Kantsun Sävelen LEIKEVIIKOT 2.10.-5.11. Katso menu kotisivuiltamme KANTSUNSAVEL.FI Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel No 9 4.10.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 Valmistamme käsityönä Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija EHT hammasproteesien asiantuntija Mätäjoki uhkaa kasvaa umpeen OmaStadin seuraava kierros käynnistynyt Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 Purpuripolku 6, 00420 Hki P. 050 324 4329 | asukastalopurpuri@gmail.com facebook.com/asukastalopurpuri Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa!
2 4.10.2023 YRITTÄJÄ JA yhteiskuntamme toimija työskentelee sen eteen, että toiminnasta seuraisi menestystä. Tavoitteena on siis saada työ ja toiminta kannattavaksi. Raamatussa mainitaan alkukieliltä suomeksi käännetty sana menestys yhteensä 20 kertaa. Se ei ole siis vieras ilmaisu uskon, toivon ja siihen liittyvän luottamuksen aihepiirissä. Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne. Jer 29:7 Jeremia-nimisen profeetan teksti ja viesti liittyi aikakauteen, jona valittu kansa joutui olemaan siirrettynä vieraaseen maahan ja kaupunkeihin. Aikaa tekstin kirjoittamisesta on arviolta reilut 2600 vuotta. Sanat ja niiden muodostama viesti on ajankohtainen. Moni on siirretty synnyinseuduiltaan uusille paikoille, paikkakunnille tai uusille maille. Alueen toimijat, yrittäjät ja työtä tekevät rakentavat hyvinvointia. Alueen menestys on yhteinen. Meidän tehtävämme on toimia oman kaupunginosamme parhaaksi. Sen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Ja jokaista, joka näkee vaivaa, on tarpeen siunata ja kiittää. Me Pitäjänmäen seurakuntana rukoilemme alueemme ihmisten ja toimijoiden puolesta. Kukaan ihminen ei pärjää yksin. Yhdessä olemme vahvoja, erityisesti, kun toivomme toisillemme parasta menestystä. Siunatkoon sinua kaikkivaltias ja armollinen Jumala – tänään ja aina. Voimia ja varjelusta elämääsi, arkeesi, työhösi ja toimiisi. Maika Vuori, rovasti Kirkkoherra Pitäjänmäen seurakunta Lääninrovasti Huopalahden rovastikunta maika.vuori@evl.fi Menestystä! Yhteisellä tiellä Bök i Kårböle VÄRLDEN BLIR alltmer komplicerad och det kan kännas som om det är svårt att greppa allt som sker. Var är min plats i denna stora värld? Hur kan jag veta vad som är rätt för mig? Att gå tillbaka till livets grundpelare är något av det smartaste man kan göra när det känns svårt. Livets grundpelare är våra mänskliga behov, som är universella för alla människor. I teorin om valbarhet erkänner man att vi har en inre kompass i form av våra behov som styr vårt beteende. Vi försöker alltid uppfylla dessa behov, antingen medvetet eller omedvetet. Det har visat sig att många människor har svårt att känna igen sina sanna behov. Därför ville jag dela med mig i denna text om de livsviktiga behoven, som i allra högsta grad påverkar vårt välmående. Att kunna göra medvetna val som på ett positivt sätt bidrar till att våra behov uppfylls är något vi kan praktisera i vardagen, varje dag, varje stund. I varje ögonblick har vi en möjlighet att välja. Vad väljer jag? Vad vill jag? Första och primära behovet är behovet av kärlek och tillhörighet. Känner du dig älskad och accepterad som den du är? Hur visar du din kärlek och uppskattning till dina familjemedlemmar och dina vänner? Känner du att dina relationer är meningsfulla och närande, får du det vad du vill ha och önskar? Kan du uttrycka dina behov till andra? Vad får du som du inte vill ha? Vad behöver du avstå ifrån för att få det du vill ha och behöver? Andra grundbehovet är självuppskattning och påverkningsmöjligheter. Vad gör du som fungerar bra för dig och vad är du villig att göra för att få det du vill? Vad gör du för tillfället för att få det du vill ha? Vad hände när du lyckades få det du ville? I vilken riktning förde det ditt liv? Visar du uppskattning till dig själv? Tredje grundbehovet är frihet och autonomi. Vi kan endast kontrollera och ändra det egna beteendet och när vi tar det ansvaret för våra liv upplever vi frihet. Vår känsla av autonomi kan begränsas av andra människor ifall vi låter oss styras av andra människors beteenden. Våra utmaningar är relaterade till relationer som antingen inte fungerar eller så saknas de totalt. Hurdana relationer önskar du bjuda in i ditt liv? Våra tidigare erfarenheter av relationer påverkar oss i nuet, men de avgör inte våra framtida relationer. Det fjärde grundbehovet är glädje och förmågan att kunna njuta av livet. För mycket stress och fokusering på negativa händelser gör att förmågan att glädjas mattas av. Vad ger dig glädje och njutning i livet? Det vet endast du. Vad smakar trä och ger en unken känsla, som du kan släppa? Det är ok att välja bort och bjuda in nya erfarenheter och möjligheter. Det femte och sista grundbehovet är hälsa och förmåga att klara sig i vardagen och i livet överlag. Vad är dina viktigaste mål just nu? Hur kan du bättre förstå dig själv och vad som ger dig glädje? Hur kan du bidra till en bättre värld och till andra människor? Hur sköter du om dig själv och din fysiska kropp? Vad är ett steg du kan ta mot en hälsosammare livsstil? Jag brukar stanna upp regelbundet och ta mig en funderare över mina behov. Det är speciellt viktigt när det blir mörkare och dystrare ute nu när naturen går mot en mer långsam och inåtvänd period. Vi människor är en del av naturen och genom att leva i samklang med naturens rytmer hittar vi också vår egen inre rytm. Jag känner glädje över min nya hobby, vattenlöpning, som är en bra motionsform för oss med ledbesvär. Må gott i höstens omfamning. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Att känna sina grundbehov KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME DOKUMENTARISTI , toimittaja, kirjailija Arvo Tuominen on julkaissut jälleen uuden Venäjään liittyvän kirjan. Riisutut naamiot, särkyneet unelmat (Readme.fi, 248 sivua) on takuuvarmaa Tuomista. Teemana on tietysti Venäjä, Putin ja Ukrainan sota. Arvo Tuominen on tullut tutuksi Venäjään ja sen historiaan liittyvistä tietoteoksista. Ne on kirjoitettu aina vähän sarkastisesti, pilke silmäkulmassa. Vaikka aihe on aktuaali, sillä sotahan on käynnissä, niin Tuominen kykenee suhtautumaan teemaan viileän analyyttisesti, reaalipoliittisesti. Tuominen vyöryttää tuttuun tapaan sodan historiallisia taustoja, Neuvostoliiton hajoamisesta seuranneita prosesseja, Putinin valtaannousua, Ukrainan tapahtumia, lännen toimia unohtamatta. Oleellista Tuomisen analyysissä on, että kriisiin johtaneet syyt eivät olleet yksiselitteisiä, vaan monen tekijän summa. Tuominen näkee, että prosessi tapahtuu ainakin neljällä eri tasolla. Perinteisestä humoristisesta otteesta huolimatta on selvää, että Riisutut naamiot, särkyneet unelmat kertoo isoista virhearvioinneista ja surullisesta kehityskulusta, joista suurin oli Vladimir Putinin päätös hyökätä Ukrainaan. Sen seurauksena Venäjä ja länsi ajautuivat tilanteeseen, josta ei ole poispääsyä pitkiin aikoihin. Tuomisen tapa kirjoittaa on viihdyttävä. Hänen teoksensa sopivat kelle tahansa. Pääkohderyhmä on tavalliset lukijat; he, joilla ei ole selvää kuvaa tapahtumista, he, jotka ovat tottuneet tekemään Venäjästä päätelmiä kapeamman materiaalin pohjalta. Tämä on toisaalta myös kirjan heikkous, sillä vaikka Tuominen osaa maalata hienosti ja pätevästi isoa kuvaa, sortuu hän kuvaamaan prosessia pitkälti Putiniin keskittyen. Se annettakoon anteeksi, koska kansa kohdistaakin kaiken Putinin henkilöön. Putin myy. Jopa kansainväliset asiantuntijat ja valtionpäämiehet puhuvat koko ajan mitä Putin tekee, mitä Putin haluaa, mitkä ovat Putinin salaiset päämäärät. Aivan kuin Venäjä olisi jokin eri asia ja haluaisi eri asioita kuin Putin. Itseäni kiinnostavat pääasiassa prosessit, tapahtumat ja ideat ihmisten takana. Lännen halu nähdä kaikki Putinin toimina toimii itse asiassa tämän Putinkuvaelman hyväksi. Eli vaikka länsi ei haluaisi Putinin jäävän historiaan merkittävänä hahmona, tekee se jo hänestä täyttä häkää historiallista ikonia. Ei merkitystä kulminoituuko häneen venäläisten pahuus, älykkyys, oveluus vai sarja virheitä. Putin on siis tullut jäädäkseen Venäjän ja meidän historiankerrontaamme miehenä, joka muutti kansainvälisiä kehityskulkuja vähintään kymmeniksi vuosiksi, ellei jopa pidemmäksi aikaa. Länsi rakentaa tahtomattaan Putinista ’suurta’, hahmoa, joksi Putin haluaakin. Länsi tietysti vertaisi Putinia mieluummin Staliniin tai johonkin antisankariin. Venäjän mahdollinen voitto Ukrainasta legitimoisi Vladimir Putinin suuruuden. Toisaalta, jos lukijoilla ei ole aiempaa käsitystä Putinin taustoista ja Tuomisen aiemmat kirjat ovat jääneet lukematta, ovat ne tervetullut toisto, jotta lukija pääsee jossain määrin tietoiseksi niistä tekijöistä ja toimijoista, jotka ovat vaikuttimina nykyiseen tilanteeseen. Kokonaiskuvan ymmärtämisen kannalta nämä asiat on hyvä kerrata. Tuominen käy kirjassaan läpi myös Ukrainan lähihistorian ja tapahtumat sen itsenäistyttyä. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole selvää käsitystä Ukrainan tapahtumista ennen sotaa; mikä johti mihinkin. Tuominen myös osoittaa, ettei länsi ollut mikään tahdoton sivustaseuraaja, vaan aktiivinen peluri, jolla oli ja on omat päämääränsä niin Ukrainassa kuin Venäjän heikentämisprosessissa. Kirja ei ole pelkkä yhteenveto Ukrainan sotaan liittyvistä tapahtumista, vaan siinä käsitellään prosessin eri kulkuja niin kansainvälisellä kuin henkilöihin kohdistuvalla tasolla. Arvo Tuominen tuo esiin kaksoisstandardit, joita kansainvälisellä areenalla vallitsee. Naamiot riisutaan myös meiltä. Kirja on mainio paketti, joka avaa taustoja ja tuo lisäinfoa ja faktoja kokonaisuuden hallintaan. Tuomisen johtopäätös on, että Venäjä on epäonnistunut Ukrainan-retkessään katastrofaalisesti, mutta Ukrainakaan ei selviä sodasta voittajana. Keskinäinen luottamus on nolla, mutta jotain on tehtävä. Tässä tapauksessa kirjaa voidaan pitää vasta väliraporttina. Tuominen todennäköisesti jo odottaa, että pääsee kirjoittamaan loppuyhteenvedon. Ja todettakoon, että päättyi sota miten hyvänsä, Putinista ja tämän aikakaudesta tullaan kirjoittamaan vielä satoja kirjoja. Sodan lopputulos määrää minkälaisia. Nyt Tuominen on laittanut roposensa sen puolesta likoon, että Putinin valtakausi ei pääty Venäjän tai itse Putininkaan kannalta hyvin. Sodan sumu estää meitä kuitenkin näkemästä usvan läpi... Jauri Varvikko https://www.readme.fi/kirja/riisutut-naamiot-sarkyneet-unelmat/ Mitä naamioiden takaa paljastuu?
4.10.2023 3 Arvomme 10 ilmaista lääkärin vastaanottokäyntiä valitsemasi käynnin aihe / kesto 30min / arvo 95€ Kutsu Heela Terveys Oy järjestää avoimien ovien tapahtuman, tervetuloa tutustumaan uuteen kotihoidon palveluumme! Ti 10.10. Klo 18-20 Sitratori 3, 2 krs. 00420 Helsinki Tilaisuus sopii kotihoidon avun tarpeessa oleville tai palvelusta kiinnostuneille Ohjelmassa luvassa toiminnan esittelyä, kahvittelua ja pientä purtavaa Pääkirjoitus SUOMEN TALOUSNÄKYMÄT ovat synkät. Taantumat seuraavat toisiaan yleensä sykleittäin, mutta nyt tilanne näyttää erityisen huonolta, sillä sopassa on useita negatiivisia tekijöitä. Inflaatio on heikentynyt, mutta Suomi on ajautunut EU:n korkean korkopolitiikan vuoksi deflaatioon, eli hinnat ovat laskeneet jo useita kuukausia. Syynä ovat nousseet asumiskustannukset ja pelko energian kallistumisesta. Ihmiset eivät yksinkertaisesti kuluta. Öljyn hinta ei ole laskenut odotetusti, Eurooppa kipuilee yhä kalliin energian suhteen ja Suomen vienti on jäissä. Talven lähestyminen nostaa hintoja. Jokainen autoilija tuntee tämän pumpulla. Koska epävarmuus jatkuu, siirretään isoja ostoja ja hankintoja. Asuntokauppa on tyrehtynyt, josta johtuen myös rakentaminen tyssää. Niin kauan kuin energian hinta ei tule alas ja korot pysyvät ylhäällä, Suomen talous kyntää. Vasta kun ihmisille alkaa jäädä ylimääräistä rahaa, kotimainen kysyntä piristyy. Toisaalta kyse on peloista. Kun taloudella alkaa mennä huonosti, pelot työttömyydestä kasvavat. Jo nyt on nähtävissä, että työnhakijoita on enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Sama koskee avoimia työpaikkoja. Niitä on nyt 37% vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Yritykset eivät uskalla työllistää. Eli taantumassa ollaan ja mitään ei voida, koska Suomi on riippuvainen kansainvälisen talouden kehityksestä. Meillä ei ole myöskään enää Venäjän kaupan tuomaa potentiaalia, vaan se on menetetty pitkäksi aikaa. Ennuste on, että taantumasta toivutaan vasta vuoden 2024 jälkeen. Sitä ennen moni yritys ehtii kaatua. Ensialkuun kyse on vientiyrityksistä, mutta deflaatio näkyy jo palveluyrityksissäkin, sillä tavalliset kuluttajat ovat varovaisempia. Kun hintoja joudutaan laskemaan, jäävät pienyritysten katteet entistä matalemmiksi. Samaan aikaan vuokrat ovat nousseet, mikä koskee niin pienyrityksiä kuin kuluttajiakin. Hekan uhkaamat ylisuuret vuokrankorotukset näkyvät Kaarelan alueella heti kulutuksessa, sillä alueella on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Heka joutuu korottamaan vuokria niin energian hinnan kuin lainojen korkokulujen kasvamisen vuoksi. Näillä näkymin Kannelmäen alueella vuokrat nousevat vuoden vaihteessa noin 13 prosenttia, Malminkartanossa 12 prosenttia. Etenkin yksinhuoltajille korotukset ovat myrkkyä, sillä lapsiperheissä neliöitä tarvitaan enemmän. Ei käy myöskään kateeksi omistusasuntoon viimeisten kahden vuoden aikana päätyneitä, koska asuntojen lainojen korot ovat kasvaneet jyrkästi. Monille ei jää lainanlyhennyksen jälkeen mitään käteen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun kuluttaja ei käytä alueensa palveluita, pienyritykset kärsivät. Kun pienyritykset kärsivät, eivät he markkinoi. Kun yrittäjä ei mainosta esim. Tanotorvi-lehdessä, lehti kärsii. Tämä yleisen heikentymisen kierre vaikuttaa kaikkien toimeentuloedellytyksiin. Jo korona vei ison osan taloudellisesta liikkumatilasta. Nyt leikataan sen ja Ukrainan sodan aiheuttamaa satoa. Pitää toivoa, ettei tässä joudu laittamaan vielä pillejä pussiin. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Yritetään yrittää Seuraava numero ilmestyy 1.11.2023 Aineisto toimitukseen 20.10. mennessä. OmaStadin seuraava kierros on käynnistynyt OmaStadin kolmas kierros käynnistyi tällä viikolla. Kaupunkilaiset voivat ehdottaa ja äänestää siitä, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Voit jättää oman ehdotuksen omastadi-sivustolle 2.-15.10.välisenä aikana. Pääset äänestämään ehdotuksia keväällä 2024. KAUPUNKILAISET OVAT tähän mennessä OmaStadissa voineet päättää siitä, miten kaupunki käyttää lähes 13 miljoonaa euroa ja toteutukseen on edennyt 119 ehdotusta ympäri kaupunkia. Voit tutustua OmaStadi sivustolla ehdotusten toteutuksen etenemiseen. Kolmas kierros alkaa ehdotuksia ideoimalla Helsinkiläiset voivat ideoida 2.–15. lokakuuta siitä, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Osallistuvan budjetoinnin avulla saadaan asukkaiden äänet kuuluville. Tuoreet OmaStadi-kummit jakavat tietoa ja käytänteitä asukkaille. Lisäksi kaupunki ja yhteistyökumppanit järjestävät yhteisiä tilaisuuksia, joissa kaupunkilaiset voivat ideoida ehdotuksia. Aluuemme tilaisuudet alkavat jo tällä viikolla. Lokakuussa kaikki 13 vuotta täyttäneet helsinkiläiset voivat tehdä ehdotuksen OmaStadi-verkkosivustolla https://omastadi.hel.fi/ . Tukea ehdotusten tekemiseen saa kaupungin palvelupisteissä eri puolilla kaupunkia. Lisäksi kaupunki ja yhteistyökumppanit järjestävät yhteisiä tilaisuuksia, joissa kaupunkilaiset voivat ideoida ehdotuksia.Tiedot omalla alueella järjestettävistä tilaisuuksista löytyvät samoin OmaStadisivustolta, https://omastadi.hel.fi/pages/tilaisuudet-syksy-2023 . Vapaaehtoiset OmaStadi-kummit toimivat alueilla neuvoen ja jakaen tietoa OmaStadista. Ehdotukset voivat liittyä kaikkeen, mitä kaupunki tekee. Rahaa voidaan käyttää kaupungin palveluihin, hankintoihin ja investointeihin. On myös mahdollista keksiä jotakin aivan uutta, joka voisi kuulua kaupungin palveluihin ja toimintaan. Osallistuvan budjetoinnin ehdotusten tulee kuitenkin täyttää tiettyjä kriteereitä. Helsinki ei ole vielä valmis, vaan kehittyy jatkuvasti asukkaiden toiveiden mukaisesti Kaupunki arvioi kaikki ehdotukset ja tarpeen mukaan muokkaa ja yhdistelee niitä, jotta ne menestyisivät ensi kevään äänestyksessä. Keväällä helsinkiläiset voivat äänestää itselleen mieleisiä ehdotuksia. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. – OmaStadi on Helsingin loistava tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia, johon jokaisella asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa. Olen ilolla seurannut, kuinka monet aiemmat ehdotukset ovat muuttuneet todeksi ja tehneet Helsingistä jälleen paremman kaupungin. Odotan innolla tulevaa ehdotuskierrosta, pormestari Juhana Vartiainen sanoo. OmaStadin uutisia on julkaistu hel.fi-sivustolla myös ruotsiksi ja englanniksi. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Se tarkoittaa sitä, että asukkaat saavat ehdottaa asioita, joita omalle asuinalueelle toivotaan. Kuva: Helsingin kaupunki. OMASTADI TILAISUUDET SYKSY 2023 Läntinen suurpiiri • OmaStadi ideointi-ilta Pohjois-Haagassa, Stadin yhteisötalo Lassilassa 4.10. kello 17-19. Osoite: Kaupintie 16. • Ideointi-iltapäivä Pitäjänmäen kirjastossa 6.10. kello 14.30-16. Osoite: Jousipolku 1. • Työpaja Malminkartanon kirjastossa 9.10. klo 17-19. Osoite: Puustellintie 6. • Työpaja Kannelmäen D-asemalla 10.10. klo 11.30-12.20. Osoite: Klaneettitie 11. • Työpaja Pikku Huopalahden asukastalolla, 10.10. klo 17.30-19. Osoite: Tilkantori 12. • Ideointi-tapahtuma Pohjois-Haagassa, Stadin yhteisötalo Lassilassa 12.10. kello 1315.30. Osoite: Kaupintie 16. • Työpaja Kantsun kahveilla Kanneltalossa 12.10. klo 18-20. Osoite: Klaneettitie 5 (Kanneltalon kahvila)
4 4.10.2023 NÄIN HAUSKASTI todettiin ennen vanhaan Karjalassa aina oikeassa mielestään olevalle ikääntyneelle kaikentietäjälle. Turhaa on pöllöjen kanssa kinata. Itsekin olen jo kauan sitten lopettanut varmojen mielipiteiden laukomisen ainakin politiikka-asioissa. Olen ollut väärässä kaikissa niissä asioissa, joita olen paasannut. Nyt tyydynkin seuraamaan kiinnostuksella sivusta tulevia presidentinvaaleja sekä Suomessa että USA:ssa. Jenkkilän vaalien suhteen kuitenkin toivon, että Bill Clinton tulisi takaisin valtaan. Siinä oli ukko, joka hallitsi hommansa. Tiukkapipoisia moralisteja rauhoittelisin sillä, että Clinton alkaa olla jo turvallisessa setä-iässä, eikä varmaan enää humputtelisi entiseen malliin. Se alkaa jo Clintonillekin olla edessä se kuuluisa Junnu Vainion Kaamasen tie. Nykyiset ehdokkaat eivät kelpaa. Toinen heistä on seniili ja toinen oikeasti hullu. Meillä täällä Suomessa kaikki on varsin helppoa. Ehdokkaat ovat järkeviä, tasapainoisia kansalaisia. En halua missään nimessä puuttua tai vaikuttaa kenenkään mielipiteeseen tai päätökseen. Kuitenkin siellä kurkkii tämänhetkisten Gallupien takana ikiehdokkaana tunnettu vanha kunnon Ukko-Paavo. Ei ei, ei Lipponen, vaan Paavo Väyrynen, valtiomies. Miettikääpäs nykytilannetta. Vanhana Paasikiven-Kekkosen ajan kyyristelijänä ja rähmällään makaajana kauhistelen nykymenoa. Väyrynen on porukasta ainoa, joka on feisannut realiteetit ja katsonut karttaa. Käsittääkseni Väyrynen on myös ainoa suomalainen, joka ei ole koskaan ollut väärässä. Lentäväksi sanonnaksi onkin tullut hänen lausahduksensa ”kerran luulin erehtyneeni, mutta silloin olin väärässä”. Viisas ihminen myöntää aina erehdyksensä. Itsekin olen siinä elämänvaiheessa, että kadun lähes kaikkea tekemääni. Lohduttavaa tässä on kuitenkin se, että kadun ainoastaan tekemiäni tekoja enkä suinkaan tekemättömiä tekoja. Ehkäpä ainoa hyvä tekoni on, että olin aina ystävällinen kissallemme Saaralle. Saara tuntui arvostavan ystävällisyyttäni ja oli ihan mukava puolestaan. On siunattu asia, ettei somea ollut vielä keksitty aktiivivuosinani. Voi mikä anteeksipyyntöjen suma olisikaan edessäni. Keneltä pitäisi sitten anteeksi pyydellä? Henrikssonilta? Biaudetilta? Olisikin ollut mielekästä kääntyä katoliseen uskoon. Tällöin syntikuormansa voisi kipata kerralla ja käydä ripittäytymässä. Nerokasta. Aina voi tilanteen mukaan tehdä mitä huvittaa ja sitten käydä paheksumassa tekojaan ja tulla ulos pömpelistä keventynein mielin. Kumma juttu. Uusia asioita en kadu. Voisiko johtua siitä, ettei tässä mitään ihmeempiä ole tullut tehdyksikään. Pahalta näyttää, jos tällä lailla jatkuu. Miksikäs ei jatkuisi. Joskus sitä vieläkin menee noin ”vanhalta muistilta” juttelemaan jonkun naisoletetun kanssa ja intoutuu tuijottelemaan jotakuta. Pian sitä kyllä palaa takaisin maan päälle. Olen aistivinani tuijottelun kohteen kiusaantumisen ja suoranaisen pakokauhun. Nyt ymmärrän hyvin, miltä Ainosta tuntui, kun Väinämöinen alkoi häntä ahdistella. Säd stori... Ihmisen tulee niellä tappionsa. Tappiossa on aina uuden voiton siemen. Tappio jalostaa. Häviäminen on kasvattavaa, vaikka tappion hetkellä kuinka harmittaisi. Tappio on ainoastaan välivaihe. Ei pidä syytellä itseään vaan mieluummin muita. Poliitikot ja sotilaat tietävät, kuinka tappioihin tulee suhtautua. Suurin sotilaamme, marsalkka Mannerheim, vieläpä ainoa Suomen marsalkka, osasi hävitä. 1960-luvulla hänestä tehtiin eräänlainen elämäkertaruno, jossa todettiin: ... niin laski marsalkan silmäluomi, oli pilvessä taivas ja ... parikymmentä säkeistöä, sitten lopuksi ... ei tappio tämäkään mieltäni paina, olen taistellut usein, mut hävinnyt aina ... nyt urani katkeaa kasakkain peitsiin, Kaivopuisto, adjö, minä matkustan Schweitsiin ... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Oikeassa olet vaikka kumarassa kuljet PALAUTE Mätäjoki vaatii hoitoa Kasvillisuus on paikoin vallannut meidän kaikkien länsihelsinkiläisten oman joen eli Mätäjoen uoman. Tilanne vaatii toimia, mutta ne on tehtävä huolella ja suunnitelmallisesti. Ensimmäisenä pitäisi päästä eroon haitallisista vieraslajeista. TANOTORVI-LEHTI on saanut alueemme asukkailta useita huolestuneita viestejä, että Mätäjoelle on tehtävä jotain, koska se on päässyt kasvamaan monin paikoin lähes umpeen. Kannelmäen ja Malminkartanon läpi virtaava Mätäjoki on ollut vuosien mittaan usein keskustelunaiheena. Milloin sitä reunustavia puita on haluttu poistettavaksi, milloin niitä on haluttu lisää. Tilanne on lähtökohtaisesti se, että jokea reunustava puusto antaa luonnon monimuotoisuudelle tilaa ja estää aurinkoa paistamasta suoraan veteen, jolloin haitallinen kasvusto ei pääse leviämään. Mätäjoki reunuksineen on koti monenlaisille eläimille: linnuille, kaloille, pieneläimille ja hyönteisille. Kaupungin, eri yhdistysten ja asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen lopputuloksena on päästy yhteisymmärrykseen, että joen pitää palvella kaikkia, niin alueen asukkaita kuin eläimiäkin, jolloin jokea ei voida avata koko matkalta, vaan sinne on jätettävä tilaa eläimille piiloutua ja lisääntyä. Monimuotoisuus on säilytettävä. Paljon tehty, mutta se ei riitä Mätäjoen parantamisen eteen on viime vuosina tehty paljon töitä. Kaarelassa Virtavesien hoitoyhdistyksen Kaarelanjoki-hanke yhdessä WWF:n kanssa on saanut mm. poistettua Mätäjoesta padon, joka muutettiin kauniiksi Trumpettikoskeksi. Alajuoksulla Helsingin Perhokalastajien Mätäjoki-projekti on tehnyt arvokasta työtä jokiluonnon eteen. Jokeen on talkoilla saatu tehtyä useita kutusoraikkoja, jotka toimivat taimenien lisääntymisalueina. Kaupunki on juoksuttanut Silvolasta vettä happikadon vähentämiseksi ja virtaaman lisäämiseksi. Joki on voinut suhteellisen hyvin ajatellen sitä, että se on myös 150 000 ihmisen asuinalueen hulevesien valuma-aluetta. Kaupunki on nyt OmaStadi-hankkeena liittänyt Malminkartanon ja Kannelmäen välisen jokialueen uudeksi Kaarelanpuistoksi, jotta asukkaiden ulkoilumahdollisuudet paranisivat. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä itse joki vaatisi vielä monenlaisia toimia. Jatkotoimia tarvitaan Joki on selvästi joutunut monin paikoin kasvillisuuden valtaamaksi ja on pelko, että se kasvaa jopa umpeen. Kartanonhaassa tarkoituksena on alun perin ollut, että joessa olisi laajoja avovesialueita, mutta matala hidasvirtainen allas ei pysy avoimena itsestään. Ruoppaamalla aikaansaatu keinotekoinen vesipeili ei siten ole pitemmän päälle toimiva ratkaisu vaan tarvittaisiin tasapaino avoveden ja kasvillisuuden välille. Tasapainon saavuttaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Kaloja kasvillisuus ei haittaa, mutta olisi toki hyvä, ettei kasvillisuus valtaa liikaa alaa, sanoo Mikael A. Manninen , kannelmäkeläinen Mätäjokiaktiivi ja Kaarelanjoki-hankkeen vetäjä. Tässä on muutama mutka matkassa. Ensinnäkin pesivät linnut: Asiaa pitäisi miettiä lintuharrastajien kanssa, koska noissa ruovikoissa ja osmankäämiköissä pesivät Mätäjoelle tunnusomaiset rantakanat eli nokikanat ja liejukanat. Kasvillisuutta voisi niittää, mutta se pitäisi tehdä harkiten. Upottava pohja estää talkootyöt Trumpettikosken valmistumisen jälkeen oli tarkoitus aloittaa sen alapuolella vesikasvillisuuden raivaustyöt mutkittelevan väylän avaamiseksi kasvillisuuden keskelle, mutta talkoilla se ei onnistu. Ongelmana on pohjan laatu. Paikka on niin upottava, ettei sinne kesällä pääse kahlaamaan ja talvella se ei kosken takia kunKaarelan Omakotiyhdistys ry sai 19.8. Juoksuhaudanpolun leikkipuistossa (Estetien leikkipaikka) järjestetyn lastentapahtuman yhteydessä negatiivista palautetta paikalla olleelta henkilöltä. HALUAMME TUODA TIEDOKSI , että lapsille ja heidän vanhemmilleen järjestetyssä jäsentapahtumassa ei ollut kyse yhdistyksen varainkeruusta, vaan se oli kaikille asukkaille avoin ja maksuton. Tapahtuma järjestetään vuosittain ja se on hyvin suosittu, vaikka tällä kerralla huono sää verottikin kävijämäärää. Kaikki tapahtuman tarjoilut; makkarat, kahvit ja mehut olivat ilmaisia. HOK Elanto tarjosi kahvin ja mehun. Espoon Automuseo ry sponsoroi paikalle museoauton. Tilaisuuden pienuuden vuoksi tapahtumassa ei tarvitse olla järjestysmiehiä ja ensiapuryhmää. Tilaisuudesta vastasivat Kaarelan omakotiyhdistyksen omat vapaaehtoiset jäsenet. Kaarelan omakotiyhdistys ry maksoi kaikki tapahtuman järjestämisestä koituneet kustannukset, noin 700 euroa ja kaikki oli osallistujille ilmaista. Tilaisuuden tarkoitus on, että alueen asukkaat tutustuvat muihin alueen asukkaisiin mukavan yhdessäolon merkeissä. Yhdistyksen toiminta on asiassa vilpitöntä. Koska kyseessä on julkinen leikkipuisto, on lasten hoito pääsääntöisesti vanhempien vastuulla. Omakotiyhdistys järjestää vastaavan tapahtuman myös ensi vuonna. Paikka on vielä avoinna. Heikki Hietanen puheenjohtaja Kaarelan Omakotiyhdistys ry Mätäjoki on kasvanut paikoin lähes umpeen. Kuva Jauri Varvikko
5 4.10.2023 MUISTAN MITEN YLPEÄNÄ Tanotorven päätoimittaja Kari Varvikko esitteli Pitäjänmäen kirjastossa kirjaansa Kääpiöitä ja jättiläisiä syksyllä 2014. Useimpien toimittajien unelma on kirjoittaa kirja. 1970-luvulla olen toimittanut ayliikkeen eheytymisestä kertovan Niilo Hämäläisen nimissä ilmestyneen kirjan. Mitään Karin kirjoittaman kaltaista elämäkertaa en kuvitellut koskaan saavani aikaan. Vuosia sitten sisareni poika esitti minulle, että kirjoittaisin hänen vaarinsa eli isäni elämästä. Olin vuosia harrastanut sukututkimusta. Kävin muutamalla kirjoittajakurssilla ja kypsyttelin asiaa vuoden pari. Aineistoa tamperelaisen koneasentajan ja hänen perheensä elämästä ei paljon ollut: muutamia kirjeitä, valokuvia ja muistissani lukemattomia isän ja äidin kertomia tarinoita heidän elämänsä varrelta. Keväällä 2020 kun ei voinut muuta kuin käydä lenkillä, aloin kirjoittaa ja sain aineiston kasaan niin että kirja Maileri, viilari, vaari ilmestyi omakustanteena loppuvuodesta 2020. Samaan aikaan mieheni oli hoitokodissa, surin hänen sairastumistaan ja omaa elämäntilannettani. Päätin ryhtyä kirjoittamaan mieheni elämästä. Olimme usein jutelleet hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Ja löysin työja muita todistuksia, lehtileikkeitä, poliittisia puheita, muistioita. Oli erilaista kirjoittaa kun oli muutakin aineistoa kuin oma mielikuvitus ja tulkinnat asioista. Haastattelin myös mieheni ystäviä ja työtovereita. Kaikki sujui hyvin, kunnes tulin kohtaan missä tapasimme. Minähän olin kirjoittamassa hänen elämästään en omastani. Mutta ymmärsin että tästä eteenpäin tekstissäni ei ole vain hän, vaan me. Oman elämäni ruotimisessa auttoivat kalenterit, joita muutamia vuosia lukuun ottamatta olen jäljellä. Olen säästänyt työtodistukset, Ylessä työsuhteissa tapahtuneet muutossopimukset, juoksuharrastukseemme liittyvät harjoituspäiväkirjat, lehtileikkeitä, radioja tv-ohjelmiini liittyvää aineistoa ym. ym. Olen 15-vuotiaasta lähtien kirjannut vihkoihin ylös kirjat, jotka olen lukenut ja teatterinäytelmät, jotka olen nähnyt. Nyt tämä kaikki on painettuna kirjassa Rakkautta ja ristiriitoja. Kirjani on omakustanne eli olen maksanut siihen liittyvät kulut itse. Ystäväni ja lähisukulaisena ovat lukeneet tekstiä, kommentoineet ja korjanneet kirjoitusvirheitä, joita valitettavasti on tekstiin jäänyt. Kirjan on taittanut ns. ammattihenkilö, joten kuvien ja tekstin sommittelu on tasapainoista. Olen varmaan yhtä ylpeä kuin Kari aikoinaan. Mutta oman tekeleen markkinointi on vaikeaa. Eihän itseään pidä kehua. En ihan tiedä minkä takia. Olenhan tottunut, että rakkaan harrastukeni teatterin parissa kehutaan tulevia esityksiä hyvinkin voimaperäisesti. Eivät kaikki kuitenkaan onnistua. Tänä syksynä olen nähnyt monta onnistunutta esitystä. Helsingin Kaupunginteatterin Pieni merenneito on huikean hienoa teatteria. Mielikuvituksella ei ole esityksessä minkäänlaisia rajoja. Ison teatterin tekniikka on kerrankin täydellä teholla käytössä. Myös näyttelijät ovat huippuluokkaa: Arielina Yasmine Yamajako , prinssinä Martti Manninen ja hurmaavan ilkeänä Ursulana Sanna Saarijärvi . Hieman rauhallisempi meno on Kansallisteatterin Ronja Ryövärintyttäressä. Vaikka tarina olisi kuinka tuttu Astrid Lindgrenin kirjasta, saa se uutta ulottuvuutta lavalla. Aksa Korttila Ronjana on herkkä ja oikeudenmukainen tyttö ja nuori nainen. Helsingin Kaupunginteatterin Areena-näyttämöllä nähdään Agatha Christien Hiirenloukku, se sama näytelmä, joka on pyörinyt Lontoossa vuodesta 1952. Helsingin Hiirenloukussakin eletään 1950-luvukua, lavastus ja puvustus ovat siltä ajalta. Uusi täyshoitola on saanut ensimmäiset asiakkaansa. Kylällä on tapahtunut murha ja vähitellen asiat alkavat mennä solmuun täyshoitolassakin. Miika Muranen on ohjannut soljuvasti etenevän näytelmän. Esityksen takeena ovat komedian tekemisen taitavat näyttelijät Santeri Kinnunen, Helena Haaranen, Risto Kaskilahti ja uusina tuttavuuksina Sauli Suonpää ja Joel Hirvonen . Kom-teatterin syksyn uutuus on Henrik Ibsenin Nukkekoti. Nukkekoti esitettiin ensimmäisen kerran 1879. Mikko Roiha on muokannut ja ohjannut esityksen, jonka alaotsikko on kohtauksia eräästä avioerosta. Yhtä hyvin alaotsikkona voisi olla: näytelmä tasa-arvosta ja vallankäytöstä. Niko Saarela avioparin alistavana jäsenenä on itsekeskeinen, omaan asemaansa käpertyvä ”valtias”. Aleksi Holkko Aronina on täydellinen Nukketeatterin Noran vastine. Holkko on fyysisesti yhtä joustava kuin henkisestikin. Hän on roolissaan loistava. Olen itsestäni ylpeä, ainakin vähän. Leena-Maija Tuominen Elämä kansien välissä Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Arvomme ompelimon lahjakortin lokakuussa asioineiden kesken. nolla jäädy. Eli jäätiin vähän pattitilanteeseen. Lisäksi siinä on tutkimuksessa todettu pohjassa raskasmetalleja, minkä takia kasvit pitää poistaa käsipelillä, Manninen kertoo. Perusongelma ei poistu Joen hyvinvoinnin kannalta puustoa ei pitäisi poistaa, vaikka se saattaisikin ulkoilijoita miellyttää. Jokivartta ei saa tehdä liian avoimeksi, koska se tuo uusia ongelmia. Kasvillisuuden avaaminen ei poista perusongelmaa eli sitä, että ruovikko kasvaa, koska niillä kohdilla rannalla ei ole riittävästi varjostavia puita, vaan aurinko paistaa koko päivän. Niissä kohdissa missä on puita päivän puolella, ei ole ruovikkoa, Manninen kertoo. Mätäjoen hidas virtaama ja matala uoma edistävät vesikasvien kasvua. Joen avaaminen koko leveydeltä ei ole järkevää, vaan joki pitäisi saada ns. mutkittelemaan. Liian leveä ja hidasvirtainen uoma suosii vesikasveja, ts. pitäisi saada tehtyä uomasta vähän kapeampi työntämällä rantaa vuoron perään ulommas ja luomalla mutkittelua ja siten myös vähän nopeammin virtaavaa ja syvempää uomaa, Manninen summaa. Vieraslajit riesana Mätäjoelle ja sen rantamille on myös levinnyt useita haitallisia kasveja, kuten jättipalsamia, isosorsimoa ja vesiruttoa. Jättipalsamin suhteen onkin ruvettu jo toimiin ja vapaaehtoiset käyvät kitkemässä sitä säännöllisesti pois joenvarsilta. Mätäjoella on omat keräyspisteensä jättipalsamille. Vierasvesikasvien kuten kanadanvesiruton tehokas torjuminen on kuitenkin vaikeaa ja siihen vaadittaisiin asiantuntija-apua. Vieraskasvit valloittavat alueita nopeasti ja ne syrjäyttävät rantojen alkuperäiskasvit. Niiden poistaminen on myös ongelmallista, sillä ne leviävät ja aloittavat kasvunsa uudestaan jo pienistä palasista. Isosorsimoa ja vesiruttoa voidaan vähentää esim. niittämällä, laiduntamalla tai vesistöä ruoppaamalla ja raivausnuottaamalla, mutta kasvimassan leviämisriski pysyy suurena. Vesirutto muuttaa joen ravinnekiertoa ja vaikuttaa veden laatuun pH-arvoa laskemalla, mikä aiheuttaa myös happikatoa. Suunnitelmia kaivataan Mätäjoen kunnostus ei ole siis yksinkertainen, vain talkoilla järjestettävä operaatio, vaan toimet vaativat erikoisjärjestelyjä. Kaikenlaista olisi mahdollista tehdä, mutta se vaatii vähän muutakin kuin innokkaan talkooporukan. Ennen kaikkea suunnittelua ja rahoitusta, Mikael A. Manninen kertoo. Jotta joki saadaan kuntoon, vaaditaan Helsingin kaupungin mukaantuloa ja rahoitusta. Alueen perusparannus ulkoilijoiden käyttöön ei riitä. Myös joki on saatava siihen kuntoon, että se tuottaa lisäarvoa niin alueemme asukkaille kuin sen eläimistölle. Haitallisten kasvien poistaminen pitäisi aloittaa joen yläjuoksulta Vantaan puolelta, mutta haitallisimmat vieraslajit löytyvät nimenomaan Helsingin puolelta. Ensimmäiseksi tarvitaan kunnollinen suunnitelma, sillä raivaustoimia ei voi suorittaa talvella eikä lintujen pesimäaikaan. Kaupungin olisikin syytä ruveta heti toimeen, jotta ensi syksynä jokea päästäisiin kunnostamaan. Jauri Varvikko Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Isosorsimoa. Kuva Jouko Rikkinen, Vieraslajit.fi Vesiruttoa Mätäjoessa. Kuva Mikael A. Manninen.
6 4.10.2023 Maahanmuutto: ”Get over it” Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Maahanmuuton historiaa Saksaan gastarbeiterit tulivat 1950-luvulta alkaen, lähinnä Turkista. Ajatuksena oli että nämä hankkivat rahat mersuun ja taloon Turkissa ja palaavat kotiinsa. Mutta vieraista tulikin pysyviä. Gastarbeiter-ohjelman loputtua ihmisiä tuli edelleen. Nykyisin turkkilaissyntyisiä on nelisen miljoonaa Saksassa. Ruotsin, Belgian ja Hollannin malli oli jokseenkin sama kuin Saksankin. Ruotsiin vieraat tulivat paljolti Balkanilta ja Suomesta. Hekin jäivät. Finnjävelit ovat olleet ehkä harmittomimpia, balkanilaiset rikollisjengit taas ovat olleet siitä lähtien Ruotsin rikollismaailman kermaa. Ranska lupasi kaikkien siirtomaa-asukkaidensa saavan tulla Ranskaan koska ranskalaisetkin olivat tulleet siirtomaihin. Charles de Gaulle kyllä yksityisesti totesi että Ranska ei tule selviämään algerialaisten ja muiden siirtomaa-asukkaiden maahanmuutosta. Englanti teki saman päätöksen ja nykyisin jamaikalaisten ja pakistanilaisten osuus onkin huomattava Iso-Britannian väestössä. Ja lisää väkeä lappaa, yhä useammasta suunnasta. Asukkailta ei kysytty Missään vaiheessa asukkailta ei ole kysytty, halutaanko tällaista kehitystä. Tuskin missään poliittiseen määräysvaltaan kuuluvassa asiassa poliitikot ovat olleet niin välinpitämättömiä äänestäjiensä mielipiteistä kuin maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Tätä nyt vaan tapahtuu, get over it. Maahanmuuttokeskustelua ei edes asiallisesti sallita ja jos sitä tapahtuu, sitä ryyditetään valheilla. Boris Johnson on sanonut että pato murtui jo, lopettakaa valitus. Maahanmuuttovalheet ”Kaikki me olemme maahanmuuttajia”. Väärin, kaikissa edellämainituissa maissa on ollut yhtenäiskulttuuri jota ei enää ole. Tasapainoinen ja vähäinen muuttoliike on ok, mutta ei nykyinen. Lähialueilta tulevat sopeutuvat helposti paikalliseen kulttuuriin. Tästä on valtava matka ihmisiin, joilla on esikeskiaikaiset asenteet eikä aikomustakaan muuttaa niitä. Englantiin on muuttanut historian saatossa monia ryhmiä, mutta muutto on ollut aikaisemmin poliittisesti hyväksyttyä. Viimeksi Idi Aminin Ugandasta poistuivat aasialaissyntyiset, noin 30 000 henkeä. Tästä oli konsensus että saavat tulla. Sitä ennen hugenotteja pakeni vainoa, ja näidenkin tulolle oli silloisen kuningas Charlesin lupa. Hugenotteja vastaava määrä, 50 000, tulee nykyään (2017) kuudessa viikossa, vuoden ympäri. Ranskasta tulleiden hugenottienkin sulautuminen kesti vuosisatoja vaikka kulttuurieron luulisi olevan vähäisen. Suomessakin on Pohjois-Ranskasta 1100-luvulla muuttaneita. On asiatonta verrata sitä nykyiseen maahanmuuttoon. ”Talous ei pärjää ilman maahanmuuttoa”. Väärin. Työvoimapula vain nostaa palkkoja ja aikaansaa hyvinvointia. Turhat työt jäävät tekemättä josta luontokin kiittää. Historia on täynnä esimerkkejä miten työvoimapula lisää hyvinvointia ja liikaväestö taas pilaa kaikkien matalapalkkaisten elintason. Monimuotoisuus on yksi peruste maahanmuutolle. Samalla perusteella vieraslajit lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kuluperusteisesti, maahanmuuttaja ei ole mitenkään kerinnyt eikä kerkiä maksamaan veroina niitä valtavia panoksia joita on tehty terveydenhuoltoon, koulutukseen, vanhustenhuoltoon ja eläkkeisiin. On virheellistä väittää maahanmuuttajien parantavan taloutta. Asuminen Lontoota ympäröivä vihreä vyöhyke, puistometsävyöhyke on kovassa paineessa kun uusia asuntoja pitää rakentaa. Jo ennen maahanmuuttoa asuntopula oli kova ja nyt vielä kovempi. Suomessa pääkaupunkiseudulla on valtavat satsaukset tehty asuntotuotantoon jota ei olisi muuten tarvittu ja samalla tavoin pilataan luonto ja lähiympäristö taloilla. Kosto Usein kuultu perustelu maahanmuutolle on, että siitäs saitte, kun menitte kehitysmaihin riistämään ihmisiä. Tällä argumentoija jo paljastaa ja myöntää ettei maahanmuutto ole vastaanottajamaalle edullista. Suomi ei ole ollut siirtomaaisäntä, päinvastoin Suomi on ollut jonkinlainen siirtomaa itse. Siitä huolimatta täällä yritetään todistella miten Suomi on hyötynyt siirtomaista. Syyllistäminen Maahanmuuton vastustaminen on rasismia. Miten niin? Mikä logiikka on siinä että persläpimaista tulevilla on oikeus muuttaa oma kotimaa persläpimaaksi? Itsenäinen valtio harjoittaa rajavalvontaa ja pitää huolen siitä ettei yksikään tule maahan jota ei maahan haluta. Se ei ole rasismia. Maahanmuuttoa vastustavat ihmiset leimataan takapajuisiksi. Vaikka ei ole vaikeaa nähdä miten katuelämä on paikoitellen muuttunut lähes sietämättömäksi voimakkaan maahanmuuton alueilla. Ranskassa, Englannissa ja Ruotsissa. Ja Suomi on samalla tiellä. ”Islamofobialla” voi syyllistää yhtä kätevästi kuin russofobialla aikaisemmin. Fobioihin on kyllä perusteita, koraanin ja hadithien sananmukainen noudattaminen tuottaa erikoisia seurauksia yhteiskunnassa. Pakolaisuus Merkillisin kaikista maahanmuuttovalheista on ilmastopakolaisuus. Perusteeton ajatuskehitelmä, joka paljastaa sen, miten ihmisille voidaan valehdella silmät, korvat täyteen ja kaikki uskotaan. Afrikan väestönkehitys on sellaista että Afrikassa asui 1950-luvulla vain puolet siitä väkimäärästä kuin Euroopassa. Afrikka on ollut erittäin harvaan asuttu. Heikosta viljelytehokkuudesta huolimatta elintaso on ollut riittävää. Kun nyt teollisuus ja viljely on edelleen yhtä kehittymätöntä, ja väkiluku on jo kaksinkertainen siihen nähden mitä Euroopassa, ei tarvitse puhua ilmastopakolaisuudesta, syyt muuttoon on muualla. Väestönkasvu on tapahtunut kehitysavun johdosta ja varsinkin ruoka-apu on haitannut paikallista maanviljelyä ja synnyttänyt liikaväestön. Miten tiheään asutettu Eurooppa mitenkään voisi imaista nämä syntyvät ihmisvirrat? Ns. ilmastopakolaisuus syntyy liiallisesta syntyvyydestä. Ilmastolla ei ole sen kanssa tekemistä. HS on todistellut Afrikan teiniraskauksien johtuvan ilmastonmuutoksesta. Afrikassa on paikoin tavanomaista että lapsella ei ehdi olemaan kuukautisia sillä hän on raskaana saman tien. Isojen poikien kyllä luulisi arvaavan ettei ilmasto ole pannut paksuksi. YK:n ennusteen mukaan vuonna 2070 Afrikan väkiluku on jo seitsenkertainen Eurooppaan nähden. Kohoava elintaso muka kääntää sen jälkeen syntyvyyden laskuun. Miten se olisi mahdollista, miten seitsenkertainen väki voisi nostaa elintasoaan, kun resurssit loppuvat kesken? Toisekseen, ei ole todellista merkkiä Afrikasta että väkiluku kääntyisi laskuun vaikka elintaso kohoaisi. Jos niin käy muualla, se ei todista että niin kävisi Afrikassa. Tähän mennessä nähdyn valossa on päinvastoin, kohoava elintaso mahdollistaa useat vaimot, teinisynnyttäjät ja tiheät raskaudet. Esko Karinen Lähde James Murray: The Strange Death of Europe, 2017. Murray on Spectator-lehden editori ja kirjoittaa vakituisesti korkeatasoisiin julkaisuihin Englannissa ja USA:ssa. Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Kantaattijumalanpalvelus su 8.10. klo 10. Musiikkia J.S. Bachin kolmesta kantaatista. Mukana muun muassa Vokaaliyhtye CantoNovo ja Suomalaisen Barokkiorkesterin soittajat. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Musiikkia Kannelmäen kirkossa Konsertteihin vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Aleksis Kiven päivän konsertti Mä muistan sen lempeän laakson ti 10.10. klo 19. Juha Poikela, laulu, Aila Hettula, piano. Tuoreita tulkintoja perinteitä kunnioittaen Aleksis Kiven runoista tähän päivään. • Nainen ja sonaatti la 21.10. klo 16. Iiris Tötterström, sello ja Jenna Ristilä, piano esittävät naisten säveltämiä sonaatteja kolmelta eri vuosisadalta. • Nuorisokuoro Kannelkellojen konsertti la 28.10. klo 18, johtaa Sirkku Rintamäki. • Lauletaan yhdessä avoin yhteislaulutilaisuus kirkossa to 5.10. ja 19.10. klo 10.15–11.30. Lapsille ja perheille Klanun Mummola la 7.10. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Avoimet ovet. Aikuisille Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM Aku Kähärä ja pääsuntio Juha Lepistö. Lähetyspiirissä ti 10.10. klo 17–18.30 Klanulla Anna-Kaarina ja Matti Palmu kertovat perhe ja avioliittotyöstä Etiopiassa. Avoin piiri. Eläkeläisten päivähetki ke 11.10. ja 25.10. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas. Hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen ruokaraha. Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa tiistaina 24.10. klo 15, vieraana kuurojentyöntekijä Marika Jouhki. Apua ja tukea Sururyhmä läheisensä menettäneille: Ohjattu vertaistukiryhmä. Läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut vähintään 2 kk ennen ryhmän alkamista. Kokoonnumme Klanulla 7 kertaa, torstaisin klo 17.30–19.30 (23.11.–4.1.2024). Ohjaajina pastori Konsta Korhonen ja kokemusasiantuntija Leila Laitinen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 19.11. mennessä konsta.korhonen@evl. fi tai p. 050 3801 345. Rippikouluun 2024 ilmoittaudutaan lokakuussa kantsunurkka.fi-sivustolla. Lue lisää tapahtumista nettisivuiltamme. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Apollon yläkoulun esittely ke 10.11. klo 18-19.30 Ilmoittaudu osoitteessa: apollonyhteiskoulu.fi Toivotamme huoltajat ja oppilaat lämpimästi tervetulleiksi. Esittely tapahtuu Meetin välityksellä. ke 8.11. klo 17.30 Yleisopetuksen lisäksi: Montessori-linja uutta Apollossa, ainutlaatuista Suomessa Luova linja ja Urhea-toiminta Jatkamme alueen lähikouluna väistötiloissa Munkkiniemessä. Toivotamme huoltajat ja oppilaat lämpimästi tervetulleiksi. Lisätietoa lähempänä: www.apollonyhteiskoulu.fi Instagram: @apollonyhteiskoulu, @apollonmontessorilinja Facebook: Apollon Yhteiskoulu
7 4.10.2023 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Olemme lomalla 16.-22.10. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 18 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. MUISTATKO LAPSUUDESTASI sellaista aikuista, jonka seurassa oli kepeän hauskaa? Sellaista, joka ei kysellyt miten koulussa menee tai kysellyt epämääräisesti kavereista ja KAVEREISTA. Tapasitko koskaan sellaista täysi-ikäistä aikuista, joka kuunteli juttujasi kiinnostuneena ja kyseli lisää? Tai sellaista aikuista, joka ei ollut hirveän tarkka herkuista tai nukkumaanmenoajoista? Minä muistan tavanneeni tällaisia aikuisia lapsena. Heillä ei ollut tarvetta korostaa olevansa aikuisia, jotka hallitsevat maailmaa. Heille minä olin hyvä tyyppi ja he olivat hyviä tyyppejä minun mielestäni. Kuten nokkelimmat saattavat nyt aavistaa, niin tällaiset aikuiset eivät jakaneet arkeani. Kyllä minunkin vanhempani olivat kiinnostuneita jutuistani, kuuntelivat runonlausuntaani ja lauleskeluani ja kyselivät asioita. Mutta usein kyselyyn tuli väliin arki. Maailmoja syleilevät tarinani keskeytyivät lihapullien ja perunoiden vuoksi. Runosuoneni juuri päästyä vauhtiin pitikin lähteä pesemään hampaita ja menemään nukkumaan. Lapsuudessani kasvatustapa oli autoritäärisempi. Aikuinen komensi, lapsi totteli. Yhteiskunnassa aikuisten ääni kuului, lasten ei. Lapsen ääni kuuluu nykyään yhteiskunnassa enemmän. Tietoisuus lapsen oikeuksista on kasvanut. Olen aina ajatellut, että olen hyvä tyyppi. Arvostan ihmisiä heidän sielujensa syvyyksien ja sosiaalisten taitojensa vuoksi, en ulkonäön. Lennokkaat tarinaniskijät ja mielikuvitusrikkaat ihmiset, jotka saavat toiset nauramaan, ovat tutustumisen arvoisia. Lasteni ollessa pieniä nautin erityisesti ajasta, jolloin mielikuvitusleikit valtasivat kotimme. Oli aikaa leikkiä prinsessaleikkejä ja oli tahtoa siivota olohuone, että neljävuotias Rokkari-Puuma voisi vetää keikan. Keskustelut ja maailman ihmettely olivat sekä minun että jälkikasvun lempipuuhia. Aika kului ja yhtäkkiä ollaan tilanteessa, että olen usein takakireä aikuinen. Hyvästä tyypistä ei näy vilaustakaan. Kun nuorisolainen alkaa selostaa näkemistään YouTube-videoista tai miten koulussa tapahtui jokin eeppinen homma, mitä tekeekään heidän äitinsä? Urahtelee jotain epämääräistä, miettii maksettavia laskuja, pestäviä vaatteita, tekemättömiä niitä, näitä ja noita sekä äkkilähtöä Ibitsalle, yksin. Tai kenties nostankin päätäni, muka-kuuntelen ja sanon: ”Joo joo, mutta muista, että tarviit takin aamulla, kun lähdet kouluun.”?! Mihin jäi se hyvä tyyppi, jolle ihmisen persoona, hänen kiehtovat tarinansa ja oudot edesottamukset ovat tärkeitä? No jos ei kuuntelu, niin entäs aavistelu? Kuudes aisti, joka auttaa tulkitsemaan perheenjäsenten mielenliikkeitä? No eipä ole sitäkään. Joskus tuntuu, että olen omassa kodissani kuin vieraalla planeetalla. En ymmärrä oikein ketään perheestä, vähiten itseäni! Sen voin sanoa, että urahtelua olen pyrkinyt vähentämään ja yrittänyt ottaa ohjenuoraksi olla saatavilla ja kuulolla silloin kun nuorisolaisella on asiaa. Olen myös tietoisella riskillä mennyt koputtelemaan suljettujen huoneiden oviin ja pyrkinyt juttusille. Sillä lailla kevyesti. Ymmärrän, etten ole lasteni paras ystävä, enkä haluaisikaan olla. Olen äiti, en ystävä. Haluaisin silti pysyä sellaisena kivana mutta outona äitinä, josta on turvaa, seuraa ja tilannekomiikkaa. Kuulin taannoin nuorisolääkärin puheenvuoron murrosikäisten nuorten puolesta. Hän kertoi, että monella vanhemmalla on olettamus, että nuoret ajattelisivat kuin aikuiset ja toimisivat niin. Mutta se ei ole mahdollista, koska aivojen kehitys on kesken. Valituspuheet vaikkapa liikenteen vaaroilta kuulostavat nuoresta teoreettiselta puheelta, jolla ei ole minkäänlaista yhteyttä hänen arkiseen käyttäytymiseensä. Valistus ja varoittelu on toisia ihmisiä varten, sillä nuori itse on kuolematon. Siinä ei sitten auta taivastelu, että mikset sitä ja tätä ja mikset tee niin kuin minä sanon ja neuvon. Ei nuori tee, koska hänen kehitysvaiheensa ei anna myöten. Mutta eiköhän maailma ole niitä särmiä aikuisia pullollaan. Nuoruus on elämänvaihe, jonka voi kokea vain kerran. Kaikenlaista sattui ja tapahtui, mutta aikuiseksi kasvoin kuitenkin! Elämänläksyni taitaa olla, ettei pidä alkaa aikuistella urakalla. Hyvä tyyppiys ja hulvattomuus kuuluvat myös hyvään aikuisuuteen. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Ymmärryksen tuolla puolen JANNA PARTURI KAMPAAMO HIUSTENLEIKKAUS KAMPAAMO alk. 30€ PARTURI alk. 20€ VÄRIT alk. 70€ Korvien rei’itys alk. 20€ Nenän rei’itys 40€ Ripset tai Kulmat 40€ AVOINNA MA-PE 9.00-18.00 LA 9.00-17.00 SU SULJETTU Vihdintie 3-5, 00320 Helsinki puh. 045 275 3077 Pakilantie 13, 00630 Helsinki puh. 0400 377 822 Soittajantie 4B, 00420 Helsinki Ajanvaraus: Puh.045 883 4335, info@silkkijalka.fi vello.fi/jalkojenhoitohelmiorvokki Kansanvalta ja äänioikeus KANSANVALTA – DEMOKRATIA on itse asiassa varsin nuori valtion hallintomuotona, vaikka jo antiikin kreikkalaisessa Ateenassa sanotaan vallinneen demokratia eli kansanvalta. Se koski kuitenkin vain osaa ns. vapaita kansalaisia, mutta ei esimerkiksi orjia ja muita varattomia. Demokratiaan – kansanvaltaan liitetään nykyään myös kansalaisten yleinen äänioikeus. Sekin on varsin nuori ilmiö. Aluksi äänioikeuskin oli monissa maissa erilainen riippuen omistuksesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja sukupuolesta. Suomen autonominen suuriruhtinaskunta, jonka päämies, suuriruhtinas ja Venäjän tsaari, oli Euroopassa ensimmäinen maa, jossa säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuonna 1905. Äänioikeus on nykyään kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Monissa maissa ilman äänioikeutta ovat naiset, rikolliset ja poliittisin perustein äänioikeuden menettäneet. Myös meilläkin on ollut ja on edelleenkin tiettyjä rajoituksia yleisestä säännöstä. Mutta pääosin meidän äänioikeus käytäntömme on maailman parhaita. Siksi siitä on syytä pitää tiukasti kiinni ja myös kehottaa kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan harkiten. On kansanvallan halveksuntaa väittää, ettei yksi ääni merkitse mitään. Totta kai se merkitsee. Ajatelkaapa tilannetta yksinvaltaisissa valtioissa, joissa yksi ainoa, yksinvaltiaan ääni ratkaisee kaiken. Emmehän toki sellaista halua. Siksipä jokainen ääni lasketaan. Yhdessä niistä muodostuu kansanvallan ratkaiseva ääni. Äänestämällä valtuutamme valitsemamme ehdokkaan päättämään meitä kaikkia koskevista yhteiskuntamme asioista taloudesta, veroista, työllisyydestä, koulutuksesta, lastemme ja vanhusten sosiaalihoivasta, terveydenhuollosta, elämäämme vaikuttavista säännöistä ja turvallisuudesta. Siksi on tarpeen, että otamme selkoa eri puolueiden ehdokkaiden esittämistä ratkaisuehdotuksista näihin sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Monet meistä äänestäjistä tuntevat henkilökohtaisestikin ehdokkaita ainakin heidän julkisten esiintymisten kautta tai heidän edustamiensa puolueiden ohjelmien ja toiminnan perusteella. Jotkut saattavat eri tiedotusvälineiden vaalikoneittenkin avulla tarkentaa mielikuvaansa harkitsemistaan ehdokkaista. Kukin meistä itse joutuu tekemään oman ratkaisunsa. Suuremmista linjakysymyksistä ratkaisevaa on eri puolueitten ohjelmat. Niistäkin on riittävästi tarjolla tietoa. Yleisen arvion mukaan oikeistopuolueet esittävät taloutta ja verotusta koskevissa ehdotuksissaan hyväosaisten ja hyvätuloisten etuja korostavia ratkaisuja. Vasemmistolle ovat tärkeitä asioita köyhempien ja huonoosaisten aseman ja toimeentulon varmistaminen. Ne koskevat työllisyyttä, palkkakehitystä ja veroja sekä toisaalta yhteiskunnan ylläpitämää sosiaalihuoltoa, terveydenhoitoa, koulutusta ja kulttuuria mukaan lukien myös liikuntakulttuurin ja urheilun. Kansalaisten turvallisuutta koskevat kysymykset ovat yhteisiä yleensä kaikille puolueille. Mutta maan ulkoja turvallisuuspolitiikan osalta on viime aikoina esiintynyt myös voimakkaasti erilaisia painotuksia. Se liittyy erityisesti kysymykseen maamme asemaan puolueettomana ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana, joka on taannut maallemme rauhan ja turvalliset rajamme. Nyt toimikautensa päättänyt eduskunta rikkoi tämän myös hallitusohjelmissa mainitun puolueettomuuslinjan päättäessään jättää jäsenyysanomuksen USA:n johtamaan sotilasliitto Natoon kysymättä kansan mielipidettä asiasta, jopa kiirehtimällä päätöksentekoa, ettei nyt esillä olevissa eduskuntavaaleistakaan muodostuisi kansanäänestystä tästä kansamme turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeästä kysymyksestä. Seuraavalle nyt valittavalle eduskunnalle jäisi vain huolehtia tämän päätöksen aiheuttamien kustannusten ja niistä johtuvasta kaksinkertaistuneen valtionvelan maksamisesta korkoineen. Valitettavasti nykyisistä eduskuntapuolueista ei yksikään esittänyt näiden sotamäärärahojen supistamista valtionvelan kasvun pysäyttämiseksi. Siksi uuteen eduskuntaan tarvitaan edustajia, jotka ovat valmiita supistamaan puolustusvoimien budjettia kieltäytymällä päätöksestä nostaa puolustusmäärärahat yli 2 prosentin bruttokansan tuotteesta, jota Nato vaatii. Kuten edellä olevasta voitte havaita eduskuntavaaleissa on kysymys todella ratkaisevan tärkeistä kansakuntamme elämään, hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Jokainen ääni todella lasketaan ja punnitaan tulevissa eduskunnan päätettäviksi nousevissa kysymyksissä. Sitä merkitsee kansanvalta – demokratia. Oiva Björkbacka TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M
8 4.10.2023 ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT HOITOKODISSA Om a huo ne, om a hoit aja Ääne nava us hoiv amu usik on kans sa Kalamie helle lohikeit toa lounaak si Voimat reenit ohjaaja n kanssa Voitin Heikin Monopoli-matsissa Kun kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuoro kauden. Lisäksi tarjoamme laajan valikoiman palveluita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa että yhdessä muiden seurassa. Lue lisää pääkaupunkiseudun hoitokodeistamme: paivakumpuhoiva.fi SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA Nauti elämästä, valitse valokuitu! Valokuitu, jossa et ole sidottu yhteen nettiliittymän toimittajaan Valitsemalla Valokuitusen saat: Vapauden vaihtaa nettiliittymän toimittajaa ja valita sinulle sopivat palvelut Nopean ja vakaan yhteyden vain omaan käyttöösi Kiinteän hinnan ja avaimet käteen -palvelun, jätämme myös pihan siistiksi Luotettavan toimituksen, rakennamme yli 90 % myyntialueistamme Kokeneen valokuitutoimijan, jolla on vakaa pohjoismainen omistajuuspohja. Tarkista saatavuus ja tee tilaus valokuitunen.fi Unelmien Helsinki tehdään yhdessä. OmaStadi. Mikä tekisi kaupungista paremman meille kaikille 8,8 miljoonalla eurolla? Tee ehdotus 2.–15.10.2023. Omastadi.hel.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi HUOLTO, KATSASTUSTARKASTUS JA KATSASTUKSESSA KÄYNTI TULE TUTKITUTTAMAAN AUTOSI, JOS • Polttoaineen kulutus on lisääntynyt • Ajettavuus on huonontunut • Suorituskyky ja teho heikentyneet KOKEILE MUOVIKORJAUSTA! MUOVIKORJATTU OSA ON HUOMATTAVASTI EDULLISEMPI, LOPPUTULOS SAMA 198€ Hankasuontie 7, 00390 Hki Puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi www.automuovi.fi