No 8 8.9.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kantsun Sävel mukana Kaaren karnevaaleilla 15.9.-19.9. Katso tarjoukset kotisivultamme! Kaarelan asukastilassa taidenäyttely Taiteilija Ante Haltan värikkäistä maalauksista välittyy eletty elämä ja usko tulevaan Kirkkoherra Sakari Enroldin läksiäiset Rokotus on osa lemmikin perusoikeuksia. -verkosto – kahdeksan 24/7 eläinsairaalaa ja 30 eläinlääkäriasemaa ympäri maan. Soittajantie 1, Kannelmäki ma–pe 8–19.30 RO KOTUSKÄYN TI KO IRA N TAI KISS AN 39 € ALKAEN Puhelun hinta kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 0201 750 020 evidensia.fi Puukoulun purkamisesta syntyi kiertotaloushanke KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-18 Kuva Silja Ylitalo
2 8.9.2021 Bök i Kårböle SÅ SMÅNINGOM börjar vi se konturerna av ett normalare liv med mera sociala kontakter och hobbyverksamhet. Vi kan krypa ut ur våra hålor och ta upp lösa trådar eller börja nya. Vilka trådar känns naturliga att fortsätta med? Vad kunde vara något, som ger nya infallsvinklar? Vi har gått igenom, och går delvist ännu, en liten död. Något av det gamla har dött och vi befinner oss mittemellan något nytt. Vi har alla påverkats mer eller mindre av den gemensamma upplevelsen av en global pandemi. Vi har varit tvungna att avstå ifrån mycket och vi har haft tid att rannsaka oss själva och våra liv. Vad är det viktigaste? I mitt arbete med klienter brukar jag ibland föra dem till att fantisera upplevelsen av att ligga på sin dödsbädd och se tillbaka på sitt liv. Vad har varit det mest givande? Vad ångrar du? Vad vill du ännu göra med den tid du har kvar? Döden har blivit ett svårt ämne för oss moderna människor med en livsstil där vi försöker upprätthålla maximal kontroll över våra liv. Livet gäckar oss och låter sig inte kontrolleras. Livet ger oss chocker av mångahanda slag och dessa kan ge oss trauman, som påverkar våra psyken och kroppar länge efteråt. Pandemin kan ge oss traumatiska upplevelser beroende på hur nära den kommer och vad den gör till våra rädslor. Rädslan för döden ligger och väntar i oss och nu har den aktiverats på ett aldrig tidigare sätt för många. Rädslan för lidande och svår sjukdom kan vara förlamande. Hur komma igenom denna tid pånyttfödd? Ifall vi kan bearbeta våra rädslor medvetet så kan de inte ta makten över oss. Jag och många andra förlorade en kär vän under sommaren. Pandemin hade påverkat personens utkomstmöjlighet och hen gav upp. Vi stod där alla som ett frågetecken och hade inte förstått allvaret. Pandemin kommer att påverka oss länge än och andra konsekvenser än de fysiska kommer att bli synliga. Speciellt de unga behöver nu stöd för att hålla upp en positiv framtidsbild och få perspektiv på att saker och ting ordnar sig fastän det ibland ser mörkt och dystert ut. Ifall vi kan öppna upp till att ta emot stöd av varandra och dela våra upplevelser av denna konstiga och främmande tid så kan vi tillsammans göra det mera meningsfullt. Nu verkar istället motsatsförhållanden stärkas mellan människor. Fokuserar vi på vad andra gör och tycker så missar vi chansen att förstå oss själva och våra egna reaktioner. Vi kan aldrig kontrollera andras reaktioner, men nog påverka hur vi svarar an. Fastän jag inte kan kontrollera livet så kan jag skapa mera möjligheter att vara närvarande till det som sker och öva på acceptans. Jag var tvungen att acceptera det oacceptabla, som så många andra före mig varit tvungna att göra. Sorgen är inte farlig, tvärtom den hjälper oss att bearbeta och förstå våra förluster och den renar oss. När sorgen accepteras fullt ut kan vi födas på nytt. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Pånyttfödelse K esän jälkeen on usein innostusta lähteä liikkeelle ja energiaa tehdä jotain uutta. Seurakunnassammekin tapahtuu. Kannelmäen kirkon portaiden viereen rakennettiin elokuun lopulla mystinen lava. Lenkkeilijät ja muut Kannelmäen kirkon ohi kulkeneet ovat arvuutelleet pystytetyn rakennelman tarkoitusta. Seurakunnan työntekijöiltä on kyselty, onko lava pystytetty tanssimista vai jotain taiteellista performanssia varten? Hyviä ovat nämäkin oivallukset lavan käytölle, mutta syy rakennelmaan on hiukan toisenlainen: pihakirkkokahvit. Kannelmäen seurakuntakeskuksessa on vietetty aikaisemmin sunnuntaisten messujen jälkeen perinteikkäät kirkkokahvit. Pyhäpäivänä kahvikupposen äärellä on kohdattu toisia, mietitty päivän teemoja ja jaettu yhdessä niin iloja kuin suruja. Kirkkokahvit ovat olleet katkolla. Miksi? Huonokuntoisesta seurakuntakeskuksesta lähdettiin väistötiloihin muutamia vuosia sitten ja lisäksi – korona-aika. Kokoavan toiminnan puitteet ovat olleet puutteelliset ja terveysturvallisuutta on vaalittu mahdollisin keinoin. Katettu lava mahdollisti elokuun lopulla sen, että kirkkokahveilla päästiin jälleen tapaamaan muita tarinoiden. Messukansa toivotti su 29.8. kirkon pihassa kahvitellen eläköityvälle kirkkoherralle Sakari Enroldille mukavia päiviä ”vapaaherrana”. Sakke sai kiitosta tekemästään työstä ja huolenpidosta Kannelmäen seurakunnan hyväksi. Syyskuun 12. päivän striimattavan messun teemana on Jumalan huolenpito: Kannelmäen kirkossa juhlitaan. Piispa Teemu Laajasalo avustajineen asettaa allekirjoittaneen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherraksi. Ja messun jälkeen pihalla kahvitellaan turvallisesti. Tervetuloa! Kiitollisin mielin aloitan Kannelmäen seurakunnan historian 4. kirkkoherrana, paimenena. Tahdon antaa kasvot merkitykselliselle seurakunnalle, joka pitää huolta jäsenistään ja toimintaympäristöstään. Olen huojentunut siitä, kuinka luovasti koko koronaajan seurakunnassamme on hoidettu jumalanpalveluksia, toimituksia, diakonian ja kasvatuksen perustehtäviä ja jalkautumisia yhteistä turvallisuutta vaalien. Vähitellen aloitamme myös avointa kokoavaa toimintaa sallitulla tavalla. Kirkko kutsuu, kannustaa ja soi. Virkaanasettajaismessu alkaa T.M. Vartiaisen sanoittamalla laululla Käsi kädessä: ”Kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet sinä, niin me voimme yhdessä oppia elämään ihmisinä”. Jos sallimme, yhteisöllisyys antaa meille voimaa. Seurakunnassa kunnioitamme pyhää, sanoitamme ajan ilmiöitä ja kasvamme lähimmäisenrakkaudessa. Kirkossa opimme uutta. Jokainen meistä voi läheisyydellään olla uudistaja, liikkeelle lähtijä. Kutsun jokaista kaarelalaista rakentamaan yhdessä parhainta mahdollista tulevaisuutta. Tunnen jo sen, kuinka me kuljemme huomiseen Jumalan siunauksessa toinen toisistamme huolta pitäen. Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra Kuljemme huomiseen Yhteisellä tiellä // Su 3.10.2021 klo 15 / Kannelmäen kirkko, Helsinki KOHTAAMISIA BAROKKITORILLA Kaarelan yhteisöllinen taidesadonkorjuu Vivaldi – Pachelbel – J. S. Bach Louna Hosia, seutusellisti Vesa Purokuru, torimestari Lukuisia muita esiintyjiä lapsista aikuisiin ja harrastajista ammattilaisiin // Ma 4.10.2021 klo 19 / Ritarihuone, Helsinki RECORDARE VENEZIA Barokkanerne Norjasta vierailulla Vivaldi–Castello–Bassano–Galuppi–Marini–Uccellini–Legrenzi Ingeborg Christophersen, nokkahuilu Barokkanerne // To 7.10.2021 klo 19 / Kannelmäen kirkko, Helsinki UUSIA TUULIA POHJOLASTA Kolmen barokkiorkesterin yhteiskonsertti Barokkanerne Drottningholmin barokkiyhtye Suomalainen barokkiorkesteri // La 9.10.2021 klo 19 / Musiikkiteatteri Kapsäkki, Helsinki BACCHUS / VIN DIVIN Barokkimusiikkia humaltuen Anon.–Boismortier–Boyer–Clérambault–Lully–Marais–Trad. Jussi Lehtipuu, baritoni Anthony Marini, viulu ja liidaus Marianna Henriksson, cembalo ja liidaus Encanto House Band + 9 muuta tapahtumaa 1.–10.10.2021 d e si g n : w w w .d ag m ar p u zb e rg .d e / ku v a: A st o r Fi e st as helsinkiearlymusicfestival.fi Osa tapahtumista on maksullisia, osaan on vapaa pääsy.
8.9.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 6.10.2021 Aineisto toimitukseen 24.9. mennessä. LIIKUNNAN TÄRKEYTTÄ ei voi ylikorostaa. Liikkumattomuus on myrkkyä kropalle. Tänä päivänä suomalaiset kärsivät useista liikunnan puutteesta, ylipainosta ja huonoista elintavoista johtuvista elintasosairauksista. Tiesittekö, että 75% rasvamaksatautitapauksista on ei-alkoholiperäisiä? Suomessa rasvamaksaa todetaan joka neljännellä henkilöllä. Diabeetikoista 60-70 prosentilla on rasvamaksa. Syömme paljon erilaisia rasvoja, sokeria ja vähäkuituisia hiilihydraatteja, joita elimistömme ei kerkeä polttamaan ja ylimääräinen energia kerääntyy sisäelimiin rasvaksi. Jos syömme epäterveellisesti, emme liiku ja lihomme, on jossain vaiheessa elämää edessä pakollinen muutos, joko vapaaehtoinen tai elimistön pakottama. Liikunta on oleellinen osa elämäntapamuutosta yhdessä laihdutuksen ja terveellisen ruokavalion kanssa. Terveellinen ruokavalio lienee oleellisin asia, mutta hyväkuntoinen kroppa kestää huomattavasti paremmin huonoja elintapoja kuin heikkokuntoinen. Jos liikut paljon, voit antaa välillä periksi houkutuksille ruoan ja juoman suhteen. Liikunnan ei tarvitse olla rääkkiä. Hyvin moni laihduttaja tekee sen virheen, että lopettaa syömisen lähes kokonaan ja yrittää juosta sellaisia lenkkejä, joihin kroppa ei ole tottunut. Seurauksena on kropan ylirasittuminen, rasitusvammoja ja olotilan heikkeneminen. Koko laihdutusprosessi pysähtyy, kun keho menee säästöliekille. Elämäntapamuutos ei vaadi fanaattisuutta, mutta pitkäjänteisyyttä se vaatii. Helpoin tapa lisätä metaboliaa, solujen aineenvaihduntaa, on pitkät kävelylenkit. Rasvan palaminen jatkuu silloin pitkään suorituksen jälkeenkin. Reipas kävely säästää myös niveliämme, virkistää mieltä ja parantaa hapenottokykyä. Kävelyn tai jonkin muun kestävyysliikunnan, kuten pyöräilyn tai uinnin lisäksi on hyvä harrastaa myös lihasvoimaa lisäävää liikuntaa, esim. kuntosaliharjoitteilla. Mitä enemmän ikää on ehtinyt kertyä, sitä vaikeampaa lihaskuntoharjoittelun aloittaminen on, mutta pitkäjänteisyys palkitaan tässäkin. Kun kellotaulussa on 50 ja enemmän vuosia, alkaa keho pikkuhiljaa rappeutua. Iän tuomat vaivat lisääntyvät. Rustot kuluvat, niveliin muodostuu kalkkeutumia ja ne kipeytyvät herkästi. Nivelien ylirasittaminen tai suorituksen tekeminen äkkiseltään lämmittelemättä saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, kuten nivelrikkoja tai nivelpussin tulehduksia. Aloita siis hissukseen, pienillä painoilla, repimättä. Nuoruuden ennätykset kannattaa unohtaa. Kuntosaliharjoitusta aloittaessa on hyvä lämmitellä kunnolla. Reipas muutaman minuutin kävely juoksumatolla tai kuntopyörän polkeminen sopii tähän mainiosti. Sen jälkeen pitää vielä pyöritellä olkapäitä pienillä painoilla ja tehdä kevyitä avaavia harjoitusliikkeitä esim. jumppakepillä, jotta vältetään revähdykset. Kun kroppa tottuu taas voimaharjoituksiin, voi painoja lisätä. Muista venytellä harjoituksen jälkeen. Liian nälkäinen ei kannata olla. Ikääntyvän on parempi tehdä useita toistoja kuin rikkoa painoennätyksiä. Lopulta työ palkitaan. Kunnon kasvaessa ja painon pudotessa liikkuminen helpottuu. Hapenottokyky paranee. Vahvistuvat lihakset tukevat jänteitä, rustoja ja niveliä. Raajojen liikehallintakyky ja nivelien elastisuus lisääntyvät, kalkki kuluu pois. Lopputuloksena kroppa voi paremmin, mikä näkyy ja tuntuu koko elimistön hyvinvointina ja terveyden kohenemisena: alentuneena verenpaineena, hyvinä sokeriarvoina, sykkeen alenemisena, kestävyyden lisääntymisenä ja mielihyväreseptorien palkitsemisjärjestelmän tasaisena toimintana. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Liikunnan tärkeys Länsi-Helsingin bussireitteihin useita muutoksia HSL:n siirtyminen syysliikenteeseen 16.8. toi paljon muutoksia bussien reitteihin alueellamme. Monet asukkaat kokivat muutokset äkillisiksi ja huonosti informoiduiksi. Kannelmäki-liikkeen sivuilla asukkaat harmittelivat liikkumisen vaikeutumista ja hidastumista. Muutokset perustuvat Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelmaan ja Haagan linjastosuunnitelmaan, jotka valmistuivat keväällä 2019. Jotkut yksityiskohdat poikkeavat alun perin suunnitellusta muuttuneen taloustilanteen vuoksi. Uudet reitit ja aikataulut ovat olleet nähtävillä Reittioppaassa heinäkuun puolivälistä. Alla tapahtuneet muutokset eriteltyinä. Pajamäki, Pitäjänmäki, Konala, Malminkartano Uudet linjat: 25, 30, 53 Lakkautettavat linjat: 14, 38, 39, 39N, 51 Linjat, joille tulee reittimuutos: 59 Vanhalla reitillä jatkava linja: 37 Uusi runkolinja 30 Eira – Kamppi – Munkkivuori – Pitäjänmäki – Myyrmäki korvaa linjat 39 ja 39N . Runkolinja ei pysähdy kaikilla pysäkeillä, mutta kävelyetäisyydet säilyvät kohtuullisina. Runkolinjalle tulee uudet sähkönivelbussit. Bussit ovat oransseja ja niissä on avorahastus – sisään voi nousta kaikista ovista. Viikonloppuisin linjaa 30 liikennöidään melkein vuorokauden ympäri. Lue lisää runkobussilinjoihin ja raideyhteyksiin perustuvasta runkoverkosta. Linja 51 lopetetaan. Sen palvelua korvaavat uusi poikittainen arkilinja 53 (Arabia – Oulunkylä – Pohjois-Haaga – Pitäjänmäki – Uusmäki ) sekä linjan 59 reittimuutos. Linjan 59 päätepysäkki siirtyy Pajamäestä Malminkartanoon. Linjan 59 vuoroväli tihenee ja se liikennöi myös sunnuntaisin. Uusi linja 25 korvaa linjoilta 14 ja 59 poistuvaa palvelua Pajamäkeen. Linjan reitti on Kampin terminaali – Mechelininkatu – Paciuksenkatu – Huopalahdentie – Pajamäki. Itse Pajamäen palvelu vähenee, mutta Talin siirtolapuutarhan pysäkiltä, joka on noin 500 metrin päässä, on erittäin hyvä joukkoliikennepalvelu eri puolille seutua, muun muassa kolme eri runkolinjaa. Muutaman vuoden päästä tähän tulee myös pikaraitiotien pysäkki. Lue lisää Pajamäen yhteyksistä usein kysytyistä kysymyksistä. Linja 38 (Elielinaukio – Uusmäki) lopetetaan, sen palvelua korvaa yllä mainittu uusi linja 53 , jolta on hyvät vaihtoyhteydet Pitäjänmäellä keskustan suuntaan junalla tai kahdella eri runkolinjalla. Kehäradalle on vaihtoyhteys Pohjois-Haagan asemalla. Uusmäen pääyhteys on edelleen Leppävaaran kautta linjalla 203. Linjalla 59 pääsee Konalasta Ruskeasuolle ja Pasilaan. Linja 37 (Kamppi – Malminkartano) jatkaa entisellä reitillään. Linjaa liikennöidään jatkossa myöhempään ja viikonloppuisin noin klo 4:ään. Lähibussien 36 ja 201 vuorovälit harvenevat ja liikennöintiajat supistuvat säästötarpeen vuoksi. Haaga ja Kannelmäki Uusi linja: 53 Lakkautettavat linjat: 43, 51, 552 Linjat, joille tulee reittimuutos: 40, 41, 52, 63 Vanhalla reitillä jatkavat linjat: 42, 56 Uusi runkolinja 40 korvaa vanhat linjat 40 ja 43 . Runkolinja noudattaa nykyisen linjan 40 reittiä Pohjois-Haagaan asti, mutta jatkaa Kannelmäkeen ja Pelimannintielle. Uusi reitti on Näyttelijäntie – Kantelettarentie – Kanneltie – Soittajantie – Klaneettitie – Pelimannintie. Runkolinja ei pysähdy kaikilla pysäkeillä, mutta kävelyetäisyydet säilyvät kohtuullisina. Runkolinjalle tulee uudet sähkönivelbussit. Bussit ovat oransseja ja niissä on avorahastus – sisään voi nousta kaikista ovista. Viikonloppuisin linjaa 40 liikennöidään melkein vuorokauden ympäri. Lue lisää runkobussilinjoihin ja raideyhteyksiin perustuvasta runkoverkosta. Linjalta 40 poistuvaa reittiosuutta Pohjois-Haagan asemalle korvaa linjan 41 reittimuutos. Linja 41 kääntyy Näyttelijäntieltä Pohjois-Haagan asemalle. Pelimannintielle ajaa runkolinja 40. Linjalle 41 tulee lisäksi reittimuutos Etelä-Haagassa: jatkossa ajetaan Haagan liikenneympyrän kautta Riistavuoreen ja edelleen Tunnelitielle. Linjan 41 reittimuutos säilyttää Haagasta toivotun suoran yhteyden Kamppiin ja keskustasta Riistavuoreen. Linja 52 uudistuu täysin. Siitä kehittyy läntisen Helsingin tiheän vuorovälin poikittaislinja, joka tarjoaa paljon uusia yhteyksiä juniin ja muuhun runkolinjastoon. Uusi reitti on Otaniemi – Munkkiniemi – Huopalahden asema – Kannelmäki – Kuninkaantammi. Joka päivä liikennöitävä uusi 52 korvaa arkilinjan 552 . Maunulan ja Oulunkylän suuntaan Haagasta pääsee runkolinjalla 550 ja arkisin uudella linjalla 53 (Arabia – Oulunkylä – Pohjois-Haaga – Pitäjänmäki – Uusmäki). Aluksi linjaa 52 ajetaan Etelä-Haagassa nykyistä reittiä Palokaivon aukion kautta. Linjat 52 ja 550 siirtyvät käyttämään Eliel Saarisen tien tunnelia, eli ajamaan Huopalahden aseman ali, arviolta talvella 2021. Linja 51 lopetetaan. Sen palvelua korvaa osittain yllä mainittu uusi linja 53. Kallion ja Hakaniemen suunnan yhteydet Haagasta muuttuvat vaihdollisiksi, esimerkiksi Töölöntullin kautta. Lue lisää linjan 51 lakkauttamisesta usein kysytyistä kysymyksistä. Linjan 63 palvelu poistuu Haagasta. Linja käännetään Ruskeasuolta Hakamäentielle ja edelleen uuden Postipuiston alueen kautta Paloheinään. Korvaavaa palvelua tarjoavat Hämeenlinnanväylän bussit sekä uusi runkolinja 40 Tunnelitietä ja Kauppalantietä pitkin. Kävelymatkat lähimmälle pysäkille pitenevät osalle asukkaista, mutta säilyvät kuitenkin kohtalaisina. Vuorovälit korvaavilta pysäkeiltä ovat tiheämmät. Lue lisää Nuijamiestentien yhteyksistä usein kysytyistä kysymyksistä. Linja 42 Kamppi – Kannelmäki jatkaa entiseen tapaan. Liikennöintiaika laajenee hieman viikonloppuiltaisin ja sunnuntaiaamuisin, palvellen paremmin mm. yhteyksiä Meilahden sairaalaan. Lähibussien 31, 32 ja 36 vuorovälit harvenevat ja liikennöintiajat supistuvat säästötarpeen vuoksi. Kuninkaantammi ja Hakuninmaa Lakkautettava linja: 43 Linjat, joille tulee reittimuutos: 52, 436N Vanhalla reitillä jatkavat linjat: 42, 560 Kuninkaantammea palvelee linjan 43 asemesta jatkossa tiheään kulkeva poikittaislinja 52 (Kuninkaantammi – Kannelmäki – Huopalahden asema – Huopalahdentie – Otaniemi). Linjalta 52 on monipuoliset vaihtoyhteydet muun muassa juniin Kannelmäessä ja Huopalahden asemalla. Aikaisempi vaihdoton, mutta kiertelevä, yhteys linjalla 43 Helsingin keskustaan lakkaa. Yhteydet paranevat mm. Huopalahden asemalle. Linja 52 siirtyy käyttämään Eliel Saarisen tien tunnelia, eli ajamaan Huopalahden aseman ali, loppusyksystä 2021. Kuninkaantammea palvelee jatkossakin runkolinja 560 . Yöllä aluetta palvelee jatkossa seutulinja 436N , jonka reitti muuttuu kulkemaan Perhekunnantien ja Kuninkaantammen kautta. Lähibussin 36 vuoroväli harvenee ja liikennöintiaika supistuu säästötarpeen vuoksi. www.hsl.fi/helsinki2021 Uusi runkolinja 40 korvasi vanhat linjat 40 ja 43. Runkolinja noudattaa nykyisen linjan 40 reittiä Pohjois-Haagaan asti, mutta jatkaa Kannelmäkeen ja Pelimannintien päähän. Kuva Jauri Varvikko Kuva Helsingin kaupunki
4 8.9.2021 JOSTAKIN SYYSTÄ mieleeni tulee vanha filosofi-koiran suuhun laitettu viisaus: Minä olen aina saman kokoinen. Ihmiset sitä vastoin joko suurenevat tai pienenevät riippuen siitä, kuinka kaukana tai lähellä he minua ovat. Omasta mielestäni jotkut ihmiset ovat ilmiselvästi muuttuneet viime aikoina. Petteri Orpo on muuttunut, vieläpä parempaan suuntaan. Lehdestä luin, että hänelle on tehty pallolaajennus. Valistunut arvaukseni on, että hänelle on suoritettu samalla pallolaajennus myös päähän. Mies on selvästi mukavampi ja ehkä myös viisaampi kuin aikaisemmin. Hän esitti tässä taannoin jopa ehdotuksen siitä, että reippaasti ylihinnoiteltuja koronatestejä voitaisiin suorittaa myös apteekeissa huomattavasti halvemmalla kuin mitä nyt tehdään. Aijjaijjaii... mitähän Mehiläinen nyt tästä tuumailee, miten niiden vaaliavustusten nyt käy? Ymmärrän hyvin, että nyt alkaa olla viimeiset ajat tehdä tuottavaa businesta tartunta-asioissa... Toinen kestoinhokkini on aina ollut Esko Aho, tuo reipas entinen Kannuksen elinkeinoasiamies. Hänkin on muuttunut. Näimme TV:stä hyvin toteutetun ohjelmasarjan Hullu vuosi 1991. Sarja kiinnosti minua erityisesti, koska olin tuolloin itsekin yksi tuon vuoden uhreista. Kaik män... No, sarja pohjautuu Ahon kirjoittamaan muistelmateokseen Mustien joutsenten vuosi. Hyvää, asiantuntevaa työtä. Epäluuloisena ihmisenä kuitenkin luulen, että mahtaakohan Aholla olla jotain erityistä mielessä? Presidentinvaalit ovat jo muutaman vuoden kuluttua… Filosofi-koiran ajatuksiin viitaten päättelen, että kyllä nuo ukot ovat muuttuneet, koska minä olen aina ollut oikeassa… Mennäänpä sitten mukavampiin asioihin. Kuluneen vuoden huikeinta vammaisviihdettä esitti ehkä tahattomasti EU:n korkea virkamies Josep Borrell. Tämä ukkorassu oli pistetty Moskovaan laittamaan jauhot Putinin ja Lavrovin suuhun. Setämies menikin pontevasti Kremliin paperit mukanaan. Ei ehtinyt ukkopaha edes salkkuaan avata, kun isännät antoivat sedälle hilpeän näytteen suurvaltapolitiikasta. Korkea virkamies seisoi oven pielessä äänettömänä jalat tutisten. Läsnäolijat ovat kertoneet, että Borrellilla oli tullut kakat housuun… Mitä opimme tästä? Opimme sen, ettei Moskovaan pidä mennä suutaan soittamaan. Toisaalta minua hieman säälittää ukko-tampion kohtalo. Eihän tämä nolausreissu ollut hänen vikansa. Vika on niiden, jotka laittoivat hänet reissuun. Tiedämmehän sen, ettei aina ole niin tärkeää mitä sanoo vaan se, kuka sen sanoo. Näissä meidän koronauutisoimisissakin on niin, ettei tiedottajana saa olla mikään sketsihahmo vaan luotettavan oloinen henkilö. STM, THL, Aluehallintovirasto ja maan hallituksesta aivan erityisesti Krista Kiuru, tuo hallituksen veikeä ilopilleri... Eri juttu on sitten se, jos halutaan kävelyttää joku miinaan. Viittaan tällä ns. Kulmuni-keissiin. voi likkarukkaa, omat koirat purivat. Afganistanin tapauksesta totean sen, että ei ole syytä edes alkaa käännyttää puoltatoista miljardia muslimia johonkin länsimaiseen demokratiaan, heillä on monisatavuotinen oma kulttuurinsa, joka poikkeaa täysin omastamme. Maailmanhistorian kaikkien aikojen surkein presidentti, George W Bush yritti tätä. Saamme korjata tuhon jälkiä vielä kauan. Länsimaiden tulee ymmärtää, että noilla alueilla on kerta kaikkiaan liikaa porukkaa maiden kantokykyyn verraten. He eivät edes halua muuttua. Syntyvyyden säännöstely ei tule kysymykseen. Liika sakki lähtee länsimaihin levittämään tätä ilosanomaa. Näissä maissa ei ole eikä tule koskaan olemaan riittävästi ruokaa, töitä, asuntoja tai elämän edellytyksiä yleensäkään. Tässä ei juurikaan ole kysymys mistään uskonnosta, jota aina vedetään esiin, jotta saataisiin oikeutus toiminnalle. Tiedetään varsin hyvin, että itse uskonnostakin on kymmeniä eri tulkintoja ja että niistäkin asiaista jatkuvasti tapellaan. Sotiminen on näiden maiden iänikuinen elämäntapa. Maiden historia on loppumaton, ketju sotia milloin minkin asian puolesta. Tekosyitä löytyy loputtomasti. Mekin ymmärrämme, ettei ole syytä sekaantua iltayöllä nakkikioskilla käytävään tappeluun. Siinä saa itse selkäänsä. Näyttää siltä, ettei ainakaan Biden ole erityisen kiinnostunut alkamaan mitään uutta sotaa missään. Maailmanpoliisillakin on aika levätä. Kyllä niitä tappeluita tulee tulevaisuudessakin riittämään. Biden on vanha ukko. Vanhat ihmiset tykkäävät rauhallisuudesta ja verkkaisesta elämänmenosta. Biden on tyytyväinen, kun hän saa aamuisin housut jalkaansa, niitä tarvitaan vielä. Sitten Biden käy vessassa ja lukee lehdet. Vanha mies ottaa asiat rauhallisesti. Se on hyvä asia. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Ajatuksia koirankopista KANSALLISTEATTERIN Kaarellahanke ja Suomalaisen barokkiorkesterin Juurilla-hanke toteuttavat yhdessä oheisen teoksen Kaarelassa. Hetki aikaa to 23.9. klo 15–17 Kannelmäen juna-asema pe 24.9. klo 12–14 Kannelmäen juna-asema ma 27.9. klo 11–13 Malminkartanon juna-asema ti 28.9. klo 16–18 Malminkartanon juna-asema ke 6.10. klo 17–19 Kauppakeskus Kaari (tämä paikka vielä vahvistamatta, lopullinen tieto löytyy FiBOn sivuilta) to 7.10. klo 12–14 Kauppakeskus Kaari Hetki aikaa -teoksessa Kaarellahankkeen taiteilijat Eveliina Heinonen ja Anni Pellikka yhdessä FiBOn muusikoiden eli Kaarelan seutusellisti Louna Hosian ja viulisti Kaisa Ruotsalaisen kanssa elävöittävät alueen ohikulkupaikkoja luomalla Kaarelan alueelle kohtaamispaikkoja, joihin kuka tahansa voi istahtaa taiteilijan kanssa. Teos syntyy yhdessä vietetyn viidentoista minuutin aikana. Hetki aikaa toteutuu Kansallisteatterin Kaarellaja FiBOn Juurillaaluehankkeiden yhteistyönä. Tapahtuma löytyy täältä: www.fibo.fi/piu/tapahtumat/ Aino Jalkanen Kirkkoherra Sakari Enroldin läksiäiset Sitratorilla Kannelmäen kirkkoherran Sakari Enroldin viimeistä työpäivää vietettiin 31.8. juhlien merkeissä Sitratorilla. Hyvä sää keräsi popup tapahtumaan runsaasti ihmisiä. Tarjolla oli musiikkia, soppatykki ja päärynäjuomaa. VIIME VIIKON maanantaina vietettiin Kannelmäen Sitratorilla kirkkoherra Sakari Enroldin läksiäisiä. Kyseessä oli Saken viimeinen työpäivä. Ennen juhlintaa Sakke oli kerennyt luovuttaa jo avaimensa uudelle kirkkoherra Virpi Koskiselle . Yleisöä, seurakuntalaisia, Saken vanhoja ja nykyisiä työtovereita oli viihdyttämässä taiteilija Petri Laaksonen . Viihteen lomassa oli mahdollisuus nauttia maukasta kasvishernekeittoa. Mitäs nyt Sakke? Miten aiot viettää eläkepäiviäsi? Meillä on vaimoni kanssa talviasuttava kesäpaikka Virolahdella. Tarkoitus on olla siellä tiiviisti. Vaimoni jää ensi vuonna eläkkeelle, joten meillä tulee olemaan hyvin aikaa. Emme ole kuitenkaan muuttamassa Kannelmäestä minnekään. Kaikki läheiset ihmisemme ovat täällä ja tunnen tämän kotipaikakseni. Etkö usko, että aika tulee Virolahdella pitkäksi? Ei tule. Kasvatamme puutarhassamme erilaisia kasveja, jotka vaativat työtä. Meri on vieressä, joka mahdollistaa erilaisia harrasteita. Tekemistä riittää. Ja tarkoitus olisi aloittaa myös kuntoilu! Mikä oli muistettavin kokemuksesi Kannelmäen seurakunnasta? Mieleenpainuvia muistoja on paljon, mutta muistettavin asia lienee 11.11.11. klo 11 Kannelmäen Prisman parkkihallissa tapahtunut Drive-In vihkiminen, Sakke nauraa. Sakke lähtee eläkkeelle hyvillä mielin. Kannelmäki jää haikeana muistelemaan sen entistä kirkkoherraa. Tanotorvi toivottaa Sakelle leppoisia eläkepäiviä. Kaarela-Seuran puheenjohtaja ja Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen Erik Bärlund luovutti eläkkeelle siirtyvälle kirkkoherra Sakari Enroldille läksiäislahjaksi seuran viirin. Hetki aikaa Kaarelan seutusellisti Louna Hosia viulisti Kaisa Ruotsalaisen kanssa. Kuva Aino Jalkanen Kirkkoherra Sakari Enroldin muistettavin hetki työuralta on Drive-In -vihkiminen 11.11.11. klo 11 Kannelmäen Prisman parkkihallissa. Prismassa vihittiin yhteensä 23 paria, joista kolme autohallin puolella. Kirkolla sai toisensa 15 paria ja yhden parin avioliitto siunattiin. Lisäksi Malminkartanossa oli vielä yksi vihkiminen. Näin 40 paria tuli Kaarelassa vihityksi saman päivän, kuukauden ja vuoden aikana eli 11.11.11. Kuvassa Sakke vihkimässä Marle Saksmanin ja Juha Salinin avioliittoon. Vihin yhteensä 12 paria. Hienointa oli, että suurin osa pareista oli sellaisia, jotka olivat olleet yhdessä 10-30 vuotta. Ajatus avioliitosta oli ollut kauan mielessä. Nyt heille järjestyi mahdollisuus mennä vähäeleisesti, mutta samalla arvokkaasti ja kauniisti vihille ilman suurta hössötystä. Uusi kirkkoherra Virpi Koskinen aloitti virallisesti työnsä heti seuraavana päivänä. Virpin virkaanasettaminen tapahtuu tämän viikon sunnuntaina, 12.9. klo 10 Kannelmäen kirkossa Helsingin piispan Teemu Laajasalon toimesta. Teksti ja kuva Jauri Varvikko Vihkimiskuva Kari Varvikko
5 8.9.2021 HAPENOTTOKYKYÄ LISÄÄVÄN liikunnan harrastaminen tuntuu vaikealta. Itse asiassa niin vaikealta, että aloittaminenkin on hankalaa. Jo ajatuskin reippaasta liikunnasta kirjoituksen teemana sai minut välttelemään kirjoittamisen aloittamista. Viime aikoina olen hieman terästäytynyt. Siis hieman. Nimittäin olen alkanut kävellä töihin. Reittini kulkee halki Kannelmäen kauneimpia maisemia, nimittäin Mätäjoen vartta pitkin, ohi Kartanonhaan vehreiden palstojen kohti meluisaa Konalaa. Yritän lähteä aamuisin ajoissa liikkeelle, ja olen saanut nauttia ihanista aamuista ja lähes autiosta kävelyreitistä. Yritän kävellä sellaista rauhallista kävelyä, ettei tulisi hiki ja naama näyttäisi toimistolla tomaatilta. Tuloksetta. Olen siis hyväksynyt kohtaloni, sonnustautunut lenkkeilyvaatteisiin ja kävellyt perusvauhtia töihin. Kävellessäni olen kuunnellut kuunnelman Armi Aavikosta. Kun Armilla ja Dannylla alkoi mennä tarinassa lujempaa, alkoi minun kävelyvauhtini reipastua. Jotenkin siinä en huomannut enää raahustaa, valittaa kangistuneiden jäsenten vaivoja tai pitkää matkaa. Ei, hiekkatiellä pisteli menemään reipas aamukävelijä reppu selässään ja kuunteli tarinaa Armista. Kuunnelma loppui ja piti keksiä jotain tilalle. Yritin kuunnella musiikkia. En jaksanut keskittyä. Muutamia äänikirjoja aloitin, mutta ei löytynyt sopivaa. Kunnes! Saara Turusen Järjettömiä asioita, lukijanaan Krista Kosonen. Sopivan reipas muttei liian nopea. Kirjassa päähenkilö seilaa Suomen ja Espanjan väliä. Kun ollaan Suomessa, kirjan tapahtumat ovat järkeviä, tehokkaita, hommat etenevät. Silloin myös minun kävelyyni tulee sellainen tehokkuuden illuusio. Tässä sitä vaan suomalaisena suoritetaan hyötyliikuntaa ja lähestytään kohdetta, jossa tehdään työt pois alta kuljeksimasta ja näin se yhteiskunta pyörii! Usein kotimatkalle Kannelmäkeen päin on kirjasta osunut hetki, jolloin päähenkilö on Espanjassa. Aurinko paistaa, tapahtuu odottamattomia asioita, viiniä on ja mutkia rakkaussuhteessa. Samalla minun kotimatkani sujuu hieman enemmän vetelehtien, hymyillen, valokuvia ottaen, todellakin viipyillen. Mikäs kiire tässä nyt on, aurinko lämmittää ja Kartanonhaan palstojen kukkaistutukset ovat täydessä loistossaan. Kotiin päästyäni ihmettelen, miten kävelyyn taas niin kauan meni. Olen säästellyt kirjaa työmatkoille, enkä kuuntele sitä kotona. Siksi lähden melko innokkaasti aamutuimaan liikkeelle. Mitäpä sitä ei taidenautinnon vuoksi tekisi! Olen haaveillut kauan koirasta. Haaveissani kirmaan pirtsakkana Keskuspuistossa joko mustan labradorinnoutajan tai newfoundlandinkoiran kanssa. Molemmat sellaisia rotuja, jotka eivät ole sohvaperunalle sopivia. Mietin, että olisiko koira niin iso motivaattori, että muuttaisin tapojani pysyvästi ja alkaisin liikkua säännöllisesti? Olen tullut tulokseen, ettei se olisi eettisesti oikein, että hankkisin paljon liikuntaa tarvitsevan koiran siksi, että itse rapakuntoisena liikkuisin enemmän. Että tieto siitä, että koiran luusto menee pilalle vähäisestä liikunnasta, saisi minutkin liikkeelle. Toisaalta aika usein haavekuvissani istun jossain paikallani ja koira on siinä vieressä hellittävänä. Se siitä sporttisuudesta… No, onneksi ystävilläni on paljon koiria, ja ulkoilutusretkiin voidaan kätevästi yhdistää sekä turinointi että liikunta. Yksi tuntemani paimenrotua oleva koira on niin aktiivinen, että sen perässä kun yrittää pysyä, niin ei paljon puuskuttamatta pysty samalla puhumaan. En tiedä yllättääkö se, että yksi lempikoiristani on sellainen, jota sen omistaja kuvaili: ”Jos sie ootit jotain tehokasta kävelylenkkii, niin voin sanoo, ettei tule. Tää on sellainen haaveilijakoira, että matkat saattaa kestää.” Ja niin me sitten lähdemme lenkille, ystävän kanssa rauhassa rupatellen. Aina välillä pysähdymme haaveilemaan ja ihailemaan maisemia, kaikki kolme. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Harhautin itseni liikkumaan Kannelmäen palvelutalolla on ollut helmikuusta lähtien esillä taidenäyttely ”Matka”, joka koostuu Ante Haltan tekemistä värikkäistä ja ajatuksia herättävistä maalauksista. Nyt näyttely on kaikkien nähtävillä Kaarelan asukastilassa Purpuripolulla. SAIMME HERRAN istahtamaan kanssamme kahvikupposen ääreen taulujen ripustushommien keskellä ja mikä inspiroiva elämäntarina sekä -filosofia taustalta paljastuikaan! Äänestä ja eleistä huokuu rauhallisuus ja herkkyys. Puhe on verkkaisaa, sormet tunnustelevat samalla maitotölkin korkkia. Mennään ajassa taakse päin 50-luvulle. Ivalon kansakoulun opettaja Matti latoi kirjapinot pulpetteihin ja sanoi: ”Tässä on vuoden opit. Läksyjä en anna mutta kokeet voi olla jo huomenna”. Välitunneilla ei ollut opettajia, vaan vastuu vapaa-ajan sujumisesta annettiin oppilaille itselleen. Jokainen kaitsi toisiaan ja nuorempiaan. Lauantaisin oli kyselylauantai, siellä sai avata suunsa kaikista viikon mittaan päätä askarruttaneista kysymyksistä maan ja taivaan väliltä. Lapsista se oli hauska päivä. Kysymyksiä riitti! Kotioloissa ei ollut kehumista. Koulun asuntolaelämä oli mukavaa ja pelotonta, niin mukavaa, että Ante haaveili pääsevänsä lastenkotiin. Lapsuusmuistoihin liittyy myös paljon voimaannuttavia hetkiä Lapin luonnossa. Lähimmälle autotielle oli viitisen kilometriä ja poika viihtyi hiljaisuudessa. Samanlaista hiljaisuutta en ole etelästä löytänyt, vaikka olen monia metsiä samoillut. Hiljaisuuden äärelle pääsee tosin maalatessa, silloin sulkeutuu omaan kuplaansa ja ympäröivä maailma katoaa. Luovuuteen ja taulujen henkeen liittyy vahvasti luontokokemukset. Merielementti tuli tutuksi Finnlines-risteilijällä, keittiömestarin roolissa tuli seilattua kymmenisen vuotta pitkin maailman meriä. Meininki oli ihanan yhteisöllistä. Juhlan aiheita keksittiin milloin mistäkin, muun muassa Madeiralta ostetuille uusille kengännauhoillekin pidettiin kekkerit! Keittiömestarin oma bravuuri on keittoruoat, vaikka niitä ei paljon laivoilla tarjoiltukaan. Merielämä loppui vuonna 198, kun laiva myytiin Australiaan. Hommat jatkuivat jalat tukevasti maan päällä, kokin hatusta tosin ei vielä luovuttu. Soppakauhaa heilutettiin seuraavaksi Kuopiossa, sitten Saariselän tunturihotellissa ja sitten perustettiin Inariin Kultahoviniminen ravintola, joka on edelleen voimissaan ja tunnettu herkullisesta tarjonnastaan. Mutta entäpä se taide ja nämä taulut? Piirustusta Ante harrasti jo pienenä poikana, taulujen maalaaminen tuli kuvioihin vasta aikamiehenä. Tämä kokoelma on syntynyt koronavuonna 2020 helmikuun ja joulukuun välisenä aikana. Jokainen taulu on matkantekoa jonnekin. Matkantekoa itseen. Jokaisen taulun jälkeen tuli tunne, että tämä tarina ei ole vielä ohi ja niin alkoi pensseli heilua uudelleen. Ensimmäinen piirustuksista koostuva näyttely pidettiin 90luvun alussa Kittilän kirjastossa. Balkanin sota oli tapetilla ja sen tunnot piti päästä purkamaan paperille. Sittemmin näyttely on järjestetty myös Hyvän mielen galleriassa. Kovin ylevää palautetta on vieraskirjaan kertynyt, vaatimattoman taiteilijan on ehkä jopa hieman vaikea sanoa niitä ääneen. Lukekaa sieltä itse, siellä ne kirjassa on kaikki ylhäällä 90luvulta saakka. Ihmisten sisäisen maailman tutkiskelu on tullut miehelle tutuksi vuosien varrella sekä omakohtaisista kokemuksista käsin, että myös työn kautta. Mielenterveyden keskusliiton riveissä vierähti vuosi poikineen. Matkaa tehtiin ympäri suomen, tavattiin satoja, ellei tuhansia ihmisiä ja vertaisia. Mieleen ovat jääneet tietyt kohtaamiset ja sananvaihdot yksittäisten ihmisten kanssa. Jokin tietty lause, joka on herättänyt kuulijassa suuria tunteita, tunteen siitä, että en ole yksin maailmassa tämän ajatuksen kanssa. Korona-aika on herättänyt miehen miettimään, miten ihmiset ovat tulleet niin riippuvaisiksi kaikesta turhuudesta. Usealla on vaikeuksia pysähtyä itsensä ääreen, pohtia kysymystä ”kuka MINÄ olen”. Kysymme herralta, onko hänellä koskaan tylsää. Ei minulla ole tilaa tylsyydelle. Johanna Moricci vastaava ohjaaja Kannelmäen palvelukeskus Ante Haltan näyttely on kaikkien nähtävillä Asukastalo Purpurissa, Purpuripolku 6 arkisin klo 11-17. Matkantekoa itseen maalaamalla • Kehystys • Kehysten korjaus • Taidegrafiikkaa Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi: maalaukset, valokuvat, lasten piirrokset, kartat ym. Laadukkaasti ja edullisesti. Tervetuloa tutustumaan! Kehystämö Malminkartanon aseman vieressä Kehystämö Galleria Aforte, Kehruutie 1 Malmikartanon aseman vieressä pohjoispuolella Avoinna: Ti 12–17, Ke–Pe 10–17 ja La 10–14 tai sopimuksen mukaan puh 041 5375019, www.aforte.fi, kehys@aforte.fi Ante Haltta on syntynyt vuonna 1947 Kalajoella. Äiti oli Petsamon saamelaisia, jotka pakkosiirrettiin luovutetulta alueelta muualle. Ivalon koulukodissa oppilaat suomalaistettiin, saamea ei saanut puhua ja saamenkielen taito jäi oppimatta. Eletty historia, taustat ja usko tulevaaan näkyvät maalauksissa kuitenkin vahvasti. Anten tauluista välittyy hänen saamelaisuutensa, Se näkyy niin väreissä kuin teemoissa. Lappi ja sen luonto ovat miestä lähellä. Kaarelan asukastilasta Asukastalo Purpuri! Kaarela-Seura ry ja Tanotorvi-lehti järjestivät keväällä nimikilpailun Purpuripolulla sijaitsevalle Kaarelan asukastilalle. Ehdotuksia tuli runsaasti, joista voittajaksi valikoitui Christian Gonzales Torresin Asukastalo Purpuri. Onnea voittajalle! Voittaja palkitaan myöhemmin syksyllä asukastalon virallisissa avajaisissa, jotka pidetään, kun koronatilanne sen sallii. Muita varteenotettavia ehdotuksia olivat mm. Asukastalo Nuotti, Kannelkaari, Kapu ja Katrilli.
6 8.9.2021 Puukoulun purkamisesta syntyi kiertotaloushanke Helsingin kaupunki päätyi puolivahingossa purkamaan rakennushistoriallisesti arvokkaan Maununnevan puukoulun. Vahingosta syntyi uudenlainen kiertotalousja dokumentointiprojekti, jonka kautta on saatu uutta tietoa muun muassa 1950-luvun puuelementtirakentamisesta, hiilijalanjälkivaikutuksista ja rakennusmateriaalien kierrättämisestä. KAARELAN RAITIN SIVUKOULUN työmaalla Helsingin Maununnevalla hyörii työkoneita ja purkutyömiehiä. Neonkeltaiset suojapuvut loistavat kilpaa auringon kanssa. On huhtikuu, ja Maununnevan puukoulusta, jolla nimellä Kaarelan raitin koulu myös tunnetaan, on jäljellä enää savupiippu, sokkelit ja palomuuri. Seinässä muurin toisella puolella näkyvät vielä liitutaulun jäänteet. Arkkitehti Eero Ilvessalo arkkitehtitoimisto LPV:stä kurkkaa jäljellä oleviin rakenteisiin. Nämähän ovat hyvässä kunnossa. Vaikka koulu on kadonnut, osa sen elementeistä on visusti tallessa. Rakennuksen pohjoispäädystä aiotaan nimittäin rakentaa uuden koulun pihalle paviljonki, johon tulee opetustilaa ja ulkovälinevarasto. Paviljongin on suunnitellut Ilvessalo, uuden kouluja päiväkotirakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehti Arto Aho LPV:stä. Kyseessä on Helsingin kaupungin kokeilu, eräänlainen pioneerihanke, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää kiertotalousnäkökulmaa rakentamisessa rakennusmateriaaleja uudelleenkäyttämällä. Kaupungin alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan paviljonkia ei ollut tarkoitus rakentaa eikä vanhan koulun elementtejä säästää, Ilvessalo kertoo. Suunnitelmat muuttuivat, kun kävi ilmi, että vuonna 1955 rakennettu koulu oli 1940 perustetun rakennusvientiyritys Puutalo Oy:n suunnittelema, puuelementeistä rakennettu tyyppikoulu, jollaisia ei tiettävästi ole jäljellä enää missään muualla Suomessa. Valtava vientihanke Kukaan ei ollut huomannut, että oikeastaan rakennus olisi pitänyt suojella. Oli aikamoinen yllätys nähdä koulun seinässä lappu, jossa kerrottiin, että se tullaan purkamaan, sanoo Arkkitehti-lehden päätoimittaja, aiemmin arkkitehtuurin historian lehtorina Aalto-yliopistossa toiminut Kristo Vesikansa . Vesikansa on kuratoinut yhdessä Aaltoyliopiston tutkijoiden Laura Bergerin ja Philip Tidwellin kanssa Venetsian arkkihtehtuuribiennaaliin New Standards -näyttelyn, joka kertoo Puutalo Oy:stä. Biennaali avautui toukokuun 20. päivänä ja on avoinna marraskuun lopulle asti. Näyttelyä varten Vesikansa kollegoineen ryhtyi kaksi vuotta sitten kartoittamaan Puutalo Oy:n jäljellä olevia rakennuksia. Selvitystyön myötä he päätyivät myös Maununnevan koululle. Puutalo Oy perustettiin alunperin valmistamaan asuntoja Karjalan evakoille. Yhtiö suuntautui jo varhaisessa vaiheessa vientiin. Etenkin 1940–60-luvuilla nopeasti pystytettäville puuelementtikouluille ja tyyppitaloille riitti kysyntää Euroopassa ja muualla maailmassa. Esimerkiksi Hollantiin vietiin Suomesta yli sata koulua. Toinen iso kouluvientimaa oli Iso-Britannia. Puutalo Oy:n tuottamia taloja löytyy Kolumbian Barranquilasta asti. Se on ollut tosi mittava vientiprojekti, Vesikansa sanoo. Rakennusviennin volyymisssa Puutalon kanssa kilpailee ainoastaan betonielementtitalojen vienti Neuvostoliittoon 1970–80-luvuilla, Vesikansa arvelee. Tuotantomäärien lisäksi Puutalo Oy:n tekee merkittäväksi sen sijoittuminen rakennushistorian murroskohtaan. Se oli teollista elementtirakentamista, mutta materiaalit olivat puupohjaisia, mitään synteettistä ei vielä käytetty, Vesikansa sanoo. Se on yksi syy sille, että elementtejä pystytään myös kierrättämään ja käyttämään uudelleen. Nykyisenkaltaista rakennusteollisuutta ei ollut vielä syntynyt, mutta se oli vahvaa edistysuskon aikaa. Arkkitehditkin olivat innokkaina mukana kehittelemässä uusia tekniikoita, joilla esivalmisteisuutta voisi hyödyntää. Maununnevan puukoulu oli yksi esimerkki tästä, Eero Ilvessalo sanoo. Vesikansan mukaan Puutalo Oy:n tuotanto haastaa ajatuksen siitä, että elementtirakentaminen tuottaa väistämättä kolkkoa ja monotonista ympäristöä. On voitu valmistaa erilaisia, eri ilmastoon ja kulttuuriympäristöön sopivia rakennuksia, joiden mittakaava vaihtelee. Hollannissa on jäljellä vielä viitisentoista Puutalo Oy:n koulua, Vesikansa sanoo. Osa niistä on suojeltu osana jälleenrakennusajan rakennushistoriaa. Vaikka Suomesta Puutalo Oy:n koulut ovat kadonneet, sen valmistamia tyyppitaloja löytyy vielä paljon. Niitä on muun muassa Musan kaupunginosa Porissa, Marttilassa Helsingin Pitäjänmäessä ja Kannelmäen puutaloalueella. Maununnevan vanha koulu päätettiin purkaa, koska tilat olivat jääneet liian pieniksi. Kuva Kristo Vesikansa Kuvassa näkyy vuonna 1955 valmistuneen Maununnevan elementtirakenteisen puukoulun perusrakenne. Seinäelementit, kattotuolit ja rakenteiden liittyminen toisiinsa mitattiin ja mallinnettiin osana dokumentoivaa purkua. Kuva Ark-Byroo Oy Maununnevan puukoulua pystytetään 1950-luvun puolivälissä. Kuva ELKA Tallessa bittiavaruudessa Päästyään selville purkuaikeista Vesikansa toimitti tietonsa koulun historiasta Helsingin kaupungille. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo liian myöhäistä. Uuden kouluja päiväkotirakennuksen suunnitelmat oli jo tilattu ja tehty eikä purkupäätöstä enää voitu – tai haluttu – pyörtää. Helsingin kaupunginmuseo kuitenkin vaati, että osa elementeistä säästetään, purkaminen dokumentoidaan normaalia tarkemmin ja rakenteet tutkitaan. Koulun rakennushistoriallisesta inventoinnista ja purkudokumentoinnista vastasi arkkitehtitoimisto Ark-byroo. Ennen koulun purkamista Ark-byroo dokumentoi rakennuksen käsin mittaamalla ja laserkeilaamalla. Puuelementeistä laadittiin 3dmallit, joita hyödynnettiin uudisrakennuksen suunnittelussa. Kadonnutta koulua voidaan tästä eteenpäin tarkastella bittiavaruudessa. Ainakin siinä olomuodossa se säilyy, sanoo arkkitehti Marianna Heikinheimo Ark-byroosta. Heikinheimo toimi dokumentoivan purkamisen pääsuunnittelijana. Ark-byroo laati koulusta inventointimallin, jonka pohjalta toimistossa pystyttiin laskemaan koulun tuoteja rakennusvaiheen hiilijalanjälki eli hiilidioksidiekvivalenttimäärä, joka rakennukseen ja sen eri elementteihin on sitoutunut silloin kun se rakennettiin ja siinä käytetyt rakennusaineet valmistettiin, Heinkinheimo kuvaa. Laskelmien mukaan rakennuksen eniten
7 8.9.2021 HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Uutuus! helppohoitoinen Valencia Hinta alkaen 80 x 150 cm 39 € Pyydä hinta-arvio lvi-työstä puhelimitse tai sähköpostilla! Arvio ei maksa Sinulle mitään. Hinnoittelumme on edullista ja palvelumme reilua! ympäristöä kuormittavat osat, joiden kierrättämisestä saataisiin suurin ilmastohyöty, ovat betonisokkelit ja kiviaineiset palomuurirakenteet. Niiden uudelleenkäyttö on kuitenkin toistaiseksi vaikeaa. Tällä hetkellä järkevin tapa on käyttää ne maantäytteeksi, Heikinheimo sanoo. Betoniin ja tiileen verrattuna puuelementtien rakennusaikainen ympäristökuormitus on pieni, mutta niillä on merkitystä tulevaisuuden kestävän rakentamisen ja kiertotalouden näkökulmasta. Purkujätettä hyödyntämällä voidaan vähentää materiaalinkulutusta ja pienentää rakentamisen hiilipiikkiä. Purkuelementtien kierrättäminen on uusi tekemisen tapa. Se on vaatinut kaikilta osapuolilta tasapainoilua ja ratkaisuhaluisuutta sekä normaalia enemmän resursseja. Etenkin Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto ja kaupunginmuseo ovat ajaneet tätä eteenpäin”, Heikinheimo kiittää. Uutta tietoa rakennushistoriasta Pihapaviljongin suunnitellut Eero Ilvessalo on muiden haastateltavien tavoin pahoillaan siitä, että arvokkaaksi osoittautunut vanha puukoulu päädyttiin purkamaan. Uudet, ajanmukaisemmat opetustilat olisi voitu suunnitella niin, että vanha koulu tai ainakin isompi osa siitä olisi säästynyt, jos se olisi ollut kaupungin järjestämän arkkitehtuurikilpailun lähtökohtana alunperin, Ilvessalo uskoo. Vahingosta on kuitenkin syntynyt myös jotain hyvää. Hiilijalanjälkimittausten lisäksi purkudokumentaatio ja kiertotaloushanke on tuottanut uutta tietoa aikakauden puurakennustekniikasta. Esimerkiksi puuelementtien liitostavoista on selvinnyt mielenkiintoisia detaljeja. Ne oli tiivistetty paikoilleen poikkileikkaukseltaan s:n muotoisilla kiilapaloilla. Se oli ilmeisesti Puutalo Oy:n kehittämä systeemi, Ilvessalo kertoo. Vaikka vanhan koulun rakenteet olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa, rakennustekniikaltaan se ei enää vastannut nykystandardeja esimerkiksi lämmöneristämisen suhteen. Ilvessalon mukaan uudessa pihapaviljongissa on silti tarkoituksena hyödyntää mahdollisimman paljon alkuperäistä tekniikkaa. Uuden koulun, päiväkodin ja pihapaviljongin pitäisi valmistua parin vuoden sisään. Teksti Silja Ylitalo Juttua varten on haastateltu myös Helsingin kaupunginmuseon arkkitehtia Mikko Lindqvistiä. Arkkitehtitoimisto LPV:n suunnittelemaan uuteen koulurakennukseen tulee myös päiväkoti. Kuva Arkkitehtitoimisto LPV Arkkitehti Eero Ilvessalo Arkkitehtitoimisto LPV:stä suunnitteli uuden kouluja päiväkotirakennuksen pihalle vanhan koulun elementeistä paviljongin, johon tulee opetustila ja varasto. Kuva Arkkitehtitoimisto LPV KUN ENSIMMÄISET uudisasukkaat muuttivat 1950-luvun alussa Maununnevalle, lähin kansakoulu oli Pakilassa. Kuitenkin jo 1953 aloitettiin kansakoulun pito Liippolan omakotitalossa Kaarelanja Maavallintien kulmassa. Keväällä 1954 Etelä-Kaarelan Omakotiyhdistys järjesti väenkokouksen, jossa vaadittiin koulutalon rakentamista. Kirjokalliontien päähän, nykyiselle Kaarelanraitille rakennettiin puukoulu, johon tuli viisi luokkahuonetta. Koulu aloitti toimintansa 1955 vuoroluvussa, kun oppilaita oli kolmattasataa. Koulun johtajaopettajaksi valittiin Rauno Aaltonen. Puukoulu oli pitkään lopettamisuhan alla ja sen säilyttämiseksi perustettiin asukkaista koostuva kansanliike. Lopulta kaupunki kuitenkin päätti purkaa koulun, sillä sen tilat olivat liian pienet palvelemaan alueen tarpeita. Teksti Jauri Varvikko | Kuva ELKA Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA Entisen puukoulun paikalla on nyt tyhjä tontti. Uuden koulun ja päiväkodin pitäisi valmistua parin vuoden sisään. Kuva Jauri Varvikko Silloin joskus... Kuva ELKA SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 10 18 Puh. 09-773 2376
8 8.9.2021 JUOSTA EN JAKSA , polkupyörällä en pysy pystyssä, sähköisen potkulaudan hallinta ei onnistua, hiihtäessä silmät valuvat vettä niin ettei näe eteensäi. Jäljelle jää käveleminen, toistaiseksi ilman keppiä ja rollaattoria. Mutta niidenkin aika saattaa tulla. Mutta missä voin turvallisesti kävellä. Vireät ja aikaansa seuraavat kaupunkimme ovat toinen toisensa jälkeen julistautuneet pyöräilyn ystäviksi. Haaveillaan, että oltaisiin niin kuin Tanskassa, missä kaikki pyöräilevät kaikkialle läpi vuoden. Polkupyörille rakennetaan omia väyliä ja taataan että kaikkialle pitää päästä pyörillä. Verottajakin on valjastettu suosimaan pyöräilyä, saa veron alennusta, jos kulkee työmatkat pyörällä. Hyvä niin! Sähköiset potkulaudat ovat nopeasti vallanneet Helsingin. Nuori ja vähän vanhempikin väki on innoissaan, kun kotinurkilta saa käyttöönsä kaupunkipyörien tapaan nopean ja kätevän kulkuneuvon. Sähköisten potkulautojen käyttöä ei pystytä pitämään millään keinolla kurissa, vaan ne hurahtelevat äänettömästi kaduilla ja kevyen liikenteen väylillä edestä ja takaa kaipa niillekin on saatava oma liikkumisurat. Niiden paikkahan lienee ajoradalla eikä jalkakäytävällä. Maassa lojuvat laudat ovat usein vaarallisella tavalla ”parkkeerattuja”. Aikanaan tuntui hienolta, kun saatiin kevyen liikenteen väyliä. Niillä saattoi turvallisesti kulkea lastenvaunujen kanssa, taluttaa huonokuntoista vanhusta ja lepuuttaa välillä kassien kantamisesta puutuneita käsiään laskelmalla kassit maahan. Ei tarvinnut pelätä, että nopeasti ja äänettömästi ohi sujahtava pyörä tarvitsee tilaa, johon minä olen asettautunut. Eivät potkulaudatkaan pidä ääntä. Miten pystyisi ajoissa väistymään, kun ei ole mitään havaintoa siitä, että joku uhkaa takaa päin. Jonkin verran on väyliä, jossa on merkattu erikseen jalankulkijoiden puoli ja pyöräilijöiden puoli. Pyöräilijöiden vauhti kasvaa jatkuvasti ja niiden pelottavuus jalankulkijan näkökulmasta. Pitääkö minun jalankulkijana aina kävellä kadun oikeaa puolta? Ainakin niiden pyöräilijöiden mukaan, jotka vauhdistaan huolimatta ehtivät huudella ohjeitaan ja neuvovat vaihtamaan puolta. Joudunko käpertymään kotiin, kun tasapaino on huono, kuulo heikkenee ja reaktiokyky on kehno. Viranomaiset ja terveysväki kehottavat vanhoja kansalaisia pitämään huolta toimintakyvystään. Sen eteen myös tehdään paljon hyvää työtä. On kaupunkien järjestämää liikuntaa ja yksityiset toimijat tarjoavat myös monipuolisia vaihtoehtoja liikkua. Mutta kadulla kulkeminen kuuluu jokaisen elämään ja mikä on sen terveellisempää mummulle tai vaarille kuin lähteä reppu selässä lähimpään kauppaa ruokaostoksille. Pitää vain varoa ettei haali kannettavakseen liian painavia ostoksia. Jos näin käy, on entistä kyvyttömämpi nopeiden ajoneuvojen väistelyssä. Viranomaisen hellästi ja huolellisesti varjelema kahden metrin etäisyys aina tahdo kevyen liikenteen väylillä onnistua. Onneksi kohtaaminen on nopea. Olen hämmentynyt ja vihainen, kun yritän ymmärtää miksi en voi mennä teatteriin, mutta voisin mennä paikalliseen pubiin tai ravintolaan ja siellä kaikessa rauhassa hengittää tuntikaupalla samaa ilmaa muiden paikalla olijoiden kanssa. Olen testannut miltä tuntuu istua teatterin katsomossa kun vain joka neljäs lippu on myyty. Vallilan Kansallisteatterissa entisellä Pasilan konepaja-alueella on hienot teatterille korjatut tilat. Pieni näyttämö Kaisaniemenpuiston kupeella on remontissa ja uudet tilat on saatu Vallilasta. Paikan ensimmäinen näytelmä on Moliérin Saituri. Se on armoton kuvaus ihmisestä, jolle mikään muu kuin raha ei merkitse yhtään mitään. Rahaa pitäisi saada lisää lasten hyvillä naimakaupoilla. Vesa Vierikko on ohjannut Saiturista perinteisen komedian, jota katsoessa nauramme usein itsellemme – huomaamattamme. Markku Maalismaa Harpagonina on vastenmielinen, loikkiva, hyppivä ja inisevä hyypiö, juuri niin vastenmielinen kuin Saiturin kuuluu ollakin. Paula Siimes kaikkiin asioihin puuttuvana kaikkitietävänä rouva oli mainio. Näytelmät nuoret Asta Sveholm, Sami Lalou, Marketta Tikkanan ja JussiPetteri Peräinen yrittivät parhaansa mukaan selviytyä Saiturin suunnitelmista. Näytelmän lavastus ja puvustus ovat taiturimaisen Tarja Simonen käsialaa. Näytelmää seuratessa unohtui se että kaipasin itse asiassa väkeä ympärilleni. Ehkä sitten joskus? Leena-Maija Tuominen Ei mummutunneli vaan mummubaana HELSINGIN SUUNNISTAJIEN jo perinteinen kaupunkisuunnistustapahtuma on torstaina 23.9.2021. Tapahtumakeskus on Kannelpuiston liikuntapisteen tuntumassa lähellä päiväkoti Kannelta. Paikalle tulet mukavasti Kanneltien suunnasta Kannelpolun kautta ja Kaustisentien suunnasta Huilupolun kautta. Suunnistamaan pääset klo 18 19 välisenä aikana. Taskulamppu saattaa helpottaa kartanlukua iltahämärässä, jolloin ei tarvitse olla pelkkien katuvalojen varassa. Valittavissa on kolme erilaista rataa A, B ja C. Niistä C-rata sopii mainiosti vasta-alkajille. Sen pituus on noin 2.5 km, joten siitä selviää kävellenkin alle tunnissa. Karttamaksu on 10 euroa (alle 18-vuotiailta 5 euroa). Suunnistus on koronan kannalta turvallista. Ollaanhan silloin raikkaassa ulkoilmassa ja levittäydytään niin laajalle alueelle koko Etelä-Kannelmäkeen, etteivät turvavälit tuota ongelmia. Rastien määrää on lisätty, mikä sekin vähentää tilanteita, jossa kaksi suunnistajaa voi tulla yhtä aikaa rastille. Noudatamme myös korona-ajan kuntorastien hyväksi havaittuja tapoja: suunnistajat viipyvät keskuksessa mahdollisimman lyhyen ajan sen verran, mitä menee vaatteiden vaihtoon, kartan ostoon ja maalissa ajanottoon. Lähtö on viety parin sadan metrin päähän tapahtumakeskuksesta ja tulokset katsotaan vasta kotona. Suunnistajilla on myös mahdollisuus viime vuoden tapaan erilliseen "lämmittelysuunnistukseen" lyhyellä radalla ennen tai jälkeen varsinaisen suunnistuksen, mikä sekin vähentää väkeä tapahtumakeskuksesta. Tule kokeilemaan kaupunkisuunnistusta ja nauti reippaasta ulkoliikunnasta. Opastusta saat toimitsijoilta lähdössä ja maalissa. Voit mainiosti kävellä koko matkan, jolloin pysyt varmasti kartalla eli tiedät aina, missä olet. Kaupunkisuunnistuksessa onkin tärkeintä edetä sujuvasti rastilta toiselle. Silloin rastit tulevat mukavasti vastaan ja koet sitä löytämisen riemua, jonka vain suunnistus voi tarjota. Kari Sane Lisää tietoa tapahtumasta osoitteessa www.sprintticup.iltarastit. fi/2021kannelmaki/ Kotikulmat tutuiksi suunnistamalla ALUELIIKUNTA ON OSA Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden hyvinvointia tukevaa palvelukokonaisuutta. Alueliikunnan tavoitteiksi on määritelty alueen asukkaiden toimintakykyisyyden, elämisen laadun ja hyvinvoinnin sekä alueen viihtyisyyden lisääminen liikunnan keinoin. Lisäksi toiminnan tavoitteena on myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien aktivoiminen ja syrjäytymisen ehkäisy liikunnan avulla, alueen yhteisöllisyyden ja asukkaiden aktiivisuuden lisäämistä unohtamatta. Alueliikunnan liikuntakoordinaattori toimii Kaarelan alueella liikunta-alan asiantuntijana aktivoiden alueen asukkaita liikkumaan oman kunnon ja omantunnon mukaan. Liikuntakoordinaattorin voit tavata mm. Kauppakeskus Kaaressa järjestettävissä kauppakeskuskävelyissä, Kanneltalon galleriassa taidejumpan merkeissä sekä Malminkartanon harrastushallilla kuntotanssin pyörteissä. Ohjattujen liikuntahetkien lisäksi alueliikunta haluaa kannustaa alueen asukkaita tekemään muutoksia arkikäytänteissä. Erityisesti jalkojen lihasvoimasta ja tasapainosta huolehtiminen on satsaus itsenäiseen elämään. Liikuntaa aloittaessa liikuntakoordinaattori haluaakin muistuttaa, että aloittaminen kannattaa tehdä maltilla ja liikuntakertojen määrää viikossa sekä liikunnan kuormittuvuutta lisätä pikkuhiljaa. Tärkeintä on ennen kaikkea säännöllisyys. Säännöllinen liikunta virkistää mieltä, parantaa unenlaatua ja tuo päivään mielekästä sisältöä. Liikkuminen lisää myös terveitä elinvuosia, ylläpitää muistia ja kohentaa kuntoa. Pienikin liike on tärkeä ja koskaan ei ole myöhäistä aloittaa! Alueliikunnan pyrkimyksenä Kaarelan alueella on tukea asukkaita liikunnallisten valintojen tekemisessä tarjoamalla liikkumissuositusten mukaisia toimintoja arkipäiviin. Lisäksi Kaarelan alueliikunta pyrkii madaltamaan liikkeelle lähtemisen kynnystä ja lisäämään liikkumisen iloa niin vauvasta vaariin kuin muksusta mummoon. Ennen kaikkea alueliikunta pyrkii tarjoamaan tukea ja kannustusta liikkumisen aloittamiseen ihan kaikille. Kaarelan alueliikunta toteuttaa toimintoja matalan kynnyksen periaatteella: mukaan voi lähteä lähellä kotia, vähäisin varustein, maksuttomasti tai pienin kustannuksin, ilman aiempaa kokemusta ja hyvää lähtökuntoa. Jos siis etsit vinkkejä liikkumiseen osana jokapäiväistä elämää tai kaipaat matalan kynnyksen liikuntaa ryhmämuotoisesti, olet lämpimästi tervetullut tutustumaan alueliikunnan toimintaan. Alueliikunnan toimintaan sinun ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon ja toimintaan voit tulla mukaan milloin vain kauden aikana. Lisätietoja Kaarelan alueliikunnan toiminnasta (mm. hinta ja viikko-ohjelma) saat osoitteesta www.hel.fi/alueliikunta tai ottamalla yhteyttä Kaarelan alueliikunnan liikuntakoordinaattoriin sähköpostitse (jenna.harainen@hel. fi ) tai puhelimitse p. 050 362 7017. Jotta alueliikunnan tarjonta vastaisi parhaalla mahdollisessa tavalla alueen asukkaiden tarpeisiin tulevaisuudessa, järjestää alueliikunta 21.10.2021 klo 17.00-18.00 asukastilaisuuden Purpuripolun asukastilassa (Purpuripolu 6). Tilaisuudella alueliikunta haluaa osallistaa alueen asukkaita alueliikunnan tulevien kausien sisällön suunnitteluun. Asukastilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Liikuntakoordinaattorina Kaarelassa toimiva Jenna Harainen toivookin kohtaavansa mahdollisimman monta alueen asukasta asukastilaisuudessa ja kuulevansa asukkaiden toiveita toimintaan liittyen. Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki / Tuulikki Holopainen Anna alueliikunnan liikuttaa Nuori suunnistaja leimaa rastilla huolellisesti. Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden alueliikunnan toiminta aloitti maanantaina 6.9.2021 kolmannen syyskauden Kaarelan alueella. Toimintaa tullaan järjestämään alkaneella syyskaudella Kannelmäen ja Malminkartanon lisäksi myös Pohjois-Haagassa.
9 8.9.2021 Soteuudistus käynnistyy lopulta YLI 15 VUOTTA valmisteilla ollut Soteuudistus on lopultakin eduskunnan hyväksymässä muodossa ja laajuudessa käynnistymässä ensi vuoden alussa, jolloin pidetään hyvinvointialueiden valtuustojen vaalit. Paitsi Helsingissä, jossa lain mukaan tätä uutta väliportaan vaalia ei tarvita, koska elokuussa aloittanut uusi kaupunginvaltuusto hoitaa nämä tehtävät. Näin ollen Helsinki on etulyöntiasemassa ja voi jo syksystä alkaen ryhtyä täysipainoisesti valmistelemaan terveyden ja sosiaalihoivan uudistuksen vaatimia tehtäviä. Helsingin talouskin on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Ongelmana on ennen muuta työvoimapula alalla. Kaupungin terveysasemilla lääkärille pääsy kestää liian kauan. Uuden lain mukaan hoitoon pitäisi päästä korkeintaan seitsemän päivän viiveellä. Useimmilla terveysasemilla jonotusaika on nykyisin useita viikkoja. Kokoomuksen johtaman oikeiston pyrkimyksenä on ollut koko ajan painopisteen siirtäminen yksityisten hoivalaitosten alaisuuteen ja sotien jälkeen rakennetun julkisen terveysja hoivapalvelujärjestelmän alasajo. Tästä aiheutui vuosikausia kestänyt kiistely lain valmisteluvaiheissa, kunnes nykyinen vihervasemmistokeskustan hallitus sai lain valmistelun viedyksi lopulta eduskunnassa läpi. Lain voimaansaattamisessa on kuitenkin alusta asti nähtävissä pyrkimys vesittää ainakin joiltain osin yleisen julkisen sektorin asemaa. Kun oikeiston vaatimaa muotoilua, joka olisi nostanut yksityisen voittoa tavoittelevan sektorin asemaa huomattavammaksi ei saatu lakiteitse toteutettua, on nyt ryhdytty vaatimaan, että yksityisen sektorin on saatava mahdollisimman tasavertaiset taloudelliset edut kuin verovaroin maksetuilla julkisen sektorin laitoksilla. Käytännössä se merkitsee suurituloisten hoitomaksuissa huomattavaa alentumista verrattuna aikaisempaan käytäntöön, jolloin he maksoivat käyttämilleen yksityisille lääkäriasemille niiden tariffien mukaiset laskut. Nyt he saavat käyttöönsä lisäksi kuntien verorahoilla kustannetun hoivasetelin, joka on käypää rahaa yksityisillä lääkäriasemilla. Näin nämä palvelut voivat pitää voimassa korkeampia taksoja. Yksityisiä palveluja mainostetaan, että niihin pääsee nopeammin hoitoon. Se pitää nykyisin osittain paikkansa suurissa kaupungeissa, mutta pienillä paikkakunnilla ei tällaisia palveluja synny, koska siellä ei ole riittävästi asiakkaita. Toisaalta julkisten palvelulaitosten jonojen kasvun syynä on henkilökunnan puute. Lain mukaan yhteiskunnan on taattava hoivapalvelujen järjestäminen sinnekin, missä ei ole mahdollista saada taloudellista voittoa palvelun järjestäjille. Julkisen sektorin työntekijäin työolosuhteet ovat vaikeutuneet riittämättömän henkilökunnan aiheuttaman työuupumuksen vuoksi. Nykyisen koronavirus pandemian aikana tämä on vielä korostunut. Palkat ovat usein julkisella puolella pienemmät kuin vastaavissa tehtävissä yksityisellä sektorilla. Kaikki tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että lisääntyvässä määrin alalta on siirtynyt tai siirtymässä koulutettua henkilöstöä muille aloille ja erilaisiin tehtäviin. On selvästi nähtävissä, että oikeiston konsteilla ja yksityisen voittoa tavoittelevan järjestelmän lisääminen vain lisää vaikeuksia eikä ratkaise yhteiskunnan vähäosaisten osalta hoitotarpeiden tyydyttämisen ongelmaa. Omakohtaisesti tyrmäämme tähän ongelmaan Kannelmäen alueella. Meillä on ollut hyvin toimiva terveysasema, jonka palveluihin olemme tottuneet ja olleet tyytyväisiä. Vanhan rakennuksen ilmasto-ongelmia ei kyetty ajoissa ratkaisemaan. Kaupunki pitkitti uuden terveysaseman paikasta päättämistä liian kauan ja lopulta alueen asukkaiden mielipidettä kuulematta päätti siirtää terveysasema yksityisen Terveystalo firman hoitoon. Nykyinen terveysasema suljetaan syyskuun lopussa ja uusi aloittaa toimintansa lokakuun alussa Kauppakeskus Kaaren vieressä Laulukuja 4. Paikka on sinänsä hyvä ja sitä uumoiltiin jo vuosia sitten, kun Kannelmäen terveysaseman vanhan rakennuksen kunnon vuoksi alettiin etsiä uutta paikkaa. Kaaren laajennusvaiheessa toivottiin, että uusi terveysasema sijoitettaisiin sinne. Päätöstä perustellaan, että kyseessä on kokeilu, jossa Helsinki ulkoistaa ensimmäistä kertaa koko terveysaseman toiminnot. Sopimus on 4-vuotinen. Kokeilun tavoitteena on tutkia ja saada kokemusta julkisen ja yksityisen terveydenhoitojärjestelmien yhteensopivuudesta. Eli käytännössä tavoitteena on nykyisen julkisen terveydenhoidon asteittainen supistaminen. Kannelmäen lisäksi oli alun perin tarkoitus yksityistää myös Viiskulman terveysasema. Siitä kuitenkin luovuttiin ja sen sijaan Mehiläinen avaa uuden terveysaseman Ruoholahteen. Mehiläisen uuden terveysaseman alueen asujamäärä on yhtä suuri kuin Kannelmäen eli noin 20 000. Kannelmäen terveysaseman työntekijät siirtyvät kaupungin muille terveysasemille. Eli menetämme vanhat tutut lääkärit ja hoitajat. Nämä ratkaisut eivät olennaisesti poista hoitohenkilökunnan pulaa pääkaupungissamme. Ne eivät myöskään paranna henkilökunnan työpainetta, joten kaupungin päättäjille jää vielä paljon tehtävää, että terveydenhoito ja muut hoiva-alan tehtävät saadaan hoidettua lain tarkoittamassa laajuudessa. Oiva Björkbacka KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. LASTEN JA NUORTEN hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävän harrastamisen Suomen mallin toiminta laajenee Helsingissä kaikkiin peruskouluihin. Syksyn harrastusryhmät aloittavat toimintansa 30.8.2021 alkaen ja ne on suunnattu 3.–9. luokkien oppilaille. Lasten ja nuorten toiveiden pohjalta rakennetut harrastukset tuovat mielekästä tekemistä koululaisten iltapäiviin. Syyslukukaudella 2021 jokaisessa Helsingin 102 peruskoulussa on tarjolla harrastamisen Suomen mallin mukaista maksutonta toimintaa 3.– 9. luokkien oppilaille. Harrastusryhmiä on yhteensä noin 250 ja harrastustarjontaa täydennetään kuluvan lukukauden aikana. Harrastaminen on maksutonta, ajoittuu koulupäivän jälkeiseen aikaan ja tapahtuu omalla koululla tai sen läheisyydessä. Harrastusvalikoiman suunnittelussa keskeistä on ollut lasten ja nuorten toiveiden kuuleminen. Koulukohtaisia suosikkiharrastuksia selvitettiin mm. valtakunnallisen koululaiskyselyn kautta. Helsingissä lasten ja nuorten harrastustoiveita olivat mm. parkour, kuvataide, elokuva, animaatio, teatteri, ruuanlaitto, koodaus, pelisuunnittelu, robotiikka ja eläinharrastus. Nämä toiveet toteutettiin jo keväällä 2021 mallin kokeiluvaiheessa. Nyt syksyllä valikoima täydentyy, ja uusia harrastuksia ovat muun muassa jalkapallo, koripallo, sirkus, tanssi, katutaide, mediataide, valokuvaus, historia, kirjallisuus, kuntosali ja kamppailulajit. Olemme Helsingissä muodostaneet oman lasten ja nuorten tiimin, jotta voimme vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja kerätä heiltä arvokasta palautetta toiminnan kehittämiseksi, kertoo Helsingin kaupungin Harrastamisen Suomen mallin projektipäällikkö Irma Sippola . Helsingin kaupungin tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tutkimusten mukaan lapsilla ja nuorilla, joilla on säännöllinen harrastus, voidaan todeta olevan vähemmän yksinäisyyden, koulustressin, nukkumisvaikeuksien, mielialaailahtelujen, koulukiusaamisen tai heikon terveydentilan kokemuksia. Harrastuksilla on myönteisiä vaikutuksia kouluviihtyvyyteen ja siten myös koulun arkeen. Harrastusten tuominen koulupäivän jälkeiseen aikaan rauhoittaa illat perheiden yhteiseksi ajaksi, uskoo Helsingin kaupungin perusopetuksen aluepäällikkö Kimmo Mustonen . Harrastamisen Suomen mallin mukainen toiminta on myös yksi keino puuttua harrastamisen kalleuteen pääkaupunkiseudulla. Harrastamisen kalleus pääkaupunkiseudulla voi olla esteenä harrastuksen aloittamiselle. Koulupäivän jälkeen järjestettävällä maksuttomalla toiminnalla tuodaan mahdollisuudet lähemmäs myös niitä lapsia ja nuoria, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastuksia, kertoo aluepäällikkö Tiina Hörkkö kulttuurin ja vapaaajan toimialan nuorisopalvelusta. Syksyn harrastustoiminta käynnistyy 30.8.2021 alkaen terveysturvallisuus huomioiden Syyslukukaudella 2021 jokaisessa Helsingin 102 peruskoulussa on tarjolla harrastamisen Suomen mallin mukaista maksutonta toimintaa 3.– 9. luokkien oppilaille. Koulut tiedottavat huoltajia ja oppilaita uusista harrastusmahdollisuuksista mm. Wilman kautta. Harrastustoiminta toteutetaan yhteistyössä järjestöjen, seurojen, yritysten ja muiden lapsille ja nuorille harrastustoimintaa järjestävien toimijoiden kanssa. Tiedot harrastusryhmistä sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät koulujen omilta verkkosivuilta. Toiminnassa noudatetaan harrastustoimintaa varten laadittuja terveysturvallisuusohjeita ja harrastusten järjestäjät ovat sitoutuneet noudattamaan laatimaansa terveysturvallisuussuunnitelmaa. Harrastamisen Suomen malli on opetusja kulttuuriministeriön rahoittama hanke. Uutta harrastusmallia kokeiltiin Helsingissä jo keväällä 2021, jolloin harrastuksia tarjottiin 3.–6. luokkien oppilaille 21 koulussa. Toiminnan laajentuessa kaikkiin Helsingin peruskouluihin harrastustarjonta kasvaa ja nyt myös yläkouluikäiset nuoret voivat ilmoittautua harrastuksiin. Harrastusvalikoima täydentyy* ja ryhmiä voidaan lisätä lukukauden aikana. Helsingin kaupunki on sitoutunut rakentamaan koulupäivän jälkeisestä maksuttomasta harrastamisesta pysyvän toimintamallin, johon tulevat mukaan myöhemmässä vaiheessa myös yksityis-, sopimusja valtionkoulut. *kaikki harrastusryhmät eivät aloita toimintaansa heti 30.8.2021 Kaikissa Helsingin peruskouluissa tarjolla maksutonta harrastamista Pihkatie 6, 00410 Hki | 045 7872 5490 Avoinna Ma-Pe 7-22, La 8-22, Su 9-22 MALMINKARTANO Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kauppiaamme Antti & Krista Mielonen MUISTA MYÖS VERKKOKAUPPAMME OSOITTEESSA WWW.K-RUOKA.FI Tilaukset myös puhelimella 045 78725491 arkisin klo 13-14 Kuva Jonna Pennanen ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi www.tanotorvi.fi
10 8.9.2021 ANITA VÄLKKI OLI ja on edelleen Suomen kansainvälisesti tunnetuin oopperalaulaja, sopraano, joka valloitti aikoinaan maailman suurimmat näyttämöt, oopperalavat ympäri maailmaa. Menestyksistä huolimatta hänen uransa tyssäsi Suomessa yhtäkkiä. Miten niin kävi? Anita Välkin, valkeakoskelaisen tytöntyllerön huikeaa uraa, nousua maailman huippulaulajaksi ja putoamiseen ”kapakkalaulajaksi” kuvaa vahvasti Raija Oranen uudessa kirjassaan ”Kaikki tämä valo”, Otava 2021, 186 s. Kirja on vapaasti kirjoitettu elämäkerta, romaani kuten Orasen presidenttiteoksetkin. Oranen on pukenut Välkin elämänkulun hänen itsensä kertomaan asuun. Välkki muistelee kesämökillään elämänsä vaiheita. Kirjaan syntyy vahva henkilökohtainen sävy. Välkin monivaiheinen taival, jossa ainutlaatuinen laulutaito vie määrätietoista, kykyihinsä uskovaa nuorta tyttöä eteenpäin. Ensin näyttelijäksi Vaasan Kaupunginteatteriin, sitten Helsinkiin ja Kansallisoopperaan ja sieltä kansainvälisille areenoille. Kirja kuvaa hyvin Välkin äänen ainutlaatuisuutta, mutta Välkin omia eri oopperoiden esitys kokemuksia maailmalta olisi voinut valottaa enemmänkin. Arvostelumenestykset seurasivat toisiaan, mutta taiteilijan elämä maailman kiertolaisena jää kirjan kuvauksessa kovin ohueksi. Oopperan maailmasta tuo Välkki esille ystävinään ja tukijoinaan huippulaulajat Pekka Nuotion ja Usko Viitasen , joiden kohtaloita kirjassa valotetaan, mutta monet muut oopperahenkilöt jäävät maininnan varaan. Helppoa ei Välkin elämä menestyksenkään tullessa maailmalla ollut. Siksi erityisen traaginen on maailmantähden kohtalo hänen palattuaan Suomeen ja Kansallisoopperaan. Kirjassa Välkki kertoo riidastaan kapellimestari Jussi Jalaksen kanssa, tämä Sibeliuksen vävy ei noteerannut Välkin saavutuksia vaan suuttui Välkille, joka ei sitten saanut Kansallisoopperassa kunnon osia esitettäväkseen, vaikka oli ääneltään uransa huippukohdassa. Välkki joutui laulamaan kaikenlaisissa paikoissa, ravintoloissakin. Lopun elämäänsä Lallukan taiteilijakodissa asunut Välkki elätti itsensä laulunopettajana iloiten oppilaittensa menestyksistä eri kilpailuissa. Laulutaidon opettamisesta olisi mielellään lukenut enemmän. Kenestä tulee laulaja, kenestä ei? Välkin elämästä kuultaa katkeruus kohtelustaan, jota lukija ei toisaalta ihmettele. Lallukan taiteilijakodissa laulunopettajana, entisen suuri tähti! Onnea ja tragiikkaa Kirjassa Välkki kertoo paljon yksityiselämästään. Lukija olisi kaivannut enemmän oopperaelämää kuin sivukaupalla Välkin ruuanlaittoa ja saunanlämmitystä mökillä. Ruokareseptikirjat ovat erikseen. Välkin perhe-elämän kuvaus, suuri rakkaus naimisissa olleeseen viiden lapsen isään ei ole helppo lähtökohta uudelle avioliitolle, joka onnellisena päättyi kymmenvuotiseen miehensä omaishoitajuuteen Lallukassa. Nuorena äitinä saadun tyttären vammaisuus, paha reuma lisää äidin tuskaa, vaikka Välkki mökillä tyttären ja seuraavankin polven kanssa kokee onnen hetkiä. Vihdoinkin, ansaitusti. Kirjan sivumäärää lisää ruokaja saunanlämmityskuvausten lisäksi tekijän sinne tänne ujuttamat maailmanpolitiikan historialliset tölväykset, aivan tarpeettomat ja huonosti, jos ollenkaan Anita Välkin hienon värikkääseen taiteilijauraan liittyvät tapahtumat. Kokonaisuudessaan Orasen kirja ”Kaikki tämä valo” on sujuvaa luettavaa, mutta lukija jää kyllä kaipaamaan laajempaa, enempää, suurempaa. Kuin oli Anita Välkin ääni. Pekka Hurme Välkin huikean traaginen laulajantaival JUMALANPALVELUKSET • Messu kirkossa sunnuntaisin klo 10. • Su 3.10. klo 10 Enkelien sunnuntain perhemessu. Mukana muun muassa trumpettienkelit Miikka Saarinen ja Inka Pärssinen ja lapsija nuorisokuoro Kannelkellot. JUHLAPÄIVÄ SU 12.9. • klo 10 Messu ja kirkkoherra Virpi Koskisen virkaan asettaminen. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa ja toimittaa avustajineen virkaan asettamisen. Pyhän aiheena on Jumalan huolenpito. Messu striimataan. Messun jälkeen pihakahvit. • klo 18 Juhlakonsertti Vihreät niityt, virvoittavat vedet. Vokaaliyhtye CantoNovo ja Anne Myllylä, urut, Stefanie Tuurna, piano, improvisaatio, Aila Hettula, oboe, Laulusolistit: Pauliina Kallio, Tiia Maria Saari, Kalle Virtanen. Suosikkiklassikkoja, säveltäjinä J. Rutter, G. Fauré, G. Bizét, C. Franck. Jukka Kankainen: Rukoushetki päivän päättyessä. Vapaa pääsy. HELSINKI EARLY MUSIC FESTIVALIN TAPAHTUMIA Tapahtumat järjestää Suomalainen Barokkiorkesteri (FiBO), tarkemmat tiedot osoitteessa fibo.fi • Su 3.10.2021 klo 15 Kohtaamisia barokkitorilla Kaiken kansan soiva tori kirkossa. Kaarelan yhteisöllinen taidesadonkorjuu. Musiikkia, liikettä, ääniä ja tuoksuja. • Ti 5.10.2021 klo 18 Naapuripöytä – kohtaamisten ravintola Malminkartanon kappelissa. Naapuripöytä-ravintolassa ei tarjoilla ruokaa vaan ihmiskontakteja. Kohtaamisten aterialla pääset juttelemaan tuntemattomien kaarelalaisten kanssa kasvotusten. Alttoviulisti Laura Kajander. Tarjoilijoina taiteilijat Eveliina Heinonen ja Anni Pellikka. Ravintola on ilmainen, mutta pöytävaraus vaaditaan. Pöytävaraukset: kaarella.kansallisteatteri@gmail.com, p. 050 305 4251. Kansallisteatterin Kaarellaja FiBOn Juurilla-aluehankkeiden yhteistyötä. • To 7.10.2021 klo 19 Uusia tuulia Pohjolasta -konsertti kirkossa. Suomalainen barokkiorkesteri, Drottningholmin barokkiyhtye ja Barokkanerne. Muusikoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. APUA JA TUKEA • Ajanvaraus diakoneille: alle 65-vuotiaat seurakuntalaiset: ulla-maija.tuura@evl.fi p. 09 2340 3843 ja yli 65-vuotiaat seurakuntalaiset: heidi.metsala@evl.fi p. 09 2340 3842 Diakonin voit tavata myös Paikassa, Kauppakeskus Kaaren -1. krs, tiistaisin klo 12–15. • Kirkon keskusteluapu p. 22 11 80 joka ilta klo 18– 24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi • Ruokajakelut löydät osoitteesta ruoka-apu.fi Syksyn lasten ja perheiden toiminnasta ks. FB: Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, aikuisten piirien tiedot nettisivuiltamme, tiedustelut myös virastosta. NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki VIRASTO os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi SEURAA SOMESSA Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet ja Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Kannelmäen terveysasema uudessa osoitteessa 1.10. alkaen Kannelmäen terveysasema palvelee 1.10. alkaen kauppakeskus Kaaren vieressä osoitteessa Laulukuja 4, 3. kerros. Rakennus on esteetön. Vanhassa osoitteessa Kaustisenpolulla sinua palvellaan normaalisti syyskuun loppuun asti. Kannelmäen terveysaseman puhelinnumero ei muutu. Se on edelleen 09 310 47355. Voit asioida terveysasemalla myös sähköisesti Maisa-palvelussa tai tulla paikan päälle. Terveysasema on jatkossa auki arkisin klo 8 16. Lisäksi terveysasemalla on vastaanottoja ajanvarauksella myös iltaisin ja lauantaisin. Sinun ei tarvitse muutoksen vuoksi ottaa yhteyttä Kannelmäen terveysasemalle. Varatut ajat hoidetaan sovitusti. Terveystietosi ovat jatkossakin Kannelmäen terveysaseman käytössä. Kun seuraavan kerrat asioit Kannelmäen terveysasemalla, ota yhteyttä normaaliin tapaan soittamalla, asioimalla sähköisesti tai tulemalla paikan päälle. Kannelmäen terveysasema tarjoaa uudessa osoitteessa samat terveyspalvelut kuin aiemmin. Palvelut tuottaa uudessa osoitteessa Terveystalo ja terveysasemalla palvelee Terveystalon henkilökunta. Asiakkaat pysyvät Helsingin terveysasemien asiakkaina. Esimerkiksi terveysaseman vaihto onnistuu samalla tavalla kuin aiemmin. Asiakasmaksuihin ei Kannelmäessä tule muutoksia. Esimerkiksi terveyskeskusmaksua ei asiakkailta peritä jatkossakaan. Katso tarvittaessa julkisen liikenteen yhteydet osoitteessa www.hsl.fi. Nähdään Laulukujalla Kannelmäessä!
11 8.9.2021 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan ProHius Klaneettitie 4 parturi-kampaamo Parturi-kampaamotyöt Varaa aikasi: Teija 045 896 6666 Joka tiistai vuoden loppuun oppilastyöt -20% Tervetuloa! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Verisiä terveisiä Venäjältä; erikoisimmat itsemurhat Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Berezovskin apulainen, Scot Young Varsin erikoinen on Scot Youngin itsemurha Lontoossa. Entisen oligarkin Berezovskin jouduttua vastatuuleen ja menetettyä suurimman osan omaisuudestaan, Berezovskin apulainen Scot Young oli myös rahallisissa vaikeuksissa avioeronsa takia, ainakin näennäisesti, välttyäkseen maksamasta suuria avioerokorvauksia. Scot Young muutti melko vaatimattomaan asuntoon, kolmanteen kerrokseen. Eräänä aamuna hän otti vauhtia ja ponkaisi melko kapeasta ikkunanraosta ulos. (Englannissa ikkunasta avautuu usein vain vajaa puolet, alaosa ylöspäin nostamalla). Vauhtia oli sen verran että ilmalentoa riitti yli jalkakäytävän. Scot Youngin ruumis päätyi jalkakäytävän ulkoreunalla olevan takorauta-aidan piikkeihin. Ruumis seivästyi piikkeihin niin pahoin, että piikit oli sahattava poikki ennenkuin ruumis saatiin poistettua. Lappua tai kirjettä hän ei jättänyt jälkeensä, ja teko on sikäli epätyypillinen että Scot Youngilla oli korkean paikan kammo. Viimeiseksi kuvittelisi korkean paikan kammoisen valitsevan tuollaisen ponkaisun. Tuohon aikaan Englannissa hallitusvalta oli ehdottomasti sitä mieltä että ei tehdä näistä useista oudoista kuolemista numeroa. Tämä Youngin kuolema oli helppo tulkita itsemurhaksi varsinkin kun kunnon tutkintaa ei edes tehty omaisten vaatimuksista huolimatta. On olemassa melko suuri joukko kuolemantapauksia joissa olisi enemmänkin kyseenalaistamisen paikkaa, alkaen aivan Berezovskin itsensä niin sanotusta itsemurhasta. Scot Young ei ole suinkaan ainoa Berezovskin apulainen joka on kohdannut loppunsa. Listaan kuuluu kirjanpitäjiä, kiinteistönvälittäjiä jne., useimmat englantilaisia. Berezovski oli ikävä piikki Putinin lihassa, Berezovskin vaatiessa Putinin syrjäyttämistä vaikka väkivalloin. Sydänkohtaus sydänterveelläkään ei ole hirveän erikoista, erikoista on niiden kasautuminen samoihin piireihin. Aleksandr Litvinenko, entinen FSB:läinen Mutta ei edes Litvinenkon salamurhaa, josta jäi selvät jäljet, käsitelty loppuun ennenkuin englantilaisten päättäjien kiima Putinin ystävyyttä ja venäläistä öljyä kohtaan oli laimentunut. Litvinenkon murha tuli tuomioistuimeen jälkijunassa, mutta tutkimus oli sen verran huolellisesti tehty, ettei tuomarilla ollut vaikeutta tuomita Lugovoi ja Kovtun tekijöiksi ja todeta että sekä motiivin että käytetyn myrkyn johdosta komennon murhasta on täytynyt tulla Venäjän valtion huipulta asti. Poloniumin jäljittäjä, fyysikko Matthew Puncher Nuorehko perheenisä, usein hyväntuulinen Matthew Puncher sai tehtäväkseen tutkia mistä Litvinenkon myrkyttänyt polonium oli peräisin. Jäljet johtivat Majak-alueelle Venäjällä joka on notoorisen huonomaineinen ydinlaitosten ja -kokeiden paikka Venäjällä. Matthew kävi siellä ja palattuaan sieltä Mtthew muuttui hyvin ahdistuneeksi. Perhesuhteet kariutuivat ja työkyky lähes meni. Jouduttuaan käymään toisen kerran Majak-alueella Matthew Puncher ahdistui vielä lisää. Hän vakuuttui että hänen kirjoittamassaan selvityksessä oli (muiden mielestä vähäpätöinen) virhe ja että hän voisi joutua vankilaan virheen tähden. Eräänä aamuna Matthew Puncher otti molempiin käsiinsä teräaseen ja puukotti itseään toistuvasti eri puolille vartaloa ja käsivarsiin. Toinen puukoista löytyi tiskialtaasta ja toinen, leipäveitsi, kädestä. Ruumis oli lattialla verilammikossa. Todettiin käsissä olevan viiltohaavoja jotka ovat voineet aiheutua iskujen torjumisesta mutta toisaalta myös veitsien lipsumisesta verisissä käsissä. Mahdollinen selitys Putinin hallinto on perustanut osaston jossa on tutkittu erilaisia myrkkyjä. Samaten lainsäädäntöä on muutettu siten että duuman säätämän lain nojalla ei ole rikos surmata valtion vihollinen ulkomailla. Myrkkyosastolla on tutkittu miten aineet kuten novitshok tai polonium soveltuvat salamurhiin, mutta on arvattavasti tutkittu myös aineita joita ei lännessä tunneta, ainakaan hyvin. Eräillä rohdoksilla on kyky aiheuttaa sydänpysähdyksiä pitkän aikaa nauttimisen jälkeenkin. On olemassa myös psykoaktiivisia aineita jotka aiheuttavat voimakasta ahdistusta. Nähtävästi näitäkin on tutkittu. Vapaaehtoiset junan alle hypäämiset joita on tapahtunut Berezovskin lähipiirissä ovat voineet tapahtua psykoaktiivisten aineiden vaikutuksen alla tai siten, että henkilöitä on uhkailtu niin hitaalla ja kivuliaalla kuolemalla että uhrit ovat pitäneet parempana päättää päivänsä itse. Matthew Puncherin tapauksessa on mahdollista että kyseessä on lavastettu itsemurha. Englannin poliisi on ollut varsin haluton tutkimaan näitä lukuisia kuolemantapauksia. Nyt tilanne on muuttunut kun Putinin kanssa kaveeraaminen ei ole enää poliitikkojen asialistalla. Suomi ja suomalaiset poliitikot ovat niin hyvin venäläisten taskussa että tarvetta valtiollisiin salamurhiin ei ehkä täällä ole ollut. Toisaalta veikkaisin että venäläisten rikollisten suorittamia salamurhia on täällä kyllä tapahtunut eikä Suomen poliisi ole kyennyt niitä selvittämään. Lähde: Heidi Blaken uutuuskirja Tappolista (From Russia with Blood). Jälkikirjoitus: Vastalauseena Putinin ja Putinin asettaman nukkehallitsija Kadyrovin harjoittamalle tshetseenien sorrolle Litvinenko kuolinvuoteellaan julistautui muslimiksi. Siinä hiukan miettimistä niille jotka talibaneja soimaavat. Esko Karinen Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Kaarelan omakotiyhdistys ry ”Kevätkokous” 20.9.2021 klo 18 Kaarelantie 86 kerhoh. Ulkoilutapahtuma 25.9. klo 12 alk. Juoksuhaudanpolun lkp • poniratsastusta • hevoskärry • Espoon automuseon paloauto • kahvia ja mehua Sääja koronavaraus! Wanhat Kaarelalaiset kokoontuvat ravintola Britanniassa 18.9. klo 16. Perinteinen tapa. 50-60 luvun nuoret tervetuloa! Haagan Taideseuran vuosinäyttely 55 7.-26.9. Galleria Albert IX Albertinkatu 9 Avoinna ark. klo 11 -18, la su 11-17, su 26.9. klo 11 15 Eila Karhun näyttely ”Etelä-Afrikassa” 30.8-25.9. Kanneltalon kirjasto Avoinna ma–to klo 9–20, pe 9–18, la 10–16, su suljettu. Klaneettitie 5, Helsinki Juna-aseman kyljessä OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Menoja
12 8.9.2021 Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki KAUPPAKESKUSKAARI.FI Kaaren Karnevaali 15.–19.9. Kiitos, että muistat maskin, hyvän käsihygienian ja turvavälit. Nähdään vastuullisesti Kaaressa. Kaupungin odotetuin Karnevaali tulee taas.