule Paikkaan tiistaisin klo 12–15. Kesäterveisin Heidi Metsälä, diakoni Kannelmäen seurakunnassa Asuinympäristön kahdet kasvot – vastaus riippuu kysymyksestä Yhteisellä tiellä Kannelmäen terveysasema uudessa osoitteessa Kannelmäen terveysasema on palvellut toukokuun lopulta alkaen Kannelmäen aseman vieressä osoitteessa Kaustisenpolku 6A. Rakennus on esteetön. Vanhassa osoitteessa Laulukujalla ei ole enää terveysasemapalvelua. Kannelmäen terveysaseman puhelinnumero on edelleen 09 310 47355. Soita mieluiten ensin, sillä moni asia saadaan hoidettua myös puhelimitse. Voit asioida sähköisesti chatissä (Sotebotti Hester osoitteessa hel.fi/terveysasemat), Omaolo-palvelussa (omaolo.fi) tai Maisa-palvelussa (maisa.fi). Kannelmäen terveysasema on auki ma–ke klo 7–20, to klo 7–18 ja pe klo 7–16. Terveysasema on kesällä 15.6.–14.8. auki ma, ti, to, pe klo 8–16 ja ke klo 8–18. Sinun ei tarvitse muutoksen vuoksi ottaa yhteyttä Kannelmäen terveysasemalle. Varatut ajat hoidetaan sovitusti. Terveystietosi ovat jatkossakin Kannelmäen terveysaseman käytössä. Kun seuraavan kerrat asioit Kannelmäen terveysasemalla, ota yhteyttä normaaliin tapaan soittamalla, asioimalla sähköisesti tai tulemalla paikan päälle. Kannelmäen terveysasema tarjoaa uudessa osoitteessa samat terveys­ palvelut kuin aiemmin. Palvelut tuottaa uudessa osoitteessa Mehiläinen ja terveysasemalla palvelee Mehiläisen henkilökunta. Asiakkaat pysyvät Helsingin terveysasemien asiakkaina. Palveluntuottajan vaihto ei vaikuta asiakasmaksuihin. Esimerkiksi terveyskeskusmaksua ei asiakkailta peritä. Katso tarvittaessa julkisen liikenteen yhteydet osoitteessa www.hsl.fi. Nähdään Kaustisenpolulla! www.hel.fi/kannelmaenterveysasema Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 +0 Helsinki-päivän juhla Kannelmäen palvelutalolla ke 12.6. klo 12–15 Kannelmäen palvelutalo/palvelukeskus Urkupillintie 4 C, 00420 Helsinki Puh. 09 310 44006 Tervetuloa viettämään iloista Helsinki-päivää palvelutalomme viihtyisälle sisäpihalle! Tapahtuma sisältää sellisti Jussi Makkosen Suomalaisia sävelhelmiä, Lucky Duo yhtyeen esittämiä klassikkokappaleita ja upeita tanssiesityksiä. Juhlan tuntua tuovat myös Hutkon laamaja eläinpihan eläimet, joita pääsette rapsuttelemaan! Tarjolla hyvää meininkiä ja pientä syötävää! klo 12.00 Tilaisuuden avaus, Kantsun Friidun ja Kundin kukitus klo 12–15 Hutkon laamaja eläintilan eläimet klo 12.30 Sellisti Jussi Makkosen Suomalaisia sävelhelmiä klo 13.15 Tanssiryhmän SCVtanssijat ja Baanthai-Finland tanssiryhmä klo 14.00 Lucky Duo esiintyy, klassikkokappaleita Baddingistä Elvikseen Helsinki-päivän juhla on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus!
• 9 12.6.2024 Piianpuiston asemakaavamuutos esillä Malminkartanossa Piianpuiston lähiympäristöön suunnitellaan asemakaavan muutosta. Monitoimitalo Puustelli säilytetään, sille esitetään suojelumerkintää, ja Malminkartanon ala-asteen koulun toiminta rakennuksessa jatkuu. Lisäksi Puustelliin suunnitellaan uutta laajennusosaa puretun Apollon yhteiskoulun tilalle. SYNTYVÄÄN koulukokonaisuuteen (ns. Malminkartanon sydän) sijoittuu tilat ala-asteelle, yläasteelle, lukiolle ja esikoululle. Malminkartanon kirjastolle suunnitellaan entistä laajemmat tilat uudisrakennukseen. Piianpuisto säilyy ennallaan ja siellä sijaitseville Malminkartanon tilan vanhoille rakennuksille esitetään suojelumerkintää. Päiväkotitontille ja osalle koulutonttia tutkitaan virkistystai liikuntakäyttöä. Suunnittelun tavoitteet ja alue Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Piianpuiston lähiympäristöä, joka sijaitsee Malminkartanossa. Suunnittelualue sijaitsee Puustellinaukion länsipuolella. Pohjoisessa aluetta rajaa Vuokraajanpolku ja lännessä Kartanonkaari. Etelässä alue rajautuu Piianpuiston tontin eteläreunaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden laajennusosan rakentamisen säilyvän monitoimitalo Puustellin länsipäätyyn ja yläasteen, lukion ja esikoulun sijoittamisen koulukokonaisuuteen. Kaavaalueelta purettujen päiväkoti Apilan ja Apollon yhteiskoulun tonteille tutkitaan virkistystai liikuntakäyttöä, jotka tukevat Piianpuiston toimintaa ja tuovat lisäarvoa Malminkartanon kaupunkiuudistusalueelle. Kaavaratkaisu on tehty, jotta kouluille saadaan uudet tarkoituksenmukaiset tilat. Kaavaratkaisun myötä keskeisellä paikalla sijaitsevaa Piianpuiston ympäristöä voidaan kehittää oppimisen, virkistyksen ja vapaa-ajan keskittymänä, joka palvelee alueen asukkaita. Lisäksi tavoitteena on kehittää Malminkartanon kirjaston tiloja ja varmistaa historiallisesti arvokkaan pihapiirin säilyminen Piianpuistossa. Osallistuminen ja aineistot Kaavamuutoksen lähtökohtien esittelyvideo on katsottavissa kolmen kuukauden ajan Helsingin kaupunkiympäristön Youtube-kanavalta osoitteessa https://bit.ly/kymp-youtube. Hanketta esiteltiin Malminkartanon asukasillassa 20.5.2024 Malminkartanon kirjastossa ennen osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikaa. Esittelyn sisältö oli sama kuin Youtube-kanavalta löytyvän esittelyvideon. Osallistumisja arviointisuunnitelmaan ja kaavan valmisteluaineistoon (asemapiirrosluonnos) voi tutustua 3.6.–24.6.2024 seuraavissa paikoissa: • verkkosivuilla https://www.hel.fi/ suunnitelmat. • Malminkartanon kirjastossa, Puustellintie 6, 00410 Helsinki. Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu palvelee puhelimitse numerossa 09 310 22111 ja verkossa www.hel.fi/kaupunkiymparisto/asiakaspalvelu. Myös suunnittelijaan voi olla yhteydessä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun https://kartta.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta pyydetään esittämään viimeistään 24.6.2024. Kirjalliset mielipiteet lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) sähköpostiosoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi tai postiosoitteeseen Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Mielipiteet voi esittää myös suoraan suunnittelijalle. Tapaamisaika tulee sopia etukäteen. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotus laitetaan julkisesti nähtäville ja julkisesta nähtävilläolosta ilmoitetaan verkkosivuilla www.hel.fi/kaavakuulutukset. Kaavaehdotus, jota on tarvittaessa tarkistettu julkisen nähtävilläolon jälkeen, esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta loppukeväällä vuonna 2025. Kaavan valmistelun aikana saatuihin huomautuksiin vastataan vuorovaikutusraportissa, joka löytyy karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/suunnitelmat Renginmäki Toiskanpuisto aukio Arentipuisto PuustellinP a riv a lja ko n ku ja Vu ok ra aj an po lku Vu okr aaj ank uja Pakarituvanpuisto Are ntit ie Arenti kuja Vu okr aa jan po lku A re n tip o lk u V e llik e llo n p o lk u Vellikellonku ja Pu ust elli nri nn e L u u tn a n tin tie Piianpuisto Malm inka rtan ontie V ä e n tu v a n p o lk u Ka tve po lku R e n g in ku ja Re ng inp olk u P iia n p o lk u P u u st e lli n p o lk u Are ntit ie A re n tip o lk u P u u s te lli n p o lk u Pu us te llin tie P a riv a lja ko n tie Ve llik ello ntie V e llik e llo n p o lk u Pakarituvan aukio Pa kar ituv an tie Puustellinmäki 33K53: Ras 895-99-0-Yl KAARELA 33 II II II II Z Z Z Z 2 7 2 3 2 3 26 2 2 5 20 30 3 25 2 25 20 2 5 K äy ttö oik eu sra jo itu s III I II II I II I II III II II I I I I LUUTONEN PALOMERAS ARKKITEHDIT OY 30.04.2024 MALMINKARTANON SYDÄN / LUONNOS C9 ASEMAPIIRROSLUONNOS A B C D E F Monitoimitalo Puustelli säilyy ja rakennukselle esitetään suojelumerkintää. Malminkartanon alaasteen koulun toiminta rakennuksessa jatkuu Puustellin uusi laajennusosa. Syntyvään koulukokonaisuuteen tulee tilat alaasteelle, yläasteelle, lukiolle ja esikoululle Malminkartanon kirjaston uudisrakennus Apollon yhteiskoulun vanha rakennus puretaan ja alueelle tutkitaan virkistystai liikuntakäyttöä Puretun Apilan päiväkodin tontille tutkitaan virkistystai liikuntakäyttöä Piianpuisto säilyy ja sen vanhoille rakennuksille esitetään suojelumerkintää A B C D E F
• 10 12.6.2024 Tekoälyjen myllerryksessä pankkimaailmakin on muuttunut NYKYÄÄN ELÄMÄÄMME ja maailmaa muuttaa tekoälytekniikan kehitys huimaa vauhtia. Ehkäpä lapsemme oppivat elämään sen vauhdissa, mutta meille iäkkäämmille se on aiheuttanut ja aiheuttaa lisääntyviä ongelmia. Ensimmäinen suuri murros, joka kosketti jokapäiväistä elämäämme oli nopea suuri muutos joka mullisti koko pankkimaailman koskien myös postia ja postipankkia. Olimme tottuneet, että lähes jokaisessa suuremmassa kylässä oli useita kilpailevia pankkikonttoreita sekä posti. Sitten yhtäkkiä ne hävisivät maisemasta. Jopa Helsingissäkin suurilla kilpailevilla pankeilla, joilla oli useita konttoreita eri puolilla kaupunkia yhtäkkiä olikin vain yksi tai korkeintaan kaksi pankkikonttoria, joissa voit hoitaa henkilökohtaisesti asioitasi. Nyt asiat on hoidettava kirjallisesti tietokoneen tai älypuhelimen avulla. Läheskään kaikilla ei ole nuorempia sukulaisia tai tuttaviakaan, joiden apuun voit turvautua tarvittaessa. Tuhansia pankkien asiakaspalvelussa toimineita virkailijoita menetti työpaikkansa. Samalla myös satoja pankkikonttoreita vapautui muuhun käyttöön. Pankkimaailman myllerrys koski myös pankkitilien haltijoita siten, että yhtäkkiä havaitsevat ettei sinun omaa pankkiasi enää olekaan. Sinulle vain ilmoitetaan, että pankkitilisi onkin nyt uuden pankkinimen hoidettavana. Näin minäkin olen joutunut toteamaan, että olen vuosien varrella ollut kymmenien erinimisten pankkien tiliasiakas ilman että minulta olisi kertaakaan kysytty haluanko olla nimenomaan tämännimisen pankin asiakas. Ensimmäisen pankkikirjani sain kansakoulun päättäessäni, kun kouraani työnnettiin Nurmijärven pankin pankkikirja, jossa oli 200 markan panoilmoitus. Se oli koululta saamani lahjakkaan oppilaan stipendi. En hennonut koskea koko summaan vaan ajattelin säästää sen ja kasvaa korkoa. Myöhemmin töihin mennessäni avasin postipankissa oman tilin, johon talletin ensimmäiset palkkarahani. Muuttaessani Helsinkiin ja töihin Demokraattiseen nuorisoliittoon avasin tilin Suomen työväen pankkiin STP, jonka kautta liiton palkat maksettiin. Vuosien varrella sain vain ilmoituksia, että STP sulautettiin Kansallisosakepankkiin – KOP, siten nimi vaihtui Merita, Nordea, jonka pääkonttorikin muutti välillä Ruotsiin, mutta tuli sitten takaisiin Suomeen. Alkuperäinen postipankkikin muutti nimeään välillä se oli Leonia ja oliko siinä muitakin, mutta lopulta se myytiin Danske pankille, jossa minulla on vielä tili vanhasta muistista, kun en ole reagoinut pankin nimen vaihdoksiin sen enempää. Tosin olen lopulta alkanut miettiä pitäisikö sittenkin tehdä jotain ja lopettaa tarpeettomat tilit. Aloitinkin homman, kun laatikon pohjalta löytyi vielä vanhin Nurmijärven pankin pankkikirjani. Halusin katsoa paljonko oli kertynyt korkoja vuosien varrella. Pettymykseksi havaitsin, ettei sen nimistä pankkia ole enää vuosikausiin ollut olemassakaan. Se oli lopettanut toimintansa aikoja sitten. Syytä en tiedä. Jatko-opintoni olen kansakoulun jälkeen hoitanut omatoimisesti. Keskikouluun ei vanhemmillani ollut varaa lahjakasta poikaansa kustantaa. Minä vaadin kuitenkin, että nuoremmat sisareni pääsivät jatkamaan keskikouluun, ehkä siinä osaltaan auttoivat jo minunkin kotiin tuomat palkkarahat. Oiva Björkbacka Toisinajattelija To isi naj att eli ja Järki käteen luontokato ilmastonmuutoksen aiheuttamana ON HUOLESTUTTAVAA , miten helposti julkisuudessa esitetyt heikot väitteet uskotaan. Media levittää ja kansa uskoo. Mieluummin voisi ottaa järjen käteen ja miettiä, miten heikkoja yleiset väitteet luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta ovat. Ja kaikkein pettävimmällä pohjalla ollaan, jos väitetään näillä kahdella uskomuksella olevan mitään yhteistä kausaliteettia. Luonto osaa aiheuttaa luontokatoa ihan ilman ihmistäkin. Vaikkapa äskeiset takatalvet aikaansaivat muuttolintujen katoa. Ne yksipuolistivat lintukantaa. Ankara talvi tuottaa takapakkia leviämisensä ulkorajoilla oleviin kantoihin. Yksittäisten vuosien vaihtelu on niin suurta ettei ”ilmastonmuutos” eli pitkäaikainen vaihtelu mitenkään voi vaikuttaa kantoihin merkittävämmin. Toisaalta vaihtelevien säiden aikaansaama luontokato on sitä mitä ahkerimmat luontokadon pelkääjät haluavatkin. Näin eksoottiset lämpimien maiden lajit eivät pääse viemään elintilaa omilta, hiukan heikkolahjaisimmilta mutta sitä sisukkaammilta kotoperäisiltä lajeiltamme. Kun luonto ei voi nauttia globaalista ilmastosta vaan ainoastaan siitä yhdestä paikallisesta, on eliökunta riippuvainen siitä todellisesta kulloisestakin ilmastosta, ei siitä mitä ilmasto yleisesti voisi olla keskimäärin. Ihminen aiheuttaa Ihminen aiheuttaa kaikenlaista harmia luonnolle. Mutta ilmiöt pitää purkaa osikseen, eikä heittäytyä yleisten väitteiden vietäviksi. Tilastollisesti ilmasto ei ole muuttunut Suomessa sillä tavoin että kukaan vakavasti voisi puhua luontokadosta ilmastonmuutoksen aiheuttamana. Kylmät ja kuumat säävaiheet ja suursäät (ankara/leuto talvi, kuuma/kylmä kesä) ylittävät kaiken sen minkä ”ilmastonmuutoksen” väitetään aiheuttaneen luontokadolle. Suursäätä pidenpiaikaisia muutoksia aiheuttaa erilaiset syklit: Auringon kokonaissäteilyssä on syklejä, auringon säteilyn aallonpituuksissa on vaihteluja, merissä on vahvoja syklejä, meille vaikuttaa AMO, atlanttinen monikymmenvuotinen oskillaatio. El Nina ja el Nino, Tyynen meren syklit vaikuttavat globaalilla tasolla. Tyynellä merellä on muitakin syklejä, emmekä tiedä niitä kaikkia emmekä niiden pituutta. Torjunta Suomalainen ei todellakaan voi vaikuttaa luontokatoon Suomessa pyrkimällä hidastamaan ilmastonmuutosta. Väite on täyspöhkö, monessa mielessä. Päinvastoin, monet ilmastonmuutosta hidastamaan pyrkivät toimet ovat omiaan aiheuttamaan luontokatoa. Näin erityisesti tuulimyllyt. Ja aivan erityisesti kun niitä pyritään perustamaan muuttolintujen reiteille. Koko Pohjanlahti on keskeinen lintureitti. Ilmastonmuutosoppi vastatuulessa Nyt kun maailmalla on muutakin ongelmaa, alkaa ilmastonmuutos vaikuttaa keksityltä puuhastelulta. Poliittinen kärki on ajattelulta katkennut. Vähänkään tunnollisemmat ilmastonmuutoksen tutkijat eivät jaksa enää teeskennellä ihmisen olevan ainoan joka ilmastoa muuttaa. Nyt esitetään että pienhiukkasten määrän vaihtelu ilmakehässä voi olla jopa 40 %:n osalta ”ilmastonmuutokseen” syyllinen. Ilmastonmuutokseen syyllisiä löytyy muitakin jos vain haluttaisiin kaivella. Mutta ei, tutkijat ovat tykästyneet jatkuvaan hyvään tutkimusrahoitukseensa, jonka ehtona on se että uhka on suuri ja imminentti ja että ihminen on muutoksen takana. Emmehän voisi tehdä asialle mitään jos emme olisi syyllisiä. Myös päättäjät rakastavat ilmastonmuutosta. Se tuottaa valtaa. Alamaiset tottelevat mitä älyttömämpiä määräyksiä sillä muutoinhan ilmasto tärvääntyisi jos ei määräyksiä noudatettaisi. Olemme jumissa Luontokadon ja ilmastonmuutoksen virhepäättelystä ei niin vain päästäkään eroon. Suomi, joka on halunnut torjunnan eturintamaan, tulee noudattamaan tehtyjä päätöksiään ja velvoitteitaan. Muut maat voivat myöhentää toimenpiteitään, aikeita joita ei ehkä ole niin vakavasti koskaan otettukaan. Esko Karinen Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Hannamari Sisustus • Ompelupalvelut • Tekstiilisuunnittelut Tutustumistarjous kaupan päälle! www.hannamarisisustus.fi P. 0405838206 Taidemaalarinkatu 7 C 1, 00430 Helsinki • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 KULTATUKKU.FI Ole kultu . Kierrätä korut . HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Easton (Hansasillan varrella), Kauppakartanonkatu 3, avoinna ma-pe 10-18 Vanhat korut ovat hienoja ja kullan louhinta tekee luonnolle huonoa. Siksipä ostamme ja myymme kultaa, hopeaa ja vintage-koruja. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • ALEPA SITRATORI • ASUKASTALO PURPURI • D-ASEMA KANNELMÄKI • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, Maununneva • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Malminkartano, P-Haaga) • LEEVI KANNELMÄKI • LÄÄKÄRIASEMA HEELA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • RAVINTOLA BRITANNIA • S -MARKET KAIVOKSELA TANOTORVEN jakelupisteet:
• 11 12.6.2024 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 10 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin ja julkisiin tiloihin. KODISSANI ASUU NUORISOLAISIA , joille maailma on auennut uudella lailla, kun he liikkuvat itsekseen tai ystäviensä kanssa pitkin kaupunkia. Ja onhan se upeaa, että jälkikasvu kasvaa ja kehittyy! Mutta samalla oma huolivaihteeni on liikahtanut aivan uusille tasoille. Luin äskettäin kaksi kirjaa, jotka saivat pohtimaan omaa nuoruutta ja nuoruutta nyt. Vuonna 2013 julkaistu kirja, Anu Juvosen kirjoittama Lähiöoksennus kertoo autofiktiivisenä kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta Kannelmäessä 1980-luvulla. Kirja on viiltävä nuoruuden kuvaus nuoren tytön elämästä. Kirja oli elävän ajankuvaus kasarista. Oli tarkkoja yksityiskohtia, joita minä myös lapsuudestani muistan. Toisaalta kirja oli myös hurja väkivaltainen kertomus lähiön nuorten elämästä, jossa tulevaisuususko oli olematonta ja näköalattomuus oli yleistä sekä aikuisten että lasten kesken. Itse olen suunnilleen samanikäinen kirjailijan kanssa, ja kasvanut samaan aikaan toisessa helsinkiläisessä lähiössä. Näin synkkä ei oma lapsuuteni ollut. Kirjassa aikuisten ja lasten elämät olivat omia todellisuuksiaan. Aikuiset olivat töissä ja tai tekivät omia asioitaan, lapset olivat keskenään ja puuhailivat mitä mieleen juolahti. Tuolloin ei Kannelmäessä ollut nuorisotaloa, ja nuoret viettivät aikaa silloisessa Maxi-marketissa tai pussikaljan parissa jossain. Jäin miettimään, koska tilanne lähiöissä muuttui? Alkoiko Suomi muuttua lapsiystävällisemmäksi vuoden 1991 jälkeen, jolloin Suomessa astui voimaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimus? Tämän ihmissoikeussopimuksen mukaan lapsella on oikeus hyvään elämään ja kasvuun. Hänen näkemyksensä häntä koskeviin asioihin on otettava huomioon päätöksenteossa. Nyky-Suomi on paljon lapsimyönteisempi kuin 1980-luvun Suomi. Lasten ja aikuisten maailmat eivät ole eriytyneitä. Nuoruus ymmärretään ihmisen luontaiseksi kehitysvaiheeksi, jolle pitää antaa tilaa ja ääni. Mutta entäs lasten ja nuorten kokema väkivalta? Lapsen fyysisestä kurittamisesta tuli väkivaltarikos vuonna 1984. Väkivalta nuorten kesken on vähentynyt, kun nuorilla on tekemistä. On kaikkien saatavilla olevia palveluja kuten nuorisotalotoimintaa. On Suomen harrastamisen malli, jossa maksuttomia harrastuksia on tarjolla koulupäivien jälkeen. Helsingin kaupungin tekemä, nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta lisäävä teko, on esimerkiksi kaupungin nuorisotaloilla tarjolla olevat kymmenet eri tanssiryhmät, joihin voi osallistua kuka tahansa tanssimisesta kiinnostunut nuori tanssitaidosta, varallisuudesta tai kansalaisuudesta riippumatta. Mutta väkivaltaa on edelleen. Niin fyysisessä maailmassa kuin sosiaalisessa mediassakin. Väkivalta on edelleen osa joidenkin nuorten nuoruutta. Toinen kirja, jonka luin, on toukokuussa julkaistu kirja Lupa olla tyttö, jonka ovat kirjoittaneet Fatim Diarra ja Iida Tani. Kirjassa on eri-ikäisten naisten kertomuksia heidän kokemasta seksuaalisesta häirinnästä nuorena tyttönä. Kirjaa lukiessani samastuin kertomuksissa kerrottuihin yksityiskohtiin. Mitä nuorelle tytölle sanottiin, jos päällä oli avonainen paita tai lyhyt hame? Miten iltaisin yksin kulkiessaan kotiin kannattaa soittaa kaverille, niin ei pelota niin paljon. Kuinka avaimet kannattaa piilottaa nyrkkiin tietyllä tavalla ja valmistautua käyttämään niitä tiukan paikan tullen kotitekoisena nyrkkirautana. Kirja saa kysymään, että eikö mikään muutu, vaikka naissukupolvet vanhenevat? Miksi nainen on aina jollain lailla vääränlainen? Kirja rohkaisee puhumaan vaikeista kokemuksista, jotka seksuaalista häirintää kokenut nainen on häpeän vuoksi piilottanut sielunsa sopukoihin. Sillä vika ei ole yksilössä vaan rakenteissa. Mietin, miten kertoa näistä asioista tyttärelleni, ilman, että pelko saa hänestä vallan? Tajusin yksi päivä bussissa istuessani, että valitsen mieluiten istumapaikan bussin keskiovien lähistöltä. En pelkästään ilman vaihtumisen takia. Mieleen ryöpsähti vuosikymmenien takainen tilanne, jossa bussin takaosan istumapaikalta oli vaikea päästä pois kännisen ja ahdistavan setämiehen blokatessa tahallaan kulkuväylän. Keskipaikka tuli valittua myös siksi, että tiukan paikan tullen, siitä voi luikahtaa keskiovista äkkiä ulos. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Nykynuoruus versus vanhan liiton nuoruus DOPING ON urheilun syöpä. Nämä mietteet tulevat helposti mieleen lukiessa Johanna Aatsalon erinomaista kirjaa ”Paljastus tarina dopinguutisesta” (WSOY 2024, 319 s.). Urheilu on Suomessa oma uskontonsa. Pyhä lehmä, jota ei saa turmella, johon eivät päde mitkään ihmiselämän normaalit säännöt ja tavat. Tämän sai karvaasti kokea Suomen Tietotoimiston nuori urheilutoimittaja, vieläpä nainen, joka laati 21.1.1998 pienen, rehellisen uutisen, jossa kerrottiin, että suomalaista maajoukkuetason mieshiihtäjää epäillään dopingista. Uutisessa mainittiin hiihtäjän nimi Jari Räsänen. Doping, urheilutulosten keinotekoinen parantaminen oli kiellettyä, mutta erilaisten aineiden käyttö oli ”salaisuus”, josta vaiettiin. Visusti. Dopingasioita ympäröi Omertan laki... Tämän uutisen julkaiseminen muutti täysin Johanna Aatsalon elämän. Hänestä tuli halveksittu, spitaalinen, epäpätevä, työkyvytön, mitään ymmärtämätön toimittaja. STT:n koko muu urheilutoimitus hylkäsi hänet täysin, myös muiden tiedotusvälineiden urheilutoimittajille Johanna Aatsalo oli kuin spitaalinen. Kirja kuvaa erinomaisen raadollisesti pikku-uutisesta alkanutta prosessia, joka alkoi tammikuussa 1998 ja päättyi ainakin pääosiltaan lokakuussa 2013 hiihtäjien Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Jari Isometsä saamiin kuuden kuukauden ehdollisiin vankeustuomioihin: syynä perättömät lausumat tuomioistuimessa. Aikaa 1998 -2013 Aatsalo kuvaa seikkaperäisesti. Erilaiset syytteet, korvausvaatimukset, moninaiset tuomiot valaisevat herkullisen hyvin urheiluväen, hiihtoväen yksimielistä puhumattomuuden, kaiken kieltämisen kulttuuria. Tuttua dopingista myös muilta urheilun aloilta. Kirjan kautta kuvataan herkullisesti myös Suomen oikeuslaitosta. Hiihtoliitto puheenjohtajansa Esko Ahon, pääministeri, presidenttiehdokas, johdolla kävi STT:n ja sen uutisen laatijoiden kimppuun. Syyttäjä Maarit Loimukoski liittoutui lämpimästi Hiihtoliiton edustajien kanssa ja tuomiot olivat sen mukaisia. Korvauksia 19:lle hiihtoväen edustajalle, vankeutta toimittajille ja 2,4 miljoonaa korvauksia. Ahollekin korvauksia pyöreät 100 000, Räsäselle 640 000. Mutta Suomen oikeuslotto käänsi hovissa lähes koko jutun. Herjaussyytteistä jäi jäljelle viisi, 14 hylättiin eikä vankilallakaan enää uhattu. Aatsalo kertoo, että häntä alkoi naurattaa, kun Esko Ahokin joutui maksamaan hänelle. Oman lisänsä suomalaisen hiihdon doping-keskusteluun toi tietenkin Lahti 2001 MMkisat ja joukkokäryt. Silloin viimeistään paljastui suomalaisen hiihdon dopinghomman laajuus ja järjestelmällisyys, joka oli siihen mennessä jyrkästi kiistetty. Aatsalo oli silloin entinen urheilutoimittaja, hylätty ja halveksuttu. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin koko ajan paljastua Suomen hiihdon menetelmistä lisää, ei vähiten valmentaja Kari Pekka Kyrön kertomana. Alkoi näyttää siltä, että nuori STT:n nainen oli tammikuussa 1998 uutisessaan aivan oikeassa. Jari Räsänen sai 2012 vuoden ehdollista vankeutta törkeästä petoksesta. ”Minä sain elämäni takaisin”, kirjoittaa Johanna Aatsalo. Kirja ”Paljastus” kertoo, että urheilussa todellisuus on taruakin ihmeellisempää. Pekka Hurme Urheilu kansan syöpä TILAA NOUTO: p. 09 2418 770 PESULA Räsymatot alk. 50 €/m 2 TÖÖLÖNTULLIN T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla Vesipestävät untuvatakit info@ttpesula.fi • www.ttpesula.fi ILMAINEN NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) tilauksen ollessa yli 100 € Muuten kuljetus vain 10 € sis. nouto & palautus KAUPUNKITANSSIT tarjoavat tänäkin kesänä maksutonta paritanssiopetusta kymmenessä eri pääkaupunkiseudun kaupunginosassa. Kaupunkitansseja pidetään toukokuun lopusta elokuun loppuun ja ne ovat avoimia kaikille kaupunkilaisille ilman ennakkoilmoittautumista. Kaupunkitansseja järjestetään tänä vuonna kymmenessä eri kaupunginosassa, mm. Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Opetettavia tanssilajeja puolestaan on 15 kappaletta ja ne ovat valssi, jenkka, salsa, fusku, foksi, polkka, tango, bachata, samba, bugg, kävelyhumppa, masurkka, cha cha, hidas valssi ja humppa. Kaupunkitanssien viikkokohtainen opetusohjelma: www.tsuumi.com/kaupunkitanssit/ohjelma/ Mukaan tanssimaan voi tulla milloin vain. Kaupunkitansseissa tanssin opetus soveltuu kaiken tasoisille tanssijoille ja opetus mukautetaan aina osallistujien taitotasoon. Opetuksesta vastaavat koulutetut tanssinopettajat. Tanssiteatteri Tsuumi on vastannut Kaupunkitansseista vuodesta 2000 alkaen. Kannelmäki Sitratori, Kanneltalon etupiha, Klaneettitie 5, Helsinki. Sateen sattuessa tanssitaan Kanneltalon aulassa. Opetus aina klo 17.30-18.15 ma 17.6. samba ma 24.6. bugg ma 1.7. jenkka ma 8.7. fusku ma 15.7. masurkka ma 22.7. valssi ma 29.7. cha cha ma 5.8. hidas valssi Malminkartano Puustellinaukio, Helsinki Opetus aina klo 17.30-18.15 ti 18.6. fusku ti 25.6. cha cha ti 2.7. masurkka ti 9.7. foksi ti 16.7. jenkka ti 23.7. samba ti 30.7. bugg ti 6.8. tango Kaupunkitanssikausi käynnistyi toukokuussa
• KANTSUN KYLÄJUHLAT Sitratorilla, vanhaistenpuistossa ja Kauppakeskus Kaaressa LA 31.8.2024 klo 10 20 OHJELMASSA mm.: Muutokset mahdollisia Sitratorin lavalla klo 13 alk.: Sitratorin lavalla klo 13 alk.: • Väinö Honkanen ja Valtio • Kytät • Päistikka • Mummin kullat • Sirpa • No Moderation • Asa • Illan päättää Kannel-Krouvin livekeikka Kanneltalossa ja torilla: Kanneltalossa ja torilla: • Kirjaston kirjailijavieras • Niilo Taikuri • Työpajoja • Nutan ohjelmaa • Lasten tatuointipaja • Satutunnit Vanhaistenpuistossa klo 10 alk. lapsiperheille: Vanhaistenpuistossa klo 10 alk. lapsiperheille: • Vilttikirppis • Partiolaiset • MLL kahvio, metrilakua ja hevoskärryajelua • SRK:n ruokatarjoilua • Temppurata Kauppakeskus Kaaressa Kauppakeskus Kaaressa koko päivän erilaista ohjelmaa Ja paljon muuta...! 3.0 KAUPPAKESKUSKAARI.FI Menossa mukana: Kanneltalo, MLL Kannelmäki, Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen voimistelijat, Kannelmäen kirjasto, D-asema, Tanotorvi-lehti, Kaarela-Seura, Kannel-Krouvi, Partiolippukunta Susiveikot, Kauppakeskus Kaari, Kannelmäen nuorisotalo, Helsingin kaupunki Ilahdu Malminkartanon ja Kannelmäen kesästä Tule mukaan tapahtumiin! Kuva: Shoot Hayley