No 8 7.9.2022 • 58. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 17.9.KANTSUN SÄVEL 3V! Synttäreiden kunniaksi KAIKKI BURGERIT -20% Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Spinnyn Syyssäpinät Kirpputori www.kirpputorispinny.com @kirpputorispinny Spinny MISSÄ: Kirpputori Spinny, Kaupintie 13, 00440 Helsinki (Pohjois-Haaga/Lassila) MITÄ: -20% – -50% ALE kaikista tuotteista kampanjassa mukana olevissa myyntipöydissä MILLOIN: Kampanja-aika Ti 13.9. Ma 24.10 MYYJILLE: Haluatko mukaan säpinöihin? Varaa pöytä ja tule mukaan. Pöytiä rajoitetusti! OSTAJILLE: Tule tekemään edullisia löytöjä Kaupintie 13, 00440 Helsinki Ark. 12-19 (myyjät ma -19.30), La 10-16, Su 12-16 Helmipöllö fysio Fysioterapia Lymfaterapia Osteopatia Nyt Helmipöllössä uutuutena osteopatiahoidot • Tukija liikuntaelimistöä tasapainottava ja rentouttava hoito erilaisiin vaivoihin • Lempeä hoitomuoto kaikenikäisille vauvaiästä lähtien Osteopatian tutustumistarjous -10% www.helmipollo.fi / helmipollo@helmipollo.fi Klaneettitie 6-8 A, 00420 Helsinki | P. 041 518 9499 / 050 5630 413 Kantsun kyläjuhlien yksi ohjelmista oli Vanhaistenpuistossa järjestetty graffitipaja, johon kaikki halukkaat saivat osallistua. Sen seurauksena syntyi upea Kantsu-graffiti. Mätäjoen salaiset asukkaat Kehon ja Mielen voima -5 € 155 € PALVELUT • Erilaisia hierontoja • Osteopatia • Jalkojenhoidot • Hemmotteluhoidot • Energiahoidot • Valmennukset • Ryhmät • Hyvinvointi-illat Etu voimassa 31.10 asti kaikista norm.hintaisista palveluista ja ryhmistä voimassa 31.10. asti arkisin klo 8-15 3 x 60 min. hieronta Kehon ja mielen voiman Hyvinvointitila ja Haagan Jalkaterapia Kuparitie 14-16 / Tinatie 5 (Haagan Hieronta), 00440 Helsinki P. 040 161 4554 | www.kehon-ja-mielen-voima.com Kannelmäessä juhlittiin
2 7.9.2022 VUOSI 2022 on yllättänyt. Sopeuduimmeko jo koronarajoitusten vaatimuksiin ja tottumuksiin? Palattuamme niin sanottuun ”normaaliin” maailman meno ja Suomea koskettavat asiat ovat ravistelleet. Olemme kokeneet uusia toiminnallisia avauksia yhteisöllisesti ja yksilöinä. Olemme hakeneet kansakunnassamme osallisuutta, turvallisuutta ja ystävyyttä. Vaadimme kärkkäämmin oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Tuntuu, ettei keskustelunaiheista tule loppua, vaikka pitkä ja kuuma kesä on jo taas historiaa. Seurakunnan toimintatilastoista havaitsin, että tämän vuoden aikana kokoontumistemme määrä on reippaasti kasvanut edellisistä vuosista. Tuoreiden vauvojen lisäksi koronavuosina kastamatta jääneille lapsille on myös varattu kastejuhlia. Olen onnellinen siitä, että näin nämä lapset seurakunnan jäseninä pääsevät osallisiksi tarjoamastamme kasvatuksellisesta tuesta. Vasta äsken konfirmoimme eli vahvistimme tämän vuoden riparilaiset elämän matkalle. Nyt jo markkinoimme tulevan vuoden ripareita ja koulutamme uusia isosia. (Vuoden 2023 rippikouluihin ilmoittaudutaan lokakuussa. Kannelmäkeläiset katsokaa lisätietoja kantsunurkka.fi riparisivuiltamme.) Toivosta kertoo sekin, että pariskunnat ovat jälleen järjestäneet sukujuhlia häiden merkeissä. Rakkaudesta riemuitaan ja elämän evästyksiä tahdotaan jakaa yhdessä muiden kanssa. Suru-uutiset ovat koskettaneet kuluneen vuoden aikana useita lähimmäisiämme. Hautajaisia on vietetty enemmän kuin viime vuonna. Jaetusta ilosta sanotaan, että se moninkertaistuu. Jaettu suru ei poistu, mutta surun jakaminen lohduttaa. Kaiken tämän keskellä on aiheellista välillä hengähtää. Katsella vaikka ajatuksen kanssa ympäröivää maisemaa. Syksyllä puista putoavat värikkäät lehdet kertovat ainutlaatuisen aikamme rajallisuudesta. Luonto muistuttaa kauniisti siitä, että meidänkin maljamme on kerran täysi. Uskon vahvuudessa ja luottamuksessa olemme kotimatkalla päivien hämärtyessä. Seurakunnissa yksi tämän syksyn suurista toimista on marraskuussa pidettävät seurakuntavaalit. En voi liikaa muistuttaa siitä, kuinka tärkeää meidän on yhdessä rakentaa tulevaisuutta. Tervehdystä siis teille – pitkäaikaisille kirkkomme jäsenille sekä tuoreille kirkkoon liittyneille – uskotuille, toivotuille ja rakastetuille. Sitoutumisen kautta luomme myötämieltä sellaisina kuin olemme. Yhteenkuuluvuuden rakentumisessa jokaisella on oma vastuu ja paikka täytettävänä. Nyt on myös diakoniatyön juhlavuosi. Suomessa vihittiin 150 vuotta sitten ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman, virkaansa. Toki diakoniaa oli harjoitettu seurakunnissa ennen tätäkin. Tämän päivän seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat koulutettuja monitaitoisia auttajia. He puolustavat ihmisoikeuksia ja auttavat vaikeuksien keskeltä alkuun. Diakonia on uskon herättämää palvelua. Arkisena lähimmäisenrakkautena diakonia on meidän kaikkien yhteinen juttu. Siunattua syksyä toivottaen, Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra Syksyistä jytinää Yhteisellä tiellä ALUEIDEN ASUKKAITA aktivoidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tule mukaan kokeilemaan ja liikkumaan alueliikuntaan. Toimintaa on osittain maksutonta ja maksullista. Alueliikunta passin (30 €) voi ladata 4 euron maksavalle asiakaskortille. Päivitetty toiminta on nähtävissä internet-sivuilla www.hel.fi/alueliikunta . Alueliikunta passi on lainattavissa Kannelmäen kirjastossa (2kpl) ja Malminkartanon kirjastossa (2kpl). Perhehulinat järjestetään Malminkartanon ala-asteella 11.9. 15.12. torstaisin klo 17.00-18.30. Perhehulinat tarjoavat alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen tilan, jossa he voivat liikkua yhdessä omatoimisesti ja maksuttomasti. Välineet ovat vapaasti perheiden käytössä. Toiminta on valvottua, mutta ei ohjattua. Perhehulinoissa lapsi on aina huoltajan vastuulla. Katri Lehto, liikuntakoordinaattori, P. 09 310 49010 katri.lehto@hel.fi Ma (ei 17.10.) 10-10.50 Kuntotanssi, Malminkartanon harrastushalli. 11-11.50 OmanKehonHuolto, Malminkatanon harrastushalli. 13-13.50 Lempeä jooga, Kannelmäen nuorisotalo. 14.30-15 Tuolijumppa, Malminkartanon terveysasema *. 14.30 15 Etätuolijumppa Ti (ei 6.12) 09-09.50 Kuntojumppa, Pohjois-Haagan Palvelukeskus. 10-10.50 OmanKehonHuolto, Pohjois-Haagan palvelukeskus Ke 09-09.50 Lihaskuntotuolijumppa, Kannelmäen palvelukeskus. 10-10.50 Kuntotanssi, Kannelmäen palvelukeskus. 12-12.50 Naisten jooga, Kannelmäen nuorisotalo *(ei 14.9., 21.9., 5.10., 19.10.) 13-14. Kuntokävely, lähtö Malminkartanon terveysaseman edestä To 10-11 Kauppakeskuskävely, Kauppakeskus Kaari * (6.10. alkaen). 13.00 13.50 Taidejumppa, Kanneltalon galleria Pe (ei 21.10) 10-10.50 Kuntojumppa, Kannelmäen nuorisotalo * Maksuton KOKO KESÄN ovat Kaarelantien ja Varhaistentien risteyksen puistikon ohikulkijat ihmetelleet ja ihastelleet maanantaisin noin 30 seniori-ikäisen porukan iloista puheensorinaa, naurua ja kummallista kepin heittoa. Mysteeri selvisi maanantaina 22.8.2022 kun 30 Kannelmäen Eläkkeensaajien jäsentä ratkoivat järjestönsä mölkkymestaruutta-2022. Tunnelma oli edelleen yhtä iloinen kuin kesän harjoituksissa, vaikka tavoiteltavana oli himoittu ”Kotkan Ruusu” Pokaali. Kisa alkoi karsintakilpailuilla kahdessa ryhmässä. Kummastakin pääsi 3 parasta pääsi finaaliin. Mestaruuden ja ”Kotkan Ruusun” voitti Veli Voutilainen , II-sijalla Kirsti Bergman ja IIIsijalla Seija Löytyniemi . Onnittelut kolmikolle. Kisan jälkeen kerho vetäytyy 28.8 – 3.9 2022 Pärnuun kylpylään. Syksyn toiminta käynnistyy 5.9.2022 ja jatkuu maanantaisin klo 11 – 13 Kaarelantie 86 C-rapun kerhotilassa. Tervetuloa tutustumaan. Tutustu myös nettisivuihimme kannelmaki.elakkeensaajat.fi/ Teksti ja kuvat Matti Laiho Kannelmäen eläkkeensaajien mölkkyilyt Kaarelan alueliikunta aloitti toiminnan 5.9. Kielikahvila Keskiviikkoisin klo 13.00–14.45 TULE ASUKASTALOLLE harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä. Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme kulloinkin eri aihepiireihin liittyvistä asioista. Aiheina voivat olla esimerkiksi Suomen luonto, neljä vuodenaikaa, liikkuminen, suomalaiset juhlat ja perinteet tai jokin päivänpolttava asia. Kudonta-/neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 15.00–17.00 TULE TEKEMÄÄN keskeneräiset työt valmiiksi tai aloittamaan silmukoista uusi työ. Puseroita, sukkia, lapasia tai pipoja vaikkapa joulupukin konttiin. ”Torikahvit” Maanantaisin klo 11.45-13-15 Tule kahvittelemaan, rupattelemaan ja oleskelemaan. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Yhteistyössä D-aseman kanssa. Tule mukaan toimintaan! Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Ota yhteyttä: Toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com facebook.com/asukastalopurpuri Asukastalo Purpuri tiedottaa Asukastalossa on nyt kaksi uutta koordinaattoria, Jauri ja Jaska. Tule rohkeasti tekemään tuttavuutta! Kannelmäen palvelutalolla käynyt varkaita jo toistamiseen KANNELMÄEN PALVELUTALON pihalta on viety jo toistamiseen yhteiseen hyvään tarkoitettuja tavaroita. Heinäkuussa pihasta varastettiin kukka-amppeli ja vanhusten istuttavaksi tarkoitettu muovituoli. Nyt parkkipaikan vieresttä on viety jo toinenkin tuoli. On todella kurjaa, kun yhteistoimin hankitaan asioita vanhusten iloksi, niin jotkut vievät niitä ilkeyttään, palvelutalolta kerrotaan. Toivottavasti tämä viesti tavoittaa jonkun tekijöistä, sillä toiminta ei ole todellakaan reilua. Toimitus Wanhat kaarelalaiset kokoontuvat 17.9. klo 17 Ravintola Britanniassa. Tervetuloa Kaarelan Omakotiyhdistys ry Lastentapahtuma 24.9. klo 12-14 Juoksuhaudanpolun leikkipuistossa Tervetuloa!
7.9.2022 3 Vanhaistenpuisto täyttyi lauantaina kirppispaikoista. Lauantai-ilta päättyi Kannel-Krouvissa The Southern Pilotsien keikkaan. Kantsulainen Koljonen Supergroup sai jengin innostumaan. Yllätysnimenä mukana esiintyi Pertti Kurikan Nimipäivistä tuttu Kari Aalto. Kantsun kyläjuhlien viimeinen esiintyjä Sitratorilla oli kylän oma räyhäkkä bändi Ikivirhe. Kuva Päivi Viljasalo Pääkirjoitus ELOKUUN JUHLAT tuli juhlittua. Kuu oli kaikin puolin aurinkoinen ja lämmin. Niin Kannelmäen kuin Malminkartanonkin juhlat onnistuvat hienosta ja asukkaat olivat tyytyväisiä. Nyt etenemme sitten kohti syksyä: kylmää ja pimeää. Ja kyse ei ole vain säätilamuutoksista, sillä kallistuva energian hinta alkaa tuntua kaikkien kukkaroissa. Etenkin niiden, jotka joutuvat uusimaan sähkösopimuksensa lähikuukausina Sama koskee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Varsinkin omakotitaloasujien tilanne on huolestuttava, koska asumiskustannukset ovat karkaamassa käsistä. Jos talossa on suora sähkölämmitys, on edessä isoja sähkölaskuja tai sitten säästökuuri. Sähkön hinnan nousu koskee myös palveluyrityksiä, etenkin niitä, jotka valmistavat itse tuotteensa tai palvelujen käyttö vie paljon sähköä. Tuotantokustannusten nousu näkyy nopeasti hintojen nousuna ja inflaation kasvuna. Valtiohallinto toivoo kansalaisten säästävän tänä talvena sähkönkulutustaan. Epäilen, ettei se riitä, sillä energiakustannusten kasvu tulee näkymään koko yhteiskunnassa. Teollisuus on suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Kotitalousten sähkönkulutus on vain osa energiankulutuksen jakautumista. Sähkön riittävyys on tietysti yksi tekijä, mutta nykyinen hintojen nousu aiheuttanee sen, että kulutus vähenee itsestään. Paljon huolestuttavampi seikka on, että vähätuloiset taloudet eivät pysty välttämättä käyttämään kallista sähköä tai kulutus velkaannuttaa kotitalouksia siinä määrin, että ostovoima supistuu. Energiakriisin seurauksena talous heikkenee, pahimmassa tapauksessa sitä seuraa suurta köyhyyttä ja elintason kurjistumista niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudun etuna on se, että siellä voidaan suhteellisen helposti hankkia lämpöä polttopuusta. Suomessa on lämmityskäytössä yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Lähes puolet pientaloista voi kattaa osan lämmityskuluistaan polttopuulla. Tämäkään ei ole itsestään selvä asia, sillä energiapula on nostanut polttopuun hinnan etenkin Etelä-Suomessa taivaisiin. Monin paikoin se on jopa kalliimpaa kuin sähkö. Elämme poikkeuksellisia aikoja. Näillä näkymin energiapula ei hellitä edes Olkiluodon uuden ydinvoimalan avautuessa, koska ongelman ydin ei ole Suomessa vaan Keskija Länsi-Euroopassa. Sähkön hinta määräytyy pörssimarkkinoiden mukaan. Eniten tarjoava ostaa sähkön markkinoilta. Jo nyt on nähtävissä, että joissain kunnissa valmistaudutaan myymään oman kunnan asukkaille sähköä soviteltuun hintaan. Tämä onnistuu vain niiltä kunnilta, joilla on oma sähköntuotantojärjestelmänsä tai ne pystyvät tuottamaan sähköä läheltä alle pörssihintojen. Tämä ei kuitenkaan onnistu esim. Heleniltä Helsingissä, sillä kaupungin omistama yhtiö myy sähköä ympäri Suomen, samoin kuin monilla asukkailla on sopimuksia muiden sähköyhtiöiden kanssa, jolloin markkinahintaa halvemman sähkön myynti osalle asukkaista muuttaisi kaupankäynnin muita asiakkaita syrjiväksi. Helsingissä on tehty isoja satsauksia sähköntuotannon muuttamiseksi ympäristöystävälliseksi. Nykyinen tilanne kuitenkin pistää miettimään, pitäisikö muutoksia siirtää? Hanasaaren kivihiilivoimalaitos on tarkoitus sulkea ensi keväänä. Nyt vain ei taida olla sen aika, sillä asukkaat ja asiakkaat saattavat todella tarvita tuota energiaa. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Kylmenee ja pimenee Sitratori täyttyi juhlivista asukkaista Kannelmäessä vietettiin ennätyslämpimässä säässä ohjelmarikasta pitkää viikonloppua 18.-20.8. OHJELMAKIMARA alkoi 18.8. Taiteiden yöhön liittyvällä lapsille suunnatulla Sirkus Täällä Tänään esityksellä, jolloin Sitratori täyttyi lapsiperheistä. Hauskaa pidettiin hattaroiden, saippuakuplien ja kepposteluiden voimalla. Samaan aikaan polkaistiin käyntiin Kantsun kyläjuhlien kuvataidenäyttely Kanneltalon Galleriassa. Perjantaina 19.8. vietettiin Sitratorilla Kanneltalon kolmekymppisiä. Lavalla nähtiin illan aikana discokuningatar Eini , kameleonttimainen Litku Klemetti sekä yhteislauluun yleisön johdattava Mari Kätkä Trio. Viikonloppu huipentui lauantaina 20.8. Kantsun kyläjuhliin. Kyläjuhlat tarjosivat koko päivän ja illan kaikenikäisille suunnattua maksutonta ohjelmaa niin Sitratorilla, Kanneltalossa kuin Vanhaistenpuistossa. Tilaisuuden avasi apulaispormestari Paavo Arhinmäki . Päivän aikana stagella esiintyivät mm. Mikkels Sons, Guirikan Foli, Lastenorkesteri Päistikka, Ladies First Big Band, Terika, Dubipäät, Koljonen Supergroup ja Ikivirhe. Ilta päättyi The Southern Pilotsin keikkaan Kannel-Krouvissa. Kanneltalon Kahvilan stagella nähtiin vuorostaan kirjailijavieras Topias Haikala , muusikko Pekka Vaittinen , Kana vapaalla teatterishow ja improteatteri Stella Polaris. Kannelmäen seurakunta jakoi Sitratorilla ilmaista ruokaa. Annoksia jaettiin huikeat 250 kappaletta. Kyläjuhlat järjestettiin yhteistyössä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Kyläjuhlatoimikunta haluaa kiittää kaikki mukana olleita vapaaehtoisia ja sen toteutukseen osallistuneita yhteistyötahoja. Tilaisuutta olivat tukemassa mm.: Kanneltalo, MLL Kannelmäki, Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen voimistelijat, D-asema, Tanotorvilehti, Kaarela-Seura, Kannel-Krouvi, Moniääninen Helsinki, Plan International, Pidä huolta itsestäsi äiti, Partiolippukunta Susiveikot, Kaarelan VPK, Kauppakeskus Kaari, Nuorisoasiainkeskus, Helsingin kaupunki. Kaikki tilaisuudet onnistuivat hienosti ja asukkaat olivat tyytyväisiä. Ensi vuonna uudestaan! Teksti Jauri Varvikko
4 7.9.2022 Ilman kameraa: syanotypia on nerokkaan yksinkertainen tapa tehdä valokuvia auringon avulla. Ristipistely kuului Metsäjuhlan ohjelmaan siinä kuin Runopaja. VOI KUINKA ELÄVIÄ ovatkaan nuo lapsuuden muistot. Olin ehkä viisivuotias, kun pääsin Lahdessa katsomaan Topeliuksen satunäytelmää Totuuden helmi. Kylläpäs olikin jännittävää. Muistan ikuisesti roolihahmo Pöröpörhyrin, joka oli ilkeä peikko, joka söi kristittyjä pikkulapsia. Pöröpörhyri asui kaivossa vaimonsa Pörhikin kanssa. Pöröpörhyri oli ruma, isokoinen ja kovaääninen miehenroikale. Pelkäsin ja kiljuin hysteerisesti, kun Pöröpörhyri kiipesi möristen ylös kaivosta. No ei se nyt ainakaan tällä kertaa ketään syönyt. Asiaan puuttui hyvä haltiatar tai prinsessa tai jotain sellaista. Ihastuin tolkuttomasti tähän nättiin olentoon ja näin hänestä unta seuraavana yönä. Saduissa kaikki päättyy hyvin, siis päinvastoin kuin oikeassa elämässä. Meille kaikille tulee joskus eräänlainen dejavu -tunne, siis että näin on käynyt aiemminkin. Viimeaikaista Natokeskustelua seuratessa minullekin tuli tällainen outo tunne, tässä on nyt jotakin tuttua. Tajusin sen, kun katselin Turkin presidentti Erdogania. Siinähän se Pöröpörhyri nyt on ihka elävänä. Sama naama, sama käytös. Olin joskus siinä harhaluulossa, että neuvotteluissa tulee käyttäytyä sivistyneesti ja sopuisasti. Ja kissan viikset. Oikeassa elämässä tulee uhkailla ja näyttää mahdollisimman ikävää naamaa vastapuolelle. Teatteria tämä kaikki on. Rumaa naamaa näytetään paitsi vastustajalle niin myös omille kannattajille. On se vaan kova ukko, uskaltaa sanoa suorat sanat vaikka kenelle. Kotioloissa ja kaveriseurassa tällainen hirmu saattaa olla vaikka kuinka mukava. Hän saattaa vääntää vitsejä, leikkiä lemmikkikoiran kanssa tai ehkä jopa nipistää pyllystä lieden ääressä touhuavaa eukkoaan… Emme tosiaankaan tiedä, mutta näin luulisin, kun olen näitä tyyppejä nähnyt. Viran puolesta pitää näyttää ikävää naamaa, muuten menee uskottavuus. Pehmeys, sivistyneisyys ja asiallisuus katsotaan heikkoudeksi. Samanlainen Pöröpörhyrirooli on myös Venajan ulkoministeri Lavrovilla. Olen jostain lukenut, että oikeasti hän on mitä miellyttävin ja sivistynein ihminen. Häntä on kuitenkin siunattu katu-uskottavalla naamalla, jonka vuoksi hän on tärkeä henkilö ”neuvotteluissa”. En ihmettele laisinkaan, että EU:n korkealla virkamiehellä Josep Borrellilla peräruuvi petti Kremlissä. Itselläni oli aikoinaan tilaisuus nähdä pelättyjä AY johtajia viihtymistilanteissa. Kuppia he ottivat siinä missä muutkin, lauloivat Partisaanivalssia ja olivat kaikin puolin mukavia miehiä. Kun näitä nykyisiä Pöröpörhyreitä ja Pörhikkejä katselee, niin ajattelee, että eiköhän tuokin sitä samaa teatteria ole. Palataan siihen Erdoganiin vielä. Hän on varmasti lukenut lapsena koulussa kirjan Valkoliljojen maa. Se on sepitteellinen kertomus ihannemaasta nimeltä Suomi. Sen on kirjoittanut muuan pietarilainen munkki. No, kirjaa luettiin turkkilaisissa kouluissa. Lapset oppivat pitämään suomalaisista, sukulaisiahan me olimme. Tästä syystä vieläkin ollaan tämän myönteisen käsityksen vallassa. Turkissa on ensi keväänä vaalit kuten Suomessakin. Talous on mennyt päin helvettiä, syyllisiä ovat tietenkin kurdit, joita Suomi ja Ruotsi paapovat. Täyttä roskaahan tämä on, mutta menee kansaan. Hän elää myös melkoisten roistovaltioiden keskellä, joten puhetapa on tarkoitettu naapureitakin varten. Ainakin minä tykkään Turkista ja turkkilaisista. Haluan vielä tämän elämäni aikana käydä Istanbulissa, joka on mielestäni maailman kaunein kaupunki. Jottei nyt menisi ihan täydeksi hymistelyksi, niin kyllähän Istanbulissakin on jotain parantamisen varaa. Käydessäni Galatan tornin ravintolan vessassa niin totesin sen karmean asian, että rullasta oli paperi loppunut. Toinen muistikuva on se, etten mennyt Kultaiseen sarveen eli Haliciin uimaan, vaikka oli kuuma päivä. Syynä oli se, että olin lukenut, että lähes 12 miljoonan istanbulilaisen kloaakkivedet menevät puhdistamattomina Kultaiseen sarveen. Paikalliset käyttävät lahdenpoukamasta hieman arkisempaa lempinimeä. Näin kuitenkin, että vanhat ukot onkivat Galatan sillalla ja saivat kaloja. Ehkäpä olen kuitenkin liian ennakkoluuloinen ja turhan ylimitoitettuun hygieniaan totutettu. Katsotaanpa asiaa ensi kerralla… Istanbul tuli kehuttua. Ei se Lahtikaan mikään ikävä paikka ollut noin ainakin pikkukaverin silmin nähden. Suurta riemua minulle tuotti Rautatienkadun kulmauksen leipomon mainos: Wiipurin kotileipomo leipoo herkulliset kakut ja pullat asiakkaan omista tarpeista... siis pula-aikaa silloin elettiin... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Totuuden helmi NÄYTTELYSSÄ KÄVI kiitettävästi väkeä ja se sai paljon kiitosta, iloitsee taiteilija Sirkka Kosunen . Kannelmäessä aikanaan 13 vuotta asuneen taiteilijan “Peikkojen kesäpäivä Mätäjoen varrella” oli osa Mätäjoen varrelta – kuvataidenäyttelyä, joka päättyi kuun vaihteessa. Asuessaan Kannelmäessä Sirkka vietti paljon aikaa nimenomaan Mätäjoella. Ei siis ole sattumaa, että näyttelyn peikot elävät juuri Mätäjoen varrella. Kanneltalossa Peikkojen kesäpäivästä sai nauttia kulkemalla Peikon polkua pitkin. Polun varrella riittää iloa, juhlintaa, onnettomia rakkaustarinoita ja tragiikkaa. Koska peikot matkivat ihmisiä, niin samalla ne kertovat tarinaa ihmisen elämän iloista, suruista, pettymyksistä ja toivosta. Maailmaa kiertänyt peikkomuori Sirkka Kosunen on eläkkeellä oleva peikkomuori, joka on syntynyt Kuopion seudulla, mutta kiertänyt maailmaa Tampereen, Turun ja Kannelmäen kautta Etelä-Pohjanmaalle, Jalasjärvelle. Nuoruudessaan hän on ehtinyt asustella myös Länsi-Berliinissä ja Oslossa. Pian Helsingistä Jalasjärvelle muutettuani peikot tallustelivat elämääni paikallisen kansalaisopiston 50-vuotisjuhlanäyttelyssä. Sisällä näyttelyssä Sirkan eteen hyppäsi kolme isoa peikkohahmoa, jotka tuijottivat syvälle silmiin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Peikot valloittivat sydämeni heti, koin ne rumuudessaan hellyttäviksi. Enkelihahmot, joita Sirkka oli tehnyt käsin 80 kappaletta, saivat jäädä. Sirkka osallistui viikonlopun kestävälle kurssille, jonka aikana hän oppi tekniikan. Siitä lähtien Sirkan käsistä on syntynyt ja syntyy mielikuvituksen ja eletyn elämän muovaamia peikkopersoonia. Peikkopopulaatiossani on nykyisin 60 käsintehtyä peikkoa. Vihatut ja rakastetut Toivoisin, että vanhat tarustot olisivat helmenä tuleville sukupolville, sanoo yleisön ihailtavana olleen Peikon polun luoja. Peikot ovat osa tätä tarustoa ja maailman historiaa. Peikon polun asukkaat ovat Sirkan mielikuvituksen ja käsityön tulosta. Sirkka tuntee peikkonsa. Jokaisella on oma luonteensa ja elämäntarina kerrottavanaan. Olin kyllä koulussa hyvä aineenkirjoittaja ja sain palkintojakin. Kirjoja en kuitenkaan ole liiemmin lukenut. Peikkojen historiaan aloin kuitenkin perehtyä. Tarinoissa on selkeä punainen lanka, johon voi samaistua. Peikkoja on kaikissa kansantaruissa. Historian saatossa peikoilla ei ole aina ollut hyvä maine. Niitä on hyljeksitty, karkotettu pimeyteen ja erämaahan. Toisten mielestä peikot edustavat pahuutta ja ovat ilkeitä. Taru kertoo, että kivikaudella peikot Mätäjoen salaiset asukkaat TUSKIN OLI Elojuhlien lavat ja kojut ja kirppispöydät saatu kasattua, kun ukkoskuuro kuun viimeisenä sunnuntaina vihdoin saapui Helsinkiin, ainakin Malminkartanoon. Jo lauantaina juhlittiin Kartanonmetsässä, sielläkin jo kohta liian lämpimässä säässä. Ainakin kuivuudesta ovat tänä kesän kärsineet niin kasvit kuin ihmiset. Suomen luonnon päivä 27.8. innosti kutsumaan asukkaita metsään jo kirkkaimman auringon aikaan ja viipymään yli yön. Taidepajojen tuloksia sai sitten ihailla Elojuhlien metsäpisteessä vajan takana, kun päälavalla Piianpuistossa soi samba ja osan aikaan yleisönkin seassa tepasteli Yhden Joukon orkesteri. Pirjo Kuhan balettikoulun tanssissa oli metsäteema. Anni Sinnemäki vieraili Malminkartanossa jo aika monetta kertaa, mikä pantiin iloisesti merkille, tulevathan Malminkartanon suunnitteluperiaatteet uudelleen esille viimeistään vuodenvaihteessa. Asukasyhdistyksen tavoitteena on poistaa niistä mahdollisuus rakentaa asuinkortteleita Kartanonmetsään. Selkeä päätös jo näin ennen asemakaavaa säästäisi aikaa ja vaivaa, puhumattakaan rahasta. Arkkitehti Gerd Strahlendorff on täsmentänyt jo aiemmin laatimaansa esitystä, jossa nykyistä asutusta tiivistettäisiin ja täydennettäisiin. Melkein huomaamattomalla lisärakentamisella saisi aikaan 60 000 kerrosneliömetriä, kun Kartanonmetsään on laskettu 100 000 neliötä. Monimuotoisen, hyvin vanhan metsän rakentamisen kustannukset nousevat korkeiksi, varsinkin jos hiilinieluhäviö lasketaan mukaan. Voi tulla laskua myös EU:lta, jos tontin omistava Sponda yhdessä kaupungin kanssa saa aikaan huomattavaa katoa biodiversiteetissä. Luontoselvitystä tehdään juuri, samoin arkeologisia arHelle helli juhlijoita Malminkartanossa Peikkoakat tappelevat jälleen, repivät hiuksista tälleen. Vartija-Ola ratsullaan paikalle matkaa, mutta akat tappeluaan jatkaa. Tästä akoille putkareissu alkaa.
5 7.9.2022 Duo Ylinen tahditti Kartanonkalliolle laskeutunutta hämärää ja telttojen pystytystä. Anni Sinnemäki tuli Elojuhlille vihreiden kojulle ja tutustui myös metsäryhmän aineistoon. Gerd Strahlendorffin (keltainen paita) hiilinielulaskelmien soisi pysäyttävän päättäjät. Pirjo Kuhan balettikoulun Elojuhlateos oli nimeltään Metsässä näkee puita ja perhosia. OLEN OLLUT yrittäjän vaimo. Epäilen että olen itsekin yrittäjä. Olen vuosikymmenet pitänyt huolta perheemme kaikenlaisesta hyvinvoinnista ja kodissa tarvittavista palveluista. Taloudellisen vastuun olemme kantaneet yhdessä toisen perheen aikuisen kanssa. Nuoruuteni yksinhuoltajavuosina en kokenut pyörittäväni perheyritystä yksin, tukena olivat vanhempani, vaikka asuivat toisella paikkakunnalla. Yrittäjästä on monta määritelmää. Yrittäjä on henkilö, joka yksin tai yhdessä muiden kanssa organisoi liiketoimintaa hänen itsensä tai jonkun muun havaitseman liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseksi. Yrittäjä kantaa liiketoimintaan liittyvän riskin ja pyrkii tekemään toiminnallaan voittoa. Tavallisin tapa organisoida liiketoiminta on perustaa yritys. Yrittäjä on organisoija, joka yhdistää raaka-aineet ja kyvyt tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi. Yrittäjä on riskin kantaja. Hän sietää epävarmuutta. Kaikki tämä sopii perheen ylläpitämiseen. Äitini isällä oli sekatavarakauppa 1920-luvulla Nokialla. Kun Nokia kasvoi ja teollistui, tarvittiin kauppoja lisää ja niitä myös perustettiin. Pääomia ei kauppiailla juuri ollut, pankkilainoja taattiin ristiin rastiin ja näihin takauksiin isoisänikin kaupanpito kompastui. Esimerkki yrittämisestä karkotti jälkeläisten mielestä oman yrityksen perustamisen – perhettä lukuun ottamatta. Pitäjänmäen Reimarlassa ja Konalassa on monenlaisia yrityksiä. Olen alkanut epäillä pitäjänmäkeläisten ja konalalaisen ruokatottumuksia. Pitäjänmäentien varrella on kaksi pizzaravintolaa. Kohta on kolme, parin sadan metrin matkalla. Uusi yrittäjä majoittuu syksyllä valmistuvaan uuteen kerrostaloon. Monen mieleen kahvila olisi istunut paremmin. Kaupunki kaavoittaa liiketiloja, mutta se ei määrittele millaisia yrityksiä liiketiloihin tulee. Yrittämisessä on riskinsä niin kuin perheen ylläpitämisessä. Tuntuu että korona-ajan jäljiltä riskejä on kaikkialla aikaisempaa enemmän. Onneksi voin taas mennä teatteriin ja toivoa että moni muukin tulee. Lehtitietojen mukaan teatterit ovat saaneet tukea korona-ajan taloudellisista menetyksistään. Mielessä kangastelevat syksyn ensi-illat: Helsingin Kaupunginteatterin Kultalampi, Priscilla ja Vaarallisia suhteita, Suomen Kansallisteatterin Tritonus ja Ensimmäinen tasavalta, Espoon Kaupunginteatterin Jumalainen näytelmä ja Huomenna hän tulee, Kom-teatterin Reearuu, Teatteri Avoimien Ovien Idiootti, Teatteri Jurkan Hirvimetsä ja Viikset. Hienoina esityksinä jatkavat Kansallisteatterissa Hamlet ja Pintaremontti, Kaupunginteatterissa Hiljaiset sillat ja Seniorisoppa, Leena-Maija Tuominen Perhekin on yritys Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi SUURMARKKINAT SUOMALAISET www.markkina.net/espoo LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT Leppävaaranraitti ja läkkitori Leppävaaranraitti ja läkkitori LA 1.10. klo 9-17 LA 1.10. klo 9-17 ja ihmiset elivät sovussa keskenään, mutta kristinuskon tultua peikot saivat kaikki vihat päälleen. Jokaisella aikakaudella on omat pelkoa herättävät tuntemattomat uhat, Sirkka sanoo. Taru kertoo, että kivikaudella peikot ja ihmiset elivät sovussa keskenään, mutta kristinuskon tultua peikot saivat kaikki vihat päälleen. Keskiajalla kirkko leimasi peikot perkeleen kätyreiksi. 1800-luvulla peikot pääsivät taas valoon. Mätäjoen piileskelevät asukkaat Mätäjoen varrelle sijoittuvan Peikon polkunäyttelyssä asuu kuitenkin vain hyväntahtoisia peikkoja eli Hyväläisiä, jotka haluavat levittää iloa ja hyvää mieltä. Ihmisyydestä kertoo kenties sekin, että juhliminenkin on joskus sallittua. Totta on, että Suomen metsissä asuu tonttuja ja peikkoja. Ihmisen nähdessään he vetäytyvät lähes aina piiloon kallionkoloihin tai tiheikköihin. Myös Mätäjoen varrelle kätkeytyy peikkojen maailma, jossa iloitaan, juhlitaan ja riidellään sekä nautitaan elämisen ilosta, Sirkka hymyilee salaperäisesti. Mätäjoen ympäristö on taiteilijalle tuttua aluetta. Tämä kuvastuu Peikkojen polku -näyttelyssä. Polun alussa sijaitseva soliseva mieltä rauhoittava vesipuisto kutsuu jatkamaan polkua pitkin. Polun varrella voi todistaa erilaisia tärkeitä tapahtumia, kuten häitä tai esim. peikkoakkojen katkeria mustasukkaisuustaisteluja. Kaikki peikot ovat omia persoonia ja heillä on elämänkokemusta taustalla, muistuttaa Sirkka. Vaatteiden värit ja nimet kertovat ainutkertaisuudesta sekä luonnon läsnäolosta. Peikon polun varrella asustavat mm. Ujopeikko, Vadelmakukka, Heinäpeikko ja Päivänkakkara. Eläkepäivien harrastus Minulle peikkojen suunnittelu on puhtaasti eläkepäivien hauska harrastus, toteaa itseään Peikkomuoriksi kutsuva iloinen ja innostava taiteilija. Yhden peikon luomiseen kuluu päivän verran aikaa. Lähes kaiken tarvittavan hän hankkii kirpputoreilta sekä hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Matkoiltaan Sirkka tuo aina peikoille tuliaisia. Italiasta löydetty traktori on hankittu jo seuraavaa tarinaa varten. Tarinan työnimenä on “Rakkauden satu”. Idea nimelle tulee “Satu rakkauden” kappaleesta. Näyttelyissä peikot ovat olleet 13 kertaa. Kanneltalon näyttely ehti valitettavasti loppua, mutta seuraavaksi peikot tulevat viettämään joulua Vallilan kirjastoon 2.12. Teksti Nina Varvikko Kuvat Jauri Varvikko Mätäjoen salaiset asukkaat Sirkka (oik.) ja luokanopettaja Niina Rahunen keskustelivat koululaisten mahdollisesta vierailusta. Tämä on aivan ihastuttava näyttely, sanoo Rahunen, joka työskentelee Kuninkaantammen toimipisteessä. Peikot ovat osa suomalaista kansatarustoa ja luontoa Suomalaisten kansantarustojen mukaan luontomme on täynnä elämää, näkyvää ja näkymätöntä. Metsämme kätkevät uumeniinsa monenlaisia jumalia ja jumalattaria. On maahisia, hiisiä, peikkoja, metsänhaltioita, keijuja jne. Maailmassa on karkeasti ottaen kahdenlaisia peikkoja: hyväntahtoisia ja pahantahtoisia. Hyväntahtoiset peikot muistuttavat eniten ihmistä, ne matkivat ihmisen pukeutumista ja tapoja. Niillä on perheet ja ne tekevät samanlaisia askareita kuin ihmisetkin, kasvattavat lapsia, laittavat ruokaa ja tutkivat yrttien ja taikuuden avulla parantamista sekä järjestävät juhlia, joissa soitetaan, lauletaan ja tanssitaan. Tultaessa 2000-luvulle, peikkojen haasteena ovat alati kiihtyvät metsien aukkohakkaukset ja sen myötä erämaiden pienentyminen, joka olisi niiden luontaista elintilaa. Lähde: Marjut Hjelt, Maanväki: totta & tarua Helle helli juhlijoita Malminkartanossa voja tutkitaan entistä perusteellisemmin. Tuloksia jännittävät ainakin viitisenkymmentä metsäjuhlijaa, parikymmentä teltassa tai riippumatossa yöpyjää ja Elojuhlijat, arviolta satakunta. Huomattavan monenlaiset heistä kävivät Kartanonmetsän kohtalosta vajan takanakin kyselemässä. Teksti ja kuvat Arja Andersson Kotimatkalla peikot ovat ja niillä pissahädät kovat. Juurakon juurelle pissat lorauttavat. Maahiset juurakon alla asustavat ja nyt peikoille raivoavat.
6 7.9.2022 Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Avoimet ovet tiistaisin klo 12-18. Muuten ajanvarauksella. • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Myytävänä tilava läpitalon kaksio Kannelmäessä. Valoisa pohjaratkaisu, vehreät näkymät ja mainio sijainti. Soita ja sovi esittely. Seija, p. 045 1323 828 Pentti Linkolan veneretki ja vieraslajit Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a VIIME LEHDESTÄ putosi kuva pois, ohessa. Kyse oli siis vieraslajin ja suojellun lajin, merimetson hillittömästä lisääntymisestä saaristossa, jota käsittelin viime kirjoituksessa. Kuva on otettu Sipoon selän koillispäästä, pari vuotta sitten tämä luoto oli vielä kukoistava pikku saareke, nyt haiseva ja merimetsojen tuhoama. Merimetson lisääntyminen uhkaa jo muuta luontoa. Pentti Linkolan soutaessa yli 1000 km:n matkan perheessä kanssa Kemiöstä Ahvenanmaa kiertäen Raumalle vuonna 1975, Linkola ei tavannut Saaristomerellä ainoatakaan merimetsoa. Nyt Linkolan vanavedessä Panu ja Sanna-Mari Kunttu pistelivät kajakeilla saman reitin uudelleen (kirja Kaikki luodon linnut) ja laskivat linnut taas kertaalleen. Kuntut eivät kyenneet laskemaan tämän päivän merimetsoja, niitä oli vaan niin paljon ettei summittaistakaan lukua saatu. On se iso muutos. Muutokset linnustossa Kuntut yrittivät tehdä havainnot samoista paikoista kuin Linkolatkin (Pentti oli liikkeellä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa laatokka-tyyppisellä soutuveneellä). No eihän se onnistu kun saaristo liettyy ja on maannousemaa. Lintuja oli vähemmän mutta osittain sen johdosta että laskenta suoritettiin samoista saarista. Olisi pitänyt laskea niiltä saarilta joihin linnut olivat siirtyneet. Minun mielestäni muutos linnustossa ei ole suuren suuri. Kuntut syyttävät muutoksesta ilmastonmuutosta mutta kaikkea vielä. Ihminen kyllä on aiheuttanut muutosta mutta ilmastonmuutoksesta puhuminen on pelkkää nykyajan höpinää. Harvinaistuneet Harvinaistuneita ovat selkälokki ja haahka. Lasken selkälokin harvinaistumisen syyksi merimetsokannan. Haahka taas harvinaistuu merikotkien lisääntymisen tähden. Merikotkat suosivat haahkaa ennen merimetsoja. Kunhan haahkat on ensin syöty, toivon mukaan merimetsotkin alkavat kelvata. Karikukko ja nokikana ovat Kunttujen mukaan harvinaistuneet, mutta ei havaintojeni mukaan Suomenlahdella. Lajeissa on luontaista vaihtelua. Aika meriseikkailu Pentti Linkolan perhe kuljetti mukanaan itse tehtyjä kalasäilykepurkkeja ja perunasäkkiä. Juomavesi otettiin lätäköistä ja ojista. Perheen soputeltta hajosi myrskyssä. Pentin laskiessa lintuja, vaimo sousi. Ei ole ihme että vaimo otti eron seuraavana talvena. Selät ylitettiin kyllä parisoutuna. 70-luvulla saaristo oli vielä täyttä erämaata, ilman monia kulkijoita. En väheksy Kunttujenkaan suoritusta. Vaatii särmää ylittää kajakilla väyliä kun känniset kaahaajat ajavat nykyveneillä kovaa. Ja on se luontoseikkailunakin vaativa vaikka olisikin nykyaikaiset varusteet ja vaikka saaristossa onkin nykyään enemmän palveluja. Harkintaa, malttia ja osaamista on oltava sellaiseen retkeen ryhdyttäessä. Ja kuntoa meloa noin 1300 kiometrin lenkki. Linkola Sananen vielä Pentti Linkolasta. Linkola kunnioitti luontoa, piti sitä suorastaan pyhänä. Linkola ei pitänyt vieraslajeja ongelmana, se liittyy luonnon kunnioittamiseen. Uskon että Linkola ei olisi hyväksynyt ajatusta kurtturuusujen hävittämisestä. Kurtturuusu vähentää eroosiota, tarjoaa suojaa pieneläimille ja linnuille. Tarjoaa ravintoa linnuille. Viron kukoistavien kurtturuusupöheikköjen tähden kurtturuusujen hävittäminen Suomesta on järjetön yritys, sillä linnut tuovat siemenet mukanaan. Jättipalsamista Linkola piti sen myöhäisen kukkimisen takia. Pölyttäjien kannalta on hyvä että luonnossa on niinkin myöhäinen kukkija. Lupiinit rikastavat köyhää maapohjaa ja kun maa on saanut lupiineilta typpitäydennystä, lupiini luonnostaan korvautuu muilla lajeilla. Vieraslajit ovat mainettaan parempia. Merimetsokin on hieno lintu mutta sen kantaa pitäisi säädellä. Nyt se ei onnistu suojelustatuksen tähden. Vaikka Linkolaa on nuorena kirjoittamansa tähden on pidetty natsina, Linkola oli kenties vähiten natsi vihreiden joukossa. Pahimmat natsit löytyvät niistä jotka haluavat mestaroida luontoa ja repiä vieraslajit juuriltaan. Esko Karinen HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Helppohoitoiset matot omalla mitalla jokaiseen kotiin! OTAVA-MATTO ALKAEN 21 €/m + viimeistely Bök i Kårböle DAGENS STORA diskussionsämne, förutom statsministerns festande, är förstås elpriserna. Vi har alla fått ett vänligt brev från Helen, vår elproducent, som berättar att det nya elpriset är 23 c/kWh. Jag som just har inriktat mig på 10 c/kWh. Det gäller att hämta mera ved från stugan, ta fram den varma ylletröjan och yllesockorna och sluta upp med att tvätta sig i en varm dusch. Eventuellt en kort dusch tillsammans med hustrun? Många har säkert sett notisen om att Alajärven Sähkö har höjt sitt pris till 7,4 c/kWh. Borde vi alla flytta dit? Eller skall vi kanske skicka Helens styrelse på en studieresa till Alajärvi? Nå, jag kan berätta Alajärvis hemlighet. Det är en liten kommun med 9000 innevånare. De försörjer sig främst från ett eget vattenkraftverk på 1 MW. Resten köps från ett vänligt kärnkraftverk. Mycket ekonomiskt och miljövänligt. Österbottningarna kan det här. En annan glädjekälla har varit elen till vår sommarstuga i Sibbo skärgård. Jag började söka efter räkningarna, eftersom jag inte kom ihåg att jag skulle ha betalat något detta år. Så hittade jag en för juni månad. Där stod att Sibbo energi var skyldig mig 6 euro! Varför? Jo, i början av året hade det varit två avbrott på några dagar. Och enligt lagen skall elbolaget ersätta konsumenten för avbrott. Visserligen var vi inte på stugan under vintern, men lag är lag. Vi fick en kreditering på 260 €, och den har vi nu använt under början av året. Helen har en bra plan på att bli miljövänlig fram till 2030. Då får vi vår el från vindkraft, kärnkraft, naturgas och vattenkraft. Men tyvärr är vi inte ännu där. Kärnkraftverket i Olkiluoto går ibland, i bästa fall helt från början av december. Vindkraften är ännu inte utbyggd. Gaskraftverket i Nordsjö får ingen gas då Putin stängt kranarna och de två kolkraftverken är oekologiska och oekonomiska. Då hjälper inte annat än att gå till börsen, som i dag är dyr och varierande. Precis som för Fortum var planerna bra och lovande, men olyckan drabbade båda. Helsingfors klara sig nog, men det blir dyrt för oss en tid framåt. Kunde vi i Gamlas bli självförsörjande som Alajärvi? Månne vattenkraften i Rutiån skulle räcka till för vår elförbrukning? Sen kan vi väl komplettera med några vindkraftverk på Malmgårds ängar. Kanske vi rentav kan låna några hästkrafter från ridstallet? Det är väl grönt om någonting! Peter Rehnström Elkonsument i Gamlas Varför är Alajärvi bättre än Helsingfors? Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi HUOLTO, KATSASTUSTARKASTUS JA KATSASTUKSESSA KÄYNTI TULE TUTKITUTTAMAAN AUTOSI, JOS • Polttoaineen kulutus on lisääntynyt • Ajettavuus on huonontunut • Suorituskyky ja teho heikentyneet KOKEILE MUOVIKORJAUSTA! MUOVIKORJATTU OSA ON HUOMATTAVASTI EDULLISEMPI, LOPPUTULOS SAMA 198€ ILMASTOINNIN HUOLTO 79€ Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi
7 7.9.2022 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Tässä tulee hyvä lehti! Painos 23.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. USEIN MINULLE KÄY tässä alkusyksyn euforisessa tunnelmassa niin, että alan luuhata, rampata, harrastaa ja järjestää oikein urakalla tekemistä niin, että lokakuussa kyykkään sohvalle ja tunnen suurta kutsumusta talviunia kohtaan. Paha mennä vannomaan tämän syksyn osalta mitään, mutta onhan tässä taas yritystä elämänmuutokseen. Tällä kertaa en ole menossa äärilaidasta toiseen, koomailusta stressinsietokykyä koettelevaan ilottomaan suorittamiseen. Ehei, nyt olen jo monta viikkoa edennyt pienin ja hyvin hitain askelin. Toisin sanoen minä, sohvaperunoiden kuningatar, olen jälleen etsimässä itselleni liikuntalajia, josta tykkäisin, ja johon voisin sitoutua pidemmäksi ajaksi kuin kahdeksi viikoksi. Nyt vuorossa on vesijuoksu. Opettelin vesijuoksun tekniikkaa oikein uimahallin tekniikkakurssilla. Satsasin työantajan tarjoaman liikuntaedun uimahallin sarjalippuun. Ja, mikä ihmeellisintä, olen silloin tällöin herännyt sunnuntaiaamuna vapaaehtoisesti aikaisin aamulla, ja lähtenyt itsekseni vesijuoksemaan. Vesijuoksussa on sellainen hauska piirre, että siinä ei tule hiki. Lämmin tulee, mutta se ei ole sellaista ylenmääräistä hosumista, jonka jälkeen on kaikkensa antanut, hiki valuu eikä pysty kävelemään eikä edes puhumaan. Vesijuoksussa, kenties elämässä yleensäkin, vähemmän on enemmän. Mitä hitaammin juoksee ja mitä tarkemmin liikkeet tekee, sen tehokkaampaa treeni on. Puoli tuntia on ihan hyvä treeni, ja sen jälkeen voi vielä ihan kävellä ja tehdä muitakin asioita päivän aikana. Outo ja uusi tapa ihmiselle, jonka motto on läpi elämän ollut ”mieluummin överit kuin vajarit.” Eikä tässä vielä kaikki! Ostin uudet lenkkitossut ja olen käynyt myös muutamia kertoja hitaasti hölkkäämässä, yksin. Tai en ihan yksin, luureissani on pauhannut kaikentasoisille juoksijoille suunnattu juoksupodcast, jonka ansiosta olen jaksanut hölkätä tai kävellä vähän kauemminkin. Podcastissa etsitään juoksun flowta ja sellaista juoksutapaa, että se tulisi osaksi ihmisen elämää. Syystäkin ystäväni ovat olleet huolissaan minusta. Ei todellakaan kuulosta minulta. Onko kaikki hyvin, he kysyvät. Miten sulla oikein menee, kysyi eräs. Ootko jotenkin henkistynyt, kun joogailetkin ja nyt vielä harrastat noin usein liikuntaa? Vakuutin käsi sydämellä, etten ole henkistynyt. Vaikka yin-jooga onkin kuulunut elämääni jo muutaman vuoden, en ole kasvanut tai kypsynyt ihmisenä nimeksikään. Muutamia havaintoja itsestäni olen joogan ansiosta oivaltanut. Yin-joogassakin vähemmän on enemmän. On taloudellisempaa suorittaa liikkeet siten, että venytykset tuntuvat sopivasti, ei liikaa. Se on ollut oppimisen paikka, koska äärituntemukset venytellessä on aina olleet mielestäni koko jutun juoni. Silloin kun kesää oli vielä jäljellä, tapasin sattumalta ystäväni ja menimme Mätiksen varteen kahveille ja baakelsseille. Erotessamme ystävä kysyi, että haluanko kohottaa kuntoani ja kävellä kotiin vai kelpaako autokyyti. Tietysti kelpasi, kuka sitä nyt määräänsä enempää kävelisi. Etenkään rahkapullan jälkeen! Olen urakkahenkinen ihminen, ja yleensä innostuksissani teen yhtä asiaa hirveästi, kunnes kyllästyn ja korttitaloni romahtaa. Nyt en ole asettanut itselleni suuria tavoitteita. Olen pyrkinyt siihen, että harrastan liikuntaa kolme kertaa viikossa, jotenkin. Mutta jos on kiire viikko ja paahdan tukka putkella yötä myöten töissä ja ties missä, lepään kun voin enkä lähde aamutuimaan vesijuoksemaan vain koska täytyy. Pyrin olemaan itseäni kohtaan armollinen mutta kannustava. Vaikka joku liikuntakerta jäisikin väliin, en lopeta siltä istumalta kaikkea liikkumista ja linnoittaudu mielenosoituksellisesti sohvalle sipsipussin kera. Nielaisen pettymyksen ja yritän mennä toisena päivänä uudelleen. Ja vaikka kävisi niin, että lokakuussa vetäisisin sohvalle vaakatasoon ja kampeutuisin ylös vasta helmikuussa, olen silti liikkunut siihen mennessä jo enemmän kuin naismuistiin. Ja tykännyt siitä. Pitäkää siis peukkuja, että liikuntaintoni jatkuu läpi pimenevän syksyn! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Liikunta voi näemmä olla hauskaakin! Mukava kirja Niemisestä: Musiikkia koko elämä! ESA NIEMINEN on tehnyt musiikkia koko elämänsä. Nyt 70-vuotiaana tämä erittäin sympaattinen, taitava musiikkialan ammattilainen on kertonut elämästään suomalaisen kevyen musiikin vaikuttajana. Kirja on osuvasti nimeltään ”On elämä laulu”, kirjoittajana Tommi Saarela , kustantaja Otava, sivuja 462. Kirja on sujuvaa luettavaa, mielenkiintoinen katsaus suomalaiseen musiikkielämään, sen tekijöihin, säveltajiin, sovittajiin, soittajiin ja itse esittäjiin, laulajiin. Samalla kirja kuvaa musiikin tekemisen vaativuutta, se on kovaa työtä, vaikka yleisö kokee sen viihteenä, hauskana ajankuluna. Esa Nieminen on ollut mukana jo vuosikymmenet, mutta yksi TV-ohjelma mullisti hänen elämänsä. Suht tuntematon muusikko oli monta vuotta TV:ssä kilpailemassa ”Bumtsi Bum” ohjelmassa Seppo Hovin joukkuetta vastaan. Sen näkyvyyden jälkeen Esa Niemisen ”tunsivat” kaikki niin kaupan kassoilla kuin ravintoloissakin. Kirjassa Nieminen muistelee lämmöllä ”Bumtsi Bum” aikaa. Niemisen valtava tietomäärä musiikista ihastutti ja monen katsojan mieli ilahtui Niemisen paljastuessa vahvaksi Beatles-faniksi. Kirja ei kerro paljonkaan Niemisen henkilökohtaisesta elämästä. Tamperelaispoika tuli kouluun Helsinkiin ja pääsi jo nuorena Toivo Kärjen, Jaakko Salon ja muiden ”mestareiden” oppiin. Nyt eläkepäivät sujuvat Hangossa. Reetu ja naiset Kirjassa Nieminen muistelee värikkäästi, mutta asiallisesti työtään eri laulajien parissa. Sopivia kappaleita piti löytää ja niille sopiva esittäjä. Levyjä tuotettiin ja niitä piti myydä. Mutta mikä menee kaupaksi? Kirja kuvaa erittäin hyvin levytuottajan maailmaa, kappaleiden sovittajan työtä sekä levyille äänitettävien muusikoiden ammattitaitoa. Tätä kokonaisuutta johti Esa Nieminen ja siihen kokonaisuuteen piti sovittaa milloin Reetu ”Frederik” , milloin Katri Helena , milloin Paula Koivuniemi, Simo Silmu ja monia muita. Ensimmäisen kultalevynsä Nieminen sai Reetun ”Tsingis Kaanista”, toinen hitti oli ”Kolmekymppinen”. Kirjan mielenkiintoinen osuus on vertaileva kertomus kahdesta suursuosikista Paula Koivuniemestä ja Katri Helenasta. Molempien kanssa Esa Nieminen teki töitä monet vuodet, menestyksellä. Kirja valottaa hyvin seikkaperäisesti näiden kahden henkilön persoonien eroja ja sitä, miten säveltäjä, sovittaja, kapellimestari Nieminen näitä laulajatähtiä kohteli, miten heidän kanssaan pärjäsi. Ei aina ihan helppoa. Kun tähän kaksikkoon lisättiin ”Leidit lavalla” kiertueella Marion Rung ja Lea Laven oli kiertueen kapellimestarina Esa Niemisellä aivan omanlaisensa haaste ”paimentaa” neljää tähteä pitkän kiertueen ajan. Siitäkin Esa selvisi… Vaikka useiden muusikkojen elämässä on ollut myös monenlaisia ikäviä kohtaloita, ei vähiten alkoholismia, kirja kohtelee tätä elämänaluetta hyvin kohtuudella. Sensaatioita ei esitellä, juorukirja tämä teos ei ole. Asiallinen kuten kirjan päähenkilökin. Musiikin muutos Esa Nieminen on musiikissa ”vanhan liiton miehiä”. Oma vahva musiikillinen koulutus antaa taustan erilaisten musiikki-ilmiöiden, muotien tarkastelulle, perustellusti. Punkja tangot eivät ole Niemisen makuun. Nieminen ei juurikaan arvosta ns. konemusiikkia, jossa synnytetään musiikkia, levyjä hetkessä ilman äänitysstudioiden, muusikkojen vaativaa yhteistyötä. Kirjasta huokuu vaativan musiikin ehdottoman ammattilaisen huoli, surukin nykymusiikin hetkellisyydestä. Vakavaa sanomaa kevyestä aiheesta. Kirja ”On elämä laulu – Esa Niemisen tarina ” tuo lukijalle hyvän mielen, mukavia muistoja. Historian havinaa, nuoruutta parhaimmillaan. Oi niitä aikoja … Kiitos kirjasta: Esa Nieminen ja Tommi Saarela ! Teksti: Pekka Hurme Kipuja, jumeja tai kiristystä kehossa? Me olemme apunasi! •OSTEOPATIA •LASTEN OSTEOPATIA •HIERONTA •PURENTALIHASHOITO •KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS www.kehokaari.. Kaustisenpolku 5 050 567 5649
8 7.9.2022 SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 19, la 10 18 | Puh. 09-773 2376 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Seurakuntavaalit 2022 – Asetu ehdolle sellaisena kuin olet Marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt päättämään isoista ja pienemmistäkin asioista seurakunnissa. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Lue lisää osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/ vaalit Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Diakoninen messu lähimmäisen sunnuntaina 11.9. Messun jälkeen diakonian juhlavuoden merkeissä tarjoilua kirkon puistossa. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Taizé-lauluin 7.9. Veisuin 14.9. Virsin 21.9. Hiljaisuudessa 28.9. Taizé-lauluin 5.10. Alakouluikäisten leiri syyslomaviikonloppuna 21.-23.10. Anjalan nuorisokeskuksessa Kouvolassa. Lisätiedot ja Ilmoittautuminen kantsunurkka.fi/alakouluikaiset 5.–19.9. Pelataan ja leikitään, ulkoillaan, lauletaan, nauretaan ja puuhataan yhdessä leirikavereiden kanssa. Leirille mahtuu 25 leiriläistä. Leiripaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot ottaa lisää laulajia Harjoitukset keskiviikkoisin Malminkartanon kappelilla. Lapsikuoro (6–11 v.) klo 17–18 ja nuorisokuoro (12–20 v.) klo 18.15–19.30. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Sirkku Rintamäeltä, p. 09 2340 3832, sirkku.rintamaki@evl.fi. Musiikkia Kannelmäen kirkossa • To 15.9. klo 10.15 Lauletaan yhdessä kanttori Anne Myllylän kanssa. • Su 11.9. klo 18 Myöhäiskesän säveliä -konsertissa Anne-Mari Vainio, huilu, Pia Sävelkoski, alttoviulu, Pauliina Kallio, harppu ja laulu, Anne Myllylä, urut. Whittall, Rota, Debussy, J.S. Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • La 24.9. klo 16 Kitarakonsertti. Brasilialaissyntyinen Anna Leone soittaa latinalaisamerikkalaista ja espanjalaista kitaramusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Syödään ja kahvitellaan yhdessä • Keittolounas Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 12–13.30. • Soppatykillä ti 13.9. klo 12 Malminkartanonaukiolla kasvishernekeittoa. • Eläkeläisten päivähetki ke 21.9. klo 12– 13.30 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. Vapaaehtoinen ruokaraha. NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. KIRKKO Vanhaistentie 6 VIRASTO ja KLANU , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi MALMINKARTANON KAPPELI , Vellikellonpolku 8 SEURAA SOMESSA FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50€/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 Untuvapeitot -10 %