RELATABS MAITOHAPPOBAKTEERIVALMISTE
vahvistaa luontaista vastustuskykyä ja tasapainottaa vatsan toimintaa.
kÄytÄ heijastinta !
Relatabs 30 tabl. 13,(norm. 14,90,-) Tarjous voimassa 31.01.2009 asti.
Etelä-Kaarelan apteekki
Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 5660 080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00
www.etela-kaarelanapteekki.com www.omaplus.fi
No 1
18.1.2009
· 45 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Teemu Lakkasuo Etelänavalla
2
18.1.2009
TOIVO KOTTARAINEN
Poliitikko tuli lääkäriin, koska hänellä oli kipuja kurkussa. Pitkällisen tutkimuksen jälkeen lääkäri sanoi: - Teillä on peräpukamat kurkussa. - Kuinka ihmeessä? Mistä ne ovat tulleet? - Ei se ole kovinkaan harvinaista suurilla paskanpuhujilla. + Tuohtunut soittaja: - Minkälainen keskus teillä oikein on...? Tähän sanavalmis savolaistyttö keskuksesta: - Enpä tuota tiijä keskusta, mutta reunoja ovat kyllä kehuneet. + - Jos sinun pitäisi luopua naisista tai viinasta, niin kummasta luopuisit? - Riippuu vuosikerrasta. + Äiti tuli töistä kotiin ja hänen 5-vuotias Elli-tyttönsä juoksi innoissaan vastaan. - Hei äiti, mä näin tänään jotain jännää! Vai niin. Mitä? - Muista sitten siellä Helsingissä, että jos pukeudutkin osamaksulla, niin et ainakaan riisuudu muuta kuin käteisellä. + - Mä näin mitä isi teki naapurin Mirkun kanssa. Ensin isi riisui Mirkun ja sitten Mirkku avasi isin housut ja isi pussasi Mirkkua ja... - Kuule Elli, minulla on nyt vähän kiire, mutta tehtäisiinkö niin, että kerrot huomenna tuon jutun isin synttärijuhlissa? Seuraava päivänä kun vieraat olivat koolla ja nostaneet alkudrinkkinsä ja päivänsankari oli aloittamassa tervetuliaispuhetta, Elli alkoi malttamattomana kertoa jännää kokemustaan. - Mä näin mitä isi teki naapurin Mirkun kanssa. Ensin isi riisui Mirkun ja sitten Mirkku avasi isin housut. Sitten isi pussasi Mirkkua ja sitten... - Ääh, äiti! Mikä sen nimi onkaan, jonka sä otat aina suuhun, kun Ekisetä tulee käymään ja isi on pelaamassa tennistä? + Äiti neuvoi Helsinkiin muuttavaa tytärtään: Monet miespuoliset toimistovirkailijat haaveilevat konttorikoneista, jotka jakavat, mutta eivät kerro. + - Äiti, muistatko, kun sanoit minulle, että tie miehen sydämeen kulkee vatsan kautta? - Totta kai muistan, tyttöseni. - Tiedätkö äiti, luulen eilen illalla löytäneeni toisenkin tien. + - Mitä kaikkea naisen paita peittääkään? - Kaksi suurta meijeriä, yhden napaseudun, suuren autiomaan, maailman suurimman huvittelukeskuksen ja maailman pienimmän teatterin. - Niinpä niin, tiedätkö miksi maailman pienimmän teatterin? - Siksi, että tässä teatterissa on vain yksi seisomapaikka.
Konalan K-supermarket otettu hyvin vastaan
- K-SUPERMARKET on otettu hyvin vastaan ja mielestäni asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Kun kauppakeskus Ristikon muut liikkeet ensi syksynä alkavat toimintansa, tilanne paranee entisestään. Odotan myös, että vuoden parin sisällä naapuriin ruvetaan rakentamaan uusia kerrostaloja, jolloin asiakaskunta lisääntyy edelleen, sanoo Ksupermarket Konalan kauppias Aki Luomanen (38). K-supermarket avasi ovensa viime vuoden lopulla, kun Rakennusyhtiö Hartela sai saneeratuksi entisen Hartwallin logistiikkakeskuksen kappakeskukseksi Konalassa. Luomanen kertoo tavoitteenaan olevan rakentaa marketista herkullinen ruokakauppa, jossa laadukkaat tuoretuotteet ja asiantunteva palvelu ovat keskeisessä asemassa. - Tarjoamme mahdollisimman laajan tuotevalikoiman, joka sisältää myös erikoistuotteita. Kauppakeskus parantaa merkittävästi alueen palveluita ja sijainti on hyvä, sillä se kerää asiakkaita sekä Konalasta että vilkkaasti liikennöidyltä Vihdintieltä ja Konalan tieltä. Aki Luomanen on aikaisemmin toiminut kauppiaana Oulunkylän Spar-marketissa vuodesta 1998 vuoden 2007 lopulle. Sitä ennen hän työskenteli Postipankin diilerinä. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri ja lisäksi hän on suorittanut Keskon kauppiasvalmen-
Kauppias Aki Luomanen on tyytyväinen K-supermarketin starttiin.
nuksen vuonna 1996. Uuden K-supermarketin pinta-ala on 2000 neliötä ja se sijoittuu kauppakeskus Ristikon alimpaan kerrokseen. Market työllistää noin 25-30 ruokakaupan ammattilaista.
KONSERTIT
TI 2.12. KLO 19 K21: PARRATON PARRAKKAIDEN SEURASSA Brahms ja kaksi hänen tärkeimmistä seuraajistaan parturin näkökulmasta. Gerhard Schulz viulu Helmi Kuusi viulu Anna Huttunen alttoviulu Marko Ylönen sello Juho Pohjonen piano - Bartók, Dvorák, Brahms LIPUT 10/8 KE 3.12. KLO 19 TO 4.12. KLO 10 PLAY! SOUNDPAINTING ENSEMBLE Soundpainting, laulu: Sonja Korkman & Teea Aarnio, tanssi. Charlotta Hagfors lauluMimmi Laaksonen huilu Kukka Lehto viulu Jutta Jelys klarinetti Sami Kurppa klarinetti Marouf Majidi tar Helmi Camus koskettimet Ilja Venäläinen koskettimet Mikko Rajala basso Anders Perander lyömäsoittimet Jenni Suominen tanssi Nadja Pärssinen tanssi Marjaana Veikkanen tanssi LIPUT 7/5 aamukonserttiin vapaa pääsy, ryhmien ennakkovaraukset puh. (09) 3103 2415 KE 10.12. KLO 19 TYÖVÄENOPISTON JOULUKONSERTTI Virittäydy joulun tunnelmaan yhteislaulun ja työväenopiston musiikkiryhmien esitysten parissa! VAPAA PÄÄSY TO 11.12. KLO 19 CAT LEE & CO - SWINGING AT CHRISTMAS Miss Cat Lee laulu, huilu Stefanos Hirvonen akustinen kitara Honey Aaltonen virvelirumpu Timo Tuppurainen kontrabasso LIPUT 8/10 Osa konsertin tuotosta lahjoitetaan Sylva Ry:lle
TANSSI
8.-10.1.2009 KLO 19 ROJO PUNAINEN Flamencotanssija koreografi Maija Lepistön teos 14:lle flamencontanssijalle käsittelee elävän musiikin ja rytmin yhteyttä tanssijoiden liikkeeseen, liikkeen ääntä tai äänettömyyttä, reaktioita ja vastareaktioita. LIPUT 12/10
LAPSILLE
KE 17.12. KLO 9.15 ja 10.15 (lm) NUKKETEATTERI SAMPO: JOULU TULLA JOLLOTTAA LIPUT 8 (ohjatut lapsiryhmät 6 /lapsi, ohjaajat 1 ) Varaukset p. 09-323 6968 tai toimisto@nukketeatterisam po.fi
TEATTERI
KE 10.12. KLO 10 DIAGNOSIS Nuorille ja aikuisille suunnattu visuaalinen nukketeatteriesitys rakastetuksi tulemisen tarpeesta ja sen hinnasta aina kuolemaan saakka. Esittää Satu Paavola. LIPUT 7 ryhmälippu 6/hlö, ohjaajat ilmaiseksi. Lippuvaraukset: satu.paavola @nukketeatterikeskus.fi Puh. 040-524 3939
NÄYTTELYT
4.12. - 31.12. HAAGAN TAIDESEURA Kanneltalon galleria on avoinna ma-to 9-20, pe 9-18, la 10-16, su suljettu
Kanneltalo, Klaneettitie 5 - www.kanneltalo.fi Lipunmyynti puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu
18.1.2009
3
Pääkirjoitus
Tanotorvi asukkaiden asialla
änä vuonna Tanotorvi tulee ilmestyneeksi 45 vuotta. Se on pitkä aika helsinkiläiselle kotiseutujulkaisulle eikä stadissa taida olla montaa muuta kaupunginosalehteä, joka on ilmestynyt kauemmin. Helsingin kaupunginosayhdistykset julkaisevat kymmeniä eri tasoisia lehtiä ja lehtykäisiä. Useimmat ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, mutta on myös sellaisia, jotka ovat lukijan saatavilla kerran kuukaudessa tai useammin kuten Tanotorvi. Kaikille lehdille on ominaista se, että ne ovat ilmaisia. Lehdet rahoittavat toimintaansa ilmoitustuloilla tai joissakin tapauksissa kotiseutuyhdistys myös tukee äänitorveaan. Minkäänlaista poliittista tai muuta puoluetukea lehdet eivät saa ja miksi saisivatkaan, sillä ainakin periaatteessa julkaisujen tulisi olla poliittisesti sitoutumattomia. Näiden perinteisten paikallislehtien rinnalle on muutaman vuoden saatossa kasvanut myös isojen lehtikustantamojen ilmaislehtiverkosto, joka tarjoaa päivän uutisia sieltä täältä. Useimmiten jutut ovat tietotoimistojen välittämiä tai muista lehdistä kopsattuja. Näin niistä puuttuu tyystin paikallisväri. Ei ole montaa vuotta siitä, kun sanomalehtien kustantajat olivat sitä mieltä, että ilmaisjakelulehdet eivät ole oikeita lehtiä. Eivätkä journalistitkaan aina hurranneet amatöörien tekeleille.
MAJAVAN MATKASSA
Lepakoita vintillä
iksi George W. Bush on käyttäytynyt niin omituisesti? Onkohan miehellä kaikki kotona vai onko hänellä lepakoita vintillä? Maallikon arvaus saattaisi olla että kaikki hänessä ilmentyneet hallusinaatiot, suuruusharhat ja poikkeuksellinen sotaisuus saattavat olla peruja hänen nuoruusaikojensa rajusta juopottelusta ja erilaisten tajunnanlaajentajien käytöstä. Tiedetäänhän se, että jo yksi LSD-kokeilu saattaa muuttaa aivojen kemiaa pysyvästi. Tuloksena voi olla psykopaatti joka ei tunne sääliä tai katumusta ja luulee olevansa aina oikeassa koska on saanut oikeutuksen teoilleen "ylhäältä". George W. tulee tarjoamaan tulevaisuuden tutkijoille poikkeuksellisesn mielenkiintoisen kohteen siksi, että hänellä on ollut maapallon parhaat resurssit pahanteolleen. Kovinkaan moni maailmanhistorian henkilö ei ole pystynyt yhtä tehokkaaseen asioiden sotkemiseen kuin hän. Hänen aiheuttamiaan vahinkoja tullaan tuskin koskaan tietämään. Uskon, että hän jää historian lehdille siinä kuin keisarit Nero tai Caligula. Saattaa kuitenkin olla, että hänen omituisuutensa syy on jo ratkaistu. Amerikkalaisessa arvostetussa The Pincet -julkaisussa oli taannoin mielenkiintoinen artikkeli jossa Princetonin yliopiston urologian professori Willie Jerkoff katsoi ratkaisseensa George W.:n kummallisuuden syyn. Hänen mukaansa syy oli puhtaasti fysiologinen. Käytettävissä olevien tietojen mukaan George W.:n isä George oli potenut jo nuoruudestaan asti inkontinenssia, virtsan karkailuvaivaa. Jerkoff katsoo tulleen näytetyksi, että pikku Georgea värkättäessä isä Georgelta on, pyytämättä ja yllättäen,
T
Useiden sanomalehtien ilmoituskanta on viime vuosina pudonnut. Ihmiset peruvat päivälehtitilauksiaan ja seuraavat maailmantapahtumia sähköisesti ja paikallisuutisia ilmaisjakelulehdistä. Ammattitoimittajien, taittajien ja kuvaajien myötä myös ilmaisjakelulehtien journalistinen taso on parantunut. Sellaisten julkaisujen, kuten esimerkiksi Tanotorvi, rooli kaupunginosan tiedonvälityksessä on kasvanut tärkeäksi. Kaarelassa ja ympäristössä se välittää tietoja, opastaa ja viihdyttää. Otamme myös kantaa erilaisiin epäkohtiin ja ajamme asukkaiden etuja. Viime vuosina Tanotorvi on kiinnittänyt erityistä huomiota väkivallan ja rikollisuuden torjumiseen levikkialueellaan. Myös jatkossa panostamme ihmisten turvallisuuteen. Kuluneet 45 vuotta ovat osoittaneet lehden tarpeellisuuden. Sitä odotetaan ja jos Tanotorvea ei syystä tai toisesta jaeta, puhelimet soivat. Lehden sisältö on myös Sinusta kiinni. Juttuideat ovat aina tervetulleita ja niitä yritetään toteuttaa mahdollisimman kattavasti. Pidetään yhteyttä.
M
karannut melkoinen loraus virtsaa. Useimmat suuret keksinnöt ovat hämmästyttävän yksinkertaisia, niin tämäkin. Oikein positiivisesti ajatellen George W.:stä voidaan sanoa, että jotain hyötyäkin hänestä on ollut. Ainakin nyt tiedetään, millaisia johtajia ei tule missään nimessä valita. Ihminen on kuitenkin perin lyhytmuistinen, valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoisi. USA tulee kuitenkin selviämään tästäkin koettelemuksesta. Maa joka on synnyttänyt Louis Armstrongin, Muhammad Alin, Elviksen ja valtaisan joukon muita ihailtavia esikuvia tulee pärjäämään. Toivottavasti keskilännen punaniskat ja kreationistit muistavat saamansa läksyn. Koko maapallo kannustaa Barack Obamaa ja Hillary Clintonia. Kaikesta laman lietsonnasta huolimatta omat asiamme ovat melko hyvin. Räksytyksestä huolimatta meillä on yksi historiamme parhaista hallituksista. Tarkkana täytyy kuitenkin olla, koska maailmanlaajuisen laman syylliset, tolkuttoman ahneet pankit yrittävät takuulla päästä hyötymään yleisestä hämmingistä kuten viime lamankin aikana. Hallituksen ei tule myöntyä täydelliseen pankkitukeen, koska silloin pankit ajavat elinkelpoisetkin yritykset konkurssiin päästäkseen rahastamaan yhteiskuntaa. Tervekin yritys on helppo kaataa kun sanotaan lainat irti ja vaaditaan lisää rahaa vakuusarvojen laskun vuoksi. Pankilla on tällöin mahdollisuus päästä rahastamaan lainansa pariin, kolmeen kertaan. Loppurästit myydään ulkolaisille perintäyhtiöille pilkkahintaan. Alkuperäinen, rehellinen lainanottaja ei pääse ikinä kuiville vaikka hän olisi lainansa jo maksanut. Puhallus on niin törkeä ja järkyttävä ettei sitä ulkopuolinen juuri pysty ymmärtämään, joka
Kari Varvikko
on tarkoituskin. Pankkipiirit tyhjentävät yhteiskunnan pajatson kerran 1015 vuodessa. Juuri nyt on taas tyhjennyksen aika. Ettei tulisi syytettyä vääriä tahoja niin kerrottakoon, että nämä sivukonttorien pienet miehet harmaissa teryleenipuvuissaan ovat myös viattomia uhreja hekin. Todelliset konnat istuvat kabineteissa tammi- ja mahonkiovien takana sikaria poltellen ja konjakkia nautiskellen naureskellen naama punaisena kansan loputtomalle hyväuskoisuudelle ja typeryydelle. Päättäjillä ei tarvitse olla moraalia tai omaatuntoa, totesi muuan pankkialan suurmies taannoin. Muutamaa päivää ennen kaatumistaan islantilaispankit vakuuttelivat julkisuudessa äänekkäästi vakavaraisuuttaan ja luotettavuuttaan. Hölmöjä ja ahneita olivat suomalaisetkin kantaessaan rahojaan hyvän ansion toivossa pankeille tai jollekin käsittämättömälle WinCapita -huijarille. Ei paljon myötätuntoa heru. Pienen kertauksen vuoksi muistutettakoon, millä rahoilla pankit toimivat: Niiden oma pääoma on kymmenisen prosenttia, loput rahat on lainattu lähes nollakorolla tyhmiltä tallettajilta. Voitot otetaan anto- ja ottolainauksen korkoerosta sekä yhä nousevista pankkipalvelumaksuista. Pankkien sijoitusyhtiöt ovat onnistuneet kadottamaan asiakkaiden rahoista noin puolet kuluneen vuoden aikana. Ei kovin hyvä busines. Sukanvarteen tai patjaan ommellut rahat ovat olleet varmimmin tallessa. Kerrataanpa vielä se etujenkin järjestys: a) oma etu, b) firman etu, c) isänmaan etu. Asiakkaan etua ei ole listassa mainittu. Paha saa aina palkkansa, joko selvänä rahana tai muuna omaisuutena. Heikki Majava
Seuraava Tanotorvi ilmestyy 11.2.2009. Aineisto toimitukseen 30.1. mennessä.
TUSINA-AIVOILLE
1. Skujata 2. Byyrari 3. Bytskata 4. Spiidaa 5. Eetvartti 6. Jemmari 7. Latvaroso 8. Leksat Vastaukset sivulla 11 9. Maastis 10. Persnetto 11. Sadeli 12. Skruibba
4
18.1.2009
PAPPIA KYYDISSÄ
Muutos ja tuottavuus valtion hallinnossa
"Julkisen sektorin ei pidä lähteä itsearvoisesti pönkittämään yksityistä sektoria, eikä tuottavuuden lisäämisen pääkeinona saa pitää työpaikkojen vähentämistä". "Jos virkoja vaaditaan vähennettäväksi ilman, että tiedossa on tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, tästä seuraa jäljelle jääneen henkilöstön työmäärän kasvua, palvelutason laskua ja toiminnan tulosten heikentymistä. Henkilöstö uupuu kasvavan työtaakan alla". Kuin suoraan opposition penkiltä eduskunnan käsitellessä valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa, mutta ei sinne päinkään. Mielipiteen takana on kaiken, myös huipulla, kokenut valtion virkamies. Juhani Korpela oli pitkään valtiovarainministeriön budjettipäällikkö ja jäi jokin vuosi sitten eläkkeelle liikenneministeriön kansliapäällikön paikalta. Laaja tietämys ja myös ymmärrys Suomen julkisen hallinnon kokonaisuudesta näkyy kautta linjan Korpelan yhdessä Raili Mäkitalon kanssa tekemästä tuoreesta kirjasta "Julkishallinto murroksessa, rohkeutta ja vauhtia muutokseen"Edita 2008, 284 sivua. "Vielä 1990-luvulla Suomella sanottiin olevan maailman paras julkinen hallinto ja tietoyhteiskuntana olimme maailman kärkisijoilla. Suomi on jäänyt jälkeen parhaista maista niin julkisen hallinnon rakenteissa kuin tietotekniikan hyväksikäytössä." Hajanainen kuntarakenne ja väliportaan hallinnon sekavuus esimerkiksi jarruttavat ja myös "valtion omissa perustoiminnoissa, lainvalmistelussa, talousohjauksessa ja ministeriöiden poliittisessa ohjauksessa on parantamisen varaa." Valtion tuottavuusohjelman toteuttamistapaan kohdistuva arvostelu tulee ottaa huomioon ja tuottavuuden parantamisessa olisi hyväksyttävä muutkin keinot kuin virkojen vähentäminen. sanoo Korpela. Erityisesti sosiaali- ja terveysala on ajautumassa kriisiin. Kehittämishankkeita on paljon, mutta niiden välinen koordinointi heikkoa, joten tulokset ovat vaatimattomia. Korpela moittii myös ministeriöitä, jotka ovat ajaneet alas toimialansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Mitä myöhemmin julkista hallintoa ryhdytään tehostamaan, sitä todennäköisemmin ajaudutaan hyvinvointipalvelujen karsimiseen. Samalla henkilöstö uupuu. Valtiontalouden kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa budjetin laadinnassa vallitseva "kamreerimentaliteetti". Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota strategiseen ohjaukseen. "Talousarviossa tulisi siirtyä virastokohtaisista määrärahoista entistä enemmän tehtävä- tai politiikkakohtaisiin määrärahoihin". Päänsilitystä eivät saa myöskään ministerit, joiden tulisi vastata ministeriönsä strategisesta ohjauksesta. Saman tien Korpela puuttuu valtiosihteerikysymykseen. Kun perustuslaki on tulossa arvioinnin kohteeksi, tulisi ottaa vakavaan harkintaan valtiosihteerien virkojen muuttaminen varaministeriksi. Tällöin näillä olisi poliittinen vastuu ja sananvaltaa EU:ssa. Korpela korostaa myös virkamieskunnan pätevyyden merkitystä poliittisen sopivuuden eli "sulle-mulle" jakolinjan vastapainona. Kirjoittajat tarkastelevat myös Suomen EU-käytäntöä ja osoittavat, ettei EU:ssa saavuteta tuloksia sivusta seuraamalla ja olemalla luokan kilttein oppilas. Omaa kantaa on puolustettava rohkeasti, päättävästi ja pitkäjännitteisesti. Mutta on myös oltava realisteja sekä osattava rakentaa määrätietoisesti verkostoyhteyksiä eri puolille. Suomen ja Venäjän yhteistyössä pitkään mukana ollut Korpela pitää sitä yhä tärkeänä. "Suomen Venäjä-yhteistyössä on ollut toistaiseksi enemmän puhetta kuin tekoja. Jatkuva voivottelu Venäjän demokratiakehityksen puutteista ei johda mihinkään....Aktiivisuudella Suomi saisi runsaasti enemmän vaikutusvaltaa kuin maan koko edellyttäisi". Suomen ylikorostunut länsisuuntautuminen on aiheuttanut suoranaista haittaa maamme talousyhteistyölle Venäjän kanssa. Korpela mainitsee esimerkkinä Matti Vanhasen edellisen hallituksen päätöksen poistaa talousyhteistyö lähialueyhteistyöohjelmasta. Se merkitsi, että lähinnä pien- ja keskisuurten yritysten saama tuki lähialueilla EuroRussian ohjelman puitteissa keskeytyi ja Suomi kieltäytyi Venäjän valtion avusta suomalaisille yrityksille Venäjän kummeksuessa tätä. Nyt ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen aloitteesta ollaan käynnistämässä EuroRussiaa uudelleeen. Myös Sitra yhdessä suurten yritysten kanssa oli helmikuussa 2008 Moskovassa perustamassa Russia Offise nimistä yritystä. Emme ole osanneet taloudellisesti hyötyä maantieteellisestä sijainnistamme tai hyvistä suhteistamme. "Hallituksen passiivisuus osoittaa, ettei Suomi tunnista eikä tunnusta Venäjän taloudellista kehitystä Suomen tulevaisuuden punaiseksi langaksi", toteaa Korpelan siteerama Kari Jalas. Korpela antaa yhdeksänkohtaisen ohjeen miten venäläisten kanssa tulee neuvotella: 1. Asian tulee olla oikea, molemmille osapuolille edullinen. 2. Venäjän osapuolta on kuultava. 3. Perustelujen tulee olla pitäviä, on oltava varma asiasta. 4. On saatava aikaan luottamuksellinen suhde. 5. Tulee olla sitkeä, oikeasta asiasta ei pidä luopua. 6. Venäläisiä ei pidä mennä neuvomaan. 7. On ratsastettava usealla hevosella. 8. Suomalaisten tulee toimia yhdessä. 9. Venäjään tulee suhtautua optimistisesti. Kun näihin ohjeisiin lisää vielä halun tutustua venäläiseen kulttuuriin, historiaan ja kieleen sekä venäläiseen kansanluonteeseen, niin eiköhän naapurituttavuus ala kehittyä luottamukselliseksi naapuriystävyydeksi. Venäjän pelkojen häivyttämiseksi on syytä muistaa, "että viime vuosikymmeninä suomalaiset yritykset ovat menettäneet varojaan paljon enemmän Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Saksassa kuin koskaan Venäjällä". Oiva Björkbacka
"EI SE MITÄÄN HAITTAA!"
OLIN JOULUAATTONA pitämässä
perinteistä ulkoilmahartautta Malminkartanon "kedolla". Ilma oli tällä kertaa ihanteellinen: ei tuulta ja pakkasta -2 astetta. Monien muiden lailla olin saanut jouluviikolla flunssan, jonka seurauksena ääni oli käheä ja hengityselimet tukkoiset. Koska kuumetta ei ollut, arvioin pystyväni hoitamaan sovitut tilaisuudet. Hartauden alkuosa meni normaalilla tavalla ja laulu sujui kuten ennenkin. Hartauden puolivälissä, lukiessani jouluevankeliumia huomasin yhtäkkiä menettäväni ääneni. Aluksi noin puolet ääneni voimakkuudesta hävisi ja evankeliumin lopussa, jossa enkelit ylistivät Jumalaa, loputkin äänestä katosi ja suusta tuli enää kuiskaus. Ennätin käydä mielessäni läpi muutamia vaihtoehtoja sen varalta, että en pysty jatkamaan tilaisuutta. Pidettyäni tauon, joka itsestäni tuntui pitkältä, sain sanotuksi mikrofoniin, että olen flunssassa ja pyydän anteeksi, että ääneni ei kanna. Samalla kuulin väkijoukosta miehen äänen, joka sanoi: "ei se mitään haittaa". Nuo sanat tuntuivat erityisen hyviltä. Hämmästyksekseni ääneni palasi ja tilaisuus sujui ongelmitta lop-
puun asti. Luulen muistavani tämän aattohartauden vielä pitkään. Jäin miettimään, osaisinko myös minä sanoa tarvittaessa oikeat lohdutuksen, rohkaisun ja armon sanat? Sakari Enrold
Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI
MESSU su 25.1. klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Jukka Pakarinen (saarna). Kirkkokahvit. Pyhäkoulu klo 10 Nurkassa. ETSIJÖIDEN EHTOOLLINEN su 25.1. klo 18 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8), Nina Rajamäki. Musiikkina laulamme lauluja Uusia Messulauluja -kirjasta. NUORTEN AIKUISTEN TEEMAILTA ma 19.1. klo 18 Nurkassa. Aiheena Rumpu, ruokokitara ja Honda. Mukana Heli Salo. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI kohtaamispaikka kaikenikäisille ti 20.1. Aamuehtoollinen Kannelmäen kirkon kappelissa klo 9 ja sen jälkeen aamiainen seurakuntasalissa, hinta 1 e. IKILIIKKUJAT sauvakävelyryhmä starttaa ti 20.1. klo 10.30 Kannelmäen kirkolta. Tunnin kävelylenkin jälkeen kahvit ja Päivän Sana Toimintakeskus Jennyssä. KESKIVIIKKOILLAN KAHVIT keskiviikkoisin klo 18 Kirkonkievarissa (Kehruutie 1) 21.1. Ihmisen arvo Jumalan edessä. Mukana TM Thomas Kämper ja pastori Aili Raitavuo. MUSIIKKIPIIRI kerran kuussa torstaisin 22.1. alkaen klo 18.30 kirkon kerhohuoneessa. Sopii jokaiselle musiikin maailmasta kiinnostuneelle. Luvassa esitelmiä, keskustelua, musiikinkuuntelua jne. Kevät 2009 suurten säveltäjien parissa. 22.1 aiheena: Johann Sebastian Bach. Ohjaajana Olavi Hatakka. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus LAULETAAN YHDESSÄ to 29.1. klo 10 isossa seurakuntasalissa. Mukana Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. "TYÖ JA OSALLISUUS" ilta, YHTEISVASTUU 2009 to 29.1. klo 18 Kannelmäen kirkon isossa seurakuntasalissa. Mukana hiippakuntasihteeri Mark Saba ja kansainvälisen työn sihteeri Tarja Hellsten. Tutustumme vuoden 2009 keräykseen ja järjestäydymme vapaaehtoiskampanjointiin. Kahvitarjoilu.Tervetuloa mukaan! KONSERTTI "Iäti kestää hänen armonsa" su 1.2. klo 18 Kannelmäen kirkossa Yhteisvastuun hyväksi. Mukana Rauno Myllylä, laulu, Tapio Tiittu, urut, Tapani Heikinheimo, sello. Olohuone ILONA to 5.2. klo 17.30 19.30 Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9).Yhteisvastuun keräysilta. Tule poikkeamaan kahville ja tapaamaan vapaaehtoistoimijoita, viettämään hetki aikaa seurakunnan olohuoneessa. Mukana diakonit JP Vaittinen ja Tiina Railo. VIRRESTÄ VOIMAA su 8.2. klo 18 "Yhteisvastuun askelissa" Kannelmäen kirkossa Mukana Anne Myllylä,Virpi Koskinen ja Aili Raitavuo. Hei varhaisnuoret! Seurakuntamme varhaisnuorten kevättoiminta on käynnistynyt. Ohjelmassa on kerhoja tytöille ja pojille, sählyturnaus, avoimet ovet Nurkassa ja Jennyssä ym. muuta mukavaa. Lisätietoja varhaisnuorten toiminnasta nettisivuiltamme www. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki tai kevätesitteistä, joita toimitamme alueen kouluihin. Leiri Korpirauhassa 6.-8.3. ala-asteikäisille. Ilmoittautuminen alkaa helmikuussa. Lisätietoja nettisivuiltamme tai Pekka Haanpäältä, p. (09) 2340 3851.
Kannelmäen kukka
Laihdu älä laihduta!
Tietoa saat 20.1. klo 19.00 Trend Life -ohjelman avulla pääset loistaviin tuloksiin.
Trend Life on ainut painonhallintaohjelma, joka perustuu mm. ylipainon todellisten syiden korjaamiseen eli happo-emästasapainon oikaisemiseen. Tervetuloa maksuttomaan infotilaisuuteen Vahvistamoon Trumpettitie 2, ensi tiistaina 20.1. klo 19.00.
Avoinna ma-pe klo 9.00-17.00 la-su klo 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261
KANNELMÄEN SEURAKUNTA
Horisontin
KIRPPUTORI
Huonekaluja, astioita, levyjä, vaatteita ym. Avoinna ma - pe 9-18 la - su 10-14 Tuotto työttömien ja Horisontin asukastalotoiminnan hyväksi. Os. Vellikellontie 3 Malminkartano p. 050 404 2621
- ITSEPALVELU KIRPPUTORI
Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 27-37,-/vko P. 09-454 8560
Aino
SUOSITTU PANDAKIRPPIS
Myyrmannin P-tasolla sunnuntaisin klo 10.00-14.00. www.pandatori.fi puh. 040-0909009
Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala
Tiedustelut Viola Mällönen, puh. 040-536 9584
18.1.2009
5
Etelä-Thaimaan matkaajien vakio-ohjelmaan kuulunee käydä ainakin jollakin saarella. Suurimpien matkailukohteiden lähellä olevat saaret alkavatkin olla jo ylikansoitettuja, ainakin päivämatkailijoista. Kun saariretket ovat niitä hauskimpia niin kannattaa ehkä harkita luopumista hotellista ja antautua saarihyppelyyn eli island hoppingiin täysillä.
Auringonlaskut ovat tärkeitä ohjelmanumeroita, kun muu iltaelämä on vähäistä.
SEWERIN VIINIVINKIT
Tammikuun viinit
MUUTAMA PUNKKU PAKKASPÄIVIIN HYVÄLLÄ HINTA-LAATUSUHTEELLA, jos sopii...
COUSINHO-MACUL MERLOT, Maipo Valley/Chile 9,30 Rypäle siis tuo Merlot. Syvä punainen. Tuoxussa vahvasti kirsikkahilloa ja yrttejä, herukkaa ja snadisti nahkaa. Maku lämmin ja savuisan luumuinen. Lihapatojen ja ärhäköiden pastasoossien seuraan !!! DOM DINIS RESERVA TINTO, Ripatejano/Portugal 8,Rypäleet: Periquita, Miuda (vanhoja "omia" lajikkeita) Heleän punainen. Tuoxussa makeita, punaisia marjoja ja tammen vaniljaa. Maku mukavan mausteinen ja hieman märkään multaan vivahtava, miellyttävä. Punaisen lihan ja kypsien juustojen viini.
SAARIHYPPELYÄ
A
ndamaanien meren saaria on paljon, ja vaikka Intialle tai Myanmarille kuuluvat saaret eivät olekaan avoinna matkailulle, jää siitäkin huolimatta saaria koluttavaksi lähes loputtomasti. Koh Lantan eteläpuolella avautuu saaristo, joka on laaja ja varsin alkuperäinen eikä se lopu edes Thaimaan rajalle. Tehokkaaseen saarihyppelyyn tarvitaan reppu ja tiheä seula, jolla seulotaan mukaan kelpuutettavat tavarat. Tapaamani 40 vuotta alueella lomillaan kulkenut ranskalaismies oli vähentänyt kahden henkilön tarvitsemat tavarat yhteen pieneen reppuun. Ja hänellä oli sentään tarkoitus harrastaa saarihyppelyä aina Australiaan saakka Malesian ja Indonesian kautta. Pahoitteli sentään, että vuorikiipeilyvarusteet olisi kiva olla mukana, mutta se ei ole mahdollista. Ei matkailu matkalaukunkaan kanssa mahdotonta ole, mutta usein rantautuminen tapahtuu hiekkarannalle, ja pääsy saarelle on usein mahdollista vain rantaveden kautta. Saarihyppelyä voi toteuttaa pitkäpyrstöveneillä ja pidempiä taipaleita pikaveneillä, joilla on vakioaikataulut. Kuten muutkin hinnat, näissäkin on vaihtelua riippuen ostopaikasta ja tinkimisen määrästä. Yksi etu veneellä kulkemiseen on se, että vältytään thaimaalaisesta autoliikenteestä, joka on holtittomuudessaan maailman vaarallisimpia. Tyypillinen majoitus on chalet-tyyppinen rantamökki. Tällaisen jaloilla seisovan mökin varustukseen kuuluu tyypillisesti yksi iso sänky, valaistus, puhallin, moskiittoverkko, sekä WC ja suihku sekä terassi, johon mahtuu vaikkapa riippumatto. Hinta yöltä on yleensä jotakin 10 ja 20 euron väliltä. Tällaisessa mökissä ei tule kauhistua gekoista eikä torakoista. Chalet-majoitustakin halvempi on teltta. Se vaatii kyllä jo enemmän asennetta, tropiikissa kun on öisin monenlaista tassuttelijaa ja ryömijää. Mikäli taas haluaa enemmän luksusta, tarvitaan ilmastointi ja kunnon seinät. Silloin hinta voi olla jotain 20 ja 50 euron väliltä. Hinta tietenkin riippuu paitsi laadusta myös varaustilanteesta. Varauksen voi tehdä etukäteen internetissä tai menemällä paikan päälle. Etelä-Thaimaan saaret poikkeavat sillä tavoin suomalaisesta saaristosta, että kaikilla saarilla joissa on majoitusmahdollisuuksia, on myös ravintoloita ja internet-kahviloita ynnä muita palveluita. Palvelut voivat kyllä olla laadultaan yksinkertaisimpia kuin
mihin Suomessa saa tottua. Yöelämää saarilla ei juuri ole. Snorklaus on alueella kiinnostavaa. Ei tarvitse mennä kauaskaan yleisimmistä turistikohteista, kun jo löytyy koskemattomia korallialueita. Tsunamin aiheuttamat vauriot koralleille ovat jo paljolti korjaantuneet ja korallipohjaa on paljon ja monessa paikassa. Uskoisin itse, että uhat koralleille ovat hiukan liioiteltuja, ainakin tällä alueella korallit näyttävät voivan oikein hyvin. Koralleja syövä meritähtikin on luonnollinen laji alueella ja varmistaa sitä, että hidaskasvuisetkin korallilajit pystyvät kilpailemaan tilasta nopeakasvuisempien kanssa. Tietysti joillakin alueilla liiallinen turismi, huolimattomat ja jatkuvat ankkuroinnit, liian lämmin vesi ja liiallinen määrä korallia syöviä eläimiä tuhoaa korallia. Arvaukseni on kumminkin, että näitä alueita vastaavat alueet, joissa koralli kasvaa jopa paremmin kuin ennen. Saarihyppelyyn pääsee parhaiten mukaan varaamalla joko pelkkä lentolippu charterkoneeseen Etelä-Thaimaaseen ja hankkiutumalla rannalle, tai kulkemalla Bangkokin kautta. Bangkokista pääsee Trangin kaupunkiin joko laadukkaalla yöjunalla tai lentäen. Trangista eteenpäin kannattanee ostaa parin yön paketti jostain saaresta kuljetuksineen. Alueelta on yllättävän vaikeaa löytää kunnon karttoja, joten mikäli arvostaa sitä, että tietää missä on, kunnon kartan mukaanotto on hyvä idea. Etelä-Thaimaa on muslimialuetta ja on etäällä Bangkokin rauhattomuuksista. Englantia puhuvat ainakin hiukan ne, jotka ovat turistien kanssa tekemisissä. Monimutkaisia asioita voi olla hiukan vaikea selvittää. Paikallisasukkaiden ystävällisyys auttaa monessa asiassa. Vaikka kielivaikeudet ovat suuria, ja lukutaitokin on hakusessa outojen kirjaimien takia, kannattaa muutamat paikalliset kohteliaisuudet silti opetella. Vastaavasti Malesian kieltä sanotaan maailman helpoimmaksi kieleksi oppia puuttuvan kieliopin ja monien lainasanojen takia. Ruoka on hyvää ja edullista, joskin sisältää paljon ruokalajeja, jotka eivät välttämättä ole tuttuja. Saarilla on tietenkin tarjolla mereneläviä katkaravuista paahdettuun barracudaan. Nuudeliannoksen saattaa saada ravintolassa noin puolella eurolla. Saarissa on toki kalliimpaa kuin mannermaalla, mutta ei sillä tavoin, että se järkyttäisi euroihin tottunutta suomalaista. Esko Karinen
Lähtö uuteen saareen, taustalla vuoromoottori alkaa peruutella hiekkarannalle.
ZENATO VALPOLICELLA SUPERIORE, Veneto / Italia 11,85. Rypäleet Corvina, Rondinella ja Molinara. Kaunis punainen. Tuoxussa kirsikkaa ja puolukkaa, hennosti maustekakkua. Maku karpaloinen ja tasapainossa. Mainio jokapaikan viini. Okei - vähän kallis lipittelyviinixi, mutta sorrun silti aina joskus....
Kylän bensakauppa, kun tietä on saaressa pari kilometriä, riittää bensaa pullollinen kerrallaan. Kuva Koh Mookilta
ONNEA NYT KAIKILLE LUPAUSTENNE KANSSA, mutta pitäkää mielessä, että laihdutuskuurit tulee ja menee - LÄSKI sentään on IKUISTA !!! SEWERI (yx ikuinen lupausten kaataja )
Tyypillinen chalet, tämä mökki näköalan kera
6
18.1.2009
Teemu sai matkallaan paleltumia poskeen ja nenään.
TEEMU LAKKASUO
hiihti Etelänavalle kylkiluut murtuneina
Kannelmäkeläinen Teemu Lakkasuo (34) palasi Uudeksi Vwuodeksi kotiin epäonniselta reissultaan Etelänavalle. Tarkoitus oli, että hän olisi ollut ensimmäinen suomalainen, joka hiihtää etelämantereen poikki Etelänavalle yksin ilman huoltoa ja avustusta. Kaatuminen ja muutoinkin huono onni lyhensi matkaa huomattavasti 1100 kilometristä, mutta Etelänavalla ja Amundsen-Scott tutkimusasemalla tuli kuitenkin käydyksi.
T
eemu lensi viime marraskuun alussa Barcelonaan ja sieltä edelleen Sandiago de Chileen ja Punta Arenasista etelämantereelle. Virallisen hiihdon hän aloitti 12.11. ja saavutti Etelänavan 15.12. Lähes kuukauden kestänyt reissu ei kuitenkaan suoriutunut hiihtäen kuin osittain. Viime syksyllä ennen matkalle lähtöään Teemu totesi lehtemme haastattelussa, että "jos vaikkapa jalka menee poikki, tulee odottavan aika pitkäksi. Sitä varten mukana on
satelliittipuhelin." Hyvä että oli. - Minulla oli uskomaton määrä huonoa onnea. Ensin kuljetuksessa varastettiin matkalle tarkoitettu erikoistakki. Sitten odottelin uutta takkia, mutta Chilen tullimiehet olivat lakossa. Kun lopulta pääsin matkaan, iski flunssa ja makasin lähes kaksi päivää teltassa kuumeessa. Hiihdettyäni pari viikkoa kaaduin ja loukkasin sääriluuni ja kylkiluut murtuivat. - Yritin silti hiihtää, mutta homma ei toiminut. Odottelin teltassa kaksi päivää ja otin sitten satelliittipuheli-
Teemu Etelänavalla.
mella yhteyden lääkäriin. Hän määräsi minut takaisin perusleiriin ja telaketjuauto haki minut jäältä. Kun olin lepäillyt puolitoista viikkoa, sain luvan lähteä jälleen hiihtämään. Tuossa vaiheessa myös henkinen kynnys rupesi jo olemaan kovilla, kun päällä oli myös pelko mahdollisesta uudesta kaatumisesta. Lopulta Teemun oli annettava periksi ja hän luopui ajatuksesta hiihtää koko matka. Silti halu nähdä Amundsenin tukikohta suksilla oli kova ja niinpä hän päätti särkylääkkeiden turvin hiihtää reitin viimeisen etapin; muutama kymmenen kilometriä. Kaikkiaan kilometrejä kertyi noin 250. - Pettymys oli suuri, kun tajusin ettei minulla ole mahdollisuuksia hiihtää koko matkaa, mutta pieni korvaus oli kuitenkin se, että kävin itse paikan päällä. Mietin tuolloin, että en tullut tappamaan itseä-
Rikospoliisipoliitikko Tomi Sevander:
Syrjäytyneisyys luo rikollisuutta
Mitä tekisi rikospoliisi Tomi Sevander (36) silloin, jos hän joutuisi mielenosoituksessa vastakkain vaikkapa Erkki Tuomiojan tai Ilkka Taipaleen kanssa? Raahaisiko hän poliitikkoja maijaan kuin kollegat joskus vuosikymmeniä sitten? Tomia naurattaa: - Ehkä minun olisi jäävättävä itseni.
K
ysymys on sikäli aiheellinen, että Tomi valittiin kunnallisvaaleissa Helsingin varavaltuutetuksi demareiden listoilta ensikertalaiseksi suurella äänimäärällä eli 442: llä äänellä. Alkuperäisenä kantsulaisena hän sai valtaosan äänistä Kannelmäestä ja ympäristöstä vaikka asuukin nykyään Etelä-Haagassa. Poliisien palkkalistoilla ei yleensä ole kovinkaan paljon julkidemareita tai ylipäätänsä vasemmistolaisia. Vielä 1960-luvulla, kun vuoden 1956 yleislakko oli tuoreessa muistissa, poliisi koettiin työväes-
tössä enemmänkin vihollisena kuin ystävänä. Tomi sanoo asenteiden muuttuneen ja hyvin monet hänen työkavereistaan ajattelevat yhteiskunnallisia kysymyksiä enemmän järjellä kuin tunteella. - Olen kasvanut kannelmäkeläisessä duunariperheessä ja asioita joihin haluan vaikuttaa ajavat parhaiten demarit. Olen aina seurannut politiikkaa ja iän myötä syntyi halu ottaa selvää, miten politiikassa toimitaan. Tomi on Helsingin rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja. Se on vaativa ja tärkeä posti vasta-alkajal-
le. Henkilökohtaisesti hän olisi halunnut vaikuttaa nuoriso- tai liikuntalautakunnassa, mutta on tyytyväinen myös tähän ratkaisuun. - Olenhan minä työskennellyt jonkun aikaa talonmiehenä ja suorittanut isännöitsijätutkinnon, että sikäli tunnen näitä rakennushommia, Tomi nauraa.
Syrjäytyneisyys luo rikollisuutta
Varsinainen poliisin työ on miehelle kuitenkin se tärkein asia. Usein puhutaan paljon Itä-Helsingin ongel-
mista ja vaikuttaa siltä, että LänsiHelsingissä kaikki on hyvin. Tällöin vanhat lähiöt jäävät helposti unholaan. - Kun puhumme rikollisuuden vähentämisestä, niin ei auta, että keskustellaan poliisien resursseista vaan on paneuduttava myös siihen, kuka rikoksia tekee. Mitä enemmän on syrjäytyneitä; päihde- tai muu ongelmaisia ihmisiä sitä enemmän on myös rikollisuutta. Tomi on sitä mieltä, että väkivaltarikollisuudessa niin tekijät kuin uhritkin ovat useimmiten samaa syrjäytyneiden porukkaa. Onneksi summittainen väkivalta kadulla
on kaikesta huolimatta vielä harvinaista. Ammattimaisessa ja talousrikollisuudessa paras ehkäisykeino on, että poliisien resurssit ovat kunnossa. Vain siten rahoja saadaan rikollisilta takaisin. - Valtuustossa uskon voivani puolueen sisällä herättää keskustelua, kun ajamme niitä arvoja, jotka pienentävät vähäosaisten määrää. Eriarvoisuus luo levottomuutta ja syrjäytyneisyyttä. On ponnisteltava eriarvoisuuden poistamiseksi ja parannettava peruspalveluja, jotta ihmiset eivät putoaisi pois yhteiskunnan rattaista.
Asiat selvitettävä puhumalla
Tomi Sevander kävi päiväkodin ja ala-asteen Kannelmäessä, mutta intohimoisena futaajana hän siirtyi urheilupainotteiselle luokalle Mäkelänkoulun yläasteelle. Perheeseen kuuluivat vanhempien lisäksi pikkusysteri ja pikkubroidi. Kotoaan mies muutti pois parikymppisenä. - Nuoruudessa tein kaikenlaisia duuneja. Armeijan jälkeen olin jonkin aikaa työttömänäkin. Jotenkin sattumoisin tapasin kantsulaisessa salibandyporukassa kaverin, joka
18.1.2009
7
Mika Ebeling
ni Etelänavalle vaan testaamaan taitojani mihin pystyn. Se että nyt epäonnistuin tarkoittaa kenties sitä, että yritän muutaman vuoden päästä uudelleen. Teemu kertoo itse maiseman olleen juuri sellainen kuin hän kuvittelikin: pakkasta oli 15-50 astetta ja tuultakin riitti. Ei ollut päivää ei yötä vaan kaikkialla levisi täydellinen puhtaus ja valkoisuus. Yöttömän yön Teemu määritteli käyttämällä Chilen aikavyöhykettä. - Sain reissulta paljon kokemusta ja hyviä yhteyksiä. Niitä aion hyödyntää, kun joskus taas haluan saavuttaa jotakin. Kari Varvikko Kerro itsestäsi, Mika Ebeling: Olen 44-vuotias pappi, ja työskentelen Ev.lut.Kansanlähetyksen piiripastorina. Kaupunginvaltuustossa alkaa neljäs kausi ja HKL: n johtokunnassa viides. Kaudella 2009-2010 olen kaupunginhallituksen varajäsen. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi neljä 5-12 vuotiasta lasta. Elämäni tärkein asia on usko Jeesukseen, jota olen elämänvalinnoissani pyrkinyt seuraamaan. Mikä on poliittisen toimintasi perusta? Se on kristillinen arvopohja. Puolueeni on Kristillisdemokraatit. Haluan edistää perheiden hyvinvointia ja eheyttä. Haluan puolustaa sorrettuja, ja niitä, joiden elämä on vaarassa. Myös haluan puolustaa ikäihmisiä ja lapsia, unohtamatta maailmanlaajuista vastuutakaan. Pyrin myös edistämään taloudellista hyvinvointia, koska se luo edellytykset huolehtia heikompiosaisista avuntarvitsijoista. Olet tunnettu abortin vastustaja. Miksi? Pidän suurimpana ihmisoikeusrikomuksena Suomessa vuoden 1970 aborttilakia. Lain aikana on surmattu jo noin puoli miljoonaa ainutkertaista syntymätöntä lasta. Koen saaneeni tällaisten lasten puolustamisen erityiseksi tehtäväkseni Jumalalta. Haluan tuohon lakiin muutosta. Abortti tehdään kuitenkin usein muista syistä kuin ehkäisymenetelmänä, esimerkiksi terveyssyis-
Kaupunginvaltuutettu Kaarelasta
Kuntavaalit on pidetty, ja Helsinki on saanut seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 85 kaupunginvaltuutettua. Kaarelan kaupunginosan kohdalla kävi valitettavasti niin, että kun vuosikaudet aluettamme ansiokkaasti niin valtuustossa kuin kaupunginhallituksessakin edustanut Sirkka-Liisa Vehviläinen päätti lopettaa valtuustouransa, väheni edustuksemme puoleen tässä kaupungin päättävässä elimessä. Ainoaksi asukkaittemme paikallisedustajaksi jäi Mika Ebeling Maununnevalta. Koska hän on muuttanut nykyiseen kotiinsa vasta muutama vuosi sitten, ja on vielä varsin tuntematon suurelle osalle asukkaitamme, päätimme haastatella häntä Tanotorvea varten.
tä. Joidenkin äitien kohdalla kyse on hengen pelastamisesta. Mitä sanot heille? STAKESin tilastojen mukaan v. 2006 oli lääketieteellinen syy vajaassa 0,4 %:ssa abortteja. Tulee pyrkiä pelastamaan molemmat, jos mahdollista. Mikäli toista, käytännössä lasta, ei voida pelastaa, on äiti tietenkin pelastettava siinäkin tapauksessa. Olet toiminut joukkoliikennelautakunnassa ja tulet jatkamaan liikennelaitoksen johtokunnassa. Mitä ajat siellä? Poikittaisen joukkoliikenteen parantaminen on keskeinen tavoitteeni. Pyrin edistämään Jokeri-linjojen syntyä. Lippujen hintoja on asteittain myös alennettava 50-60%, koska se on yhteiskuntataloudellisesti edullista. Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä voidaan parantaa asukkaiden elämää, ei kuitenkaan siten, että epäoikeudenmukaisen suuri osuus tulisi helsinkiläisten maksettavaksi ilman vastaavaa sananvaltaa. Mielestäni ruuhkamaksuja ei tule kerätä. Asukkaiden etuja ajaisi parhaiten pääkaupunkiseudun neljän kaupungin yhdistäminen, jolloin yhteistyötä kampeavat raja-aidat poistuisivat. Ajatus bussilinja 41:n jatkamisesta Kannelmäen kautta Malminkartanoon ja vaikkapa edelleen Myyrmäkeen on kannatettava, varsinkin jos uusi terveysasema nykyiselle Prisman alueelle tehdylle tonttivaraukselle toteutuu joskus vuoden 2018 jälkeen. Mielipiteesi Kannelmäen ostoskeskuksen tulevaisuudesta yleisönpalvelijana? Lähipalveluista? Asiaan on syytä kiinnittää huomiota ajoissa, jos alueelle suunnitellaan joskus esim. asuinrakentamista. Palvelujen saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja suunniteltava ihmisiä varten. Ei ole järkeä viedä palvelut pois asukasmäärän kasvaessa. Kaikkea ei pidä siirtää jättimarketteihin. Lähipalveluihin kuuluu myös katujen kunnossapito. Ei ole mitään järkeä siinä, että vain ajotiet aurataan lumesta jalkakäytäville jalankulkijoitten kiusaksi. Mitä mieltä olet liikuntapalvelujen tilanteesta kaupunginosassamme? Jos talviliikunnasta puhutaan, on talvellakin voitava harrastaa ulko- ja jääliikuntaa. Kaikenkaikkiaan liikuntapalveluja on kehitettävä ja liikunnan harrastamista tuettava jo terveydellisistä syistä. Terve ihminen tulee yhteiskunnallekin
halvemmaksi kuin potilas, henkilökohtaisen hyvinvoinnin tilasta puhumattakaan." Mitä ajattelet nykyisestä kiireestä, stressistä ja erityisesti nuorten perheitten vaikeuksista? "Aika moni haluaisi hoitaa itse pieniä lapsiaan kotona, jos se vain olisi taloudellisesti mahdollista. Sosiaaliturvan puitteissa perhettä kohdellaan yhtenä yksikkönä , mutta verotuksessa perheenjäseniä kohdellaan yksilöinä. Myös verotuksen tulisi kohdella perhettä yhtenä kokonaisuutena, jolloin se mahdollistaisi taloudellisesti paremman toimeentulon. Kysyn, miksi lapsilla on vanhemmat, jos vanhemmat eivät voi olla lastensa kanssa taloudellisesta ahdingosta johtuen? Nuorten aikuisten ongelmana on nimenomaan se, että rahaa ei ole silloin kun sitä eniten tarvitaan. Sitten kun sitä myöhemmin ei enää niin paljon tarvita lasten aikuistuttua, sitä paremminkin on. Pitäisi huomioida se, että verotus voisi antaa tietyn alennetun progression kautta helpotusta opiskelu-, ammattiinvalmistumis- ja perhe-elämän käynnistymisvaiheissa. Mitä harrastat? Vai jääkö Sinulle oikein aikaa harrastuksille työn ja politiikan lisäksi? Harrastan shakkia. Joukkueemme voitti Suomen mestaruuden kautena 2007-2008. Lisäksi olin matkanjohtajana/valmentajana nuorten MM-kisajoukkueessa Vietnamissa viime loka-marraskuussa. Joukkueemme toi Suomeen historian ensimmäiset nuorten maailmanmestaruushopeamitalit. Poikani Daniel on myös kova shakinharrastaja, hän voitti 12-vuotiaana Suomen mestaruuden nuorissa viime vuonna. Kiinnostaako yhteistoiminta kaupunginosamme järjestöjen kanssa? Totta kai kiinnostaa. Tulen paikalle kun kutsutaan, ajankäytön asettamat rajoitukset huomioiden. Vaikka valtuuston jäsenenä on ajettava kaikkia kaupunkilaisia koskevia asioita, on myös oman lähialueen asiat huomioitava erityisesti. Minuun voi tarvittaessa ottaa yhteyttä sähköisesti mika.ebeling@kolumbus.fi , tai puhelimitse 050-3573824. Kiitoksia haastattelusta!
oli hakenut poliisiksi. Silloin ajattelin miksen minäkin ? Tomi lähti poliisikouluun vuonna 1995. Koulutus oli ilmainen ja nuorimies pääsi näin nopeasti leivän syrjään kiinni. Ensimmäisen työpaikan hän sai Haagan poliisitoimistosta vuonna 1996. - Kun olin partioimassa autolla järjestyspoliisissa, Länsi-Helsingin puoli oli omaa aluettani. Sitä oikein odotti, että törmääkö tuttuihin. Kun niin tapahtui, sakot sai kirjoittaa partiokaveri. - Kerrankin Sitratorilla oli helvetinmoinen elämöinti; portsari otti yhteen nuorisojoukon kanssa. Menimme väliin ja siinä piti pitää jopa aseenkahvasta kiinni. Porukan johtohahmo oli rinnakkaisluokalta. Kun tunnistimme toisemme, se pani jenginsä järjestykseen. Tilanne selvitettiin eikä siinä ehtinyt mitään vakavampaa syntyä. Tomi kertoo tähänastisella urallansa joutuneensa vain kaksi kertaa käyttämään voimakeinoja. Asiat on selvitettävä puhumalla.
Kuolema on jatkuvasti läsnä
Haagan poliisipiste lakkautettiin 1997. Oltuaan partioajossa kolme vuotta Tomi siirtyi rikostutkintaan. - Rikospoliisin työ tuntui siltä, että halusin tehdä sitä. Järjestyspoliisin työ oli rankkaa vuorotyötä. Tutkimme massarikollisuutta. Rikospoliisin väkivaltarikosyksikössä sen sijaan tutkin törkeimpiä rikoksia; murhia, tappoja, puukotuksia yms. Myös peruskuoleman syytutkinta kuuluu toimintaan.
Tomi sanoo, että työ on äärimmäisen mielenkiintoista, mutta siinä näkee elämän rankankin puolen. Harvemmin ollaan mukavien asioiden kanssa tekemisessä; epätoivoa, surua, traagisia tilanteita. - Oman pään on oltava kasassa, kun joutuu käsittelemään esimerkiksi kuolleita ihmisiä. Arkityö on sitä, että koko ajan on oltava tekemisessä kuolleiden kanssa. Tilanne saattaa olla hyvinkin ahdistava, kun selvittelee vanhempien kanssa pienen lapsen kuolemaa. Omalla tavallaan sitä kuitenkin rutinoituu; eikä lähde näkyvästi ihmisten suruun mukaan. - Työn vastapainona käyn raveissa, kaljalla ja sporttaan. Myös huumoria on oltava mukana elämässä. Se auttaa kummasti eteenpäin.. Väkivaltarikosyksikössä joudutaan usein tutkimaan myös ihmisten katoamistapauksia. Niistä merkittävin osa on lasten ja nuorten katoamisia. Tomi sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että kun vanhemmat ilmoittavat lapsensa kadonneeksi tai kun lapset ovat karanneet kotoa, niin vanhemmilla on aika vähän tietoa omien muksujensa kavereista. He eivät esimerkiksi tiedä nimiä, asuinpaikkaa, puhelinnumeroa tms. - Vanhemmuuden perusasia on olla kiinnostunut lasten tekemisistä ja menemisistä. Tällä saataisiin jo monet asiat korjatuksi.
- Kyllä minua kiinnostaa olla mukana kehittämässä Kaarelaa, toteaa valtuutettu Mika Ebeling.
Kari Varvikko
Erik Bärlund
8
18.1.2009
Uutta, tarttuvaa maailmanmusiikkia lapsille!
Mimmit Kanneltalossa
Mimmit on riemastuttavan hauska kahden karjalaissisaruksen muodostama yhtye, joka pulppuaa laulua, tanssia ja puhetta. Karjalaista runo-ja lauluperinnettä raikkaasti uudistava kokoonpano esiintyy Kanneltalossa 31.1.klo 14 ja herättää musiikin siivin henkiin monenlaisia satuolentoja Mimmien viime syksynä ilmestyneen esikoislevyn Hats Hats Harakkaisen omaperäinen soundi perustuu karjalaiseen moderniin maailmanmusiikkiin. Lauluissa ja loruissa seikkailevat niin metsän asukit kuin prinsessat, vedenneidot, Ahti, Vetehinen, Pakkasherra, vaakalintu, Pohjan Akka sekä hiitolaiset. Levyn sanoitukset pohjautuvat kalevalaisiin tarinoihin, sekä Suomen kansan vanhoihin satuihin. Mimmien musiikkiin on moni leikki-ikäinen vastikään törmännytkin TV2:n Pikku Kakkosen välityksellä. Mimmien konsertti tarjoilee paitsi lapsia innostavaa vetovoimaista musiikkia ja karjalaista tavuttelua, myös ilmavaa, akustista luomusoundia vanhemmillekin korville. Kokoonpanon muodostavat sisarukset Pauliina Lerche (laulu, harmonikka, kantele) ja Hannamari Luukkanen (laulu, viulu, miniflyygeli), Tuomas Logrèn (kitara, dobro, mandoliini, taustalaulu), Jukka Kyllönen (kitara, lyömäsoittimet) ja Timo Pekonen (basso).
Suomeksi ja tekniikalla
Y
stävättäreni pöydällä on virallisen näköinen pino papereita. Kahvittelun jälkeen ryhdymme yhdessä lukemaan niitä. Kaksi päätä ei tällä kertaa ole yhtään sen parempi kuin yksikään. Paperit ovat sairaalan kertomuksia siitä miten ja minkä takia potilasta on siellä hoidettu. Paperi vilisee vierasperäisiä, latinan kielisiäkin termejä ja ilmauksia. Minusta potilaalla pitäisi olla oikeus saada suomen kielellä selonteko siitä, mikä häntä vaivaa ja miten häntä on hoidettu. Lääkärit valittavat että he ovat hukkumassa paperisotaan, saneluihin, lausuntoihin ja vaikka mihin. Uskon että näin on. Mutta potilaan kannalta selkokielinen selonteko siitä mitä on tapahtunut on enemmän kuin tarpeellinen. On vain opeteltava kertomaan kaikki suomeksi!!! Haaveilen välillä että asuisin kaupunginosassa joka olisi Helsingin kaupungin hallintokuntien Liput konserttiin maksavat 4 e, ja niitä voi varata puhelimitse numerosta (09) 310 12000, sähköpostitse osoitteesta lipunmyynti.kanneltalo@hel.fi sekä Lippupalvelusta.
erityisen huolenpidon ja intohimon kohde. Saisimme olla koekaniineina erilaisissa projekteissa. Meille tapahtuisi kaikenlaista kivaa ja ennen kokematonta. Mitäpä jo Pitäjänmäen terveysasema siirtyisi teknologian hyväksi käytössä 2000-luvulle. Tampereella saa potilas halutessaan tiedot erilaisista verikokeista ja muustakin kännykkäänsä tekstiviestinä sähköpostista en tiedä. Ei tarvitse soitella ja jonotella tiedustellessaan Marevan-lääkityksen jatko-ohjeita tai kolesterolikokeen tuloksia ja lääkityksiä. On melko vanhanaikaista ja hermoja raastavaa kun voi ja pitää soittaa vain tiettyyn aikaan ja siitä sallitusta ajasta valtaosa menee jonotusäänen kuuntelemiseen. Ei kaikkea pidä tehdä samalla tavalla kuten on aina ennenkin tehty. Voisi aluksi vaikka muodostaa halukkaista koeryhmä ja katsoa miten kaikki sujuu. Kunnalliset terveysasemat ovat tätä nykyä lasten ja vanhusten hoitopaikkoja. Näillä väestöryhmillä ei
ole kiire eikä heidän hoitoonsa tarvitse panostaa samalla tavalla kuin työssäkäyvien. Lapsilla tosin saattaa olla kiireiset vanhemmat, mutta aika moni pienten lasten äiti on kotona hoitamassa lapsiaan eikä siis hänelläkään ole kiire. Samaan aikaan toisaalla ollaan työntämässä yksin kotonaan asuvalle iäkkäälle ja huonokuntoiselle vanhukselle erilaisia teknisiä vekottimia, joiden avulla hänen kuntoaan ja puuhailuaan seurataan. Onneksi näiden ihmemattojen ja kameroiden käyttöönotto on kangerrellut niin, ettei kovin moni ole tällä saralla päässyt koehenkilöksi. Leena-Maija Tuominen
Rikospoliisi ei laula SYNNINPÄÄSTÖ
LUKIJALTA Vanhan urkupillin erikoinen historia
Kesällä oli Hauholla Miekan maatilalla kesämarkkinat, minne menin sattumalta ohiajaessani.Siellä oli myynnissä tuhansien tavaroiden seassa myös kolme urkupilliä, joista ostin keskimmäisen. Hinta 5 . Sain myyjältä tietää, että ne ovat peräisin Janakkalan Pyhän Laurin kirkosta. Itsekin olen aikoinaan ollut pitkään janakkalalainen ja nyt asun Hesassa Urkupillintiellä. Bingo ! Hahmottelin, miten urkupilli parhaiten tuodaan esiin kodissamme. Jostain piti löytää auringon tummuttama ladonseinälauta kontraksiksi hopeanväriselle urkupillille. Laudan etsintä vei pari kuukautta.
ILTAPÄIVÄLEHTIEN otsikoista on
saanut lukea poliiseihin kohdistuneista rikosepäillyistä. Tutkittavaa on ollut ja jotkut tapaukset ruoditaan varmaan myös käräjillä. Reilu kuukausi sitten julkaistiin tutkimus poliisien rehellisyydestä. Keskisuuren kaupungin poliisilaitoksen poliisit saivat vastata tutkimuskyselyyn anonyymisti. Tutkimus perustui pintapuoliseen tarkasteluun ja kenties tästä syystä tutkimuksen anti oli laiha, vaikka kansalaiskeskusteluissa jotkut tahot saivat aihetta epäillä poliisin rehellisyyttä. Tuon tutkimuksen mukaan 43 prosenttia poliiseista kertoi joskus syyllistyneensä väärinkäytöksiin. Myönnän itsekin näin tehneeni. Eräänkin kerran menin piru vie kävelemään punaisia liikennevaloja päin ja joskus kaasujalka ei pysty pitämään ajonopeutta tasan sallitussa vaan ajoittain se heittelee kilsan sinne kilsan tänne. Olen todennut, että autojono liikkuu jouhevammin, kun ajaa liikenteen mukana. Tutkimuksen mukaan poliisit kuulemma ovat myös vastaanottaneet itselleen jotain etuutta ja jättäneet sakottamatta, vaikka niin olisi pitänyt tehdä. Myönnän syyllistyneeni tähänkin. Eräskin huoltamoyrittäjä ilmoitti, että tarjoaa poliiseille kahvit aina kun käyvät kääntymässä heidän huoltamokahvilassa. Oli meinaan nuoriso ottanut asiakseen olla häiriköimässä yöaikaan auki olevassa kuppilassa.. Siellä tuli juotua kuppi sun toinenkin pehmeäpaahdettua ja ongelmat kaikkosivat sen sileän tien. Ja mitä tulee sakottamatta jättämiseen, niin vastausprosentin olisi luullut olevan 100. Olen käyttänyt useasti harkintavaltaa. Muistuu mieleeni viime vuosisadalta eräs
KURSSI JA SUUNTA: TYÖVÄENOPISTOON!
Tervetuloa myös maksuttomille luennoille Kanneltalon kirjastoon tai auditorioon: Sirpa Kähkönen Hannele Koli-Siiterin luento ma 19.1. klo 18.30-20 kirjastossa Kiinalainen juttu idän jättiläisen elämää Juha Olavisen luentosarja käynnistyy ti 20.1. klo 17-18.30 auditoriossa Pilkitään luennolla Christer Hackman kertoo vapaa-ajan apajista ja vapakalastuksesta pääkaupunkiseudulla. Auditorio ke 21.1. klo 17-18.30 Eettinen kuluttaminen Juha Beurlingin luento to 22.1. klo 19-20.30 auditoriossa "Housut tweediä, sydän paikallaan" lausuntamatinea la 24.1. klo 15-16 auditoriossa. Kanneltalon lausujat esittävät 2000-luvun runoja. Ohjaus Iiro Kajas. Samuli Paronen Pekka Kankaisen luento ma 26.1. klo 18.30-20 kirjastossa Italiaa Pompeijista Sardiniaan Laura Lappalaisen luentosarja alkaa to 29.1. klo 17-18.30 auditoriossa Ursula K. Le Guin Lea Toivolan luento ma 2.2. klo 18.3020 kirjastossa Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 Ladot oli purettu, maalattu tai laudat väärän värisiä.Lopulta onnistuin löytämään eräältä riihimäkeläiseltä viljelijältä sen oikean. Janakkalan seurakunnasta sain tiedot urkujen historiasta. Ne on mainittu messinkikyltissä, mikä on kiinnitetty lautaan urkupillin alapuolelle. Messinkikyltti olikin rahallisesti kallein elementti, 60 . Marraskuussa 2008 kiinnitin luomukseni seinään. Kun se oli seinässä, kaadoin tilkan konjakkia ja tein kunniaa urkupillin edessä. Olinhan pelastanut miltei pyhän esineen romujen seasta. Heikki Laitinen Urkupillintie
kesäinen myöhäisilta, jolloin oltiin kollegan kanssa kiertelemässä LänsiHelsingin kaupunginosia siviilipoliisiautolla, koska alueella autovarkaudet olivat jostain syystä lisääntyneet. Olimme jo ajelemassa kohti konttoria kun Pirkkolantiellä meidät ohitti auto. Ohituksessa ei sitten mennyt mikään oikein. Saati, että nopeusrajoituksia olisi noudatettu, niin liikenteenjakajan merkityskin taisi olla epäselvä. Se meni oikein, että liikenteenjakaja pitää kiertää, mutta ei siltä väärältä puolelta. Auto pysäytettiin ja yllätyksenä ei tullut sekään, että kuski oli saanut ajokortin edellisenä keväänä. Vapisevin huulin nuori mies kertoi kesätyöpaikastaan autotsupparina. Palkan nuori mies olisi ollut valmis luovuttamaan sakkojen muodossa valtiolle, kunhan kortti ei lähtisi, sillä työpaikka oli nuorelle miehelle tärkeä. Voi olla , että alkuillasta juodut "etuuskahvit" olivat tosiaan sitä pehmeäpaahtoista, joten päätimme olla pilaamatta nuoren miehen kesää. Nuoren miehen palkallekin oli varmaan muuta käyttöä ja työpaikan tärkeyttä tuskin tarvitsee korostaa. Tiukka ehkä hieman isoveljellinenkin puhutus ja nuoren miehen kuva harkitsevasta reilusta poliisista kirkastui kertaheitolla. En usko, että lain edellyttämät tasapuolisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuusperiaatteet rikkoivat tässä tapauksessa kenenkään muiden oikeuksia. Seurasin jopa nuoren miehen edesottamuksia tuon jälkeen ja sakkoja nuori mies ei saanut tuon seurannan aikana. Tutkimus kertoi myös sen, että peräti 82 prosenttia poliiseista tunsi jonkun toisen poliisin, joka oli syyllistynyt väärinkäytöksiin. Yleisimmät synnit olivat tutkimuksen mukaan olleet liiallinen voimankäyttö ja kansalaisten epäkunnioittava kohtelu.
Olen samaa mieltä. Tiedän poliisimiehen, joka käytti ampuma-asetta kun oli pysäyttämässä huumeiden vaikutuksen alaisena kaahaillutta kuskia. Poliisimies ampui huumekuskin auton renkaan puhki ja kaahailu loppui siihen. Kansalaiskeskusteluissa poliisimiehelle ehdotettiin kutsua linnan juhliin ja käräjillä annetut sakot oltiin valmiit maksamaan yhteisvastuullisesti kolehtivaroin. Myös eräs kansanedustaja oli näyttävästi osallistumassa keräykseen. Tämän tapauksen tietää lähes jokainen poliisi, eli melkein 100 prosenttia. Ja mitä tulee kansalaisten töykeään kohteluun, niin uskallan väittää, että kun poliisi työssään joutuu päivästä toiseen kuuntelemaan suun soittoa (ajoittain myös kotona) ja kestämään kasvoille räkimistä niin joskus se konstaapelikin purkautuu ja suusta saattaa tulla painokelvotonta tekstiä, vaikkei se olekaan hyväksyttävää. Joku inhimillisesti ajatteleva ja kenties palvelualalla työskentelevä saattaa tunnistaa tämänlaisen tunteenpurkauksen. Summa summarum. Yhtään supermiestä en ole vielä poliisikunnassa tavannut. Avaruuteen lähetetyt luotaimet saattavat sellaisen tänne joskus vielä ohjata, mutta sitä odotellessa lohdutan, että edelleen suomalaiseen poliisin, tämän rehellisyyteen ja harkintakykyyn voi luottaa.
Tomi Sevander
väkivaltarikostutkija
18.1.2009
9
Liukuovet ja kaapistot Diabeteksen hoito ruokavaliolla
edullisesti tehtaanmyymälästä
Antti Heikkilä, Rasalas kustannus Oy 2008
DIABETES PUHUTTAA SYYSTÄ.
Tämä on nopeimmin leviävä sairaus maailmassa. Suomessa on jo yli puoli miljoonaa II-tyypin diabeetikkoa. Mahdollisesti jopa kolmannes kansasta on diabeteksen esivaiheessa. Heikkilä nivoaa lisäksi huomattavan määrän eri sairauksia kumpuavaksi diabeteksen esiasteesta, insuliiniresistenssistä. Tämä tila vähentää hormoneja, kuten kasvuhormoneja elimistössä. Myös ääreisverenkierron heikkeneminen ja monien sisäelinten huononeva toiminta voidaan liittää insuliinituotannon häiriöihin. Tätä kautta vaikkapa osteoporoosi voidaan usein selittää insuliinitoiminnan muutoksilla. Heikkilän mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio hidastaa vanhenemisen haittavaikutuksia monella tavalla. Virallisten suositusten mukainen ruokailu liikahiilihydraatteineen aikaansaa myös väsymystä, ylipainoa, masennusta ja kipuja Heikkilän mukaan ja näistä voi välttyä unohtamalla viralliset ruokasuositukset. Heikkilä väittää että tyydytettyjen eläinrasvojen ja kolesterolin pelko on turhaa ja ajaa ihmiset noudattamaan virallisia suosituksia, vaikka näiden aineiden vaarallisuus perustuu ainoastaan myyttiin. Heikkilä selittää että tällainen myytti eli virhekäsitys on voinut elää näin pitkään sillä, että se hyödyttää ruokaja lääketeollisuutta. Käsitelty, muokattu ja massatuotettu ruoka on tuottoisampaa teollisuudelle ja kaupalle kuin hankalampi luonnonmukainen ruoka. Tehdyt tutkimukset ruoka-aineista ovat usein teollisuuden tilaamia ja maksamia, ja on monta tapaa taivuttaa tutkimustuloksia teollisuuden haluamaan suuntaan. Tärkein tyydytettyjä rasvoja haitallisina pitämään päätynyt tutkimus tehtiin käyttäen margariinia kovana rasvana. Lääketeollisuus hyötyy muun muassa kolesterolia alentavista lääkkeistä. Näillä lääkkeillä on huomattavia haittavaikutuksia, ja on kaukaa haettua väittää niiden estävän sydäntauteja Heikkilän mukaan. Myös kookosrasvan epäterveellisyyden Heikkilä väittää myytiksi, joka on aikaansaatu vääristellyillä tutkimuksilla. Itse asiassa Heikkilän mukaan kookosrasva hillitsee tulehduksia, jotka ovat liikapainon tyypillisiä seuralaisia ja muutenkin kookosrasva koostuu hyvin elimistön luonnollisten rasvojen tapaisista aineosista. Kirja on samalla reseptikirja, antaen kolmisenkymmentä esimerkkiä vähähiilihydraattisista aterioista. Kokemusta lääkäri Heikkilällä on pitkäaikaiselta työuralta. Heikkilän teesit voisi kuitata yhteen uskomushoitojen kanssa, ellei argumentointi vaikuttaisi varsin uskottavalta. Tuleekin mieleen, että kenties uskomus-sana sopisikin paremmin kuvaamaan virallista lääketiedettä nykykäsityksineen. Ruotsissa tietääkseni virallinen taho yritti jyrätä sikäläiset vähähiilihydraattisivut, mutta epäonnistui, koska ei pystynyt todistamaan johtopäätöksiä vääriksi. Se on kumminkin varmaa, että jompikumpi taho, joko virallinen tai Heikkilä on väärässä, sen verran paljon käsitykset eroavat. Jotta voisin itse muodostaa asiasta oman käsityksen, tarvittaisiin
Esim. runkokaapit liukuovilla hinnat alk.
Kaapin koko K2360xL2400 4 ovea hinta 890,00 Kaapin koko K2360xL1800 3 ovea hinta 690,00 Kaapin koko K2360xL1200 2 ovea hinta 490,00 Nopea ja edullinen asennuspalvelu. Meiltä myös erikokoiset peilit ja keittiön välitilan lasit.
KEHRA KALUSTE
Malminkartanonne 1 Helsinki 010 422 1900 www.kehra.fi
lisänäkemyksiä. Koska perheessä sattuu olemaan varsinainen ruokaasiantuntija, jonka aistielimet ovat tuhansia kertoja tarkemmat kuin parhaimmat teolliset haistimet, suoritan pienen kokeen. Toisen ruokakuppin höystän parhaalla ja terveellisimmällä margariinilla ja toisen sianihralla ja voilla. Mutta mitä hemmettiä! Eläinhän suorastaan pyllistää teollisuusmagnaattien ylpeydelle, hienointa disainia edustavalle margariinille ja valitsee toisen kupin hyvällä halulla! Pitäisikö tästä vetää johtopäätöksiä? Esko Karinen (ja Mon, koira)
Kauneus- ja terveyspalveluja
www.haaganlaakarikeskus.fi Haagan Lääkärikeskus
35 vuotta yleislääkäritoimintaa
JALKAHOITOA
ammattitaidolla, myös kotikäyntejä · PARTURIKAMPAAMO · KOSMETOLOGIPALVELUT · RAKENNEKYNNET Puh. 040-7568332 Katriina Sirviö
Alexander Paile
Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri
Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15 HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
PÄÄ-ASIAA!
Mies & Nainen, tyyli on tukassa! alk. 17 EUR.
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN
Puh. 532 502 040-515 9364
Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä.
Ajanvaraukset
Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi
Silmälääkäri lähelläsi!
Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 8860 ma-pe 10-18, la 10-15 www.silmäasema.fi
Kannelmäessä päivä- ja
Kannelmäki
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981
HAMMASLÄÄKÄRI
City Style
Puh. 562 2550
parturi-kampaamo
Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki
HLL Eero Auvinen
Tervetuloa!
Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ
HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
Rakennekynnet 60,- Opiskelija- ja eläkeläisalennus
Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard
PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11
Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281
HAMMASLÄÄKÄRIT
Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
PARTURI-KAMPAAMO Sitratie 1, puh. 5666129 TERVETULOA!
10
18.1.2009
Arviointia filmiväestä
naten. Maailma muuttuu, Mirjani! Se pitäisi huomata. * * * Ulkomaisten filmin ja tv-tekstien kääntäjät ottavat aivan liian suuria vapauksia tulkinnoissaan. Eräs syy on mukavuudenhalu ja toinen on asiayhteyden tietämättömyys. Torstaina 11.12. oli "Derrick" ja sen otsikkokin oli "Vainaja vedessä", kun alkuperäisnimi oli "Die Tote in der Isar". Kuollut Isarissa. Isar on Munchenin kaupungin läpi virtaava joki, mikä laskee Tonavaan. Olisi suorastaan opastavaa tietää ennakolta, että filmin juoni liittyy Isar-jokeen. "Vesihän" voisi olla vaikka puiston suihkuallas. Yhtälaista siansaksaa on käännös "hän on ampunut kolme luotia", kun kyseessä on "kolmen laukauksen ampuminen". Minua kiinnostaa aina "rokottaa" verbin väärä käyttö ja olen aina poiminutkin parhaimpia paloja palstalleni. Eräässä suurlehdessä 12.12. oli sivulla 6B tieto, että Sisilian mafia rokottaa rakennusyrittäjiä 10 000/kuukausi, market´ja muutamilla tonneilla ja pikkukauppoja satasilla. On siinä apteekkitavaroilla kulutusta! kin koko ajan Haapamäellä it:ssä, niin missä välissä ulkomaiset lehtimiehet saivat Tauno Palosta Helsingin it-tykkikuvat? Jos myöskin Palo oli kesän ja syksyn 1941 ei-viihdytyskiertueissa ja Helsingissä, niin miten löytyy Palosta esiintymiskuvia syyskuulta 1941 Viipurin urheilukentältä?. Ja lähtökuva Matti Jurvan kanssa, ym elokuulta 1941, mikä oli II linjan sokeainkoulun edestä otettuna jopa lehdissä? Tunnettujen viihdytyssotilaiden (Joel Rinne, H. Häyrinen, Einari Ketola, Unto Salminen, jne) sotilasarvot mainitaan, niin Aunuksen radion Kauko Käyhkö on vain laulaja, eikä ylikersantti. Käyhkön esimies Pekka Tiilikainen oli vain sen radion "ohjelmapäällikkö", vaikka sotilaskäskyssä luutnantti Pekka Tiilikaisen nimitys oli "Aunuksen radiopäällikkö" ja radio kuului Äänislinnan Viestiosaston alaisuuteen, minkä yläpuolella oli Aunuksen Ryhmän viestikomentaja ev. A.R. Saarmaa! Oke Tuurikin oli ylik., mutta eihän O. Tuurikaan ollut muiden lailla mikään ammattimainen kaskujen kertoja radiossa, vaan tämän nimitys oli "is-varastovalvoja" 1942 , mutta vapaa-aikana sopi sitten esiintyä alueen studiossa. Melkoinen harha tulee kirjantekijältä tämän kuvatessa Äänislinnasta lähtöä 1944. Muka kolmikko Tiilikainen, Käyhkö ja Tuuri sai houkutelluiksi juhannuksen edellä Äänislinnassa olleet näyttelijät Palko&Häyrinen pakkaamis- ja muuttotöihin. STOP. Noin 800 taiteilijaa, muusikkoa, ym hanttihommansa menettänyttä koski 16.6.44 alkaen käsky, että piti ottaa kivääri käteen ja liittyä majuri A.H. Virkkusen noin pataljoonanmuotoiseen taisteluyksikköön. Laulut oli laulettu, Suomi oli vaarassa. Mutta tekstissä mainittu houkuttelija Tiilikais-Pekka ei ollut edes tuolloin Äänislinnassa, vaan tämä oli lomalla & komennuksella Helsingissä. Ja löysi sitten radiostudionsa vasta sen tullessa kiireen vilkkaa kohti koti-Suomea. Lopuksi vielä kirjan kaksi uutispommia: Sivulla 198 sanotaan selvästi, että aselepo tuli voimaan Suomen ja Nl:n välillä 3.8.1944 ja sitten lähdettiin kotia kohden. Yleisesti tätä ennen puhuttu päivämäärästä 4.9.44? Pari sivua aikaisemmin on Lauri Meren järkyttävä tieto, mikä on sopusoinnussa nykyisin nuorten tendessikirjailijoiden kohutietojen kanssa, "että Itä-Karjalassa neuvostoliittolainen paikallisväestö oli suurimmaksi osaksi suljettu siirtoleireille [alkunimi oli keskitysleiri]". Perätöntä. Kun pyöreästi neuvostoliittolaista 76 000 oli jäänyt paikoilleen, niin tästä suurin ryhmä noin 35 000 jatkoi kolhoosien sijasta vapaina maanviljelijöinä. Suurena ryhmänä oli myös ansiotöissä käynyt, vahvasti naispuolinen väestö ja vain noin 10000 "paikallista" oli Äänislinnassa 4-6 leirillä. Näiltäkin suurin osa kävi "kaupungilla" töissä. Joten mitään gulageja tai auschwitzejä ei Itä-Karjalassa ollut!! Oikeampi luonnehdinta Äänislinnan "leiriläisistä" olisi "yhteismajoituksessa olleet"?
13
PARAS TALVIPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA
21
2 pesun kortti
KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3
KANNAKSELAINEN, nouseva kirjailija Unto Seppänen avioitui Kouvolaan 1930-luvun alussa ja Unto Seppäsestä (k. 1955) tuli appiukkonsa omistamaan lehteen (Kouvolan Sanomat) päätoimittaja. Seppäsen viimeisin varsin onnistunut teos oli Evakot, mistä sitten Ville Salminen valmisti 1956 elokuvan. "Evakot" on näytetty monasti tv:ssäkin ja viimeksi joulun edellä. Salminen sai elokuvaansa kannakselaistytöksi sekä lotaksi päätähdeksi Aino Maija Tikkasen, joka kylläkin tunnettiin paremmin strippausrooleistaan. Salmisen elokuva ei seuraa sana- tai kuvatarkasti Seppäsen uskottavaa tekstiä, sillä eihän lotissa ollut tukka olkapäille ulottuvia tyyppejä! Kouvolalainen hämmästeli jo aikanaan, miten joulukuun 1939 evakkojunain pommitus oli kaatuvine vaunuineen noin dramaattinen, sillä sellaista ei tapahtunut ainoissa Kouvolaan asemaan kohdistuneissa joulukuun 1939 hyökkäyksissä. Lisäksi evakkojunat tulivat asemalta lähes kilometrin Uttiin päin tavaratoimiston laitureille, missä samassa olivat myös avarat käyttökelpoiset "sotilaslaiturit". Eivätkä matkustajajunat olleet sinne ohjattuja! Kun evakot saapuvat iltapimeällä johon länsi-suomalaiseen pitäjään, niin elokuvan kartano loistaa kuin joulukadun Aleksi. Väärin, sillä pimennysmääräykset eivät sallineet missään moista valojuhlaa ja ikkunoissakin piti olla pimennysverhot. * * * Oikea jutunkertoja Hannes Häyrinen (1914-1991) oli juuri uusinnan perusteella kaksi kertaa TV:ssä arkistomuistelemassa vanhoja. Ensinnäkin täytyy ihmetellä moinen hävytön kiroilu ja sadattelu virke virkkeen jälkeen katselijain antiin. Entä se, että Hanski pilkkasi samanaikaisia näyttelijätovereitaan kelvottomiksi, yms. Kyllä oikeana kapteenina näyttelijä Tauno Majuri täytti miehen paikan sodassa ja valkokankaalla. Samaa voi sanoa herjakuuron saaneista Tapio Nurkasta että Kalle Viherpuustakin. Kun Hannes Häyrinen oli kesäkuun puolesta välistä 1944 Äänislinnassa taiteilijamatkalla, niin mitään tämän mainitsemaa Asemiesiltaa ei ollut Äänislinnasta tai tullut radiosta ulos, sillä aamulla 16.6.1944 Päämajan käskyllä kaikki Aunuksen "viihteily" lakkautettiin. Koska isänmaan vaaraa ei enää torjuttu kaskuilla, opereteilla ja baletilla. Kun Hanski kertoi itse nähneensä vetäytymisessä leipäkuormien jokeen heittelyn Syvärin sillalta, niin sitä Häyrinen ei ole voinut nähdä, sillä tämä kaikki oli nuo kyseiset päivät Äänislinnassa. Ja rehvastelemassa jollekin ylemmälle upseerille, ettei upseerin käskyvalta kuulu tälle, koska H. Häyrinen on Päämajan alainen. Ei ollut, vaan kuului evakuointikäskyn jälkeen jalkaväkeen!
MA-PE 8-20
LA 9-16
SU 12-16
www.autopesucenter.fi
APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ
MIRJA PYYKKÖ (s. 1946) on niin reipas ilmiö, että on suorastaan ollut kansalaisteko saattaa julki tv-tähden muistelmat, 350 sivua nimellä RUUDUN TAKANA.(Otava). Kertomukset ovat juuri yhtä monisärmäisiä kuin itse muistelijakin. Uteliaisuuteen lienee päällimmäisin syy, kun lukija tutustuu sanavalmiin uutisihmisen taustaan, joskin tämä itse on suorastaan tarjonnut oikean, aidonkuvan itsestään energisenä voimahahmona. Mitään valtakuntaa kohauttavaa ei tule lukijan tietoon, mutta tuleepa kuitenkin esille Mirja Pyykön avoimuus kertojana ja entisten ja nykyisten julkkisten käsittelijänä. Joista eräät piti taivuttaa jankutuksella hyväksymään haastattelijan näkemys! Urastaan Mirja Pyykkö muistuttaa kirjassaan, ettei oppikoulu kiinnostanut kuin muutaman vuoden verran. Mikä kyllä on näkynyt toimittajatyössä yleistietojen puutteena. Kirjassa saamme tietää, että 138 uhrin sisävesihöyrylaiva s.s. Kuru upposi "merellä" syyskuussa 1929, eikä suinkaan Tampereen lähellä. Edelleen uutta tietoa on, että jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth onkin syntynyt 1894 ja tämä vihittiin 4.12.1944. Tietosanakirjojen syntymävuosi 1905 on siis väärä. Kuten myös vihkimistieto elokuulta 1959. Tasavallan presidentti oli nimittänyt salaa jo vuonna 1924 Rooman diplomaattimme suurlähettilääksi, eikä vasta vuodesta 1954 alkaen. Viimeinen sotakorvausjuna lähtikin jo elokuussa 1952, eikä vasta syyskuun puolivälissä 1952! Eikä Suomi saanutkaan 1948 sotakorvausalennusta $72 milj., vaan Stalin vaatikin pyöreät $300 milj. edelleenkin. Unto Parvilahti julkaisikin "Berijan tarhansa" 1952 Siperiasta käsin, eikä vasta pari vuotta myöhemmin kotiuduttuaan vuoden 1954 lopulla. Niin sanotut Yrjö Leinon vangit (20.4.45) olivatkin "suomalaisten luovuttamia vankeja Neuvostoliittoon", mitkä ilmeisesti Stalin otti vastentahtoisesti huomaansa. Kuitenkaan näistä lähestulkoonkaan kaikki eivät selvinneet hengissä takaisin. Suomen lain mukaan tasavallan presidentin puoliso on yksityishenkilö ilman virallista asemaa, mutta nyt tiedämme (173), että rva Koivistolla oli "virkatehtäviä", koska tämän mies oli valittu presidentiksi! A.Kiveä lai-
LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE!
Todella edullisesti, 60,-/vrk Puh. 0400 729963
TUPLAKIOSKI
Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus.
Toinen 100-vuotismuistelu Waltarin ohella on ollut tänä syksynä, kun tuli kuluneeksi sata vuotta Tauno Palon syntymästä. Nuoren polven kriitikko Lauri Meri (s. 1965), minkä kyllä vanhan polvenlukija huomaakin, on juuri samalla nimellä "TAUNO PALO" (Otava) tehnyt elämäkerran suosikkinäyttelijästämme. Yleisesti ottaen runsaskuvitteinen teos noin 500-sivunen teos on mielenkiintoa herättävä ja samalla aito kurkkaus maamme teatteri- ja elokuvamaailmaan 1930-luvun ajoista vuosikymmeniä eteenpäin. Minä nyt en hyväksyisi ilmenneitä mainoslauseita "mies myytin takana", sillä mitäs myyttiä niin avoimessa ihmisessä ja taiteilijassa kuin Tauno Palo on ollut? Tauno Palo teki hyvän päivätyön ja suomalaiset viihtyivät Tauno Palon roolihahmojen mukana! Kun olen ilmoittanut Meren kirjan olevan avartavan, niin olisi luullut myös Lauri Meren paneutuneen vaikkapa sotahistoriasta kiinnostuneiden vuoksi laittamaan myös viime sotiimme liittyvät lievetiedot paikalleen. Varmasti Tauno Palo Talvisodassa Haapamäen ilmatorjunnassa, mutta ei sentään missään "patteristossa". Niin paljon meillä ei ollut tykkejä. Huikaiseva tietovirhe on, että lokakuun 1939 YH oli jokin "kertausharjoitus", kun kyseessä oli selvä käsky maanpuolustukseen rintamakarkuruuden välttämiseksi. Kun Kansallisen teatteriväki lähtee Talvisotaan, niin muut upseerit osataan nimetä, mutta ilmeisesti heti Suomussalmen taisteluissa mukana oleva vänrikki Eino Kaipainen onkin sotamies? Jos Tauno Palo oli-
Ravintola Kartanon Kievari
Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 0902
Tervetuloa!
KONALAN RENGAS OY
TALVIRENKAAT POISTOHINNOIN!
Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum.
LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI
Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14
Vastaukset tusina-aivoille
1. Ajaa 2. Maalivahti 3.Vaihtaa, lainaa, asua 4. Itkeä 5. Hyvä, tehdä hyvää, eetvarttia 6. Maalainen 7. Tyhmä ihminen 8. Läksyt 9. Maastojuoksu 10. Taloudellinen tappio 11. Satula 12. Kuoppa
Pekka Vanhala