No 9 7.10.2020 • 56. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Tarjous voimassa 31.10. asti (ei tarjolla lounasaikana) Kaikki take away -annokset -25% Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 | info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike Auton korin ja moottorin muoviosien kunnostukset edullisesti. LÄHIKORJAAMO PALVELEE Räpätätiivi ihastuttaa Bettinan bistro tuo perinteiset piirakat takaisin arkeen ja juhlaan OmaStadi on taas täällä HAMMASPROTEESITYÖT LAADUKKAASTI, NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA Teemme myös kotikäyntejä! HAKANIEMI | Näkinkuja 4 MALMI | Malmin Raitti 12 HAAGA | Kauppalantie 4 VARAA AIKA 050 46 77 229 www.erikoishammasteknikot.fi EHT Tero Roine EHT Tero Roine EHT Antti Koskelo EHT Antti Koskelo Tinatie 5 00440 Hki Nyt terveydenhoidollinen JALKAHOITO vain 59 euroa 60 minuuttia (norm. hinta 67€) Tarjous voimassa 31.10.20 asti. Varaukset p. 045 220 9888 www.haaganjalkaterapia.fi
2 7.10.2020 KUN ENSIMMÄISET lapset ja nuoret tulivat esityksiin elokuussa, olimme melkein tippa linssissä. Niin ihanaa oli viime kevään jälkeen saada tänne iloa ja riemua, kertoo Kanneltalon kulttuurituottaja Liisa Paatsalo . Käänteitä on vuoteen mahtunut, mutta kaikeksi onneksi kulttuurisyksyä ei ole peruttu. Koronavirustilannetta seurataan yhä tarkasti, mutta tällä hetkellä saamme nauttia esityksistä niin kuin ne on tarkoitettu: läsnä ja kaikin aistein. Turvavälejä ja käsidesiä Jotta Kanneltalon tapahtumiin olisi turvallista tulla, on järjestelyt suunniteltu huolellisesti. Keskeisimpänä on katsojamäärien rajaaminen: Saliin otetaan puolet paikkamäärästä, eli maksimissaan 115 asiakasta, ja kahvilan stagen tapahtumiin 60 katsojaa, kertoo Paatsalo. Kasvomaskeja käyttävä henkilökunta ohjaa yleisön saliin niin, että seurueiden välillä on riittävästi etäisyyttä. Asiakaskin voi halutessaan käyttää maskia. Ruuhkien välttämiseksi liput kannustetaan ostamaan verkon kautta, naulakko ei ole käytössä, salin ovet avataan 20 minuuttia ennen esitystä ja väliaikoja ei pidetä. Kahvila palvelee ennen esityksen alkua ja päällysvaatteet voi laskea salin tyhjille paikoille. Tiloissa on käsidesiä helposti saatavilla, pintojen puhdistamista on tehostettu ja tiloihin on lisätty turvallisuusopastusta. Muistutamme Kanneltaloon saapuvia käsien desinfioinnista, turvavälien pitämisestä ja oikein yskimisestä ja aivastamisesta, Paatsalo kertoo. Oireisena Kanneltaloon ei pidä tulla. Yllätyksellistä barokkimusiikkia Syitä Kanneltalossa vierailuun löytyy vilkaisemalla syksyn ohjelmistoa. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Helsinki Early Music Festival tuo lokakuussa Kanneltaloon barokkimusiikkia mielikuvituksellisesti tarjoiltuna. Jos pitää yllätyksistä, on perjantain 9.10. iltapäiväkonsertti Georg ja kaverit nappivalinta – konsertin ohjelma selviää nimittäin vasta paikan päällä. Yllätyksen valmistelee saksalainen huippuviulisti Georg Kallweit yhdessä suomalaisten soittajaystäviensä kanssa. Bussilla kapakasta oikeussaliin Kanneltalossa Helsingin ensi-iltansa saava Tanssiteatteri Tsuumin Suo, guacamole ja Jussi yllättää esityspaikallaan – nyt ei istutakaan salissa, vaan lähdetään bussiajelulle ympäri Kannelmäkeä ja Tapiolaa. Kyseessä on hyvin eksklusiivinen esitys, sillä bussiin otetaan turvavälien mahdollistamiseksi vain 25 katsojaa, kertoo Paatsalo. Suo, guacamole ja Jussi käsittelee yhteiskunnallisen ilmapiirimme kiristymistä teatterin, tanssin ja tieteen keinoin. Koetko kuuluvasi ääriainekseen, takinkääntäjiin, syntipukkeihin, kulttuurieliittiin vai tolkunihmisiin? Haasta ajatteluasi esityksissä 9.–11.10. Iloa kohtaamisista Yllätyskonsertin ja bussiajelun vastapainoksi ohjelmasta löytyy vaihtoehto niille, jotka kaipaavat jotain tuttua epävarmoina aikoina. Marraskuussa 2019 ensi-iltansa saanut Hämärätunnin Romeo palaa Kanneltaloon yleisön toiveesta kolmella esityksellä 20., 21. ja 23.10. Teoksen takaa löytyy taatut tekijät: Tatu Siivosen esittämän monologin tekstit ovat Heikki Turusen kynästä ja musiikki Kaj Chydeniuksen säveltämää. Yleisötapahtumia vältteleville Paatsalo suosittelee näyttelyitä. Hän on itse erityisen innoissaan Pave Maijasen KUVA & VALO -valokuvanäyttelystä 28.10.–16.11. Kulttuurituottajalle jokainen ovista astuva asiakas on ilo: Nyt kun kohtaamisia on vähemmän, on jokainen sitäkin arvokkaampi. MAINOS Kanneltalon tapahtumarikas syksy ilahduttaa koronan keskellä Tanssitaiteilija Jyrki Karttunen esityksessä Suo, guacamole ja Jussi. Kuva: Timo Ahopelto Tatu Siivonen hyppää maalaishahmosta toiseen monologissa Hämärätunnin Romeo. Kuva: Peter Salovaara Kanneltalo tuo syksyyn ajatuksia herättävää bussiteatteria, yllätyksellistä barokkimusiikkia ja Pave Maijasen valokuvia. Koronaviruksen takia turvallisuusjärjestelyt on mietitty tarkasti. KATSOMOSSA ON selkeästi merkitty millä paikoilla saa istua ja millä ei. Vahtimestarit ohjaavat katsojat lipun osoittamalle riville. Väliajan alkaessa samat vahtimestarit ovat ohjaamassa katsojia lämpiöön. Katsomosta poistutaan rivi kerrallaan. Turvavälit pysyvät. Kun näytelmä päättyy poistumme verkkaisesti rivi kerrallaan. Ruuhkaa ei synny mihinkään. Leppoisana syysiltana on mukana vain ohut takki, joten sen on voinut ottaa mukaan katsomoon. Narikat eivät ole käytössä. Näin toimittiin Tampereen Työväen Teatterissa isolla näyttämöllä Kinky Boots-musikaalin näytännössä. Olen alkaneella syyskaudella käynyt teatterissa Espoossa, Helsingissä ja Tampereella. Työväen Teatterin toimintamalli oli aivan omaa luokkaansa. Katsomossakin väki istui maskit kasvoilla. Muu Suomi syyttää meitä pääkaupunkiseutulaisia omahyväisyydestä ja ylimielisyydestä. Ihan vähän on entisen tamperelaislikan mieleen hiipinyt ajatus, että syytöksissä saattaa olla perää. Me luulemme että tiedämme ja osaamme kaiken. Säännöt on tehty muita varten, koska mehän tiedämme postinumeromme turvin miten pitää missäkin tilanteessa menetellä ja käyttäytyä. Oma tietämättömyys ja osaamattomuus on tullut vastaan, kun pohdin mihin voi mennä ja mihin. Voiko mennä kuntosalille, vesijumppaan, taidenäyttelyyn, konserttiin, kirkkoon, Selloon, apteekkiin, ruokakauppaan, Turkuun. Metsään ja lenkille menemistä ei tarvitse aprikoida. Ruokakaupoille on koronan myötä tullut sielu. Toisissa kaupoissa asiakkaat pitävät etäisyyttä, samalle käytävälle ei kärryjen kanssa ryntäillä, odotetaan että toinen tulee sieltä pois, kassalla pakataan tavarat rauhassa, seuraava ei tunge ostoksiaan hihnalle turhan kiireisesti, maskeja on monella, on hyvät käsidesitelineet. Toisessa kaupassa toimitaan ihan kuin aina ennenkin. Kaikki on varmaan kiinni henkilökunnasta ja johdosta. Luulisi että samanlaiset säännöt tai toimintamallit, hyvät käytänteet voisi ottaa käyttää kaikkialla. Jos yksi on keksinyt hyvän systeemin voisi sen toistaa muuallakin. Nyt ei kilpailu ja toisten kyttäily ole päivän sana. Teattereissa on viime vuosina ryhdytty tekemään uudenlaista yhteistyötä. Teatterit lainaavat toisilleen henkilökuntaa ja luovuutta. Kaksi vuotta sitten kauden teatteritapaus oli Kinky Boots Helsingin Kaupunginteatterissa. Nyt korkeakorkoiset saappaat ihastuttavat Tampereen Työväen Teatterissa. Ohjaaja Samuel Harjanne on luonut molemmat esitykset. Pääosan esittäjät Lauri Mikkola ja Petrus Kähkönen ovat molemmissa esityksissä mukana. Tampereen esitys on vielä riehakkaampi ja menevämpi kuin Helsingissä. Näytelmän ilmapiiri ja sanoma toinen toistemme hyväksymisestä sellaisina kuin olemme on molemmissa vahvasti mukana. Taas kehotan hesalaisia suuntaamaan kulkunsa Espoon Kaupunginteatteriin. Juha Hurme on loihtinut Algot Untolan vanhasta ja massiivisesta Harhama-romaanista huikean esityksen. Hurmeen Harhama on hurmaava ja hurja. Ensimmäinen näytös vie katsojan Pietariin, missä Harhama (liikunnallisesti ja muutenkin taidokas Tomi Alatalo) yrittää saada selville sitä millaista suuressa maailmassa oikeasti on. Ja siellähän on tarjolla vaikka mitä. Musiikin höystämänä ruoditaan markkinataloutta, sosialismia, kristinuskoa, Perkeleen pahuutta, kurjuutta ja rikkautta. Harhamassa on kuusi näyttelijää: Tomi Alatalo, Eetu Känkänen, Antti Laukkarinen, Enni Ojutkangas, Cècile Orblin ja Roosa Söderholm. Jokaisella – Alataloa lukuun ottamatta – monta roolia, monta laulua, monta tanssia. Ja kaikki loistavia. Saara Hurmeen koreografia tukee ja vahvistaa kaikkea. Näyttelijöiden yhteistyö on saumatonta. Välillä on tunne, että esitys on yhtä taukoamatonta liikettä, alati vaihtuvaa, yllättävää. Toisessa näytöksessä meno hieman rauhoittuu. Moninaiset uskon asiat ovat sumentaa Harhaman mielen lopullisesti. Hurmeella on taiturimainen ote ja kyky tulkita unhoon jääneitä taideteoksia, raaputtaa niiden pintaa ja saada esille asioita, jotka eivät vuosikymmenten kuluessa ole muuttuneet mihinkään. Harhamassa hän on houkutellut mukaansa joukon samanhenkisiä taiteilijoita. Ja lopputulos on täydellinen. Koronakevät on varmasti jäänyt kaikkien mieleen outona ja uudenlaisena ajanjaksona. Moni mummu käytti joutilaan ajan hyväksi ja kutoi sukkia. Niinpä nyt on Neulekerho Heiluvien puikkojen mummujen ansiosta kaikilla Pitäjänmäen ala-asteen ekaluokkalaisilla uudet villasukat. Lapset olivat innoissaan sukista ja me mummut tyytyväisiä! Leena-Maija Tuominen Ekaluokkalaisten lämpimät varpaat HELSINKILÄINEN valokuvaaja ja taiteen tohtori -opiskelija Nita Vera on kuvannut pääkaupunkiseudun erityislapsiperheen lapsia valokuvanäyttelyssä, joka avautuu Kanneltalossa 10.10. Valokuvanäyttely toteutetaan yhteistyössä erityislapsiperheille vertaistukea tarjoavan yhdistyksen Leijonaemot ry:n kanssa. Näyttelyssä nähtävissä teoksissa lapset ovat saaneet valita kuvauspaikan. Ajatuksena on ollut kuvata lapsia sellaisena kuin he ovat, ilman erityisyyden leimaa. Kuvien keskeinen teema on perheen lasten keskinäinen sisarussuhde. Erityislapsiperheessä sisarussuhteet ovat omanlaisiaan, erityisiä, sillä perheen erityislapsi voi sairautensa tai vammansa vuoksi tarvita niin paljon vanhempien aikaa ja huomiota, että perheen muut lapset jäävät, olosuhteiden pakosta, erityisen varjoon. Sisarukset voivat olla huolissaan perheen erityisen voinnista ja tulevaisuudesta. Olisi tärkeää, että kaikki erityslapsiperheen lapset saisivat olla lapsia ja elää sellaista huoletonta lapsen elämää, miettii Vera. Valokuvanäyttelyn saaminen ideasta päivänvaloon vei kaikkiaan vuoden. Kuvat otettiin Leijonaemojen ja psykoterapiapalvelu Tunnetilan toteuttamien ohjattujen perhehaastattelujen yhteydessä perheiden kodeissa. Kuvausreissuilla valokuvaajalle tuli selväksi, että erityislapsiperheet tarvitsevat enemmän tukea arkeensa. Sekä konkreettista käytännön apua, että henkistä apua rankkaan arkeen. Valokuvanäyttely sai nimensä tosielämän tilanteesta. Erään sisaruksen kaveri oli ihmetellyt sisaruksen erityisen veljen käytöstä. Sisarus oli vastannut kaverille, että ”onhan jokainen tähtikin erilainen”. Projekti avarsi minun maailmankuvaani ja toi ymmärrystä eri elämänmuodoista, summaa Vera kokemuksiaan valokuvaprojektista. Valokuvanäyttelyssä on Nita Veran teosten lisäksi töitä Oona Markkaselta ja Venla Tokolalta . ”Jokainen tähtikin on erilainen” -valokuvanäyttely Kanneltalossa 10.10.-23.10. ja Malmitalossa 26.10.-14.11. Valokeilassa erityislapsiperheen sisarus -tapahtuma Kanneltalossa 22.10. Lisätietoja: www.leijonaemot.fi Karolina Lamroth Jokainen tähtikin on erilainen Valokuvanäyttely erityislapsiperheiden lapsista Kanneltalossa 10.10.
7.10.2020 3 Kaarela-Seura ry toimitti Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle 8.8.2020 kannanoton terveysasemapal velujen järjestämisestä Kannelmäessä, joka julkaistiin myös Tanotorven edellisessä numerossa. Kannanotto ohjattiin vastattavaksi sosiaalija terveystoimialalle, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkariselle ja ylilääkäri Juha Ahoselle. Terveys asemien palveluhankintaprojektin projektipäällikkö Juha Ahonen on toimittanut Kaarela-Seuralle seuraavan selvityksen, johon myös Timo Lukkarinen yhtyy: Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 4.11.2020 Aineisto toimitukseen 23.10. mennessä. SUOMESSA ON vajaa 300 000 yritystä. Yrittäjien määrä on kasvanut vuosikymmenessä usealla kymmenelllä tuhannella ja suurin osa uusista työpaikoista on viime vuosikymmenellä syntynyt näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yli 90% Suomen yrityksistä on alle 10 hengen firmoja ja ne tuovat lähes puolet maan BKT:sta. Suomessa ihmisiä on kannustettu yrittämään ja omaehtoiseen itsensä työllistämiseen. On jotenkin surkuhupaisaa, että julkisuudessa keskustelua kuitenkin käyvät lähes aina ylätason toimijat, eli suurten yritysten, työnantajajärjestöjen ja palkansaajajärjestöjen edustajat. Yrittäjät kyllä mainitaan hallituksen puheissa tärkeänä tekijänä ja valtiovalta on koronakriisin aikaan pyrkinyt tukemaan sektoria kiitettävästi, mutta silti tulee tunne, että itse yrittäjät olisivat joku julkisesta päätöksenteosta ulkoistettu asia. Yrittäjistä lähes 200 000 on yksinyrittäjiä. Korona ja sen myötä syntyvät rajoitteet ja taloudellinen ahdinko iskevät heihin kovaa. Puhutaan kulttuurialan työntekijöistä, taiteilijoista, rakennustyöntekijöistä, parturi-kampaajista, kauneusalan yrittäjistä, kauppiaista ja taksikuskeista. Pienyritysten suurin ongelma on, ettei niillä ole suuria puskureita tai vaihdettavaa omaisuutta. Yritysten liikevaihto syntyy omasta työpanoksesta ja ainoa asia, missä voidaan säästää, on oma palkka. Puolet yksinyrittäjistä ansaitsee palkkaa vain 2000 euroa kuukaudessa. YEL-vakuutettujen työtulon keskiarvo on reilussa kahdessa kymmenessä tuhannessa ja korona pakottaa monet laskemaan työtulon määrää entisestään. Jos kriisi jatkuu pitkään, on meillä tulevaisuudessa uusi monilukuinen pieneläkesaajien ryhmä. Monet pienyrittäjät tienaavat tällä hetkellä vähemmän kuin heidän työntekijänsä. Tätä on monen vaikea uskoa, mutta se on vissi totuus. Kun yritys ajautuu kassakriisiin, joutuu yrittäjä laskemaan ensin omaa palkkaansa ja etujaan, koska työntekijäpuolella ei ole joustoa. Yrityksen on pyörittävä, että kassavirta ei katkea. Jos tilanne pahenee, syntyy pakote työntekijöiden lomauttamisille ja irtisanomisille, jolloin omaa työpanosta kasvatetaan suhteessa muihin ja tehdään hommia tauotta. Kaarelankin alueella on useita pieniä palvelualan yrityksiä, joita nykyinen tilanne koskee. Kuinka kauan yrittäjät pystyvät jatkamaan laskevilla tuloilla? Työttömien määrä on selvässä kasvussa, mutta yritysten konkurssit eivät ole näkyvästi kasvaneet. Tosiasia kuitenkin on, että verottajan antamat alv-joustot tulevat vuoden loppuun mennessä maksuun, jolloin köyhtyneiltä yrityksiltä pitäisi löytyä löysää rahaa takaisinmaksuun. On todennäköistä, että jos koronakriisi syksyn mittaan pahenee, niin maksukykyä ei löydy. Silloin hallitukselta tarvitaan lisää tukea ja ymmärrystä pienyrittäjille, koska muuten edessä on konkkurssiaalto ja lama. Yleensä laman aikana ravintoloiden katteet ovat kasvaneet, koska ihmiset ovat ruvenneet juomaan enemmän. Nyt ravintoloiden asiakasmääriä säännöstellään ja aukioloaikoja supistetaan. Koskenkorvaa ja Jaloviinaa valmistavan alkoholijuomayhtiö Altian kurssi on sen sijaan lennossa, kun Virostakaan ei voi enää rahdata viinaa. Kelien kylmeneminen ja tartuntapelko pakottavat ihmiset takaisin neljän seinän sisään, mikä vähentää kulutusta ja palvelujen käyttöä. Lähikuukaudet näyttävät, miten vaikeiksi koronan aiheuttamat sosiaaliset ongelmat muodostuvat ja miten paljon poliisia koteihin joudutaan kutsumaan. Jotta tämä ei menisi pelkäksi itkuksi, niin on todettava, että monet yrittäjät ovat keksineet uusia innovaatioita, palvelukonsepteja on muutettu, toimintaa on viety verkkoon ja tuotu lähemmäs asiakkaita. Ihminen on kekseliäs, etenkin yrittävä ihminen, sillä tie työttömyyspäivärahalle on monelle yrittäjälle usein mahdoton tai ainakin hyvin kapea. Oman itsensä herrana on köyhänäkin parempi olla kuin viranomaisten talutusnuorassa. Lähetän terveisiä kaikille Tanotorven jakelualueen pienyrittäjille. Ette ole yksin. Vaikka tulot ja asiakkaat vähenesivät, yrittänyttä ei laiteta. Pää pystyssä voi kulkea. Yhä kannattaa yrittää, ideoida ja kehittää toimintaa ja palvelupalettia. Kyllä se päivä vielä paistaa. Muistakaa myös levätä, ulkoilla ja harrastaa. Nauttikaa syksystä ja mökkeilystä. Metsä on muuten täynnä suppilovahveroita... Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Yrittämisen ahdinko Vastaus KaarelaSeuran kannanottoon koskien Kannelmäen tervysasemapalveluita KAARELA-SEURA RY on lähettänyt Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle 8.8.2020 päivätyn kannanoton, joka koskee Kannelmäen terveysasemapalveluiden järjes tämistä. Kannanotossa tuodaan esiin huoli Helsingin kaupungin suunnitelmista ulkoistaa Kannelmäen terveysasema. Mikäli ulkoistussuunnitelma toteutuu, haluaa Kaarela-seura esittää ulkoistukseen liittyviä vaatimuksia, joita on eritelty lähetetyssä kannanotossa. Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimialalla on valmisteltavana vuoden 2020 käyttö suunnitelman mukaisesti kahden terveysaseman ulkoistus (palveluhankinta). Helsingin kaupunginvaltuusto on 10.6.2020 oikeuttanut sosiaalija terveyslautakunnan toteuttamaan terveysasemapalveluiden hankinnan määräaikaisen kokeilun kahdella alueella, Kannel mäen ja keskustan alueella. Terveyspalveluiden tuottajat näille alueille valitaan kilpailutuksella, joka järjestetään talven 20202021 aikana. Terveysasemien palveluhankinnan periaatteena on, että ulkoisen toimijan tuottamat ter veysasemat toimivat samalla tavalla kuin kaupungin omatkin terveysasemat. Niissä on siis tarjolla samat palvelut samanlaisin peruslaatukriteerein kuin kaupungin omassa toiminnas sakin ja ne tulevat olemaan osa kaupungin terveysasemaverkostoa. Näillä terveysasemilla noudatetaan samoja asiakasmaksujen periaatteita kuin kaupungin omillakin terveysasemilla. Tällä hetkellä Helsingin terveysasemilla ei ole vastaanoton käyntimaksua. Terveys asemien toimintatilojen valinnassa painotetaan keskeistä sijaintia ja helppoja kulkuyhteyk siä niin kävellen, julkisilla liikennevälineillä kuin omalla autollakin liikkuville terveysaseman piiriin kuuluville asukkaille. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia yhdistykseltänne Kannelmäen terveysaseman uudeksi sijainniksi. Ulkoisen palveluntuottajan ja kaupungin välisissä sopimuksissa tullaan toiminnalle asetta maan laatuvaatimukset, joiden toteutumisen varmistamiseksi sopimuksiin tehdään mm. oh jausja sanktiojärjestelmä. Pyrimme myös huomioimaan kaupunginosayhdistyksen (Kaarela-seura ry:n) Kannelmäen terveyspalveluita koskevien uudistusten tiedottamisessa entistä paremmin. Helsingissä 1.9.2020 Juha Ahonen projektipäällikkö Terveys asemien palveluhankintaprojekti Helsingin kaupunki OMASTADISSA kaupunkilaiset voivat ideoida, suunnitella ja päättää, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Raha on jaettu kaupungin suurpiireille asukasluvun mukaan. Kaarela kuuluu Läntiseen suurpiiriin, jonka hankkeisiin on käytettävissä yhteensä 1 228 890 euroa. Lisäksi koko Helsinkiä koskeviin hankkeisiin on varattu 1 760 000 euroa. Kuka tahansa voi jättää idean OmaStadiin. Ideoida voi yksin tai porukalla ja ideoiden jättämiseen saa apua esimerkiksi kirjastoista. Myöhemmin ideoista muokataan yhdessä toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Kaupungin asiantuntijat laskevat ehdotuksille hinnan. Helsinkiläiset saavat äänestää ehdotuksista syksyllä 2021 ja kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Ensimmäisen kierroksen OmaStadi-hankkeiden toteutus on käynnissä Ensimmäinen OmaStadi-äänestys järjestettiin lokakuussa 2019. Äänestyksessä menestyneiden 44 OmaStadi-hankkeen toteutus on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisellä kierroksella kaupunkilaiset äänestivät toteutukseen mm. ohjattua liikuntaa ikäihmisille, lisää kesätyömahdollisuuksia nuorille, syötäviä puistoja hyötykasveista, uusia välineitä leikkipuistoihin, pullotelineitä roskiksiin, kaikille avoimia nikkarointiverstaita ja 3D-tulostimia kirjastoihin. Suurin osa hankkeista valmistuu vuoden 2020 aikana. Ideoi parempaa kaupunkia – käytössä 8,8 miljoonaa euroa Helsingin osallistuva budjetointi eli OmaStadi käynnistyy pian. Ideoita oman kaupunginosan, alueen tai koko kaupungin kehittämiseksi voi jättää 5.-25. lokakuuta osoitteessa omastadi.hel.fi. Kannelmäen terveysasema on tullut tiensä päähän, mutta koska ulkoistusprosessi viivästyy, joutuu kaupunki remontoimaan vanhaa taloa ja ylläpitämään palveluita, kunnes uudet tilat ja palveluntuottaja löytyvät. Terveysasemalle tehdään nyt kattoremonttia.
4 7.10.2020 IHMINEN JOUTUU ikääntyessään heittämään pyyhkeen kehään monessa asiassa. Olen itse sitä ikäluokkaa (1942), että kaikki alkoholiin liittyvä koetaan jotenkin synnilliseksi tai ainakin häpeälliseksi. Muistan senkin, kun hankin itselleni viinakortin joskus 1960luvulla. Siis sellainenkin vaadittiin, että sai asioida Alkon myymälässä. Vilkuilin ympärilleni kaulukset pystyssä mennessäni Bensowin talon Alkoon ostoksille. Kerrallaan sai ostaa 4 puolen litran pulloa, 2 pulloa kirkasta ja 2 pulloa värillistä viinaa. Voitte uskoa, että tuon ajan aivan tavallisetkin ihmiset joutuivat käymään jatkuvaa taistelua alkoholikysymyksissä. Tekopyhää touhua, joka kasvatti epäterveitä kuluttajia. Syyllisiä asiantilaan olivat sekä valtiovalta että kirkko, joka oli luonut ihan oman moraalisäännöstön lähes kaikkiin muihinkin normaaleihin elämänilmiöihin. Televisiossa uusitaan melko usein 1958 valmistunut huikean opettavainen elokuva Mies tältä tähdeltä. Siinä Kaarlo Halttunen näyttelee loistavasti viinaan sortuvaa perheenisä Eeroa, joka koukkaa tosi syvältä ongelmansa kanssa, Siinä meni Eerolta työ, vaimo, lapset, kaikki. Ei auttanut Eeroa edes käynti Järvenpään juoppoparantolassakaan. Sitä vastoin Tauno Palon näyttelemä kunnon rintamakapteeni selvisi kuiville tahdonvoimansa avulla. Muu elokuvan juopposakki rällästi entiseen malliin sen enempää sortuen tai nousten. Siis ihan kuin oikeassakin elämässä. Suurin osa hevijuusereistakin yksinkertaisesti kyllästyy juopotteluun ja rupeaa joko raittiiksi tai ainakin kohtuukäyttäjiksi. Toinen elokuva, joka tulee aina brenkusta ja dokaamisesta mieleen on Errol Flynnin näyttelemä Robin Hood. Siinä Sherwoodin iloiset veikot joivat luonnon helmassa punaista viiniä. Laulu kaikui ja sukkeluudet lentelivät. Se teki nuoreen mieheen positiivisen vaikutuksen. Pettymys tuli myöhemmin, koska ainakin minun suussani viini on aina maistunut kamalan pahalle. Hapanta ja kitkerää se on aina ollut. Ehkä siksi en tykkää edelleenkään viinistä vaan juon vieläkin yökkien pakosta tarjotun viinin. Samanlainen inho minulla on viskiä, konjakkia ja giniä kohtaan, pahoja ovat kaikki tyynni. Olutta en liioin siedä, tunkkaisen makuista se on eikä liioin juurikaan laulata. No miksi ihmeessä sitä pitää sitten tintata, kun se kerran niin pahaa on? Hyvä kysymys, onneksi vastauskin on. Jo Nummisuurin Eskon ajoilta suomalainen on juopotellut sen antaman miellyttävän vaikutuksen vuoksi. Eskosta tuli hänen omien sanojensa mukaan rautarohkea. Ujosta, saamattomasta vätyksestä tulee hauska seuramies, siis tunne on sellainen, ettei siitä raittiusmies mitään tiedä. Valhettahan tämä tietysti on, mutta sillä hetkellä täyttä totta. Uskonkin, että jos olisi ikäni raivoraitis ollut, niin kovin moni paha (tai hyvä) asia olisi jäänyt tekemättä. Pikku kekkulissa olen painellut suvereenisti istumaan kuuluisuuksien pöytään, lähestynyt vitsikkäin puhein illan kuningattaria, laulanut kyllästymiseen saakka karaokea ja tehnyt kaikkea muutakin mukavaa, jota en kaikkea edes muista. Tuo otsikon nimi juontuu vuosikymmenten takaa. Olin soittamassa taiteilijaystäväni Hempan kanssa äitienpäivänä jossakin itäisen Helsingin vanhustentalossa. Tilaisuuden henkeen soveltui hyvin vanha iki-ihana Orvokkeja äidille-kappale. Mainittakoon, että tuo tilaisuus oli ainoa kerta, kun olen ihan selvin päin soittanut. Koska trumpetti on koko lailla fyysinen soitin, niin se vaatii ennalta valmistautumisen. No kuten sanottua tuolloin olin aivan selvin päin. Näin, kuinka mummut alkoivat etsiä nenäliinojaan ja alkoivat kyynelehtiä ja tyrskiä laulun sanojen myötä. Tunnetilat tarttuvat. Katsellessani mummuja, minuakin alkoi itkettää. Tulin huomaamaan sen, ettei ansatsi eli huuliote ole parhaimmillaan itkiessä. Laulua se ei haittaa. Nyt ovat soitot koko lailla jääneet. Kuulijoiden musiikkimaku on romahtanut verrattuna entisiin aikoihin. Soittokaverit ovat lopettaneet, koko musiikin genre on muuttunut. Surullistahan se on. Karaokekin on loppunut monesta paikasta pandemiakammon vuoksi... Saaneeko tässä enää ikinä entiseltä pohjalta esiintyä eli ”mieluummin kuin hyvin” tai ”yleisön pyynnöstä huolimatta” No kuitenkin se vanhustentalon keikka oli viimeinen ja myöskin ainoa, jonka olen ihan selvin päin tehnyt. Oppivaisena ihmisenä en tule niin toista kertaa tekemään. Suuri ihanteeni Mika Waltari sanoi aikoinaan, että ihminen katuu aina menneitä tekemisiään. On kuitenkin verrattomasti helpompaa katua tehtyjä tekoja kuin tekemättömiä tekoja. Waltari puhui mitä ilmeisimmin itsestään Hänellä oli taipumus hankkia itselleen eräänlainen tabula rasa-tila, joka tarkoitti jonkin laista eräänlaista tyhjää taulua eli muistamattomuuden tilaa. Niinpä Mika hankkiutui sellaiseen jokaisen suuri produktion jälkeen. Usein hän muisteli heränneensä jostain Töölön takapihalta roskapönttöjen välistä kalsarisillaan ja kuhmu päässään. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Orvokkeja äidille ”Ei päivää ilman kauppaa” Myyminen on mun lempijuttu. Se tulee verenperintönä, sanoo viidennen polven torikauppias, yrittäjä Bettina Parvikoski. BETTINA VETÄÄ Sesonkipuoti -torikauppaa Kauppakeskus Kaaressa jo toista vuotta. Nyt samaan yhteyteen on avattu myös Piirakka Bistro -kahvila, josta saa erilaisia karjalanpiirakoita ja muita herkkuja niin mukaan kuin paikan päällä syötäväksi. Sesonkipuodin konsepti on tarjota erilaisia sesonkituotteita eri vuodenaikoina: kesällä mm. marjoja, herneitä ja perunoita, talvella säilykkeitä ja suolakurkkuja, jouluruokia jne. Mansikat ovat meidän tärkein tuotteemme kesällä, niitä pitää olla aina tarjolla, Bettina sanoo. Uutuutena piirakkapuoti Koska Kaaren Sesonkipuodin yhteyteen ei mahtunut kahvilaa, avasi Bettina sen käytävän toiselle puolelle. Nyt nimeksi on lanseerattu Piirakka Bistro. Bistron vetonaulana on karjalanpiirakat eri täytteillä. Perinteisen munavoitäytteen lisäksi löytyy eksoottisempia makuja, kuten Italian Mamman terveiset, Lohikosken kuohu, Sienestäjän suukko ja makeat vaihtoehdot Suloinen omenapiirakka ja Kuiskaus Lapin erämailta, piirakka lakkaleipäjuustolla. Tarjolla on myös muita tuotteita; lihapiirakkaa, sultsinoita, mustikkakukkoa, porkkanakakkua ja munkkeja. Haluan, että tiski on runsas ja kaikki on vimpan päälle! Bettina sanoo. Sesonkipuodin ja Piirakka Bistron tuotteita tilataan paljon kotiin ja yrityksiin. Tilaukset onnistuvat osoitteessa www.sesonkipuoti.fi ja ne toimitetaan seuraavana, jos teet tilauksen ennen kello 12:ta. Bistro avattiin viime viikolla ja Bettina oli jokapaikanhöylänä pistämässä putiikin päivässä pystyyn. Torikauppias viidennessä polvessa Bettina on kauppiasperheestä. Hänen isoäitinsä suku on tullut aikoinaan Pietarista Helsinkiin torikauppiaiksi. Mummo opetti Bettinalle torikaupan taidot jo lapsena Kauppatorilla, jossa Bettina oli 13-vuotiaasta lähtien kaikki kesät myymässä. Parikymppisenä Bettina lähti opiskelemaan tradenomiksi ja perusti sen jälkeen ensimmäisen oman sesonkituotteita myyvän toripisteen ensin Kivistöön ja sitten Lintuvaaran Alepan eteen, jossa koju on ollut jo viisi kesää. Teimme töitä ensin vain kesäisin, mutta halusin enemmän, ympärivuotisen konseptin. Nivoimme markkinoiden ja torien tuotteet yhteen ja siitä syntyi Sesonkipuoti, nyt 29-vuotias Bettina kertoo. Toiminta laajenee Ensimmäinen Sesonkipuoti perustettiin kauppakeskus Rediin, mutta se siirrettiin Kaareen, kun kauppakeskus kiinnostui konseptista. Nyt on avattu toinen piste kauppakeskus Hertsiin. Talvella avataan kaksi uutta pistettä, joista toinen Helsinkiin ja toinen Espooseen. Ensi vuoden keväällä puotia laajennetaan jälleen kahdella uudella toimipisteellä. Meillä on nyt kesäkaudella 20 työntekijää ja olen todella tyytyväinen, että olemme voineet pitää kaikki koronasta huolimatta töissä ja toimipisteet auki, Bettina sanoo. Bettinan yrityksen volyymi on moninkertaistunut. Hän uskoo konseptiinsa, jossa on selvää vanhanaikaista itäistä vaikutetta. Olemme tutustuneet markkinaan tarkoin. Meillä on muista poikkeavia, mutta perinteisiä tuotteita, kuten esim. Pokrovan luostarin borssikeitto, kaalipiirakat sekä mummoni salainen suolakurkkuresepti, Bettina nauraa. Sesonkipuodin tuotteet tulevat pitkäaikaisilta yhteistyökumppaneilta. Rankka, rakas työ Myyntityö on Bettinalla rakkainta, mutta yrityksen pyörittäminen vie niin suuren osan ajasta, ettei hän enää kerkeä hoitamaan myyntivuoroja. Päivät venyvät pitkiksi. Aloitan kesällä työt 2-3 aikaan aamulla ja nyt syksyisin, kun mansikka-aika helpottaa niin 5-7 aikaan aamulla riittää. Bettina on pyrkinyt karsimaan hommia, jotta ei keräisi itselleen liikaa töitä ja terveys kestäisi. Mottoni on, että ei päivää ilman kauppaa. Näytän työntekijöille omalla esimerkilläni, miten asioita hoidetaan. Käyn päivittäin joka pisteessä tsemppaamassa ja opettamassa henkilökuntaa. Kello on haastattelua tehdessä 12 ja Bettinalla on jo seitsemän tuntia töitä takana ja kaikki toimipisteet kierrettynä. Nytkin hän haastattelun lomassa palvelee asiakkaita ja myy heille tuotteita. En ole vielä edes avannut tietokonetta. Kierroksen lisäksi Bettina hoitaa laskut, hallinnolliset asiat, suunnittelee tulevia asioita, roudaa tavaroita... Päivät venyvät helposti 12-tuntisiksi. • Sesonkipuodista löydät sesongin parhaat herkut. Halutessa torituotteet ja piirakat voi tilata netistä ja ne kuljetetaan aina kotiovelle asti. • Piirakka Bistro on Sesonkipuodin uusin aluevaltaus, jonka vetonaulana on täytetyt karjalanpiirakat, joita löytyy kuudella eri täytteellä. • Lähiaikoina valikoima kasvaa kahdella vegaanisella maulla. Suunnitelmissa on tuoda myyntiin myös gluteeniton piirakkavaihtoehto. • Kauppakeskus Kaaressa on Sesonkipuodilla ja Bistrolla 16 asiakaspaikkaa. Puoti on avoinna ma-la 10-20 ja su 11-17 ja Bistro ma-pe 10-20, la 10-18 ja su 10-17. Keittolounas ma-la 11-16. Yritän hoitaa kaiken niin, ettei minua tarvittaisi, mutta kun olen tällainen ihminen, jolle työ ei tunnu työltä, Bettina hymyilee. Suunnitelmia... Bettinan avomies avustaa töissä ja pariskunta ideoi tulevaa yhdessä. Keväällä myynti oli lähes pysähdyksissä, kun ihmiset eivät peloissaan tuntuneet ostavan mitään. Nyt odotellaan koronan loppumista ja pidetään paletti kasassa. Korona-aika on mennyt odotettua paremmin, vaikka sillä on ollut selvä negatiivinen vaikutus myynteihin. Meillä on tavoite viedä Sesonkipuotia eteenpäin. Usko omaan juttuun on olennaisinta. Nettikaupan avaaminen ja kehittäminen on ollut yksi oleellisimmista etapeista. Pidämme kiinni myös laajennussuunnitelmista, sillä tämänkaltaisissa tuotteissa volyymin merkitys on tärkeä. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko
5 7.10.2020 Ovet avoinna tiistaisin klo 13 18, muina aikoina ajanvarauksella. Noudatamme edelleen turvavälejä, siksi teen ompeluja korjaustöitä, jotka eivät vaadi sovituksia. Valmistuotteita myynnissä: Pestävät Pv.kankaiset kasvomaskit ja kangaskassit, tyttöjen mekot sekä käsinneulotut villasukat. Kaustisenpolku 3 (terveysaseman vieressä) puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Bök i Kårböle SPDS NYVALDA ORDFÖRANDE återkom nyligen till en idé om att förkorta arbetstiden till 6 timmar, som i dagens situation nog förblir en dröm. Jag skall kort motivera varför. Det stämmer att allt flera arbeten har blivit oberoende av tid och plats. Det har vi fått bevisat under pandemin. Distansarbete har skapat många nya rutiner i arbetet, vi kan ofta utföra det när och var vi vill utan att vara tvungna att följa vissa klockslag. Men hela vår lagstiftning och alla avtal utgår från att arbetstiden är bestämd och att den följs upp. Sjukersättning, pension, arbetslöshetsersättning, övertidsersättning och semester är alla på något sätt bundna till arbetstiden. Det finns i dag många möjligheter till flexibel arbetstid. T.ex. Teknologi-industrin har ett mycket flexibelt kollektivavtal. Arbetstidsbanken är ett annat allmänt system som erbjuder flexibilitet. Olika arbetsuppgifter ger olika möjligheter till flexibilitet. Men för en lärare gäller det att vara på plats samtidigt som eleverna och en busschaufför måste följa tidtabellerna. En författare kan bearbeta sin text varsomhelst och närsomhelst. Men en sex-timmars arbetsdag, kan man förverkliga den? Ett försök med sex timmars arbetsdag och oförändrad lön har genomförts på ett sjukhus i Sverige. De entusiastiska medarbetarna berättade hur mycket bättre allting har blivit. Stressen minskar, fritiden ökar, livet blir bättre. Men ett arbete finns inte till bara för att en arbetstagare skall vara jättelycklig, tyvärr. Försöket inom sjukvården har avslutats pga. för höga kostnader, skattepengarna tog slut då man måste anställa mera personal för att klara av hela vården. Att en 37,5 timmars arbetsvecka skulle vara ohälsosamt slitande är inte påvisat. Det finns inga hälsoskäl till en förkortning. Vår arbetstid har under det senaste seklet förkortats avsevärt. Det förekom tio timmars arbetsdagar, sex dagar i veckan, utan semester, dvs. kring 3000 timmar per år. År 1917 infördes 48 timmars arbetsvecka. Den senaste arbetstidsförkortningen, för dem som arbetar 40 timmar i veckan, kom år 1980 genom de sk Pekkasdagarna. I dag är den reguljära arbetstiden kring 1650 timmar per år, vilket jämfört med många andra länder är kort. Arbetstidsförkortning hör till fackföreningens traditionella målsättning, men få förbund driver på den saken i dagens ekonomiska läge. Då man motiverar sex-timmarsdagen med att den minskar arbetstagarens stress, ställer jag mig skeptisk. Om avsikten faktiskt är att utföra samma arbete på sex som på åtta timmar, innebär detta en så uppskruvad arbetstakt att stressen är oundviklig. Under en åtta (eller 7,5) timmars arbetsdag hinner man lägga in flera återhämtningspauser vilka minskar stressen. En rapport från Arbetshälsoinstitutet visar att en 12-timmars arbetsdag är gynnsam i skiftesarbete inom industrin. På tre 12-timmars skift följer fyra lediga dagar, det är populärt. Sex-timmarsdagen är bara en modell av många och den kan i vissa speciella fall vara vettig, men det förutsätter en realistisk ekonomisk kalkyl, arbetet bör utföras och lönen måste förtjänas in. I Nya Zeeland har ett företag blivit berömt för att ha infört en fyra dagars arbetsvecka, med oförändrad lön. Direktören har rapporterat att man klarar av alla arbetsuppgifter genom att effektivera arbetet. Alla är glada över att få en extra ledig dag och spara in en arbetsresa. Vi behöver många olika arbetstidsmönster. Det är fritt fram att prova olika lösningar på olika arbetsplatser, men någon allmän bindande lösning skall vi nog inte ha. Peter Rehnström Drömmen om en sex-timmars arbetsdag Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Viime numerossa oli Bök i Kårböle palstalle jäänyt epähuomiossa vanha, jo aiemmin julkaistu, Astrid Nurmivaaran teksti. Julkaisemme nyt Peterin kolumnin oikealla tekstillä varustettuna. Toimitus pahoittelee. Räpätätiivi on leikkisä taideprojekti, joka ei mene yli hilseen O sallistun Kansallisteatterin Kaarellaja Suomalaisen Barokkiorkesterin Juurilla -hankkeiden yhteiseen taideilotteluun, Räpätätiiviin. En tiennyt, mihin lupauduin, mutta päätin heittäytyä leikkiin. Sitä saa mitä tulee. 25.8. Ennen ensimmäisiä treenejä jännittää. Mitähän meikäläinenkin, kirjoittamisesta pitävä taideintoilija siellä teen, Kansallisteatterin taiteilijoiden ja ihan oikeiden muusikoiden seassa? Treenipaikassa, Huopalahden asemarakennuksessa, meitä on kohtuullisen iso joukko paikalla. Ihan tavallisen oloisia, eri-ikäisiä ihmisiä Kannelmäestä, Malminkartanosta ja lähialueilta. Ja tietenkin Kansallisteatterin väki ja Barokkiorkesterin muusikoita. Avarassa tilassa kuului ohjeistus harjoituksiin suomeksi, espanjaksi ja englanniksi. Jännitys alkaa sulaa. Kirjoitetaan tajunnanvirtaa. Se on tuttua puuhaa, joten voin rentoutua. Kirjoitettua tekstiä luetaan ryhmälle. On ylevän kauniita, pohdiskelevia, mystisiä lauseita ja kappaleenpätkiä. Minun tajunnastani irtoaa arkea paperille. Päätetään konsertin teema, ja kirjoitetaan itsenäisesti lisää. Barokkiorkesteri soittaa välillä Händeliä. Joku muusikko hyräilee vieressäni mitä lie barokkihelmeä. Treenien jälkeen puhkun intoa. Viikko aikaa kirjoittaa jotain uutta tekstiä yhteiseen tekstikansioon, siitä kaikesta massasta työstetään teos, johon sovitettaisiin barokkimusiikkia. Parin viikon päästä on seuraavat treenit. 31.8. Iltamyöhällä alan kirjoittaa tekstiä. Tekisi mieli kirjoittaa ylevää, jotain todella viisasta ja puhuttelevaa tekstiä. Olisipa joku sanoma! Mutta tiedän, että jos edes yritän, siitä tulee tekotaiteellista hölynpölyä. Kirjoitan huumorilla höystettyä maanläheistä tekstiä. Leikittelen tyylilajeilla ja aiheilla. En tiedä, mitä tekstit kertovat minusta. Mutta niiden ei ole tarkoituskaan olla maailmankirjallisuuden klassikoita vaan käyttötekstiä yhteiseen pataan, josta keitellään monen kokin voimin yhteinen, värikäs ja täyteläinen soppa! 8.9. Toisissa treeneissä on vähemmän väkeä, sillä meidät on jaettu pienryhmiin. Teksteistä ja barokkikappaleista on tehty yhdistelmiä. Kokeillaan lukea tekstejä ja kuunnellaan, toimiiko ne valitun musiikin kanssa. On aika jännä kokemus kuulla omaa tekstiä yhdistettävän niin mahtipontiseen musiikkiin. Kokeillaan erilaisia versioita. En voi kuin ihailla niitä taitavia muusikoita. Saan vapauden lukea tekstini siten kuin luen, bändi sopeutuu minun rytmiini ja hönkimisiini. Jos harrastuksista puhutaan, niin teen tällaista mieluummin kuin hypin jane fondana jumpassa. Nämä treenit eivät ehkä kuntoa kohota, mutta nämä puhdistavat päätä, karkottavat stressiä ja rentouttavat lähes väkisin. Poistun harkoista hilpeänä, ja olo on kuin olisi saunassa käynyt. On aikamoinen kontrasti näissä tunnelmissa avata kotiovi ja astua takaisin meluisaan lapsiperheen arkeen. 22.9. Treenit. Nyt on päätetty, mitä mikin kappale tulee sisältämään. Harjoitellaan tekstien puhumista mikrofoniin. Yritän ajatella, mitä tekstissä todella sanotaan, ja saada ääneeni lisää energiaa. Vaatii treeniä. Vielä on luvassa yhdet omat treenit ja sitten yhteinen kenraaliharjoitus. Ja sitten alkavatkin esitykset! Voin luvata, että on kuulemisen arvoinen esitys. Tervetuloa! Karolina Lamroth Ke 7.10.2020 klo 19 Kannel-Krouvissa Halutessanne pöytävaraukset suoraan ravintolaan (klo 12 jälkeen) puhelimitse 09 504 2144 Ke 7.10.2020 klo 21 Willihanhessa Halutessanne pöytävaraukset suoraan ravintolaan puhelimitse 09 507 2415 Tiistai 13.10.2020 klo 18 Kanneltalon Stagella. Ei ennakkovarauksia Keskiviikko 14.10.2020 klo 17.30 Kansallisteatteri lämpiö Ennakkopaikkavaraukset sähköpostitse: tuottaja Wilhelmina Sederholm, wilhelmina.sederholm@kansallisteatteri.fi Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Kuvassa osa Räpätätiivin osallistujaporukasta. Kuva: Suomalainen Barokkiorkesteri PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Vinyylilankut • Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit Urakoitsij at ja yksityiset tervetuloa !
6 7.10.2020 PALAUTE Stutthofin keskitysleirin suomalaiset Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a MONI EI TAIDA tietääkään että natsien keskitysleirissä oli suomalaisia. Saksalaiset takavarikoivat 56 suomalaista kauppa-alusta ja niiden miehistöt. Noin 350 merimiestä, joista melkein kaikki joutuivat keskitysleiriin. Tilanne syntyi, kun Suomi teki aselevon ja Saksa jatkoi sotimista. Suomalaisista tuli pettureita yhdessä yössä. Hiukan kenkkua mutta poliitikoilla oli niin kiire päästä saksalaisista eroon, että suomalaisten laivojen annettiin lähteä Saksaan, vaikka oli arvattavissa että miehistöt joutuvat vaikeuksiin. Toisaalta asia voidaan kyllä panna sekaannuksen syyksi, tilanne ei ollut oikein hallinnassa. Osa laivoista onnistui saksalaisista vartijoista huolimatta kääntymään Ruotsiin. Niiden miehistöjen osalle, jotka joutuivat ajamaan saksalaisiin satamiin tai jotka jo olivat saksalaisten hallitsemissa satamissa tuli ikävä yllätys. SS-miehet valtasivat laivat ja tutkivat laivamiesten paperit. Lähtö oli edessä. Tarjoutui kaksi vaihtoehtoa: Lähtö keskitysleiriin tai allekirjoitus paperiin missä sitoutuu tottelemaan saksalaisten käskyjä ja edistämään saksalaisten sotaponnisteluja. Minkä olisit itse valinnut? Mahdollisuus jatkaa samassa työssä merellä, eri lipun alla, vai lähteä rengasmatkalle keskitysleiriin. Valinta on vaikeampi kuin luulisi, sillä merimiesunioni oli kantansa lukkoon lyönyt. Natseja ei auteta (vaikka laivat monesti olivatkin olleet aikarahdattuja saksalaisille). Ura on katki jos menee saksalaisten kelkkaan. Mutta ei se keskitysleirikään ihan kiva taida olla. Melkein kaikki menivät siis keskitysleiriin, Stutthofiin ja muutamia Pölitziin. Stutthof on 37 km Danzigin itäpuolella. Alussa päästiin Sonderlageriin, erikoisleiriin, jossa olot olivat paremmat kuin varsinaisella leirillä. Mutta pian erikoiskohtelu loppui ja todellinen keskitysleirielämä alkoi. Vertailu muihin sodanaikaisiin kohtaloihin Olen kyllä tiennyt tästä ja tuntenutkin keskitysleirillä olleen. En ole kehdannut kysyä kokemuksista, olisi kai pitänyt. Olen ajatellut että ei kai se rintamaoloja kovin paljoa pahempaa ole voinut olla. Jonkinlainen vankileiri, ei tuhoamisleiri. No, olen ollut väärässä, on ollut pahempaa kuin olen kuvitellut. Ravinnon puute, toistuvat pahoinpitelyt, järjestelmällinen hakkaaminen, jatkuva kuolemanvaara ja nöyryyttäminen, on se vaan pahaa. Kuoleman jatkuva läsnäolo kun elämällä ei ole mitään arvoa ja ihmisiä tuhotaan vartijoiden mielenjohteiden ja hauskanpitämisen tähden. Myös kuolemanmarssit missä on marssittu pitkin Puolaa ilman ravintoa ja jossa tien varteen väsyminen on merkinnyt laukausta tai lopullista iskua kiväärinperällä. Vaikka ajanjakso keskitysleirillä ei ollut kovin pitkä, ei se juuri sen pidempi olisi voinut ollakaan. Merimiehiä kuoli vielä Ruotsissakin vapauttamisen jälkeen kun elimistö ei enää kyennyt sopeutumaan ravinnon saamiseen. Kaksi kirjaa Aiheesta on tänä vuonna ilmestynyt kaksi kirjaa. Toinen on asiantunteva, perustuu moniin pitkällä ajalla tehtyihin haastatteluihin. Aselevon maksumiehet Pertti Rönköltä . Kirjasta käy myös ilmi miten stressaavaan ristivetoon merimiehet joutuivat, unioninsa tavallaan pakottaessa jäämään keskitysleiriin kokemaan kovia. Oma joukko on toisaalta antanut voimaa kestää kärsimystä. Merimiehet pitää ymmärtää yleisammattinimikkeenä, joukossa oli myös naisia, yksi heistä jopa synnytti keskitysleirissä. Toinen kirja on edelliseen verrattuna kevyempi todistusvoimaltaan. Liisa Kovalan kirja Stutthofin selviytyjä perustuu vain oman isän muisteluihin. Tarinat on kerrottu viime hetkellä ja muistissa on isoja aukkoja. Niitä Liisa Kovala on paikannut ottamalla itse selvää tapahtumista. Tämän kirjan merkitys ei ole yhtä korkealla tasolla. Kokemukset ovat suppeampia, vain yhtä henkilöä koskevia. Jännittävä kirja sekin. Esko Karinen • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari Suri villamatto alkaen 165 € WWW.MATTOKYMPPI.FI KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE Kauppakeskus Kaari, 1. krs. www.sesonkipuoti. Tervetuloa maistamaan herkullisia täytettyjä karjalanpiirakoita Kaaren Sesonkipuodin kahvilaan! MEILTÄ PIIRAKAT MYÖS JUHLIIN, TILAA: INFO@SESONKIPUOTI.FI MAANANTAINA 21.9. palatessani bussilla nro 42 Maununnevalle kotiini, huomasin, kuinka oli kaikki Kaarelankujan bussipysäkin lasit rikottu. Ei ne itsestään rikkoudu. Ärsyttää tämä rikkominen. A-MJ TANOTORVI-LEHDESSÄ on keskusteltu syksyn ja kevään aikana Helsingin päätöksestä ulkoistaa Kannelmäen ja Viiskulman terveysasemat. Kaupunginvaltuusto päätti äänin 56-27 kesäkuun alussa, että Kannelmäen nykyinen terveysasema lakkautetaan ja korvata ulkoistetulla asemalla. Viiskulman lähistölle on tarkoitus avata uusi terveysasema nykyisen lisäksi. Ulkoistamisten hintalapuksi on arvioitu 4,7 miljoonaa euroa. Tästä 3,3 miljoonaa euroa menee Viiskulman uuteen asemaan. Kyseessä on siis huomattava lisäpanostus keskusta-alueen terveydenhuoltoon lähiöiden jäädessä kaupungin kehittämisessä kakkoseksi. Kannelmäen terveyskeskuksen rakennus on tullut käyttöikänsä päähän. Sitä ei kukaan kiistä. Voidaan toki kysyä, miksi näin on päästetty vakavaraisessa Helsingissä käymään. Oikea malli lähteä ratkaisemaan asiaa olisi ollut uuden modernin kaupungin terveysaseman avaaminen Kannelmäkeen esimerkiksi kauppakeskus Kaareen tai sen lähettyville. Uskon, että työskentelyolosuhteiden kohentaminen uusien tilojen myötä auttaisi henkilökunnan rekrytoimiseen. Suomeen suurella työllä vuosikymmenten aikana rakennetun julkisen terveydenhuollon alasajon tielle lähteminen on väärä suunta kulkea. Kerran purettua ei heti rakenneta uudelleen. Modernit tilat, riittävä rahoitus ja johtamisen kehittäminen on toimiva resepti siihen, että julkinen terveydenhuolto voi olla toimiva konsepti Helsingissä myös 2020-luvulla. Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 Kuitutyynyt 2 kpl. vesipesu 10,Moderni kaupungin terveysasema olisi ollut ulkoistamista parempi vaihtoehto KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Vandaalit asialla
7 7.10.2020 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Parturi-Kampaamo Seneffiina Varaa aika ja tule laittamaan hiuksesi kuntoon turvallisesti! ! Avoinna sopimuksen mukaan. Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 040 594 2620 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Koronakriisi ja budjetit KEVÄÄN KORONAKRIISI keskeytti normaalin politiikan ja elämänmenon. Tuli monenmoisia rajoituksia, joiden vaikutukset ulottuivat myös syvälle talouselämään. Jonkin aikaa jopa hallitus ja oppositiokin näyttivät olevan yhtä mieltä kansalaisten terveydestä huolehtimisesta. Opposition rooliksi jäi lähinnä patistella hallitukselta nopeampia ratkaisuja terveydenhoidon varmistamisessa. Kesän lopulla tilanne muuttui. EU päätti verrattain suuresta 750 miljardin koronatukipaketista, joka merkitsi tuntuvaa lainarahan ottoa. Se laukaisi opposition kielenkannat. Kauhisteltiin lainapaketin suuruutta ja epäiltiin, että Suomi joutuu tukemaan etelän maita, jotka ovat hoitaneet talouttaan holtittomasti. Perussuomalaisten nuorisojärjestö otti varaslähdön yllättäen sekä ukkopuolueensa että opposition johtopaikkaa tavoittelevan kokoomuksen. Viikossa persunuoret keräsivät 50 000 nimen adressin, jossa vaaditaan kansanäänestystä koko tukipaketista. Kokoomus on patistellut hallitusta esittämään konkreettisen listan työllisyyttä lisäävistä toimista ja ennakoimaan budjettileikkaukset. Sitä eivät tyydytä hallitusohjelman mukaiset suunnitelmat pitkävaikutteisista rakenneuudistuksista koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehityksen edistämiseen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan parantamiseen sekä työllistymistä edistävien toimien tehostamiseen työntekijöiden ja työnantajien yhteistoiminnan avulla. Oppositiota jurppii hallituksen päätös romuttaa edellisen Sipilän/ Orpon hallituksen toimet palkattomien kikytuntien osalta ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen osittainen (miljardin euron) siirto palkansaajain maksettavaksi. Pääministeri Sanna Marinin huomautus, ettei voi luottaa siihen, että yritykset huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä, nostatti vastalauseryöpyn ja moitteet. Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies toivoi hallitukselta hyvää yhteistyötä ja väitti, että vastustajamme ovat maamme rajojen ulkopuolella. Hallitus tähtää todellisiin rakennemuutoksiin ja sosiaalisen tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen. On selvää, etteivät muutokset toteudu hetkessä ja yhden vaalikauden aikana vaan vaativat pitkäjänteistä työtä ja valmisteluja. Esimerkiksi pääministerin esitys työajan lyhentämisestä liittyi muistutukseen SDP:n vuoden 1903 edustajakokouksen julistamaan tavoitteeseen 8-tunnin työajasta. Tavoite toteutui v. 1917 ja vieläpä porvarienemmistöisen eduskunnan aikana. Samoin viime sotien jälkeen Yrjö Ruudun johtaman komiteatyön tuloksen esitetty yhtenäinen peruskoulu-uudistus toteutui vasta 1967. Työnantajat vaativat sitkeästi paikallista sopimusoikeutta työehdoista. Miksi sitä ei toteutettaisi esim. juuri työajan lyhentämiseksi palkkoja alentamatta. Hesarissa kerrotaan että pari pientä yritystä on päättänyt ryhtyä kokeilemaan sitä. Koronavirus keskeytti sen, kun tilalle tuli etätyöskentely, mutta nyt aiotaan palata ideaan, koska lyhytkin kokemus osoitti, että sekä työnantaja että työntekijät olivat tyytyväisiä siihen ja firman tulos säilyi tyydyttävänä. Miksi tätä ei kokeiltasi paikallisesti sopien esimerkiksi terveydenhoidonja sosiaalipalvelujen aloilla. Koronakriisin aikana alan työntekijät valittivat työuupumusta. Työajan lyhentäminen olisi varmasti myös muillakin aloilla tehokas keino hillitä työuupumusta. Kustannussäästöä syntyisi terveystilanteen parantumisen johdosta. Useammat työntekijät jaksaisivat myös pitempään työelämässä. Nyt sen sijaan vaaditaan eläkeputken lyhentämistä, kun ongelmana on, että yli 55 vuotiaan työttömäksi joutuneen on hyvin vaikeata saada uutta työpaikkaa eikä kouluttautuminen uuteen ammattiinkaan ole useille mahdollista. Kustannusten jakoon tulee tarttua tosissaan. Palkansaajat joutuvat maksamaan veroa progressiivisen taulukon mukaisesti. Sen sijaan pääomatuloja saavat osakkeenomistajat tuloista riippumatta maksavat vain 30 prosenttia veroa – jos maksavat! Tosiasia on, että huomattava osa osaketuloista siirretään näppärästi veroparatiisien pankkitileille. Jopa valtionenemmistöiset firmat ovat joutuneet kiinni rahan pesusta. Harmaan talouden piirissä liikkuu miljardeja, jotka ovat poissa Suomeen tehtävistä sijoituksista. Milloin ja miten näihin verojen kiertäjien tuloihin verottaja saa otteensa. Niillä miljardeilla voitaisiin paikata pitkälti kuntien ja valtion budjettivajetta. Oiva Björkbacka Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi KAUNIISSA syysillassa 10.9. yli 200 suunnistajaa kierteli Malminkartanon kujia, aukioita ja pihoja. Koronan takia ratamestari oli sijoittanut maastoon tavallista enemmän rasteja, kaikkiaan 36 rastia. Tällä vähennettiin suunnistajien yhtäaikaisia rasteille saapumisia. Hyvin tuo näytti toimivan, sillä yhdellä rastilla kävi suunnistaja keskimäärin puolen minuutin välein. Malminkartanon erikoinen korttelirakenne oli omiaan kaupunkisuunnistukseen. Rastilta toiselle oli mahdollista kulkea montaa reittiä. Osa reiteistä oli suoria, mutta vaativat tarkkaa suunnistusta kun taas osa oli kiertäviä ja selkeitä reittejä, joilla aikaa kului hieman enemmän. Osaavien suunnistajien "Grande Finale" oli Terassitalojen piha, jonne oli sijoitettu neljä rastia. Ne ja myös ulospääsy pihalta näyttivät tuottaneen monelle pieniä ongelmia. Usea suunnistaja oli kuitenkin todennut, että olipa näkemisen arvoinen paikka tänne ei taida muuten osua kuin kaupunkisuunnistusta harrastamalla. Lopuksi haluan taas kiittää Malminkartanon taloja kiinteistöyhtiöitä, kouluja, päiväkoteja ja muita yhteistyökumppaneita mahdollisuudesta suunnistaa Malminkartanossa ja samalla näyttää muillekin, kuinka hienoa kaupunkiympäristöä Malminkartano on. Kari Sane Helsingin Suunnistajat Kaupunkisuunnistaja osuu hienoihin paikkoihin Rastipukit ojennuksessa odottamassa oranssi-valkoisen rastilipun kiinnitystä ja rastille vientiä. OSTETAAN KANNELMÄESTÄ Tilava kaksio, johon kuuluu autotalli tai hallipaikka autolle. Keväällä 2021 vapautuva. Samalla myydään rintamamiestalo Maununnevalta. Puh. 0400 422 306 Veli Voutilainen
8 7.10.2020 Länsi-Helsingissä nautitaan jatkossa retkieväitä kaikkien yhteisillä nuotiopaikoilla. Kaupunkilaiset äänestivät idean todeksi edellisessä Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa. Jätä ideasi 5.–25.10.2020 OmaStadi.hel.fi. Unelmien Helsinki tehdään yhdessä. OmaStadi. Toteutus 2022 4 Äänestys syksy 2021 3 Yhteiskehittäminen kevät 2021 2 Ideat syksy 2020 1 JUMALANPALVELUKSET KANNELMÄEN KIRKOSSA Tervetuloa turvallisesti! • Messu sunnuntaisin klo 10. Lähetyksen kirkkopyhän messu su 25.10. Messun jälkeen myynnissä käsitöitä lähetyksen hyväksi. Huom. maksuvälineenä vain käteinen. • Iltaehtoollinen keskiviikkoisin klo 19. Luottamuksen messu ke 7.10. ja 4.11. klo 19. Taizé-lauluja, hiljaisuutta. • Ruskahartaus la 10.10. klo 15 kirkon pihalla. Hartauden jälkeen mahdollisuus lähteä yhteiselle lenkille syksyiseen luontoon. Pyhäinpäivä la 31.10. kirkossa • Sanajumalanpalvelus klo 10. • Vainajien muistoilta klo 18. Muistoillassa luetaan vuoden aikana kuolleiden Kannelmäen seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään oma kynttilä kirkon alttarikaiteelle. MUSIIKKIA KANNELMÄEN KIRKOSSA • La 17.10. klo 15 Kitarakonsertti. Santeri Rautiainen, kitara. Konsertissa pysähdytään kitarakirjallisuuden kulmakivien äärelle. Säveltäjänimiä Luys de Narvaez, J.S. Bach, Eduardo Lopez-Chavarri, François de Fossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. • To 22.10. klo 19 Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertti. Niamh McKenna, huilu, Anna-Maija Korsimaa, klarinetti, Mika Paajanen, käyrätorvi, Krista Rosenberg, viulu, Petteri Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Ossi Tanner, piano. Ohjelmassa Felix Mendelssohn: Pianotrio d-molli op. 49 (säveltäjän versio huilutriolle) ja Erno Dohnányi: Sekstetto C-duuri op. 37. Vapaa pääsy. • Su 25.10. klo 18 Riparilaulujen nostalgiailta. Tommi Kalenius, kitara ja laulu, Ninni Poijärvi, laulu ja viulu. Iki-ihania riparilauluja vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Mukana myös pappi Milla Mäkitalo. Vapaa pääsy. Tilaisuus lähetetään suorana Facebook-sivullamme. LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Ulkotoimintaa lokakuussa. Muun muassa Musakerhot Malminkartanon kappelin pihalla maanantaisin klo 10 ja tiistaisin klo 17.30 sekä Perhekerho kirkon pihalla keskiviikkoisin klo 9.30. Tarkemmat tiedot netissä ja Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet -Facebook-sivulla. To 8.10. klo 14 ja klo 18 Prinsessa ja sikopaimen -musiikkisatu kirkossa. H. C. Andersenin Sikopaimen-tarinaan pohjautuva barokin ajan musiikin värittämä musiikkisatu lapsille perheen pienimmistä noin 10-vuotiaisiin asti. Esityksen kesto 35 minuuttia. Anni Elonen, kertoja, viulu, kellopeli, Louna Hosia, sello, jouhikko ja Julia Tamminen, cembalo ja urut. Ilmoittaudu esitykseen Suomalaisen barokkiorkesterin toimistoon: toimisto@fibo.fi Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBO:lle Huom. Mahdollisista muutoksista kerromme verkkosivuillamme osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Seuraa somessa: Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 4.11. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Samu Lindqvist| KONE Hissit Oy 040 523 9717 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet