HAAGAN KEHYS Kehystämisen kaikki alan työt. Aino Actén tie 2, p. 09-587 6720 Avoinna ma-to 10.00-17.00, pe 10.00-14.00 No 1 22.1.2014 • 50 VUOSIKERTA Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Tervetuloa! Avoinna kloklo 8-19 Avoinnaarkisin arkisin 8–19 Puh. 0020 | Soittajantie 1 1 Puh.020 (09)175 530 6610 | Soittajantie • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Tammikuun ajan kaikki Devisol-tuotteet -10% KANNELMÄKI Tervetuloa! D-vitamiinia talveksi! Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-15.00, la 8.30-15.00 • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Liekkilohi maistuu Kantsussa Vesirakentaja Antti Hepojoki Ekologinen kalatie paras vaihtoehto Mätäjoelle Tanotorvi 50 vuotta! Osallistu kirjoituskilpailuun.
2 22.1.2014 TOIVO KOTTARAINEN Intiaanipoika kysyi eräänä päivänä hämmentyneenä äidiltään: - Äiti, miksi isoveljen nimi on Mahtava Myrsky? - Koska hänet siitettiin mahtavan myrskyn aikana, vastasi äiti. - No, miksi sisarta sanotaan Maissipelloksi? - Olimme isän kanssa maissipellolla, kun hänet pantiin alulle. - No, entäs miksi tosen siskon nimi on Kuunvalo? - Koska silloin oli kuutamo... Kuulehan Revennyt Kumi, miksi olet noin utelias? + Kerropas isälle, Pikku-Kalle, mitä teillä tänään koulussa käsiteltiin? - Hypotenuusaa. - En tiennytkään, että teillä koulussa käsitellään tässä vaiheessa jo sukupuoliasioita. + Syyttäjä: - Tapoitteko uhrin? Syytetty: - En Syyttäjä: - Tiedättekö, mikä on rangaistus valehtelemisesta oikeudessa? Syytetty: - Varmasti vähemmän kuin taposta. + Syyttäjä: - Oletteko varastanut? Syytetty: - Silloin tällöin. Kirjoituskilpailu lukijoille Tanotorven täyttäessä tänä vuonna 50 vuotta, julistamme samalla kirjoituskilpailun lehtemme lukijoille aiheista: Syyttäjä: - Mistä olette varastanut? Syytetty: - Sieltä täältä. Syyttäjä: - Mitä olette varastanut? Syytetty: - Sitä sun tätä. Syyttäjä: - Viekää syytetty vankilaan. Syytetty: - Koska pääsen pois sieltä? Syyttäjä – Ennemmin tai myöhemmin. + Mistä F.E. Sillanpää sai lempinimensä Taata jo nuorena miehenä ollessaan? - Hämeenkyrön pankinjohtajat soittelivat aina toisilleen ja kyselivät: - Kenen vuoro on taata Sillanpäätä? KOMMENTTI Koulujen eriarvoistuminen on pysäytettävä VIIME VUONNA Helsingissä tehtiin aivan uudenlainen ennätys: Opetusviraston mukaan eräissä kaupungin peruskouluissa nyt jo peräti 60 % oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Samaan aikaan Helsingissä on peruskouluja, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on vain muutama prosentti. Nuorten maahanmuuttajien kotouttamisessa oppilaitoksella on kriittinen rooli. Maahanmuuttajien liian suuri osuus luokasta on omiaan hidastamaan kotoutumista ja heikentämään opetuksen laatua, kun osan oppilaista kielitaito ja muut valmiudet opiskeluun ovat puutteelliset, ja opettajan aikaa kuluu varsinaisen opetuksen sijasta varsinaiseen opetussisältöön liittymättömien haasteiden kanssa painimiseen. Euroopassa löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka tietyn pisteen jälkeen kehitystä on liki mahdotonta pysäyttää: maahanmuuttajat kerääntyvät tiettyihin kouluihin, josta kantaväestö haluaa lapsensa pois. Sosiaaliset ongelmat kasvavat, maahanmuuttajaväestö eristyy entisestään ja syrjäytymiskierre on valmis. Näihin ongelmiin on puututta- TANOTORVI 50 VUOTTA va ennen kuin se on liian myöhäistä. Vika ei ole maahanmuuttajissa, vaan nykyisen sekä edellisten hallitusten epäonnistuneessa maahanmuuttopolitiikassa, jossa ei huomioida lainkaan sen enempää suomalaisten kuin maahanmuuttajienkaan etua, eikä nykyistä taloustilannetta. Kaikkia Suomeen tulevia maahanmuuttajia ei voi kotouttaa Itä-Helsingin lähiöihin. Koulujen eriarvoistuminen on myös osa laajempaa ongelmaa. Siksi monella muullakin politiikan alalla, kuten kaavoitus- ja asuntopolitiikassa, tarvitaan toimenpiteitä. Tärkeänä tavoitteena on edelleen pidettävä luokkakokojen pienentäminen. Ruotsi eriytyvineen lähiöineen ja lähiömellakoineen toimii erinomaisena varoittavana esimerkkinä siitä, mihin suuntaan kehitys ei saa mennä. Tässä asiassa ei siis kerta kaikkiaan ole varaa epäonnistua. Todella toivon, että Suomessa vuosia jatkunutta kehitystä koulujen eriarvoistumisessa ei enää katsota sivusta. Toni Ahva Pohjois-Haaga Helsingin Opetuslautakunnan varajäsen (PS) 1. Kaarela - Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva ja Malminkartano – asua ja olla 2. Mätäjoki – keidas kivierämaassa 3. Kannelmäki ennen ja tänään 4. Minkälaisen haluaisit Kaarelan olevan vuonna 2050? 5. Tarvitaanko kuntien välisiä raja-aitoja? Nimimerkillä varustetut kirjoitukset toimitetaan Tanotorven toimitukseen viimeistään heinäkuun lopulla 2014. Tanotorvi, Klaneettitie 11. 00420 Helsinki. tanotorvi@eepinen.fi tai kari.varvikko@eepinen.fi Tiedustelut Kari Varvikko, puh. 0400-447 507. Voittajan kirjoitus julkaistaan Tanotorvessa elo- tai syyskuussa 2014. Kirjapalkintoja ym. Kirjoituksen pituus max noin 4 liuskaa 1,5 välikkeellä eli noin 10 000 merkkiä. Myytit murtuvat KANSAINVÄLISEN TILANTEEN kärjistymisen ja lisääntyneen maahanmuuttoliikkeen seurauksena on muuttajiin kohdistunut syrjintä ja suoranainen muukalaisuusviha kasvaneet. Suomen kohdalla kyseessä on ollut myös vanhempi ryssävihan ja Venäjänpelko ilmiön esiinnousu. Sotavuosien jälkeen maamme virallinen linja edellytti medialta ja kansalaisilta korrektia suhtautumista naapurina olevaan suurvaltaan. YYA-hengen mukainen liturgiaksi muodostuneet ystävyyden vakuuttelut kuuluivat jokaiseen virallisluontoiseen esiintymiseen. Käytännössä sopimus tarjosi kuitenkin hyvän pohjan maittemme taloudellisten ja kulttuurisuhteiden laajentumisella maatamme hyödyttävällä tavalla. Tämän myös liike-elämän johtajat oppivat nopeasti tajuamaan omien etujensa mukaisesti. Neuvostoliiton 5-vuotiset kauppasopimukset ja clearing-kauppa vakauttivat maamme taloutta merkittävällä tavalla. Neuvostoliiton hajoaminen ja clearing-kaupan loppu merkitsivät uuden aikakauden alkua maittemme keskinäissuhteissa. Samalla vahvistui länsisuuntautuminen, vaikka talouden alalla olikin aluksi vaikeuksia sopeutua aivan toisenlaisiin kaupankäynnin ehtoihin ja kilpailuun. Kesti aikansa ennen kuin maamme teollisuustuotteiden laatu saatiin kilpailukykyiseksi läntisillä markkinoilla. Vapaavaluutta-järjestelmään siirtynyt Venäjäkään ei ollut entiseen tapaan kiinnostunut suomalaisista tuotteista. Suomi menetti suosituimmuus-asemansa Venäjän markkinoilla. Neuvostoliiton hajoaminen ja talouden romahdus herättivät maassamme uudenlaisia pelkoja naapurimaatamme kohtaan. Pelättiin, että taloudellisen turvallisuutensa kadottaneet ja yhtäkkiä säästönsä menettäneet venäläiset tulisivat tulva-aallon tavoin rajamme ylitse. Näinhän ei käynyt. Venäläisten turistien määrä tosin kasvoi nopeasti, mutta osoittautui, että näillä uusilla turisteilla olikin suhteellisen runsaasti käteisvaroja mukanaan ostosten tekoon. Kauppoihin alettiin palkata venäjän taitoisia myyjiä ja liikkeet mainostivat ”täällä puhutaan venäjää” kilvillä ikkunoissaan. Toinen vaikutus tilanteen muutoksella oli, että maassamme heräsivät eloon myös vanhat ryssäviha ja venäjänpelko asenteet. Sotien aikaiset ja aiemmin kielletyt propagandafilmit ja komediat kaivettiin tv:ssä esitettäväksi. Samoin vanhaa ryssävihaa uhkuvista kirjoituksista otet- tiin uusintapainoksia. Professori Timo Vihavainen on koonnut kirjaansa Ryssäviha. Venäjän-pelon historia. Minerva 2013. näytteitä venäläisiin ja venäläisyyteen kohdistuneesta parjauksesta, jota maassamme tiettyinä aikoina harjoitettiin. Ääriesimerkeissä venäläiset kuvattiin vastuuttomiksi, sivistymättömiksi, eläimellisiksi, siivottomiksi, pahanhajuisiksi, ryysyisiksi olioiksi, jotka olivat sikoja ihmishahmossa. Esimerkit ovat Suomessa 1922 julkaistusta kirjasesta Ryssästä saa puhua vain hammasta purren, ja jatkosodan aikaisessa Hakkapeliitta lehdessä julkaistusta saksalaisen kirjoittajan hengentuotteesta. Vihavainen arvelee, että nykypäivän ihmistä hävettänee, että tuollaista roskaa on joskus voitu maassamme julkaista, ja että ryssävihasta haluttiin tehdä kannatettava ja salonkikelpoinen asia Suomessa. Asialla oli maamme kansallinen nuori älymystö, ylioppilaat. Toki sotien aikainen neuvostopropagandakin kuvasi suomalaisia vihollisina ja kielteisessä sävyssä. Silti yleinen asennoituminen venäläisten keskuudessa suomalaisiin on ollut kautta aikojen varsin myönteinen ja jopa ihaileva. Ei Suomessakaan ole aina suhtauduttu venäläisiin ja Venäjään vihamielisesti. Ryssävihan alkuna Vihavainen mainitsee 1800-1900 lukujen vaihteen venäläistyttämisajan. Sittemmin Venäjän lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota 1917-18 ja sen jälkeiset vuodet nostivat esiin kommunismipelon, joka kytkettiin yhteen vanhemman ryssävihan tunteisiin. Tiettyä etäisyyttä Venäjään on Suomessa haluttu pitää autonomian ajoista alkaen. Se kohdistui jopa venäjän kieleen, jota täällä ei haluttu opiskella. Autonomian kaudella maassamme oli tilastojen mukaan vain noin 6000 venäläistä, kun heitä nykyään on jo kymmenkertaisesti se määrä, eli noin 60.000. Mutta venäjänkielen opetus ei ole seurannut tätä kehitystä. Hiljattain Helsingin Sanomien julkaiseman gallupin mukaan enemmistö suomalaisista pitää venäläisistä. Vain kolme prosenttia suhtautui hyvin epäsuopeasti ja noin 11 prosenttia jossakin määrin kielteisesti. Yleisöön pyritään vaikuttamaan monin eri keinoin. Vihavainen toteaa, että informaatiota voidaan tehostaa käyttämällä ”silminnäkijöitä”, toistoa, mielipidemittauksia, assosiaatioiden luomista, varkaiden suosimaa ”ottakaa va- ras kiinni” metodia jne. Yleisölle voidaan tarjota ”myrkyllistä sandwichia” : ei valehdella, mutta sivuutetaan ”tarpeettomat” faktat. Käytetään myös ”sokeroitu sandwich” metodia, jossa negatiivinen pihvi piilotetaan positiivisen aloituksen ja lopetuksen väliin. Vihavaisen esimerkkitapauksia lukiessa nousee mieleen kysymys: onko tässäkin kyse juuri ”sokeroidusta sandwichista”. Vihavainen päättää kuitenkin kirjansa tyylikkäästi: ”Russofobia, ryssäviha on historian saatossa ollut tyypillistä kaikille Venäjän naapureille. Suomen ja Venäjän suhteiden suuri erikoisuus sen sijaan on se keskinäinen sympatia ja ystävyys, joka on ollut ominaista pitkille historiallisille kausille niin 1800- kuin 1900-luvuilla. Tämän perinnön soisi jatkuvan myös 2000-luvulla”. Maailmanpolitiikan kipupisteet Vihavaisen kirja keskittyy nimenomaisesti Venäjä-problematiikkaan. Sen jatkoksi suosittelen lämpimästi Into Kustannus Oy:n julkaisemaa Monde diplomatique Maailmanpolitiikan Atlas — Uusi maailmanjärjestys, joka laajentaa erinomaisesti kuvaa nykymaailman kipupisteitä. Kirjan 170 nelivärikarttaa havainnollistavat tilanteita sekä monimutkaisten kansainvälisten ristiriitojen perusaiheita ja jakolinjoja. Kirjan kirjoittamiseen on osallistunut 55 asiantuntijaa eri aloilta. He analysoivat muuttuvan maailman tapahtumia, jossa vanhat mahdit väistyvät uusien tieltä, loputonta sotimista, levottomuuksia ja vastarintaa. He visioivat kapinoivan maailman unelmia oikeudenmukaisemmasta, tasapainoisemmasta ja ympäristöstä vastuuta kantavasta maailmasta. Nämä unelmat ovat eläneet vuosisatojen ajan. ”Nykyiset unelmat ovat epäilemättä erilaisia kuin eilispäivän toiveet, mutta kaipuu paremmasta tulevaisuudesta liikuttaa jälleen miljoonia ihmisiä. Heidän mielissään roihuaa utopian liekki,” Oiva Björkbacka
Pääkirjoitus Mr Alzheimer – ikävä kaveri T utustuin Mr. Alzheimeriin ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten, jolloin isäni sai hänestä tartunnan. Nyt sama kaveri on ajautunut myös äitini kumppaniksi ja yrittää kaikin tavoin vieraannuttaa yhteistä eloamme. Lopulta isä kuoli seitsemän vuotta sitten dementiaan 90-vuotiaana ja äiti, joka täytti pari viikkoa sitten 92, seikkailee jo hetkittäin harhojen maailmassa. Jos aika sallii, todennäköisesti Mr. Alzheimer, tuo paska jätkä, kolkuttelee jossain vaiheessa myös omalle ovelleni. Suomessa Alzheimerin tautia sairastaa yli 70 000 ihmistä ja muutaman kymmenen vuoden aikana sairastuneiden määrän uskotaan moninkertaistuvan. Isälle Alzheimer tuli kylään varsin myöhään ja se vaivasi häntä vain pari kolme vuotta. Isä tunsi läheisensä loppuun asti ja hän nukkui pois tuskattomasti. Äitini elää omassa kodissaan vaiheessa, jossa hän hukkaa tavaroitaan, kertoo samoja asioita moneen kertaan, kuvittelee asuvansa kahdessa eri paikassa ja ei pysty enää hoitamaan laskujaan... Hän soittelee lähes joka ilta ja on huolissaan lasteni lapsista, joiden hän kuvittelee päivittäin vierailevan luonaan. Hallusinaatiot tekee ikäväksi se, että äiti aivan tosissaan pelkää lasten vilustuvan ’pienissä pukeissa’ tai eksyvän mustassa illassa. Hänen tuskaansa saan helpotetuksi vain menemällä mukaan kuvitelmiin ja kertoessani, että lapset ovat tulleet kotiin hyvissä voimissa. Äitini ongelma on myös se, että silmät eivät kohta näe. Rappeutuminen on edennyt pitkälle ja yksinäisyyskin jäytää. Kotihoidon ja lääkärin kanssa sovittiin joulukuun 11.päivänä, että äidille tarjotaan suihkuapua kerran viikossa, ulkoilutusta ja päivähoitotoimintaa. Tätä kirjoitettaessa mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Äiti haluaa edelleen asua kotona ja yritän parhaani mukaan auttaa häntä, mutta olettaisi, että myös kotihoito huolehtisi sille osoitetuista tehtävistä. Hoitosuunnitelmaa en ole koskaan nähnyt, vaikka sellainen ilmeisestikin tulisi olla olemassa. 3 22.1.2014 Liekkilohi maistuu ympäri Eurooppaa Monitoimimies Erkki Rakkolainen saapuu kuun vaihteessa Kannelmäen Kaaren pihamaalle liekkilohet mukanaan. Ennen Kannelmäkeä Eki on käynyt jo monessa muussakin myyntipisteessä ympäri Helsinkiä ja Uusimaata. Kantsuun hän tulee lähes suoraan Saksasta, jossa liekkilohi villitsi tunnetusti saidat sakemannit. RAKKOLAINEN ON vuosikymmenien aikana kierrellyt paitsi Suomessa myös noin seitsemässä muussa Euroopan maassa mm. Norjassa, Ruotsissa, Virossa ja Ranskassa. Hän oli ensimmäinen suomalainen toriyrittäjä, joka jäi historiaan myydessään liekitettyä lohta Moskovan Punaisella torilla MM-kisojen aikana vuonna 1993. Savonlinnasta kotoisin oleva liekkilohiyrittäjä on tarkka siitä, että liekkilohta ei sekoiteta loimuloheen. Liekkilohi on norjalaista kirjolohta, jonka rasvapitoisuus on lähes nelinkertainen meriloheen verrattuna. Eki sanoo, että liekkilohi valmistuu viidessätoista minuutissa, kun loimulohi ottaa kypsyäkseen parikin tuntia. Kalan fileointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja se on tarkkaa puuhaa. Fileoitaessa poistetaan vain pää, selkäruoto ja kylkiruodot. Evät ja vatsarasvat jätetään loheen. Myös lohen kypsytysasento elävään tuleen pitää olla täsmälleen oikea. Kalan pyrstöpuoli pitää myös olla alaspäin, jolloin sen mehukkuus säilyy. Liekkilohen kalafileet otetaan 4-5 kilon painoisista Norjan lohista. Kalat tuodaan Norjasta suoraan Savonlinnan, jossa ne fileoidaan. - Suomessa lohen kasvukausi on 100-110 päivää, kun se Norjassa on ympäri vuoden. Sieltä saamme meille sopivaa, laadukasta kalaa, Rakkolainen toteaa. Ennenkuin Erkki Rakkolainen vuonna 1992 perusti Liekkilohi Oy:n, hän ehti omistaa kymmmenkunta yritystä; joukossa mm. mainostoimisto Mainosjousi Oy, Kiinteistöyhtiö Jauhanen Oy ja Kilpirakkolainen Oy. Harrastuksena vuosikymmenien ajan Ekillä on ollut soutu ja hiihto. Hän on mm. soutanut 1000 kilometriä Tukholmasta Savonlinnaan. Takana ovat myös kaikki Finlandiahiihdot ja Sulkavan suursoutuihin mies on osallistunut jo 36 kertaa. Liekkilohiyrittäjä Erkki Rakkolaisen uskollisena ’liekkikalakaverina’ toimii avovaimo Heljä. Lajikokeilun suosio yllätti järjestäjät Ainoana, kohta 70-vuotiaana lapsena koen äitini mielikuvat, joissa hän pitää minua varkaana, ahdistavina. Aistiharhat, joissa paitsi isä myös monet muut vieraat miehet yöpyvät hänen luonaan, hymyilyttävät hetken, mutta muuttuvat sitten pitkässä juoksussa ikäviksi. • • • • • • Vaikka onkin pieneksi käynyt, fyysisesti äiti on yhä kuin Niskavuoren vanhaemäntä, Toivottavasati hänellä on vielä paljon elinpäiviä jäljellä. Hienoa olisi, jos Mr. Alzheimer malttaisi olla hänelle mahdollisimman lempeä aina viimeiselle veräjälle asti. PÄÄKAUPUNKISEUDUN sel- Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 12.2.2014. Aineisto toimitukseen 31.1. mennessä. käyhdistykset järjestivät lauantaina 11.1.2014 perinteisen liikunnan lajikokeilun Malminkartanossa Kuntoutussäätiön tiloissa. Lajikokeilun tarkoituksena on antaa pääkaupunkiseudun asukkaille mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Lajikokeilu järjestettiin tällä kertaa Malminkartanossa, jonne yhdistyksen toimisto on muuttanut vastikään. Lajikokeilun kävijämäärä yllätti yhdistyksen aktiivit ja työntekijät. Monet lähialueen asukkaat olivat saapuneet paikalla ja osallistu- jia oli myös mm. Arabiasta ja ItäHelsingistä. Tuntien osallistujamäärä ylsi 170. Kaikista suosituin lajikokeilu oli Asahi, jossa oli noin 50 osallistujaa. Asahi on suomalainen terveysliikuntamuoto, joka on saanut vaikutteita itämaisista lajeista, mutta perustuu länsimaiseen lääketieteeseen. Lajin yksi kehittäjistä Yrjö Mähönen ohjasi tätä lajia, jota pystyy harjoittamaan lähes kuka tahansa, huolimatta iästä tai fyysisestä kunnosta. Asahissa on liikesarjoja, jotka suoritetaan hitaasti ja keskittyneesti, ilman taustamusiikkia tai ylimääräistä hälyä. perustettu 1991 jäseniä noin 2000 26 viikoittaista liikuntaryhmää selkäoireisten tapaamisillat retket ja matkat Selkä työssä 2011-2014, jossa kehitetään selkäterveyttä edistävä toimintamalli RAY:n tuella Maksuttoman lajikokeilupäivän aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua myös tanssilliseen Zumba Goldiin. Tunnetuimpien selkäyhdistysten jumppien; selkäjumpan ja vesijumpan lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Mindfulness-tuntiin. Tietoista läsnäoloa (mindfulness) oili oppimassa lähes 30 ihmistä. Kotiin lähtiessä useat osallistujat kiittivät mukavasta päivästä ja toteamus ”Oli tosi kiva päivä!” kuului monen suusta kun suunnattiin muualle jatkamaan viikonlopun viettoa. Yhdistys ottaa huomioon osallistujien toiveet ja pyrkii järjestämään lähitulevaisuudessa Malminkartanossa mm. fysioterapeutin ohjaamaa selkäjumppaa. Lajien kokeilun lisäksi osallistujat kävivät yhdistyksen toimistolla kahvittelemassa ja tutustumassa yhdistyksen toimintaan, johon liikuntatoiminnan lisäksi kuuluvat RAY:n rahoittama Selkä työssä 2011-2014-projekti, selkäoireisten tapaamisillat sekä erilaiset retket ja matkat. Tea Ruokonen
4 22.1.2014 MAJAVAN MATKASSA Ihmisiä tältä tähdeltä T ulipahan taas käytyä siellä Teneriffan Puerto de la Cruzissa, tällä kertaa reissu kesti 10 viikkoa. En jatka paikan ihastelea sen enempää vaan keskityn siellä asumiseen ja olemiseen yleensä. Syksyn matkan tarkoitus oli selvittää kuinka suomalainen selviytyy ääriolosuhteissa eli halvan alkoholin maassa. Lähtökohtamme ovat historiamme takia kehnot. Rasitteitamme ovat kieltoihin jä määräyksiin perustuneet luterilais-slaavilaiset juuremme. Luontevaa suhtautumista alkoholiin ei oikein vieläkään ole. Olemme kyllä apinoineet ”eurooppalaiset” juomatavat viineineen ja muine höpötyksineen, mutta ainoastaan raskaan perinteisen humalahakuisen oman kulttuurimme lisäksi. Ei hyvältä näytä. Suomessa ilmiön kanssa vielä pärjää. Ainakin Helsingissä kapakassa juominen on siunatun kallista, tolkuttoman kallista on myös asuminen ja syöminen. Ilmanalasta johtuen vaatteitakin tarvitsee. Toista on etelässä. Syöminen ja asuminen on halpaa, ehkä puolet meidän hintatasostamme. Mutta juopottelu se vasta halpaa onkin. Suomessa ihminen joutuu tinkimään jostakin. Jos syödä ja asua meinaa, niin jäljelle jää ainoastaan juopottelusta pihistäminen. Korostan, etten tässä pyri moralisoimaan ketään tai mitään. Olen itse varmaankin eturivin syntinen ja käytännön asiantuntija näissä kysymyksissä. Se, että tässä melko hyvin pärjäilen näiden nautintojen suhteen, johtuu pelkästään korkeasta iästäni ja sen mukanaan tuomasta terveyden rappeutumisesta kuten kaikilla muillakin meillä sota-ajan ihmisillä on asian laita. Mitään viisauteen tai itsehillintään liittyvää ei asiassa ole. Kyllähän siellä etelässä viikon tai pari mainiosti kestää pelkällä peruskunnollakin, sitten kyllä tökkää. Hommasta loppuuu hauskuus. Eli jos aikoo viihtyä pidemmän aikaa, on otettava ihan eri tyyli. Jos aiot levätä ja virkistyä, vältä suomalaishotellien läheisyyttä. Varaa hotellisi jostain kauempaa. Sieltä jostain mäeltä et lähde noin muuten vaan katselemaan, että ovatko kaverit paikalla. Voin sanoa, että siellähän ne kyllä ovat. Olen jutellut vuosikausia etelässä asuneiden suomalaisten kanssa siitä, miten etelässä pystyisi parhaiten nauttimaan ilmastosta ja luonnosta ilman turhia rasitteita. Vastaus on helppo ja selvä. Kun etelään päättää mennä asumaan, sinne ei mennä turistiksi. Tästä syystä tulee pysyä mahdollisimman kaukana lomailijoista joita tulee ja menee muutaman viikon välein. Ystäväpiirin tulee koostua itsensä kaltaisista, paikalla jo asuvista maanmiehistä. Etelässä asujan tulee lähteä siitä, että hän asuu kodissaan, ei missään majatalossa. Suomalaisilla on aino ollut huono tapa työntyä kutsumatta tuttaviensa mökeille mukanaan korkeintaan neljänneskilo halvinta tarjouskahvia tai lenkkimakkara. Näitä tuliaisia vastaan sitten syödään ja juodaan hyvällä omalla tunnolla useita päiviä isäntäväen riesana. Kyllä etelässäkin on niin, että ihmiset haluavat elellä kodeissaan omilla säännöillään. Eihän siitä tule hevon häntää, että remuava ystävä- ja tuttavajoukko törmää eri asteisessa kekkulissa ilahduttamaan isäntäväkeään, onpa mahdollisesti otettu kapakasta mukaan tuiki tuntemattomia kavereita jotka juovat suvereenisti takon viinat ja sotkevat paikat. Ei, ei. Vähän respektiä pliis, kuten nykyisin sanotaan. Etelään mielivän tulee arvioida ennalta kriittisesti suhdettaan alkoholiin Kahdeksan kymmenestä käyttäjästä pärjää yrityksen ja erehdyksen kautta haasteesta. Kaksi kymmenestä tipahtaa ja tuhoutuu ajan kanssa, mopo karkaa pysyvästi. Aiottu hauskanpito muuttuu kuoleman leikiksi. Etelässä pitkästyy erittäin äkkiä, mikäli henkilöllä ei ole todellisia harrastuksia. Televisio papattaa espanjaa ja esittää dubbattuja elokuvia, joista ei ymmärrä mitään. CNN:n uutiset paahtoivat nytkin kaksi viikkoa Mandelan hautajaisia, vähemmälläkin olisi varmaan ukko kuoppaan saatu. Suomesta ei puhuta millään kanavalla mitään, joka on tietysti toisaalta hyvä asia. Iltapäivälehtiä sieltä saa, uutistarjonta on mitä on. Mieleeni muistuu etenkin Iltiksen lööppi ”Lapsiperhe järkyttyi, pakastepizzasta löytyi hiiren raato”. En ostanut lehteä ja nyt minua vaivaa vieläkin se, mahtoivatko he syödä pizzan. Harrastuksia siis täytyy olla. Pitää uida, lenkkeillä, pelata tennistä, lentopalloa tai golfia, lukea, harrastaa kulttuuria sen eri alueilla, silloin siellä on järkevää tekemistä. Juuri siellä Teneriffalla toimii erittäin aktiivinen Suomi-Teneriffa-Seura, jolla on toimintaa lähes joka päivälle. Mikäli oikeita, todellisia harrastuksia ei ole ja juomatavatkin ovat hieman kyseenalaiset, en suosittele etelään pysyvästi menoa. Sortuminen on yllättävän tasa-arvoista. Jokainen lähtee samalta viivalta taustoista riippumatta. Ken on tullut katsoneeksi mainion 1950- luvun elokuvan ”Mies tältä tähdeltä”, pääosissa Tea Ista, Kaarlo Halttunen ja Tauno Palo, pääsee kiinni siitä, mitä tällä kaikella tarkoitan. Meinaan, kun on tullut nähtyä sekä elokuva että käytyä siellä etelässä... Kanneltalon runsaudensarvi pulppuilee tapahtumia KANNELTALO JULKAISI tammikuun alkupuolella kevätohjelmistonsa. Kevät on viime syksyn tapaan tapahtumarikas ja yllätyksellinen. Mukaan mahtuu tuttuja, suuren yleisön suosikkeja sekä uusia tuulia. Musiikin ystävää hemmotellaan lajityyppien kirjolla. Tammikuussa kuullaan esimerkiksi Mozartin sulosäveliä periodisoittimilla Kamari 21:Mozart! -konsertissa. Alkukaudesta, 13. helmikuuta Suomalainen barokkiorkesteri tuo myös klassisia aarteita kaikkien kuulolle konsertissaan Barokkia ranskalaiseen tapaan. Pauli Hanhiniemi lienee tämän talven ajankohtaisimpia artisteja syksyisen Vain elämää -tv-sarjan ja Kolmas nainen -yhtyeen comeback-levyn myötä. Kanneltalossa hänet nähdään Hanhiniemi – Rauhala M.A.D-kokoonpanossa 11.2. Ohjelmassa on tuolloin Hanhiniemen tunnetuksi tekemiä kappaleita vuosien varrelta. Jussi Lampela Nonet tuo viime syksynä alkaneen konserttisarjansa tiimoilla Kanneltaloon joukon eturivin artisteja. Sarjan ensimmäinen konsertti tuo lavalle maan viime vuoden kuumimman jazznimen, saksofonisti Timo Lassyn 4.2. Tuolloin luvassa on Lassyn ja Lampelan originaaleja, coolin ja bepopin risteyksessä. Maaliskuussa 4.3. solistina toimii klarinetisti- Timo Lassy puhaltaa Kanneltaloon svengiä 4.2. Soiton kylä Kanneltalossa 8.2. saksofonisti Antti Sarpila, ja tuolloin kuullaan jazzhenkisiä versioita klassisen konserttimusiikin helmistä. Huhtikuussa (15.4.) Nonet tekee kunniaa Cole Porterille, yhdelle kautta aikain suurimmista musikaalisäveltäjistä. Solisteina tässä konsertissa ovat samettiääninen Sami Pitkämö ja säkenöivä Mari Palo. Yötön yö ja Huovisen erikoiset Kanneltalon teatteritarjonnassa korostuu komediallinen vire. Eija Vil- TUSINA-AIVOILLE Tatu ja Patu, Satuja Soitosta ja Ihmeellinen kone Lastenohjelmisto tarjoilee niin ikään monenlaista mukavaa koko perheelle. Esimerkiksi Soiton kylään voi marssia heti kohta lauan- taina 8.2., jolloin Pikku Kakkosesta tutut Soiton kylän muusikot johdattavat heidät kansansoitinten maailmaan koko perheen konsertissa Satuja Soitosta. Maaliskuussa Kanneltalon näyttämöllä seikkailevat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomat neropatit Tatu ja Patu turkulaisen Linnateatterin näytelmässä Tatun ja Patun Suomi. Se nähdään 1.3. Huhtikuussa kevätauringon kanssa hymykareita nostattaa lintumaailman kummajainen Pellekaija Pum Varaventtiili -orkesterinsa kanssa. Pellekaijan koko perheen konsertissa 5.4. kuullaan musiikkia uudelta Ota koppi! -levyltä. Uutta ja jännittävää lastenteatteria tarjoilee tuore Hot Vaasa -nukketeatteriryhmä esityksellään Ihmeellinen kone 10. ja 12. toukokuuta. Ihmeellinen kone kertoo nuoren tohtorin Sonja Songkovskajan erikoisesta ääniparannuskoneesta. Venäläisestä avantgarde-taiteesta ammentava esitys sisältää hullunkurisia hahmoja ja mukaansatempaavaa musiikkia. Tarkat ohjelmatiedot ja koko kevään ohjelmisto löytyvät Kanneltalon painetusta kausiesitteestä sekä osoitteesta kanneltalo.fi PALVELEVA KUKK AKAUPPA Kannelmäen ostarilla 1. Hegis 2. Roddaa 3. Kudju 4. Hiku 5. Fiudaa 6. Eldaa 7. Bryyni 8. Bragis 9. Blesari 10. Kalde 11. Länstooli 12. Bragari Vastaukset sivulla 7 Cardella K U K K A Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Avoinna ma-pe 9-18, la-su 9-16 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu KONALAN RENGAS OY TALVI- JA KESÄRENKAAT POISTOHINNOIN! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Kuntosali Kannel Gym HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À 1 kk 49,Avainkortti 10,- • Opiskelijat -10% EI PAKKOJÄSENYYTTÄ Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Heikki Majava pas, Tiia Louste ja Valdemar Virtanen tähdittävät näytelmää Yötön yö, joka nähdään Kanneltalossa 13.3. klo 14 ja 19. Maaliskuussa nähdään myös Kumman kaa -kulttisarjaa jatkava Heli Sutelan, Minna Koskelan ja Ilkka Merivaaran Kummanki kaa ja mukana myös Vesa (Kanneltalossa 28.3. klo 18 ja 20). Huikea tyyppien ja karikatyyrien osaaja Ilkka Heiskanen marssittaa näyttämölle Veikko Huovisen hykerryttäviä hahmoja riehakkaana kavalkadina 12.4. esityksellään Huovisen erikoiset. Jotain ihan ennenäkemätöntä tarjoaa tietenkin Improvisaatioteatteri Häpeämättömien improklubi Kanneltalon kahvilassa 29.1. ja 7.5. Häpeämättömät improvisoivat teemalla Kohtauksia Kannelmäessä, ja yleisö saa tietysti vaikuttaa asiaan ehdottamalla näyttelijöille aiheita ja tyylilajeja. Katso kaikki tiedot www.kannelgym.fi • Puh. 050-541 22 88 Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään.
5 22.1.2014 SUUTARI Ekologinen kalatie paras vaihtoehto Mätäjoelle Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. - LUONNONMUKAINEN, ekologinen kalatie on paras vaihtoehto kaloille ohittaa Pitäjänmäen Mätäjoen Strömberginkoski ja nousta ylemmäksi Malminkartanoon ja Kannelmäkeen. Sen rakentaminen ei ole hinnaltaan läheskään sitä luokkaa, mitä esimerkiksi kalaportaiden rakentaminen maksaisi, sanoo Teknillisen Korkeakoulun vesilaboratorion eläkkeellä oleva, entinen pitkäaikainen päällikkö, tekn.lis. Antti Hepojoki. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt esiselvityksen kalatien toteuttamismahdollisuuksista ja tarvittavista toimenpiteistä taimenen ja muiden virtakulkuisten kalalajien vaellus-, lisääntymis-ja elinmahdollisuuksien parantamisesta Mätäjoen vesitöalueella. Hankkeen alustavaksi kustannusarvioksi vuonna 2006 ilmoitettiin noin 140 000 euroa. Pitäjänmäellä asuva Hepojoki kävi tammikuun alussa tutustumassa putoukseen ja tuli vakuuttuneeksi siitä, että juoksuttamalla kosken yläpuolelta vettä putouksen kiertävää uomaa pitkin noin sadan metrin verran, saadaan aikaan hieno ja toimiva ratkaisu, jonka hinnaksi hän arvioi enintään puolta alustavasta kustannusarviosta. - Siinä ei tarvitse pystyttää ympäristöä rumentavia rakennelmia eikä se ole ilkivallalle niin altis kuin vaihtoehtoratkaisut. Hepojoki sanoo, että muita mahdollisuuksia niin taimenen kuin siiankin nousulle ovat kalaporras, kalahissi tai siirtolaite. Kalaporras käsittää betonirakennelman ja kala-altaat. Sen heikkous on näkyvyys ja sitä kautta rumentava vaikutus. Niin sanottu Borlandkalatie eli kalahissi sitä vastoin on näkymätön, mutta se vaatii huoltoa ja kenties myös vartiointia, sillä se on altis ilkivallalle. Siirtolaitteessa kalat laitetaan kosken alla mertaan, josta ne nostetaan ja päästetään irti yläjuoksulla. Kaikissa vaihtoehdoissa ihmisille voidaan esitellä kalojen kulku putouksesta yläjuoksulle. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 Salon Hanna Edulliset hinnat! Luonnonmukaisen kalatien voisi rakentaa tunnelin alta kallion ja kadun sivua alas Mätäjokeen. Kalateiden rakentamisessa on Hepojoen mielestä aina paitsi ilkivallan myös salakalastuksen vaara. Tämä on nähty mm.Vanhankaupungin koskella, jossa noin parisenkymmentä vuotta sitten oli jyväskyläläisiä sähkökalastajia, jotka myivät kaloja edelleen Jyväskylän torilla. Sittemmin vartiointi on parantunut ja salakalastus vähentynyt. - Se minua hieman harmittaa, että Vanhankaupunginkoskella Niska&Nyyssönen, Suomen Vesityö Oy ja rakennesuunnittelija Maa ja Vesi Oy rakensivat uutta luonnonmukaista kalatietä huolimattomasti. Valvojana toiminut Helsingin kaupungin puisto-osaston ’viherrakennustoimisto’ puolestaan valvoi hommaa huonosti ja teki virheen, että meni antamaan takaukset pois ennen kuin työ oli valmis. - Kun rahat palautettiin, jälkihoito jäi tekemättä. Kalaporras ei tänä päivänä toimi niin kuin pitäisi; vesi virtaa paikoin liian nopeasti ja siiat tuskin pääsevät nousemaan ylös, Hepojoki sanoo. - Luonnonmukainen kalatie on paras vaihtoehto, sanoo Antti Hepojoki. Hepojoki on vuosikymmeniä ollut vesirakentajana. Hän oli jo mukana suunnittelemassa ja rakentamassa Saimaan kanavaa ja myös avaamassa sitä yhdessä presidentti Urho Kekkosen kanssa. Hänen kätensä jälki näkyy Vanhankaupungin lisäksi mm. Tikkurilan koskessa ja Aurajoen Halisten koskessa, joihin on tehty kalaportaat betonista. Aalto yliopistossa tutkitaan ekologista vesirakentamista. Hepojoki onkin sitä mieltä, että yliopisto voisi vaikkapa harjoitustyönä tutkituttaa Mätäjoen kosken ohitusta. Se ei maksaisi mitään, mutta veisi asiaa hienosti eteenpäin. Vanhankaupunginkosken kunnostushanke sai aikanaan vuoden insinöörityönä toisen palkinnon. Aalto yliopiston ekologista vesirakentamista tutkiva ja opettava dos.,tekn.tri Juha Järvelä sanoo luonnonmukaisten ohitusten olevan nykyaikaa ja pitää asiaa tutkimisen arvoisena, mutta käytännössä asiaan on mahdollista paneutua aikaisintaan ensi syksynä. Naisten hiusten leikkaus 30;Miesten hiusten leikkaus 20;Hiusten pidennykset 100 kpl 350;Hiusten permanentti, alkaen 70;Geelikynsien laitto 55;Jalkahoito 1,5 h 45;Ripsien pidennykset 55;Volyymiripset 75;Kestopigmentointi. TARJOUS: kulmat 100;Aromihieronta 1 h 35;Kokovartalohieronta 1,5 h 45;- Sitratori 5 Kannelmäki Puh. 0449391722 www.autopesucenter.? SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Teksti ja kuvat: Kari Varvikko KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Aina olen väärässä KUNTOILEN VÄÄRIN, syön väärin, sairastan väärin, liikun väärin, harrastan kulttuuria väärin, katson televisiota väärin. Kaiken lisäksi tuntuu että olen kaikkeen väärän ikäinen. Olen myös vanha ja hyvinvointivaltion elätti. Arvovaltainen valtion liikuntaneuvosto kertoo esitteessään Liikunta ja ikääntyminen: ”Selvitysten mukaan kävely ja muu liikunta ovat kuitenkin vähenemässä ja vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Myös tasapainoharjoittelu on liian vähäistä.” Lehtiartikkelissa väitettiin että uiminen ei pidä loitolla diabetesta. Näitä erilaisia väittämiä ponnahtaa näköpiiriin taajaan. Enää ei tiedä miten oikeaoppisesti pitäisi liikkua. Minusta on aivan tarpeetonta että palkkatyöläiset istuvat ja pohtivat teoreettisesti miten monta kertaa viikossa minun pitäisi käydä kuntosalilla vai pitäisikö ollenkaan. Entä vesijumpassa, vesijuoksemassa, sauvakävelemässä, hiihtämässä ja millaisessa jumpassa. Tärkeintä olisi että ikäihmisille olisi tarjolla monenlaista liikuntaa ja monenlaisia kuntoilumahdollisuuksia halvalla eri puolilla kaupunkia. Lopputulema: liikun tavalla joka minusta on kivaa. Ja niin usein tai harvoin kuin minua huvittaa. Hauskinta kun kuitenkin on leikkiä 5-vuotiaan pikkutytön kanssa Mäkelänrinteen uimahallin lastenaltaassa kun siellä on vähän väkeä. Koko ajan minun pitää liikkua, koska kilpailemme milloin milläkin tavalla kumpi on ensin toisessa päässä allasta. Jos olen ensimmäisenä, minun suoritukseni yleensä hylätään. Pienen ihmisen vuoro on voittaa aina – ei mummin. Kolme vuotta sitten vastasin innolla kyselyyn, jossa kerättiin mielipiteitä Jouko-palvelulinjojen käytöstä ja kehittämistarpeista. Saman ajan jossain istui työryhmä pohtimassa mitä meidän kulmien palvelulinjalle voitaisiin tehdä. Suunnitelma paljastettiin niin viime tipassa viime vuoden lopulla että mitkään adressit tai kannanotot eivät Helsingin Seudun Liikenteen herrojen ja rouvien mielipidettä kääntänyt. Uudistus astui voimaan 1.1.2014. Kertoiko kukaan Mäkkylässä, Henrikintieltä tai Leppävaarasta Joukoon nouseva kulkija, että hän haluaa aina ja ehdottomasti että jouko kääntyy heti Pitäjänmäentieltä Konalantielle. Käyttäjät vaihtavat usein kulkuneuvoa Pitskun asemalla. Siitä kun pääsee eri puolille kaupunkia ajaviin busseihin ja juniin. Tv- ja radio-ohjelmia pitää nykyisin kuun- www.autopesucenter.fi nella ja katsella salaa. Yhtiöissä on päätetty minkä ikäisille mikäkin kanava profiloidaan. Mitään ohjelmaa ei ole tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja tämä väki on kuitenkin radio- ja tvohjelmien suurkuluttajia. Tv:tä katsotaan keskimäärin reilut neljä tuntia väärässä. Ostoksille ei passaa lähteä ollenkaan. Kuitenkin ostaa vääriä tavaroita ja vääristä liikkeistä. Onneksi teatterit, museot, galleriat ja musiikkitalot ja ooppera eivät ole vielä keksineet että niidenkin produktiot on itse asiassa tarkoitettu hyvätuloisille alle 30-vuotiaille city-ihmisille. Taannoin riimittelytaitoinen tuttavani kyseli laulussaan olemmeko vain ongelmajätettä – hän tarkoitti kaikkia eläkeikäisi. Silloin olin vakaasti sitä mieltä että emme ole. Nyt en olisi enää niin varma. Leena-Maija Tuominen M Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3
6 22.1.2014 Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Tammikuun tarjouksia apteekki Isokanteleessa ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 Nyt kunnon kotimainen SUOMALAISEN elokuvan kannalta vuoden avaus oli onnistunut. Se tapahtui näin. Kun Anna-Leena Härkönen kirjoittaa hyvän romaanin, niin Kinotar Oy tuottaa siitä katsomisen arvoisen elokuvan. Näin on käynyt aikaisemminkin ja nyt kyse oli AnnaLeenan v. 2008 ilmestyneestä kirjasta ”Ei kiitos” (OTAVA), mihin perustuva samanniminen elokuva on jo ensi-illassa. Loppiaisviikonloppuna oli TV:ssä ”Onnen Varjot” elokuva, mikä on ollut Anna-Leena Härkösen avaus saman nimisellä kirjalla jo v. 2004 elokuvamaailmaan. ’Ei kiitoksessa’ ohjaajana on Samuli Valkama (Pentti Runsténin yksittäiskuvassa). Valkaman mukaan kyseessä on draamakomedia. Mutta se on todellinen helsinkiläiskuvaus, samalla koskettava sekä hauska. ”Kun Anna-Leena Härkönen kannusti minua filminteossa, niin tämä tuon tuosta huomautti, että voit ottaa tiettyjä vapauksia elokuvan suhteen”, mainitsi Samuli Valkama. Ja lisäsi, että hän kuitenkin halusi säilyttää tietynlaisen kerronnan kepeyden kokonaisuudessaan. Dramatiikasta, ongelmista ei ole luovuttu, onhan kyseessä uskottava yli nelikymppisten avioparin elämänvaihe. Aviovaimo Heli (Anu Sinisalo) on epätoivoisesti rakastunut mieheensä Mattiin (Ville Virtanen), mutta tämä sanoo vaimonsa monitahoisiin lähentelyihin ’ei kiitos’. Kuitenkin sattumalta Heli kohtaa johtamallaan saksankielen kurssilla Jarnon ja sillä lailla kiihkeä suhde syntyy, Jarnoa näyttelee filmissä Kai Vaine. Näiden kolmen henkilön kohtaukset toimivat niin hyvin, ettei katsoja välillä ole varma, onko kyseessä draama vai komedia. Koko kuva on näet aina uskottava. Filmaukset on tehty Helsingissä kesällä 2013, Kalliossa, Kruununhaassa sekä Tähtitorninmäenkin tunnistaa helposti. Tärkeä ulkomaanjakso on filmattu Kroatiassa, rannikkokaupungissa nimeltä Opatija. Keskeiset näyttelijät ovat varsin tuttuja tv:n monista sarjoista ja tietenkin aikaisemmista elokuvista. Anu Sinisalolla on nyt ensimmäinen elokuvallinen päärooli, Silti kokemusta onnistumiseen on! Mutta ryhmä ohjaaja + kolmikko piti useamman viikon harjoittelujakson, missä muun muassa repliikkien osuvuutta hiottiin. Mainitaan pätevistä sivuosien esittäjistä seuraavasti: Wanda Dupiel on Manna, Helin äiti on Eija Nousiainen. avioparin Sissi-tyttärenä on Rosa Salomaa, terapeutti on Tiina Lymi, Stockan mies on Hannu Kivioja. ”Nuoret kauniit naiset” ovat Niina Koponen ja Saara Kotkaniemi. Tarina on myös nyt elokuvaan liittyvänä uutuutena, taskupokkarina. Sen on toimittanut OTAVA Sevensarjassa. Ohessa kuva kirjan kannesta, mikä kertoo paljon. Yläkuvassa aviovaimo Heli ja Jarno. Alakuvassa ovat riitaisalla Kroatian matkalla Heli ja aviomies Matti Adrianmeren rannalla. Jyväskyläläinen kustantaja Docendo Oy on ottanut myös huomioon kaikkia tietokoneiden käyttäjiä pal- velevan alkuoppaan toimittamisen nimellä ”Windows 8 pikaopas”. Kuuluu sarjaan ’visual’. Tämä kirja on sellaiselle, joka haluaa alun pitäen hallita kohtuullisen hyvin Windowsin peruskäytön. Kirjantekijät: Tero Linjama sekä FM Matti Karhula ovat päteviä kirjoittajia auttamaan alkuun, sillä näyttöä on sekä lukuisten artikkeleiden että teosten muodossa. Opaskirja on hyvin havainnollistettu. Ja sen teksti on jaettu neljään osaan. Osissa 1-2 tutustutaan Windows 8: aloitusjärjestelmään. Osa 3. käsittelee työpöydän näkymien käytön sekä viimeisessä osassa on selkoa Windows 8:n asetuksista sekä perinteisen ohjauspaneelin kautta että aloitusryhmän kautta. Lisätietoja löytyy: www. docendo.fi *** YLE ei liioin arvioi, onko jokin ulkomailta kallisti ostettu ykkösluokan tuotetta vai sikäläistä saippuatarinaa vain rahastamisen vuoksi. Siis lupamaksujemme haaskausta! Joulun edellä koimme jälleen kaksi Suomenkin historiaan liittyvää julkistusta, ”lonkalta vain” lähetystä. Toinen oli varsin tuore YLEn ostama USA-elokuva tv:ssä 17.12.2013 Ernest Hemingwayn (1899-1961) ja Martha Gellhornin (Missouri 19081998 Lontoo, Ernestin 3:s vaimo 1940-45) seikkailut Espanjan sodasta 1936 eteenpäin ja suursodan sitten alettua 1939 tarinaa sekä vivahteita riitti elokuvaksi! Molemmat olivat kirjoittajina sekä raportoijina kuuluisia, joten perusteet filmille ovat olleet. Toki pariskunnasta on kirjoitettu lukuisia teoksiakin! Jaa, että oli kaksi? Se toinen oli Arvo Tuomisen dokumentti sotavuosiemme pääpropagandistasta, Pjotr Sokolovista. Ex-venäläisestä, missä totuutta oli säästelty. Mutta meillä suomalaisilla on oikeus vaatia, että tv-historiointi on totta eikä mielivaltaista romaania. Kiinnitän vain huomiota amerikkalaisen Hemingway-filmin Suomiosuuteen, mikä elokuvassa Suomi sijoittui sen keskivaiheille. Suomesta filmin amerikkalainen lehtinainen Martha Gellhorn teki kymmeniä Talvisota-artikkeleita ja pistäytyihän Gellhorn toki Suomessakin. Nyt filminhenkilöiden taustaa: Gellhorn vanhemmat olivat molemmat puolijuutalaisia, mikä oli jo lähtökohtana Hitler-vihalle. Mutta ihailua riitti ensimmäiselle työväenvaltiolle, Neuvostoliitolle sekä sen johtajille. Yliopiston Gellhorn jätti kesken 1927 ja valitsi lehtinaisen uran. Taitoa oli ja ura eteni, mutta jo 1930-luvun puolivälissä FBI kiinnostui Gellhornista ja Martha sai jopa oman kansion FBI:n arkistoon. Näet Gellhorn oli kova yllyttämään ”kommunistisiin” lakkoihin sekä arvosti vasemmistolaisia mielenosoituksia. Filmin kerronta hyppää kohtauksesta toiseen ja vain hyvin historiaan perehtynyt on kerronnan tasalla. On totta, että aivan vahingossa Ernest ja Martha kohtaavat jouluna 1936 Floridassa, missä Ernestillä on Key West-saarella aistikas koti. Hemingway on tuolloin aviossa. Filmi kertoi sen oikein, että ”nuoripari Hemingway-Gellhorn” saapui Espanjaan alkuvuodeksi 1937, mutta asuminen ei aina ollut filmin lailla loistohotelleiden tiloissa, vaan rakastavaiset yöpyivät myös teltoissa rintaman tuntumassa. Juorut kertoivat: saman peiton alla! Sitä taas filmi ei kerro, että Hemingway tuli Espanjaan neljä kertaa ja kävi siis kolmasti sotavuosina kuukausitolkulla ”lataamassa akkuja” kotimaassaan. Suomestakin oli mukana vasemmistovapaaehtoisia, kuten suomalaisia myös USAsta ja Kanadasta, Värväyskeskus oli Oskari Tokoin Fitchburg ja eräs porukassa suomea osannut oli USAssa juuri Fitchburgissa 1916 syntynyt, jenkkien Lincoln-prikaatin Matti Matsson (k. 2011), joka ajoi 1937-38 rintamaambulanssia. Matin äiti oli Teuvalta 1910 muuttanut Airi Lempi Pihlajamäki, Avioon USA ent. maskulaisen Johan Marjasen kanssa ja koko perhe tuki suomalaiskaupungin henkeä. Myöhemmin Tyynellämerelläkin 1942-44 sotinut Matsson kävi Suomessakin. Suomi-käynneillään Matsson ylpeili fasistien kukistumisesta 1945, mutta valitti sen 1. kierroksen epäonnistumista Espanjassa. Suomalainen mediakin löysi v. 1954 Nobel-voittajan ja Matssonin teiden yhtymisen, mitä hehkutettiin. Sillä ainakin kerran Matssonin ambulanssissa oli ollut itse Hemingway sairaalamatkalla. Tosin eräät Lincolnin suomalaiset aseveljet kertoivat Hemingwayn ”ohran jyvä silmässä” kompuroineen niin pahoin vuorilla, että autoa tarvittiin. Useat haavajäljet näyttivät kuitenkin kaikelta muulta, kuin ”fasistien luotien hipaisulta”! Jämsänkoskelainen punaupseeri Thure Lehen, Hertta Kuusisen aviomies n:o 1. oli myös Kominterin lähettämänä Espanjassa ja tämä julkisesti jo tuolloin syytti usein tapaamaansa Hemingway´ta alkoholismista, mikä esti järkevän keskustelun propagandistin kanssa, Kun CCCP.llä oli vahva poliittinen edustus Madridissa ja sen filmi-äänitorvea Koltsov´ia näytettiin Hemingway-seurassa, niin tiedoksi tv:n katsojille, että Stalin teloitutti Koltsov´n (Pravda-lehti!), kun tämä palasi Moskovaan 1939! Ja sitten filmin Suomi-valheisiin. Elokuvassa kerrottiin, että pariskunta eli sormituntumalla maailmanpolitiikassa ja Martha oli ollut 1939 Prahassakin seuraamassa Hitlerin otteita. Sekä todennut Ranskan ja Britannian hyökkäyksen 3.9.1939. Stalinin ja Hitlerin yhteistyön 1939. Nyt sitten Key Westin saavuttaa tieto, että CCCP on hyökännyt Suomeen. Hemingway ehdottaa heti Gellhornille Suomen matkaa ja kuluista vastaisi totutusti lehtifirma Colliers. Niin sitten filmin kerronta siirtyy Helsinkiin ja Suomessa Gellhorn onkin sitten pitkään! Näin oli totuus ja sen ainekset löytyvät useista lähteistä, artikkeleista ja muistelmakirjoista. Laajin kuvaus on Gellhornin v.1959 ilmestyneissä muistelmissa (The Face of War). Siis näin kuitenkin tapahtui. Gellhorn sai kustantajan avustamana pres. Rooseveltilta sekä US-ulkoministeriltä suosituskirjeen Suomen hallitukselle marraskuussa 1939 ja vastaanotto Helsingissä oli asiallinen. Gellhorn tuli Malmin kentälle Tukholmasta iltapäivällä 28.11.1939 ja asettui UM:n varaamaan huoneeseen Kämp-lehdistökeskuksen hotelissa. Gellhorn oli pian ajan tasalla ja tajusi sodan vaaran. Tilanne vain kiristyi 29,11 Moskovan uhkailuiden myötä ja Martha raportoi siitä kotimaan lukijoille. Mutta Martha ei ole voinut nähdä Helsingin pommitusta aamuvarhain, sillä 30.11. vasta klo 14.50 oli se Helsingin tuhoisa pommitus. Kahdeksan konetta tulee va- ramaali-Helsinkiin, kun panssarilaivoja ei löytynyt läntiseltä Suomenlahdelta. Martha ei ole voinut nähdä taivaan täydeltä koneita, sillä ne tulivat ylilentona nykyisen Länsisataman suunnasta, Hietalahdentori-Pääpostin kohdalle ja siihen loppuivat pommit nykyisen Paasikivien patsaan kohdalla. Koneet poistuivat tämän jälkeen Länsi-Inkerin lähtökentälle. Marthan kuvaama tuho oli valtava, 91 heti kuollutta, jne. Kymmeniä taloja oli raunioina. Gellhorn teki itsestään muka aidon silminnäkijän! Jatkossa filmin Gellhorn oli suorastaan jossain etulinjan korsussa lumipukuisten rintamiesten parissa. UM järjesti 2.12. Gellhornille opastetun autokyydin lähelle rintama-aluetta ja kohde oli Luumäellä ent. presidentti Svinhufvud. Maailmannaisen huolettomuudella Gellhorn kirjoitti artikkeleihinsa sekä muistelmiinsa Svinhufvudin nimenkin muotoon ”Szinhuszue”. Luumäen Kotkaniemellä oli parin tunnin keskusteluhetki ja Martha sai hämmästyksekseen erikoispieniä omenoita, mitkä kuitenkin maistuivat. Kyseessä olivat valkeat kuulaat, sillä olihan Suomessa 1939 historiansa parhain omenavuosi. UM:n opas kertoi myöhemmin, että Marthan saama anti oli tietorikas. Sieltä matka jatkui Immolan lentokentälle, missä oli suuri osa Fokker-hävittäjistä. Kolme tuntia vierähti upseerikerholla ja Gellhorn nautti reippaiden nuorten miesten seurasta. Otettiin julkaistuja valokuviakin. Martha yllättyi Suomen hyvästä maanpuolustushengestä m.m. Mutta sitä parivuosikymmentä myöhemmin uskottelemaansa ”lentäjä-suhdetta” Immolassa ei tapahtunut. Jossain maavoimien komentokeskuksessa käytiin myös, minkä sijaintia ei luonnollisesti kerrottu vieraalle. Iltapäivällä 3.12.1939 on Gellhorn on jo Turussa, mistä tämä pääsee ABAn koneella Brommaan. Siis helmikuun lopuille asti Gellhorn olisi ollut muka Suomessa! Totuus: vain nuo tässä kuvatut päivät. Joulukuun 4 pnä Gellhorn on jo Tukholmassa lehdistön haastattelussa, mistä lehdet kertoivat 5.12. Syy pikapoistumiseen Suomesta oli, että Gellhorn oli varma Suomen romahtamisesta lähipäivinä. Sama kiire oli myös muutamalla saman koneen ulkomaisella lehti-ihmisellä! Toki Gellhorn julkaisi vielä helmikuun lopulla 1940 lehdissään ”Suomen rintamakirjeitä”, mutta niiden tiedot oli kopsittu muiden toimittajien teksteistä. Näet Gellhorn kuvailee pian artikkeleissa sekä kirjoissaan, miten hän vietti joulua 1939 Pariisissa. Tukholmasta näet matka jatkui Osloon ja sieltä Skotlantiin, jne. Edellä kuvatun filmiluokan tekaistua historiointia me emme kaipaa pakkorahoituksen televisiossamme ja tätä vielä YLE kehtaa mainostaa ennakkoon ylisanoilla. Tiedoksi lukijoille, että Hemingway teki itsemurhan 1961 täysin alkoholisoituneena sekä sokeutunut Gellhorn niinikään 1998 Lontoossa ottamalla monikertaisen lääkeannoksen kerralla suuhunsa. Pekka Vanhala
7 22.1.2014 Talven taittuessa -kanteleilla yksin ja yhdessä - Toisinajattelija Toisinajattelija Säteilyä ja foliohattuja SUOMI ON siitä erinomainen maa, että täällä ei ole huolta kännykkäsäteilystä. Säteilyturvakeskus ei tuo julkisuuteen edes yleisiä kansainvälisesti päätettyjä varoituksia, ei ainakaan tehokkaasti. Tavallisista kansalaisista valtaosa suhtautuu epäuskolla mihinkään säteilyyn, ja pitävät entiseen lippulaivateollisuuteemme kohdistuvia epäilyjä suorastaan maanpetoksellisina. Muissa maissa, vaikkapa Venäjällä 70% väestä uskoo kännykkäsäteilyn olevan pahasta. Suomessa useimmat ovat varmoja, että säteilyväitteet ovat foliohattujen touhotusta. Alan teollisuus tukee käsitystä. Mitään muuta vaikutusta ei ole havaittu kuin lämpövaikutus, sanoo operaattorin edustaja. Mielellään myös vertaillaan säteilyä auringon säteilyyn. Onhan auringon säteily monin verroin vahvempaa ja kumminkin väki voi oleskella auringossa huoletta. Toisaalta, aiheuttaahan auringon säteily takuuvarmasti ihosyöpiä, ainakin oka- ja tyvisolusyöpiä. Valoherkät ihmiset saavat vaikeita oireita auringonotosta. Ihminen saattaa näyttää Hiroshiman uhrilta jo pienelläkin altistuksella. Keskustelun ytimenä on se, vaikuttaako kännykkä myös muulla tavoin kuin pelkän lämpövaikutuksen kautta. Tästä voidaan tehdä ihan kotona testi: Kun mikroaaltouuni toimii jokseenkin samoilla taajuuksilla kuin kännykkä, testataan laittamalla sämpylä mikroon. Ja kas, sämpylä muuttuu säteilytettäessä sitkeäksi, ainakin ranskalaisen herkuttelijan mielestä täysin syömäkelvottomaksi, aivan toisenlaatuiseksi kuin tavallisessa uunissa. Tämä antaa viitettä siihen, että säteily vaikuttaa proteiineihin, joihin leipomuksen sitko perustuu. Teollisuuden rahoittamissa tut- kimuksissa ei yleensä näy mitään haitallista. Johtuisiko se siitä, että kaikkiin soluihin ei säteily vaikuta ja teollisuus erityisen mielellään testaa solutasolla sellaisia soluja, joissa vaikutuksia ei havaita (esim. valkosoluja). Joissakin kohdin teollisuudellakin lipsahtaa. 1995 tehdyssä patenttihakemuksessa matkapuhelinyhtiö sanoo ”radiotaajuinen säteily voi muun muassa ärsyttää hermosolujen tukisoluja ja lisätä niiden kasvua, minkä on pahimmassa tapauksessa esitetty voivan johtaa pahanlaatuisten kasvainten, mm. glioomien muodostumiseen.” Taitaa olla muuten sama vuosi, jolloin lapsuudenystäväni sairastui aivosyöpään (tämän kännykkätyöpuheluiden kesto laskettiin tunneissa). Rottakokeissa on todettu veriaivoesteen heikkenemistä säteilystä. Ihmisillä kokeileminen on haastavampaa, mutta tutkimuksissa on havaittu sokeriaineenvaihdunnan muutoksia aivoissa, joka sekin viittaa veriaivoesteen huonontumiseen. Ylimääräinen sokeri on erityisen hyödyllistä kasvaimelle. Ystäväni aivosyöpä etenikin nopeasti. Altistumisen vaarallisuudesta on yleisesti vaikea sanoa varmaa, koska elimistö korjaa itseään. Kysymys jääkin riippumaan siitä mikä on altistuksen määrä, ja miten herkkä ihminen on säteilylle. Samaan tapaan kuin auringonkin kohdalla, on syytä olettaa että sietokyky on yksilöllistä. Koska lasten hermojärjestelmä on vasta rakennusvaiheessa, lasten kohdalla riskit ovat suurempia. Toisaalta vanhuksilla itsekorjautuminen on heikentynyttä. Keskiikäisten kohdalla kysymysmerkiksi jää, olisiko säteilyllä vaikutusta mm. Alzheimerin syntyyn. Pionee- risukupolvi on saattanut saada pitkistä puheluista ja heikoista kentistä johtuneista suuritehoisemmasta säteilystä vikaa...vikaa. Siittiöt, joiden varassa kansakunnan tulevaisuus on, ovat vaarassa. Todetaan, että määrä ja laatu on huonontunut. Maailma on vaarojen karikko, varsinkin pikkuruiselle siimahännälle. Yksi siittiöihin kohdistuva uhka on kännykkäsäteily. Tutkimuksissa on selkeästi todettu siittiöiden hapetusstressiä, ja yleistä huonovointisuutta pikku häntäheikeissä, mikäli ne altistuvat radiotaajuiselle säteilylle. Ehkei kannattaisi pitää kännykkää housuntaskussa, mikäli on tarkoitus hankkia jälkeläisiä. Sama luultavasti koskee myös munasoluja. Kun tietoyhteiskuntaa innolla rakennetaan tässä maassa langattomaksi, niin siihen voi liittyä vaaroja, joita operaattorit yrittävät pitää keskustelun ulkopuolella. Yksi mahdollisuus on, että jatkuva kentissä olo aikaansaa tinnitusta. Erityisesti lasten tinnitus on lisääntynyt ja ainakin foliohatut syyttävät siitä sähkömagneettisia kenttiä, jotka pitävät meitä yhteydessä nettiin ja toisiimme. Mm. Israelissa 4G-verkon rakentaminen on kielletty ennen lisätutkimuksia. Meillä tahtia ei turhat epäilyt haittaa. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu kymmenen-kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Syövät eivät yleensä puhkea heti. Alzheimerkin tulee hiipimällä. Tulee olemaan ikävä huomata, mikäli aivojen tilalla onkin enää pelkkää vaahtokarkkimassaa. Esko Karinen Lähde: Langaton teknologia ja terveys, toim. Erja Tamminen Tietokirja tutuksi-tapahtuma HELSINGIN KIRJASTOTOIMEN johtaja Tuula Haavisto vinkkaa tietokirjallisuudesta Kannelmäen kirjastossa lauantaina 8.2. klo 11.00 Esillä olevat teokset ovat vuoden 2013 Tieto-Finlandia-ehdokkaita. Finaaliin ylsi tänä vuonna kuusi tietokirjaa, joiden valintaraadissa oli mukana myös Tuula Haavisto. Tietokirjat tutuiksi -tapahtumassa Haavisto esittelee Tieto-Finlandia-ehdokkaat, jonka jälkeen on aikaa vapaalle keskustelulle. Tervetuloa inspiroitumaan ja keskustelemaan tietokirjallisuudesta! Finalistit valitsi kolmen hengen raati, johon kuuluivat opetusneuvos Pirjo Sinko, suomentaja Markku Päkkilä sekä Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Finalistien joukosta voittajan valitsi Ateneumin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila. Tieto-Finlandia 2013 -palkinnon voitti Ville Kivimäen kirja Murtuneet mielet - Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939 - 1945. Teos kertoo sotien aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä sotilaille ja veteraaneille. Finlandia-palkittua sekä finalisteja voi varata HelMet-kirjastoista: Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina Harri Kalha: Kokottien kultakausi: Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina Teemu Keskisarja: Viipuri 1918 Ville Kivimäki: Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 Rauli Partanen, Harri Paloheimo, Heikki Varis: Suomi öljyn jälkeen Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen ja Kai arponen: Vapaalas- ku – tieto, taito, turvallisuus Tuula Haavisto kertoo, että yli 200 kirjan kahlaaminen ja tarkempi tutustuminen noin viiteenkymmeneen kirjaan muutti kirjastojohtajankin näkemyksiä. Lukeminen oli hienoa, antoisaa, innoittavaa ja monipuolistavaa. Tämän kokemuksen jälkeen luen lehtiäkin eri tavalla, tietokirjojen lukeminen antoi uusia eväitä arvioida asioita, Tuula Haavisto sanoo. Lukeminen muutti sanan lihaksi lukemispropagoijan omassa elämässä. Pitkien tekstien lukeminen lisää ymmärrystä. Niin olen pitkään väittänyt, ja nyt koin sen hyvin omakohtaisesti. Verkosta saa yleistä ja monenlaista nippelitietoa, mutta pitkistä teksteistä ja tietokirjoista saa kokonaisvaltaisemman kuvan. Lisäksi kokemukseni viittaavat siihen, että e-muodossa lukeminen on nopeampaa mutta asia jää huonommin päähän, johtaja kertoo. Tuula Haavisto sai lukukokemuksesta omaan elämäänsäkin uudenlaisia ajatuksia. Lihansyöntiä pitäisi vähentää ja myös henkilökohtaista energiajalanjälkeä. Sain jopa vinkkejä oman vaatekaapin parempaan hallinnointiin. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kanteleensoittajat esiintyvät Kannelmäen kirkon kappelissa, os. Vanhaistentie 6, Helsinki maanantaina 3.2.2014 klo 18 Kahvitarjoilu, vapaa pääsy Tervetuloa! Kaarelaseuraa tukevat: Kaarela-Seuran yhteisö-/tukijäseniksi ovat liittyneet Kannelmäen Srk Heka-Kannelmäki Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: Kukkakauppa Cardella Parturi-kampaamo Hiuspaja Ravintola Villihanhi Kannel Café Pallogrilli Vastaukset tusina-aivoille 1. Hyöty, hohto 2. Liata 3. Piilopaikka 4. Hyvä, lukutoukka 5. Kiitää, antaa kyytiä 6. Palaa, lämmittää 7. Ruskea, ruskettunut 8. Hermoromahdus 9. Kirjasto 10. Kallio 11. Nojatuoli 12. Pieru Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi Fitstudio Haaga Paikallinen liikuntasali • Haagassa Thalian aukiolla ainutlaatuinen liikuntasali naisille ja miehille • Ei jäsen- tai liittymismaksuja, maksat vain tunneista, joilla käyt eikä sinun tarvitse ilmoittautua • Monipuoliset ryhmäliikuntatunnit - myös senioreille Tulossa la 1.2. Haaga goes fit and healthy -tapahtuma! www.fitstudio.fi Kevennä pysyvästi Pienryhmävalmennus Haagan FitStudiossa alkaa 15.2. Unohda ihmedieetit ja tee pysyvä elämäntapamuutos. Painonhallintaa NutriCoach-valmentajan johdolla. ,OP PHQQHVVl PRQD#QXWULFRDFK ¿ S 0\|V \NVLO|YDOPHQQXVWD UDYLQWRDQDO\\VHMl NHKRQNRRVWXPXVPLWWDXNVLD OXHQWRMD Lisätiedot: ZZZ PRQ]DQXWULWLRQ EORJVSRW ¿ PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute
teisvastuukeräyksen ulkomaankohteesta Guatemalasta. Sairaalapastori Marko Mattila kertoo saattohoidosta. Kanakeittoa, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Mahdollisuus ilmoittautua lista- ja lipaskerääjäksi. PIISPANTARKASTUS 23.–24.1. ja 26.1. • Piispa Irja Askola vierailee mm. Kanneltalossa to 23.1. klo 11 ja Kauppakeskus Kaaressa klo 14 sekä soppatykillä Malminkartanon aukiolla pe 24.1. klo 12. • Ilta Kannelmäen kirkolla to 23.1. klo 17.30 Aluksi ohjelmallinen puolituntinen kirkossa, mm. pikkuisten kuoro Kannelnaperot laulaa. Sen jälkeen vapaata seurustelua ja tarjoilua seurakuntakeskuksessa. Illan päätteeksi Luottamuksen hartaus kirkossa. Ilta on kaikille avoin. Tervetuloa! JUMALANPALVELUSELÄMÄÄ KANNELMÄEN KIRKOSSA: • PIISPANMESSU su 26.1. klo 10 Saarna piispa Irja Askola, liturgia kirkkoherra Sakari Enrold, esirukous pastori Konsta Korhonen. Ehtoollisen avustajina lääninrovasti Martti Pitkänen, seurakuntaneuvoston jäsenet Leena Rantanen ja Tarja Lamminperä, tekstinlukijana Timo Sahi. Messun jälkeen piispan puheenvuoro kirkossa ja kirkkokahvit seurakuntasalissa. • AAMUPYSÄKKI ti 21.1. klo 9.15 Ehtoollinen kirkon kappelissa. Aamiainen (1 €) seurakuntasalissa. Aili Raitavuo, Kari Härkönen, Tuula Kojo-Gregoriadis. • KYNTTILÄNPÄIVÄN MESSU JA YHTEISVASTUUKERÄYKSEN AVAUS su 2.2. klo 10 Aili Raitavuo, Konsta Korhonen, Tuula Kojo-Gregoriadis, Anne Myllylä ja Heidi Metsälä. Kirkkokahveilla tietoa sanoin ja kuvin Yh- • LUOTTAMUKSEN MESSU ke 5.2. klo 19 Tunnelmallinen hiljaisuuden ja Taizé-laulujen messu, lepohetki keskellä viikkoa. Lotta Pirilä, Kari Härkönen, laulu- ja soitinyhtye. YHTEISVASTUUKERÄYS 2014 • Yhteisvastuu auttaa hädänalaisia Suomessa ja kehitysmaissa. Vuoden 2014 keräysvaroin parannetaan saattohoidettavien olosuhteita Suomessa ja tehdään ihmisoikeustyötä Guatemalassa. • Lipaskeräykset Kauppakeskus Kaaressa viikoilla 6 & 11: 3.–8.2. ma–pe klo 10– 12 ja 16–19 ja la klo 10–14 sekä 10.–15.3. ma– pe klo 10–12 ja 16–19 ja la klo 10–14. Tule mukaan tunniksi tai pariksi. • Voit myös ilmoittautua listakerääjäksi omaan kotitaloosi tai kotikadullesi. • Tiedustelut ja ilmoittautumiset keräyspäällikkö, diakoni Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842, heidi.metsala@evl.fi Jussi pela Nonet& Timo Lassy Willemark lu, Stefanos no Hirvonen – kitara Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Jormin Coolin ja Bebopin risteyksessä muusikko Villeklo Rauhala ov ovat vat va at mel me m melko elko o aku aakustinen ku usti s nen st en n du duo eelilii M duo M.A M.A.D. .A A.D A. .D. D. ti 4.2. 19, a o alk. 20 € erii tter Improvisaatioteatt Häpeämättömät Skandinaavinen kansanlauSka luperinne lupe muuntuu taitavien jazzmuu jazzmuusikoiden käsissä uudeksi musiikilliseksi musi kokemukseksi! Lena Willemark W – laulu ja viulu, saks Sonny Heinilä – saksofoni ja huilu, b Anders Jormin – basso, Markku Ounaskari – rummut rummu ja perkussiot to 6.2. klo 19, alk. 13/9 € Kohtauksia Kannelmäessää Hulvaton improklubi jatkuu! uu! ke 29.1.klo 18, vapaa pääsy äsy MALMINKARTANON KAPPELISSA Malminkartanon kappelin avajaisviikko ma–ke 10.–12.2., os. Vellikellonpolku 8. Avoimet ovet klo 10–19. Ma ja ke iltahartaus klo 18. TYTÖT JA POJAT – kerhokausi on alkanut. ks. www.mestat.fi/mestat/kannelmaki/tytötja-pojat Ounaskari Heinilä msik ideen käsissä Lauus avien jazzmuusikoiden zzzmuusikoiden m muusikoid kä uudek uudeksi ksi m mu musiikilliseksi ussiik u iiiiikkiill illlllis iise sseeks kksi si ko kkokemukokkem eem mukilä – saksofoni so ofoni ja huilu, Anders Jormin n – basso, baass asss sso o,, Ma M Mar Markku aarkk kkku ku ku Ou O Ounaskari unaskari Selma Hanhiniemi- Rä e Räme Duo D o Selma lma Räme – laulu, shamaanirumpu,shruti ja huilu, Stefanos Hirvonen – kitara ti 11.2. klo 18, vapaa pääsy AD Rauhala MM.A.D. tti P H hi i i ja j muusikkojen muu-Karismaattinen Paulili Hanhiniemi D. sikko Ville Rauhala ovat melko akustinen duo eli M.A.D. ti 11.2. klo 19, alk. 18/14 € Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu. Klaneettitie 5, kanneltalo.? VIELÄ EHDIT MUKAAN! KANNELMÄKI, VANHA OSTARI - VANHAISTENTIE 1 Selkä Työssä - projekti 2011-2014 Tartan kiittää asiakkaitaan positiivisista palautteista. Haluamme näin kehittää, sekä parantaa ideoita parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaittemme viihtyvyydeksi. HELMIKUUSTA LÄHTIEN ALAMME TARJOILLA VAIHTUVILLA MENUILLA PUBIRUOKAA JOKA PÄIVÄ KLO 09-01 WWW.SELKAYHDISTYKSET.FI Lisätietoa saat nettisivuiltamme ja toimistolta p. 044-3600 201 J n UNCLE en parasta ISUUKS A erillä. L I D Kannelmä T N S Ä I B I Y K T e Flipp LLA I S K Y SUOSIKme edelleen m OI ÖS m tu Tutus arjouksista t IMME Y lisääm INN M H 3 E 1 0 M 2 ÄM aamme I JATKAMME T S E J JÄR likoim EIN, SIKS Vantaalla: Zumba Gold, Ma klo 17-18, Zacharias Topelius skolan, Stenbäckinkatu 14 Selkäjumppa, To klo 17-18, Kulomäen koulu, Maauuninpolku 2 Selkäjumppa, Ma klo 17-18, Liikuntamylly, Myllypurontie 1 Selkäjumppa, To klo 17-18, Myyrmäen urheilutalo, pieni sali, Myyrmäenraitti 4 Itämainen tanssi, Ti klo 1718, Hietakummun ala-aste, Hietakummuntie 1 Yllä oleviin ryhmiin ilmoittaudutaan paikan päällä Asahi (kausi 5.2-14.5), Ke klo 12-13, Kampin liikuntakeskus, Malminkatu 3 D SELKÄOIREISTEN TAPAAMISILLAT: 19.2, 19.3 ja 16.4 klo 17-19 Kampin palvelukeskuksessa Broidi-kerhohuoneessa, os. Salomonkatu 21 B, Helsinki. Miesten selkäjumppa (kausi 5.2-14.5), Ke klo 1617, Kampin liikuntakeskus, Malminkatu 3 D Selkäjumppa, To klo 17-18, Kottby lågstadieskola, Pohjolankatu 45 -Fish & Chips -Dippaajan unelma -Makkaraperunat -Kentucky chicken -Ristikkoperunat -02 , 9 0 O L ÄIVÄtuKotteistamme P A K O UKI Jmat uutiset istämme. A E M M LE ina tuoreim ista bände O N E I T DEJÄ5€ H sta saat a sekä tulev N Ä Ä L B 4 1 A MUITStellaa 0.5L TA 2v0uihimme, jo illoistamme S + U K U K K I HELM facebook si me, turnaus OHN JOKA elosolutta IA Näissä ryhmissä on vielä tilaa Helsingissä: Väritulosteet, tulosteet, kopiot, valokuva-suurennokset, okuva-suurennokset, julisteet steet A5-A2 koossa Tanotorven otorven toimituksesta m Tarjoa Pyydää tarjous tai tule käymään! ymään! PelivaSIAKAS ON TÄRK MEILLE A P. 040 40 512 5105 BILIS AINA ILMAINEN! VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. tanotorvi@eepinen.fi orvi@eepinen.fi Eepinen nen Oy, Klaneettitie 111 MONDAY - FRIDAY OPEN 14 - 02 SATURDAY - SUNDAY OPEN 11-02 Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. Toimisto sto avoinna ark. 10.00-16.00 0.00-16.00 Tee perhekuvistasi suurennoksia!