Cafe pirkkola LOUNASBUFFET ark. 10.15-15.00, la 11-17, su 12-17 11 30 12 90 PIRKKOLAN UIMAHALLI Pirkkolan metsätie 6 P. 044 706 2000 Hintaan sisältyy: runsas salaattibuffet, ruokajuomat, leipä ja kahvi. LAPSET 1-2 v. 0€, 3-4 v. 5,80, 5-7 v. 7,80, 8-9 v. 8,80 (lasten hinnat samat myös vkl.) Arkisin Viikonl. SALAATTIBUFFET 9 80 Lounaslista www. janinsportcafe.fi PLOTIN JÄÄTELÖKIOSKI AVATTU No 6 15.6.2022 • 58. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Kantsun kyläjuhlat 20.8. klo 10-20 Sitratorilla UUDISTAMME RUOKALISTAAMME Tarjolla uusia makuja, klassikoita unohtamatta Uusittu lista 20.6. alkaen. Tervetuloa! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel JERKY -tehtailijat Kannelmäen terveysaseman palvelut puhuttavat Rokotus on osa lemmikin perusoikeuksia. -verkosto – kahdeksan 24/7 eläinsairaalaa ja 30 eläinlääkäriasemaa ympäri maan. Soittajantie 1, Kannelmäki ma–pe 8–19.30 RO KOTUSKÄYN TI KO IRA N TAI KISS AN 39 € ALKAEN Puhelun hinta kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 0201 750 020 evidensia.fi Klaneettitie 7, 00420 Hki 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Ravintola Britannia LIVE! Lauantaina 18.6. klo 21.00 Ilja Jalkanen Avoinna Ma To klo 10.30-24 Pe klo 10.30-04 La klo 12-04 Su klo 12-24 Vanhaistentie 1 00420 Helsinki Tervetuloa nauttimaan iltaa Britanniaan, kun Ilja Jalkasen energia ja svengi täyttää lavan kuin lavan isommankin bändin tavoin.
2 15.6.2022 O nko kesä sinulle vuoden odotetuin aika? Suomen suvi hurmaa toistuvasti valollaan ja ilman epätasaisella vaihtelulla. Kun keli on kehno, silloin kaipaamme kollektiivisesti parempaa ja keskustelemme siitä luontevasti toistemme kanssa. Hyvän sään lisäksi odotamme paljon muutakin. Jotkut toiveemme ovat niin henkilökohtaisia ja salaisia, että vain Luojamme tietää ja kuulee niistä meiltä. Tarvitsemme yhteisöllisten odotusten käsittelyyn toinen toisiamme. Odotusten toteutuminen vaatii määrätietoisuutta. Joskus myös kannustavaa yllätysmomenttia, onnen hipaisua tai siunauksen säveltä. Päämäärän saavuttamisessa kärsivällisyytemme punnitaan. Vahva tahtotila ja sopuisa yhteishenki luovat tavoitteiden saavuttamiselle perustan. Mieti hetki, mitä hyvää odotat elämääsi ja elinympäristöösi. Kenen kanssa jaat toiveesi ja vastuun odotusten toteutumisesta? Kerran neljässä vuodessa seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt. Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään tämän vuoden marraskuussa. Kiinnostaisiko sinua lähteä ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin? Olisitko sinä huomisen kirkkoa tekevä uskottu, toivottu ja rakastettu? Nyt on järjestäytymisen ja sitoutumisen aika. Osallistu sellaisena kuin olet. Seurakunnan jäsen pääsee ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta ja äänestämään 16-vuotta täytettyään. Seurakuntavaaleihin osallistumalla vaikutat läheisen elinpiirisi kehittymiseen. Jos et ole vielä seurakunnan jäsen, liity kirkkoon kesän aikana, niin pääset mukaan vaikuttamaan. Seurakunnan luottamushenkilöt tekevät tärkeitä yhteisöllisiä päätöksiä. Miten yhteisiä voimavaroja käytetään parhaiten? Kirkkomme yhteyteen on valmisteltu vuosia uudisrakennusta vanhan käytöstä poistetun seurakuntakeskuksen tilalle. Tämän odotuksen toteutumiseen tarvitaan myönteisten päätösten sarja. Kannelmäen kirkossa pidetään ympäri vuoden häitä, hautajaisia, kastejuhlia, monenlaisia kokoavia tapahtumia ja konsertteja. Seurakunnan kasvatusja diakoniatyössä sekä erilaisissa jalkautumisissa kohdataan jatkuvasti eri ikäisiä ihmisiä – ja odotuksia. Toimiva seurakuntakeskus kirkon yhteydessä parantaisi kohtaamisten ja kokoontumisten mahdollisuuksia. Nettisivuiltamme löytyy tietoa tulevista seurakunnan tapahtumista. Messukansalle on myös Kannelmäen kirkolla jaossa kesäesitteitä tulevista yhteisistä riennoista. Siunausta odotettuun suveesi. Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra Odotuksesta vaikutukseen Yhteisellä tiellä LASTEN VANHEMMALLE kevätjuhlien aika on hyvin rankkaa. Jo ensi tahdit Suvivirrestä herkistävät, ja mitä pidemmälle virsi etenee, sitä hankalampaa Itkijänaisella on. Olen herkästi liikuttuvaa sorttia, ja kun on ns. padot murtuvat, murtuvat ne huolella. Ikävä kyllä en osaa itkeä siten kuin klassisissa vanhan ajan tyttökirjoissa kuvataan. ”Hän istui mietteissään ikkunalaudalla, ja yksinäinen kyynel vieri vierimistään hänen poskeaan pitkin, päätyen helmeksi hänen murheistaan punottuun helminauhaan.” Tilanne ei etene minun kohdallani alkuunkaan näin. En haluaisi itkeä julkisesti, ja teeskentelen kevätjuhlissa urheaa niin pitkään kun voin. Kunnes. Fasadi murtuu, kyyneleet ryöpsähtävät, kasvot vääntyvät ja tekisi mieli oikeastaan huutoitkeä. Tähän en lähde, mutta niiskutan huolella ja nenäliinoja kuluu. Tilaisuuden päätyttyä silmämeikit ovat levinneet puroiksi poskille, ja olo on kuin suuremmankin juoksulenkin jälkeen. Kaikkeni annoin ja tähän se riitti. Olen itse käynyt päiväkotia vain esikoulun verran. Sen päättäneessä kevätjuhlassa laulettiin Suvivirsi. Muistan miettineeni virren sanoja. ”Kauniisti jo-ka paik-kaa ko-ristaa kuk-ka-nen” kääntyi korvissani muotoon ”Kauniisti jo kapa-aikaa koristaa kukkanen.” Ihmettelin silloin, että on tässä maailmassa paljon outoja juttuja, joista en mitään tiedä. Mikähän se kapa-aikakin oikein on? Kapa-aika voisi olla vaikka se aika, jolloin kesäloma on lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. On suunniteltu kesämatkoja, mietitty koululaisten pitkille kesälomille tekemistä niin, että he eivät joudu heitteille vanhempien painaessa vielä töitä. On sumplittu vanhempien ja isovanhempien ja ystävien kanssa loma-ajat, ja mitä ehkä tehtäisiin yhdessä ja koska. Suunnitelmat on tehty ja viimeisiä kouluviikkoja viedään. Joka toinen päivä on kouluissa erityisohjelmaa, ja Wilma-sovellus laulaa. Vanhemman on syytä muistaa se ja tämä ja tuo sekä herkut. Viimeksi mainittu aiheuttaa minulle erityisiä paineita, sillä kurkkua kuristaa jo ajatus siitä, että lapset jäisivät ilman herkkuja tai jopa ilman eväitä! Ei minun vahtivuorollani! Erityispäivistä selvitään ja sitten alkaa juhlavaatteiden katselmus. Mitkä entiset sopii, pitääkö jotain ostaa, missä säilytimmekään silitysrautaamme? Kevätjuhlapäivänä herätään aamuvarhaisella, puetaan ja puunataan pikkuväki, ja etsitään omat juhlavaatteet. Tänä vuonna kevätjuhlien jälkeen jatkoi juhliminen ylioppilasjuhlissa, mikä oli tietysti ihanaa. Samalla se aiheutti jännitysmomentin: säilyykö valkoinen juhlapaita aamuyhdeksästä kello kahteen puhtaana? Mitä jos kevätjuhlan jälkeinen cokis ja mentos -temppu onnistuu niin, että suihku ryöpsähtää vastasilitetylle juhlamekolle? Kaikki kävi hyvin, ja samoilla juhlavaatteilla pärjättiin aamusta iltaan. Ja vihdoin se kesäloma sitten nuorisolle koitti. Todellakin, vuoden pakerruksen jälkeen on aika ottaa rennosti ja viettää lomaa. Vaikka oma lomani ajoittuu heinäkuulle, huomasin, että henkisesti taisin siirtyä kesälomalle yhtä aikaa jälkikasvun kanssa. Töissä se oli jo näkynyt koulun viimeisinä päivinä: yhteistyöt eri kumppanien kanssa päättyivät mietintöihin: eiköhän me syksyllä sitten tehdä tätä ja tätä. Ajatukset siirtyivät suoritusvaihteelle: mitkä asiat tehdään ennen lomaa, mitkä vasta syksyllä. In Finland we have these saying ”maailma valmiiksi ennen juhannusta ja joulua”. Mutta valmistuuko se sittenkään? Kannattaako painaa pää punaisena täyttä ravia, että kaikki valmistuu? Mitä, jos kävi tosiaan niin, että aivot jäivät jo kesälomalle? Suomen kesä on niin oikukas, että jos lämpö yllättää ja aurinko porottaa keskellä päivää, on parasta rynnätä ulos, sillä seuraavan kahden tunnin sisällä voi tulla vaikka rakeita. Jos saan yhden asian tehtyä entisen viiden sijasta näin kesäaikaan, se on riittävästi kapa-aikaan. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Kihelmöivä ”kapa-aika” TÄMÄ KANNANOTTO on jatkoa kaupunginosayhdistyksen 04.4.2022 kaupunkimme luottamusja virkamieshallinnolle jätettyyn, ja paikallislehdessämme 13.4.22 julkaistuun kannanottoon koskien Kannelmäen uuden, kokeiluluontoisesti yksityistetyn, kunnallisen terveysaseman toiminnallisia puutteita. Tähän jatkokannanottoon on tarve mitä ilmeisin yhdistyksemme saaman suuren palautteen, joka koskee terveysaseman toiminnan suuria puutteita, johdosta. Näyttää pahasti siltä, että kahden vuoden toiminta-aikakaan ei ole saanut asioita kuntoon miltään niiltä osin, mitä alussa yksityisen toimijan taholta on luvattu, ja mitä siltä myös silloin edellytettiin ja vaadittiin. Kaikki meille huolistaan kertoneet, ja monista on olemassa dokumentaatio, ovat sanoneet vanhan terveysaseman toimineen paljon paremmin. Outoa, kun aikaa on kulunut pari vuotta toiminnan aloittamisesta uuden hellinnon alla. Jostainhan tämän täytyy kertoa. Esimerkkejä käytännöstä: Omalääkäritoimintaa ei ole nyt lainkaan, kuten oli vanhan aseman puitteissa. Lääkärit vaihtuvat suurimmaksi osin jatkuvasti, ikäänkuin olisi ns. repputyöntekijöistä kyse. Sama on osin hoitohenkilökunnankin kohdalla, ei tuttuja omahoitajia. Lääkäriaikojen saamisessa on suuria vaikeuksia, varsinkin iäkkäämpien avuntarvitsijoiden kohdalla. Todella pahasti monisairaatkaan eivät pääse ajoissa tutkittaviksi ja kokeisiin. Tässä kirjoituksessa on myöhemmin kolme karmaisevaa, dokumentoitua, esimerkkiä. Ja hyvin ikävää on ollut kuulla tylystä kohtelusta, jota moni on hoitoon pyrkiessään joutunut kokemaan. Esimerkiksi kun iäkäs potilas on kivuissaan pyytänyt päästä lääkärinvastaanotolle, ei aikaa ole löytynyt millään edes kuukauden päästä, vaan tyly kommentti on ollut "Menkää sitten muualle, jos meidän antamamme palvelu ei tyydytä"! Näin on moni jo tehnytkin saamansa huonon kohtelun ja heikon palvelun johdosta. Kaarelan asukkaat eivät kuitenkaan maksa veroja saadakseen noista syistä palvelun jostain muualta kuin kotiterveysasemaltaan. Muualle matkustaminen lisää kuluja sekä ajankäyttöä ja on monelle monisairaalle vaikeaa. Kaupunginosayhdistys vaatii jokaiselle asukkaalleen asianmukaista ja hyvää palvelua, eikä esimerkiksi hyväksy sitä, että vastaussoittojärjestelmäkään ei toimi kunnolla. Koetulokset pitää ilmoittaa potilaalle kuten lääkityskin välittömästi, jotta hän tietää miten lääkkeet on otettava. Ei paljon auta veritulpan vaarassa olevaa, jos saa tietää lääkityksestä tulpan jo saatuaan. Esimerkki: Erkki Raivikko (potilas itse halusi tulla julkisuuteen, jotta muita ei kohdeltaisi niinkuin häntä on kohdeltu), ikä 78 v. Kyse on monisairaasta rollaattorin ja naapuriavun varassa olevasta kannelmäkeläisestä. Helmi-maaliskuun vaihteessa hän meni vielä yksin terveysasemalle pyytämään kokeisiin pääsyä. Hänellä oli valtavat kivut, vatsasyöpä, toinen lonkkaluu leikattu ja puhekykykin heikentynyt osittaisen dementian takia. Ei saanut mitään hoitoja, ei kokeita, ei tulehdusarvojen mittausta. Paino pudonnut 40 kg vuodessa, hän painoi enää 48 kg. Mies kuitenkin pari vuotta aiemmin oli varsin kovakuntoinen ajellen pitkiä polkupyörälenkkejä. Lääkityksen antamisessa hän tarvitsee auttajaa, samoin ruoan valmistamisessa ja syöttämisessäkin. 04.04.2020 hänelle määrättiin hermokipulääkettä, jota ei pystynyt omin voimin dementiansa takia ottamaan. Ilman naapuriapua, jotka auttoivat häntä päivittäin, hän olisi varmasti menehtynyt kotiinsa. Peräpääkin vuosi verta. Mutta ei kunnon tutkimuksiin kuitenkaan. 23.04.2022 naapuri soitti Erkin surkeasta tilasta terveysasemalle, mutta sai hoitajalta tosi törkeän vastauksen, eikä tämä suostunut tekemään mitään potilaan hyväksi. 24.05.2022 naapuri vei potilaan terveysasemalle klo 12.30 jolloin hänelle olikin yllättäen löytynyt lääkäriaika. Lääkärinainen oli tosi sympaattinen ja huolehtiva, pätevä ulkomaalaistaustainen suomenkielinen ammattilainen, joka tutki ja kuvautti Erkin niin kuin pitikin. Hän kiitteli naapurien antamaa tukea Erkille ja sanoi nyt olleen lähes viimeisen hetken minkäänlaisen avun tehoamiselle. Labratulosten tultua Erkki vietiin ambulanssilla 01.06.2022 kiireesti Haartmanin sairaalaan, tulosten ollessa kovin hälyttäviä. Erkki siirrettiin osastolle ja sitten Suursuolle, ja sen tiedon tytär on saanut, että enää ei elvytetä. Suursuolla Erkki saa vahvat kipulääkkeet ennen ruokailua (miksi näin?), jossa ei ole mitään järkeä, koska potilas sammuu kuin saunalyhty lääkkeiden annon jälkeen. Potilas siis näkee käytännössä nälkää. Ei kuulemma ehditä syöttää, omin voimin ei syömään pysty. Omaiset ja ystävät käyvät parhaansa mukaan auttamassa. Onko tuo nyt jotain saattohoitoa? Aika raakaa ja tylyä. Toinen esimerkki: Kannelmäkeläinen mies, aktiivinen 84 vuotias luottamustehtävissä toiminut ex-kansanedustajaehdokas. Kokee saaneensa yhteyttä terveysasemalle ottaessaan hoitajan taholta erittäin tylyä ja rumin sanankääntein ala-arvoista kohtelua pyrkiessään kurkkuvaivan, verenpaineongelmien ja kaulasta ohimolle säteilevän kivun vuoksi saamaan lääkärinhoitoa. Sai ajan hoitajalle korkeiden verenpainearvojen ja muistitestin tekemisen johdosta. Muistitesti oli tarpeeton. Määrättiin hoitajan tekemän arvion (diagnoosi?) mukaisesti ja lääkärin nimikirjoituksellaan vahvistama lisätty amplodipiinihoito määrään 10 mg vrk. säännöllisesti. Lääkitys nostettiin aiempaa suuremmaksi. Otettuaan ohjeen mukaisesti lääkitystä 2 vrk. tuli potilas kovasti myrkytyksenomaiseen sairaustilaan lääkemäärän johdosta. Hän otti yhteyttä apteekissa farmaseuttiin, joka totesi lääkkeen olevan jo pienelläkin yliannostuksella hengenvaarallinen. Potilas otti yhteyttä Kannelmäen terveysaseman terveyshoitajaan vakavan lääkeyliannostuksen johdosta. Hoitaja kirjasi tapahtuneen. Mitään vastausta potilas ei saanut terveysasemalta sitä vaatiessaan. Potilas ilmoitti asiasta ja aiemmasta hoitajan rumasta käytöksestä Helsingin potilasasiamiehelle, joka sanoi, että otettava yhteyttä Terveystalon potilasasiamieheen. Näin potilas teki, jonka jälkeen ylilääkäri ilmoitti lähettävänsä lausunnon potilaalle. Tätä lausuntoa potilas ei ole vielä saanut. Kaikesta tapahtuneesta on otettu varmuuden vuoksi kirjallinen dokumentointi. Se on potilaalla hallussa. Kolmas esimerkki: Sokea kannelmäkeläinen mies meni terveysasemalle saatettuna pyytämään korviensa avaamista niihin kertyneestä vaikusta. Terveysasemalla ei kuitenkaan saatu lääkäriä suorittamaan tämän jokseenkin yksinkertaisen toimenpiteen, vaan ehdotettiin, että itse kotona potilas ruiskuttaisi korvansa auki tietyllä painepullosta tulevalla aineella. Vertailun vuoksi: Vanhan terveysasema palvelu oli toiminut välittömästi vastaavissa tilanteissa erinomaisesti. Jokaisen luulisi ymmärtävän sen, että jos sokea menettää kuulonsakin, hänen aistitoimintonsa heikkenevät ratkaisevasti. Painepullosta tulee suihku sellaisella voimalla, että harjaantumattoman käsissä se voi aiheuttaa pysyvän kuulovamman. Kaupunginosayhdistys on saanuut edelläkuvattujen tapausten ohella hyvin paljon muita terveysasemaan kriittisesti suhtautuvia kommentteja. Onko tosiaan niin, että Terveystalo todellakaan ei välitä toimekseen ottamasta kunnallisen aseman hoitamisesta? Kaupunki, eli veronmaksajathan kulut maksavat. Mutta ennenkaikkea hoidon tason ja saatavuuden tulee olla vähintään samaa luokkaa kuin oli vanhan terveysaseman aikana. Näin ei kuitenkaan ole, valitettavasti ja todistetusti. Kahden vuoden aikana olisi mikä muu liikeyritys tahansa kyllä saanut toimintansa kuntoon tai olisi mennyt konkurssiin. Tässä tapauksessa konkurssiin on mennyt asiakaspalvelu. Kaupunkimme päättäjien on syytä vakavasti pohtia, onko tämä palveluntuottaja kykenevä ottamansa tehtävän paljon nykyistä parempaan toteuttamiseen, vai onko ainoana järkevänä vaihtoehtona terveysasemamme ottaminen Helsingin kaupungin haltuun. Kaarela -Seura ry Erik Bärlund, puheenjohtaja Puh: 050 527 7200 lbarlun2@welho.com Kaarela-Seura ry:n kirje Helsingin Kaupunginhallitukselle ja Helsingin Kaupunginvaltuustolle 07.06.2022 Asia: Kannelmäen terveysasemapalvelujen puutteet Erkki Raivio ennen ja 6.6.
15.6.2022 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 10.8.2022 Aineisto toimitukseen 29.7. mennessä. MUISTATKO, mitä teit viime kesänä tai sitä edellisenä? Omalta osaltani nuo kesät ovat jotenkin sumussa. Ulkomaille emme menneet, koska korona. Sen tiedän, että mökkeiltyä tuli, ja paljon. Lomaviikot sujuivat siis oletettavasti mainiosti, kun en niistä muista mitään sen ihmeempää. Luultavasti uitiin, saunottiin, veneiltiin, kalastettiin, grillattiin ja nautittiin kesästä. Tarvitseeko ihminen jokavuotisia kilometritolppia muistuttamaan menneiltä? On tietysti hienoa, jos on syitä juhliin. Lapset valmistuvat, perheisiin tulee lisäystä, täytämme tasavuosia tai vaikkapa rakastumme. Mutta sitten on myös niitä ikäviä muistomerkkejä. Joku läheinen kuolee tai loukkaantuu, joku joutuu työttömäksi, sairastuu vakavasti, parisuhde kariutuu ja talous romahtaa. Olen ehkäpä onnekas, kun oma elämä on mennyt viimeiset pari vuotta ns. lagom, tasaisesti. Kaikki ympärilläni olleet kriisit ovat olleet itseäni suurempia, niin suuria, ettei niistä ole kannattanut välittää, kun ei niille ole mitään voinut tehdäkään. Lagom on vanha skandinaavinen viisaus ja elämännyöri. Suomeksi se tarkoittaa kohtuutta, sopivaa, riittävää ja tasapainoista. Väittäisin oppineeni elämään kohtuudella, jopa järkevästi. Liikaa rahaa ei ole ollut ja kaikki investointini olen tehnyt ajatuksella, tulevaan tähdäten. Mitään suurempaa omakohtaista tragediaa ei ole tapahtunut sitten isäni kuoleman ja koputan tietysti puuta. Asiat voivat muuttua nopeastikin, mutta niin kauan kuin elämä soljuu omalla painollaan, se on nautittavaa, vaikka mitään ihmeempää ei tapahtuisikaan. En jaksa ottaa stressiä maailmantilanteesta. Se on ulottumattomissani. En kykene pysäyttämään ilmastonmuutosta, en sotaa Ukrainassa, en inflaatiota enkä hintojennousua ja jos uusi korona-aalto on tullakseen, niin tulkoon. Tärkeintä on oman elämän jatkuminen sopivana. Tietysti olen kyyninen, mutta en pidä sitä negatiivisena tunteena. Ennemminkin suhtaudun maailmaan ja sen menoon nykyään huvittuneesti ja sarkastisesti. Korostan omaa vastuutani itsestäni ja läheisistäni. Olen vakuuttunut kyvyistäni tehdä päteviä, harkittuja valintoja itseeni ja lähiympäristöön liittyen. Haistatan muiden koko maailmaa syleileville kansainvälisille tavoitteille ja arvokehyksille pitkät. Mitä enemmän olen ikääntynyt, sitä itsenäisempi minusta on tullut. En välitä enää muiden mielipiteistä. Ehkä kyseessä on myös selviytymiskeino. Aivan kuten en pysty muuttamaan maailmaa, en kykene tai edes halua enää muuttaa kanssaeläjien mielipiteitä. Kaikilla tuntuu olevan niin tiukat ja jämähtäneet näkemykset kaikesta, että kukaan ei halua koetella niiden kestävyyttä tai perusteellisuutta. Niin minun kuin vaimoni vanhemmat ovat poistuneet tästä maailmasta. Meidän kummankin lapset ovat joko nuoria aikuisia tai aikuisuuden kynnyksellä. Lapsillamme on huomattavasti suurempi stressi elämästään ja sen hallinnasta. Koulutuspaineet, tulevaisuuden suunnitelmat, uraja perhetoiveet, pettymykset ja onnistumiset seuraavat toisiaan. Minusta se näyttää vuoristoradalta. Toivon tietysti kaikkea hyvää, mutta vanhempien kyky auttaa lapsiaan on kovin rajallinen. He ovat pitkälti omillaan, kun ovat pois lentäneet. Voin taata, että meiltä löytyy aina tukea ja turvaa, mutta jokainen joutuu käymään elämänkoulunsa itse. Aina ei mene suunnitelmien mukaan. Elämä ei ole pelkkää nousukiitoa. Ehkä olen tulossa vanhaksi. Toiveeni ja haluni ovat muuttuneet maltillisiksi ja iloni suhteellisiksi. En edes toivo pyörryttäviä kokemuksia. Minulle riittää aurinko, mökki, grilli, sauna ja järvi. Toivottavasti en muista ensi vuonna, mitä tänä kesänä tapahtui. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Mitä teit viime kesänä? Meille kaikki liikkujat ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat, sanoo Kannelmäen Voimistelijoiden toiminnanjohtaja Kirsi Salasuo. JO VUODESTA 1967 alueen asukkaita liikuttanut Kannelmäen Voimistelijat on saanut laadukkaasta toiminnastaan lasten ja nuorten sekä aikuisten Tähtimerkit. Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen yhteinen laatuohjelma. Jotta liikuntaseura saa tähtiseuramerkin, sen on täytettävä määritellyt laatukriteerit ja kehitettävä toimintaansa. Olen ylpeä tähtiseuramerkeistä ja meidän tähtiseurastamme. Ohjaajamme ovat ammattitaitoisia ja tunnit laadukkaita. Lasten tunneilla huomioidaan erityisesti liikunnan ilo kaikissa ikäryhmissä. Ja aikuisten tuntien monipuolinen tarjonta antaa vaihtoehtoja valita itselleen sopiva tunti. Seurassa kuuntelemme herkällä korvalla liikkujien toiveita ja palautteita, sillä tärkein voimavaramme ovat kaikki jumppaajat, lapset ja aikuiset, sekä tietenkin ohjaajat. Kannelmäen Voimistelijoissa lapsi voi aloittaa turvallisesti oman aikuisen kanssa perhegym-tunneilla liikuntaharrastuksen. Perhegymin jälkeen lapsille on tarjolla vaihtoehtoja akrobatiaja temppuilutunneista tanssitunteihin. Mukaan pääseminen on helppoa ja tunneille ei ole taitovaatimuksia ennakkoon. Ohjaajamme ovat koulutettuja ja sitoutuneita tuomaan jokaiseen ryhmään iloa ja ikäryhmälle sopivia liikuntahetkiä. Haluamme tukea kaikenikäisten toimintakykyä ja ammattitaitoisten ohjaajien avulla ryhmäliikuntatunneilla jokainen voi liikkua omien tarpeiden mukaan joko yhden kerran viikossa tai vaikka joka päivä, Kirsi Salasuo lisää. Korona vei puolet jäsenistä Kuten monessa muussakin liikuntaseurassa, myös Kannelmäen Voimistelijoissa koronapandemia toi suuria haasteita. Kun ennen koronaa jäsenmäärä oli yli tuhat, jäseniä on nyt alle 500. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet haastavia, koska nopeasti voimaan tulleet ohjeistukset ja rajoitukset ovat vaatineet venymistä sekä työntekijöiltä, ohjaajilta, hallitukselta että jumppaajilta. Korona-aikana tuli tutustuttua lomautuksiin ja irtisanomisiin myös seuratoiminnassa. Näitä ei koskaan aikaisemmin ole tarvinnut tehdä. Vihdoin tammikuussa koettiin se hetki, kun lasten tunnit saatiin aloittaa normaalisti ja vähän myöhemmin myös aikuisten kevätkausi pyörähti käyntiin. Juttelin jäsenien kanssa, jotka olivat kaivanneet jumppaa ja olivat iloisia, kun pääsimme aloittamaan. Ensimmäiset olivat jo hyvissä ajoin oven takana odottamassa päästäkseen ensimmäiselle aikuisten tunnille, Kirsi Salasuo kertoo. Hänelle työssään seuran arjen pyörittäjänä eniten iloa tuottavat iloiset liikkujat. Kaikenikäisten lasten liikunnan iloa on hänestä aivan mahtavaa seurata. Tulen todella hyvälle mielelle, kun lasten tunneilta salista kuuluu töminää ja riemun kiljahduksia. Sykähdyttävää on se kun vähän ujompi lapsi tai aloitteleva aikuinen saavat jostain sen pienen kipinän ja uskaltavat lähteä mukaan, sanoo Kirsi Salasuo. Kannelmäen Voimistelijoiden kesäkausi aikuisille alkaa 6.6. ja syksyllä kausi alkaa 29.8. Kesäkuussa koululaisille on kaksi kesäleiriä. Seuraa ilmoittelua kannelmaenvoimistelijat.fi Tähtimerkin uusinut Kannelmäen Voimistelijat haluaa olla jatkossakin lähiliikuttaja KANNELMÄEN terveysaseman toiminta valikoitui vuosi sitten pilotointikohteeksi, jonka toiminta kilpailutuksen jälkeen siirtyi Terveystalon vastuulle seuraavaksi 4 vuodeksi. Sopimuksessa on myös 2 vuoden optio. Kaupunginvaltuuston päätöksessä edellytetään pilotoinnille seurantaryhmää, jotta saadaan selkeä kuva, miten kokeilu onnistuu. Seurantaryhmän tarkoitus on myös etsiä kehittämiskohteita ja -ideoita sekä kerätä kokemuksia ja tietoa käyttäjiltä. Tämän takia yhtymään on valittava myös asiakkaiden edustus. Asiakasraati koolla Nyt puoli vuotta kokeilun alun jälkeen saimme asiakkaina kutsun asiakasraatiin 24.5. Ja sinnehän sitä oli suunnattava 82-vuotiaan äitini kanssa. Ja päätös lähteä paikalle kivuista huolimatta osoittautui hyväksi. Paikalle saapui 10 asiakasta, joista osa ei ollut asioinut itse asemalla vaan toi esim. Kaarelan eläkeläisten terveisiä. Asiakkaiden kokemuksiin ja ehdotuksiin oli paikalla vastaamassa Helsingin kaupungin Lännen terveysaseman johtava ylilääkäri Timo Carpén ja ylihoitaja Kaisa Jakobsson, Terveystalosta Kannelmäen terveysaseman vastaava lääkäri Paula Reponen , vastaava hoitaja Marjaana Kanervo ja hallinnon edustajia. Keskustelu oli hyvin rakentavaa ja kaikki pääsivät ääneen ja saivat myös kattavat vastaukset niin moitteisiin kuin kehitysehdotuksiin. Toiminta sai moitteita eniten lääkäriin pääsyn vaikeuksista, reseptien uusimisesta, yhden asian käynneistä ja laboratorion puutteesta. Nämä ongelmat johtuivat eniten alkuvaiheen käynnistyksestä ja ovat huomattavasti jo helpottaneet. Tärkeimpinä aiheina ja myös jatkokeskustelun seuraavina teemoina nousivat esiin moniongelmaisten ja ikääntyvien ihmisten hoidon tukeminen ja omaisten kytkeminen siihen mukaan. Palautteita otetaan vastaan Kehitysehdotuksista palautelaatikko on kuulemma jo tulossa ja pysäköintiin ja opastuksiin luvattiin etsiä ratkaisuja. Samoin ilmoittautumistiskin yksityisyyttä pyritään ratkomaan, vaikka tilaa onkin hyvin rajoitetusti. Ylös kirjattiin myös tavoite tiedottaa asukkaille palveluista paremmin vaikka esimerkiksi Tanotorvi-lehden kautta. On muistettava, ettei kaikilla asukkailla ole mahdollisuutta netin käyttöön. Asiakasraatiin otetaan mielellään uusia jäseniä, jotta saadaan mahdollisimman monia näkökulmia esille. Nyt jäi vallan puuttumaan lapsiperheiden, nuorten sekä muiden kuin suomenkielisten näkökulmat. Keskustelua jatketaan loppuvuodesta. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan seuraavaan asiakasraatiin kehittämään alueen terveysasemapalvelua!! Odotellessa voit aina viedä palautetta suoraan asemalle kirjallisesti tai laittaa palautetta www.hel.fi/palaute Marjut Klinga Kannelmäen terveysaseman asiakasraati aloitti Kannelmäen terveysaseman asukasraati piti 24.5. ensimmäisen kokouksen. Kuvassa vas. Marjaana Kanervo Terveystalosta, Kaisa Jakobsson ja Timo Carpén Helsingin kaupungilta ja Paula Reponen Terveystalosta.
4 15.6.2022 HALUATKO SAADA KANTASI KUULUVILLE LEHDESSÄ? Kirjoita napakka mielipidekirjoitus asiasta, joka koskettaa sekä itseäsi että muita lukijoitamme ja liittyy Luoteis-Helsinkiin. Jutun pituus m aksimissaan noin 2000 merkkiä. Lähetä mielipiteesi osoitteella: tanotorvi@eepinen.fi. Mielipidekirjoitus voi olla myös kuva varustettuna kuvatekstillä! OLIKO PENTTI LINKOLA hullu? Miten sekin asia määriteltäisiin tai todistettaisiin? Ei sitten mitenkään. Ei hän hullu ollut, mielestäni hän oli nero. Se, että jotkut pitivät häntä kahelina, johtui siitä, että hän käytti puheessaan hyperbolaa, liioittelua. Hänen käyttämänsä hyperbola oli sitä tasoa, että Vihreät, nuo Punavuoren lattea litkivät piipertäjät kauhistuivat Linkolan jutuista. Oikeasti Linkola oli mitä lempein ihminen. Puhujapöntöstä hän julisti, että ihmisiä on kerta kaikkiaan liikaa. Luonnolle sopiva määrä olisi alle miljardin. Olihan siinä tavoitetta kerrakseen. Ebola-virusta Linkola piti ihmiskunnan pelastuksena ja Afrikan väestöongelman ratkaisuna. Valitettavasti hän joutui pettymään toivomuksessaan. Toisiaan listivät islamistit saivat häneltä myötätuntoa. World Trade Centerin lentotuhoajat saivat kiitosta. Hyvin tehty. Näin on puututtava kerskakulutukseen. Hän toivoi myös julkisesti, että yritysja teollisuusjohtajia kidnapattaisiin ja eliminoitaisiin. Näitä ideoita kuunnellessaan nämä lälläri-vihreät pöyristyivät (mikä mainio ilmaisu) ja heittivät Linkolan ulos puolueesta. Kuten sanottua, Linkola oli idealisti. Ei hän tietenkään olisi ollut valmis itse likvidoimaan ketään. Linkola oli taustaltaan mitä parhaiten kasvatettu helsinkiläinen herraspoika. Hän oli vanhaa, tunnettua kulttuurisukua sekä isän että äidin puolelta. Hän oli siis henkilö, joka opiskeli, seurusteli tasavertaisena älymystön kanssa ja oli oppinut syömään veitsellä ja haarukalla posliinilautaselta. Linkola antoi kuitenkin pitkät titteleille ja oppiarvoille. Hän etsi kaltaisiaan kaltaistensa joukosta. Hän oli oikeasti kiinnostunut luonnosta ja ennen kaikkea siitä, miten luonnolle kävisi. Hän oli luonnonsuojelija sekä teoissa että puheissa. Hän keräsi kasveja, rengasti tuhansia lintuja ja piti kirjaa tekemisistään. Hänellä oli satoja käsin kirjoitettuja vihkosia, mihin hän merkitsi tekemisensä. Linkola joutui kerran jopa tappeluun vihaisen emokotkan kanssa, mennessään korkean hongan latvaan rengastamaan kotkanpoikasia. Naama ja kädet verillä hän selvisi nipin napin hengissä seikkailussaan. Poikaset tuli kuitenkin rengastettua. Linkola kyllästyi jo nuorena Helsingin teennäiseen ja hurskastelevaan ilmapiiriin. Hän halusi elää kuten opetti. Hänestä tuli oikeasti perinteisellä tavalla kalastava luonnossa eläjä. Päijänteen mökillään Linkola luki ja kirjoitteli paljon. Linkolan kirjallinen esitystapa oli yhtä väkevää kuin suullinenkin ilmaisu. Häntä luettiin ja häntä kiiteltiin. Kehittyipä hänen ympärilleen vahva opetuslapsipiiri, johon kuului maamme suurimmat kulttuurivaikuttajat. Linkola opetti näille teorian mestareille käytännön tapaa elää. Linkolan ruokailutottumukset olivat vertaansa vailla. Enää ei syöty veitsellä ja haarukalla posliinilautasilta. Ei, nyt syötiin mitä saatiin. Eräskin helsinkiläinen ystävä kertoi, kuinka hän oli soutumiehenä Linkolan kanssa kokemassa. Kylmän rauhallisesti Linkola pisteli poskeensa verkkoon, tarttuneet kuoreet, roskakalat, joilla ei ollut kaupallista arvoa. Kuoreet olivat jo melko mykähtäneessä tilassa, eli olivat lähes mätiä. Linkolalle oli kehittynyt eräänlainen kojootin ruuansulatus. Vieraalle eivät nämä graavikalat maistuneet. Puistatusta tuntien vieras kertoi myös toisesta Linkolan erikoisuudesta. Kuivumassa olevaan verkkoon oli lentänyt ja takertunut telkkä. Mitään ei heitetty pois. Kynimättä ja suolistamatta Linkola laittoi telkän hellalla porisevaan kattilaan. Näky oli komea. Telkkä pyöri ympyrää keitoksessa räpylät ylöspäin. Tästä tuli mieleen tunnettu espanjalainen herkkuruoka olla podrida, mätä pata. Tämäkään herkku ei vieraalle maistunut. Linkola kokkasi ruokansa itse. Oli hän parisen kertaa ollut naimisissakin, riidaksi olivat sovut kuitenkin rotiutuneet. Mainittakoon, että rouvat olivat Helsingin kulttuuripiirien tyttäriä. Kuten mainittua, Linkola oli luonteeltaan kiltti. Hänen elämäntapansa olivat kuitenkin sen verran erikoiset, ettei siinä kovin moni olisi pysyvästi viihtynyt. Linkola rakasti eläimiä, lintuja eritoten. Hän ei metsästänyt. Yksi eläin teki poikkeuksen. Hän ei tykännyt kissoista. Syykin oli selvä, luontoon päästetty kissa tuhosi lintuja ja muitakin pienotuksia viettinsä ja vaistonsa pohjalta loputtomasti. Tykkäsipä kissa myös kiusata saaliitaan. Tässä kissavihassa Linkola ei saa minusta kaveria. Minä tykkään kovasti kissoista. Ne ovat kilttejä ja erityisen söpöjä etenkin pentuna... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Telkkäkasari ja muita herkkuja Enska, Ike ja Ziissi pistivät jerky-tehtaan pystyyn Aitoa kuivalihaa Kantsusta IDEA SYNTYI noin 1,5 vuotta sitten talvella, kun Henri ’Ziissi’ Finnbäck (37), Ilkka ’Ike’ Pietilä (41) ja Jesse ’Enska’ Enrold (39) olivat istumassa iltaa Ziissin luona ja söivät jotain ulkomaista jerkyä samalla, kun ottivat olutta. Se oli vähän erikoisen makuista. Ike alkoi rehvastelee, et tekee tällaiset kuivalihat ym. rosvopaistit heittämällä paremmin ite, kertoo Henri ’Ziissi’ Finnbäck. Aamulla alettiin sitten tenttaa, että mites se jerkyn valmistus... Ei tyhjiä puheita Ike ei perunut puheitaan, vaikka aamusella uhoaminen jo vähän kaduttikin. Olen suorittanut eräopastutkinnon reilu 10 vuotta sitten. Tein vaelluksille kuivalihaa mukaan, joten perustaidot olivat hallussa, Ike sanoo. Ike rupesi tuumasta toimeen. Viikon päästä oli eka setti valmis. Se oli hämmästyttävän hyvää. Tajuttiin, että tästähän saattaa tulla bisnes, Ziissi sanoo. Tuotekehittelyä Jo lapsesta toisensa tunteneet kaverit alkoivat suunnitella liiketoimintaa; kuka tekee, missä tehdään ja miten tehdään. Perustettiin yritys toimintaa varten. Nimeksi tuli katu-uskottava Kantsun Jerky Tehdas, olihan kolmikko Kannelmäen ja Hakuninmaan kasvatteja. Kolmikko omistaa yrityksen tasaosuuksin. Vuoden verran kehiteltiin reseptejä, Ike sanoo. Tutulla oli ravintola kiinni koronan vuoksi, joten pääsimme hänen tiloihinsa testaamaan tuotteita, Ziissi jatkaa. Alkuun kolmikko oli kovin kriittisiä tuotteistaan, mutta kun valmista kuivalihaa syötettiin kaveripiirille, niin tuotteet kelpasivat kaikille. Vuosipäivä tässä kuussa. Laatuun panostetaan Nyt yrityksen perustamisesta on kulunut tasan vuosi. Sen toimitilat ovat Kaivokselassa Orbiksen talossa. Liiketoiminta on kasvanut odotetusti. Tuotteissa panostetaan kotimaisuuteen ja luonnonmukaisuuteen. Käytämme vain parasta mahdollista suomalaista naudanlihaa. Lihat ostetaan tukkutorilta Lihatukkureilta. Emme käytä prosessoitua lihaa, emmekä nitriittejä tai teollisia makuja. Chilit puristamme itse, Ike kertoo. Raaka liha käsitellään, leikataan ja maustetaan käsityönä. Tämä on todellista käsityöläisjerkyä, aitoa kamaa, Ike ja Ziissi nauravat. Nyt on kovat tuotteet tulilla. Näitä ei voi yksinkertaisesti ohittaa. Kolme kannelmäkeläistä kaveria päättivät perustaa kuivalihatehtaan. Nimeksi tuli Kantsun Jerky Tehdas. Bisnes kasvussa Enska, Ike ja Ziissi ovat käyneet tähän päivään asti muualla päivätöissä. Omaan bisnekseen on keskitytty iltaisin ja viikonloppuisin. Se työllistää kuitenkin liikaa. Olemme kaikki perheellisiä ja meillä on pieniä skidejä, pitäisi olla välillä himassakin... Ziissi sanoo. Tästä johtuen kaverukset ovat miettineet päivätöiden jättämistä. Suunnitelmissa on, että Ziissi jättäisi muut työt ensin ja aloittaisi kokopäivähommat tehtaalla. Toiminta vaatii myös uudelleenorganisoimista. Tähän mennessä kolmikko on tehnyt vastuunkannon jakamiseksi kaikkia töitä tasapäisesti. Liiketoiminnan kasvaessa töitä olisi ehkä fiksu jakaa, sillä niin maksuliikenne, varastonhallinta, nettikauppa, tarjouksien tekeminen ja tuotekehittely vievät kaikki aikaa, kaverukset kertovat. Viisi hittituotetta Pitkän tuotekehittelyn seurauksena yritys on keskittynyt viiden erilaisen jerkyn valmistukseen. Kaikki tehdään vähärasvaisesta naudan ulkopaistista. Tuotekehittelyssä on ollut koko tänä aikana noin 20-30 eri tuotetta ja reseptiä. Olemme testanneet myös kanaja kasvisjerkyä, mutta emme ole vielä tyytyväisiä tuloksiin. Leikatut ja maustetut naudanlihasuikaleet kuivataan tehdaskuivurissa, johon mahtuu 12-14 kiloa lihaa kerralla. Suikaleet pakataan 50 100 gramman pusseihin, jonka jälkeen ne ovat valmiita jakeluun. Tuotteet ja niiden säilyvyys testataan laboratoriossa. Nyt tuotteilla on 10 viikon säilyvyystakuu. Olemme vastuussa pussin sisällöstä, joten haluamme antaa sille virallisen takuun. Todellisuudessa kuivaliha kestää säilytystä huomattavasti pidempään, useampia kuukausia. Uudet tilat haussa Kantsun Jerky Tehdas toimittaa tuotteita tällä hetkellä nettikaupan kautta ja noutopalveluna, mutta niitä voi ostaa suoraan myös alueemme liikkeistä ja ravintoloista, kuten Sitratorin K-kaupasta, Kannelmäen Nesteeltä ja ravintola Britanniasta. Kaukaisin myyntipiste on tällä hetkellä Järvenpään Citymarket. Kauppias testasi tuotteitamme ja ilmoitti, että tähänhän jää koukkuun ja otti tuotteet heti myyntiin. Nykyiset Kaivokselan tilat ovat käymässä pieniksi, joten yritys etsii nyt uusia tuotantotiloja. Tuotantotiloilla ei ole muita oleellisia vaatimuksia, kuin niiden pitää olla puhtaat ja tiloissa pitää olla lattiakaivo. Kaverit haluavat pitää tuotannon Kaarelan alueella, joten jos satutte tietämään jonkun, jolla sopivat tilat sattuisivat olemaan, niin ottakaapa yhteyttä. Niin, ja tilatkaa ja ostakaa jerkyä! Teksti ja kuva Jauri Varvikko Kantsun Jerky Tehdas www.kantsunjerkytehdas.com P. 050 300 1268 info@kantsunjerkytehdas.com Viisi hittituotetta netistä Kantsun Jerky Tehtaan sivuilta löytyy viittä erilaista tuotetta tilattavaksi. Chili Challenge Kesäfestareille kehitetty chilijerky Iken taikavasara OIKEESTI aika tulinen jerky Kannelfornia Hedelmäinen jerky Kantsun stydi MELKO tulinen chilijerky Ostarin originaali Koko kansan klassikko VS Voimakkaan valkosipulinen jerky Halutessa kaikki tuotteet voi tilata viiden maun lajitelmassa. Hinnat vaihtelevat pakkauskoosta riippuen 5,90 10,90 euron välillä. Lajitelman hinta 29,50. TOIMITUKSEN TESTIRAATI sai jerkylajitelman testattavakseen. Nettisivujen valikoimasta poiketen se koostui seuraavista viidestä jerkystä: 1. Chili Challenge 2. Stydi Old School Melko tulinen chilijerky 3. Suolainen kurkku valkosipulimarinadissa 4. VS Old School voimakkaan valkosipulinen jerky 5. Ostarin originaali Koko kansan klassikko Tuotteita testattiin useaan kertaan eri järjestyksessä, jotta maut saatiin haltuun. Raati oletti Stydi Old School jerkyn olevan sama kuin netissä myynnissä oleva Kantsun stydi. Yleisvaikutelma: Vakuuttava brändi, tuotteilla hauskat nimet. Kaikki jerkyt olivat maukkaita ja erosivat selvästi toisistaan maultaan. Raadin suosikiksi nousi Ostarin originaali, sillä siinä lihan maku pääsi esiin parhaiten. Jaettu kakkos-kolmostila meni Stydi Old Schoolille ja VS Old Schoolille. Toisen eduksi katsottiin mukava chilipitoisuus ja toisen kiva valkosipulin määrä. Neljännelle sijalle tuli Suolainen kurkku, jonka todettiin olevan ensimaultaan jännä ja miellyttävä, mutta sitten kuitenkin liian suolainen, jotta pussin voisi syödä yhdellä kertaa. Viidennelle tilalle tuli Chili Challenge. Tämä voisi pudota vahvan chilin suurille ystäville, mutta raadin makuun se oli aivan liian tuima. Jokainen pala vaati jäähdyttelyä kraanan alla ja muuta purtavaa tulen sammuttamiseksi. Yhteenveto: Kaikki jerkyt kelpasivat raadille. Voimakkaan suolaisuuden takia 50 gramman annoskoot ovat sopivia kylmien juomien, etenkin oluen kanssa nautittavaksi. Kaikki jerkyt syötiin. Kehitettävää: Raati olisi toivonut yhdeksi vaihtoehdoksi fileestä tehtyä jerkyä, sillä paistijerky on aika sitkeää. Suolaa/soijaa ja sokeria oli joissain tuotteissa ehkä liikaa, sillä jälkimaku oli lähes salmiakkimainen. Raatimme testasi jerkyt Henri ’Ziissi’ Finnbäck ja Ilkka ’Ike’ Pietilä ovat ylpeitä tuotteistaan, joiden eteen on nähty paljon aikaa ja vaivaa.
5 15.6.2022 Bök i Kårböle FLORADAGEN DEN 13 MAJ 1848 fick en stor betydelse som dagen då Vårt land första gången sjöngs på Gumtäkts äng och som dagen som gav uttryck för tankar om ett självständigt Finland. För att hedra händelsen avtäcktes 100 år senare ett minnesmärke med en mur, planteringar och en bassäng, allt planerat av arkitekten Erik Bryggman. På muren ståtar Viktor Janssons reliefer i brons med stormännen J.L.Runeberg, Fredric Pacius, Zacharias Topelius och Fredric Cygneus. Studenterna hade vandrat från Helsingfors centrum till Gumtäkt och där sjöngs Vårt land till tonerna av Fredric Pacius. Topelius skrev om händelsen och han beskrev Fredric Cygneus tal: ”Aldrig har en finsk talare hänfört tusende åhörare aldrig har i detta land ett tal kvarlämnat ett djupare intryck”. Floradagen uppmärksammades i Kårböle år 1901. Samma år grundades Kårböle ungdomsförening och då var Kårböle folkskolan fem år gammal. Floradagens tankar från 1848 drygt 50 år senare levde säkert kvar. Den stora skolbyggnaden i stock behövde få en lummig trivsam gård som kunde mäta sig med byggnaden. Helsinge lantmannagille grundat 1882, med agronomen och Malmgårds arrendatorn Johannes Jernström som ordförande, donerade träden som planterades på Floradagen 1901. Då planterades lönn, lärkträd och lindarna i allén. Många av de gamla lindarna med sina knöliga tjocka stammar står fortfarande i allén. Det gamla lärkträdet måste sågas ner och den tjocka stammen kan ännu ses på skolgården. Själva planteringstillfället hade krävt grundliga förberedelser och grävande av planteringsgropar som förseddes med god mylla. Många av deltagarna från Kårböle ungdomsföreing var då klädda i Helsingedräkten. Tillfället inleddes med Nylänningarnas marsch. Tal hölls och vid planteringen sjöng man en sång för varje träd. Till avslutning sjöng man ännu Vårt land. Kårböle ungdomsförening ville ihågkomma samarbetet med Kårböleskolan i början av 1900-talet och hedra sitt 120-års jubileum med trädplantering på skolgården på Floradagen 2021. Pandemin hindrade förverkligandet då och i år satte lärarstrejken käppar i hjulen. I samråd med skolans föreståndare och hela lärarkåren kom man överens om att plantera en ek fredagen den 27 maj. Våren har varit kylig så den framskjutna planteringsdagen gjorde inget och duggregnet innebar ett mycket lämpligt planteringsväder. Trädgårdsmästaren Disa Juslin hade levererat ungdomsföreningens 2,5 m höga ek, gropen var grävd och god mylla fanns att tillgå. Småningom samlades en grupp representanter för Kårböle ungdomsförening till platsen. När klockan närmade sig 12 kom skolans lärare och alla elever i god ordning och ställde sig i en cirkel runt eken och gropen. Astrid Nurmivaara, tidgare elev i skolan såsom många av ungdomsföreningens närvarande representanter, berättade om bakgrunden till trädplanteringen och symboliken kring eken, att tålmodigt växa sig stor och stark. Tillsammans med skolans elever flyttades eken i gropen och eleverna hjälpte till att fylla gropen runt eken med mylla. En elev läste en dikt om ett träd och två försjungande elever sjöng sången Nu är sommaren här. Sången av Camilla Cederholm är tillägnad Kårböleskolan. Kårböleskolans alla elever stämde upp i den bekanta sången. Till minne av det trevliga tillfället och ekplanteringen överlämnades Kårböle ungdomsförenings 120-års historik På gränsen mellan två städer åt skolan och föreståndaren Robert Lindholm. Du hittar eken vid lindallén på vaktmästarbostadens sida där den har gott om utrymme att växa upp mot himlen och breda ut sina grenar. Astrid Nurmivaara Trädplantering på skolgården i Kårböle På bilden från vänster bakom eken: Synnöve Lindroos-Krause, Marit Juslin, Birgitta Kindstedt, Christina Wackström, Astrid Nurmivaara, Andreas, Gerda och Edla Johansson, Lars Wackström, Katja Kairisalo och Robert Lindholm. Mätisfestarit keräsivät jälleen asukkaat juhlimaan Mätisfestarit onnistuivat tänä vuonna hyvin, vaikka yleisöä olisi saanutkin olla enemmän. Aamun pilvisyys muuttui päivän mittaan aurinkoiseksi ja keli oli mitä mahtavin. TAAS NE ON VIETETTY , Mätisfestarit, pitkästä aikaa. Festivaali pidettiin nyt 24 kerran Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella Kartanonhaassa. Tapahtuma on aina järjestetty toukokuun viimeisenä viikonloppuna, kuten nytkin. Juhlat jouduttiin perumaan kahtena edellisenä vuotena koronasta johtuen. Tapahtuma alkoi perinteisesti Kannelmäen seurakunnan messulla. Tilaisuuden avasi europarlamentaarikko Eero Heinäluoma . Valtiovallan tervehdyksen toi liikenneja viestintäministeri Timo Harakka . Kentälle oli rakennettu iso lava ja markkina-alue. Tänä vuonna pääesiintyjinä oli The Rattlesnake Shakers ja The OHO, jotka eivät jättäneet juhlijoita kylmiksi. Sääkin kääntyi aamun pilvisyyden jälkeen aruinkoiseksi ja teki tapahtumasta mieluisan. Tästä kesän on hyvä alkaa. Ensi vuonna tavataan taas! Kaarela-Seura kiittää Kaarela-Seura ry oli tyytyväinen festareiden antiin ja haluaa kiittää kaikkia osallistujia ja tukijoitaan. Tukijoina tänä vuonna olivat: • Helsingin kaupungin kulttuurikeskus • Kannelmäen seurakunta • Viking Line • HOK Elanto • Prisma Kaari • K-market Sitratori • K-market Maununneva • Kannelmäen keskusapteekki • Elise Djerf Kampaamo Hiuspaja • Tiina Lindblad jalkahoitaja PITKÄSTÄ AIKAA isosti järjestetyt Mätisfestarit tarjosivat Pikomalan retkeilijöille tilaisuuden esitellä toimintaansa ja myydä mainioita muurinpohjalettujaan. Ajankohtaista tietoa haettiin myös ulkoilua ja virkistystä uhkaavasta rakennushankkeesta. Malminkartanon Kartanonmetsästä järjestetty arkkitehtuurikilpailu oli juuri ratkennut. Voittajaksi valittu Latvus toisi metsän reunoille 100 000 kerrosalaneliötä, ja vaikka keskelle jäisi ikivanhaa, paljaaksi kulunutta kalliota, metsästä näyttäisi muodostuvan uusien asukkaiden sisäpiha. Aikoinaan Malminkartanon tiluksiin kuului myös Mäkkylä, silloin metsää riitti 559,5 hehtaaria. Viisitoista on jäljellä. Metsäkato ei näy pelkästään silmille ja numeroissa, vaan tuntuu ilmastossa ja vaikka siinä, että aivan tavalliset linnut kuten hömötiainen ovat kuolemassa sukupuuttoon. Kartanonmetsä tarjoaa yhä viherkäytävän Mätäjokilaakson kautta aina Keskuspuistoon ja siitä ajatuksellisesti Lappiin asti. Tarpeeksi yhtenäiset vyöhykkket turvaavat monimuotoisuutta ja ehkäisevät lajikatoa. Kartanonmetsän tekee erityiseksi myös perimätieto, jonka mukaan ennen metsähallitusta sitä olisi käytetty vertailualueena kertomassa siitä, kuinka alue voi kokonaan ilman hoitotoimia. Eihän se mikään siistitty talousmetsä olekaan, mutta juuri sellaisten arvo on nyt huomattu. Varsinkin jos Malminkartanoon tulee vuoden 2016 yleiskaavan ”velvoittama” kolmekymmentä prosenttia lisää asukkaita – ja tulevaisuudessa vielä 8 000 siihen päälle – luontoalueita jo lain mukaan tarvitaan todella paljon. Tunnetummat kohteet ovat jo ruuhkautuneet. Täyttömäki ei ihan ole oikea luontokohde, vaikka sinällään kyllä mainio kunnon kohottaja rappusineen. Kartanonmetsä on saanut myös luontojärjestöt heräämään. Kun sekä EU:n, valtion ja kaupungin strategioita on päivitetty, tässäkin nyt kaikella kiireellä toimittaisiin juuri päinvastoin kuin uudet säännökset ohjaavat. Valituskierroksia on luvassa. Tulee turhia kustannuksia ja aikaa kuluu, jos eivät kaupungin päättäjät tule järkiinsä. Teksti ja kuvat: Arja Andersson Kartanonmetsä huolettaa retkeilijöitä ja lasten kasvattajia Malminkartanon asukasyhdistyksen puheenjohtajaa Sanna-Mari Orasta arveluttaa ”kehityshankkeessa” eniten se, kuinka käy päiväkotien ja koululaisten luontokasvatuksen, jos Kartanonmetsää ryhdytään rakentamaan. Heli Limatius huhki hikipäässä ja sai lettuja kaupaksi muillekin kuin retkeilijöille. Melkein kaikkia huoletti se, meneekö Kartanonmetsä ”roskiin”. • Ravintola Britannia • Espoon Automuseo • Tanotorvi -lehti • Velj. Keskinen Tuuri Ja monet yksityishenkilöt lahjoituksin ja työpanoksellaan! KAARELA SEURA RY KIITTÄÄ! Hyvää kesää kaikille! Teksti ja kuva Jauri Varvikko Mätismessu on ollut toivottu vetonaula jo vuosia ja keräsi nytkin ison kuulijakunnan. Messusta vastasi Kannelmäen seurakunta ja sen kirkkoherra Virpi Koskinen. Kuva Virpi Koskinen www.tanotorvi.fi
6 15.6.2022 Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi EN OLE LEHTILEIKKEIDEN KERÄILIJÄ . Papereitteni seassa on lehtileike keväältä 2020, jossa EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen arvelee että korona-epidemia voi kestää pitkälle vuotta 2021. Mahdotonta, ajattelin. Meillähän ministerit pääministerin johdolla rivissä seisten tyyninä selittivät miten meidän pitää käyttäytyä ja valoivat siinä vaiheessa kansalaisiin uskoa, että kyllä tämä tästä pian ohi menee, kunhan elätte niin kuin me toivomme ja suosittelemme. Tiedämme nyt, että korona jää muodossa tai toisessa keskuuteemme. Tiedämme myös, että sota voi riehua Euroopassa – sitäkään en pitänyt todennäköisenä keväällä 2020. Me uskallamme ihan vähän halailla, silloin tällöin kätellä, jättää maskit kotiin ja mennä uimahalliin, kuntosalille, elokuviin, konserttiin, teatteriin, taidenäyttelyyn, kahvilaan, ravintolaan. Matkustamme busseissa ja junissa. Moni uskaltaa taas lähteä matkalle, jopa ulkomaillekin. Kohde valitaan tarkan harkinnan jälkeen. Olin Kööpenhaminassa ja paluumatkalla lentokentällä turvalaitteet reistailivat. Väkeä oli jonoissa ilman minkäänlaista väliä. Jos emme tästä saa koronaa, niin emme mistään, totesi matkakumppanini. Me olemme oppineet tilaamaan ruokaa kaupasta ja ravintoloista. Leppävaarassa voi jopa tilata ruokaostokset, jotka robotti tuo kotiin. Olemme ryhtyneet tekemään entistä enemmän ostoksia verkossa. Käymme kävelemässä metsissä ja luontopoluilla. Pyöräilemme aina kun se on mahdollista, jotta ei tarvitse käyttää julkisia kulkuneuvoja. Olen oppinut pitämään etäjumpasta ja etäjoogasta. Kaipaan jumppaja joogakavereitani, mutta on helpompaa, kun tietää joka viikko, että tunti on varmasti. Koronan aiheuttamat rajoitukset tulevat välillä yllättäen ja vähäksi aikaa, jolloin viikoittaiset tapahtumat joko ovat ei eivät ole. Netin syövereistä löytää myös liikuntaohjelmia runsaasti. Monenlaisia luentoja ja taide-esityksiä olen oppinut seuraamaan netin kautta. Ei näytelmä striimattuna ole sama kuin oikeassa teatterissa. Mutta enhän minä ollut Tampereen Nokia-hallissa paikan päällä, kun Suomi pelasi jääkiekon maailmanmestaruudesta, Riitti, että näin ottelun televisiosta. TV-sarjoja katsomme monilta eri kanavilta paljon enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Leiponut ja kutonut olen koko ikäni, joten en saanut niistä uusia korona-ajan harrastuksia, mutta moni sai. Lähipiirissä on sairastettu koronaa ja iäkkäämpiin se on myös jättänyt pysyvät jäljet. On myös koronaan menehtyneitä. Kotitestejä on tehty tavan takaa. Perhetapaamisia ja -juhlia on jouduttu perumaan ja siirtämään moneen kertaan. Kevään ylioppilaat ovat olleet enemmän etäkoulussa kuin lähikoulussa. Tietoa ei varmasti ole kaikille kertynyt yhtä paljon kuin ns. normaalioloissa olisi. Kukaan ei voi väittää, että elämä on palautunut ennalleen. Surettaa ja harmittaa kun moni ikätovereistani ei nyt millään tahdo lähteä liikkeelle. Pelko sairastumisesta ei hellitä. Ei uskalleta tulla tapaamisiin, retkille, teatteriin, taidenäyttelyyn. Mitä pitempään sanoo menoilleen ei, sitä vaikeampi on lähteä mukaan. Ja itsensä takia kuitenkin pitäisi. Talven liukkailla keleillä lohdutimme toisiamme, että kyllä se kesä sieltä tulee. Ja tulihan se. Leena-Maija Tuominen Mitä jäi käteen LASTEN VANHEMMALLE kevätjuhlien aika on hyvin rankkaa. Jo ensi tahdit Suvivirrestä herkistävät, ja mitä pidemmälle virsi etenee, sitä hankalampaa Itkijänaisella on. Olen herkästi liikuttuvaa sorttia, ja kun on ns. padot murtuvat, murtuvat ne huolella. Ikävä kyllä en osaa itkeä siten kuin klassisissa vanhan ajan tyttökirjoissa kuvataan. ”Hän istui mietteissään ikkunalaudalla, ja yksinäinen kyynel vieri vierimistään hänen poskeaan pitkin, päätyen helmeksi hänen murheistaan punottuun helminauhaan.” Tilanne ei etene minun kohdallani alkuunkaan näin. En haluaisi itkeä julkisesti, ja teeskentelen kevätjuhlissa urheaa niin pitkään kun voin. Kunnes. Fasadi murtuu, kyyneleet ryöpsähtävät, kasvot vääntyvät ja tekisi mieli oikeastaan huutoitkeä. Tähän en lähde, mutta niiskutan huolella ja nenäliinoja kuluu. Tilaisuuden päätyttyä silmämeikit ovat levinneet puroiksi poskille, ja olo on kuin suuremmankin juoksulenkin jälkeen. Kaikkeni annoin ja tähän se riitti. Olen itse käynyt päiväkotia vain esikoulun verran. Sen päättäneessä kevätjuhlassa laulettiin Suvivirsi. Muistan miettineeni virren sanoja. ”Kauniisti jo-ka paik-kaa koris-taa kuk-ka-nen” kääntyi korvissani muotoon ”Kauniisti jo kapa-aikaa koristaa kukkanen.” Ihmettelin silloin, että on tässä maailmassa paljon outoja juttuja, joista en mitään tiedä. Mikähän se kapaaikakin oikein on? Kapa-aika voisi olla vaikka se aika, jolloin kesäloma on lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. On suunniteltu kesämatkoja, mietitty koululaisten pitkille kesälomille tekemistä niin, että he eivät joudu heitteille vanhempien painaessa vielä töitä. On sumplittu vanhempien ja isovanhempien ja ystävien kanssa loma-ajat, ja mitä ehkä tehtäisiin yhdessä ja koska. Suunnitelmat on tehty ja viimeisiä kouluviikkoja viedään. Joka toinen päivä on kouluissa erityisohjelmaa, ja Wilma-sovellus laulaa. Vanhemman on syytä muistaa se ja tämä ja tuo sekä herkut. Viimeksi mainittu aiheuttaa minulle erityisiä paineita, sillä kurkkua kuristaa jo ajatus siitä, että lapset jäisivät ilman herkkuja tai jopa ilman eväitä! Ei minun vahtivuorollani! Erityispäivistä selvitään ja sitten alkaa juhlavaatteiden katselmus. Mitkä entiset sopii, pitääkö jotain ostaa, missä säilytimmekään silitysrautaamme? Kevätjuhlapäivänä herätään aamuvarhaisella, puetaan ja puunataan pikkuväki, ja etsitään omat juhlavaatteet. Tänä vuonna kevätjuhlien jälkeen jatkoi juhliminen ylioppilasjuhlissa, mikä oli tietysti ihanaa. Samalla se aiheutti jännitysmomentin: säilyykö valkoinen juhlapaita aamuyhdeksästä kello kahteen puhtaana? Mitä jos kevätjuhlan jälkeinen cokis ja mentos -temppu onnistuu niin, että suihku ryöpsähtää vastasilitetylle juhlamekolle? Kaikki kävi hyvin, ja samoilla juhlavaatteilla pärjättiin aamusta iltaan. Ja vihdoin se kesäloma sitten nuorisolle koitti. Todellakin, vuoden pakerruksen jälkeen on aika ottaa rennosti ja viettää lomaa. Vaikka oma lomani ajoittuu heinäkuulle, huomasin, että henkisesti taisin siirtyä kesälomalle yhtä aikaa jälkikasvun kanssa. Töissä se oli jo näkynyt koulun viimeisinä päivinä: yhteistyöt eri kumppanien kanssa päättyivät mietintöihin: eiköhän me syksyllä sitten tehdä tätä ja tätä. Ajatukset siirtyivät suoritusvaihteelle: mitkä asiat tehdään ennen lomaa, mitkä vasta syksyllä. In Finland we have these saying ”maailma valmiiksi ennen juhannusta ja joulua”. Mutta valmistuuko se sittenkään? Kannattaako painaa pää punaisena täyttä ravia, että kaikki valmistuu? Mitä, jos kävi tosiaan niin, että aivot jäivät jo kesälomalle? Suomen kesä on niin oikukas, että jos lämpö yllättää ja aurinko porottaa keskellä päivää, on parasta rynnätä ulos, sillä seuraavan kahden tunnin sisällä voi tulla vaikka rakeita. Jos saan yhden asian tehtyä entisen viiden sijasta näin kesäaikaan, se on riittävästi kapa-aikaan. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella Mutsi ja lähiön lumo Kihelmöivä ”kapa-aika” WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Tervetuloa kesä! myös omalla mitalla alk. 49 €/m +päiden solminta RIEMU-PUUVILLAMATTO alk. 80x150 cm 72 € Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 info@automuovikem.fi I www automuovi.fi KESÄHUOLTO 420€ 420€ BG AUTOMAATTIVAIHTEISTON HUOLTO AUTON TEKNINEN TARKASTUS JA VIKAKOODIEN LUKU 50€ 50€ TURVAA TULEVAT KESÄREISSUT 185€ 185€ Sisältää 100% öljynvaihdon. Huoltokohteiden sisältö työn vastaanottajalta. SUURMARKKINAT SUOMALAISET www.markkina.net/espoo LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT Leppävaaranraitti ja läkkitori Leppävaaranraitti ja läkkitori LA 2.7. klo 9-17 LA 2.7. klo 9-17 Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Kesäkuukausina avoinna ajanvarauksella VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista.
7 15.6.2022 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Olemme lomalla 24.6. 18.7. kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Malminkartanon jalkaterapeutti Vilja palvelee sinua osoitteessa Luutnantinpolku 11 Puh 0443191191 Tervetuloa! Jalkaterapeutti Vilja Mansukoski • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Lintupöntöt, pörriäiset ja ruokatilanne TV:SSÄ KÄYNNISTETTY kampanja tuotti puolitoista miljoona linnun pönttöä metsiimme ja pihoillemme. Taas kerran onnistunut yhteinen kampanja, jonka tuloksesta on syytäkin olla iloinen. Samalla näytettiin, että melkoinen määrä ilmestyi myös erilaisille pörriäisille sopivia pesäpaikkoja. Uutisissa kerrottiin, että lintukantamme on olennaisesti lisääntynyt pönttökampanjan seurauksena. Mutta samalla todettiin myös, että eräitä lintuja näyttää pöntöistä huolimatta pesivän aiempaa vähemmän. Syykin mainittiin – näiden lintujen pääravintona olevat hyönteiset ja erilaiset pörriäiset ovat olennaisesti vähentyneet. Tästä on jo aikaisemminkin kerrottu, että kasvien pölyttäjinä toimivien hyönteisten määrä koko maailmassa on suorastaan romahtanut. Seuraukset ovat viljakasveille, hedelmille ja marjoille katastrofaaliset. Edellä oleva nousi mieleeni, kun ihailin omenapuiden runsasta kukintoa pihallani. Aloin oikein tarkkailla näkyykö kukkien ympärillä pörrääviä kimalaisia. Tarkkailin huolestuneena, kun en muutaman päivän aikana nähnyt kuin korkeintaan peri kolme pörriäistä puuhassaan. Viime kesänä olin havainnut saman ilmiön, kukkia oli suhteellisen paljon, mutta vain muutama omena lopulta ilmestyi oksille. Tavallisesti näitä ahkeria pölyttäjiä pörrää kukasta kukkaan ja lentävät pesälleen viemään saaliinsa talteen ja kohta palaavat jatkamaan puuhansa, jonka tarkoituksena on kerätä pesässä kasvaville jälkeläisille ravintoa. Samalla ne levittävät myös kasvien siitepölyn kukasta kukkaan ja varmistavat näin niiden hedelmöitymisen ja uuden sadon tuotannon. TV:ssä ja lehdissä kerrottiin, että ilmiö on yleinen ja se uhkaa jo vakavasti maailman ruuantuotantoa niin hedelmien, marjojen kuin viljakasvienkin osalta. Sillä on valtava vaikutus myös monille luonnonkasveille varsinkin kukille. Edellä mainitsin miten eräät lintulajit ovat harventuneet metsissämme. Syykin kerrottiin. Näille ei riitä ravintoa, kun niiden pääasiallisena ravintona ovat juuri erilaiset hyönteiset. Luonnontilasta on jo vuosia hälytetty. Se ei ole enää vain puoluekartalle olevien vihreiden poliittinen iskulause. Nykyään kaikki poliittiset puolueet näkevät tilanteen ja esittävät toimenpiteitä luonnonkatastrofin hillitsemiseksi. Tähän saakka on ollut huolenaiheena lähinnä fossiilisten polttoaineiden aiheuttama hiilidioksiinin lisääntyminen ilmakehässä ja siitä johtuva maapallon lämpötilan kohoaminen. Tavoitteeksi on asetettu pysäyttää lämpötilan kohoaminen korkeintaan 1,5 astetta. Tämän tavoitteen pitäminen edellyttää monimuotoisia toimenpiteitä teollisuuden tarvitseman voiman tuottamisessa, päästöjen vähentämisessä niin liikenteessä kuin asuntojen lämmityksessä. On selvää, että tavoitteisiin päästään vain kaikkien valtioiden yhteisten ponnistusten avulla. Suunnitelmia on, tietoa, taitoakin ja teknistä osaamista riittää. Mutta kaikki tämä maksaa ja vapaaehtoisia maksajia ei ole liiemmin. Siksi tarvitaan yhteisiä päätöksiä ja vastuun kantoa yhteisesti sovittujen päätösten toimeenpanossa. Tämä koskee nyt myös uudempaa ilmiöitä joka liittyy maatalouden mahdollisuuksiin tuottaa riittävästi elintarvikkeita yhä lisääntyvälle väkimäärälle. Maatalouden tuotantotehon lisäämisen tarve on johtanut erilaisten tuhoisiksi osoittautuneiden menetelmien käyttöön tuholaisten torjumisessa myrkytysten avulla sekä joidenkin lannoitteiden käytössä. Tämän seuraukset on nyt huomattu pölyttäjähyönteisten vähenemisen yhteydessä koko maapallon mitassa eikä vain kotipihapuutarhoissamme. Nykyään jo osa perinteisen maatalouden tuottamien ravintoaineiden tarve voidaan korvata tieteen kehittämien teollisten menetelmien avulla. Nyt jo kaupoissa on tarjolla kauramaitoa, lihaa korvaavia tuotteita, erilaisia kemiaan perustuvia ravintoaineita ja jopa kahvin hinnan kohoaminen pilviin on herättänyt ajatuksen korvata kahvinpavut kahvinpensaan lehdistä kemiallisen prosessin avulla valmistetulla juomalla. Useita urheilijoille tarkoitettuja voimajuomia on jo kauan ollut tarjolla. Joten voinemme luottaa tieteen apuun, ettemme aivan heti ole kuolemassa ravinnon puutteeseen, paitsi että varojen puutteessa nykyäänkin kuolee tuhansittain ihmisiä joka päivä suoraan nälkään. Oiva Björkbacka STADIN SOTEN työtoimintayksiköt jalkautuivat Malminkartanoon ke 8.6.2022. Ideana oli lisätä työtoiminnan tunnettuutta. Työtoiminta on pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille suunnattua mielekästä tekemistä, jonka tavoitteena on kuntoutua ja mahdollisuuksien mukaan edetä opintoihin tai työhön. Stadin soten työtoimintaan kuuluu kolme työtoimintayksikköä: Avotyötoiminta, Uusix-verstaat ja Pakilan työkeskus. Fiksu kaupunki – pop up –tilassa pidetyssä tapahtumassa oli tarjolla tiedon lisäksi monenlaista vinkkiä, virikettä ja viihdettä. Näytillä oli kierrätysmateriaaleista valmistettuja kädentaidon tuotteita, joita valmistetaan Uusixin työtoiminnassa. Työnäytöksin havainnollistettiin toimintaa; esim. Pakilan työkeskuksessa valmistuu ruumisarkkuja. Avotyötoiminta esittäytyi kahvilatoiminnan merkeissä tarjoten kahvit ja munkit. Avotyötoiminnan tehtäväkirjo on laaja. Tarjolla on hoiva-, pesula-, kahvila-, rakennus-, kiinteistö-, luontoja ympäristöalan avustavia tehtäviä. Tapahtumassa opastettiin, miten virittää fillari kesäkuntoon. Ohjatussa joogassa rentouduttiin. Paikalla viihdytti myös Uusixin oma bändi. Osallistujat saivat tietoa hyötykasvien viljelystä. He saivat esim. istuttaa herneen purkkiin ja seurata kasvun ihmettä sekä nauttia myöhemmin terveellisistä versoista tykönänsä. Työhyvinvointi on vähintäänkin yhtä tärkeää työttömälle kuin työlliselle. Paikalla oli työtoimintapaikkojen ohjaajia, työja osallisuusvalmentajia, velkaneuvoja, sosiaalialan ja työllisyyspalveluiden ammattilaisia. Avoimia työtoimintapaikkoja on runsaasti tarjolla Uusi normaali on koittanut myös työtoiminnassa. Lähes kaikissa työtoimintapisteissä on tilaa uusille tulijoille. Pandemia vaikutti työtoimintaan, mutta sen hiivuttua toiminta alkaa palautua entiselleen, kun lähikontakteja rajoittaneet säännöt ovat poistuneet. Pandemian aikana kehitettiin myös etätyötoimintaratkaisuja, jotka jäivät osaksi toimintaa. Käytännössä Stadin sotella on yli 30 fyysistä työtoimintapistettä ympäri Helsinkiä. Työtoiminnassa on tällä hetkellä noin 1000 henkilöä. Työja osallisuusvalmennus tuovat lisäarvoa työtoimintaan. Kuntoutuneet osallistujat ovat kertoneet toiminnan rikastuttaneen arkeaan sekä avanneen heille jatkopolkuja ja uusia ovia tulevaisuuteen. Työtoimintaan ohjaudutaan Helsingin työllisyyspalveluiden tai alueellisen aikuisten ja nuorten sosiaalityön ja –ohjauksen kautta. Mukaan pääsee matalalla kynnyksellä. Hakijan mielenkiinto ja voimavarat otetaan huomioon tehtäviä valitessa. Stadin soten työtoiminnan motto on: Tule sellaisena kuin olet. Olemme sinua varten. Lisätietoja työtoiminnasta löytyy verkosta: www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/tyollistymisen-tuki/avotyotoiminta/ www.xn--pakilantykeskus-htb.fi/ https://uusix.fi/ Marjaana Kothari työnsuunnittelija puh. 09 310 43021 Helsingin kaupunki Lännen aikuissosiaalityö ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi Työtoiminta tutuksi Stadin soten tapahtumassa Malminkartanossa Uusixin väkeä ja tuotteita. Työtoiminnan persoonalliset tuotteet valmistetaan kierrätysmateriaaleista.
JUMALANPALVELUKSET KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. • La 25.6. klo 10 juhannuspäivän sanajumalanpalvelus • Su 3.7. klo 13 sanajumanlanpalvelus Karunan museokirkossa Seurasaaressa MUSIIKKIA KIRKOSSA • Su 3.7. klo 18 Lohdutus -pianoresitaali. Risto-Matti Marin, piano. Whittall, Liszt, Brahms. Sisäistä voimaa, ylimaallista rauhaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € • Su 24.7. klo 18 Rakkauden kaikuja – Matkalla uuteen alkuun. Henri Tikkanen, baritoni, Elias Miettinen, piano. Robert Schumannin musiikkia Heinrich Heinen runoihin: Dichterliebe (op. 48) ja Liederkreis (op. 24). Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Su 14.8. klo 18 Kannelmäen kirkon urut 52 vuotta! Urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén sekä tanssiryhmä Xariksen tanssijoita. Urkumusiikkia nelikätisesti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. GRILLATAAN JA KAHVITELLAAN • Ke 15.6. klo 12–14 Grillausta Jättärin juurella Malminkartanossa • Ke 22.6. klo 14 Juhannuskahvit seurakunnan palstalla, Os. Kartanonhaan palsta-alueen palsta nro 49. • To 21.7. klo 14 Keskikesän kahvit seurakunnan palstalla SEURAKUNTAVAALIT 2022 – Asetu ehdolle sellaisena kuin olet Kiinnostaako sinua vaikuttaminen Kaarelan alueella? Haluatko olla mukana rakentamassa kotiseurakuntaasi ja kirkkoa? Marraskuussa järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan jälleen uudet luottamushenkilöt päättämään isoista ja pienemmistäkin asioista seurakunnissa. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Asetu rohkeasti ehdolle sellaisena kuin olet. Tulevaisuuden kirkkoa tehdään nyt. Lue lisää osoitteessa seurakuntavaalit.fi YHTEISVASTUUKERÄYS 2022 LAHJOITA MULLE HUOMINEN Keräysvaroin autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa sekä maailman katastrofialueilla. Lahjoittamalla voit antaa kasvavalle ikäpolvelle valoisamman tulevaisuuden. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: MobilePay 47535. Nettilahjoitussivulla: Yhteisvastuu.fi/kannelmäki Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639 APUA JA TUKEA Kun kaipaat tukea, voit ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijään. Tavoitat heidät Paikasta, Kauppakeskus Kaaren -1. krs, tiistaisin klo 12–15 sekä sähköpostite tai puhelimitse: • 1.6.–15.7. ja 15.8–31.8. heidi.metsala@evl.fi tai p. 09 2340 3842 • 1.6.–15.6. ja 18.7.–31.8. heini.sinkko@evl.fi tai p. 09 2340 3841 • 27.6.–29.7. ja 15.8.–31.8. ulla-maija.tuura@ evl.fi tai p. 09 2340 3843 Kirkon keskusteluapua on tarjolla osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi, Palveleva puhelin, p. 0400 22 11 80, klo 18–24 joka päivä. NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki. KIRKKO Vanhaistentie 6 VIRASTO ja KLANU , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi SEURAA SOMESSA FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Koti, jonka ympärillä on elämää. UUDET KERROSTALOKODIT NYT MYYNNISSÄ! Myyrmäen keskustaan kohoaa 12-kerroksinen kerrostalo Myyrin Tähti omalle tontilleen. Kotien ympärille kietoutuu uusi urbaani katumiljöö ja luonnonläheinen puisto. Kulttuuripalvelut, kaupat, ravintolat ja urheilupaikat löytyvät aivan kodin vierestä, kuten myös juna-asema. Taloyhtiön toisen kerroksen kattopihalla nautit vapaa-ajasta ja voit seurata ympäröivää kaupunkielämää. Tutustu Asunto Oy Vantaan Myyrin Tähteen ja löydä oma kotisi: hartela.fi/myyrintahti LU O N N O SK U VA OTA YHTEYTTÄ ASUNTOMYYNTIIMME: Puh. 0800 93 200 (maksuton) asuntomyynti.helsinki@hartela.fi KANTSUN KYLÄJUHLAT Sitratorilla ja vanhaistenpuistossa LA 20.8.2022 klo 10 20 • Laaja esiintyjäkaarti • Musiikkia ja menoa kaiken ikäisille • Grilli kuumana • Puistokirppis • MLL kahvio • Mätäjoen varrelta -näyttely • Poniratsastusta • Kavon temppurata • Partiolaiset • Kaarelan VPK • Graffitipaja • Dj Tapahtumassa mukana: Kanneltalo, MLL Kannelmäki, Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen voimistelijat, D-asema, Tanotorvi-lehti, Kaarela-Seura, Kannel-Krouvi