No 6 13.6.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi norm. 10,87 € 0,05 €/g KESÄKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Aqualan L 200g perusvoide 7 50 0,04 €/g Ta rj ou s vo im as sa 30 .6 . as ti. Nykyajan Robin Hoodit treenaavat Ruskeasuolla Kaarnavenearmada laskettiin jokeen Mätisfestareilla KESÄRISTIKKO! Ota lehti mukaan lomalle!
2 13.6.2018 KESÄKUINEN TERVE! Edellisessä kirjoituksessani kerroin osallistuvani Potkua osallisuuteen -seminaariin, joka järjestettiin 31.5. Kaupungintalolla. Seminaarin ohjelma oli varsin kiinnostava alueellisen asukasosallisuuden näkökulmasta ja tällä kertaa käsittelen palstallani seminaarin antia ja ylipäätään Helsingin uuden osallisuusmallin tarjoamia mahdollisuuksia osallistavan budjetoinnin osalta. Seminaarin avauspuheenvuoron piti apulaispormestari Nasima Razmyar. Razmyar muistutti, että Helsinki on ottanut osallisuuden toimintasuunnitelmassaan varsin tärkeäksi kokonaisuudeksi. Ja osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien merkitys ei ole ainoastaan Helsingin keksintö: Kuntalaki velvoittaa osallisuuden ulottuvan koskemaan kaikkia kaupunkilaisia. Uuden osallisuusmallin tarkoitus on mahdollistaa kaupunkilaisten pääsy lähemmäksi päätöksentekoa ja mahdollistaa vaikuttamismahdollisuuksia myös sellaisille kuntalaisille, jotka eivät perinteisesti ole olleet osallisuusaktiiveja. Razmyarin sanoin Helsingin kaupungin osallisuusja vuorovaikutusmalli korostaa yksilöiden osaamista ja omaehtoista toimintaa. Osallisuustyöryhmän puheenjohtaja toimii kulttuurija vapaa-ajan toimialan johtaja Tommi Laitio . Laitio on useasti korostanut osallisuuden mahdollistamisen tärkeyttä puheenvuoroissaan. Osallisuusmallissa korostuu kolme kokonaisuutta: Yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen, kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen. Tasavertaisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin tasapäisyys. Laitio onneksi nosti esille myös sen, että Helsinki moninaisuudessaan tarvitsee eri alueisiinsa omanlaisia tukitoimia. Osallisuusmallissa huomioidaan tämä. Osallisuustyöryhmän yksi isoimmista uusista avauksista on Helsingissä käynnistyvä osallistuva budjetointi. Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunkilaiset pääsevät vuosittain päättämään 4,4 miljoonan euron suuruisen summan käyttökohteista. Käytettävissä oleva raha jaetaan kaupungin seitsemän suurpiirin asukasmäärien mukaan. Kaarela kuuluu pohjoiseen suurpiiriin ja alueemme Stadiluotsina toimii Ella Tanskanen . Ehdotukset kootaan yhteen ja lopuksi äänestetään. Tähän päätöksentekoon pääsevät myös nuoret mukaan, sillä kaikki yli 12 -vuotiaat ovat äänioikeutettuja. Kaupunkilaiset ehdottavat ensin itse asioita, joihin haluaisivat oman alueensa rahapotin jakaa. Tämän jälkeen ideoista valitaan toteutuskelpoiset yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa. Vaikka virkamiehet ovat mukana valmistelussa niin asukkailla on viimeinen sana siihen, mitkä ehdotukset toteutetaan. Tässä kaikessa asukkailla on apunaan oman alueensa Stadiluotsit, jotka ovat alueella apuna mm. äänestysten valmistelutyössä. Stadiluotsien tehtävänä on varmistaa, että oman asuinalueen hankkeiden valmistelu toteutetaan moniäänisesti ja yhdenvertaisesti. Helsingillä on varsin korkealle asetettu rima, sillä tavoite on saada kaikki helsinkiläiset jollain tavalla mukaan osallistuvaan budjetointiin. Ensimmäisiä ehdotuksia on tarkoitus kerätä jo syksyllä 2018. Ehdotettavat ideat voivat olla periaatteessa ihan mitä vain, esimerkiksi oman alueen julkisiin tiloihin tehtäviä korjauksia tai alueellisia tapahtumatoiveita. Eli ehdotukset voivat suuntautua käyttömenoihin tai investointeihin. Yksittäisen ehdotuksen minimisumma on 35 000 €. Suhteellisen suurelta summalta tuntuva vähimmäismäärä on määritelty, jotta ehdotuksilla oikeasti saavutetaan alueellista vaikuttavuutta. Tässäpä tiiviisti kaupungin osallisuusterveiset. Osallistuvan budjetoinnin lisäksi Helsingissä käsitellään kuntalaisten aloitteet huolellisesti ja asukasiltoja järjestetään eri kaupunginosayhdistysten kanssa. Tiloja avataan kaupunkilaisille yhä enemmän Varaamo.hel.fi-palvelun kautta. Ja Helsinki Appia kehitetään niin, että kaupungin tapahtumat ja palautteenantomahdollisuus löytyvät samasta sähköisestä alustasta. Odotan innolla syksyä ja meidän alueen osallistuvan budjetoinnin käynnistymistä. Otetaan kesä rennosti, syksyllä hommat jatkuvat isosti! Ia Pellinen 040 168 6270, ia.pellinen@hel.fi Kanneltalo kutsuu Kanneltalon johtaja Ia Pellinen pitää pysyvää palstaa Tanotorvessa. Ma lm ink art an on tie Aidatut Unelmat Mykistävä kävelyteos avaa jälleen Kaarelan puutarhojen ja pihojen salaisuudet. Liput myynnissä nyt. Uusintaesitykset 18. elokuuta alkaen! Sari Palmgren: kanneltalo.fi Bök i Kårböle JAG ÄR FASCINERAD över under. Jag tror nämligen på under. Jag bjuder in under i mitt liv och jag älskar positiva överraskningar. Denna inställning har gett mig mycket glädje redan och jag litar på att det kommer att ge mig ännu mera i framtiden. Speciellt överraskningar genom oväntade möten med människor. Ikväll begav jag mig ut på den sedvanliga hundpromenaden, och en fråga dök upp i mitt huvud angående innehållet i denna kolumn. Jag hade ingen färdig idé för denna text. Det var en vacker solig kväll och jag mötte många medmänniskor med hundar och barnvagnar, t.o.m katter som var ute med sina ägare i koppel. Det var ju nog inte tillräckligt att skriva om i en hel kolumn. Tills jag mötte undren själva på skogsvägen mot Gruvsta, två soliga glada ungdomar som spred information om IHME festivalen för modern konst. De frågade mig om jag vet om att det finns där på området en mycket okänd liten insektart, som inte påträffas någon annanstans? Det var något nytt för mig (jag är inte en människa som följer noggrant nyheterna) och nu vet jag inte om denna lilla skalbagge har något namn på svenska, men Halavasepikkä (Hylochares cruentatus) heter den på finska. Den lär ha levat sedan istiden där i säven i Rutidiket (Mätäoja). Skalbaggen är inte speciellt social, den lever hela sitt liv inne i vassen. Denna årstid lär vara enda som det är möjligt att få se den. Fastän den är så gott som omöjlig att få syn på i verkligheten, så finns det en möjlighet att få bekanta sig med den och det i filmen The Beetle gjord av den svenska konstnären Henrik Håkansson. Han behandlar olika ämnen som berör biodiversiteten i sina filmer och det ju är en av mänsklighetens brännande frågor för tillfället. Dessa två unga konstnärer var entusiastiska över både festivalen och skalbaggen och kombinationen som ju inte kanske är den mest vanliga började inspirera mig också. Filmen lär finnas att se på Arenan ännu. Konst och natur är livsbefrämjande för oss alla och att kombinera dem på detta sätt är roligt. IHME-festivalen ordnas 1-10.6.2018 i vår grannby Myrbacka. Lustigt, namnet kommer av en annan insekt, myrorna. Månne det har funnits mycket myror på området? På den nya lokaltidningen Myyr York Times står det att Myrbacka är en sinnesstämning (Myyrmäki on mielentila). Intressant att tänka vad det kunde betyda? Hurdan sinnesstämning är det i Kårböle eller i Gamlas? Har Håkansåker en egen sinnesstämning? Halvsömnig förort eller livlig, ungdomlig bygemenskap? Vi diskuterade med min granne häromdagen om granngemenskapen och vi konstaterade att den inte är speciellt aktiv. Vad behövs för en aktiv modern gemenskap? Gamla format kanske inte mera lockar nya invånare. Kårböle Gille har försökt fundera på framtidsvisioner och hur vi kunde förnya vår verksamhet för att göra den inbjudande. Vi har nog inte lyckats komma upp med något revolutionerande. Vi fortsätter med vår årliga familjefest. Därför är det bra att titta på vad grannarna gör och plocka upp idéer. Gillet har ju faktiskt en maskot, Rutijån, som bor vid Rutiån lite som Myrbackaborna nu har sin unika skalbagge. Vi skall beskydda det lilla krypet tillsammans. Skalbaggen har ju uppnått en verkligt ansenlig ålder och skall få leva på sitt lilla område ännu i tusentals år (för det kanske det behövs ett under?). Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Undret i grannbyn KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 10 KESÄILLAN MUSIIKKIA KIRKOSSA Kahtena sunnuntaina klo 18, vapaa pääsy, ohjelma 10 € • 8.7. Tuijotin tulehen kauan. Silja, Toivo ja Alma tarinaa Toivo Kuulan elämästä Vilja Riutamaa, sopraano, Eeva Semerdjiev, mezzosopraano, Kalle Virtanen, tenori, Ronnie Karlsson, basso ja Janne Oksanen, piano. • 5.8. Improvisando! Trio Improvisando: Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello, Mikko Helenius, bandoneon, Hannu Rantanen, basso. Tangoa, virttä ja klassista musiikkia improvisoivalla otteella. Oskar Merikannon syntymäpäivää unohtamatta. KANNELKODIN KESÄSEURAT , os. Vanhaistentie 15 to 14.6. Tilaisuus alkaa Kannelkodin tarjoamilla kahveilla klo 17.30 ja seurat alkavat klo 18. Ohjelmassa yhteislaulua ja puhetta teemalla Tärkeitä kesämuistoja. KESÄILLAT MALMINKARTANON KAPPELILLA Kolmena torstaina klo 18–19.30 • 21.6. Juhannuksen aatonaattona: Musiikkia, yhteislaulua ynnä muuta ohjelmaa illan alussa, minkä jälkeen yhdessäoloa sekä makkaranpaistoa, kahvia, teetä, mehua ja pullaa. Nina Rajamäki, Tiia Saari ja Ritva Oksanen-Antin, harmonikka. • 19.7. Ohjelmassa on mm. Nuorten veisut -hartaus ja rentoa yhdessäoloa. Konsta Korhonen, Tiia Saari. • 16.8. Itsensä tutkiminen: Musiikkia, hiljentymistä ja meditaatiota sekä pientä tarjottavaa. Nina Rajamäki, Anne Myllylä. DIAKONIA – APUA JA TUKEA • Jennyn Olohuone 21.6. saakka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9 (käynti Luutnantinpolun puolelta). Olohuone on avoin kohtaamispaikka kaikille euron lounaan ja kahvien merkeissä. Kesätauon jälkeen Olohuone aukeaa jälleen to 16.8. alkaen. • Diakoniatyöntekijä tavattavissa Paikassa Kauppakeskus Kaaressa -1. krs., tiistaisin klo 12–15 sekä Jennyn Olohuoneessa. Diakoniatyöntekijöitä on mukana myös Malminkartanon aukiolla pidettävissä Kesäiset keskiviikot -tapahtumissa 13.6. ja 20.6. klo 12–14. • Lahjoitusleipää kirkolta kesä-elokuussa keskiviikkoisin klo 10 SEURAKUNTAVAALIT 2018 – Ehdokasasettelu käynnissä 17.9. asti. Marraskuussa valitaan seurakuntaan uudet luottamushenkilöt. Asettuisitko sinä ehdolle? Lue lisää helsinginseurakunnat.fi/vaalit Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta
13.6.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 15.8.2018. Aineisto toimitukseen 3.8. mennessä. VAIMONI ON OPETTAJA. Hän on työskennellyt kymmeniä vuosia eri kouluissa, niin peruskoulussa kuin lukiossa ruotsinja venäjän kielten opettajana. Hänet irtisanottiin laittomasti työstään jokunen vuosi takaperin. Korvauksista huolimatta isku oli hänelle kovin raskas, eikä hän ole siitä koskaan toipunut, sillä kaikesta kokemuksestaan huolimatta hän ei ole työllistynyt enää vakituisesti. Kieltenopettajien paikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Jokaista avautuvaa paikkaa hakee jopa sata opettajaa. Vaimoni on korkeakoulutettu, mutta julkisen sektorin säästötoimista johtuen virkoja ei lisätä eikä sijaisia palkata pysyvästi. Kuuluisat 500 päivää kuluivat odotuksessa. ”Kyllä sieltä kohta joku paikka tulee. Ei tämä ole kuin ajan kysymys. Työllistyt varmasti. Opettajia tarvitaan...” jaksoin toistaa. Kymmeniä hakemuksia, harvoja haastatteluja, useita yhden, kahden päivän sijaisuuksia Länsi-Helsingin eri kouluissa, lukemattomia uusia kasvoja ja vieraiden aineiden opetusta. Ei tuettua lisäkoulutusta, ei ohjattua opastusta uuteen teknologiaan tai opetussuunnitelmaan. Sitten 500 päivää oli ohi. Pudotus Kelan peruspäivärahalle oli kova kolaus. 32,40 + lapsikorotus 5,23 per arkipäivä. Brutto jotain 800 kuukaudessa. Jouduimme tiukkaan paikkaan, sillä sanomalehtien teko ei ole tänä päivänä tuottavaa, vaan elän yrittäjänä käytännössä kädestä suuhun ja jokainen tappiolla tehty lehti pudottaa ansiotuloa. Minulla ei ollut kykyä tarjota vaimolleni työtä. Perheemme puskurit oli käytetty, vain velka jatkoi kasvuaan.Vaimoni osoitti selviä masentumisen merkkejä. Ajauduimme näköalattomuuteen. Mitä voin tehdä? Voisinko auttaa vaimoani tarjoamalla hänelle mahdollisuuden tehdä vaikka ilmaiseksi töitä yrityksessäni, että olisi edes jonkinlainen tarpeellisuuden tunne? Kysyin TE-keskukselta, onko yritykseni mahdollista saada työllistämiseen tukea. Vuoden 2016 tuet oli käytetty, joten sain kielteisen vastauksen. Ehdotettiin palkatonta muutaman kuukauden työkokeilua, minkä otimme vastaan. Vaimolle maksettiin pari euroa päivässä kulukorvausta. Sitä vastaan hän kirjoitti useita lukemianne juttuja, hoiti laskutusta, reskontraa, postitusta... Vuoden 2016 lopussa TE-keskus ehdotti palkkatuen hakemista. Valoa tunnelissa! Teimme innoissamme hakemuksen, joka hyväksyttiin. Helmikuussa 2017 vaimoni aloitti palkkatuetun työn yrityksessäni. Fiilikset olivat hyvät. Samaan aikaan myös vaimoni saamat sijaisuudet lisääntyivät ja osa tuloista tuli jälleen opettajan töistä. Todelllisuudessa yritykselläni ei olisi ollut varaa palkata uutta työntekijää edes palkkatuella, mutta katsoin, että vaimoni hyvä mieli oli pieni hinta siitä, että kompensoin kaiken oman palkkani ja tuloksen heikkenemisen kautta. Palkkatuki loppui tämän vuoden tammikuussa, enkä kyennyt työllistämään vaimoani, sillä yritykseni taloudellinen tilanne oli vain huonontunut vuoden aikana. Edessä oli paluu Kelan peruspäivärahalle. Vaimoni tasapaino järkkyi. Kaikki näytti taas mustalta. Vaimoani pelotti uusi aktiivimalli. Entä jos hän ei saa aktiivimallin verran opettajansijaisuuksia...? Lupauduin antamaan hänelle sen verran töitä, että aktiivimallin velvoite täyttyy ja ilmoitimme tästä Kelaan. Huhtikuun alussa Kela ilmoitti, että vaimoni on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Edellisen vuoden aikana oli opettajansijaisuuksia kertynyt siinä mitassa, että päiväraha maksettaisiin Opettajien ammattiliiton kassasta, jonka jäsen vaimoni on ollut 20 vuotta. Maalis-huhtikuussa oli ollut taas aktiivimallin edellyttämiä opettajansijaisuuksia. Aurinko tuntui paistavan risukasaan. Olimme iloisia. Toukokuun lopussa putosi pommi. Kela oli ilmoittanut OAJ:n, ettei vaimoni täytä ansiosidonnaisen päivärahan kriteerejä, sillä hänet määritellään yrittäjäksi. Se, että olin tarjonnut vaimolleni osa-aikaista tuntityötä katsottiin yrittämiseksi. TE-toimisto ilmoitti ansiosidonnaisen keskeyttämisestä selvityksen ajaksi. Näillä näkymin opettajavaimostani ollaan tekemässä yritykseni osaomistaja, vaikka hän ei siitä omista mitään eikä hänellä ole siinä minkäänlaista asemaa. Nyt vaimoani uhkaa koko työttömyysturvan menetys, vaikka hän ei ole juridisesti yrittäjä, koska hänellä ei ole yritystä, hän ei ole yrittäjäkassan jäsen eikä hänellä ole minkäänlaista yrittäjätuloa. Valtio ajaa häntä yritykseni rasitteeksi ilman mitään oikeuksia. Vaimoni ei kestä painetta. Kenen etua tässä ajetaan? Putsataako tilastoja? Vastuu työttömästä ja hänen hyvinvoinnistaan on mielivaltaisesti ulkoistettu heikosti menestyvälle firmalleni. Tilanne on pidemmän päälle kestämätön. Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Työttömät ulkoistetaan Päiväkoti Kannelmäki rakentaa uutta ostaria POHJOLA RAKENNUS OY Uusimaa tekee yhteistyötä päiväkoti Kannelmäen lasten kanssa. Remonttisedät ovat seuranneet pienten lasten eläytymistä uuden ostarin rakentamisessa: lapset ovat leikkineet remonttimiehiä esim. legopalikoita autoilla ja nukenrattailla kuljettaen. Viime joulukuussa lapset saivat joululahjaksi remonttimiehiltä (eli joulupukilta) upean rekka-auton, jolla palikoiden kuljettaminen kävi hienosti. Tänä keväänä lapset saivat suojalasit, hansikkaat, pensseleitä, ihan oikeita remonttimaaleja ja lastulevyjä päiväkotiin. Levyistä syntyi lasten taiteilemina upeita maalauksia. Ideana oli kysyä lapsilta, minkälaisena he haluaisivat nähdä uudet ostarin Sävelkorttelin talot. Ensimmäiset talot, Asunto Oy Helsingin Nuotin talot, valmistuvat nyt tänä vuonna. Lapset ovatkin innoissaan laskeneet päiväkodin pihalla, kuinka monta kerrosta ensimmäiseen taloon oikein nouseekaan. Myös räjähdystyöt ovat kiinnostaneet kovasti lapsia ja niitäkin on leikitty tennismailaan kiinnitetyn varoitusliikennemerkin kanssa. Tällainen pitkäjänteinen talojen purkaminen ja uusien rakentaminen on ollut erittäin opettavaista päiväkodin lapsille. Päiväkodista käsin on dokumentoitu valokuvin vaiheittain uuden ostarin valmistumista lasten kanssa. Valokuvat ovat lasten nähtävillä päiväkodin eteisen seinällä. Leikit ja remontti jatkuvat, nyt on aika ihailla sekä uusia upeita asuintaloja, että myös lasten visioimia ja toteuttamia unelmien lähiötalomaalauksia remontin suoja-aidassa. Heidi Juntunen lastentarhanopettaja, pk Kannelmäki POHJOLA RAKENNUS OY Uusimaa on aloittanut Sävelkortteliin seuraavaksi rakennettavan asuinkerrostalon, Asunto Oy Helsingin Tahdin ennakkomarkkinoinnin. Kuusikerroksinen Tahti tulee hyvälle paikalle Kantelettarentien varteen, osoitteeseen Kantelettarentie 11. Huoneistoja on kaikkiaan 58. Koteja on moniin tarpeisiin, kompaktista 30 neliön yksiöstä aina 58,5 neliön kolmioihin. Tahdissa on myös kaksi 61 neliön studioyksiötä. Kaikki neliöt on käytetty asumiseen, talon ensimmäisessä kerroksessa on yhtiösauna asukkaiden käytössä. Autopaikat sijaitsevat alakerran pysäköintihallissa, josta pääsee suoraan hissillä asuinkerroksiin. Yhtiöllä on myynnissä kaksi Kantelettarentielle avautuvaa liiketilaa. Sävelkorttelin ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan muitakin liiketiloja, muun muassa lähikauppa ja ravintola. Sävelkortteli on suunniteltu Kantsun historiaa ja kaupunkirakennetta kunnioittaen. Asuinrakennukset ovat värikkäitä ja ilmeikkäitä. Piha-alueesta tulee asukkaiden yhteisöllinen, viihtyisä ja turvallinen kohtaamispaikka. – Uuden Kantsun asunnot ovat kiinnostaneet ostajia. Ensimmäiseksi valmistuvasta Helsingin Nuotista myytiin kaikki asunnot hyvissä ajoin ja näitä seuraaviakin on jo kyselty innokkaasti, toteaa myyntipäällikkö Sari Lähde Pohjola Rakennus Oy Uusimaasta. Tahdin rakentamisen aikataulu päätetään ennakkomarkkinoinnin jälkeen. Lisätietoja Asunto Oy Helsingin Tahdista saa mm. verkossa www. uusikannelmaki.fi. Sivustolla seurataan myös Sävelkorttelin rakennustöiden etenemistä viikoittain. Asuntojen myynnistä vastaa Huom! Kiinteistövälitys Oy. Asunto Oy Helsingin Tahti jatkaa uuden Kantsun rakentamista PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle vain 10 € Liinavaatteet 5,50 €/kg Mattopesut alk. 8,95 €/m 2 MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ JA MYYRMANNISSA TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 MYYRMANNIN • Iskoskuja 3 A, Vantaa • p. 040 455 1230 info@ttpesula.fi www.ttpesula.fi sis. nouto & palautus
4 13.6.2018 E nnakkoluuloisena vanhan liiton miehenä minua ensin kammotti nykyinen hyönteistensyöntivouhutus, hyi olkoon. Nyt kun sitä järjen kanssa ajattelee, niin miksipä ei. Tuoretta ja ravitsevaa ruokaa. Lapsuudestani muistan, kuinka aina ennen leivontaa meillä kotona jauhot siivilöitiin. Olin aina vapaaehtoinen tuohon puuhaan. Jännitys tulevasta saaliista oli samantapainen kuin verkkoa tai katiskaa nostettaessa. Ilokseni siivilän pohjalle jäikin aina luirimaan pulleita, valkoisia matoja. Nakkasin saaliini kuuman hellan liitalle, jossa ne napsahdellen paistuivat. Niitä ei siis käytetty ravinnoksi. Siivilöintiä ei aina tehty, siksi uskon pistelleeni poskeeni eräänkin jauhomadon pullan yhteydessä. Herneet puhdistettiin käsin ennen liotusta ja keittämistä. Muistelen, että lähes jokaisesta palosta löytyi mato. Uskon, että teolliset valmistajat tuskin herneitä käsipelillä putsasivat. On syytä olettaa, että jokaisessa herkullisessa hernekeittopurkissa on sianlihapalasten lisäksi myös melkoisen monta matoa. Keitettäessä uskon niiden liukenevan täysin. Entäpä sitten vattumadot? Aikaisemmin tutkin joka vadelman ennen suuhun laittoa, En enää, koska eivät ne miltään maistu. Karmeana yllätyksenä suuhun joutuu joskus marjalude, joka maistuu tosi pahalle. Ne sylkäisen pois. Lienevät myrkyllisiä. Luonto-ohjelmissa katselin ennen puistatusta tuntien dokumentteja, joissa Afrikan bushmannit kaivoivat lahopuusta pulleita, peukalon mittaisia toukkia. He söivät toukat saman tien huuliaan maiskutellen. Varmaankin herkullista. Otusten suhtautuminen hyönteisravintoon on aina ollut hyvä. Muistan, kuinka huvittuneesti lapsena katselin kuinka apinat etsivät pöpöjä toistensa turkista. Pöpön löydyttyä se syötiin saman tien. Puuha saattoi kestää tuntikausia. Joskus näkee vieläkin, kun pikkulapset (ja joskus vähän isommatkin) laittavat sipsin nenästään suuhunsa. Lapset ja apinat toimivat aidosti, muilla ennakkoluulot rajoittavat toimintaa. Meillä oli aikoinaan lemmikkinä hyvä kaverini Saara-kissa. Se piti huushollin puhtaana kaiksta pienotuksista. Sille kelpasivat niin turkiskuoriaiset, sokeritoukat kuin sisään eksyneet hämähäkitkin. Ampiaiset se jätti rauhaan, lieneekö saanut huonoja kokemuksia niistä. Kuten todettua, olen alkanut vähitellen lämmetä uuteen terveysravintoon. Olen alkanut syömään perunat kuorineen ja mustine täplineen, jotka ovat nähdäkseni ankeroisia. Puhdasta proteiinia ja siksi terveellistä. En liioin katsele, mitä herneenpalossa asustelee. Eipä tule edes mieleen laittaa homejuustonpalaa mikroskoopin linssin alle. Tiedän, keitä siellä asustelee. Armeijan lääkintämiesajaltani, siis vuodelta 1960, muistan kuinka lähes puolella saapuvista alokkaista oli leveää heisimatoa, alvetta. Saimaan seutujen ihmiset söivät kalaa suolattuna tai kehnosti kypsytettynä. Matopotilaan näki jo laihuudesta ja naaman keltaisuudesta. Matokuurin jälkeen he tervehtyivät tosi nopeasti. Alokkaalta saattoi tulla pesuvadillinen matoja. Matojen ravintoarvoa ei tuolloin edes ajateltu, tunkiolle vadin sisällys nakattiin rottien ravinnoksi. Nyt kun olemme viisaampia, niin menettelisimme ehkä toisin. Voin vain kuvitella, millaisen ravintolisän alveet muodostaisivat keitettynä, ties kuinka herkullisia olisivatkaan ketsupin ja parmesaanijuuston kanssa. No se oli silloin se. Nyt emme enää saa lapamadoista ruuanjatkoa koska ne ovat kuolleet lähes sukupuuttoon. Ihmiset ovat oppineet kypsyttämään ravintonsa kunnolla. Suolaamista ei juuri enää harrasteta koska suolaa pyritään välttämään kaikessa ruuassa sen terveysvaikutusten takia. No, ei tämä ihan pahalta kuitenkaan näytä. Nykytekniikalla voitaisiin pyydystää hyttysiä, muurahaisia, mäkäräisiä, punkkeja ja ampiaisia määrättömästi. Luonto tarjoaa myös kirppuja, luteita, täitä, satiaisia, ydinnävertäjiä, paarmoja, ei maailmasta ötökät lopu. Eli ihan hyvältähän tämä näyttää... ja maistuu... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Suu makeaksi Jousiammunta rentouttaa – ja vie mukanaan Jousta ja nuolta on jo vuosisatoja käytetty metsästysja sota-aseena. Nykyään jousiammunta on niin kilpailukuin harrastelaji. PITKÄÄN KANNELMÄESSÄ asunut Heikki Keski-Vinkka on ampunut jousella viisi vuotta. Hänen erityisalaansa on vaistoammunta perinteisellä pitkäjousella. Hän myös ohjaa alan harrastajia ja valmistaa sekä korjaa ammuntavälineitä. Heikki muistelee tykänneensä nuorena poikana ampua jouskarilla. Varsinainen kipinä lajiin syntyi vuonna 2013, jolloin jousiammunta vei miehen mennessään. Nyt harrastuksesta on kehkeytynyt myös elämäntapa. Kun olen täällä, silloin ei tarvitse ajatella muuta. Pää pysyy kondiksessa. Ampumaradalla saattaa vierähtää useita tunteja. Ja kun ampuu paljon, niin samalla tulee harrastettua hyötyliikuntaa, kun kulkee ammuntapaikan ja maalitaulun väliä nuolia hakemassa. Jousilla ampuminen parantaa ryhtiä ja vahvistaa erityisesti selän ja käden lihaksia. Siksi se toimii oivana vastapainona vaikkapa päätetyöskentelyä tekevälle. Tekniikkaa ja mielenhallintaa Jousiammunta on tekniikkalaji, joka vaatii mielenhallintaa. Tekniikka kehittyy ajan kanssa, joten taitojaan voi hioa loputtomiin. Heikki kuvailee jousiammunnan aikaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaksi harrastukseksi, joka kehittää mm. keskittymiskykyä ja hermojen hallintaa. Täytyy olla hieman kovapäinen, että pärjää. Pitää myös luottaa itseensä, mutta ei kuitenkaan pidä miettiä liikaa. Heikki seisoo ryhdikkäänä ja jännittää jousen. Nuoli lentää kohti maalitaulua. Kaikki näyttää helpolta. – Kun asian tekee oikein, niin se näyttääkin helpolta. Kyllähän sen tuntee koko kropassa, kun nuoli lähtee oikein. Ja kun sitä epäonnistuu, niin on kaksi vaihtoehtoa, joko hyväksyt asian tai kiroilet. Seuratoimintaa Heikki on mukana Wilhelm Tell ry:n toiminnassa. Vuonna 1951 perustetun seuran kuuluisin ampuja on keihäänheitossakin olympiakultaa voittanut laulaja Tapio ”Tapsa” Rautavaara . Jousiammunnassa Rautavaara toi joukkuekilpailun maailmanmestaruuden kotiin. Jousiammuntaa voi harrastaa läpi vuoden, niin sisällä kuin ulkona. Wilhelm Tell -seuran jousiammuntahalli sijaitsee Sörnäisissä. Lisäksi seuran jäsenet voivat harjoitella niin Ruskeasuon jousiammuntakentällä kuin Sipoonkorvessa sijaitsevassa Talosaaressa, jossa voi rataammunnan lisäksi harjoitella myös maastoammuntaa luonnon keskellä. Viime vuosina erilaisia harrastajia lajin pariin on tullut lisää, johon ovat osaltaan vaikuttaneet erilaiset TV-ohjelmat ja roolipelit. Laji sopii kaikille ikään katsomatta. Harrastajia löytyy noin 10 ikävuodesta alkaen yli 80-vuotiaisiin. Yksin tai porukalla Jousiammunnan parissa viihtyvät niin naiset kuin miehetkin ja siihen voi osallistua koko perheen voimin. Lajia voi harrastaa yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Jousiammunta on siten myös sosiaalista toimintaa, että se saattaa ihmisiä yhteen. Ruskeasuon radalla on leppoisa tunnelma. Ampuradalla ollessasi ja keskittyessäsi suoritukseesi, niin olet tavallaan yksin, vaikka ympärillä on muitakin ampujia, sanoo Heikki. Aktiiviset harrastajat oppivat myös tunnistamaan toisensa jopa nuolen perusteella. Munkkiniemeläinen Heikki Oja , johon Heikki on tutustunut jousiammunnan kautta, innostui ammunnasta pari vuotta sitten järjestetyillä työpaikan Tyky-päivillä. – Tämä on mun 50-kympin villitys, Oja kertoo hymyillen. Käyn ampumassa täällä Ruskeasuolla ja mökillä. Vaimokin on hyväksynyt harrastuksen ja vaatehuoneeseen ilmestyneet jouset. Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Heikki Keski-Vinkka ja Heikki Oja vannovat perinteisten vaistoammuntaan tarkoitettujen jousien nimeen. Pitkäjousi soveltuu pitkältä, useiden kymmenien metrien matkalta ampumiseen.
5 13.6.2018 14 95 Jousiammunta rentouttaa – ja vie mukanaan Mätisfestarit keräsivät jälleen asukkaat juhlimaan Apulaispormestari Nasima Razmayar (SDP) avasi festarit. Nasiman kanssa kuvassa kaupunginvaltuutettu Tomi Sevander (SDP), Kaarela-Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund ja Kaarela-Seuran hallituksen jäsen Jaakko Juolahti. Nuoria lisää Nuoria toivotaan lisää harrastuksen pariin. – Kannattaa tulla kokeilemaan. Kannelmäestä kulkee bussi suoraan Kalasatamaan, josta on lyhyt matka Vilhonvuorenkadulla sijaitsevalle jousiammuntahallille, Heikki mainitsee. Jos innostuu lajista ja liittyy seuran jäseneksi, niin seuran puolesta on tarjolla erilaisia alkeiskursseja. Viihdyn erityisen hyvin nuorten parissa, he ovat niin pyyteettömiä, sanoo pitkään nuoriso-ohjaajana toiminut Heikki. Minkäänlaisia välineitä ei etukäteen tarvitse hankkia, sillä aloittelijat saavat lainata seuran välineitä ja kokeneet ampujat opastavat alkuun ja neuvovat samalla oikean tekniikan löytämisessä. Jousissa ja nuolissa eroja Jousiammunta on monipuolinen laji. Erilaisia jousia ja kilpailumuotoja on useita. Jousella voi myös metsästää ja kalastaa. Välineitä voi ostaa kaupasta ja tilata netistä. Halutessaan välineisiin saa kulumaan runsaasti rahaa, mutta niitä voi valmistaa myös itse. Heikki valmistaa sekä korjaa ammuntavälineitä. Nuolien valmisteluun on Heikiltä kulunut aikaa ja rahaa, mutta intoa miehellä riittää edelleen. Taito paranee tekemällä. Tässä ei tule koskaan valmiiksi, sillä aina on kehittämisen varaa. Tämä on sellaista pientä säätämistä niin kuin auton kanssa, sanoo Heikki. Heikille harrastuksesta on tullut jo melkeinpä ammatti. Minulla on oma, pitkäjousille tarkoitettu Facebooksivusto, jota ylläpidän. Lähitulevaisuuden suunnitelmat liittyvätkin jousiammuntaan, mutta siitä ei vielä ole aika puhua. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Eri jousia eri aikakausilta eri tarkoituksiin ASIAAN VIHKIYTYMÄTÖN joutuu yllättymään, kun selviää, kuinka monta erilaista jousta on olemassa. Olympialaisissa nähdään yleensä moniosaisia, tähtäimellä varustettuja kilpajousia, jotka on valmistettu hiilitai lasikuidusta ja kevytmetalliseoksista. Sodankäyntiin kehitetty, lyhyitä nuolia ampuva varsitai jalkajousi on taas hyvin tehokas ja sillä voidaan ampua pitkältä matkalta. Viime vuosina suosioon ovat nousseet Yhdysvalloissa kehitetyt taljajouset, jotka ovat suosittuja erityisesti metsästäjien keskuudessa. Heikit harrastavat vaistoammuntaa historiallisemmilla, perinteisillä pitkäja primitiivijousilla, joilla on metsästetty ja sodittu jo vuosituhansia. Vaistoammunnassa ei tähdätä, vaan nuolia ammutaan vaistonvaraisesti kohdetta kohti. Vähän samalla tavalla kuin heitetään tikkaa. Harjoittelun määrällä on iso merkitys, sillä tekniikka syöpyy muistiin. Puisissa perinnejousissa ei siis ole tähtäimiä. Jouset on tehty joko yhdestä puukappaleesta tai useammasta osasta liimaamalla ja laminoimalla, puulajista riippuen. Heikki Ojalla on kädessään perinteinen yhdestä puusta veistetty omatekoinen primitiivijousi. Myös jänne ja nuolet on valmistettu itse. Primitiivijousi voi olla joko ns. lattajousi tai vastakaarijousi, jossa päät kaartuvat ampujasta ulospäin. Heikki Keski-Vinkalla on kädessään yksiosainen, puuvalmisteinen pitkäjousi, longbow. Pitkäjousi oli esim. keskiajalla Englannissa hyvin tunnettu ja pelätty ase. Pitkäjousen nuolet Heikki valmistaa itse. Metsästykseen soveltuva taljajousi. Kilpaeli olympiajousia. TAAS NE ON VIETETTY , Mätisfestarit. Festivaali pidettiin nyt 22 kerran Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella Kartanonhaassa. Tapahtuma on aina järjestetty toukokuun viimeisenä viikonloppuna, kuten nytkin. Juhlat alkoivat perinteisesti Kannelmäen seurakunnan messulla. Tilaisuuden avasi apulaispormestari Nasima Razmayar . Kentälle oli rakennettu iso lava ja markkina-alue. Ei lohia jokeen Tänäkään vuonna ei Mätäjokeen laskettu lohia, sillä kasvatetut kirjolohet tuppaavat sotkemaan jokeen istutetun luonnontaimenen kudun. Kalastajien suuri paljous on myös härinnyt lintujen pesintää ja siitä huolestuneita kanssa-asukkaita. Lohenlaskua odottaville voitaneenkin kertoa, että entisenkaltaista kalastustapahtumaa tuskin enää järjestetään. Ohjelma oli muuten hyvin samankaltainen kuin aiempinakin vuosina, mikä toisaalta ilahdutti perinteikkyydellään, mutta herätti myös toiveita siitä, että josko ensi vuonna ohjelma hieman uudistuisi? Festivaalien uutta ohjelmaa edustivat tänä vuonna jokeen laskettu kaarnavesiarmada, Big Bools -törmäilypallot ja asukaskirppis. Kaikilla oli joka tapauksessa mukavaa, sillä sää ilahdutti väkeä koko päivän. Tästä kesän on hyvä alkaa. Ensi vuonna tavataan taas! Kuvat Mauri Wiik Mätisfestareilla laskettiin jokeen satoja Kannelmäen nuorten IHMEtyöpajoissa valmistamia kaarnaveneitä. Kannelmäen seurakunnan Mätismessu keräsi jälleen satoja osanottajia. Mätäjoen padon purkuryhmä kokoontui KERROIMME viime numerossa, että Mätäjoen pato tullaan muuttamaan tekokoskeksi. Padon purkua suunnitteleva työryhmä kokoontui toukokuun loppupuolella Mätäjoelle keskustelemaan ja suunnittelemaan projektia. Ryhmä koostuu WWF:n, Helsingin kaupungin ympäristöpalvelujen ja ympäristötekniikan ja Virtavesien hoitoyhdistyksen edustajista. Tällä hetkellä on selvityksen alla, mitä lupia muutokset vaativat ja miten suuria muutoksia tehdään. Kun hankkeen piirustukset ovat valmistuneet ja budjetti lyöty lukkoon, ryhdytään toimeen. Jokea tullaan avaamaan rämettyneiltä osin myös alajuoksulle. Tarkoituksena on, että veden pinta pysyisi yläjuoksulla vähintään nykyisellä korkeudella. Suunnitelmissa on, että myös asukkaat voisivat osallistua loppukesästä alkaviin töihin talkoohengessä.
6 13.6.2018 ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Tässä tulee hyvä lehti! EMME OLE pajamäkeläisiä, konalalaisiksi emme halua tulla, olkaamme pitäjänmäkeläisiä. Mutta jos asuisin Konalassa, virke olisi toisenlainen, puhumattakaan jos olisin pajamäkeläinen. Olin liki yli 50-vuotias, kun kävimme isäni kanssa katsomassa Tampereen Tammelassa paikkoja, jossa olin lapsena leikkinyt, pelannut ja puuhannut kaikenlaista. Kotitaloamme ei enää ollut, ei kenttää jolla olimme pelanneet nelimaalia, ei kasvimaata, ei hiekkalaatikkoa, ei mitään muuta kuin Kekkosentie. Kotitalo oli jäänyt uuden leveän tien alle. En ollut asunut Tammelassa vuosikymmeniin, mutta kyyneleet tulivat silmiin. Isä ihmetteli mitä suremista moisissa paikoissa oli. Väitin että hän koki tilanteen ihan eri tavalla kuin minä. En minäkään surisi taloja, joissa olen aikuisena asunut. Kiinteimmät ja rakkaimmat muistikuvat ovat paikoissa joissa on ollut lapsena. Joten ymmärrän hyvin ystäviäni ja tuttaviani, jotka ovat viettäneet lapsuutensa ja nuoruutensa Pitskussa, eivätkä pääse irti pitskulaisuudestaan. Eikä heidän tarvitsekaan. Sen sijaan tämän päivän pitskulaisten nuorten ja lasten olisi hyvä ryhtyä suur-pitäjänmäkeläiseksi. Sellainen on kaupungin tilastojen yksi asuinalue. Mutta tähän tarvitaan aikuisten apua ja esimerkkiä. Pitäjänmäen suuralueen kolmella asuinalueella on kullakin omat kaupunginosayhdistyksensä: on Konala-Seura, Pajamäki-seura ja Pitäjänmäki-seura. Vähän väliä kuulee, että toimihenkilöitä yhdistysten pyörittämiseen ei tahdo löytyä. Liioin ei oikein tahdo löytyä identiteettiä, jolla asukkaita saataisiin mukaan yhdistysten toimintaan. Uskon vakaasti että voimien yhdistäminen tehostaisi kaupunginosayhdistyksen merkitystä, tunnettavuutta ja toimintaa. Näinhän on käynyt Kaarelassa ja Kannelmäessä. Jopa niinkin paljon omaan napaansa tuijottavat toimijat kuin teatterit ovat ymmärtäneet mikä voima on yhteistoiminnassa. Tästä oli oiva esimerkki Kanneltalossa keväällä esitetty Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama näytelmä Hullu. Se syntyi Tampereella Teatteri Telakalla, nyt sitä näytellään Tampereen Teatterissa ja eri puolilla maata. Kun voimavarat ovat riittävät ja perinne kantaa, ei ole syytä muuttaa mitään. Niinpä riennän kesällä Suomenlinnan kesäteatteriin katsomaan Ryhmäteatterin Yksi lensi yli käenpesän -näytelmää. Pyynikin kesäteatterissa Tampereella seikkailevat Ehtoolehdon sankarit ja Tampereen Komediateatterissa nähdään mitä tapahtuu suositussa tv-sarjassa Puhtaat valkeat lakanat näyttämöllä. Kangasalle menen katsomaan Ramppi-teatterin esittämää Minna Canthin Työmiehen vaimoa ja Krapin kesäteatteriin Tuusulaan miten Pokka pitää on muuntunut näytelmäksi. Myllykolun kesäteatterissa Hämeenkyrössä esitetään Sillanpääoopperaa ja Samppalinnan kesäteatterissa Turussa musikaalia Naimakaupat Vegasissa. Vartiovuoren kesäteatterissa Turussa Taikuri Oz, suuri seikkailu sateenkaaren tuolla puolen. Ne ennen kokemattomat paikat odottavat myös kesämatkaajaa. Leena-Maija Tuominen Yksi on enemmän kuin kolme • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Leap manifesti harppaus eteenpäin Vastaisku sokkipolitiikalle K anadalais-yhdysvaltalainen toimittaja, kolumnisti, dokumenttaristi ja kirjailija Naomi Klein on kohonnut maailman maineeseen kirjoillaan: No Logo –Tähtäimessä brändivaltiaat, Tuhokapitalismin nousu, Tämä muuttaa kaiken — Kapitalismi vs ilmasto. Niitä on painettu yli miljoona kirjaa ja käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle Naomi Klein uusin kirja Kun EI ei riitä — vastaisku sokkipolitiikalle, (Into 2018) keskittyy USA:n presidentiksi 2016 valitun Donald Trumpin politiikan analyysiin ja kritiikkiin. Klein on tutkinut neljän vuosikymmenen pituista aikajaksoa Chilen Augusto Pinochetin vallankaappauksesta Neuvostoliiton murtumisen jälkeiseen Venäjään ja Yhdysvaltojen shock and awe (sokki ja pelko) –salamasota hyökkäysten hallitsemasta Bagdadista hirmumyrsky Katrinan jälkeiseen New Orleansiin. ”Sokkidoktriini-termi kuvaa häikäilemätöntä taktiikkaa, joka ottaa kaiken hyödyn irti kollektiivista sokkia seuraavasta yleisestä hämmennyksestä – johtui se sitten sodasta, vallankaappauksesta, terrori-iskusta, markkinoiden romahduksesta tai, luonnonkatastrofista. Se avulla viedään läpi suuyritysten hyödyksi koituvia, usein sokkiterapiaksi nimettyjä toimenpiteitä.” Trumpin poliittis-taloudellisen hankkeen tukipilareita ovat yhteiskunnan sääntelyn purkaminen; suurhyökkäys hyvinvointivaltiota ja sosiaalijärjestelmää vastaan; fossiilisten polttoaineiden pidäkkeetön hyödyntämisen vapauttaminen kotimaassa sekä kulttuurinen sota jota käydään maahanmuuttajia ja ääri-islamistista terrorismia vastaan. Maailmanlaajuinen ilmiö. Se ei rajoitu pelkästään Yhdysvaltoihin. Pariisissa marraskuussa 2015 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen Ranskan hallitus julisti maahan poikkeustilan, jonka nojalla kiellettiin yli viiden hengen poliittiset kokoontumiset. Britanniassa brexitin aiheuttaman sokin jälkeen konservatiivinen hallitus esitti, että maan kilpailukykyä nostettaisiin heikentämällä sääntelyä ja myöntämällä rikkaille niin suuria verohelpotuksia, että maasta tulisi koko Euroopan veroparatiisi. Tätä listaa voisi täydentää luettelemalla liudan kokoomusjohtoisen Sipilän hallituksen toimenpiteitä ja esityksiä: työajan pidentäminen ilman palkankorotusta, koulutusja kulttuurimäärärahojen leikkaukset, rikkaille myönnetyt verohelpotukset, soteja maakuntauudistusesitysten pakkosyöttöyritykset jne. Suorittamiensa tutkimusten perusteella Naomi Klein on vakuuttunut, että sokkitaktiikoita on mahdollista vastustaa. Se edellyttää kuitenkin, että on tarkasti otettava selvää sokkipolitiikan toimintamenetelmistä ja siitä kenen etuja se kulloinkin palvelee. Toinen tärkeä vaihe on pitää kiinni siitä, että meidän kertomuksemme tilanteesta on erilainen kuin se, jota sokkitohtorit yrittävät kaupitella: tarvitsemme vakuuttavan maailmanselityksen, jolla on kylliksi arvovaltaa vastustaa sokki-ideologiaa. Vaihtoehtoisen vision on perustuttava arvoille, jotka osoittavat toisenlaisen tien ja johdattavat meidät pois sokkien jatkumosta. Sen on vahvistettava ihmisten yhteenkuuluvuutta yli etnisten, uskonnollisten ja sukupuolirajojen. Vision on perustuttava planeettaamme parantaville arvoille eikä synnyttää lisää kaaosta aikaansaavia sotia ja saastumista. Ennen kaikkea sen on tarjottava kaikkein heikommassa asemassa oleville – työtä, terveydenhuoltoa, rauhaa tai toivoa vailla oleville – tuntuvasti nykyistä parempi elämänlaatu. ”Ei — Trumpille, Marine Le Penille, kaikille muukalaisvihamielisille ja äärikansallisille puolueille, joita nousee eri puolilla maailmaa voi hyvin olla alkusysäys sille, että miljoonat ihmiset lähtevät ulos kaduille. Kuitenkin kyllä on se, joka kannustaa meitä jatkamaan taistelua. Kyllä on soihtu, joka valaisee tietämme tulevissa myrskyissä ja auttaa meitä säilyttämään oikean kurssin.” Yhden miehen megabrändi Trumpin valtaannousu on looginen seuraus viimeisen puolen vuosisadan aikana nähdyistä kaikkein vaarallisimmista ilmiöistä. Trump on lopputulos sellaisista vallalla olevista ajatusrakennelmista, jotka erottelevat ihmiset heidän etnisen taustansa, uskontonsa, sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa sekä fyysisten ominaisuuksiensa ja kykyjensä mukaan ja jotka ovat käyttäneet ihonväriä häikäilemättömän talouspolitiikkansa aseena aina Pohjois-Amerikan kolonisaation ja Atlantin poikki kulkeneen orjakaupan alkuhetkistä lähtien. Trumpissa ruumiillistuu ihmisen ja suuryrityksen yhteensulautuminen – yhden miehen megabrändi. Jossa vaimon ja lasten osana on toimia osabrändeinä. Hänessä ruumiillistuu usko rahan ja vallan antamaan oikeutukseen toteuttaa, omaa tahtoa muiden kustannuksella. Donald Trump on keskusta– ja konservatiivipuolueen tukeman vapaamarkkinaideologiaan perustuvan hankkeen inkarnaatio – hankkeen joka on julistanut sodan julkisen sektorin palveluita ja julkista omaisuutta vastaan ja joka näkee yritysjohtajat ihmiskunnan pelastavina supersankareina. Trump on Milton Friedmanin ideoiden suora seuraus. ”Eliitti on käyttänyt vuosikymmeniä sokkeja hyväkseen pannakseen ihmiset elämään painajaisissa. Trump kuvittelee, että hän voi jatkaa samaa taktiikkaa loputtomiin – ja että olisimme tänään jo unohtaneet, mitä hän eilen sanoi (ja mitä hän ei myönnä koskaan sanoneensa). Hän luulee voivansa hämmentää meidät alati vaihtuvilla tapahtumilla ja saavansa meidät lopulta hajaantumaan, antautumaan ja antamaan hänen kahmia itselleen kaiken haluamansa.” Kirjassa kuvattu yritysten vallankaappaus on todellakin koko maapalloa koskettava kriisi. On meistä itsestämme kiinni, kuinka vastaamme tähän kriisiin. Naomi Klein kehottaa valitsemaan toisen vaihtoehdon. Kirjansa jälkisanoiksi hän on ottanut kuusikymmentähenkisen Leap –ryhmän laatiman kuusisivuisen Leap-manifestin – Vaatimus maapallosta ja toisistamme huolehtimiseen perustuvasta Kanadasta. ”Nyt on rohkeiden tekojen aika. Nyt on aika harpata eteenpäin.” Oiva Björkbacka Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019 www.aforte.fi Avoinna Ti-Pe 10-18 TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi.
7 13.6.2018 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Olemme lomalla 1.-22.7 Käynti Kaupintien puolelta. Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17 PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Pulinat löysällä Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a KEVÄÄN KORVALLA sitä alkaa katsella ulapalle. Tässäpä nyt hiukan merellistä sananrieskaa, vai pitäisikö sanoa laivakorppua. Pulinat eli ahtimet voidaan päästää löysälle myötäiseen purjehdittaessa. Näitä tarvitaan vain vastaiseen purjehdittaessa. Ainakin tällä hetkellä hallituksesta riippumattomista syistä Suomen talous on tilapäisessä myötätuulessa. Pulina kiristää raakapurjeen tuulenpuoleisen liesman ja se kiristetään niin lujaan kuin pystytään. Raakatakiloidussa purjelaivassa isonpurjeen ahtimen kiristykseen osallistuvat yleensä kaikki vapaat kädet. Moderneissa veneissä ei ahtimia tarvita, sen sijaan monenmoisia muita köysiä. Parhaimmat köydet ovat nykyään yhtä lujia kuin vastaavanpaksuiset vaijerit. Uusia purjeitakin on keksitty, fathead-isot, 0-codet ja muodikkaimpana materiaalina merirosvomaisen mustat purjeet, hiilikuitua. Venymättömiä kuituja tarvitaan, jottei tuulen paine muuttaisi purjeen muotoa. Kilpapurjeveneissä on tapahtunut suurta muutosta. Harvassa urheilumuodossa nopeudet ovat kasvaneet viisinkertaisiksi yhden miespolven aikana. Näin nyt kuitenkin on käynyt purjehduksessa, erityisesti maailman ympäri kilpailtaessa. Uudenaikainen purjevene alittaa Jules Vernen aikanaan asettaman 80 päivän tavoiteajan rutkalla marginaalilla. Nopein lienee katamaraani reilussa 40 päivässä, mutta yksirunkoisetkaan eivät jää montaakaan tuntia tuosta. Jules Vernen aikaan 1800-luvulla nopeinkin purjelaiva olisi käyttänyt maapallon kiertoon parisataa päivää. Toinen asia on, ettei siihen aikaan mitään niin älytöntä kuin keskeytymätöntä ympäripurjehdusta olisi tehty. Ensimmäisessä yksinpurjehduskilpailussa ympärikierto kesti 312 päivää vuonna 1968/1969. Voittaja, Robin KnoxJohnson aateloitiin siitä hyvästä. Seuraavassa hiukan katsomisja lukuehdotuksia purjehduksen makuun haluaville: Kapina On todellinen kulttuuriteko tuottaa nähtäväksi tämä puolidokumentti Areenaan. Sarja kuvaa 9:n miehen purjehdusta vuoden 1789 tapaan Tyynellä merellä Tofuan läheltä Timorille pienellä 7 metrin avoveneellä. Veneisilleen miehet joutuivat Bounty-laivassa tehdyn kapinan seurauksena, alkuperäisten tapahtumien mukaan. Hienosti kuvattu seikkailu. Tosin alkuperäinen seikkailu on ollut vielä hurjempi. Jos yhdeksän miehen on vaikeaa mahtua veneeseen, on kapteeni Blighilla ollut huimaavat 18 miestä samankokoisessa pikkuveneessä. On ollut aivan uskomattoman taitava suoritus viedä ylilastattu vene 7000 kilometrin päähän avomeren ja riuttojen halki ilman merkittäviä henkilömenetyksiä. All is Lost Kapina-sarja on sitäkin kiinnostavampi, kun meitä on enimmäkseen rasitettu kelvottomilla tekeleillä, kuten purjehduselokuvalla All is Lost. Siinä vene törmää konttiin, joka tekee reiän veneeseen. Päinvastoin kuin todellisuudessa, purjehtijalla ei ole raposen kiirettä saada reikä paikattua tai vene kuivaksi. Täysin epätodellista on lojua laivaväylän vieressä pelastuslautassa, etteivät laivat muka huomaisi. Kaikista idioottimaisuuksista suurimpia on siirtyä pelastuslauttaan, vaikka vene kelluu ja sen voisi tyhjentää vedestä. Purjehtija vieläpä sitoo lautan köydellä veneeseen ja menee nukkumaan. En suosittele, koska uppoava vene vetäisi myös lautan syvyyksiin. Patrick O´Brien Itse en pysty ollenkaan lukemaan purjehduskirjailija Patrick O´Brienin teoksia, koska niissä on niin paljon asiavirheitä. Jos yritän, vastaan tulee jo alkusivuilla rantatyrskyissä katkeava vene (puuvene ei katkea, se hajoaa laudoiksi mieluummin, lisäksi se kääntyy poikittain rantatyrskyissä), tai piissä makaava laiva, joka alkaakin purjehtia myötätuuleen myrskyn hellittäessä. Tosiasiassa purjealus kulkisi myötämyrskyssä vähennetyin purjein, ei olisi mitään järkeä pitää sitä makaamassa piissä odottamassa myrskyn laantumista. O´Brienin elokuva Master and Commander: Maailman laidalla, on menevän näköinen seikkailu, joka ei ole aivan kauhean täynnä asiavirheitä. Tuohon aikaan alukset ovat olleet hoippuvia lehmiä, jotka lähinnä ajelehtivat paikasta toiseen. Elokuvan laivat purjehtivat aivan liian ripeästi, siihen nähden mikä on mahdollista, sekä tyynellä että tuulella. Crash Boat Test Jos haluaa tuntumaa, miltä veneessä todella tuntuu katastrofin sattuessa, suosittelen Yachting Monthlyn tekemää sarjaa, jonka löytää youtubessa. Siinä veneeseen tehdään reikä ja katsotaan miten nopeasti se uppoaa ja miltä se näyttää veneen sisällä. Reiän teko muoviveneeseen oli yllättävän vaikeaa, siihen tarvittiin rälläkkää. Moukarilla ei päässyt rungon läpi. Vettä tulee nopeaan ja katastrofin tunne on voimakas, ei ollenkaan sellainen unelias kuin All is Lostissa. Testisarjassa myös katkaistaan masto, tehdään hätäriki ja niin edelleen. Sarjassa toteutetaan kaikki mahdollinen epäonni, ja viimeisessä vuotanut kaasu räjäyttää veneen. Yksi kiinnostavimmista on kun kiepautetaan vene ympäri. Heilahdusvoima veneen ympärimenossa on niin suuri, että pienetkin irtoesineet voivat aiheuttaa vammoja. En olisi ajatellut, että joku irtotralli voisi leikata vaikka pään irti pahimmassa tapauksessa. Tämä koskee siis painokölillä varustettuja purjeveneitä, moottoriveneet eivät valitettavasti pääsääntöisesti nouse pystyyn kaaduttuaan. Esko Karinen www.tanotorvi.fi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute NIEMINEN JA LITMANEN sai päivänvalonsa syksyllä 2001. Yhtye on siitä lähtien esiintynyt säännöllisesti eri puolilla Suomea sekä Venäjällä, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa. Niemisen ja Litmasen musiikkia kuullaan myös Mika Kaurismäen elokuvassa ”Veljekset”. Yhtyeen musiikkia ei niinkään voi kuvailla millään olemassa olevalla tyylillä. Ohjelmisto joka on lähes kokonaan omaa käsialaa sisältää hyvinkin erilaisia elementtejä, vaikutteita on niin jazzista, monenlaisesta rytmimusiikista, rockista, elokuvamusiikista, vanhasta iskelmämusiikista kuin muualtakin. Enemmänkin leimaavaa on soitinvalikoima eli aitojen Hammond-urkujen vahva ja maanläheinen soundi lisättynä jazzahtavilla rummuilla. Improvisaatiolla on myös keskeinen osa musiikissa. Harvakseen levyjä julkaiseva kahden miehen yhtye on jälleen tapetilla neljännen albumin kera, jonka tiimoilta julkaistaan myös musiikkivideo. Keikalla duon näkee Konalan Ristikossa, Pallogrillissä 16. kesäkuuta Pallogrillin uuden livemusiikkiklubin avajaisissa. Soitetaan uudeltakin levyltä kappaleita, lupaa Sami ”Kanttori” Nieminen. Levy julkaistiin sopivasti pari viikkoa ennen keikkaa. Nieminen & Litmanen keikalla Konalassa
8 13.6.2018 Stadin parhaat pressut veneeseen ja rannalle! WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI Kauppakeskus Kaari Katsastamme autosi kauppareissun aikana! Katsastus PAKETTI 60 € hinta sis. päästömittaukset+OBD www.katsastuskontti.fi 010 5838 682 Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi KA N NE L P UB Avoinna Su-To 09-02 Pe ja La 09-05 Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Lounasbuffet 8 ,ark. 10.30-14.00 Olemme avoinna koko heinäkuun. Kysy pitopalvelutarjous juhliisi! Ruosilantie 10, Konala • Tervetuloa! SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 9 18 Puh. 09-773 2376 PUUTARHAMULTAA Luonnon kivija kalliomurskeet. Kaivuutyöt 30 vuoden kokemuksella. Maanrakennus Sillanpää Runonlaulajantie 69 P. 0400 451 599, 0400 432 145