Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi Kokonainen Subi ® puolikkaan hinnalla. Ta rj ou s vo im as sa 31 .1 2 .2 18 sa ak ka S ub w ay ® K aa re ss a. Ta rj ou st a ei vo i yh d is tä ä m ui hi n ta rj ou ks iin . M ak su lli se t lis ät äy tt ee t ei vä t si sä lly hi nt aa n . Y ks i ta rj ou s p er ku p on ki . S U B W A Y ® is a R eg is te re d Tr ad em ar k of S ub w ay IP In c. Subway ® Kaari, Kantelettarentie 1 norm. 25,46 € 0,13 €/tbl SYYSKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Multivita Plus 200 tabl 17 90 0,09 €/tbl Ta rj ou s vo im as sa 30 .9 . as ti. Kuva Sari Niskanen No 8 12.9.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Kannelmäen kirkko 50 vuotta Kirkkoherra Sakari Enrold on ylpeä seurakunnastaan Nyt pääsee luistelemaan! Kuvat kehyksiin 50-vuotisjuhlamessu kokosi kirkon täyteen väkeä
2 12.9.2018 LIIKKUIKO TEISTÄ JOKU lauantaina 25.8.2018 klo 16 ja 20 välillä Vanhaistenpuiston (kannelmäkiläisittäin paremmin tunnettu Kirkonpuistona) hiekkakentällä? Jos satuit tällöin paikalle ehkäpä huomasit kentällä olleen KantsuFest-tapahtuman. KantsuFest oli nuorten alueellinen musafestaritapahtuma, jossa esiintyi nuoren DJ Vanessan lisäksi Sini Yasemin , Alex Mattson ja Cledos . Jos artistit eivät ole tuttuja niin olet mahdollisesti kaltaiseni eli jo reilusti aikuinen. KantsuFest nimittäin oli täysin paikallisten nuorten suunnittelema ja toteuttama tapahtuma, jossa esiintyjät olivat nuorten buukkaamia. KantsuFest oli myös sikäli tärkeä tapahtuma, että se oli suoraan nuorten ehdotuksesta noussut tapahtumaidea ja kaupungin RuutiBudjetin mahdollistama kokonaisuus. RuutiBudjetti (eli RuBu) on työkalu, jossa nuorten vapaa-ajan toiminnasta ja palveluista päätetään yhdessä nuorten kanssa. RuBussa ideoita kerätään alueen nuorilta ja niitä jalostetaan vuoden mittaan useassa eri vaiheessa. Näin varmistetaan, että mahdollisimman moni alueen nuori pääsee osallistumaan oman ympäristönsä vapaa-ajan toiminnan ja harrastusmahdollisuuksien kehittämiseen. KantsuFestin idea on lähtöisin RuBu työpajoista, jotka pidettiin Kannelmäen nuorisotalolla syksyllä 2017. RuBu-työpajoissa alueen nuorilta nousi vahva viesti sille, että he tarvitsevat omannäköisen festarimaisen tapahtuman alueelle – sellaista kun ei alueella ole ainakaan viime vuosina ollut. KantsuFestia masinoi Kanneltalon nuorisotalolta nuoriso-ohjaajien lisäksi joukko nuorisotalon aktiivikävijöitä. Kannelmäessä asuva 17-vuotias Eerika Aalto oli yksi KantsuFestin järjestämiseen alusta asti osallistunut nuori. Aalto näkee KantsuFesttyyppiselle tapahtumalle olevan alueella tilausta: ”Tärkeää oli se, et saatiin nuorisotapahtuma nuorille Kannelmäkeen, koska Kannelmäessä ei hirveesti oo mitään nuorisotapahtumii. Kantsufestissa huomas, et siellä oli tosi paljon nuorisoo paikalla ja mulle tärkeintä oli et nuoriso oikeesti diggas siitä”. KantsuFestissa oli yhteensä noin 550 kävijää ja osallistujia oli nk. vauvasta vaariin. Suurin ilonaihe nuorten järjestäjäryhmälle oli se, että tapahtuma tavoitti pääkohderyhmänsä eli nuoret: ”Mä niin toivon, et saadaan tästä vielä isompi tapahtuma ens vuonna. Mä itse pelkäsin, et ei tuu ketään paikalle ja sitten kuitenkin porukkaa tuli yli viissataa. Mä oon tosi ylpee, et saatiin tää tapahtuma onnistumaan. Toivottavasti saadaan rahaa myös ens vuodelle”, Eerika Aalto summaa. KantsuFest on yksi konkreettinen esimerkki nk. osallistavan budjetoinnin mahdollisuuksista. Alueemme Stadiluotsi Ella Tanskanen järjestää Kanneltalon kahviossa ti 6.11. klo 18 osallistuvan budjetoinnin tilaisuuden. Kannattaa tulla paikalle kuulolle miten omia ideoita alueen viihtyvyyden parantamiseksi on mahdollista edistää. Ollaan yhteyksissä! Ia Pellinen 040 168 6270, ia.pellinen@hel.fi Tämä on tällä erää viimeinen Ia Pellisen kirjoitus. Jatkossa julkaisemme palstalla kaupungin eri paikallistoimijoiden kirjoituksia. Lisätietoja toimituksesta. Kanneltalo kutsuu Kanneltalon johtaja Ia Pellinen pitää pysyvää palstaa Tanotorvessa. Ma lm ink art an on tie Bök i Kårböle SOMMAREN 2018 går till historien som en extremt varm och torr sommar. Klimatförändringen är här och följderna i form av missväxt och skadeinsekters intrång är tydligt skönjbara för den som vill och vågar se dem. Att säga att jordbrukarna ändå får sina jordbruksersättningar har nog fjärmat människan från kunskapen om vårt beroende av jordens förmåga att producera livsmedel åt befolkningen. En sommar som i år hade för 100 år sedan förorsakat hungersnöd. I Kårböle by levde de flesta då med en anknytning till jordbruket. Arrendatorn på Malmgård i Kårböle agronomen Johannes Jernström (1844-1903) utvecklade jordbruket och bidrog till att jordbruksstyrelsen uppkom i vårt land. Han avlade sin agronomexamen hungersnödsåret 1867 vid Mustiala och studerade vidare turnipsodling i Skottland.Han utövade i praktiken jordbruk och kunde använda sina kunskaper på Botby gård och senare på Malmgård. Han grundade flera föreningar inom lantbruk och mejeriverksamhet och deltog i styrelsearbetet. Den äldsta föreningen i nuvarande Vanda, tidigare Helsinge,heter Helsinge lantmannagille och grundades år 1882 bl.a. av Johannes Jernström som var föreningens ordförande de första drygt 20 åren. Johannes Jernströms kunskaper och intresse har haft en stor betydelse för att inspirera jordbrukarna i Kårböle och utveckla jordbruket speciellt i Helsinge. Närheten till Helsingfors och torgen och affärerna där har varit en viktig inkomstkälla för byborna. Några värdinnor kan nämnas såsom Sigrid Sandström från Abrams och Lydia Lehtinen från Storkens vilka sommartid åkte till torget med häst och kärra. Torglasset packades ihop kvällen innan för att hinna till klockan 7 till torget och få en bra plats. Man kom ju till torget också från de många andra byarna runt huvudstaden. I början av förra seklet torde de viktigaste artiklarna varit potatisen, kålrötterna, mjölken och äggen. Via torgen uppkom också direkta kundrelationer. Christina Wackström, brorsdotterdotter till Sigrid Sandström minns ännu sina hedersuppdrag att föra ägg till amerikanska och svenska ambassaden. Tre ägg per knyte var inrullade i Hufvudstadsbladets sidor och varsamt placerade i korgen. Åkturen med bussen från Kårböle var spännande för en ung flicka. Min egen första torgerfarenhet härtammar från sommaren 1955 då jag knappast ännu lärt mig gå. I praktiken deltog jag två gånger i veckan, tisdag och fredag, med mina föräldrar på torget ännu under skoltiden. De två veckodagarna var också utsedda för att avhämta svinnmat åt svinen från många restauranger och byggarbetsplatsers kök, såsom man kunde göra då. Min mamma som till största delen hade hand om torglasset satt sent in på kvällen och formade vackra blombuketter av ringblommor och sina ömt vårdade astrar i rött, lila och vitt. De goda tomaterna plockades mogna från växthuset. Ärterna fick jag ofta vara med och plocka i korgar tillsammans med grannflickan. Ärtskidorna skulle vara gröna och välvuxna och man fick inte riva upp plantan. Morötter, lök, huvudoch blomkål, dill och persilja, pumpor, bär, allt som fanns att tillgå packades med. De på 1950-talet planterade äppelträden som än i dag och speciellt i år bär en stor mängd äpplen var en populär artikel på torget. Potatisen togs upp först på morgonen innan vi åkte iväg. Potatisblasten täckte korgarna så potatisen var riktigt fräsch. Tvättade potatisar hade man föraktat. Lantraden på Salutorget bestod då av lantbrukare som sålde sina egna närproducerade varor. Mitt emot på en bänkrad sålde man blommor, bär och bastukvastar, sånt som man orkade bära med sig till torget. Potatiskapporna och litermåtten måste årligen ”krönas”. Det betydde att de fick en stämpel som bekräftade att de motsvarade måtten för sin utsagda storlek. Ändå kunde kundernas ibland ifrågasätta måttten. Tomaterna och äpplena vägdes med bessman. Efter den långa torgdagen smakade den stekta färska strömmingen underbart gott hemma i Kårböle Till sensommaren hörde också tacksägelsegudstjänsten i Helsinge kyrka. I år firas gudstjänsten den 23 september kl.10 i Helsingekyrka St Lars. Dagen innan den 22 september kl.10-14 välkomnar Helsinge lantmannagille till Skördejippo på Lantbruksmuséet Emil, Nybackagränden 2, Vandadalen. Astrid Nurmivaara Skördetider Kanneltie 7:n ja 10:n asukasyhtiöt järjestivät 60-vuotisjuhlat. TALOYHTIÖMME PIHAMAA muuttui iloiseksi puheensorinaksi ja yhteisölliseksi yhdessäolemiseksi lauantaina 18.8. lämpimässä elokuun säässä, kun taloyhtiö juhli 60 -vuotistaivaltaan. Talot ovat Kannelmäen ensimmäiset kerrostalot, joten juhlaan oli aihetta. Juhlat alkoivat klo 15.00, kun juhlatoimikunnan pääsuunnittelija Tuuli Mäenpää ja hallituksen puheenjohtaja Sonja Alanko toivottivat asukkaat tervetulleiksi. Hallituksen jäsen ja taloyhtiön alkuasukas Timo Tuominen piti puheen, kertoen taloyhtiön mielenkiintoisesta historiasta. Talot on rakennettu vuona 1958, joten tarinoita ja tapahtumia riittää: Alue oli nimeltään Gamlas alueella olevan tilan mukaan ja Kanneltie 7 ja 10 asukkaat halusivat alueelle suomenkielisen nimen. Vuonna 1959 pidettiin äänestys portaan 10 D edessä nimien Vanhainen ja Kannelmäki välillä. Myös lapset saivat äänestää. Kuten kaikki nyt luonnollisesti tiedämme, Kannelmäki vei voiton. Taloyhtiön iäkkäimpiin kuuluva Aini Vuori lausui ulkomuistista innoittavasti runoja. Pöydässäni istuvista ikäihmisistä moni tunnisti runot ja ne herättivät positiivisia muistoja. Tarjolla oli sopivan kesäistä ruokaa, juomaa ja lopuksi kakkukahvit. Juhlan kruunasi duo LempiLempi, jonka ansiosta pyörähdettiin myös valssin tahtiin. Juhlan ex-tempore esiintyjinä toimi taloyhtiön lapsiedustus, jotka esittivät hienon tanssiesityksen. Tarjolla oli erilaisia pihapelejä, joita niin lapset kuin lapsenmielisetkin pelasivat. Juhla oli avoin niin osakkaille kuin vuokralaisillekin ja juhlassa kävi arviolta noin 50 asukasta, muutama koira ja yksi kissakin juhliin eksyi allekirjoittaneen saattamana. Koska pöydät ja tuolit eivät kaikille riittäneet, istuttiin nurmella lakanoilla, mikä teki tunnelmasta lämpimän ja kotoisan. Moni naapuri tutustui toisiinsa ensimmäistä kertaa, koska taloyhtiö on suuri ja talot sijaitsevat molemmin puolin Kanneltietä. Edellinen iso juhla on ollut 10 vuotta sitten ja nyt päätettiin, että seuraava juhla on jo viiden vuoden päästä. Teksti ja kuvat Sari Markkanen Kantsufest – keissi nuorten alueellisesta vaikuttamisesta Babylon-klovnin odotettu debyytti! Minna Puolannon klovnihahmo Babylon nousee yleisön eteen ensimmäistä kertaa, kun Red Nose Companyn ja Kanneltalon yhteistuotanto Babylon -klovni vallankahvassa saa ensi-iltansa 19.9.2018. Puolannon edellinen sooloteos Kuolema korjaa univelat oli menestys, joka palkittiin kansainvälisillä festivaaleilla. MITÄ ON VALTA? Ja miten se ilmenee kehollisesti? Näyttelijä Minna Puolanto päästää oman klovnihahmonsa Babylonin näiden kysymysten äärelle. Klovni haluaa kokeilla, miltä tuntuu olla vallassa. Esitys on hänen valtakuntansa. Babylon tulkitsee kärjistäen erilaisten stereotyyppisten vallankäyttäjien olemuksia ja sukeltaa pelkäämättä myös Puolannon omiin kokemuksiin. Babylon on palkannut itselleen palvelijan. Hanna Sepän klovnihahmo Re auttaa Babylonia tämän ideoiden toteuttamisessa parhaansa mukaan. Esitys tutkii eri sukupuolten välisiä valtarakenteita ja antaa näin oman puheenvuoronsa myös käynnissä olevaan #metoo-vallankumoukseen. Osin improvisoidun esityksen ohjaa lempeän epäautoritäärisesti Marielle Eklund-Vasama . Miksi asettaudumme toisiimme nähden erilaisiin valta-asetelmiin lähes aina? Emmekö voisi elää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa? Millainen valta on hyvää, millainen valta ei turmele? Miten oppisimme kunnioittamaan toistemme rajoja ja toisaalta ottamaan oman tilamme?, Puolanto kertoo teoksen teemoista. Esityksen valoja äänisuunnittelusta vastaa Juha Tuisku . Esityksessä nähdään myös upeita Virve Karoliina Balkin suunnittelemia historiallisia pukuja. Red Nose Company on helsinkiläinen teatteriryhmä, joka on noussut viime vuosina huippusuosioon. Ryhmän esitykset Lokki, Punainen viiva, Juoksuhaudantie ja lastenteatteriesitys Keisarin uudet vaatteet ovat hurmanneet katsojia ympäri Suomen. Punainen viiva sai 100. esityksensä tammikuussa Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä. Neljänä viime vuotena ryhmän esitykset ovat tavoittaneet jo yli 32 000 katsojaa. Red Nose Company on perustettu vuonna 2005 ja siihen kuuluu 11 ammattinäyttelijää. Syksyllä 2018 ryhmän kiertueohjelmistossa jatkavat Punainen viiva, Juoksuhaudantie ja Keisarin uudet vaatteet. Babylonin esitykset Kanneltalossa ke 19.9. klo 19, to 20.9. klo 19, ti 9.10. klo 19, ti 23.10. klo 19 Pihajuhlat Kanneltiellä Red Nose Companyn Babylon ensi-iltaan 19.9. Kuva Mark Sergeev
12.9.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 10.10.2018. Aineisto toimitukseen 28.9. mennessä. NYKY-YHTEISKUNNASSA puhutaan paljon oikeuksista ja tasa-arvosta. Jotkut puhuvat universaaleista oikeuksista, tarkoittaen niillä globaaleja ihmisoikeuksia. On kuitenkin hyvin kyseenalaista, onko universaaleja oikeuksia olemassa muuten kuin paperilla, sillä ihmistä ja yhteisön eri jäsenten toimintamalleja arvotetaan eri tavoin eri kulttuureissa. Pitäisikö ihmisten ja arvojen ylipäätään olla samanlaisia joka maailman kolkassa? Vallitsevilla rakenteilla ja olosuhteilla on iso merkitys. Tasa-arvoa katsotaan usein kapeasti sukupuolen, uskonnon tai värin kautta, vaikka tasa-arvon käsite kattaa yhtä hyvin muut lähtökohdat, kuten asuinpaikan, koulutuksen, osaamisen, taloudelliset taustat jne. Peräkammarin Reinon arvo Juupajoen sahalla on paljon kovempi kuin Kauniaisista kotoisin olevan kansainvälisissä tehtävissä toimivan tohtorineitosen ja toiste päin. Arvoja on erilaisia, eikä niitä voida aina laittaa samalle viivalle. Tasa-arvo koskee myös kansalaisuutta. Miksi? Koska maailma on moniarvoinen ja me emme lähde maailmalle tasa-arvoisina. Joillakin on enemmän etumatkaa kuin toisilla. Me voimme kaventaa tuota välimatkaa vaikkapa syrjimällä joitakin positiivisesti. Suorilla varainsiirroilla, progressiivisella verotuksella, korvamerkkaamalla osa kaupungin asunnoista vähävaraisille, maksamalla erilaisia tukia tai helpottamalla joidenkin maahanmuuttoa ja kansalaisuuden saamista. Mikä on reiluuden mitta? Uskoisin, että kaikki lukijatkin allekirjoittavat utilitaristisen lähtökohdan, jonka mukaan hallinnon toimien pitäisi pyrkiä maksimoimaan vähintään oman väestön ja sen enemmistön onnellisuus. Enemmistön onni ei tietenkään tarkoita välttämättä vähemmistön onnea, etenkin silloin, jos syrjintä on selvää. Myös vähemmistöjen liian avokätinen tukeminen saattaa aiheuttaa joissain epäreiluuden tunnetta, etenkin niissä kansanluokkien alaosissa, jotka kilpailevat samoista eduista tai tuntevat sitoutuneensa omaan maahansa enemmän kuin muualta tulevat. Monien mielestä lahjakkuudesta ja saavutuksista palkitseminen on oikeudenmukaisuuden mitta. Kaikki on kuitenkin suhteellista. Demokratian tehtävänä on palkita ihmisiä eri tasoilla ja tarjota myös alimmalle tasolle pärjäämismahdollisuuksia. Raha, asema ja taustat tuppaavat antamaan esim. opiskeluun erilaisia ponnahduslautoja. Olisi hyvin epäreilua, jos Suomen kaikki johtavat virkamiehet valittaisiin pääkaupunkiseudun parin kolmen lukion ylioppilasarvosanojen perusteella. Demokraattinen yhteiskunta ei voi elitistyä, vaan sen hallinnonkin pitää olla läpileikkaus koko kansasta. Eri tehtäviin tarvitaan erilaisia ihmisiä ja tehtävien palkkiot määräytyvät niiden vaatimusten mukaan. Jotta oikeudenmukaisuudessa saavutettaisiin maksimi, pitää hallinnon edustajien olla moraalisesti hyviä. Se tarkoittaa hyvää hallintomallia, esimerkkinä toimimista, vastuunkantoa kansalaisten edessä ja arvoristiriitojen selvittelyä. Hallinnon ensisijainen tehtävä on kantaa vastuuta kansalaisistaan, mikä voidaan katsoa myös epätasa-arvoksi vaikkapa muualta tulleita kohtaan. Mutta jos hallinto ei sitä tee, menettää se kansalaistensa luottamuksen. Ihmisillä pitää olla oikeus olla ylpeitä maastaan ja sen saavutuksista. Heille pitää antaa mahdollisuus kunnialliseen itseidentifikaatioon kansalaisuuden kautta, muuten he hylkäävät sen moraaliarvot. Seurausetiikan ehkä oleellisin oppi on se, että ymmärretään toiminnan päämäärä, tarkoitus. Jos hallinto on reilu kansalaisilleen, luo turvaa ja uskoa tulevaisuuteen, palkitsee kansa hallinnon vastuunkannolla. Jos kansalaisten enemmistö tuntee, että yhteiskunta ei välitä heistä, antaa jollekulle liian avokätisesti tai ilman perusteita, syntyy tunne epäreiluudesta. Länsimaissa on tapahtumassa työn rakenteellisista muutoksista johtuen jako pärjääviin ja pärjäämättömiin, mikä tulee jatkossa aiheuttamaan suuria paineita. Jos hallinnolla on velvollisuuksia, on niitä myös kansalaisilla. Ei voida lähteä oletuksesta, että oikeudet tulisivat ilman velvollisuuksia. Velvollisuudet koskevat jokaista yhteisön jäsentä, joka yhteisön toiminnasta jollain tavoin hyötyy. Olemme myös vastuussa niin tuleville kuin menneillekin sukupolville. Kukaan ei ole oman onnensa seppä yksin, eikä siksi vapautettu velvollisuuksista. Ja tämä koskee myös muualta tulleita, niitä, jotka haluavat jäädä tänne asumaan, olemaan ja työskentelemään. Jos hallinto haluaa, että uskollisuus sitä kohtaan säilyy, pitää sen palkita ihmisiä yrittämisestä, vaikka työpaikkoja ei olisikaan tarjolla. Tulevaisuuden työt tehdään entistä enemmän vapaaehtoistöissä, mikä tarkoittaa sitä, että hallituksen on otettava ajatus kansalaispalkasta vakavasti. Jos ihmiset tuntevat, ettei heitä arvosteta, kohdella täysipainoisina yhteiskunnan jäseninä, eivät hekään tunne tarpeen tehdä mitään yhteiskunnan eteen. Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Moraalista ja oikeudenmukaisuudesta Nyt luistelemaan lähellä kotia – Kaarelan uusi halli avaa ovensa syyskuussa NÄIN KUUMAN KESÄN jälkeen voi olla vaikea miettiä talvisia harrastuksia. Luistelukausi on kuitenkin juuri pyörähtämässä käyntiin ja mahdollisuudet sen harrastamiseen ovat aiempaa paremmat Kaarelassa uuden hallin avautumisen myötä. Uudessa hallissa on kaksi jäätä ja monenlaista luisteluharrastustoimintaa. Kodin lähellä oleva halli tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uutta harrastusta helposti. Äiti vei minut ja sisareni aikanaan luistelukouluun, koska meidän silloisen kodin lähellä oli jäähalli. Minä olin silloin 5 vuotta ja sisareni 4. Äiti ajatteli että luistelu on hyvä yleistaito, josta on hyötyä vanhempana myös koulussa. Siskoni ja veljeni nauttivat edelleen luistelusta lähinnä vapaa-ajalla, ulkojäällä tai jäähallien yleisöluisteluissa. Minä puolestaan innostuin ja luistelusta tuli harrastukseni: luistelukoulun jälkeen siirryin kehitysryhmään. Nyt olen jo monen vuoden ajan ollut muodostelmaluistelujoukkueessa, sanoo juuri 15-vuotta täyttänyt Linnea . Linnean äidin ajatuksen luistelusta hyvänä perustaitona jakaa myös Suomen Taitoluisteluliitto, joka omalla Koko Suomi luistelee -kampanjallaan on tuonut luistelua ja luistelunohjausta monelle paikkakunnalle Suomessa. Luistelemaan voi oppia minkä ikäisenä tahansa Luisteluharrastuksen voi aloittaa luistelukoulussa – minkä ikäisenä tahansa, ja se sopii sekä tytöille että pojille. Myös aikuisille on omat luistelukoulunsa. Lasten ja nuorten luistelukoulussa perustaitoja opetellaan leikinomaisesti erilaisten temppuratojen, teemaluisteluiden ja välineiden avulla. Kun perustaidot ovat hallussa, harjoittelussa edetään kohti taitoluistelun eri liikkeitä ja yhdistelmiä. Helsingin taitoluisteluklubi, HTK on yksi Kaarelan uudella hallilla toimivista luisteluseuroista. HTK tarjoaa hallilla luistelukoulua tiistai-iltaisin. Ryhmiä on kaksi: 3-6-vuotiaille ja koululaisille. Taitojen mukaan lapset ja nuoret jaetaan vielä pienryhmiin. Ohjauksesta vastaavat seuran osaavat luistelukouluohjaajat. Luistelukoulussamme luistelun perustaitojen oppiminen on jokaisen lapsen oikeus. Yhtä tärkeitä ovat myös sosiaalisen kanssakäymisen taidot ja urheilulliset asenteet kuten yrittäminen ja reilu henki. Tervetuloa mukaan nauttimaan luistelun ilosta!, toivottaa Helsingin taitoluisteluklubin nuorisopäällikkö Kristiina Suurkuukka . Lue lisää: www.helsingintaitoluisteluklubi.com tai seuraa facebookissa ja Instagramissa. #htk_luistelunilo #htk_ yhdessä Teksti Helsingin taitoluisteluklubi Kuva Ville Levijärvi HELSINGIN LOGOKAHVILA –yhteisö on kaikille avoin keskusteluja kohtaamisfoorumi elämän tarkoituksesta, sen etsimisestä ja ihmisenä olemisesta. Yhteisön ovat perustaneet muutama vuosi sitten logoterapiaa neljä vuotta opiskelleet logoterapeutit LTI: Pirkko Hakkarainen, Seija Kosunen, Marja Laakso ja Marjatta Mäkinen. Logoterapia on tarkoituskeskeistä psykologiaa ja elämäntaidon filosofiaa. Logoterapian perustaja wieniläinen psykiatri ja neurologi Viktor E. Frankl (1905 – 1997) nimesi psykoterapiasuuntauksensa kreikankielisen tarkoitusta merkitsevän sanan, logos, mukaan. Logoterapian keskeinen pyrkimys on saattaa ihminen tietoiseksi elämänsä tarkoituksesta. Kun ihminen sen oivaltaa, niin hän kestää elämän tuomia vaikeuksia paremmin kuin ihminen, joka ei ole tiedostanut elämänsä, työnsä, hetkiensä tai kohtaamistensa tarkoitusta. Tarkoitus löytyy arvojen kautta Viktor E. Frankl nimesi kolme arvoryhmää, joiden kautta tarkoitus löytyy: elämysarvot, luovat arvot ja asennearvot. Näistä tärkein arvoryhmä on asennearvot eli miten ihminen asennoituu elämän tuomiin vaikeuksiin. Frankl itse joutui testaamaan omia oppejaan keskitysleirin kauheuksissa. Hän oli kirjoittanut logoterapian teoriat valmiiksi väitöskirjaksi ennen kuin hän joutui keskitysleiriin. Hän otti mukaansa väitöskirjan käsikirjoituksen, teippasi sen takkinsa sisäpuolelle, mutta hän joutui luopumaan siitä heti ensimmäiselle keskitysleirille saapuessaan. Miten hän asiaan suhtautui? Hän päätti, että kun hän vapautuu leiriltä, niin hän kirjoittaa sen uudestaan. Kuin ihmeen kaupalla hän selviytyi hengissä. Päästyään vapaaksi hän saneli muutaman päivän aikana keskitysleirikokemuksensa kirjaksi nimeltä ”Ihmisyyden rajalla”. Sen ovat lukeneet miljoonat ihmiset maailmassa ja saaneet siitä voimaa vaikeuksien kestämiseen. Hän on kirjoittanut logoterapiasta noin 40 kirjaa ja käynyt aikanaan luennoimassa kaikilla mantereilla maailmassa. Helsingin Logokahvila –yhteisön Kanneltalon keskiviikon keskusteluilloissa tullaan syksyn aikana käsittelemään seuraavia teemoja: 12.9.2018 Voiko onnellisuutta opetella? Alustuksen pitää logoterapeutti LTI Pirkko Justander 10.10.2018 Jälkeni maailmassa, alustajana on logoterapeutti LTI Pirkko Hakkarainen 7.11.2018 LogoArt ja Alzheimerin tauti, alustajan on LogoArt-taideterapiaohjaaja Margarita Virsu Keskusteluillat alkavat klo 17.30 Kanneltalon Stagella. Asmin-kahvilasta voi osallistujat ostaa ennen ohjelman alkua kahvia/teetä sekä makeaa ja/tai suolaista kahvileipää. Keskusteluiltojen ohjelma alkaa klo 18.00 alustuksella, jonka jälkeen siitä keskustellaan. Illat jatkuvat klo 19.45 saakka. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta mielellään otetaan ilmoittautumiset vastaan numerossa 040 539 2998 tai sähköpostilla seija.kosunen@saunalahti.fi. Lisätietoja logoterapiasta: www.logoterapia.fi, www.logoterapiayhdistys.fi, www.logoteoria.net Keskusteluiltoja ihmisenä olemisesta Kuvassa vasemmalta logoterapeutit LTI Pirkko Hakkarainen, Marja Laakso, Marjatta Mäkinen sekä kannelmäkeläinen Seija Kosunen. Keskusteluillat ihmisenä olemisesta käynnistyvät Kanneltalon Stagella 12.9. klo 17.30-19.45
4 12.9.2018 T otuuden puhuja ei löydä yösijaa, liekö tämä viisaus peräisin peräti Raamatusta. Diplomaatteja kutsutaan leikillisesti koulutetuiksi valehtelijoiksi. Ei siis ole yllätys, että politiikassa valehdellaan sen kun ennätetään. Kaupungin päättäjät valehtelevat, niin tekevät myös pankkien johtajat, ne sitten vasta valehtelevatkin. Liikemiehet valehtelevat, kaikki henkilöt joiden toimenkuva liittyy jotenkin asumiseen, rakentamiseen, tonttipolitiikkaan, he kaikki valehtelevat. Sana propaganga mielletään valehtelun synonyymiksi. Joseph Göbbels, propagandan suurmestari, sanoikin aikoinaan, että kansa haluaa, että heille kerrotaan suuria valheita. Niitähän he sitten saivatkin. Mitäs minä tässä sitten itse hurskastelen, kyllä minäkin syyllistyn aikamoiseen pötkön lykkäämiseen ainakin nousukekkulissa. Silloin minä olen aina menossa matkoille, milloin minnekin. Arkiaamu kuitenkin kaataa haaveet, en minä mihinkään ole menossa. Onneksi ystävät tuntevat juttuni. Ja sittenpä elämänalue, jossa valehdellaan ja vääristellään oikein urakalla. Se on maahanmuutto. Ensiksikin kerron, että tunnen lukuisia maahanmuuttajia, he ovat työteliäitä, ystävällisiä ihmisiä, kelpo porukkaa kerta kaikkiaan. He ovat kotoutuneet aivan omasta halustaan, puhuvat suomea ja hallitsevat tapamme. He eivät tuputa mitään omaa mahdollista kulttuuriaan tai uskontoaan, pikemminkin kiusaantuvat ja vaihtavat puheenaihetta jos alamme heiltä liikaa udella näistä asioista. Hyvä näin. Kaikkialla asia ei ole näin. Näin loistavan jutun TV l:stä. Siinä Turun Varissuon korttelipoliisi kertoi toiminnastaan. Varissuosta oli kehittymässä ongelmalähiö. Maahanmuuttajanuoret käyttäytyvät ikävästi, riehuivat kirjastossa, huutelivat, eivät totelleet ketään. Aluepoliisi Vesa Jauhiainen puuttui pelottomasti asiantilaan. Hän jalkautui ja meni keskustelemaan naamakkain kavereiden kanssa. Hän tapasi paikallisia imaameita ja kertoi huolistaan. Uskonnonopettajat puuttuivat asiaan ja räyhääminen ja pullistelu loppui. Jauhiainen kertoi Ruotsissa kokemuksistaan, kollegat eivät meinanneet uskoa toimintatapaa todeksi. Varissuosta on tullut lähes mallilähiö, ministeri Mykkänen on huomioinut kehityksen ja on innokkaasti mukana poliisin toimintaa kehitettäessä. Suomen lähiöissä on vielä melko rauhallista, autot eivät pala eivätkä jengit ammuskele. Olemme onnistuneet tekemään jotain oikein. Ongelmat täytyy tunnustaa. Ei ole tarkoitus, että maahanmuuttajat eristyvät muusta yhteiskunnasta, eivät opiskele suomea eivätkä halua arvostaa Suomen tapoja ja kulttuuria. Eivät he joudu mistään luopumaan. Jo nyt nähdään, että osa on sopeutunut hyvin. Suuri osa on työllistynyt, hyvin paljon asioiden sujuminen riippuu itsestä. Ruotsin asiat eivät enää oikene, asiantuntijat kauhistelevat tulevaa kehitystä, tuleeko maasta sotatoimialue. Otan esimerkin työelämästä. Jos joku työtoverimme toimii oudosti ja olettamusten vastaisesti, juopottelee, sairastelee ilmeisen mielivaltaisesti, laiminlyö tehtäviään, mitä tehdä? Jos halutaan, että hän poistuu kuvioista mahdollisimman pian, ei tehdä mitään. Toiminta menee kohta niin kaottiseksi, ettei mitään ole enää tehtävissä, potkut tulevat. Mikäli asiaan halutaan saada myönteinen parannus, kaverille tulee kertoa riittävän lujasti, että muutosta kaivataan. Ensimmäinen reaktio on tietysti se, että kaveri suuttuu. Suuttumuksen haihduttua hän useimmiten ymmärtää oman parhaansa ja muuttaa toimintatapojaan. Tämä tietysti edellyttää, että kaveri on järkevä ja että hänet halutaan pitää sakissa. Olen nähnyt tällaisia tapauksia. Aivan sama asia pätee myös maahanmuuttoasioissa. Näille ihmisille täytyy kertoa mitä heiltä odotetaan ja mitä heiltä edellytetään. Ei siinä ole mitään pahaa eikä ihmisarvoa alentavaa. Suomi ei voi olla jonkinlainen koko maailman sosiaalikonttori, jossa on ainoastaan etuja ilman velvollisuuksia. Osa poliittisista toimijoistamme ei halua ymmärtää tätä. Myönnän, että verenpaineeni käy korkealla kun nämä onnettomat maailmanparantajat muistuttavat, kuinka me suomalaisetkin olemme olleet aikoinamme pakolaisia. Juu, omassa maassamme. Näyttävät nämä neropatit muistavan, että sotaa lähdettiin pakoon Ruotsiin. Joo, sekin on totta, lähdin itsekin 2-vuotiaana Ruotsiin, kun en vielä rintamalle oikein voinut mennä. Asekuntoiset nuoret miehemme tekivät velvollisuutensa ja sotivat säilyttäen maamme itsenäisyyden. Isäni jäi tuolle reissulle 24-vuotiaana. Eli, kerrotaan maahan tuleville mitä me heiltä odotamme. Olen varma, että hekin tässä kaupassa voittavat. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Totta Mooses Kannelmäen kirkko 50 vuotta Kirkkoherra Sakari Enrold on kasvanut kirkon mukana K annelmäen kirkko vihittiin käyttöön tasan 50 vuotta sitten. Alueen asukkailla on kirkkoon tunneside, sillä se on kulkenut ja kulkee mukana monissa elämänvaiheissa. Asuinalueen keskellä sijaitseva kotamainen kirkkorakennus on suoranainen katseen vangitsija, joka kutsuu sisäänsä myös ohikulkijaa. Kirkon kirkkoherra Sakari Enrold (64)on elänyt lähes koko elämänsä kirkon lähipiirissä. Enrold ei halua nostaa kirkkosalista esiin mitään tiettyä kohtaa, joka olisi ylitse muiden. Salissa on useampia paikkoja, jotka antavat aihetta ihmettelyyn. Täällä on yllättäviä juttuja, jotka avautuvat vasta vuosien saatossa. Esimerkiksi alttarin taustaseinän lasimaalaus vaikuttaa ensinäkemältä suoralta, mutta tarkemmin katsottuna se ei sitä ole. Ja kun katsoo kirkkosalin sisäänkäynnillä alttarin suuntaan, niin voi huomata, että alttarin tasanne on samalla tasolla. Kulkemista helpottaa se, että kirkkosalin lattia laskeutuu lievästi kohti alttaria, Enrold mainitsee. Vuosien varrella kirkossa on tehty myös peruskorjauksia. Kirkkorakennuksen katto on korjattu, penkit verhoiltu ja ikkunat uusittu. Seurakuntakeskukseen rakennettiin lisäsiipi. Kirkon muoto on rakenteellisesti haastava, joten se on tuottanut aikanaan vuoto-ongelmia. Kun aloitin työskentelyn täällä 80-luvulla, niin kesken vihkimisen vihkiparin niskaan satoi vesipisaroita, kirkkoherra muistelee yllättävää tapahtumaa hymyillen. Seurakuntakeskuksen tietyt osat ovat tulleet elinkaaressaan siihen pisteeseen, että ne vaativat isompaa remonttia. Koska Kannelmäen kirkko ja koko miljöö kuuluvat suojelun piiriin, niin kaikista mahdollisista uudistuksista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Edessä on radikaaleja muutoksia. Seurakunnan tilat ja työtilat tulee päivittää ajanmukaisiksi ja vastaamaan niiden käyttäjien tarpeita. Seurakuntatyö on muuttunut niin, että pohdinnassa on myös, että pitääkö edes olla työhuoneita, Enrold miettii. Yhtenä visiona on myös, että seurakuntakeskukseen tulisi jonkin verran palveluasuntoja, joista olisi suora yhteys kirkkoon. Lähiökasvatin rakkaus kotiseutuun Enroldit muuttivat Pohjois-Haagaan, kun Sakke oli kaksivuotias. Lähialueet kuuluivat reviiriin jo nuoruudessa. Sakke kävi kavereiden kanssa uimassa Munkan rannassa ja Kaarelassa pyöräilemässä. Malminkartanossa harvennettiin sokerijuurikasta. Nuorena hän oli Kaivokselan postissa duunissa. Armeijan jälkeen Sakari asui kolme vuotta Pajupillintiellä. Enrold on työskennellyt yli kolmekymmentä vuotta Kannelmäen seurakunnassa. Ennen siirtymistään Kannelmäkeen hän ehti toimia pappina Pohjois-Saksassa nelisen vuotta. Kaksi hänen pojistaan syntyi Saksan vuosina. Kannelmäen seurakuntaan hän tuli kappalaiseksi vuonna 1987. Alkuun perhe asui työtehtävien mukaisesti Malminkartanossa. Olen ehtinyt tutustua moneen eri ikäluokkaan, sillä toimin useita vuosia rippikoulupappina. Joinakin vuosina oli peräti kuusi riparia, Enrold muistelee. Suurimman osan elämästään Sakke on vaikuttanut pääkaupunkiseudulla. Lomilla tulee vietettyä aikaa Vironlahdella sijaitsevalla mökillä. Hän ei vain työskentele, vaan myös asuu Kaarelassa. Enroldeilla on kolme poikaa ja yhdeksän lastenlasta, jotka kaikki asuvat alueella. Enroldin vaimo on diakoni. Tämä on meidän kotiseutua, eikä täältä puutu mitään, sanoo Enrold. Enrold on vahvasti sitoutunut alueeseen. Jossakin tulevaisuudessa siintää eläkevuodet, mutta vielä ei ole sen aika. Seurakunta ihmisten tukena Kannelmäen kirkkoherra tuntee sekä kirkon että seurakunnan kuin omat taskunsa. Minulla ei ole työaikaa, koen pappeuden olevan elämänmuoto, Enrold sanoo. Kirkkoherralla on yleisvastuu seurakunnan toiminnasta. Hän kantaa päävastuun niin hallinnosta, henkilöstöpolitikasta kuin budjetista yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa, jonka puheenjohtajana hän toimii. Kannelmäen seurakunta toimii entistä enemmän siellä, missä ihmiset liikkuvat. Pyrimme jalkautumaan ”turuille ja toreille”. Tavoitteenamme on kuunnella ihmisiä ja toimia heidän rinnallaan. Tässä työssä vapaaehtoiset ovat tärkeässä roolissa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat tietysti myös alueen muut toimijat ja järjestöt. Emme esimerkiksi jalkautuessamme jaa vain ruokaa, vaan haluamme osaltamme lisätä yhteisölliAlttarin taustaseinän lasimaalaus vaikuttaa ensinäkemältä suoralta, mutta tarkemmin katsottuna se ei sitä ole. Kattorakenteen risti on mielenkiintoinen yksityiskohta. Sen olettaisi näkyvän joka paikkaan kirkkosalissa, mutta katon kuperuudesta johtuen se katoaakin monissa kohdin näkyvistä.
5 12.9.2018 14 95 Galleria Aforten Tero Grönlund: Malminkartanoa pitää elävöittää TERO GRÖNLUNDILLA on Kehruutiellä, Malminkartanossa, oma kehystämö ja galleria nimeltään Aforte. Tero on ollut Malminkartanossa kuusi vuotta, mutta pyörittänyt omaa firmaa jo vuodesta 1996. Minulla on ollut kehystämö aiemmin Nummelassa ja Helsingin keskustassa, Tero kertoo. Kannattaa mennä rohkeasti sisään Teron liikkeeseen katselemaan esillä olevaa taidetta, keskustelemaan ja kyselemään hintoja. Ei tarvitse olla kehystettävää mukana. Yrittäjälle on aina mielekästä, kun käy ihmisiä. Kerron mielelläni erilaisista mahdollisuuksista lisää, kehystäjä toteaa. Kehyksiä joka lähtöön Aforte tekee kaikenlaisia kehystyksiä asiakkaiden tarpeen mukaan. Vaikka kehystysalalla on viime vuosina ollut hieman hiljaista ja taiteen kehystäminen vähäistä, niin kehystettävää kuitenkin riittää. Aina on kehystettävää, Tero sanoo. Nykyään ihmiset kehystyttävät valokuvia, piirroksia ja esineitäkin. Myös sarjakuvien ja lasten maalausten kehystäminen kiinnostaa. Terolla on liikkeessä omat työvälineet, joilla saadaan juuri oikeankokoiset kehykset aikaan. Kaikki tehdään käsityönä. Tilaa taiteelle ja taiteilijoille Kehystämön lisäksi tilat toimivat galleriana. Jos etsit esittelytilaa taiteellesi, niin Tero on valmis apuun. Minulta löytyy tilaa niin seiniltä kuin työskentelyynkin. Näyttelyitä on kuukausittain, mutta tällekin vuodelle on vielä tilaa. Tero toivoo, että taiteilijat ottaisivat häneen yhteyttä, sillä liiketilasta on mahdollista erottaa erillisiä työtiloja käsityöläisyrittäjille. Mielestäni käsityöläisille pitää olla katutasotiloja, että taide pääsee esille. Internet on hyvä väylä markkinoida töitä, mutta se ei ole sama asia kuin päästä välittömään kosketukseen taiteilijan ja taiteen kanssa, Tero kertoo. Työt esiin Terolla on mielessä erilaisia suunnitelmia, jotta työ olisi mielekkäämpää ja saavuttaisi suuremman määrän ihmisiä ja ihmiset uskaltautuisivat tulemaan myös sisään liikkeeseen. Olen jo nyt tuonut töitä ulos. Seuraava etappi voisi olla pienimuotoinen taidekahvilatoiminta. Ihmiset voisivat käväistä kahvilla töihin mennessään tai sieltä tullessaan. Tero on itsekin taiteilija. Hän tekee taidegrafiikkaa, pöllöteemaisia puupiirroksia. Tauluja on esillä gallerian seinillä. Viime vuonna hänellä oli Ei pöllömpää! -niminen näyttely Vihdissä. Malminkartano herätettävä henkiin! Tero asuu myös itse Malminkartanossa ja toivoisi, että kaupunginosa elävöityisi. Alueella on katutasolla paljon tyhjiä liiketiloja, joita annetaan vuokralle. Ikkunat mahdollistavat taiteen ja käsitöiden näkymisen ulos. Olisi hienoa, jos voisimme eri käsityöläisten kanssa tuoda joukolla töitä näkyville ja ulos. Miltä kuulostaisi Malminkartanon taidepäivät, jolloin taiteilijat ympäri Suomen voisivat tuoda taidettaan Malminkartanon kujille näytille ja myyntiin? Todellinen ulkoilmagalleria suuren maailman tyyliin? Vaikka useampanakin viikonloppuna vuodessa? Jos teillä on ideoita Malminkartanon elävöittämiseksi, olette kiinnostuneita näyttelyja työtiloista tai haluatte lempikuvanne kehyksiin, niin ottakaa yhteyttä Teroon. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko Kehystämö Galleria Aforte Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispuolella, Puh. 041 537 5019 syyttä, koota ihmisiä yhteen, jotta kenenkään ei tarvitsisi jäädä yksin. Alkuaikoina seurakunta kasvoi rintamamiesperheiden ja rakentamisen myötä. Väkeä oli paljon, mikä tarkoitti monia kasteita, isoja päiväkerhoja rippikouluryhmiä sekä juhlia torvisoittokuntineen. Nyt alueen väestön ikääntyminen näkyy myös kirkossa. Ihmiset tulevat kirkkoon, kun siihen on tarvetta. Usein silloin kun jokin tärkeä elämäntilanne on päällä. Enrold katsoo alueen tulevaisuuteen positiivisin silmin. Keskustelin juuri seurakuntamme rippikoulutyöntekijöiden kanssa. He kertoivat, että rippikoulussa on kuluneena kesänä kohdattu erityisen fiksuja nuoria, toteaa Enrold tyytyväisenä. Kaarela ja kirkko kasvavat yhdessä Kaarela on elinvoimainen, dynaaminen asuinalue, jossa on paljon potentiaalia. Kuninkaantammeen on tullut jo uusia asukkaita. Seurakunta haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että uudet tulokkaat kokisivat alueen hyvänä paikkana elää. Kirkkoherra on tyytyväinen kaarelalaisiin, jotka ovat hänen mielestään aktiivisia ja omatoimisia. Ilmassa on jatkuvasti hyvää pöhinää, kirkkoherra nauraa. Mitä tulee Kannelmäen kirkkoon, niin sillä on edessään hyvä tulevaisuus. Seuraavat 50 vuotta kirkon muoto ja kirkkosali säilyvät samana, samalla kun seurakuntakeskus päivittyy ajan vaatimusten mukaisesti. Jo tehdyistä päivittämisestä pienenä esimerkkinä ovat kirkon kellot. Alkuperäinen ajatus oli, että kirkon kellot sijoitetaan erilliseen kellotelineeseen kirkon viereen. Tästä luovuttiin, koska kustannuksia piti karsi. Niinpä kellojen sijasta päädyttiin nauhoitukseen ja kovaäänisiin kirkon huipulla. Kirkon kellojen melodiat on säveltänyt Taneli Kuusisto ja ne taltioitiin nauhalle Kaartin pataljoonan soittokunnan tiloissa ksylofonista. Kun nauha venyi ja soittolaitteet vanhenivat, tehtiin uusi tallennus digitekniikkaa käyttäen. Tallennuksessa käytettiin Myllypuron kirkon kelloja, jotka soivat heleämmin kuin alkuperäiset nauhoitteet vaikka sävelmät ovat pysyneet samoina. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Veikko Vanha-Perttula oli Kannelmäen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra vuosina 1968 1981. Edellinen ja nykyinen kirkkoherra sakastissa. Rovasti Pentti Simojoki toimi Kannelmäen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1981 eläkkeelle lähtöönsä saakka. Sakari Enrold tuli hänen tilalleen 1.5.2001. Käykää rohkeasti sisään, kun ensi kerralla kävelette Galleria Aforten ohi Kehruutiellä. Tero Grönlund on tehnyt kohopainotekniikalla puupiirroksia vuodesta 2015. Kuvassa Varpuspöllö, Claucidium Passerinum, vuodelta 1916.
6 12.9.2018 OLI ELÄMÄNVAIHE , jolloin oli tehtävä ratkaisu: olenko vaihdevuosia lähestyvä nainen, jolla on epämääräisiä kipua vai ryhdynkö kuntoilemaan ja toimintakykyiseksi työntekijäksi. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Ja sille tielle olen jäänyt. Nyt tavoitteenani on olla toimintakykyinen vanhus. Arvostamani muusikko, kirjailija, poliitikko Claes Andersson on pohtinut miksi ikäihmisten pitää kuntoilla. Onko tarkoitus että menemme hyväkuntoisina hautaan. Parikymppisenä luulin, että mikäli saavutan eläkeiän, vietän eläkepäiväni keinutuolissa lukien tai kutoen. Välillä on tietysti hoidettava asioita, käytävä kaupassa, laitettava ruokaa ja pidettävä koti kunnossa. Salaa toivoin, että joku huolehtii arkipäivän asioista ja minä keskityn lukemiseen, kutomiseen ja teatterissa käymiseen. Tavan takaa luen ja kuulen miten tärkeää liikunta on vanhenevalle väestölle. Jos et ole aloittanut kuntoilemista nuorena tai keskiikäisenä, sen voi tehdä vanhanakin. Hienoja tuloksia saadaan kun yli 80-vuotiaat aloittavat kuntosaliharjoituksen, kävelemisen tai vaikkapa vesijuoksun. Tärkeää kuntoilu on erilaisista leikkauksista ja muista operaatioista toipuville. On ilo seurata miten innokkaasti lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa. Vaikka harjoituksia on 3-5 kertaa viikossa, se ei väsytä eikä kyllästytä. Koulukin sujuu hyvin, kun on opeteltava ajankäyttöä. Useimmille meillä käy niin että liikunta ja kuntoilu jäävät taka-alalle, kun lapset ovat pieniä tai työelämä vaatii paljon. Mutta mitä parempi on fyysinen kunto, sitä paremmin jaksaa! Pidin juoksemisesta, koska sitä saattoi harrastaa missä ja milloin vain. Matkoilla vähän hävetti kun aina oli mukana paljon tavaraa. Lenkkeilyynkin tarvitaan omat varusteet. Kun suomalaisilta kysytään miten he liikkuvat, he kertovat harrastavansa kävelemistä. Tarpeettoman vähän väkeä lenkkipoluilla näkee. Hyvät kävelytossut ja sopivan lämmin vaatetus ja utelias mieli, niin kävelylenkki onnistuu lähes aina. Sateellakin voi taivaltaa, kun päällä on sateenpitävät varusteet. Lenkkimaastoistakaan ei ole pulaa. Mätäjoen varrella on näkemistä ja kokemista. Kun kunto kohenee voi kavuta Malminkartanon mäelle joko serpentiinitietä tai portaita pitkin. Kesän hauskimpia kokemuksia oli vesijuoksu Leppävaaran maauimalassa pienessä vesisateessa. Maauimala on hieno paikka ja vaikka väkeä oli ajoittain hyvin paljon, mahduimme sinne niin pienet kuin isot. Sen lisäksi että uskon kuntoilun myönteiseen vaikutukseen, uskon myös taiteen voimaan. Oli se sitten musiikkia, kuvataidetta, kirjoja tai teatteria. Innolla odotan syksyn taide-elämyksiä: Amos-Rex museo, Teatteri Avoimien Ovien Papin perhe, Kansallisteatterin Musta Saara, Tule takaisin Gabriel, Kolme sisarta, Kaupunginteatterin Kinky Boots, Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu, Syntipukki, Teatteri Jurkan Nukkekoti. Ja lähellä Kanneltalossakin on tarjolla vaikka mitä. Kun liikunnan ja kulttuurin yhdistää etenkin ikäihmisen elämään, pitäisi tiedossa olla helpompi vuosia kuin ilman niitä. Ja hyödyksi voi aina olla hoitamalla lapsenlapsia ja lapsenlapsenlasta. Leena-Maija Tuominen Hyöty, haitta vai pakkomielle ARKEOLOGI, FT Mikael A. Manninen Kannelmäestä veti 25.8. noin 50 hengen porukalle mielenkiintoisen muinaiskävelyn Malminkartanon puolella. Tämä muinaiskävely oli Malminkartanon Elojuhlien oheisohjelma ja samalla kunnianosoitus 40 vuotta toimineelle asukasyhdistykselle. Elojuhlissa oli ohjelmaa ”vauvasta vaariin”. Tapahtumaan oli paljon panostettu. Etenimme kivikautisen saaren rantaa ylittäen Malminkartanontien ja nousten kallioille. Arkeologi Manninen selitti miten meri loiski muutaman metrin alempana noin 9000 vuotta sitten. Siitä kalastettiin ja harjoitettiin hylkeenpyyntiä. Kallion päälle jäkälikköön kuluneesta polku-urasta oppaamme totesi: ”On todennäköistä, että kallion laella kulkevaa reittiä on kuljettu jo kivikaudella. Tutkijan näkökulmasta ei kyseessä kuitenkaan ole mikään varsinainen ”kivikauden tie” vaikka sellaisestakin on puhuttu. Maastonmuodot ohjaavat tässä ihmisiä kulkemaan tiettyä reittiä.” Meren pinta laski vuosituhansien aikana useita kymmeniä metrejä tarjoten uusia paikkoja pyyntielinkeinoille. Vaikka alueelta tunnetaan lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja, nykyisen Mätäjokilaakson alueella ihmisten määrän voidaan arvioida kivikaudella olleen kerrallaan vain muutama kymmenen henkeä. Varsin kiintoisa kohde oli Rukkilantien varressa oleva varhaisrautakautinen asuinja hautapaikka. Jäljellä on kiviröykkiö, minkä vieressä on kyltti kertomassa, että tässä on suojeltu muinaiskohde. Arkeologit tekivät alueella kaivaustutkimuksia 1980-luvulla ennen asuinalueen rakentamista, ja röykkiöstä löytyi silloin poltettuja ihmisluita. Kävelymme päättyi Mätäjoen varteen, missä virtasi Vantaanjoki vielä noin 2000 vuotta sitten. Nykyisessä Vantaanlaaksossa jääkauden jälkeinen maan nousu toi esiin kallion, mikä patosi veden taakseen. Näin Vantaanjoki joutui murtamaan itselleen uuden, nykyisen uoman. Mätäjoki, siis entinen Vantaanjoki, jäi ilman vettä. Eräs vahva teoria on, että Mätäjoki (Rutiån) sai nimensä siksi, että virtaus loppui ja kesällä se haisi. Toisen teorian mukaan nimi tulisi kahdesta Kaarelassa 1500-luvulla eläneestä Ruti-nimisestä laivurista. Nykyään Silvolan tekojärvestä lasketaan Mätäjokeen vettä, mikä hieman kasvattaa joen muuten vaatimatonta virtausta. Teksti Heikki Laitinen Kuva Arja Andersson Muinaiskävelyllä Malminkartanossa Arkeologi Manninen selvittää alueen asukkaille 9000 vuotta vanhoja asioita. JUHLAMESSU aloitettiin samalla virrellä, joka veisattiin ensimmäisenä kun Kannelmäen kirkko 50 vuotta sitten otettiin käyttöön: ”Oi, kuinka ihana on huonees, Jumala! Minua, Herra suuri, ravitset siellä juuri pyhällä sanallasi. Siis veisaan kiitostasi.” (Virsi 200:1) Messussa liturgian toimitti kirkkoherra Sakari Enrold ja saarnasi rovasti Pentti Simojoki . Kanttori Anne Myllylä yhdessä lauluyhtyeen ja soittajien kanssa vastasi messumusiikista. Messussa kuultiin muun muassa osia Taneli Kuusiston kantaatista. Messua toimittamassa olivat myös kappalainen Virpi Koskinen , seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Timo Sahi ja diakoni Ulla-Maija Tuura . Juhlamessuun oli saapunut noin 350 ihmistä. Mukana oli niitä, jotka ovat eläneet Kannelmäen kirkon vaiheita sen suunnitelmista ja rakentamisesta nykypäivään. Messuvieraiden joukossa oli muun muassa pariskunta, jotka olivat ensimmäiset, jotka Kannelmäessä vihittiin avioliittoon. Messun jälkeen nautittiin vähän paremmat kirkkokahvit, jonka jälkeen ohjelma jatkui kirkkosalissa. Siellä kuultiin tarinoita siitä, mitä Kannelmäen kirkko on vuosien ja vuosikymmenten varrella merkinnyt ja toiveita siitä, mikä merkitys sillä voi olla tulevaisuudessa. Juhlassa kuultiin rovastikunnallisen nuorten parlamentin edustajia, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan Timo Sahin puheenvuoro ja kannelmäkeläisen perheenisän Tomi Sirkiän muistoja Kantsun kirkosta. Ritva Weiskam toi näkökulman kotikirkon merkityksestä monien ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen. Kaarela-Seuran tervehdyksen toi Erik Bärlund . Vaskikvintetti Väärä Vitonen soitti puheenvuorojen välillä. Kannelmäen kirkon 50-vuotisjuhlamessua vietettiin sunnuntaina, jonka aiheena oli Kiitollisuus. Päivän evankeliumissa (Matt. 11: 25-30) Jeesus sanoo: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” Kannelmäen kirkossa, telttamajassa, voi kukin jättää taakkansa Kristuksen kannettavaksi, levätä ja taas jatkaa matkaa. Teksti Tiittu Paju Kannelmäen kirkossa 50-vuotisjuhlamessu 50-vuotisjuhlamessu veti kirkon täyteen väkeä. Esiintymässä lauluyhtye Pauliina Kallio, Tiia Saari, Nea Meriranta, Sanna-Maija Rautakoski, Tuomas Lehtinen, Timo Lepistö, Reijo Kekkonen, Timo Lipponen sekä Ulla-Maria Pöyhtäri, huilu ja Oskari Pöyhtäri, käyrätorvi. Lounasravintola ONNI • Lounas buffetpöydästä 9,70,sis. salaatit, lämpimät ateriat sekä kahvi/tee + päivän jälkiruoka • Keitto + salaattilounas 8,70,sis. myös kahvi/tee + päivän jälkiruoka • Eläkeläistarjous: lounas/ateria 8,70,• Opiskelijatarjous: lounas/ateria 8,70,(näytä opiskelijakortti) www.onniravintola.fi Nuijamiestentie 3 C, 00400 Helsinki (Pohjois-Haaga) SPR POHJOIS-HELSINGIN Nälkäpäivä-keräykseen voi tänä vuonna osallistua monin tavoin. Lahjoitusja keräystapoja on useita, perinteisten lisäksi myös uusia. Lahjoituksen voi tehdä esimerkiksi kätevällä maksusovelluksella tai alkaa digikerääjäksi. Iloa ja energiaa keräystapahtumiin tuovat tänä vuonna myös viralliset kerääjäkoirat! Nälkäpäivä-keräys järjestetään 20 – 22. syyskuuta. Lisää tietoa kerääjäksi ryhtymisestä, lahjoittamisesta ja jakelupisteistä löydät osoitteesta www.nälkäpäivä. fi. Seuraa myös kerääjäkoirien Vimman ja Tahdon seikkailuja ja oivalluksia Instagramissa osoitteessa sprpohjoishelsinki ja Fb:ssä PunainenRistiPohjoisHelsinki. Perinteisellä Nälkäpäivä-keräyksellä varoja sekä Suomeen että ulkomaille VALTAKUNNALLINEN IÄKKÄIDEN ULKOILUPÄIVÄ 11.10. KANNELMÄEN PALVELUKESKUS järjestää yhdessä Ikäinstituutin kanssa kaikille avoimen ja maksuttoman ulkoilutapahtuman teemalla ”Yhdessä ilman ikärajaa”. Torstaina 11.10.18 klo 10-12 Kannelmäen palvelukeskuksen sisäpiha, Urkupillintie 4 Saapuminen tapahtumaan: • Kannelmäen ja Malminkartanon alueella on kolme pysäkkiä, joista voi lähteä mukaan tapahtumaan työntekijän johdolla: • Sitratori: Klaneettitie 5, lähtö klo 9.45 • Kannelmäen kirkko: Vanhaistentie 6, lähtö klo 9.45 • Asukastalo Renki: Piianpolku 7, lähtö klo 9.30 Tapahtumaan voi tulla myös omatoimisesti suoraan Kannelmäen palvelukeskukseen Ohjelma: • Palvelukeskuksen sisäpihalla luontoelämysrastejaja senioritansseja • Palvelukeskuksen lähiympäristössä ohjattuja ulkoilulenkkejä • Tarjolla makkaraa ja lämmintä mehua Sateen sattuessa tapahtuma järjestetään sisätiloissa. Lisätietoja tapahtumasta: Fysioterapeutti Sanna Miettinen p. 09310 69907 sanna.r.miettinen@hel.fi Kannelmäen palvelukeskus
7 12.9.2018 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi Kauneusja terveyspalveluja TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M Arkipäivän hypnoosi Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a AJATTELEMME , että päätöksemme tapahtuvat aina itsenäisestä omasta tahdosta. Tosiasiassa mieliimme voidaan vaikuttaa ja vaikutetaankin. On kuviteltu, ettei hypnotisoitu henkilö voisi tehdä esim. murhaa. Tämä luulo on osoitettu vääräksi tanskalaisen oikeuden päätöksessä, jossa hypnotisoija Bjorn Nielsen on tuomittu hypnotisoidun, Palle Hardrupin tekemistä kahdesta murhasta pankkiryöstön yhteydessä. Edellisenkin, onnistuneen pankkiryöstön rahat olivat menneet hypnotisoijalle. Tosin pitää huomauttaa, että hypnotisoitu toimi siinä käsityksessä, että rahat käytettäisiin hyvään tarkoitukseen, tai ei niin hyvään, mutta kuitenkin hypnotisoidun mielestä hyvään tarkoitukseen, eli natsipuolueen perustamiseen sodanjälkeisessä Tanskassa. Arto Halosella on tekeillä elokuva aiheesta. Mutta hypnoosi toimii myös arkisissa yhteyksissä. Taitavat myyjät hypnotisoivat usein asiakkaansa, niin luulen. Tosin siinä auttaa, että asiakkaat suorastaan pyytävät päästä hypnotisoiduiksi. Mainoksien kohdalla ei kai ole aiheellista puhua hypnoosista, mutta transsista tai suggestiosta kumminkin. Mainoksia ei olisi, jos ne olisivat tehottomia. Jokainen mainosmies tietää että toisto on tärkeää. Tärkeää se on hypnotisoinnissakin. Poliittisiin ideoihin pätee samat säännöt kuin hypnoosiin ja myynninedistämiseen. Goebbels on edelleen hyvä oppi-isä joukkoihin vaikuttamisessa. Natseja oli paljon ja he olivat aivan poikkeuksellisen vakuuttuneita asiastaan. Eichmannin oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että Eichmann ajatteli, mitä Hitler haluaisi ja toimi sen mukaan. Eichmannia ei edes tarvinnut käskeä. No sama pätee tietenkin kommunisteihin, jotka olivat natsien päävastustajia, ensin saksalaisissa katutappeluissa ja myöhemmin valtiotasolla. Jälkimaailman mielestä molemmat ideat ovat olleet vahingollisia ja ideologialtaan ei-niinkovin-hyvin-tosielämää-selittäviä. Yksi merkittävä hypnoosin käyttäjäryhmä on uskonnot. Jumalan(tai jumalien)palveluksissa ja hartaushetkissä on selviä yhtymäkohtia hypnoosin käyttöön. Täälläkin toisto on yhtä tärkeää kuin mainonnassa tai muussa mieliin vaikuttamisessa. Jo muinaiset shamaanit ovat huomanneet millaisia menoja kannattaa järjestää uskottavuuden saavuttamiseksi. Josta pääsenkin mieliaiheeseeni, eli tähän ilmastonmuutokseen. Näen nykymaailmassa viitteitä Goebbelsin oppien soveltamisesta. Jos ennen maailman selityksenä oli juutalaisten salaliitto tai kapitalistisen tuotantotavan huonous, on nyt kaikenkattava selitys ilmastonmuutos. Enää ei tarvitse perustella sitä, että se olisi ihmisestä lähtöisin. Riittävästi toistamalla sen uskoo jo tyhmempikin. Viisaat tai ainakin mielikuvitusrikkaimmat onkin hypnotisoitu jo aikaisemmin, nämä ovat yleensä helpoimpia tapauksia, kuten kuka tahansa hypnotisoija tai mentalisti voi vahvistaa. Ei kai asialla muuten niin väliä olisi, mutta kun todelliset syyt ilmaston muuttumiseen jäävät löytymättä ja suomalaiset ovat piakkoin suurien uhrausten edessä tämän virheellisen opin vuoksi. Ja jos perustelen: Vain sivulauseissa lukija voi todeta, että hiilidioksidi onkin sateisiin liukenevaa ja sen elinikä ei olekaan ilmastossa satoja tai tuhansia vuosia kuten on väitetty. Hiilidioksidi päätyy maannokseen tai merien sedimentteihin melko nopeaan. Metaani, jolla nykyään pelotellaan, on niin keveää, että se puolestaan haihtuu avaruuteen melko nopeassa tahdissa. Ihmisen osuus maapallon energiataseesta on pieni, vastaa auringon paistetta joidenkin minuuttien ajan vuoden aikana. Nyt tämän ilmastonmuutos-haamukuvan estämiseksi luovutaan hiilen käytöstä todella nopealla aikavälillä. Tämä sitten hiukan maksaa, olisi hyvä todeta. Mielettömin on Suomen IPCC:n ehdotus siitä, että meidän ”päästöjämme” (hiilidioksidi ei ole mikään päästö, vaan kasvikunnalle hyödyllinen ja välttämätön kaasu) olisi vähennettävä 100%. Tätä ei vaadita muilta kansoilta, vaan nimenomaan vain meiltä. Olemme kansakuntana luovuttaneet aiheesta puhumisen hamelnin pillipiipareille. Televisiossa asiantuntijana esiintyy Greenpeacen edustaja, vaikka po. yhdistyksessä ei ole minkäänlaista tasapuolista harkintaa vaan pelkkää demagogiaa. Poliittisina asiantuntijoina esiintyvät vihreät ja vihreän myrkytyksen saanut ympäristöministerimme Kimmo Tiilikainen. No, tämä on sikäli ymmärrettävää, kukapa poliitikko enää uskaltaisi mennä televisioon sanomaan että rauhoittuisivat tai panisivat jäitä hattuun tai miettisivät suuruusluokkia. Rakennamme kestämättömien oletusten pohjalle pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ettäkö ihan oikeasti ihmisen mitätön energiankäyttö sulattaisi jäävuoret, ja aikaansaisi hehkuvan kuumuuden? Ja vieläpä heikkotehoisen kaasun kautta, jota on kaikkiaan 0,4 promillea ilmassa ja josta ihmisen aikaansaamaa on vain muutama prosentti. Ei, ei, tähän tarvitaan mieleenvaikuttamisen tekniikoita ja manipulaatiota. Tämän hypnotisoinnin mahdollistaa lähes jokaisessa ihmisessä syvällä piilevä perusajatus, että ihminen ja ihmisen teot ovat merkittäviä, ettei merkityksemme maailmankaikkeudessa ole ihan pölyhippusen luokkaa. Esko Karinen www.tanotorvi.fi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi
8 12.9.2018 SEURAKUNTAVAALIT 2018 – #minunkirkkoni Marraskuussa valitaan seurakuntaan uudet luottamushenkilöt. helsinginseurakunnat.fi/ vaalit • Ehdokasasettelu päättyy 17.9. kello 16 • Ennakkoäänestysaika 6.–10.11.2018 • Vaalipäivä on 18.11.2018 Tervetuloa messuun! • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. 23.9. Perhemessu. Virpi Koskinen, Sirkku Rintamäki, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, kirkkomusiikin opiskelijoita. Tervetuloa isot ja pienet kaikenikäiset Jumalan lapset. • Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 9.9. ja 23.9. klo 18 Musiikkia Kannelmäen kirkossa Su 16.9. klo 18 Satukuvia pianolle -konsertti. Janne Oksanen soittaa Toivo Kuulan pianoteoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Su 7.10. klo 18 Virrestä voimaa. Illan aiheena on Ylitse kaikkien rajojen. Vieraana runoilija, kirjailija Pia Perkiö. Virpi Koskinen, Anne Myllylä ja Tiia Saari, sopraano. Tervetuloa veisaamaan! Lapsille ja perheille • Esikoisvauvakerho torstaisin klo 10.30–12. Nurkassa. Avoin kohtaamispaikka alle 1-vuotiaiden esikoisvauvojen perheille. • Vauvakerho tiistaisin 10.30–12 kirkolla Nurkassa. Avoin kerho alle 1-v. vauvoille perheineen. • Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11.30 kirkolla Nurkassa. Leikitään, pidetään hartauksia, juodaan kahvit ja mehut, lauletaan ja askarellaan. Avoimet ovet eli ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. • Perhejuttuja Paikassa. Perhetyöntekijä Sanna on tavattavissa Paikassa, Kauppakeskus Kaari -1 krs. maanantaisin klo 13–15. Tule yksin tai lasten kanssa. Keskustellaan vaikka vanhemmuudesta tai luetaan satuja lapsille. • Perheiden musakerhot Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 10–11.30. Ohjaajina perhetyöntekijä Sanna ja lastenohjaaja Janette sekä tiistaisin 17.30–19, ohjaajana Sanna. Luvassa on lapsille aikuisineen laulua, musisointia, tanssia, rentoa yhdessäoloa. Musakerhossa lapsi tutustuu yhdessä ja erikseen soittamiseen erilaisilla soittimilla, tuttuihin ja uusiin lauluihin ja laululeikkeihin sekä luovaan liikkeeseen musiikin tahdissa. Kerho painottuu musiikilliseen toimintaan. Toimintatuokion jälkeen välipalaa ja vapaata oleskelua. Kerho on maksuton ja ikärajaton. Tervetuloa koko perheen voimin musisoimaan ja pitämään lystiä! Miesten Nurkka. Avoin keskusteluja kohtaamispaikka miehille ja miehenaluille kirkolla Nurkassa joka toinen keskiviikko: 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11., 28.11. ja 12.12. klo 16–19. Tiedustelut pastori Konsta Korhoselta, p. 09 2340 3824. Sururyhmä läheisensä menettäneille. Ohjattua vertaistukea seurakuntakeskuksessa torstaisin 8.11., 15.11., 22.11., 29.11., 13.12., 20.12. sekä 3.1.2019 klo 18–20. Ohjaajina pastori Konsta Korhonen ja Leila Laitinen. Ilmoittautumiset ryhmään ja tiedustelut 31.10. mennessä konsta.korhonen@evl.fi tai p. 09 2340 3824. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 TARJA MÄÄTTÄ-HEINONEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. TULE TUTUSTUMAAN MEIHIN KAUPPAKESKUS KAAREEN TORSTAINA 13.9. KLO 10 ALKAEN. Jokaiselle unelmalle löytyy koti Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! kanneltalo.fi Ke 19.9. ensi-ilta, esitykset 20.9.–24.10. Liput 15/12 € Näyttelijä Minna Puolannon klovnihahmo Babylon tulkitsee kärjistäen erilaisia vallan ja vallankäyttäjien rooleja Hanna Sepän esittämän palvelijansa avustuksella. Hykerryttävässä teoksessa kyytiä saavat niin yhteiskunnan kuin sukupuolienkin väliset valtarakenteet. Red Nose Company Babylon HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: Valkaisu vastaanotolla 250€ Zoom-valkaisu 350€ Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 10.10. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti