Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 10 7.11.2015 • 51. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.00-20.00, la 9.00-15.00 Kannelmäen paras taloyhtiö? Kantsun Olkkari avattiin Kyproksella TVohjelman teossa Vahva D-vitamiini DeviSol DeviSol Strong Strong 50 mikrog 120 tabl. 15 90 Tarjous voimassa marraskuun ajan (norm. 19,30)
2 7.11.2015 MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit Tervetuloa Kantsun Olohuoneeseen! Kantsun Olohuoneen avoimien ovien päivää vietettiin sunnuntaina 25.10. Päivän aikana juuri avattuun tilaan kävi tutustumassa yli 100 asukasta. KANTSUN OLKKARI on vanhalla ostarilla sijaitseva kaikkien asukkaiden käyttöön avattu yhteinen oleskelutila. Tilaa voivat varata niin yhdistykset, seurat kuin yhteisötkin. Tilaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja kaikki tavarat, huonekalut ym. on kerätty lahjoituksina. Ostoskeskuksen omistava Pohjola Rakennus Oy on antanut tilat ilmaiseksi käyttöön, vain sähkö maksaa. Olkkari on rakennuttu talkoilla muutaman hengen voimin. Olohuone-idea syntyi kuutisen vuotta sitten. Idean äiti on Kannelmäki-liikkeen aktiivi Briitta Koskilehto. Tuntuu niin hyvältä, että asukastilaprojekti toteutui, Briitta hehkuttaa. Briitan lisäksi Olkkari-projektin taustavoimia ovat asukasaktiivi Kirsi Asposalo, Kannelmäen neulekerhon vetäjä Sirpa Hanski ja kahvila Herkun omistaja Heidi Nyrhinen. Tämä ei ole mikään pienen piirin juttu. Haluamme kaikki mukaan toimintaan, Kirsi Asposalo kertoo. Kaikkien Olkkari Olkkari on huumeeton ja päihteetön keskustelupaikka ja sitä voi varata kaikkiin avoimiin tilaisuuksiin. Tila ei ole koko ajan auki, eikä siellä ole päivystystä, vaan sen käyttö perustuu omaan aktiivisuuteen. Avaimet löytyvät kahvila Herkusta ja iltaisin ne saa sopimuksen mukaan. Olkkarin kaikki tavarat ovat yhteisessä käytössä ja jokainen käyttäjä vastaa siisteydestä ja astioiden tiskaamisesta. Tulevaisuudessa Olkkarissa tullaan pitämään mm. kerhoja, lapsija vanhusparkkia. Tila toimii yhteistyössä Kantsun-Helpin kanssa, jonka ideana on pyrkiä antamaan naapuriapua erilaisissa pienissä ongelmatilanteissa (esim. tietokoneet, puhelimet) vapaaehtoistoiminnan kautta. Kannelmäen neulekerho on tehnyt Olkkariin vähävaraisille villasukkia ja huiveja. Ne lahjoitetaan palvelukotien ja kotihoidon asukkaille joululahjoiksi. Langat on saatu lahjoituksina ja niitä otetaan vastaan jatkossakin. Avajaispäivän arpajaistulot käytetään Olkkarin ylläpitokuluihin. Kaikki tilasta kiinnostuneet voivat tulla mukaan toimintaan ja auttamaan sen ylläpidossa. Olkkari sijaitsee Kannelmän vanhassa ostoskeskuksessa, Kahvila Herkun takana. Lisäinfoa Facebooksivuilta –> Kantsun Olohuone, josta löytyy myös tilan varauskalenteri. Teksti Jauri Varvikko Alueen asukkaat kävivät tutustumassa Olkkariin avoimien ovien päivänä. Seinällä näkyvän seinämaalauksen ovat maalanneet Ulpu Korpi ja Mikko Kelloniemi. Kaarela-Seura ry:n vuosikokous pidetään torstaina 26.11.2015 kello 19.00 Kanneltalon kahvilatilassa os. Klaneettitie 5. Tervetuloa! KUKAAN EI KÄYNYT KYSYMÄSSÄ meiltä saako kotikatumme toisella puolella olevan entisen kauppa/kioskirakennuksen muuttaa moskeija-rukoushuoneeksi. Kukaan ei kysynyt voiko naapurostoon perustaa kodin kehitysvammaiselle. Ei sitäkään käyty esittelemässä että lähitalossa ryhdytään hoitamaan moniongelmaisia lapsia ja toisessa kuntouttamaan perheitä, joiden elämä ei ole ihan kohdallaan. Eikä sekään vaadi etukäteislupaa, että lähellä hoidetaan huonokuntoisia vanhuksia. Naapurostooni kuuluu monenlaisia ihmisiä, toiset vain tulevat ja menevät, mutta parkkeeraavat autonsa kotikadulleni tai liikkuvat sillä jalan. Kaiken tämän keskellä tuntee olevansa osa moninaista yhteisöä. Kahden pakolaiskeskuksen perustaminen parin kilometrin päähään merkitsee vain asujamiston entistä monipuolisempaa rakennetta. Tosin pakolaiskeskuksen asukkaat ovat nuoria miehiä. Kun Pitäjänmäen kirkolla käsiteltiin pakolaiskeskusten tuloa alueellemme, oli kuultavissa monenlaista mielipidettä. Pelko on hiipinyt monen mieleen. Puhuttiin naisten turvassa kulkemisesta, miesten joutilaisuuden mahdollisesti mukanaan tuovista ongelmista, suomen kielen opettamisen hitaudesta, asunnon arvon laskemisesta. Siinä tohinassa unohtui että monenlaista häikkää me kanta-suomalaisetkin saamme aikaan Enpä minä sen paremmin kuin moni mukaan ikätoverini hiippaile illan pimeydessä lähimetsien poluilla ja teillä. Kukaan ei korottanut ääntään ja kertonut millaista kohtelua saavat osakseen jopa lapset. jotka ihonväriltään ovat erilaisia kuin me täällä aina asuneet. Ennakkoluulomme jopa rapsahtavat niidenkin niskaan, jotka ovat täällä syntyneet ja puhuvat suomen kieltä ihan yhtä sujuvasti kuin kuka tahansa meistä. Meidän helsinkiläisten elämänmenosta saa hyvän läpileikkauksen Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa. Kummitusjunassa istutaan metron penkillä ja edetään Mellunmäen asemalta Ruoholahteen. Onneksi ei tarvitse mennä Espooseen asti. Sinne kun ei vielä pääse metrolla. Lauri Maijalan ja Sinna Virtasen näkemys metroasemien varrella asuvien elämästä on karua ja hätkähdyttävän kummallista. Siinä menossa ei kysytä missä on syntynyt ja miksi oikein elää Suomessa. Nykyteatteria joka ei ole tarkoitettu heikkohermoisille. Oopperan kummituksen pitäisi olla Suomen Kansallisoopperassakin satuolento. Mutta kun väliajalla värjötteli ilman päällysvaatteita oopperan oven ulkopuolella pimeässä hyisessä illassa, alkoi pakostakin uskoa että Oopperatalossa asuu kummitus. Palokello alkoi soida tauotta väliajalla. Siinä ihmeteltiin mikä palokelloon on tullut, kunnes joku vahtimestareista alkoi hätistellä meitä ulos. Kesti minuutteja ennen kuin kuului kuulutus, joka vaati kaikkia poistumaan talosta ja käyttämään hätäuloskäyntejä. Niitä ei kyllä näkynyt missään! Onneksi hälytys koski henkilökunnan tiloissa olevan hissin konehuoneen antamaa hälytystä eikä näyttämölle näyttävästi ennen väliaikaa pudonnutta ja liekkeihin leimahtanutta kattokruunua Oopperan kummituksen huippuhienossa esityksessä. Esitys jatkui ja saimme nauttia ihanuuden loppuun asti. Esityksen ylistäminen on tarpeetonta koska kaikki liput on jo myyty loppuun – lisänäytöksetkin. Turhan harva siis voi hakea vastinetta verorahoilleen Oopperasta. Voisihan esitystä pyörittää niin monta kertaa että kaikki halukkaat pääsisivät sitä katsomaan. Leena-Maija Monenlaista menijää Olkkari-idean äiti on Briitta Koskilehto (vas.). Sirpa Hanski, Heidi Nyrhinen ja Kirsi Asposalo toivottavat kaikki asukkaat tervetulleiksi Kantsun Olkkariin. Maalaukset, gra?ikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.? Autopelti-Hytöset Vakuutusyhtiöiden hyväksymä kolarikorjaamo. Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.?
7.11.2015 3 Pääkirjoitus KÄVIN LOKAKUUN LOPUSSA ARMENIASSA. Osallistuin Jerevanissa yliopistoni Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutin (MGIMO) alumni-klubin kansainväliseen forumiin. Konferenssiin osallistui viitisensataa kansainvälisten asioiden spesialistia entisen Neuvostoliiton maista, Itä-Euroopasta ja Aasiasta. Pääteemana oli Euraasian integraatio, Iranin vahvistuminen ja Lähi-itä. Euraasian integraatio on mielenkiintoinen prosessi, koska siinä luodaan rinnakkaismallia EU:lle. Ytimenä on Euraasian unioni, joka on entisistä neuvostotasavalloista koostuva poliittinen ja taloudellinen liitto. Liiton jäsenmaita ovat Venäjä, Valko-Venäjä, Armenia, Kazakstan ja Kirgisia. Liittoa on tarkoitus laajentaa ja ainakin Kirgisia ja Tadzhikistan ovat ilmaisseet halunsa tulla mukaan. Euraasian unioni taas toimii luonnollisena yhteistyökumppanina Kiinan Uusi Silkkitie-projektille, jonka tarkoituksena on luoda toimivat logistiikkaja kuljetusyhteydet eri teitä pitkin Kiinasta Keski-Aasiaan, Iraniin, Venäjälle ja siitä aina Eurooppaan ja yhdistää alueen taloudet näin toisiinsa. Loogisen lisänsä tälle taloudelliselle integraatiolle tuovat erilaiset energiareitit, jotka yhdistävät Aasian maat Eurooppaan energiayhteistyön kautta. Suomessa ei itäistä integraatiota ole laajalti huomioitu. Olemme jotenkin identi? oituneet niin EU-maaksi, että emme osaa tai halua enää katsoa idän suuntaan. Johtunee osittain Venäjän nykypolitiikasta, mutta myös omista vanhoista peloistamme ja EU:n kielteisestä suhtautumisesta Venäjän kehitykseen. Näyttää kuitenkin siltä, että EU:ssa Suomi on joutumassa periferiaan, reunavaltioksi, joka ei kehity eikä kasva. Suomen olisi tarpeen katsoa myös itään. Investoinnit eivät tule Suomeen ilman idän talouksien kehittymistä. Meidän kasvumme on riippuvaista itäisistä rautatieja energiakuljetuksista. Suomen pitäisi pyrkiä lieventämään venäjänvastaisia sanktioita, sillä protektionistinen arvopolitiikkamme ei aja maamme etua pitkällä tähtäimellä. Suomi on luontainen jatke Kiinan Silkkitie-projektille, koska omaamme saman raideleveyden kuin Venäjä ja Kazakstan. Suomalaiset satamat voisivat toimia Eurooppaan kohdistuvan syöttöliikenteen välietappeina. Yhteistyö Venäjän kanssa on saatava uudelleen käyntiin tai muuten uinumme prinsessa Ruususen pysähtyneisyyden uneen lopullisesti. Kannelmäessä avattiin Kantsun Olkkari. On hienoa, että alueella on aktiivisia asukkaita, jotka jaksavat osallistua ja osallistuttaa muita kanssaeläjiä. Olkkarin taustalla on useita Kannelmäki-liikkeen aktiiveja, jotka toivovat asukkaiden verkostoitumista kaikkia tukevaksi voimaksi. Valtio ja kunnat uhkaavat leikkauksilla ja työpaikat ovat vaarassa. Elämme taloudellisen pysähtyneisyyden aikaa. Kaiken toivottomuuden keskeltä nousee kuitenkin uusia kukkia ja yksi niistä on yhteisöllisyys. Pelko tulevasta pistää ihmiset yhdistymään uusiksi voimiksi ja tukemaan toisiaan, vastikkeettakin. Ruohonjuuritasolla tapahtuva kulttuurinen ja uusyhteisöllinen verkostoituminen innostaa ihmisiä ja vahvistaa ja aktivoi näin koko asuinaluetta. Kansainvälinen verkostoituminen ja rajattomuus eivät eroa alatason verkostoista. Parhaimmillaan verkostot tuovat meille useita taloudellisia hyötyjä, mutta tietysti myös paineita ja pelkoja, esim. maahanmuuton muodossa. Jos ja kun makrotaloudelliset, kansainväliset ja globaalit yhteistyökuviot yhdistyvät meidän tavallisten kuluttajien yhteisöjen kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi, saavutetaan kansallinen optimi, josta syntyy hyvinvointia koko porukalle. Alatasolla se vaatii yhteistyökyvyn ylläpitoa, pyrkimistä yhdessä parempaan ja ylätasolla juridisia sopimuksia ja poliittisia pyrkimyksiä kaikkia osapuolia tyydyttävään tilaan. Jauri Varvikko päätoimittaja Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä Seuraava Tanotorvi ilmestyy 28.11.2015. Aineisto toimitukseen 16.11. mennessä. K un Asunto Oy Säästövanha vuonna 2011 käynnisti remontin suunnittelun, yhtiö oli kriisissä. Jatkuvat vesivahingot osoittivat putkiremontin olevan pahasti myöhässä. Ilkivalta ja asukkaiden aiheuttamat häiriöt olivat lähes viikoittain hallituksen ja isännöitsijän päänsärkynä. Neljässä vuodessa on viisi kahdeksankerroksista taloa pihoineen saatu uuden veroisiksi. Asumismukavuus ja viihtyvyys ovat parantuneet, asuntojen arvo on noussut ja häiriöt sekä ilkivalta ovat loppuneet lähes tyystin. Sijainti ja talojen kunto määrittää hintaa Helsingissä asuntojen hinta riippuu vahvasti sijainnista. Vanhan Kannelmäen maine on kärsinyt ostarin rapautumisesta. Kannelmäen houkuttelevuutta ovat toisaalta lisänneet Kauppakeskus Kaari ja kehärata, joka tuo suoran yhteyden lentoasemalle ja laajentaa Kannelmäessä asuvien työssäkäyntialuetta. Kiinnostusta vanhaa Kannelmäkeä kohtaan lisäävät myös selkeät suunnitelmat ostoskeskuksen purkamisesta ja alueen uudelleen rakentamisesta. Myös Vanhaistenpuisto uudistuu lähivuosina. Sijainnnin lisäksi asunnon arvoon vaikuttaa taloyhtiön ja asunnon kunto. Remontti teki Säästövanhasta lähes uuden veroisen. Vesijohdot ja viemärit, sähkönousut, tietoliikennekaapelointi, parvekkeet ja katot on uusittu. Ilmastointikoneet uusittiin, ilmastointihormit pinnoitettiin ja kaikki yleiset tilat mm. pesutupa, kolme saunaa ja kerhotila kunnostettiin. Säästövanhan vahvuutena on oma tontti. Kaupunki korottaa jatkuvasti vuokratonttien vuokria, joten oma on merkittävä taloudellinen hyöty. Kylpyhuoneen ja keittiön kunto on nykyajan asunnonostajalle ja – vuokraajalle tärkeää. Kaikki osakkaamme saivat taloyhtiön remontissa uuden kylpyhuoneen. Osa heistä laajensi omalla kustannuksellaan kylpyhuonetta, jos se rakenteellisesti oli mahdollista. Jotkut osakkaat satsasivat tarjottuja perusmalleja enemmän kalusteisiin ja laatoitukseen. Remontin yhteydessä liki puolet osakkaista uudisti keittiön kalusteet ja myös eteisen ja makuuhuoneen kaapistot. Varsin moni teki tai teetti erilaisia pintaremontteja. Porrashuone ja piha ovat käyntikortteja Porrashuone ja piha kertovat asunnon ostajalle ja vuokraajalle siitä, miten yhtiötä on hoidettu. Säästövanhassa uusimme huoneistojen ovet ja porrashuoneet maalattiin. Sen lisäksi pienillä investoinneilla kuten seinämaalauksilla ja sähköisillä ilmoitustauluilla lisättiin porrashuoneiden näyttävyyttä, jota monet ohikulkijatkin haluavat tulla ihailemaan. Säästövanhan piha on 1,5 hehtaarin suuruinen. Hyvän pihasuunnitelman toteuttaminen toi vanhojen puiden viereen kasvamaan yli 20 uutta puuta: pihtoja, koivuja, leppiä, saarnin, jalavan, vaahteroita ja hevoskastanjoita. Pihan keskellä on leikkialue Kannelmäen parhaaksi taloyhtiöksi lapsille. Silmänilona on pieni alppiruusupuisto, ruusupensaita, jasmikkeita ja perennapenkkejä. Pihan takaosassa, Vanhaistenpuiston vieressä on grilli, pöydät ja penkit sekä kaksi pergolaa, jotka ensi keväänä saavat vierelleen köynnöskasvit. Grilli on ollut ahkerassa käytössä. On ylellistä tarjota grilliruokaa omalle perheelle tai ystäville viihtyisällä kerrostalopihalla. Jos ei halua grillata hiilillä, paikalle voi tuoda oman sähkögrillin tai – savustimen. Arabianranta on Helsingin uusista asuinalueista arvostetuimpia. Siellä talojen rakennusluvissa edellytettiin jokaisen kiinteistön varaavan rahaa ympäristötaiteeseen. Tässä olisi hyvä esimerkki vanhan Kannelmäen taloyhtiöille. Jos jokainen taloyhtiö satsaisi hieman arkiympäristöönsä: maalauksia porrashuoneisiin, ympäristötaidetta tai kaunista kasvillisuutta pihoihin, maineemme arvostettuna asuinalueena kasvattaisi asuntojen arvoa laajemmaltikin. Osa tiloista myös muiden kannelmäkeläisten käyttöön Säästövanhan sataneliöinen kerhohuone sisustettiin viihtyisäksi juhlaja kokoustilaksi, jossa on myös täysin ajanmukainen keittiö sekä astiasto 36 henkilölle. B-talon saunassa 6-7 henkilöä kerrallaan saa makeat löylyt ja viihtyisässä oleskelutilassa on mukava vilvoitella ja nauttia saunajuomaa. Kumpaakin tilaa voivat vuokrata kohtuuhintaan myös ulkopuoliset. Kokous-, saunatai juhlatarjoilut voi tilata tien toiselta puolelta K-marketista. ”Kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä” Suurin kompastuskivi remontissamme oli viimeistelytöiden tekeminen. Kaikkia lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia ei ole tänä päivänäkään ratkaistu. Rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa hyväksytään tietty keskeneräisyys kohteen luovutuksessa. Urakkasopimuksissa olisikin hyvin tärkeää täsmentää ns. jälkitöiden ja viimeistelytöiden tekemisen aikataulut ja sanktiot siinä tapauksessa, että aikatauluista lipsutaan. Joidenkin alihankkijoiden työn laadussa oli puutteita. Yksi aliurakoitsija jouduttiin vaihtamaan kesken remontin. Strategia viimeistelyvaiheessa Säästövanhan mittava korjausvelka on nyt kuitattu. Koska talot seisovat Kannelmäen korkeimmalla paikalla ainakin vielä toiset 50 vuotta, halusimme yhteisen tahtotilan tulevaisuudesta. Siksi olemme laatimassa asunto-osakeyhtiöllemme strategiaa, joka ohjaa meitä pitkäjänteisessä kehittämisessä ja samalla asunto-osakkeiden arvon nostamisessa. Tärkeitä johtotähtiä strategiassamme ovat kiinteistön jatkuva kehittäminen, asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus. Remontin yhteydessä kameravalvontaa laajennettiin. Lukituksen uusimisesta ja nykyaikaistamisesta on jo tehty päätökset. Kaikkein olennaisinta on jatkossa tarttua korjausta vaativiin kohtiin heti kun ongelmia ilmaantuu. Mitä pidemmälle korjauksia lykätään, sitä enemmän joudumme niistä maksamaan. Lea Alasilta-Hagman Säästövanhan hallituksen varajäsen Kauko Pekkanen Säästövanhan hallituksen puheenjohtaja KANNELMÄKI Klaneettitie 7, 00420 HELSINKI Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-22, la 8-22, su 10-22 www.facebook.? /kmarketkannelmaki TERVETULOA! K-market Kannelmäki on kalakauppa! Meiltä saat tuoretta omapakattua kalaa joka päivä sekä ? leenä että kokonaisena. MARRASKUUSSA TARJOAMME: Tuore ruodoton kirjolohi? leepala (Suomi) 14,95 /kg. Voimassa 30.11. asti. Saunatiloja voivat vuokrata myös taloyhtiön ulkopuoliset tahot.
4 7.11.2015 V ielä puolisen vuotta sitten suhtauduin kunnioituksella ihmisiin, jotka osasivat käyttää tietokonetta. Kuvittelin mielessäni, että he ovat jotenkin viisaampia ja omaavat tietoa, jota meillä vanhan kansan ihmisillä ei ole. Uskoin myös ihan oikeasti, etten tule ikinä oppimaan koneen käyttöä. Koin heräämisen, kun ystäväni Henkka näytti minulle käytännössä, mitä kaikkea koneella voi tehdä. Pidin näkemääni lähes noituutena, koneella kun pystyi näkemään kaduntarkasti, miten toisella puolella maapalloa oltiin ja elettiin. Ajeltiin jopa pikkukatuja jossakin Puertossa. Elämykseni vastasi jonkinlaista uskoon tuloa. Nyt olen päässyt pelosta ja turhasta kunnioituksesta. Kiitän lähipiiriäni, joka on opastanut minut alkuun, ilman heitä, hommasta ei olisi tullut hevon häntää. Opin käyttämään googlea ja facebookia. Hankin itselleni aika helposti nelisenkymmentä ystävää, kuten termi kuuluu. Kyllä onkin ollut hauskaa selata ihmisten touhuja ja mielipiteitä. Toisaalta ei se aina niin viisastakaan ole, koska ihmiset saavat kirjoittaa sinne ilman pidäkkeitä mitä tahansa soopaa. Sitä minä ihmettelin, koska lehtien kynnys on korkeampi. Varsinkin maahanmuuttajat, siis nämä viimeksi tulleet, saavat kyytiä oikein kunnolla. Ensin uskoin kaiken, minkä luin. Jossakin vaiheessa kuitenkin epäusko iski, voivatko ne tosiaan kaikki olla niin pahoja kuin mitä annettiin uskoa, ei kai sentään. Tietenkin naamasta jo näki, ketkä olivat paossa asevelvollisuutta ja ketkä oikeasti pulassa. Kyllä sinne kaikkia mahtui. Se myös kummastutti, että miksi Syyrian pakolaiset muuttuivat matkalla irakilaisiksi ja somaleiksi. Lapsiperheitä sieltä odotettiin. Selitykset olivat ennakolta opeteltuja ja eivät uponneet ihan jokaiseen, olisikohan jutuissa hieman tinkimisen varaa? Muunlaisiakin kummallisuuksia, kuten Lahdessa valkoisessa lakanassa heilunut pelle, saivat aivan liikaa huomiota. Kauhisteltiin ikäänkuin joku oli todella ja oikeasti jotain kamalaa tehnyt. Suomalaiset itse levittelivät kuvia ympäri maailman ja kauhistelivat muka järkyttyneinä, mitä meistä nyt maailmalla ajatellaan. No ei sitten yhtään mitään. Suomi on edelleen se sama tylsä maa kuin se on aina ollut. Itse saavutin jonkinlaisen kyllästymisen tilan kun näin netissä kuvan, jossa poikkeuksellisen karskin ja primitiivisen näköinen ukko väänsi kadulla kaikessa rauhassa vankkaa jöötiä. Tuotoksesta päättelin, ettei sälli ollut ainakaan nälkää nähnyt. Kuvateksti oli myös hauska, kysymyksen tapaan ilmaistu Kirurgi vaiko insinööri? Kysymykseen ei annettu vastausta. Jääkööt insinööri suorittamaan puuhiaan. Olen onneksi löytänyt tilalle uuden kiinnostuksen kohteen: Hauskat eläinvideot. Niitä minulla on kerättynä useita ja katselen niitä aina uudestaan ja uudestaan, niihin en pitkästy. Muutamia esimerkkejä: Yhdellä videolla söpö pesukarhu ajaa kovaa kyytiä lasten polkupyörällä, voi kuinka hauskaa, toisessa videossa terhakka mäyräkoiran pentu kiipeää vanhan harmaakuonoisen isomman koiran selkään ja haluaa ilmiselvästi leikkiä, isompi ei jaksa edes korvaansa lotkauttaa, Ehdoton suosikkini on video, jossa kaksi pörröistä kissanpentua leikkii tablettitietokoneella, jonka kuvaruudulla juoksee hiiriä. Kissat menevät täydellisesti retkuun ja luulevat, että kyseessä ovat oikeat hiiret, kyllä siinä minulle nauru maittaa. Nätti kuva on myös se, jossa keltainen kissa on valittu alaskalaisen kaupungin pormestariksi. Kaikki ovat kuvatekstin mukaan tyytyväisiä Yhdessä videossa hauska papukaija hyppii ja pomppii lattialla olevan paperinpalan kanssa. Leikistä ei tule loppua, lintu heittelee innoissaan kuperkeikkoja, hah-haan oikein vedet tirsuvat silmistä ilonpitoa seuratessa. Hauska on myös video, jossa iso mustavalkoinen kissa kirjoittaa mielettömällä vauhdilla tietokoneensa näppäimillä, siinä saavat käpälät kyytiä.... Huikea on kuva, jossa Putin ratsastaa yläkroppa paljaana karhulla. Olen kuullut, että sellainenkin kuva olisi, jossa hän ratsastaa tiikerillä. On se kova sälli se Putiini... Yhdellä videolla pikkupoika ajelee koiran kanssa punaisella leikkiautolla. Koira ohjaa ja kummallakin on hauskaa. Yhdessä kuvassa siiliä silitetään mahan puolelta, voi että se siili on tyytyväisen näköinen... Yhä paranee, yhdellä videolla mielenosoittaja läppää kädellä poliisin hevosta takalautaselle, hevosen reaktio on salamannopea, se oikaisee takajalkansa ja hampuusi saa elämänsä kyydin... Eräällä videolla susikoira kerjää lantteja ämpäriin. Kun niitä on riittävästi, se menee läheiseen lihakauppaan ja ostaa itselleen evästä... Yhdessä videossa vanha jäniskoira on kiivennyt tuolille karkuun kissanpoikasia, yhdessä pupu nappaa keksin pikkuvauvan kädestä, vauvan ilme on tosi hauska.. Kana häätää yhdessä videossa ruokakupilleen pyrkivän kissan... Joo, tällaisia videoita minä nykyisin katselen. Suosittelen samaa muillekin, tulee niin mukava mieli... MAJAVAN MATKASSA Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Pyöräilevä pesukarhu VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Pallogrilli -10 % • Etelä-Kaarelan apteekki Vapaan kaupan tuotteista -10 % (ei lääkkeistä) • Kahvila Herkku, Kannelmäen ostari Kahvi ja pulla hintaan 2,50 • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% • Cafe Leonidas, Kauppakeskus Kaari VagFix Oy Hankasuontie 4 00390 Helsinki Puh. 0103 274 600 www.myyrmaenautohuolto.? www.facebook.com/myyrmaenautohuolto ON AIVAN HILJAISTA. Kuuluu vain ääni, joka laskee numeroita kymmenestä alaspäin. Ykkösen jälkeen alkaa puolentoista tunnin mittainen suora persiankielinen lastenohjelma SMILE. Pitäjänmäen ja Tuomiokirkkoseurakunnan matkalaiset ovat seuraamassa satelliittikanava SAT-7:n ohjelman tekoa tavallisessa omakotitalossa Kyproksella Limassolin esikaupunkialueella. Vaikka talo on päällepäin tavallisen omakotitalon näköinen, on talossa täydellinen tv-studio. Lastenohjelman juontajat Parastoo Poortaheri ja Majid Akvahan, puheluiden vastaanottajat ja koko tekninen henkilökunta on valmistautunut lähetykseen huolella jo etukäteen. Suomessakin Medialähetys Sanansaattajien Sansan vieraana useamman kerran ollut Parastoo kertoi, että he saavat vuodessa yli tuhat piirustusta ja valokuvaa lapsilta. Niitä näytetään lähetyksissä. Lähetyksessä on lapsille kysymyksiä, joihin he vastaavat soittamalla. Matkalaisten näkemässä lähetyksessä oli kysymyksiä maantiedosta ja Raamatun tapahtumista. Lähetyksen aikana 16 lasta soitti tv-asemalle. SMILE -ohjelma on yksi palanen persiankielisen tv-kanavan ohjelmistoa. Kanava lähettää ohjelmaa 24 tuntia joka päivä. Lisäksi SAT-7 hoitaa arabiankielistä ja turkinkielistä ohjelmakanavaa. Neljäs kanava on lastenohjelmia lähettävä SAT-7 Kids. Ohjelmat voivat tavoittaa 500 – 600 miljoonaa katsojaa. Niitä katsotaan Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja monissa Euroopan maissa, missä maahanmuuttajat voivat seurata tv-lähetyksiä omalla äidinkielellään. Pakolaisleirillä lapset voivat opiskella tv-ohjelmien avulla. Kyprokselta tv-ohjelmaa miljoonille Työn laajuus yllätti Matkalla mukana ollut Hanna Nousiainen Pitäjänmäen seurakunnasta on ollut lähetystyössä mukana opiskeluajoista lähtien. Opiskeluaikana tutustuin lähetystyössä mukana olleisiin henkilöihin ja kun aloitin työni 1972 Pitäjänmäellä, liityin mukaan seurakunnan lähetyspiireihin. Osallistuin kaikkeen vuorotyön sallimissa puitteissa. Nyt eläkkeellä aikaa on enemmän. Olen aina ollut käsillä tekijä. Kapustan heiluttaminen sopii minulle, kertoo Hanna Nousiainen. Hanna Nousiainen on vieraillut kolme kertaa Pitäjänmäen seurakunnan ystävyysseurakunnassa Unkarissa ja käynyt tutustumassa lähetystyöhön myös Israelissa, Lontoossa ja Pietarissa. Kyproksen matkalta Nousiaisen mieleen jäi erityisesti arabiankielisen kanavan johtaja Rita Elmounayerin puhe toivosta ja Ritan kotimaahan Jordaniasta tulleista 1,5 miljoonasta pakolaisesta. -Oli hyvin vaikuttavaa seurata miten sitoutuneita tv-studiolla Limassolissa työtä tekevät henkilöt ovat. He olivat iloisia ja välittömiä. Vaikka olen monta kertaa kuullut kerrottavan SAT-7:n työstä, valkeni työn laajuus paikan päällä. On käsittämätöntä miten paljon katsojia satelliitti-tv tavoittaa Ohjelmia sadoille miljoonille Matkalaiset vierailivat myös Kyproksen pääkaupungissa Nikosiassa, missä on SAT-7:n päämaja. -Satelliittien kautta voidaan monissa Lähi-idän maissa katsoa sensuroimattomia tv-lähetyksiä. Mitä suljetumpi maa sitä enemmän siellä on satelliitteja. Televisio on tärkeä väline kulttuurissa, jossa puheella ja tarinoilla on tärkeä rooli. Älypuhelimet ovat tulleet television rinnalla kaikkien ulottuville, mutta puhelimiin ladattavat ohjelmat maksavat, kertoi SATS-7:n johtaja Terence Ascott. SATS-7:n ohjelmat ovat nähtävissä myös YouTubessa ja kanavat ovat mukana Facebookissa. Ohjelmat kattavat kaiken mahdollisen uutislähetyksistä draamaan, jumalanpalveluksista elokuviin, keskusteluohjelmista Raamatun lukemiseen. SATS-7:n ohjelmia tehdään monissa maissa: SAT-7:n omissa studioissa Kyproksella, Libanonissa, Egyptissä, Britanniassa ja Turkissa. Tuotantoa on myös Suomessa, Ranskassa, Tanskassa ja Hollannissa. Ohjelmia suomalaisella taidolla Ohjaaja-tuottaja Mikael Tunér on tehnyt tv-ohjelmia SATS-7:n Pars kanavalle seitsemän vuotta. Ensimmäiset vuodet hän oli perheensä kanssa Kyproksella. Hän ohjasi ja tuotti ohjelmia siellä. -Olin aikaisemmin töissä Ylessä ja ohjasin ruotsinkielisiä uutisia. Haaveilin pitkään, että voisin tehdä ohjelmia persian kielellä, jonka olin lapsena oppinut Afganistanissa. Kun Sansa etsi persian kielen taitoista työntekijää, pyrin ja sain työpaikan. Nyt olemme palanneet Suomeen ja jatkan ohjelmien tekemistä Suomesta käsin. Micken voi tavata tv-studiolta Limassolista, Närpiöstä, Lontoosta, Keravalta tai Pariisista. SATS-7 tekee yhteistyötä hyvin monen eri tahon kanssa. Micken työtä tukee useampi suomalainen seurakunta, esim. Pitäjänmäki, Laihia ja ruotsinkielinen Vapaakirkko. Maailmankansalainen SAT-7:n työn tukeminen on vain yksi osa Pitäjänmäen seurakunnan lähetystyöstä. Nimikkolähettiläitä, joiden työtä tuetaan, on Hongkongissa, Pietarissa ja Intiassa. Lähetysrukkanen, jonka työssä Hanna Nousiainen on tiiviisti mukana vastaa lähetyskahvien, -lounaiden ja –myyjäisten suunnittelusta ja toteutuksesta. Rukkanen kokoontuu kerran kuussa. Lähetyspiiri on koolla joka toinen keskiviikko klo 13 Pajamäen seurakuntakodilla. Tänä syksynä 4.11., 18.11. ja 2.12. -Lähetystyö on aina ollut myös diakoniaa, auttamistyötä. Kristinusko on ainoa uskonto joka kultaisessa säännössä kehottaa lähtemään liikkeelle tekemään hyvää ei vain passiivisesti odottamaan tai olla tekemättä pahaa, sanoo Pitäjänmäen seurakunnan lähetyspastori Jukka Vanne. -Lähetystyön myötä olen saanut ainakin erilaisen lapsuuden. Vanhempani olivat Tansaniassa lähetystyössä ja asuin siellä 8 vuotta. Sitä kautta olen saanut avaramman ymmärryksen maailman ja ihmisten moninaisuuteen jonkinlaisen maailmankansalaisuuden. Kulki missä vaan ja teki mitä vaan, niin mukana seuraa tietoisuus siitä, että olemme kaikki Jumalan lapsia ja kaikki yhtä tärkeitä riippumatta asemasta, sivistyksestä, kulttuurista, iästä tai sukupuolesta, painottaa Jukka Vanne. Leena-Maija Tuominen Ompelimo 3 Hanna Nousiainen. Mikael Tunér. Jukka Vanne. Kaikenlaiset ompelutyöt, korjausompelut, mittatilaustyöt Avoinna: Ma & To 10-18, Ti 10-16, Ke suljettu, Pe 10-15, La 11-14 Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Puh: 045 3426 774, ompelimo3@gmail.com www.ompelimo3.blogspot.com
5 7.11.2015 Ranskalainen ilta tuo Monica Groopin Kanneltaloon KANNELTALO saa joulukuussa vieraakseen Suomen merkittävimpiin oopperalaulajiin lukeutuvan mezzosopraanon Monica Groopin. Klassisen musiikin Kamari 21 -sarjaan kuuluvassa konsertissa matkataan ti 1.12. klo 19 ranskalaisen impressionismin kultakauden tunnelmiin ja kuullaan ajan kahden tunnetuimman säveltäjän, Claude Debussyn ja Maurice Ravelin, tuotantoa. Monica Groop on urallaan vieraillut useissa maailman arvostetuimmista oopperataloista ja konserttisaleista. Oopperataloista tutuiksi ovat tulleet mm. Baijerin valtionooppera, Covent Garden, Tukholman kuninkaallinen ooppera sekä Los Angelesin, Amsterdamin, Kölnin, Pariisin ja New Yorkin oopperat. Groop vierailee aika ajoin myös Suomen Kansallisoopperassa ja on Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen. Vaikka Groopin repertuaari sisältää laajasti barokkia, klassismia, modernia ja nykymusiikkia, ja hän on saavuttanut erityistä mainetta barokkimusiikin tulkitsijana. Kanneltalossa kuultava ohjelmisto sijoittuu kuitenkin 1800-1900-lukujen taitteeseen. Claude Debussy (1862-1918) ja Maurice Ravel (1875-1937) olivat musiikin impressionismin ajan keskeisiä säveltäjiä, jotka korostivat teoksissaan sointivärejä ja tunnelmaa klassisen ajan muodot, symmetrisyys ja täsmällisyys saivat jäädä taakse. Vaikka säveltäjät kunnioittivat samoja musiikillisia perinteitä ja työskentelivät samantyylisessä taiteellisessa ympäristössä, heidän luonteensa ja lähestymistapansa musiikkiin olivat erilaisia. Illan aikana kuullaan ensin mainitulta Syrinx (1913), Trois chansons de Bilitis (1901), Premier Trio en Sol (1880) ja Ravelilta Cinq mélodies populaires grecques (1904-06), kansanlauluja kokoelmasta “Chants populaires” (1910) sekä Chansons madécasses (1926) eli Madagaskarilaiset laulut. Viimeksi mainitut aiheuttivat aikanaan kulttuurista kuohuntaa ja skandaalinpoikasen poliittisten ja seksuaalissävytteisten sanoitustensa vuoksi. Monica Groopin kanssa Kanneltalossa illan ohjelmaa tulkitsevat Kiril Kozlovsky (piano), Kaisa Kortelainen (huilu) ja Martti Rousi (sello). Musiikkitoimittaja Hannu-Ilari Lampila esittelee illan konsertin Kanneltalon kahvilan stagella Enemmän irti esityksestä -alustuksessa ennen konserttia klo 18.15. Alustukseen on vapaa pääsy, liput konserttiin maksavat 13,-/9,-. Bök i Kårböle VÅRT BARNBARN hade en av sina vänner på besök på vår sommarstuga. Vid matbordet frågade den unga ? nskspråkiga gästen ”Varför talar ni svenska?” Vad svarar man då? Hur låter det med: ”Därför att vi alltid har gjort det” eller ”Min mamma och pappa talade svenska med mig” eller kanske ”Jag gick i svenskspråkig skola”. Det är många Sverige-vänner som misstar sig och frågar ”När ? yttade ni till Finland?” På det måste jag svara ”Jag vet inte, men jag vet att min äldsta kända förfader bodde i Västra Nyland i början av 1700-talet.” Har alla som talar svenska förfäder i Sverige? Inte nödvändigtvis. Det ? nns många ? nlandssvenskar som har förfäder i de baltiska länderna eller kanske i Tyskland. Som invandrare har de i tiden upptagits i den svenskspråkiga minoriteten och med tiden blivit svensktalande. Min fru som har ”konverterat” från ? nskspråkig (med tysk far) till svenskspråkig. Talar alla svenskspråkiga bara svenska? I Helsingfors ? nns det mycket få ? nlandssvenskar som inte kan tala ? nska. De som ? yttat från svenskspråkiga orter som Ekenäs, Kimito eller Larsmo kan till en början ha svårigheter, men de lär sig nog. Det är svårt att uträtta sina dagliga ärenden i Helsingfors utan att kunna ? nska. I dag får man ofta bättre service på engelska än på svenska. I arbetslivet använde jag ungefär till 90 % ? nska, 5 % engelska och 5 % svenska. Vilken service kan vi få på svenska? Vi har en svenskspråkig daglig tidning, Huvudstadsbladet. På radion har YLE två svenskspråkiga kanaler och på TV en. Tidigare kunde vi i Gamlas få svenskspråkig service i Varuboden vid Gamlasvägen 8. I dag måste man känna igen de kassor och försäljare som klarar av att tala svenska. Säkrast får man det på Aktias bankkontor i Kaari. Dessutom talar den glada skomakaren i bottenvåningen svenska! En av grabbarna på Elisas butik talar svenska. Vår svenskspråkiga församling Petrus håller gudstjänster i Gamlas kyrka. En mycket viktig punkt är Kårböle skola vid Sorolavägen med Varför talar ni svenska? c 85 elever. De mindre barnen går i daghemmet Malmgård vid Löjtnantsvägen. Svenskspråkiga föreningar erbjuder alltid en möjlighet till samvaro på svenska, även för ? nskspråkiga medlemmar. Kom med i Kårböle Gille, Gillekören, Marthorna eller KFUK/M scouterna! Talar vi alla svenska hemma? Förutom helt svenskspråkiga familjer ? nns det många tvåspråkiga. Då gäller det att fundera hur man uppfostrar barnen. Vilket blir hemspråket? Förutom de enkla valen svenska eller ? nska, kan man även ta den intressanta lösningen att tala två språk med barnen. Det lyckas bra om föräldrarna talar konsekvent sitt eget språk. Hur talar vi med våra ? nskspråkiga vänner? Det blir nog oftast ? nska, men ibland vill vännen kanske lära sig mera svenska och då går det bra att försöka även på det. Ibland hamnar man dock i en situation då alla i gruppen talar ? nska innan man kommer underfund med att alla egentligen är svenskspråkiga! Benämningen ? nlandssvensk (suomenruotsalainen) är egentligen vilArkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-18.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Supertarjous joka päivä klo 10-22, noudettuna tai paikan päällä Kannelmäen juna-asema Sitratori 3 Puh. 09-458 7433, 09-4289 1120 6,6,Kaikki pizzat ja kebabit Help-Lasi Oy Tilaukset yötä päivää 24h 09 507 2101 • lasi24h.fi • helplasi.fi Kantelettarentie 11, 00420 Helsinki Aukioloajat: Ma-Pe: 08–16 • Puh: 09 507 1309 seledande. Vi är ju svensktalande ? nländare. I Sverige bli vi ibland kallade ”svenskfinnar”, vilket egentligen är rätt. Sedan det här besvärliga begreppet ”finländare” som bara kan översättas med ”suomalainen”. Idén är att ? nländare består av två grupper, ? nsktalande (? nnar) och svensktalande (? nlandssvenskar). Och sedan den eviga skrönan ”svenskatalande bättre folk”. Det är vi inte, men vi har nog ofta jätteroligt! Peter Rehnström svensktalande gamlasbo KANNELMÄEN PIZZERIA KLANEETTITIE 12 A SOITA JA TILAA 09 428 92210 Palvelemme Ma-To 10-22, Pe 10-23, La 11-23, Su 11-22 Tilaukset viimeistään 30 min. ennen sulkemisaikaa. Toimitusaika 30-60 min. Kiirevarauksella kuljetusmaksu: 3€, yli 15€ tilauksissa kuljetus ilmainen. Kannelmäen Kahvila Meiltä täytetyt sämpylät, patongit, suolaiset ja makeat leivonnaiset. Aamiainen klo 8-10 Keittolounas klo 10.30 – 14.30 Vanhaistentie 1, 00420 Kannelmäki Puh. 040 214 3730 • Avoinna ark. 8-16 Tervetuloa! Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki AIEMMIN KLANEETTITIELLÄ sijainneen kauneussalongin Divineyes Professionals toiminta on siirtynyt Pasuunatie 2:n. Alkusyksystä uusissa tiloissa aloittaneella yrityksellä on nyt myös entistä laajempi palvelutarjonta. Hoitopalveluihin kuuluvat mm. ripsienpidennykset, kulmatuuhennukset, käsija jalkahoidot, hieronta ja erilaiset hemmotteluhoidot. Asiakkaita palvelee kolme työntekijää, joista jokaisella on oma erityisosaamisensa. Samasta tilasta löytyvät niin kosmetologin, jalkahoitajan kuin hierojankin palvelut. Christina Jämsén tekee Sleek Brows kulmatuuhennuksia ainoana Suomessa. Tämän tekniikan avulla pystytään rakentamaan kulmat alusta lähtien myös niille, joilla ei ole lainkaan kulmakarvoja. Yrityksen nettisivuilta löytyvät hoitopalvelut ja ajanvarauksen voi tehdä kätevästi niin sähköisesti, soittamalla tai käymällä liikkeessä. Divineyes Professionalsilla on myös omat facebooksivut. Divineyes.? Divineyes uudistui muuton myötä Vas. jalkahoitaja/hieroja Anne Kuusisto, kouluttaja Christina Jämsen ja kosmetologi/ripsiteknikko Milena Hämäläinen palveluksessanne. Ohikulkijat ihmettelivät öljyn porauskaluston aiheuttamaa meteliä vanhalla ostarilla. Löytyyköhän öljyä tai muita mineraaleja maaperästä!? SOITIMME Pohjola Rakennus Oy:n hankekehityspäällikkö Risto Kärkkäiselle: ”Teemme alueella maaperätutkimuksia ennakkoon, jotta tiedämme minkälaisia perustuksia pitää rakentaa. Koekairauksilla saamme selville tarvittavaa tietoa maaperän koostumuksesta.” Kuva Reijo Hänninen Lukijan kuva Porataanko Kannelmäessä öljyä? Kuva Lara Siikaluoma Monica Groop
6 7.11.2015 Kysy lauantain aikoja! Puh. 563 2114 Meiltä värit, kiharat ja kampaukset arkeen sekä juhlaan. Avoinna MA-TO 916.30, PE 9-16.00 Vanhaistentie 1 Salon Hanna Naisten hiusten leikkaus 30,Miesten hiusten leikkaus 25,Väripaketit alk 60,Kampaaja IRINA Kampaaja IRINA Sitratori 5 Puh. 0449391722 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Saara Jantunen, Infosota. Iskut kohdistuvat kansalaisten tajuntaan. Otava, 2015, 318 s. SOTATIETEINEN TOHTORI , infosoturi Saara Jantunen rakastaa narraatioita (tarinoita, kertomuksia) infosodasta, joita hän kerää ja analysoi tutkijatittelillä puolustusvoimien informaatiosodankäynnin asiantuntijana. Tätä sotaa käydään Jantusen mukaan Venäjän ja lännen välillä, mutta sodan kohteena eivät ole sotilaat vaan arkeaan elävät ihmiset. Sotatieteilijälle on tietenkin tuttu (vaikka Jantunen ei sitä mainitsekaan) preussilaisen kenraalin Carl von Clausewitzin kuuluisa lause: ”Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin”. Tietenkin sotien luonne ja aseet ovat muuttuneet ja kehittyneet Clausewitzin ajoista. Sodan käsitekin on laajentunut. Nykyään sotaa käydään, paitsi tavanomaisin asein, kemialliset ja ydinaseet mukaan lukien, myös ja lisääntyvässä määrin informaation asein. Puhutaan informaatiosodasta, hybridisodasta, jotka ovat nykyisen sähköisen tiedonvälityksen keinojen käyttöä poliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Jantunen haluaa tehdä eron vanhanmalliseen sotapropagandaan, jota harrastettiin erityisesti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen kaikilla kanavilla, lehdistössä, radiossa, elokuvissa, musiikissa, taideteoksissa erityisesti pilapiirroksina vastustajasta. Ja tottahan se on, Moskovan Tiltun ja Suomen Jahvetin radioväittelyt pommitusten lomassa on tietenkin historiaa, jota vain sodan ajan eläneet ihmiset enää muistavat, jos hekään. Olennaista on, ettei Jantunen itse asiassa kiinnitä juurikaan huomiota politiikkaan ja sen varsinaisiin tavoitteisiin. Politiikassa on pääosassa yleensä taloudelliset intressit. Kyseessä on taistelu raaka-ainelähteistä, kauppa-alueista, monopolioikeuksista. Siksi puhutaan usein myös kauppasodista, joita ei aina välttämättä käydä torrakot ojossa. Ideologisten ja uskonsotienkin taustalta useimmiten paistaa nimenomaan taloudelliset ja poliittiset intressit. Jantunen on kärkäs julistamaan esimerkiksi Venäjän johdon, Putinin ja ulkoministeri Lavrovin puheet Krimin ja Ukrainan tilanteesta suoraan valehteluksi. Hän ei ole lainkaan kiinnostunut heidän argumentoinnistaan Venäjän ja Ukrainan historiaan liittyen. Samoin hän jatkaa nimenomaan amerikkalaisten käyttämää kaksinaisstandardia. Lännen toimet ovat kokonaan toinen asia kuin Venäjän mahdollisesti samansuuntaiset toimet toisaalla ja eri aikoina. Amerikkalaisetkin ovat tehneet virheitä, mutta he ovat näennäisesti kritikoineet itse niitä myöhemmin ja asia on sillä kuitattu. Jantunen turvautuu myös myös goebbelsimäiseen käytäntöön, kunhan riittävän usein toistat saman väitteen, niin toisetkin alkavat uskoa siihen. Siitä esimerkkinä jatkuva toisto ”Venäjä käy sotaa Ukrainaa vastaan”. ”Me kaikki tiedämme, että Venäjä miehitti Krimin laittomasti”. Jantusen mukaan sotaa ei nykyään tarvitse julistaa. Eihän Venäjä todella ole koskaan julistanut sotaa Ukrainaa vastaan. Eikä Minskin neuvotteluissa sellaista ole myöskään esitetty. Ukrainan parlamentissa eräät kansanedustajat tosin vaativat Ukrainaa julistamaan sodan Venäjälle. Parlamentti ei sellaista päätöstä kuitenkaan hyväksynyt. Minskin neuvotteluissa Ukrainan tilannetta koskevat päätökset on tehty lähtökohtana sisäinen kon? ikti, jossa Ukrainan venäjän kieliset alueet ovat vaatineet suurempaa alueellista itsehallintoa ja oman kielikulttuurinsa vahvistamista. Kon? iktin kiristyessä ovat alueet julistautuneet tasavalloiksi. Krimin kohdalla tilanne oli aluksi sama, mutta Kiovan hallitukseen pettyneet krimiläiset päättivät kansanäänestyksessään irrottautua Ukrainasta ja liittyä itsehallintoalueena Venäjän federaation, jonka pyynnön Venäjän duuma hyväksyi nopeutetussa järjestyksessä. Päätöksille oli tietenkin omat vastustajansa niin Ukrainassa, Krimillä kuin Venäjälläkin, mutta enemmistön kanta ratkaisi ilman aseellista yhteenottoa tai väkivaltaista Krimin miehittämistä. Asiantilan ymmärtämiseksi kehotan tutustumaan Venäjän, Ukrainan ja Krimin historiaan. Jantunen toteaa itse kirjansa johdantokappaleessa: ”Tämä kirja ei ole objektiivinen akateeminen tutkimus”. Myöhemmin hän korostaa, että Suomi ei ole puolueeton maa vaan se on sitoutunut länteen EUrintamaan ja Natoon mm. rauhankumppanuusja isäntämaasopimusten kautta. Ja varmemmaksi vakuudeksi muistuttaa, että ”Paasikivi on kuollut ja niin on Kekkonenkin”. ”Informaatiosodankäynnin rooli on hybridisodassakäynnissä kriittinen, sillä sen avulla voidaan käydä sotaa, joka ei täytä sodan määritelmää, mutta jolla voidaan silti saavuttaa samoja asioita kuin pommeilla ja jalkaväellä”. Akateemista kielenkäyttöä edustanee Jantusen terminologia. Hän puhuu ”astroturffauksesta”, jolla tarkoitetaan autenttisiksi kommenteiksi naamioituja maksettujen viestien levittämistä mainostai PR tarkoituksessa. Sotatieteiden tohtori kun on, Jantunen sanoo tutkivansa infosodan rakenteita, sen strategista, operatiivista ja taktista tasoa. Hän torjuu itseensä kohdistuneen kritiikin sillä, että hän puolustaa avointa mielipiteiden vaihtoa, ja keskustelua. Joka ei ole yksilöityä vaan keskitytään ilmiöön ja siitä käytyyn keskusteluun. Tämä selittely ontuu pahasti, kun lukee sivutolkulla nimenomaan henkilöön käyviä tölväisyjä, mm. Johan Bäckmannin toimista (oltakoon Bäckmanista itsestään mitä mieltä tahansa). Samoin Jantunen luettelee eri yhteyksissä hänen mielestään liian Venäjämyönteisiä kannanottojen esittäneitä ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja Aleksanteri insituutin johtajan Markku Kivisen lausunnoista alkaen pitkiin selvityksiin Venäjän trolliarmeijasta ja sen suomalaisista resonaattoreista, bottiarmeijasta, spinnaajista, aktivisteista ja niiden muodostamista mustan propagandan rihmastoista netissä. Suomen rauhanliikkeiden julkilausumille Jantusen tuomio on yksioikoinen: olipa näiden rauhanaktivistien tarkoitus hyvä tai ei, ovat he yksi Venäjän väkivaltapolitiikan keppihevosista. Venäjän suuri narratiivi, on ”uhrikertomus” Venäjää uhkaavasta vaarasta: ”Ulkoinen uhka, oli se sitten Nato, USA tai CIA, tai Venäjän kansallisten etujen toteuttamista vaikeuttava EU, on oleellinen venäläisessä uhrikertomuksessa. Länsi on ollut aina epäreilu ja ylimielinen ensin Neuvostoliittoa ja sittemmin Venäjää kohtaan”. Lännen narratiivin kipukohtia Jantunen luonnehtii lyhyesti: häpeämätön omakehu, joka kulminoituu oman kulttuurin yhteydessä. Oma arvomaailma ja elämäntapa halutaan tarjota yleisölle houkuttelevana. Lännen kertomus pyrkii tuomaan esiin sen hyvän, joita länsi edustaa. Jantunen siteeraa amerikkalaisen amiraali Michel G. Mullenin toteamusta, että Yhdysvaltain strategisen viestinnän yksi suurimmista ongelmista on sanojen ja tekojen ristiriita. Tuohon ei ole mitään lisäämistä. Oiva Björbacka Infosoturin narraatiot Yksilöllisesti valmistetut tukipohjalliset JALAT MAASSA www.jalatmaassa.? Klaneettitie 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki Kristiina Nurminen (Saari) Apuvälineteknikko, kuntohoitaja Ajanvaraus 0400 512 447 ParturiKampaamo Senef? ina Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 5042 397 Hieroja/urheiluhieroja Pekka Airikka Puh. 0440-894342 Sitratie 5, 00420 Hki www.hierovathyppyset.fi Aja j nvaraus 0400 Hieroja/urheiluhieroja P kk Ai ikk Hierovat Hierovat Hyppyset Hyppyset * A si ak as pa lv el u on av oi nn a vu or ok au de n ym pä ri lä pi vu od en . Pu he lu n hi nt a on la nk al iit ty m äs tä 8, 35 sn t/ pu he lu + 3, 20 sn t/ m in , m at ka pu he lin lii tt ym äs tä 8, 35 sn t/ pu he lu + 19 ,3 3 sn t/ m in . Tervettä elämää eläkkeellä. Kun tiedät, että terveytesi perusteet ovat kunnossa, nautit eläkevuosista huolettomammin. Terveyden vuositarkastus nyt 95 € (normaalisti 151,30 €). Tutustu Terveyden vuositarkastukseen: www.terveystalo.com/vuositarkastus tai varaa aika 030 6000 * . AJATTELE ITSEÄSI, TULE TERVEYDEN VUOSITARKASTUKSEEN Lue lisää terveystalo.com Laulukuja 4 B 00420 Helsinki ma–to 7.30–19, pe 7.30–16 av oi nn a vu or ok au de n ym pä ri lä pi vu od en . Pu he lu n hi nt a on la nk al iit ty m äs tä * Terveystalo Kamppi päivystää 24 h.
7 7.11.2015 TAVALLINEN KOULUKARTASTO antaa virheellisen kuvan mittasuhteista. Pohjoiset alueet esitetään liioiteltuna, kun taas valtavankokoinen Afrikka esitetään ei-venytettynä. Kokoerot ovat todellisuudessa sellaiset, että Itämeri mahtuu Välimeren lahdelmaan ja jos Afrikka on se varsinainen räiskäle, on Eurooppa kauhasta vahingossa tippunut roiske, mitätön kooltaan. Nyt kun Afrikan uniaika on päättymässä, pelkkä afrikkalainen keskiluokka tulee olemaan reilusti väkilukuisempi kuin eurooppalaiset yhteensä. Tietysti mekin olemme valtavasti velkaa tälle pikkuiselle (ironiaa). Olimme itsekin kehitysmaa silloin kun keski-eurooppalaiset ryöstivät Afrikkaa, mutta parhaissa perheissä syötiin täälläkin väskynäsoppaa jouluisin, siitä kai johtunee velkamme Afrikalle. Olemme selviytyneet isomman naapurin kuluttavasta hyökkäyksestä ja nöyryyttävistä sotakorvauksista, mutta emme tietääkseni kanna kaunaa. Afrikan riistosta on jo aikaa, mutta tunnemme syyllisyyttä siitäkin ja maksamme mielellämme sitäkin velkaa. No, nyt tilanne muuttuu. Kun infraa ei Afrikassa ole, kaikki tapahtuu pienessä mittakaavassa. Generaattorit jyskyttävät öisin, ettei olisi pimeää. Päivisin ajellaan katumaasturilla, mielellään turvamiehet eri autossa. Öljyä kuluu, mutta toisaalta onhan varaakin maksaa siitä. Vieläpä parhaassa tapauksessa eurooppalaiset kustantavat hiilidioksipäästöjä pienentäviä ratkaisuja, afrikkalaisia itseään kun ei juuri kiinnosta maksaa sellaisesta. Kiinalaiset ovat jo rynnineet Afrikan markkinoille. Kiinalaiset rakentavat teitä ja muuta infraa edullisin hinnoin. Työvoima saadaan kiinalaisista vankiloista, joten palkkakulut eivät ole suuret. Rangaistuksen suorittaminen loppuun mahdollistaa jäämisen Afrikkaan. Tosin paikallisten rasistiset asenteet ja aasialaisiin kohdistuva vaino paikoitellen vaikeuttaa kotiutumista. Peltojen vuokraus kiinalaisille lisää myös afrikkalaisen keskiluokan vaurautta. Koneet hoitavat pellot ja kukaan ei kyseenalaista kiinalaisten käyttämiä halpa-arvoisia lannotteita, jotka ennenpitkää johtavat peltojen pilaantumiseen. Kun arseenia tai muuta suolaa on kertynyt peltoon liiaksi, kiinalaiset siirtyvät muualle. Paikallisilta pieneläjiltä ei tarvitse kysyä ennen pellon vuokrausta eikä pilaamisen jälkeen, mitä he mahdollisesti ajattelevat asiasta. Jos pohjavesi pilaantuu, afrikkalainen keskiluokka voi juoda pullovettä. Afrikan hiilidioksidipäästöt kasvavat pystysuoralla käyrällä, mutta siitä en sentään kantaisi huolta. Hiilidioksidi on hyödyllinen, viljojen ja puiden kasvua lisäävä kaasu. Öljyn kulumisesta sen sijaan voisi olla hiukan huolissaan. Sillä vaikka Rooman klubin ennuste öljyn loppumisesta ei olekaan pitänyt paikkaansa, ei se merkitse, etteikö se olisi pitkän päälle niukentuva resurssi, ja arka häiriöille. Nyt mukaan kuluttamaan tulee kolmas maailma isolla osuudella. Autojen, kuljettamisen ja sähköntuotannon lisäksi öljyä kuluu lannotteiden tekoon, sillä onhan maataloustuotteilla varma menekki kasvavan väestön ruokkimisessa. Jossain tulee raja, mitä eurooppalaiset kykenevät öljystä maksamaan. Olipa se raja millainen tahansa, afrikkalainen keskiluokka pystyy maksamaan enemmän kuin eurooppalainen köyhälistö. Öljy menee parempaan käyttöön jäähdytettäessä eliitin asuntoja Afrikassa kuin kainuulaisen wescopiirin, varalämmittimen tankissa. Vaikka raaka-aineiden ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat tällä hetkellä matalat, niin pitkällä juoksulla resursseista, erityisesti öljystä tullaan kilpailemaan entistä ankarammin. Suomalaiset lähtevät tähän kilpailuun takamatkalta. Euron arvoa heikennetään juuri nyt oikein urakalla, ja ennen pitkää enin osa euroista on Draghin kavereiden taskuissa. Sen jälkeen joudumme raaka-aineet ja öljyn ostamaan ihan oikeilla aikuisten hinnoilla, lue maailmanmarkkinahinnoilla, jotka lasketaan muissa valuutoissa kuin euroissa. Esko Karinen Afrikka ja me Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Puh. 09-458 7556 Liesitori 1, 2. krs., Iso-Myyri Ma-La 11-24, Ma-La 11-24, Su 10-24 Su 10-24 2 x norm. koon pizzaa 2 x norm. koon pizzaa tai kebabia + 1,5 L limu 4 x norm. koon pizzaa tai kebabia + 1,5 L limu 3 x norm. koon pizzaa + 1,5 L limu Online-tilaukset: www.pizzakuningas.? Online-tilaukset: www.pizzakuningas.? Tarjoukset voimassa klo 22 asti. 18,00 18,00 20,00 20,00 33,00 33,00 26,50 26,50 25,50 25,50 29,50 29,50 29,50 29,50 2 x pihvi + 1,5 L limu 2 x leike + 1,5 L limu 2 x perhepizzaa + 1,5 L limu RAVINTOLA UNELMA on tarjonnut Kannelmäen aikuisyleisölle harvinaista herkkua, vanhaa perinnäistä musiikkia ja tanssia. Asialla on ollut vuosikausia yhdessä soittanut NitroTrio. He ovat soittaneet säännöllisesti mm Karjala-talolla. Yhtyeessä soittavat Tuure Holopainen (rummut ja laulu) Antero Ketonen (haitari ja laulu) sekä Olli Juvonen (basso ja kitara) Soittajat ovat viihtyneet KannelNitro Trio Kannelmäen Unelmassa mäessä hyvin ja he tulevat mielellään jatkossakin. Kaverit ovat välittömiä kansansoittajia jotka kunnioittavat kuulijoiden makua. Kappaleita saa toivoa ja mukaankin mennä, kunhan asiasta sovitaan. Odotan innolla seuraavaa tapaamista Unelmassa Heikki Majava Myös allekirjoittanut pääsi jammailemaan Nitro Trion tahdissa. Tervetuloa syömään! Avoinna Ma-Pe 11-22, La-Su 12-22 Puh. 040 843 3021 Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki