No 8 9.9.2020 • 56. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi Kauneushoitola & Hieronta Maununnevantie 2, 00430 Helsinki jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi p. 0413181716 Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kantsun Sävel on mukana Kaaren karnevaaleissa 9.-13.9. Katso karnevaalitarjoukset kotisivuiltamme. TERVETULOA! Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 | info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike Auton korin ja moottorin muoviosien kunnostukset edullisesti. LÄHIKORJAAMO PALVELEE Mätäjoella solisee koski Mätäjoen koskiurakka on nyt valmis. Koskella ei ole vielä virallista nimeä, mutta asukkaiden keskuudessa paikkaa kutsutaan Trumpettikoskeksi, sillä sijaitseehan virta Trumpettipuiston vieressä. Eläinlääkärillä Mitä pitää tietää pentujen hoidosta?
2 9.9.2020 KYLLÄ MINÄ TIEDÄN , että liikunta lisää hyvinvointia. Silti liikunnallinen elämäntapa on kohdallani melko kausiluontoista. Aina välillä uskaltauduin ryhmäliikuntatunneille. Silloin olen se, joka sekoittaa vasemman ja oikean tai joka stiplaa rytmissä. Vauhdikkaassa jumpassa olen se, joka tulee pari tahtia muiden perässä. Joogassa, jossa olen joskus käynyt, hengittelen rauhassa silmät kiinni, ja teen liikkeitä. Kun avaan silmät, olen yleensä ihan eri suuntaan menossa kuin muut. Kun lähden ulkoilemaan, pidän eniten sellaisista mietiskelykävelyistä, joissa voi ajatella omiaan sekä askeltaa niin, ettei tule hiki. Ja ei, tätä ei pidä sotkea velehtimiseen, se on ihan eri asia. Poikkeusaikoina ostin joogaverkkokurssin, jossa tunnit ovat katsottavissa videoina silloin kun ehtii ja jaksaa. Olen yllättänyt itsenikin, miten säännöllisen epäsäännöllisesti olen nyt jo kuukausia joogannut. Joogaohjaaja on rento ja sydämellinen, rauhallisen lempeä, hän joogaa harmonisessa ympäristössä, kynttilöiden valossa, eteerisen öljyn tuoksussa (ei siis tuoksu tietokoneen ruudun läpi, vaan hän on kertonut öljyistä erikseen. -Joogaajan huom. -). Hän antaa ohjeet selkeästi eikä hänellä ole kiire minnekään. Ei myöskään minulla. Tietokoneen ruudulta heijastuu kuvani, kun istun kukallisella joogamatollani ruudullisissa yöpuvun housuissa ja t-paidassa. Pahimmat pölyt maton alta on pyyhkäisty äkkiä pois, suurimmat kasat on siirretty sivuun, että mahdun joogaamaan. Apuvälineinä on viltti sekä vanha makuupussi. Jossakin liikkeessä, missä keskitytään oikein hitaaseen venytykseen, ja apuvälineenä on se makuupussi, on tarkoitus, tietenkin, keskittyä hetkeen, harjoitukseen, kuunnella kropan viestejä. Aika usein keskitynkin, mutta silloin tällöin makuupussin ummehtunut haju vie kesken harjoituksen jonnekin vuosien taakse, partioretkien muisteloihin. Kampeudun sieltä takaisin meneillään olevaan hetkeen ja jatkan harjoitusta muina lähiömutseina. Erään kerran unohdin puhelimeen äänet päälle joogatunnin ajaksi. Juuri, kun olin melko tyytyväisenä itseeni asettautunut liikkeeseen nimeltä soturi, pärähti puhelimeni soimaan lujaa. Ärsyynnyin tietenkin, kun harmoninen hetkeni meni pilalle ja ryntäsin puhelimen kimppuun. Ja kun koskaan ei voi tietää, onko soittajalla jotakin elintärkeää asiaa, vastasin. No, se oli lehtimyyjä, joka tarjosi lehtitilauksen tilaajalahjaksi veitsisarjaa. Hetken ajan ehdin miettiä, että veitsisarjaahan nimenomaan SOTURI tarvitsee. Mutta maltoin mieleni ja lopetin puhelun lyhyeen. Jatkoin joogatuntia, mutta en tavoittanut enää sinä päivänä sitä soturimaista tyyneyttä ja sellaista flow-tilaa, mikä ennen veitsenkaupittelijaa oli vallinnut. Toisella tunnilla se harjoitus sujui keskeytyksettä ja olo oli sen jälkeen tyyni ja reipas. Tämän joogakurssin rinnalle kaipaisin nyt jo jotain reippaampaa liikuntaa. Kotijumpat kuminauhoineen ja kyykkäyksineen, niitä on kokeiltu. Mutta niistä tulee hiki ja paha mieli. Ehkä ne liikkeet pitäisi tehdä jonkun reippaan musiikin, sellaisen päänheilutteluhevin tai sähäkän punkin tahdissa, että jaksaisin kiinnostua niistä. Tai ennen kaikkea, että jaksaisin toistaa niitä. Se onkin ollut jotenkin aika jännittävää, että joogakurssissa olen jaksanut tahkota samoja harjoituksia uudestaan ja uudestaan. Tosin niistäkin yritän valita ne hauskimmat. Mutta silti. Vielä ei ole kyllästyttänyt. Olen kuullut, että ihmiset sauvakävelevät mielellään pitkiä matkoja ja kuuntelevat äänikirjoja. Sauvakävely on sinänsä ihan kivaa, mutta en halua kuunnella mitään kävellessäni. Haluan kuulla sekä ajatukseni että pyöräilijät ja ties mitkä lie, jotka vaanivat pusikoissa viattomia lähiömutseja. Ja voihan se olla niinkin, että kävely ja tarkkaavainen kuuntelu samanaikaisesti on vain yksinkertaisesti minulle liian haastavaa. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Liikunta – uhka vai mahdollisuus? JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa turvallisesti! • Messu Kannelmäen kirkossa sunnuntaisin klo 10. • Iltaehtoollinen Kannelmäen kirkossa 16.9. alkaen keskiviikkoisin klo 19. MUSIIKKIA KANNELMÄEN KIRKOSSA • Sinfoni-harmonikkakonsertit ti 8.9. ja to 17.9. klo 18. Musiikkiopisto Juvenalian Kalle Välimaan harmonikkaopiskelijat esiintyvät. Sinfoniamusiikkia menneiltä vuosisadoilta ja uutta musiikkia. Vapaa pääsy. • Wene-WiOL la 12.9. klo 16. Wiipurilaisen Osakunnan projektikuoron konsertti. Suomalaisia kansanlaulusovituksia, venäläistä kirkkomusiikkia sekä Nils-Eric Fougstedtin kesäistä luontoa juhlistavia kuorosävellyksiä. Kuoroa johtavat Elisa Huovinen ja Riku Laurikka. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €. • Kamarimusiikkikonsertti ma 21.9. klo 19. Helsingin kaupunginorkesterin muusikot Pekka Kauppinen, viulu, Eva Ballasz, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Adrian Rigopoulos, kontrabasso, Osmo Linkola, klarinetti, Mikko-Pekka Svala, fagotti ja Ville Hiilivirta, käyrätorvi. Ohjelmassa Franz Schubertin Oktetto. Vapaa pääsy. • Virrestä voimaa su 27.9. klo 18. Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren paljastaa Suvivirren suosion salaisuuden. Puhetta ja yhteistä veisuuta. Anne Myllylä, urut. • Hiljaisuusmusiikkia la 3.10. klo 15. Eero Palviainen, luuttu soittaa saksalaisen säveltäjä-luutisti Sylvius Leopold Weissin teoksia. Järjestää Kannelmäen seurakunta ja Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO). AIKUISTEN PIIRIT JA LASTEN KERHOT Viikkotoiminnan syksyn aloitus siirtyy yli syyskuun. Ajankohtaiset tiedot tulevat nettisivuillemme. Lapsiperheille on tulossa pop up -toimintaa Seuraa FB-sivua Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet! RUOKA-APUA Jos tarvitset ruoka-apua, ota yhteyttä diakoneihimme: heini.sinkko@evl.fi; heidi.metsala@evl. fi; ulla-maija.tuura@evl.fi. Voit myös soittaa Heinille, p. 09 2340 3841 tai Ulla-Maijalle, p. 09 2340 3843. Yhteiset ruokailut Jennyn Olohuoneessa ovat toistaiseksi tauolla. KIRKKOHERRA SAKARI ENROLD ELÄKKEELLE v. 2021 Kirkkoherra Sakari Enrold siirtyy eläkkeelle 1.9.2021. Seurakuntaneuvosto tulee esittämään tuomiokapitulille uuden kirkkoherran valintatavan. Kirkkoherra valitaan joko välillisesti seurakuntaneuvoston päätöksellä tai välittömällä vaalilla, jolloin äänioikeutetut seurakuntalaiset voivat äänestää. Huom. Mahdollisista muutoksista kerromme verkkosivuillamme osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Seuraa somessa: Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka SIUNATTUA SYKSYÄ! HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 7.10. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti Tapahtumia Kaarelassa ja keskustassa Ensimmäinen Helsinki Early Music Festival toteutuu 3.–11.10.2020 Helsinki Early Music Festivalin järjestävät Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) ja Encanto Music -yhdistys. Ohjelmiston ytimessä ovat barokkimusiikin ohella taiteidenvälisyys ja Kaarelan alueella toteutuvan Helsinki-mallin Juurilla-hankkeen kaarelalaisia osallistavat projektit. Barokkimuusikoiden ohella esiintyjinä on esimerkiksi Suomen Kansallisteatterin yleisötyön ammattilaisia, Kaarelan asukkaita ja kaarelalaisen balettikoulun oppilaita. Alun perin olennainen osa festivaalia oli myös kansainvälisyys, mutta vallitsevista olosuhteista johtuen kansainväliset vierailut siirtyvät pääsääntöisesti ensi vuoden festivaalille. Festivaaliohjelmaan kuuluu 15 erilaista tapahtumaa. Ne järjestetään Helsingin keskustassa ja Kaarelassa, jossa FiBO on toiminut Juurillahankkeen myötä aktiivisesti vajaan parin vuoden ajan. Saisiko olla ranskalaista barokkimusiikkia Saksalaisessa kirkossa tai Kanneltalossa, luuttumusiikkia hiljaisuus-teemalla vai räppiä ja resitatiivia eli barokin ajan puhelaulua yhdistäviä Räpätätiivi-esityksiä Kaarelan pubeissa? Ohjelmassa on myös lapsille sopivia esityksiä, kuten Ihme-synttärit, ja Kaarelan alueella kulkeva kävelyretki, joka päättyy yllätysesiintyjien pieneen konserttiin. Päiväkonserttien ystävillekin on oma konserttinsa Kanneltalossa. Myös seurakuntien kanssa yhteistyössä järjestettävissä messuissa ja jumalanpalveluksissa on mukana barokkimuusikoita. Tanssiva Eurooppa -nimen saanut festivaalin päätöskonsertti esittelee barokin ajan tanssikulttuuriin kuuluvia tansseja eri puolilta Eurooppaa. Konserteissa ja tapahtumissa on rajattu yleisömäärä ja erikoisjärjestelyitä turvallisuuden takaamiseksi. Lippujen hinnat ja ostopaikat vaihtelevat, tarkat tiedot niistä löytyvät kunkin konsertin kohdalta festivaalin nettisivuilta. Osa tapahtumista on ilmaisia. Mahdolliset lipputiedustelut: lippu@fibo.fi. Festivaalin sivu: helsinkiearlymusicfestival.fi Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) on toinen Helsinki Early Music Festivalin järjestäjistä ja esiintyy myös erilaisissa kokoonpanoissa festivaalilla. Kuvassa orkesterin edustajia kesäisissä tunnelmissa.
9.9.2020 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 7.10.2020 Aineisto toimitukseen 25.9. mennessä. MAASSAMME ON KÄYTY viimeisenä parina viikkona poleemista keskustelua Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta. Kyseessä on UPM:n päätös lopettaa sanomalehtipaperin valmistus Suomessa, mikä johtaa 450 työpaikan menettämiseen. Yhteiskunnallisesti päätös on merkittävä, sillä paperinvalmistus on ollut suuri tekijä suomalaisessa teollisuudessa. UPM:n perusteita ei voi kuitenkaan ohittaa. Vaikka Suomessa luetaan eniten maailmassa sanomalehtiä, on paperin kokonaiskulutus pientä verrattuna tehtaan tuotantokapasiteettiin. Kyse on siis globaalista markkinasta, jolla on ylituotantoa. Vastaavasti tuotantokulut Suomessa ovat monia muita maita korkeammat. UPM:n päätös perustuu pitkän jakson odotuksiin. Ne eivät valitettavasti ole suotuisat, sillä sanomalehtiä painetaan ja luetaan niin meillä kuin maailmalla entistä vähemmän kaiken informaation siirtyessä sähköiseksi. Uutislehdet ovat joutuneet antautumaan sähköisille, nopealla aikataululla lukijoiden saataville tuleville someuutisille. Ilmoitusmarkkinat ja tilaajakannat ovat kutistuneet ja vieneet ison osan lehtien tulosta. Se on johtanut sivuja painosmäärien putoamiseen. Tanotorvikin on saanut kritiikkiä siitä, että lehden sivumäärä on pudonnut. Tämä ei johdu siitä, etteikö uutisia tai jutunaiheita riittäisi, vaan siitä, että sanomalehtimarkkinat ovat olleet myllerryksessä useita vuosia. Sanomalehtien kannattavuus on pudonnut kuin lehmänhäntä. Jos Tanotorvessa oli 20 vuotta sitten keskimäärin 16-24 sivua, joudutaan sitä nyt tekemään 8-16 sivuisena. Jotta lehti olisi yhä ilmoittajille kiinnostava media ja tavoittaisi mahdollisimman suuren lukijakunnan, on painosmäärä pidetty kuitenkin lähes samansuuruisena läpi vuodet. Toinen merkittävä tekijä on pienten kivijalkayritysten katoaminen lähiöistä ja maakunnista. Kaikki palvelut keskittyvät kauppakeskuksiin ja suurien ketjujen käsiin, jotka kykenevät keskittämään markkinointinsa valtakunnallisiin somekanaviin, televisioon tai omiin mainosjulkaisuihin. Pienyritysten kannalta paikallislehtien katoaminen on näivettävä tekijä, sillä yrittäjien kyky tavoittaa uusia asiakkaita pienenee. Sanomalehdet sinnettelevät yhä, mutta ne ovat liikevaihdon pudotessa joutuneet tiukentamaan kulurakennettaan. Toimitusten koko on pienentynyt ja työnjako yksipuolistunut. Jos ennen jokaiseen tehtävään on ollut oma tekijänsä, niin nykyisin samat ihmiset tekevät kaikkia töitä. Minäkin tomitan, valokuvaan, taitan, laskutan ja hoidan reskontraa. Kaukana ovat ne ajat, kun Tanotorvi ylläpiti toimitusta, tilasi maksullisia juttuja, käytti ulkopuolista valokuvaajaa, tuotti lehden taiton latomossa ja maksoi palkkaa täysipäiväiselle sihteerille. Kun markkinat muuttuvat ja kapenevat, muuttuu koko bisneksen rakenne. Kasvupotentiaalia ei ole, mistä johtuen sanomalehtipainojen määrä on jatkuvasti pudonnut. Jos Suomessa oli 20 vuotta sitten 1300 painoalan firmaa, on niistä jäljellä enää reilu puolet. Kun sanomalehtipainaminen vähenee, vähenee myös sanomalehtipaperin kulutus, mikä pakottaa paperintuottajat tekemään sen mukaisia päätöksiä. Pitkällä tähtäimellä kyse ei ole vain paperista, vaan siitä, että kaikki tuotantoteollisuus keskittyy yhä suuremmille yrityksille, yhä suurempiin yksiköihin ja halvemman kustannusluokan maihin. Paikallinen ja perinteinen tuotanto katoaa ja johtaa kuluttajien valinnanvaran vähenemiseen. Pääkaupunkiseudun vetovoima ei ole vielä kadonnut, mutta muualla maassa kuntien palvelurakenne yksipuolistuu, heikkenee ja yritykset katoavat. Tämä näkyy tyhjinä liikehuoneistoina ja teollisuusrakennuksina, korjaamatta ja myymättä jääneinä taloina, ihmisten pakona suuriin kaupunkeihin ja niiden asuinlokeroihin. Joku voisi kysyä, onko somen ulkopuolella kohta enää elämää? Kyllä on, mutta tuotannon vähetessä ja palveluiden muuttuessa sähköisiksi, koko yhteiskuntarakenteemme on murroksessa. Yritysten investoinnit kasvualueiden ulkopuolelle vähenevät. On mahdoton yhtälö, että valtio ylläpitäisi kuntia ja kansaa ilman kassavirtaa ja verotuloja. Helsingin lähiöt ovat monessa mielessä pieniä kuntia. Väestömääriltään jopa pienten kaupunkien kokoisia. Siinä kun valtio on pakotettu investoimaan kuntiin, on kaupunki pakotettu investoimaan lähiöhin. Ulkopuolisten toimijoiden vastuun kasvaessa häviää kuitenkin paikallinen päätösvalta ja se keskittyy yhä harvempien käsiin. Asukkaista tulee ulkoisista tekijöistä ja niiden mielivallasta riippuvaisia. Tendenssi on huolestuttava, koska se rajaa kansalaisten itsemääräämisoikeutta ja vapautta. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Kaipolasta Kaarelaan ASIA: KANNELMÄEN TERVEYSASEMAPALVELUT KANNANOTTONA KOSKIEN Kannelmäen terveysasemapalvelujen järjestämistä jatkossa esittää Kaarela Seura ry. kannanottonaan seuraavaa: Yhdistyksessämme ymmärretään, että nykyinen terveysasema on tullut käyttöikänsä päätepisteeseen pahan sisäilmaongelman ja myös rakennuksen korjauskelvottomuuden takia. Lisäksi Kaarelan kaupunginosa on väestöltään kymmenkertaistunut yli 30.000 asukkaaseen mitä se oli terveysasemaa suunniteltaessa. Näin ollen kaupunginosamme asukkaat tarvitsevat uuden, modernin ja paremman, monipuolisemmin palvelevan terveysaseman. Kysymys on suuresti kiinnostanut asukkaita, ja yhdistykselle on tullut paljon viestejä asiaa koskien. Avainkysymyksenä on, kuka uudet terveysasemapalvelut järjestää. Onko se kaupunki itse, niin kuin on tähän asti ollut, vai ulkoistetaanko toiminta yksityiselle järjestäjälle. Yleinen mielipide täällä on selkeästi kaupungin oman terveysaseman puolesta. Näin ollen, kaupunginosansa asukkaiden edustajana ja edunajajana, myös kaupunginosayhdistys on samaa mieltä. Kunnan on itse huolehdittava asukkaittensa terveyspalvelujen järjestämisestä. Hallinnossa on viime aikoina kuitenkin vahvasti suunniteltu palveluiden antamista ulkopuolisen järjestäjän tehtäväksi. Sillä suunnitelmalla on tietenkin omat vahvatkin perusteensa, ja tällä hetkellä poliittiset voimasuhteet päättäjien keskuudessa ovat hyvin selvästi kallistuneet ulkoistamisen kannalle. Tämä suunnitelma on selkeästi ollut nähtävissä tiedotusvälineissä, emmekä tässä enää näe tarpeelliseksi ruveta kertaamaan niitä. Samoin netistä on voinut lukea näistä suunnitelmista. Jos ratkaisu hallinnossa lopullisesti menee ulkoistamisen toteuttamiseen, esittää kaupunginosayhdistys vaatimuksenaan seuraavaa: 1. Palvelujen tulee olla vähintään samaa tasoa kuin muissa kaupunkimme terveysasemissa ja selvästi parempia kuin täällä aiemmin ovat olleet. 2. Palvelut eivät saa tulla asukkaillemme yhtään kalliimmiksi kuin on muilla kaupungin asemilla. 3. Palvelut on sijoitettava helposti saavutettavaan paikkaan Kannelmäessä. Sairaiden, liikuntarajoitteisten, ikäihmisten ja lapsiperheiden on kyettävä vaivattomasti pääsemään julkisilla kulkuvälineillä terveysasemalle. Kaikilla ei ole omaa autoa, eivätkä kaikki kykenisi autoa ajamaankaan. 4. Kunnan on tehtävä selkeä sopimus palvelunjärjestäjän kanssa siitä, että sopimuksesta laistamisesta seuraa sanktioita. 5. Jos palveluista jatkuvasti laistetaan, eikä sopimusta noudateta, kunnan tulee ottaa palvelut pois toiselta sopimusosapuolelta ja järjestää palvelut itse. 6. Uusia terveyspalveluita koskevat asiat on jatkossa tiedotettava kaupunginosayhdistykselle ja asukkaillemme kattavasti ja riittävän ajoissa, jotta tarvittaessa voimme tiedottaa kantamme palvelunjärjestäjälle, kunnan päättäjille sekä koko asujaimistollemme tässä kaupunginosassa. Kannelmäessä, elokuun 8. päivänä v. 2020 KAARELA-SEURA RY. puolesta kunnioittaen Erik Bärlund puheenjohtaja, p. 050 527 7200 Leena Timoskainen sihteeri, p. 0400 614 704 Kaarela-seura ry:n kannanotto Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle koskien alueen terveydenhoitopalvelujen järjestämistä Helsingin kaupunki rakentaa uuden rakennuksen leikkipuisto Trumpettiin (Trumpettikuja 5). Vanha huonokuntoinen leikkipuistorakennus on purettu. UUSI RAKENNUS on tarkoitus ottaa käyttöön syys–lokakuussa 2020. Se on yksikerroksinen ja sen huoneistoala on 197 m². Leikkipuisto Trumpetti on eri-ikäisten kohtaamispaikka Leikkipuistossa järjestetään toimintaa perheille, joissa on pikkulapsia sekä koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa. Koulujen loma-aikoina leikkipuistossa järjestetään toimintaa koululaisille ja alueen perheille. Tilaa myös vuokrataan asukkaille toiminta-aikojen ulkopuolella. Työmaa tuo suuria ajoneuvoja alueelle Työmaa on käynnistynyt valmisteluilla ja purkutöillä. Rakennuttajan arvion mukaan työmaaliikenne on vilkkainta silloin, kun työmaalla tehdään maanrakennustöitä. Työmaa erotetaan aidoin muussa käytössä olevasta alueesta. Lisätietoja tilojen vuokraamisesta toiminta-aikojen ulkopuolella: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/leikki-ja-avoin-toiminta/leikkipuistot/vuokraaminen/ Lisätietoja rakentamisesta: Projektinjohtaja Jari Miettinen Helsingin kaupunki kaupunkiympäristön toimiala puh. 040 351 6602 jari.miettinen@hel.fi Kannelmäen leikkipuisto Trumpettiin uusi leikkipuistorakennus syksyllä VIIME KEVÄÄN Malminkartanon kaupunkisuunnistus peruuntui korona-epidemian takia. Torstaina 10.9.2020 yritetään uudestaan. Järjestelyissä noudatetaan tarkkaan Suomen Suunnistusliiton ja Valtioneuvoston määräyksiä, jotta osanottajien turvavälit saadaan pidettyä riittävinä. Lähtö ja maali ovat kahdennetut jonottamisen välttämiseksi. Lisäksi rastien määrää on lisätty, jolloin on entistä epätodennäköistä, että kaksi suunnistajaa osuu yhtä aikaa samalle rastille esimerkiksi A-radalle osallistunee noin 100 suunnistajaa, jolloin rastileimausten väli on keskimäärin yli puoli minuuttia Helsingin Suunnistajien torstaina 10.9.2020 järjestämä suunnistustapahtuma on kaikille avoin. Keskus on Malminkartanon ala-asteen koulun piha-alue osoitteessa Puustellintie 6. Tapahtumassa on kolme erilaista rataa A, B ja C. Niistä C-rata sopii mainiosti vasta-alkajille. Sen pituus on noin 2.5 km, joten siitä selviää kävellenkin alle tunnissa. Karttamaksu on 10 euroa (alle 18-vuotiailta 5 euroa). Suunnistamaan pääset klo 17.30 19 välisenä aikana. Taskulamppu helpottaa kartanlukua iltahämärässä, jolloin ei tarvitse olla pelkkien katuvalojen varassa. Tule kokeilemaan kaupunkisuunnistusta ja nauti reippaasta ulkoilmaliikunnasta. Opastusta saat toimitsijoilta lähdössä ja maalissa. Voit mainiosti kävellä koko matkan, jolloin pysyt varmasti kartalla eli tiedät aina, missä olet. Kaupunkisuunnistuksessa onkin tärkeintä edetä sujuvasti rastilta toiselle. Silloin rastit tulevat mukavasti vastaan ja koet sitä löytämisen riemua, jonka vain suunnistus voi tarjota. Kari Sane Helsingin Suunnistajat Lisää tietoa tapahtumasta osoitteessa http://helsinginsuunnistajat.fi/sprintticup2020malminkartano Kaupunkisuunnistamaan Malminkartanoon
4 9.9.2020 TÄYTYY KYLLÄ MYÖNTÄÄ, etten ollut kovinkaan iloinen, kun aloin kaljuuntua joskus kaksvitosena. Uskoin, että lääkäri pystyy auttamaan minua vaivassani. Suositusten pohjalta menin vanhan legendaarisen sotalääkäri Eero Uroman juttusille. Ketjussa pilliklubia vedellen Uroma totesi, että kyllä asia pystytään hoitamaan. Minun pitäisi vaan itse päättää, alistunko pieneen leikkaukseen, joka pysäyttää hiusten lähdön ikuisiksi ajoiksi. Haittojakin kyllä on, koska samalla menetän kiinnostukseni naisiin, lauluääneni nousee oktaavilla ja painoni sadalla kilolla. Ymmärsin kauhistuneena sen, että Uroma puhui kastraatiosta. No ei kyllä mistään hinnasta... ei.. Uroma kirjoitti minulle kuitenkin jonkinlaisia hormoneja, jotka saivat mieleni perin iloiseksi. Tosin ehkä vähän liikaakin, koska elämä alkoi olla kuin B-luokan aikuisviihde-elokuvassa. Ei ollut sekään hyvä asia, töitäkin piti tuolloin tehdä. Jonkun vuoden kuluttua luin lehdestä, että professori Kai Setälä etsii vapaaehtoisia koehenkilöitä Antiscal-koeryhmään. Antiscal oli kuulemma uusi ihmelääke, joka kasvatti hiuksia vaikka biljardipalloon. Tyttäreni muistelee vieläkin, kuinka oksettavalle Antiscal-lätty päässäni haisi. Päänahan verenkiertoa kun olisi pitänyt hautaa jokunen tunti illassa. Kotirauhan säilymisen takia lopetin hoidon. Sekin täytyy sanoa, ettei liioin yhtään karvaa päähäni kasvanut tälläkään hoidolla. Myöhemmin luin, että Setälä oli myynyt keksintönsä japanilaisille. Hänestä tuli monimiljonääri. Päätin lopettaa joutavan hiustenkasvun miettimisen. Antaapa olla näin. Nythän ajat ovat muuttuneet, kaljupääkin alkaa olla taas salonkikelpoinen, jopa katu-uskottava. Nuoretkin terveet miehet kulivat päänsä vapaaehtoisesti, naisetkin pitävät kaljua kalloa jotenkin seksikkäänä... kaikkea vielä. Siis olen tyytyväinen tähän olotilaan. Yhtään hiusta minulle ei koskaan kasvanut eikä kyllä kenellekään muullekaan. Ei kasva tulevaisuudessakaan, koska luin jostakin, että koko ihmiskunta kaljuuntuu kovaa vauhtia. Tuhannen vuoden kuluttua kenelläkään ei ole tukkaa. Ex nihilo nihil fit. Otetaanpa toinen mieliä rassaava asia käsiteltäväksi. Lihominen on asia, jolle ainakin jotain voi tehdä. Hyvinvointi ja vähäinen liikunta saa kroppamme sekaisin. Syömme enemmän kuin tarvitsemme. Suosittelen, että katsokaa TV:stä ohjelma Hengenvaarallisesti lihava. Siinä kuivankälpeä setämies tohtori Younam Nowzaradan opettaa 350kiloisia amerikkalaisia laihtumaan. Myönnän, että ohjelma on puhdasta sosiaalipornoa, mutta sittenkin, kannattaa katsella ja ihmetellä. Nythän jenkkilästä tulee muutakin hauskaa ohjelmaa. Edessä ovat pressanvaalit syksyllä. Neljä vuotta sitten ennustin oikein sen, että Trump voittaa. Kiivaimmat vastaväittäjät sanoivat, että eihän siitä voi tulla, kun se on hullu. Nyt on vain niin ja on aina ollut, että jonkinasteinen hulluus on paremminkin edellytys kuin este. En nyt vedä enää mitään Stalineita, Hitlereitä enkä Maoja esiin, miettikää tämän hetken päälliköitä Turkissa, Filippiineillä, Unkarissa, Puolassa tai oikeastaan missä hyvänsä, mieleltään järkkyneitä kyllä löytyy tarvetta vastaavasti. Jenkkilä kiinnostaa minua siksi, että siellä ollaan leipomassa Sleepy Creepy Joe Bidenistä pressaa. Olen sitä mieltä, että kyseessä on salaliitto. He haluavat oikeasti tämän Kamala Harrisin pressaksi. Hauska nimi, lieneekö suomalaisia sukulaisia? No salaliittoa epäilen siksi, että tämä Biden näyttää olevan perin huonossa hapessa. Ennen sotia Suomessakin luonnehdittiin tämän oloista ukkoa siten, että on niin kehnossa kävveessä, että ei taida enää käkeä kukuttaa, elikä ei elä enää vuottakaan. Toinen sattuva sanonta on se, että ei taijja ukko ennää päällyshousuja tarvita... Ilmaisurikas on suomemme kieli. Jos nyt joku miettii, miten minä voi tuollaista sanoa ehkäpä maailman tulevasta tärkeimmästä ihmisestä niin vastaan, että itse vanhempana ukkona kyllä voin epäillä vaikka mitä. Ikäni puolesta saan syyntakeettoman paperit. No ei, leikki sikseen. Mielestäni Biden on nyt vaan perin kolkossa kunnossa. Otetaan tässä toinen ikätoveri vertailuun, suuri esikuvani musiikkineuvos Ilkka Lipsanen on saman ikäinen kuin Bidenkin. Niin että kummasta pitäisi ottaa mallia? Minä otan ehdottomasti Dannystä, siinä on hieno ukko... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Tyhjä lato ei kattoa kaipaa Viiru ja Elsa eläinlääkäriin tutustumassa 12 viikkoiset ranskanbulldoggisisarukset Viiru ja Elsa pääsivät terveystarkastukseen ja tutustumaan Kannelmäen eläinlääkäriasema Evidensian toimintaan. TYTÖT ON JO KERETTY madottamaan pariin otteeseen ja siruttamaan kuusiviikkoisina, joten lääkärissä ei olla ensi kertaa. Näin tytöt voidaan tunnistaa digitaalisesti. Eläinlääkäriopiskelija Katariina Loikkanen tarkistaa tyttöjen tiedot lukulaitteella. Sitten puntariin. Viiru painaa 5,3 kiloa ja Elsa 4,8. Ihan hyvä paino kummallekin. Rokotusta vaille Tytöt ovat nyt siinä iässä, että on viimeinen aika antaa ensimmäinen yhdistelmärokote. Rokotusohjelman voi aloittaa 8-viikon ikäisellä pennulla varhaisrokotuksella tai 12 viikon ikäisenä terveystarkastuksen yhteydessä. Ennen rokotusta tytöt on jälleen kerran madotettu kymmenviikkoisina. Nyt he saavat nelosrokotteen. Se sisältää parvovirus-, penikkatauti-, maksatulehdusja kennelyskärokotteet. Nelosrokotus vahvistetaan 16-viikkoisina, joten tytöt joutuvat tulemaan uudelle piikille neljän viikon jälkeen, jolloin annetaan samat rokotteet tehosteena sekä rabiesrokote. Pennuille suositellaan myös ulostenäytteen ottamista ja tutkimista, joko ennen käyntiä tai sen yhteydessä. Tyttöjen ei ole hyvä mennä koirapuistoon, ennen kuin on saavutettu pitkäkestoinen rokotesuoja. Hyvä suoja saavutetaan kaksi viikkoa tehosterokotteen jälkeen. Seuraavan kerran tytöt on rokotettava yksivuotiaina ja tehosteet annettava kolmen vuoden välein, jotta laumaimmuniteetti säilyy. Yksivuotiaalle on hyvä tehdä myös terveystarkastus ja ulostenäytetutkimus. Tytöt saavat rokotuksista todistukset. Rokotukset voidaan kirjata myös lemmikkieläinpassiin, jos sellaiset on hankittu. Varo vieraita esineitä! Eläinlääkäri Beatrice Cleve ja hoitaja Milla Toljamo ottavat tytöt iloisesti vastaan. Beatrice on vanha tekijä. Hän on tehnyt eläinlääkärin hommia Kannelmäessä jo vuodesta 1993. Viirua ja Elsaa ei pelota yhtään. Tytöt ovat hyvissä käsissä ja tekevät sen vuoksi tietysti heti hyvän vaikutuksen. Rokottaminen ja madotus ovat tärkeitä, Beatrice kertoo. Pennun elämä on vaarallista, sillä heille kaikki tapahtuu suun kautta. On iso riski, että suuhun eksyy vieraita tai myrkyllisiä esineitä. Ei ole epätavallista, että koira joudutaan oksettamaan tai jopa leikkaamaan, jos vieras esine ei poistu luonnollista tietä elimistöstä. Viiru ja Elsakin olivat vain viikkoa aiemmin syöneet mökillä kärpässientä, minkä takia niiden isäntä ja emäntä olivat joutuneet antamaan tytöille suolasta muovatut oksennuspallot. Jos on epäilys, että koira on syönyt jotain asiaankuulumatonta, kannattaa ottaa eläinlääkäriin yhteyttä. Milloin sisäsiistiksi? Isäntä ja emäntä miettivät, milloin tytöt tulevat sisäsiisteiksi, sillä nyt pisutetaan ja kakataan minne sattuu ja milloin vain. Se on yksilöllistä, Beatrice sanoo. Jotkut oppivat sisäsiisteiksi neljän kuukauden ikäisinä, toiset puolen vuoden iässä. Koiranpennut kannattaa ulkoiluttaa heti niiden herättyä ja kun ne ovat saaneet ruokaa, sillä silloin niiden suoli ja rakko ovat aktiivisimmillaan. Pentuja voi palkita pienillä herkuilla, kun ne tekevät tarpeensa ulos, jotta ne tietävät toimivansa silloin oikein, Beatrice kertoo. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että pentujen pidätyskyky kulkee samassa suhteessa niiden iän kanssa. Yksi ikäkuukausi vastaa yhtä tuntia, Katariina Loikkanen lisää. Mitä ruokaa? Viiru ja Elsa ovat saaneet kotona syötäväkseen niin raakaruokaa kuin PENTUVUODEN ROKOTUKSET • Varhaisrokotus 7–9 viikon iässä nelosrokotteella tarttuvaa maksatulehdusta, parvovirusripulia, penikkatautia, ja kennelyskää aiheuttavaa parainfluenssaa vastaan. Rokotteen antama suoja on lyhytkestoinen. Pitkäkestoinen suoja saavutetaan 12 ja 16 viikon sekä vuoden iässä annettujen rokotusten myötä. • Terveystarkastusja rokotus 12 viikon iässä Pentu saa rokotteet penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvovirusta ja parainfluenssaa vastaan. • Terveystarkastusja rokotus 16 viikon iässä Pentu saa rokotteet penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvovirusta ja parainfluenssaa vastaan (tehosterokote). Samalla voidaan antaa myös rabiesrokote. AIKUISEN KOIRAN ROKOTUKSET • vuosittain: parainfluenssa (kennelyskä) ja bordetella • 3 vuoden välein: penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo • 3 vuoden välein: rabies koiranpapanoita. Onko oikein? Koiranpennuille kannattaa syöttää hyvälaatuista eläinkaupoista saatavaa penturuokaa, Beatrice sanoo. Syöttämisen suhteen on tietysti monta mielipidettä, mutta hyvässä koirille tarkoitetussa täysravinnossa on tasapainoisesti kaikki tarvittava, Beatrice sanoo. Määrissä kannattaa ottaa huomioon koiran ikä ja koko sekä noudattaa valmistajien suosituksia. Entä raaka jauheliha? Jotta ruokavalio olisi tasapainoinen ja helposti sulava, kannattaa pääravinnoksi valita kuivaruoka ja sitten antaa vain lisukkeena ja herkkuina erilaisia liharaakaaineita. Olennaista on, että kasvava koira saa riittävästi ja oikeissa mittasuhteissa mm. proteiinia, hiilihydraatteja, rasvaa ja kalsiumia/fosforia. Tarvitseeko pennun hampaita hoitaa? Koiranpennun maitohampaat putoavat ja tilalle kasvaa pysyvät hampaat 4-6 kuukauden iässä. Pennut saattavat siksi pureskella yhtä sun toista. Pennuille on hyvä olla erilaisia puruleluja, mutta ne eivät saa olla liian kovia, jotta maitohampaat eivät vioitu. Tylppänokkaisilla koirilla on erilaisia purentaongelmia, joten niiden hampaita on hyvä hoitaa huolella, Beatrice kertoo. Muistakaa pestä hampaat! Sillä säästyy monelta nukutukselta. Saattaa tuntua hölmöltä, mutta suosittelen tähän tehtävään koirien sähköhammasharjaa. Koira kyllä tottuu hampaiden pesuun. Myös muu koiran hygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Viirun ja Elsan kohdalla erityisesti korvat ja turvan poimut ovat sellaisia paikkoja, joihin kerääntyy likaa, jolloin tulehdukset ovat mahdollisia. Eläinlääkäri suositteleekin korvien putsaamiseen erityistä korvapuhdistetta. Poimuja voi putsata esim. vauvojen kosteuspyyhkeillä. Onko muita suosituksia? Pentukoiran kanssa kannattaa käydä kaikkialla, että se tottuu erilaisiin ympäristöihin, eikä pelkää, Katariina sanoo. Koulutus kannattaa aloittaa heti. Tassun antaminen ei ole se oleellisin asia, vaan se, että koira tulee kutsuttaessa luokse. On hyvä oppia seuraamaan ja tuntemaan oman koiran käyttäytymistä. Ihmiset eivät aina tajua koiran sairastumista ja silloin saatetaan tulla liian myöhään lääkäriin, Beatrice painottaa. Uteliaat ja vilkkaat koiravauvat Viiru ja Elsa todettiin tarkastuksessa terveiksi ja hyväkuntoisiksi. Rokotusten jälkeen tytöt pääsivät ulos ja kotiin jatkamaan leikkejään. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Rokotuskäynti Evidensiassa maksaa 39 euroa ja lisärokotteet 10 euroa kappale. Lemmikkieläinpassin hinta rokotuksen yhteydessä on 60 euroa. Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Soittajantie 1, 00420 Helsinki kannelmaki@evidensia.fi P. 0201 750 020 www.evidensia.fi Avoinna ark. 8-19.30, la 9-15 Terveen paperit tuli. Elsa vas. ja Viiru ovat henkilökunnan hellässä huomassa. Vas. eläinlääkäriopiskelija Katariina Loikkanen, eläinlääkäri Beatrice Cleve ja hoitaja Milla Toljamo. Matkustatko koiran kanssa ulkomaille? Jos matkustat koiran kanssa ulkomaille, tarvitsee koira lemmikkieläinpassin ja sillä pitää olla mikrotunniste sekä rokotukset voimassa. Eläinlääkäri myöntää passin ja kirjaa siihen ne rokotukset, madotukset ja terveystarkastukset, joita kohdemaassa vaaditaan. Jos matkustat esimerkiksi Viroon, tai etelämmäs, on koiralle hyvä antaa leptospiroosirokote keltatautia vastaan. Suomi vaatii, että koira on madotettu ekinokokkia vastaan 1-5 vrk. ennen Suomeen paluuta.
5 9.9.2020 Bök i Kårböle KAMPANJEN RÄDDA POLLINERAREN , den finska motsvarigheten Pelasta pörriäinen, har fått stor synlighet denna vår. En verklig oro över pollinerarnas framtid ligger bakom kampanjen. Insekterna är av avgörande betydelse för våra skördar i naturen och i trädgårdarna. Det är trendigt att skaffa ett insekthotell eller att bygga det själv. Man uppmanar folk att låta bli att klippa gräset i något hörn av trädgården och att så blomsterängar för att trygga pollinerarnas framtid. I min barndom på vårt småbruk i Kårböle ännu på 1950och 1960-talen led vi ingen brist på pollinerare eller insekthotell. Vedhögarna som behövdes för uppvärmningen av huset, bastun och maten åt svinen motsvarade en hel insekthotellkedja. Dessutom hade vi bikupor, många bikupor. Bikuporna tillhörde företaget Paulig och de var många. De låg i skogen på berget i en varm södersluttning nära ladugården. Paulig hade en egen biodlare, herr Eilers, som regelbundet kom ut till Kårböle och skötte om bina. Herr Eilers hade ofta sin förtjusande spröda fru med sig och mamma bjöd dem ibland på kaffe. Minns paret varje gång jag ser Helsingedockan i glasvitrinen som paret Eilers försåg med svarta lakerskor. Som tack för att Pauligs bikupor fick stå i vår skog omsköttes också våra tre bikupor. En gammal tågvagn fungerade som utrymme för alla redskap som behövdes för biodlingen. När herr Eilers klädde sig i sin vita biodlardräkt och hade rökpusten i handen följde vi tillsammans med grannens flickor på avstånd detta spännande skådespel. Bina jobbade flitigt under sommaren och surrade i äppelträden och blomsteroch bärodlingarna. Blåbärsskördarna i skogen var rikliga och säkerligen påverkades bärskördarna flera kilometer runt omkring. Ibland hände det att bina svärmade. Det berodde delvis på arten av bin eller på att bikupan hade fått två drottningar. Alla vet ju hur det går med två fruntimmer i samma hushåll. Ofta byggdes svärmen upp på några timmar i ett träd. En svärm flyttade in i vår skorstens luftkanal. Surret hördes in i mitt flickrum och bina trivdes där i flera år. Minns en gång när pappa körde lastbilen under rönnen vid vägen för att nå svärmen från flaket. Varsamt fällde han hela svärmen i en låda. Lådan fördes i källaren där bisvärmen lugnade ner sig och kunde föras tillbaka i en bikupa. Pappa blev sällan stucken av bina. Men jag minns nog en och annan svullnad som drabbade mig. Ett igenmurat öga glömmer man inte eller en fot som svällde så illa att inga skor gick att få på foten. Den gången var det nog jordgetingarna som kom åt min bara fot. Bina fick ett tag besök av grisgrannarna från svingården. Rymlingarnas sammankomst med bina utmynnade i gristjut och grisakrobati av oförglömlig stil. Grisarna hoppade och rullade på marken vilket ökade bistingen. Minns inte om någon plockade bort gaddarna från grisarna. I augusti kom herr Eilers för att slunga honungen. Han bar honungsramarna till tågvagnen och hade ett redkap med taggar med vilket han lösgjorde vaxskyddet. Ramarna placerades i den runda slungan som vevades för hand. Den underbara gula honungen rann ut genom ett rör. Doften som fyllde hela skogsbranten var unik. Mamma fick honungen från våra tre kupor. Hon hällde honungen i de traditionella biodlarburkarna som garanterar kvaliteten och etiketten för Kårbölehonungen limmades på. Honungen såldes på Salutorget eller via beställningar. Men visst ringlades honung på många bullskivor där hemma. Vid minsta förkylning om vintern fick jag en tesked honung att suga på och den botade vilken virusinfektion som helst. Herr Eilers efterträdare, herr Heinzmann fortsatte biodlandet. Han bekymrade sig över den ökande biltrafikens och de minskande odlingarnas negativa inverkan på binas levnadsvillkor. En era i Kårböle med biodling avslutades småningom omkring år 1978. Kommissarie Ivar Hedman, som bodde vid Gamla Kårbölevägen, var också biodlare. Många besökte huset för att köpa honung eller för att låna dammsugaren eller Mehu-Majan som fru Hedman, som sekreterare för Kårböle Marthakrets lånade ut åt byborna, men det är en helt annan historia. Peter Rehnström Drömmen om en sex-timmars arbetsdag Kantaesitys Ranskalaiset viivat (Making of Pyöveli 2) saa ensiiltansa Kanneltalossa RANSKALAISET VIIVAT (Making of Pyöveli 2) osuu ajan hermoon. Se kertoo teatteriporukasta, joka lähtee suurella innolla rakentamaan esitystä, mutta Pyöveli puuttuu tapahtumiin ja kaiken epävarmuus leijailee hankkeen yllä. Periksi ei anneta! Vai annetaanko? Harjoitellaan! Ohjaaja-käsikirjoittaja Minna Nurmelin kuvailee esityksen tyylilajia haikean ja absurdin huumorin läpäisemäksi dokumentaarisuudeksi. Kun Nurmelin oli kirjoittanut näytelmän tekstin valmiiksi, iski koronapandemia. ”Se, että on epävarmuuden ammattilainen, saa nyt tässä hetkessä jonkinlaisen huipennuksen. On vain tämä hetki.” Nurmelin miettii ja jatkaa: ”Tärkeimmältä tuntuu nyt se miten toimimme toisiamme kohtaan” Poikkeustila on antanut näyttelijä Irina Pulkalle aikaa pysähtyä pohtimaan taiteen tekemisen ydintä. ”Eristäytyminen on pakottanut ajatukseni kääntymään kysymyksiin: Miksi teen ja mikä loppujen lopuksi on merkityksellistä? Oma haluni? Lohdun antaminen? Tämä liittyy vahvasti myös meidän esityksen kysymyksiin.” Näyttelijä Marjaana KuusniemiKorhosen ajatukset ovat olleet käytännön harjoittelussa: ”Puvustuksessakin on otettu huomioon turvavälien pitäminen treeneissä ja vieläpä aika hauskalla tavalla”. Ohjaus ja käsikirjoitus Minna Nurmelin, valosuunnittelu Mia Kivinen, esiintyjät Marjaana Kuusniemi-Korhonen, Irina Pulkka, Johannes Purovaara Kesto 1 t 30 min. Ikäsuositus 12+ Ensi-ilta ke 16.9. (ensi-ilta) muut esitykset pe 18.9. klo 18 la 19.9. klo 15 ti 29.9. klo 18 ke 30.9. klo 18 Liput 15/12,+ mahdollinen toimitusmaksu www.lippu.fi tai Kannelmäen kirjastosta Klaneettitie 5. Haikeaa huumoria syyskuussa Kanneltalon näyttämöllä Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi uusiin tehtäviin PITÄJÄNMÄEN kirkkoherra Arto Antturi , 59, siirtyi uusin tehtäviin elokuun lopussa. Hänen jäähyväissaarnansa pidettiin Pitäjänmäen kirkossa 30.8. Antturi ehti toimia virassaan viisi vuotta, vuosina 2015-2020. Keväällä 2020 Arto ja hänen vaimonsa Tiina sairastuivat vakavasti koronaan. Arto joutui pariksi viikoksi sairaalahoitoon ja kuolema kävi lähellä. Nyt hän on kuitenkin parantunut ja kuntoutunut. Antturi aloitti työt Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) toiminnanjohtajana syyskuun alusta. Arto opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja työskenteli kymmenen vuotta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tutkijana ja assistenttina. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1998. Hän on opiskellut ja työskennellyt myös Yhdysvalloissa ja Irlannissa. Antturi toimi kirkolliskokouksen edustajana kaksi kautta. SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 10 18 Puh. 09-773 2376 Kirkkoherra Sakari Enrold vuoden päästä eläkkeelle Kannelmäen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2001 toiminut Sakari Enrold siirtyy eläkkeelle 1.9.2021. Seurakuntaneuvosto tulee tekemään Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille esityksen uuden kirkkoherran valintatavasta. Seurakunnan kirkkoherra voidaan valita joko välittömällä tai välillisellä vaalilla. Välittömässä vaalissa äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, jotka on merkitty jäseniksi vähintään 70 päivää ennen vaalia. Välillisessä vaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntaneuvoston jäsenet. Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA HELSINGIN OSALLISTUVA BUDJETOINTI eli OmaStadi käynnistyy taas lokakuussa. OmaStadissa kaupunkilaiset voivat ideoida, suunnitella ja päättää, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Ideoita oman kaupunginosan, alueen tai koko kaupungin kehittämiseksi voi jättää 5.-25.10.2020 verkossa osoitteessa omastadi.hel.fi. Talven ja kevään aikana järjestetään työpajoja, joissa ideoista muokataan toteutuskelpoisia ehdotuksia. Helsinkiläiset saavat äänestää ehdotuksista syksyllä 2021. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Kaarela kuuluu Läntiseen suurpiiriin, jonka hankkeisiin on käytettävissä yhteensä 1 228 890 euroa. Koronavirustilanne voi aiheuttaa aikatauluun muutoksia. Muutoksista ilmoitetaan osoitteesta omastadi.hel.fi. Osallistuva budjetointi alkaa pian
6 9.9.2020 Kun vääryys vallan saa. Valehtelun rappio Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a ENNENVANHAAN sentään osattiin valehdella. Pää poikki siltä joka kiistää kuninkaan esittämän väitteen. Ei mitään perusteluja, valhe on niinkuin se on ja kiistäjät laitetaan teilipyörään. Jos pappi sanoo, että katovuosi johtuu tehdyistä synneistä, niin se on näin. Nykyisin valehtelu on rappiolla ja keksitään säälittäviä selityksiä joilla valhetta perustellaan. Itse valhe on yhtä alkeellinen kuin ennenkin. Ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Just joo. Vieläpä hyödyllisen ja välttämättömän kaasun avulla jonka vaikutus ilmastoon on vähäinen ja tarkkaan mitattu. Tällaista voi keksiä vain keskuslämmityshuoneistossa asuva. Poliitikko joka pitää äänestäjiensä puolta on halveksittava olento joka asettaa kansallisen edun globaalin edun edelle. Hyödymme siitä että itse velkaannumme antamalla lahjoja mafialle ja meitä rikkaammille maille. Totuudenpuhujat leimataan valehtelijoiksi. Vääryys saa vallan ja on vaikeaa nähdä Suomen tulevaisuutta muuna kuin synkkänä. Kun pohjalle kopsahdetaan, sieltä on vaikea nousta. Talouden muumioituminen on jo alkanut aikaa sitten maasudulta ja maaseutukaupungeista ja jatkuu kuin syöpä, kunnes saavuttaa pääkaupunkiseudunkin. Tulemme saamaan osan omista rahoistamme takaisin lahjoina, mutta ne on käytettävä meille tarkoituksettomiin kohteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan. Milläpä käytät muuhun kuin tuulimyllyihin. Tuulimyllyt puolestaan sairastuttavat lähistöllä asuvat ihmiset ja niiden tuottama sähkö ei kelpaa mihinkään. Sähköä tulee silloin kun sitä ei tarvita ja ei tule silloin kun sitä tarvittaisiin. Parinkymmenen vuoden käyttöiän puitteissa ei ehditä kuolettaa niiden aiheuttamaa ilmastorasitusta (jos ilmastorasitukseen sattuu uskomaan). Nimittäin laitteen värinä pakottaa vaihtamaan potkurin lavat kuuden vuoden välein ja itse voimalan runko ei kestä 15-20 vuotta pitempään. Tosin itse laitteen sähköä tuottava sydänkin on siinä vaiheessa ajettu loppuun. Tuulimyllyn purkaminen on kallista, ei kannata, jääköön seisomaan ja maanomistajan huoleksi sekä muistutukseksi jälkipolville aikalaishulluudestamme. Metsiin ei enää saada kajota vaikka se oli keskeisin syy miksi maalaisliittolaiset ajoivat kieli pitkällä EUja ilmastotavoitteita. Siinäpä saivat mitä halusivat. Luovuimme itsenäisyydestämme muutaman miljoonan vuoksi ja maksamme miljardeja takaisin, tai meidän lapsemme itkevät ja maksavat. Niin heikot ovat hengenlahjat, että kuvitellaan metsään voitavan säilöä hiilidioksidia. Kun siivoamaton ja kaatamaton metsä lopulta palaa, sinne menevät hiilidioksidit taivaan tuuliin. Eipä silti, saavat mennäkin, on luonnollista, että metsä uudistuu metsäpalojen kautta. Ennen vanhaan ei ollut ketään joka olisi sammuttanut metsäpalot. Uusien menettelyjen myötä palaamme aikaan, jolloin puute oli aina vieraanamme. Hevoskyydit ja yhteinen puurolautanen, oman lusikan nuoleminen ja laittaminen hirren rakoon odottamaan seuraavaa kertaa tulee olemaan uutta vanhaa normaalia maassamme. Finis Finlandiae Esko Karinen KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. VUOSI ON OLLUT Pohjois-Haagan Urheilijoille (FC POHU) haastava ja samalla mielenkiintoinen. Muuttunut tilanne arjessa on haastanut myös POHUn perinteistä seuratoimintaa muotoilemaan seuratoiminnan arkea. Kaikkien pelaajien iloksi ja helpotukseksi Palloliiton sarjatoiminta käynnistyi kesäkuussa ja syksyn pelitoiminta on ollut vauhdissa elokuusta alkaen. Aikuisen sarjat ovat tänä kesänä olleet käynnissä ilman pitempiä lomajaksoja. Elokuussa käynnistynyt syyskausi toi Lassilaan POHU Areenalle myös perinteisen 4-6 vuotiaiden futiskerhon. Keskiviikkoisin uudet jalkapallosta kiinnostuneet tytöt ja pojat ovat päässeet hiomaan taitojaan ja samalla tutustumaan seuratoimintaan futiskerhon kautta. Futiskerhon kanssa samaan aikaan on käynnistetty myös uudet ikäkausijoukkueet 2014 syntyneille pojille ja 2014-2015 tytöille. Syksyllä futiskerhon päätyttyä joukkuetoiminta käynnistyy ja pelaajat pääsevät kiinni harrastamisen arkeen ja nuorempien ikäluokkien kerhotoiminta jatkuu. Kaikki jalkapallosta kiinnostuneet voivat liittyä mukaan joukkuetoimintaan. Uudet pelaajat ovat tervetulleita kaikkiin joukkueisiimme. Seuramme joukkueisiin otetaan uusia pelaajia ympäri vuoden, aloitukseen sisältyy kuukauden veloitukseton tutustumisjakso ja aiemmalla pelaajahistorialla ei ole merkitystä. Kaikki löytää varmasti paikkansa joukkueesta, toteavat poikien ja tyttöjen junioritoiminnasta vastaavat Hannu Tulla ja Billy Kokko . Kannattajien päivä keräsi joukkueita yhteiseen pelitapahtumaan Lassilan liikuntapuiston POHU Areena on toiminut jo 3 vuoden ajan seuran omana kotikenttänä. Vuosi vuodelta kotikentän arki on tiivistynyt ja POHU-joukkueille on voitu tarjota harjoittelun lisäksi yhä enemmän myös pelejä Areenalta. Esimerkkinä pelitapahtumista oli lauantaina 29.8. järjestetty Kannattajien päivä, joka keräsi keskitetysti päivän ajaksi seuran omien joukkueiden Palloliiton sarjapelejä. Tämän kaltaisia raikkaita pelipäiviä tulee varmasti lisää myös tulevaisuudessa ja syksyllä kentällä pelataan sarjapelien lisäksi vielä turnauksia. Pelitoiminta on tämän lajin harrastajien suola ja pelipäivä on aina juhlapäivä. Tärkeintä on kuitenkin, että voimme taata kaikille joukkueillemme turvallisen ja vakaan ympäristön harjoitella. Olosuhteesta pidetään huolta ja sitä myös aktiivisesti kehitetään palvelemaan omien joukkueittemme lisäksi myös lähialueen asukkaita. Haaga Run juostiin 4. kerran Elokuun 15. päivänä sää suosi jälleen juoksijoita Haaga Runin 5 km ja 10 km matkoilla Haagan vehreydessä. Juoksun lähtö tapahtui PohjoisHaagan juna-aseman tuntumasta, josta juoksijat suuntasivat kohti Runar Schildtin puistoa. Tänä vuonna juoksu ei mennyt ollenkaan Näyttelijäntiellä tieremonttien takia, vaan alkumatka mentiin Pastori Jussilaisen tietä pitkin. Tämän jälkeen kierros Etelä-Haagassa ja kohti Lassilaa. Lassilassa 5 kilometrin juoksijat kirivät kohti POHU Areenalla olevaa maalia ja 10 kilometrin juoksijat lähtivät toiselle 5 kilometrin kierrokselle Mätäjoen suuntaan. Tämä oli siis jo 4. kerta, kun Runner’s High ja POHU järjestivät yhdessä tämän juoksutapahtuman. Juoksijoita oli lähes 200, mikä on hieno määrä näin poikkeuksellisena korona-vuotena. POHU-vapaaehtoisia oli mukana reitinvalvojan tehtävissä yli 40 henkeä, jotta juoksijat saivat keskittyä vain juoksemiseen eikä tarvinnut miettiä minnepäin pitää mennä. Ensi vuoden elokuussa järjestetään juoksu jo 5. kerran eli nyt on hyvä aloittaa kuntoilemaan ja valmistautumaan ensi vuoden juoksuun. Teksti: Juha-Pekka Partanen, Mika Bergman Haaga Run -kuvat: Pihla Sillanpää FC POHU-joukkueet elinvoimaisina syksyyn • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 Villatakit -15% KÄYTÄVÄMATOT KOTISI MUKAAN HELSINKI KAARI VANTAA VIISARI ESPOO LIILA TAMPERE RATINA JYVÄSKYLÄ PALOKAN KOTIKESKUS WWW.MATTOKYMPPI.FI KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE Kauppakeskus Kaari, 1. krs. www.sesonkipuoti. Tervetuloa maistamaan herkullisia täytettyjä karjalanpiirakoita Kaaren Sesonkipuodin kahvilaan! MEILTÄ PIIRAKAT MYÖS JUHLIIN, TILAA: INFO@SESONKIPUOTI.FI
7 9.9.2020 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Onko vastakohtien maailmassa tilaa kompromisseille? ELÄMME MAAILMASSA , jossa törmäämme päivittäin monenlaisiin rotu-, kansallisuus-. kieli-, uskontojen ja ideologioiden välisiin ongelmiin, taloutta koskeviin eturistiriitoihin, jotka ilmenevät luokkaristiriitoina. Marx katsoi ihmiskunnan historiaan vedoten, että muista ristiriidoista eroten juuri taloutta koskevat luokkaristiriidat ovat antagonistisia, toisin sanoen keskenään sovittamattomia. Nykyään monet tutkijat ja poliitikot väittävät, ettei varsinaisia luokkaristiriitoja enää ole olemassakaan. Meillä viimeksi Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan tunnuksena oli ”vastakohtaisuuden aika on ohi”! Tiedotusvälineiden välittämä kuva tämän päivän todellisuudesta on kuitenkin toisenlainen. Vaikka avointa kolmatta maailmansotaa ydinaseineen ei olekaan päästetty valloilleen, sotilaalliset konfliktit ovat jatkuneet eri puolilla maapalloamme käytännössä lähes taukoamatta. Vaikka konfliktien syiksi on esitetty uskonnollisia, kansallisia, kieliriitoja ja rotuongelmia, niin todellisuudessa taustalla ovat pääsääntöisesti taloudelliset syyt, kiistat raaka-ainelähteiden omistuksesta ja hyväksikäytöstä, kuljetusreiteistä ja kauppaa koskevista rajoituksista, tulleista ym. Läntisen USAjohtoisen sotilasliiton Naton vastapainoksi perustettiin Neuvostoliiton johtama Varsovan liitto. Neuvostoliiton hajottua ja Venäjän muuttuessa kapitalistiseksi taloudeksi, taloudellinen kilpailu ja vastakohtaisuus jopa kiihtyi entisestään. Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan kansandemokratioiden muodostama talousliitto SEV purettiin. Euroopan unioni –EU on liittänyt jäsenikseen suurimman osan entisistä SEV:n jäsenmaista. Osa on liittynyt itään laajentuneeseen Natoon. Kauppasodan ja poliittisen vaikuttamisen välineeksi on USA:n ja EU:n muodostama läntinen liittoutuma ottanut aseekseen erilaiset pakotteet, jotka koskevat sekä kauppaa että mm. henkilöihin, poliitikkoihin ja diplomaatteihin kohdistuneita sanktioita. Suomikin on vastoin omia etujaan noudattanut uskollisesti näitä yleensä USA:n määräämiä sanktioita suhteessa Venäjään. Nyt niitä on alettu kohdistaa myös Kiinaa vastaan. Maailma ei ole enää entisenkaltainen. Nykyään tavoitellaan moninapaisempaa maailmankuvaa. USA on menettämässä maailman sheriffin asemansa. Se ei enää yksinään kykene määrittelemään politiikan suuntaa. Se on menettämässä myös taloudellisen johtoasemansa Kiinan noustessa sen pahimmaksi kilpailijaksi. Sotilaallisesti USA on edelleen maailman vahvin maa, mutta vaikka Venäjän sotilasbudjetti on vain noin kymmenes osa USA:n vastaavasta, niin ydinaseiden kohdalla vallitsee tietynlainen tasapaino, jonka USA:n on ollut pakko ottaa huomioon ulkoja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissaan. Sisäpolitiikan kipupisteet Koronaviruksen aiheuttama pandemia on kärjistänyt osaltaan tilannetta koko maailmassamme. Se on kohdellut eri maita erilaisella voimalla riippuen maan terveydenhoidon tasosta ja ratkaisuista. USA:n lähestyvien presidentinvaalien yhteydessä maailman huomio on kohdistunut sisäpoliittisen vastakohtaisuuden huomattavaan kärjistymiseen. Nykyisen presidentin Donald Trumpin politiikka on kärjistänyt USA:n sisäpoliittisen kentän kaksijakoisuuden äärimmilleen. Tällaista ei ole nähty sitten 1860-luvun sisällissodan, jolloin vastakkain olivat pohjoisja etelävaltiot. Sota päättyi Pohjoisvaltioiden voittoon ja orjuuden lakkauttamiseen. Nytkin vastakohtaisuuksien kärjistyminen suurissa kansalaismielenosoituksissa liittyy osaltaan rasismin ilmentymiseen mm. poliisin toimien johdosta. Luokkajako näkyy erityisesti siinä, että Trumpin kannattajat ilmoittavat vastustavansa demokraattien Bidenia, koska pitävät häntä liian vasemmistolaisena ja vievän Amerikan kohti sosialismia! Venäjän kohdalla sisäpoliittinen ongelman kärjistyminen nykyisen putinilaisen johdon ja sitä vastustavan opposition välillä ratkaistiin perustuslain muutoksia koskevassa äänestyksessä, joka tulkittiin Putinin voitoksi. Putin on johdonmukaisesti vastustanut hänen valintaansa kolmannella kaudella poikkeuslailla. Perustuslakia muutettiinkin nyt siten, että seuraavan presidentin vaalissa kaikki ehdokkaat ovat samalla viivalla, eli Putinin aikaisempia virkakausia ei lasketa. Valko-Venäjällä on osittain samantapainen tilanne. Kansalaisten huomattava määrä vastustaa Lukatshenkoa ja pitävät vaalitulosta vilpillisenä – tarkkaa tietoa opposition voimasta ei ole. Lukatshenko on ilmoittanut, että Valko-Venäjälläkin on ensin tehtävä vaadittavat muutokset perustuslakiin ja sen jälkeen järjestettävä uudet vaalit sekä parlamentin että presidentin osalta. Toistaiseksi sisäistä kompromissia ei ole löytynyt. Sekä Venäjä että EU ovat painottaneet, ettei ulkoista puuttumista Valko-Venäjän sisäisiin asioihin sallita ja että maan on löydettävä ratkaisu sisäisiin kiistoihinsa neuvottelujen kautta. Ongelmana on yhtäältä opposition hajanaisuus ja toisaalta, että osa kansalaisista haluaa suuntautumista länteen ja irrottautumista liittovaltiosuhteesta Venäjään. Kansalaisten enemmistö lienee kuitenkin Venäjä yhteyden jatkamisen kannalla. Suomessa jakolinjaksi on viime vaalien jälkeen muodostunut nykyinen keskustavihervasemmiston kansanrintamahallitus ja porvarillinen oppositio. Erityisesti edellisen perusporvallisen Sipilä/Orpo hallituksen oikeistolaista talousja sosiaalipolitiikkaa kannattava nykyinen oppositio vastustaa jo etukäteen kiihkeästi Marinin hallituksen mahdollisia talousja sosiaalipoliittisia linjauksia. Oppositio on arvostellut erityisesti SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin linjapuheissaan kahdessa SDP:n puoluetilaisuudessa sekä viimeksi pääministerin kannanottoa Kaipolan paperitehtaan sulkemiseen. Marin viitoitti SDP:n linjaa työajan lyhentämiseen. Hän vetosi useisiin tutkimuksiin ja kokeiluihin, jotka osoittavat, että työajan lyhentäminen lisää työntuottavuutta ja ennen muuta parantaa työntekijöiden jaksamista. Se merkitsee sairauskustannuksien osalta säästöä sekä mahdollistaa työuran jatkamisen nykyistä eläkeikää pitempään. Luonnollisesti työajan lyhentäminen vaatii paikallisia neuvotteluja ja soveltamista työolosuhteiden mukaisesti, mutta samalla se luo myös uusia työpaikkoja välittömästi esim. keskeyttämättömän tuotantoprosessin puitteissa siirryttäessä nelivuorotyöhön. Porvarillinen oikeisto päinvastoin mielellään lisäisi työaikaa. Edellinen Sipilä/Orpo hallitus saikin ajettua tahtonsa läpi painostamalla ay-liikkeen suostumaan ns. kikytuntien kautta työntekijät tekemään 24 tuntia palkatonta työtä. Tämä peruttiin ay-liikkeen ja Rinteen/ Marinin hallituksen yhteisvoimin. Ero nykyisen ja edellisen hallituksen linjauksissa näkyy myös suhtautumisessa koulutukseen ja tutkimustyöhön suunnattujen varojen lisäämisessä. Tämäkin on vanha kiista, jota käytiin jo sotien jälkeen peruskoulu-uudistuksen, kansanterveyslakien, sosiaaliturvaa ja työelämää koskeneiden lakiuudistusten yhteydessä. Uudistukset toteutettiin pitkällisen valmisteluja neuvotteluprosessien kautta. Suomi nousikin monilla aloilla maailman kehityksen kärkimaiden joukkoon, jonka saavutuksia jopa kokoomuslaiset mielellään esittelivät ulkomaisille vierailleen. Nyt on aika, jolloin tarvitaan jälleen tätä yhteiskuntaamme rakentavaa uudistustahtoa! Oiva Björkbacka Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Olemme lomalla 12.-19.10. Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Keväällä peruuntuneet kevätkokoukset: 21.9. klo 18 Kaarelan omakotiyhdistys ry 23.9. klo 13 Kaarelan eläkeläiset ry. Paikka: Kaarelantie 86 kerhohuone Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi