Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Kipua nivelissä? ARTHRO nivelvoide Leivonta juhlatarvikkeet Leivonta-- ja ja juhlatarvikkeet Valmiit Valmiitkakkukuvat kakkukuvat Ilmapallot pinjatat Ilmapallot ja ja pinjatat TeemaTeema-jaja värikattaus värikattaus Tammisto, Säätökuja (Lidlin vieressä) Tammisto, Säätökuja 22 BB2 2 (Lidlin vieressä) 040 01510 VANTAA puh. 040 910910 1031 1031 01510 VANTAA?? puh. ZZZ FRQIHWWL ß ZZZ FRQIHWWL ß No 10 5.11.2014 • 50 VUOSIKERTA 3D-kuvanveistäjä muuntaa litteitä kuvia takaisin kolmiulotteisiksi Kalevi Miettinen esittää Mikonmäkeä ja Aurinkokalliota retkikohteiksi 3D-kuvanveistäjä Satu-Minna Suorajärvi Kylmävoide kipeille ja (Norm. 16,76) turvonneille nivelille 120 g KANNELMÄKI Tarjous voimassa marraskuun ajan Tervetuloa! Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys Avoinna arkisin klo 8–19 klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 Tervetuloa! • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY 14,- Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
2 Nordea Pankki Suomi Oyj 5.11.2014 Hyvät hinnat. Parhaana palkittu.* OLETKO JO ARVO ASIAKAS? Tule asiakkaaksemme Kannelmäen tai Pitäjänmäen konttoriimme Eija-Riitta, Mari ja Maija sekä muut henkilökohtaiset pankkineuvojamme toivottavat sinut tervetulleeksi asiakkaaksi. Mitä enemmän keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja saat. Avainasiakkaana nautit parhaista eduistamme ja saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Katso lisää nordea.?/tervetuloa tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen. Teemme sen mahdolliseksi ARVOSTATKO TERVEYTTÄSI? Jokainen asiakas on meille tärkeä. Hyödyt lisäksi erityisistä palveluista, tapahtumista ja eduista, kun rekisteröidyt arvoasiakkaaksemme. ESIMERKKEJÄ ARVOASIAKASEDUISTA Pääset arkisin yleislääkärille jollekin lääkäriasemallemme 24 tunnin kuluessa. Saat neuvoja ja ohjausta tarkoituksenmukaiseen hoitoon arvoasiakkaan palvelulinjalta: 09 7750 7711 (arkisin, ppm). Tutustu tarkemmin maksuttomaan arvoasiakkuuteen ja etuihin: diacor.? * Nordea on Global Finance –lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna 2013. Pitäjänmäki, Hiomotie 30 Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari 2/3 krs. 0200 3000 nordea.? VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800 Vääränlainen mies JJazzkitaran azzkkit kitaran aran uudet uuddet dett ssuunnat Kristiina K i i Halttu laulaa Anna-Mari Kähärän lauluja 9, alk. 20 € ti 18.11. klo 19, ti 11.11. klo 19, alk. 12/10 € Kristiina Halttu – laulu, Sara Puljula – kontrabasso, Marko Puro – piano, haitari, Tero Kling – lyömäsoittimet, huilu n Rosa LLiksomin Kuntosali Kannel Gym www.kannelgym.fi Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki naisia Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Pyydä tarjous tai tule käymään! P. 040 512 5105 tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00 Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. to 13.11. klo 19, alk. 15 € illa höystetty hö Rosa Liksomin naiset on mustalla huumorilla pohjoinen herkku, jossa Mare Kouki ja Mira Kivilä tekevät toistakymmentä erilaist erilaista, posketonta ja hulvatonta hahmoa. o lokuva Klassikkoe Parrasvalot ma 17.11. kklo 18, vapaa pää pääsy Limelight Limelight/ Yhdysvallat, 1952, kesto: 138 min, S Rooleissa Charles Chaplin, Claire Bloom, Bloo Buster Keaton la 8.11. 1 kl klo 15 15, alk. lk 5 € Jiihaa! Howdy hou! Puhveli-Billin n län lännensirkus saapuu kaupunkiin! Esitys perustuu Mauri Kunnaksen samannimiseen kirjaan. Kesto 45 min, ei väliaikaa Liput 09 310 12000 (ark. 12–18) ja Lippupalvelu Klaneettitie 5 | kanneltalo.? Hesa Porrassiivous 35 vuoden kokemuksella edullisesti P. 050-505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.fi Tee perhekuvistasi suurennoksia!
Pääkirjoitus 5.11.2014 Muistoja vain SITÄ OLLAAN TULTU SIIHEN IKÄÄN, että elämä rupeaa olemaan täynnä muistoja ja muistelmia. Omat lapset ovat jo keski-ikäisiä, isä haudassa ja äiti dementoitumassa 93-vuotiaana. Koko ajan kavereita lähtee viereltä. Lasten lapset sentään ilahduttavat. Sain ensimmäisen osan muistelmianikin julki. Toinen osa ilmestyy keväällä. Meilahden yhteiskoulu, josta suoriuduin ylioppilaaksi vuonna 1964, vietti hiljan 70-vuotisjuhlaansa. Tapasin juhlissa EevaLiisan, kauniin kotikatuni Manskun tytön, jota salaa rakastin lapsena. Viimeksi näin hänet parisenkymmentä vuotta sitten ja muistelimme iloisesti yhteistä lapsuutta. Nyt varttunut blondi hyökkäsi eteeni koulun aulassa. ”Pelkäsin sinua lapsena. Olit kauhea!” Eeva-Liisa on minua vuoden pari vanhempi, joten hämmästyin ja yritin selitellä: ”Älähän nyt, minähän olin tuolloin vain 7-12-vuotias ja sinä minua vanhempi.” Sitten kerroin olleeni häneen rakastunut. Sekään ei auttanut. Naisen viha oli kouriin tuntuvaa. Ehkä olin kiusannut häntä, mutta se varmastikin johtui tuosta kaukorakkaudesta. Yritin lapsena saada hänen huomiotaan osakseni ja epäonnistuin pahasti. Se on vähän surullista, että vielä nyt 70-vuotiaana saa pikkupoikana tekemänsä virheet silmilleen. Onkohan se tämä ikä kun sen tekee, mutta olin hieman pettynyt myös harvoihin paikalla olleisiin luokkakavereihinikin. Ehkä hekin minuun. Ihmiset lyöttäytyivät omaan ryhmäänsä. Puhuivat ohitseni. Huomasin olevani yksin. Kun tunnin parin päästä sain puheenvuoron, esittelin innoissani muistelmiani, joissa kirjoitan myös koulusta, opettajista ja meistä oppilaista. Ei vastakaikua. Kaikki eivät viitsineet edes selailla kirjaa. Vain arvostamani ja vuosikymmenet kanssani kortteja ja kirjeitä vaihtanut opettajani Lissu reagoi; hän pyysi lopettamaan tarinoinnin, kun kerroin kokemuksistani Egyptin ja Israelin välisessä sodassa. Kun emme olleet samalla aaltopituudella hain seuraa rinnakkaisluokkalaisista, joista monet olivat olleet myös samaan aikaan armeijassa. Puhumista riitti ja naurua piisasi. Ensi vuonna on vuorossa RUK:n kurssi 118 ja sen 50-vuotisjuhla Haminassa. Saas nähdä kuinka siellä käy? Viimeistään vuoden vaihtuessa alan muistella myös aikaani Tanotorven päätoimittajana ja kustantajana, sillä 30 vuotta kestänyt aherrus lehdessä päättyy. Jatkan kuitenkin kirjoittamista muissa, harvemmin ilmestyvissä julkaisuissa ja saatan silloin tällöin ottaa kantaa myös Tanotorvessa. Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 30.11.2014. Aineisto toimitukseen 14.11. mennessä. K.A. Kalevi Miettinen esittää kohdevalaistusta takana olevalle linnoitusmuurille. Kuckuberget ja Aurinkokallio saatava retkikohteiksi - Kannelmäen linnoitteet, mm. Aurinkokallio ja Kuckuberget eli Käkivuori, joka nykyisin tunnetaan Mikonmäkenä olisi saatava retkikohteiksi, esittää Mikonmäen Kitarakujalla asuva K.A. Kalevi Miettinen (92). O suvasti luontoon ja historiaan liittyviin paikkoihin olisi Miettisen mielestä laitettava kohdevalaistus ja vuosiluvut. Linnoitteet ja taisteluhaudat, jotka on jo määritelty suojeltaviksi tulisi kunnostaa. Kannelmäessä on säilynyt hyväkuntoisia, muuratuista kivistä rakennettuja linnoituslaitteita. Alueen linnoittaminen aloitettiin vuonna 1915. Linnoitteiden rakentamisen aikaan alue oli vielä metsää ja niittyä. Niiden poikki virtasi Mätäjoki, jonka vartta noudatteli Kaarelan suunnasta Pitäjänmäkeen johtava kylätie. Pelimannintien, Kaustisentien ja Kitarakujan väliin sijoittuva Kuckubergetin puolustusasema on kokenut kovia. Se on jäänyt osaksi tieverkon ja kerrostalojen piha-alueiden alle. Rautatie on myös vienyt viipaleen kallion itäreunasta. Miettinen on pannut merkille, että Pelimannintien puolelle näkyy kuitenkin yksi komeimmista kivimuurauksista maarintaman alueella. Suuren suojahuoneen sisäänkäyntien reunoille muurattiin korkeat, kaarevat kiviseinät, jotka ovat uhmanneet aikaa miltei sadan vuoden ajan. Suojahuoneen katto on sortunut tai räjäytetty. Sisäänkäynnin edusta, joka oli aikoinaan hirsikatteinen, on täyttynyt maa-aineksista. Kohteen pohjoisosassa on taistelu- ja yhdyshautoja, jotka on tuettu muuratuilla kivillä ja osaksi betonilla. Konekivääri- ja tähystysasemat muurattiin kuten kohteen muut suojahuoneetkin. Rumputien palvelutalon kohdalta alkavalla harjanteella ei ole kartoissa paikannimeä. Raporteissa ja historiikeissa aluetta kutsutaan Aurinkokallioksi. Kaarelan luonnonhoitosuunnitelmassa paikka on nimeltään Rumpupolunpuisto. Aurinkokallio Aurinkokallion eli Rumpupolunpuiston suurikokoisen puolustusaseman linnoituslaitteet vahvistettiin enimmäkseen huolellisesti muuratuilla harkkokivillä, mutta betoniakin käytettiin siellä täällä. Puolustusaseman taisteluasemat sijaitsevat kallion länsi- ja pohjoisrinteillä. Taustalla ovat suojahuoneet, jotka yhdistettiin etulinjaan neljällä yhdyshaudalla. Kivistä muurattujen konekivääri- ja tähystysasemien lisäksi puolustusaseman itäosassa on viisi maahan kaivettua nelikulmaista asemaa, jotka tuettiin ilmeisesti aikoinaan hirsillä. Kattorakenteista ei näy jälkiä. Kari Varvikko Metsittynyttä taisteluhautaa Mikonmäellä - Käkivuorella. 3
4 5.11.2014 MAJAVAN MATKASSA Synkkä yksinpuhelu KARI VARVIKKO KIRJOITTI juuri ilmestyneessä muistelmakirjassaan Kääpiöitä ja jättiläisiä kuinka tapasimme ja jopa peräti juttelimme ensimmäisen kerran. Olimme asuneet samassa talossa ja rapussa jo vuosien ajan tervehtimättä tai muutenkaan reagoimatta. Näinhän se on kaupungissa tapana. Hissiinkään ei mennä samaan aikaan ettei vaan häirittäisi ketään. No, oli käynyt siten, että työnantajani TVK-Vendito oli kaatunut kovalla ryminällä ilman apuani. Kuljin siis puustani pudonneena lehtenä joukossa joutoväen. Olin työttömänä ensimmäistä kertaa 33 vuoteen. Tuolloin 1992-1993 ei viisikymppiselle löytynyt työtä mistään kuten ei varmasti vieläkään. Eikä tässä vielä kaikki. Läheisin ystäväni, tuolloinen elämänkumppanini Ritu päätti naisten tapaan karistaa ”paskat rattailta” kertaheitolla. Vuosia kestäneellä hyvällä yhteisellä elämällämme ei ollut enää mitään painoarvoa. Tulevaisuushan täytyy aina turvattu. Pommi putosi 3.7.1993. kun hän vaivautuneena kertoi, että hän ei voi mitään tunteilleen. Joku Kalle Kulkevainen oli astunut kuvaan. En ollut osannut aavistaa mitään. Tajunnan rajamailla käytyäni totesin että asia tuli kerralla selväksi. Pyysin myös, ettei minua rasitettaisi turhilla yksityiskohdilla. En ole tavannut kyseistä leidiä sen jälkeen enkä tule tapaamaakaan, kertapetos riittää. No siihen Karin kanssa tapaamiseen. Istuin tuolloin syksyllä 1993 Ostarin penkillä naama harmaana perin suivaisissa ajatuksissa. Ruoka ei maistunut eikä enää juuri juomakaan. Liika on liikaa. Kari tuli kyselemään voimisiani. Koska puhuminen on hyvää terapiaa, niin annoin tulla tuutin täydeltä, paskaa kuuluu, kiitos vaan kysymästä. Kari ehdotti, että mennään kaljalle, sehän sopi. Hän ehdotti myös, että kirjoittaisin jotain Tanotorveen. Ensimmäinen juttuni julkaisttinkin sitten joulukuussa 1993. Otsikkokin oli tunteita herättävä: ”Yksinäisen joulu”. Sittenpä itsesääli alkoi helpottaa ja elämä alkoi jälleen maistua. Karinkin Liisa oli lähtenyt kiitämään joten kohtalotoveruutta ja vertaistukea löytyi. Oli siinä sokea rampaa taluttamassa. Korjausliike meni ehkä ajoittain liian pitkäksi mutta hauskaa oli. Tulipahan paljon uusia tuttavia ja ystäviä entisten menetettyjen tilalle. Olinpa kerrankin viemässä käsikirjoitustani Tanotorveen. Ajattelin käydä samalla käydä katsomassa ystävääni Maijua, jospa vaikka kaljalle lähtisi. Maiju ei ollut paikalla mutta sitävastoin samassa loosissa istui tumma naishenkilö, joka lupasi hoitaa paperini edelleen Karille, joka hänkin oli jossakin muualla. Kun en keksinyt mitään järkevää jutun juurta niin ehdotin tummalle kaunottarelle että lähdepäs sinä ottamaan pienet apfelkornit. Oikein arvasitte. Tämä henkilöhän oli Tepa, jota en tuntenut koska hän oli juuri tullut Tanotorveen töihin. Hän oli ollut 33 vuotta töissä Valtion hankintakeskuksessa ja saanut potkut sieltä kuten kaikki muutkin 50 vuotta täyttäneet. Kohujohtaja Kristiina Illi oli pannut tuulemaan. Onnistuihan hän tuhoamaan tämän kuten kaikki muutkin yritykset, joihin hänet palkattiin. Nämä potkut koituivat kuitenkin kaikkien osapuolten onneksi. Styylasimme Tepan kanssa yli 19 vuotta. Nämä olivat elämäni ehdottomasti parhaimmat vuodet. Kaikki taakse jääneet murheet olivat pelkkää kärpästen surinaa. Olikohan sitä onnea ehkä liikaa? Kohtalo järjesti pirullisen yllätyksensä tänä keväänä Tepan rankan aivoverenvuodon muodossa. Kitumista kesti yli 2 kuukautta kunnes keuhkokuume vihdoin armahti kärsineen ihmisen 29.7.2014 Näistä asioista olen kirjoitellut viime numeroissa. Nyt on kulunut kolmisen kuukautta Tepan poismenosta. Tuska jäytää täydellä voimallaan vieläkin ja ehkä varsinkin nyt, kun sitä alkaa tajuta kirkkaasti koko menetyksen määrän. Mahtaakohan sitä koskaan päästä enää jaloilleen? En minä tässä enää mitään kovin kummallisia elämältä odota. Aikakin alkaa olla jo siinä vaiheessa, että on pakko kehittää uusi, tilanteeseen soveltuva selviämismuoto. Yksin elelykin on ihan ajateltavissa, niinhän suuri osa ihmisistä nykyisin elelee. Kun vaan tämä ikävä hieman hellittäisi. Hyvät muistot saavat tietenkin jäädä. Kun kyselin toipumisesta hyvältä ystävältäni Hannu-pastori Purhoselta niin hän asiantuntijana vastasi että kyllähän se suru ja kaipaus soattaa kauvvanni kestää, joskus ihan elämän loppuun asti vaikka vanhaksikin eläisi. Niinpä kyllä, näillä mennään, kuten nykytermi asian ilmaisee. Elämänhaluni on tallella, kiikkuun ei mennä. Heikki Majava Vahvoja naishahmoja Kanneltalon näyttämöllä Kanneltalossa nähdään marraskuun alkupuolella väkeviä näyttelijäsuorituksia. Kuolema korjaa univelat 6.–7.11. on palkittu näytelmä äidin väsymyksestä. Rosa Liksomin teksteihin perustuva Rosa Liksomin naisia 13.11. taas marssittaa estradille hulvattoman, kuvia kumartelemattoman naisjoukon. KUULOSTAAKO TUTULTA: ”Mistä voi tietää, milloin on torstai? Miksi mies suuttuu, jos sen suuhun tunkee tutin? Entä mitä pitää tehdä, kun on kaatanut vettä mikron tuuletusaukosta sisään?” Näitä absurdeja, mutta jollain tavalla kaikille väsyneille vanhemmille tuttuja kysymyksiä nousee esiin Minna Puolannon monologinäytelmässä Kuolema korjaa univelat. Puolannon käsikirjoittama ja esittämä monologi kertoo äidistä, joka ei nuku. Hän tyydyttää kolmen pienen lapsensa ja miehensä tarpeita ympäri vuorokauden. Kurahousut, tunteet, vuorokaudenajat ja ajatukset sotkeutuvat ja hukkaavat hahmonsa. Kuin pikkulapsiarki itse, näytelmä sisältää teatteria, tanssia, miimiä, live musiikkia, videoprojisointeja – unohtamatta urheilua ja seksiä. Esitys käsittelee äitiyden ja vanhemmuuden haasteita väsymyksen, riittämättömyyden ja kohtuuttomuuden teemojen kautta. Kuolema korjaa univelat onkin tekijöidensä mukaan suunnattu niille, jotka elävät pohjoiseen on taattu. Näyttelijät tekevät toistakymmentä erilaista, posketonta ja hulvatonta hahmoa. Käsittelyssä osansa saavat niin dieetit, suklaat kuin napakymppi-matkatkin sekä miehet. Näytelmä nähdään Kanneltalossa torstaina 13.11. klo 14 ja 19, liput 5 €/päivä ja 15 €/ ilta. Päiväesitys on tätä juttua kirjoitettaessa jo lähestulkoon loppuunmyyty, joten kannattaa tarkastaa lipputilanne Kanneltalon lipunmyynnistä tai Helsingin kulttuurikeskuksen puhelinpalvelusta (mape klo 12–18, pvm). Kuolema korjaa univelat. Kuva Terhi Kokkonen. lapsiperheen arkea tai ovat tekemisissä sellaisen kanssa, sekä niille, jotka eivät tiedä siitä mitään. Teos käsittelee teemojaan ehdottoman tosissaan ja kärjistäen. Näin syntyy komediaa rankasta aiheesta: kuolema ehkä korjaa univelat, mutta nauru pidentää ikää. Kuolema korjaa univelat sai ensiiltansa KokoTeatterissa 2010 ja sitä on esitetty sen jälkeen yhteensä 40 kertaa. Näytelmä on myös palkittu kansainvälisillä teatterifestivaaleilla. Kanneltalossa näytelmä nähdään to 6.11. ja pe 7.11. klo 18. Esitysaikaa valittaessa on myös huomioitu kohdeyleisön tarpeet: klo 18 alkava esitys kestää tunnin, joten kaikki vanhemmat ehtivät hyvin kotiin nukuttamaan lapsiaan. Rosa Liksomin naisia on puolestaan mustalla huumorilla höystetty pohjoinen herkku, jossa kielellinen leikittely saa nauruhermot kutiamaan. Näyttelijät Mira Kivilä ja Mare Kouki heittäytyvät rouheiden hahmojen nahkoihin, ja räväkkä ja humoristinen matkaseura etelästä Lisätietoja esityksistä: kanneltalo.fi Rosa Liksomin naisia. Järki vai tunteet HALPOJA JA TYHJIÄ ASUNTOJA on monilla suomalaispaikkakunnilla, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. On työttömiä käsipareja ja pulaa veroeuroista. Palvelut kituvat kun ei ole käyttäjiä. Julkinen liikenne on alasajettu ja kaikki on kuihtumaan päin. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat ajat sitten karanneet käsistä, terveys- ja sosiaalipalvelut eivät riitä kaikille. Väki vanhenee. Helsingin kaupunki julistaa kaikissa strategioissaan, että vanhat ihmiset hoidetaan kotona. Ei laitoksia, ei laitoksia! Mutta me vanhat haluamme asua turvallisesti, päästä lääkärille kun kolottaa ja syödä maukasta ruokaa silloinkin kun sitä ei enää itse jaksa valmistaa. Mitähän jos möisimme kalliit asunnot pois ja muuttaisimme paikkakunnalle, jossa asuntojen hinta on vain murto-osa siitä mitä asunnon myynnistä saamme. Ylimääräiset rahat voisi käyttää erilaisten palvelujen ostamiseen. Uudella paikkakunnalla alkaisi elinkeinoelämä kukoistaa ja me saisimme hyvää palvelua ja seuraakin olisi kun vähän keskittäisimme sitä minne asetumme asumaan. Tämä olisi järkevää! Mutta en minä ainakaan aio muuttaa. Haluan asua siellä missä lapseni ja heidän lapsensa. Haluan päästä teatteriin, elokuviin, taidenäyttelyihin, jääkiekko-otteluun, konserttiin, ostoskeskukseen tai Hesan keskustaan ostoksillekin. Ei auta vaikka kerrotaan että teatteriin ja muihin kulttuuririentoihin pääsee kauempaakin ja pienemmällä paikkakunnalla oma harrastaminenkin saattaisi muuttua. En muuta en – eli pelaan tunteella. Tunteellahan pelaan usein kun istun teatterissa. Helsingin Kaupunginteatterin Vanja-enossa saimme nähtäväksemme erilaisen tulkinnan kuin Kansallisteatterissa. Kaupunginteatterissa oltiin unkarilaisen ohjaajan johdolla maanläheisiä. Santeri Kinnunen (Vanja-eno), Esko Salminen, Martti Suosalo, Anna-Maija Tuokko, Iida Kuningas hääräsivät ja puuhasivat näyttämöllä kaiken aikaa. Vanja-eno on tuhlatun elämän klassikko, jonka teemoja ovat joutilaisuus, uhrautuminen ja tavoittamattomat unelmat. Asiat ovat kaikki läsnä näytelmässä, mutta hieman irrallisina ja ehkäpä rahvaanomaisinakin. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa esitettävä Pikavoitto on näppärää teatteria. Irlantilainen Marie Jones nousi näytelmällään Kiviä taskussa maailmanmaineeseen. Pikavoitto ei samaan yllä. Minna Turunen ja Mari Perankoski ovat kaksi kotihoidon työntekijää. Heidän hoidokkinsa kuolee yllättäen ja rahapulaa potevat hoitajat päättävät korjata tilanteen kuolleen rahoilla. Meno perustuu näyttelijöiden huhlomiseen ja paikoin jopa turhaan huutamiseen ja meuhkaamiseen. Ei mitään laatuteatteria, mutta ei kelvotontakaan. Teatteri Avoimet Ovet tarjoaa kerta toisensa jälkeen laatuteatteria. Anna Krogeruksen Rakasta. Nyt. – kertojana kaupunki nimeltä Helsinki on kuulas, runollinen ja monikerroksinen kolmen näyttelijän esitys. Esitystä ryydittävät valokuvat olivat upeita. Esitys on tarina ihmisistä, jotka ensin tuntuivat oudoilta, mutta lopulta olisivat voineet olla keitä tahansa. Ohjaaja Heini Tola on yhdessä näyttelijöiden Jukka Pitkänen, Irina Pulkka ja Terhi Suorlah- ti kanssa rakentanut liikunnallisesti tasapainoisen esityksen, jonka monipuolisuutta lisää Maija Kaunismaan säveltämä musiikki. Anna Krogeruksen suosittua näytelmää Kuin ensimmäistä päivää esitetään parhaillaan Vantaalla Tikkurilan Teatterissa. Kom-teatterissa joudutaan keskelle Vallankumousta kesäkuisessa Suomessa vuonna 1917. Muotiliikkeen omistajattaren ”sisar” Huttusen elämä saa uuden käänteen kun hän lähtee tolstoilaisen Jean Boldtin kanssa valtaamaan Nikolainkirkkoa (Suurkirkkoa). Tosiasioihin ohjautuva näytelmä on rajua, vauhdikasta ja vallatonta teatteria. Se on pakko kokea, sanat eivät oikein kuvaa esityksen luonnetta! Teatteri joka ei koskaan petä katsojaansa on espoolainen Teatteri Hevosenkenkä Juhannusmäellä. Pippuri Dinossa käy huonosti kun Ruotsin prinsessan tilaamaan kakkuun laitetaan litra pippuria ja hiven maitoa. Mutta onneksi Dino pelastaa tilanteen. On riemullista kun pieniin katsojille tehdään teatteria samalla kunnianhimoisella otteella kuin aikuisillekin. Moni aikuinen totesi pois lähtiessään, että tästähän sai itsekin paljon. Leena-Maija Tuominen
5 5.11.2014 Ravintola Rumpu Klaneettitie 10 00420 Helsinki p. 050 - 4433141 www.ravintolarumpu.fi www.facebook.com/ravintolarumpu TOIVO KOTTARAINEN Kun hotelli Marski avattiin Helsingissä, muuan kansanedustaja totesi, että hänen käsityksensä mukaan vasemmistolaiset eivät tulisi viihtymään sen nimisessä paikassa. Valtiomies Karl August Fagerholm kuitenkin totesi siihen: Kahden ryypyn jälkeen on aivan sama, onko hotellin nimi Marski vai Marksi. + Miksi sonni jäi kiinni vieraissa käymisestä? - Lehmä kun vasikoi. + Kaksi blondia matkusti junalla. Äkkiä toinen juna ohitti sen niin, että verhot hulmusivat. Voi hurja, toinen blondi totesi. Olipa yhteentörmäys lähellä. + Mitä poliisi sanoi kollegalleen, kun tuli hälytys.- Laitetaas Maija vilkkumaan. + Kuka varastelee työkseen auton rekisterikilpiä? Kilpikonna. + Kaksi miestä istui laiturilla. Toinen laittoi vehkeensä veteen ja totesi: - Vesi on 21 asteista. Tonenkin laittoi vehkeensä veteen ja totesi: - Ja tässä on 40 senttiä syvää. xAamiainen xLounas xKahvila 5. Nerveri 6. Paskanakki 7. Pimsakka 8. Refla 9. Reppuri 10. Skremmaa 11. Skriba 12. Skremma xKokoukset + Vaimo miehelle: - Muistatko sen viimesyksyisen metsästysretkesi? - Kyllä, miten niin? - Eräs niistä hirvistä soitti ja ilmoitti, että sinulle on synynyt vasa. + Milloin tietää olleensa kauan naimisissa? Kun vaimossa ei ole muuta kiinteää kuin kulut ja miehessä ei muuta jäykkää kuin asenne. + Mies osti kaupasta hanskat. Myyjä kysyi: - Panetteko pussiin vai vedättekö heti käteen? + Mitä eroa on kullilla ja mulkulla? - Kulli on iso, ihana ja muutenkin fantastinen ja mulkku on se joka sen omistaa. + • Ravintola Rummun tilat sopivat loistavasti kokousten ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. • Myös catering-palvelut järjestyvät meiltä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. xYksityistilaisuudet xPitopalvelu • Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille tärkeää, joten hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia asia! • Kysy yrityslounassopimuksistamme. Aukioloajat * Ma - pe klo 8:00 – 14:00 * Aamiainen: klo 8:00 – 10:00 * Buffetlounas: klo 10:30 – 14:00 ( löydät meidät myös facebookista ) Hox ! Aamiaispöytä 3.50€ / henkilö www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Osallistuminen ilmaista. Parhaat palkitaan ja lisäksi lohdutusarvonta. Isänpäiväbuffet Su 9.11. klo 12 alk. www.autopesucenter.fi Perinteiset Pikkujoulut Pe 28.11. klo 18 alk. Alkudrinkkinä terästettyä glögiä kotikaljaa, puna - tai valkoviiniä. Jälkiruoaksi täytekakkua sekä kahvi ja konjakki tai Irish Coffee ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisä- ja ulkomaalit sis. salaattipöydän, keiton, 2 lämmintä ruokaa, leivät, juomat, jälkiruoan ja kahvin tai teen Tietovisa joka tiistai klo 19. 5,-Joulupöytä - Megabuffet 2Ruokajuomana PINNAT UUSIKSI! Buffetlounas 8.80€ /henkilö Seurustelu- ja ruokaravintola. A-oikeudet. Puustellinpolku 8, Malminkartano, p. 507 2415 Avoinna ma-to 10-24, pe 10-02, la 12-02, su 12-24 www.willihanhi.suntuubi.fi 15 1. Ikilainaa 2. Ihoihminen 3. Mersut 4. Mesu Vastaukset sivulla 11 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? ,- TUSINA-AIVOILLE M Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 www.varisilma.? Tee huolto jo syksyllä! Tarjoushinnat Bell kypärät, Schwalbe renkaat, nastarenkaat, Shimano osat, Sigma mittarit ja valaisimet, Abus lukot, SKS lokasuojat ja pumput. Huollot ja korjaukset ammattitaidolla! Avoinna: ark 10-18.00, la 10-14.00 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15 Etelä-Haaga Salon Hanna Hieronta 45 min 25,Naisten hiusten leikkaus 20,Volyymiripset 65,Geelikynnet 40,Ripsien pidennykset 45,Kulmien kestopigmentointi 150,Kasvohoito 1 h 40,Geelilakkaus 30,- TERVETULOA! Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Sitratori 5 Puh. 0449391722 a o l a j a t s o t a A a o l a v n u u - marrask T YÖVÄENKIRJASTON lauantaina YSTÄVÄT RY 8.11.2014 STADIN TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄ TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTOSSA Sörnäisten rantatie 25, Helsinki www.tyovaenperinne.fi
6 5.11.2014 Onko kolmiulotteinen veistäjä uhkaava monistaja? Kuvataideakatemissa opetettiin 3D-mallintamisen alkeita 2000-luvun alussa, mutta suureen suosioon 3D-tekniikka ei ole vielä yltänyt kuvanveistäjien keskuudessa. 3D-mallinnetut veistokset koetaan myös uhkana, koska niiden toteuttaminen vaatii uuden opettelua, rahallista satsausta ja luopumista vanhasta. Muotitrendit ovat aina heitelleet, mutta uskon, että vielä tulee aika, kun tätäkin taiteen lajia opetetaan yleisesti taideoppilaitoksissa, sanoo 3D-kuvanveistäjä Satu-Minna Suorajärvi (46). 3D-tulostin tuotteistaa virtuaalisia malleja fyysisiksi esineiksi. PITÄJÄNMÄELLÄ ASUVA ja ateljeetaan ’3D-monistamoa’ ylläpitävä Satu-Minna on Suomen Taitailijaseuran puheenjohtaja. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2008 ja on toiselta ammatiltaan lääkäri. 3D-mallintamisessa kuvanveistossa on kyse uudesta teknisestä aluevaltauksesta. Taiteilijakunta sinänsä on moninainen ja pitää sisällään uutta ja vanhaa vuorovaikutusta. 3D-kuvataiteilijat ovat Suomessa vielä jokseenkin harvinaisia ja Satu-Minnaa voidaankin pitää yhtenä uranuurtajista. - Jouduin luopumaan vanhasta tekniikasta käsin muovailusta ryhtyessäni valmistamaan 3D-malleja, ja uusi tekniikka muokkaa ajatuksia kuvanveistosta ja kuvataiteesta. Satu-Minna toteaa, että kuvataiteilijoita saattaa ahdistaa, kun pitää ruveta opettelemaan uutta tekniikkaa. Voidaan kysyä, onko monistaminen taidetta? Monistaminen pelottaa, mutta tiettyä parasta taidetta on toistettu paljon läpi historian. - Veistoksia on vaikea viedä maailmalle, mutta tietotekniikan välityksellä 3D-malleja voi nyt lähettää minne vain. Myös tietokoneella tekeminen vaatii ajattelua, luovuutta ja muodontajua. Tietokoneella voi asioita tarkastella monesta eri suunnasta. Valmiin 3D-veistoksen tekeminen ei synny pelkästään nappia painamalla vaan vaatii materiaalintuntemusta, hiomista käsin ja pintamaalaus värisilmää. Taitelijakoulutus on elämänikäinen. 3D-grafiikan ohjelmiin perehtynyt Satu-Minna muokkaa niiden avulla mm. ihmisfiguuria. Nykyisessä kuvatulvassa kolmiulotteiset asiat esitetään litteinä. Taiteilijan kuvanveistäjän visuaalinen ajattelu toimii toisinpäin. - Muunnan litteitä kuvia takaisin kolmiulotteisiksi. Minusta tuntuu, että elämme paluuta kolmiulotteisuuteen, mistä esimerkkinä on 3Delokuvien tulo markkinoille. Luolamaalauksethan maalattiin aikoinaan epätasaisille luolien seinille eikä tasaiselle valkoiselle seinälle. Yksinkertaisessa mikroprosessorissa, kolmiulotteisessa tulostuksessa tuotteistetaan virtuaalista mallia fyysiseksi esineeksi 3D-tulostimen avulla. Tulostimessa voidaan käyttää materiaaleina esimerkiksi villaa, puuta, lasia, muovia, keramiikkaa. Jos haluaa, voi tehdä itselleen vaikkapa lenkkikengät. Tulostuksessa käytettävä materiaali esim. PLA-muovi on kasviöljypohjaista, ekologista ja kierrätettävää eli biohäviävää. PLA- muovista tulostettuja malleja voidaan käyttää suoraan malleina metallivalussa. Nykyään 3D-tulostetaan jo suoraan valumuotteja tai suoraan metallia, ja Litteä kuva on muuttunut takaisin kolmiulotteiseksi. terveydelle haitallisia valimotyövaiheita jää kokonaan pois. Kiinassa ja Hollannissa printataan jo talojakin 3D-tulostuksen johtavat maat ovat Kiina ja Hollanti. Niiden yrityksissä on printattu jopa taloja. Kiinalainen Winsun-yhtiö käyttää talojen tulostamisessa valtavia 3D-printtereitä, jotka ruiskuttavat talojen elementit sementistä ja jätteistä valmistetusta, nopeasti kuivuvasta betonista. Print- terit ovat 32 metriä pitkiä, kymmenen metriä leveitä ja 6,6 metriä korkeita ja laitteilla voi rakentaa 200 neliömetrin talon. Jättimäisellä 3D-tulostimella tehdyn talon on kerrottu maksaneen vain 3 600 euroa. Toistaiseksi Kiinan rakennuslainsäädäntö ei kuitenkaan salli printtaamalla tehtyjä monikerroksisia rakennuksia. Kun kysyn Satu-Minnalta, että eikö Helsinkiin suunniteltua, ristiriitaisia tunteita lähinnä taloudellisista syistä aiheuttavaa Guggenheim-museota voitaisi printata, ajatus maail- man ensimmäisestä tulostetusta museosta huvittaa taiteilijaa. - Periaatteessa se olisi mahdollista mutta siihen menee vielä jonkin aikaa, mutta mahdollisesti rakennustyömaiden betonivalun laudoitus voidaan syrjäyttää 3D-tulostuksen aikana nopeahkosti kovettuvalla betonilla. Kuvanveistäjä Satu-Minna Suorajärven 3D-veistosnäyttely on Galleria Sculptorissa Etelärannassa 3.12.28.12. 2014. Teksti ja kuvat: Kari Varvikko Satu-Minna Suorajärvi ja ympäristötaiteilija Nella Keskisarja pohtivat 3D-tekniikan aluevaltausta.
7 5.11.2014 K-market Iso-Kappa herättää hyviä tuntoja - Olemme Iso-Kapan uusina kauppiaina valmiit satsaamaan hyvään palveluun, monipuoliseen ja edulliseen valikoimaan, miellyttävään kauppakokemukseen. Ylipäätänsä siihen, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. KANNELMÄEN JA KAARELAN asukkaat ovat pitkään manailleet aikoinaan hyvin palvelleen lähikauppansa Iso-Kapan heikkoa palvelualttiutta ja hetkittäin jopa tylyä kaup- piashenkeä. Nyt tilanne on muuttunut, kun kauppiaiksi ovat ruvenneet yrittäjät Maununnevalta; Tommi ja Mari Kaipainen. Tommi ja Mari tietävät mistä puhuvat, sillä he ovat Kaarelan omia asukkaita – viihtyneet täällä jo yli 20 vuotta. - Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta ja olemmekin tekemässä Iso-Kapasta alueen parasta lähikauppaa. Nuoret yrittäjät ovat kotoisin Jyväskylästä ja heidän yhteinen taival on kestänyt kohta 30 vuotta. Lapsuudessa he asuivat naapureina, sitten olivat koulukavereita ja ei aikaakaan, kun heistä tuli aviopari. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Tommi työskenteli tietotekniikan palveluksessa ja Mari matkailualalla. K-kauppiaiksi he ryhtyivät, koska yrittäjyys on aina heitä kiinnostanut. Tommi sanoo alan vaihdon olleen suuren haasteen, joka vaati rohkeutta ja uskallusta heittäytyä uudenlaiseen ajatteluun ja palvelualttiuteen. - Pitkäaikaisen haaveen toteutumisen teki mahdolliseksi se, kun kävin Keskon kauppiasvalmennuskoulutuksen, työharjoittelin kauppiaiden ohjauksessa k-marketissa ja ksupermarketissa puolitoista vuotta. Näin sain hyvät eväät aloittaa oman kauppiasurani. Iso-Kapan pirteillä yrittäjillä kävi sikälikin hyvä tuuri, että he saivat hoidettavakseen liikkeen kotikulmiltaan. - Parempaa lähtöä tuskin voisi saada. Pääsemme toteuttamaan niitä toiveita, joita itse alueen asukkaina olemme odottaneet. Nyt on rakentamisen ja yhteistyön aika; teemme tapahtumia yhdessä alueen asukkaiden kanssa ja näin elävöitämme myös koko ympäristöä. Apollon Yhteiskoulun tanssivat nuoret säväyttivät rohkeudellaan Apollo tanssii! -projektissa Tommi ja Mari Kaipainen ovat iloisia yrittäjiä Maununnevalta. Vieraanamme Kari Varvikon KARI VARVIKKO KÄÄPIÖITÄ JÄTTILÄISIÄ Lauantaina 8.11.JAklo 13 90 29 K iV KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Kari Varvikko KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄI Kari Varvikko SIÄ Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Maanantaina 6.10. Aleksanterin teatterin lavalle nousi kahdeksan malminkartanolaisen Apollon Yhteiskoulun oppilasta, kun tanssiryhmä Tero Saarinen Companyn kanssa yhteistyössä toteutettu Apollo tanssii! -yhteisötanssiprojekti huipentui Gravity Walk -demoesitykseen. Esityksen yleisössä oli tanssijoiden läheisiä sekä satapäinen joukko Apollon Yhteiskoulun oppilaita ja opettajia. Myös kaupungin edustajia sekä kulttuuri-, nuoriso-, ja sosiaalialan vaikuttajia oli tullut paikalle runsaasti. JO KOLMATTA KERTAA toteutettuun Apollo tanssii! -projektiin osallistuneet lukioikäiset nuoret tutustuivat nykytanssiin yhteensä yhdeksän työpajakerran verran. Tanssityöpajojen ohjaajat, Tero Saarinen Companyn tanssijat Maria Nurmela sekä Mikko Lampinen johdattelivat nuoria uudenlaisen liikkeen maailmaan. Tanssi-ilmaisun keinoin opittiin läsnäoloa ja luottamusta itseen sekä toisiin. Projektin mittaan nuoret pääsivät nykytanssin lisäksi tutustumaan myös teatteritekniikkaan sekä Tero Saarinen Companyn toimintaan. Työpajoissa teemana oli avaruus, jonka ilmiöt, kuten painottomuus ja rajattomuus, olivat läsnä myös esityksen liikekielessä, musiikissa sekä lavastuksessa. Gravity Walk oli puhutteleva kokoelma tanssityöpajoissa käytettyjä tanssiaihioita. Tanssijoiden läsnäolo kosketti ja pysäytti. Jarmo Saaren musiikki sekä Mikko Lampisen luomat visualisoinnit kruunasivat nuorten luomuksen. Esitys vei mennessään ja jätti jälkeensä haikean onnellisuuden. Gravity Walk kokosi yhteen matkan varrella löydettyjä oivalluksia ja teki näkyväksi sitä, mitä tarkoittaa olla hetkessä. Esityksen jälkeen pidetyssä keskustelutilaisuudessa erään tanssiprojektiin osallistuneen nuoren miehen vastaus kysymykseen ”mi- kä oli vaikeinta projektissa?” alleviivasi hankkeen ydinoivallusta, rohkeutta. “Oli se aika vaikeeta kertoa kavereille, että mä lähen tanssimaan nykytanssia. Kun aina pitäis olla niin macho.” Ja miltä nyt tuntuu, kun olet esiintynyt kavereillesi? “Tuntuu tosi hyvältä.” Myös aiemmin projektissa mukana olleiden nuorten kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Vuonna 2012 työpajoihin osallistuneet kertoivat itseluottamuksen ja esiintymisvarmuuden kasvaneen kokemuksen myötä. Viime vuonna mukana ollut nuori kertoi, että nykytanssista tuli rakas harrastus. Tanssiryhmästä oli löytynyt myös uusi ystävä. Hanke jatkuu joulukuussa, jolloin järjestetään erityisesti tytöille suunnattu kuvataidetta ja nykytanssia yhdistävä työpaja. Apollon Yhteiskoulun kuvataideopettajan Hanna Azevedon sekä Maria Nurmelan ohjaamassa työpajassa syntyvät kuvataideteokset asetetaan näytteille Lasipalatsin Akkuna- ja Tovi -tiloihin huhtikuussa 2015. Lokakuisen esityksen lipputuotto käytetään tyttöjen työpajan näyttelyn järjestelykuluihin.
8 5.11.2014 Värikästä elämää KARI VARVIKKO ALOITTI elämäntaipaleensa viimeisenä sotavuotena (s. 1944). Vanhemmat Klaus (Klasu) ja Esteri Varvikko olivat avioituneet sodan aikana, ja asettuivat sodan jälkeen asumaan Helsinkiin, joten Karista tuli aito stadilainen. Nuoret vanhemmat liittyivät kansandemokraattiseen Toveriseuraan. Klasulle Toveriseurasta tuli merkittävä elämänuraankin vaikuttava tekijä. Siellä hän sai esiintymistottumusta ja pian hänestä tuli myös sen ajan suosittujen viihdetaiteilijoiden manageri, joka kuljetti amerikkalaisella entisellä taksiautolla soittajia ja esiintyjiä tilaisuuksin eripuolille maata. Taiteilijoita alkoi kokoontua myös Varvikoiden luona illanistujaisiin. Osa jäi yöksi. Silloin pikku Karille pedattiin usein nukkumapaikka kylpyammeeseen, jonka serminraosta pikkupoika tarkkaili ja kuunteli vieraiden puuhailuja. Näin tämä monenkirjava seurakunta tuli tutuksi Karille lapsuudesta saakka. Myöhemmin hän on eräin osin jatkanut isänsä jalanjäljissä viihdetaiteilijoiden esiintymistilaisuuksien järjestämistä. Erityisesti Kannelmäessä hän on ollut primusmoottorina Mätäjoen festivaalien järjestelijänä. Vanhojen tuttavuuksiensa kautta hän saa kootuksi näyttävän joukon eturivin taiteilijoita esiintymään Mätiksen festareille. Karin värikkäät elämänvaiheet sellaisenaan antoivat paljon aineksia kirjallisiin harrastuksiin. Hän itse arvioi kuitenkin, että kirjailijoiden pitää olla onnettomia ja kohdata elämässään vastoinkäymisiä. Omaa lapsuuttaan hän kuitenkin kuvaa elämäksi onnellisten tähtien alla. Siksi ei hänestä tullut kirjailijaa, vaikka ainekirjoitukset koulussa menivätkin hyvin. Kirjallisuuden harrastus ja kiinnostus kirjoittamiseen veti kuitenkin lehtialalla. Näin hänestä tuli lehtimies, joka on ollut ammatissaan viitisenkymmentä vuotta. Hän aloitti toimittajan uransa Suomen Sosialidemokraatissa 1966. Sinänsä mielenkiintoista, että lehden toimituksessa ei kyselty hänen puoluekantaansa. Ennen päätoimittajan puhuttelua neuvottiin ajamaan risuparta pois, minkä hän tekikin. Silloinen päätoimittaja Atte Pohjanmaa muistutti vain, että kyllähän nuori mies sitten muistaa, että tämä on työvä- LAPSILLE JA PERHEILLE enlehti. SDP:hen Kari sanoi liittyneensä vasta vuosia myöhemmin. Sosdem puolueen linjariidat tuntuivat luonnollisesti myös lehden toimituksessa, jossa nuoremmat tunsivat enemmän vetoa vasemmistolaisempaan SAK:n ja TUL:n suuntaa ja oikeistolaiset mm. lehden silloinen pakinoitsija ”Simppa”, Simo Juntunen olivat Tannerin ja Leskisen linjalla SAJ:n ja TUK:n kannattajia. Lehden ja puolueen välit olivat Karin mukaan varsin muodolliset, vaikka samassa talossa oltiinkin ei puoluetoimiston ja lehden toimituksen väki olleet juurikaan keskusteluyhteydessä toistensa kanssa. Kari erosi Sosialidemokraatin palveluksesta 1974 ja sai paremmin palkatun toimittajan pestin Oulusta Helsinkiin siirtyneessä Iltaset lehdessä, jonka yhtenä päätoimittajana tuolloin oli Klaus Bremer. Holtiton taloudenpito ja Bremerin ajatus, että lehteä voidaan tehdä ilman mainoksiakin johti luonnollisesti konkurssiin ja lehden lopettamiseen jo 1975. Muistan, että yleinen käsitys oli, että koko lehti oli perustettu Ahti Karjalaisen presidenttikampanjaa varten ja kun Kekkonen torppasi Karjalaisen presidenttihaaveet ei lehteäkään enää tarvittu. Kari tosin väittää, ettei hän kokenut, että lehti olisi ollut jotenkin kytköksissä Karjalaiseen. Iltaset lehdestä Kari siirtyi Melehden (vuoteen1970 Me-Kuluttajat lehti) toimituspäälliköksi. Kari kuvaa toimittajakollegoitaan ja heidän keskinäisiä suhteita värikkääseen tapaansa. Me-lehden toimituksen ja OTK:n kaupallisen puolen näkemykset eivät suinkaan aina menneet yhteen. Päätoimittajaksi Pauli Myllymäen jälkeen tullutta Olavi Hurria Kari toki kiittelee mieheksi, jolla oli sydäntä, toisin kuin seuraajallaan Seppo Haapasella, jonka kanssa sukset menivät ristiin niin pahasti, että Haapanen kirjoitti Karille eropaperit perusteluna taloudelliset syyt. Kari on ehtinyt haastatella monia poliitikkoja ja muita nimimiehiä ja naisia. Kepun tohtoreiden taistoa Kari seurasi haastattelemalla niin Ahti Karjalaista kuin Johannes Virolaistakin. Useilta ulkomaanmatkoiltaan lehtimiehenä hän kirjoitti juttuja mm. Francois Mitterandin ja Kalevi Sor- san tapaamisesta Pariisissa, Chilen Kommunistisen puolueen pääsihteeri Luis Corvalanista, haastatteli USA:n Suomen suurlähettiläs Rozanne Ridgewayta jne. Kari kuvaa myös osallistumistaan Tripolissa Libyan vihreän vallankumouksen 10-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä pidettiin kansainvälinen Palestiinan asemaa pohtiva konferenssi, jossa yksimielisesti tuomittiin niin Israel, Sadat kuin USA:n imperialismikin. Täällä hän tapasi myös USA:n presidentti Jimmy Carterin Billy veljen. Diplomaateille oli ongelmia lentokoneen saannissa. Lopulta matkaan päästiin rahtikoneessa yhdessä kanojen ja vuohien kanssa. Kari osallistui vuodesta 1980 lähtien Suomen Virkakieltojen vastaisen kansalaistoimikunnan hallitukseen. Hän oli huomannut, että Saksan Liittotasavallan liittopäivät Bonnissa oli myöntänyt varoja Suomeen virkakieltoa vastustavien toiminnan torpedoimiseksi. Suomen toimikunta oli perustettu 1977. 1978 sanomalehtimiesliiton apurahan turvin Kari kävi tutumassa Irlannin lehdistön suhtautumiseen Pohjois-Irlannin tapahtumiin. Hän kuvaa Irlannin matkaa ja tapaamistaan IRA:n poliittisen siiven Sinn Feinin johtajan Ruairi O Bradaigh` in kanssa kiintoisasti. Kari on ollut freelancerina vuodesta 1982 lähtien toimittanut ja kustantanut Tanotorvi lehteä sekä useita muita eri järjestöjen julkaisuja. Stadilaisuus näkyy myös Karin jutuissa hänen käyttäessään stadin slangia kuvatessaan tapahtumia ja keskusteluja nuorten kavereidensa kanssa. Muistelmien jatko-osa on vielä tulossa. Karin jutuista päätellen siinä tulee lisää mielenkiintoisia tarinoita. Vaalipäivä su 9.11. Äänestys Kannelmäen kirkossa klo 11–20. • Tutustu ehdokkaiden mielipiteisiin vaalikoneessa mtv.fi/uutiset/vaalikone JUMALANPALVELUSELÄMÄÄ Kannelmäen kirkossa: • ti 11.11. ja 25.11. klo 9.15 Aamupysäkki kirkon kappelissa ehtoollinen ja sen jälkeen aamiainen seurakuntasalissa (hinta 1,50 €). • ke 12.11. klo 10 Muksukirkko perheen pienimmille. Mahdollisuus ehtoolliseen. • su 16.11. klo n. 11.15 pastori Olavi Hatakan eläkkeellelähtöä juhlistetaan messun jälkeen kirkkokahveilla. • ke 26.11. klo 19 Luottamuksen messu. Taizé-lauluja ja hiljaisuutta. Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8: • su 9.11. klo 15 Puuhamessu • su 16.11. ja 30.11. klo 18 Messu ja iltatee KONSERTTEJA KANNELMÄEN KIRKOSSA • su 16.11. klo 18 Valvomisen sunnuntain konsertti ”Sinuhun turvaan, Jumala”. Maria Kettunen, mezzosopraano, Raimo Laukka, baritoni, Jyrki Korhonen, basso, Pirkko Hyttinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • 25.11. klo 18.30 Yhdessä -hyväntekeväisyyskonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €, konsertin tuotto lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. • su 30.11. klo 18 Adventtikonsertti. Länsi-Helsingin musiikkiopiston Kamariorkesteri, Jousiorkesteri sekä Pienten jousi- ja selloryhmät. Vapaa pääsy. Ketkä ehdolla Pitäjänmäellä? • Katso kotisivuiltamme: www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki • Tutustu ehdokkaiden mielipiteisiin vaalikoneessa: www.seurakuntavaalit.fi • Tule tapaamaan ehdokkaita Hyvän tekemisen torille Kauppakeskus Ristikkoon lauantaina 8.11. klo 11–14. Tarjoamme munkkikahvit 150 ensimmäiselle. Kari Varvikon Kääpiöitä ja jättiläisiä myynnissä K iV Nyt isänpäivän lahjaksi: KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄIS Kari Varvikko IÄ Myyrin Krouvissa Myyrmäessä ja Stadin Slangin verkkokaupassa. Kari esittelee kirjaansa Suomalaisessa Kirjakaupassa Myyrmannissa pe 7.11. klo 16.00 ja Kauppakeskus Kaaressa 8.11. klo 13.00. lapsiperheiden tukemiseksi. Sinulla on mahdollisuus noutaa yksi tai useampi pieni lahjatoive joulupuusta Kannelmäen kirkosta ensimmäisenä adventtina 30.11. klo 10 messun yhteydessä tai PAIKASTA (Kauppakeskus Kaari) arkisin klo 12–18 viikolla 48. Lahjojen arvo enintään 50 €. Tied. johtava diakoniatyöntekijä Tuula Kojo-Gregoriadis, p. 09 2340 3841. Adventin soppaa Sitratorilla pe 28.11. klo 12–14. Adventtimyyjäiset la 29.11. klo 11–13 kirkolla. Joulunajan ajanvaraukset diakoniatyöntekijöille viikoille 47–50. Taloudelliseen tukeen liittyvät kysymykset käsitellään 17.12. mennessä Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Turkismiehenkuja 4 SEURAKUNTAVAALIT 2014 Kari Varvikon RAKENNA JOULUPUU -TEMPAUS vähävaraisten TAPAHTUMIA PITÄJÄNMÄEN KIRKOLLA Oiva Björkbacka KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Kari Varvikon vastikään ilmestyneet muistelmat Kääpiöitä ja jättiläisiä on myynnissä mm. Suomalaisessa Kirjakaupassa Kauppakeskus Kaaressa ja Myyrmannissa, K-market Iso-Kapassa ja Kanneltalon kulttuurikahvila Voilassa Kannelmäessä, Tanotorven toimituksessa, SEURAKUNTAVAALIT 2014 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9 • Jennyn mummola la 8.11. klo 10–13. Laulua, leikkiä, askartelua, välipala. Maksuton, ei tarvitse ilmoittautua. Tied. Raili Kettunen, p. 050 469 3716. • Perheiden toimintaillat ma klo 17.30– 19. Tarjolla iltapalaa. 10.11. Tuunausilta. 17.11. Kansainvälisyysilta. 24.11. Leivonta. Tied. lastenohjaaja Sanna Lång, p. 09 2340 3861. Äänestysoikeus • Seurakuntavaaleissa voivat äänestää 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11. täyttävät evankelis-luterilai sen kirkon jäsenet, joiden nimi on merkitty kotiseurakunnan lainvoimaiseen vaaliluetteloon. • Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää. • Äänestettäessä tarkastetaan äänestäjän henkilöllisyys, joten tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, esim. passi, ajokortti, kelakortti. Vaalipäivän äänestys • Vaalipäivänä 9.11. voi äänestää vain oman seurakunnan äänestyspaikassa. • Pitäjänmäen seurakunnan jäsenten äänestys sunnuntaina 9.11. klo 11–20 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Evästä kirkon päättäjiä Seurakuntavaalien aikaan toteutetaan Helsingissä kysely, jossa vastaajat pääsevät evästämään uusia luottamushenkilöitä. Kyselyyn voi vastata 15.11. mennessä osoitteessa www.parempikirkko.fi tai paperilomakkeella äänestyspaikalla. Vastanneiden kesken arvotaan 10 kpl neljän elokuvalipun pakettia. Unkarikahvio ystävyysseurakunnan hyväksi su 9.11. klo 10.45 Tule juomaan vaalikahvit! Myynnissä myös leivonnaisia kotiin vietäväksi. Arpajaiset, jossa voittona herkkukori, myös pika-arpajaiset, jossa voittoja Unkarista ja Suomesta. Lähetysmyyjäiset la 22.11. klo 11–13 Myynnissä tuoreita leivonnaisia, käsitöitä, kirjoja, pika-arpoja ym. seurakuntamme lähetystyön hyväksi. Lounas ja kahvio. Joel Hallikaisen joulukonsertti su 23.11. klo 18 Joulun kosketus on perinteinen joulukonsertti rakastetuimpien joululaulujen parissa. Liput 15 € ovelta. Joulutaivas konsertti su 30.11. klo 18 Hanna Ekola, laulu, Kai Jämsä, kitara ja laulu, Virpi Salo, piano. Vapaa pääsy, ohj. 15 €. Showkuoro Aventurin joulukonsertti su 7.12. klo 18 Johtaa Miika Granholm. Vapaa pääsy, ohj. 15 €. Sekakuoro Procantuksen tunnelmallinen joulukonsertti to 18.12. klo 19 Vapaa pääsy, ohj. 10 €. Pitäjänmäen seurakunta, Turkismiehenkuja 4, 00370 HELSINKI Puh. 09 2340 5600 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta
9 5.11.2014 Vuosi- ja syyskokouksia Lintunen maailmalla - hauskat muistelmat MONI MEISTÄ suomalaisista, ainakin miehistä, ajattelee ja haaveilee tekevänsä joskus jotain oikein repäisevää, vaikkapa lähtevänsä jonnekin kauaksi seikkailemaan tai vaikka töihinkin, ulkomaille. Useimmilta se jää matkaksi Tallinnaan tai rohkeimmilla Espanjan aurinkoon. Muiden suomalaisten turvallisessa seurassa. Kallion kundi, valokuvaaja Martti Lintunen, on ollut toista maata. Suvun perintönä tullut valokuvaajan ammatti on vienyt itsenäistä, itsepäistä, suulasta stadin kundia ympäri maailmaa, kuvauspaikkoihin, joissa kukaan muu ei ole koskaan kuvaamassa käynyt. Näistä seikkailuista ja paljosta muusta kertoo elävästi, hauskasti ja vahvalla henkilökohtaisella otteella muistelmateos ”Martti Lintunen – elämäni – satunnaisia sekunninosia ”. ( Like 2013 ). Lintunen on paitsi huippukuvaaja, myös erinomainen kirjoittaja ja eri tilanteiden nopea oivaltaja. Tekstissä on purevaa ivaa, ironiaa kaikenlaisia ihmiselämän kummallisuuksia koh- taan, myös kirjoittajaa itseään kohtaan, mikä lisää kirjan ansiota. Martti Lintusen isä Yrjö Lintunen oli vuosikymmenet arvostettu valokuvaaja Kansan Uutiset-lehdessä, johon nuori Martti-poikakin pääsi isän oppilaaksi ihan kakarana, 13-vuotiaana. Ravintolakeikoillekin poika-Lintunen ”joutui” 15-vuotiaana, vaikka ravintoloiden ikäraja oli silloin tarkasti 21 vuotta. Kansan Uutiset antoi Maralle näkökulman työväenliikkeeseen, liike ei ollutkaan ihan ”ruusutarha”, ainakaan liikkeen palkollisen kannalta. Martti Lintunen jätti kuukausipalkkaisen työn ja lähti kiertämään maailmaa. Kirjassa on herkullinen kuvaus valokuvausopiskelijan vuosista Lontoossa, aitojen valkoihoisten brittiopiskelijoiden pitäessä Maraa ja muita muualta tulleita ”neekereinä” , alempiarvoisina. Suulas suomalainen ei siihen suostunut, lumosi vodkalla brittipojat ja joi ne pöydän alle! Lontoon opiskelun jälkeen Mara halusi opiskella lisää, nyt Mos- kovassa. Sieltä Maralle karttui aina hyödyllinen Venäjän kielen taito, jos ei muuta. Näin kouluttautuneen miehen ansiot huomioitiin Suomessakin, Lintunen pääsi valokuvauksen opettajaksi Lahteen. Opettaja järjesti kurssilaisille opintomatkoja ulkomaille, mutta sotkujahan siitäkin seurasi. Jotenkin Maralle tyypilliseen tapaan! Martti Lintunen kutsuu kirjassaan itseään ”pahanilman Lintuseksi ”. Eikä syyttä. ”Olin tulossa Lontoosta Pariisin kautta kotiin ja päädyin keskelle toukokuun mellakoita 1968. Minun olisi pitänyt tulla vasta viikkoa myöhemmin Phnom Penhiin ja tulinkin ensimmäisenä päivänä Pol Potin hirmuvallan päättymisen jälkeen. Olin menossa Kamtsatkalle kalaan ja jouduin keskelle Janajevin vallankaappausta Moskovassa. Tulin joululomalta Sansibarilta perheeni kanssa ja jouduin vaalienjälkeisiin mellakoihin Keniassa” , kertoo Martti Lintunen monista seikkailuistaan. Kaarela-Seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous Keskiviikkona 26.11.2014 klo 19 Kanneltalon kahvilassa, Klaneettitie 5 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat Tervetuloa Hallitus Kirja on paitsi värikäs, mielenkiintoinen matkakuvaus, myös oivaltava esitys valokuvaajan ammatista, monen nuoren haaveesta. Ammattina valokuvaus on ihan eri juttu kuin meidän näppäilijöiden perhepotretit. Mara kertoo reilusti, miten kuvilla valehdellaan, tarvittaessa, joskus ihan vahingossakin. Kirjan kuvitus on monipuolinen ja värikäs, kuten kirjoittaja Martti Lintusen elämäkin. Erittäin suositeltava kirja meille kotisohvan haaveilijoille, Tallinnaan uskaltautujille ! Kaarelan Eläkeläiset ry 12.11.2014 klo 13 Kaarelantie 86 kerhohuone Kaarelan Omakotiyhdistys ry 17.11.2014 klo 18 Kaarelantie 86 kerhohuone Pekka Hurme On Isän päivä. Sinä päätät millainen seuraavan sukupolven kirkosta tulee. Äänestä. Vaalipäivänä voi äänestää vain oman seurakunnan äänestyspaikassa. • Kannelmäen seurakunnan jäsenten äänestys sunnuntaina 9.11. klo 11–20 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. • Pitäjänmäen seurakunnan jäsenten äänestys sunnuntaina 9.11. klo 11–20 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4.
10 5.11.2014 Kauneus- ja terveyspalveluja Kiasma goes Taidehalli KUVARIKAS Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki Puh. 566 2644 ARTIKKELIN UPEA OTSIKKO on ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 Christina puh. 0458604460 Klaneettitie 18 C 2 / Trumpettitie 2, Kannelmäki SÄIHKETTÄ SILMIIN! Juhlakauden tarjouksena: Ripsipidennykset 55€ Juhlapaketti 100€ (pidennykset, 1.huolto, kulmien väri ja siistiminen) Nyt myös upeat swarowskit tai glitterit pidennyksiin veloituksetta!! • tyytyväisyystakuu • PARTURI - KAMPAAMO Parturi-Kampaamo PIRJO LEINO P. (09) 562 5663 P. (09) 5666 129 SITRATIE 1 00420 HKI KARJALAN Kuvalehti on Karelia Klubin ry jäsen lehti, mutta lehden voi tilata myös kuka tahansa. Lehti ilmestyy lähes joka kuukausi ja se laitetaan painokuntoon yhteisesti Lappeenrannassa että Tallinnassa (painopaikka). Päätoimittaja on Veikko Saksi, joka on tunnettu suorasukainen isänmaan ystävä ja kuuluu muun muassa toimintaan Karjala takaisin. Lehden toiminnasta vastaa erittäin korkeasivistyksellinen joukko, joten arvokkuutta. Lehdessä on aina korkeatasoisia historiaartikkeleita, yms ja nyt täytyy korostaa syyskuun numeron 2014 Veikko Saksin historiallista yhteenvetoa elokuun 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta. Näet Saksi sanoo suoraan, ettei USA millään lailla tukenut Suomea. Tätä en muista kenenkään tutkijan koskaan korostaneen. Ja Roosevelt sai jo 24 tunnin sisällä täyden oikean sisällön salaisesta sopimuksesta. Vakoilu oli onnistunut! Moskovassa näet eräs saksalaisdiplomaatti tarkoituksella vuoti tiedon USA:lle! Minä lisään tähän, että Rooseveltin ajan jälkeen pengottiin tarkoin Rooseveltin poliittisia salaisuuksia. Yksi oli, että jo 1936 Roosevelt ihaili Stalinia ja päätti salaisesti pyrkivänsä laajaan kaupalliseen yhteistyöhön CCCP;n kanssa, Rooseveltia ei häirinnyt tieto Stalinin hirmuvainoista. Ja syytä elokuussa 1939 Rooseveltilla oli välistävetoihin. Näet Roosevelt oli päättänyt olla mukana v. 1940 pressavaaleissa vielä kerran, hyviä tekoja täytyi saada. Näet juuri tuolloin USAssa oli yli 9 miljoonaa työtöntä. Mikäli Stalinille ei myytäisi syksyllä 1939 suursodan tarvikkeita, työttömyys vain nousisi. Siksi USA myi kaikkea varusteluasiaa Stalinille ja vasta keväällä 1940 USAn Edustajainhuone sai stopin. Kun Stalin oli hyökännyt Suomeen 30.11.1939, niin jo kolme päivää myöhemmin Roosevelt ilmoitti sisäpiirissään, ettei USA lähde puolustamaan Suomea. Sillä USAlla ei ole mitään taloudellisia etuja valvottavana Suomessa. On USAn kannalta saman tekevää, mikä valtio Suomen omistaa! Baltia oli tuolloin Stalinin koukussa! Vielä pöytäkirjan ulkopuolelta. Kun CCCP ei saanut pakkasten johdosta joulukuun lopulta alkaen bensiiniä Bakun alueelta, niin USA myi sitä avoimesti yli Tyynenmeren. Maksu tuli kullassa! Päärahtarit olivat norjalaiset tankkilaivat. Helmikuun 1. päivästä 1940 alkaen jokainen Suomen sotalento tehtiin US-bensiinillä. Karjalan Kuvalehteä löytyy useimmista kunnallisista kirjastoista. Irtonumeroita saa R-kioskeista. * * * ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri t Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. Helsingin Sanomissa 13.9.2014 eräs toimittaja satuili koko sivun artikkelissaan, minkä piti olla ”analyysi” Jatkosodan jälkeiseen aikaan, niin tämä toteaa suurin otsikoin, ”että rauha 19.9.1944 sammutti sotaväen sädekehän. Armeijamme joutui elämään hiljaiseloa”. Muka armeijaltamme meni maine ja siitä tuli epäsuositumpi, sekä haukkumisen kohde. No sen voin myöntää, että heti vuoden 1944 lopusta alkaen Puolustusvoimissamme tapahtui uskomaton ”uuskoulutus”. Simputusta oli harjoitettu kyllä ennenkin, mutta simputuksesta tuli varusmiesajan uusi elämänmuoto. Uskomattoman paljon huonoa ainesta pääsi kouluttajiksi, ja tarkoitan tällä myös varusmiesryhmänjohtajia että kokelaita, yms. Keksittiin, että ilkeilyllä ja nöyryyttämisellä rakennetaankin kuuliainen armeija. Turhanpäiväinen ahertelu kuului koulutuspäivään, vielä ilta- sekä yöaikaankin. Kävipä niinkin, sen muistan hyvin, kun 1950-luvun alussa kenraali Autti huomasi alokkaiden jynssäävän kouluttajiensa saappaita, yms ja komensi hommaa johtavan heti pataljoonan toimistoon. Kun sieltä tuli kokelas sisään, niin Autti veti miestä reilusti kuonoon ja aloitti suullisen läksytyksen. Mutta sisään astuikin täysin eri kokelas tietämättä mitään episodista ja erehdys havaittiin. Mutta lehdistö kertoi kantelun vuoksi tapauksesta ja syntipukiksi tulikin Autti, eikä simputuskoneisto! Vai jäi armeija lepäilemään syksyn 1944 jälkeen? Väärin. Armeijasta ja entisistä suojeluskuntalaisista löytyi jo alkuvuodesta 38 000 miestä, mitkä osallistuivat asekätkentään. Mikä säikähdytti Stalininkin ja joutui perumaan suunnitelman Voiton päivän katkoksi, että Suomi miehitetään ja CCCP:n raja tulee Tornionjoelle. Näet Stalin tiesi, että Suomeen oli jäänyt riittävästi taistelijoita eikä Länsi Ruotsin johdolla hyväksyisi Suomen orjuuttamista sekä rajansiirtoa! Asekätkijät pelastivat Suomen 1945! Pekka Vanhala Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki t KOTIKÄYNNIT MARI LEINO Meikit ja hiukset HANNASTIINA totisinta totta, sillä ajalla 10.10.16.11.2014 Kiasman kokoelmien taideaarteet löytävät väliaikaisen kodin noin 300 metrin päästä Taidehallista (Nervanderinkatu 3) ja sen halliympäristöstä, mikä jo antaa kaikelle taidetyölle klassisen kauniit esittelysalit. Taidehalli on naapurinsa Eduskuntalon ikäluokkaa ja Taidehalli on valmistunut 1928. Jos olette jo nähneet suuresittelyn, niin onnittelut! Mutta vieläkin ehtii yli viikon verran käydä näyttelyssä! Poikkeuksellinen yhteistyönäyttely vyöryttää esiin erikoisia värimaailmoja, materiaalivalintoja ja mittasuhteita. Tätä voi kysyä, sillä nyt Kiasman kokoelmateokset on asetettu Kiasma-rakennuksen ulkopuolelle Taidehalliin, mikä on rakennettu toista aikakautta ja taidekäsitystä varten! Mutta onnistuttu on. Teosten sijoittelu tilaan ja niiden välinen dymamiikka muodostavat jokaiseen näyttelysaliin erilaisen tunnelman. Samalla kokonaisuus haastaa perinteistä käsitystä kauneudesta: Richard Deaconin teos ”Almost Beautiful” luonnehtii kokonaisuutta osuvasti. Näyttelyssä kauneuden kokemus voi syttyä eri aistien kautta tai teosten sekä tilan yhdistelmästä. Yhteistyönäyttelyn ovat kuratoineet amanuessi Aija Aarnio Kiasmasta ja näyttelypäällikkö Hanna Mania-Walther Taidehallista. Näyttelyyn valittiin mukaan 30 teosta Kiasman noin 8500 teoksen kokoelmasta. Mukana teoksia 22 merkittävältä taiteilijalta mm. minimalismin, kineettisen taiteen sekä 2000-luvun maalaus- ja veistotaiteen kentiltä. Näyttelyssä on useampi teos Kouri-kokoelmasta sekä muutama uudempi kokkoelmahankinta, joita ei Kiasmassa ole vielä nähty. Näyttelyssä on töitä useammalta taiteilijalta USAsta, kuten myös töitä Ranskasta, Britanniasta, Saksasta ja jopa Singaporesta. Ks tarkemmin www.taidehalli. fi, mistä selviää myös ohjelman yksityiskohtia, kuten myös aukioloajat (ti,to, pe 11-18, ke 11-20 ja la, su 11-17. VEITSEN TERÄLLÄ-kirja esittää tuoretta tietoa sodanjälkeisten vuosien käänteistä ja vaikuttajista. Monipuolinen uutuus antaa havainnollisen kuvan siitä, miten paljon suhde Neuvostoliittoon väritti Suomen sisäisiä ja ulkoisia toimia. Sodasta toipuva Suomi varautui miehityksen estoon, mutta hiljalleen naapureiden välit paranivat. Noina vuosina sisäpolitiikka oli myös ulkopolitiikkaa ja poliitikot tiesivät hyvin, minne tuli katsoa ja kumartaa. Vastavirtaankin uivia henkilöitä oli, mutta joutuessaan vaikkapa Kekkosen epäsuosioon mahdollisuudet vaikuttaa yleensä typistyivät. Kun kotimaan sisäisetkin ratkaisut tehtiin ajatellen neuvostosuhteita, tuloksena oli suomettuminen, joka lopulta jatkui vuosikymmeniä. Mikä kyllä havaittiin länsimaissa! Nyt tämä Valittujen Palojen huippukirja tarkastelee näitä asioita tuorein silmin ilman turhaa painolastia. Asiantuntevat artikkelit antavat uutta valoa noiden vuosien tapahtumiin, joiden monet yksityiskohdat ovat aiemmin jääneet piiloon. VEITSEN TERÄLLÄ tarjoaa sinulle tuoreen näkökulman lähihistoriaan, kun Suomi etsi asemalleen vakautta ja turvaa. Teos käsittelee ja keskittyy vain vuosiin 1944-1962. Sivumäärä on 320 kpl. Kirjoittajia on alkuesittelyssä 24 kpl ja useimmat näistä ovat julkaisseet jo vuosia sitten teoksen tai teoksia kyseisistä vuosikymmenistä. Täysin pätevää väkeä on saatu remmiin, kiitos! Toimitustyöstä on vastanut Kauko I. Rumpunen, jonka usea historiantutkija on tavannut Valtionarkiston virkailijana. Ja pätevänä. Kun vähintään keskipolvinen on lukenut kirjan ja lukuisat yksityiskohdat, niin tulee kysyneeksi: Tuosta kaikesta juonittelusta ja Neuvostoliiton mielistelystäkö on selvitty? Tervetuloa! Näyttelijäntie 24, Pohjois-Haaga www.marileino.fi t Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.fi Laatua ja palvelua arvostavalle Puh. 563 2114 Vanhaistentie 1
11 5.11.2014 Sitratorilla uusi hammashoitola Toisinajattelija HODORKOVSKI ON nimennyt viimeisimmän kirjansa Uusiksi muistelmiksi kuolleesta talosta, mutta käytän tässä sanaa tyrmä, kun se on niin mukavan tunnelmallinen sana. Tuo mieleen omat itsenäisyysmiehemme, nuo Venäjän silloista yhtenäisyyttä uhanneet terroristit, jotka istuivat mm. Krestyssä lukemassa tiilenpäitä. Tyrmä on lainaa venäjän kielestä. Samalla tavoin venäläisperäisiä ovat vasikka (jaziyk eli kieli), voro, ohrana ja monet muut vankilatermit. Kukapa olisi kiinnostunut kuulemaan mitä yksi oligarkki ajattelee vankila-ajastaan, joutaisihan sinne mukavasti muutama muukin oligarkki, kuten arvattavasti monikin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen äkkirikastunut. Mutta Hodorkovski ei kerrokaan itsestään, vaan vankitovereistaan, joista monet ovat päätyneet melko kirjavista syistä tyrmään. Samalla tavoin kuin silloin kun Hitler oli suosionsa huipulla, yksityinen kansalainen saattaa joutua hakaukseen yhteiskunnan väkivaltakoneiston kanssa. Ruohonjuuritasolla näkyy se, mitä virkamieskunta Venäjällä tekee ja mitä on joutua väärälle puolelle aitaa. Kirjaa lukiessa tulee miettineeksi, että Hitlerin ja Putinin hallintotavassa on samankaltaisuuksia. Mikäli eroja on, ne on luettava ehkä Hitlerin eduksi. Hitler määritteli kapitalistin kohtuulliseksi voitoksi 6% vuodessa sijoitetulle pääomalle, pani toimeen edistyksellisen työntekijöiden myötämääräämisjärjestelmän, joka on tänäänkin käytössä Saksassa, minimoi työttömyyden, vakiinnutti kesälomat, sai vauhtia talouteen ja yleen- säkin edisti tasa-arvoa (jos ei lueta mukaan puolue-eliittiä, joka oli tietenkin tasa-arvoisempaa kuin muut). Lisämausteena oli KdFliike (Kraft duch Freude, Voimaa ilosta), jonka aikaansaannosta oli mm. kansanauto, edulliset lomakylät ja laajat matkailumahdollisuudet työläisille. Aidan väärälle puolelle jäivät homot, vammaiset, romanit, kommarit ja juutalaiset. Pienryhmiä toisinsanoen. Taitava diktaattori pitää isot joukot tyytyväisinä, ainakin siihen asti kunnes valtiota pystytään hallitsemaan pelkällä väkivallalla. Putin, päinvastoin kuin Hitler, ei ole juurikaan asettanut rajoja yksityiselle saalistamiselle ja kapitalisteille. Hodorkovskikin joutui vaikeuksiin vasta alettuaan rahoittaa oppositiota. Putinin aikana on, öljyn hinnan nousun ansiosta, tavallisen tallaajan arki parantunut ja varsinkin viime aikoina Putin on nostattanut uutta kansallista ylpeyttä. Varjoon on jäänyt, samalla tavoin kuin Natsi-Saksassa, niiden kohtalo, jotka nyrjähtävät vallan väärälle puolelle. Jo pitkään on ollut tiedossa, että pahoinpitelyt ja murhat uhkaavat niitä toimittajia jotka eivät vaikene tietyistä asioista. Muita väärälle puolelle joutuneita löytyy vankiloista. Osa on pidätetty, koska viranomaisten pitää saada normi täyteen. Sekä miliisi että tuomioistuin tarvitsee riittävän määrän tuomittuja. Taparikollisille laitetaan ”samaan kuormaan” muita rikoksia, jotta rikosten selvittämisprosentti saadaan pidettyä korkeana. Tästä hyvästä rikollinen saa valita vankilan tai saa helpotuksia tapaamisoikeuksiin. Ja mikä olisikaan vaihto- Kirjoituksia tyrmästä ehto, vankilaviranomaisten järjestämä ”taivuttelija” samaan selliin? Pienrikolliselle sälytetään silovikkien itse tekemät rikokset, kuten kirjan huijarille sälytetään viranomaisten murhaama vanki. Uhrilla on 19 kylkiluuta poikki. Näinhän voi käydä mikäli pomppii saappailla pidätetyn päällä. Mutta: Kaksi vankia todistaa, että pankkihuijari iski nyrkillä. Vaikka huijari oli samaan aikaan vankilan sairaalassa vuodepotilaana. Koska tuomioistuin on osa mätää järjestelmää, tuomio tulee vaikka juttu olisi reikäinen kuin sveitsinjuusto. Aikaisemmin käsittelemäni Astahovin Valtaajat-kirja, osoittautuu kaunistelluksi versioksi pienen ja keskisuuren yrityksen toimintaympäristöstä. Hodorkovski kirjoittaa mm. syyttäjä-everstistä, joka kokosi ympärilleen ringin, johon kuului kymmeniä opereita (tutkijoita), tullimies ja Ostap Bender-tyylinen liikemies. Kun tullimies saa tietää, että tavaraa on tullut yrittäjän varastoon, operit takavarikoivat varaston ja tavarat myydään. Oikeat omistajat pistetään vankilaan. He joko hyväksyvät nimellisen tuomion ja ehkä pienen korvauksen ja pääsevät vapaaksi tai mikäli niskoittelevat, saavat kokea lain koko ankaruuden jostakin tekaistusta rikoksesta. Mutta onhan rehellisiäkin poliiseja. Näiden ongelma on, miten pärjätä systeemissä joka on valheellisuuden turmelema. Erotako, jolloin on taas yksi rehellinen ihminen vähemmän järjestelmässä, vaiko riekkua mukana ja yrittää vaimentaa epäoikeudenmukaisuuksia. Mutta on jotain hyvääkin: Hodorkovski on hengissä ja pystyy kirjoittamaan tästä. Stalin tai Hit- Kannelmäen ostarilla Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. Puhumme myös englantia, venäjää ja viroa. Vuoden loppuun asti teemme hampaiden tarkastuksen ilmaiseksi! Ajanvaraus soittamalla. Tervetuloa! Myyrdent Oy Sitratori 5 • Puh. 044 223 5095 PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 Kelan kautta kuittia vastaan 30 % alennus. L E N PU N Uusittu A äänentoisto B Cardella Esko Karinen Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket PALVELEVA KUKK AKAUPPA K U K K A ler olisi tietenkin likvidoinut Hodorkovskin tapaisen vastarannan kiisken. Siinä mielessä Putin on vielä maitopoika. Mutta panokset kovenevat. Piakkoin on löydyttävä se taho, joka rahoittaa tulevat konfliktit. Hitler valitsi juutalaiset, ja sai sopivasti varoja sodankäyntiä varten takavarikoimalla näiden omaisuuden. Hitler nosti myös 100 miljoonan dollarin valtiolainan vuonna 1933, yhdysvaltalaista rahaa. Näillä oli hyvä rakentaa sotakoneet ja aloittaa sota. Mutta kuka rahoittaisi nyytiä, mistä Putin saisi rahoituksen? Olisiko hyvä idea kupata Venäjälle etabloituneita ulkomaalaisia yrityksiä, vaikkapa Fortumia? Kenties muutama muukin oligarkki kuin Hodorkovski voisi osallistua omaisuudellaan Venäjän agresssioihin? Olisiko tämä syy siihen, miksi oligarkki Jevtushenkov on nyt joutunut vaikeuksiin? Hyvät neuvot ovat tarpeen Putinille, koska sotiminen on kallista, siihen tarvitaan rahaa, paljon rahaa. Lisäharmia tulee jenkeistä, kun nämä ovat aikaansaaneet vuodon Venäjän päätulonlähteeseen, öljyyn, pelaamalla sen hintaa alas. Olemme avanneet Sitratori 5:ssä uuden ja modernin hammaslääläkärien vastaanoton. Kaksi hammaslääkäriämme suorittavat edullisesti hampaiden paikkaukset, poistot ja erilaiset proteesit. K Toisinajattelija Karaoke joka ilta! Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 VASTAUKSET TUSINA-AIVOILLE 1.Varastaa 2. Ilotyttö 3. Teräväkärkiset kengät 4. Rakennusmestari, työnjohtaja 5. Hermostunut 6.Virheellinen, huono toimi 7. Naisen sukupuolielin 8. Revolveri 9. Kauppamatkustaja 10. Pelottaa 11. Rippikoulu 12. Tyttö, nuori nainen Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute