No 9 12.10.2016 • 52. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.? Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Markku Hakala kiinteistönvälittäjä LKV, KTM 040 486 1986 markku.hakala@kotijoukkue.? Asunnollesi paras näkyvyys = Asunnollesi paras hinta Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.? Kannelmäen ilme kohentui kertaheitolla Starttia Maununnevalta 0,04 €/g norm. 10.87 € LOKAKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.? Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Aqualan L 200g Hyvin imeytyvä perusvoide 8 00 R aj oi te tt u er ä Pitäjänmäen Työväenyhdistys 110 vuotta Sadonkorjuujuhlat toivat asukkaille tanssia, taidetta, värejä ja iloa
2 12.10.2016 • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • K -MARKET KANNELMÄEN OSTARI • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KAHVILA HERKKU, OSTOSKESKUS • KANNELMÄEN KAHVILA, OSTOSKESKUS • KANNELMÄEN OSTARIN OLOHUONE • KANNELMÄEN SRK -KESKUS • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, MAUNUNNEVA • KANNEL PUB • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • MALMINKARTANON TERVEYSASEMA • PAIKKA, KAUPPAKESKUS KAARI • PALVELUTALO LEEVI • PURPURIN KERHOTILA • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA, VANH.TIE 8 • PARTURI-KAMP. PROHIUS, KLANEETTITIE 4 • S -MARKET KAIVOKSELA • S -MARKET KONALA • SUSHIBAARI, KANNELMÄEN OSTOSKESKUS Etkö saa Tanotorvea? Lukeeko ovessasi Ei mainoksia? TANOTORVI löytyy ainakin seuraavista paikoista: Bök i Kårböle VÅR SKOG i centralparken har naggats ordentligt i kanterna under den senaste tiden. Trots att planerna varit framme också hos Kårböle Gille för kommentarer, så måste jag erkänna att verkligheten alltid överraskar. Det blir alltid så mycket större påverkan än man kan föreställa sig. Under en av kvällarnas hundpromenader längs Rutiån stötte jag på en bekant hundägare, som jobbar med skogsvårdsfrågor. Vi diskuterade den nya parken som fått namnet eft er en av de mest kända, kvinnliga konstnärerna i Finland, Helene Scherfb eck. De slingrande skogsvägarna i Centralparken har utbytts mot breda vägar med krossgrus, som gör att skogskänslan försvinner totalt. Det känns som om man skulle gå på en bilväg, dikena är breda och träden långt borta. Människan har lämnat djupa spår eft er sig och skogsvårdsvärden är långt borta, enligt experten jag mötte. Dikena lär vara till för att leda bort vattenmassorna som rinner ur skogen, när klimatförändringen leder till större regnmängder i framtiden. Dimensionerna känns stora både för klimatförändringen och parkens storlek. Det får mig att se hur dessa faktiskt hör ihop. Vår iver att öka, förstora, skapa tillväxt skapar problem som leder till att vi ännu mer förstorar och förstör. När skall vi ta in tanken att ”less is more”? Småskalighet ger lösningar med mera kvalitet än kvantitet och det får också våra närmiljöer att kännas mera mysiga och gemytliga. Vi var ense om att Helene Scherfb eck inte skulle ha gillat parken, som den ser ut nu. Vi får hoppas att den visar oss en bättre sida när området är färdigt. Vem var då HeleneSchjerfb eck? Hon (f. 1862) växte upp under små omständigheter i en fi nlandssvensk familj i Helsingfors. Fadern var tjänsteman vid järnvägen och eft er hans för tidiga död i tuberkulos 1876 levde familjen på moderns änkepension samt på att hyra ut rum. När Schjerfb eck vid fyra års ålder föll nedför en trappa och fi ck en allvarlig höft skada kunde familjen inte bekosta läkarvård och man lät skadan självläka. Följden blev att Schjerfb eck resten av livet i perioder plågades av smärtor och fi ck en haltande gång vilket troligen har bidragit till hennes omvittnade tillbakadragenhet. En konstkritiker uttrycker sig om hennes konst enligt följande: “Inför Helene Schjerfb ecks konst tystnar av sig själv frågan om gammalt och nytt, ja, till och med gott eller dåligt. Här står man inför den stora konsten, här är heligt rum.” Wikipedia Det vad vi skapar i våra fysiska rum borde alltid bli utvärderat av en konstnär, eft ersom våra yttre miljöer påverkar oss mycket mera än vad vi inser. En miljö som känns kall, stel och omänsklig inbjuder inte till mänskliga möten och välmående. Den ger oss inga estetiska upplevelser. En orörd skog ger så mycket mer, mångfald och rum att vara i kontakt med naturen. Idag vet vi att naturen läker oss psykiskt. I Sibbo lär läkare skriva ut på recept tid i naturen/skogen för människor med depression. Den nya boken Puiden salattu elämä av Peter Wohlleben, en tysk forskare, beskriver trädens rika sociala liv. Träden stöder varandra genom komplicerade system. De är beroende av varandra. Som vi människor är. Dessutom är vi människor beroende av goda bostadsmiljöer, där både estetiska och användarvänliga faktorer beaktas. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Vad skulle Helene Scherfbeck tänka? Kannelmäki-liike Kantsun Olohuone Kannelmäki au aa Kannelmäki kierrä ää www.facebook.com tutustu ja tule mukaan jäseneksi mukavaan ja hyödylliseen toimintaan! kaupunginosat.net/kannelmaki/ Kannelmäen ja Kaarelan kaupunginosasivut katso paikalliset tapahtumat & uu set UUTTA: selkeä tapahtumakalenteri palveluhakemisto yri äjille/palveluntuo ajille Sinä olet Kannelmäki-liike! Turvallinen ja viihtyisä asuinalue meille kaikille Sinä ja minä voimme tehdä sen! Aika löysätä kravattia ja nutturaa – nyt pidetään hurjan hauskaa! Löydät meidät Konalasta osoitteesta: Ajomiehentie 1, 00390 Onko yrityksenne valmis vauhdikkaisiin pikkujouluihin? Ottakaa haaste vastaan ja heittäytykää Huimalassa! Hurja-pikkujoulupaketti: Huimalan Hurja -kisa (2 h) Hinta 45 € / hlö + alv (min. ryhmäkoko 15 hlöä) Juomatarjoilu lisämaksusta. Hurjempi-pikkujoulupaketti: Huimalan Hurja -kisa (2 h) ja Joulubuffet Hinta 80 € / hlö + alv (min. ryhmäkoko 15 hlöä) Juomatarjoilu lisämaksusta. Varaukset: Tutustu tarkemmin osoitteessa huimala.fi Vih din tie Ris tip ello nti e Ajomiehentie K yt tä lä nt ie V. Hartwall in p. Ko lsa rin tie K o n ala n tie Ke hä I Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi
12.10.2016 3 Pääkirjoitus Yrittämällä eteenpäin Seuraava numero ilmestyy 5.11.2016. Aineisto toimitukseen 24.10. mennessä. SUOMEN TALOUSTILANNE ei ole mairitteleva ja tuskin paranee. Emme ole investointiseksikäs maa; sijaitsemme Euroopan laidalla periferiassa, ennustamattoman naapurin vieressä ja meitä ravistelee loputon rakennemuutos. Työn hinta on Suomessa hävyttömän kallista koska järjestelmämme ylläpito on liian kallista. Perustuotannon saralla emme pysty kilpailemaan hintatasossa, mikä on vienyt teollisen tuotannon maastamme. Korkean verotuksen vuoksi aivovuoto on yleistä. Koulutetut muuttavat työeduiltaan ja palkoiltaan seksikkäämpiin maihin. Rikkaimman luokan varat eivät valu enää kansantalouteen ja kuluttajille. Hallitus tekee sote-uudistusta ja näpertelee erilaisten verotuksellisten ja rakenteellisten asioiden parissa muuttaakseen suuntaa. Työnantajia ja ammattiliittoja edustavat vaikutusryhmät vääntävät sinne ja tänne jarruttaakseen muutoksia. Suomi on rakenteeltaan vinoutunut. Järjestelmä luotiin suurteollisuuden ja sen työntekijöiden ammattijärjestöjä varten, mutta työt ovat entistä enemmän näiden ryhmien ulkopuolella. Akateemiset työttömät alkavat olla meillä arkea, sillä kaikki työntekijät eivät voi olla korkeakoulutettuja tai eivät ainakaan voi saada koulutustaan vastaavaa työtä ja palkkaa. Humanististen alojen työpaikat vähenevät julkisen sektorin karsiessa menoja. Työn arvo on katoamassa, koska vain työn määrällä ja siihen sijoitetulla panoksella on merkitystä. Myymme mielikuvia ja näennäisyyttä, turhakkeita kestävyyden ja tason sijaan. Meistä kaikista on kovaa vauhtia tulossa turhakkeita, koska tekemämme työ ei ole lyhyellä kantamalla tuottavaa tai sillä ei ole kansantaloudellista laajaa merkitystä. Työnantajat haluavat näennäisesti sitouttaa työntekijänsä ja työntekijät esittävät näennäisesti sitoutuvansa työpaikkoihin. Todellisuudessa kaikki myyvät, ostavat ja jättävät toisiansa surutta. Tälle tapahtumalle on olemassa rumempikin nimitys... Kvartaalitalouden nopeus, pörssiyritysten ahneus ja yksilöiden individualismi ovat johtamassa tilanteeseen, jossa ketään ei kiinnosta itse työ. Kaikki pyrkivät vain hyötymään toisistaan eikä symbioosia synny; heikot putoavat pois yhteiskunnan harteille. Nyt tätä mallia ollaan levittämässä julkiselle sektorille. Määräaikaiset tilaustyöntekijät ja alihankkijat tekevät yli kuntarajojen yksittäisiä hommia, joita kilpailutetaan ja joiden jatkuvuudesta ei ole mitään takeita. Kuka haluaa sitoutua tämänkaltaiseen toimintaan? Missä on me-henki? Ihmisen vahvuus on ryhmädynamiikassa, mutta se vaatii luottamusta siihen, että ketään ei jätetä, että voit olla ylpeä tekemisistäsi ja muut ovat tyytyväisiä panokseesi. Jos yhteisö, yhteiskunta ja yritykset eivät pysty luomaan ihmisten työympäristöön ja -uraan pysyvyyttä, ei niitä tunne omakseen kukaan. Mutta jonkun on päivittäiset työt tehtävä ja mieluusti ripeästi ja hyvin. Vaikka vastuunkanto on perinteisesti ollut kollektiivista ja kollektiivin johdon harteilla, jää se nykyisin entistä useammin yksilölle itselleen. Mitä enemmän joudumme ottamaan itse vastuuta työllistymisestämme, sitä enemmän muutumme yrittäjiksi, mikä tarkoittaa työpanoksemme myymistä ja markkinointia. Koska kukaan meistä ei ole jokapaikanhöylä, tarvitsemme työllistämiseemme erilaisia tukimuotoja, joita yhteisö ja verkostot eivät enää nykyisin meille itsestään suo. Nämä tukimuodot ovat Suomessa todella huonoissa kengissä. Vain harva yrittäjä kykenee löytämään sellaisen markkinaraon, joka ei olisi kilpailtu tai jossa olisi helppo elättää itsensä. Suomen työt ovat entistä enemmän palvelukuin tuotantopuolella. Se tarkoittaa työn määrään perustuvaa palkkaa. Jotta meillä kaikilla, ei vain suuryrityksillä ja julkisella sektorilla, olisi varaa edes joskus ostaa näitä palveluita, pitää niiden hinta saada kaikille sopivaksi. Palvelun tuottaminen ei kasva samassa suhteessa kuin tavaran tuottaminen, sen määrällisellä kasvulla on selvät rajat ja se ei toimi perinteisenä vientituotteena. Jotta aloittava pienyrittäjä voisi elättää perheensä, tarjota osaamistaan kunnioituksella, tarvitsee hän julkisia tukijärjestelmiä ja verohelpotuksia niin itsensä kuin ulkopuolisten työllistämiseen. Valtion on tultava aloittavia pienyrittäjiä vastaan niin arvonlisäverovapauden kuin tuloveron suhteen. On myös huomioitava, että pienyrittäjä ei välttamättä pysty työllistämään itseään tai perheensä jäseniä ympärivuotisesti. Jotta kuluttaisimme järkevästi ja jotta kuluttamamme raha jäisi Suomeen, pitää kulutuksen kohdistua tarpeettomien tuotantotavaroiden sijaan toistemme työpanoksen ja lähituotannon hyväksikäyttöön. Koska palvelut eivät voi koskaan korvata täysin tuotantoa, ei Suomella ole muuta vaihtoehtoa. Emme viime kädessä elä metsästä, vaan toisistamme. Jauri Varvikko päätoimittaja KEHÄ I:N PERUSPARANNUS Espoon rajalta Vihdintielle ja Hämeenlinnanväylän kohdalla on edennyt jo reippaasti yli puolivälin. Jouluun mennessä työmaa-alueella ovat käytössä kaikki ajokaistat molempiin kulkusuuntiin. Uusia Kehän liikennettä haittaavia järjestelyjä tehdään seuraavan kerran vasta maaliskuussa. Talven aikana tehdään pienempiä töitä lähinnä reuna-alueilla. Töitä on tehty poikkeuksellisen tehokkaasti ja alkuperäisestä aikataulusta ollaan selkeästi edellä. Sekä urakoitsija Graniittirakennus Kallio että koko projektiorganisaatio ansaitsee jo kiitokset tähänastisesta, toteaa tyytyväisenä projektipäällikkö Jarmo Nirhamo Liikennevirastosta. Vallikalliosta Vihdintielle tehdyt kolmannet kaistat ovat länteenpäin lähes käyttökuntoiset ja itäsuuntaa työstetään parhaillaan. Meluaidat alkavat myös olla sillä kohdin valmiit. Vihdintien lännen suuntaan ylittävä silta on käyttökunnossa jouluun mennessä, samoin kuin Hämeenlinnanväylän ylittävä silta lännen suuntaan. Uudet ja osin levennetyt pohjoiseen Hämeenlinnanväylälle menevät rampit valmistuvat marraskuussa. Kevyen liikenteen alikulut Hämeenlinnanväylän kohdalla valmistuvat puolestaan lokakuun aikana. Ensi kesänä korjataan Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän ylittävät itäsuunnan risteyssillat sekä rakennetaan uusi ylikulkusilta jalankulkijoille ja pyöräilijöille Vihdintien yli. Lisäksi tehdään vihertöitä. Meluvalli kierrätysmateriaalista Kehä I:n työmaalla on parhaillaan käynnissä myös tavanomaisesta poikkeavan meluesteen rakentaminen Konalan kohdalle: materiaalina käytetään vanhoja autojen ja työkoneiden renkaita sekä Lohja-Muurla -moottoritiehankkeen koerakenteissa käytössä olleita polystyreenilevyjä. Päällimmäiseksi tulee toki maakerros, jolloin erikoista rakennetta ei enää erota muista valleista. Pohjamaa alueella on erityisen pehmeää, joten maarakenteisen vallin paino tekisi rakentamisesta haastavaa. Keveyden lisäksi on tietysti ekologisesti hyvä asia, että rakennusmateriaali on kierrätystavaraa. Kyse on myös edullisesta ratkaisusta, Jarmo Nirhamo luettelee ratkaisun monia etuja. Renkaat ovat peräisin kierrätyslaitoksesta, ja ne hyödynnetään kokonaisena. Yhteensä tähän meluvalliin ”uppoaa” tuhansia renkaita. Liikenne puuroutuu vain ruuhkahuipuissa Kehä I:n työmaan kohdalla liikenteen odotettiin puuroutuvan melko pahastikin. Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki seuraavat ajoneuvovirtoja jatkuvasti monin eri tavoin: työmaan kaksi nopeusnäyttöä, siltojen liikenteenvalvontakamerat, asfaltin alle sijoitetut ajotietosilmukat ja alueen kelikamerat keräävät kaikki tietoa ympärivuorokautisesti. Liikenne jumittuu lähinnä idänsuuntaan mentäessä kello 15 ja 18 välillä. Toisaalta ylinopeuttakin alueella ajetaan. Kaikkiaan ruuhkaa on ollut arvioitua vähemmän. Puuroutumisen tuntua on lisännyt, että vasen kaista on ollut esimerkiksi Kannelmäen kohdalla länteen mennessä selvästi vajaakäytössä, kertoo Nirhamo. Jos ei ole liittymässä tai poistumassa, on vasemman kaistan ajaminen tukkoisella tiellä usein järkevin valinta. Liikennevirasto muistuttelikin kulkijoita elokuussa, että kaikkien etu on, että kaistoja käytetään melko tasaisesti – näin väylälle mahtuu yksinkertaisesti enemmän liikennettä. Lisätietoja: www.liikennevirasto.? /keha1, Facebook: /kehaykkonen Kehä I:n kaikki kaistat käytössä jouluun mennessä KANNELMÄKI-LIIKE , Helsingin kaupungin Kannelmäen palvelutalo ja Helsingin Seniorisäätiön Kannelkoti järjestivät lauantaina 27.elokuuta yhteisen Sadonkorjuujuhlan. Juhlaa vietettiin kauniissa ja aurinkoisessa säässä Kannelkodin piha-alueilla. Väkeä oli tullut paikalle nauttimaan musiikista, sadonkorjuun maistiaisista ja iloisesta yhdessäolosta. Sadonkorjuujuhlassa oli kansainvälinen tunnelma: virolainen duo Ene ja Marvi lauloivat kauniita vironkielisiä lauluja ja Helsingin Seniorisäätiöllä työvaihdossa olleet japanilaiset vieraat tulivat tervehtimään juhlijoita. Juhlassa nautittiin myös haitarimusiikista, ihasteltiin Meila Blomqvistin ristipistotyönäyttelyä ja yhteisötaideteosta, jonka olivat tehneet Kannelmäen palvelutalon asukkaat yhdessä päiväkoti Vanhaisen lasten kanssa. Juhlassa kiersi upea sadonkorjuukärry, joka oli koottu Antinniityn yhteisöpuutarhan istutuksista ja Kannelkodin puutarhan sadosta. Sadonkorjuujuhlaan on ensi vuonnakin tervetulleita helsinkiläiset eläkeläiset ja työttömät, koska juhlat ovat osa Kannelmäessä alkanutta palvelukeskustoimintaa. Toivottavasti tavataan ensi syksynä! Teksti: Iisa Turunen Kuva: Katja Lauronen Sadonkorjuukärryn loisto ilahdutti juhlijoita ja kirvoitti mieleen muistoja. Kannelkodilla juhlittiin elokuussa värikästä Sadonkorjuujuhlaa
4 12.10.2016 EN NÄHNYT KOSKAAN Juice Leskistä livenä. Televisiossa toki hänet näin. Luin hänestä kertovia juttuja sekä varsinkin Hymy-lehdestä hänen kirjoittamiaan pakinoita. Niistä kävi selville, että Kalle Päätalo oli yhteinen idolimme. Marilyn, Jyrki Boy, Viidestoista yö ja Sika olivat tietenkin tuttuja kappaleita. Ei hän koskaan mikään ykkössuosikkini ollut, olipahan vaan mielenkiintoinen ihminen erikoisine elämäntapoineen. Se ihmetytti, kuinka kauan hän pysyisi hengissä. Näitä surullisia kohtaloita kevyen musiikin alueella riittää: Laila Kinnunen, Olavi Virta, Irwin... Joskus tuntuu siltä, että kaikkein lahjakkaimmat ja herkimmät taiteilijat ovat suurimmassa vaarassa tuhoutua alkoholiin, vähemmän lahjakkaat kyllä pärjäävät. Näin joskus kauan sitten televisiosta Neil Hardwickin ohjelman, jossa kuoleman porteilta selvinnyt Juice istui rankasti laihtuneena ja naama keltaisena tuolissa kessu kädessään. Juice poti maksakirroosia, diabetesta ja munuaisten vajaatoimintaa jotka olivat kaikki hänen kohdallaan hengenvaarallisia sairauksia. Miksi näin viisas mies, nero suorastaan, leikki näin karmeasti terveydellään? Miksi piti ehdoin tahdoin dokata rankasti viikosta ja vuodesta toiseen? Luin asiaa selventävän teoksen ”Risainen elämä”. Kirjan oli kirjoittanut 1985 syntynyt nilsiäläinen Antti Heikkinen, nuori mies, joka oli tavannut Juicen aivan viime metreillä. Heikkinen oli tehnyt mittavan työn, hän oli haastatellut satoja Juicen aikalaisia, työtovereita, sukulaisia, lapsuudentovereita, hän oli tutustunut valtavaan määrään Juicesta kirjoitettuja juttuja, oli nähnyt TV-taltioinnit, tutustunut Juicen kirjalliseen tuotantoon, kuunnellut hänen levynsä... Materiaalia oli valtavasti, niinpä kirjastakin kehkeytyi 478 sivuinen jättiläinen. Juicen älyllinen kapasiteetti oli valtava. Kunnosta riippumatta hän tuotti tekstiä ja musiikkia taukoamatta. Keikoillakin hän kävi, vaikka eivät jalat olisi sairauksien takia enää kantaneetkaan. Keppi kädessä esiintyvä mies toi mieleen toisen Mestarin, Olavi Virran. Sairaudetkin olivat samoja ja samalla tavoin hankittuja. Juicen pää pelasi, soitto ja laulu onnistui, sukkeluudet lentelivät! Hyvin harvoin tolkutonkaan humala esti esiintymästä. Juicen laulu Viidestoista yö kuvailee ihmisen tuntemuksia kahden viikon juoppoputken jälkeen. Juicen putket kestivät jopa viikkoja kuukausikausia eli kokemusta oli. Voi vaan kuvitella, millaisia kauhuja tuskatiloja moinen ryyppääminen aiheutti. Lääkärit pelastivat Juicen lukuisia kertoja. Juice kuoli vuonna 2006 56 vuoden ikäisenä, kuitenkin jo vuonna 1980 häntä ennustettiin kuolevaksi lukuisia eri kertoja. Lehdillä oli valmiina hänen muistokirjoituksensa tosi kauan. Miksi Juicen kaltainen huippuälykäs ihminen joi vaikka hän hyvin tiesi, että viina hänet tappaa? Juice kehitteli itselleen eräänlaisen oikeuden juoda olutta ja viiniä, koska niitä hän ei laskenut alkoholiksi. Juice oli ujo, arka ja herkkä ihminen joka ei yksinkertaisesti uskaltanut esiintyä täysin selvänä. Alkoholi poisti arkuuden, hänestä tuli rohkea ja hauska alkoholin avulla. Käyttömäärät nousivat ajan myötä tolkuttomiksi. Illassa saattoi kulua kymmenenkin pulloa valkoviiniä, kaljat sitten päälle. Kessu kärysi kaiken aikaa, Dunhillia kului 3-4 askia päivässä. Liikkumisella hän ei itseään rasittanut. Eivät Juicen sisäkalut tietenkään tällaista rääkkiä kestäneet. Aivot kestivät kumma kyllä hämmästyttävän pitkälle. Kyllähän viina hermostoonkin vaikutti. Hän riitaantui helposti ja alkoi potea suorastaan vainoharhaista inhoa varsinkin viranomaisia kohtaan. Hän joutui väärien ilmiantojen kohteeksi huumemiesten taholta. Syyttäjä ja huumepoliisit olivat hänen kimpussaan syyttä, huumeisiin hän ei koskenut. Eivätköhän nestemäiset eväät riittäneet Juicen kohdalla enemmän kuin hyvin. Syksyllä 2006 Juice laiminlöi dialyysihoitojaan, joten hänen kuntonsa romahti. Huolestuneet omaiset tilasivat ambulanssin ja niin miestä taas kerran vietiin. Tajuntansa viimeisillä rippeillä Juicelie tuli paareilla maatessa mieleen todella tärkeä ajatus, kättään haroen hän sanoi: Antakaa minulle viiniä. Nämä jäivät hänen viimeisiksi sanoikseen. Hän ei enää palannut tajuihinsa vaan kuoli sairaalassa seuraavana päivänä. Mestarin tuotanto jäi eloon ja voi hyvin. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Laulujen lunnaat Kiti Kokkosen esikoisnäytelmä pohjautuu hänen omiin kokemuksiinsa Huumorin viitta on helpottava juttu -Kun olin yläasteella Klaukkalassa meidän kouluun tuli tosi makee poika Kannelmäestä! Muistan, että silloin minua hetkellisesti hävetti olla klaukkalalainen, kannelmäkeläisyydessä oli teinin silmiin jotain niin raggarimaista, naurahtaa Suomen Komediateatterin taiteellinen johtaja Kiti Kokkonen. KITIN KÄSIKIRJOITTAMAN ja Outi Mäenpään ohjaaman Uusioperh(s)eesityksen matka päättyy tässä kuussa Kanneltaloon, kun torstaina 20.10 nähdään viimeinen esitys. -Vierailimme viime keväänä Kanneltalossa ja siitä jäi kauhean hyvä mieli. Ihmiset ottivat niin lämpimästi vastaan. Kanneltalossa on ihan oma aktiivinen yleisönsä, jota emme ehkä tavoittaisi meidän muilla näyttämöillä. Tilasta onkin hyvää vauhtia muodostumassa meille vakiovierailupaikka, hän kertoo. En halunnut jättää vaikeitakaan asioita pois Uusioper(s)e on Kiti Kokkosen ensimmäinen näytelmäkäsikirjoitus. -Kirjoitusprosessi oli haastava, sillä olen tottunut kirjoittamaan romaanitai kolumnimuotoista tekstiä. Minulle oli suuri apu ohjaaja Outi Mäenpäästä, dramaturgi Virpi Haataisesta ja näyttelijätär Ella Pyhällöstä. Kirjoittaessani kävin voimakkaasti läpi omaa uusperhelapsuuttani. En halunnut tietoisesti jättää näytelmästä mitään vaikeitakaan asioita pois. Halusin käsitellä myös omia kipupisteitäni nykyisessä elämässäni uusperheen bonusäitinä. Kirjoitin sillä ajatuksella, ettei tekstiäni lue tai kuule koskaan kukaan, näin vapauduin kertomaan asioista avoimesti. Käsikirjoittamisessa on myös sellainen ihana terapeuttinen puoli, että siinä voi sotkea faktaa ja fi ktiota keskenään, koskaan kukaan ei saa tietää mikä kokemus todella on ollut minun omani. Huumorin viitta on myös helpottava juttu. Komiikan keinoin on luonteva käsitellä haastaviakin asioita, Kokkonen sanoo. Haastava harjoitusaika -Harjoitusajasta muotoutui osittain raskas, kun teksti oli niin omakohtaista. Tulimme treenien lomassa äitini Titta Jokisen kanssa käyneeksi läpi monta sellaista asiaa, jotka olivat jääneet käsittelemättä. Ne eivät olleet mitään suuria ongelmia, mutta sellaisin alitajuntaan jääneitä muistijälkiä. Tuntuu, että jotkut palaset loksahtelivat paikoilleen ja syntyi sielunrauha suhteessa oman lapsuuden uusperheyteen. Viimeinen esitys mietityttää Kitiä. -Olo on samaan aikaan haikea ja kiitollinen. Tämä on ollut hieno matka. Vertaistukea on näytelmän aiheen ympärillä saaneet niin työryhmä kuin katsojatkin. Suomen Uusperheiden Liitto palkitsi näytelmän Vuoden Uusperheteko –palkinnolla viime syksynä. -Se on yksi ammatillisen elämäni hienoimmista asioista. Tuli tunne, että olemme onnistuneet tekemään jotakin, jolla oli aidosti merkitystä. Uutta kohti Kiti Kokkosen uusi näytelmä Myydään 3h+k saa ensi-iltansa helmikuussa 2016. -Se onkin sitten jotain ihan muuta. Tragikomedia irti päästämisestä. Se jännittää vielä, koska harjoitusaika on vasta edessä, hän hymähtää. Esitys nähdään myös Kanneltalossa keväällä 2017. Vapaa-ajallaan Kiti Kokkonen on innostunut Pokemon Go –pelistä. -Meinaan tulla Kannelmäkeenkin hyvissä ajoin ennen esitystä tsekkaamaan pokestopit, hän nauraa. Suomen Komediateatterin vierailuesitys Uusioperh(s)e Kanneltalossa to 20.10 klo 19.00. Näyttämöllä Titta Jokinen, Paavo Kerosuo, Kiti Kokkonen ja Ella Pyhältö. Liput 25 euroa. HUOM! Suomen Komediateatterin Toinen kerta toden sanoo -esitykset Kanneltalossa pe 21.10. ja la 22.10. on jouduttu perumaan sairaustapauksen vuoksi. Esityksiin lipun ostaneet voivat käydä vaihtamassa lippunsa johonkin toiseen Suomen Komediateatterin esitykseen Kanneltalossa tai palauttaa lippunsa ja saada rahansa takaisin. Liput voi vaihtaa esim. Uusioperh(s)e-esityksen lippuihin. Suomen Komediateatterin taiteellinen johtaja Kiti Kokkonen on käsikirjoittanut Kannetalossa vierailevan Uusioperh(se)-näytelmän. NÄLKÄPÄIVÄ on Suomen Punaisen Ristin tuttu syyskuinen keräys vuosien ajalta. Tämä vuosi oli jo 36. kerta itse asiassa. Pari kertaa olen kerännyt siihen työpaikalla, mutta yleensä toiminut lahjoittajana lipaskeräilyyn. Tänä vuonna oli toisin. Ilmoittauduin etukäteen vapaaehtoiseksi lipaskeräilijäksi ja torstaina 15. syyskuuta olin töiden jälkeen kauppakeskus Kaaressa vastaanottamassa SPR:n lippaan ja liivin. Ei aikaakaan, niin olin kävelemässä kohti omaa keräyspaikkaa. Siinä matkalla ohitin peliautomaatteja ja eräs mies oli menossa kohti niitä, lompakko kädessään. Erinomainen tilaisuus aloittaa keräys. Esitin hänelle asian ja lippaan, ja niin kävi, että mies lahjoitti muutaman kolikon keräykseen. Hyvä aloitus! Samainen mies kävi myöhemmin lahjoittamassa rahaa uudestaan, oli kuulemma voittanut pelissä. Omalla päivystyspaikalla alkoi varsinainen keräys. Pari minuuttia meni ihmetellessä, mutta sitten aloitin markkinoinnin. Aktiivisesti ja ystävällisesti tein selväksi millä asialla ollaan, vaikka näkihän sen varustuksestani että SPR:n keräilijähän se siinä. Valittu taktiikka tuotti tulosta, sillä ei ollut yksi eikä kaksi, jotka pysähtyivät kun heitä lähestyttiin, vaikka alkuun näytti että he porhaltavat ohi. Jossain vaiheessa vanha eläkeläismies tuli luokseni ja lahjoitti vähistä varoistaan pari lanttia. Hän oli istunut läheisellä penkillä ja piti tavastani tehdä keräystä. Hieno kiitos keräilijälle! Alkuun vaikutti, että lähestulkoon vain naiset osallistuvat keräykseen. Sanotaan että naisen euro on vain 80 senttiä, mutta tässä sitä ei huomannut alkuunkaan verrattuna miehiin. Hienosti olivat naiset mukana lahjoittamassa. Onneksi miehet paransivat tahtiaan ja lahjoituksia tuli myös heiltä. Kiitos vaan kaikille osallistujille, niin naisille kuin miehille. Itse olin varautunut ottamalla mukaan sekä kymmenen että 20 euron setelit. Kympin antaisin joka tapauksessa, mutta jos joku laittaisi kaksikymppiä, niin lahjottaisin saman omistani. Kaksituntisen aikani tullessa täyteen, ei kukaan ollut lahjoittanut 20 euroa. Rupesin jo tekemään lähtöä, mutta kuin ihmeenkaupalla paikalle tuli nainen ja sujautti kaksikymppisen lippaaseen. Tarkistin vielä häneltä, että oliko se 20 euroa. Myöntävän vastauksen jälkeen kerroin hänelle aikeestani ja siinä samalla lahjoitin itsekin kaksikymppisen lippaaseen. Nainen ilahtui kovasti ja sanoi, että nyt hänestä tuntuu kuin olisi laittanut 40 euroa. Tämä oli mitä mainioin lopetus omalle keräykselle. Tapio Issakainen Nälkäpäivä Kaikille avoin luento ennen varsinaista kokousta! 21.11.2016 klo 18-19 Playgreen Finland Oy:n edustaja luennoi aurinkosähköstä Mitä aurinkosähkö on, järjestelmän komponentit ja niiden ominaisuudet (myös kehitysnäkymät), millaisiin kohteisiin aurinkosähkö sopii, miten järjestelmä omakotitalossa toimii Mitä aurinkosähkön tuottaa ja miten asukas saa siitä parhaan hyödyn, paljonko investointi maksaa, mitä ottaa huomioon järjestelmätoimittajien kilpailutuksessa Aurinkosähkö on nykyhinnoilla taloudellisesti järkevä investointi, jolla tuottaa itselleen hinnaltaan ennustettavaa ja päästöiltään puhdasta sähköä. Syyskokouksia Kaarelan Eläkeläiset ry Ke 2.11.2016 klo 13.00 Kaarelantie 86 kerhohuoneisto Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous jäsenille maanantaina 21.11.2016 klo 19.00-20.00 Kaarelantie 86:n kerhohuoneistossa TERVETULOA!
5 12.10.2016 Upeat blondit komedian pyörteissä Sanna Saarijärveä ja Miia Nuutilaa ei tarvinne kovin laveasti esitellä yleisölle, molemmat näyttelijäthän ovat tulleet yleisölle varsin tutuiksi sekä tv:n suosikkisarjoista että teatterin lavoilta. Musikaalirooleissa usein loistanut Sanna on kuulunut Helsingin kaupunginteatterin näyttelijäkuntaan valmistumisestaan lähtien, kun Miia puolestaan on viihtynyt free lancerina lähes koko uransa ajan. Teatterikorkeakouluun molemmat ovat aikanaan tulleet urheilutaustalla, juoksihan Sanna vielä teatteriopinnot aloitettuaankin Nuorten Maajoukkueessa. Miia puolestaan niitti laakereita koripallossa yltäen joukkueineen A-tyttöjen SM-kultaankin. Sanna Saarijärvellä on plakkarissaan komea tukku rooleja kotimaisissa tv-sarjoissa alkaen Maria Kalliosta ja Kuumista Aalloista aina Pirunpeltoon asti. Hän on myös ahkeroinut erilaisten viihdeohjelmien ja tapahtumien juontajana ja ehtinyt mukaan Lastenklinikan Kummienkin toimintaan. Miiaa Nuutilaa on myös saatu ihailla monissa tv:n menestyssarjoissa, kuten TV2:n Maalaiskomedioissa ja Tahdon asiassa, ja syksy on tuonut hänet ruutuun ihka uudessa Ex-onnelliset –komediassakin. Monipuolisena esiintyjänä tunnettu Miia on myös tähdittänyt suosittuja viihdeohjelmia, kuten Maajussille morsian ja Tanssii tähtien kanssa, ja onpa häneltä riittänyt aikaa sanoitustyöhönkin. Näyttelijän uusi aluevaltaus herättää kiinnostusta. Nuutila kertoo olevansa nykyään myös energiahoitaja ja henkinen valmentaja. Näyttelijöiden yhteistyönä on syntynyt hersyvä komedia Hyvässä nousussa, jonka teema, ystävyys, on aiheena ikuinen ja tuskin koskaan tyhjiin ammennettavissa. Komediassa vanhat bestikset kohtaavat lentokentällä yllättäen vuosien jälkeen. Tavatessaan heillä molemmilla on ennakkoluuloja ja kaunoja toisiaan kohtaan. Lentoihin on puolitoista tuntia aikaa. Naiset päätyvät lentokentän baariin vaihtamaan kuulumisiaan ja muistelemaan menneitä. Kuohuviinipullon huvetessa suojaukset murtuvat ja naiset alkavat avoimesti paljastaa kipukohtiaan ja riisua ennakkokäsityksiään toisistaan itseironiaa ja elämänmakuista huumoria unohtamatta. Naiset matkaavat muistoissaan halki 1980 ja 1990 -luvut tähän päivään. Hyvässä nousussa on uskottava, koskettava ja hervottoman hauska komedia kahdesta erilaisesta naisesta ja ystävyydestä. Mitä kaikkea ystävyys sisältää? Voiko katkenneen ystävyyssuhteen solmia uudestaan? Mitataanko tosiystävyys vain epäonnen hetkellä? Kestävätkö ystävät myös toisensa onnen ja onnistumisen? Säilyykö ystävyys kun elämäntilanteet muuttuvat? Lillin ja Karitan rooleissa pääsevät Miia ja Sanna esittelemään paitsi komediennen taitojaan, myös laulamaan. Mukana on tuttuja kappaleita uudelleen sovitettuina. Muusikkona toimii Altti Uhlenius. Käsikirjoitus on Anne Saastamoisen ja näytelmän kesto on n. 1h 45 min, sisältäen väliajan. Pe 4.11.2016 klo 19 Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki LIPUT alkaen peruslippu 26,00/ eläkeläiset, opisk., varusmiehet, työttömät, lapset 24,00/ ryhmälippu 22,00. LIPUNMYYNTI Kanneltalon lipunmyynti mape klo 12-13.30 ja 14-18 sekä 1h ennen esitystä, puh. 09 31012000 (mape klo 12-18). Nettimyynti lippupalvelu. ? . Muutokset mahdollisia. Tuottaja www. proevents.org KANNELMÄEN KIRKOSSA , Vanhaistentie 6 Luottamuksen messu ke 19.10. klo 19 Levollinen Taizé-laulujen ja hiljaisen mietiskelyn messu. Lotta Petäjäniemi, Kari Härkönen, lauluja soitinyhtye. Aamupysäkki ti 11.10. ja 25.10. Ehtoollinen kirkossa klo 9.15 ja sen jälkeen seurakuntasalissa vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen, hinta 1,50 €. Lauletaan yhdessä to 20.10. ja 3.11. klo 10 Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus seurakuntasalissa. Pyhäinpäivä la 5.11. • klo 10 Sanajumalanpalvelus. Sakari Enrold, Anne Myllylä. • klo 18 Vainajien muistoilta. Luetaan vuoden aikana kuolleiden Kannelmäen seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään oma kynttilä kirkon alttarikaiteelle. Aili Raitavuo, Virpi Koskinen, Anne Myllylä. MALMINKARTANON KAPPELISSA , Vellikellonpolku 8 Messu ja iltatee su 16.10. ja su 30.10. klo 18 Hiljaisuuden päivä la 29.10. klo 10–16 Tule levähtämään arjen hälinästä. Hiljaisuuden päivä on helppo tapa tutustua kristilliseen mietiskelyyn. Ohjaajina Maritta Laiho, Konsta Korhonen ja Sirkku Rintamäki. Vapaaehtoinen ruokaraha. Tiedustelut Konsta Korhonen, p. 09 2340 3824. Ilmoittautumiset ma 24.10. mennessä virastoon, p. 09 2340 3800. TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ , os. Beckerintie 9 • Jennyn olohuone ke klo 12–15. Avoin kohtaamispaikka. • Torstai-illan kahvit to klo 17.30–19. Kahvitelun lomassa puhetta ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä. • Jennyn Mummola la 12.11. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille yhdessä, leikkiä, laulua, lukemista, välipalaa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tied. Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. SOPPATYKILLÄ Kasvishernekeittoa, näkkileipää ja mehua to 13.10. Sitratorilla ja 27.10. Malminkartanon aukiolla klo 12–14 tai niin kauan kuin soppaa riittää. Säävaraus. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta KANNELMÄKI, Klaneettitie 7, 00420 Hki Puh. (09) 563 3900, (09) 563 3901 PALVELEMME: • ma-to 10-22 • pe 10-23 • la 11-23 • su 11-22 pizzataxi.? Kupongit voimassa toistaiseksi. Mainitse ateriasta tilatessasi. Ei voi yhdistää toiseen tarjoukseen. Ateria 2. 19,60 Ateria 8. 16,60 Ateria 4. 35,40 2 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 4 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 2 x Perhepizza Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 9. 31,60 3 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 5. 17,10 Ateria 6. 27,50 1 x Perhepizza + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 1 x Pannupizza Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Tarjous voimassa 30.10.2016 saakka. Laadukas lähikauppasi ISO-KAPPA ark 8-21 la 8-21 su 12-18 Palvelu pelaa meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Kannelmäen vanhalla ostarilla Vanhaistentie 3, Helsinki Puh. 09 477 8740 tommi.kaipainen@k-market.com ISO-KAPPA Nurmileivän konsulentti maistattaa tuotteita Pe 14.10. klo 11-18. Tervetuloa! www.facebook.com/kantsunisokappa Kauppiaanne Mari ja Tommi Kaipainen ASIAKASTYYTYVÄISYYDEN YKKÖNEN! Lähikauppa jossa asioit nopeasti, saat laadukasta palvelua sekä monipuolisen valikoiman NOPEUS Nopea asiointi. Parkkipaikat kaupan vieressä (asiakkaille 2 tuntia ilmaista pysäköintiaikaa. Muista parkkikiekko) VALIKOIMA yli 6500 tuotetta eli monipuolisin lähikauppanne! Perustuotteiden lisäksi laajasti asiakkaidemme toivomia tuotteita (laatua, luomua, erikoisruokavaliot, herkut…) LAATU Asiakastyytyväisyyden ykkönen! K-market Iso-Kapan asiakastyytyväisyyden kehitys koko Etelä-Suomen paras (K-market ketju, laatumittaus 2014-2015) PALVELU Mukava ja rento fiilis! Haluamme palvella sekä kuuntelemme mielellään toiveitanne. Muista myös! Kaupassa Postin pakettiautomaatti ja kaupan viereen avattu apteekki! PERJANTA ISIN VALIKOIM ASSA MYÖS NURMILEIV ÄN TUOTTEET 9 95 KG Jauheliha jauhetaan Chef Wotkin’sin laadukkaasta naudan kulmapaistista Jauhamme itse joka päivä. Tuore 100% paistijauheliha.
6 12.10.2016 • Improx Games Oy on viiden opiskelijan perustama peliyritys. • Trimmer Tycoon on Improx Gamesin ensimmäinen peli. • Pelissä päästään parturi? rman omistajan rooliin. Tehtävänä on ajaa partoja ja selvitä vuokrasta. Ansaitulla rahalla voi ostaa myös huonekaluja ja palkata työntekijöitä. • Trimmer Tycoon on tulossa myyntiin tietokoneelle Steamkauppaan pian. • Improx Games löytyy Facebookista ja Twitteristä nimellä Improx Games. Yrityksen kotisivut ovat www.improxgames.com . n Improx Gamesin Trimmer Tycoon on tarkoituksellisesti matalaresoluutioisena tehty indie-videopeli. Maununnevalta maailmalle Maununnevaa ei voi väkisinkään väittää teollisuusalueeksi. Sieltä voi kuitenkin ponnistaa kasvuja hightech-yritykseksi, vaikka sitten autotallin kautta. Osaaminen on korvien välissä ja motivaatio työntövoima. Improx Gamesin Trimmer Tycoon ensi askelia menestyksen tiellä VIIME JOULUKUUSSA otettiin ensi askelia menestyksen tiellä, kun viisi nuorta miestä kokoontui Oskari Liukun luokse Maununnevalle koko viikonlopuksi. He osallistuivat Ludum Dare 34 -kilpailuun, joka on aikarajoitettu videopelien kehityskilpailu. Lauantaina aamuyöstä julkaistiin kaikille osallistujille yhteiset teemat, joiden puitteissa tietokonepeli tuli ideoida. Aikaa pelin luomiseen annettiin 72 tuntia. Saunoimme, ideoimme ja työskentelimme. Välillä nukuimme, pojat kertovat. Pelin menestys Ludum Daressa perustuu pelaajien reaktioihin ja ääniin, joita saa antaa seuraavan kolmen viikon ajan. Poikien idea menestyi ja avasi oven Steamin sähköisen pelimarkkina-alustan julkiseen äänestykseeen ja sen Greenlight-prosessiin. Tärkeä läpimeno huhtikuussa Kuukausien työstämisen jälkeen Trimmer Tycoon oli valmis testattavaksi Greenlightissa, jossa pelinkehittäjät julkaisevat otteita peleistä ja jossa pelaajat saavat arvioida pelejä ja antaa niistä palautetta. Mikäli yhteisö osoittaa mielenkiintoa ja peli saa tarpeeksi ääniä, niin se saa julkaisuluvan. Vaikka idea ja perusrakenne syntyivät viikonlopussa, kului pelin tekemiseen puolisen vuotta. Muun muassa ystävät toimivat pelin testaajina. Peli pärjäsi niin hyvin, että se lopulta sai vihreän valon. Tämä mahdollistaa pelin jatkokehittämisen ja markkinoinnin kaupalliseen muotoon yhteen internetin suurimmista pelimarkkinapaikoista. Porukka kertoo hioneensa peliä koko kesän ja nyt opiskelijoiden indie-videopeli Trimmer Tycoon on viimeistelyä vaille valmis julkaistavaksi. Koulu ja asuinpaikka yhdistävät Ilman motivaatiota ei tapahdu mitään, toteaa Max Samarin, joka on yksi kesäkuussa perustetun Improx Games Oy:n viidestä osakkaasta. Koko juttu sai alkunsa koulusta, sanovat nuoret miehet. Yhteinen harrastus ja mielenkiinto tietokoneisiin on laajentunut yhteiseksi pelien kehitysyritykseksi. Viiden nuoren miehen tiimiin kuuluvat Oskari Liukku, Max Samarin, Miika Kanerva, Lauri Lappalainen ja Jussi Joki. Oskari ja Miika ovat Suomalaisvenäläisen koulun (SVK) kasvatteja. Myös Max Samarin kävi SVK:ssa peruskoulun, mutta siirtyi lukioon Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun (SYK), jossa Jussi ja Lauri opiskelivat. Maxia ja Jussia lukuunottamatta he ovat kaikki kotoisin Maununnevalta. Kouluaikaa miehet muistelevat hyvällä. Niin Suomalais-venäläinen koulu kuin Helsingin suomalainen yhteiskoulu saavat kiitosta. Ideoita ja yhteistyötä Kaverukset pyrkivät säännöllisin väliajoin kokoontumaan yhteen työstämään ja ideoimaan uusia pelejä. Meillä on iso lista ideoita, sanoo Oskari, joka on yrityksen toimitusjohtaja ja vastaa markkinoinnista. Ideoita syntyy mitä erikoisimmissa paikoissa. Esimerkiksi yrityksen nimi syntyi paljussa. Improx oli yrityksen ideanikkarin Maxin vanha pelimoottoriprojekti ja siitä muotoutui Improx Games. Pojat tietävät, että menestyvät pelit eivät synny hetkessä, vaan niiden tekemiseen ja hiomiseen voi kulua useita vuosia. Vanhoista projekteista pitää osata myös luopua. Improx Gamesissa työtehtävät on jaettu osaamisalueiden mukaan. Oskari vastaa hallinnon lisäksi koodaamisesta ja markkinoinnista. Max on ideageneraattori ja tehnyt mm. Trimmer Tycoonin musiikin. Miika ja Lauri keskittyvät grafi ikkapuoleen ja Jussi koodaamiseen ja suunnitteluun. Opiskelu etusijalla Korkeakouluopinnot rytmittävät pääosin opiskelijoiden aikatauluja. Pelaaminen ja pelien kehittely tulee vasta sen jälkeen. Kaverukset ovat myös ahkeria liikkujia. Työskentely ei ole tehokasta, jos vain istuu koneen ääressä. Pitää pitää taukoja, Max toteaa. Tällä hetkellä Oskari opiskelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tietotekniikkaa. Muut ovat Aalto-yliopiston teekkareita ja asuvat kämppäkavereina Otaniemessä. Jokainen erikoistuu omalle alalleen, mm. tuotantotalouteen ja tietotekniikkaan. Myös vapaa-aikaa vietetään yhdessä. -Kesällä olimme yhdessä interreilaamaassa ympäri Eurooppaa. Epäonnistumisia ja onnistumisia Pitää uskaltaa tehdä näitä juttuja, Oskari sanoo. Epäonnistumisia tulee ja välillä myös onnistumisia. Jos on kiinnostunut peleistä, niin kannattaa ryhtyä opiskelemaan alaa. Palkkaa ei kukaan vielä odota nostavansa. Opiskeluaika on paras aika kokeilla yrittäjyyttä, miehet kannustavat. Mahdolliset epäonnistumiset eivät vie vielä leipää pöydästä ja putoaminen ei tapahdu korkealta. Nykyisin korkeakoulut tukevat yrittäjyyttä ja saatavilla on ilmaista mentorointia. Myös yrittäjyystoiminta on opiskelijavetoista. Suomi on huipulla pelinkehityksessä ja kilpailu alalla on kovaa. Silti halu jatkaa peliviihteen ja -teknologian parissa on vahva, Improx Games Oy:n toimitusjohtaja sanoo. Tanotorvi-lehti toivottaa Improx Gamesille menestystä. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Miika (21v.), Max (20v.). Oskari (21v.) ja Lauri (20v.) Suomalaisvenäläisen koulun edustalla.
7 12.10.2016 VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Ravintola Pallogrilli -10 % • Etelä-Kaarelan apteekki Vapaan kaupan tuotteista -10 % (ei lääkkeistä) • Kahvila Herkku, Kannelmäen ostari Kahvi ja pulla hintaan 2,50 • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% • Kannelmäen kahvila, Kannelmäen ostari 10 % Varaston LOPPUUNMYYNTI Vuokrasopimus loppuu KONALAN RENGAS OY Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 PPO-Elektroniikka 35 vuotta TÄNÄ VUONNA 35 vuotta täyttävä PPO-Elektroniikka on pitänyt toimistoaan ja tuotantoaan jo noin 20 vuotta Maununnevalla. Sijainti on ollut erinomainen, niin logistiikan kuin työntekijöiden työmatkankin kannalta. Ei turhia ruuhkia ja mukavan rauhallinen alue. Muutimme viime vuonna Maununnevan K-kaupan vierestä n. 200 metriä Kaarelantie 21:een. Nyt meillä on aivan omat, vastaremontoidut tilat, PPO-elektroniikan perustaja ja toimitusjohtaja Timo Ohtonen kertoo. Yritys on kasvanut, mutta pysynyt ketteränä ja työssä on edelleen samaa intoa ja iloa kuin 35 vuotta sitten. Tiimi on kokenut ja hyvin yhteen hitsautunut. Autotallista hightechiin PPO-Elektroniikka lähti liikkeelle vuonna 1981 vantaalaisesta autotallista. Nimi muodostettiin nuorukaisten nimistä ”Parikka, Patrikka, Ohtonen”. Innokkaat yrittäjäkokelaat saapuivat ilta toisensa jälkeen tallille, jokainen oman päivätyönsä jälkeen. Opittuja asioita sovellettiin käytäntöön omassa yritystoiminnassa. Illat venyivät, into oli kova. Yritystoiminta jatkui vuosi toisensa jälkeen, kokemus karttui ja toiminta kehittyi monipuolisten turvaratkaisujen kehittämiseen. Yrityksessä on tällä hetkellä kuusi päätoimista työntekijää ja useita alihankkijoita niin Ruotsissa kuin Venäjällä. Timo on nykyisin myös yrityksen omistaja. Omat toimistot Pietarissa ja Moskovassa palvelevat venäläisiä asiakkaita. Viennin osuus on ollut puolet yrityksen liikevaihdosta, mutta viimeaikainen taloudellinen tilanne on hidastanut Venäjän vientiä. Ammattielektroniikkaa ja turvatekniikkaa PPO-Elektroniikka on nykyisin turvateknisten ratkaisujen asiantuntijayritys, jolla on vahva ammattielektroniikan osaaminen ja sähköurakointioikeudet. Yritys suunnittelee, valmistaa, maahantuo ja vie vaativaa valvontaelektroniikkaa. Erikoisosaamista ovat räätälöidyt asiakasratkaisut. Tuoteskaalaan kuuluvat mm. • Paikannusja seurantajärjestelmät omalla PPO-paikannuspalvelulla • Langattomat ohjausja hälytystensiirtolaitteet • Kriittisten kohteiden sähköturvallisuutta valvovat eristystasonvalvontajärjestelmät • Ammattitason videovalvonta-, rikosilmoitin-, paloilmaisu-ja vesivuotohälytysjärjestelmät. Pitkäaikaisia asiakassuhteita Meillä on pitkäaikaisia asiakassuhteita, niin suuria kuin pieniä yrityksiä. Teollisuuteen olemme toimittaneet erilaisia turvajärjestelmiä ja lähes kaikissa Suomen sairaaloiden leikkausaleissa on meidän järjestemä valvomassa sähköturvallisuutta. Nyt, 35-vuotisjuhlan kunniaksi, olemme avanneet myös kuluttajia palvelevan verkkokaupan, Timo Ohtonen kertoo. Vuosien varrella liiketoiminnassa on tullut niin notkahduksia kuin nousujakin. Olen seurannut yrittäjävuosieni aikana suomalaista talouselämää. Näin laskusuhdanteen aikana ei saa jäädä ”tuleen makaamaan”. Terveellä pohjalla olevat ja oikein itsensä hinnoittelevat yritykset pärjäävät, mutta siihen tarvitaan työtä ja uskoa tulevaisuuteen. Nyt jos koskaan meidän pitää kehittää toimintaa ja luoda uutta. Toivoisin, että Arkadianmäen päättäjillä olisi enemmän ymmärrystä ja osaamista yritystoiminnasta. Suomalaiset PK-yrittäjät nostavat jälleen kerran Suomen talouden uuteen nousuun. Kokonaisvaltaista palvelua PPO-Elektroniikan johtoajatuksena on asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu, luotettavuus ja vastuullisuus. Yritys ei jätä mitään puolitiehen ja varmistaa aina korkean laadun. Järjestelmät toimitetaan kokonaispakettina suunnittelusta käyttöönottoon ja kaikille tuotteille tarjotaan osaava tuki sekä huolto. Yrityksessä keskitytään entistä vahvemmin Maununnevalla sijaitToimitusjohtaja Timo Ohtonen, markkinointivastaava Tiina Ohtonen, tuotekehitysvastaava Petri Pelkonen ja tekniikkataituri, asiakasvastaava Kimmo Konttinen Kaarelantie 19:n uusituissa toimitiloissa. Kimmo ja Petri ovat olleet yrityksessä töissä jo vuosia ja ovat lähes yhteistä perhettä Ohtosten kanssa. sevaan tuotekehitykseen. Tuotanto on edelleen Suomessa. Muistan, kun eräs toimittaja kyseli meiltä, kannattaako Suomessa tehdä laitteita, kun Kiinasta saa halvalla. Vastaus on selvä: kyllä kannattaa. ”Made in Finland” antaa takuun siitä, että laite on toimintavarma, turvallinen ja tukipalvelut toimivat, Timo selvittää. Perheyritys Timo Ohtonen muutti Kannelmäkeen jo vuonna 1973 ja on asunut Kaarelassa lähes koko tuon ajan. Yrityksen tulo Maununnevalle 20 vuotta sitten oli hyvin looginen ratkaisu. Firmaan on valjastettu myös perhe. Yrityksen markkinoinnista ja viestinnästä vastaa Timon vaimo Tiina Ohtonen. Firmassa ovat olleet töissä niin perheen pojat kuin tyttökin. Ohtoset asuivat ennen Maavallintiellä, kivenheiton päässä nykyisestä toimitilasta. Nyt koti ja yritys sijaitsevat ihanteellisesti samassa suuressa omakotitalossa omine kauttakulkuineen. Tanotorvi onnittelee PPO-Elektroniikkaa sen juhlavuotena. Teksti Jauri Varvikko ja PPO-Elektroniikka Kuvat Jauri Varvikko www.ppo-elektroniikka.? Tiina ja Timo Ohtonen ovat tyytyväisiä kotiinsa ja vastaremontoituihin toimitiloihin. PPO-Elektroniikan tuotevalikoimaa. Hersyvää komediaa tähdittävät tähdittävät SANNA SAARIJÄRVI JA MIIA NUUTILA pe 4.11.2016 klo 19 Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-17.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa
8 12.10.2016 HISTORIAA TEKEVÄT vallassa olijat ja kuten tunnettua historian kirjoittavat voittajat. Kestää kauan ja vaatii sukupolvien vaihtumista ennen kuin historian tutkimuksessa edetään objektiivisemmalle tasolle. Tämä koskee yhtä lailla maailmanhistorian kuin kansallisenkin historian tutkimusta. Meillä aina toisen maailmansodan päättymiseen saakka virallinen valtiovallan ja poliittisen oikeiston tukema historian tulkinta piti yllä propagandaa vuoden 1918 ”vapaussodasta”. Se vaikeni keisarillisen Saksan roolista ja oikeistolaisten monarkistien kuningaspuuhailusta. Nykyinen tilanne alkaa yhä enemmän muistuttaa 30-luvun venäjävastaisen ilmapiirin lietsontaa. 30-luvulla maamme oikeisto haki kaipaamaansa tukea ja turvaa natsi-Saksasta, nyt vastaavaa tukea haetaan USA:n johtamasta Natosta. Ja jälleen tätä politiikkaa perustellaan Venäjä uhalla, kun Venäjä muistuttaa, ettei se halua rajojensa tuntumaan sotilasliittoutuman joukkoja, jotka pitävät Venäjää tärkeimpänä vihollisenaan. Toisen maailmansodan kokemus on luonnollisesti Venäjän nykyistenkin johtajien tiedossa. Valtamedian propagandan vastapainona on aina esiintynyt myös toisinajattelijoita, jotka ovat rohkeasti ja vainojakin pelkäämättä tuoneet esiin toisenlaisen ajatteluja toimintamallin. Nämä ihmiset ovat joutuneet usein painostuksen ja suoranaisen vainon ja jopa vapauden riiston kohteiksi, jotkut ovat menettäneet henkensäkin ajatustensa ja kirjoitustensa vuoksi. Matti Salminen on tehnyt suurtyön kokoamalle kirjan Toisinajattelijoiden Suomi (Into 2016, 342 sivua). Salmisen lista käsittää kaikkiaan 47 nimeä autonomian ja itsenäisen Suomen ajoilta alkaen tolstoilaisesta kirjailija Arvid Järnefeltistä suomenruotsalaiseen Christer Kihlmaniin. Väliin osuu merkittäviä kirjailijoita, poliitikkoja, tiedemiehiä ja tutkijoita, rauhanpuolustajia ja pasifi steja. Poliitikoista merkittävimmät ovat kaksi presidenttiämme K.J. Ståhlberg ja U.K. Kekkonen, joista viimemainittua Matti Salminen pitää kenties sadan vuoden ajalta merkittävimpänä toisinajattelijana. Listalla ovat myös työväenliikettä edustavina niminä mm. suutari-kansanedustajat Eetu Salin ja Yrjö Mäkelin sekä maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri Oskari Tokoi. Kirjailijoista joita samoin on useita, mainitsen vain Algot Untola alias Maiju Lassilan, Pentti Haanpään ja Väinö Linnan. Oma mielenkiintonsa Salmisen rajanvedolla on se, keitä hän on jättänyt listansa ulkopuolelle siksi ettei pidä heitä varsinaisesti toisinajattelijoina. Näistä hän mainitsee Urho Kekkosta vastaan toimineita porvarillisia toisinajattelijoita: Veikko Vennamo, Kauko Kare Tuure Junnila ja Georg Ehrnrooth sekä muita, joista useimmat ”ovat taustojensa vuoksi olleet tiiviisti sidoksissa moniin julkisiin ja puolisalaisiin porvarillisiin järjestöihin, joilla on ollut Suomessa aina vahvaa hiljaista valtaa vaikka muille jakaa”. ”Samaan hengenvetoon, täysin ilmoitusasiana, heitetään myös äärikommunistit Armas Äikiästä Taisto Sinisaloon tästä kirjasta yli laidan. Marxismi-leninismin teosten siteeraukset. Moskovasta saadut pilkuntarkat poliittiset minimiohjeet ja YYA-sopimuksen tulkinnat, jotka muistuttavat munkkilatinaa, eivät täytä itsenäisen toisinajattelun tunnusmerkkejä”. ”Suomi saa onnitella itseään täyttäessään 100 vuotta 2017. Maassamme ei enää tapeta toisinajattelijoita. Mutta tapettu on. Sitä ei ole syytä unohtaa juhlavuonnakaan. Arvid Järnefeltin ja Yrjö Kallisen kaltaisia kaikkien ihmisten veljeyttä korostavia julistajia ei Suomen satavuotisjuhlissa esiinny. Onneksi kutsuvieraina ei enää ole myöskään Suur-Suomesta uhoavia pappeja eikä sotahulluja erkkitakaloita, vaikka monet suomalaiset pitävät edelleen talvisotaa tärkeämpänä tapahtua kuin kansamme itsenäistymistä.” Lahtari, punikki ja teurastaja – kolme sotapäällikköä Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrian ylilääkäri, eläkkeellä oleva kansanedustaja Pirkko Turpeinen-Saari on toiminut useissa ihmisoikeuksia tukevissa ja eriarvoisuutta lievittävissä luottamustehtävissä. Toimiessaan Euroopan neuvoston kidutusta tutkivan komitean psykiatrian asiantuntijana hän näki propagandan, ylevien periaatteiden ja todellisuuden välisen ammottavan kuilun. Tämä kokemus sai hänet syventymään vertailevaan historian tutkimukseen, jonka tuloksena syntyi kirja Lahtari, punikki ja teurastaja Marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladi? historian henkilöinä (Into. 2016. 342 sivua). Kirja täydentää ja konkretisoi Matti Salmisen Toisinajatteljoiden Suomi -kirjan teemaa. Esipuheessaan Pirkko Turpeinen-Saari toteaa lakonisesti ”Suomen itsenäisyys kesti alle 100 vuotta.” Suomen itsenäisyydestä luopumista merkitsi puolustusvoimain komentajan Suomen puolesta allekirjoittama ns. isäntämaasopimus Naton kanssa. Sopimus merkitsee, että Suomi luovuttaa maaperänsä, ilmatilan ja armeijansa Naton ja sen kautta Natossa johtoasemassa olevan USA:n komentoon ja sulautumista Yhdysvaltojen ulkoja turvallisuuspolitiikan osaksi. Tässä projektissa Venäjä on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tärkein vihollinen. Pirkko Turpeinen-Saari muistuttaa, että isäntämaasopimus valmisteltiin salassa. Ulkoasian valiokunta ja koko eduskunta pidettiin pimennossa. Edes suomenkielistä käännöstä sopimustekstistä ei tehty. Tässä rikottiin räikeästi Suomen perustuslakia, jonka mukaan valta kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle. Tämä ei silti ole ensimmäinen kerta, kun vallassa olevat porvariston edustajat ovat olleet valmiita luovuttamaan Suomen itsenäisyyden. Näin tapahtui 1918, kun tynkäeduskunta kutsui saksalaisen laivasto-osaston Suomeen ja antoi miehittää maamme eteläosan taistelussa suomalaisten työmiesten ja torppareiden punakaartia vastaan. Saksalaisjoukot eivät osallistuneet taisteluihin venäläisiä vastaan, jotka Neuvosto-Venäjän hallituksen määräyksestä ja Saksan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti poistuivat maastamme vapaaehtoisesti. Toisessa maailmansodassa vallassaolijat olivat valmiit antamaan Suomen Saksan läänitykseksi saatuaan lupauksen alueellisesta Suur-Suomesta. Suomen kansanvaltuuskunta, punaisen Suomen hallituksena ei sen sijaan luopunut itsenäisyydestä solmiessaan tasa-arvoisuuteen perustuvan sopimuksen kahden itsenäisen sosialistisen valtio välillä – Suomen ja Neuvosto-Venäjän. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 moniarvoinen Suomi solmi tasa-arvoisen ystävyysyhteistyöja avunantosopimuksen – YYAsopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliiton hajottua Suomen tasavallan ja Venäjän federation välinen sopimus suhteiden perusteista allekirjoitettiin. Psykiatrina Pirkko Turpeista kiinnostaa luonnollisesti ihmisten erityisesti johtavassa asemassa olevan henkilön julmuusprofi ili, heidän luonteen kehitykseen vaikuttaneita kasvuympäristön ja kasvatuksen vaikutusta suhtautumiseen ihmisiin, kykyyn eläytyä ja tuntea empatiaa. Vertailukohteina ovat Suomen sisällissodan punaisten ja valkoisten johtajat Kullervo Manner ja Carl Gustaf Emil Mannerheim. Näiden ohella tarkastelun kohteena ovat myös Jugoslavian sisällissodan Bosnian serbikenraali Ratko Mladicin elämä ja ympäristö. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös USA:n presidenttien Ronald Reaganin, George H.W. Bushin ja Bill Clintonin rooleja Jugoslavian hajottamissodissa. ”Bosnian serbien kohtelu on identtinen Suomen sisällissadon punaisten kohtelun kanssa. Demokratiaa ja tasa-arvoa edustavat serbit ja suomalaiset demokratiaa ja tasa-arvoa ajaneet työläiset joutuivat kansainvälisten joukkojen tappamiksi, pidättämiksi, vallankäyttäjien syyttämiksi, heidän todistuksillaan syyllisiksi todetuiksi ja heidän tuomiokäytäntöjensä mukaisesti tuomituiksi.” Näiden kahden kirjan lopputoteamukseksi sopinee Havukka-ahon ajattelijan sininen ajatus: ”Kaiken voi aina ajatella toisin.” Oiva Björkbacka Toisenlainen näkemys historiaan Pitäjänmäen Työväenyhdistys 110 vuotta SATA KYMMENEN VUOTTA ovat Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen aktiiviset jäsenet pitäneet huolta siitä, että sosialidemokraattinen aatemaailma on ollut mukana oman asuinalueen kehittämisessä. Yhdistys juhlii 110-vuotistaivaltaan lauantaina 15.10. klo 15 Pitäjänmäen yläasteen koulun auditoriossa. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri johtajanaan Jukka Palonen soittaa perinteistä työväenmusiikkia. Pitäjänmäen Musiikkiopiston oppilaat Ella Hyvönen ja Siiri Tuominen tuovat juhlaan nuoren polven musiikkitervehdykset. Improvisaatioteatteri Roiskeläpän näyttelijät Silja Salmi ja Oskari Salmi ovat luvanneet ilahduttaa juhlayleisöä runolla. Juhlassa julkaistaan myös FM Ilkka Leskelän kirjoittama yhdistyksen 110-vuotishistoriikki ”Työväen poluilla – Pitäjänmäen Työväenyhdistys 110 vuotta”. -Pitäjänmäen Työväenyhdistys perustettiin keväällä 1906. Se kuuluu laajaan 1900-luvun alussa perustettujen työväenyhdistysten joukkoon, jotka kokosivat suomalaista työväestöä taistelemaan yhteiskunnallisen asemansa ja työelämän parantamisen puolesta. Taistelun tavoitteet, keinot ja yhteistyötahot ovat vaihdelleet mahdollisuuksien mukaan ja yhteiskunnan muuttuessa. Myös Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen toimintaidea ja -tavat ovat muuttuneet sitä mukaan, kun luokkajaon ja heikon koulutustason suuriruhtinaskunnasta on kasvanut itsenäinen Suomen valtio ja individualisoitunut, korkean koulutustason hyvinvointiyhteiskunta, kuvailee FM Ilkka Leskelä historiikki-kirjansa lähtökohtia. -Samalla Pitäjänmäki on muuttunut perusteellisesti: joukosta Helsingin maalaiskunnan tienvarsikyliä ja -taloja on kasvanut yhä tiheämmin rakennettu Helsingin kaupunginosa. Historiikin teemoja ovat aatteen rooli yhdistysja puolue-elämässä, vuosien 1915–1918 tapahtumat, 1940ja 1950-lukujen vasemmiston hajaannus, 1970-luvun poliittinen ja kulttuurinen murros radikaaleineen sekä yhdistyksen liepeillä tehty urheiluja kulttuurityö. Työväentalo työllisti Aivan erityinen ja ajoittain jopa kohtalokas rooli on ollut yhdistyksen omalla talolla. Mäkkylässä. Nykyisen Työväenpolun eteläpäässä sijainnut puutalo hankittiin ja kunnostettiin vaivalla 1910-luvulla. Siitä tuli Pitäjänmäen työväestön toiminnan ja ristiriitojen kiintopiste 50 vuodeksi. Taloa pidettiin kunnossa talkoilla, usein jäsenten omalla kustannuksella. Toiminta talolla hiljeni 1960-luvulla ja talon asunnot ja sali vuokrattiin ulkopuolisille. Yhdistys itse jätti rapistuvan talon 1980-luvun alussa, jolloin viimeiset kokoukset työväentalolla pidettiin. Talon kohtalo ratkesi tuhopolttoon tammikuussa 1994, mutta tontti vaivasi yhdistystä kuitenkin vielä liki kaksikymmentä vuotta, kunnes se myytiin Espoon kaupungille tammikuussa 2013. Saman vuoden marraskuussa yhdistys päätti ostaa nykyisen toimitilansa Konalantie 10:stä. Puolueen kannalta paikallisyhdistysten keskeinen tehtävä on vaalityö valtiollisten ja kunnallisten edustuspaikkojen hankkimiseksi. Yleisesti voi todeta, että Pitäjänmäen vaalitulokset heijastelevat Helsingin seudun vaalituloksia. Teos perustuu ennen kaikkea Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen asiakirja-aineistoon. Vuosien 1906–1965 aineistoa säilyttää Työväen Arkisto. Sisällissotaa käsittelevässä luvussa Ilkka Leskelä on käyttänyt Kansallisarkistossa säilytettäviä Valtiorikosoikeuden syyttäjistön aineistoja. Aktiivien joukko pieni -Yhdistystoiminnan ydinjoukko on aina ollut 10–20 henkilöä, ja he ovat tehneet sosialidemokraattista työtä tunteella ja vuonna 1918 myös henkensä kaupalla. Yksilön ja yhdistyksen toimintaa on usein vaikea erottaa toisistaan. Periaatteenani on ollut keskittyä henkilöiden rooliin yhdistyksessä ja asettaa kokouksissa tuotetut julkiset asiakirjat yksityisten muistojen edelle, painottaa Ilkka Leskelä. -Fokus on yhdistyksessä, ei henkilöissä. Eri henkilörekisterien pohjalta olen koonnut numeerisia tilastoja ja nostanut esiin joitakin anekdootteja lähinnä johtokunnan jäsenistä. Arkistopapereihin ei ole päätynyt kuin osa virallisesta toiminnasta. Myös muistitieto on rajallista, eikä sitä voi enää kerätä menneiden sukupolvien osalta. Suuri – ellei jopa suurin osa – Pitäjänmäen työväen järjestötoiminnasta jää tutkimuksen ja haastattelujen tavoittamattomiin. Toimeliaat henkilöt ovat olleet monessa mukana ja vaikuttaneet muuallakin kuin Pitäjänmäellä ja työväenjärjestöissä. Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen ja siinä vaikuttaneiden aktiivien historia ei tyhjene tähänkään teokseen. Tarina jatkuu edelleen, pohtii Ilkka Leskelä. Teksti Leena-Maija Tuominen Ilkka Leskelä: Työväen poluilla – Pitäjänmäen Työväenyhdistys 110 vuotta. 20 euroa, saatavissa 110-vuotisjuhlan yhteydessä. Työväenyhdistyksen työväentalo Mäkkylässä vuonna 1992. Talo tuhopoltettiin 1994. Väkeä työväentalon edessä todennäköisesti 1910-luvulla.
9 12.10.2016 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! LAHJAHEVOSEN SUUHUN katsomista eli saamaansa lahjaa ei saa arvostella. Nyt otan riskin. Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen toimitiloja saavat helsinkiläiset yhdistyksen ja yhteisöt käyttöönsä, kun nuorisotoimi ei niitä itse tarvitse. Joka maanantaina meitä kokoontuu yli kaksikymmentä Pitäjänmäen Eläkkeensaajien jäsentä seniorijoogaan Pitäjänmäen Nuorisotalolle. Nuorisotalo on vuodesta toiseen kovan kulutuksen kohteena. Ja kaiken lisäksi luonnonvoimat ja vähän muutkin voimat ovat vuosien saatossa kohdelleet tiloja. Milloin on katto vuotanut, on ollut muita vesivahinkoja, lamppu on rojahtanut alas salin katosta, varkaat ovat sotkeneet paikat ja systeemit. Jäljet on aina korjattu. Mutta vaikka mitä remonttia on tehty ei salin korkeassa ikkunassa repsottaville verhoille ole tehty mitään. Nuorisotalon väki on kuukaudesta toiseen anonut kiinteistötoimelta, että jotain pitäis´ tehdä, ulospäinkin näkyy että kaikki ei ole kunnossa. Kun pienen asian kuntoon saaminen on vaikeaa, miten sitten hoidetaan suuret asiat. Mummuenergialla olemme selittäneet koulujen homeongelmaankin. Ilmeisesti koulujen tiloja ei lämmitetä viikonloppuna tilojen lämpötilasta päätellen. Nuorisotalon tilat ovat samassa lämmityslinjassa koulun kanssa. Ja kun ei lämmitetä, niin siitähän sitä hometta tulee. Muuten lahjahevonen on kunnossa. Aamulla siivotaankin ennen meidän tuloamme sali kuntoon. Lahjahevosiahan teatteriesityksetkin tavallaan on ja niidenkin kimpussa rohkenen taas olla. Syksyn tarjonta on ollut runsasta. Kansallisteatterin vetonaulana on Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja. Vesa Vierikko on valloittava ukon köriläs, joka laukoo totuuksia asiasta kuin asiasta. Esitystä elävöittävät Tero Koponen, Ilja Peltonen ja Maruska Verona monissa eri rooleissa. Dementoinut emäntä on liikuttava ja miehelleen rakas. Juha Jokela on koonnut Sumuun tämän hetken kuumimman aiheen – Venäjän ja Krimin. Opiskelukaverit (Timo Tuominen ja Jani Karvinen rooleissa) ovat kehittäneet uuden hienon laitteen, joka on tarkoitus kaupata Venäjälle ja siellä se ostajan suunnitelmien mukaan on päätymässä Krimille. Sinänsä Jokelan analyysi ei tarjoa mitään uutta, mutta rohkeasti näytelmässä käydään ajankohtaisten asioiden kimppuun. Sitten on olemassa kaksi syytä matkata Espooseen. Teatteri Hevosenkenkään voi mennä aika pienenkin kaverin kanssa. Kirsi Sirenin kirjoittama ja ohjaama Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri on viehättävä, mutta sopivalla tavalla myös opettavainen tarina erilaisuudesta. Espoon Kaupunginteatterin Meidän luokka on hurja ja koskettava näytelmä. Puolalaissyntyinen kirjailija Tadeusz Slobodzianek on rakentanut 1917-1918 syntyneiden luokkatovereiden elämästä näytelmän, jossa käydään läpi sitä mitä Puolassa tapahtui juutalaisille ja puolalaisille toisen maailmansodan käänteissä. Pahuudella ja oman edun tavoittelulla ei ole mitään rajoja. Juutalaiset uhrataan ilman hetkenkään harkintaa. Ohjaaja Satu Rasila on rakentanut esityksestä huikean kokemuksen. Näytelmässä pienen kylän juutalaiset naiset ja lapset surmataan isossa ladossa. Samaan aikaan me katsojat istumme lautaseinien sisällä tuoleillamme ja tunnemme mitä kaikkea siellä ladossa ja muuallakin kylässä oikeasti tapahtuu. Markus Tsokkisen lavastus tukee esitystä hienosti. Kymmenen hengen näyttelijäjoukosta jäivät mieleen erityisesti Timo Torikka, Markus Riuttu ja Raimo Grönberg. Päällimmäiseksi jäi ajatus, miksi me ihmiset emme opi mistään mitään! Minna Canthin Anna-Liisa Teatteri Avoimissa ovissa pakottaa pohtimaan missä menee häpeän ja syyllisyyden raja. Esitys on hyvin liikunnallinen. Anna-Liisan hätä ja häpeä on käsin kosketeltava. Pakahtuneet tunteet tuntuvat luissa ja ytimissä. Anna-Liisan roolissa loistaa herkkä ja samalla kertaa kuitenkin voimakas Helmi-Leena Nummela. Ohjaaja Heini Tola on taas saanut klassikkonäytelmän elämään uutta, hyvää elämää. Leena-Maija Tuominen Kun pieni asia harmittaa LÄMMITINASIAT KUNTOON ENNEN TALVEA! Webaston asennus RMP Huollolla on tarvittavat laitteet ja tietotaito onnistuneeseen Webasto-lisälämmittimen asennukseen. Ota yhteyttä meihin ja sovitaan yhdessä milloin asennetaan sinullekin Webasto-lisälämmitin. Talvirenkaiden vaihto ja myynti MUITA PALVELUJAMME • Määräaikaishuollot • Vuosihuollot • Katsastustarkastukset • Korjaukset* • Rengastyöt • OBD-testaukset • Vikakoodien luku * Emme tee ohjauskulmien säätöjä emmekä hitsaustöitä Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh. 09 563 0670 / 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@pitkonen.fi Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki +358 20 7191975 Avoinna su-to 11-24 ja pe-la 11-02 Klaneettitie on saanut uuden ilmeen. Yksinkertainen betoniseinä on muuttunut silmäänpistäväksi värikokonaisuudeksi. TÄMÄ SEINÄMAALAUS eli muraali sai alkunsa talon asukkaan Veli-Matti Kiilin ilmoittautumisesta Lisää Katutaidetta-kilpailuun. Kilpailun idea oli ehdottaa katutaidetta sopivalle alueelle ja sen järjestäjät olivat Yhteismaa ry sekä katutaideryhmä G-Rex. Kilpailu pyrkii helpottamaan seinämaalausten aikaavievää lupaprosessia. Klaneettitie tuli valituksi yhdeksi voittajakohteista. Tämän seurauksena yhteisötaiteilija Maikki Rantala ja katutaideryhmä G-Rex aloittivat seinämaalauksen suunnittelun yhteistyössä talon asukkaiden kanssa. Koko tekoprosessin ajan asukkaat olivat innokkaasti mukana. Lopputulos on onnistunut ja valmistunut seinämaalaus tuo eloa ja viihtyisyyttä Kannelmäen katukuvaan. Taas kerran nähtiin, että suomalaisten kiinnostus alueen viihtyvyyteen ei ole turhaa. Muraaleja on jo tullut useisiin paikkoihin Helsingissä ja nyt on jo nähtävissä, että tämän kaltainen taide tulee lisäntyymään. Ensi keväänä Kannelmäkeen maalataan uusi seinämaalaus. Sen tekee argentiinalainen Milu Correch. Muraali tulee Kannelmäen palvelutalon seinään Urkupillintielle. Teksti Isa Siikaluoma TET-harjoittelija Kuvat Jauri Varvikko Kannelmäen katukuva kaunistui Maalaukset, gra?ikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.? Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA!
10 12.10.2016 Huom! Numeromme muuttuu 045-1312 721 Parturi-Kampaamo MARI LEINO Näyttelijäntie 24, Pohjois-Haaga www.marileino.? ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Hierovat Hierovat Hyppyset Hyppyset • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! VIIKONLOPUN KESTÄVÄÄN SADONKORJUUJUHLAAN 16.-18.9. oli avoin pääsy kaikille kiinnostuneille. Tunnelmalliset syysillat täyttyivät hyvästä sadosta tehdystä ruoasta sekä laadukkaista esityksistä. Perjantaina Sitratorille tuli kymmeniä ihmisiä katsomaan esityksiä laidasta laitaan. Ihmiset saivat käydä tanssi-ja kuvataidepajan sekä ihastella upeita tanssija musiikkiesityksiä. Huikean illan päätti upea Company Passikan tulishow. Lauantaina tapahtumapaikka sijaitsi Antinniityllä, jossa jatkettiin taideja musiikkipainotteisilla esityksillä sekä kahdella eri työpajalla. Sunnuntaina ihmiset saivat taas nauttia tarkoin suunnitelluista esityksistä sekä maksuttomasta hevoskärryajelusta. Jokainen ilta oli omanlaisensa ja lapsien, paikallisten asukkaiden sekä ammattitaiteilijoiden työpanos näkyi esityksissä. Urbaaniluonto-projektin kautta jokainen asukas sai olla mukana vaikuttamassa sekä suunnittelemassa tätä onnistunutta viikonloppua. Syyskausi lähti käyntiin mitä mieluisimmalla tavalla. Teksti Isa Siikaluoma, TET-harjoittelija Kuvat Jauri Varvikko Kesän päättymisen juhlintaa MYYRMÄEN ja koko ympäröivän talousalueen perinteiset markkinat järjestetään tänä vuonna lauantaina 15.10. klo 9-17. Markkinapaikkana on Myyrmäen keskusta, Paalutori, Myyrmäenraitti ja Liesikuja. Maalaismarkkinoiden tarjonta on monipuolista. Etusija on itsetehtyjä tai -kasvatettuja tuotteita myyvillä kauppiailla. Markkinoilta löydät myös niin perinteiset grillimakkarat kuin erikoisemmatkin herkut ympäri maailmaa. Kaiken kaikkiaan Myyrmäen Maalaismarkkinoille osallistuu noin 140 yrittäjää ja kävijöitä odotetaan runsaasti edellisvuosien tapaan. Myyrmäen Maalaismarkkinat la 15.10. Kaikki halukkaat lapsista aikuisiin saivat piirtää näkemäänsä ja kokemaansa. Sadonkorjuuwokki koostui biodynaamisista luomuvihanneksista ja -juureksista. Urbaaniluonto-projekti osa Zodiak – Uuden tanssin keskuksen ja Helsingin taiteilijaseuran toimintaa, jota tukevat Helsingin Kulttuurikeskus, Kanneltalo, Tertun taimi ja kukka, HSY:n Metsäpirtin multa, Hyötykasviyhdistys, Työhevosharrastajat, Tanja Lundsten, Fiskars ja Pavunvarsi. Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14
11 12.10.2016 VÄITETÄÄN, ETTÄ tuloerot ovat kasvussa, kun ne ovat itse asiassa eksponentiaalisessa kasvussa. Ja mitä asialle voitaisiin tehdä, on vielä eri kysymys. Vaikka EU on rakennettu suuryrityksiä suosivaksi, olisi liiallista sanoa, että tuloerot johtuvat politiikasta, niin kauan kun liiketoimintaa ei säädellä aivan neuvostoliittolaiseen tyyliin. Mutta, syventykäämme tuloerojen teoriaan: Marx ja työn arvo Jo nuorena opiskelijana lukiessani Marxin Pääomaa, pystyin silloisella vähäisellä elämänkokemuksellani päättelemään, että teoria on virheellinen. Tavaroiden hinnat eivät todellakaan ole riippuvaisia siitä, mikä määrä työtä niihin on pantu, eikä työn arvo ole se, mitä tarvitaan työvoiman uusintamiseen. Sittemmin on käytetty paljon aikaa ja tupakkaa sen asian vakuutteluun, että näin kumminkin olisi mitä monimutkaisimmin perusteluin, mutta siitä ei nyt vaan jaksa vakuuttua. Hieman ennen Marxia vaikuttaneen David Ricardon hintateoria on enemmän oikea, mutta sekään ei anna oikeaa ymmärrystä nykyisille tuloeroille. Gaussin jakauma Gaussin jakaumaa voi käyttää rajallisesti esimerkiksi mittausvirheiden ja ihmisten pituuden tai älykkyyden vertailuihin, mutta siitä ei ole apua sosiaalitieteissä. Gaussia sovelletaan aivan yleisesti väärin, sellaiseen, mihin sitä ei tule soveltaa. Gaussin kellokäyrän mukaan kohtuullisen vauraita olisi vähän, ja superrikkaita voisi olla korkeintaan yksi koko universumissa. Gaussin käyrän mukaan myös surkean köyhiä olisi todella vähän. Nikolas Talebin työnjako Taleb on ensimmäisiä, joka on kiinnittänyt huomiota todellisten jakaumien paksuihin häntiin, ja löytänyt ajatuksiensa tueksi Mandelbrotin fraktaalimatematiikan. Taleb on päätynyt jakamaan työn kahteen lajiin: On olemassa mittakaavainen työ, jossa hieroja tai hammaslääkäri menestyy taloudellisesti sitä paremmin, mitä enemmän jaksaa potilaita hoitaa. Ja sitten ei-mittakaavainen työ, jossa vaikkapa pörssinvälittäjä tekee saman työn, olipa kyseessä kymmenen taalan tai kymmenen miljoonan positio. Tai miljardin. Tyypillinen ei-mittakaavainen työ on vaikkapa kirjailijan työ. Kirjailija kirjoittaa yhden kerran kirjan, mutta se voidaan monistaa tuhansin tai miljoonin kerroin. Tämä johtaa siihen, että tyypillisellä kirjailijalla on ansioita joitakin satasia, ja osa joutuu jopa maksamaan työstään. Kun taas vaikkapa J.K. Rowling, Harry Potter-kirjojen kirjoittaja, joutuu käyttämään ammattiapua saadakseen kaikki tulonsa laskettua. 60-luvulla paheksuttiin, kun tv-kasvolle maksettiin miljoona (USA:ssa siis), nyt vastaava julkkis ansaitsee satoja miljoonia dollareita vuodessa. Siihen aikaan ei olisi osattu kuvitella sitäkään, että autotallissa aloittanut poika myy yhtä ja samaa tietokoneohjelmaa miljoonin kappalein, ja päätyy maailman rikkaimpien joukkoon. Kapitalistinen fraktaalisuus Samalla tavalla kuin lehden suonisto muistuttaa puun oksistoa, myös kapitalismissa rakenne pysyy samana vaikka mittakaava muuttuu. Henkilö joka myy käytettyjä lastenvaatteita kirpputorilla hyödyntää samoja kapitalismin lakeja, kuin kapitalisti, joka ostaa ja myy tehtaita. Tässä mielessä en allekirjoita väitettä, että nykytilanne olisi jotenkin laadullisesti erilainen entiseen verrattuna. Nykyaika vain mahdollistaa entistä suuremman mittakaavan. Työntekijän, työnantajan kannalta Yritykset yrittävät tehdä samaa kuin työntekijät, eli perustaa tarjouskartelleja. Täten on hyvin ymmärrettävää esim. asfalttitoimittajien tarjouskartelli. Yhteiskunta yleensä kieltää kartellit, mutta sallii työntekijöiden kartellit, eli ammattiliitot. Periaatteessa jokainen työntekijä on yrittäjä, yrittää myydä työpanostaan. Jakolinja työntekijöihin ja työnantajiin on vanhentunut, ja johtaa vääristymiin. Nähdäkseni kynnystä yrittämiseen olisi syytä radikaalisti alentaa ja kenties pitäisi alkaa pitää kaikkia työntekijöitä mikroyrittäjinä. Tämähän ei olisi millään tavalla pitkäaikaisia työsuhteita vastaan, päinvastoin, useimpien yritystenkin toiminta perustuu vakiintuneisiin liikesuhteisiin. Työntekijä, kuten kuka tahansa, joka on alivoimainen toiseen sopijapuoleen nähden, tarvitsee oikeudenmukaisuuden suojaa isompaansa vastaan, se on selvä. Samaa suojaa tarvitsisi myös alihankintasuhteessa oleva yrittäjä. Tässä tarvittaisiin nähdäkseni uutta ajattelua, yrittäjän asema on tällä hetkellä suojaton yhteiskunnassa, ja näin olosuhteet eivät kannusta yrittäjyyteen, vaan työntekijyyteen. Halukkaita palkkaajia vain on kovin vähän. Ammattia valitessa olisi viisaampaa valita ala, joka on mittakaavainen, silloin ansiot ovat paremmin ennalta-arvattavia. Ei-mittakaavaisissa ansioissa on se vika, että useimmat jäävät huonoille ansioille, ja vain muutama ansaitsee hyvin ja muutamat harvat saavat suorastaan päävoiton. Silti suosituimmat kouluttautumisalat suuntautuvat ei-mittakaavaisiin töihin, kuten näyttelijäksi, muotoilijaksi jne. On syytä huomata, että varallisuuden kertymät eivät johdu suurenmoisesta kyvykkyydestä, joka ylittäisi miljardikertaisesti muiden kyvykkyyden, vaan onnekkaista sattumuksista. Bill Gatesin kohdalla esimerkiksi siitä, että hän ryhtyi tietokoneisiin juuri oikealla hetkellä, oli omaksumiskykyisessä iässä, ymmärsi alassa olevan potentiaalia ja oli riittävän kyvykäs toteuttamaan näkemyksensä. Myös vanhan rahan taustalla on usein samantapainen sattumus. Joskus vähäinenkin, kuten päästä aateliskartanon omistajaksi tarjoamalla kuninkaalle oma hevosensa taistelussa kaatuneen tilalle. Verotus avuksi? Ei ole olemassa mitään valmista reseptiä, millä tilanne voitaisiiin oikaista. Verotuksella kenties voidaan saada liikavoitto (mitähän sekin tarkoittaa) takavarikoitua. Mitä takavarikko sitten merkitsisi motivaatiolle, ja miten voitaisiin estää vero-objektin karkaaminen ulkomaille, on hyvä kysymys. Nähdäkseni olisi edullista, mikäli vaikkapa Kimi Räikköselle voitaisiin tarjota sellaiset veroehdot, että hänen olisi hyväksyttävää maksaa veroja Suomeen. Hänhän tekee ei-mittakaavaista työtä, ohjaa yhtä autoa, vaikka katsojia on satoja miljoonia. Verottamisen järkevöittäminen olisi erityisen tarpeellista, kun on kyse vaikkapa jääkiekkopelaajan ansioista, jotka kertyvät muutamana vuotena, ja joiden aikana ansaittujen varojen avulla pitäisi pystyä rahoittamaan loppuelämä kehäraakkina. Yleensäkin olisi syytä totutella ajatukseen, että ei-mittakaavaisia, isoja, ehkä tilapäisiä ansioita verottaja kohtaa yhä useammin. Sen vastapuolena voisi nähdäkseni olla negatiivinen verotus, eli se joka ei ansaitse riittävästi uusintaakseen työvoimansa, saisi verottajalta osan tarvitsemastaan. Eräs toimenpide-ehdotus Yksi ihan käyttökelpoinen ehdotus pienentää tuloeroja, on tehdä vallankumous, eli hävittää kaikki ja aloittaa koko homma uudelleen alusta. Kestää hyvän aikaa, ennenkuin ei-mittakaavaisia ansioita taas syntyy, tuleva kirjailijakin voi ansaita muutaman kolikon kertomalla nuotiotulen ääressä kiinnostuneille mielenkiintoisia tarinoita. Esko Karinen Tuloeroista Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi LAAJA VALIKOIMA LASIALAN PALVELUITA NOPEASTI SAATAVILLA: helplasi.fi lasi24h.fi HELP-LASI OY MONIPUOLINEN LASITUSLIIKE HELP-LASI OY, Haarakaari 45, 04360 Tuusula asiakaspalvelu@helplasi.? puh 09-507 1309 Avoinna: ma–pe 08.00–17.00 päivystys 24h 09-507 2101 Lasien korjaukset 24 h 09-5072 101 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 www.kanneltieto.? Tarjoukset voimassa lokakuun ajan. Kaikki hyvä on lähellä KANNELMÄKI ark 7-22 la 8-22 su 10-22 Palvelu pelaa Klaneettitie 7, Helsinki Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com www.facebook.fi /kmarketkannelmaki KANNELMÄKI TUORE LIMOUSIN-SONNIN Jauheliha Rasvaa alle 10% Suomi 9 95 KG TUORE MESTARIN Wieninleike Suomi 12 95 KG Tuoretta ja omapakattua arkeen ja juhlaan: TUORE RUODOTON Kirjolohi? lee Suomi 14 95 KG
SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Muutamme pian uusiin tiloihin Laulukuja 4 Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Löydät meidät Konalasta osoitteesta: Ajomiehentie 1, 00390 Vih din tie Ris tip ello nti e Ajomiehentie K yt tä lä nt ie V. Hartwall in p. Ko lsa rin tie K o n ala n tie Ke hä I Kimalletta ja kiharaa – JUHLA-AIKAA IHANAA! Tule kauppakeskus Ristikkoon – saat hiukset, kynnet ja kasvot kuntoon. Juhlalookin Sinulle loihtii: Kampaamo-myymälä Clips, OK Salonki ja Salon Beauty Queens Hemmottele itseäsi ja hehku! oksalonki.fi clips.fi beautyqueens.fi Kluden bingo! to 27.10. & to 24.11. klo 18 Klude on vanhan liiton rokkari ja jenkkiautojen rassaaja Hiekkaharjusta. Klude pistää pallot pyörimään ja karvanopat heilumaan. Luvassa messevät palkinnot! Nyt lauletaan! ma 17.10. & ma 28.11. klo 18 Muusikko ja musiikin monitoiminainen Mari Kätkä laulattaa kaikenikäisiä. Tule mukaan ja koe yhteislaulun tenho! Juurilla-klubi ma 24.10. klo 18 vieraana Heikki Salo ma 21.11. klo 18 vieraana Ina Forsman Maanantai-illan roots-klubia isännöivät Juki Välipakka ja The Rooty Toot Toot Band. Silmänkääntäjät ma 14.11. klo 18 Taikuus on parasta livenä! Marraskuussa stagella Markus Tervo ja Risto Leppänen. Kanneltalon kahvilan stagen tapahtumiin on aina vapaa pääsy! Klaneettitie 5 | kanneltalo.? | Kanneltalo