• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Väsymystä vastaan Gerimax Energy plus Energiaa ja vitamiineja 3 kuukaudeksi 16,53 90 tabl. rajoitettu erä No 1 18.1.2012 · 48 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Pentti Hämäläinen kirjelmöi torit uusiksi Malminkartanossa Karoliina Rantamäki tavoittelee niin MM- kuin Olympiakultaakin Erkki Turunen Hakuninmaalta lahjoitti 2000 euroa asunnottomille
• 2 18.1.2012 si kenties voinut olla joskus päättäväisempikin eikä turhan jahkaileva. Joskus pääkirjoituksistakin tuppasi tulemaan liian pitkiä. Mikä oli kuitenkin tärkeintä: Olalla oli sydäntä. Me-lehti oli vielä tuohon aikaan arvostettu osuuskauppa/työväenliikkeen julkaisu, joka oli saanut mm. Tiedonjulkistamispalkinnon. Ne vuodet, jotka Olavi Hurri viihtyi lehdessä, viihtyivät myös kaikki työntekijät. Hänen seuraajansa aikana 'yhteiskunnallinen Me-lehti' jo sitten käytännössä kuopattiinkin. Olan 'Oikeastaan aika mielenkiintoinen elämä' on oikeasti mielenkiintoinen. Tytär Merja Minkkinen on tehnyt hienon työn taltioidessaan isänsä vaiheet. Kirja kertoo 'puoliorvon työläispojan' tiestä yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Ohdakkeista tai ei, mutta suosittelen Merjan kirjaa myös kaikille sellaisille, jotka rakastavat elämän varsitietä, en pelkästään sosialidemokraateille. Kari Varvikko Orpopojan tie ei aina ole ohdakkeista Olavi Hurrin muistelmat. Oikeastaan aika mielenkiintoinen elämä. Toimittanut Merja Minkkinen. TSL OLAVI HURRI (1927-2010) oli työväen sivistystyön ja kulttuurin väsymätön puolestapuhuja ja ideoija. Hänen aloitteestaan syntyivät niin Jätkän kulttuuripäivät, työväenlaulujen levytykset kuin Lex Hurriksi kutsuttu opintokeskuslakikin. Tutustuin Olaan hänen ollessaan Työväen Sivistysliiton pääsihteeri 1960-70-luvuilla. Turhaan häntä ei nimitetty työväenliikkeen monitoimimieheksi, niin monessa hän ehti olla mukana. Eläkkeellä ollessaan hän kuitenkin päätti, että hänen oikea ammattinsa kaikki vuosikymmenet on ollut sosialidemokraatti. Hurri oli pitkän linjan opintojen mies. Hän kävi kursseja ja kurssitti, hän opetti ja opetteli. Vaikka varsinaiset akateemiset lukemiset eivät olleetkaan hänen heiniään, jatkuva tiedonjano ajoi miestä eteenpäin. Ola ehti olla mm. jo 20-vuotiaana Työläisnuoriso-lehden päätoimittajana, puolustusministeri Emil Skogin ja demarien hallitusryhmän sihteerinä 1951, Vihuri-lehdessä päätoimittajana ja Kalevi Sorsan esimiehenä 1952, TUL:n järjestösihteerinä 1954. 1970-luvun lopulla hän siirtyi TSL:sta Kulutusosuuskuntien Keskusliiton valistajaksi ja sittemmin Me-lehden päätoimittajaksi. Kun Olavi Hurri nimitettiin Melehden päätoimittajaksi toimin lehden toimituspäällikkönä. Tunsimme Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Pyydä tarjous tai tule käymään! P. 010 320 6661 tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00 toisemme pintapuolisesti, mutta syvällisemmin emme. Niiden muutamien vuosien ajan, jotka työskentelimme yhdessä, minulle jäi Olasta mukava muisto. Joku entinen TSL:n Olan alainen oli kertonut, että mies määräilee työntekijöitä jättämällä lappuja pöytien kulmille. Niissä kerrotaan mitä pitää tehdä. Eli että ei löydy kanttia. Totta on, että Hurri ei ollut särmikäs eikä jyrkästi kantaa ottava. Olita kokemuksia heidän omasta asuinalueestaan. Näistä tarinoista kokoamme dokumentaarisen teatteriesityksen. Maltsu rules? -esitykset tarjoamme maksuttomina alueen asukkaille, näin alueen asukkaiden tarinat tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja ennen kaikkea yhdessä jaetuiksi", kertoo Lenkkiteatterin johtaja Maria Hyökyvaara. Kevään 2012 pääproduktio on päihtymystä ja päihteidenkäyttöä käsittelevä fyysisen teatterin esitys Kierre. Esityksen ohjaa teatteri-ilmaisun ohjaaja Jenni Sainio ja livemusiikista vastaa muusikko Antti Kokkola. Kierre -esityksen yhte- Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. Lenkkiteatteri aloittaa esitystoiminnan Helsingin Malminkartanossa HELSINGIN Keskuspuistossa, Maunulan majalla keväisin ja kesällä toimiva Lenkkiteatteri aloittaa ympärivuotisen esitystoiminnan. Teatteri on remontoinut intiimin 40 katsojapaikkaa vetävän Boxi -näyttämön Apollon koulun vanhaan lisärakennukseen Helsingin Malminkartanoon. Boxi -näyttämöllä tullaan näkemään tiukasti ajassa ja paikassa kiinni olevia esityksiä. "Haluamme tehdä tavanomaisen teatteritoiminnan lisäksi yhteisöteatteria. Tällä hetkellä meillä on käynnissä neliosainen Minun Malminkartanostani ­ Meidän Malminkartanoksi -yhteisöteatterihanke, johon olemme keränneet alueen asukkail- yteen on rakennettu Helsingin kulttuurikeskuksen tuella kouluille maksuttomat, aihetta syvemmin tutkivat 1,5 h draamatyöpajat. Kierre tulee ensi-iltaan 1.3.2012. Marraskuussa 2012 saa ensi-iltansa Kristian Smedsin Yhä pimenevä talo. Lähisuhteiden dynamiikkaa, rajoja sekä rajattomuutta tutkivan esityksen ohjaa Maria Hyökyvaara. Esityksessä nähtävästä videomateriaalista vastaa Tomi Laitinen. Vuoden 2012 varrella on luvassa myös pienimuotoisia konsertteja sekä improvisaatioteatteriesityksiä. Lisätiedot ja esitysaikataulut www.lenkkiteatteri.fi Tee perhekuvistasi lahjaksi suurennoksia! 4Kimppa naisten uniikkikooste kuvataidetta esillä galleria Hopeisessa siveltimessä MUSIC! kevät 2012 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4 La 28.1. klo 17 Big Band Pyhimykset ja Yön Kuningattaret Liput 10 . Tied. lulu.nenonen@kolumbus.fi. Tuotto lapsi-, nuoriso-, vammais-ja vanhustyön tukemiseen. Järj. LC Pitäjättäret. Su 4.3. klo 11.30 Virsilaulutuokio. Laulamme yhdessä. Leena Julin, Haka Kekäläinen. Vapaa pääsy. Ke 7.3. klo 13 Iltapäiväkonsertti, Muistoissamme Harmony Sisters. Lauluyhtye Singerit: Päivi Jordan-Kilkki, Kaija Nuoranne, Tuula Sarvensola ja Hilkka Kangasniemi, piano. Liput 5 ovelta 30 min. ennen alkua, sis. leivoskahvitarjoilun. Vas. Marianne Matikka, Marjo Wassman, Pirjo Källi ja Tuula Linnainmaa. To 8.3. klo 9.30 ja 10.15 Hereillä vai unten mailla? Musiikillinen vierailu Martti Lutherin kodissa (3-6-vuotiaille suunnattu konsertti). Satu Laakso, Jukka Holopainen, Teija Tuukkanen, Hanna Remes. Pe 6.4. klo 15 Pitkäperjantain konsertti. Pergolesi Stabat mater Kaija Nuoranne (sopraano), Annaliisa Pillak (mezzosopraano), Laura Kajander-Fiestas (alttoviulu), Anthony Marini ja Eveliina Sipilä (viulu), Lea Pekkala (sello), Kylli Ahola (urut). Vapaa pääsy, ohj. 7 . Su 13.5. klo 18 Äitienpäiväkonsertti. Suomen Laulu, joht. Esko Kallio. Vapaa pääsy, ohj. 10 . Su 27.5. klo 11.30 Suvisunnuntain suloisia säveliä. Laulamme yhdessä. Kylli Ahola ja Pekka Kantola, pianosäestykset. Juontaa Martti Pitkänen. Vapaa pääsy. Ke 30.5. klo 18 Kauneimmat riparilaulut. Laulamme yhdessä. Jukka Vanne (kitara), Martti Pitkänen (kontrabasso), Kylli Ahola (piano), nuorten esilauluryhmä. Juontavat Marika Palm ja Arttu Heinilä. Vapaa pääsy. TAITEILIJAMINÄT ...putkahtivat esiin neljältä naiselta, oikeastaan vahingossa kaiken alta vaikka, olivat olleett odottamassa vuoroaan kauan. Työurien, taideopintojen ja arjen ohessa kukin on löytänyt paikan taiteen ihmeellisessä maailmassa. Taide on nyt heille suuri osa elämää. 4Kimppa naisia yhdistää Helsingin Taideyhdistys jäsenyys. Pirjo, Marjo ja Marianne tapasivat sattumalta jo1980luvun lopulla aloittaessaan taideharrastuksen samassa oppilasryhmässä. 2010 luvulla he taas kohtasivat sattumalta, nyt samassa taideyhteisössä johon myös Tuula päätyi oman taideopin polun kautta. Pirjo Källi inspiroituu ympäröivästä maailmasta ja maailmankaikkeuden ilmiöistä, jonka kuvaa abstraktin keinoin. Värien merkitys ja esteettinen vaikutus on maalauk- sissa tärkeä. Teokset avaavat katsojalle kiehtovan matkan maailman ja elämän ihmeisiin, joista välittyy tunnelmalliset mielenmaisemat. Marjo Wassman ilmaisee itseään esittävän värimaalauksen kautta. Värit ovat maalauksien voimakkain tekijä, joihin muut elementit mukautettu. Aiheet tulevat luonnosta, jossa vuodenajan ja valon vaihtelu tarjoaa loputtoman inspiraation lähteen. Maalauksissaan näkyy luonto olennaisena vahvoin puhtain värein ja muodot pelkistettynä. Marianne Matikka soveltaa värien mahdollisuuksia luoda muotoja jotka asettuvat abstraktiin järjestyksen. Maalauksien struktuuri on veistoksellista ja koostuvat erilaisten elementtien järjestelyn tuloksista. Tyyli on minimalistinen jossa teokset pyrkivät tavoittamaan kokijan esteettisyyden tunteen ja ajatte- lun subjektiivisen tason. Tuula Linnainmaa kokee elämäniloa maalatessaan. Luonnosta hän ikuistaa hetken tunnelmia ja oivalluksen antavia näkymiä. Henkilökuvien aiheet ovat eri sukupolvista ja ihmisistä vierailta mailta. Hän toteuttaa itseään taiteen kautta käyttäen realistista kuvaamistapaa. Teoksissa ilmaisu ja väritys ovat lyyrisen herkkiä. Niistä välittyy mielen harmonia. Ministeri- ja maaherravuosien 95-03 jälkeen taideharrastus on tullut Tuulan tavaksi elää. Uniikki kooste kuvataidetta, jossa esittävästi ja abstraktisti metsä tuoksuu, marjat maistuvat ja tunnelma välittyy taidenäyttelyssä 1629.1. 2012 Galleria Hopeinen Sivellin su-to 12-18, Runeberginkatu 17 HKI
• Pääkirjoitus 18.1.2012 3 Malminkartano paremmaksi asua Karaokekuninkaalliset loihtivat musiikillisen kliimaksin Myyrmäessä E nsin oli kartano, vankila ja Sikalanmäki. Sitten 1970-luvulla Malminkartanosta päätettiin rakentaa vihermaja, jossa koko kyläyhteisö elää onnellisena ja tietämättömänä muusta Kaarelasta mitään. Sovittiin ettei lintukodosta haluta katuyhteyttä emokaupunginosaan Kannelmäkeen. Mieluummin ajeltiin viisi kilometriä autolla että päästiin EKA -markettiin. Ja Prismaan ajellaan yhä. Ei kuitenkaan kestänyt edes neljännesvuosisataa kun tämä lintukoto rupesi murenemaan. Toriaukiot rapistuivat, väkivalta lisääntyi, useat pienyritykset muuttivat pois, postipalvelut lakkautettiin ­ alue alkoi slummiutua. Onneksi jotkut asukkaat sentään ovat osanneet toimia. Tästä on osoituksena se, että kahdeksan vuotta kestäneiden vetoomusten jälkeen Helsingin kaupunki vihdoinkin otti lusikan käteen ja remontoi Malminkartanon turut ja torit. Nyt rakentamisen alkuaikojen iskulause "Malminkartano ­ ihanteellinen ja viihtyisä asuinseutu pitkälle tulevaisuuteen" vastaa monelta osin jälleen huutoonsa. Malminkartanon rapautumisen merkitys korostuu koko asuinalueen arvostusta ja yksityisten asuntojen ja liikeyritysten arvoa mitattaessa. Viihtyvyyden ja turvallisuuden kasvaessa myös kauppaliikkeiden kannattavuus paranee sekä asuntojen kysyntä lisääntyy ja arvo nousee. Hienoa olisi, jos slummiutumisen kääntäminen kestäväksi kehitykseksi vaikuttaisi myös palvelujen säilymiseen alueella. Tulevassa hallintokulujen säästöremontissa on aina merkitystä sillä onko alue taantuman kourissa vai kestävän kehityksen tiellä. Malminkartanossa tapahtuneiden kielteisten ilmiöiden pitäisi herättää asukkaiden asenteet välinpitämättömyyden unesta ­ lisäämään ja kehittämään yhteisöllisyyttä. Tässä ajassa välinpitämättömyys kostautuu hyvin nopeasti palvelujen ja turvallisuuden heikkenemisenä sekä rikollisuuden kasvuna. Asukkaiden ja taloyhtiöiden olisikin otettava nykyistä enemmän myös itse omaa vastuuta asuinympäristön viihtyvyyden kehittämisessä. Tämä asettaa myös asukasyhdistystoiminnalle nykyistä vaativampia haasteita. Makkaranpaisto yksin ei riitä. Myös kaupungin pitäisi toiminnassaan noudattaa perustuslaista johdettua kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatetta. Palvelujen tasossa ja viihtyvyyden rakentamisessa kaikkien veronmaksajien on oltava samalla viivalla. Malminkartanolaisten palvelujen ja turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeätä saada katuyhteys Kannelmäkeen. Kaarela-Seura on tehnyt tästä aloitteita, mutta turhaan. Osa Malminkartanoa on rakennettu tavalla, mikä vaikeuttaa mm. pelastustoimia. On puurakenteisia taloja ja vaikeapääsyisiä sisäpihoja. Jo pelkästään pelastustoiminnan nopeuttamiseksi Malminkartanon ja Kannelmäen välille olisi rakennettava vähintäänkin yhdystie hälytysajoneuvoille. Se nopeuttaisi niiden paikalle saapumista ­ tilanteesta riippuen ­ kenties aivan ratkaisevasti. Nuorten harrastustoiminta on tärkeätä. Kaarela-Seura onkin tehnyt Helsingin liikuntavirastolle esityksen Parkour-radan saamiseksi Malminkartanoon. Loppujen lopuksihan kysymys on siitä, miten saataisi hyvä kiertämään. T unnelma nousi kattoon Myyrin krouvissa uudenvuoden päivänä, kun paikalle oli saapunut joukko karaoken mestareita. Kenenkään ei tarvinnut sulkea korviaan eikä osoittaa mieltään sen paremmin liian korkeasta äänivolyymista kuin heikosta laulutaidostakaan, sillä estradilla olivat karaoken 'kuninkaalliset'. Parastaan panivat: Suomen vuoden 2011 humppakuningatar Raija Koso Konalasta, Töölön jazzkuningatar Pirjo Tuohimaa, Terttu 'Miranda' Miikkulainen Teneriffan karaokekuningatar, Kannelmäen Fran- kiboy, muusikko Heikki Majava, Pekka 'Ämmä' Kuisma 'Myyrmäen Marstio', Aulis Kohonen 'Karjalasta kajahtaa' Kaarelan bassotenori ja Kannelmäen rokkari Jussi. Laulajien repertuaari oli laidasta laitaan; iskelmiä, jazzia, ikivihreitä, swingiä, rokkia...ja meno oli sen mukaista. Esiintyjien monipuolisuutta kuvaa sekin, että normaalien karaokekielien suomen ja englannin lisäksi kuultiin esityksiä ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi, espanjaksi ja jopa Karjalan kielel! Ja kansa huusi: We want more! We want more! Pirjo Tuohimaa Pekka "Ämmä" Kuisma Raija Koso ja Aulis Kohonen Parkour-rataa esitetään Malminkartanoon KAARELA-SEURA on esittänyt uutena liikuntaa edistävänä projektina Helsingin Liikuntavirastolle Parkour-rataa Malminkartanoon. Seuran esitystä ovat kannattaneet mm. Malminkartanon ala-asteen koulu ja Apollon yhteiskoulu. Koulut ovat ehdottaneet mahdolliseksi sijoituspaikaksi Malminkartanon ala-asteen pihan itäpuolella olevaa pientä, tyhjää Helsingin kaupungin hallinnoimaa entistä seurakunnan omistamaa tonttia. Parkour on moderni, erityisesti nuorille tarkoitettu city-kuntoilumuoto, joka sopii hyvin myös vanhemmille kuntoilijoille. ParkourilKuva Lappset Kirjailija Antti Hyry vieraili Kannelmäessä le ominaisia liikkeitä ovat erilaiset hypyt, esteiden ylitykset ja alitukset sekä roikkuminen, kiipeily ja tasapainoilu. Malminkartanoon esitettävä rata olisi Helsingin ensimmäinen. Espoossa ja Keravalla on viime syksynä avattu Suomen ensimmäiset radat. Kaarela-Seuran hallitus esittää, että Helsingin kaupunki toteuttaa Parkour -ratahankkeen Malminkartanoon 'avaimet käteen' -periaatteella. Projekti sopii hyvin Design-pääkaupungin imagoon ja se voidaan toteuttaa 'lähiliikuntapaikka' ­hankkeena. - Kirjoittaminen ei ole kielipeliä, sanoo Antti Hyry. VUONNA 2009 Finlandia-palkinnon kirjallaan 'Uuni' saanut kirjailija Antti Hyry oli työväenopiston vieraana Kanneltalossa joulukuussa. Paikalla oli iso joukko uskollisia kirjailijan ihailijoita ja jotkut olivat lukeneet jopa hänen koko laajan tuotantonsa. 80-vuotias kirjailija on yhä pirteä ja jatkaa edelleen kirjoittamista vaikka tahti onkin hiipunut 60-luvulta, jolloin hän oli aktiivisimmillaan. Kirjailijan tuotanto levittäytyy kuudelle vuosikymmenelle ja häntä voidaan pitää yhtenä modernin romaanin keskeisenä arkkitehtinä. Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 8.2.2012. Aineisto toimitukseen 27.1. mennessä. Hyry on sitä mieltä, että kirjoittaminen ei ole kielipeliä vaan lauseet tarkoittavat aina jotakin toistensa yhteydessä ne muodostavat maiseman. Tyylilleen uskollinen Hyry on aina vältellyt kaikkia muoti- ja pintailmiöitä. Uuni on kuvaus ihmiselämän perusasioista, hyvästä arjesta ja työnteosta. Romaanissa seuraan 400 sivun verran uunin muuraamista. Kerronta on kiireetöntä, mutta imaisee mukaansa ja uunin rakentaminen alkaa vertautua ihmisen elämän rakentamiseen.
• 4 18.1.2012 MAJAVAN MATKASSA Kanneltalosta voimaa ja pirteyttä TALVELLA LÄMPÖÄ LÖYTYY kulttuurista! Kanneltalo tarjoaa niin rytmien kuin tunteidenkin paloa, hyvää musiikkia ja vaikuttavia näyttelyitä. Tammikuun aloitti japanilaisissa tunnelmissa Aki Suzuki Spiritsin Giselle ja helmikuussa saadaan tuulahdus Espanjan lämpöä flamencon myötä. Lisäksi on monta muuta näkemisen arvoista esitystä ja teosta, lisätietoa kannattaa katsoa talon omasta vastikään ilmestyneestä esitteestä. Alle on koottu muutama vinkki. vain vitosen (Kanneltalon lipunmyynti, varaukset (09) 310 12000, ja Lippupalvelu). Juki Välipakka ja Rooty Toot Toot Band luotsaavat Juurilla-klubi-illoissa (vapaa pääsy) amerikkalaisen rytmimusiikin meheville apajille. Kevätkauden ensimmäinen on maanantaina 6.2. klo 18 ja vieraana suomalaisen pop- ja soulmusiikin pioneeri, pitkänlinjan muusikko ja laulaja Sami Saari. Uuden vuoden saarna VUOSI SITTEN Egyptissä ja pohjoisessa Afrikassa yleensä rähinöitiin oikein kunnolla. Hulinointi laajeni ja entiset vallanpitäjät pakenivat tai kukistuivat. No nyt se on rauha sitten ja varmasti oikeudenmukaisuus voittaa, ajattelivat meidänkin sinisilmäiset idealistimme. Kyllä kai. Siinä maailmankolkassa on aina hulinoitu ja niin tullaan aina tekemään. Eivätkö nämä lännen hyväuskoiset hölmöt koskaan opi, että mellakointi on primitiivisten ihmisten kansanhuvi. Jos yksi roisto kellahtaa niin toinen tulee tilalle. Ensi töikseen uusi vallanpitäjä täyttää omat ja sukulaistensa taskut. Varat siirretään Sveitsiin tai muihin vastaavanlaisiin "turvallisiin" maihin jonne rahat useimmiten jäävätkin seuraavan kaappauksen aikana. On vain siten, ettei hyvä tahto merkitse mitään, kun porukkaa on maan kantokykyyn nähden kymmenkertainen määrä. Taas kansa mölisee kadulla ja ihmetellään, mihin se luvattu hyvinvointi katosi. Jotain Mubarakraukkaa hilataan näytösoikeudenkäynteihin paareilla. Kun aivan kiihkottomasti ajatellaan, niin juuri nämä Mubarakit, Saddam Husseinit ja vastaavat konnat toisaalta ovat ainoita, jotka jotain hyvää ovat myös saaneet aikaan. Meinasinpa unohtaa Gaddafin. Mikäli syntyvyys ei alene, niin mitään ei ole tehtävissä. Luku- ja kirjoitustaidoton porukka ei asiaa ymmärrä. Se ei ymmärrä sitä, että Euroopan ja muun vauraan maapallon kolkan hyvinvointi johtuu työnteosta, opiskelusta, ahkeruudesta ja väestömäärän hallinnasta. Jaettavaa riittää tuolloin kaikille. Omiamme tässä syödään. Kehitysavusta ollaan täysin tietoisia mihin se joutuu. Kyllä, aivan oikein, rosvopäälliköiden taskuunhan ne avustukset menevät. Neljän hengen pöytään mahtuu neljä ihmistä syömään. Hyvä niin. Ennen vanhaan pidettiin selvänä, että jos rahaton kulkumies taloon poikkesi, niin hän maksoi yösijansa ja ruokansa vaikka halkoja hakkaamalla. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että kulkumies olisi istunut pöydän päähän isännän paikalle. Perheen jäsenten tulee ahkeroida entistä rivakammin, jotta joutomies saadaan syötettyä. Koko homman mielekkyyden epäilykin katsotaan vihamieliseksi käyttäytymiseksi. Emme tässä ainoita hölmöjä ole. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kohta hukkumassa feministien aiheuttamiin vahinkoihin. En tässä koko maahanmuuttopolitiikka arvostele. Tuntemani maahanmuuttajat ovat ahkeraa ja kelpo väkeä. Sellaisia me tarvitsemme jo esimerkinkin vuoksi. Lusmuja emme tarvitse ja siihen tulee puuttua. Ei voi olla järkevää, että jopa puolet joistakin rikosnimikkeistä on joidenkin ryhmien tekemiä vaikka heitä on viideskymmenesosa maan väestöstä. He pilaavat ennen kaikkea rehellisten ja yritteliäitten maineen kun kaikki halutaan samaistaa. Varsinkin Helsinki tarvitsee työsuuntautunutta väkeä, niin koti- kuin ulkomaistakin. Olisikohan asuntopolitiikassa jotakin hienosäädettävää? Mahtaisikohan uusi presidentti tuoda uusia tuulia ongelmiin? En ole oikein tietoinen, keskustelenko ainoastaan samanhenkisten ihmisten kanssa. Kuitenkin olen käsit- Tippa - yksinpuhelu alkoholista TÄSTÄ TIPASTA ON LUPA nauttia Kanneltalossa (26.1.) tipattoman tammikuunkin aikana. Näytelmä vie katsomaan, miten railakkaasti sujuvat viinanjuonnin MM-kisat ja miten Suomen edustaja Pete pärjää tässä kansallisurheilussamme. Entä mitä tapahtuu, kun alkoholin jättää kokonaan pois? Voiko olla iloa ilman viinaa? Millaista on riisua naamio ja olla ihminen ihmisten edessä? Tippa-monologi syntyi tarpeesta puhua alkoholinkäytöstä, aikuiseksi kasvamisesta ja vastuunottamisesta. Esitys sai alkunsa, kun näyttelijä Juha Hippi päätti olla koko vuoden "tipatta" ja kirjoittaja/ohjaaja Mikko Räty pyysi häntä kertomaan kokemuksistaan ja ajatuksistaan. He lähtivät pohtimaan, kuinka syvällä alkoholi on jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnan rakenteissa. Tippa voitti Pieksämäen teatterimaratonin kansallisen monologikilpailun pääpalkinnon 2011 ja oli myös yleisön suosikki. to 26.1. klo 14 ja 19 Tippa - yksinpuhelu alkoholista Juha Hippi - näyttelijä, Juha Hippi ja Mikko Räty - käsikirjoitus, Mikko Räty - ohjaus, Juha Kujanpää - äänisuunnittelu. Liput 5 e Lipunmyynti (09) 310 12000 ja Lippupalvelu www.kanneltalo.fi Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki tänyt, että ihmiset haluaisivat uutta suoruutta ja rehellisyyttä keskusteluun. Ihmiset eivät ole sitä mieltä, että puolustusvoimia alasajetaan ympäri maan. Ihmiset eivät ole sitä mieltä, että poliisin määrärahoja ja resursseja aina vaan leikataan. Turvallisuutta me arvostamme. Mikä ihmeen idea on siinä, että hälytyskeskuksien toimintaa vaikeutetaan? Poliisin johtoon tulee saada rohkeita, toimintaansa puolustavia ihmisiä. Silmäilkääpä hyvät päättäjät tilastoa, jossa kerrotaan mitä ammatteja ja toimia maassamme eniten arvostetaan. Sieltä se löytyy. Irvokasta asiassa on se, että päättäjät tietävät erittäin hyvin sen, mitkä ongelmamme ovat. Liekö perua rähmälläänolon ajoilta se, että nytkin on kaksi totuutta: on ns. virallinen totuus, joka ei ole se kuin oikea totuus. Mitä ihmettä me pelkäämme? Idänsuhteemme ovat nyt todellisella pohjalla eikä se ole mitään eikä ketään haitannut. Emme tarvitse mitään tulkkia kertomaan mitä milläkin fraasilla oikeasti tarkoitamme. Miksi ulkomaalaisongelmista ei saa puhua rehellisesti? Uskon että siitä voittaisivat eniten juuri tänne työtä tekemään ja käyttäytymään tulleet maahanmuuttajat. Puhummehan jo nyt melko avoimesti 1970- luvun hölmöilyistämme. Tuolloin maan tapoihin kuulunut armoton valehtelukin kuitataan perin hyväntahtoisesti, se oli sitä nuoruuden intomielisyyttä se, heh-heh... Mihin tähdätään lehdistöön kohdistuvalla korotetulla arvonlisäverolla? Halutaanko että kansa lukisi vähemmän? Halutaanko suomalaisista tehdä jenkkejä, jotka eivät lue mitään eivätkä täten juuri mistään mitään tiedä. Netti täyttää poppiin, pornoon ja peleihin kohdistuvat tarpeet. Haluaako Kimmo Sasi kostaa lehdistölle itseensä kohdistuneen kirjoittelun? Jos näin on, niin näyttää hänen päässään olevan muutakin kuin viisautta...Olisikohan homman takana ehkä se ajautua, että tietämätöntä kansaa en helppo hallita. Ei kai sentään. FLAMENCOA! Helsingin XV flamencofestivaali viettää 15. juhlavuottaan (7.­10.2.). Myös Kanneltalossa on silloin flamencon voimaa ammennettavissa sekä näyttelystä aulassa että kahdesta tanssiesityksestä ja yhdestä musiikkikonsertista. Mervi Ahlroth on Alma360:n kuvatoimituksen esimies, joka vapaa-ajallaan harrastaa sekä flamencon tanssimista että kuvaamista. Hänen valokuvanäyttelynsä Kohtaamisia (3.2.­11.2.) luo välähdyksiä Helsingin Flamencofestivaalista vuosien varrelta. Kuvissa esiintyvät niin suomalaiset kuin espanjalaisetkin flamencon huippunimet omalla intensiteettisellä ilmaisuvoimallaan. Lavalla, livenä flamencon tunteet hehkuvat Aficionado-illassa (ke 8.2. klo 19) ja Milena Urmaksen flamencoteoksessa Naisia rytmihäiriön partaalla (to 9.2. klo 19). Ennakkoluulottomasti musiikissaan modernia flamencoa, jazzia ja itämaisia mausteita yhdistävä Bohemika esiintyy perjantaina 10.2. klo 19. Yhtye luo väkevää, omasta kulttuurillisesta näkökulmasta kumpuavaa musiikkia, jota on sanottu haastavaksi, mutta helposti lähestyttäväksi. Siinä on kuumia rytmejä ja aistikkaita sanoituksia ­ laulettuna suomeksi! Oululainen Bohemika julkaisee esikoisalbuminsa Kyyhkysen luut alkuvuodesta 2012 ja Kanneltalon konsertti on osa levynjulkaisukiertuetta. Flamencofestivaalin jokaisen esityksen liput ovat 20 euroa (Kanneltalon lipunmyynti, varaukset (09) 310 12000, ja Lippupalvelu). NALLEKOPLA JA KAMUA! Lapsille (ti 24.1. klo 10) esiintyy Nallekopla, joka on Helsingin poliisisoittokunnan lastenorkesteri. Poliisisedät tarjoavat musiikkia ja leikitystä sekä liikenne- ja musiikkivalistusta. Paikat tähän ilmaiskonserttiin varataan etukäteen Kanneltalon lipunmyynnistä sähköpostitse (lipunmyynti.kanneltalo@hel.fi). Seuraavana päivänä (ke 25.1. klo 18) lapset itse ovat estradilla iloisesti soivassa kansanmusiikkikonsertissa, jossa esiintyy Luoteis-Helsingin, Käpylän ja Pakilan musiikkiopistojen oppilaita. Esitys on Mitä kuuluu? -konserttiviikon ohjelmaa ja nimeltään KAMUA!. Siihen ostetaan kahden euron liput netistä (mitakuuluu.mycashflow.fi). MAINIOT KONSERTIT Kuukauden viimeisenä iltana (ti 31.1. klo 19) nautitaan annos mestarien käsissä elävästi soivaa italialaista ja ranskalaista barokkimusiikkia ­ Virtuosi di FiBO -kvartettiin kuuluvat Markus Hohti ­ barokkisello, Markku Luolajan-Mikkola ­ barokkisello, Solmund Nystabakk ­ barokkikitara ja teorbi ja Ilpo Laspas ­ cembalo. Liput 12/8 (Kanneltalon lipunmyynti, varaukset (09) 310 12000, ja Lippupalvelu). Senioreita muistetaan monella iltapäiväesityksellä pitkin kevättä ja yksi niistä on UMO:n konsertti Ellingtonin aurinkokunta (ke 1.2. klo 14). Swing ja kulta-ajan jazz soi silloin aikuiseen makuun. Liput ovat Bohemika LUKIJALTA Kannelmäen asemalla aiheeton sakkorysä KANNELMÄEN liityntäpysäköintialue uusittiin pari vuotta sitten. Valitettavasti rautatiesillan alkupään pysäköintialueelle jäi vanhat liikennemerkit. Tämän johdosta pysäköinninvalvojat sakottivat kymmeniä autoilijoita alueelta joka oli tarkoitettu pysäköintiin. Alueesta tuli todellinen sakkorysä. Oikeat liikennemerkit saatiin viimein 4. lokakuuta. Alueelle ajettaessa alueen alussa on liityntäpysäköintimerkki eli merkin jälkeen koko alue on liityntäpysäköintialuetta. Tältä alueelta olen saanut neljät sakot vaikka autoni on ollut oikein pysäköitynä. Näistä olen tehnyt vastalauseen mutta vastausta ei ole kuulunut. Kaikki pysäköinnin valvojat eivät ole tiedostaneet uusia liikennemerkkejä. Olen tiedustellut rakennusvirastolta ja on todettu, että koko ko. alue on liityntäpysäköintialuetta. Ts. kaikki sakot 5. lokakuuta alkaen ovat vääriä. Mielestäni rakennusviraston tulee palauttaa jo viran puolesta kaikki sakot jotka on määrätty 5. lokakuuta jälkeen. Vääriä sakkoja on varmasti useita kymmeniä. Eikä tässä vielä kaikki. Nyt ovat yksityiset pysäköinninvalvontayhtiöt keksineet tämän sakkorysän. Olen saanut kaksi sakkoa tällaiselta yhtiöltä. Sakkoja en ole tietystikään maksanut. Yksityisellä yhtiöllä ei ole edes sakotusoikeutta ko. alueeseen. On todella härskiä toimintaa. Yhtiöt "kokeilevat kepillä jäätä" jos joku tyhmyyttään vaikka maksaisi. Sakottajayhtiö ei ole edes ennakkoperintärekisterissä. Yleisesti katsottuna yhtiö, joka ei ole ennakkoperintärekisterissä johtuu mahdollisesti siitä, että yhteiskunnalliset velvoitteet on jätetty hoitamatta. Mielestäni kaikkien sakotettujen autoilijoiden on syytä ottaa yhteyttä rakennusviraston pysäköinninvalvontaan ja vaatia maksuja takaisin vaikka määräaika vastalauseeseen on jo mennyt. Määräajoilla ei ole merkitystä koska virhe on rakennusviraston pysäköinninvalvonnan. Yksityisille yhtiöille ei pidä maksaa mitään vaikka he lähettäisivät kuinka uhkaavia kirjeitä tahansa. On hyvin todennäköistä, että yksityisten yhtiöiden jakamia vääriä sakkoja voi olla myös muualla. Kannattaa ottaa kuva autostaan jos tällaisen sakon saa. Heikki Majava Olle Kaukonen Maununneva
• 18.1.2012 5 Töhrijät ovat iskeneet. Remontoitu Malminkartanon aukio odottaa kevättä. Aukio on saanut kunnostustöiden yhteydessä Hanna Vihriälän kivisen taideteoksen. Pentti Hämäläinen toimii myös Kaarela Seuran hallituksessa. Taustalla Hanna Vihriälän taideteos Puustellinaukiolla. turvallisina myös talviaikana. Kuin myös maan alle on remontin myötä uusitut viemäri- ja salaojajärjestelmät ja modernisoidut sähkökaapelit. - Itkumuurin poistamisen seurauksena koko keskusaukion ilme on saanut nuorekkaan ilmeen, jota kesällä vielä pehmentää useat nurmiviheriöt ja kukkaistutukset. Jykevät graniittimuurit ja metallikaiteet täydentävät onnistuneesti keskusaukion kokonaisilmettä. Samaa tyyliä edustavat Puustellinaukion muurisokkelot sopivat myös hyvin omaan maisemaansa. Kun Malminkartanoa alettiin rakentaa 1970-luvulla, sitä markkinointiin "ihanteellisena ja viihtyisänä asuinseutuna pitkälle tulevaisuuteen". - Malminkartano ei keskustansa osalta ollut enää vuosiin sen paremmin viihtyisä kuin ihanteellinenkaan. Nyt se sitä rupeaa olemaan ja olen siitä iloinen. Töhryterrorikin åysynee ainakin vähän aikaa kurissa, kun töhrijöiden pääjengi on saanut käräjäoikeuden päätöksellä parisen vuotta kestävän vankilareissun. Hämäläinen on sitä mieltä, että Malminkartano on hyvin suunniteltu, koska kaikki palvelut ovat tarjolla kompaktilla alueella pienen matkan päässä rautatieasemasta. Kiinteistöjen kunnossapito on niiden arvon säilymisen kannalta tärkeää. - Minusta on hienoa, että sekä Alepa että K-market ovat valvontakameroiden avulla myös ryhtyneet taisteluun siistimmän ja turvallisemman ympäristön puolesta. Se että Malminkartano päästettiin surkeaan kuntoon 20-30 vuoden aikana kertoo Hämäläisen mielestä asukkaiden suuresta välinpitämättömyydestä. Se kertoo myös siitä, että ihmiset eivät ole hahmottaneet oman ja yhteisen omaisuuden olemassaoloa ja vastuukysymyksiä. - Asuinympäristöä ja taloyhtiöitä olisi hoidettava samalla tavalla, koska niiden kunto ja arvo ovat sidoksissa toisiinsa. Kiinteistön ja asunnon hyvä hoito realisoituu viime kädessä sen osakkeen arvossa. Vuosi 2011 on ollut merkittävä Malminkartanon historiassa. Vuosi 2011 oli merkittävä Malminkartanon historiassa O llessaan 2000-luvun alussa Malminkartanon keskustan suurimman taloyhtiön As Oy Kruununpuustellin hallituksen puheenjohtaja Pentti Hämäläinen ryhtyi kansalaisaktiiviksi. Hän huolestui tosissaan Malminkartanon muuttumisesta lintukodosta slummiksi; ympäristö rapautui, ihmiset eivät viihtyneet ja turvallisuus oli uhattuna ja - kukaan ei tehnyt mitään. Hämäläinen päätti tehdä jotakin. Hänen ansiotaan on, että kahdeksan vuotta myöhemmin Malminkartanon keskusta on saanut uuden ilmeen. Myös 'itkumuuri' on kadonnut ja ihmisten turvallisuus lisääntynyt. Hämäläinen ja arkkitehti Leena Paasi tekivät Helsingin kaupungin eri virastoille 18.11. 2003 esityksen Malminkartanon aukion peruskunnostuksesta ja alueen turvallisuusvalvonnan parantamisesta. Esityksessä he toivoivat keskusaukion pikaista kuntoon saattamista sekä turvallisuuden merkittävää parantamista. Kului seitsemän vuotta. Mitään ei tapahtunut. Taloyhtiön hallituksen jättänyt ja vapaaksi toimittajaksi siirtyneellä Hämäläisellä rupesi jälleen kerran keittämään. Hän laati useita kirjelmiä Helsingin rakennusvirastolle. Turhaan. Viimein hän syksyllä 2010 teki rakennusvirastolle valituksen, jossa totesi: "Koska asian hoitamattomuus ja viraston perustehtävien laiminlyön- ti on kaupungin omien rakennusja järjestysmääräysten vastaista sekä Malminkartanossa asuvien kaupungin veronmaksajien oikeuksien väheksymistä, esitän että Yleisten töiden lautakunta ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin virkamiesten työmoraalin ja viraston uskottavuuden palauttamiseksi." Samalla Hämäläinen huolehti siitä, että kirjelmät menivät myös Helsingin kaupunginhallitukselle ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille tiedoksi. - Kun asia ei edennyt vaan pikemminkin vain paheni entisestään, jouduin tekemään useita uusia esityksiä keskittyen erityisesti portaikkojen kuntoon saattamiseksi. Ne olivat jo vaarallisia ja vaikeuttivat varsin- kin vanhusten ja vammaisten liikkumista alueella. Lukuisten esitysten jälkeen Helsingin kaupungin hallitus teki vuonna 2010 päätöksen Malminkartanon kokonaisremontista lähiörahaston varoista. Remontti tarkoitti käytännössä, että vuoden 2011 päättyessä jokainen kivi Puustellin aukiolta ja Malminkartanon aukiolta sekä niiden väliseltä Puustellin polulta vaihdettiin; kaikki portaat uusittiin ja itkumuuri sai lähtöpassit. Lisäksi kaupunki päätti laatia 47 taloyhtiölle korjaustapaohjeet. Niillä pyritään vaikuttamaan alueen arvostuksen nousuun. - Osoitus onnistuneesta remontista ovat termostaattilämmityksellä varustetut portaat, jotka pysyvät Kari Varvikko Malminkartanon aukiota perataan. Nämäkin rappuset uusittiin.
• 6 18.1.2012 TOIVO KOTTARAINEN Mitä yhteistä on insinöörillä ja salamalla? - Ensin välähtää ja sitten tutkitaan vahingot + Ilotyttö opetti kokemattomalla miehelle 69:ää, mutta pieraisi kesken kaiken.Touhu kuitenkin jatkui kunnes pääsi toinen pieru. Siihen mies: - Voit pitää loput 67! + Talon aikamiespoika palasi heinäpellolta ja talutti naisen polkupyörää. Isä kyselemään, mistä poika oli sen saanut? ­ Kun olin mättämässä heiniä latoon, niin siihen tuli nainen polkupyörällä. Ensi se jutteli mukavia, sitten se otti housut pois jaloistaan ja sanoi, että minä voisin ottaa häneltä mitä ikinä haluan. Minä otin polkupyörän. Teinköhän oikein? Tähän isä: - Oikein teit poikani. Mitäpä sinä niillä housuilla. + Miksi hirmumyrskyillä on naisten nimet? No, ne saapuu villeinä ja märkinä ja lähtevät mukanaan talot ja autot. + Minkä takia naisten mielestä moottoripyöräilijöistä saa hyviä poikaystäviä? - Niillä seisoo vehkeet syyskuusta huhtikuuhun. + Vaimo oli synnyttämässä pelokkaana kaksosia. Jännitystä lisäsi se, että hän oli pettänyt miestään. Ensimmäinen valkoinen poika syntyi ja isä pomppi riemusta. Hetken kuluttua syntyi musta poika ja äidin ihmeeksi isä hurrasi taas. Myöhemmin isä totesi ylpeänä: - Mun pojasta tulee vielä suuri johtaja. Sillä oli jo syntyessään orja mukana! Viides kausi Nizni Novgorodissa: Karoliina Rantamäelle tarjottu Venäjän passia + Nainen miehelle: - Olet huonoin panoni tähän mennessä. Tähän mies: - Tosi raukkamaista arvostella parin minuutin perusteella. + TAMPAX tiedottaa: Kiitämme teitä yhteistyöstä uuden tamponin suunnittelussa, jossa saimme käyttää penistänne mallina. Uutuus on huomaamaton eikä tunnu missään. + Lääkäri neuvoi miestä, jonka ongelmana oli liian nopea laukeaminen: Säikäytä itsesi, ammu starttipistoolilla kun tunnet, että kohta tulee. Mies meni kotiin ja vaimo odotti siellä alasti sängyllä. He aloittivat 69:llä ja mies ampui starttipistoolilla, kun tunsi että kohta laukeaa. Seuraavalla lääkärikäynnillä lääkäri kyseli neuvonsa tehoa. Mies vastasi: - Juu tehosi. Vaimo kusi suuhuni, puri mulkusta pari senttiä ja kaapista tuli alaston mies kädet ylhäällä! + Milloin avioliiton viehätys on hävinnyt? Kun vaimo yrittää vietellä miehensä riisuuntumalla television edessä ja mies sanoo: - Lajittele pyykit jossain muualla. - Olen intoa täynnä, kun pääsen vihdoin pelaamaan. Olen viikon harjoitellut normaalisti ja käsi tuntuu nyt hyvältä, sanoo Suomen naisleijonien kokenein pelaaja, Venäjällä Nizni Novgorodin SKIFjoukkueessa pelaava Karoliina Rantamäki (33). Pari kuukautta sitten Katariinalta murtui käsi ja hän joutui pitämään kättään kipsissä yli kuusi viikkoa. Tradenomiksi HaagaHelia ammattikorkeakoulusta joulukuussa valmistunut Katariina lähti tammikuun 10.s päivä pelireissulle Tseljabinskiin ja edelleen Ufaan. SUOMEN NAISTEN maajoukkueen seuraava tapahtuma on helmikuun alussa pelattava Eurohockeytour, joka pelataan Ruotsissa. Karoliina kertoo toivovansa, että on siellä täydessä iskussa ja tavoitteena on tietysti turnausvoitto. Mukana ovat Suomi, Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Myyrmäestä kotoisin oleva Karoliina on pelannut jääkiekkoa noin 25 vuotta, ja intohimo pelaamiseen on hänellä edelleen kova. - Elän tässä hetkessä enkä osaa sanoa kauanko pelaan. Ainakin niin kauan kuin intohimo pelaamiseen säilyy ja luistin liikkuu. Karoliinan lähitulevaisuuden tavoite on huhtikuussa pelattava MMturnaus ja siellä pronssin kirkastaminen. Suomen joukkue lähtee tavoittelemaan kultaa. - Tietysti Sotshin olympialaiset ovat myös tavoitteena ja siellä Olympiakulta. Jo pikkutytöstä olen tähdännyt niin MM- kuin Olympiakultaankin. Pelaajana Karoliinalla on kunnianhimoa, voittamisen halua, röyhkeyttä maalinteossa, hyvä luistelutaito, nopeutta ja kestävyyttä. - Eläminen Novgorodin uudella ja parhaimmalla asuntoalueella sadan neliön asunnossa tuntuu mukavalta. Samoin kuin ajeleminen omalla urheilullisella arvoautolla, Karoliina sanoo. - Näen joukkueemme mahdollisuudet MM-kisoissa oikein hyvinä. Joukkue on nyt muutaman vuoden ollut lähes samana ja nuoremmatkin pelaajat ovat päässeet hyvin kansainvälisten pelien makuun. Viime vuoden MM-kisoissa Kanadan kaato oli taas hyvin lähellä. Hävisimme ottelun 2-0, mutta viimeisen maalin kanadalaiset tekivät tyhjiin, kun yritimme tasoittaa pelin ilman maalivahtia. Karoliinalle tarjottu kaksoiskansalaisuutta Jo viidettä kauttaan Venäjällä pelaava Karoliina kertoo viihtyneensä oikein hyvin. Jääkiekkoseuran omistaja on maininnut hänelle jopa mahdollisuudesta saada Venäjän passi. - Se tarkoittaa kaksoiskansalaisuutta ja kuulostaa mielenkiintoiselta. Elän täällä unelmaani. Se että saan pelata rakastamaani peliä ja saan siitä vielä elantoni on jotain sanoin kuvaamattoman hienoa. Karoliina on ollut neljissä olympialaisissa; Nagano, Salt Lake City, Torino ja Vancouver. Niistä hänel- Pieni italialainen pizza- ja pastapaikka avattu Kannelmäessä Klaneettitie 12. Puh. 09-42891 888 KUNTOSALI Kannel Gym Rento kuntosali kaikille! 1kk 3 kk 6 kk 10 käyntiä 49,129,229,60,Avainkortti 10,Ei pakkojäsenyyttä Ei toimistokuluja Opastusta tarvittaessa lä taskussa kaksi olympiapronssia. MM-kisoissa nainen on ollut kymmenen kertaa ja saavuttanut seitsemän MM-pronssia. Vancouverin olympialaisissa hän ratkaisi jatkomaalilla pronssin Suomelle Ruotsia vastaan ja viime vuoden MM-kisoissa myös jatkomaalilla pronssin Suomelle Venäjää vastaan. Karoliina Rantamäki on tällä het- kellä SM-sarjassa ja maajoukkueessa kautta aikojen eniten tehopisteitä tehnyt pelaaja. Maaotteluita hänelle on kertynyt yli 250. - Paljonhan sitä on jääkiekosta saanut ; ihania ystäviä, nähnyt upeita paikkoja ja kokenut uskomattomia elämyksiä, Karoliina hymyilee. Kari Varvikko Avoinna avainkortilla joka päivä klo 06.00-23.00. Toimisto avoinna ark. klo 15.00-20.00, la klo 10.00-14.00 Pelimannintie 13, 00420 Helsinki · Puh. 050-541 22 88 www.kannelgym.fi · Löytyy myös Facebookista!
• 18.1.2012 Nauru oli herkässä, kun presidentti Tarja Halonen ja Paavo Lipponen tapasivat Sorsa-hetkessä kahvipöydän äärellä. 7 Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Puh. 040-7778880 Tervetuloa! EUROOPAN REUNOILTA HIROSHIMAAN ­ TERVETULOA LUENNOILLE JA VAPAILLE KURSSIPAIKOILLE! Matka temppeleiden, pyhättöjen ja dojon kautta Hiroshimaan Puutyöopettajan ja budokan Jouni Lassilan luento to 19.1. klo 17­18.30 Kanneltalon auditoriossa Vasili Grossman: Elämä ja kohtalo Pekka Kankaisen luento ma 23.1. klo 18.30­20 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo) Talonpoikaisantiikki Katja Weiland-Särmälän luento ti 24.1. klo 17.15­18.45 Kanneltalon auditoriossa Mielialalääkkeet ja hermoston muovautuvuus Proviisori Henri Autio luennoi to 26.1. klo 17­18.30 Kanneltalon auditoriossa Euroopan reunoilta Luentosarjan 1. kerralla professori Seppo Zetterberg kertoo miksi ja mistä ihmisiä siirrettiin toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Kanneltalon auditorio to 26.1. klo 19­20.30 Tove Jansson: tuhotulvia, tähtiä ja taikureita Muumilaaksossa Minerva Schultzin luento ma 30.1. klo 18.30­20 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo) Kursseilla tilaa! Mm. seuraavilla kuvataidekursseilla on vapaita paikkoja:Valokuvaus 1-2 ma 9.1.­2.4. klo 17.17­19.45 Kanneltalossa; Mustavalko-pimiökurssi ke 11.1.­11.4. klo 17.15­19.45, la klo 10­ 16 Kanneltalossa; Kuivapastelli- ja maalauskurssi ma 9.1.­2.4. klo 18­ 21.15 Pohjois-Haagan opetuspisteessä; Kuvanveiston päiväkurssi ti 10.1.­3.4. klo 13.30­16.45 Kanneltalossa. Sorsa-hetki kaipasi parlamentarismin puolustajaa TYÖVÄENLIIKKEEN kirjastossa Sörnäisissä pidettiin 21.12. "Hetki Kalevi Sorsalle", pitkäaikaisimman pääministerin syntymäpäivänä. Aiheena oli Sorsa ja parlamentarismi. Tapahtumaa kunnioittivat yllätysvieraina presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi. Sara Paavolainen lausui Eino Leinon Helkarunoja ilmeikkäästi. Jani Uhlenius soitti pianolla arvokasta musiikkia. Sylvian joululaulu viritti tunnelman. Juhlapuhuja Paavo Lipponen nosti esiin Kalevi Sorsan roolin suomalaisen parlamentarismin puolustajana 1970-luvun vaikeissa oloissa. Hän kantoi suurta taakkaa saada kasaan hallitus öljykriisin jälkeisessä taloustaantumassa ja loi "Korpilammen henkeä" syksyllä 1977 pääministerinä. Sorsa väistyi Mauno Koiviston presidenttitieltä ja oli itse pääministerinä v. 1983 tasoittamassa tietä protestipuolue SMP:n nousulle hallitukseen Pekka Vennamon johdolla. Puoluepoliittinen hallitussyrjintä loppui maassa, kun myös kokoomus palasi hallitukseen keväällä 1987 parinkymmenen vuoden katkoksen jälkeen. Lipponen korosti Sorsan asemaa yhteiskunnallisena muurinmurtajana, kun Suomi palasi täyteen parlamentaariseen demokratiaan, jolta löytyi nopea valmius myös muutoksiin. ­ Kun tilanne tuli eteen, hän toimi epäröimättä. Näin tapahtui vuoden 1982 lopussa, kuin SKDL lähti kansanrintamahallituksesta melko pienen kiistan jälkeen. Sorsa täydensi hallitusta nopeasti. Aiempi Koiviston pääministerin sihteeri Lipponen palasi "hanslankariksi" hallituksen loppukaudelle työministeri Veikko Helteen sihteeriksi. Kesällä kuollut runoilijatoimittaja Arvo Salo nousi kulttuuriministeriksi. Paavo Lipponen ihmetteli käytyä presidentinvaalikeskustelua, jossa parlamentarismin asema on populistisen ajattelun myötä jäänyt vähälle käsittelylle. ­ On halua valita Suomelle suuri johtaja, joka pistää "tavalliset poliitikot" järjestykseen. Sorsan kaltaiset pragmaattiset kompromissin rakentajat halutaan unohtaa. Lipponen soittaa demokratian hälytyskelloja. Yritykset heikentää demokraattista päätöksentekoa näkyvät koko Euroopassa. ­ Parlamenttien on syytä ottaa se vastuu, joka niille kuuluu. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 Paavo Lipponen korosti Kalevi Sorsan roolia parlamentarismin puolustajana. Risto Kolanen Kuvat: Kari Hulkko Valehoitaja vai omaishoitaja Hieroja/urheiluhieroja Hierovat hyppyset · Puh. 0440 894 342 · hierovat.hyppyset@ovi.com I säni sairastui toistakymmentä vuotta sitten dementiaan eikä enää selviytynyt omatoimisesti. Hän tarvitsi ympärivuorokautista hoitoa. Olisin voinut jäädä pois töistä ja ryhtyä hoitamaan häntä. Tai lääkäri-sukulaisemme olisi voinut tehdä saman. Olisiko meistä tullut valehoitajia, koska kummallakaan ei ole hoito-alan koulutusta. Ei lääkäriä kelpuuteta hoitajan hommiin missään. Jos hän siihen hakeutuisi itse tehdyillä papereilla, tulisi hänestä valehoitaja. Meistä ei olisi tullut valehoitajia, vaan olisimme voineet yrittää päästä omaishoitajaksi. Omaishoidolla tarkoitetaan virallisen määritelmän mukaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Kotikäynnin jälkeen sosiaaliviranomaiset tekevät hoitosopimuksen, jossa määritellään omaishoidosta maksettava palkkio ­ Helsingissä alimmillaan reilut 300 euroa veronalaista tuloa ­ ja hoitajan vapaapäivistä sekä se miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaapäivinä ja mitä se maksaa. Jos kunnan rahat tähän tarkoitukseen ovat esimerkiksi loppuvuodesta lopussa, ei uusia sopimuksia tehdä. Suomessa kunnat ja valtiovalta ovat päätyneet siihen että vanhuksia hoidetaan mahdol- lisimman pitkään kotona ja hoitaja on oltava omasta takaa. Sitä että kaikilla iäkkäillä ei ole sopivaa henkilöä omaishoitajaksi, ei ole millään lailla huomioita. Ei Helsingissäkään, jossa valtaosa eläkeikäisistä asuu yhden hengen taloudessa. Teoriassa omaishoitajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista ja valtaosassa tapauksista puoliso, vanhempi tai joku lähiomainen haluaa ryhtyä omaishoitajaksi ja olisi sitä ilman virkavallan luomaa järjestelmääkin. Mutta varsin moni joutuu omaishoitajaksi pakon edessä. En ymmärrä, että 85-vuotias Parkinsonin tautia sairastava veteraani joutuu vuotta nuoremman vaimonsa omaishoitajaksi. Kun hoitaja on omasta takaa, saa sosiaalihuolto yhden huollettavan pois tilastoistaan ­ se mikä on hoidon taso ja laatu, ei kiinnosta ketään. Arvostan suuresti jokaisen omaishoitajan työtä, mutta en ymmärrä miksi järjestelmä on tehty sellaiseksi että jokaisen puolison on sellaiseksi ruvettava. Minä haluan ryhtyä omaishoitajaksi sitten kun se nykyelämässä tulee ajankohtaiseksi omasta vapaasta tahdostani ja hoitaa läheistäni ilman suunnitelmia ja systeemejä. Elämme illuusiossa että elämme hyvinvointivaltiossa. Lehtien lööpit toitottavat viikosta toiseen vanhushuollon karmeaa tilaa laitoksissa. Kukaan ei kehitä lööppejä omaistensa hoita- VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN!!! jista, jotka voimiensa äärirajoilla ja oman terveytensä kustannuksella täyttävät viranomaisten vaatimuksia. Kunhan kevät koittaa täytyy eläkeväen varmasti ottaa mallia arabimaitten nuorista ja linnoittautua vaikkapa eduskuntatalon portaille tai Senaatintorille tai vallata Aleksanterinkatu. Kiukun kohteita riittää: pankit ja Itella, eduskunta ja hallitus, kaupunginvaltuusto ja ­ hallitus ja saisi siinä hössäkässä terveisensä se uusi pressakin. Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Leena-Maija Tuominen Myös ulosmyynti. Kahvilaa vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin. PROHIUS Teija Lempinen parturi-kampaamo Klaneettitie 4 · Puh. 045 896 6666 teija.lempinen@windows.live.com Rakennekynsien & ripsipidennysten tekijä In Dream L o u n a s k a h vil a Susanna Hallikainen Pekka Airikka Kannelmäen vanhassa ostarissa Edulliset hinnat
• 8 18.1.2012 SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms. Kysy myös kotisiivouspalveluistamme. PAPPIA KYYDISSÄ Nupro Ay 040-5307256 Tilastojen valossa T ammikuun aikana seurakunnassa kootaan edellisen vuoden toiminta- ja jäsentilastot. Taulukoista näkee helposti yhdellä silmäyksellä kastettujen, konfirmoitujen, avioliiton solmineiden sekä kuolleiden määrän. Tilastoista selviää, kuinka moni on osallistunut vuoden aikana seurakunnan jumalanpalveluksiin sekä muihin aktiviteetteihin. Tilastojen valossa näyttää siltä, että vuonna 2011 Kannelmäen seurakunnassa oli kaikki hyvin, eikä merkittäviä poikkeamia edellisvuosien vastaaviin lukuihin ole havaittavissa. Tilastot ovat faktaa tai emävale tarkastelukulmasta riippuen. Yksittäisestä tilastomerkinnästä ei voi päätellä, mitä kaikkea sen taakse kätkeytyy - iloa, surua, pelkoa tulevasta tai kiitollisuutta menneestä. Olemme kaikki numeroina läsnä monessa eri tilastossa halusimme sitä tai emme. Siksi onkin syytä toivottaa itse kullekin säädylle hyviä tilastomerkintöjä ja positiivisia prognooseja kuluvaan vuoteen 2012. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä mm. liukuesteitä. Erkki Turunen lahjoitti asunnottomille 2000 euroa KAARELAN PITKÄAIKAINEN asukas, maalari, eläkeläinen Erkki Turunen antoi joulukuussa hienon joululahjan asunnottomille lahjoittaessaan 2000 euroa Vailla vakituista asuntoa ry:lle. Lahjoituksellaan hän haastaa samalla muutkin ihmiset tukemaan asunnottomia. Turunen on sitä mieltä, että asunnottomuus ja liian korkeat vuokrat ovat pääkaupunkiseudun vähävaraisimmille ihmisille tavaton elämisen ongelma. Vuokralla asuminen on todellista sinnittelyä siinä kuinka selviää päivästä toiseen. - Itse en ole tätä ongelmaa joutunut kokemaan, mutta silti tiedän näiden ihmisten tuskasta aika paljon. Oman ongelmansa muodostavat kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat kokonaan vailla vakinaista asuntoa. Vieläpä omaa syytään. Turunen korostaa, että kysymys ei ole yksin siltojen alle joutuneista kansalaisista vaan muutoin yhteiskunnan vähäosaisista; köyhyysrajan alapuolella pärjäämisestä, pienituloisista. - Jos haluamme puhua yhteiskunnan turvaamisen puolesta, näistä ihmisistä pitäisi pitää nykyistä parempaa huolta. Erkki Turunen haastaa varakkaat tukemaan asunnottomia. Turunen haluaa nostaa asunnottomien asian vakavasti julkiseen keskusteluun ja kertoo siksi lahjoittaneensa heidän hyväkseen 2000 euroa. Samalla hän haastaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan varakkaimmat ja vähemmänkin varakkaat mukaan tukemaan pääkaupunkiseudun asunnottomia sopivaksi katsomallaan summalla. - Kun Helsingin musiikkitaloa rakennettiin, luki rakenneseinämässä, että tämä on vasta alkusoitto. Se kuulosti hyvältä. Yhdistän tämän sanoman pääkaupunkiseudun asunnottomiin ja yhteistyöhön Vailla vakituista asuntoa ­järjestöön. Toivon haasteeni olevan heillekin vain alkusoitto. Vailla vakituista asuntoa ry:n tilinumero on: Sampopankki 128 000 1400 174208 Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 M TUSINA-AIVOILLE 1. Bongaa 2. Mäkipeura 3. Bungaa 4. Pehku 5. Pruunaa 6. Priki 7. Pöökeli 8. Rullaus 9. Räikkä 10. Skuija 11. Stegat 12. Temppelijeesus Vastaukset sivulla 11 OTSIKKO ON JÄRJETÖN, kaikkihan tietävät, että tulevaisuus on ollut jo ainakin 50 vuotta jossain aivan muualla kuin maaseudulla. Lehden nimeksi se on kyllä sopivan jännitteinen, samaa muotoa kuin Moderni Intia tai Rauhantahtoinen Venäjä. Tulee mieleen toinenkin sanomalehti, Italiassa ilmestyvä 19. Vuosisata (Il secolo XIX), joka nimeltään ei ehkä ole ihan iskevin nimi uutislehdelle (ja ehkä juuri sen takia toimiva). Sivumennen sanoen, Maaseudun tulevaisuus on tutustumisen arvoinen ja hyvinkin raikas lehti verrattuna pääkaupunkiseudun usein tunkkaisiin aviiseihin. Pääkaupunkiseudun lehdille kun on tyypillistä, että todellisuudesta vieraantuneet toimittajat vääntävät todellisuuden mieluummin toimittajan maailmankatsomuksen mukaiseksi, kuin että raportoisivat tapahtumia sellaisenaan. Todellisesta debatista, mielipi- Toisinajattelija teiden vaihtamisesta on turhaa ylimalkaan haaveilla missään valtakunnallisessa lehdessämme. Mutta itse tulevaisuudesta maaseudulla: Maaseudun edustajat itse mielellään korostavat maaseudun tulevaa tärkeyttä kohta koittavan ruokapulan maailmassa. Siis, että ihanko totta suomalainen maajussi raataisi muutaman euron päiväpalkalla tuottaakseen ruokaa nälkää näkeville massoille Afrikassa? Mahtaisiko sellaiseen riittää suomalaisen veronmaksajankaan rahkeet, kun viljelijän pääasiallinen toimeentulo taitaisi tulla kumminkin tukiaisista. Tällainen savijalkojen varaan rakennettava järjestelmä ei voi olla mahdollinen. Olematta millään tavoin maaseudun asiantuntija, minusta tuntuisi, että voitaisiin katsella asiaa aivan eri vinkkelistä ja jollain tavalla voisi ehkä olla yhdistettävissä kaksi asiaa: Pakolaiset ovat tyypillisimmil- KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Toisinajattelija Maaseudun tulevaisuus lään maaseutuammattien harjoittajia ja heillä pitäisi olla valmiuksia toimia maatalouden ammateissa. Useat maatilan töistä ovat myös sellaisia, että niitä voi suorittaa kohtalaisen pienellä perehdyttämisellä. Tyypillinen tilanne maatiloilla lienee nyt sellainen, että isäntä repii ylipitkiä päiviä tehden väkisin kasaan vuositulonsa. Apu monella tilalla olisi hyvin tervetullutta. Toisaalta, maatalon työt saattaisivat olla pakolaisellekin vastaanottokeskuksissa oleskelua tai lähiöiden toreilla seisoskelua mielekkäämpää. Ruohonjuuritason kotouttaminen maatiloilla voisi olla hyvinkin tehokasta ja antoisaa molemmin puolin. Tästä on jopa käytännön esimerkki sodan ajalta, jossa maataloissa sotavangit olivat hyvin pidettyä työvoimaa, ja vankienkin viihtyvyys taatusti paljon suurempaa kuin leireillä. Vaikka olosuhteet maatiloilla olisivatkin pakolaiselle joutilasta kaupunkielämää rasittavampaa, tarjoaisi se kuitenkin lähtömaan tilanteeseen verrattuna tuhannesti paremmat olot. On lähdetty oudolle tielle, kun lähdetään perusoletuksesta, että pakolaiselle kuuluu tarjota joutilas elämä. Maaseutu uuteen nousuun uusin voimin! Siihen meillä on resursseja. Esko Karinen
• 18.1.2012 9 Karkoitetut... VENÄJÄN LOKAKUUN vallankumouksen 1917 jälkeen lähti suuri määrä ihmisiä vapaaehtoiseen maanpakoon. Ennen muuta aatelistoa, oikeistolaisia poliitikkoja ja porvarillisia liikemiehiä ­ kapitalisteja, mutta myös suuri määrä sivistyneistöä, taiteilijoita jne. Sittemmin bolshevikkien hallitus karkoitti puolueen sisäisessä valtataistelussa Stalinin vastustajia. Kuuluisin näistä Stalinin vastaiseen poliittiseen oppositioon kuuluneista ja maanpakoon joutuneista oli epäilemättä Lev Trotski (1879-1940) oikealta nimeltään Lev Bronstein). Häntä pidetään Lokakuun vallankumouksen varsinaisena järjestäjänä ja johtajana Leninin ohella. Trotskin ansiot vallankumouksen johdossa Pietarin neuvostossa ja sittemmin sotaministerinä puna-armeijan organisoijana ovat mittavat. Huolimatta eräistä poliittisista erimielisyyksistä Leninin kanssa hän oli kuitenkin erityisesti vallankumouksen jälkeen Leninin läheinen työtoveri, johon Lenin tuntui luottaneen enemmän kuin vallan itselleen keskittäneeseen puolueen pääsihteeriin Staliniin. Viime mainitun luonteenpiirteistä Leninin varoitti puolueen johtoa kuuluisassa poliittisessa testamentissaan, kirjeessään bolshevikkien puoluekokouksella. Stalin osasi kuitenkin ovelasti kääntää puoluejohdon enemmistön puolelleen luvaten ottaa tarkoin huomioon Leninin kritiikin. Siitä alkoi ankara sisäinen valtataistelussa, jonka kuluessa Stalin tuhosi opposition pala palalta. Ensin kooten liittoutuman Trotskia vastaan ja sen jälkeen tuhoten entiset liittolaisensa aluksi julkisissa näytösoikeudenkäynneissä. Trotskin karkoitus ei ollut riittävä vaientamaan tämän ääntä ja vaikutusta. Hän jatkoi Stalinin politiikan arvostelua ulkoapäin ja ryhtyi kokoamaan omaa kansainvälistä neljättä internationaalia kominternin vastapainoksi. Neuvostoliitto painosti Turkkia, Ranskaa ja Norjaa, joissa Trotski asui maanpakolaisena, karkoittamaan tämän maasta. Lopulta Trotski sai ystäviensä avustamana turvapaikan Meksikosta. Siitä muodostuikin trotskilaisuuden eräänlainen päämajakeskus, jonne virtasi vierailijoita ja Trotskin kannattajia eri maista. Sieltä käsin hän jatkoi kirjallista toimintaansa julkaisten lehtiä, kirjoja ja kirjoittaen eri maissa ilmestyviin julkaisuihin. Stalinia ei tällainen aktiivisuus miellyttänyt, niinpä hän antoi KGB:n edeltäjälle NKVD:n (sisäasian kansankomissariaatti) tehtäväksi murhata Trotski. Kansainväliset valmistelut käynnistettiin. Teon suorittajaksi joutui lopulta espanjalainen kommunisti Ramon Mercader, jonka äiti Caridad Mercader oli värvätty Espanjan sisällissodan aikana NKVD:n agentiksi ja joka puolestaan värväsi samoihin tehtäviin myös poikansa. Meksikkoon Kanadan kautta saapunut Ramon hakeutui Trotskin lähipiiriin ja pääsi siten esteettä tämän kotiin ja murhaamaan hänet jäähakun iskulla päähän. Murhaaja saatiin kiinni välittömästi. Hän ei kuitenkaan kuulusteluissa paljastanut NKVD:n osuutta. 20 vuoden vankeustuomion jälkeen hänet vapautetaan toukokuussa 1960 ja salakuljetettiin Moskovaan, jossa hänellä luovutettiin jo heti Trotskin murhan jälkeen myönnetty Neuvostoliiton sankarin mitali. Hän sai kenraalimajurin kuukausieläkkeen, asunnon ja oikeuden puoluedatsan käyttöön. Mercader kuoli 1978 Havannassa, jossa hän oli työskennellyt Kuuban hallituksen neuvonantajana. Hänet haudattiin kunnianosoituksin Ramon Ivanovits Lopez nimisenä "Neuvostoliiton ystäville" varatulle Moskovan Kuntsevon hautausmaalle. Trotskin esimerkki maanpakolaisena toimimisesta johti siihen, että myöhemmin stalinilaisen terrorin uhreiksi joutuneita ei enää päästetty maanpakoon vaan heidät teljettiin vankileireille pakkotyöhön tai teloitettiin nopeasti. Näin kävi monien Leninin aikaisten puolueen johtohenkilöiden kuten Kamenevin, Zinojevin, Buharin ym. Stalin kuoltua näistä suurin osa rehabilitoitiin viimeisenäm mutta Trotskia ei. Maasta karkoituksia suoritettiin vielä Stalinin kuoleman jälkeenkin. Viimeisimpiä ja kuuluisin oli kirjailija Aleksander Solzhenitsin. Valtiotieteen tohtori Christer Pursiainen kuvaa kirjassaan Trotski (Gummerus 2011, 448 sivua) erinomaisen jännittävästi tämän vallankumousmiehen monivaiheista elämää ja samalla Venäjän vallankumouksen historiaa, suhtautumista Suomeen ja mm. Trotskin ajatuksia talvisodasta. 1945 ns. Leinon listan 21 henkilön pakkoluovutus Neuvostoliitoon. Tämä tapahtui hallituksen tietämättä ja ilmeisesti Valpon toimiessa omavaltaisesti Liittoutuneden Valvontakomion ts. neuvostoliittolaisten määräyksestä. Oman lukunsa muodostavat sodan aikana Saksan kautta Suomeen siirretyt inkeriläiset, joita oli yhteensä noin 64.000 henkeä. Heistä 55.000 palasi vuosina 1944-1945 Neuvostoliittoon. Heitä ei lasketa varsinaisesti pakkoluovutettujen listalle, vaikka ainakin osalle se käytännössä merkitsi sitä. Osa uskoi lupauksiin pääsemisestä takaisin kotiseuduilleen. Nämä toiveet karsiutuivat kuitenkin nopeasti, kun matka jatkui selvittelyleirillä, joissa suoritettujen kuulustelujen jälkeen heidät passitettiin varsinaisille työleireille. Sama kohtalo oli myös sotavankeudesta palautetuilla. Osa tosin komennettiin ns. rangaistuspataljooniin rintamalle. Monet niistäkin, jotka olivat vapautuneet selvittelyleirien kuulusteluista, joutuivat kuitenkin 19491950 uudestaan tutkintovankeuteen ja saivat 10-25 vuoden leirituomion. Tämä oli stalinilaisen taktiikan mukaista ilmaisen orjatyövoiman hankintaa kaivoksiin, metsätöihin sekä suurille rakennustyömaille. Kuolemantuomioita oli luultua vähemmän. Oman lukunsa muodostavat useat sadat inkeriläiset orpolapset, jotka Moskovan määräysten mukaan piti palauttaa Neuvostoliittoon lastenkoteihin. Heidän myöhemmistä kohtaloistaan ei ole juurikaan tietoja. Kansallisarkiston jatkosodan ihmisluovutuksia koskevan hankkeen erikoistutkijana tohtori Pekka Kauppala on huolellisten arkistotutkimusten kautta etsinyt yksityiskohtaisia tietoja näistä pakkopalautuksista. Vaikeutena on ollut, ettei moniin Neuvostoliiton/Venäjän arkistoihin ole vieläkään tutkijoilla pääsyä. Pekka Kauppala, Paluu vankileirien teille. Suomesta Neuvostoliittoon luovutettujen kohtalo 1940-1955. (Gummerus 2011, 388 sivua). Sotavuosina tutustuin Suomessa olleisiin inkeriläisiin ja siksi minua kiinnostaa erityisesti näiden inkeriläisten paluumuuttajien kohtalo, mutta se ei ole varsinaisesti Kauppalan tutkimuksen kohteena. MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. · Rippikoulupyhän messu 29.1. Mukaan kutsutaan erityisesti talven 2012 rippikoululaisia perheineen. · Yhteisvastuun aloitusmessu 5.2. Kirkkokahveilla voi ilmoittautua lista- ja lipaskerääjäksi. Tietoa Yhteisvastuukeräyksen kohteesta. Myynnissä Yhteisvastuutuotteita. VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa. KARTANOMESSU su 15.1. ja 29.1. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 17.1. J.L. Runebergin henkilön ja tuotannon äärellä. Kirjastosta Leena Paunamo ja Maarit Levänen, kirkolta Anne Myllylä ja Aili Raitavuo. RUKOUSKOULU la 4.2. klo 10­16 Kannelmäen kirkolla isossa seurakuntasalissa. Aiheina Kuunteleva rukous ja esirukoustoiminta. Vieraana lehtori Kirsti Kosonen. Hinta 10 e (sis. keittolounaan) maksetaan käteisenä paikan päällä. Ilm. riitta.jarvinen@evl.fi tai p. 09 2340 3826. PERHEKERHOT alkavat viikolla 3 ja 31.1. klo 9 Kannelmäen kirkon kappelissa ehtoollinen ja seurakuntasalissa aamiainen (1 e). SANAN JA RUKOUKSEN ILTA "Jeesus · ma klo 14.30­16.30 Toimintakeskus Jenny, Beckerintie 9 · ke klo 9.30­11.30 Kannelmäen kirkko, lapsi- ja nuorisotila Nurkka · to klo 9.30­11 Maununnevan seurakuntakoti, Juoksuhaudantie 37 TYTTÖJEN JA POIKIEN TALVILEIRI on tie" su 22.1. klo 17 kirkon kappelissa. LAULETAAN YHDESSÄ to 26.1. ja 9.2. klo 10 seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu. KUTSU-näytelmä su 29.1. klo 18 Kanneltalolla (os. Klaneettitie 5). Kannelmäen seurakunnan draamaryhmä ILO esittää näytelmän erilaisista kutsuista, joita ihminen kohtaa elämänsä aikana: kutsusta vanhemmuuteen, kutsusta kummiuteen, kutsusta ystävyyteen, kutsusta vapaaehtoistoimintaan... Vapaa pääsy. ILTA KANNELMÄEN KIRJASTOSSA ala-asteikäisille pe­su 10.­12.2. Siuntion Korpirauhassa. Hinta 35 e sis. matkat, täysihoidon, vakuutuksen ja ohjelman. Ilm. alkaa ke 18.1. klo 18 sähköisesti nettisivujemme kautta. Jos netti ei ole käytössäsi, ilm. 18.1. klo 18­20 Pekka Haanpää, p. 09 2340 3851. KEVÄT 2012 -ESITE on saatavana kirkolla ja Paikassa (Kannelmäen Prismassa). KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki (os. Klaneettitie 5) to 2.2. klo 18. ... ja pakkopalautetut. Toisenlainen kohtalo odotti niitä sotavankeuteen joutuneita, jotka toisen maailmansodan jälkeen palautettiin Neuvostoliittoon. Ylläpitääkseen tiukkaa kuria rintamajoukoissa Stalin määräsi, että vihollisen vangiksi antautuneita kohdellaan isänmaanpettureina. Näin myös tapahtuikin. Vuosien 1940-1955 aikana Suomesta pakkoluovutettiin tai siirrettiin Neuvostoliittoon 120.000 neuvostokansalaista. Joidenkin osalta siirto oli osittain vapaaehtoista. Noin kahdeksantuhatta jäi Suomeen laillisesti sekä lisäksi noin sata henkeä laittomasti. Osa siirtyi Ruotsiin välttääkseen pakkoluovutuksen. Pakkoluovutettujen listalla oli myös virolaisia ja muita suomensukuisia heimosotureita, jotka olivat palvelleet suomalaisjoukoissa osa Erillisessä pataljoona 6. (noin 800 miestä ja Heimopataljoona 3. (noin 1.200 miestä). Suuren kohun aiheutti syksyllä Kårbölen kylän ennen 1600-luvun loppua autioitunut tontti Kaarelassa. Kuva: V.-P. Suhonen. Helsingin keskiaikaiset kylät kartoitettu HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO kartoitti Helsingin alueen historialliset kylätontit. Kiintoisimmat kohteet löytyivät Munkkiniemestä, Vuosaaresta, Viikistä ja Kaarelasta. Maaseutuelämästä keskiajan Suomessa ei vielä kymmenkunta vuotta sitten tiedetty juuri mitään. Viime vuosina löydetyt Espoon Mankbyn ja Vantaan Gubbackan 1500-luvulla hylätyt kylät ovat mullistaneet käsitykset. Arkeologiset kaivaukset hyvin säilyneillä kylätonteilla ovat tuoneet esiin rikkaan löytöaineiston ja paljon uutta tietoa. Helsingin kaupunginmuseo halusi selvittää, onko myös Helsingin alueella autioituneita keskiajan tai uuden ajan alun kylätontteja ja onko niillä säilynyt vanhoja rakenteita tai kulttuurikerroksia. Aiemmin ei näiden asuinpaikkojen sijainteja tai säilyneisyyttä ole selvitetty kattavasti. Selvitystyö tilattiin Museovirastolta, joka teki inventoinnin syksyllä 2011. Inventointiraportti on nyt luettavissa kaupunginmuseon sivuilla. Siitä voi kuka tahansa tutkia, onko kenties omassa kotikaupunginosassa ollut asutusta jo keskiajalla. Selvityksen mukaan Helsingissä on viitisensataa vuotta sitten ollut ainakin 52 kylää ja kartanoa. Niiden alueelta tarkastettiin 95 kohdetta, joista 81 rauhoitettiin muinaismuistolain nojalla. Tulevien tutkimusten kannalta kiintoisimmiksi osoittautuivat varhain, ennen 1600-luvun loppua autioituneet kylät kuten Heikby Munkkiniemessä, Noringsböle Vuosaaressa, Östervikby Viikissä sekä eritoten Kårböle Kaarelassa. Inventointiraporttiin voi tutustua osoitteessa www.helsinginkaupunginmuseo.fi Oiva Björkbacka
• 10 Varustaudu talviurheilukauteen. Kahden Compeed-tuotteen ostajalle nyt kännykkäpussi*) kaupan päälle. *)rajoitettu erä. Mittauspäivä apteekilla torstaina 2.2.2012 klo 9-16. Varaa oma mittausai- Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA kasi apteekista. puh. 4778010 18.1.2012 Vares on nyt Pohjanmaalla osan tuuletusikkunan jääminen auki. Kolme upseeria tuomittiin sakkoihin. Tämä järkyttävä onnettomuus antoi kimmokkeen mielipidekirjalle (Herra, Isoherra), jossa Tuomo Hirvonen arvosteli puolustusvoimien päällystö- ja koulutusjärjestelmää sekä taktiikkaa. Pamfletti ei jäänyt pelkäksi epäkohtien kaiveluksi, vaan siinä esitettiin uudistuksia, joilla Taipalsaaren tapaiset joukkokuolemat vältettäisiin. Pohtiessaan sotaväkemme mahdollisuuksia nykyaikaisessa sodassa everstiluutnantti Hirvonen suositteli luopumista vanhanmallisesta ryhmästä. Hirvosen mielestä se tulisi kasvattaa upseerin johtamaksi 10-miehiseksi taistelujaokseksi, jossa olisi kolme aliupseerin johtamaa partiota. Tapasin Tuomo Hirvosen joulun edellä sotahistorian tilaisuudessa Helsingissä ja otin esille uutisen kuraportaan organisaatiotarkistuksesta. Hirvosen mielestä uudistus osoittaa raakaa vastuuttomuutta, sillä se edustaa maailmansotien aikaista tykinruoka-ajattelua. Jo seitsemän taistelijan johtaminen nykyaikaisessa sodassa olisi ylimitoitettu tehtävä reservialiupseerikurssin suorittaneelle alikersantille. Ryhmän koon kasvattaminen vielä yhdellä taistelijalla ja vastuu alueenlaajentaminen alueellisen taisteluidean mukaisesti useita hehtaareja käsittäväksi, on ajattelemattomuutta. Siitä ei alikersantti-parka selviytyisi, vaikka hänellä olisi miten tehokkaat kypäräradiot käytettävissään, totesi Tuomo Hirvonen. Hirvonen ennustaa, että Suomen puolustusvoimissa joudutaan ennen pitkää luopumaan tykinruokaajattelusta ja rakentamaan taisteluorganisaation alapää kenttäkelpoiseksi. Malli siihen löytyy Tuomo Hirvosen lähes 20 vuotta vanhasta mielipidekirjasta. Sen ilmestymisen jälkeen tiedetään silloisen sotaväen päällikön Jan Klenbergin todenneen, ettei Hirvosen esittämillä ajatuksilla ole mitään käyttöä puolustusvoimissa. Todellisuus on toisin. Everstiluutnantti Hirvosen esittämistä uudistuksista on jo toteutettu seuraavasti: Aliupseerit on palautettu, kalustokoulutusta on lisätty ja perusyksikön vääpelit on korvattu upseereilla. Vain etulinjan organisaatiotarkistus on antanut odottaa itseään. Tulee mieleen suositun tv-mainoksen kysymys. Mistä hän sen tiesi? Taipalsaaren suuronnettomuus sai uuden näkökulman tapahtuneesta muutamaa kuukautta myöhemmin. Olin itse paikalla lehdistöinfossa, kun vierailulla ollut exneuvostoliittolainen kenraali muiden asiain ohella käsitteli tapaus-Taipalsaarta. Tämä sanoi, ettei Neuvostoliitossa olisi voitu ajatellakaan, että panssarissa on muita mukana, kuin sen kuljettaja. Nl:ssä oli aikanaan koettu kuljetuspanssareiden onnettomuuksia ja siksi miehistöriskiä ei saanut ottaa. Jalkaväelle piti olla esim. venekuljetus, tms. Koulutustieto suorastaan lamautti isäntäväen upseerit, yms. Jotain tärkeää oli laiminlyöty kohtalokkaasti Taipalsaarella! Meilahden Taidemuseossa esitellään aina helmikuun 12. päivään asti 24 taiteilijan koostenäyttely: "Usko tai älä". Teoshankintoja on tehty viiden viime vuoden aikana. Näyttelyn kuraattorit valitsivat mukaan teoksia, mitkä heitä välittömästi sykähdyttivät tai ihastuttivat, herkistivät ja hämmensivät. Näyttelyssä siis ei ole tiettyä teemaa, vaan sisältöjä sekä sanomia on yhtä paljon kuin on näyttelyssä taitelijoita että teoksia. Monissa teoksissa käsitellään kuitenkin uskoon ja arvoihin liittyviä kysymyksiä. Useimmilla meistä näet on tarve uskoa johonkin. Yksi turvautuu jumalaan ja korkeimpiin voimiin, toinen haluaa kyseenalaistaa perinteitä, instituutioita ja auktoriteetteja. Tässä näyttelyssä uskotaan ainakin siihen, että taiteella on paikkansa maailmassa. Taide haastaa vakaviin pohdiskeluihin tai antaa luvan nauraa maailman mielettömyyksille. Taide voi muuttaa vakiintuneita ajattelutapoja ja toimintamalleja. Se voi myös osoittaa myötätuntoa ja lohduttaa. Usko tai älä näyttelyssä on yli 50 erilaista teosta. On installaatiota, videoteoksia, valokuvia ja grafiikkaa. Huom sisäänpääsy on ilmainen! Lisätietoja: www.helsingintaidemuseo.fi lekaan. Suomen kunniakasta vastarintaa ihannoitiin maailmalla jos jollakin tavalla. Universal filmiyhtiö äkkäsi rahanteon ja niinpä päätettiin tehdä Suomussalmen taisteluista juonellinen elokuva, kuten niin monesta Saksan Kaiserin kukistamisista oli tehty samassa pajassa. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA) teki suurteon hankkimalla Suomeen kopion 10.5.1940 valmistuneesta Universal-elokuvasta "Ski patrol", mikä sai nyt 30.11.2011 Suomen ensi-iltansa sekä vielä uusinnan 6.12. elokuvateatteri Orionissa. Elokuva oli alempi kuin B-luokan tuote. Siinä ei ole päätä, ei häntää. Mielikuvitus liitää. Talvisotakin alkoi muka vasta 8.1.1940. Elokuvaan otettiin mukaan laillisesti estoitta noin 20 min. saksalaista elokuvaa vuodelta 1932 "Vuoret liekeissä" (= nimi käännös P.V.), mikä kuvasi Alppisotaa. Siksi huimat vuorenrinteet ovat mukana sekä niitä oli löydetty Colorado Springs´n laskettelukeskuksista. Juonen loppuhuipennuksen kannalta piti väärentää GaPan olympiakisojen 1936 tausta, että muka CCCP olisi mukana ja 50 km:n hiihdon neuvostoliittolainen voittaja Ivan olisi 1940 Suomussalmella neuvostoupseerina hiihtelemässä ja Ivan suorittaisi kisahopean suomalaisen luutnantin Viktorin sijasta omien räjähdysyrityksen sabotoinnin! Asepuvut olivat tekaistuja, kainuulaiset ovat alppi-ihmisten asuissa, jne. Yhtään tasamaata ei näy Kainuussa, rinteitä vaan. Kuten olen jo vuosia sitten kirjoittanut Ski-elokuvasta, se meni täydestä Kanadasta Chileen. Ruotsissa oli ensi-ilta kesällä 1940 ja Tukholmassa riitti yksi viikko. Suomeen ei voitu hankkia, koska CCCP juuri noina viikkoina puristi Suomea jos milläkin syytöksillä. Sekä neuvostoarmeija vyöryi Baltiaan ja nämä 3 valtiota anoivat jäsenyyttä neuvostokansojen perheessä elokuun alussa 1940. Kuten olen lehdissä aikaisemmin kertonut, näin Skin elokuussa 1955 Los Angelesissa pohjoismaisessa elokuvienkerhoillassa. Siellä 40-50 päinen yleisö ei nauranut, mutta kahvikeskustelussa se valitti rehellisyyden puutetta. Nyt Orionissa laskin yleisön remahtaneen kymmenkunta kertaa täysnauruun hulluuksien kohdalla, vaikkapa 50 km:n 'syöksylaskukohtauksessa', missä oli vahvasti trikkiä. Elokuvan voisi näyttää YLEssäkin, mutta ehdolla, että Universal-korvaus olisi 100. Ei enempää. Tietääkseni elokuvasta voi saada tulevia tietoja: www.kava.fi Vuonna 1998 tarkastettiin Helsingissä eräs väitöskirja, mikä liittyi Suomeen ja sota-ajan elokuviin. Tästä ja lukuisista muista Ski-yksityiskohdista väittelijä J.S. kysyttäessä oli täysin tietämätön. Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 JÄSENKORJAUSTA Kaarelassa Helpotusta tuki- ja liikuntaelinvaivoihin Jäsenkorjaaja, koulutettu hieroja Jari Koivumäki Ajanvaraus ark. 050-5623329 Kalannintie 24 E "KAIDAN TIEN KULKIJAT" on kuuden Vares-elokuvan sarjasta tämän n:o 4:n ensi-ilta oli 6.1. ja näiden tuottajahan on Solar Films Oy. Uusin elokuva kyllä puhututtaa eteläistä Pohjanmaata, sillä juoni liittyy sikäläiseen "Kahdenvirranmaankylään". Ja kirjapaino sekä lahkolaisliike ovat sotkeutuneet johonkin! Hautausmaalta näet löytyy murhattu nainen. Ev.lut. pappia näyttelee Markku Maalismaa, joka yksityisesti pyytää Jussi Varesta tutkimaan juttua. Antti Reinin osa on vain vahvistunut nimikkoroolissa, eikä yhtään heikkoa näyttelijää olekaan roolihenkilöinä. Tosin eräät eivät olekaan "sankareina", vaan "epäiltyjä". En oikein hyväksy Aake Kallialaa hahmoa 'kylähulluna', sillä mieshän tekee järkeviä havaintoja sekä on ratkaisuissa avainpersoona? Tämän Vareksen on ohjannut Anders Engström joka osaa hyödyntää näyttelijöiden käyttövoimaa hyvin. Selvästi ohjaajassa näkyy Lontoon Film School-kauden jälki sekä työt Ruotsissa (Wallander!) että Saksassa. Mutta Engström osaa sijoittua suomalaiseen yhteiskuntaan, sen arkityyppeihin ja tunnusmerkkeihin. Lisäksi juoni tukee ohjaan käsittelyä. Siis laatuluokan näyttelijöistä mainitaan nimet: Peter Franzén (uskonlahkon johtaja) ja puoliso Merja Larivaara. Väkeviä juomia harrastava pastori Hukkanen on Markku Maalismaa, varova sanainen kahvilan pitäjä Tomi Salmela ja konstaapeli Larva (Petteri Summanen) on juuri sellainen kuin aika on poliisit muokannutkin. Ollako vai eikö olla! Tunnustus yrityselämälle, joiden tuki mahdollistaa kuuden Vareksen tulemisen teattereihin. Länsi-Suomen elokuvakomissio (WFFC) on jopa auttanut kuvapaikkojen löytämisessä, työharjoittelijoiden saamisessa, käytännönjärjestelyissä, jne. Kuvassamme Kalliala on motsikan sarvissa sekä Antti Reini istuu takana. Ajo suorastaa tulvii aitoa tunnelmaa. Vares-osat 5 ja 6 tulevat keväällä sekä syksyllä. "Mistä hän sen tiesi?" Näet nyt pääesikunnassa kerrotaan, että tulevaisuuden aluepuolustusta varten on kehitetty uudenmuotoinen taktiikka. Sen myötä kivääriryhmän kokoonpano tulee nousemaan yhdeksään taistelijaan. Nämä muodostavat kolme kolmen miehen partiota, joista kullakin on erilainen taktiikka. Tutustuin jo 1980-luvulla Kouvolassa everstiluutnantti Tuomo Hirvoseen, joka virasta erottuaan ryhtyi tunnustetuksi tietokirjailijaksi. Saimaan Taipalsaarella sattui 14.6.1991 onnettomuus Mäntysaaren salmen ylityksessä Neuvostoliitosta ostetun onnettomuus kuljetuspanssarin käytössä, kun nlBTR-60 upposi miehistökuljetuksessa. Kaikkiaan 12 varusmiestä jäi veden varaan tai sisälle panssariin, joista 7 sai surmansa. Kyseessä oli kiistaton ylilastaus sekä perä- PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 19,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen · paikkaukset · juurihoidot · hammaskiven poisto · protetiikka · pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 Sotahistoriaan perehtyneiden Antero Uiton ja Carl-Fredrik Geustin tietokirja "Hanko toisessa maailmansodassa" (Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen julkaisusarjaa 2 N.O 16) julkaistiin Hangossa 3.12.2011 päivänä, jolloin oli kulunut 70 vuotta siitä, kun neuvostojoukot ajettiin pois 1941 pois Hangosta ja huonojen vuokramiesten kausi päättyi lopullisesti ennakkoajassa! Sivuja teoksessa on 270. Sen valttia on hyvä kuvitus sekä lukuisat monipuoliset tilannekartat. Kirjoittajia on toimitusmiesten lisäksi 10 muuta asialle omistautunutta, joista kaksi on exneuvostoliittolaista. On hienoa, että esim. ruotsalaisten vapaaehtoisten osuus 1941 tulee hyvin selvitetyksi. * Neuvostoliiton hyökkäys 30.11.1939 tuli yllätyksenä Ryti ­ Tanner kaksikolle ja maan hallituksessa vain puolustusministeri Juho Niukkanen (maalaisliitto) oli koko syksyn täysin varma Stalinin pahoista aikeista. Ilman Niukkasen tiukkaa asennetta 20.11.1939 armeijamme olisi ollut kotona, eikä valmiina rajoilla puolustamassa itsenäisyyttämme. Samoinhan koko läntinen maailma uskoi Suomen luhistuvan, koska 10 kertaa asukasluvultaan suurempi ja varustautunut Puola oli polvillaan jo parin viikon perästä syyskuussa 1939. Ilmoittihan Britannian tärkein uutismies Helsingistä iltapäivällä 30.11.39, että hän lähetti nyt Suomen armeijan ensimmäisen ja viimeisen tiedotteen, koska parin päivän sisällä Puna-armeija on Helsingissä. Leningradin sotilaspiirin komentaja Meretskov ilmoitti 1.12.39, että Kun neuvostosotilaat otettiin vastaan pystykorvilla, niin sadat avauspäivän neuvostokaatuneet kertoivat Stalinille, ettei Paraatimarssia Helsinkiin tu- Pekka Vanhala
• 18.1.2012 11 Rikospoliisi ei laula Liikenneturvallisuus puhuttaa Elämäni kuvat - valokuvanäyttely Läntisellä sosiaaliasemalla RYHMÄ SOSIAALIASEMAN asiVaikka liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää keskustelua on syystäkin ylläpitää, viime kädessä keinot lähtevät meistä itsestämme. Juopon saa pidettyä lopullisesti irti autonratista vain hän itse. Usein se vaatii yhteiskunnan tukea ja hoitoonohjausta, joillakin jopa pyhän hengen mukaantuloa. Ja kun kyse on liikenneturvallisuudesta, ei sovi unohtaa että lapsillekin liikenteessä käyttäytymistä on opeteltava koko ajan, niin kouluissa kuin kotonakin. Edelleen liian usein näkee aikuisten kulkevat punaisia jalankulkuvaloja päin, vaikka vieressä on lapsia katsomassa suu auki ihmetellen. Joskus aikuiset tekevät näin jopa omien lapsien kanssa, mukamas kiireisinä kauppakassien kanssa, kännykkä korvalla. Mikään ei estä sanomasta näille välinpitämättömille aikuisille, että miettisivät mitä nyt esimerkillään opettavat ympärille oleville lapsille. Se jos mikä herättää vastuuntuntoisen aikuisen. Tomi Sevander kaupunginvaltuuston varajäsen rakennuslautakunnan vpj poliisi - rikostutkija H iljattain Helsingin Viikissä 11-vuotiaan nuoren tytön elämä päättyi rattijuopon ajaessa tytön yli suojatiellä. Kansan maallikkotuomarit vaativat rattijuopolle elinkautista vankeutta, ministerit, poliitikot, jopa poliisijohto jälleen kerran aktivoituvat ja lausuntoja annetaan. Alkolukot, promillerajojen laskeminen, pidempien ajokieltojen-ja kovempien rangaistuksien vaatimuslista herää taas henkiin. Populismiakaan ei näistä keskusteluista puutu, tietenkään. Mutta mitä todellisia keinoja rattijuoppojen osalta on tehtävissä. Hieman kärjistäen voisi todeta, että ainoastaan kieltämällä autoilu kokonaan, rattijuopotkin saataisiin ehkä kuriin. Alkolukko, siis systeemi, joka estää kuljettajaa saamasta autoaan käytiin, mikäli hengityksessä on alkoholia, on tällä hetkellä rattijuopoille vapaaehtoinen. Kovin vähän ovat rattijuopot niitä autoihinsa asentaneet. Vähiten siitä syystä, että laite ja asentaminen maksavat. Mutta alkolukon pakollisuuskaan ei juoppoja autonratista kokonaan pois pidä. Voin vain kuvitella minkälaisia härveleitä pimeiltä markkinoilta saisi ostaa, joilla alkolukon toiminnot voisi kiertää. Onhan meillä edelleen tutkanpaljastamiakin, vaikka laittomiakin ovat nekin. Ja sitä paitsi mikä sitä estäisi juoppoa ostamasta autoa, jossa alkolukkoa ei olisi. Tällaista ostokieltoa olisi joka tapauksessa lähes mahdotonta valvoa. Promillerajan laskulla olisi lähinnä se vaikutus, että ne jotka ottavat illallisella oluen tai lasillisen viiniä, eivät sitä tekisi mikäli autonrattiin olisi asiaa. Aivan kuten en tehnyt minäkään Virossa ollessamme, siellä kun autoilijalla ei saa olla veressään yhtään alkoholia. Sen sijaan nämä juopot, jotka ovat ryypänneet pullon koskenkorvaa ja saavat ajatuksen lähteä autolle liikkeelle, eivät ajattele sen enempää promillerajoja kuin seurauksiakaan. Ajokorttien poisottamiset ja pidempien ajokieltojen määräämisten vaikutukset rattijuoppojen autolla ajoihin taas olisi samaa luokkaa kuin kiellettäisiin juoppoa tarttumasta pulloon. Merkittävimmät keinot löytyvät rangaistuksista ja menettämisseu- raamuksista. Siinä vaiheessa kun rattijuopon auto määrättäisiin automaattisesti valtiolle menetetyksi rikoksentekovälineenä, se alkaisi jo tuntua kovankin ryyppymiehen lompakossa kun kossupullolle alkaisi tulla hintaa. Kovemmat rangaistukset voisivat siinä tapauksessa toimia, mikäli juoppo olisi vielä sen verran tolkuissaan, että ymmärtäisi ennen autonrattiin tarttumista, että pahimmassa tapauksessa häkin ovi kolahtaa ja pitkäksi aikaa. Rangaistuksilla kun lähtökohtaisesti pitäisi olla ennaltaehkäisevä vaikutus ihmisten valintoihin. Mutta kuten niin monesti kännisten kanssa on nähty, rangaistusuhista ei ole tietoakaan kun pää on sekaisin. Kännissä sitä hyökätään vaikka poliisin kimppuun, rangaistuksista viis. Sen enempää kriminaalipolitiikan syövereihin menemättä totean, että kovemmat rangaistukset parantaisivat siinä mielessä liikenneturvallisuutta, että joka kerta kun rattijuoppo on kiven sisässä lusimassa, hän on poissa autonratista. Ja kivensisässä kun ei noin lähtökohtaisesti alkoholitarjoilua vielä ole, raitistumisen aloittaminenkin alkaisi lähes itsestään. akkaita on toteuttanut valokuvanäyttelyn Läntisellä sosiaaliasemalla. Asiakkaat ovat osallistuneet vuoden 2011 aikana sosiaaliasemalla järjestettyihin "Elämäni kuvat" ­ ryhmiin, jossa tavoitteena on ollut tarkastella ryhmäläisen elämäntilannetta valokuvausta apuvälineenä käyttäen. Ryhmissä esitellyt kuvat on nyt koottu avoimeksi näyttelyksi suurelle yleisölle. "Elämäni kuvat" ­ sosiaalityön ryhmiä on järjestetty vuonna 2011 kolme kertaa. Ryhmäprosessi kestää 6 viikon ajan. Ryhmissä on haettu uudenlaista sosiaalityön tekemisen tapaa sekä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välistä vuorovaikutusta. Ryhmäläiset ovat tutustuneet, valokuvanneet ja keskustelleet itsensä ja toistensa ottamista valokuvista sekä valokuvien kautta omasta elämästään ja tavoitteistaan. Valokuvanäyttelyprojektissa on ollut jäseniä jokaisesta kolmesta Elämäni kuvat -ryhmästä. Mukana näyttelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut myös kuvataiteilija Nella Keskisarja. Taide ja kulttuuri voimaannuttavat ihmisiä. Taide kuuluu jokaisen ihmisoikeuteen. Keskustelu valokuvista avaa portteja, jotka voivat muuten olla vaitonaisia. Asiakkaat tulevat kuviensa kautta kokonaisemmin esille, kuin myös sosiaalityöntekijä näyttäytyy asiakkaalle tasavertaisempana kumppanina ryhmässä. Ryhmien työskentelyssä asiakkaan kohteena olemista on pyritty muuttamaan. Asiakkaasta tulee valokuvauksen kautta subjekti, oman elämänsä toteuttaja ja sankari. "Elämäni kuvat"- valokuvanäyttely ja sosiaalityön ryhmät ovat osa Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan, Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen sekä Helsingin sosiaaliviraston läntisen sosiaaliaseman yhteistyöhanketta aikuissosiaalityön Praksista ja sen "Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä"-osahanketta. Hankkeelta on tulossa julkaisu "Uudistuva ja voimaannuttava sosiaalityö" vuoden vaihteessa. Elämäni kuvat ­valokuvanäyttely, ajalla 14.12.2011 ­ 31.1.2012, Läntinen sosiaaliasema, PohjoisHaaga, os. Hopeatie 6, 1. krs. Näyttely avoinna arkisin klo 8.15-15 (vapaa pääsy). Tervetuloa! Esteri Varvikko 90 vuotta Tanotorvi myös Facebookissa! Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 ASIOINTIPALVELUA www.tlmonitoimi.fi LIIKKEENHARJOITTAJA Esteri Varvikko täytti 90 vuotta Hermannissa 14.1. 2012. Faija löysi tulevan vaimonsa Esterin poikkeuslupatansseissa Mustikkamaalla vuonna 1940. Äiti oli tuolloin töissä Elannon lihakaupassa Runeberginkadulla. Vuonna 1956 äiti perusti Rokka Baarin Kustaankatu kahteen Kallioon. Se oli aikansa käsite. Ehkä Stadin kuuluisin ruokapaikka. Isäni manageri Klaus Varvikon, mukana Esteri oli taloudenhoitajana kiertueilla Lasse Pihlajamaan Pelimannien ja Taito Vainion orkesterien kanssa ympäri Suomea 1950-luvulla. Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti Vuodesta 1969 alkaen äiti on toiminut aktiivisesti Hermanni-Vallila Seurassa. Hermanni-Vallila-Seuran puheenjohtajana vuosikymmenet toimineen edesmenneen isäni taustalla hän oli tukena kaikissa niissä päätöksissä, joissa ajettiin asukkaiden parasta. Äitiini Esteri 'Essu' Varvikkoon pätee sataprosenttisesti se käsitys, että "kaiken takana on nainen". Kari Varvikko Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com Vastaukset tusina-aivoille Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute 1. Havaita 2. Ilotyttö 3. Maksaa 4. Hiukset, tukka 5. Paistaa, ruskistaa 6. Puku 7. Tyhmä 8. Ryöstä, varkaus 9. Puhallinsoitin 10. Metsä 11. Tikapuut 12.Vankilapappi
• Hierovat hyppyset Hieroja Tarjolla kätevästi napakkaa sekä palauttavaa hierontaa! Myös kotiin, työpaikalle, talkoisiin, tyky-päivään tai illanviettoihin. Sovi aika! Tervetuloa! Hieroja/urheiluhieroja Pekka Airikka Puh. 0440-894 342 www.hierovathyppyset.fi Klaneettitie 4, 00420 Helsinki Kanneltalo Asunnonvaihtoaikeita? Tinkiminen on eilistä, tarjoaminen tätä päivää. Kiinteistömaailman TarjouskauppaTM on näyttänyt suunnan asuntokaupan entistä avoimemmalle tulevaisuudelle. Jo joka neljäs myyjämme valitsee Tarjouskaupan, jossa tarjoukset tehdään alhaisemmasta lähtöhinnasta ylöspäin. Tarjoukset ovat netissä kaikkien nähtävillä, ostajille jää aikaa pohtia omaa tarjoustaan ja myyjä saa parhaan markkinahinnan. Avointa ja reilua, eikö totta? Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Rainer Lindström 050 380 9930 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Johan Fock 050 409 5700 Pekka Korhonen 050 401 8778 Petra Kuuri-Riutta 050 306 8055 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tauno Mustisto 050 564 3388 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva 050 401 8112 Susanna Arnall 050 595 2625 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi