27.9.-1.10. Kantsun Sävel mukana KAAREN KARNEVAALEILLA! Karnevaalitarjoukset löydät kotisivuiltamme KANTSUNSAVEL.FI Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel No 8 6.9.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 Valmistamme käsityönä Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija EHT hammasproteesien asiantuntija Iloa, kuntoilua ja ystäviä! Alueliikuttaja Katri Lehto liikuttaa Urkupillintie 7:n talot lämpiävät nyt maalämmöllä Niin asukkaat, taloyhtiö kuin isännöitsijäkin ovat tyytyväisiä Kyläjuhlat onnistuivat
2 6.9.2023 • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • ALEPA SITRATORI • ASUKASTALO PURPURI • GALLERIA AFORTE • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, MAUNUNNEVA • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Malmink., P-Haaga) • MALMINKARTANON T-ASEMA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PAIKKA, KAUPPAKESKUS KAARI • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • PARTURI-KAMP. PROHIUS • S -MARKET KAIVOKSELA • S -MARKET KONALA Lukeeko ovessasi ei mainoksia? TANOTORVEN jakelupisteet: Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Asukastalo on avoinna tervetuloa! Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parilliset viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! LIIKUNNAN terveyshyödyt ihmiselle ovat kiistattomat. Tiedämme, että liikunta parantaa niin fyysistä kuin henkistä terveyttä monin tavoin. Liikunnan hyvistä vaikutuksista huolimatta on hyvä välillä pysähtyä miettimään sitä, miksi liikumme. Mitkä ovat juuri sinun syysi lähteä liikkeelle? Minulla on ollut elämässäni erilaisia syitä liikkua. Aikuiselämässäni minut sai aluksi liikkumaan halu pudottaa painoa. Painonpudotuksella on omat terveyshyötynsä, mutta minut tuo motiivi ajoi lopulta hyvin epäterveisiin ajattelumalleihin. Liikunnasta tuli minulle kinkun sulattelua ja rasvan polttamista. Suoritin liikuntaa, ansaitsin luvan syödä, tai sitten rankaisin itseäni jo syödyistä herkuista. Liikunta oli pakko tai rangaistus. Jos en liikkunut mielestäni tarpeeksi, pidin itseäni laiskana ja huonona ihmisenä. Suhtautumiseni liikuntaan ei ollut terve. Valitettavasti tiedän, että en ole ollut yksin ajatusteni kanssa. Meitä on liian monia, jotka olemme kokeneet vastaavaa. Pappina voin myös sanoa, että suhteeni liikuntaan oli hyvin epäkristillinen. Raamattu ei juurikaan ota kantaa liikuntaan, asiaa täytyy tarkastella laajemmin. Voidaan lähteä liikkeelle Jeesuksen mukaan suurimmasta käskystä: Käskystä rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Tämä rakkauden kaksoiskäskynä tunnettu käsky on oikeastaan rakkauden kolmoiskäsky. Kun lähimmäistä tulee rakastaan niin kuin itseään, pitää tämä sisällään sen, että myös itseään pitää rakastaa ja itsestä tulee pitää huolta. Suomen ev. lut. kirkko tunnustaa, että ihminen on henkinen, hengellinen ja fyysinen kokonaisuus, jossa kaikki ulottuvuudet ovat yhtä tärkeitä. Ihminen voi hyvin, jos nämä osa-alueet ovat tasapainossa. Ihminen on osa luomakuntaa ja meillä on velvollisuus pitää huolta Jumalan luomislahjoista. Näihin lahjoihin kuuluu myös oma kehomme. Itsestään huolen pitäminen on eri asia kuin itsensä piiskaaminen ja rankaiseminen. Olen nyttemmin päässyt niiden onnellisten ihmisten joukkoon, joille liikunta tuottaa iloa. Se ei enää ole pakko tai rangaistus. Liikunta tuo iloa ja hyvää oloa, vaikka tavoitteena ei olisi tietty vaa’an lukema, tai maratonin juokseminen. Tiedän liikunnan tuovan terveyshyötyjä, vaikka peilikuvani ei muuttuisi mihinkään. Tiedän, että kaikki eivät koskaan pääse kokemaan liikunnan tuomaa euforiaa. Mutta toivon, että jokaisella olisi mahdollisuus löytää itselleen sopivin ja mielekkäin tapa liikkua. Toivon, että jokaisen olisi mahdollisuus liikkua oikeista syistä: halusta huolehtia itsestään ja terveydestään, halusta tehdä itselleen hyvää. Me olemme kaikki erilaisia. Elämme erilaisissa tilanteissa ja voimavaramme vaihtelevat. Aina ei kerta kaikkiaan ole aikaa tai voimia liikkumiseen, niin hyvää kuin se saattaisikin tehdä. Tarvitsemme armollisuutta myös itseämme kohtaan. Joskus lepo on se, mitä tarvitsemme kaikista eniten. Iloa ja armollisuutta syksyysi! Lotta Petäjäniemi Kannelmäen seurakunnan kesäpappi Miksi liikut? Yhteisellä tiellä Bök i Kårböle REGERINGENS MÅL är att få alla åldersgrupper att motionera mer och därför utarbetas det ”ett förvaltningsövergripande program för en fysiskt aktiv livsstil samt funktionsförmåga”. När man sedan läser vidare i regeringsprogrammet får man bilden av att, jo, barn och äldre skall ut och röra på sig, men det får helst inte kosta samhället något! På den gamla, goda tiden, t.ex. på 1950-60-talet, var det naturligt att man var ute och promenerade och cyklade. Barnen gick eller cyklade till skolan och på fritiden klättrade de i träd (lika förbjudet då som nu). Hade någon en fotboll hittade man snabbt kamrater att spela med på någon sandplan, för att inte tala om andra lekar med bollar. Badminton eller pingis kunde man spela hos någon som hade lämplig utrustning. I dag verkar det som om all hobbyverksamhet ska vara styrd och kräver medlemskap i någon förening, ofta ganska dyrt och med träningar på oskäliga tider. Har man här tappat bort lekfullheten i barnens motionsverksamhet? Av dagens hobbyverksamheter torde scoutingen, med engagerade och gratis ledare, höra till de billigare. Ändå ger denna verksamhet en massa olika färdigheter och, framför allt, kunskap om hur man beter sig på sina vandringar i naturen. En skrämmande utveckling ser vi också i att bara 55 procent av 12-åringarna i Finland kan simma enligt de nordiska kriterierna, dvs att kunna simma 200 meter varav 50 på rygg. I vår barndom fanns det många märken som sporrade en att bli en bättre simmare. Idag ligger ansvaret helt på föräldrarna att vänja barnen vid vatten och ta dem till simhallen eller ge dem möjlighet att simma utomhus på ett säkert och tryggt sätt. Även simskolan har en viktig uppgift att fylla. Vad är det då regeringen vill satsa på? Här kommer plock ur regeringsprogrammet under punkten Mer motion i Finland: ”Möjligheterna att stödja motion och idrott med hjälp av beskattning utreds och utvärderas. Mervärdesskattebehandlingen av aktörerna inom idrottsbranschen förtydligas så att den sporrar till rörlighet.” ”De äldres funktionsförmåga främjas och fallolyckor förebyggs. Möjligheten att garantera en subjektiv rätt till utomhusvistelse för äldre utreds. Det hushållsavdrag som Sitra föreslår, införs för att främja funktionsförmågan hos personer över 75 år och för att förbättra förutsättningarna att klara sig hemma genom att underlätta anskaffningen av motionsoch rehabiliteringstjänster.” Förlåt, men vad betyder det här helt konkret? Vad blir vi erbjudna? Det rimmar illa med att mervärdesskatten ska höjas från 10 till 14 procent för bl.a. motion, läkemedel och kultur. Det blir dyrare för oss konsumenter, såväl yngre som äldre, att utnyttja de motionsmöjligheter som står till buds. Levnadskostnaderna stiger speciellt för de äldre som är storkonsumenter av just läkemedel, motion och kultur. Hälsa och motion går hand i hand när det gäller vårt välbefinnande. Det finns mycket vi kan göra själva för att hålla oss i trim. Naturen i Kårböle erbjuder ypperliga vandringsstråk, längs vilka det ofta också finns s.k. utegym, om man klarar av att promenera. Kårböle Gille fortsätter också med sina motionsevenemang. Det finns ett antal gym man kan besöka, också som pensionär och arbetarinstitutens motionskurser är ofta riktade till äldre – men nu hotas alla dessa av minskade statsbidrag. Låt oss då själva satsa mera på motion och ta exempel av republikens president Sauli Niinistö, som firar sin 75-årsdag bl.a. med att locka folk med på en promenad runt Tölöviken. Med hälsan i fokus Bengt Mattila Kårbölebo sedan 1975 Motion för alla LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa.
6.9.2023 3 Pääkirjoitus KANELMÄESSÄ JÄRJESTETTIIN jo toisen kerran Kantsun kyläjuhlat. Tapahtuma oli entistä laajempi. Viimevuotiseen tapaan päätapahtuma oli Sitratorilla, jonne oli pystytetty Kanneltalon toimesta suuri lava. Päätapahtumaa tukivat useat eri sivutapahtumat niin Kanneltalossa, Vanhaistenpuistossa kuin Kauppakeskus Kaaressa. Vielä viisi päivää ennen tapahtumaa näytti, että vettä saadaan oikein kunnolla niskaan, mutta pilvirintama väistyi ja juhlat saivat paistatella auringossa koko päivän. Tämän takia kyläjuhlien osanotto oli runsas, mikä miellytti erityisesti tapahtuman järjestäjiä. Vanhaistenpuistoon oli järjestetty vilttikirppis, jossa oli useita kymmeniä myyjiä. Seurakunta jakoi puistossa lähes 250 ilmaista ateriaa. Lapsille ja perheille oli tarjolla niin kirjastoauto, hevosajelua kuin kahvila ja metrilakua. Sitratorin ohjelma oli viimevuotiseen tapaan runsas ja monipuolinen. Päivän kruunasi Kaarelan oman pojan Uniikin, alias Dan Tolppasen vauhdikas rapshow. Kanneltalossa oli tarjolla sivuohjelmaa, musiikkia, kirjakävelyä, kirjailijavieras, taidenäyttely, stand-up:ia ja lasten lukuhetkiä. Tapahtuma toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Rahoitus tuli pääosin kaupungilta, eli Kanneltalolta ja pääsponsori Kauppakeskus Kaarelta. On hienoa, että Kannelmäessä voidaan toteuttaa tällaisia koko kansan kulttuuritapahtumia yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Päivä oli kaikin puolin onnistunut. Tästä on hyvä jatkaa. Tehdään kyläjuhlista ensi vuonna entistä upeampi tapahtuma! * * * Niille, jotka ovat seuranneet parantumistani kevään liikenneonnettomuudesta, voin kertoa, ettei parantumisprosessi ole sujunut suunnitelmien mukaan. Tarkoitukseni oli kirjoittaa tähän numeroon liikunnasta, mutta se on jäänyt kohdaltani kovin vähiin. Katkennut solisluuni leikattiin kesäkuun puolivälissä ja luuhun laitettiin metallilaatta tukemaan luutumista. Ideana oli, että laatta jää leikkausarven alle loppuelämäkseni. Nyt näyttää siltä, että kroppani hylkii laattaa, mistä johtuen arvessa on ollut sentin pituinen avohaava jo kaksi kuukautta. Sain antibioottikuurin, mutta sen tarkoituksena on vain antaa solisluulle aikaa luutua. Lääkäri ennusti, että vaikka haava menisi kuurin aikana umpeen, niin metallilaatta on joka tapauksessa leikattava pois, sillä haava todennäköisesti tulee takaisin. Menen syyskuun loppupuolella uuteen kontrolliin ja röntgenkuvaukseen, jonka jälkeen annetaan lopullinen arvio. Ehkä saan ajan uuteen leikkaukseen jo lokakuussa. Toivottavasti Tanotorven ilmestymisaikataulu ei mene sekaisin. Vamma ei sinänsä ole häirinnyt työntekoa. Se ei ole kovin kipeä, mutta estää esim. saunomisen ja uimisen. En voi harrastaa rakastamaani vaeltamista, koska solisluu ei kestä repun tai rinkan kantamista. Yleiskuntoni on myös heikentynyt, koska en voi hikoilla ja rasittaa kroppaani tavalliseen tapaan. Liikkua kuitenkin pitää, sillä liikkumattomuus on tappavaa. Sisälle ei saa jäädä, ulos pitää lähteä, satoi tai paistoi. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Onnistuneet kyläjuhlat Seuraava numero ilmestyy 4.10.2023 Aineisto toimitukseen 22.9. mennessä. Urkupillintiellä siirryttiin maalämpöön ASUNTO-OSAKEYHTIÖ Urkupillintie 7:ssä päätettiin pari vuotta sitten luopua kaukolämmöstä ja siirtyä maalämpöön. Taloyhtiöön kuuluu viisi kolmikerroksista taloa, 95 asuntoa ja noin 150 asukasta. Kaukolämpöjärjestelmä, joka oli rakennettu samaan aikaan kuin talot, vuonna 1977, olisi vaatinut ison remontin, joten taloyhtiössä alettiin miettiä vaihtoehtoista järjestelmää. Selvitysten jälkeen päädyttiin yksimielisesti maalämpöön ja lämmön talteenottoon. Toimiva yhteistyö Projektin toteutti Tom Allen Senera Oy ja valvonnan suoritti taloyhtiön isännöitsijä Braleva Kiinteistöpalvelut Oy. Työt aloitettiin viime vuoden kesällä kaivojen porauksella Yhteistyö urakoitsijan ja isännöintitoimiston kanssa sujui erittäin hyvin, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Heikki Laitinen . Maalämpöjärjestelmä kytkettiin päälle tämän vuoden helmikuussa. Kallis urakka, mutta säästöä syntyy Urakalle tuli kokonaisuudessaan 700 000 euroa hintaa. Tästä taloyhtiö on saanut ARA-avustuksena noin 200 000 euroa. ARA on valtio-omisteinen asumisen rahoitusja kehittämiskeskus, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia. Taloyhtiön tontille porattiin 10 lämpökaivoa, joiden jokaisen syvyys on 320 metriä. Lisäksi on kaksi varakaivoa. Poraamisvaiheessa joidenkin asukkaiden hermot olivat kovilla, mutta onneksi poraaminen ei kestänyt kauan, Laitinen kertoo. Koska kaukolämmön lämmityskustannukset ovat kasvaneet viime vuoden aikana niin suuriksi, tuo maalämpö taloyhtiölle säästöä noin 40 000 45 000 euroa vuodessa. Urakan takaisinmaksuaika on 15 vuotta, joten yhtiövastiketta ei tarvinnut tästä syystä nostaa, sillä lyhennys maksetaan kaukolämmöstä säästetyillä varoilla, Heikki Laitinen sanoo. Järjestelmä maksaa itse itsensä. Lämmön talteenotto lisää säästöä Maalämmön asennuksen yhteydessä talojen katoille asennettiin lämmön talteenotto. Nyt ei asuntojen ja kylppäreiden lämmöt karkaa harakoille, Laitinen toteaa. Maalämpöön yhdistettävä lämmöntalteenotto mahdollistaa kiinteistön kaikkien energiavirtojen hyödyntämisen tehokkaasti. Jälleenmyyntihinta nousee Maalämpö alentaa taloyhtiön lämmityskustannuksia pienentäen samalla taloyhtiön kokonaisvastiketta. Maalämpö on ympäristöystävällistä ja omavaraista energiatuotantoa taloyhtiön omalla tontilla ja nostaa kiinteistön houkuttelevuutta sekä asuntojen myyntiarvoa. Maalämpökenttä luovuttaa lämpöä noin 50 vuotta. Välillä täytyy uusia kompressoreita, aikaisintaan 19 vuoden päästä, kertoo Braleva Kiinteistöpalvelut Oy:n isännöitsijä Petri Kukkonen . Taloyhtiö ei joutunut rakentamaan tontille uusia rakennuksia, sillä aiemmin kaukolämmön jakohuoneena toiminut tila sopi muutosten jälkeen myös maalämmön jakeluun. Jos jossain taloyhtiössä harkitaan maalämpöä ja lämmön talteenottoa, on jo tarjouspyyntövaiheessa syytä valita tähän ja valvojaksi ammattilainen. Kyse on kuitenkin pikkurahoista, kun kokonaishinta kerrostalossa nousee kuitenkin satoihin tuhansiin euroihin. Annan meidän urakalle kiitettävän arvosanan, Heikki Laitinen sanoo. As. Oy Urkupillintie 7 on aktiivinen taloyhtiö. Vuonna 2010 taloyhtiö sai valtakunnallisen julkisivupalkinnon. Maalämpöurakan ja lämmön talteenoton lisäksi yhtiössä on tehty useita julkisivu-uudistuksia. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko As Oy Urkupillintie 7:n hallituksen jäsen Heikki Laitinen ja isännöitsijä Petri Kukkonen ovat tyytyväisiä projektiin ja sen tuomaan säästöön. Taloyhtiön vanha kaukolämmön jakokeskus sopi muutosten jälkeen myös maalämmön jakokeskukseksi.
4 6.9.2023 VAROITUKSEN SANA: Teksti sisältää elämän realiteetteja. Jottei sielusi turmeltuisi, siirry seuraavaan juttuun. Hyvä on, itsehän päätit. Varoitettu on. Kuten iskelmiä harrastanut vanhempi väki jo arvasikin, otsikko viittaa taiteilija, iskelmälaulaja Reijo Kallioon. Oletan, ettei nuorempi polvi tiedä Kalliosta höykäsen pölähdystä, koska Kallio ei tietääkseni räpännyt. Katsokaa siis you tubesta kaverin naama ja kappaleet Yksinäinen ja Viikonloppuisä... Reijo Kallio oli Stadin kundi. Hän oli budjannut snadina skidinä Ogelissa. Oletan, että myöhemmässä vaiheessa hän oli budjannut myös Valkassa ja Herulissa, koska Kari Varvikko tunsi miehen hyvin. Olemukseltaan Kallio oli rehti, suomalainen mies. Hän käyttäytyi aina hyvin ja oli siististi pukeutunut. Kohteliaskin hän oli, avasi oven leideille ja niin poispäin. Hänen kaverinsa siis muusikot ja sen sellaiset laskivat ikävää leikkiä tämän kunnon miehen kustannuksella. Hän oli joskus 1950luvulla levyttänyt huippusuositun Suklaasydän kappaleen, siis muistatte sen jonka Brita Koivunenkin lauloi sanoilla .. mä nuoren miehen ujoimman, näin pöydässä pienen kahvilan epähuomiossa miestä ei muutettu neidoksi. Siitäkös sitä riekkumista löytyi. Kyselivätpä nämä pilkkaajat, että onko Reiska ”vaihtanut puolta” No ei ollut, tekstintekijän moka se oli. Huumorimiehenä hän kesti osakseen saamansa mauttomuudet. Reijossa oli eräänlaista arkipäivän komeutta ja ennen kaikkea karismaa. Erityistä huomiota herättivät hänen silmänsä. Ne olivat ikään kuin puoliksi auki, lurpallaan, niin kuin Esko Aholla. Tämä syntymälahja antoi kuitenkin eräänlaista lisäpotkua hänen esityksiinsä. Haaveellisia, kauniita kappaleita laulettaessa etenkin naiset uskoivat Reiskan laulavan juuri heille. Hänen lauluäänensä oli syvä, pehmeä bassobaritoni. Se jos mikä tehoaa juuri naisväkeen. Tästä syystä naiset ympäri maailman olivat hulluina Elviksen lauluihin. Romanttinen, tunteikas ääni kruunaa kappaleen. Jos laulajalla on lipeäkalan tai päkättävän vuohipukin ääni, ei hyväkään kappale pelasta. No, taiteilijamme Reiska täytti 60 vuonna 1993. Samoihin aikoihin meillä oli Kannelmäen Kanneltalossa vuotuiset juhlat, jossa Reiska usein esiintyi kuten tuon ajan muutkin starat kuten Vieno Kekkonen, Eino Grön, Annikki Tähti, Kai Lind Erik Lindström muutamia mainitakseni. Olimme kerrankin Kanneltalon taukohuoneessa eli lämpiössä latautumassa seuraaviin esityksiin. Täytyy tunnustaa, ettei minulla ollut juuri mitään käsitystä siitä, kuka ja mikä Reijo Kallio oli. Kuuntelin kuitenkin korvat höröllä, kun Kari Varvikko jutteli kaverinsa Reiskan kanssa juuri olleista 60-vuotispäivistä. Yksi lause jäi eritoten mieleeni. Kari kysyi Reiskalta, että kerropas Reiska, sä kun olet niin vanha jäbä, vieläks sulla staijjaa? Lämpiössä tuli hiirenhiljaista. Odotimme henkeä pidätellen Reiskan vastausta kysymykseen. Sitten hän vastasi, että joo, kyllä staijaa, mutta ei enää ihan kaikille, vähän on tullut ronkeliksi... Sanat jäivät mieleeni kuin kiveen hakattuina. Jostakin syystä minua nauratti erityisen makeasti Reiskan sanat. Eihän siinä tietenkään mitään hauskaa ollut. Sellaista se elämä vaan on. Vieläkin huomaan purskahtelevani nauruun aina, kun joitain ruokottomuuksia kuulen. Vaikka nykyisin on muotia, että kaikesta pitää pahastua ja kaikesta pyydellä anteeksi, niin en aio katua enkä anteeksi pyydellä. Naurakaa enemmän, hyvät ihmiset. Naurava ihminen ei o ole ainakaan pahanteossa. Kuuntelen nykyisin netistä yhä uudelleen näitä otsikon kappaleita. Etenkin Yksinäinen liippaa tosi läheltä. Samalla esiin on noussut muitakin upeita vanhoja hyvin sävellettyjä ja sanoitettuja tunnelmakappaleita. Minulla on työn alla myös huikea rappiokertomus Elämän valttikortit. Siinä on paljon tuttua... Erityisellä lämmöllä muistelen neljännesvuosisadan takaisia Kanneltalon kekkereitä. Yksi syy saattaa olla se, että olin tuolloin itsekin neljännesvuosisadan nuorempi. Nyt olen vastaavasti saman verran vanhempi jäbä. Se ei ole kiva asia. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Yksinäinen viikonloppuisä Alueliikuttaja tuo energiaa arkeen KAARELAN ALUELIIKUNNAN syksyn ohjelma on lähtenyt käyntiin. Ohjelmaa on kaikkina arkipäivinä noin klo 9.3015.00. Tarkoituksena on aktivoida alueemme asukkaita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Alueliikunnan tunneille ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon ja toimintaan voi tulla mukaan kesken kauden. Alueliikuttaja ohjaa Alueemme alueliikunnasta vastaa liikuntakoordinaattori Katri Lehto . Hän on toiminut nyt vuoden alueemme virallisen liikuntakoordinaattorin Jenna Haraisen sijaisena. Olen mukana kaikissa viikko-ohjelman puitteissa tapahtuvissa aktiviteeteissä, mutta myös erilaisissa alueen yleisissä tapahtumissa. Järjestämme esim. 12.9. klo 16-18 Sitratorilla Iloa ja liikettä Kantsuun -tapahtuman. Kaikki halukkaat voivat osallistua, liikutaan yhdessä, Katri kertoo. 27. syyskuuta Katri on mukana myös Kannelmäen palvelutalon Hyvinvointija terveysmessuilla. Alueliikuntapassi Viikko-ohjelman osallistujat tarvitsevat alueliikuntapassin, joka oikeutta liikkumaan kaikissa alueliikunnan ryhmissä ympäri pääkaupunkiseutua. Alueliikuntapassin voi ladata erilliselle asiakaskortille. Alueliikuntapassi maksaa 30 euroa. Asiakaskortista veloitetaan neljä euroa. Asiakaskortin ja liikuntapassin saa esim. Pirkkolan uimahallista. Passiin ei sisälly vakuutusta. Tämän lisäksi järjestetään myös täysin maksutonta ohjelmaa, johon ei passia vaadita. Laaja viikko-ohjelma Alueliikunnan ohjelmaan kuuluu erilaisia liikuntamuotoja. Maanantaisin on kuntotanssia, oman kehon huoltoa, lempeää joogaa, tuolijumppaa ja etätuolijumppaa. Tiistaisin on reipasjumppaa, ulkokeppijumppaa ja kuntokävelyä. Keskiviikkoisin tehdään ulkotreeni, lihaskuntotuolijumppaa, joogaa ja rentoutusta. Torstaina käydään kuntokävelyllä ja taidejumpassa. Lokakuusta lähtien torstaisin käydään kauppakeskuskävelyllä Kaaressa. Perjantaina on vuorossa sauvakävelyä ja luovaa liikettä. Lähes kaikki aktiviteetit tapahtuvat Kaarelan alueella, mm. Malminkartanon harrastushallissa, Kannelmäen nuorisotalolla ja Kanneltalossa sekä Kannelmäen liikuntapuistossa Toiminta on nähtävissä internet-sivuilla https://liikunta.hel. fi/alueliikunta Kaikki mukaan Tapahtumiin osallistuu tavallisesti kerralla alle 20 henkeä, riippuen hieman paikasta ja tilan koosta. Liikumme virka-aikaan, joten tämä sopii parhaiten niille, jotka eivät ole tuohon aikaan kiinni, eli eläkeläisille, vuorotyöläisille ja työttömille. Ideana on saada mahdollisimman moni liikkumaan matalalla kynnyksellä. Vaikka liikuntapassi on maksullinen, ei toiminnalle tule per tapahtuma juuri yhtään mitään hintaa. Lisäksi meillä on täysin maksutonta toimintaa, Katri sanoo. Katri painottaa, että ohjelmasta on haluttu tehdä mahdollisimman monipuolinen, jotta kaikille olisi jotain mistä valita. Katri on tehnyt alueliikuttajan töitä vuodesta 2018. Kaupungilla hän on ollut liikunnanohjaajana yli 30 vuotta. Helsingissä on neljä alueliikuttajaa. Kaarelan lisäksi toimintaa on Mellunkylässä, Vuosaaressa ja Jakomäki-Tapulikaupungin alueilla. Katrilla on työtila Kannelmäen liikuntapuistossa, josta hän singahtelee sitten eri paikkoihin ohjaamaan liikuntaa. Tykkään tästä työstä, Katri iloitsee. Haluan, että mahdollisimman moni tulisi mukaan liikkumaan ja saamaan ystäviä. Lisätietoa alueliikunnasta: Kaarelan alueliikunta Liikuntakoordinaattori katri.lehto@hel.fi. Puh. 09 310 49010, 050 362 7017 Teksti ja kuva Jauri Varvikko Kantsun kyläjuhlat onnistuivat hienosti Kannelmäessä vietettiin 26.8. Kantsun kyläjuhlia, toista kertaa. LAUANTAINA 26.8. Kantsussa bailattiin koko kylän voimin. Kyläjuhlat tarjosivat koko päivän ja illan kaikenikäisille suunnattua maksutonta ohjelmaa niin Sitratorilla, Kanneltalossa, Vanhaistenpuistossa kuin Kauppakeskus Kaaressakin. Tilaisuuden avasi Kanneltalon johtaja Ia Pellinen . Päivän aikana stagella esiintyivät mm. Radioactice Pineapple, Monkey earth, ATK, lastenorkesteri Päistikka, Rosita Luu, Nuorisotalon bändi, Guirikan Foli, Uniikki ja Pitkävirta. Ilta päättyi Delfoi Roadin keikkaan Kannel-Krouvissa. Kanneltalon Stagella nähtiin kirjailijavieraana Tero Somppi , Jonninjoutava teatterishow, Nitu Kaurin Stand Uppia sekä jousikvartetin esitys. Kirjaston Kirjojen Kannelmäki -kierrosta veti kirjailija Juho Itkonen Vanhaistenpuistossa oli suuri asukaskirppis, kirjastoauto ja erillistä ohjelmaa lapsille. Kannelmäen seurakunta jakoi puistossa ilmaista ruokaa. Annoksia jaettiin huikeat 236 kappaletta. Kyläjuhlia vietettiin tällä kertaa myös Kauppakeskus Kaaressa, jossa oli oma ohjelmansa. Asiakkaille jaettiin ilmaista hattaraa, joka keräsi pitkät jonot. Toimijoille ja tukijoille kiitos Kyläjuhlat järjestettiin yhteistyössä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Kyläjuhlatoimikunta haluaa kiittää kaikkia mukana olleita vapaaehtoisia ja juhlien toteutukseen osallistuneita yhteistyötahoja. Tilaisuutta olivat tukemassa mm.: Kanneltalo, MLL Kannelmäki, Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen voimistelijat, D-asema, Tanotorvi-lehti, Kaarela-Seura, Kannel-Krouvi, Moniääninen Helsinki, Voimanaisia, Pidä huolta itsestäsi äiti -hanke, Partiolippukunta Susiveikot, Kauppakeskus Kaari, Nuorisoasiainkeskus, Helsingin kaupunki. Kaikki tilaisuudet onnistuivat hienosti ja alueemme asukkaat olivat tyytyväisiä. Ensi vuonna uudestaan! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Katri Lehto on ollut kaupungilla liikunnanohjaajana jo yli 30 vuotta. Kirjakävelyyn osallistui 70 kymmentä ihmistä.
5 6.9.2023 KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT järjestää syksyllä alueen senioreille maksuttoman liikuntakurssin. Kurssin tavoitteena on lisätä arkiaktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä auttaa löytämään alueen liikuntamahdollisuuksista itseään kiinnostavat tavat liikkua. Tärkein kannustin liikkumiseen on mielestäni mahdollisuus säilyttää toimintakyky, joka mahdollistaa itsenäisen elämisen. Riittävällä ja monipuolisella liikkumisella ylläpidetään ja kehitetään voimaa sekä tasapainoa ja liikkuvuutta, mikä edesauttaa omatoimista pärjäämistä kotona, kertoo Satu Huttunen , joka on ohjannut erilaisia tunteja Kannelmäen Voimistelijoissa vuodesta 1995 lähtien. Tiedetään, että esimerkiksi alaraajojen ja pakaroiden hyvä lihaskunto on edellytys sille, että seniori selviytyy mahdollisimman pitkään kotona omatoimisesti. Tasapainoharjoitukset puolestaan ovat hyödyllisiä, koska niiden avulla on mahdollista ehkäistä kaatumisista aiheutuvia tapaturmia. Liikkuminen puolison, ystävän tai ryhmän kanssa on sosiaalista puuhaa, ja se lisää myös mielen hyvinvointia. Lisäksi liikkuminen ylläpitää myös kognitiivista kyvykkyyttä, Satu Huttunen jatkaa. Kurssilla kokeillaan erilaisia liikkumisen muotoja sekä ulkona että sisällä. Kurssin sisältämä liikunta on monipuolista ja se on suunniteltu erityisesti senioreiden tarpeita ajatellen. Kurssin valmistelussa on ollut mukana seuran seniori-ikäisiä liikkujia. Iäkkäämmillä korostuvat eniten erilaiset nivelvaivat, joten ohjaajan on hyvä miettiä valmiiksi vaihtoehtoisia asentoja tai liikkeitä. Onneksi lähes kaikkea pystyy soveltamaan mahdollisten rajoitteiden mukaan jollain tapaa. Aina on parempi vaihtoehto tehdä se, mitä pystyy tekemään kuin se, että jättäisi kokonaan tekemättä. Vesiliikunta, kuten vesijumppa, vesijuoksu ja uinti, on myös oivallinen vaihtoehto nivelvaivoista kärsiville, Satu Huttunen kertoo. Kurssin ohjaajina toimivat seuran kokeneet ohjaajat, jotka ovat tottuneet liikuttamaan myös senioreita. Liikkumisen ei tarvitse olla vakavaa, vaan kurssilla on tarjolla myös iloa ja naurua. Ryhmän liikuntaharjoitukset sisältävät leikkimielisyyttä ja uusien taitojen kokeilemista turvallisessa ilmapiirissä. Tavoitteena on, että liikkumisesta tulisi kurssin osallistujille jokapäiväinen tapa, liikkuvatpa he sitten Kannelmäen Voimistelijoiden tunneilla, Pirkkolan kuntosalilla tai lähialueen ulkoliikuntapaikoilla. Kurssin tapaamiskerrat ovat maanantaisin klo 13:30–15:00 alkaen 18.9. Kurssi sisältää yhteensä kahdeksan tapaamista ja päättyy 6.11. Tapaamiskerran kokoontuminen on pääasiassa Kannelmäen Voimistelijoiden salilla osoitteessa Kaarelantie 12. Tiedustelut ja ilmoittautumiset joko puhelimitse numeroon 050 324 8664 tai sähköpostitse osoitteeseen info@kannelmaenvoimistelijat.fi. JOKAINEN JOKA EI KÄVELE tai pyöräile on huono ihminen. Eli kävelijä ja pyöräilijä ovat hyviä ihmisiä. Etenkin kävelemisestä on viime aikoina julkaista toinen toistaan vakuuttavampia tutkimuksia. Jo pienikin kävelymäärä taisi olla 2 300 päivittäistä askelta pitää terveenä ja siirtää sairastumisia ja jopa lykkää kuolemaa. Kävelemään meitä houkuttelee myös presidenttimme. Kun lisänä on terveellinen ruoka, riittävä uni, ei alkoholia ja ei tupakkaa on kasassa on palaset, joiden avulla olemme terveitä kelpo kansalaisia. Tässä kohtaa tarinointia aina huokaan. Sekä isäni että puolisoni noudattivat ohjeita ja kumpikin sai muistisairauden elämänsä loppuvuosina. Kun epäilen ohjeiden ja neuvojen pätevyyttä vedoten isään ja mieheeni, minulle huomautetaan että olisivat sairastuneet aikaisemmin, jos eivät olisi kävelleet ja nuorempana juosseet. Isäni tosin kävi juoksulenkeillä vielä 81-vuotiaana. Käveleminen on siis terveellistä ja tavallaan elinehto, mutta se on myös hauskaa ja mieltä virkistävää. Moni asia jäisi kotinurkilla huomaamatta, jos vain istuisi bussissa tai junassa tai köröttelisi omalla autolla. Mutta käveleminen ei kaikkialla turvallista. Ns. kevyen liikenteen väylillä on usein liikennemerkki, joka kertoo, että tiellä saa kävellä ja pyöräillä. Keskellä tietä on myös usein viiva, mutta ei merkintää siitä onko toinen puoli tarkoitettu kävelemiseen ja toinen pyöräilyyn. Saattaapa kävelytiellä olla merkintä: liikkuminen mopolla kielletty tai sallittu. Nyt tarvittaisiin skuuteille samanlainen merkintä. Kun huonokuuloinen ja -jalkainen vanha ihminen on liikkeellä, ovat vaaratilanteet jatkuvia. Skuutin tuloa takaapäin ei kuule. Edestä tulevan näkee, mutta takeita siitä millä kohdalla skuuttia kuljetetaan kohtaamispaikalla ei välttämättä ole. Usein näillä polkulautailijoilla on kova kiire ja sukkulointi ja kävelijöiden ohittaminen kuuluu asiaan. Hankalana lisänä ovat myös parkkeeratut tai maassa lojuvat skuutit. Vaaran paikka on monesti bussista poistuminen. Etenkin jos ympäristö on outo, on pakko olla tavattoman varovainen. Siinä tuntee olevansa vanha ja avuton kun seisahtuu bussista poistumisen jälkeen ja kääntelee päätään puolelta toiseen. Haluan olla varma etten jää pyörän tai skuutin alle. Ilahduin kun olin matkalla Mäkkylästä alkavaa ns. radanvarsitietä Haagaan. Tietyöt ovat Haagan puolella vielä kesken, mutta ylellisesti on suositulle pyöräilyreitille rakennettu tien reunaan kävelytie. Ei tarvitse pelätä, että jää nopeasti ohi sujahtelevien pyörien tielle. Toivonkin että mahdollisimman monessa paikassa otettaisiin huomioon meidän kävelijöiden, sauvakävelijöiden, roollaattorin ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien turvallisuus. Siinä ohessa saisivat juoksijatkin turvalliset väylät käyttöönsä. Kaikkihan on mahdollista. Meille on rakennettu Raide-Jokeri ja Tampereelle kilometrikaupalla raitiotiekiskoja. Ja luvassa on pikaraitiotie. Leena-Maija Tuominen Turvallista kävelyä HENKKA KERTOO : Olen 16v. Norjalainen metsäkissapappa. Nautin kesästä ja pihalla oleilusta täysin siemauksin. Kuljen myös valjaissa talutettuna, en vapaana. Niinpä myös illalla 21.08. rivitalon pihaaidan takana omalla pihalla kukkapenkissä torkuin kuunliljan alla ja muistelin vuosien takaisia hiirenmetsästysaikojani. Piha-aidan takana on suosittu koirienulkoiluttajienja pissattajien ( >talon seinustalle) kävelytie Minulla oli valjaat yllä ja fleksikiinnitys, niin kuin aina. Mammani oli laittanut vielä ison sateenvarjon ylleni aiemmin koska sataa tihutti välillä. Itse hän istui pihakeinussa parin metrin päässä. Rauhallinen tilanne muuttui aivan silmänräpäyksessä! Yht ’äkkiä roikuin suurikokoisen metsästyskoiran hampaissa ravisteltavana!! Karvat vaan pöllysivät, osittain valjaat saattoivat minua myös suojata. Aidan takaa oli kävellyt koiraulkoiluttaja, joka ei tiennyt että aidan takana on piha(!) Iso koira rynnisti aidan päädyssä olevan kevyen metallilankaportin läpi (portti meni aivan solmuun). Metsästysvaistoineen se haistoi minun olevan aidan takana, vaikka muutoin kukaan muu ei minua nähnyt. Kaikki kävi niin äkkiä, seuraavat hetket olivat sekavia; suurta huutoa, kiljumista, kipua, hätää ja itkua. Ehkä koira hellitti otteensa kun mamma huusi raivoissaan koiranomistajille, itse en ehtinyt mitenkään puolustautua. Tilanne oli aivan kaaottinen! Loppujen lopuksi, siinä sitten olin pihanurmella kyyhöttäen, järkyttyneenä sähisten ymmälläni ja murisin varoitusääntä. Sitten nainen tuli pihallemme (itse koira oli toisen henkilön kiinnipitämänä tässä vaiheessa). Hän sanoi kyllä olevansa pahoillaan. Sanoi sitten, että ei käynytkään mitenkään, kun kissassa verta ei näy. Nainen vielä sanoi , että hän tutkii minua. Mamma kyllä sanoi ettei minuun saa koskea , koska olen aivan paniikissa. Niinpä kun nainen työnsi kättään minuun päin, nappasin siihen kaikella raivollani kaksin kynsitassuin. Saattoi käsivarteen jäädä muistoa minusta hihankin läpi.. Tilanne kaikessa karmeudessaan vahvisti sen, että minua pitää lähteä käyttämään eläinlääkäripäivystyksessä. Myöhemmin soitto Mevetiin varmisti lääkärikäynnin tärkeyden. Tällaisissa tapauksissa voi tulla sisäisiä vaurioita. Naiselta pyydettiin yhteystietoja, joita hän EI suostunut antamaan. Totesi asiaan: ”Mitään en maksa, ENKÄ anna tietoja, ei kissalle käynyt mitenkään kun verta ei näy”. Koiranomistaja häipyi siis paikalta , tärkeää oli lähteä viemään minua lääkäriin. Eläinsairaala Mevetissä minua tutkittiin rauhoitettuna, hellävaraisesti n. 2,5 h ajan, pulssikin oli kuulemma vielä 200. Onneksi mitään sisäisiä vammoja ei löytynyt, virtsarakkokaan ei ollut puhjennut, niin kuin tällaisissa tapauksissa voi käydä. Komeasta hännästäni ( jossa on nyt n reilu 10 cm: karvaton pätkä) löytyi raapeumaa ja hampaan tekemä reikä pehmytkudoksen läpi. Sain vahvat antibioottikuurit ja kipulääkitykset. Lääkkeetkin väsyttävät ja olen lähinnä halunnut vaan nukkua. Ulos en ole halunnut mennä.. En osaa sanoa, miten tämä tapaus vaikuttaa minuun henkisesti. Karvat häntään kasvavat kyllä, mutta saanko takaisin turvallisuuden tunteen. Tähän asti olen ollut reipas kissapappa, enkä ole pelännyt koiria. Mammaa ja pappaa harmittaa ja suututtaa kun ”ei saa omalla pihallakaan olla turvassa”. Nyt he ovat puuhaamassa jykevämpää porttia ja aitaa kävelytien puolelle. MAMMA KOMMENTOI: Tällä tarinalla, joka on tosi, haluan peräänkuuluttaa koiranomistajan vastuuta ja velvollisuutta korvata aiheuttamaansa vahinkoa, joka on tapahtunut huolimattomasta koiran kiinnipitämisestä. Tällainen vastuuton käytös pilaa kyllä koiranomistajien mainetta pitkäksi aikaa. On myös ajattelematonta hankkia koira, jota ei pysty rodun tuoman vaativuuden takia kouluttamaan ja harjoittamaan esim. metsästystä muilla eläimillä kuin viattomilla kissoilla! Suuret, sydämelliset kiitokset vielä Eläinsairaala Mevetin henkilökunnalle hyvästä hoidosta! Vielä lämmin myötätunto kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat menettäneet rakkaan lemmikkinsä yllättävissä koirakohtaamisissa. Me saamme nyt vielä onneksi pitää rakasta, persoonallista kissaamme, toivottavasti vielä pitkän aikaa. Mukavaa pian alkavaa syksyä toivotellen Järkytyksestä pikkuhiljaa toipuva Henkka perhekuntansa kanssa Hakuninmaalta PS Tilanteeseen tuli muutosta ennen kirjoituksen painoon menoa. Koiranomistaja tavoitettiin asuinalueensa läheltä, suostui maksamaan eläinlääkärilaskun, jonka näki kännykän sähköpostista. Rikosilmoitus peruttiin korvausvelvollisuuden osalta. Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Lukijalta Henkka-kissan kauhunhetket Liikkuminen on tärkeää myös seniori-iässä Kannelmäen Voimistelijoiden kurssilla liikut hyvässä seurassa
6 6.9.2023 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Olennaisesta äärisäitä aiheuttaneesta tekijästä vaietaan Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a VÄITETÄÄN TÄMÄN KESÄISIÄ etelän helteitä ihmisen aiheuttamaksi. Painotetaan että sama voi toistua jatkossa entistä useammin. Voipi tosiaan toistua tai olla toistumatta. Sellaista on valheellinen tiedonvälitys. Vaietaan olennaisesta tekijästä Samalla vaietaan olennaisesta ja satunnaisesta syystä joka on nostanut kasvihuoneilmiön tehoa tilapäisesti ja poikkeuksellisen voimakkaasti. Hunga-Tonga Hunga-Ha´apain tulivuoren purkaus Vedenalainen tulivuori purkautui Tyynellä merellä tammikuussa 2022. Purkauksen/räjähdyksen teho vastasi satoja Hiroshiman atomipommeja. Päinvastoin kuin useimmissa tulivuoren purkauksissa, ilmakehään ei purkautunut niinkään hiukkasia vaan vettä. Hiukkasilla olisi maapalloa viilentävä vaikutus, mutta vedellä, on lämmittävä vaikutus. Olisi hyvä muistaa että keskeisin ja tärkein kasvihuoneilmiötä aiheuttava kasvihuonekaasu on vesihöyry. Nykyisen ilmastovalehtelun kulmakiviä on vesihöyryn merkityksen vähättely. Yläpilvillä on tunnetusti iso merkitys kasvihuoneilmiössä ja esimerkiksi suihkukoneiden tiivistymisjuovilla saattaa olla isompi vaikutus kuin konsanaan lentokoneen tuottamalla hiilidioksidilla. Suihkukoneen pakokaasu on noin puoliksi vesihöyryä ja hiilidioksidia. Vesihöyry on hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Ja pitoisuudet aivan eri luokkaa kuin hiilidioksidilla normaalistikin. Äärimmäisen kyseenalainen ilmastonmuutosoppi lepää sen varassa että hiilidioksidi lisäisi ilmakehän vesihöyryä ja sen tähden ilmastonmuutostehottomalla hiilidioksidilla olisi muka omaa tehoaan suurempi merkitys. No, nyt sitä tehokasta ja merkityksellisintä kasvihuonekaasua, vettä saatiin kymmenien kilometrien korkeuteen, troposfääriin kerralla isompi satsi. Vesihöyry toimii erityisen tehokkaana kasvihuonekaasuna nimenomaan korkealla ilmakehässä. Se ei poistu sieltä lähiaikoina. Kestää vuosia ennenkuin pitoisuus pienenee. Vesihöyry on hyvin kelluvaa eli kevyttä eikä poistu vähällä korkeista ilmakerroksista. Määrä Hunga-Tongan tuottamaa veden määrää ilmeisesti alussa aliarvioitiin. Wikipediassa lukee 10 kuutiokilometriä vettä, mutta määrä taitaakin olla viitisentoista. Aivan alussa arvioitiin määrä viideksi kuutiokilometriksi. Prosenteissa nykyolettama vastaa reilusti yli kymmenen prosentin vedenlisäystä troposfäärissä. Mikäli ilmastotarinatieteen feed-backväittämä edes pitäisi paikkaansa, ihmiseltä kuluisi yli sata vuotta tuottaa sama määrä vesihöyryä ilmakehään ja silloinkin se jäisi alempaan ilmakehään jossa sen vaikutus ei ole yhtä merkittävä. Yhteys äärihelteeseen Ilmasto on aivan liian monimutkainen mallinnettavaksi. Edelleenkin voidaan aivan hyvin sanoa että Etelä-Euroopassa nähty helleaalto on ihan pelkkää säätä. Säässä on piirteitä jotka tekevät sään ennaltaarvaamattomaksi. Viime kädessä äärisääkin on ihan tavallista säätä. On turhauttavaa kun yritetään väittää että sää noudattaisi jotain Gaussin käyrää. Sää on aivan liian häilyvä ilmiö jotta se voitaisiin sijoittaa mielekkäästi Gaussin käyrälle. Voidaan tehdä kuitenkin valistunut arvaus että moinen ääri-ilmiö, poikkeuksellinen määrä vettä korkealle ilmakehään purkautuneena ei jää seurauksitta. Krakataun purkaus Vuonna 1883 tapahtunut tulivuoren purkaus tuotti ilmakehään valtavan määrän hiukkasia. Sillä oli selvä vaikutus ilmastoon, ilmasto kylmeni. Ilman että asiaa ymmärrettäisiin tai tiedettäisiin, näyttäisi siltä että ilmaston kylmeneminen aiheuttaisi voimakkaita myrskyjä. Sellaisesta on viitteitä jo 1600-luvulta ja myös Krakataun jälkeisissä myrskyissä. Suomen kaikkien aikojen voimakkain tunnettu myrsky sattui muutama vuosi Krakataun purkauksen jälkeen. Tunnetuinta hirmumyrskyä edelsi myös toinen vähemmän tunnettu hirmumyrsky joka lähes hajotti Bengtskärin majakan. Hunga-Tongan purkaus Hunga-Tongan vaikutus on Krakatauhun nähden päinvastainen. Hunga-Tongan purkauksella on lämmittävä vaikutus. Kuinka suuri, kukaan ei tiedä. Mutta ei ole kaukaa haettua olettaa että purkauksella on yhtymäkohta nykyisiin helteisiin joita havaitaan etelässä. Yleensä helteet keskittyvät yhdelle mantereelle kerrallaan, nyt koetaan helteitä samaan aikaan monilla mantereilla. Se viittaa poikkeuksellisuuteen. Sahara Nyt Ei ole kaukaa haettua ajatella että tropiikin säävyöhyke on purkauksen vuoksi laajentunut. Se työntäisi kuivan ilmavyöhykkeen kauemmaksi pohjoiseen. Saharan helteet ja kuivuus koettaisiinkin näin Välimeren maissa. Ilmastopaniikki – Taas Äärihelteet aiheuttavat selvää ilmastopaniikkia. Sama tapahtui USA:ssa vuonna 1988-1990 kun siellä vallitsi kesäisin äärimmäinen helle ja kuivuus. Siitä uskomus ihmisen aiheuttamasta maapallon ilmaston muuttamisesta sai paljon ilmaa alleen. Uskomuksesta ei ole luovuttu vaikka seuraavat kymmenet vuodet ovat olleet taas ihan tavallista säätä. Tapahtuuko sama uudelleen? Näköjään, en löisi vetoa siitä että järki palailisi pitkään aikaan ilmastoasioissa. On kammottavaa miten ihmisiä johdetaan harhaan ja lyödään lukkoon päätöksiä virheellisiin ilmastopelkoihin liittyen. Esko Karinen ”MEIDÄN KATRI laulaa mielellään”, äiti sanoi . ”Minä ruppeen iskelmälaulajaksi”, sanoin isälle. ”Humpuukihommia”, hän vastasi. ”Hanki itelles kunnon ammatti ja tee töitä rehellisesti joka päivä ”. Tohmajärvellä asunut Koistisen työläisperheen tyttö Katri ei uskonut isäänsä, vaan toteutti lapsuuden toiveensa ja rupesi iskelmälaulajaksi! Hänestä tuli vuosikymmeniksi suomalaisten suuri suosikki edelleen esiintyvä, laulava Katri Helena. Elokuussa 1945 syntyneen Katri Helenan laulajaura on ainutlaatuinen, mutta minkälainen on Katri Helena ihmisenä? Onko hän se vaalea, aina hymyilevä sympaattinen suomalainen, jonka olemme julkisuudessa nähneet ja kuulleet? Mielikuvamme Katri Helenasta laajentuu, tarkentuu, syventyy huomattavasti lukiessamme Elina Hirvosen kirjoittamaa ”Katri Helena Laulaja” (Johnny Kniga, 442 s.). Kirjassa kuuluu koko ajan Katri Helenan oma ääni, kertomus elämäntaipaleesta, josta ei ole väriä, kokemuksia, menestystä, tappioitakaan puuttunut. Kirja on paitsi kuvaus valtavasta halusta laulaa ja esiintyä, kertomus suomalaisesta musiiikkielämästä, sen muutoksista, historiasta, jossa Katri Helena on koko ajan ollut mukana. Keväällä 1964 Katri Helenan elämässä kaikki muuttui. Silloin alkoi radiossa soida ”Puhelinlangat laulaa”. ”Ajattelin. että suosio kestäisi jonkin aikaa”, kertoo Katri Helena. Kuinka väärässä nuori tyttö olikaan! Kesällä 1964 nuori tyttö 19-vuotiaana muutti Helsingin Vallilaan, söi elämänsä ensimmäisen ”ihanan” wieninleikkeen, jätti kauppakoulun huonon todistuksensa piiloon ikuisiksi ajoiksi ja lähti kesäkeikalle orkesterin laulusolistiksi. Bändin muusikot olivat helsinkiläisiä ja opettivat Tohmajärven tytölle uuden murteen… ”Keikoille lähtö oli ihanaa”. Tätä ihanuutta Katri Helena on nyt kokenut kohta kuusi vuosikymmentä. Esiiintyä, laulaa hän on aina halunnut ja myös saanut. Siitä hän on suomalaisille kiitollinen, se huokuu kirjasta. Menestys ei tietenkään ollut pelkästään laulajan itsensä ansiota, vaan kirja tuo esille koko laulajan uran taustatekijöitä, säveltäjät, tuottajat, sanoittajat, taustaorkesterit, joiden työtä Katri Helena ansiokkaasti muistaa ja kiittää. Suuria fiaskoja Katri Helenan pitkälle uralle on sattunut erittäin harvoin. Suosion aallot ovat olleet vaihtelevia, mutta se on ammatin ominaisuus. Elämää ja miehiä! Kirja kertoo paitsi musiikista, iskelmistä, menestyksistä myös Katri Helenan yksityiselämästä. Miessuhteita oli Dannysta Matti Paalosmaahan , nuoruuden avioliitto loppui varhain, suuri rakkaus löytyi muusikko Timo Kalaojasta , jonka traaginen kuolema on kirjan koskettavimpia lukuja. Oman pojan kuolema nuorena oli totta kai äidille suuri järkytys. Miten voi lavalle mennessä hymyillä aurinkoisesti? Vai voiko? Hyvin erikoinen elämäntaival Katri Helenalle oli avioliitto kirjailija Panu Rajalan kanssa. Sitä kesti seitsemän vuotta mitä kirjan kuvauksen perusteella avioliitosta voi vain ihmetellä, kauhistellakin! Katri Helena on urallaan joutunut paljon pohtimaan elämää, ihmissuhteita, erilaisia tilanteita, politiikkaa, raha-asioita, asumisjärjestelyjä. Elämän koko kirjoa, jossa nyt on mukana nuori mies, yli 30 vuotta nuorempi Tommi . Musiikki yhdistävänä tekijänä, mutta Katri Helena, äiti ja isoäiti, tuntuu löytäneen onnensa. Se hänelle suotakoon. Tulevien vuosien lauluista, onnesta on vaikea sanoa, mutta Katri Helenan äiti eli 102-vuotiaaksi ! Pekka Hurme Katri-Helena – suomalainen Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi HUOLTO, KATSASTUSTARKASTUS JA KATSASTUKSESSA KÄYNTI TULE TUTKITUTTAMAAN AUTOSI, JOS • Polttoaineen kulutus on lisääntynyt • Ajettavuus on huonontunut • Suorituskyky ja teho heikentyneet KOKEILE MUOVIKORJAUSTA! MUOVIKORJATTU OSA ON HUOMATTAVASTI EDULLISEMPI, LOPPUTULOS SAMA 198€ Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi Vanhat kaarelalaiset kokoontuvat 16.9. klo 17 Ravintola Britanniassa. Tervetuloa! Iloa ja liikettä Kantsuun. Pop-up tapahtuma Sitratorilla 12.9. klo 16-18 Luvassa hauskaa yhdessäoloa ja maistiaisia alueen liikuntatarjonnasta. Arpajaiset. Kaikki halukkaat voivat osallistua liikuntaan yhdessä. Tervetuloa! Alueen asukkaat, D-asema, yhdyskuntatyöntekijä Tuija Salovaara, liikuntakoordinaattori Katri Lehto
7 6.9.2023 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 18 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. FACEBOOK OLI OLLUT Suomessa vasta hetken aikaa, kun minä perustin käyttäjätilini sinne. Aluksi siellä ei ollut muita tuttujani kuin työkavereitani, joten aloimme Facebook-ystäviksi. Ensimmäiset päivitykset olivat lyhyitä täsmäviestejä asiain tilasta. Senkus vain jatkoin englanninkielistä lausetta Karolina Lamroth is… vaakiksessa (vaakatasossa eli elbaamassa eli pötköttelemässä. Kirj.huom.-) Täsmäviesteistä ei mennyt kuin hetki kun esikoiseni syntyi keskosena ja jäin hoitamaan häntä kotiin. Koska hän oli infektioherkkä, olimme tiiviisti kaksin kotona. Vieraita sai tulla, jos he olivat ehdottoman terveitä eikä edes pientä kurkkukipua ollut. Ja kyläilimme harkitusti jonkun ystävän tai sukulaisen kotona. Se oli suuri muutos verrattuna aiempaan elämääni. Olin ollut koko ikäni ns. sosiaalinen kyläluuta, jolle kaupunki ja kulttuurielämykset ystävien kesken olivat tärkeitä. Kun jäin lapseni kanssa kotiin, olo oli hyvin ristiriitainen. Toisaalta nautin, kun sain olla vauvani kanssa vihdoin kahdestaan, omassa kuplassa. Toisaalta kotimme huokui hiljaisuutta, kun puoliso oli töissä ja minä vauvan kanssa kotona eikä ollut ketään aikuista, jolle jutella. Tähän sosiaaliseen avunhuutoon Facebook vastasi täydellisesti. Kirjoittelin päiväkirjamaisesti yhä pitempiä päivityksiä kavereille Facebookiin. Livenä en tavannut paljon ketään, mutta netissä kaveriverkosto kasvoi koko ajan. Tunsin helpotusta siitä, että pysyin mukana ystävieni elämissä. Siis heidän, joiden kanssa aiemmin hengailin rokkikeikoilla tai teatterissa. Työkavereista paljastui Facebookissa pehmeämpiä puolia, ja työkaveruus jollain lailla syveni, vaikken ollutkaan töissä. Elämäntilanteet muuttuivat mutta Facebook pysyi. Siitä tuli minulle tärkeä. Se muuttui automaatioksi, jota seurasin ensin harvemmin kirjautumalla tietokoneen selaimen kautta tilille. Älypuhelinten tultua Facebook tuli sovelluksena puhelimeen ja se kulki mukanani kaiken aikaa. Tuli seurailtua kavereiden elämää tiiviimmin. Otin kuvia vähän, mutta kirjoitin sitäkin enemmän. Itsestäni. Millaista on olla erityislapsen äiti. Millaista on olla kahden pienen lapsen äiti, ehta lähiömutsi. Sain pidettyä kirjoittajan taitojani yllä kirjoittamalla Facebookiin. Kun tekstini pitenivät, ja tarinaniskijä minussa pääsi vauhtiin, mietin motiivejani tekstien julkaisuun. Tekstini näkyivät vain Facebook-kavereille, eivät julkisesti kaikille. Halusin kertoa elämästä lapsiperheessä positiiviseen sävyyn. Aina en pystynyt, Ei siitä nyt mitään kauhean ylevää postausta tullut, kun lapset olivat sairaina, puoliso reissussa ja minä ohjelmatoimistona ja hoivaajana kotona. Yritin etsiä valoa ja huumorin pilkahduksia huonommistakin päivistä. En missään nimessä halunnut kirjoittaa pelkkiä valitusvirsiä nettiin. Kirjoittaminen oli myös selviytymiskeino erityislapsiperheen arjessa selviämiseen. Kerroin sairaalakäynneistä jotakin ja niiden herättämistä tunteista. Omista mokailuistani ja siitä kuinka taas kuvitteellinen Vuoden kasvattaja -palkinto lipui sivu suun. Lasten tekemisistä, heidän keksimistään leikeistä ja sutkautuksista. Päämääriäni oli kirjoittaa lapsista arvostavasti ja hyvä huomaten. Ystäväni kysyi joskus, eivätkö lapsemme tappele koskaan? Valistin häntä, etten ollut pyhimysten äiti, mutta en halunnut kertoa riidoista ja ikävistä päivistä somessa. Olin siis valinnut viestintälinjani Facebookiin. Puolison kanssa sovimme, että emme laita lapsistamme kuvia sosiaaliseen mediaan. Jos päiväkoti, koulu tai urheiluseura halusi julkaista toiminnassaan kuvia lapsestamme, annoimme luvan, ja jaoimme julkaisuja, mutta itse emme kuvia laittaneet. Kerran latasin vahingossa kuvan tyttärestäni uudessa mekossa Facebookiin. Heti sain kaverilta tiedustelun siitä, onko jyrkkä tiedotuslinjamme muuttunut. Ei ollut, ja poistin kuvan äkkiä. Tyttäreni kysyi joskus myöhemmin, että häpeänkö lapsiani, kun en laita kuvia heistä someen. Ovatko he niin rumia? Häkellyin kysymyksistä. Vastasin, että haluamme suojella aarteitamme ja pitää digitaaliset jalanjäljet vähissä. Havahduin taannoin siihen, että osaa vanhoista ystävistäni en ole tavannut reaalimaailmassa vuosiin. Luulen tietäväni, mitä heille kuuluu, kun luen heidän päivityksiään Facesta. Mutta entä jos heilläkin on oma, valittu tiedotuslinja ja hekin kertovat vain osatotuuksia elämistään? Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Valikoituja totuuksia elämästä kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi JANNA PARTURI KAMPAAMO HIUSTENLEIKKAUS KAMPAAMO alk. 30€ PARTURI alk. 20€ VÄRIT alk. 70€ Korvien rei’itys alk. 20€ Nenän rei’itys 40€ Ripset tai Kulmat 40€ AVOINNA MA-PE 9.00-18.00 LA 9.00-17.00 SU SULJETTU Vihdintie 3-5, 00320 Helsinki puh. 045 275 3077 Pakilantie 13, 00630 Helsinki puh. 0400 377 822 PESULA kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50€/m 2 • TÖÖLÖNTULLIN Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla NOUTOPALVELU Vesipestävät untuvatakit Tilaa nouto: p. 09 2418 770 vain 10 € Heip Kannelmäki! Pöytäliinan runsas lounas tarjoillaan Kanneltalolla klo 10.30 13.30 Hinta 12.50 € Seuraathan Pöytäliinan somea Facebookissa: Lounaskahvila Pöytäliina ja Pöytäliina Catering Sieltä löytyvät viikoittain vaihtuvat lounaslistat ja tapahtumat. Tervetuloa syömään! Lounaskahvila Pöytäliina Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki P. 045 2735352
8 6.9.2023 Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Enkelien sunnuntaina 1.10. perhemessu kaikenikäisille. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Musiikkia Kannelmäen kirkossa Konsertteihin vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Risto-Matti Marin – Bach Suomessa la 16.9. klo 16. J.S. Bachin upeimpiin kuuluvat urkuteokset huippuharvinaisina suomalaisina konserttisovituksina. Jylhissä ja komeasti soivissa sovituksissa kuuluu suomalaisen pianonsoiton historia. Villivirsiä su 17.9. klo 15. Sirkku Rintamäki, laulu, piano, Elsa Sihvola, sello, Susanna Kivistö, viulu, Johanna Halén, tanssi, Kamarikuoro Vox Canora, Nuorisokuoro Kannelkellot. Uusia virsiä rikkaasti ja luovasti. Sointi/Väri – Musiikkia historialliselle puhallinkvintetille to 28.9.2023 klo 19. Danzin, Rossinin ja Reichan musiikkia. Historiallinen puhallinkvintetti Freies Spiel: Vera Plosila, traverso, Piia Maunula, oboe, Eero Lehtimäki, klarinetti, Henriikka Teerikangas, luonnontorvi, Jaakko Luoma, fagotti. Lauletaan yhdessä avoin yhteislaulutilaisuus 7.9. alkaen parillisten viikkojen torstaisin klo 10.15–11.30. Lapsille ja perheille Klanun Mummola la 9.9. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Avoimet ovet. Perheiden aamupäivä kirkolla enkelien sunnuntaina 1.10. Klo 10 perhemessu kirkossa. Messun jälkeen sosekeittoa ja puuhaa lapsille kirkon nurtseilla. Aikuisille Terveisiä Thaimaasta ti 5.9. klo 17–18 Klanulla. Anja Markkanen kertoo Suomen Lähetysseuran Thaimaassa tehtävästä Armonkotityöstä. Tervetuloa kuuntelemaan. Lähetyspiirissä ti 12.9. klo 17–18.30 Klanulla pastori Airi Heikkinen kertoo kuulumisia Jerusalemista ja työstään Suomen Lähetysseuran vapaaehtoisena siellä. Avoin piiri. Eläkeläisten päivähetki ke 13.9. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas, hartaus, seurustelua. Vapaaehtoinen ruokaraha. Apua ja tukea Diakoni tavoitettavissa ilman ajanvarausta: Ma klo 11–12 Malminkartanon kappelilla, ti Paikassa (Kauppakeskus Kaari, -1. krs) klo 12–15. Puhelinpäivystys to klo 10–12, Heidi, p. 09 2340 3842 tai Heini, p. 09 2340 3841. Lue lisää tapahtumista nettisivuiltamme. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. • Döner • Chicken Döner • Falafel • Salaatit • Dipit • juomat P. 0400 167 663 www.mezedeli.fi Sitratori, Kannelmäki Kannelmäen palvelukeskus Urkupillintie 4 C 00420 Helsinki Hyvinvointija terveysmessut Kannelmäen palvelukeskuksessa ke 27.9. klo 12.30-15.30 Vapaa pääsy, tervetuloa! Tervetuloa hyvinvointija terveysmessuille Kannelmäen palvelukeskukseen (Urkupillintie 4)! Messuilla pääset tutustumaan eri toimijoihin ja yhdistyksiin sekä voit mittauttaa mm. pituutesi, verensokerisi ja verenpaineesi tai tehdä tasapainotestejä maksutta. Paikalla mm. Helsingin Muistiyhdistys, HelsinkiMissio, MIELI ry, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat, Helsingin kuuloyhdistys, Näkemisen apuvälineiden erikoismyymälä Aviris, Apuvälinepalvelut, Pääkaupunkiseudun Luustoyhdistys, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys sekä Kannelmäen kirjasto. Lisätietoja: Hannemari Kokkonen puh. 09 310 24120 tai hannemari.kokkonen@hel.fi SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Aam uka hvi lla om ass a kei ttiö ssä Aleks in tilata ksiss a juttu tuok io kave reide n kans sa Ruskaretke llä tunnisteta an yhdessä puulajeja Musavisa n jälkeen virkistyne enä kotiin Kermaisesta lohikeitosta energiaa iltapäivään Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu silloin. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 | Malminkartano: 050 570 1341