• No 6 7.6.2017 • 53. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi Kaapo ja Aaro Sevónille Orlandosta MM-hopeaa norm. 10,87€ KESÄKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Aqualan L 200 perusvoide 7 40 Ta rj ou s vo im as sa 30 .6 . as ti. 200 g Seikkailupuistossa käytettävät älysulkurenkaat tekevät kiipeilystä turvallista. Kiipeilijä on kahden turvaliinan avulla kytkettynä turvavaijeriin ja siirtelee sulkurenkaita edistyessään. Vain yhden sulkurenkaan saa kerralla auki. Paloheinään seikkailupuisto Suomalainen koulunkäynti hämmästytti vierasoppilaita Runonlaulajantiellä
• 2 7.6.2017 Jumalanpalvelukset kesällä Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit • Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 24.6. klo 10 Kouluunlähtevien siunaaminen ke 9.8. klo 18 Kesäkonsertit Kannelmäen kirkossa (vapaa pääsy, ohjelma 10 €) • Le Saxophone Classique su 18.6. klo 18. Uusia ja vanhoja klassikkoteoksia saksofonikvartetille. Saksofonikvartetti Aava: Joonatan Rautiola, sopraanosaksofoni, Samu Metsänen, alttosaksofoni, Kalle Oittinen, tenorisaksofoni, Eero Saunamäki, baritonisaksofoni. • Suven suloa ke 21.6. klo 20. Sirkku Rintamäki, laulu ja Satu Elijärvi, piano esittävät lauluja juhannuksesta, rakkaudesta ja salaisista puutarhoista. • Musiikkia kuudelta vuosisadalta su 16.7. klo 18. Varpu Haavisto, viola da gamba ja Kari Vuola, urut. Säveltäjänimiä: Ortiz, Frescobaldi, Bach, Brahms, Pärt, Kortekangas. • Elämälle su 20.8. klo 18. Juha Uusitalo, bassobaritoni ja Jouni Somero, piano. Konsertin säveltäjänimiä ovat Kuula, Merikanto, Sibelius, Hannikainen. Kannelkodin kesäseurat 29.6. klo 18 Perinteiset kesäseurat Kannelkodissa, os. Vanhaistentie 15. Kahvitarjoilu alkaa jo klo 17.30. Mukana pappi Nina Rajamäki ja kanttori Anne Myllylä. Malminkartanonaukiolla • Kahvia ja pullaa ke 14.6. klo 12–14 • Soppatykki ke 21.6. klo 12–14 Jennyn Olohuone avoin kohtaamispaikka torstaisin klo 12–15. Kesätauolla 29.6.– 10.8. Olohuone auki jälleen to 17.8. alkaen. Os. Beckerintie 9. Sinkkuretket 30–100-vuotiaille (retkillä omakustanteinen ruokailu/kahvit), järjestää Huopalahden rovastikunta ja Tuomiokirkkoseurakunta • La 17.6. klo 12 Suomenlinna. Lautta lähtee klo 12. Kokoontuminen Kauppatorilla Suomenlinnan lauttasatamassa. HSL-lippu. • La 15.7. klo 12 Mustasaari. Lautta lähtee klo 12 Taivallahden lauttalaiturista. Meno-paluulippu 4 €. Omatoiminen retki. Treffit laiturilla. • La 19.8. klo 12.15 Kulttuurikeskus Sofia. Kokoontuminen Vuosaaren metroaseman bussin 816 pysäkillä, laituri 16. Bussi lähtee 12.30. KANNELMÄEN SEURAKUNTA Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Virasto, Klaneettitie 6–8 A Puh. 09 2340 3800 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta OLI SYKSY 1974. Olin Elannon edustajiston jäsen ja mieheni Elannon tilintarkastaja. Tehtävät oli hankittu ennen kuin tutustuimme. Olimme solmineet avioliiton alkuvuodesta 1974. Oli ensimmäinen Elannon edustajiston kokous, johon osallistuin uudella nimellä. Kahvitauolla Mauno Koivisto, Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Suomen Pankin pääjohtaja tuli luokseni ja kysyi: ”Sinäkö se olet mennyt naimisiin tilintarkastajamme kanssa.” Vastasin myöntävästi. Lisäkysymys tuli heti: ”Oletko jo ehtinyt katua?” Vastasin etten ole. Sen jälkeen Koivisto; ”No, onneksi olkoon sitten!” Yhtenä iltana olin lähdössä pois Elannon edustajiston kokouksesta Kaikukujalla Kalliossa. Menimme kadulle yhdessä edustajistotoverini kanssa. Manu tuli samalla oven avauksella ja kysyi mutkattomasti: ”Mihin päin tytöt ovat menossa?” Valitettavasti ihan eri suuntaan. Harmitti kun olisi ollut tarjolla hyvää herraseuraa ja toisaalta kutkutti mieltä kun olimme antaneet pakit Manulle. Talvelle 1988 oli Invalidiliitossa liiton 50-vuotiskampanjan tiedottajana. Yllättäen toiminnanjohtaja ilmoitti, että minun pitää mennä Invalidiliiton Kajaanin Palvelutalolle, missä presidenttipari vierailee samalla, kun ovat vaalikiertueella Kajaanissa. Koivistoille esitettiin taloa, lounastettiin ja sen jälkeen vierailtiin parin asukkaan kodeissa ja tutustuttiin vapaa-ajan tiloihin. Puuverstaalta Manua ei meinannut saada pois millään. Samaan tapaan hän ”jäi suustansa” kiinni kun vierailimme talon yhden nuoren asukkaan luona. Manulla riitti puhumista. Adjutantti yritti näyttää kelloa ja huomauttaa ajan kulusta. Turvamiehet liikehtivät levottomina ja Tellervokin oli sen tuntuinen, että pitäisi mennä. Ainoa, jolla ei ollut kiirettä oli presidentti. Mauno Koiviston välittömyys ja aito kiinnostus erilaisista asioista ja ihmisistä teki minuun syvän vaikutuksen. Samaa en voi sanoa kaikista muista tapaamistani presidenteistä. Haluan lainata tv-uutisissa haastatellun mielipidettä, jonka mukaan ”Manu oli minun presidenttini”. Niin hän olikin, vaikka vieläkin muistan sen jännittyneen ilmapiirin, joka vallitsi kodissani talvella 1956, kun radiossa luettiin Kekkosen ja Fagerlundin nimiä. Isäni pettyi kun Kekkonen voitti. Sitäkin tyytyväisempi hän oli, kun Koivistosta tuli presidentti. Ehkäpä jo ensi kesänä on jollain kesäteatterilla tarjolla katsojilleen tarina Manusta ja hänen elämästään. Nyt on tyydyttävä Vadelmavenepakolaiseen – mieheen joka haluaa olla ruotsalainen eikä suomalainen – Heinolan kesäteatterissa ja Ryhmäteatterin seitsemään veljekseen Suomenlinnan kesäteatterissa. Ramppi-teatterissa Kangasalla Aulis aarnion Taivas on täynnä purppuraa kertoo 1700-luvun suomalaisen pienen kylän elämästä. Krapin kesäteatterissa Tuusulan Rantatiellä eletään Vilénien huoltoasemalla Tankki täyteen -näytelmässä. Asiakkaita ei juuri näy, mutta muuta väkeä senkin edestä. Hämeenlinnan Uuden Kesäteatterin Suklaasydän kertoo tanssiravintola Herttuan ja sen henkilökunnan elämästä 1960-luvun iskelmien tahdissa. Tampereella voi tavata Komediateatterissa komisario Palmun – roolissa Esko Roine – kumppaneineen ja Pyynikin Kesäteatterissa eletään Niskavuorella, tällä kertaa näytelmässä Niskavuoren Nuori emäntä. Ja lisäksi on valittavana kymmeniä, satoja kesäteatteriesityksiä eri puolilla maata. Leena-Maija Tuominen Manun onnittelut ja pakit Manulle Bök i Kårböle JAG HÖR TILL GRUPPEN av människor som regelbundet behöver miljöombyte för att hålla mig alert och inspirerad. Jag blir uttråkad ifall det inte finns plats för utvecklande samtal och tankeutbyte. Skrivande är också ett sätt att bli medveten om vad som händer i sinnet. Just nu har jag ingen som helst idé om vad jag vill skriva om. Jag börjar bara skriva. Få se vad som stiger upp i denna stund, som har något som läsarna i Tanotorvi möjligen kunde vara intresserade av. Jag var nyligen en vecka på arbetsresa i Toscana, Italien och hade möjlighet att träffa intressanta människor, som alla hade en sak gemensamt. De hade fullföljt sina drömmar och satsat pengar och kunnande på att restaurera gamla platser och byggnader. En man, som ville studera arkitektur i sin ungdom, men inte kunde fullfölja planerna eftersom hans pappa dog i förtid, hade byggt upp ett ställe med övernattningar och gourmetrestaurang. Där hade han designat inredningen i rummen, byggt fantastiska badrum med finurliga detaljer, som visade hans kreativitet och fallenhet för design. Under resan hittade vi en liten pizzarestaurang uppe i ett naturreservat, som drevs av ett par. De stängde sin plats alltid på höstarna eftersom de ville ha egen fri tid att skapa kultur. Restaurangen bjöd in till god mat, konstutställningar, musikuppföranden och goda samtal med ägarna. Ägaren var en kortväxt man, ursprungligen från Sicilien som visade sig vara djupt bevandrad i finsk kultur. Han blev eld och lågor när han hörde att jag var från Finland, och berättade att han läst Arto Paasilinna och Mika Waltari. Vilken speciell kultur ni har sa han, och plötsligt var han på scenen med munspel och gitarr och spelade en passionerad låt som han gjort själv, som hette Spring Water. Jag stod förstummad och lyssnade, vad hände och vad tände honom så spontant? Finsk kultur? Wow. En annan man som drev en stor egendom, som för länge sedan hade varit ett benedikterkloster visade sig vara en f.d rallyförare. Han berättade hur han så gärna skulle ha tävlat i Finland, men aldrig fick en chans att göra det. Hans styrka i rallykörande var på snö och hala vägar. Jag skrattade och sa att du har då finsk urkraft i dig. Det verkade han gilla. Finsk kultur tänder italienarna… Det verkar som om vi har en speciell relation, eller så är det dessa speciella individer som begriper sig på det som är lite udda, och originellt. En utmaning som vi verkligen märkte i Italien är förändringen i hur den yngre generationen förhåller sig till det som den äldre generationen skapat. Det är inte självklart att de vill fortsätta som tidigare, de vill resa, bo utomlands och skapa sina egna liv. Trenden syns här också, de ungdomar som studerar utomlands ser sådana möjligheter i utlandet som inte finns här. Globaliseringen fördjupas och många gamla kulturer står inför behov av förändring – förnya dig eller tyna bort. Kanske de behöver impulser från andra kulturer för att det skall vara möjligt. Människan vill ju inte förändras förrän hon måste. En utomstående frisk och fräsch impuls ger det som inte finns – en ny vision och en idé om ett alternativ för förnyelse. Jag hör till dem som ser värdet i förnyelse, och släpper gärna gamla traditioner och mönster. Livet kan inte gå på i gamla spår – stillastående vatten börjar lukta unket. Harriet Fagerholm, Kårböle Gille r.f Miljöombyte HELEÄ AURINGONPAISTE houkutteli lapsiperheet Leikkipuisto Kannelmäkeen lauantaina toukokuun 20. päivä viettämään perhepiknikiä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kannelmäen paikallisyhdistyksen kolmatta kertaa järjestämä ilmaistapahtuma veti hyvin väkeä, paikalla oli noin 80 henkeä. Puiston grillissä oli mahdollisuus grillata omia eväitä. Vilttejä levitettiin ympäri puistoa ja nautittiin grilliherkuista ja hyvästä tunnelmasta. Kun nakit oli syöty, oli toiminnan aika. Jalkapallokentällä kävi vilske Kantsun ronaldojen ja neymarien, tyttöjen ja poikien, kesken. Taaperot puhalsivat posket pullollaan saippuakuplia. Pienemmät ja isommat picassot taiteilivat katuliiduilla teoksia. Hiekkakakkuja tehtiin urakalla hiekkalaatikolla. Tapahtuman pienimmät nukkuivat päiväuniaan puiden varjossa. Jälkiruoaksi tarjolla oli MLL Kannelmäen vohvelikiskasta vastapaistettuja vohveleita. Ravintolapäivän kunniaksi myös partiolippukunta Susiveikkojen tarpojat-ryhmä Norpat liittyi mukaan myymään leipomuksiaan. Vapaaehtoisvoimin toteutetun tapahtuman ehdoton helmi oli Kiinteistöhuolto Samin lakaisuauto, johon pikkuväki ja osa isommistakin kiipesi innosta puhkuen tutustumaan. MLL Kannelmäki kiittää perhepiknikin kävijöitä ja yhteistyökumppaneitaan ja toivottaa hyvää kesää! Teksti Karolina Lamroth Onnellinen päivä puistossa perhepiknikillä MLL KANNELMÄKI on pieni, mutta virkeä, paikallisyhdistys, joka toimii Kaarelan alueella lapsien, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Se järjestää musiikkileikkikouluja perhekahvilatoimintaa ja erilaisia tapahtumia. Se on yksi kansalaisjärjestö Mannerheimin Lastensuojeluliiton alaisista paikallisyhdistyksistä. MLL Kannelmäki Yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin ja toivottaa kaikenikäiset vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet mukaan toimintaansa. Emme ole superihmisiä, joten sinunkaan ei tarvitse olla voidaksesi tulla mukaan! Meillä on yhdistyksessä hyvä fiilis, tekemisen meininki ja huumorintajua. Ota yhteyttä: mll.kannelmaki@gmail.com www.kannelmaki.mll.fi • www.mll.fi Facebook: MLL Kannelmäki -sivu UNELMOITKO UUDESTA KEITTIÖSTÄ ? Me suunnittelemme ja toteutamme sen VARAA SUUNNITTELUAIKASI capris.fi UUSI UPEA NÄYTTELY – UUSI OSOITE! Mannerheimintie 106, 00250 Helsinki Puh 020 749 7490 / capris@capris.fi capris.fi / sagne.fi Meiltä myös ranskalaiset tunnelmalliset Sagne keittiöt
• 7.6.2017 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 16.8.2017. Aineisto toimitukseen 4.8. mennessä. KAARELAN KEVÄT huipentui jälleen toukokuun viimeisenä viikonloppuna pidettäviin Mätäjokifestivaaleihin. Festarit avasi kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ohjelma oli perinteinen. Sää suosi ja siksi osanottajia oli entiseen tapaan paljon. Me järjestäjät olimme tyytyväisiä tapahtuman mentyä putkeen. Raskas etukäteistyö ja pitkä päivä saatettiin kunnialla loppuun. En voinut kuitenkaan välttyä kuulemasta soraääniä. Monet ovat toivoneet, että festarit uudistuisivat. Tämä lienee ihan perusteltu toive. Ohjelmarunko on ollut aika samanlainen jo useita vuosia ja sitä voidaan uusia, jotta festarit vetäisivät entistä enemmän väkeä. Kalojen lasku on puhuttanut jo vuoden verran. Tänä vuonna Liikuntavirasto ei laskenut jokeen lohia, koska viime vuonna siitä tehtiin useita valituksia. Valituksien mukaan joessa kellui kuolleita kaloja, kalastajat häritsivät lintujen pesintää ja kirjolohet eivät kuulu luonnonjokeen. Tämä lienee totta. Kuvan toinen puoli on se, että viime vuonna laskettiin 20-vuotisjuhlien kunniaksi kaksinkertainen määrä kaloja ja niitä oli myös kaksinkertainen määrä ihmisiä kalastamassa. Häiriötekijöiltä ei voitu välttyä. On myös kyseenalaista, miten luonnontilainen sadeojien valumasta ja tekojärvestä pumpatusta vedestä syntyvä kaupunkijoki voi olla. Menevätkö kaupunkikeitaassa ihmisten virkistysarvot luonnon arvojen edelle? Niin tai näin, tänä vuonna myös kalastajat pettyivät. Asia on kuitenkin aiheuttanut niin paljon skismaa, että kirjolohia ei jatkossakaan tulla jokeen laskemaan. Kauppiaat ovat valitelleet tapahtuman ajankohtaa. Ihmisillä ei kuulemma ole riittävästi käteistä rahaa kuun lopussa. Näin varmaan onkin. Ongelma on vain se, että aiempi ajankohta on epävakaan sään vuoksi huono ja seuraavana viikonloppuna taas juhlitaan monissa kodeissa valmistujaisjuhlia. Joka vaihtoehdolla on niin hyvät kuin huonot puolensa. Optimointi on vaikeaa. Kirpputoripaikkojen hinta ärsyttää tavallisia yksityisiä myyjiä. Seuran kädet on sinänsä sidottu, koska alueen myyntipaikoista joudutaan maksamaan kaupungille vuokraa. Tähän voitaneen saada muutos, eli Kaarela-Seura voi hakea kaupungilta erillisen luvan, jolloin Mätisfestareille voitaisiin järjestää ilmainen kirpputoritapahtuma, mihin asukkaat saisivat tuoda tavaroitaan myyntiin. Voisiko Mätisfestareilla järjestää urheilutapahtuman? Nurmikentällä on jo valmiiksi maalit, joten ei muuta kuin futisturnaus pystyyn? Tämä on mielestäni varteenotettava vaihtoehto, jonka aion viedä seuran hallitukseen käsiteltäväksi. Jos jollakulla on intoa asian järjestämiseksi, niin voi ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Kaarela-Seuran hallitus kokoontuu tämän viikon torstaina käsittelemään festareiden satoa ja ynnäämään plussat ja miinukset yhteen. Voitte halutessanne lähettää järjestäjille risuja ja ruusuja tai vaikkapa uusia ideoita. Hyvää kesää kaikille! Levätkää ja kerätkää voimia. Jauri Varvikko, päätoimittaja varapuheenjohtaja, Kaarela-Seura ry jauri.varvikko@eepinen.fi Mätisfestareista Suomalais-venäläisen koulun alikulkutunneli on saanut uutta väriä 30 vuoden jälkeen. HÄMEENLINNANVÄYLÄN alikulkutunneli täyttyi valkoisiin suojapukuihin sonnustautuneista 8.–9.-luokkalaisista, joiden viuhuvat pensselit antoivat paljon ihmettelemistä ohikulkijoille. Viimeksi 30 vuotta sitten oppilaiden tempauksena maalattu tunneli kaipailikin jo uutta väriä, sillä vanhat maalaukset olivat vuosien saatossa haalistuneet. Kouluyhteistyöllä iloa tiehankkeiden keskelle Kehä I:n perusparannus Espoon rajalta Vihdintielle ja Hämeenlinnanväylän kohdalla on aiheuttanut autoilijoiden lisäksi hankaluutta myös kevyen liikenteen kulkijoille. Kaarelassa työmaan kupeessa sijaitseva Suomalais-venäläinen koulu on saanut osansa hankkeen aiheuttamista meluhaitoista ja poikkeavista liikennejärjestelyistä. Yhteistyötä koulun kanssa on tehty tiehankkeen alusta lähtien. Viimeksi viime syksynä koulun pienemmät oppilaat värittivät Hämeenlinnanväylän rampin alikulun seiniä koristaneet ketut. Nyt vanhemmat oppilaat saivat projektikseen viereisen tunnelin, johon he maalasivat näyttävän katutaideteoksen graffititaiteilija Emilio Mäkipään johdolla. Mäkipäältä kokemusta vastaavanlaisista projekteista riittää ja hän onkin ollut toteuttamassa useita Helsingissä tehtyjä katutaideprojekteja yhdessä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Järjestelyapuja maalausprojektiin saatiin myös Kannelmäen nuorisotyöyksiköltä. Ahkerat maalarit sutivat seiniin väriä vauhdikkaasti Pitkän alikulun laajat seinät eivät olleet haaste eikä mikään ahkerille maalaajille. Lisäpituutta saatiin varrellisista teloista, joilla yletti aina katon rajaan asti. Toiset maalarit pistivät menemään maalamalla laajoja alueita teloilla, toiset taas keskittyivät yksityiskohtiin pienillä pensseleillä. Taisi siellä muutama veijari saada väriä vähän haalariinsakin. Työt tehtiin ripeästi parissa päivässä, jonka jälkeen Mäkipää hoiti teoksen viimeistelyn. ”Tällaiset yhteistyöprojektit piristävät koulutyön arkea. Oli hienoa, että oppilaat saivat tutustua graffititaiteeseen työpajoissa jo ennen varsinaista alikulkutunnelin maalausta. Nämä voivat hyvinkin olla niitä asioita, jotka jäävät mieleen kouluajoista vielä vuosien päähän”, sanoo Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen . Tietyöt valmiiksi ensi kesänä – tule tapaamaan hankkeen asiantuntijoita 14.6. Maaliskuussa 2016 alkaneessa Kehä I:n parannushankkeessa Espoon kaupunginrajan ja Vihdintien välille rakennetaan lisäkaistat ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymää parannetaan. Lisäksi hankkeessa korotetaan meluesteitä ja parannetaan bussipysäkkijärjestelyitä. Työt valmistuvat kesän 2017 aikana, jonka jälkeen liikenne Kehällä sujuvoituu ja tien haitat ympäristölle vähenevät. Teksti Annika Röyskö Kuvat Virpi M. Salmi Kehä I -hankkeen toteuttajia ja asiantuntijoita voi tulla tapaamaan värikkääseen alikulkutunneliin keskiviikkona 14.6. klo15.00–17.00, jolloin tarjolla on myös mehua ja pullaa. Tunnelin uudesta ilmeestä kertoo paikan päällä Emilio Mäkipää. Abstraktia katutaidetta ja koululaisten kädenjälkeä alikulkutunneliin Emilio Mäkipää ja lintumaalaus. Kaarelan harjoitushallin rakennustyöt alkoivat KAARELANTIEN ja Kaarelan raitin kulmaan rakennettavan harjoitusjäähallin rakennustyöt ovat alkaneet. Työt aloitettiin metsän poistolla, joka suoritettiin kaupungin toimesta toukokuun alussa. Monet alueen asukkaat olivatkin huolissaan lintujen pesimisrauhan rikkoontumisesta. Toisaalta usea Maununnevan asukas on myös tyytyväinen, sillä nyt aurinko paistaa pihoille vielä illallakin. Seuraava vaihe on maanrakentaminen ja rungon perustaminen. Tarkka aikataulu on vielä kilpailutuksesta johtuen auki, mutta perustustöiden on tarkoitus alkaa kesäkuun puolivälissä ja perustusurakka saataneen loppuun heinäkuun puoliväliin mennessä. Elo-syyskuussa asennetaan vuorostaan hallin teräsrungot. Teksti ja kuva Jauri Varvikko Tontti näytti toukokuussa puunkaadon jälkeen aika lohduttomalta. Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi
• 4 7.6.2017 S ote, sote, kovasti sitä puhutaan sotesta vaan ei juuri kukaan tiedä, mistä on kyse. En tiennyt minäkään. Outo käsite piinasi minua pitkään kunnes eräänä unettomana aamuyönä asia minulle valkeni. Monimutkaisilla jutuilla eksytetään ihmiset luulemaan, että kyse olisi jostakin hyvästä, kaikille etuja tuovasta ihmeestä. Ei, ei, kyse on vanhasta tutusta yhteiskunnan pajatson tyhjentämisestä, joka tehdään keskimäärin joka 20 vuosi eli silloin, kun otettavaa rahaa on riittävästi kertynyt. Nyt on, ikäihmisten tileillä makaa tuottamattomana 150-180 miljardia euroa kypsänä poimittavaksi, siitä vaan kun ottaa, kuka ensin ehtii. Ja antavathan ihmiset, kun on pakko. Nyt on. Jo vuosia on raskaalla kädellä ajettu alas hyvin toiminutta terveyskeskusjärjestelmää. Lääkäriin pääsy saattaa kestää useita kuukausia. Kun sitten pääsee, eivät potilas ja lääkäri aina ymmärrä toisiaan. Oikeasti sairas ei ehdi odottamaan vuoroaan, vaan joutuu menemään yksityiselle toimijalle, jonne pääsee heti. Työpaikkasairaanhoito toimii niin ikään moitteettomasti. Ikäihminen joutuu maksamaan kulut omasta pussistaan, mikäli sieltä rahaa löytyy. Mikäli ei löydy, niin ei voi mitään. Paljon moitittu Amerikan malli on täyttä totta meilläkin. Huippupoliitikot ovat loikanneet yksityisen terveydenhoidon puolelle vetelemään lankoja. Ikäihmiset maksavat niin kauan kun heiltä rahaa löytyy, sen jälkeen köyhät kyykkyyn. Soten kimpussa puuhastelevat poliitikot ovat kykyjensä äärirajoilla opetellessaan käyttämään sisävessaa. Näin on tarkoituskin. Viisaat eivät puhu mitään, he tekevät. Pikku hiljaa rahamme siirtyvät veroparatiiseihin ja sinne jäävät. Ei tässä näytä olevan kuin yksi ratkaisu, jota on leikillisesti aina silloin tällöin väläytelty. Se on vanha kunnon Göringin pilleri, syankaliumkapseli, joita natsit toisilleen jakelivat, kun loppu oli lähellä. Pillerit eivät paljoa maksa. Jakelun voisi organisoida Kela, joka lähettäisi jokaiselle varattomaksi todetulle eläkeläiselle kapseliin oikeuttavan lipukkeen. Pillerin saisi apteekissa lappusta vastaan, henkilöllisyystodistus mukaan. Ajatus ei ole niinkään mahdoton mitä luulisi. Vanhainkoti-ongelmatkin ratkeaisivat siinä samalla. Säästöjä syntyisi ja uutta rahaa terveydenhoitosijoittajien iloksi. Ja sittenpä hieman iloisempiin asioihin. Kuulin tässä hiljattain mielestäni osuvan määritelmän siitä, milloin nuoruus muuttuu vanhuudeksi. Nuorena unet ovat märkiä ja pierut kuivia. Kun ihminen vanhenee, unet muuttuvat kuiviksi ja pierut märiksi. Näin on. Toisessa kuulemassani jutussa amatööriviulisti ihmetteli, miksi hän saa aina voimallisen erektion, kun hän alkaa soittaa viulua. Terveyskeskuslääkäri ei ymmärtänyt koko juttua laisinkaan vaan pyysi viuluniekkaa ottamaan yhteyden psykiatriin. Kaveri tilasi ajan ja meni viulu kainalossaan vastaanotolle. Psykiatri pyysi potilasta soittamaan noin malliksi. Näin tapahtui ja ei tarvinnut ukon montaa säveltä vetäistä kun iski päälle voimallinen erektio. Joo, tämähän on ihan yksinkertainen juttu, ei teissä mitään vikaa ole, te vaan soitatte ihan päin v....a... Harrastelijatrumpetistina tämä juttu nauratti minua erityisen makeasti... Kolmas vanha juttu on lapsuuteni kesien Joutsenosta. Siellä vanha mummu oli saanut matoja, oli syönyt huonosti kypsytettyä kalaa. Kirkonkylän kunnanlääkäri määräsi mummulle matokuurin ja pyysi tätä jälkitarkastukseen puolen vuoden kuluttua ulostusnäyte mukanaan. Helmikuun paikkeilla mummu tulikin ja ryntäsi naama hikisenä tohtorin puheille: Huh-huh... voisiko tohtori tulla nuorena miehenä minua auttamaan... huh-huh.. en jaksa sitä näytelaatikkoa itse potkukelkasta nostaa... siinä ovat puolen vuoden kakat... huh-huh-huh... Ja sittenpä vielä soten kunniaksi yksi juttu. Vanhainkodeissa oli alettu jakaa papparaisille joka ilta puolikas Viagraa (vaihtoehtoina myös Cialis, Sildenafil ja Levitra). No miksi näin? Siksi, että siivoojat olivat kyllästyneet ukkojen Reino-tossujen pesemiseen. Pillereillä saatiin ukoille jonkinlainen pysyvä Halvar Wiklund -tila, pissa meni pyttyyn kuten pitikin... Karjalan evakoiden jälkeläisenä muistan karut kertomukset tapauksista, joissa tilan vanha isäntä meni bensakanisterin kanssa talon nurkalle ja tuikkasi talon tuleen muiden jo odotellessa rattailla. Leuat yhteen purtuina hän urahteli, että siitähän saatte, te perkeleet... tuli vaan mieleen, kun katselee nykypolitiikassa eräänkin lähtevän puheenjohtajan touhuja... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Operaatio pajatson tyhjennys Sitratorin kesään mahtuu Helsinki-päivää, taidetyöpajoja ja kaupunkitansseja SITRATORISTA ON sukeutumassa tapahtumanäyttämö, joka tarjoaa maksutonta tekemistä kesäkuukausiksi. Kesä aloitetaan Sisus-sirkuksen Mosh-Split sirkusesityksellä 5.– 7.6. klo 18. Helsinki-päivä 12.6. on suoranainen tapahtumien runsaudensarvi. #Tuntematon Kantsu -työpajat tarjoavat tekemistä päivittäin ja Kaupunkitanssit tanssittavat maanantaisin 12.6. alkaen. Helsinki-päivänä ulkona ja sisällä Helsinki-päivänä 12.6. juhlitaan Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Myös Kanneltalossa ja Sitratorilla järjestetään juhlapäivänä runsaasti toimintaa. Kanneltalon tiloissa nähdään mm. Kari Haklinin Helsinki-aiheisia valokuvia sekä Nella Keskisarjan Rakastu Ostariin -videoteos. Taiteilija myös kertoo videon taustoista klo 11 ja 18. Itsenäisyyden ajan lauluja lauletaan Suomi 100-vuotta juhlavuoden yhteislaulutilaisuudessa, jossa Suomen vaiheet kerrotaan rakastettujen laulujen kautta. Päivän ohjelmaan talossa sisältyvät myös groovemestari Kalle Salosen konsertti Kanneltalon kahvilan stagella klo 18. Kalle Salonen on hammond-urkuri, joka on julkaissut kaksi soololevyä. Salonen keikkailee ahkerasti omilla keikoillaan sekä vierailijana lukuisissa kokoonpanoissa. Kehitysvammaiselle Saloselle on myönnetty Kynnys ry:n Vimma-kulttuuripalkinto. Lyhty ry:n Oletko se sinä, Tarzan -näyttelyn opastetut kierrokset klo 17 ja 19 johdattelevat Kanneltalon galleriassa esillä olevaan näyttelyyn, jonka ovat toteuttaneet Lyhty ry:n tekstiilityöpaja Luovilla ja kuvataideprojekti Kipinä. Näyttely tuo näkyväksi suurella sydämellä ja innostuksella tehtyä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten taidetta. Värikylläinen ja runsas näyttely tarjoaa elämäniloa ja energiaa kaikenikäisille. Sitratorilla tapahtuu klo 14 alkaen. Kannelmäen seurakunta tarjoilee kasvissosekeittoa soppatykistä ja samaan aikaan Kannelmäki-liike tarjoaa kannelmäkeläisille Unelmakahvit. Tarjoilut kestävät niin kauan kuin tarjottavaa riittää, joten paikalle kannattaa tulla ajoissa. Torilla myös lauletaan yhdessä ja kerrotaan mielipiteitä Kantsusta nuorten IHMEteltassa. Kirjasto tarjoaa maksutonta kesälukemista. Koko kesän ajan jatkuvat Kaupunkitanssit pyörähtävät myös käyntiin torilla Helsinki-päivänä klo 17.30. Kaupunkitanssit tarjoaa ilmaista tanssinopetusta kerran viikossa maanantaisin läpi kesän. Ennakkotaitoja ei tarvita, eikä paria, sillä pari löytyy paikan päältä. Helsinki-päiväna opetellaan foksin askeleet. Sateen sattuessa myös torin tapahtumat siirtyvät sisätiloihin Kanneltaloon. #Tuntematon Kantsu -työpajat ovat alkaneet 5.6. käynnistyneissä Tuntematon Kantsu -työpajoissa tehdään MajBritt ”Maikku” Huovilan ja Erkki Soinisen johdolla näkyväksi Kannelmäen monia tarinoita ja merkityksellisiä paikkoja. Työpajoissa valmistetaan kahdenlaisia taideteoksia: toisaalta tarinoita, ja mahdollisesti niihin pohjautuvia esityksiä sekä toisaalta raidoitettuja maalattuja pintoja, raita-tägejä, jotka jäävät pysyvämmin kaupunkikuvaan. Työpajat aloitetaan päivittäin kokoontumisella Sitratorilla Kanneltalon edessä. Pajat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tuntematon Kantsu työpajat pyörivät kesäkuussa 5.–21.6. ja elokuussa 31.7.– 25.8 maanantaista perjantaihin klo 12–18. Kesän aikana työpajoissa syntyy kannelmäkeläisten muistojen, tunteiden ja tarinoiden kartta ja myös konkreettinen, merkityksellisten paikkojen, reitti. Reitillä järjestetään yleisölle avoimia kävelykierroksia elo-syyskuun vaihteessa. Lisätiedot tapahtumista löytyvät Kanneltalon nettisivuilta kanneltalo.fi Elokuinen kävelymatka johdattaa muistoihin ja unelmiin AIDATUT UNELMAT on koreografi Sari Palmgrenin Kaarelan alueen julkisissa tiloissa ja puutarhoissa polveileva kävelyteos. Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistossa nähtävä esitys tarjoaa kokemuksellisen matkan, joka päättyy yhteisölliseen juhlaan Malminkartanon hedelmätarhaan. Jokaisen esityksen jälkeen on myös mahdollista nauttia tunnelmallinen kasvisruokaillallinen hedelmätarhalla. Teoksen ensi-ilta on 24.8.17. Teos on myös Kanneltalon 25-vuotisjuhlaesitys. Esitys koostuu kokemuksellisista reiteistä: aidatuista ja aitaamattomista tiloista, eri ihmisten puutarhatarinoista, sekä muistoista ja kokemuksista rajoista ja vastuusta: Mistä omat rajat ja vastuu alkavat ja mihin ne päättyvät? Matkan aikana eri muistot sekä tilat avautuvat, luoden maaperän yhteiselle olemiselle. Aidatut unelmat on osa Zodiakin yhteisöllistä kaupunkikulttuuria rakentavaa Minun nimeni on -taideprojektia (MNO), joka on toiminut Kaarelan alueella jo vuodesta 2012. Esityksen jälkeen on mahdollista nauttia maukas ja tunnelmallinen kasvisruokaillallinen Malminkartanon omenapuulehdossa, yhteisöllisesti elokuun iltahämärässä. Katoksen alle katettava illallinen koostuu noin viidestä ruokalajista ja niille valituista alkoholittomista ruokajuomista. Illallisen tarjoaa Labby catering. Tule teokseen esiintymään! Teokseen haetaan esiintymisestä kiinnostuneita eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä toimimaan oppaan roolissa. Oppaat johdattavat yleisöryhmiä esityspisteiden välillä, opastavat ja Zodiak – Uuden tanssin keskus Sari Palmgren: Aidatut unelmat Ilmoittaudu oppaaksi teokseen 9.6.2017 mennessä osoitteeseen terhi.pursiainen@zodiak.fi. Huom! Osallistuminen edellyttää sitoutumisen kaikkiin harjoituksiin sekä esityksiin! Harjoitukset: – Vko 24 (12.-16.6.) infotilaisuus ja teosharjoitusten seuraaminen – 7.-9.8. harjoitukset päivittäin – 10.-19.8. läpimenoharjoitukset; tarkemmat harjoitusajat tarkentuvat myöhemmin – 21.-23.8. läpimenoharjoitukset yleisön kanssa; tarkemmat harjoitusajat sovitaan myöhemmin Esitykset: – Ensi-ilta: 24.8. klo 19 – Muut esitykset: 26., 27., 29., 30. ja 31.8. klo 19 (Esityksen kesto noin 2h) AIDATUT UNELMAT Ensi-ilta to 24.08. klo 19 Kannelmäki & Kaarela. Esitys koetaan kävellen. Esitys alkaa Kanneltalon edestä Sitratorilta (Klaneettitie 5). Liput: 25/20/15 € (sis. käsittelykulut) Lippu + illallinen: 49,50/45/39,50 € (sis. käsittelykulut) www.ticketmaster.fi Koreografi: Sari Palmgren Äänisuunnittelu: Tuomas Norvio & Esa Mattila Musiikki: Mikko Perkola, Tuomas Norvio & Esa Mattila Pukusuunnittelu: Riitta Röpelinen Valosuunnittelu: Ina Niemelä Esiintyjät: Vera Nevanlinna, Mikko Perkola, Marjukka Savolainen & iso joukko vapaaehtoisia esiintyjiä Projektituottaja: Terhi Pursiainen Kuva: Uupi Tirronen Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Sari Palmgren, Kanneltalo ohjeistavat ryhmää. Lisäksi oppaan tehtäviin kuuluu ajanhallinta, kommunikaatio muiden ryhmien sekä yleinen tilannetaju. Ohjeistamiseen kuuluu esimerkkinä toimiminen, yleisölle annettavien kuulokkeiden toiminnan hallitseminen sekä yhteisöllisen tunnelman luominen ryhmän sisällä. Osallistuminen tarjoaa ainutkertaisen mahdollisuuden esiintyä suuren mittaluokan teoksessa! Teoksen muun esiintyjäjoukon rungon muodostaa eri ikäiset paikalliset asukkaat. Teokseen osallistujien esiintyjien tunnelmia voi käydä lukemassa Minun nimeni on -hankkeen blogista www.minunnimeni.blogspot.fi/. Lisätiedot: tuottaja Terhi Pursiainen, Zodiak – Uuden tanssin keskus, terhi.pursiainen@zodiak.fi, puh. 040 867 5262
• 5 7.6.2017 MÄTISFESTARIT Kannelmäen voimistelijat 50 vuotta KANNELTALOSSA OLI SÄPINÄÄ , kun alueemme suurin liikuntaseura, Kannelmäen Voimistelijat, piti 50-vuotisjuhliaan. Lavalla nähtiin iloisia esityksiä lähes taaperoikäisistä vetreisiin senioreihin. Alun alkaen seura toimi vuodesta 1967 nimellä Kaarelan Karhujen naisvoimistelijat ry., mutta muuttui sittemmin Kannelmäen Naisvoimistelijoiksi. Lopullisesti nimi sai v. 1996 muotonsa Kannelmäen Voimistelijat ry., joten miessukupuolikin on tervetullut mukaan toimintaan. Suuri jäsenmäärä tarvitsee paljon liikuntatiloja. Riittävien harrastustilojen puute alueen koulujen sisätilaongelmineen ja jopa koulujen lopettamisineen aiheuttamista vaikeuksista huolimatta toiminta on jatkunut aktiivisina ikäryhminä. Tämän on mahdollistanut se, että seura vuokrasi ja kunnosti entisen liiketilan omaksi KaVo-salikseen v. 2015 Maununnevalta os. Kaarelantie 12 A. Täällä sijaitsee myös seuran nykyinen toimisto. Kaarela-Seura ry. onnittelee ja toivottaa menestyksekästä jatkoa hyvälle yhteistyökumppanilleen sen arvokkaassa työssä asukkaiden hyväksi. Teksti Erik Bärlund puheenjohtaja, Kaarela-Seura ry Kuvat Mauri Wiik Kaarela-Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund onnittelemassa Kannelmäen voimistelijoiden toiminnanjohtaja Kirsi Salasuota (vas.) ja puheenjohtaja Susanna Sevónia. Vanhaistentien tornitalojen asukkaat tekevät alueella historiaa. Taloyhtiö aloittaa ensimmäisenä naapuruuspiiritoiminnan. VANHAISTENTIE 4 C:N viehättävään kerhotilaan kokoontui 11.5. kymmenkunta taloyhtiön asukasta. Ensimmäinen virallinen kokoontumiskerta käynnistyi tehokkaalla, fysioterapeutti Sanna Miettisen vetämällä tuolijumpalla, jonka jälkeen siirryttiin pöydän ääreen kahvittelemaan ja suunnittelemaan tulevaa yhteistä toimintaa. Ideoita sateli ja seuraavat tapaamiskerrat lyötiin lukkoon. Jokaisella kokoontumiskerralla teema vaihtuu. Luvassa on kuntosalin käyttöohjausta, tietovisaa, runonlausuntaa, sananlaskuja arvoitusleikkejä sekä vaatteiden tuunausta. Ja ennen kesätaukoa järjestetään grillibileet taloyhtiön pihalla. Elokuussa toiminta jatkuu ja ideoidaan yhdessä lisää. Olemme tässä alkuvaiheessa tiiviisti mukana tukena ja apuna. Tarkoitus on, että jatkossa asukkaat itse vastaavat toiminnan pyörittämisestä omassa taloyhtiössä, kertoo Helsingin kaupungin Kannelmäen palvelukeskuksen vastaava ohjaaja Katja Lauronen . Samankaltaisia naapuruuspiirejä on jo useampia ympäri Helsinkiä. Niiden tarkoitus on lisätä yhteisöllisyyttä, tukea kotona asumista ja toimintakykyä. Yhdessä tekemällä yhteishenki naapureiden kesken tiivistyy eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin, kunhan vain rohkaistuu ottamaan sen ensimmäisen askeleen ja tulemaan mukaan toimintaan! Toivomme, että tämänkaltainen naapuruustoiminta leviää laajemmalle. Siksi olisi hienoa, jos Kaarelan alueen taloyhtiöistä otettaisiin meihin yhteyttä, Katja kehottaa. Teksti ja kuva Nina Eriksson Yhteydenotot Katja Lauronen, 09 310 24120 Naapureiden kesken KAARELA-SEURAN PERINTEINEN Mätäjokifestivaali pidettiin 21. kerran Kartanonhaassa, Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella. Tälläkin kertaa sää suosi, mikä toi paikalle paljon alueen asukkaita. Festivaali alkoi Kannelmäen seurakunnan Mätismessulla. Tapahtuman avasi kansanedustaja Sari Sarkomaa . Tänä vuonna jokeen ei laskettu kirjolohia, joten kalastajia ei ollut nyt paikalla ja rantatörmien linnut saivat jatkaa pesintäänsä rauhassa. Ohjelmisto oli runsas ja varsinkin Stadin Juhlaorkesterin veto sai ihmiset jammailemaan tyytyväisinä mukana. Kaarela-Seura ry haluaa kiittää kaikkia tukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan. Festivaalia olivat tukemassa Helsingin kulttuurikeskus, Pohjola Rakennus Oy, Kannelmäen seurakunta, Kauppakeskus Kaari, K-Supermarket Konala, K-Market Iso-Kappa ja Maununneva, Stara, Helen Oy, Aimopeite Oy, Kannelmäen kahvila, Autopesucenter, ravintola Britannia, Eepinen Oy, Tanotorvi-lehti ja Veljekset Keskinen Oy. Ylh. Stadin juhlaorkesteri veti mukaansatempaavan keikan. Loppuhuipennukseksi orkesteri pyysi Jussi Raittisen mukaansa jammailemaan. Oik. Kannelmäen seurakunta aloitti festivaalin suositulla Mätismessulla, johon otti osaa iso määrä ihmisiä. Alh. vas. Kaarela-Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund toivottamassa kansanedustaja Sari Sarkomaan tervetulleeksi festareille. Ensimmäinen kokoontuminen käynnistyi ohjatulla tuolijumpalla.
• 6 7.6.2017 Aaro ja Kaapo Hakuninmaan MM-hopeamitalistit Seikkailupuistopäivää voi nyt viettää myös Paloheinässä, sillä Paloheinän mäen viereen on avattu kiipeilypuisto, joka on jatkoa Mustikkamaalla toimivalle seikkailupuistolle. METSÄN REUNALLA , puiden latvuksissa on toukokuun alusta lähtien toiminut Seikkailupuisto KORKEE. Seikkailupuisto tarjoaa hauskaa yhdessä tekemistä esimerkiksi perheille, työporukoille tai vaikkapa polttariporukalle, sanoo Jan Vairio , joka on yksi Seikkailupuisto KORKEEn omistajista. Jan on pyörittänyt yhdessä Mikko Saavalaisen ja Juha Laineen kanssa heinäkuussa 2014 avattua Mustikkamaan seikkailupuistoa. Seikkailuelementtejä sisältävä harrastaminen kiinnostaa ihmisiä ja vastaavanlaisia puistoja onkin rakennettu viime vuosina jo useita eri puolille Suomea ja pääkaupunkiseutua. Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti tämänkaltaisiin hankkeisiin, jossa saadaan ihmisiä luontoon, kertoo Jan. Seikkailua ja haastetta turvallisesti Mitään ei tarvitse taitaa etukäteen. Riittää että tulee paikalle ja lopusta huolehtivat kokeneet ohjaajat, sanoo Jan. Ensin vuokrataan varusteet eli turvavaljaat, kypärä ja käsineet. Sen jälkeen harjoitellaan varusteiden käyttöä ja liukumista vaijerin varassa. Kiipeily on suunniteltu turvalliseksi. Kiipeilyvaljaissa on kaksi turvaköyttä, joita liikutetaan niin, että toinen köysistä on koko ajan kiinni vaijerissa. Valjaiden varassa liikutaan puusta puuhun ja liutaan vaijerista tukea ottaen. Alussa ohjaaja seuraa mukana edistymistä ja varmistaa, että kiipeilijä pääsee alkuun ja hallitsee laitteiden käytön. Paloheinässä on 9 latvarataa. Osa radoista on helppoja, kaiken tasoisille seikkailijoille soveltuvia. Joukossa on myös haasteita ja uskallusta vaativia korkeampia ratoja, kertoo Jan. Matalin rata, josta lähdetään liikkeelle, on muutaman metrin korkeudessa ja korkein peräti 15 metrin korkeudessa. Ratojen varrella on yhteensä 80 eritasoista tehtävää. Uutta on riippusillalle sijoitettu helikopteri, josta voi joko hypätä alas turvalaitteella tai liukua alas vaijerilla. Rakentajat Saksasta Mallia on otettu muualta Euroopasta, jossa puistoja löytyy lähes 2000. Erityisesti Saksassa ja Ranskassa ovat seikkailupuistot olleet suosittuja jo pitkään. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä saksalaisen seikkailupuistorakentajan kanssa suunnitteluvaiheesta lähtien, sanoo Jan. Saksasta tuli myös rakennustiimi paikan päälle pystyttämään uutta seikkailupuistoa. Kaikki laitteet ja varusteet ovat saksalaisten asiantuntijoiden tarkastamia ja testaamia, joten puisto täyttää seikkailupuistoja määrittelevät turvastandardit, kertoo Jan. Oheistoimintaa kiipeilyn lomaan Kiipeilyyn vaaditaan 6 vuoden ikä ja pituusraja on 110 cm. Perheen pienimmille (2-5-v.) on rakennettu oma seikkailumetsärata, jossa pääsee mm. ryömimään tunneleissa. Paloheinän majalla on omat kokousja saunatilat, joten paikka sopii myös erilaisiin ryhmätilaisuuksiin. Seikkailuratojen lisäksi puistossa voi vuokrata kickbike-potkulaudan tai geokätköillä, sillä alueella omat geokätköt. Ryhmille järjestetään tilauksesta myös metsäjoogaa. Kannattaa tulla katsomaan paikan päälle. Alueelle ei ole sisäänpääsymaksua, kehottaa Jan. Korkeita paikkoja pelkäävänkin kannattaa käydä kokeilemassa ja jos tuntuu pahalle eikä halua jatkaa, niin rahat saa takaisin, hän vakuuttaa. Paloheinään on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta pääkaupunkiseutua Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko www.korkee.fi Paloheinä on saanut oman seikkailupuistonsa KORKEEssa voi viilettää liaanilla toukokuusta alkaen aina lokakuun loppuun asti. Jos ei itse halua kiipeillä, niin oman lapsen taiteiluja ja onnistumiseniloa voi seurata lähietäisyydeltä tai kulkea mukana läpi koko puiston, kertoo Jan Vairio, yksi seikkailupuisto vetäjistä. Aaro ja Kaapo tuulettivat menestystään palatessaan Suomeen. Cheerleadingin MM-kisat järjestettiin tänä vuonna USA:ssa, Floridassa. Suomi osallistui Orlandossa 26.-28. huhtikuuta järjestettyihin kisoihin kuudella joukkueella, jotka kaikki menestyivät mainiosti. Naisten maajoukkue saavutti hopeaa, mutta niin teki myös 12-16 -vuotiaiden junioreiden sekamaajoukkue Funky Team Blackbackz ja siinä urheilevat 13-vuotiaat kaksospojat Aaro ja Kaapo Sevón. HAKUNINMAALAISET Aaro ja Kaapo ovat harrastaneet cheerleadingia kolme kautta. Nyt saavutettu hopeamitali ei ole nuorten ensimmäinen arvokisamitali, vaan joulukuussa oli tuli jo SM-kultaa, mikä takasi paikan myös MM-kisoihin. Viime vuoden EM-kisoissa joukkue saavutti neljännen sijan. Poikien harrastus ei ole sattumaa, vaan heidän isosiskonsa Noora Kosola ehti harrastaa kilpacheerleadingia ennen heitä viitisen vuotta. Nykyisin sisko toimii Turussa valmentajana. Poikien äiti, Susanna Sevón , joka tunnetaan myös Kannelmäen Voimistelijoiden puheenjohtajana, päätti viedä pojat kokeilemaan lajia ja niinpä he innostuivat. Suomen ykkönen Poikien seura Funky Team on ollut yksi Suomen ykkösseuroista kilpacheerleadingissa jo vuosikymmeniä. Funky Teamissa on noin 1000 jäsentä ja he tulevat ympäri pääkaupunkiseutua. Aaron ja Kaapon joukkueessa, Blackbackzeissä, on 34 urheilijaa ja neljä valmentajaa. Poikia joukkueessa on viisi. Koko porukka oli mukana USA:ssa. Cheerleading on yhä tyttöjen keskuudessa poikia suositumpi joukkuelaji, mutta poikia on entistä enemmän mukana. Poikien tehtävä on olla nostajina. Se vaatii lihaksia ja kestävyyttä, veljekset kertovat. Joukkue treenaa neljä kertaa viikossa Skillz Gymillä Salmisaaren liikuntakeskuksessa. Viikonloppuisin pidetään erilliset akrobatiatreenit urheilijoille, joissa harjoitellaan mm. voltteja, hyppyjä ja paikaltaan akrobatiaa. Kunnon ylläpitämiseksi pojat kulkevat lisäksi kouluun joko kävellen tai pyöräillen. Muihin harrastuksiin ei enää jää aikaa. Teemme läksyt usein bussissa tai metrossa, kun menemme harkkoihin, pojat sanovat. Harrastus ei ole häirinnyt koulunkäyntiä, vaan pojat suoriutuvat siitä erinomaisesti, kuten huippu-urheilijat yleensä. Vaativa harrastus Kilpacheerleading oli poikien mielestä varsinkin aluksi vaikeaa. Siinä ei heilutella pom pom-viuhkoja kuin näytön vuoksi. Loppu on täyttä työtä; kunnon kasvatusta, koreografioiden suunnittelua ja harjoittamista ja joukkueen liikkeiden yhteen hitsaamista. Alkuun voi tulla mokia. Nostot voivat epäonnistua ja voi pudota, Aaro ja Kaapo kertovat. Kun taidot kasvavat, virheiden määrä vähenee. Lajin harrastus aloitetaan noin 4-6-vuotiaana. Kilpaileminen alkaa minijoukkueissa 7-12 vuoden iässä. Silloin aloitetaan myös ensimmäiset nostot. Lajin säännöissä määritetään, mitä nostoja ja miten korkeita ne saavat missäkin iässä olla, ettei satu loukkaantumisia. Joku voisi pitää cheerleadingia tyttöjen lajina. Oletteko pojat saaneet kuittailua koulussa? Kyllähän sitä alkuun tuli vähän piikittelyä, mutta eipä ne enää kehtaa mitään sanoa, kun on alkanut näitä mitaleja tippua..., pojat myhäilevät. Hieno edustaa Suomea Blackbackzit viettivät Floridassa viikon ja siihen mahtui niin aikaerosta palautumista, kisoja kuin vapaaajan viettoakin. Yksi päivä vietettiin Disney Worldissa. -Tosi hienoa, että saatiin edustaa Suomea, Kaapo hehkuttaa. Kisoissa oli tuhansia osallistujia ja taitoja mitattiin eri sarjoissa ja tanssissa. Junioreiden maajoukkueet olivat mukana ensimmäistä kertaa. Voiton vei USA ja Kolumbia joutui tyytymään pronssiin. Suomen naisten maajoukkueen lisäksi myös junioreiden maajoukkue ja junioreiden tanssimaajoukkue saivat sarjoissaan hopeaa. Aikuisten sekamaajoukkue Funky Team Gorillaz sai sarjassaan pronssia. Katse eteenpäin Pojilla ei ole varaa jäädä huilimaan. Seuraava koitos on kesäkuun lopussa, kun Euroopan parhaat kohtaavat EM-kisoissa Prahassa. Poikien tähtäimessä on tietysti Euroopan mestaruus, mutta esim. Saksan ja Norjan joukkueet ovat todella kovia. Mitkä ovat suunnitelmat? Tämän vuoden tavoitteita ovat EM:n top 3 ja sitten SM-kulta, joka antaa edustusoikeuden ensi vuoden MM-kilpailuihin, Aaro sanoo. Pojat uskovat jatkavansa kilpaharrastusta ainakin 16-vuotiaiksi. Ikä ei sinänsä ole este, vaan seniorisarjassa voi jatkaa harrastusta niin pitkään kuin kroppa kestää. EM-kisojen jälkeen vietetään muutaman viikon kesäloma ja sen jälkeen alkavat harkat ja uusien kuvioiden harjoittelu kohti loppuvuodesta pidettäviä SM-kisoja ja niiden karsintoja. Ensi vuonna Aaron ja Kaapon ikäluokkakilpailut huipentuvat Suomessa järjestettäviin EM-kisoihin. Tanotorvi onnittelee poikia ja koko Blackbackzien joukkuetta MMhopeasta! Teksti ja kansikuva Jauri Varvikko Kuva Jemina Rauhansalo KILPACHEERLEADINGIA harrastaa Suomessa 8200 urheilijaa. Liittoon kuuluu 49 seuraa. Suomessa on äärimmäisen kova taso väkilukuun nähden ja Helsingissä hyvät treenimahdollisuudet. Vain USA on edellä. Kilpacheerleading-joukkueet eivät osallistu muiden urheilulajien kannustamiseen, vaan keskittyvät omiin kilpasarjoihinsa, joissa yhdistyvät erilaiset akrobaattiset rakennelmat, hypyt, tanssi ja akrobatia, kärrynpyöristä kierrevoltteihin.
• 7 7.6.2017 KOLESTEROLIT KATTOON! Mitä ihmettä? No, onneksi niin huonolla tolalla ei asian laita ollut, kun viime vuoden lopulla tarjoutui tilaisuus mittauttaa kolesteroliarvot. Mutta jotain ”sanomista” niissä kuitenkin oli. HDL oli hyvää tasoa 1,4. Kokonaiskolesteroli 5,1 ei mahtunut ihan raamien sisään (alle 5), mutta nou hätä. Sen sijaan ns. paha kolesteroli eli LDL, oli lipsahtanut tai oikeastaan loikannut lukemaan 3,5. Sen suositushan on alle 3. Mitä mitä, ihmettelin. Meikäläinen kuitenkin skruudaa aikas terveellisesti, mutta joku siellä oli pielessä. Asialle oli siis tehtävä jotain, enkä sekuntiakaan ajatellut hoitaa sitä lääkkeillä. Siispä funtsimaan mitä voisi tehdä ja miten. Safkastahan tuo selvästi oli kiinni. Kun maaliin hakeutuvaa kolesteroliohjusta ei ruokakaupan hyllyllä ollut saatavilla, päätin turvautua kauraan. Aivan, niin maanläheinen ja tavallinen juttu kuin pohjoismainen kaura! Eikä mikään jonkun somegurun suosittelema ihmepapana, joka oli ollut jossain Himalajan vuoristossa ikijäässä, mutta nyt sen ravintoarvot olivat auenneet meille kaikille. Ei, vaan kauraa ”koneeseen”! Tarkemmin sanottuna kauran sisältämää beetaglukaania vähintään kolme grammaa päivässä. No, millä se sitten toteutuu? Minun tapauksessa kaurapuurolla, kauraleseellä, nyhtökauralla, Fazerin 100 % kauraleivällä ja kaurajuomalla. On tieteellisesti todistettu, että beetaglukaanilla on kolesterolia alentava vaikutus, jos sitä saa riittävästi päivittäin. Eihän tuo grammantarkkaa tietenkään joka päivä ollut, mutta kyllä se usein tuli täyteen ja meni välillä ylikin, mikä ei ainakaan haittaa asiassa. Tässä muutama esimerkki määristä, joilla beetaglukaania saa riittävästi päivän tarpeeseen. Elovena kauralesettä pari reilua ruokalusikallista eli 12 grammaa, antaa 1 g beetaglukaania. Oatly luomu kaurajuoma sisältää 0,4 g 100 millilitrassa. Tätä juomaa 2,5 desiä ja taas on gramma beetaglukaania kasassa. Nyhtökaurassa sitä on 1,2 g 100 grammassa. Puolikas rasia nyhtistä sisältää siis 1,5 g beetaglukaania. Fazerin 100 % kauraleivässä, jota leivotaan esimerkiksi Kaaren Prismassa päivittäin, on kahdessa viipaleessa (94 g) 1,8 g beetaglukaania. Luonnollisesti sitä on myös Fazer Alku kaurapuurossa. Valmistajan mukaan 4 – 5 %, kun asiaa tiedustelin. Eli annoksessa (40 g) on beetaglukaania 1,6 – 2 g. Näitä kun sopivasti yhdistelee, niin ei se 3 4 grammaa päivässä ole kovin vaikea saavuttaa. Reilun neljän kuukauden kuluttua halusin tsekata tilanteen. Tadaa! Kokonaiskolesteroli oli ropissut alas 5,1 --> 4,3 ja LDL 3,5 --> 2,8! Ja tähän ei tosiaan mennyt kuin reilu neljä kuukautta. Käytössä ei edes ollut Benecolia ja mitä näitä on. Toki kiinnitin ruokavalioon muutenkin jonkun verran huomiota. Esimerkiksi pizzaa en koko aikana syönyt kertaakaan ja Mäcissä taisin käydä kerran. Mutta ei niitä ollut tapana syödä usein muutenkaan. Marjojen käyttö lisääntyi ja muutakin pientä viilausta oli, mutta isossa kuvassa ei suurta muutosta ollut. Liikuntaa harrastan kohtuullisen aktiivisesti muutenkin, joten senkään suhteen ei isoa vaihtelua ollut. Vaikea sanoa kuinka suuri osuus juuri kauralla oli tuosta mahtavasta tuloksesta, mutta se oli varmasti yksi oleellinen tekijä. Ilman kauran beetaglukaania, tulos ei olisi ollut näin hyvä näin lyhyessä ajassa. Funtsin vaan, että Suomessa taitaa olla jo noin 700 000 kolesterolilääkkeiden popsijaa. Osalla nämä jutut on perinnöllisiä tai on muita syitä, eikä ruokavalio välttämättä pure ja lääkitystä oikeasti tarvitaan. Uskallan epäillä, että aika monella ruokavalion rukkaaminen korjaisi veriarvoja ja lääkityksestä voisi päästä eroon. Siitä tulisi yksilölle säästöjä, puhumattakaan yhteiskunnasta. Mitkä mahtavat säästöt vuositasolla! Ja ehkä siinä yksilön elämänlaatukin paranisi? Statiineissa voi olla sivuvaikutuksia, mutta kaurassa ei taatusti ole. Vai onko se sittenkin helpompaa, kun handussa on rasvainen makkara ja toinen käsi samalla hamuaa lääkepurkkia? Tapio Issakainen Millaista on olla kuntoutujan läheinen? Kuinka varmistat hänelle kuuluvat palvelut? Tule kuulemaan ja keskustelemaan Kuntoutussäätiön läheisiltaan tiistaina 20.6. klo 17.30-19. Paikkana Kuntoutussäätiön (Pakarituvantie 4-5) Muoto-kahvila, 1.krs. Kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! Omaisten tukija neuvontatyöntekijä Riikka Ranta mielenterveysomaisten yhdistyksestä FinFami Uusimaa ry:stä esittelee järjestön toimintaa, päihdeasiamiestoiminnan kehittämisja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä Ehyt ry:stä kertoo päihdekuntoutujan oikeuksista, tutkija Sari Pitkänen Kuntoutussäätiöstä esittelee tutkimustaan omaishoitajien jaksamisesta ja kokemusasiantuntijat jakavat kokemustaan kuntoutujan läheisenä olemisesta. Runonlaulajantiellä kannustetaan kansainvälisyyteen KANNELMÄEN PERUSKOULUSSA , Runonlaulajantien toimipisteessä, on meneillään välitunti. Vieraskielinen, eloisa puheensorina kantautuu korviin. Joukko oppilaita pelaa jalkapalloa koulun pihalla. Koulun käytävillä vallitsee kiireetön tunnelma. Kotitalousluokasta leviää ruoan tuoksu. Hyväntuuliset nuoret ovat parhaillaan kokkaamassa makupaloja espanjalaisen, tšekkiläisen ja suomalaisen keittiön antimista yhteistä päätösjuhlaa varten! Toukokuun alussa Runoilijantien toimipisteeseen saatiin aimo annos kansainvälisyyttä, sillä koulu isännöi tuolloin Espanjasta ja Tšekistä saapuneita koululaisia ja heidän opettajiaan. Osa Kannelmäen peruskoulun oppilaista ja opettajista on ehtinyt tutustua tšekkiläiseen ja espanjalaiseen koulusysteemiin ja kulttuuriin vierailuillaan Tšekeissä, Jesenikin kaupungissa ja Espanjassa, Segovian kaupungissa. Arvokasta työtä Pari vuotta sitten alkanut projekti, joka kantaa nimeä Stats On Life (Tilastoja elämästä), on pian päättymässä. Tähän projektiin osallistuminen ja tutustuminen saman ikäisiin oppilaisiin eri Euroopan maista on varmasti avartanut oppilaita. Rohkeus käyttää vierasta kieltä on lisääntynyt ja sosiaaliset taidot ovat kehittyneet. Olen ilokseni havainnut myös, että jotkut oppilaat suorastaan nousevat kukkaan, kun ovat päässeet isännöimään vieraitamme, kertoo matematiikan opettaja, Riitta Snellman , jolla on ollut vetovastuu projektista. Stats On Life on Kannelmäen peruskoulun sekä Tšekeissä ja Espanjassa sijaitsevien koulujen yhteinen hanke, jossa oppilaat tutkivat tilastollisin menetelmin koulua ja koulutusta, perhettä ja vapaa-aikaa sekä kulttuuria ja yhteiskuntaa. Euroopan unionin vaihtoja yhteistyöohjelma Erasmus+ tukee hanketta. Koulujen ei ole ihan helppo saada tukea Erasmus+-ohjelman kautta. Kilpailu on kovaa ja jo yksistään hakemuksen laatiminen on aikaa vievää ja vaatii paneutumista. Vierailun antia Kun saavuimme Suomeen, niin pienoista ihmetystä herättivät ihmiset, jotka kulkivat pitkin katuja merimieslakki päässään. Ajattelimme, että miten ihmeessä täällä on niin paljon merimiehiä, kertoo espanjalaisen koulun opettaja vappupäivän kokemuksesta iloisesti nauraen. Viikon aikana oppilaat ovat osallistuneet oppitunneille ja ovat näin päässeet näkemään paikallista koulukulttuuria. Koulunne ovat modernimpia, kuvaavat niin tšekkiläiset kuin espanjalaisetkin oppilaat ja opettajat suomalaista koulua. Ja esimerkiksi Espanjassa opetus on teoreettisempaa. Siellä kirjoitetaan paljon, opiskellaan kirjasta asioita ja kokeita on paljon. Suomessa opetus on käytännönläheisempää. Myös aikuisten suhtautumisessa nuoriin on eroja. Suomessa nuoret saavat liikkua vapaammin ja ovat siten myös itsenäisempiä. Espanjassa ollaan suojelevaisempia, valaisee yksi espanjalaisista opettajista. Runsaasti kehuja saa koulun monipuolinen ja ilmainen ruoka. Vieraille on järjestetty monenlaista ohjelmaa. Viikon aikana on ehditty käydä Suomenlinnassa, Linnanmäellä, merimaailma SEA LIFEssa ja kaupunkikierroksella Helsingin keskustassa. Myös Suomen luonnosta päästiin nauttimaan Nuuksion retkellä. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Stats On Life Kesto: 2015-2017 Osallistujat: Kannelmäen peruskoulu (koordinaattori), Suomi, La Albuera, Espanja, Gymnázium, Jeseník, Komenského 281, Tšekki Stats On Life hankeblogi: http://statsonlife.blogspot.fi/ Kauravoimaa! Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki +358 20 7191975 www.britannia.fi Avoinna su-to 11-24 ja pe-la 11-02 Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki +358 20 7191975 www.britannia.fi Avoinna su-to 11-24 ja pe-la 11-02 Tšekkiläiset ja espanjalaiset koululaiset pääsivät harjoittelemaan kokintaitoja suomalaisten oppilaiden kanssa. Tšekeissä ja Espanjassa ei kotitaloutta koulussa opeteta. Ulkomaiset opettajavieraat olivat tyytyväisiä kokemaansa. Vas. Jana Hamal ?íková, Helena Tunysová ja Šárka Hynková Tšekeistä ja Nuria García ja Isabel Rojo Espanjasta. Oikealla projektin vetäjä Riitta Snellman ja takana projektissa mukana olleet opettajat Riitta Eisalo ja Johanna Sironen.
• 8 7.6.2017 SUOMEN SUURYRITYSTEN sukututkimuksen johtava nimi professori Markku Kuisma tekee tavallaan yhteenvetoa maamme valtiojohtoisten suuryritysten historiasta kirjassaan Valtion yhtiöt. Nousu ja tuho, Siltala, 2016. 334 sivua. Suomen itsenäistyminen sata vuotta sitten nosti esiin kysymyksen miten itsenäisen maan talous olisi rakennettava. Markan olimme saaneet jo autonomian aikana. Teollisuus oli alkanut kehittyä 1800-luvun puolivälissä. Rautatie Helsingistä Pietariin ja pohjoiseen merkitsi oleellista parannusta liikenneoloihin, kun vielä maatieverkostoakin ja teiden kuntoa parannettiin edellytykset talouden kehittymiselle olivat olemassa. Tähän on vielä lisättävä kansakoulun myötä lukutaidon yleistyminen ja kansan sivistystason nousu. Autonomian aikana teollisuuden ja kaupan suuryritysten alullepanijoina ja rahoittajina oli usein ulkomaisia liikemiehiä, joilla oli tarvittava alkupääoma ja tietoa ja taitoa yritystoiminnan organisoinnista. Laajat metsäja maaperävaramme sekä koskiemme energia kiinnostivat ulkomaisia sijoittajia erityisesti Suomen itsenäistymisen jälkeen. KOP:n pääjohtaja J.K. Paasikiven johtama pankkiirisenaatti kehottikin eduskuntaa kiinnittämään huomiota ulkomaisten rahamiespiirien pyrkimyksiin päästä käsiksi Suomen metsiin, koskiin ja puunjalostusta harjoittaviin teollisuuslaitoksiin. Senaatti osti lokakuussa 1918 valtiolle enemmistön pörssiyhtiö Aktiebolaget W. Gutzeit ja Co:sta, nykyisen Stora Enson edeltäjästä ja samassa yhteydessä myös metsäyhtiö Tornatorin koskiosuudet. Näin tästä muodostui valtion ensimmäinen yhtiö Enso-Gutzeit Oy. Myöhemmin valtion omistamia ja valtioenemmistöisiä suuryrityksiä alkoi muodostua joko ostojen kautta tai suoraan uusia yrityksiä perustamalla. Uusien teollisuusalojen energiatarpeen tyydyttämiseksi rakennettiin valtion voimin Imatran voima Oy. Valtion toimesta ryhdyttiin rakentamaan omaa öljynjalostamoa – Neste Oy:ta. Yksityisen markkinakapitalismin edustajat vastustivat näitä valtion hankkeita valtiososialismina, vaikka oikeampi nimitys niille oli valtiokapitalismi, kuten Markku Kuisma toteaa. Valtion yritystoiminnan vastustajien pelottelusta huolimatta yritykset kasvoivat ja vakiinnuttivat asemansa myös kansainvälisille markkinoilla. Nesteen kohdalla alkuperäiset suunnitelmat rakentuivat LähiIdän öljyntuonnin varaan kilpailemaan läntisten monopolifirmojen hintakartellia vastaan. Vasta myöhemmässä vaiheessa Neuvostoliitto näytti vihreätä valoa öljyn tuonnille idästä. Länsisuhteemme, ennen muuta USA:han, mahdollistivat amerikkalaisen öljynjalostusteknologian saannin vastoin angloamerikkalaisten öljyjättien Shellin, Esson ja Gulfin jyrkkiä vastalauseita ja varoitteluja Neuvostoliiton vaarasta. Rautaruukkia ja nyt myös Pyhäjoen ydinvoimalaa, Fennovoima Oy:tä, vastustetaan samoin pelottelemalla Venäjän liiallisen osuuden vaaroilla. Samaa pelottelukampanjaa käydään myös Venäjän kaasuputkea vastaan, vaikka Suomen osuus siinä on lähinnä putkien betonointitöiden suorittaminen. Markku Kuisma esittää viisi väärää väitettä valtio-omistuksesta: 1. valtio-omistus politisoituu aina. Vastaus: Niin tekee. Se kuuluu moderniin markkinatalouteen omistuspohjasta riippumatta. 2. valtio-omistaja syrjäyttää yksityistä yritteliäisyyttä. Kenet Outokumpu ja Rautaruukki syrjäyttivät. Kuka olisi perustanut Nesteen sijasta öljynjalostamon, rakentanut rautatiet ja niin edelleen? 3. liiketoimintariskit eivät kuulu veronmaksajille. Valtion yhtiöiden riskejä ei ole juuri veronmaksajilla maksatettukaan, yksityisen liike-elämän isoja harha-askelia sitäkin enemmän. Siispä liikepankit valtiolle? 4. valtio-omisteiset yhtiöt ovat jäykempiä. Sijoittajat rakentavat poliittista painetta valtio-omistusta kohtaan omista intresseistään käsin. 5. valtio-omistus alentaa koko talouden suorituskykyä. Olemattomista tehokkuuseroista ei ole perusteluiksi valtio-omistuksen alasajolle. Suomi kääntyy länteen ja markasta euroon Valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen seurannut maamme, Euroopan ja laajemminkin maailmantalouden kehitystä tärkeiltä näköalapaikoilta – Suomen Pankissa, Maailmanpankin johtokunnassa, pääministerin sihteerinä ja Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana. Näin hänelle kertyi erittäin salainen merkinnöin varustettua sisäpiiritietoa, jota hän paljastaa kirjassaan Suomi kääntyy länteen. Talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana. Into 2017. 226 sivua. Ohitan tässä yhteydessä yksityiskohtaiset selvitykset Suomen Nordek, EEC, Efta, EU ja euroon liittymishistoriasta ja rahaunionin valuvioista esitän lyhyen yhteenvedon johtopäätöksistä. Korpinen pohdiskelee EU:n ja euron nykytilaa kysymysmerkillä varustaen ”Valoa tunnelin päässä?” Eu-vastaisten populististen liikkeiden nousu on ollut yllättävän nopeaa. Ovatko kansallisvaltio, vanhat valtapuolueet ja unioni lamaantuneet henkisesti samaan aikaan? Nämä kysymykset ovat nousseet esiin entistä kärkevimpinä Britannian EU:sta eroa vaatineen kansanäänestyksen, Trumpin presidentiksi valinnan, Ranskan presidentinvaalien ja tulossa olevien Saksan vaalien ajankohtaisuuden vuoksi Mitä pitäisi tehdä? Erota vaikeuksiin joutuneesta Euroopan unionista ja eurosta vai rämpiä eteenpäin? Voidaanko unionia uudistaa sisältäpäin? Korjauslista ei ole lyhyt, toteaa Korpinen. Ensinnäkin sanojen ja tekojen tulisi EU:n tasolla vihdoin lähestyä toisiaan. Valehtelusta ja vilpistä saisi olla kunnon sanktiot. Sopimusten pitäisi pitää. Virkamiesvaltaisuutta ja lobbausta tulisi vähentää. Tässä vain muutama esimerkki tarvittavista toimista unionin uskottavuuden parantamiseksi. EU:n jokaiselta jäsenmaalta on voitava edellyttää avoimuutta. rehellisyyttä, lahjomattomuutta, sopimusten pitävyyttä, demokratiaa ja toimivaa oikeusja hallintojärjestelmää. Euroopan vahvuus ja samalla sen heikkous on sen monimuotoisuus ja pirstaleisuus. Suurvaltaa ei Euroopan unionista ehkä tule, mutta se voi olla hyvä paikka elää ja viedä länsimaista sivistystä eteenpäin. Korpinen pohdiskelee voitaisiinko ajatella kolmen kerroksen unionia, jossa ytimen muodostaisivat euromaat, toisen kerroksen muut EU:n täysjäsenet ja ulkokehän eli kolmannen kerroksen muodostaisivat assosioituneet maat (kuten IsoBritannia), joiden yhteistyösopimus menisi selvästi vapaakauppasopimusta pidemmälle. Viimemainittuun kategoriaan sopisivat myös rauhanprojektin kannalta tärkeät maat, kuten Turkki, Ukraina, Syyria, Israel, Egypti, Tunisia ja Libya. Vaihtoehto kolmen kerroksen EU:lle olisi fuusioida niistä kaksi. Uusi Euroopan unioni pysyisi hyvin löyhänä vapaana talousalueena ja eurojärjestelmästä tulisi oma pitkälle integroitu erillinen kokonaisuus, liittovaltion alkio. Kumpaan joukkoon Suomen olisi viisainta kuulua? Historialla on omat oikkunsa. Toisen maailmansodan voittaja Neuvostoliitto on dramaattisesti pienentynyt Venäjäksi, kun taas jaettu Saksa on yhdistynyt. Saksalle on käynyt liian hyvin ja Venäjälle liian huonosti. Tämä epätasapaino luo vakavia poliittisia jännitteitä Eurooppaan. Suomi on joutunut uudella tavalla vedetyksi maanosan voimakenttien välisiin ristiriitoihin. Ensimmäiset sata vuotta Suomen itsenäisyyttä menivät – osin onnella – melko hyvin. Satavuotiaan Suomen ulko-, turvallisuusja talouspolitiikka ovat kaikki uuden epävarmuuden vallassa. Suhde Venäjään on ollut ja on Suomen olemassaolon kohtalon kysymys. Ulkopuoliseen apuun ei voi luottaa, mutta omat voimatkaan eivät kaikissa tilanteissa riitä, päättää Pekka Korpinen pohdiskelunsa. Oiva Björkbacka Valtioyhtiöt – valtiososialismia vai valtiokapitalismia? Toukokuun alusta kauppakeskus Kaaren parkkipaikalla on toiminut katsastusasema Katsastuskontti. Konseptin ideana on tehdä katsastuksesta mahdollisimman helppoa. Ajat asemalle, jätät autosi katsastettavaksi ja menet sillä välin Kaareen ostoksille. Voit joko ajaa suoran katsastukseen tai varata ajan ennakkoon netistä. Palatessasi sinua odottaa katsastettu auto. IDEAN JA KONSEPTIN taustalla on Kempeleeltä pääkaupunkiseudulle muuttanut Marinin veljespari. Idea syntyi syyskuussa 2015, kertoo katsastajanakin toimiva yrittäjä Ilkka Marin , joka vastaa yrityksen katsastusasioista. – Ruotsissa ja Saksassa on jo ollut pyörillä siirrettäviä katsastusasemia ja kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi uutisoi, että myös Suomessa olisi mahdollista perustaa siirrettäviä katsastusasemia, rupesimme toimeen. Ensimmäinen Katsastuskontti avattiin helmikuussa Espoossa Espoontorilla ja nyt avattiin Kaaren piste. Homma on toiminut hienosti ja veljesten yhteistyö on ollut saumatonta. Veli Pauli on kiinteistöalan ammattilainen ja on vastannut niin suunnittelusta kuin neuvotteluista kiinteistöjen ja viranomaisten kanssa. Asemat ja niiden suunnittelu on tehty yhteistyönä. Trafi asettaa käytännössä vaatimukset ja määrittää aseman minimimitat ja laitteistovaatimukset, Ilkka sanoo. – Kävimme alkusyksystä neuvottelut ja Trafi tarkasti asemien toimivuuden ennen niiden avaamista. Katsasta autosi ostosten lomassa Laajennuksia tiedossa Katsastuskontti-konseptia on tarkoitus laajentaa. Näillä näkymin seuraavat kontit aukeavat Lempäälän Ideaparkiin ja Porin kauppakeskus Puuvillaan. Katsastuskontin liiketoimintaa on helppo laajentaa, Marin kertoo. – Kontit rakennetaan Forssan Teräsrakenteen pajalla. Kaikki laitteemme tulevat suomalaisilta toimijoilta ja ne asennetaan konepajalla käyttöä vaille valmiiksi. Konttien pitkäaikainen sijoittaminen vaatii rakennuslupakäsittelyn. Vastaavaa konseptia ei maailmalla ole tiedossa. Ilkka kertoo, että kauppakeskukset ovat ottaneet uuden asiakkailleen tarjottavan palvelun vastaan hyvin. Kauppakeskukset pitävät näitä uutena palveluna asiakkailleen, jolloin asemien olemassaolo on heidänkin intressissään. Esim. kauppakeskus Kaari oli alusta lähtien ratkaisuissa mukana. Nopeaa ja helppoa katsastusta Katsastuskontti on keskimääräistä nopeampi katsastusasema. Normaalisti yksi katsastusmies kerkeää katsastamaan päivässä noin 25 autoa. Katsastuskontin kompaktin tilan ja hyvin suunnitellun prosessin ansiosta katsastuksia voidaan tehdä jonkin verran enemmän. Jos ei ole jonoa, niin katsastus kestää alle 15 minuuttia. Pakettihintamme on 60 euroa, mikä sisältää myös päästömittaukset ja OBDtestin. Ilman päästömittauksia hinta on 39 euroa. Jos asiakkaalla on hoppu, eikä ole aikaa mennä ostoksille tai jonottaa, niin katsastusaika kannattaa varata netistä. Hinta on aina sama. Katsastajia haetaan Katsastuskontti hakee lisää ammattitaitoisia katsastajia tiimiinsä, sillä tarkoitus on yhdenmukaistaa aukioloaikoja kauppakeskusten kanssa. Ei tässä nyt ole tarkoitus ympäri vuorokauden töitä paiskia, mutta palvelemme asiakkaita mielellämme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Espoontorin Katsastukontti on avoinna arkisin klo 9-18 ja lauantaisin 11-16. Kaaren kontti on auki tällä hetkellä arkisin klo 9-17. Toivotamme tietysti kaikki asiakkaat tervetulleiksi. Sen kuin ajatte vain tänne, niin katsastamme autonne kauppareissunne aikana. Haluamme myös rohkaista niitä autoilijoita, jotka eivät ennen tykänneet auton katsastusreissuista. Nyt auton katsastaminen on yhtä helppoa kuin maitopurkin ostaminen! Ilkka Marin toteaa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Haluamme antaa asiakkaillemme mukavia katsastuskokemuksia, sanoo yrittäjä ja katsastaja Ilkka Marin. Katsastuskontti on kompakti ja toimiva yhdistelmä.
• 9 7.6.2017 Kauppakeskus Kaari Katsastamme autosi kauppareissun aikana! Katsastus PAKETTI 60 € hinta sis. päästömittaukset+OBD www.katsastuskontti.fi 010 5838 682 Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni. tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE LÄNSILINTU-RYHMÄ osallistui neljän miehen voimin lauantaina 6.5. Tornien taistoon Kartanonhaan lintu-/monitoimilavalla yhdessä yli 320 muun lintutornin tai –lavan kanssa. Taiston tavoitteena on leikkimielellä, mutta ”kaikkensa antaen”, havaita (kuulla tai nähdä) ja tunnistaa lintutornista tai lintulavalta mahdollisimman monta eri lintulajia kello 5-13 välillä. Eniten lintulajeja havaittiin Porissa ja Virolahdella, 107 lajia, kun Sallassa jouduttiin tyytymään 10 lajiin. Kartanonhaan lintulavalla tunnistettiin säädetyssä ajassa 69 lintulajia. ”Aikainen orni linnun nappaa” sananparsi osoittautui jälleen todeksi, sillä 50 linnun raja ylittyi jo seitsemältä. Viime vuoden lavaennätys, 61 lajia, rikottiin pian kymmenen jälkeen, kun pikkutylli lensi lavan ohi. Tätä juhlistettiin heti asiankuuluvin menoin: yläfemmoilla, sihijuomalla ja suklaalla. Suurin osa linnuista poimittiin yli tai ohi lentävinä. Vaikka pohjoisen puoleinen tuuli hyydytti osan muutosta, niin havainnoijat piti hereillä kahlaajien reipas muutto aamun tunteina: esim. kapustarinta 149, suokukko 111, liro 47, valkoviklo 7, pikkukuovi 5 lintua, lisäksi tunnistamattomia kahlaajia viitisenkymmentä. Petopuolella meno oli vaisuhkoa, ”kiinni” saatiin sentään kolme ruskosuoja kanahaukkaa, kaksi merikotkaa ja varpushaukkaa, hiirihaukka sekä kalasääski. Puolen päivän aikaan tunnelma oli jo hieman unelias auringon lämmittäessä ja huomio meni myös lavan lukuisiin vieraisiin. Herätys tuli, kun Viikistä saatiin tieto luoteeseen päin etenevästä kahdesta kattohaikarasta. Kartanonhaassa laitettiin päälle tehostettu valmius, ilmasektorit jaettiin ja hetken päästä saatiin ihailla haikaroiden purjehdusta suoraan ylitsemme. Päivän paras havainto oli tässä. Paikallisista vesilinnuista havaittiin kaikki tavallisimmat (sinisorsa, haapana, tukkasotka, telkkä, nokikana, liejukana) isokoskeloa ja tavia lukuun ottamatta. Isokoskelo saatiin listalle lentävänä, mutta tavi jäi tällä kertaa puutoslistalle. Paikallisia kahlaajia ei juuri ollut, siksi lammelle laskeutuneet meriharakka ja rantasipi herättivät ilonkiljahduksia. Kevään kylmyyden vuoksi hyönteissyöjät olivat vähissä. Listalle päätyivät kuitenkin laulavat pajulintu, tiltaltti ja leppälintu, kivitasku sekä ohitse sujahtelevat 18 haarapääskyä. Kiitokset innokkaalle yleisölle, 27 henkeä, jotka kävivät havainnoijia jututtamassa ja lintukokemuksia jakamassa. Vastineeksi jaettiin Tiiralehtiä, esitteitä, tilannetiedotuksia ja Kartanonhaan tornin taisto vastailtiin lintuaiheisiin kysymyksiin. Toki aina välillä linnut varastivat havainnoijien täyden huomion. Tässä tällä kertaa havaitut lajit sekä yksilömäärät joistakin linnuista: laulujoutsen 1, valkoposkihanhi 14, haapana 6, sinisorsa, tukkasotka 4, telkkä, isokoskelo 14, fasaani, kuikka 8, merimetso 1, merikotka 2, ruskosuohaukka 3, hiirihaukka 1, kalasääski 1, varpushaukka 2, kanahaukka 3, nokikana, meriharakka 1, kapustarinta 149, töyhtöhyyppä 2, pikkutylli 1, pikkukuovi 5, suokukko 111, rantasipi 1, metsäviklo 1, valkoviklo 7, liro 47, kalatiira 5, lapintiira 1, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky 1, uuttukyyhky 1, sepelkyyhky, pikkutikka 1, kiuru, haarapääsky 18, metsäkirvinen, niittykirvinen, västäräkki, tilhi 2, rautiainen, punarinta, leppälintu 1, kivitasku 1, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas 1, tiltaltti 1, pajulintu 1, sinitiainen, talitiainen, harakka, naakka, varis, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, viherpeippo, tikli, nokkavarpunen 3, liejukana 1, kattohaikara 2. Teksti ja kuva Ari Rosenborg Lisätietoa: www.birdlife.fi/tapahtumat/ tornien-taisto/ TOUKOKUUN 6. saatiin kokoon 100 ilmoitettua lintulajia Mätäjoelta (tai oikeastaan 101). Ehtohan oli, että joen tai vähintään joen rantapuiden pitää näkyä havaintopaikalta, Tästä on hyvä jatkaa kohti 200 lajia! Ilmoitelkaa edelleen havaintoja suoraan https://www.facebook.com/Kaarelanjoki/. Lisätään listaan. 22.5. listassa oli jo 130 lajia. Lähde: Kaarelanjoki-hanke Kuikat, merimetsot, haikarat ja kattohaikarat 1. kuikka, 6.5., Tornien taisto 2. merimetso, 6.5., Tornien taisto 3. harmaahaikara 4. kattohaikara, 6.5., Tornien taisto Joutsenet ja hanhet 5. laulujoutsen 6. kyhmyjoutsen 7. valkoposkihanhi, 9.4., Kartanonhaka 8. Kanadanhanhi 9. metsähanhi 10. tundrahanhi Puolisukeltajat, sukeltajasorsat ja koskelot 11. haapana, 6.4., Kartanonhaka 12. sinisorsa 29.3., junasilta 13. harmaasorsa, 14.4. jokisuisto 14. lapasorsa, 10.5., jokisuisto 15. tavi, 8.4., Kartanonhaka 16. tukkasotka , 14.4. jokisuisto 17. punasotka, 14.4. jokisuisto 18. telkkä, 29.3., Kartanonhaka 19. uivelo, 14.4. jokisuisto 20. isokoskelo, 6.4., lintulava Haukat, jalohaukat ja sääkset 21. kanahaukka 22. varpushaukka 23. hiirihaukka 24. mehläishaukka, 19.5., Kaarenmäki 25. haarahaukka, 30.4., lintulava 26. ruskosuohaukka, 6.5., Tornien taisto 27. piekana 28. tuulihaukka 29. sinisuohaukka 30. merikotka, lentämässä hevoshaan yli 16.4. 31. kalasääski, 14.4. jokisuisto Aitokanat, rantakanat ja kurjet 32. fasaani, 5.4., Kartanonhaka 33. nokikana, 6.4., lintulava 34. liejukana, 11.4., junasillalta alavirtaan 35. kurki Meriharakat, kurmitsat ja kurpat 36. meriharakka, 14.4. jokisuisto 37. pikkutylli, 29.4., Kartanonhaka 38. tylli, 10.5., jokisuisto 39. kapustarinta, 6.5., Tornien taisto 40. töyhtöhyyppä 41. lehtokurppa 42. kuovi, 14.4. jokisuisto 43. pikkukuovi, 30.4., Kartanonhaka 44. taivaanvuohi, 30.4., Kartanonhaka 45. lampiviklo, 7.5., Mätäjokisuu 46. rantasipi, 6.5., Tornien taisto 47. metsäviklo, 6.5., Tornien taisto 48. valkoviklo, 6.5., Tornien taisto 49. mustaviklo, 10.5., jokisuisto 50. punajakaviklo, 10.5, jokisuisto 51. iiro 6.5., Tornien taisto 52. suokukko, 6.5., Tornien taisto Lokit 53. naurulokki, 5.4., lintulava 54. kalalokki 7.4 55. harmaalokki 56. selkälokki, 6.5., Tornien taisto 57. merilokki, 6.5., Tornien taisto 58. pikkulokki, 10.5., jokisuisto Tiirat 59. räyskä, 14.4. jokisuisto 60. kalatiira, 6.5., Tornien taisto 61. lapintiira, 6.5., Tornien taisto Kyyhkyt 62. sepelkyyhky, 5.4., junasilta 63. kesykyyhky (pulu) 64. uuttukyyhky Pöllöt 65. lehtopöllö, 18.3., hevostalli Kiitäjät ja tikat 66. tervapääsky, 19.5. 67. pikkutikka, 8.4., junasilta 68. käpytikka 69. valkoselkätikka, 15.4. 70. palokärki 71. käenpiika, 28.4. Kiurut, pääskyt ja västäräkit 72. kiuru 73. kangaskiuru 74. metsäkirvinen, 6.5., Tornien taisto 75. niittykirvinen, 6.5., Tornien taisto 76. haarapääsky, 6.5., Tornien taisto 77. räystäspääsky, 10.5., jokisuisto 78. västäräkki, 7.4., hevostalli Tilhet, koskikarat, peukaloiset ja rautiaiset 79. tilhi, 6.5., Tornien taisto 80. koskikara, Pajamäki 81. rautiainen, 8.4., Lassilan palstat 82. peukaloinen Rastaat 83. mustarastas, 7.4. 84. räkättirastas, 29.3., koirapuiston edusniityt 85. punakylkirastas 86. laulurastas 87. kulorastas Kertut, siepot ja hippiäiset 88. tiltaltti, 10.4., Jouhipolun sillasta alavirtaan 89. pajulintu, 6.5., Tornien taisto 90. sirittäjä, 10.5., jokisuu 91. punarinta 92. leppälintu, 6.5., Tornien taisto 93. kivitasku, 26.4., Lassilan puupelto 94. pensastasku, 19.5., Lassilan puupelto 95. hippiäinen 96. kirjosieppo, 7.5., Kaupintien kohdalla 97. harmaasieppo, 17.5., omenatarhan silta 98. hernekerttu, 13.5., omenatarhan lampi 99. mustapääkerttu, 14.5., Myyrmäki 100. pensaskerttu, 19.5., jokisuu 101. ruokokerttunen, 19.5., jokisuu 102. satakieli, 17.5., Hevoshaan silta 103. kultarinta, Kaarelanpuisto Pyrstötiaiset, tiaiset ja puukiipijät 104. pyrstötiainen 105. talitiainen 106. sinitiainen 107. kuusitiainen 108. puukiipijä Varikset, lepinkäiset ja kottaraiset 109. varis, 7.4. 110. mustavaris 111. naakka, 7.4. 112. harakka, 7.4. 113. närhi 114. korppi 115. isolepinkäinen 116. kottarainen 117. Varpuset, peipot ja sirkut 118. varpunen 119. pikkuvarpunen 120. peippo 121. järripeippo, 28.4. 122. nokkavarpunen, 6.5., Tornien taisto 123. urpiainen 124. hemppo 125. viherpeippo 126. tikli, 7.4., hevostalli 127. punatulkku 128. keltasirkku 129. pajusirkku 130. punavarpunen, 19.5., jokisuu Kartanonhaan ”tornin” asemat on miehitetty ja bongaajat ovat valmiina taistoon. Myymme ja ostamme laadukasta 1950–2000 -lukujen pohjoismaista designia. MUIJA SECOND HAND SHOP Avoinna MA–PE 10–17, LA 11–15 Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh 041 548 8438 www.muija.fi OMPELEE kesäkuun ajan ja heinäkuussa lomailee. Kaustisenpolku 3 (terveysaseman vieressä) Avoinna: ti pe klo 12-18 ja muihin aikoihin sop.muk. puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com
• 10 7.6.2017 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri •Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. •KOTIKÄYNNIT •Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.fi Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme kesällä ma-pe 9-17 Kuntosali Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.fi • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tervetuloa! Lomalla 8.7-30.7 Käynti Kaupintien puolelta. Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Haagan Hierontaklinikan Tinatie 5a • www.haaganhierontaklinikka.com AVOINNA MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN! KOULUTETUT Nadia Haddouti p. 045 220 9888 HIEROJAT Anette Mäki p. 045 221 1588 KESÄTARJOUS (voimassa 31.8. asti) ? 60 min 45 € (norm. 50 €) 3x45 min 99 € (norm.120 €) 3x60 min 119 € (norm.150 €) POHJOIS-KAARELAAN , Louhelan uuteen ostoskeskukseen, on avattu uusi pikaruokapaikka ChinaMan. Kyseessä on omistaja Tuukka Saimenin kolmas vastaava ravintola. Voidaan jo siis puhua ketjusta. ChinaManin projektipäällikkö Jonna Lepistö kertoo, että ravintolan ideana on tarjota eri puolilta Aasiaa olevaa perinteistä ja maistuvaa ruokaa moderniin tyyliin. Erotumme tuoreilla yrteillä ja vihreillä kasviksilla. Annoksiemme salaisuus piilee omissa kastikkeissa. Tuukka, joka on ollut ravintolaalalla jo parikymmentä vuotta, on matkustellut paljon Aasiassa ja rakastui siellä paikalliseen ruokaan. Innostuneena makuyhdistelmistä, hän lähti rakentamaan omaa konseptia. Nykyaikainen tapa nauttia Aasiasta Kaikki annokset valmistetaan perinteiseen tyyliin tulella wokaten ja tarjoillaan Amerikan malliin wokboxeissa. ChinaManilla on netissä myös verkkokauppa ja asiakas voi halutessaan tilata ruoat joko kotiin tai noutaa. Ruokalistaan kuuluu erilaisia riisija nuudeliannoksia, joita saa niin paistettuna kuin friteerattuna. Listalla on sekä kala-, lihaettä kasvisvaihtoehtoja. Tarjoamme traditionaalisten kiinalaisannosten rinnalla mm. thaimaalaisia ja intialaisia suosikkeja. Kung pota, Pekingin ankkaa, pangasus filettä, kanaa a´la Bombay, Kwai thaita… Lisäksi meillä on kevätkääryleitä, ja keittoa, kuten Tom Yumia sekä lisukesalaatteja, Jonna Lepistö kertoo. Intohimona ruoka ChinaMan kuuluu Saimenin Ai-To Foods Oy:n tuotekokonaisuuteen. Pikaruoan lisäksi markkinoille tuotetaan omasta keittiöstä kauppojen palvelutiskeihin valmisannoksia. Ruoat valmistetaan samoin kuin ravintoloissa. Yrityksessä on 25 työntekijää ja ravintoloiden lisäksi siihen kuuluu Koivukylässä sijaitsevat tuotantotilat. Haluamme tarjota asiakkaille uudenlaisia ja paremmilla raakaaineilla varustettuja itsevalmistettuja annoksia, Lepistä sanoo ja toivottaa kaikki asiakkaat tervetulleiksi. Louhelan ravintolassa tilauksensa voi maksaa joko ennakkoon netissä tai sitten nykyaikaisesti itsepalvelukassalla, jonka käyttäminen Pikaruokaa aasialaisittain on hyvin helppoa. Maksaa voit tietysti myös perinteisesti ja ravintolan henkilökunta on aina valmiina auttamaan. Louhelassa on lisäksi ulkoterassi, mikä mahdollistaa lounastamisen vaikkapa päivänpaisteessa. ChinaMan Louhelantie 3 Av. ark. 10-21, la-su 12-21 p. 010 420 7757 www.chinaman.fi www.ai-tofoods.com Teksti ja kuva Jauri Varvikko BALTIC CIRCLE -teatterifestivaalin järjestämä Carnaval Kaarela ihastutti ja ihmetytti Kannelmäessä lämpöisessä poutasäässä toukokuun lopussa. Kaikille avoimen esityskarnevaalin juhlahumussa otettiin kesä vastaan ja käveltiin kohti kunkin osallistujan toiveita ja unelmia. Koreografi Maija Hirvasen työryhmineen ohjaama monivuotinen Carnaval-projekti luo arjen keskelle yllättäviä hetkiä ja tapahtumia pakettiautoon rakennetun mininäyttämönsä avulla. Carnaval Kaarela -tapahtuma alkoi Sitratorilta, jossa menoa nostatti hyvä ruoka, työpajapisteet ja Kannelmäen Naisvoimistelijoiden Alicia -ryhmän vauhdikas esitys. Projektin värikkään Carnaval-pakettiauton perässä edennyt kulkue pysähtyi Kannelmäen Palvelutalolla tunnelmallisen runonlausunnan parissa ja Kannelkodissa koskettavan yhteislauluhetken merkeissä. Carnaval-paku lipui kävelijöineen keskellä tietä, takaovet auki, soittaen erityiskaiuttimistaan Kannelmäen ja auton itsensä hurinoista ja kilinöistä rakennettua äänimaailmaa. Auton takaosassa live-rumpali rumpusetteineen nostatti tunnelmaa hikiseen tanssiin asti. Kun kesä oli spontaanisti julistettu alkaneeksi Kannelmäen leikkipuistossa, kierros päättyi Kantsun Olohuoneelle lämminhenkiseen juhlahetkeen. Carnavalin yhteistyötahoja toukokuun tapahtumassa olivat Värkkäämö, Lännen Operaatio Pulssi, Kanneltalo ja Walkapolis-projekti. Carnaval Kaarela kiittää lämpimästi kaikkia osallistujia ja yhteistyötahojaan kutkuttavasta päivästä – nähdään taas! Carnaval Kaarela toi kesän Kannelmäkeen Olemme kiinni 21.6. 16.7. Hyvää kesää!
• 11 7.6.2017 KA N NE L P UB OLEMME HILJAKKOIN saaneet kuulla, että yksittäinen sijoittaja on ostanut 5000 asuntoa Helsingistä sijoitusomaisuudekseen. Tämäpä hieno juttu, saadaan lisää asuntoja vuokramarkkinoille, ajatellaan. Toisaalta, asuntojen poistuessa markkinoilta ja uuden ison ostajan ilmaantuessa niukkuus lisääntyy ja se on omiaan nostamaan yleistä asuntojen hintatasoa Helsingissä. Aivankuin asuntojen hinnat eivät jo olisi melkomoisissa lukemissa muutoinkin Helsingin tapaisessa käpykylässä. Helsingin asuntojen hinnat huitelevat nimittäin Pariisin ja Berliinin hintatasossa. Mutta asiaan sisältyy muutakin huolestuttavaa. Maailman muuttuu, mutta muuttuuko se hyvään suuntaan? Takana on sellainen ilmiö, joka on saanut sellaiset mittasuhteet, että voi jo alkaa kysellä, heiluttaako häntä koiraa, vai koira häntää. Raha Suomen pankin sivuilla lukee, että raha on velkaa. Rahaa syntyy kun annetaan velkaa. Perinteisesti on ajateltu, että kellä on kultaa, sillä on rahaa. Mutta tämä ei ole pitänyt paikkaansa enää pitkään aikaan. Kullan sijasta alettiin käyttää seteleitä, joita valtio sitten lunasti tai ei lunastanut kullalla. Sidoksista kultaan on luovuttu jo ajat sitten ja raha on ollut pelkkää velkaa jo pitkään. Ja kun velalle maksetaan korkoa, ollaan väistämättä tilanteessa, missä velkaa ei milloinkaan pystytä maksamaan pois, koska rahaa on vain velan määrä, korkoa varten tarvitaan uutta velkaa, joten kaikkea velkaa ei teoriassakaan ole mahdollista maksaa takaisin. Siltä osin kuin valtion keskuspankki luo uutta rahaa, asia on melkein okei, sillä näin valtio saa helposti paikattua kassavajettaan. Haittana tässä menettelyssä on rahan arvon heikkeneminen ja mahdollisesti raju inflaatio. Euron suhteen asia menee hiukan monimutkaisemmaksi, kun yksittäisen valtion keskuspankki nimenomaan ei saa luoda uutta rahaa. Rahan luonti on siirretty yksityispankeille, jotka antavat lainaa yksittäisille valtioille. Euroopan keskuspankki oikoo nyt mutkia, kun lunastaa massiivisesti valtioiden velkapapereita yksityispankkiireilta. Tätä nimenomaan ei saisi tehdä euron sääntöjen mukaan. Ja lunastaa muitakin velkapapereita, eli käyttää varallisuuttamme maksaen pankkiireille hyvinkin heikoista papereista täyden hinnan. Jo pankkimies J. K. Paasikivi sanoi, että keskuspankki ei missään tapauksessa saa tehdä näin. Yksityispankit Rahanluontioikeus on siis luovutettu yksityispankeille. Näin on muuallakin kuin euroalueella, mutta euroalueella koko tilanne on vedetty ad extremis, äärimmäisyyksiin, kun valtioilta on vedetty se oikeus pois. Yksityispankkeja sitoo vakavaraisuusvelvoite, pankki ei voi antaa lainaa kuin suhteessa talletettuihin varoihin. Eli kun vakavaraisuusvelvoite on esim. 10%, se merkitsee, että pankki voi antaa lainaa noin kymmenen kertaa enemmän kuin mitä sillä on talletuksia. Hieno juttu pankkiirille, tämä voi myöntää lainoja enemmän kuin on tosiasiassa varoja. Mutta ei tässä vielä kaikki, sanoisi mainosmies. Kun pankki A myöntää pankille B lainan, B voi tallettaa varat pankki A:han, jolloin pankki A:n talletusvarat lisääntyvät hurjasti. Tätä talletusvarojen lisäystä vastaan pankki A voi taas lisätä lainanantoaan kerrottuna noin kymmenellä. Ja pankki A:n lainananto on riskitöntä pankki B:lle, koska pankki B myöntää vastaavansuuruisen lainan pankki A:lle, joka tallettaa sen pankki B:hen, joka myös voi lisätä lainanantoaan. Mutta nyyh, tätä ei voi tehdä pankkisääntöjen mukaan kuin muutaman kerran. Tarvitaan lisää transaktioita, otetaan useampia pankkeja kimppaan ja luodaan lisää rahaa niin että ranteita pakottaa. Lopulta yhden yksityispankin talletusvaroista on todellisia talletuksia kenties vain yksi prosentti. Loppu on velkaa, mutta kuten sanottu, rahahan on velkaa. Pankkikriisit Tässä pankkiirien ikiliikkujassa mikään ei voi mennä vikaan, eihän? Paitsi tietenkin kun korttitalo alkaa luhistua, jos ei ole niitä jotka maksaisivat korkoja. Pääomaahan jo määritelmän mukaan ei voi koskaan kaikkea maksaa pois. Vuoden 2008 pankkikriisi oli vasta esimakua, tämä korttitalo pysyy pystyssä vain syöttämällä järjestelmään yhä enemmän ja enemmän varoja. USA:ssa valtio harrasti sotimista noin vuodesta 2001 lähtien ja painoi seteleitä rahoittaakseen sotimisen. Tämä johti dollarin pitkäaikaiseen aliarvostukseen. Mutta nyt EU pääsee niskan päälle, ei sotimalla, vaan antamalla yksityispankkien tuhota euron arvostuksen antamalla yksityispankkien tehdä hillittömästi rahaa eli antaa velkaa. Se painaa euron arvostuksen alas ja lisää euroalueen kilpailukykyä. Ai niin, samalla se lisää pankkiirien varallisuutta mielettömyyksiin. Pankkiirien selkämys on turvattu, kun oma luottomies, Mario Draghi ohjaa järjestelmää. Tälle tyypille on fiffelöinti tuttua jo siltä ajalta kun Kreikkaa otettiin mukaan euroalueeseen. Vielä parempi tuki tulee veronmaksajilta, pankeilla on niin keskeinen asema rahajärjestelmässä, ettei niitä voi päästää kaatumaan. Veronmaksajat pelastavat pankkiirin, aina. Tosiasia on, että euroalueella on irtorahaa noin kolminkertainen määrä USA:n rahamarkkinoihin nähden, joten olemme todellakin osanneet ottaa kaiken ilon irti rahajärjestelmästämme, eurosta. Viisas raha ostaa Helsingistä Enin osa Draghin elvytyksestä menee euroalueen ulkopuolelle, vaikka toimia nimenomaan on perusteltu aikeella piristää taloudellista toimintaa Euroopassa. Mutta ei kannata ihmetellä, vaikka varallisuutta kertyisi hiukan eurooppalaisenkn reaalitalouden puolelle. Mitä nyt on 5000 asunnon ostaminen. Muut eivät ole vaan huomanneet näitä Helsingin markkinoita. Sekä Berliinissä että Pariisissa on jokseenkin mahdotonta hankkiutua eroon epämieluisasta vuokralaisesta, mikä selittää asuntojen matalia hintoja. Ne eivät tosiaankaan ole oikein hyviä sijoituskohteita, silti asuntojen hintojen nousu on sielläkin ollut nopeaa, juuri sopivien sijoituskohteiden puutteessa, rahaa kun on enemmän kuin kohteita. Portugali sivumennen sanoen on vieläkin epätoivoisempi kohde sijoittajalle. Siellä jos asunnon vuokraa, vuokraa ei voi nostaa, eikä asukasta saa pois, milloinkaan. Tämän takia aivan Lissabonin keskustassakin on taloja, joiden räystäillä kasvaa pieniä puita. Näitä rakennuksia ei kannata pitää kunnossa, koska omistaja ei saa niistä hyötyä. Itseasiassa omistajat toivovat että asunnot romahtaisivat, jotta pääsisivät vuokralaisista eroon. No, Helsingistä on vuokrasäännöstely purettu ja tulijoita on asuntoihin. Mukavasti veronmaksajat osallistuvat vuokrien maksuun, kun on tämä vuokratuki. Lisäksi yhä suurempi osa asujista on sellaisia, jotka eivät milloinkaan tule vuokransa maksamiseen osallistumaan. Tämä markkinatilanne mukavasti valuu asunnon omistajien taskuun. Jokainen veronmaksaja osallistuu tämän himmelin pyörittämiseen ja sijoittajien rikastuttamiseen. Piensijoittaja Aivan naurattaa, kun muutama vuosi sitten lomamatkalla tuttavaksi tullut mies kertoi, että hän aikoo ostaa sijoitusasunnon Helsingistä. Hän kuitenkin odottaa, että hinnat laskisivat. No, sitä on varmaan saanut odottaa. Itse säästetyt pennoset on näillä markkinoilla pennosia, ideana on käyttää rahaa, joka ei ole kenenkään ansaitsemaa, joka on luotu tyhjästä. Siinä mielessä mies oli kyllä oikeassa, että jos markkinamekanismi toimisi, suomalaisten tulojen pudotessa myös asuntojen hinnan luulisi alentuvan. Miten jatkossa Voisin kuvitella, että vaikka koko rahajärjestelmä perustuu juoksuhiekalle, rauhallisesti toimien tällainen, sinällään kelvoton järjestelmä voisi toimia vaikka miten pitkään. Ideana olisi pitää hiukan järkeä mukana, eikä luoda rahaa hallitsemattomasti. Valitettavasti euroalueella nimenomaan on ryhdytty täydelle laukalle. Itse asiassa presidentti Trumpin aikeista voi päätellä, että hänelläkin olisi halua päästää finanssisektori samaan tapaan laukalle. Näin saadaan kyllä nopeasti lisää taloudellista toimeliaisuutta, mutta riskit lisääntyvät vielä nopeammin. Pankkijärjestelmä nimenomaan on saanut aikaan sen, että omistus on keskittynyt maailmassa. Vanhanaikaiseen tapaan ansaittuja, riskinotolla, ahkeruudella tai työntekijöiden selkänahasta revittyjä, eivät nämä finanssieliitin rahat ole. Parannuksena mietitään nyt, olisiko mahdollista siirtää rahanluontioikeus takaisin keskuspankkiin. Muun muassa Islannissa pohditaan tätä mahdollisuutta aivan reaalisena vaihtoehtona. Heillä kun on jo takanaan se, mikä muilla mailla on vasta edessä, rahoitusja pankkijärjestelmän sortuminen. Esko Karinen 5000 asuntoa Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 9 18 Puh. 09-773 2376 Juomaja ruokapaikka A-oikeuksilla Näyttelijäntie 14, Haaga Avoinna joka päivä 14-02 Pizzat aidoista italialaisista jauhoista Tule herkuttelemaan! SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi
• Omistajan Olohuone on aivan uudenlainen monipalvelupiste. Tarjolla on vinkkejä hyvinvointiin, hoidon tarpeen arviointia, mittauksia ja laitekokeiluja. Saat neuvoja, kuinka varmistat oman tahtosi toteutumisen elämän yllättävissä käänteissä. Hoidat vakuutukset kuntoon, jotta et jää tyhjän päälle, jos vahinko sattuu. Olkkarissa saat apua myös S-Etukortti-asioiden päivitykseen. TERVETULOA TUTUSTUMAAN! OMISTAJAN OLOHUONE Turvaa ja terveyttä tulevaisuuteen Omistajan Olohuone, Kauppakeskus Kaari. Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki. Olemme avoinna ma-pe 10-18, la 9-17 omistajanolohuone.fi JAHTI&VAHTI RAAKARUOKAPAKASTEET OSTA KOLME, SAAT NELJÄ. KAUPPAKESKUS KAARI • KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI • HANKKIJA.FI JAHTI&VAHTI LAMMAS JA RIISI 10 KG 23,80 2,38 €/KG JAHTI&VAHTI PALAUTUSJUOMAJAUHE 600 G 15,90 € 33,17 €/KG NORM. 19,90 Tarjoukset voimassa 30.6.2017 asti. Groovemestari Kalle Salonen 18:00 ma 12.6., vapaa pääsy Sitratori ja Kanneltalo klo 9–20 Kari Haklin: Helsinki-valokuvia klo 9–19.30 Rakastu Ostariin klo 11 ja 18 Taiteilijatreffit: Nella Keskisarja klo 12 Itsenäisyyden lauluja klo 14 Nyt lauletaan! klo 14 -> Soppaa Sitratorilla klo 14 -> Kantsun Unelmakahvit klo 14 -> Maksutonta kesälukemista klo 14–17 Mitään mieltä Kantsusta?! klo 17 ja 19 Oletko se sinä, Tarzan -näyttelyn opastetut kierrokset klo 17.30 Kaupunkitanssit: foksi, Sitratori Tuntematon Kantsu Työpajoja ja taidetta! Tule toteuttamaan taidetekoja yhdessä muiden kannelmäkeläisten kanssa. Työpajat kesäkuussa 5.–21.6. ja elokuussa 31.7.–25.8. ma-pe klo 12–18, vapaa pääsy. Kokoontuminen Sitratorilla Kanneltalon edessä. Klaneettitie 5 Kanneltalo Katso lisätiedot: kanneltalo.fi