• Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi kÄytÄ heijastinta ! No 10 4.11.2009 · 45 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Aira Samulin haluaa patsaan Sten Suviolle Isänpäivän menu Ylipormestarin asukasilta Kannelmäessä 10.11. klo 18.30 Pirkko Lahti aktivoi ihmisiä terveempään elämään
• KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT TIEDOTTAA Syyskausi on jatkunut vilkkaana. Kiitos innokkaasta osallistumisesta kaikille uusille ja vanhoille jäsenille! Kiinnostaako sinua osallistua tunneille vielä tänä syksynä? Ota yhteyttä! Aikuisten tunnit, joilla on vielä tilaa: Kaikki isosalitunnit, Flow Gymnastics, Miesten Sporttipiiri, Body, Kuntopiiri, JokaMiehen jumppa, Ikinuoret, Taiji, Jooga. Lasten ja nuorten tunnit, joilla on vielä tilaa: Tanssillinen voimistelu 13­15v, Kidmix 9­10v, Dancemix 13 v täytt., Dance Fusion 13­18v, Jumppakoulu 4­6v. Huom! Vauvajumppaan mahtuu vielä myös! Vuoden ohjaajien ja jumppaajien valinnat: Seuramme valitsee vuoden lopussa vuoden ohjaajat ja jumppaajat sekä lasten että aikuisten ryhmistä. Voit ehdottaa vuoden jumppaajaksi itseäsi tai ystävääsi tai jotakuta muuta jumppaajaa. Vaikuta valintoihin lähettämällä ehdotuksesi perusteluineen sähköpostilla tai postikortilla seuran toimistolle 22.11. mennessä. Vuoden jumppaajat ja ohjaajat palkitaan joulunäytöksessä 5.12. Kanneltalolla. Tarjoamme jäsenille seuraavia etuja: Edullista hierontaa toimistolla lauantaina 12.12. klo 9:30­13:30. Tarjoushinnat: 18 / 30 min., 25 /45 min. ja 32 /60 min. Varaukset: koulutettu hieroja Jari Jaakkola, puh. 040 749 8484. Kisakallion Urheiluopiston loppuvuoden 2009 (sekä loppiaisen 2010) lasten ja perheiden kursseista 15 % alennus kumppanisivujen kautta tehtyihin uusiin varauksiin. Kysy käyttäjätunnus ja salasana toimistoltamme ja varaa paikka kurssille! MEILTÄ TESTIVOITTAJA! Tunnit peruttu 5.­6.12. Itsenäisyyspäivän vuoksi kaikilla kouluilla. Muut peruutukset seuran verkkosivuilla. Toimisto on auki arkisin yleensä klo 10­15. Ota yhteyttä ja kerro tulostasi, jotta osaamme olla paikalla. Seuran vuosikokous pidetään torstaina 26.11. klo 18:30 seuran toimistolla. Kokouksessa käsitellään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2010, sekä hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Kaikki seuran jäsenet ovat tervetulleita! Pyydämme ilmoittautumaan kokoukseen 23.11. mennessä (yhteystiedot alla). Osallistujat saavat kokousaineiston ennakkoon tutustuttavaksi. Kaikkien osallistujien kesken arvomme yhteistyökumppanimme lahjakortin. Haluatko olla mukana kehittämässä seuramme toimintaa? Hallitus hakee uusia jäseniä mukaan seuran toimintaan. Tuot vain mukaan oman panoksesi ja osaamisesi sekä omat ideasi. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä toimistoon marraskuun alussa. Valinnat tehdään vuosikokouksessa 26.11. Perinteinen joulunäytös Kanneltalolla 5.12. klo 17:00. Liput tulevat myyntiin Lippupalveluun (puh. (09) 3101 2000) 23.11. Liput kannattaa hankkia ajoissa, jotta pääsee varmasti mukaan. Lippujen hinnat ovat: 8 / aikuinen ja 4 /lapsi. -lattialaminaatti · Päästöluokka M1 · Palotestattu VTT:ssä · Käyttöluokka 32 · Takuu 20 vuotta · Patentoitu UNICLIC-pontti · PYSYVÄSTI YHDESSÄ -takuu · Nopea ja helppo asentaa · Heti käyttövalmis lattia Vuoden 2010 seinäkalenteri Julkaisemme marraskuussa seuramme historian ensimmäisen seinäkalenterin! Kalenterissa on kuvia seuramme toiminnasta ja tietoa paikallisesti kiinnostavista paikoista. Voit kannattaa seuramme toimintaa ostamalla kalenterin itsellesi tai vaikkapa lahjaksi muille. Kalenteri julkaistaan marraskuussa ja sitä myydään tunneillamme sekä toimistolla. Kalenterin hinta on 15 . Mallistossa yli 90 vaihtoehtoa. Tule valitsemaan omasi! Laminaatit alkaen 13,90 /m2 PITÄJÄNMÄEN PUU OY Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16­18 B 00420 Helsinki (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi Seuraava tiedote ilmestyy Tanotorvessa 29.11. Takkatie 14, 00370 Helsinki puh. 224 2860 Avoinna ark 7-17, la 9-13 MEILTÄ SAAT LAADUKKAAT PAINOTUOTTEET KATTAVAT RAKENNUSPIIRUSTUSPALVELUT OTA YHTEYTTÄ graafiset palvelut puh. 010 6803 400 rakennuspiirustuspalvelut puh. 010 6803 200 myynti@kopioniini.fi www.kopioniini.fi www.kopioniini.fi/printitnow
• 4 4.11.2009 Kaarelan terveys- ja hyvinvointipäivänä etsittiin eväitä parempaan elämään Kaarelan terveys- ja hyvinvointipäivä järjestettiin tiistaina 15.9.. Tuolloin ihmisiltä kysyttiin mm.: Onko vyötäröllesi kertynyt ylimääräistä? Onko verensokerisi koholla? Kaipaatko ravitsemusvinkkejä? Maistuuko liikunta puulle? Askarruttaako influenssa? Kiinnostaisiko vapaaehtoistoiminta? KYSYMYKSIIN SAATIIN päivän aikana paljon myös vastauksia, kun Kaarelan eri toimintapisteissä asiantuntijat ja asianharrastajat kertoivat ja vastasivat ihmisiä askarruttaviin asioihin. Kanneltalossa oli toiminnassa terveystori, jossa mm. mitattiin verensokereita, vyötärönympärystä ja keuhkojen tilavuutta. Professori emeritus Pauli Leinikki terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi sikainfluenssasta ja psykologi Pirkko Lahti hyvän elämän rakennuspuista. Kannelmäen Prisman 2.kerroksessa Helsingin sydänpiiri jakoi Kannelmäen Leijonat jakoivat Sitratorilla soppaa. Helsingin sydänpiirin Sirkka Ekola ja Kaija Karuma kertoivat Prismassa ihmisille erilaisista terveellisistä vaihtoehdoista. tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista, asukastalo Rengissä Malminkartanossa oli terveyspäivä äideille ja lapsille ja Horisontissa maksuton verensokerin ja keuhkojen tilavuuden mittaus. Sitratorilla oli vapaaehtoistori, jossa oli mukana mm. seurakunta, HelsinkiMissio ja Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminta. Kaikkialle oli vapaa pääsy. Pikomalan Retkeilijöiden puh. joht. Veijo Rahikainen on opettanut sauvakävelyä jo 12 vuotta ja hyvin menivät opit perille myös Sitratorilla. Pidä huolta itsestäsi P ari kolme vuotta sitten Sitran yliasiamies Esko Aho esitti julkisuudessa, että ihmisille tulisi antaa bonuspisteitä, jos he hoitavat terveyttään ja rangaista, jos eivät hoida. Tällainen ajattelu, että sairasrumisesta lisärangaistaan herätti vahvoja tunteita ja paljon keskustelua. Ehkä Ahon puheenvuoro tahallisestikin ymmärrettiin väärin. Itsestään selvää Suomessa on ­ vaikka kuinka puhutaan priorisoinnista ­ että ihminen sairastuessaan aina saa apua. Hoitotakuun pitäisi lisäksi määrittää, miten nopeasti - ei vain teoriassa, vaan myös käytännössä ­ ihmistä autetaan. Itse aiheutettuja sairauksia joidenkin terveysterrroristen mukaan on. Valtioneuvoston asettaman Eettisten asioiden neuvottelukunnan, ETENEN kannnaoton mukaan ei kuitenkaan ole itse aiheutettuja sairauksia. Jos ihminen tupakoi, juo liikaan alkoholia, on liikkumattta tai syö liikaa tai nukkuu liian vähän , on hänellä jokin syy toimia näin. Kysymyksessähän ei ole enää tilanne, ettei suomalainen ihminen tietäisi, mikä on terveyttä tai sairautta tuovaa, mutta aina vaan ei jaksa tai osaa elää terveesti. Suomessa käydään keskustelua prisorisoinnista eli yritetään selvittää, keitä hoidetaan ja missä kiireellisyysjärjestyksessä. Tästä keskustelusta vain tihkuu ai- ka vähän tietoja, koska se on myös aika ahdistavaa. Kenellä on oikeus ja mahdollisuus sanoa, keitä hoidetaan keitä ei. Jokaisen potilaan kohdalla omainen useimmiten haluaa tehtäväksi kaiken, minkä lääketieteessä voidaan, vaikka objektiiviset faktat eivät kannustaisi hoidon jatkamiseen. Eri ryhmien arvottaminen on tulenarka asia ja helposti kaikkien tunteita koetteleva, Siksi priorisointikysymyksiä onkin pohdittu sisäisissä palavereissa eri laitoksissa. Priorisointi on myös asia, joka helposti politisoituu. Priorisointi myös herättää eettisiä ja tietysti taloudellisia kysymyksiä . Äskettäin näin kirjeen, jossa todettiin, että kaulavaltimoleikkauksia ei enää tehdä yli 75 vuotiaille. Riskejä näissä tietysti on, mutta aivoinfarktin saanut potilaskin voi elää useita vuosia ja tulla todella kalliiksi yhteiskunnalle. Priorisoinnin tulee tapahtua yksilökohtaisen arvioinnin pohjalta. Toisaalta kuka tahansa voi jäädä sairautensa vangiksi eikä näe mitään muuta. Tämä on tuhoisaa koska silloin voimat kuluvat sairauden päivittelyyn ja sairastamiseen. Tärkeää olisi sairaanakin havaita, mitkä asiat ovat hyvin ja mitkä asiat kantavat vaikeissa tilanteissa. Kerran tuttavajoukossa totesimme, että huolimatta lukuisista sairauksista ihmiset kokivat elävänsä tyydyttävää elämää ja kokivat itsensä myös terveiksi. Näin pysyt terveenä Ihmisen itsearvoininnin pohjana on itsetunto. Siihen ovat vaikuttaneet niin kasvutausta, koulutus kuin työkokemuksetkin sekä tietysti yhteiskunnan kautta tulleet palautteet ja vahvistukset. Ihminen tiedostamattaan vahvistaa käyttäytymistä, josta häntä kiitetään tai palkitaan. Kaiken onnistumisen ja terveenä pysymisen yksi keskeisistä lähtökohdista on usko itseen ja omiin näkökulmiin. Omia asenteitaan on silti hyvä tutkailla koko elämänsä ajan.Terveen elämän ehdoiksi luetaan mm. hyvä uni, säännöllinen ruokailu, liikunta selkeä päivärytmi ja kantava ihmissuhdeverkosto. Ihminen kaipaa myös harrastuksia. Mikään edellä mainituista hyvän elämän perusteista ei ole uusi kenellekään. Eri asia on teemmekö me itsemme sen eteen mitään. Unitutkijat esittävät, että tarvitsemme noin 6-8 tunnin unta yössä. Ruumis virkistyy nopemmin kuin Koettu terveys Varsinaisten sairaustilastojen ja todettujen sairauksien rinnalla on viime vuosina ruvettu puhumaan koetusta terveydestä eli ihmisen itsensä kokemasta terveydestä. Tämä on tärkeä lähtökohta. Iän myötä ­ sekä miesten että naisten keski-ikähän on noussut Suomessa ­ on itse kunkin kansalaisen sairauksien määrä kasvanut. Ihmisten tuleekin oppia elämään sairauksiensa kanssa ja suhteuttamaan ne osaksi omaa itseään. psyyke ja erityisesti psyyke kaipaa riittävää unta. Unen aikana myös näemme unia ja nämä jäsentävät mieltämme. Päiväkokemuksemme - sekä hyvät että vaikeat asiat - jäsentyyvät unissa viesteiksi itselle. Myös aivot tarvitsevat lepoa ja unen aikana ne energisoituvat. Päivittäinen säännöllinen ruokailu tuo energiaa ja lisää jaksamista. Monet ruoat ovat erityisesti myös psyykkeen vaikuttavia- joko keskushermostoa ärsyttäviä tai mielihyvää tuovia.Liikalihavuudesta on viime aikoina puhuttu niin paljon, että ihmiset syyllistyvät syödessään ­ taas menee liikaa kaloreja! Tällainen jatkuva syyllisyys on karhunpalvelus omalle mielelle. Säännöllinen päivärytmi on tärkeä osa elämää.Työssä ollessa se on itsestään selvää, mutta myös esimerkiksi työtön tai eläkeläinen tarvitsevat selkeän päivärytmin itselleen Liikunta ­ erityisesti ulkona kävely tai juokseminen ­ poistaa ahdistusta ja masennusta. Siksi liikunta pitäisi kuulua päivittäiseen rytmiin, koska myös istumapainotteisessa maailmassa tarvistemme liikuntaa. Ruumis kaipaa liikuntaa ja kun se lisäksi on "lääkettä" psyykelle, kannattaa sitä harrastaa. Muiden ihmisten merkitystä ei koskaan painoteta riittävästi. Tarvitsemme sellaisen ihmisverkoston lähellemme, joka on tarvittaessa käytössä ­ silloin, kun on vaikeaa ja haluaa puhua. Toisaalta ihmiset eivät "pysy" lähistöllä, jos emme huolla yhteyksiä. Mikään ihmissuh- Psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti puhui hyvän elämän rakennuspuista Kaarelan terveys- ja hyvinvointipäivänä Kaarelassa viime syyskuussa. Lahti toimi pitkään Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtajana ennen eläkkeelle siirtymistään vuonna 2006. de ei ole tasapuolinen ­ toisessa suhteessa saamme, toisessa annamme enemmän. Ihmisille voimme kertoa kriiseistä ja kriisit vaativat usein, että ne kerrotaan monta kertaa. Yksi ihminen ei jaksa niitä niin monta kertaa kuunnella ja siksikin tarvitsemme useampia korvia. Jokaisen omaa tapaa kannattaa arvostaa ja tietysti myös tiedostaa, mitä on tehnyt silloin, kun on oikein vaikeaa. Koneet ja laitteet ­ myös autothuolletaan säännöllisesti. Ihminenkin ­ me jokainen kaipaamme säännöllisyyttä huolloissa. Kuntokouluissa puhutaan pitkistä liikesarjoista ja niiden vaikuttavuudesta.Oman itsen huolto on juuri pitkää liikesarjaa. Siinä voi aina välillä ottaa spurtteja, mutta jatkuva huolenpito takaa parhaan tuloksen. Ihminen tarvitsee lepoa ja rentoutusta ja aktiviteetteja:.Sitä, että on tärkeä ja että minua arvostetaan. Sitä, että ihmisenä olen hyvä. Eihän kukaan ole meille antanut elämää ­ ei sitä kukaan muu kuin itse voi arvostellakaan. Elämästä ei anneta arvosanja. Huolenpidosta voi antaa plussia ja miinuksia. Kesämieli tuo lämpöä. Olen sataprosenttisen varma, että jokaisella ihmisellä on jokaisessa päivässä yksi hyvä hetki. Kalastakaamme niitä, ettemme jää pahan mielen ruokkijoiksi. Hyvien hetkien huomaaminen suhteuttaa vaikeitakin päiviä. Pirkko Lahti
• 6 4.11.2009 PAPPIA KYYDISSÄ Valohoitoa Terveisiä kirjamessuilta O lemme siirtyneet talviaikaan. Bonuksena saimme tunnin lisäaikaa, jonka menetämme jälleen keväällä. Marraskuun pimeys on näillä leveysasteilla kova koettelemus, johon helpotusta eivät tuo sateet ja räntä, lehdettömät puut tai kulman takana vaaniva sikaflunssa. Kaamoksesta selviytymiseen on monenlaisia keinoja. Lintujen lailla selkeintä olisi muutto etelän aurinkoon ja lämpöön. Koska tämä ei kuitenkaan ole mahdollista suurimmalle osalle meistä, on vaihtoehto- ja etsittävä muualta. Työpaikallamme on kirkasvalolamppu, jonka valossa tulisi viettää päivittäin puolisen tuntia myönteisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Toistaiseksi en ole pystynyt raivaamaan kalenteriini säännöllistä tapaamista kyseisen laitteen kanssa, joten omakohtaisesti en osaa sitä suositella. Pappina viittaankin tässä yhteydessä Johanneksen evankeliumiin, jossa Jeesus sanoo itsestään: "Minä olen maailman valo, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo". Tästä valohoidosta H seurakunta elää ja sitä se pitää tarjolla vuodenajasta riippumatta kaikissa töissään ja toimissaan. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI AFRIKKALAINEN GOSPELMESSU su 8.11. klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Virpi Koskinen (saarna), kantt. Kari Härkönen. Kirkkokahvit. SEURAKUNTA RUKOILEE ­ilta kirkossa su 8.11. klo 17 Kannelmäen kirkossa "Antakaa toisillenne anteeksi", rukoilemme yhdessä monin eri tavoin. Mukana pastori Riitta Järvinen ja kanttori Kari Härkönen. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ­ kohtaamispaikka kaikenikäisille ti 10.11. Aamuehtoollinen Kannelmäen kirkon kappelissa klo 9 ja sen jälkeen aamiainen seurakuntasalissa, hinta 1 e. Mukana Aili Raitavuo, Tuula Kojo-Gregoriadis, Sirkku Rintamäki. NUORTEN AIKUISTEN TEEMAILTA ma 16.11. klo 18 Nurkassa Askartelutalkoot. Askartelemme lähetystyön hyväksi. Sallittu myös miehille! Talkoiden puuhanaisina Ulla Hyttinen ja Heli Salo. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus LAULETAAN YHDESSÄ to 19.11. klo 10 isossa seurakuntasalissa. Mukana Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. POTKUA ARKEEN ­päivä nuorille aikuisille la 21.11. klo 10-13 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8) Päivässä käydään läpi Parisuhteen palikat ­työvälineen avulla arjen toimivia tekoja ja ristiriitojen hyviä ratkaisuja niin parisuhteen kuin muidenkin ihmissuhteiden näkökulmasta. Teemoista alustaa ja työskentelyä ohjaa Minna Tuominen Kirkkohallituksen perheasioista. Päivään ovat tervetulleita niin parisuhteessa elävät kuin yksin asuvat. Lastenhoito järjestetty, paikkoja rajoitetusti. Päivän aikana tarjolla kahvi ja sämpylä. Päivä on maksuton. Ilmoitt. päivään 11.11. menn. Nina Rajamäki, p. (09) 2340 3824 tai Heli Salo, p. (09) 2340 3842. VIRSIÄ JA VÄLISOITTOJA to 26.11. klo 10 Kannelmäen kirkossa Lauletaan ja kuunnellaan tulevan sunnuntain virsiä ja muuta musiikkia, Anne Myllylä. ADVENTTIMYYJÄISET la 28.11. klo 11-13 Kannelmäen kirkolla Kahviossa riisipuuroa, kahvia ja pullaa, myyntipöydillä käsitöitä, joulukoristeita, rottinkitöitä, leivonnaisia, yv-tuotteita, arpajaisia ym. Järj. Kannelmäen seurakunnan eri työalat ja Kannelmäen Martat. ADVENTIN MUSIIKKI-ILTA JA VESPER su 29.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa elsingin kirjamessut lokakuun lopulla vakuuttivat ainakin minut, että suomalaisten kiinnostus painettua sanaa ­ kirjaa kohtaan ei ole laantunut kaikesta lamasta ja sähköisten vieistimien ja muiden digitaalisten vempaimien tulosta huolimatta. Messuhallin suurimmat ja näyttävimmät osastot kuuluivat, kuten saattoi odottaa suurimmille kustantamoilla, mutta mukana oli suuri määrä myös pieniä ja erikoistuneita kustantamoita ja niidenkin osastoilla näytti väkeä pysähtyvän. Suurten kirjakauppojen - Suomalainen kirjakauppa ja Akateeminen ­ osastoilla olivat suurimmat ostaja- ja katselijajoukot. Huomioni kiinnittyi myös antikvaaristen kirjakauppojen suureen määrään. Lieneekö merkki, että kirjojen kierrätys on yleistymässä, kun useilla kotikirjastojen hyllyt ovat täyttyneet jo kertaalleen tai useampaankin kertaan luetuista kirjoista ja täytyy tehdä tilaa uusille löydöille. Kirjailijahaastatteluja ja esiintymisiä riitti joka päivälle kymmenittäin. Monet näyttivät vetäneen esiintymispaikat täyteen. Uutuutena oli tällä kertaa ruotsalaisten kustantajien näyttävä mukana olo. Ensimmäistä kertaa oli mukana myös venäläisten kustantajien pieni osasto ikäänkuin ilmaa haistelemassa. Ehkäpä seuraavalla kerralla venäläisetkin ovat näyttävämmin mukana. Tällä kertaa meillä vaimoni kanssa oli erityinen syy katsoa juuri venäjänkielisen kirjallisuuden esillä oloa. Parilta osastolta löytyi nimittäin Angelina Kazmina-Björkbackan tuore venäjänkielinen muistelmakirja Russkoe Stshastje ­ Venäläinen onni. Perhekronikka stalinin kaudelta. Valitettavasti emme ehtineet saada suomennosta vielä näille kirjamessuille mukaan, mutta tulossa on. Kirjan kannen ja taiton toteuttajana Jauri Varvikko osoitti ammattitaitonsa. *** Messujen laajasta kirjavalikoimasta oli kuitenkin turhaa etsiä erästä kulttuurihistoriallista uutuutta, nimittäin ensimmäistä kielitieteelliset mitat täyttävää Romania-suomi suursanakirjaa (Dictionar Roman Finlands), joka käsittää noin 30.000 sanaa ja 50.000 ilmaisumuotoa. Suursanakirjan alullepanijaa ja varsinaisen perustyön tehnyttä, alueellamme asuvaa Matti Koskeloa haastateltiin Tanotorvessa jo tammikuussa 2007. Silloin työn viimeistelyvaihe oli vielä kesken. Sanakirjan teknisen ja filologisen viimeistelyn ja tarkistuksen suorittivat Turun yliopiston romaanisten kielten professori Lauri Lindgren ja romanian kielen lehtori Marilena Aldea koordinaattorina. Se, ettei kirja ole esillä messuilla, johtuu Suomen ja Romanian merkillisistä kauppasuhteista. Suomesta ei löytynyt kirjalle kustantajaa, Romanialaisella kustantajalla ­Polirum - ei ole yhteistyökumppania Suomessa. *** Sanakirjoja ja muita oppaita toki löytyy lähes joka lähtöön, joukossa paljon romaniaa pienempien kieliryhmien sanakirjoja. Lisäksi tulevat uutena muoti-ilmiönä murresanakirjat sekä tietenkin mitä erilaisimpia erikoisalojen sanakirjoja, joita tieteen ja tekniikan kehitys synnyttää ammattilaisten ja asianharrastajain käyttöön. Gummeruksen julkaisema murresanakirja on pikaopas suomen murteisiin. Läntiseen murrealueeseen katsotaan kuuluvan Turun, Tampereen, Pohjanmaan, Oulun ja Lapin seutujen murteet. Itäiseen puolestaan Savon ja Karjalan seudut. Alueitten sisällä on tietenkin vielä pienempiä murrealueita jopa lähes kuntakohtaisesti. Omana murteena pidetään esimerkiksi Helsingin slangia. Murresanakirjassa on kunkin alueen lyhyt murresanastonsa ja esimerkkilauseita. Kun turkulainen sanoo: "Ei sul tietenkkä kello ol?" niin hän vain kysyy paljonko kello on? Tamperelaisen tunnistaa puolestaan "seommoro" eli näkemiin toivotuksestaan. Pohjanmaalla kysytään kohteliaasti: "Kärsiikö puhutella", kun pyydetään anteeksi, että häiritsee. Oulun seudulla kauhistellaan kurjaa säätä: "Kauhian pimiää ja satteista. Ilimat on kerijenny jo niin jähtyä!" Lappilaisilla on silmää naiskauneudelle: "Sie oot rohki nätin näkönen tyär". Savolainen puolestaan kehuu toisen ulkonäköä: "Sinnout sitte haaskan näkönen!" Karjalaiset saattavat hauskan illan päätteeksi todeta, että tultiin hyvin juttuun keskenämme:"A myöhä tultii lotnast juonee!" Kun stadilainen kysyy: "Mikä näistä dösist tsöraa Laruun?" niin hän haluaa tietää millä bussilla pääsee Lauttasaareen. Oppaita eri elämäntilanteita varten on tosi paljon. Niitä on erikseen miehille, naisille. Ajatus kirjat julkaisi Inka Parpolan suomennoksen Nick Harperin "Miehen taidot. Kåytännön käsikirja miehille". Kirja sisältää lähes 80 ohjetta siitä miten esim. kytketään pistorasia, kätellään asiallisesti, parannetaan krapulaa, leikataan nurmikko, solmitaan rusetti, avataan samppajanpullo hienostuneesti, miten syödään hummeri, silitetään paita, perataan kala, vaihdetaan rengas autoon ja en- nenkaikkea miten olla täydellinen herrasmies. Sellaiseksi tulee noudattamalla 10 perussääntöä: Todellinen herrasmies ei hötkyile turhan takia, ei kiroile, ei syljeksi maahan, kävelee pää pystyssä ja selkä suorana, osaa käytäytyä naisseurassa, on kohtelias ja täsmällinen, ei puhu ruoka suussa eikä hörppi keittoa, ei naura koskaan toisen epäonnelle vaan ilmaisee huumorintajunsa sopivammalla tavalla, ei ole tahattomasti töykeä, mutta kun asia sitä vaatii hänen sallitaan sanoa "vittu" ja "perkele" niin moneen kertaan kuin hän haluaa. Herrasmies ei koskaan kerro naiselle pieruhuumoria!. Pieruhuumorinkin ystäville on toki julkaistu oikein pierusanakirja (© P. Tuhnukainen ja fanny kustannus). 69 sivuinen opus esittelee aakkosjärjestyksessä erilaiset pierutyypit. Alkaen aamupierusta: "Ponteva päivänavaus, joka töräyttää sinut unten rajamailta todellisuuteen", päättyen Ökypieruun: "Karstat pölähtävät köyhien kengille kun pierujen `lamborghini` kiihdyttää tallista ulos! Huippuluokan voitelujärjestelmä takaa nopean kierron ja tuoreet jätökset. - Hei katsokaa! Kaviaarikaan ei ole muuttunut miksikään. Ei muuta kun lusikoimaan!" Ilmavaiva ei ole mikään vaiva vaan pierun kiertoilmaisu, joten antakaa tulla vaan reippaasti, neuvoo P. Tuhnukainen. *** Lopuksi muutama tiedonjyvänen kirjasta ja kirjoitustaidosta. Tiesittekö, että ensimmäiset kirjoitusjärjelmät - nuolenpääkirjoitus ja egyptiläisten hieroglyfit -keksittiin jo noin 3000 eaa. Seemiläiset kehittivät ensimmäiset aakkoset noin 2000 eaa. Foinikialaiset kehittivät aakkoston, johon meidän käyttämämme kirjaimet perustuvat, noin 1050 eaa. Luoteis-Kiinasta löydettiin näihin päiviin asti kokonaisena säilynyt painettu kirja, jonka valmistumisvuosi on 868 jaa. Kirjan nimi "Timanttisormus". Johannes Guttenberg keksi painokoneen vuonna 1436. Suomessa painettiin ensimmäiset kirjat vuonna 1642. Vuonna 1971 yhdysvaltalainen Michael Hart valmisti ensimmäisen sähköisen kirjan "e-kirjan" - Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus tietokoneelle siirrettynä. Ainakaan vielä sähköinen kirja (pelkästään tietokoneelta, kännykästä tai erillisellä lukulaitteella luettava kirja) ei ole syrjäyttänyt painettua kirjaa. Siitä oli hyvä osoitus juuri pidetyt kirjamessut. KANNELMÄEN SEURAKUNTA Oiva Björkbacka Horisontin Kirpputori Avoinna ma - pe 9-18, la - su 10-14. Os. Vellikellontie 4 Malminkartano p. 050 404 2621 - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 27-37,-/vko P. 09-454 8560 Aino Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544 www.topshot.fi
• 4.11.2009 7 Malminkartanon huipulla ja rinteessä retkeilijät voivat ihailla Hanna Vainion ympäristötaideteosta Tuulet ja suunnat. Kuva: Arend Oudman. Malminkartanon täyttömäen monimuotoisuus ihastuttaa Malminkartanon täyttömäen eli Malminkartanonhuipun, jota on joskus myös jätemäeksi kutsuttu hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnos puhutti alueen asukkaita Malmionkartanon ala-asteen/Puustellin monitoimitalon ruokalassa 13.10. Keskustelu oli vilkasta ja erilaisia näkemyksiä ja toivomuksia esitettiin laidasta laitaan. Täyttömäen monimuotoisuus ihastutti lähes kaikkia paikalla olleita. laelta siintävät niin meri kuin metsätkin kilometrien päähän. Mäki on vuosien aikana tarjonnut erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Nyt suunnittelun alainen alue on noin kilometrin pitkä ja 500 metriä leveä. Siellä ovat viihtyneet maisemanihailijat ja kuntoportaiden kulkijat. Se on ollut riippuliitäjien, maastoja alamäkipyöräilijöiden, leijanlennättäjien käytössä. Talvisin mäkeä on kelvannut lasketella pulkalla ja ympäristö on tarjonnut myös hiihtoja laskettelumahdollisuudet. Malminkartanon asukkaat ovat tehneet aloitteita mm. mäen juurella olevan jalkapallokentän laajentamisesta. Puustellissa käydyssä keskustelussa esitettiin, että mäen huipulle olisi kiva saada kahvio. Tähän jo toinen asukas, että ei ainakaan anniskeluoikeuksia. Kohta kävi ilmi, että kahvilaa ei paikalle ole suunnitelmissa. - Alueelle ei olla suunnittelemassa mitään maksullista toimintaa, totesi Koivistoinen. Yksi asukkaista puhui sudenkorentojen, perhosten, lintujen ja luonnonkasvien puolesta. Miten niiden käy? Samalla kun eräät haikailivat lapin maisemia ja tähtitaivaan tarkkailua, eräänä todennäköisenä vaihtoehtona esitettiin, että tuuliturbiinit syrjäyttävät nykyisin laella olevat tuulipussit. Tuulipussien ylläpito on osoittautunut kalliiksi ja tulevaan Honkasuon kaupunginosa voi hyödyttää tuuliturbiinien energiaa. "Täyttömäki on tunturin omainen. Se on kuin Lapissa olisi. Luonnonmukainen, ei tuulimyllyjä. Ei valoja mäelle. Tähtitaivaan näyttävä." Puheenvuoroissa haluttiin hyppypaikkoja niin kesäksi kuin talveksi. Talvella mäessä viihtyisivät etenkin lumilautailijat ja he keräisivät myös katsojia. näköistä on, että jatkossa huipulla nähdään edelleenkin lähes kaikkia niitä toimintoja kuin tähänkin asti. Uudet ideat ovat tervetulleita ja ne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Teiden ja reittien kuntoon ja rakentamiseen satsataan. Jatkossa avataan mäelle uusia yhteyksiä T Keskustelua johdatti Mikko Koivistoinen. "Mäelle tultaessa tarvitaan ilmoitustaulu, jossa kartalla kerrotaan kaikki paikat ja reitit. Opastustaulu voisi toimia myös opetuskäytössä. Jos tuulipussit ovat eksoottisia, voivat sitä olla myös turbiinitkin. Valopylväs huipulla olisi komea näky. Alueelle tarvittaisiin vesiposti. Istumapaikkoja saatava enemmän." Koivistoinen totesi, että todenmyös Vihdintien suuntaan. Kaiken kaikkiaan reitistöä joudutaan tarkastelemaan siltä kannalta, että ympäristön rakentaminen kaiken kolmen kunnan alueella lisää asuinalueita ja sitä kautta Malminkartanonhuipun ja sen välittömän ympäristön käyttöä. Kari Varvikko ilaisuuden avasi Helsingin rakennusviraston suunnitteluasiantuntija Mikko Koivistoinen ja suunnitelmaa esittelivät Petra Tammisto ja Anne Bergman yhdyskuntasuunnittelun konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy:stä. Malminkartanonhuippu on maamerkki, joka näkyy kauas ja sen Puustellissa oli kymmeniä täyttömäestä kiinnostuneita. Kun tauti on kuolemaksi YHÄ USEAMPI KESKI-IKÄINEN ja ikäihminenkin kuolee alkoholin aiheuttamiin sairauksiin. Yhä hankalampi on löytää alkoholisoituneille henkilöille iästä riippumatta hoitopaikkaa. Yhä useampi vastasyntynyt kärsii äitinsä juomisen seuraukista. Yhä useampi juoppo työllistää poliiseja ja terveydenhoidon henkilökuntaa. Sairaaloidemme korkeatasoinen hoito ja henkilökunnan huolenpito voi kääntyä päälaelleen kuin päivystysluontoisissa tiloissa sairas joutuu kuuntelemaan juoppohulluus-kohtauksen parissa vaikeroivan kanssapotilaan taistelua erilaisia riivaajia vastaan. Ketä siinä tilanteessa hoidetaan eniten? Vaikka en saanut näihin kysymyksiin vastausta Teatteri Takomon näytelmästä Itsettömät ­ suomalaisia rakkaustarinoita alkoholista, sain vahvistusta sille että alkoholi on ongelma monelle ja monella tavalla. Ei sitä lievennä lehtien viinisivut, ei hienot viinikurssit ja ­ reissut. On alkoholiriippuvuuden lisäksi olemassa monia muitakin vaivoja, mutta kun ko. vaiva on niin näkyvää ja kuuluvaa. Riippuvuudesta on kyse Anna Krogeruksen Kuin ensimmäistä päivää ­näytelmässä Teatteri Avoimissa ovissa. Teemmekö me naiset yltiöpäisesti töitä velvollisuudentunnosta, lähimmäisenrakkaudesta vai pakenemmeko jotain? Oli näytelmässä se toinenkin puoli: työtoveri joka käyttää häikäilemättä hyväkseen toverinsa hyväntahtoisuutta. Eija Ahvo on upea Ritva, jolla on lajitovereita vaikka kuinka monessa hoitolaitoksessa. Kun oikein harmittaa oman terveysaseman laboratorion sulkeminen ja kaikki muukin palvelujen leikkaaminen, on hyvä heittäytyä vastuuta pakoilevaksi kansalaiseksi ja lähteä katsomaan kunnon farssia. Sellainen on nyt tarjolla Helsingin Kaupunginteatterissa. Salaa rakkaassa voi koko rahan edestä ihastella näyttelijäjoukon saumatonta ja taiturimaista työskentelyä. Kaikkien yläpuolelle kohoaa Asko Sarkola, vaikka ihan hurmaava oli Santeri Kinnunenkin. Ohjaaja Pentti Kotkaniemi on tänä syksynä ehtinyt Salaa rakkaan harjoituksista Tampereelle Työväen Teatteriin neuvomaan miten kaksi avioparia selviytyy kun he päättävät moderniin tapaan keskustelemalla ratkaista miksi toisen perheen peruskiltti poika on lyönyt luokkatoveriaan kepillä pahoin seurauksin. Vaikka aikuiset eivät potki eivätkä lyö, he huutavat, kiukuttelevat ja riitelevät senkin edestä. Yasmina Rezan Vihan jumala on hieno oppitunti siitä miten vaikea asia parisuhde on. Hieno teatterielämys on tarjolla TTT:n isolla näyttämöllä. Seppo Jokisen kirjoista tuttu Komisario Koskinen on saanut oman näytelmän. Tiina Puumalaisen johdolla on loihdittu visuaalisesti ja kaikin tavoin näyttävä ja hieno näytelmä. Väittävät että näin laman aikana ei ole varaa ulkomaanmatkoihin ja nyt matkataan naapurikaupunkiin teatteriin. Kannattaa tehdä näin. Meillä osataan tehdä tasokasta teatteria, säveltää ja soittaa, filmata ja dokumentoida, hoitaa potilaita ja tehdä elinsiirtoja ja vaikka mitä. Osastaan kirjoittaa sivukaupalla siitä miten vanhukset on jätetty heitteille. Mutta ei saada verorahoja riittämään eikä organisoida hommia. Kun Pitäjättäret, Pitäjänmäen "nais-leijonat" kuulivat että Pietarin lähellä lastenkodissa ja mielisairaalassa tarvitaan apua, he hankkivat rekan ja levittivät tietoa ja saivat rekan täyteen tavaraa. Vapaaehtoisvoimin syntyy mitä vaan!!!! Leena-Maija Tuominen
• 10 4.11.2009 Opetus, loruja ja maailmantuskaa Tuula Korolainen ja Christel Rönns: Kissa Killi ja Sottapytty. Tammi, 2009. Tuula Korolainen (toim.) ja Taru Castrén: Hassut tassut. Tammi, 2009. Tuula Korolainen: Mikä onni, 6 B (kuvitus Terhi Haikonen). Tammi, 2009. VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki Loppumaton L asten- ja nuortenkirjailija Tuula Korolaiselta on ilmestynyt tänä vuonna peräti kolme kirjaa: aito satukirja, eläinrunoja tunnetuilta lastenkirjailijoilta ja kuvitteellinen kooste kuudesluokkalaisten aatoksista. Kissa Killi ja Sottapytty on satu, jossa on opetus ja onnellinen loppu. Kirjan motto Mutta ei se vielä mitään, on toimiva. Se pitää lukijan valppaana, sillä aina vain kamalampaa on tulossa. Killi on huoleton. Se hukkaa tavaransa ja sottaa paikkoja alvariinsa. Kun paikalle ilmestyy Sottapytty, Sottis, syntyy niin kamala sotku, ettei sitä siedä Killikään. Killin voi pelastaa vain kotitontun neuvot, jotka ovatkin varsin arkiset: imuri ja siivousliina. Vähän taikaa on mukana, sillä siivous käy Killiltä ihmeen sujuvasti. Tarina on kiva ja sitä vauhdittaa iloinen ja ilmeikäs kuvitus, jonka puhekupliin on mahdutettu osuvia tokaisuja: Puhtaus on puoli ruokaa. Ei tällainen peli vetele. Onko kissalla pipo kireällä? Hassut tassut on 5. kirja Tammenterho -sarjassa, jota tekevät maamme eturivin lastenkirjailijat ja kuvittajat. Tammenterho on vähän sukua iki-ihanalle Tammen kultaiset kirjat -sarjalle. Hassut tassut näyttää ja tuntuu kädessä mukavan tutulta. Korolainen on valinnut Hassuihin tassuihin 28 runoa kahdeltakymmeneltä tekijältä. Vanhin runoista on Arvid Lydeckenin Kro-ko-tii-le-jä, joka on poimittu Otavan 1947 julkaisemasta kokoelmasta Kotoa ja kaukaa. Uusimmat runot ovat viime vuodelta. Kirjan teema on eläimet, joita onkin koppiaisista norsuihin. Runot ovat loruilua, usein vailla päätä ja häntää, mutta sellaisestahan lapset pitävät. Useat runot ovat vanhoja tuttavuuksia Laura Latvalalta, Kaarina Helakisalta ja Kirsi Kunnakselta, mutta joukossa on uusiakin sananiekkoja kuten Jukka Itkonen. Hänen riimittelee T-rex ja kumppanit -runossaan (Koipihumppaa, 2005 Otava) modernisti evoluutiosta: Matka Hanna-Mari Mäkelän maalauksia. 27.10.-14.11. Vapaa pääsy. Yläkoulukino: ...PAM! Mitä sitten tapahtui? Hirmuliskot kuoli veks. Muttei kaikki muinaisliskot kadonneetkaan, vaan ne muuttui pikkulinnuiksi ja ryhtyi laulamaan... Kirjan kuvat ovat hienoja. Ne jatkuvat sivujen reunojen yli ja synnyttävät mielikuvan elävästä maisemasta.. Mikä onni, 6 B on Korolaisen runomittainen puheenvuoro varhaisteinien elämästä. Idea on melkein hyvä. Opettaja pistää luokan kirjoittamaan runoja onnesta. Mitä onni on? Tuloksena on monenkirjavia värssyjä, jotka voisivat olla kuudesluokkalaisten kirjoittamia, mutteivät ihan. Koska runot ovat Korolaisen eivätkä 12-vuotiaitten koululaisten, on mukana paitsi rakkautta myös vanhempien eroa, muukalaisuutta, koulukiusaamista ja itsetuhoisuutta: Veitsi viiltää ihoa, veri turskahtaa. Onneksi tunnen edes jotakin. Että varhaisteinit olisivat näinkin tiedostavia? En jaksa uskoa, mutta voin olla pahasti metsässä. Onhan maailma muuttunut sitten omien 12-vuotispäivieni. Vinjettimäinen kuvitus on taitavaa, joskin apeanpuoleista. Osittain se johtuu mustavalkoisuudesta. Kannen naurava karhu on kirjan hahmoista iloisimpia. Kuuma Pitkä Kesä (Suomi 1999, 100 min, K12) Ohjaaja: Perttu Leppä Pääosissa: Unto Helo, HannaMari Karhinen, Mikko Hakola, Timo Lavikainen Ma 9.11. klo 10, Vapaa pääsy Kaari Compañía Martin: iemi Riku N Peppi Mambo Solistina Annimaria Rinne! Ti 17.11. klo 19, 15 Cool Pistää Flamencoksi! Peppi Pitkätossun maailmaa flamencon rytmeissä ja väreissä. La 7.11. klo 14, 8/6 Klassikkosarja: Alice Karlsson Freija Vertigo - Punainen kyynel Suomalaisia kansanlauluja ja -sävelmiä raikkaasti, tunteella ja svengillä. Ke 11.11. klo 19 To 12.11. klo 10, 7/5 ilta, aamunäytökseen vapaa pääsy Alfred Hitchcockin jännityselokuva on ohjaajaneron tuotannon kruunu. Pääosissa: James Stewart, Kim Novak. Ma 23.11. klo 18 Vapaa pääsy VANHASUOMALAISTEN MIELESTÄ pysymisestä osana Tsaarin Venäjää koituu niin suuria etuja, että itsenäistyminen ei olisi ollenkaan viisasta. Muun muassa arvostettu pankinjohtaja Paasikivi oli kovasti vanhasuomalaista ja kannatti pysymistä Venäjän osana. Nuorsuomalaisten mielestä olisi ollut viisaampaa itsenäistyä, silläkin uhalla, että joitain taloudellisia etuja olisi jäänyt saamatta. Taloudelliset edut olisi silloin saatu sitä kautta, että tuotteemme olisivat olleet Venäjän sisämarkkinatuotteita ja olisivat olleet paremmassa kilpailuasemassa muualla tuotettuihin tavaroihin nähden. Silloin oltiin kovin iloisia, että vanhasuomalaisuus jäi tappiolle ja Suomi loppujen lopuksi sai hankittua itsenäisyytensä. Nämä kaksi aatesuuntaa ovat vallitsevia tänäkin päivänä Suomessa, sillä erotuksella, että Venäjä on vaihtunut EUksi ja kyseessä on luopuminen vaivoin hankitusta itsenäisyydestä. EU:hun kai liityttiin alun pitäen paljolti sen vuoksi, että tuotteemme saisi entistä mutkattomamman sisämarkkinastatuksen, Suomi kun elää viennistä. Hyväksyttiin siis liittyminen EUvostoliittoon taloudellisten etujen takia. Harvapa älysi äänestäessään EUhun liittymi- Toisinajattelija Toisinajattelija Euvosto-Suomi lannissa. Mutta hyvitetäänkö sitä meille jossain muodossa? Enpä usko. Julkinen liikenne on mahdoton tehtävä Suomessa pääkaupunkiseutua lukuunottamatta. Tuskin erikoiset olosuhteemme kuitenkaan direktiiveissä tulevat näkymään. Huonot päätökset eivät kulje keskuudessamme poltinmerkki otsassaan. Huonoista päätöksistä huomataan vasta jälkikäteen, että ehkä ei olisi kannattanut. Olemme jo hirttäneet itsemme euroon, joka todennäköisesti vie Suomen talouden stagnaatioon, samanlaiseen tilaan kuin Japani, missä hyvät uutiset taloudessa antoivat odottaa itseään parikymmentä vuotta. Enemmistöpäätöksiin siirtyminen merkitsee sitä, että kantamme otetaan jatkossa yhtä hyvin huomioon ja tulevat määräykset tulevat sopimaan oloihimme suurin piirtein yhtä hyvin kuin jos määräykset antaisikin Venäjän Duuma. Esko Karinen sestä, että samalla annettiinkin valtuutus ojentaa päätäntävalta Suomen asioista maan ulkopuolelle. Tosin viiveellä, enemmistöpäätöksiin EUssa päästään toden teolla vasta kun Lissabonin sopimus astuu voimaan. Enemmistöpäätös kuulostaa varmaan ihan hyvältä, mutta tosiasiassa se merkitsee, että vaikkapa metsäasioistamme päättävät jatkossa maat, jotka ovat hävittäneet omat metsänsä jo parisataa vuotta sitten. Jo aikaisemmin EUn päätöksistä ovat kärsineet pienet ryhmät, viimeisimpinä nyt vapaaajan kalastajat. Se on vasta alkusoittoa. Tulevaisuudessa nähdään tilanne, jossa suomalaisten enemmistö saa tuta, mitä on olla pienryhmä. Siis ketä kiinnostaa, jos tällainen marginaali-ryhmä, suomalaiset, kokee enemmistöpäätökset epäoikeudenmukaisiksi. Yksi kansallisista erikoispiirteistämme on se, että talojen lämmitykseen kuluu energiaa enemmän kuin lämpimämmissä maissa. Se ei merkitse, että tällaista pikkuseikkaa tarvitsisi ottaa huomioon kun lähdetään mittaamaan sopivaa energiankulutuksen tasoa EUvosto-ihannekansalaiselle. Välimatkat ovat pidemmät kuin jossain Hol- Vesalahti Akvarelleja. 17.11.-6.12. Mika Suomalainen Kamariooppera Philip Glass: The Fall of the House of Usher Kamari21: Lintukuiskaaja Mikael Helasvuo, huilu. Jan Söderblom, viulu. Lilli Maijala, alttoviulu. Heidi Peltoniemi, sello. Ti 1.12. klo 19. 10/8 Edgar Allan Poen kuulu kauhutarina oopperana. Su 22.11. klo 17 (ensi-ilta) Ke 25.11. klo 19 To 26.11. klo 19 15/10 Lipunmyynti puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu. www.kanneltalo.fi, Klaneettitie 5, Helsinki
• 4.11.2009 11 Kauneusja terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Oiva Meriläinen · PARTURIKAMPAAMO · RAKENNEKYNNET · MYÖS LAHJAKORTIT 3 maalausta TAITEILIJAN TÖITÄ esillä 4.-27.11. 09. Kumppanuustalo Horisontin lounaskahvilassa Puustellinpolku 14, Malminkartano. Avoinna arkisin klo 08-14.00. Näyttelyn yhteistyökumppani Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry. Maksuttoman Kahvilagallerian näyttelyseinät voi varata taide-, valokuva- yms. näyttelyihin. Tiedustelut näyttelytilan käytöstä Horisontin toimistosta tai galleristilta: Kari Konttinen, puh. 0466 119674 Ylipormestari Jussi Pajusen asukasilta Kannelmäessä Ylipormestari Jussi Pajusen asukasilta järjestetään Kannelmäen peruskoulussa Kanneltie 1.tiistaina 10.11. klo 18.30-20.30. Kaupunginjohtaja Pajusen lisäksi paikalla on kaupungin virkamiehiä ja asiantuntijoita vastaamassa kansalaisten kysymyksiin. Nyt kaikki asukkaat keskustelemaan kaupunginosamme hyvistä ja huonoista puolista. Vapaa pääsy. Ajanvaraukset Kannelmäki JALKAHOITAJA VASTAANOTTAA Ajanvaraus puhelimitse: PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. 09-253 9 1107 Klaneettitie 10, Kannelmäki PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Kannelmäessä päivä- ja LUKIJALTA MALMINKARTANON HAMMASLÄÄKÄRIT Esko Liukkonen hammaslääkäri Sanna Vuori suuhygienisti · perushammashoito · puhdistukset · valkaisut · protetiikka · implantit · panoraamaröntgen Amadeus: Kannelmäki näyttää rumalta Esplanadilta katsoen Koko ikänsä eli 20 vuotta Kannelmäessä asunut tangokuningas Amadeus Lundberg, josta oli myös näyttävä juttu loppukesästä Tanotorvessa, on jokin aika sitten antanut haastattelun City-lehdelle. Jutussa häntä haastatellaan Esplanadilla, kauniissa keskustassa. Hän oli vastikään muuttanut pois Kannelmäestä. Näin pohti Kantsun kingi, kun häneltä kysyttiin, miltä Kannelmäki näyttää Espalta käsin? "Rumalta. Nykyään ei ajatella kauneutta. Uudet talot ovat halvalla kyhättyjä mauttomia paperitaloja. Täällä keskustassakaan ei ole aina katsottu, mitä kauniiden vanhojen talojen naapuriin on rakennet- Palvelut ammattitaidolla Ajanvarukset p.539 938, Puustellinpolku 5 Meille myös hammashoidon palvelusetelillä City Style Puh. 562 2550 parturi-kampaamo Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? Upeat hiustenpidennykset aidoista hiuksista edullisesti! · Opiskelija- ja eläkeläisalennus tu. Miksei ole rakennettu modernia uusvanhaa? Kannelmäen rumuutta ei pienenä ymmärtänyt, mutta vanhempana tajusi, että ympärillä on hirveän näköistä. Meidän taloja ei remontoitu eikä maalattu 20 vuoteen. Mitään ei ole uusittu eikä pahemmin korjattu. Rappujen maalaukset putoavat ja kaapinovet irtoavat, mutta kukaan ei tee mitään. Meidän talot ovat slummi, jonka olemassaolo perustuu kaupungin piittaamattomuuteen. Jos ei välitetä eikä panosteta, mitä voi odottaa? Sisäpiha kunnostettiin yhtäkkiä. Olisiko syynä se, että minut valittiin tangokuninkaaksi vai onko se sattuma?" Tietojen mukaan Amadeus on palaamassa jälleen juurilleen Kannelmäkeen. Kaunis kannelmäkeläinen Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. SLOVENIAA, INTIAA,VILLAA... JA MUITA HURMAAVIA HELMIÄ Muotokuvan historiaa ­ mitä merkityksiä ja tehtäviä muotokuvalle on annettu eri aikoina? Katja Weiland luennoi ke 4.11. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa. Vapaa pääsy. Asukasviestintä ja muutosten hallinta putkiremontissa Lars Lindemanin luento Kanneltalon auditoriossa to 5.11. klo 17-18.30.Vapaa pääsy. Helsingin lähiörakentamisen historiaa Kulosaaresta Vuosaareen Antti Aaltosen luento Kanneltalon auditoriossa to 5.11. klo 19-20.30.Vapaa pääsy. Helmipäivä la 7.11. klo 10-15 Kanneltalossa. Helmiluento pidetään auditoriossa klo 12-12.45 (vapaa pääsy). Ennen luentoa ja sen jälkeen käsityöluokassa erilaisia helmien käyttöön liittyviä työpajoja. Työpajoihin osallistuvilta peritään materiaalimaksu. Slovenia Antti Aaltosen luento Kotipirtissä (Kauppalantie 44) ma 9.11. klo 13-14.30.Vapaa pääsy. Marjatta Kurenniemi Elina Kouri luennoi ma 9.11. klo 18.30-20 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Kulttuuria Intiasta Mikko Zengerin luentosarjan ensimmäisenä aiheena on "Virallisia ja epävirallisia Intia-ilmiöitä". Kanneltalon auditorio ti 10.11. klo 17-18.30.Vapaa pääsy. Kyllikki Villa Hannele Koli-Siiteri luennoi ma 16.11. klo 18.30-20 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 255 p. 020 71228860 ma-pe 10-18, la 10-15 ma-pe 9-19 ja la 9-16 1.6.-31.8. ma-pe 9-18 ja la 9-16 www.silmäasema.fi Uusi sijaintimme Prisman II:ssa kerroksessa Silmälääkäri lähelläsi! Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526.
• 4.11.2009 13 Kerrottavaa on vujen tietojakin. Teoksen koko mahtavasti 638 ja näiden lisäksi on kymmeniä valokuvia, etupäässä kansainvälisistä tapaamisista. Stenbäck aloitti lukemattomien muiden aikansa nuorten lailla YLEssä (Pärre 1962), mikä oli varma ykkösaskel politiikan portaiden ylösnousussa. Sittemmin kansanedustajana että ministerinä. Kirjan sisällöstä kiinnostunut muistaa oikein, että Stenbäck nousu-urallaan varjeli UKK:n asemaa, mihin liittyi Pohjoismaiden rauhanajan häpeällisimmäksi mainittu vuoden tammikuun 1973 poikkeuslain kannattaminen ja aina tarpeen tullen niiden kurissa pitäminen, jotka eivät ymmärtäneet "itätuulenviestiä". Tästä kirjassa on esimerkkejä, sillä Suomen edun mukaista ulkopolitiikkaa täysin ymmärtämättömät Stenbäckin (RKP) puoluetoverit, kuten Georg C. Ehrnrooth, Procopé, Irina Matvejev, ynnä monet saavat täyden laidallisen "hölmöilyistään", vaatiessaan normaaleita vaaleja 1974. Röykytys ei aina koske "puoluetovereita", koska Stenbäck joutui myös vaikka ministeri Marjatta Väänäselle lukemaan lakia. Torstaina 8.10. Otavan juhlatiloissa oli "suuren urheilujuhlan tunnelmaa" (Pekka Tiilikaisen lempisanonta), kun otavalaisten lisäksi Hannu Lehtilä ja eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen olivat toivottamassa lehdistövieraita tervetulleeksi kirjajulkistukseen "Politiikan myrskyissä Seppo Kääriäinen" (sivuja 201). Väitöskirjan v. 2002 tehnyt oli reilusti ottanut luotettavan politiikan tuntijan Hannu Lehtilän muistelmiensa koostajaksi, eikä lopputulos olekaan hassumpi. Näet taitoa tarvitaan, että osataan 40 vuoden politiikkoura tehdä esikuvaansa vastaavaksi. Vaikka Kääriäinen kertoo (ja kertoi jo kymmenisen vuotta sittenkin) asettavansa muut elämänarvot politiikan edelle, niin vain Kääriäinen toivuttuaan kohdanneesta sairaudestaan suostui vielä 2003 ministeriksi ja jatkamaan julkisuutta. Korostan Kääriäis-kirjan lukijan kannalta myönteisiä puolia: ei puututa Matti Vanhasen nyky-tekemisiin, vaan katsellaan oikeastaan Suomen tulevaisuutta vanhemman valtiomiehen vinkkelistä. Sillä Kääriäinen ei ymmärrä alkuunkaan Vanhasen intoa pyrkiä pääministeriksi seuraavienkin vaalien jälkeen, koska eväitä siihen ei ole. Epäilys Vanhasen viisaudesta on kirjan yksi keskeinen asia. Suullisesti Kääriäinen rehellisesti ilmoitti, Keskustapuolue marssii seuraavissa eduskuntavaaleissa kohti vaalitappiota viimeaikaisten kohojen vuoksi. Helsinkiläinen laatukustantaja KOALA on julkaissut kaksi ajankuvauksena korkeatasoista sotamuistelma- ja sotapäiväkirjaa, mitkä molemmat perustuvat luutnantti Valde Hämäläisen Talvi- ja Jatkosodan muistiinpanoihin, yms. Hämäläinen oli molemmissa sodissa panssaritorjuntakomppaniassa ja Talvisota meni Kannaksella JR 7:n riveissä. Tulos oli Summan-Viipurin alueella 90 tuhottua tai vaurioitettua neuvostopanssaria. Nyt uudelleen julkaistu "Rivimiehenä Talvisodan Summassa" kirja on ilmestynyt jo 1976. Jatkosotaan liittyvä teos on "Siiranmäen päiväkirja. Etulinjassa 1941-1944". Kirjoittajina ovat Jatkosodan lopun kapteeni Valde Hämäläinen (majuri res 1967) ja tämän poika Tuomo Hämäläinen, sillä 1992 Nastolassa tästä ajasta poissiirtyneen Valde Hämäläisen tekstin on täydentänyt kiitettävästi juuri Tuomo Hämäläinen. Kun ensin todetaan, että molemmissa kirjoissa on tapahtumiin liittyvä monikymmeninen ennen julkaisematon valokuva-aineisto, niin teosten teksti on myös useinkin päiväkohtaisesti aukotonta sotahistorian tietoutta. Mihin liittyy ainutlaatuista kuvausta ja selontekoa rintamapäivistä muutoinkin. Rehellisesti ja kaunistelematta, jopa kenttäoikeuskäsittelyistä. Lisätietoja kustantajan tuotteista: www. koalakustannus.fi den. Hyvin yleistiedon tuntevat tekijät lainaavat tarinalukuihinsa Aleksis Kiveä, komisario Palmua ja peräti Hitchicock´a "Mies joka tiesi liikaa presidentinlinnassa". Tekijät useasti palkittuina osaavat tyylilajinsa. Mäkelä = 2001 Valtion taiteenpalkinto! Lisätietoja: www.sarjakuva.com KONALAN RENGAS OY KESÄRENKAAT -40-50% ALENNUS! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 K N N E L- PU A TIKKAKISAT B B "KAUNEUDEN PAULOISSA Mestariteoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista" on parhaillaan avoinna oleva näyttely Helsingin Taidemuseon Tennispalatsissa. Tämän luokan näyttelyyn tullaan perinteisesti ulkomailtakin Helsinkiin ja syytä on, sillä esillä on Moskovasta saatuina 83:n taiteilijan töitä ja yhteislukumäärä on 160 taideteosta. Kyseessä on 1800-luvun mestariteoksia. Venäjäntaiteessa oli tuolloin vallalla kaksi päälinjaa: Salonkien akateemisuus ja sitä ravisuttanut realismi. Molempien suuntien merkittävimmät edustajat saivat koulutuksensa samassa opinahjossa Pietarin Taideakatemiassa, mikä oli perustettu 1700-luvun lopulla seuraamaan eurooppalaisia esikuviaan. Akatemian opetus oli tiukkaa ja sääntöjen sanelemaa: tekniikka hiottiin huippuunsa, sommittelun oli oltava huolellista ja kaiken yläpuolelle asetettiin ihanteeksi antiikki. Tämä näyttely on jaettu kymmeneen teemaan, kuten: ajan kauneus, Unelma Italiasta, asetelmia, muotokuva, raamatulliset aiheet, rokokoo, venäläinen tyyli ja orientalismi. Kuvamme on vuodelta 1881 "Nainen direktorioajan [1795-1799, ennen Napoleonia] puvussa. Tekijä Georg [Juri] Jakolevits Lehmann (1834-1901). Viimeinen aukiolopäivä 14.3.2010. Lisätiedot: www. taidemuseo.fi Lokakuussa parin päivän välein kahdesta UKK: n Suomessa siipensä saanutta huippupolitiikosta tuli muistelmat julki. Ensin Pär Stenbäck (s. 1941) oli lehdistön ympäröimänä kirjallaan "Kriisejä ja katastrofeja. Poliittinen ja humanitaarinen työni. (Schildts). Stenbäckin urassa ei ole mitään moitittavaa, kyllä kannukset on moneen kertaan hankittu kansainvälisessä, vaikkapa Punaisen Ristin moniasteisissa kansainvälisissä toimissa, mistä toiminnasta olisi näyttöä ilman kirjan asiaa koskevaa useampi sataisten si- Olen ihmetellyt toimittajien ja kirjailijoiden sivistymättömyyden kasvua viime vuosina, kun ei millään osata ilmaista tekstissä etuliitteitä "von, de, af, al", jne oikein, vaan ummikot kirjoittavat ne virkkeiden alussa isolla kirjaimella. Yllä yhden päivän näytettä suurlehdestä. Johan esim. saksaapuhuvissa maissa lauseen merkitys olisi käsittämätön, mikäli "Von Frenckell" kirjoittaisiin sivistysmaissa "suomalaisittain". Etuliitteethän osoittavat henkilölle suotua erikoisasemaa (esim. aatelinen), mutta isolla "Vonilla" tarkoitetaan pelkästään prepositiota. Suurlehdessä oli juuri artikkeli SS-Himmleristä ja tämän 1930-luvun "karelianismi-tutusta " suomalaisesta tutusta Yrjö von Grönhagenista. Tuon "von-virheen" lisäksi kokosivun jutussa toinen törkeämpi virhe, että vasta nyt on julkaistu teos "kertoo vaietusta historiasta". Kyllä Himmlerin kiinnostus kantele-Suomeen tunnettiin jo 1930-luvun puolivälissä kun Yrjö tapasi Himmlerin Berliinissä. Mutta sitä ei artikkeli tiennyt, että juuri von Grönhagenin "arjalaisuusvivahde" edes auttoi, että skandinaavien jälkeen maaliskuun alussa 1941 Himmler hyväksyi suomalaiset SS-vapaaehtoisiksi. Tosin SS-lääkäreiden "terveystodistuksen" jälkeen Dagmarinkadulla tsto Rataksessa! von Grönhagen (1911-2003) ei ole siis ollut mikään pimeäläiskä. La klo 14.00 Ke klo 19.00 Lauantaisin kaikkien laulajien kesken arvomme palkinnon. Joka ilta karaoke, mahtava biisivalikoima!!!! Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 Sinunkin kotisi myy Sinikka Tourunen. Varaa maksuton arviointi soita 045-264 5831. Tunnelitie 2, 00320 Helsinki. Välityspalkkio alk. 2.440 (sis.alv 22%) Ravintola Kartanon Kievari Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 09­02 Ensin hyvät. Suomalainen poliittinen piirrossatiiri on harvojen käsissä ja vielä harvempi osaa kuvaamisen ja siihenliittyvän tekstittämisentaidon. Arktinen Banaani on julkaissut naulankantaa napsahtavan suurkokoisen sarjakuvakirjan nimellä "Manu, Mara, Tarja ja Mä ­ Suomen poliittisen historian käännekohtia 1991-2009". Timo Mäkelän piirroskuvat ovat hehkuvia karrikatyyrejä ja veteraanitoimittaja Jukka Parkkari käsikirjoittajana hallitsee kirjallisen poliittisen puolen. Teoksen kertomukset. UKK:n haamu säätelee ainakin historiikin alkujaksoa, sillä tekijät ovat ottaneet lähtökohdaksi Neuvostoliiton romahdusvuo- Tervetuloa! Pekka Vanhala NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE! Todella edullisesti, 75,-/vrk Puh. 0400 729963 Sekatavara Legenda Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus. Vastaukset tusina-aivoille 1. Luonnontieto 2. Suloinen, söpö 3. Raskaana olevasta naisesta 4. Porno 5. Tyhmä, hullu 6. Riisipuuro 7. Kuoppainen 8. Hermostunut 9. Paha haju 10. Jakaa 11. Naula 12. Talli EESTIN TUOTTEET JÜRI-MARI MARKET 2 KLANEETTITIE 4 (KANNELMÄKI) 200m rautatieasemalta AUKIOLOAJAT: TI ­ PE 11.00-19.00, LA 11.00-18.00, SU 12.00-18.00, MA SULJETTU
• 4.11.2009 15 Soittajantiellä 50-vuotisjuhlat KOTISIIVOUSPALVELUA As. Oy RM-Talo 59 Soittajantie 3:ssa juhli merkkivuottaan 5.9. taloyhtiön pihamaalla. Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %. NIIN KUIN nimikin kertoo, on taloyhtiö saanut alkunsa rintamamiestoiminnasta. Silloisessa Kannelkuja 4:ssä alkaneiden rakennustöiden päätyttyä valmistui viisi taloa, joissa 172 asuntoa. Tänä päivänä asukkaita yhtiössä asuu n. 285 asukasta. Juhlan alkajaisiksi hallituksen pj Jaana Kivi piti tervetuliaispuheen jossa sivuttiin taloyhtiön nimessä esiintyvän rintamamiestoiminnan ansioita ja toivottiin vielä yleisesti kannatetun ajatuksen, suurien remonttien alla yhdessä nostatettavan yhteistyön hengen, menestystä asukkaiden joukossa. Paikalla olleet taloyhtiömme alkuperäiset asukkaat kukitettiin puheenjohtajan puheen jatkoksi vaaleanpunaisilla ruusuilla. Näiden alkuperäisasukkien mielenkiintoisista tarinoista taloyhtiön alkuajoista kuvastuikin eteemme nykyaikaan verrattuna hyvin erilainen Kannelmäki. Juhlateltassa ja pihamaalla nautittiin seisovan pöydän herkuista sekä musiikkiesityksistä ihanan aurinkoisen sään suosiessa. Rattoisassa seurassahan aika lentää siivillä, ja niin myös RM-Talon syntymäpäivillä; illalla teltassa tanssahdeltiin karaoke-esitysten rytmissä. Säntillisesti hiljaisuuden puitteissa kuulutti taloyhtiön talonmies Osmo Turtiainen klo 21:55 illan viimeisen kappaleen alkavaksi. Juhlat jatkuivat vielä iloisessa puheensorinassa kunnes hyvin syöneinä ja juoneina loputkin jättivät hiljenevän juhlateltan; 2059 jatkettaneen sitten siitä mihin nyt jäätiin! Nupro Ay 040-5307256 Kirpputori AURINKOBASAARI Vaihda meillä tavara rahaksi. Pöytämaksu 25/vko Avoinna ark.10.30-18.00, la-su 10.00-15.00 Uudistettu kirppis Puh. 0400-912146 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki www.aurinkobasaari.fi Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 rouvat Irja Paloheimo (vas.) ja Mildrid Malmström (oik.) skoolaavat puolelle vuosisadalle Kannelmäkeläisyyttä. VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi KEHYSVISA OY Luovayastamistä Keh Kehystämisen erikoisliike, laaja mallisto, asiantunteva palvelu Runonlaulajantie 70, 00420 Helsinki puh. 09-530 8800 Hallituksen puheenjohtaja Jaana Kivi piti juhlapuheen. APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309 Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 Tässä tulee hyvä lehti!
• Parasta sinulle Konalasta! Atria takuumurea NAUDAN ULKOFILE palana, Suomi Hk · Laadukasta jauhelihaa · Luullista lihaa · Tuoretta karitsaa VILJAPOSSUN ULKOFILE n. 1,5 kg Atria takuumurea NAUDAN SISÄFILE kokonaisena, Suomi 12 99 5 80 19 kg kg kg kg Herkkutorilta Ruokamestarin takuumureat 95 Lihakaupan omasta keittiöstä · Kaalikäryleitä · Lihapullia ja -piirakoita · Perunoita · Lämpötiskiltämme lounasruokaa Atria takuumureat NAUDAN SISÄFILEPIHVIT Suomi Juhlaruokia tilauksesta Atria BROILERIN OHUTLEIKKEET 450-560g (8,87-7,13kg) 24 99 3 kg 90 kg NAUDAN PAISTISUIKALEET myös marinoituna 18 95 kg Tarjoukset voimassa torstai-lauantai 5.-7.11. KARAOKEMESTA Haussa Kantsun KARAOKEKINGI Karsinnat Ke ja Pe klo 20-22 Alkaen 4.11. Finaali Pe 18.12. klo 20.00 Palkintona MATKALAHJAKORTTI Ps. Makkaraa pahan päivän varalle pe 13.11. HYVÄÄ MUSAA ILOISTA MENOA YKSITYISTILAISUUKSIIN 130m2 ravintola: Tiedustelut: 050-4633258 Avoinna joka päivä klo 09.00-02.00 Karaoke päivittäin klo 20.00 alkaen Vanhaistentie 3, Kannelmäen ostari