Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi No 9 10.10.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Tällä kupongilla myyntipöytä viikoksi kassalta 18 € /viikko + 5% provisio Pöytiä rajoitetusti. Käytettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Yksi pöytä / kuponki / asiakas. Vain vapaat pöydät nrot 30-49 ja 116-130. ETUKUPONKI vain uudet varaukset Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki Avoinna ark 10-19, La 10-16, Su 11-15 www.kirpputorispinny.com SPINNY TÄYNNÄ TAVARAA! Kaarelan VPK 70 vuotta tulta ja terästä Batiikkia ja runoja Kirjallisen ja kuvallisen taiteen tekijät, malminkartanolaiset Heikki Niska ja Aija Johansson yhdistivät voimansa yhteistä näyttelyä varten. Soittajantielle näyttävä karhumuraali ? norm. 19,35 € 0,10 €/tbl LOKAKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Devisol 20 µg 200 tabl. 16 40 0,08 €/tbl Ta rj ou s vo im as sa 31 .1 0. as ti.
2 10.10.2018 Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi TARVITTAISIINKO Kannelmäkeen uudenlainen kuntoilupaikka tai Malminkartanoon lisää harrastusmahdollisuuksia nuorille? Mikä tekisi uudesta Kuninkaantammesta entistä vetovoimaisemman? Pitäisikö koko Länsi-Helsingin alueelle palkata vuodeksi työntekijä viemään taidetta vanhusten palvelutaloihin? Helsingin kaupungilla alkaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa koko kaupungin laajuinen osallistuva budjetointi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki on varannut 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Marraskuun aikana kaupunkilaiset voivat tehdä OmaStadi.hel.fi -verkkosivulla ehdotuksia siitä, mihin raha pitäisi käyttää. Mikä tekisi kaupungista toimivamman, viihtyisämmän, turvallisemman tai hauskemman? Toteutettavan ehdotuksen minimisumma on 35 000 euroa. Osallistujia kannustetaan miettimään vaikuttavia, laajoja alueita hyödyttäviä ideoita. Idean esittäjän ei kuitenkaan tarvitse tietää, paljonko mikäkin maksaa, vaan myöhemmin ideoista kehitetään yhdessä toteutuskelpoisia suunnitelmia ja asiantuntijat laskevat suunnitelmille hinnat. Raha on jaettu asukasluvun mukaan kaupungin seitsemälle suuralueelle. Osa summasta on varattu kaupunkitasoisille hankkeille. Keväällä kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää ehdotuksista. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Lyhyesti sanottuna: kaupunkilaiset päättävät, kaupunki toteuttaa. Osallistuva budjetointi on uudenlainen vaikuttamisen tapa, joka on käytössä monissa suurkaupungeissa, kuten Pariisissa ja New Yorkissa. Helsingissä osallistuvaa budjetointia toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa koko kaupungin laajuisena. Toimintatapa on pysyvä, eli summa tulee kaupunkilaisten päätettäväksi vuosittain. Kanneltalolla 6.11. klo 18-20 kaikille avoin työpaja, jossa ehdotuksia ideoidaan yhdessä. Tilaisuudessa kuulet lisää osallistuvasta budjetoinnista ja pääset miettimään porukalla, mitä tällä rahalla pitäisi sinun alueellasi tehdä. Yhdistetään voimamme ja tehdään Kaarelasta entistä parempi paikka elää! Oma Stadi kuuluu kaikille. Ella Tanskanen Stadiluotsi ella.tanskanen@hel.fi (09) 310 36029, 040 3585417 Lisätietoja osallistuvasta budjetoinnista: OmaStadi.hel.fi Stadiluotsilainaamo ja osallistuvan budjetoinnin klinikka Malminkartanon kirjastolla 8.11. klo 13-17 ja Kannelmäen kirjastolla 14.11. klo 13-17. Kaupunki kutsuu Kaupungin eri toimialojen edustajat pitävät pysyvää palstaa Tanotorvessa. Ma lm ink art an on tie Kaarela paremmaksi yhdessä ideoiden Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € esim. puvuntakki 16 20€/kpl Mattopesut alk. 8 95€/m 2 MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ JA MYYRMANNISSA TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 MYYRMANNIN • Iskoskuja 3 A, Vantaa • p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO US Kantsun Olohuoneella tapahtuu Olohuoneen Juttukerho keskiviikkoisin 10.10., 24.10. ja 7.11. klo 15-18. Kaikille avoin juttukerho keskustelun ja kahvittelun merkeissä, vetäjinä Kaija & Briitta. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! Keskiviikkona 31.10. klo 18-20 askarteluilta. Tuunaamme tai korjaamme varaosin/lisäosin omia helmitms. irtopaloista tehtyjä ranneja kaulakorujamme. Vetäjänä toimii SusannaS. Lisätietoja kerhoista 040 504 8984 tai kantsun.olohuone@koskilehto.fi. Kannelmäen ostari, Vanhaistentie 3 HELSINKI ON VARAKAS kaupunki. Tähän tulokseen tulee jos katsoo vuoden 2017 tilinpäätöstä. Kaupungin ylijäämä eli voitto on n. 460 miljoonaa euroa. Tämä on siis rahaa joka on kerätty meiltä kaupunkilaisilta. Aivan toisenlaisen kuvan Helsingin varallisuudesta saa arkitodellisuudesta. Kaupungilla ei ole ilmeisesti varaa hankkia lapsille koulukirjoja. Tähän lopputulokseen päädyin kun luin juttua maamme suurimmasta sanomalehdestä. Jutussa mm. kaupungin koulutustoimen johtaja kertoo kuinka parhaiten lapsille hankkia oppimateriaalia. Esimerkiksi ostaa kirjat itse tai valokuvaa luokan yhteisen kirjan kännykällä. Ja kännykkäkuvia voi jakaa toisille lapsille. Kuulostaako siltä, että eläisimme vauraan maan vauraassa pääkaupungissa? Nuukuutta arvostettiin aikoinaan, nykyään sen tilalla on kierrätys ja kiertotalous. Kannatettavia asioita kaikki. Mutta koulukirjapulassa ei mielestäni ole kyse näistä hyveistä vaan kaupunkimme päättäjien tietoisesta valinnasta. Suomalainen hyvinvointi ja ne menestystarinat joista olemme maailmalla tunnettuja perustuvat suurelta osin osaamiseen. On siis täysin käsittämätöntä, että koulutuksesta karsitaan vaikka siihen olisi hyvät taloudelliset edellytykset. Näin syksyllä laaditaan ensi vuoden budjettia kaupungille ja on odotettavaa, että sama nuukuus jatkuu ensi vuonnakin. Kannattaa varmaan seurata mitä valitsemamme edustajat kaupungin hallinnossa touhuavat. Topi Saksala Haaga KOMMENTTI Kierrätystä vai kurjuutta
10.10.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 7.11.2018. Aineisto toimitukseen 26.10. mennessä. SYYSKUUSSA pidettiin Bangkokissa valtioidenvälinen ilmastonmuutosta käsittelevä konferenssi. Heti perään kokoonnuttiin San Franciscossa kansalaisjärjestöjen vastaavaan globaaliin ilmastotoimitapahtumaan. Ja nyt lokakuun alussa Etelä-Koreassa. Ai et tiennyt? Tai ehkä joku huomasi, että Harrison Ford puhui siitä, että niin köyhät kuin rikkaatkin joutuvat kohtaamaan yhdessä ilmastonmuutoksen seuraukset? Tämän kaiken tarkoituksena on kasata painetta joulukuussa Puolassa järjestettävään ilmastokokoukseen, jossa sovitaan kansallisista suuntaviivoista Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanon ja lämpenemisen pysäyttämisen suhteen. Tavoitteena on, että lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Olen tavoitteen suhteen hyvin skeptinen, sillä sitoumukset eivät ole riittäviä ja hallitusten kyky/halu tehdä asioiden suhteen jotain radikaalia on vähäinen. Yhdysvallat ilmoittikin viime vuonna Donald Trumpin johdolla vetäytyvänsä sopimuksesta. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tietojen mukaan ylitämme 1,5 rajan jo vuonna 2040. Meillä tavallisilla ihmisillä on tunnepohjainen käsitys kyvyistämme hillitä ilmastonmuutosta. Kuvittelemme, että voimme omilla kulutustottumuksillamme vaikuttaa jotenkin globaaliin ilmastonmuutokseen. Euroopan energiakulutus vastaa 10% maailman kulutuksesta ja Suomen osuus Euroopan kulutuksesta on reilu 2%. Henkilökohtaisilla valinnoillamme on vähän merkitystä, joten valojen sammuttaminen tai kuuman veden säästäminen ovat omantunnon kysymyksiä. Vaikka EU vetäisi päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä (kuten pitäisi ja joulukuussa esitetään, siihen tuskin pystytään), niin sen merkitys jää pieneksi globaalien päästöjen kannalta, jotka jatkavat kasvuaan siitä yksinkertaisesta syystä, että monien kehittyvien maiden väestö lisääntyy. Väestönkasvu lisää kulutusta, kasvattaa BKT:tä ja päästöjä. Peli on monilta osin pelattu, koska lämpenemistä, biodiversiteetin tuhoutumista ja sukupuuttoaaltoa ei pystytä estämään. Jos maapallon kestävä ruokatuotanto jaettaisiin nyt tasan, tarkoittaisi se Intian elintasoa jokaiselle maan ihmiselle. Kuka suomalainen on sellaiseen valmis? Aloitammeko vanhainkodeista vai lastentarhoista? Maapallon pelastaminen on muodostumassa hyvin kalliiksi, joten on helpompi jatkaa pallon tuhoamista ilmaiseksi. Järjestelmämme yksinkertaisesti kaatuu, jos emme tuota ja kuluta vuosi vuodelta enemmän. Samaan aikaan pallollamme on tapahtunut jotain hyvin epätavallista. Viime kuussa ylitettiin oleellinen raja ihmiskunnan historiassa. Ihmisten enemmistö ei elä enää köyhyydessä, vaan meillä on neljä miljardia keskiluokkaista ja rikasta asukasta tällä planeetalla! Hyvä uutinen, köyhyys on voitettu, vai mitä? YK:ssa avataan varmaan kuohuviinipulloja? Elintason nousu vaikuttaa pitkässä juoksussa syntyvyyteen ja hillitsee maapallon väestönkasvua, mutta samalla se lisää kulutustamme suunnattomasti. Eikä väestönkasvukaan ole pysähtymässä pitkään aikaan. Keskiluokka pyörittää globaalia taloutta, se on sen dynamo. Vuonna 2030 köyhiä on vielä vähemmän ja keskiluokkaa lähes kaksi miljardia lisää. Etenkin Kiinan ja Intian talouksien kasvu tulee olemaan vahvaa. Vastaavasti Euroopan talouksien kasvu jää heikoksi. Kuten omasta onnellisuusmittarista tiedämme, hyvinvoinnilla on selvä yhteys talouskasvuun ja kulutukseen. Hyvinvointiyhteiskunnan oletetaan panostavan rakentamiseen, koulutukseen työpaikkoihin ja terveydenhuoltoon. Yhtä hyvin tiedämme, että kotitaloudet ovat suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja, ei tehtaat. Kuluttajat käyttävät sen, minkä tehtaat tuottavat. Lisäksi oma energiankulutuksemme, asumisemme, syömisemme, liikkumiskäyttäytymisemme lentämisineen vastaavat lähes 40% energian kokonaiskulutuksesta. Köyhyys tarkoittaa energiaintensiivisyyttä, säästöä; rikkaus tuhlausta. Mitä pidempään valtiot aikailevat ilmastonmuutoksen hillinnässä, sitä suurempi on tyytymättömien keskiluokkaisten määrä ja hintalappu tulevaisuudessa, kun saavutettuja etuja lähdetään karsimaan. Emme ymmärrä, ettei ihmisten etu ole välttämättä luonnon etu. Tiedämme sen kyllä sisimmissämme, mutta emme itsekeskeisyydessämme ole selvästikään valmiita siirtymään posthumanistiseen todellisuuteen; maailmaan, missä luonnon oikeudet tai tulevaisuuden edut menisivät tämän päivän ihmisen halujen edelle. Ilmastonmuutoksessahan kyse ei ole hiilidioksidista, vaan kulutuksemme aiheuttamasta rasitteesta biodiversiteetille ja luonnon kiertokulun kestävyydelle. Voimme länsimaissa näyttää esimerkkiä, mutta miten estämme kehittyviä maita saavuttamasta kulutustasoamme? Pallomme ei sitä valitettavasti kestä. Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Kulutuksen ja ilmastonmuutoksen yhteys kiistaton Värit, eläimet, luonto ja rakkaus yhdistävät taiteilijaa ja runoilijaa. Batiikkia ja runoja A ija Johansson (72) ja Heikki Niska (56) ovat malminkartanolaisia pitkän linjan taiteilijoita. Kummallakin on tuotantoa monen vuosikymmenen takaa. Aija on maalannut 60-luvulta lähtien ja pitänyt näyttelyitä aina 70-luvun alusta. Heikki on julkaissut runoja ja runokirjoja 30 vuoden ajan. Nyt he päättivät lyödä voimansa yhteen malminkartanolaisessa Galleria Afortessa. Kuvataideterapiaa Aija on kouluttautunut batiikkitaiteilija, mutta myös kuvataideterapeutti. Taideterapeutin tehtävänä on avustaa psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien kanssa painivia asiakkaita sanallisen ja kuvallisen vuorovaikutuksen kautta. Aija työskenteli taideterapeuttina Helsingin psykiatrian yksikössä sekä Vantaan Louhelan perheneuvonnassa aina eläkkeelle jääntiinsä saakka. Hän ei ole kuitenkaan lopettanut työntekoa, vaan vetää yhä taideterapiaryhmiä Vallilassa sijaitsevassa ateljeessaan pari kertaa viikossa. Asiakkaani ovat tätä nykyä enemmän taiteilijoiksi ja omia näyttelyitä pitäviksi pyrkiviä, Aija sanoo. Batiikkitaidetta Batiikki on Kiinasta peräisin oleva kankaiden värjäystekniikka, jossa kangas peitetään ja kuvioidaan kuumalla vahalla ja värjätään tekstiili kylmävärillä. Materiaalina voidaan käyttää esim. puuvillaa, pellavaa, silkkiä tai silkkisamettia. Olen tehnyt batiikkia jo 70-luvulta, mutta viime aikoina olen Trumpin kautta olen hurahtanut värjäämään ylipitkiä silkkisiä ja silkkisamettisia solmioita, Johansson nauraa. Aijan taidetyylinä on symboliikka, jota hän ammentaa taideterapeutin työstään ja kansallisesta perinteestä. Erilaiset unet ja harhat muotoutuvat kankaalla taiteeksi. Käytän valoa ja kulutusta kestäviä kirkkaita teollisuusvärejä, sillä luonnonvärit haalistuvat auringossa nopeasti. Johansson on pitänyt vuosien varrella kymmeniä batiikkinäyttelyitä ja hän tekee myös öljyväritöitä. Vuonna 2000 Aijalla oli näyttely kuningas Idrisin palatsissa, Tripolissa Libyassa. Aija on ollut Haagan Taideseuran jäsen 40 vuotta ja hänellä on taidetta esillä lähes jokaisessa Kaapelilla pidettävässä seuran näyttelyssä. Runoileva kokki Heikki Niska on varsinaiselta ammatiltaan kokki, piireissään jopa hyvin tunnettu sellainen. Suomessa on vaikea saada runoilijana leivän päälle muutakin kuin ylähuuli. Heikki ei kuitenkaan ole mikään tyhjänrunoilija, sillä julkaistuja kirjoja on huimat 17 kappaletta, joista 7 on lapsille suunnattuja. On haikuja, tankoja, proosaa... Viime vuodet Heikki on keskittynyt vain kirjoittamiseen ja 30 vuotta kestäneet kokinhommat ovat saaneet jäädä. Ruoka ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekään. Olen varmaan ainoa suomalainen runoilija, jonka runoissa on hyvin paljon ruokasisältöä, Heikki hymyilee. Kukapa sitä ei työstään taidetta ammentaisi. Ruoka on toistuva teema runoilijan tuotannossa. Myös osa keittiömaailmaa on hänen asiakkaitaan. Saisipa jättää maailman, silmissäni lämmin syyspäivä, lammen hopeapajut, linnut, myöhäiset lumpeet. Aija Johansson on ärsyyntynyt presidentti Trumpin mallisiin ylipitkiin solmioihin ja on hurahtanut kuvioimaan lyhyempiä versioita, joita hän kuvioi ja värjää vahatekniikalla. PERTAN BAARI Peikko ruokalan perusti, ainoa asiakas oli Musti. Se taulua tavasi: TURSKAMURSKA UNIMAKKARA LIKAPULLAT MANAPURO Musti: Lista on upea, mutten syömään rupea. Minua odottaa täti, blinit ja mäti. Peikon silmiin syttyy loiste: Tulehan joskus toiste! Satakieli ja lakaisukone, Tammi. 2008 Runot eivät kuitenkaan rajoitu yhteen teemaan, vaan niissä tulee esiin tunteita laidasta laitaan ja eri-ikäisille. Vaikeita asioita ja omia traumaattisia kokemuksia unohtamatta. Heikin kirjoissa on useita kuvittajia, joista osa myös Aijan tuttuja. Heikin ensiteos Sataa lapsuuteen julkaistiin vuonna 1987. Viime vuonna ilmestyi väritettävä lasten runokirja Lystisaaren kesä sekä aikuisille tarkoitettu Solisevaiset: haikuja ja tankoja. Nyt viimeistelyn alla on proosallinen omaelämäkertateos. Aijan ja Heikin töitä yhdistävät värikkyys, sadunomaisuus, eläimet ja luonto sekä tietysti rakkaus. Heidän töitään on esillä ja myynnissä Kehruutiellä sijaitsevassa Galleria Afortessa. Taiteilijat toivottavat alueen asukkaat tervetulleiksi! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Batiikkia ja Runoja Aija Johanssonin batiikkitauluja ja Heikki Niskan runonlausuntaa 16.10.-16.11. Avajaiset 16.10. klo 18-20. Lausuntaa myös ke 24.10, 31.10. ja 7.11. klo 17 Galleria Aforte, Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi Heikki Niskan lapsille suunnattu runoteos Lystisaaren kesä ilmestyi viime vuonna ja sen on kuvittanut Hannamari Ruohonen. Sikalan yö, batiikki silkkisametille, Aija Johansson
4 10.10.2018 V oi kylläpä tuli mieleni iloiseksi, kaikkea ne pojat keksivät. Tuskin tässä on selvitty Touko Aallon railakkaista Tukholman klubireissuista niin jo Jani Toivola laittoi vieläkin paremmaksi. Taksilla on ajeltu ja kulukorvauksia nosteltu. Veikkaisin, että hänetkin ajetaan jonkinasteiseen burnoutiin ja Toukon kaveriksi sairaslomalle. Kyllä poliitikon täytyy rökitystä kestää, sitä on tulossa kaikille toimijoille aikanaan. Eipähän sekään Oulun täti pystynyt arvaamaan, mikä myrsky yhdestä osuvasta mutta huonosti valitusta sanasta syntyi. Hänestä tuli hetkessä todellinen superjulkkis. Pidän liioitteluna että hän sai seuraavana aamuna potkut myös hyvästä hommastaan. Olisikohan hieman liioittelua? Jos tässä kaikki elämän varrella tehdyt pöllöydet tulisi samalla tavoin rangaistua, niin eipä kukaan enää missään töissä olisi. Lausunto oli typerä, silti olisin päästänyt tädin huomautuksella, jos hän on muuten hommansa hoitanut. Kuka tässä kohta uskaltaa mitään luottamushommaa ottaa, saati olla rehellisesti omaa mieltään? Koska vaalit ovat tulossa niin on oletettavaa, että virkaveljet ja -sisaret kyttäävät tarkalla korvalla kavereidensa sanomisia. Samoin kaikki muutkin touhut joutuvat suurennuslasin alle. Lehdistö ja muukin media hyppii ilosta, kun joku pikkutekijä on narautettu. Mutapaini on aina ollut suosittua ja etenkin siat tykkäävät siitä. Ottakaapas oppia todellisista mestareista, heillä ei pokka petä eivätkä he stressilomia edes harkitse. Pidän tässäkin asiassa Trumpia todellisena virtuoosina. Kansa on tyytyväinen, kun joka päivälle on jotain iloa tiedossa. On myös niin, että jos paljon tekee niin saa myös paljon anteeksi. Tästä muistuu mieleeni tositapaus 1970luvulta. Ystävälläni Reiskalla (nimi muutettu) oli hauska harrastus. Hän oli kova käymään vieraissa. Yhdelläkin reissulla hän oli kapakassa tutustunut erääseen daamiin ja sitten kävi niinkuin kävi. Aamuyöstä kotiin palannut leidi joutui tunnustamaan musta sukkaiselle miehelleen että kenen kanssa jne... Mies oli kaivanut Reiskan puhelinnumeron daamin laukusta. Reiska istui tuolloin jo lentokoneessa matkalla kotiin. Vaimo, silloin jo entinen, vastasi kuitenkin Reiskan kotinumeroon ja hänelle petetty aviomies uhkaili: Minä ammun vaimoni, Reiskan ja itseni, tässä järjestyksessä... ainakin kerron mitä hän teki vaimolleni... No, vaimo vastasi raivoavalle miehelle ainoastaan, että se meidän Reiska on aina ollut vähän sellainen... Ei tullut ukko ampumaan .. Näin setämiehenä en enää itse tiedä, vieläkö nykyisin ihmisillä on tapana käydä vieraissa. No, minä olen täysin näiden hakkaraisten ja kumppanien puolella, eivät he mitään konnia ole, ovatpahan koko lailla tavallisia kansalaisia, hieman yksinkertaisia tosin. Sitävastoin tosikonnat eivät sympatioitani saa eivätkä liioin tarvitse. Heillä on kiire tyhjentää yhteinen pajatsomme, he eivät ehdi sairaslomia pitää. Eräs todella huolestuttava ilmiö on poliisin kimppuun käynti. Neljä korkeaa poliisipäällikköämme on virastaan pidätettyinä. Aarnion kohdalla saattaa jotain mielenkiintoista löytyä, siitäkään en ole kovin varma. Rehdiltä kaverilta hän mielestäni vaikuttaa, En liioin ymmärrä sitä, mikä kepponen oli muka siinä että hän oli jotain hankintoja tehnyt. Muiden kohdalla en ymmärrä sitäkään vähää. On selvää, jos haluaa tehtäviään hoitaa, niin kyllä siinä joutuu hieman soveltamaan käytäntöä. Ei vaikuta järkevältä, että vasikoiden henkilötiedot tulisi julkistaa. Kuka ihme silloin mitään kertoisi. Varmasti ei ole aivan terveellistä omiakaan tietoja kertoa, jos on soluttautunut tekijämiesten sakkiin. Tässä kun vielä lisää vaikeutetaan poliisin toimintaa niin on varmaa, että viranomaiset alkavat katsella ohi, ettei tulisi jotain virheitä tehtyä. Rosvot kiittävät tästä ymmärtäväisyydestä. Olisi mukavaa tietää, ketkä ovat tämän poliisiin kohdistuvan ajojahdin takana. Olivatkohan ne edelleen niitä poliittisesti hurmioituneita lakimiehiä, jotka aikoinaan ajoivat kummallisia haaveita Suomen liittämisestä Neuvostoliittoon. Näille tiedoksi, ettei Neuvostoliittoa enää ole. Tekemällä poliisi toimintakyvyttömäksi tai -haluttomaksi ollaan tietysti oikealla tiellä maan vahingoittamisessa. Armeijalle nämä tahot tuskin mitään mahtavat, vaikka sitten kuinka haluaisivatkin. Tietysti saatan olla täysin väärässä, kuten yleensä. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Meidän Reiska Hyvää vointia Kannelmäen ytimestä Kirsi Yrityksen haaveena on aina ollut oma apteekki. Pari vuotta sitten se toteutui. KANNELMÄEN APTEEKKI on elänyt muutosten aikaa. Muutama vuosi sitten apteekkia vuosikymmeniä uskollisesti luotsannut apteekkari Anita Oksanen jäi eläkkeelle. Nykyinen apteekkari Kirsi Yritys otti ohjat käsiinsä elokuussa 2016. Samalla apteekki muutti nimensä Etelä-Kaarelan apteekista Kannelmäen Keskusapteekiksi. Vanhan ostarin purkutöiden vuoksi oli edessä muutto väliaikaisiin tiloihin K-Marketin naapuriin. Muutosten tuulet eivät apteekin toimintaa kuitenkaan tuiverra. Osaavan ja rutinoituneen henkilökunnan ja kokeneen luotsin ansioista palvelu pelaa ja kehittyy eteenpäin. Tulevana vuonna, helmikuun puolessa välissä, Kannelmäen Keskusapteekki muuttaa takaisin Alepan viereen, Kannelmäen vanhan ostoskeskuksen tilalle nousseiden kerrostalojen kivijalkaan. Maaliskuun alusta lähtien palvellaan asiakkaita jo uudessa liiketilassa. Autolla asiointikin helpottuu, kun parkkeerata voi taas apteekin eteen. Kyllähän kaikki odottavat muuttoa, vaikka ei meillä mikään tulenpalava kiire ole, Kirsi toteaa rauhallisesti. Monipuolistuvaa palvelua Kannelmäen Keskusapteekissa on panostettu koneelliseen annosjakeluun, johon Kannelmäen Keskusapteekki on erikoistunut. Sen ansiosta asiakkailla on mahdollisuus saada lääkkeensä apteekista kerta-annospusseihin pakattuina jopa suoraan kotiin. Kahdeksi viikoksi kerrallaan tapahtuva annosjakelu vähentää myös lääkehävikkiä, sillä näin kotiin ei kerry lääkkeitä. Muutama vuosi sitten Kannelmäen Keskusapteekissa aloitettu palvelumuoto on ottanut ison harppauksen eteenpäin, sillä se on kolminkertaistunut lähtöpisteestä. Haluamme osaltamme vaikuttaa siihen, että ihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Viime keväänä apteekissa työnsä aloittanut proviisori on tuonut mukanaan oman asiantuntemuksensa ja tekee mm. lääkehoidon kokonaisarviointia. Tästä maksullisesta lisäpalvelusta voi tiedustella lisää ottamalla yhteyttä apteekkiin. Apteekkari on erittäin tyytyväinen taitavaan henkilökuntaansa. Tällä hetkellä asiakkaita palvelee 14 työntekijää, kun mukaan lasketaan Malminkartanon apteekki, joka toimii Keskusapteekin sivuapteekkina. Meillä on täällä hyvä henki, paljon osaamista ja teemme innolla töitä asiakkaiden eteen. Lähipalvelun puolesta Kirsi Yritys uskoo, että kivijalkaliikkeiden viehätys säilyy ja ihmiset tulevat edelleen arvostamaan lähipalveluja. Hän pyrkii itsekin käyttämään pienten liikkeiden palveluja. Meillä on iso joukko uskollisia Kannelmäen Keskusapteekissa on edustava ja monipuolinen valikoima itsehoitotuotteita. Apteekin henkilökunta auttaa mielellään oikeiden tuotteiden ja hoitojen valinnassa.
5 10.10.2018 • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • ALEPA SITRATORI • EASYFIT KAARI • GALLERI AFORTE, MALMINKARTANO • K -MARKET KANNELMÄEN OSTARI • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN OSTARIN OLOHUONE • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, MAUNUNNEVA • KANNEL PUB • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • MALMINKARTANON TERVEYSASEMA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PAIKKA, KAUPPAKESKUS KAARI • PALVELUTALO LEEVI • PURPURIN KERHOTILA • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA, VANHAISTENTIE 8 • PARTURI-KAMP. PROHIUS, KLANEETTITIE 4 • S -MARKET KAIVOKSELA • S -MARKET KONALA Etkö saa Tanotorvea? Lukeeko ovessasi Ei mainoksia? TANOTORVI löytyy ainakin seuraavista paikoista: 14 95 Bök i Kårböle EN SOMMARDAG RINGDE MIN TELEFON. Mikael, som arbetar i Kårböle Gilles utrymmen i drängstugan (ta kontakt om du vill hyra en plats) vid vår svenska skola på Sorolavägen, berättade att det hade kommit ett brev med mitt namn på. Jag blev helt förundrad, vad i all sin dar kan det vara? Reklam? Det var så pass ovanligt att jag snabbt ville få läsa min post. Det var ett kuvert med en tidning och ett kort. Kortet hade vackra blommor och det var från Helena, en Tanotorvi-läsare som tackade mig för min kolumn om undret i grannbyn. Sepä oli kiva! skrev hon. Hon önskade mig en trevlig sommar. TACK Helena! Sådana händelser ger en sådan spontan glädje. Ett under i dessa tider av somehat och utskällningar att någon bemödar sig att skicka ett brev med positiv feedback. Hon önskade mig flera glada möten och tidningen hon gav mig innehöll just en artikel som berörde ett tema som är och var viktigt för mig. Den artikeln kom just i rätt tid. Jag tror det finns olika grader av under och man kan kanske inte se detta som ett stort under, men för mig visar det igen en gång att vi människor har en förmåga att vara förmedlare till varandra på ett förunderligt sätt. Igen en gång stärktes min känsla att det som jag skriver kan vara till hjälp och inspiration och det motiverar att fortsätta. Idag forskas det mycket om våra hjärnor och förståelsen har ökat explosionsartat under senare år. Våra tankar är vårt verktyg till medvetet skapande och att vara medveten om vilka tankar som dominerar i våra sinnen hjälper oss att se hur det vi tänker speglas i det yttre genom olika händelser. Intuitionen har blivit rumsren och vi vet att synkronicitet existerar (ett exempel är att du får just rätt information då du behöver den, ett slags fångande av livets sammanträffanden). Eftersom jag tror på under och tänker på t.o.m. alldagliga händelser som under, så finns de i mitt liv. Finns de i ditt liv? Helenas brev innehöll en ännu mera mystisk dimension för mig. Just när Mikael ringde för att berätta om brevet så befann jag mig exakt på ett ställe i Noux som jag hade målat under en retreat några år tidigare. Temat för målningen var Herren är min herde och onekligen, ifall man accepterar verklighetens metafysiska dimension, så kan detta enkla brev ses som en kommunikation med den osynliga världen. Den världen uppfattas som reell för dem som har personliga erfarenheter av den. Vi människor är då förmedlare, medvetet eller omedvetet av symboliska budskap till varandra. Varför vill jag dela denna mycket personliga information här? De rationella skrattar bort denna mystiska dimension med olika välvalda argument och det känns inte alltid lätt att utsätta sig för skepticismen som är så inrotad i vår sekulära kultur. Att se världen med hjälp av symboliskt tänkande ger en mycket rikare erfarenhet och hela kedjan som mitt möte med dessa Ihme-festivalens ungdomar ledde till känns både rolig och givande på ett djupare plan. Jag har tittat på dokumentären om den lilla insekten två gånger. Filmen var välgjord och erbjöd en välkommen kontrast med sitt långsamma konstnärliga uttryck. Händelsen gav mig innehöll till två kolumner. Skriv gärna till mig och berätta om era under. Då skapar vi ännu flera kolumner om under. Må gott i höstens vila. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Ett kort med blommor Lain mukaan apteekin tulee turvata lähialueen lääkehuolto Lääkkeitä saa myydä väestölle ainoastaan apteekista, sivuapteekista, apteekin palvelupisteestä ja apteekin verkkopalvelusta. Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea myöntää Suomessa apteekkija sivuapteekkilupia laillistetuille proviisoreille sijaintialueittain. Lääkelain mukaan apteekkeja tulee olla siten, että väestö asuinpaikastaan riippumatta, mikäli mahdollista, pystyy vaikeudetta saamaan lääkkeitä. Lähde: laakehuolto.fi ja ihania asiakkaita, jotka ovat käyttäneet uutterasti palvelujamme, hymyilee Kirsi kiitollisena. Unelma-ammatissaan apteekkarina Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Kirsi sai ensi kosketuksen alueeseen ollessaan vuonna 1990 kesätöissä Kustaankartanon vanhainkodissa Oulunkylässä. Silloin taisi syntyä myös kipinä tulevaan alaan, sillä hän sai huolehtia lääkeosaston järjestelystä. Muutaman vuoden päästä Kirsi Yritys aloitti farmasian alan opinnot Helsingin yliopistossa. Farmaseutiksi valmistuttuaan hän jatkoi edelleen opintojaan Kuopion yliopistossa, josta hän valmistui proviisoriksi. Hän on ehtinyt työskennellä useita vuosia proviisorina Kirkkonummella ja Tampereella. Apteekkarina olen haaveammatissani. Tästä olen unelmoinut ja tehnyt systemaattisesti töitä unelman eteen, sanoo kolmen lapsen äiti. Liikunnallinen Kirsi Yritys on lähiaikoina laajentanut repertuaarinsa juoksusta ja avovesiuinnista maantiepyöräilyyn. Suuri osa henkilökunnasta pyöräilee töihin ja apteekkarikin liittyi vastikään mukaan joukkoon. Kirsi tekee lähes ympäripyöreitä päiviä, joten liikunta on oleellinen motivoija jaksamaan. Ehkä oma hyvinvointimme näkyy asiakaspalvelussa. Meillä on hieno työyhteisö ja mukavat asiakkaat. On mielekästä, että työ ja vapaa-aika nivoutuvat yrittäjän arjessa luontevasti toisiinsa. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Asiakaspalvelu ja asiakkaiden huomioiminen on sydänasia meille kaikille, Kirsi Yritys sanoo. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Olli Hytönen Proteesien pohjaukset ja korjaukset sekä uudet proteesit Kysy myös kotija laitoskäyntejä P. 040 8344 206 Pitkänsillanranta 15, Hki • Korsontie 8, Vantaa Satuhammas Oy
6 10.10.2018 Tuumasta toimeen Ajatus oman sammutusryhmän perustamisesta Kaarelaan syntyi vuonna 1911. Sammutusyksikölle saatiin Pitäjänmäen VPK:lta lainaksi yksimäntäinen käsivoimaruisku. Kun Helsingin maalaiskunnalta vuonna 1912 oli turhaan anottu määrärahaa uuteen ruiskuun, järjestivät kaarelalaiset Malminkartanolla juhannusjuhlan, josta saaduilla tuloilla ja pienellä keräyksellä ostettiin uusi kaksimäntäinen käsivoimaruisku, kaksi suihkuputkea ja 40 metriä letkua. Yleisen määräyksen mukaisesti oli kesäisin joka maalaistalossa pihalla täytettynä hevosella vedettävä vesitynnyri ja katolla vesitynnyri ja sanko. Hälytyssysteemin muodostivat kaksi kylän laidoilla sijaitsevaa hälytystorvea ja päähälyttimenä Malminkartanon vellikello. Palokunnan päällikkönä toimi Kaarelassa asunut prokuristi Bernt Grönlund , joka oli Helsingin VPK:ssa joukkueenjohtaja. Varapäällikkö oli agronomi Leo Järnström Malminkartanosta. Palokunnan vahvuus lienee ollut 12 miestä. Viiden ensimmäisen vuoden ajan palokunnan toiminta oli melko vilkasta, mutta sitten maailmantapahtumien vuoksi toiminta lamaantui. Vuonna 1926 yritettiin uudelleen saada miehiä liikkeelle, mutta silloin oli kalusto käyttökelvoton. Piti odottaa aina vuoteen 1948 asti, kunnes palokuntatoiminta saatiin uudelleen käyntiin Kaarelassa. Sateisena elokuun 8. päivänä 1948 kokoontui 18 kyläläistä Gröndalin puuvajaan perustavaan kokoukseen, jossa tehtiin päätös Kaarelan VPK:n perustamisesta, hyväksyttiin säännöt ja valittiin johtokunta. Palokunta rekisteröitiin 26.10.1948. Alkuaikoina kalusto säilytettiin tilanomistaja Edvard Öbergin saunakamarissa. Hälytyksen sattuessa nostettiin kalusto ikkunan kautta auton lavalle. Se oli hankalaa, mutta intoa riitti. Kalustovajan valmistuminen 1949 Vuoden 1949 vuosikokouksessa valittiin rakennustoimikunta järjestämään pienen kalustovajan rakentamista maanviljelijä Sven Sandströmin palokunnan käyttöön luovuttamalle tontille. Rakennuksen piirustukset laati rakennusmestari Lars Löfgren ja asemapiirroksen rakennusmestari Harry Peldan . Huhtikuun 29. päivänä 1949 Helsingin maalaiskunnan rakennuslautakunta myönsi rakennusluvan palokunnan sammutusvälinevajan rakentamista varten. Rakennuslupa myönnettiin 78 m³ ja 26 m² suuruiselle uudisrakennukselle. Rakennustyötä varten myönnettiin samalla seuraavat rakennusaineet: nauloja 30 kg, sementtiä 25 säkkiä ja tiiliä 800 kpl. Rakennuksen perustusta alettiin kaivaa kesäkuussa ja talvipakkasiin mennessä saatiin kalusto uuteen tarkoituksenmukaisempaan tilaan. Välittömästi alettiin suunnitella keskuslämmitettyä vahtimestarin asuntoa, jonka yhteyteen tulisi lämmin autotalli. Palokunnantalon rakentaminen Palotielle 1953 Vuoden 1952 vuosikokouksessa päätettiin rakentaa rakennusmestari Lars Löfgrenin piirtämä palokunnantalo. Elokuussa palokunta osti Ford 99T V8 vuosimallia 1940 olevan kuorma-auton paloautoksi. Aluksi kuorma-autoa käytettiin sellaisenaan, mutta myöhemmin se muutettiin paloautoksi. Palokunta järjesti sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen luvalla arvonnan paloauton hankinnan kustannusten kattamiseksi. Arpajaisvoittona oli mm 7 kg:n porsas. Palokunnantalon juhlallinen käyttöönotto oli 30. toukokuuta 1953, kun Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen päätoiminen ja vakinainen palopäällikkö Yrjö Salkola tarkasti joukkueen ja ensimmäisen paloauton. Auto oli tosin vielä vailla kalustusta ja vahtimestarin asunto oli keskeneräinen. Vihkiäisjuhlissa esiintyi laulukvartetti. Autotalli uudelle paloautolle saatiin valmiiksi ennen talven tuloa ja vahtimestari pääsi muuttamaan asuntoonsa tammikuussa 1954. Hälyttämistä varten hankittiin sireeni, jota kokeiltiin joka lauantai. Vakinaisen palokunnan perustaminen Vantaalle Helsingin maalaiskunta (Vantaan kauppala 1972, Vantaan kaupunki 1974) oli 1960 -luvun lopulla ja 1970 -luvun alussa maamme tärkeintä asuntotuotantoaluetta. Kaivokselan kaupunginosa oli ensimmäinen alue, joka rakennettiin vuosina 1961 -1968 Silvolan rautakaivoksen läheisyyteen. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vuonna 1962. Kaivokselan ostoskeskus, joka oli aikoinaan pääkaupunkiseudun suurimpia, valmistui lopullisesti vuonna 1965. Helsingin maalaiskunnan eli nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos perustettiin 14.6.1960. Toiminta alkoi kymmenellä miehellä 1961. Sitä ennen palomiehet olivat koulutuksessa neljän kuukauden ajan. Vuonna 1960 Kaarelan VPK sai käyttöönsä bensiinikäyttöisen umpikorisen miehistöja kalustoauton merkkiä Commer 1500 STW/229060. Autoon mahtui kuljettajan lisäksi viisi henkilöä. Helsingin alueliitoksen johdosta Kaarelan kylä jakautui kahtia. Kaarelan VPK solmi sammutussopimuksen sekä Helsingin maalaiskunnan että Helsingin kaupungin kanssa. Menettely tuntui luonnolliselta, koska haluttiin tarjota sammutusapua koko kylälle. Ilmeisesti Haagan paloaseman käyttöönoton johdosta sekä kunta-ajattelun vahvistumisen vuoksi Helsingin kaupunki irtisanoi sopimuksen 1963. Vantaankosken paloasema aloitti toimintansa vuonna 1970 Paloaseman toiminnan aloittamisen seurauksena Kaarelan VPK:n hälytysten määrä väheni. Muutoin 1970 -luvulla palokuntien toiminta laajeni. Valtioneuvosto teki vuonna 1973 päätöksen pelastuspalvelun sisällyttämisestä palotoimeen. Pelastuspalvelulla tarkoitettiin kaikkia viranomaisten, vapaaehtoisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen onnettomuusja tuhotilanteissa suorittamia toimia. Siihen sisällytettiin mm. räjähdysonnettomuudet, öljyvahingot, kaasuja nestekaasuvuodot sekä tulvat ja rankkasateet. Tämä asetti palokunnille uusia vaatimuksia niin koulutuksen, kaluston kuin toiminnan suhteen. Kelpoisuusehtojen tiukkeneminen lisäsi koulutustarpeita, kun operatiiviseen toimintaan ei voinut osallistua ilman tehtävän edellyttämää koulutusta. Vapaaehtoisissa palokunnissa pelastusja sammutustoimintaan kelpoisista muodostettiin hälytysosastoja. Vuonna 1977 Kaarelan VPK osti Tapanilan VPK:lta Austin paloauton, joka oli käytössä 10 vuotta. Seuraava auto oli bensiinikäyttöisen Ford F-600 vuosimallia 1968, joka ostettiin Tuusulan VPK:lta vuonna 1987. Henkilöluku kuljettajan lisäksi oli kuusi. Vesisäiliön tilavuus oli 2000 litraa. Uuden auton vuoksi jouduttiin autotallin ovia leventämään ja korottamaan. Muutostyö tehtiin talkoilla kesän aikana. Vuoden 1991 aikana Vantaan kaupunki siirtyi pääkaupunkiseudun kunnista viimeisenä uuden aluehälytyskeskuksen alaisuuteen. Samalla palokunnan hälytysjärjestelmä muuttui kokonaan hakulaitteilla toimivaksi ja puhelinhälytys poistettiin käytöstä. Palokunnan käyttöön hankittiin käytetty NMT-900. Suomen Palomiesten liiton lakon aikaan 1997 palokunta piti yllä ”matalaa profiilia”. Turhia kokoontumisia paloasemalle pyrittiin välttämään ja palokunnan toiminta pidettiin normaalissa valmiudessa. Keskityttiin palokunnantalon kunnostukseen talkootyönä. Kerhohuone, autotalli, julkisivu ja torni remontoitiin sekä maalattiin. Uuden sammutusauton hankinta saatiin käyntiin. Kunniakkaasti palvellut Ford alkoi pikkuhiljaa sanoa sopimustaan irti. Autoa piti jatkuvasti huoltaa ja erityisesti pulmia oli jarrujen kanssa. Yhteistyö Vantaan pelastuslaitoksen kanssa uuden sammutusauton Volvo FL 6 (KU 261) hankkimiseksi saatettiin päätökseen 1999. Ensimmäinen merkintä uuden paloauton ajopäiväkirjaan tehtiin 29.05.1999. Auton kalustoon hanKårböle fbk / Kaarelan vpk Palokunnan käsitoiminen pumppu vuodelta 1912. Pumppua on käyttänyt Kaarelan sammutusryhmä joka toimi alueella ennen VPK:n virallista perustamista. Kaarelan VPK 1940-50 luvun vaihteessa. Rakennusmestari Lars Löfgrenin piirtämä palokunnantalo valmistui Palotielle 1953. Autotallin ovia on jouduttu paloautojen suurenemisen vuoksi leventämään ja korottamaan. kittiin sähkövinssi, moottoriruisku ja aggregaatti. Kaluston siirto ja paikoilleen laitto Fordista Volvoon tehtiin pääasiassa jäsenistön talkootyönä. Kissan pelastaminen puusta oli uuden paloauton ensimmäinen hälytystehtävä. Palokuntamme päällikkö Mika Juslin kiipesi puuhun noutamaan surkeasti naukuvan mirrin kiitollisille omistajilleen. 2000 -luvulla myrskyjä ja tulvia Uudelle vuosituhannelle tyypillinen piirre on ollut yhä lisääntyneet myrskyvaurioja tulvantorjuntatehtävät. Esimerkiksi J anikan –päivän myrskyn kaatamien puiden raivaukseen osallistuttiin kolmen päivän ajan 1 6.–18.11. 2001. Keski-Uudenmaan aluepelastuslaitos perustettiin vuonna 2002. Hälytykset alkoivat tulla tekstiviesteinä hälytysosaston jäsenten omiin käsipuhelimiin. Vuoden suurin onnettomuus oli Myyrmannin kauppakeskukseen kohdistunut pommi-isku. Virve –käsiradiot tulivat sopimuspalokuntien käyttöön vuonna 2004. Saman vuoden aikana oli poikkeuksellisen isoja ja pitkäkestoisia hälytystehtäviä. Aikaa vievin tulipalo oli Keimolan entisellä moottoriradalla olleen rengasvaraston palo tammikuun paukkupakkasilla. Kytevien autonrengaskasojen sammuttamiseen ja jälkivartiointiin osallistuttiin kolmen vuorokauden aikana. Maaliskuussa paloi osittain KaiYhteistyö Vantaan pelastuslaitoksen kanssa uuden sammutusauton Volvo FL 6 (KU 261) hankkimiseksi saatettiin päätökseen 1999. 70 vuotta paloja pelastustoimintaa
7 10.10.2018 Kårböle fbk / Kaarelan vpk päälliköt Palokunnan ensimmäinen päällikkö ja perustajajäsen IVAR HEDMAN Hän toimi päällikkönä vuodet 1948 1953. Ammatiltaan hän oli poliisikomisario. Hän oli jäsenenä Helsingin maalaiskunnan palolautakunnassa, palosääntökomiteassa ja kunniajäsenenä Palokuntien Keskusjärjestössä. Hän oli myös Uudenmaan läänin palokuntaliiton perustajajäsen. Palokunnan toinen päällikkö ja perustajajäsen KURT JUSLIN Hän toimi päällikkönä vuodet 1954 1967. Ammatiltaan hän oli liikemies. Hän toimi läntisen piirin sammutuspäällikkönä kahdeksan vuotta. Hän oli käynyt Valtion Palopäällystökoulun. Opintomatkalla Tanskassa hän kävi vuonna 1962. Ansioistaan hänelle myönnettiin lääninliiton ansiomitali. Palokunnan kolmas päällikkö KAI EKLUND toimi päällikkönä vuosina 1967 1968. Palokunnan neljäs päällikkö LEIF PELDAN Hän toimi päällikkönä vuodet 1968 2000. Hän on ammatiltaan insinööri. Palokunnan päällikkyyden ohella hän toimi Vantaan Palokuntien Keskusjärjestön varainhoitaja. Hän on suorittanut lukuisia kursseja ja kävi opintomatka Saksassa. Peldanin pitkän päällikkyyden aikana perustettiin Vantaankosken paloasema, pelastustoiminta tuli palokuntien tehtäväksi, Vantaa liittyi aluehälytyskeskukseen ja perustettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Palokunnan viides päällikkö MIKA JUSLIN Hän toimi päällikkönä vuodet 2000 2018. Ammatiltaan hän on liikennöitsijä. Hän on käynyt Pelastusopiston sopimuspalokunnan päällikkökurssin sekä lukuisia muita palokuntakursseja. Hänen kaudellaan otettiin käyttöön palokunnan nykyinen hööki Volvo FL (KU 261). Kasvaviin myrskyvaurioihin ja tulviin varauduttiin lisäämällä koulutusta ja hankkimalla kalustoa mm. JVT-töihin. Palokunnan tontti ostettiin omaksi. Palokunnan 70 -vuotisjuhlien yhteydessä vetovastuuseen siirtyi FREDRIK JUSLIN, joka kastettiin päällikkyyteen perinteisin menoin. Hän on järjestyksessä kuudes päällikkö ja sukunsa kolmas palokunnan päällikkö. Hänen kaudella ehkä suurimpia haasteita tulevat olemaan Uudenmaan Pelastusliikelaitoksen perustaminen, palokunnan kiinteistön ja autokaluston ajan tasalla pitäminen sekä riittävän osaavan miehistön turvaaminen. vokselan vanha ostoskeskus. Nikinmäessä maastopalon sammutus kesti 7,5 tuntia. Kesän poikkeuksellisen runsaiden sateiden jälkeen Vantaanjoen tulvaa torjuttiin pumppaamalla vettä Pirttirannatiellä yhtäjaksoisesti 14 tunnin ajan. Vuoden 2005 aikana solmittiin uusi sammutussopimus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Sopimuksen mukaan Kaarelan VPK on reservipalokunta, joka toimii ensisijaisesti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-alueella. Henkilöstöstä vähintään kolmella tulee olla yksikönjohtajan koulutus ja lisäksi sammutusmiehen koulutus yhdeksällä. Lähtövalmius arkisin klo 17.00 – 06.00 ja viikonloppuisin pitää olla sammutusauto vahvuudella 1+3 vähintään 45 minuutissa. Vuoden 2006 kesän poikkeuksellisen kuivuus alkoi uhata virkistysalueiden luontoa. Jopa suuret puut olivat vaarassa kuolla kuivuuteen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti 11.-13.8. tempauksen ”Kaste 2006”, jossa mahdollisimman suurella henkilöstöja kalustomäärällä toteutettiin lähinnä keskustojen viheralueiden ja tärkeimpien kulttuurikohteiden lähiympäristön kastelua. Lokakuussa Kaivokselan kirkon tuhopolton sammutukseen palokunta osallistui kahdeksan tunnin ajan. Vuosi 2008 oli palokunnan kuudeskymmenes toimintavuosi. Juhlavuoden kunniaksi ostettiin Siltakylän VPK:lta käytetty miehistönkuljetusauto Ford Transit. Hankinnan mahdollisti Aktia pankilta saatu avustus. Puheenjohtaja Kari Nieminen ajoi uudella autolla ensimmäisen keikan paloilmoitinlaite-hälytyksessä. Marraskuussa raivasimme myrskyvaurioita Kahluuniityntiellä, jossa puita oli kaatunut talojen katoille. Vuonna 2010 tammi-helmikuun kovien pakkasten vuoksi tuli useita JVT-hälytyksiä (jälkivahinkojentorjunta) runkovesiputkien rikkoutuessa. Huhtikuussa torjuimme tulvaa kahtena päivänä Pirttirannassa. Elokuussa ukkosmyrskyn jäljitä raivattiin kaatuneita puita. Joulukuun kovassa pakkasessa suuri rakennuspalo Hong Kongin tavaratalossa työllisti palokuntia kolme vuorokautta yhteen menoon. Vuonna 2011 hallitus nimesi palokunnan kunniajäseniksi palokunnan perustajajäsenen ja pitkäaikaisen päällikön Kurt Juslinin sekä pitkäaikaisen päällikön Leif Peldanin ja rahastonhoitajan Olof Skogmanin . Sopimusta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa jatkettiin joulukuussa. Tavanomaisten sammutusja pelastustehtävien lisäksi palokunta erikoistui antamaan apua vahingontorjunta tehtävissä, eläinten pelastamisessa, tulvan torjunnassa, vesivahinkojen torjunnassa ja veden pumppauksessa. Katriinan sairaalan öljyvuotoa torjuttiin huhtikuussa Vantaanjoessa vaikeissa olosuhteissa jäiden lähdön aikaan. Tapaninpäivän myrskyn aikaan joulukuussa palokunta suoritti saman vuorokauden aikana 19 myrskyvaurio tehtävää. Vuoden 2017 aikana hälytyksiä oli 48. Hälytyksistä 27 oli Kiira-myrskyn vahinkojen torjuntaa. Täysperävaunullinen rekka ajautui elokuussa pientareelle Kehä III:lla ja vahinkojen korjaamiseen osallistuttiin 9 tunnin ajan. Maastopaloa Sipoonkorvessa sammutettiin toukokuussa. Lassila & Tikanojan jätevaraston sammutustöihin osallistuttiin yhtäjaksoisesti 15 tuntia. Kaarelan VPK:n tulevaisuus Vuosi 2018 on palokunnan seitsemäskymmenes toimintavuosi. Vantaan Aktiasäätiön (Aktiastiftelsen i Vanda) suosiollisella avustuksella palokunta pystyi hankkimaan uuden Volkswagen Caravellen nuoriso-osaston ja miehistön käyttöön. Autoon (KU 267) asennettiin kesän aikana hälytyslaitteet, työvalot ja vetokoukku palokunnan jäsenten talkootyönä. Syyskuussa palokunnan päällikön tehtävät siirtyivät Fredrik Juslinille . Pirteä seitsemänkymppinen Kaarelan VPK / Kårböle FBK odottaa mielenkiinnolla Uudenmaan pelastusliikelaitoksen perustamista. Kooltaan Uudenmaan pelastusliikelaitos olisi Pohjoismaiden suurin ja merkittävä vaikuttaja Suomen sisäisen turvallisuuden toimijana. Asukkaita uuden pelastusliikelaitoksen alueella on noin 1,6 miljoonaa. Pelastusliikelaitos vastaa tulevaisuudessa yhteistyöstä sopimuspalokuntien (mm. VPK:ien) kanssa, joiden merkitys on myös jatkossa erittäin tärkeä pelastustoimen kokonaisuudessa. Palokunnasta löytyy paljon tekemistä eri-ikäisille sukupuoleen katsomatta. Tutustu tarkemmin eri osastojen toimintaan ja tule mukaan aloittamaan uusi harrastus. Joukossa pärjää ja on pärjännyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.kaarelanvpk.fi Pentti Miettinen yksikönjohtaja Kaarelan vpk / Kårböle fbk 70 vuotta paloja pelastustoimintaa Fredrik Juslin on järjestyksessä kuudes päällikkö ja sukunsa kolmas palokunnan päällikkö. Juslinit kuuluvat Kaarelan kylän perustajaperheisiin ja ovat vaikuttaneet alueella aina 1600-luvun loppupuolelta asti. VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA , eli VPK, on palokunta, jonka henkilöstö suorittaa paloja pelastustoimen tehtäviä vapaaehtoisesti. Kaarelan VPK toimii osana Keski-Uudenmaan aluepelastuslaitosta yhtenä Vantaan kaupungin alueella toimivista sopimuspalokunnista. VPK toimii paloja pelastustoimen tehtävissä harrastusja vapaaehtoispohjaisesti, eikä sen jäsenille makseta mitään henkilökohtaista korvausta. Kaarelan VPK:ssa on noin kaksikymmentä täysi-ikäistä, jotka osallistuvat operatiiviseen toimintaan, heistä aktiivisia, hälytysosastotehtäviin osallistuvia on noin 15 henkeä. Vapaaehtoiselta ja sivutoimiselta miehistöltä vaaditaan tiettyjen peruskurssien käymistä sekä soveltuvuustestien hyväksyttyä suoritusta. Hälytysosaston toimintaan tulevien perehdytysvaiheessa koulutusta annetaan sammutusmiehen perustaidoissa normaaleissa viikkoharjoituksissa. Harjoituksissa myös syvennetään näitä taitoja ja opetetaan soveltamaan niitä erilaisissa tilanteissa. Miehistön peruskoulutus annetaan Uudenmaan pelastusliiton järjestämillä palokuntien kursseilla. Peruskursseja ovat mm. sammutustyökurssi, palokuntien ensiapukurssi, savusukelluskurssi, pelastustyökurssi. Hälytysosasto kokoontuu harjoituksiin kerran viikossa tiistaisin klo 18.00. VPK-toiminta ja siihen liittyvät koulutukset ovat maksuttomia, mutta vaativat osallistujilta sitoutumista palokunnan tehtäviin. Varusteet tulevat talon puolesta. Nuoriso-osasto Nuoriso-osasto kokoontuu harjoituksiin kerran viikossa keskiviikkoisin klo 17.30 alkaen. Harjoitukset kestävät yleensä noin kaksi tuntia ja niissä perehdytään palokuntatoimintaan harjoittelemalla palokuntaja ensiaputaitoja. Välillä myös urheillaan ja pidetään muuten hauskaa yhdessä. Nuoriso-osaston toimintaan voivat osallistua kaikki 12–17 -vuotiaat palokuntatoiminnasta kiinnostuneet tytöt ja pojat. Palokunta antaa kaikille nuoriso-osaston jäsenilleen käyttöön oman haalarin ja kypärän. Harrastus on muutoinkin ilmaista. Tällä hetkellä osastossa on toistakymmentä aktiivista jäsentä, joista suurin osa on poikia. Osaston johtajana toimii Jan ”Jannu” Peldán . Lisäksi osaston harjoituksissa kouluttajina toimivat useat miehistöja hälytysosaston jäsenet. Jos olet kiinnostunut nuoriso-osaston toiminnasta, tule seuraamaan harjoituksia paloasemalle osoitteessa Palotie 5. Vapaaehtoisen palokunnan tarkoituksena on sammutusja pelastustoimen edistäminen ja kehittäminen sekä sammutusja pelastusavun antaminen normaalija poikkeusoloissa. Kaarelan VPK tarjoaa Keski-Uudenmaan aluepelastuslaitokselle osaavaa ja laadukasta tukea paloja pelastustehtävissä pelastuslaitoksen reservinä. VPK:n jäseninä on henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneet edistämään yhteiskunnan ja ympäristön turvallisuutta ja turvaamaan ihmisiä onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta. Toiminnan tarkoituksena on lisäksi kehittää jäsenistöä ja pyrkiä kasvattamaan heistä palokuntalaisihanteiden hengessä vastuullisia ja yhteistyökykyisiä kansalaisia. Kaarelan VPK:ssa toimivat aktiivisesti hälytysosasto ja nuorisoosasto. Palokunnalla on kaksi hälytysajoneuvoa, joista toinen on pelastusauto ja toinen miehistönkuljetusauto. Palokunta tarjoaa tekemistä niin miehille, naisille, tytöille kuin pojillekin. Kaarelan VPK:n paloasema sijaitsee Vantaan Kaivokselassa osoitteessa Palotie 5 ja toimii molemmilla kotimaisilla kielillä, också på svenska. Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä! Kårböle FBK Kaarelan VPK Palotie 5, 01610 Vantaa Palokunnan päällikkö Fredrik Juslin 040-838 8322 Puheenjohtaja Kari Nieminen 040-218 3112 Nuoriso-osaston johtaja Jan Peldán 040-5007 780 Kaarelan VPK:n hälytysosasto valmiudessa. Vas. Gustav Juslin, Atte Turpeinen, Pentti Miettinen, Jarmo Mönkkönen, Kari Nieminen ja Fredrik Juslin.
8 10.10.2018 LAPSUUTENI KODISSA oli kaksi kamaria ja keittiö. Isoissa maalaistaloissa oli sali, jota käytettiin kun talossa oli tärkeitä vieraita. Vasta lukioiässä asuin kerrostalokodissa, jossa oli olohuone. Huone oli monessa käytössä. Siellä oli iso ruokapöytä, jossa syötiin kuin oli vieraita. Olohuoneessa katsottiin televisiota ja kuunneltiin radiota. Osa perheenjäsenistä nukkuikin olohuoneessa. Nyt jokaisessa kodissa on olohuone. Mutta se ei riitä. Me tarvitsemme julkisia olohuoneita. Niitä on lähikapakassa, kahviloissa, kirjastoissa, asukasja nuorisotaloissa. Pitäjänmäen Nuorisotalo on remontoitu. Siellä on viihtyisin ja tyylikkäin julkinen olohuone mitä olen nähnyt. Pitäjänmäen kirjastossa on alkamassa remontti. Jospa sinne saisi olohuoneen ja kammareitakin. Vanhempi väki kaipaa Pitäjänmäellä kipeästi yhteistä kokoontumispaikkaa. Korttelikerhon tai Pitäjänmäen Eläkkeensaajien monikymmenpäinen osanottajajoukko ei olohuoneeseen mahtuisi, mutta pienempi joukko. Tarvitaan tilaa peliporukalle, kutojille ja neulojille, lukupiireille, keskustelukerhoille ja ylipäätään oleilulle ja seurustelulle. Siellä saisi tietokoneopastusta. Olisi ompelukone, jolla voisi ommella revenneen takin helman. Taitavammat tarvitsevat saumurin. Olisi joku joka pitäisi tästä kaikesta huolen. Miksi meillä kaikki ikäväen toiminta on vapaaehtoisten varassa ja monissa kaupunginosissa on palkkaväkeä organisoimassa toimintaa. Onneksi vapaaehtoiset osaavat ja jaksavat! Tänä syksynä on monessa teatterissa ollut hyvä olohuonemainen olo. Teatteri Avoimissa Ovissa Erottajalla oltiin ihan oikeasti Papin perheen olohuoneessa. Minna Canth kirjoitti näytelmänsä vuonna 1891. Ja Heini Tola ohjasi siitä huikean näytelmän. Törmäys elämän suunnasta vanhempien ja lasten välillä on ikiaikainen ilmiö. Näytelmässä erityisesti Jukka Pitkänen pappi-isänä on riipaiseva. Kaikki tietävä ja samalla eimitään-ymmärtävä. Vanhoista aiheista Tampereen Teatterissa on saatu aikaan puhutteleva ja hyvin vaikuttava esitys Maria Jotunin Huojuvasta talosta. Nyt pariskunnasta vaimo (Anna-Maija Tuokko) on alistaja ja vallankäyttäjä. Syksyn ehdoton ykkönen on Helsingin Kaupunginteatteri Kinky Boots. Musikaali pakottaa pohtimaan miksi emme voi hyväksyä toinen toisiamme sellaisina kuin olemme. Tai emme edes hyväksy itseämme. Kinky Boots on taidokasta, sydämellistä ja innostunutta näyttämön juhlaa. Kaikki on kohdallaan pienintä yksityiskohtaa myöten. Lauri Mikkola loistaa Lolana, loistava on Petrus Kähkönenkin. Lolan enkelikuoro on huikea. Kaikessa huokuu tekemisen ja osaamisen riemu. Kapellimestari Eeva Konnun johdolla musiikki on hurmaavaa. Peter Ahlqvistin lavastus välitti katsomoon aidon tehtaan tunnelman, nahkakin haisi katsomossa ihan vähän. Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti täyttää välillä Kaupunginteatterin ison näyttämön. Tilaa Pertti Sveholmin Johannes Puntila tarvitseekin – etenkin humalapäissään. Bertolt Brechtin ja Hella Wuolijoen näytelmä on monille tuttu, mutta aina yhtä yllättävä. Kari Heiskasen ohjauksessa Puntila on omahyväinen hölmö. Humalassa kiltti ja selvänä sietämätön. Siinä välissä taiteilee tytär, autonkuljettaja, piiat, muut palkolliset ja koko kylä. Olemmeko tämä alistuva kansanosa? Siitä meitä muistuttiin oivaltavasti, mutta myös viihdyttävästi. Maamme lähihistorian mainio oppitunti on Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu. Se kertoo vuodesta 1961, jolloin Kekkonen havitteli toista presidenttikautta, saatiin Honka-liitto ja noottikriisi. Kekkosen lisäksi näyttämölle tarvitaan joukko aikakauden poliitikkoja Leskisestä Tanneriin, Pitsingistä Vennamoon ja Kekkosen kolme naista. Tarkkana saa olla, ettei henkilöitä sekoita toisiinsa. Näytelmä välittää hyvin sen millaisissa paineissa poliitikot ovat, miten raadollista on heidän keskinäinen kisansa vallasta. Näyttelijät tekevät eri rooleissaan pikkutarkkaa työtä. Kaikkein ylimpänä nimiroolissa Eero Aho. Pöydälle hyppivä, leukaa vetävä ja alati liikkeessä oleva Aho on kaikessa sopivalla tavalla esikuvansa mukainen. Kansallisteatterin syksyn iso näytelmä on Pirkko Saision Musta Saara. Ohjaus Laura Jäntin ja musiikki Jussi Tuurnan. Musta Saara on räiskyvä ja karnevalistinen esitys. Aihe on ajankohtainen ja koskettava: ympäri Eurooppaa vaeltavat romanit ja muut kodittomat. Toisaalla Kansallispuolueen johtohahmot isä (Juha Muje) ja tytär (Katariina Kaitue) pyrkivät Ranskan presidentiksi. Draculakin (Timo Tuominen) sekaantuu presidenttikisaan. Matkan varrella tavataan kolme vanhaa tanssijatartakin (Sinikka Sokka, Ulla Tapaninen ja Tiina Weckström). Vaikka mitä tehdään romanien tilanne ei muutu. Pirkko Saision Musta Saara on tärkeä näytelmä. Se pysäyttää ja mitä enemmän se ärsyttää sitä enemmän se vaikuttaa. Leena-Maija Tuominen Se toinen olohuone Kaarelan alueelta löytyy henkilö, jolla on ihastuttava ja monipuolinen lauluääni. Kuulijatkin usein herkistyvät hänen upeista ja taidokkaista tulkinnoista. HÄN ON ISKELMÄLAULAJA Raija Koso, joka on jo pienestä tytöstä lähtien laulanut iskelmämusiikkia. Raija osallistui jo kouluaikoina kuoroihin ja muihin lauluesityksiin. Kiinnostuksen kasvaessa musiikkiin ja esiintymiseen, hän päätti kokeilla taitojaan karaoke-tapahtumissa. Ensimmäisillä kerroilla Raijan esiintymisjännitys oli huipussaan, sillä edessä oli yleisö jolle hän esiintyi ilman isompaa esiintymiskokemusta. Esiintymiset sujuivat kuitenkin hyvin. Yleisö piti erittäin paljon Raijan lauluista ja pyysi laulamaan lisää. Myöhemmin hän osallistui karaokekilpailuihin, joissa saavutti menestyksekkäästi voittoja. Tämä antoi itsevarmuutta laulajanuralle ja kokemusta lavaesiintymiseen. Kokemuksen siivittämänä hän lähti hakemaan lisää oppia Maija Hapuojan laulutunneilta, joita pidettiin laululeireillä ja työväenopistossa. Nykyisin hän käy Irina Milanin lauluvalmennuksessa. Laulukilpailuja parturintyön ohessa Raija Koso on toiminut tuomarina monissa laulukilpailuissa, joten tuomarointikin on hänelle tuttua puuhaa. Hänen mielestään on hienoa saada toimia laulukilpailujen tuomarina eripuolella Suomea. Kymmenen viime vuoden ajan hän on toiminut vuosittain laulukilpailujen tuomarina Kiuruveden Iskelmäviikolla. Raija Koson lapsuuden haave oli toimia parturi-kampaajana. Jo nuorena hän kävi parturi-kampaaja -koulun. Hänellä on ollut oma parturikampaamo -yritys Punavuoressa jo yli 30 vuotta. Iskelmälaulajan urallaan hän on osallistunut lukuisiin laulukilpailuihin ja voittanut useita palkintoja. Raija Koso on naisten sarjan SM Seniorilaulajamestari 2009 ja SM Humppakuningatar 2011. Raija Koso valittiin omassa sarjassaan ainoana edustajana edustamaan Eläkeliiton Helsingin piiriä valtakunnallisessa EL-Karaokemestari kilpailussa, joka pidetään lokakuussa 2018 Leppävirralla. Reilusti levyjä Uransa aikana häneltä on ilmestynyt noin 20 levyä. Viime vuosina häneltä on ilmestynyt 1-2 CD-singleä vuodessa. Raija Koson uusin äänite ”Tähtien tuhkaa” julkaistiin viime kesänä. Raijan levyjen uutena tuottajana toimii Timo Lehtonen , jonka Limous-yhtyeessä hän oli solistina. Moni Raijan levyistä on menestynyt hyvin paikallisradioiden listoilla ja Tätä Suomi tanssii -listalla. Voit kuunnella hänen levytyksiään Spotifyja You Tube -palveluista. Nykyisin Raija Koso tekee keikkoja Kaipuun kukka -orkesterinsa kanssa, mutta myös muissa kokoonpanoissa tarpeen mukaan. Hän on esiintynyt Kaarela-seuran järjestämissä tilaisuuksissa monena vuonna, muun muassa itsenäisyyspäivän juhlissa, joulujuhlissa ja Mätisfestareilla (8 vuotta). Rööperifesteillä, Punavuoren kaupunginosajuhlissa, Raija Koso on esiintynyt liki kymmenenä vuonna peräkkäin. Musiikista pitävänä ihmisenä hän käy paljon erilaisissa konserteissa nauttimassa muiden esiintymisestä. Hän myös hoitaa lapsenlastaan, joka tuo iloa ja piristystä arkirutiineihin. Raija Koso elää elämäänsä musiikin siivittämänä, niin parturi-kampaajana kuin iskelmälaulajana, jotka molemmat olivat lapsuuden haaveet. Toivotan sympaattiselle Raija Kosolle oikein menestyksellistä syksyä. Teksti Eeva Wiik Kuva Raija Koso Sympaattinen iskelmälaulaja Iskelmälaulaja Raija Koso on esiintynyt Kaarela-Seura ry:n järjestämissä tilaisuuksissa monena vuonna. Helsingin kaupunki laatii Konalan kaupunginosassa sijaitsevan Lehtovuoren puistosuunnitelmaa. Suunnitelmaluonnokseen voi tutustua 10.–24.10.2018 välisenä aikana Helsingin kaupungin infoja näyttelytila Laiturissa, Narinkka 2 Kamppi (ma–to kello 10–16, pe-la kello 12– 16), sekä verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Puiston suunnittelu perustuu voimassa olevaan asemakaavaan. Puistosuunnitelma koskee Lehtovuoren puistoa, jossa Espoon puolelle rakennettua puistokäytävää on tarkoitus jatkaa Lehtovuorenkadulle. Samalla parannetaan puiston kuivatusta ja valaistusta. Uuden käytävän varrella kasvillisuutta sekä pintamateriaaleja korjataan ja uusitaan. Nykyinen pelikenttä ja leikkipaikka säilyvät. Puistosuunnitelma valmistuu syksyllä 2018 ja rakentaminen aloitetaan alustavan aikataulun mukaan 2019. Tämä kirje lähetetään puistoon rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Mahdollista palautetta suunnitelmaluonnoksesta voi antaa 24.10.2018 mennessä. LISÄTIEDOT JA PALAUTTEET Jere Saarikko, Helsingin kaupunki, Maankäyttö ja kaupunkirakenne, puh. 09-310 39857, jere.saarikko@hel.fi. Kaupunkiympäristön toimiala Maankäyttö ja kaupunkirakenne 26.9.2018 Postiosoite: PL 2100, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Kansakoulukatu 3, Helsinki +358 9 310 1691 www.hel.fi y-tunnus: 0201256-6 LEHTOVUOREN PUISTOKÄYTÄVIEN PUISTOSUUNNITELMALUONNOS ESILLÄ Helsingin kaupunki laatii Konalan kaupunginosassa sijaitsevan Lehtovuoren puistosuunnitelmaa. Suunnitelmaluonnokseen voi tutustua 10.–24.10.2018 välisenä aikana Helsingin kaupungin infoja näyttelytila Laiturissa, Narinkka 2 Kamppi (ma–to kello 10–16, pe-la kello 12–16), sekä verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Puiston suunnittelu perustuu voimassa olevaan asemakaavaan. Puistosuunnitelma koskee Lehtovuoren puistoa, jossa Espoon puolelle rakennettua puistokäytävää on tarkoitus jatkaa Lehtovuorenkadulle. Samalla parannetaan puiston kuivatusta ja valaistusta. Uuden käytävän varrella kasvillisuutta sekä pintamateriaaleja korjataan ja uusitaan. Nykyinen pelikenttä ja leikkipaikka säilyvät. Puistosuunnitelma valmistuu syksyllä 2018 ja rakentaminen aloitetaan alustavan aikataulun mukaan 2019. Tämä kirje lähetetään puistoon rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Asunto-osakeyhtiöissä toivomme, että isännöitsijät tiedottavat suunnitelmasta asukkaille. Toivomme mahdollista palautetta suunnitelmaluonnoksesta 24.10.2018 mennessä. LISÄTIEDOT JA PALAUTTEET Jere Saarikko, Helsingin kaupunki, Maankäyttö ja kaupunkirakenne, puh. 09-310 39857, jere.saarikko@hel.fi. Lehtovuoren puistokäytävien puistosuunnitelmaluonnos esillä SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 9 18 Puh. 09-773 2376
9 10.10.2018 ”…ei kai eilisestä jäänyt mitään vammoja” Erkki Tuomioja Ei kai eilisestä jäänyt vammoja. Poliittiset päiväkirjat 1998-2000 Toimittanut Veli-Pekka Leppänen Tammi 2018 P olitiikan monitoimimies Erkki Tuomioja julkaisi kolmannen tiiliskivimäisen (700sivua) poliittiset päiväkirjansa 1998-2000. Kirjan otsikko Ei kai eilisestä jäänyt mitään vammoja -liittyy päiväkirjamerkintään torstaina 6. ja perjantaina 7. toukokuuta 1999 ja Erkin ja Sauli Niinistöön väliseen sanailuun. Erkki oli huomauttanut Saulille, että piti tämän puheenvuoroa keskustelussa halpahintaisena ja harvinaisen asiattomana. Sauli puolestaan oli vastannut hänelle ominaiseen tyyliin, ”minähän vittuilen missä ja koska vaan kenelle halua”. Mihin Erkki, ”minä myös vittuilen vastaan”. Seuraavana päivänä Sauli oli vähän hämillisenä tullut puhumaan, että ei kai eilisestä jäänyt mitään vammoja, johon Erkki oli todennut, että ei ja niin he vaihtoivat ihan asialliseen sävyyn pari sanaa. Alkusanoissaan lukijalle Tuomioja korostaa, että kommentit ja arviot ovat paitsi subjektiivisia, täysin ajankohtaan sidottuja eivätkä kaikkien asioiden kuin henkilöidenkään osalta vastaa nykyisiä käsityksiäni. Erikseen on syytä mainita tämä kolmen henkilön osalta. Edellisissä osissa näkyi Erkin antagonistinen suhde Kalevi Sorsaan . Kaksi muuta henkilöä, jotka esiintyvät tässä kirjassa ovat Arja Alho ja Sauli Niinistö, joissa tilanteet ja asioiden hoito saattoivat heidät vastakkain ja kirvoittivat varsin kriittisiä kommentteja toisistaan. ”Siksi olen erityisen iloinen, että molemmat ovat olleet jo pitkään uusissa asioissa ja tilanteissa minulle hyvin tärkeitä ja rakentavia yhteistyökumppaneita”. Lukijan huomio kiinnittyy tässä yhteydessä siihen, että vastaavanlaista tunnustusta Erkki ei tee tämän kirjan osalta kahteen muuhun tässä useasti esiintyvän henkilön osalta. Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari ovat useimmin kirjassa esiintyvät nimet, joiden yhteydessä on negatiivinen merkintä. Viittauksia Tarja Haloseen on hieman vähemmän kuin Lipposeen, mutta ne ovat pääsääntöisesti kaikki enemmän tai vähemmän myönteisessä hengessä esitettyjä mainintoja. Lipposen kohdalle korostuu arvio, että tämä pääsääntöisesti asennoituu valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistön linjoille eri kysymyksissä. Paavo ja Sauli usein neuvottelevat ja sopivat asioista kahden kesken ja Lipponen esittelee ne hallituksen kantoina keskustelematta muiden hallituksen jäsenten tai edes sosdem. ministeriryhmän kanssa. Erkki mainitsee useamman kerran, että Lipposen tyyliin kuului korostaa, että vain hänellä on yleinen mandaatti puhua yleispolitiikkaa” ja että ”hän on se, joka kuitenkin joutuu näistä puheista vastaamaan”. Ahtisaaren osalta Tuomiojan kriittiset maininnat koskevan presidentin puheiden tasoa ja sisältöä. Yhden uudenvuoden puheen hän tosi mainitsee olevan kohtuullisen hyvän ja asiapitoisen (kiitos puheenkirjoittajalle). Mutta moitteena, ettei puhujan oma anti ja panos sinänsä hyvien ja oikeiden asioiden eteenpäin viemisessä ole uskottava. Edeltäjää presidentti Koivistoa lainaten toteaa, että Jugoslavian pommitusten yhteydessä Ahtisaari turhan jyrkästi haukkui Milosevicia ja tarjoutui itse amerikkalaisten käyttöön Kosovon välitystehtävässä. Erkki kertoo harkinneensa vakavasti onko mitään motivaatiota jatkaa politiikassa. Vuoden 1999 eduskuntavaalien yhteydessä hän pohdiskelee ”Onko mitään järkeä ja moraalia ylipäänsä olla edes ehdolla Lipposen puolueen listoilla, jos perspektiivinä on tarjota vain jatkoa nykyiselle menolle, nykyiselle hallituskoalitiolle ja nykyiselle pääministerille?” Tuomioja ilmoittautuu Lipposen haastajaksi puolueen puheenjohtajavaalissa seuraavassa edustajakokouksessa. Iltasanomien gallupissa suosituimmasta puheenjohtajaehdokkaasta Lipposen jälkeen Erkki Tuomiojaa kannattaa 28%, Antti Kalliomäkeä 14%, Sinikka Mönkärettä 13%, muut alle 10%. Gallup tulosta Erkki kertoo ”kommentoineensa hyvin varoen ja pidättyvästi”. Tuomioja harkitsee myös suurlähettilääksi siirtymistä, mutta ei saa haluamaansa Osloa ja kieltäytyy Prahasta. Yhtenä vaihtoehtona hän miettii historian tutkijaprofessuuriakin. Vaaleissa hän tulee kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä Helsingin demareiden listalta. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikka vaihtuu 1999 kauppaja teollisuusministerin salkkuun, joka vuonna 2000 presidentinvaalien jälkeen Tarja Halosen tullessa valituksi presidentiksi vaihtuu ulkoministerin salkuksi. Ryhmän puheenjohtajakausi näkyy päiväkirjamerkintöinä lukuisina kokousja neuvottelumainintoina ja vaalikampanjaan liittyvinä puhetilaisuuksina. Ministerikausi tuo merkintöihin lisää useita lounaspalaverejä erilaisissa kokoonpanoissa ja asiayhteyksissä. Erkki on UKK:n tavoin pitäänyt fyysisestä kunnostaan tarkasti huolta. Juoksulenkit mainitaan siinä missä UKK hiihtomatkansa. Varsinaisesti painonvartijoihin Erkki ei ilmeisestikään kuulu. Ainakin painomääriä ei ole merkitty, kuten Kekkosella oli tapana. Lukijan kannalta nämä vähemmän merkitykselliset lounaspalaverit ja tapaamiset sekä monet ulkomaanmatkat lisäävät kirjan sivumäärää. Tekijän idea lienee ollut osoittaa näillä kalenterimerkinnöillä miten monipuolista ja aikaa vieviä nämä päivittäiseen rutiinin kuuluvat poliitikon ja varsinkin ministerin tehtävät ovat. Politiikan sisältökysymyksiä kirjassa käsitellään tuoreeltaan suhteellisen laajasti. Niistä mainittakoon eduskuntaryhmän käsittelyssä olleet lakiasiat. Eduskuntaja presidentinvaalivalmistelut sekä kunnallisvaalit syksyllä 2000. Hallitusohjelman rakentaminen ja henkilövalinnat eri tehtäviin. Ulkomaankauppaja teollisuusministerin sekä ulkoministerin tehtäväkenttään tehtäviin kuuluu luonnollisesti runsaasti ulkomaisten kollegoiden tapaamisia ja EU:n asioiden käsittelyä erilaisissa ministeriryhmissä. Näitä koskevat päiväkirjamerkinnät ovat noin puolet kirjan sivumäärästä. Asioiden luonteesta johtuen myös päiväkohtaiset merkinnät ovat pitempiä usein sivun/puolentoista mittaisia. Loppukesän aikana ulkoministeriötä työllisti Filippiineillä tapahtunut panttivankikaappaus, jossa oli mukana kaksi suomalaista. Panttivankidraama kesti yli 140 vuorokautta ja vaati monia neuvotteluja ja kontakteja Filippiinien hallitukseen. Niihin osallistui diplomaatteja useista maista, joiden kansalaisia oli panttivankien joukossa. Vuosi päättyy ystävien kanssa perinnelounaaseen ravintola Presidentissä ja ilta Espoon uudenvuoden vastaanottoon. Oiva Björkbacka SEURAKUNTAVAALIT 2018 – #minunkirkkoni Minkälainen on sinun kirkkosi? Tulevaisuuden kirkkoa rakennetaan nyt. Seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt seurakuntavaaleissa. Kannelmäessä seurakuntaneuvostoon valitaan 14 jäsentä ja Helsingin seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon 4 jäsentä. Ennakkoäänestys ti–la 6.–10.11. • Kauppakeskus Kaaressa, 2. krs., ti–pe 6.-9.11. klo 12–19 ja la 10.11. klo 11–18 • Kirkkoherranvirastossa ti–la 6.–10.11. klo 9–18 • Ke 7.11. Vaalidösä Honkasuolla klo 15–16.30 Vaalidösä Kuninkaantammessa klo 17–19 Malminkartanon kappelissa klo 16–20 Vaalipäivä su 18.11. Äänestys Kannelmäen kirkossa messun jälkeen klo 11–20 Tutustu ehdokkaisiin vaalikoneessa: vaalikone.seurakuntavaalit.fi Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/vaalit JUMALANPALVELUSELÄMÄÄ Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Aamuehtoollinen ke 10.10., 24.10., 7.11. klo 9.15. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen (1,50 €) • Iltaehtoollinen ke 17.10. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. • Luottamuksen messu kirkossa ke 31.10. klo 19. Taizé-lauluja, Raamatun tekstejä ja rukousta, hiljaista mietiskelyä. • Pyhäinpäivänä la 3.11. klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, klo 18 Vainajien muistoilta Malminkartanon kappelissa • Messu ja iltatee su 21.10. ja 4.11. klo 18 KONSERTTEJA KANNELMÄEN KIRKOSSA Markuksen evankeliumi -kirkkodraama su 28.10. klo 18. Tornion Kaupunginteatterin johtaja Pauli Mahlamäki kertoo Markuksen evankeliumin tapahtumat ja tulkitsee sen kymmenet henkilöt. Esityksen kesto 2 tuntia, 1 väliaika. Vapaa pääsy. Väliajalla kahvitarjoilu lapsija nuorisokuoro Kannelkellojen toiminnan tukemiseksi. Romanttinen iltasoitto ti 30.10. klo 18.30. Akateeminen puhallinorkesteri ja sen pienyhtyeet esittävät 1800-luvun lopun puhallinmusiikkia. Säveltäjänimiin kuuluvat mm. Richard Strauss, Claude Debussy ja Carl Nielsen. Konsertin johtaa Henriikka Teerikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Kamarikuoro Kotka-Canton konsertti su 11.11. klo 18. Kuoro ja solistit, johtaa Mikko Hauhia. Säestys Matti Vaakanainen. Ohjelmassa mm. Gabriel Fauré: Requiem sekä Cantique de Jean Racine, Maurice Duruflé: Ubi caritas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. TilkkutäkkiPaikka. Tervetuloa diakoni Heini Sinkon kanssa la 20.10. klo 13–16 virkkauspajaan Paikkaan, Kauppakeskus Kaari -1. krs., virkkaamaan isoäidinneliöistä peittoja vanhuksille. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta minun kirkkoni
10 10.10.2018 Parturi-Kampaamo Mia Laine Oppilastyöt edullisesti P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Mari syyslomalla 15.-22.10. Pirjo paikalla sopimuksen mukaan. Käynti Kaupintien puolelta. Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, syyskuun alusta myös lauantaisin 9-14 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi
11 10.10.2018 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Batiikkia ja Runoja Aija Johanssonin batiikkitauluja ja Heikki Niskan runonlausuntaa 16.10.-16.11. Avajaiset 16.10. klo 18-20 Lausuntaa myös ke 24.10, 31.10. ja 7.11. klo 17 Kirjamyyntiä. Galleria Aforte Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi Avoinna Ti-Pe 11-18, La 11-15 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M Olemme velkaa, olemmeko? Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a ESPOOLAINEN kaupunginvaltuutettu, asioimistulkki, yhteisöasiamies, projektikoordinaattori ja seitsemän lapsen yksinhuoltaja, 31-vuotias Habiba Ali (sd) on ehtinyt ottaa kantaa moneen. Googlaamalla löytyy mm. hänen mielipiteensä, että on rasismia kieltää somalilapsia metelöimästä kirjastossa. Habiba Ali työskentelee vierastaistelijoiden, Syyriasta palaavien jihadistien sopeuttamiseksi takaisin yhteiskuntaan. Tämä arvokas työ tapahtuu Kirkon ulkomaanavun puitteissa ja ehkäisee syrjäytymistä ja helpottaa taistelijoiden palaamista takaisin yhteiskuntaan. Kaikki tämä on hienoa ja puutun vain Habiba Alin kirjoitukseen taannoin espoolaisessa paikallislehdessä jossa tämä tähdensi sitä että suomalaisetkin ovat mustille velkaa orjuuden aikaisten kärsimysten tähden. Hieno ajatus. Mekin olemme aikoinaan syöneet väskynäsoppaa ja monin tavoin nauttineet orjuuden hedelmistä mm. sokeritoppien muodossa (ennen vanhaan sokeri myytiin topeissa, kymmenisen kiloa painavina kartioina, joista joko hakattiin tai leikattiin paloja). Toisaalta, en juuri nyt tiedä että ainuttakaan somalia olisi koskaan ollut sokeriruokoa korjaamassa. Transatlanttinen orjuus (ennen neekeriorjuus) kosketti vain länsiafrikkalaisia. Itse asiassa päinvastoin, sikäli kuin tiedän, orjien eli addoonien pitäminen ei ole mitenkään tavatonta somalikulttuurissa. Ja toisaalta, Suomi on ollut itse kolonia, siirtomaa. Vaikka väitetäänkin että Suomi olisi ollut elimellinen osa Ruotsia, se ei viime kädessä pidä paikkaansa. Todellinen tilanne, erillisasema on hyvin perusteltu Alpo Rusin kirjassa Etupiirin ote. Suomi on ollut Ruotsille Österlandet, jokseenkin samaa kuin Algeria on ollut Ranskalle. Österlandetia on hallinnut kenraalikuvernööri, yleensä sivuraiteille joutuneita vaikuttajia tai korkeita upseereja. Näin kolonioita on yleensäkin hallittu. Suomen päätuote on ollut verojen lisäksi sotilaat, joita maa on tuottanut emämaan valloitus-ja ryöstöretkien tarpeeseen. Virheellisesti usein ajatellaan, ettei Suomessa olisi ollut orjuutta. Mikään ei voisi olla virheellisempi käsitys. Ns. Vanha Suomi, Venäjän valtaan joutunut Suomen alue, pysyi kyllä suomenkielisenä, mutta siellä olivat Venäjän lait vallassa. Näiden mukaan isäntä saattoi menetellä alustalaistensa kanssa miten tahtoi. Hallitsija myönsi maita lahjoitusmaina suosikeilleen ja vanhat omistusoikeudet eivät merkinneet mitään. Sielut eli asukkaat tulivat kaupanpäällisinä maan mukana. Myös paikalta karanneet asukkaat kuuluivat kiinteistöön lahjakirjan mukaan. Amerikassa orjia hallittiin kepillä ja porkkanoilla. Paikallinen sanonta kehotti kohtelemaan ahkeria orjia hyvin, mutta kohdattaessa pienintäkin niskoittelua oli parasta panna ne ulvomaan kivusta kuin koirat. Mutta se on vain amerikkalainen hempeä tapa. Vanhassa Suomessa käytössä oli keppi ja ruoskinta ilman porkkanoita. Useimmiten kartanon omistaja jätti käytännön asiat voudille ja asui itse Pietarissa. Vouti poliiseineen kohteli maan tavan mukaan hyvin brutaalisti alustalaisia. Väinö Vainion jo unohdettu kirja Maaorjia käsittelee tuon aikaista kulttuuria Hiitolassa. Orjat lapsineen kävivät ropotissa. Maaorjan asema oli täysin juopon voudin mielivallan alla ja oikeudettomuus vallitsi. Mieleenpainuvinta kirjassa on, kun arvokkaan metsästyskoirapentueen emä kuolee, kartanonherra määrää isotissisen alustalaisensa imettämään arvokkaita koiranpentuja. Koirien hampaiden kasvaessa alustalaisen rinnat purraan ja kynsitään pahoin. Autonomian parhaita piirteitä oli, kun Vanha Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan ja Suomen lakeja alettiin taas soveltaa myös Vanhassa Suomessa. Autonomiaa on pidetty Ruotsin vallan aikaa parempana, mutta siinäkin lähinnä autonomian alkuaikoja. Suomi on ollut kolonia, siirtomaa myös venäläisille. Tsaari Nikolai I suhtautui hyvin nuivasti suomalaisiin, ja hänen hallintokaudellaan alkoi suhteiden uusi alamäki. Venäläiset Suomessa olivat hallitsevaa vähemmistöä, joka ärsytti suomalaisia ja synnytti uudelleen venäläisvastaisuutta. Tuolloin uudelleen palasivat suomalaisten mieleen Isovihan ja Pikkuvihan ajan väkivaltaisuudet ja väestön tuhoaminen. Sortokauden kautta siirryttiin ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin Suomi oli aidosti isäntämaan, Venäjän sotajoukkojen miehittämä. Loppu on historiaa. Ylläpuhutun nojalla sanoisin kuitenkin, ettei Habiba Alilla ehkä oikein olisi syytä uhriutua orjuudesta, eikä varsinkaan suomalaisille. Esko Karinen www.tanotorvi.fi Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi SYYSKUUSSA TOTEUTETTIIN ympäri Suomen UPEA18-taidefestivaalin julkisivutaideteoksia. Sen aikana valmistui 20 taideteosta kaikkiaan 12 kaupunkiin. Helsinkiin tuli kolme taideteosta, joista yksi kaksiosainen karhuaiheinen työ maalattiin Soittajantie 6:n kerrostalojen päätyseiniin syyskuun viimeisellä viikolla. Taiteilijana toimi Jussi TwoSeven . Muraali sijaitsee bussilinja 42:n päätepysäkillä Kannelmäessä ja avautuu hienosti Vantaankosken rataa kulkeville junamatkustajille. Jussi TwoSeven on kansainvälistäkin mainetta niittänyt julkisivutaiteilija, joka on tehnyt eläinaiheisia stencil-tekniikalla toteutettuja ulkotilamaalauksia jo lähes 10 vuotta. Valtakunnallinen UPEA18-taidefestivaalin tarkoitus on luoda arkiympäristöjä elävöittävää taidetta suomalaiskaupunkeihin. UPEA kannustaa ihmisiä tutustumaan julkiseen taiteeseen ja osallistumaan siitä käytävään keskusteluun. Festivaalin järjestää Upeart. www.upeart.com www.jussitwoseven.com Ota kantaa! Kahden suuren karhumuraalin ilmestyminen talonseiniin säikäytti vastapäisen palvelukodin asukkaita. Mitä olet itse mieltä muraaleista? Kerro mielipiteesi: www.facebook.com/Tanotorvi/ Teksti Jauri Varvikko Kuvat Iiro Rautiainen (yläkuva), Jauri Varvikko (alakuvat) Pasuunatielle näyttävä karhumuraali VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista.
12 10.10.2018 HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 7.11. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 TARJA MÄÄTTÄ-HEINONEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI Unelmien ja kotien yhdistäjä Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! Esimerkkejä synttäritapahtumistamme: Ke 17.10. Jaamme Kaaren kestokasseja ja etukuponkeja liikkeisiimme klo 15-19 La 20.10. Kutsumme kaikki alueen 5-vuotiaat perheineen mehukesteille ja nauttimaan hauskasta synttäriohjelmasta! • Kikattava Kakkiainen klo 11 ja 14 • Ilmapallotaikuri Taika klo 12-13.30 • Kanneltalon naamiopaja klo 11-14 Ti 23.10. Yhteislaulumuskari klo 11-11.30 KAARI ON NYT 5 VEE #KAARI5 Kauppakeskuksemme on jo 5-vuotias. Sen kunniaksi tarjolla on toinen toistaan huikeampia synttärietuja ja kivaa ohjelmaa 17.10.-4.11. Katso koko synttäriohjelma: kauppakeskuskaari.fi/meillätapahtuu KAIKKI ON KIVEMPAA KAARESSA!